MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ PROJEKTIOHJE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ PROJEKTIOHJE"

Transkriptio

1 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ PROJEKTIOHJE Yleinen osa 2005

2 SISÄLTÖ 1. PROJEKTITOIMINTA MIKKELIN AMMATTI- KORKEAKOULUSSA PROJEKTITOIMINNAN PERIAATTEET PROJEKTI PROSESSINA Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä PROJEKTIOHJE 4. PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektin lähtökohta Projektisuunnitelman laatiminen Projektisuunnitelman sisältö Projektisuunnitelman käsittely MAMK:n johtoryhmässä 4.5 Rahoitushakemuksen laatiminen MAMK:n projektisopimusten yleiset periaatteet PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN Projektiasiakirjojen jakelu Projektipäätöksiin ja niiden liitteisiin tutustuminen Projektin avaaminen Käytännön toimintasuunnitelman tarkastaminen Hankintojen kilpailuttaminen Projektin hankinnat Projektin valvonta ja ohjaus Ohjausryhmä Projektiryhmä Projektihenkilöstön työnjako ja vastuut Projektin talous Projektin arviointi Muutokset hyväksyttyihin suunnitelmiin Tiedottaminen ja julkisuus Yleiset periaatteet Viestintäsuunnitelma Projektin perusmateriaali MAMK:n viestintäkanavia SEURANTA JA RAPORTOINTI Projektienhallintaohjelmisto Raportointi Projektien asiakirjat PROJEKTITARKASTUKSET PROJEKTIEN PÄÄTTÄMINEN JA ARKISTOINTI Päättökokous Arkistonmuodostus Asiakirjojen säilyttäminen Asiakirjojen luovuttaminen projektin päätyttyä... 19

3 3 1. PROJEKTITOIMINTA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUSSA 2. PROJEKTITOIMINNAN PERIAATTEET Ulkoisen hankerahoituksen osuus Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän toiminnassa on kasvanut tasaisesti ja vakiintunut noin 30%:iin kuntayhtymän budjetista. Hankkeiden vaikutus MAMKY:n tulorahoitukseen ja maksuvalmiuteen on olennainen ja siksi hankkeiden sujuva hoito on varmistettava ohjeistuksella. Tällä toimintaohjeella linjataan projektien toteuttamiseen ja hallintoon liittyvät asiat erityisesti niissä Mikkelin ammattikorkeakoulun hankkeissa, joihin tulee ulkoista projektirahoitusta. Ohjeiden tavoite on selkiyttää työnjaot, vastuunjaot ja tiedonkulku, varmistaa rahoittajien määräysten kitkaton noudattaminen sekä varmistaa laillisuus- ja oikeusturvakysymykset. Projektiohje toimii MAMK:n laatujärjestelmässä projektihallinnan ohjeistuksena. Projektiohje muodostuu yleisestä osasta, EU:n suorahakuohjeista sekä maksullisen palvelutoiminnan ohjeista. Toimintaohjetta sovelletaan kaikissa ulkoista rahoitusta saavissa hankkeissa, joissa Mikkelin ammattikorkeakoulu on vastuullinen projektiorganisaatio, hallinnoija, koordinaattori, projektin päätoteuttaja tai partneri. Uusi ammattikorkeakoululaki (351/2003) lisää ammattikorkeakoulun tehtäviin soveltavan tutkimusja kehitystoiminnan, joka ei ole pelkkä muodollisuus vaan oleellinen osa Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa. Lain mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on opetuksen lisäksi soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta, joka palvelee opetusta sekä tukee työelämää ja aluekehitystä ottaen huomioon alueen elinkeinorakenteen. EU-ohjelmien avulla Mikkelin ammattikorkeakoulu pyrkii vahvistamaan erityisesti alueellista vaikutustaan elinkeinoelämää ja rakennemuutosta tukevan tutkimustiedon tuottamisessa ja t&k -palvelujen sekä koulutusjärjestelmien kehittämisessä. Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketyön keskeisiä periaatteita ovat: Hanketoiminta muodostaa kiinteän osan ammattikorkeakoulun kokonaisstrategiasta. Hanketoiminta tukee Mikkelin ammattikorkeakoulussa annettavaa opetusta. Hanketoiminnalla edistetään ammattikorkeakoulun alueellisen vaikuttavuuden lisäämistä. Hanketoiminnalla vahvistetaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja yhteistyöympäristöjen luomista. Hanketoiminta keskitetään Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan strategiassa määritellyille keskeisille avainosaamisalueille. Ammattikorkeakoulun hankkeet toteutetaan laadukkaasti, luottamuksellisesti, puolueettomasti ja sopimuksen mukaisesti. Hanketoiminnassa otetaan huomioon maakunnan osaamiskeskusten sekä aluekeskusohjelmien painoalat. Hankkeet edistävät yhteistyötä alueen muiden oppilaitosten, tutkimuslaitosten, työelämän ja elinkeinoelämän kanssa. Hankkeissa pyritään laaja-alaisesti hyödyntämään Tavoite 1 -ohjelman lisäksi muita kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusmuotoja. MAMK:n omarahoitusta käytetään hankkeisiin, jotka: - edesauttavat opiskelijarekrytointia ja opetuksen kehittämistä koko ammattikorkeakoulun tasolla - ylläpitävät ja kehittävät tutkimus- ja kehitystyön perusrakenteita - muutoin kuuluvat maakuntaa oleellisesti kehittäviin hankekokonaisuuksiin.

4 4 3. PROJEKTI PROSESSINA Projektin lähtökohta Tarve, idea, ongelma, tehtävä, tarjouspyyntö MAMK:n kehittämissuunnitelma 2010, tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia, laatupolitiikka, MAMK:n ja yksiköiden tavoitteet Ei Projekti-idean arviointi yksikössä Esiselvitys, yhteissuunnittelu, jatkojalostus, rahoituslähteiden kartoitus, riskit Projektisuunnittelman laatiminen/ tarjousvalmistelu Aiesopimukset, resurssien kartoitus, yhteistyökumppanit, toteuttajien roolit Hallintopalvelukeskus Talous- ja hankepäällikkö Rahoittajien ohjeet, MAMK:n ohjeet Ei Käsittely Jory:ssä Rahoitushakemus/tarjous Rahoittajan vaatimukset, määräajat, yksikön johtajan ja MAMK:n allekirjoitukset hankepäällikön esittelystä Projektitietojen vieminen projektienhallintaohjelmistoon Ei Rahoituspäätös/ tilaus Päätös projektin aloittamisesta Projektiorganisaatio, henkilöstö- ja laiteresurssit, varsinaiset sopimukset, projektipäätöksiin tutustuminen, tarkastaminen, aloituskokous, yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma Päätöstietojen vieminen projektienhallintaohjelmistoon, päätöksen jakelu Projektin toteutus Toiminnan käynnistäminen ja seuranta, johtoryhmätyöskentely, talousseuranta, raportointi, maksatushakemukset, toteutuksen aikainen arviointi Projektin päättäminen Loppuraportointi ja talousraportointi, tiedotus, dokumentointi ja tulosten levitys, päättämiskokous, asiapapereiden arkistointi, jatkotoimenpiteet, tilintarkastus

5 5 4. PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektin kulku Mikkelin ammattikorkeakoulussa voidaan kaavamaisesti esittää edellisen sivun kuvan mukaisella vuokaaviolla. Se, miten projekti käytännössä hoidetaan, riippuu projektin koosta, tyypistä ja luonteesta. Pienissä hankkeissa monta vaihetta voidaan hoitaa kerralla. 4.1 Projektin lähtökohta Projekti-idea voi saada alkunsa monella eri tavalla. Oleellista projektin uskottavuuden ja toteuttamisen kannalta on, että projektille on olemassa selkeä tarve. Tarve voi olla peräisin esim. MAMK:n sidosryhmiltä (työelämä, yritykset, kehittäjäorganisaatiot), MAMK:sta (oman toiminnan kehittäminen, laajentaminen, yhteistyön lisääminen jne.) tai rahoittajalta (maakunnallinen kehittäminen, verkostoituminen, yhteistyö). Hankkeen suunnittelija esittää projekti-idean yksikön johtajalle tai tutkimusjohtajalle ja hankepäällikölle MAMK:n intranetissä (http://staff.mikkeliamk.fi) olevalla projektiesityslomakkeella tai vapaamuotoisena suunnitelmana. Projekti-idea arvioidaan tulosyksikössä. Projektin suunnittelua varten nimetään vastuuhenkilö ja tarvittaessa suunnitteluryhmä, jossa on riittävä edustus koulutusaloilta ja yhteisistä keskuksista. Tavoitteena on hyödyntää koko MAMK:n laajaalainen osaaminen projektisuunnittelussa, välttää päällekkäisten projektien suunnittelu MAMK:n sisällä ja varmistaa, ettei vastaavaa projektia jo toteuteta/ole toteutettu tai suunnitella toisen organisaation toimesta. 4.2 Projektisuunnitelman laatiminen Kun projekti-idea on todettu kehittämiskelpoiseksi ja yhteissuunnitteluprosessi on edennyt riittävästi, projektisuunnitelman laatiminen voi alkaa. Projektisuunnitelma tehdään päätöksenteon pohjaksi sekä projektin toimeenpanon työkaluksi. Projektisuunnitelman avulla pyritään resurssien käytön tehokkuuteen ja hallintaan sekä aikataulujen ja kustannusarvion pitävyyteen. Projektisuunnitelman laatimisessa on huomioitava: Projektisuunnitelman ja rahoitushakemuksen valmisteluun on varattava riittävästi aikaa ja resursseja. Valmistelukuluja ei voi laskuttaa projektista jälkikäteen. Rahoitusohjelman tavoitteisiin, vaatimuksiin, rajoituksiin ja rahoituksen luonteeseen on tutustuttava huolellisesti. Projektisuunnitelmalla on vastattava tarkasti ohjelma-asiakirjassa asetettuihin kriteereihin ja vaatimuksiin. Projektisuunnitelmassa määritellään eri toteuttajatahojen rooli ja vastuut. Projektisuunnitelman tulee olla selkeä, konkreettinen ja perusteltu yksityiskohtia myöten. Suunnitelman tulee antaa arvioijalle kuva, että idea on kestävä ja helposti ymmärretävissä ja suunnitelma tasapainossa kustannusarvion kanssa. Projektin tavoitteet on asetettava realistiselle tasolle. Projektin onnistumista arvioidaan saavutuksilla suhteessa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja projektin resursseihin. Suunnitelma on viimeisteltävä hyvin. Viimeistelemätön, huolimaton ulkoasu heikentää suunnitelman luettavuutta ja läpimenomahdollisuuksia. Projektisuunnitelma liitetään rahoitushakemuksen liitteeksi. On mahdollista, että projektisuunnitelma kuvaa laajaa hankekokonaisuutta, johon haetaan rahoitusta useammasta rahoituslähteestä. 4.3 Projektisuunnitelman sisältö Eri rahoittajilla on omat ohjeensa projektisuunnitelmien laatimiseksi. Koulutus- ja t&k-projektien sisällöt ja toiminnan painotukset voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta seuraavat tiedot ovat olennaisia erityyppisissä hankkeissa: projektin nimi, yhteyshenkilö, vastuuhenkilö ja toteutusaika tausta, tarve, lähtötilanne, ohjelmakytkennät tavoite, tulokset, vaikutukset kohderyhmä ja hyödynsaajat keskeinen sisältö ja toiminta kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma yhteistyötahot ja verkostoituminen projektin organisointi ja ohjausryhmän kokoonpano tiedotus ja markkinointi seuranta ja raportointi projektin arviointi

6 6 4.4 Projektisuunnitelman käsittely MAMK:n johtoryhmässä Kehitysjohtaja/hankepäällikkö vie hankkeet Mikkelin ammattikorkeakoulun johtoryhmään yksiköiden esityksen pohjalta. Johtoryhmä käsittelee projektisuunnitelmat ja rahoitushakemukset ja päättää rahoittajille MAMKY:n nimissä jätettävistä hankkeista. 4.5 Rahoitushakemuksen laatiminen Projektisuunnitelman tiedot siirretään hakemuslomakkeelle. Projektisuunnitelman ja hakemuslomakkeen tietojen on vastattava toisiaan. Rahoitushakemuksen laatimisessa noudatetaan rahoittajan antamia täyttöohjeita ja varmistetaan, että täytettävänä on rahoitushakemuslomakkeen viimeisin versio. Rahoittajakohtaiset rahoitushakemukset löytyvät MAMK:n projektienhallintaohjelmistosta sekä rahoittajien internetsivuilta. Rahoitushakemuksessa hakijaksi merkitään aina Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä. Hakijan osoitteeksi merkitään kuntayhtymän virallinen osoite; Tarkk ampujankuja 1, PL 181, Mikkeli. Näin päätökset saapuvat suoraan asiakirjavastaavalle. Ennen hakemuksen allekirjoittamista hankepäällikkö käy hakemuksen läpi yhdessä projektin suunnittelijan tai vastuuhenkilön kanssa. Rahoitushakemuksen allekirjoittaa hallinto- ja talousjohtaja tai rehtori hankepäällikön esittelystä ja varmentaa yksikön johtaja. 4.6 MAMK:n projektisopimusten yleiset periaatteet Rahoittajalle lähetettävään rahoitushakemukseen liitetään yritysten, kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa solmitut aiesopimukset ja Tekesprojekteissa alustava ilmoitus/vahvistus projektiin osallistumisesta. Aiesopimukset eivät korvaa varsinaisia yhteistyösopimuksia. Mikäli rahoittajan rahoituspäätöksen mukainen rahoitussuunnitelma sisältää yksityistä- tai kuntarahoitusta on siitä laadittava sopimus hankkeen toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Yhteistyösopimukset tulee laatia mahdollisimman pian sen jälkeen kun rahoittajalta on saatu virallinen rahoituspäätös, mutta kuitenkin ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista. Yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka tulevat mukaan hankkeen toteuttamiseen sen aloittamisen jälkeen, tulee laatia aina erilliset tilanteen mukaiset sopimukset. Projektiohjeen liitteenä 1 esitetään aiesopimusmalli, liitteenä 2 tutkimus-/yhteistyösopimusmalli, liitteenä 3 tutkimussopimusmalli ja liitteenä 4 salassapitosopimusmalli. Mikkelin ammattikorkeakoulun projekti- ja tutkimussopimusten tarkistuslista esitetään liitteenä 5. Sopimusmallit ovat ohjeellisia, eikä niissä voi ottaa huomioon käytännön tapauksissa yksittäisiä sopimusten laadintaan vaikuttavia seikkoja. Mikkelin ammattikorkeakoulussa noudatetaan seuraavia periaatteita laadittaessa projektitoimintaan liittyviä sopimuksia Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän nimissä: 1. Sopimus Sopimuksista ja toimeksiannoista sovitaan aina kirjallisesti. Sopimukset laaditaan mm. yhteistyöstä muiden projektia rahoittavien ja toteuttavien osapuolten kanssa. 2. Sopijaosapuolet ja allekirjoittajat Sopimuksen osapuolina ovat aina Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä ja projektin yhteistyökumppani. MAMKY ei vastaa sopimuksista, jotka tehdään henkilökunnan omiin nimiin tai henkilöstön omistamien yritysten nimiin. Hankesopimusten allekirjoittaminen ohjeistetaan Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän taloudenhoidossa ja hallinnoinnissa noudatettavissa ohjeissa. Ohjeet löytyvät Staffista kohdasta hallinto/säännöt ja ohjeet/talous. 3. Sopimuksen kohde ja tarkoitus Sopimuksessa yksilöidään riittävän tarkasti se, mitä sovitaan tehtäväksi, sopimusosapuolten velvollisuudet ja oikeudet. Sopimukseen liitetään projektisuunnitelma. 4. Projektin kustannusarvio ja rahaliikenne Jokaiselle hankkeelle laaditaan kustannusarvio, jossa esitetään kaikki hankkeen toteuttamisen liittyvät kustannukset. Sopimuksessa määritellään osapuolten kustannusosuudet. Tekes-, ESR-, EAKR-, EMOTR- sekä muissa EUhankkeissa ja muiden vastaavien rahoittajien hankkeissa noudatetaan rahoittajien edellyttämiä kustannuslaskentaperiaatteita. Projektisuunnitelman kustannusrakenne rakennetaan MAMK:n kirjanpidon mukaiseksi. Jos rahoitushakemuksen kustannusrakenne poikkeaa siitä, kustannukset kootaan rahoitushakemukseen MAMK:n tilikartalta. Näin kustannusten kertymistä voi seurata suoraan kirjanpidosta.

7 7 5. PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN Hinnoitteluun liittyviä asioita tarkennetaan Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän taloudenhoidossa ja hallinnoinnissa noudatettavissa ohjeissa sekä ohjeissa tilojen, laitteiden, välineiden ja työn hinnoittelusta. Rahaliikenne kaikissa hankkeissa kulkee aina MAMK:n taloushallinnon kautta. 5. Julkaisut ja opinnäytteet Julkisella rahoituksella rahoitetuissa hankkeissa tulee turvata tulosten julkaisuoikeudet. Sopimuksella ei saa estää tai lykätä julkaisemista ilman perusteltua syytä. Toimeksiantona tehtävien opinnäytetöiden omistusja tekijänoikeuskysymyksistä sovitaan toimeksiantajan, MAMK:n ja opiskelijan välisessä sopimuksessa. Mikkelin ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat aina julkisia asiakirjoja. 6. Salassapitovelvoitteet Tietyin ehdoin projektien tuloksia voidaan edellyttää salassa pidettäviksi, esim. liike-, ammatti- tai yrityssalaisuuksien turvaaminen, patentoinnin turvaaminen. Projektien salassapitoa koskevat sopimukset on otettava huomioon, kun projektien tuloksia hyödynnetään opetuksessa. 7. Projektin tulosten käyttö- ja omistusoikeudet Projektin tulosten omistusoikeus on aina erikseen sovittava. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön keksintöjärjestelmä, joka perustuu lakiin oikeudesta työntekijöiden tekemiin keksintöihin 656/1967. Kuvaus Mikkelin ammattikorkeakoulun menettelytavoista työsuhdekeksintöjen käsittelyyn löytyy staffista kohdasta projektit/työsuhdekeksinnöt. 8. Vahingonkorvausvastuuta koskevat ehdot Sopimuksissa kiinnitetään huomiota vahingonkorvausvastuuta koskeviin ehtoihin. Mikkelin ammattikorkeakoulu ei vastaa toiselle sopimusosapuolelle syntyneistä välillisistä vahingoista. 9. Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaisu Sopimuksissa pyritään neuvottelemaan riidat ratkaistaviksi suomalaisessa tuomioistuimessa, ensisijaisesti Mikkelin käräjäoikeudessa. Kaikissa tapauksissa erimielisyydet on pyrittävä ratkaisemaan neuvotteluin. 5.1 Projektiasiakirjojen jakelu Projektin rahoituspäätös liitteineen, hylkäyspäätös tai vastaava asiakirja kopioidaan kehitysjohtajalle, talouspäällikölle ja hankepäällikölle. Alkuperäiset asiakirjat säilyttää hanketta toteuttava yksikkö. Projektin toteuttajat ottavat itselleen ja tukihenkilöille tarvittavat työkopiot. 5.2 Projektipäätöksiin ja niiden liitteisiin tutustuminen Varsinaisen toteuttamisluvan projektille antaa rahoittajan päätös EU:n ja valtionosuuksien myöntämisestä ns. rahoituspäätös. Tavoite 1-ohjelmassa rahoituspäätös voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun hanke on saanut puoltavan lausunnon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä ja isojen sekä ylimaakunnallisten hankkeiden osalta myös yhteistyöryhmässä (MYR). Rahoituspäätös on hallinnollinen asiakirja, joka sisältää keskeiset projektin toteuttamisen ehdot. Ensimmäisessä rahoituspäätöksessä hyväksytään projektisuunnitelma kustannus- ja rahoitussuunnitelmineen koko projektin toteutusajalle, mutta usein rahoitus myönnetään vuodelle kerrallaan. Seuraavien vuosien rahoituksesta tehdään jatkorahoituspäätökset. Tulosyksikön johtaja tai tutkimusjohtaja ja hankkeen projektipäällikkö tarkastavat, että projektin rahoituspäätös on hakemuksen mukainen. Mikäli niissä on eroavaisuuksia MAMK käsittelee myöntöpäätöstä vastatarjouksena ja päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekee tulosalueen johtaja. Myönnettyä rahoitusta verrataan suhteessa rahoituksen perusteena olevaan projektisuunnitelmaan ja rahoitushakemukseen: eri rahoitusosuudet (EU-, julkinen, yksityinen, ym. mahdollinen rahoitus ) rahoitusosuuksien toteutumistapa rahoituksen ehdot (eri osapuolten ehdot) Muiden kuin päärahoittajan rahoituspäätösten varmistaminen: sopimukset kuntien kanssa sopimukset yritysten kanssa muut tarvittavat sopimukset ja rahoituspäätökset, mm. yhteistyökumppanit Lisäksi tarkistetaan: raportointiaikataulut ja raportoinnin sisältö maksatusaikataulut ja maksatuksen ehdot projektin toteutusaika ohjausryhmätyöskentely ja hankkeen valvonta

8 8 5.3 Projektin avaaminen Aloituskokous on edellytys MAMK:n sisäisen projektinumeron saamiselle. Aloituskokouksen kutsuu koolle tulosyksikön johtaja tai hankkeesta vastaava henkilö. Aloituskokoukseen osallistuvat ainakin tulosyksikön johtaja tai tutkimusjohtaja, projektin projektipäällikkö, MAMK:n talouspäällikkö tai taloussihteeri, yksikön taloussihteeri, hankepäällikkö ja MAMK:n tiedottaja. Aloituskokoukseen voidaan kutsua myös rahoittajan edustaja. Projektin avaaminen vaatii lisäksi yksikön johtajan päätöspöytäkirjan projektin aloittamisesta (projektiilmoitus/päätös, liite 6), jonka perusteella projektinumero varataan. Projektipäätöksessä on esitettävä rahoittajan projektipäätöksen mukaiset tiedot. Mikäli projektin suunnitelmaa tarkistetaan sen edetessä, myös projektipäätöstä on tarkistettava ja tehtävä siihen tarvittavat muutokset. Aloituskokouksessa käydään läpi seuraavat asiat: 1. Projektin lyhyt kuvaus 2. Tiedottaminen rahoittajan tiedotusohjeet, näkyvyys (EU-lippu, logot jne.) MAMK:n tiedotusohjeet 3. Rahoituspäätöksen ja projektisuunnitelman merkitys rahoituspäätöstä ja hyväksyttyä projektisuunnitelmaa on noudatettava, mahdollisista muutoksista on keskusteltava hankepäällikön ja rahoittajan nimeämän valvojan kanssa projektissa toteutetaan vain projektipäätöksessä hyväksyttyä toimintaa 4. Projektipäätösten läpikäynti toteutusaika, kustannusjaottelu, rahoitussuunnitelma, maksatukset sopimukset projektipäätösten liitteet 5. Kustannukset kirjanpito matkustusasiat (ulkomaanmatkat) tukikelpoiset kustannukset päätöksen mukaiset rahoitusosuudet 8. Mahdolliset erikseen raportoitavat (virtuaali) kustannukset todennettavuus kustannusten on perustuttava todellisiin palkkoihin 9. Osallistujat koulutuksiin yms. tapahtumiin osallistujat todennettava, osallistujalistat projektista palkkaa saavan työpanosta ei voi käyttää virtuaalirahoituksena projekteissa 10. Projektin henkilökunta tuntikirjanpito kaikilta osa-aikaisilta henkilölista, selvitys työajasta ja maksetuista palkoista 11. Ohjausryhmä todetaan ohjausryhmän neuvoa antava rooli ohjausryhmän kokoonpano ohjausryhmän kokouspalkkiot 12. Seuranta, raportointi sisäinen raportointi ja seuranta: projektienhallintaohjelmisto rahoittajalle tehtävä raportointi projektikansio 13. Projektin päättäminen päätöskokous asiakirjojen arkistoiminen arkistonmuodostussuunnitelma Projektin avauskokouksesta tehdään muistio, joka liitetään projektimappiin. 5.4 Käytännön toimintasuunnitelman tarkistaminen Määritellään projektin käytännön toiminnan sisältö ja aikataulutus sekä yhteistyötahojen sitominen käytännön toimintaan. Määritellään käytännön vastuut ja työnjako: MAMK:n sisäinen työnjako, hankkeeseen liittyvät muut projektit, muut yhteistyötahot ja MAMK:n ulkopuoliset hankkeet. 6. Kilpailuttaminen hankintojen kilpailuttaminen kilpailuttamisen dokumentointi 7. Maksatushakemuksen tekeminen milloin maksatus tehdään, minne lähetetään

9 9 5.5 Hankintojen kilpailuttaminen Projektin on hankinnoissaan aina noudatettava lakia julkisista hankinnoista. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti projektien on kilpailutettava kaikki hankintansa. Niihin sisältyvät kone-, laite- ja kalustehankinnat sekä ostettavat palvelut. Julkisista hankinnoista annetun lain tarkoituksena on aikaansaada kilpailua ja kohdella tarjousmenettelyyn osallistuvia tasapuolisesti. Kilpailuttamisessa on noudatettava avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatetta. Hankinta on kilpailutettava sen arvosta riippumatta. Menettelytapa valitaan siten, että kilpailutus ei maksa enempää kuin siitä saatava hyöty. Tarjouksia on pyydettävä riittävä määrä hankinnan kokoon ja laatuun nähden. Pienien hankintojen osalta riittää, että kilpailutetaan pyytämällä suullisesti tarjoukset muutamalta toimittajalta. Tarjoukset ja tehty päätös dokumentoidaan eli kirjoitetaan vapaamuotoinen raportti, jossa kerrotaan kuka tarjosi, mitä tarjosi, mihin hintaan, mitä valittiin ja miksi. Suuremmista hankinnoista järjestetään tarjouskilpailu kirjallisin dokumentein. Hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee siksi hyväksyä se, joka on joko halvin tai kokonaistaloudellisesti edullisin. Kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteita ovat mm. hinta, toimitusaika, valmistumisaika, käyttökustannukset, laatu, tekniset tukipalvelut, toimintavarmuus, tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet. Kun valintaperusteena on kokonaistaloudellisuus, on tarjouspyynnössä mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Hankintaprosessi: 1. Hankintamenettelyn valinta 2. Tarjouspyyntö tai ilmoitus, jossa hankinta ja tarjouksen arviointiperusteet on riittävän tarkasti yksilöity 3. Tarjousten vastaanotto, avaus ja vertailu 4. Hankintapäätös 5. Hankintasopimuksen tai tilauksen tekeminen Hankintamenettelyt: 1. Avoin menettely, jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksia 2. Rajoitettu menettely, jossa tarjous pyydetään muutamilta valituilta toimittajilta (3-6 kpl) 3. Neuvottelumenettely, jossa hankintayksikkö ottaa yhteyttä valitsemiinsa toimittajiin ja neuvottelee yhden tai useamman kanssa sopimuksen ehdoista Projekti voi käyttää myös MAMK:n valmiiksi kilpailuttamia kanavia. Suuret hankinnat (esim. 10 tietokonetta) on aina kilpailutettava erikseen. Tarjouspyyntö: Kilpailuttamisen tärkein asiakirja, jonka laatimiseen kannattaa paneutua huolella. Yksilöidään hankittavan tuotteen tai palvelun valintaan vaikuttavat tekijät (kuten tuotteen tai palvelun määrä ja laatu, toimitusaika ja paikka, hinta ja käyttökustannukset). Laadittava niin selkeäksi, että siihen perustuvat tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Tarjouspyynnössä esitettyjä valintaperusteita on käytettävä toimittajaa valittaessa. Valinta ei siis saa perustua muihin kriteereihin, sillä tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Tarjouksen tekemiseen on annettava kohtuullinen aika. Tarjousta ei tarvitse käsitellä, jos se selkeästä tarjouspyynnöstä huolimatta on puutteellinen, saapuu myöhässä tai on perusteltu syy olettaa, että tarjoajalla ei teknisiä tai taloudellisia mahdollisuuksia tuotteen tai palvelun toimittamiseen. Hankinta voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua seuraavissa tapauksissa: Tuotteella tai palvelulla on vain yksi toimittaja. Huolto, varaosa tai muut tekniset syyt vaativat määrätynlaisen tavaran tai palvelun toimittamista. Kilpailuttaminen tulee kalliimmaksi kuin siitä saatava hyöty. Projektien tarkemmat hankintaohjeet liitteenä 7. Kilpailuttamiseen ja hankintapäätökseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä projektimapissa ja voitava esittää tarvittaessa valvojalle ja tarkastajille. Hankintalainsäädäntö ja muuta tarpeellista tietoa kilpailuttamisesta on saatavilla kauppa ja teollisuusministeriön internetsivuilla osoitteesta 5.6 Projektin hankinnat Projektin hankintojen on oltava hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisia. Vain se, että hankintoihin varattua rahaa jää käyttämättä ylimitoitetun budjetin takia, ei oikeuta lisähankintoihin. Muutoksista ja lisäyksistä neuvotellaan aina rahoittajan kanssa. Hankinnoista on oltava luettelo, joka vastaa maksatukseen esitettyjä. Luettelossa kerrotaan myös koneen tai laitteen sijoituspaikka. Hankintoja on käytettävä hyväksytyn suunnitelman mukaiseen tarkoitukseen, myös siinä tapauksessa, että omistaja vaihtuu. Hankinnat on merkittävä EU-tunnuksin ja ne on pystyttävä yksilöimään projektin hankinnoiksi. Mikäli kone tai laite rikkoutuu, tuhoutuu tai häviää, dokumentoidaan toimenpiteet. Ohje investointien tukikelpoisuudesta ESRhankkeessa liitteenä 8.

10 Projektin valvonta ja ohjaus Päätösvalta ja vastuu projektin toteutuksesta on hallinnoijalla (MAMKY), joka tekee päätökset projektia koskevista merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista muutoksista ohjausryhmän esityksestä. Rahoittaja valvoo ja ohjaa projektin toimintaa oman hallinnonalansa säädösten ja näkökulman mukaisesti Ohjausryhmä Ohjausryhmä toimii projektin tukena, kehittää sen toimintaa ja tarjoaa projektin toteutukseen osallistuville eri osapuolille mahdollisuuden vaikuttaa projektin toimintaan, tuoda projektin toteutukseen laajaa osaamista, arvioida projektia, käyttää hyödykseen hankkeen tuottamaa tietoa ja levittää sitä omalla toiminta-alueellaan. Tekes hankkeissa ohjausryhmää kutsutaan johtoryhmäksi. Ohjausryhmällä on neuvoa antava rooli, sillä ei ole virallista päätösvaltaa eikä juridista tai taloudellista vastuuta projektista. Ohjausryhmä tekee esityksen hallinnoijalle (MAMKY) projektia koskevista merkittävistä muutoksista sen rahoitusrakenteessa ja toiminnassa. Hallinnoija päättää muutosesitysten hyväksyttävyydestä ja toimittamisesta rahoittajalle. Ohjausryhmä perustetaan aina MAMKY:n hallinnoimille julkisrahoitteisille hankkeille. Ohjausryhmän työskentelyä ohjaa sekä rahoittajan että MAMK:n ohjeistus. Ohjausryhmän kokoonpano määritellään projektisuunnitelmassa ja rahoitushakemuksessa. Ohjausryhmän ohjeellinen kokoonpano: päärahoittajan edustaja. Hänet on mahdollisesti nimetty päätöksessä ja hän toimii ryhmässä yleensä asiantuntijana tai valvojana, ei jäsenenä. Rahoittaja itse määrittelee ohjausryhmästatuksensa. muiden mahdollisten rahoittajien edustajat hankkeen kohderyhmän edustaja yhteistyötahojen edustajat MAMK:n koulutusalan edustaja projektipäällikön esimies/projektin vastuullinen johtaja ja/tai kehitysjohtaja ja/tai talousjohtaja tai rehtori projektipäällikkö (toimii esittelijänä) tarvittaessa ohjausryhmän kokouksiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia asiantuntijoita hankepäällikkö osallistuu tarvittaessa ohjausryhmän kokouksiin ja nimetään tarvittaessa ohjausryhmän jäseneksi Ohjausryhmä järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan ja nimeää ohjausryhmälle puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin. Puheenjohtajaksi nimetään ensisijaisesti muu kuin rahoittajan tai Mikkelin ammattikorkeakoulun edustaja, sihteeriksi ensisijaisesti projektipäällikkö. Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat: valitaan ohjausryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri todetaan ohjausryhmän neuvoa-antava rooli sovitaan ohjausryhmän kokousten pöytäkirjojen tarkastustavoista käydään läpi projektisuunnitelma ja projektin toteuttamissuunnitelma käydään läpi rahoituspäätös/-päätökset sovitaan kokouspalkkiokäytännöstä Jatkuvaluonteisesti: käydään läpi projektin toiminnallinen tilannekatsaus käsitellään poikkeamat suunnitelmiin nähden käsitellään projektin budjetti ja kulutoteumat keskustellaan ja sovitaan toimivaltuuksien puitteissa jatkotoimenpiteistä käydään läpi väli- ja loppuraportit arvioidaan projektin etenemistä käsitellään jatkoaika- ja jatkorahoitushakemukset Ohjausryhmä kokoontuu projektipäätösten edellyttämällä tavalla, mutta lisäksi aina tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän kutsuu koolle projektipäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö. Kokousaika sovitaan edellisessä kokouksessa. Kokouskutsu, asialista ja kokousmateriaali lähetetään viikkoa etukäteen ohjausryhmän jäsenille. Sihteeri laatii ohjausryhmän kokouspöytäkirjan ja lähettää sen puheenjohtajan allekirjoituksella varustettuna ohjausryhmän jäsenille ja asiantuntijoille viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta. Ohjausryhmän jäsenten mahdollisissa kokouspalkkioissa noudatetaan MAMKY:n ohjeistusta sekä rahoittajan ohjeita EU-hankkeissa hyväksyttävistä kustannuksista. Useammalle projektille voidaan rahoittajan suostumuksella perustaa yhteinen ohjausryhmä, mikäli se tuo synergiaetuja hankekokonaisuudelle, jonka osa yksittäinen projekti on. Ohjausryhmän kokousajankohdat ja kokouspöytäkirjat saatetaan hankepäällikön tietoon

11 Projektiryhmä Projektiryhmä perustetaan tarvittaessa ja se toimii projektin operatiivisella tasolla projektin käytännön toteutuksessa. Projektiryhmä suunnittelee hankkeen toteutusta käytännön tasolla ja toteuttaa suunniteltuja toimenpiteitä yhdessä projektipäällikön kanssa. Projektiryhmä raportoi projektin etenemisestä ohjausryhmälle. Projektipäällikkö osallistuu sekä projektiryhmän että ohjausryhmän kokouksiin Projektihenkilöstön työnjako ja vastuut Projektipäällikkö on vastuussa hankkeen käytännön toteutuksesta kokonaisuutena: hankkeen toiminnallisesta toteuttamisesta projektisuunnitelman ja projektipäätösten edellyttämällä tavalla projektin tietojen syöttämisestä ja tietojen päivittämisestä projektienhallintaohjelmistoon rahoittajan ja MAMK:n edellyttämästä seurannasta ja raportoinnista arvioinnin toteutumisesta hankkeen taloudesta yhteistyösopimusten laatimisesta hankkeen maksatushakemusten laatimisesta projektin asiakirjojen säilyttämisestä (projektikansio) projektikansion toimittamisesta hallintopalvelukeskukseen projektin päätyttyä ohjaus- ja projektiryhmätyöskentelyn toteutumisesta Projektisihteeri vastaa hankkeen toteutuksessa hänelle määritellyistä sihteeritehtävistä ja toimii yhteistyössä projektipäällikön kanssa Projektin talous Yksityiskohtaisia ohjeita ja neuvoja projektitoiminnan talousasioista antavat MAMK:n talouspäällikkö, taloussihteeri tai yksikön taloussihteeri. Talousarvio EU-projektin talouteen sovelletaan yhtymän Talouden hoidosta ja hallinnoinnista annettuja ohjeita. Tiedossa olevat EU-projektit budjetoidaan tulosyksikölle menojen ja tulojen osalta. Kirjanpito Projektisuunnitelman kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma laaditaan yhtymän kirjanpidon tilikartan mukaiseksi, josta sitten kootaan rahoittajan vaatima ryhmittely eri kustannuslajeille. Ohessa (liite 9) MAMK:n tilikartta. Kirjausmenettely on suunniteltava siten, että rahoittajan vaatimat tilitykset on mahdollista tehdä kirjanpitoraporttien mukaan. EU-projektien menoja ja tuloja seurataan kirjanpidossa projektinumerolla, organisaationumerolla, toiminnolla ja tileillä. Tarpeen mukaan voidaan lisäerittelyjä saada käyttämällä kirjanpitojärjestelmän kustannuserittely-koodia. Tulot ja menot kirjataan kassaperusteisesti ja oikaistaan tilinpäätöksessä suoriteperusteiseksi. Tulot kirjataan sen vuoden tuloiksi, jolloin vastaavat menot ovat syntyneet ja menot kuluiksi sille vuodelle, jolloin palvelu/tavara on vastaanotettu. Projektien EU-rahoitus maksetaan vuoden aikana erillisten maksatushakemusten/tilitysten perusteella pääsääntöisesti jälkikäteen. Tilinpäätösvaiheessa projektin tulot jaksotetaan oikealle tilikaudelle kirjaamalla ne projektin saataviksi. Projektinumero Projektinumero on avattava AdeEko-kirjanpitojärjestelmään ennen kuin projektille alkaa tulla menoja tai tuloja. Projektin avauskokouksessa annetaan projektin vastuuhenkilölle projektin yksilöivä projektinumero, jota on käytettävä kaikissa kirjanpitoon tulevissa tilivienneissä kuten palkoissa, ostolaskuissa, matkalaskuissa jne. Maksuliikenne EU-projektien ostolaskut ym. menot maksetaan yhtymän maksuliikenteen yhteydessä ao. taloushallinnon järjestelmiä hyväksikäyttäen. Ostolaskut skannataan tai otetaan vastaan elektronisessa muodossa keskitetysti Hallintopalvelukeskuksessa. Laskun osoite tulee aina olla Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä, PL 181, Mikkeli. Viitetietona tulee näkyä laskulla projektin ja projektipäällikön nimi. Laskujen tarkastus ja hyväksyntä tapahtuu Rondossa hyvissä ajoin ennen eräpäivää. Laskujen viivästyskorot eivät ole EU-projektille hyväksyttäviä kustannuksia. Laskuille tulee merkitä miten ne liittyvät projektiin jollei se käy selvästi jo laskusta ilmi. Kilpailutusasiakirjat tai muu selvitys kilpailuttamisesta tulee aina liittää sellaiseen laskuun, joka edellyttää kilpailutusta. Tulot ja avustukset ohjataan yhtymän pankkitilille; Osuuspankki Projektille tai sen osalle ei saa avata omaa pankkitiliä. Maksatushakemukset ja tilitykset on tehtävä viivytyksettä, etteivät projektin menot rasittaisi yhtymän maksuvalmiutta. Hallintopalvelukeskukseen on toimitettava aina kopio maksatushakemuksista, tilityksistä ja sellaisista tuloista, joita ei ole laskutettu myyntireskontran kautta.

12 12 Palkat Henkilöstön palkkauksessa noudatetaan yhtymän hallituksen hyväksymiä Taloudenhoidossa ja hallinnoinnissa noudatettavat ohjeet -määräyksiä. Työajan palkka ja siitä aiheutuva laskennallinen loma-ajan palkka sekä lomaraha kirjautuvat projektille kuluksi kuukausittain. Kun henkilö on lomalla loma-ajan palkka ei kirjaudu projektille kuluksi vaan se kuitataan lomapalkkavarauksesta taseesta. Loma-ajat tulee ilmoittaa tästä syystä etukäteen palkanlaskentaan, jotta vältytään turhilta korjauksilta. Sivukulut Palkkaohjelma tuottaa palkkojen sivukulut (stm-, eläkevakuutus-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä laskee lomapalkkavarauksen ja siihen liittyvät sivukulut. Tuntikirjanpito Tuntikirjanpitoa on pidettävä henkilöittäin kunkin EU-projektin osalta käyttäen projektienhallintaohjelmiston lomaketta tai rahoittajan antamaa lomaketta. Työajanseurantalomakemalli projektiohjeen liitteenä 10. Tuntikirjanpitoa tulee pitää ainakin kaikkien osa-aikaisesti projektille työskentelevien. Tehtyjen tuntien osuus henkilön kokonaistyöajasta pitää täsmätä projektille kirjattujen palkkakustannusten osuuteen henkilön kokonaispalkasta. Myös partnerien laskutuksen kautta tulevat palkkakustannukset on pystyttävä yksilöimään ja täsmäämään kirjanpidon kustannuksiin tuntikirjanpidoilla. Jos henkilön projektille tekemän työn osuus vaihtelee kuukausittain, on palkanlaskentaan tehtävä ilmoitus heti seuraavan kuukauden alussa Staffista löytyvällä lomakkeella. Sisäiset kulut Kaikki projektille kohdistettavat sisäiset kulut tulee perustua todellisiin (esim. kirjanpidosta todennettaviin) kustannuksiin. Sisäiset laskut tehdään toistaiseksi Staffissa löytyvälle lomakkeelle, joka lähetetään liitteineen Hallintopalvelukeskukseen skannattavaksi Rondoon. Liitteestä tulee käydä selville laskentaperuste kustannuksille. Laskun tarkastus ja hyväksyntä tapahtuu Rondossa. Arvonlisävero Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä on arvonlisäverovelvollinen. Projekteilla palvelujen ostoihin sisältyvä arvonlisävero on myös kustannus (palautusjärjestelmästä huolimatta). Tämä tulee ottaa huomioon jo kustannusarviota laadittaessa. Projekteilla saattaa olla myös tuloja, joihin tulee lisätä arvonlisävero. Yhteistyökumppaneiden kanssa sopimuksia laadittaessa tulee ottaa kantaa arvonlisäveroon (+ ALV 22 % tai ALV 0 %). Hintaa ei pitäisi määritellä niin, että se sisältää arvonlisäveron, koska se ei ole koskaan projektille tuloa. Laskutus Projektien laskutus tapahtuu keskitetysti Hallintopalvelukeskuksessa pl. YTI-tutkimuskeskus, joka hoitaa laskutuksen itse. Laskutuspyynnöt tehdään toistaiseksi Staffissa olevalle lomakkeelle. Laskuihin tulevat liitteet toimitetaan HPK:een postitusta ja Rondoon skannausta varten. Maksumuistutukset tulostetaan keskitetysti ja perintää hoidetaan yhteistyössä projektihenkilöstön kanssa. Projektin hyväksyttävät kustannukset Rahoittaja määrittelee projektipäätöksessä tai sen liitteissä hankkeen hyväksyttävät kustannukset. Epävarmoissa tapauksissa projektipäällikön tulee ennen hankintoja kysyä hanke- tai talouspäälliköltä tai rahoittajalta lisäohjeita. Projektipäällikkö vastaa siitä, että hankkeelle syntyvät kustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia. Rahoittajan kanssa keskusteltaessa on tärkeää dokumentoida vastaus kirjallisesti ja säilyttää dokumentti projektikansiossa. EU projekteissa on yleisiä ehtoja, jotka ovat yhteisiä kaikille rahastoille. Projektin kustannusten on oltava: hyväksyttäviä kustannuksia hankkeen toteuttamisen ja toteutumisen kannalta olennaisia kustannuksia toteutuneita kustannuksia ajoituttava ja kirjauduttava kirjanpitoon hankkeen keston ajalle kustannuksia aiheuttavien hankintojen/toimintojen on tuotettava lisäarvoa (huom. alihankinnat) suoraan projektille kohdennettavissa olevia kustannuksia Kaikkien projektin kustannusten on oltava hyväksyttäviä. Projektiin sisältyvällä yksityisellä rahoitusosuudella, kuntien rahoitusosuudella tai muulla hankkeeseen sisältyvällä rahoitusosuudella ei voi kustantaa muita kuin hyväksyttäviä kustannuksia. Hyväksyttävien kustannusten säännöt koskevat myös projektin alihankintoja, sillä EU- ja kansallisilla tarkastajilla on oikeus tarkastaa myös alihankkijoiden kirjanpitoa. Lisäksi projektia toteuttavilta yhteistyökumppaneilta vaaditaan auktorisoidun tilintarkastajan lausunto projektin kuluista liitteeksi hallinnoijan laatimaan projektin lopputilitykseen. Asia on huomioitava alihankinta- ja yhteistyösopimuksia laadittaessa.

13 13 EU- ja kansallisten säännösten mukaan hankinnat on kilpailutettava. Tästä voi poiketa ainoastaan, mikäli projektisuunnitelmaan on kirjattu ennalta sovitut tahot hankinnan tuottajaksi. Tällöin maksu tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan. Ohessa komission asetus (EY) N:o 448/2004 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuuden osalta (liitteet 11 ja 12). Liitteessä 13 esitetään ESR -projektien tukikelpoiset kustannukset. Projektin maksatukset Projektin maksatusaikataulu määritellään projektin rahoituspäätöksissä. Rahoittajien ohjeita on noudatettava maksatuksen määräaikojen suhteen, sillä rahoittajalla ei ole velvollisuutta suorittaa myöhästynyttä maksatuspyyntöä. Rahoituksen maksamisen edellytyksenä on, että projektissa toteutetaan hyväksyttyä projektisuunnitelmaa ja rahoituspäätöksen ehtoja. Rahan käytössä on noudatettava hyväksyttyä kustannusarviota ja rahoitussuunnitelmaa sekä toimittava tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Rahoitus maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan: MAMKY rahoittaa hankkeet niiden toteutusaikana. Viimeinen maksatus maksetaan loppuraportin hyväksymisen jälkeen. Rahoittajan harkinta kustannusten hyväksymisessä: Noudattaako projekti ja sen kustannukset hyväksyttyä projektisuunnitelmaa ja kustannusarviota? Onko kustannuksen välttämättömyys riittävästi osoitettu? Raportointi projektin edistymisestä: Raportointi kertoo projektin toiminnasta, vastaako toiminta hyväksyttyä suunnitelmaa. Raportointi on edellytys tuen maksamiselle. Valvonta ja tarkastukset kohdistuvat sekä projektin toimintaan että hallintoon ja talouteen. Tuen maksamisen keskeyttäminen: Rahoittaja voi keskeyttää tuen maksamisen, jos projektin toiminnassa ja taloudessa on epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä, tai jos projektihenkilöstö ei toimita seuranta-, ym. vaadittuja raportteja määräajassa rahoittajalle. Takaisinperintä: Myönnetty tuki voidaan takaisinperiä joko kokonaan tai osittain ja peruuttaa vielä maksamattomalta osaltaan, jos projektin hallinnoija - on rahoitusta tai maksatusta hakiessaan antanut harhaan johtavia tai vääriä tietoja - on salannut tietoja ja salaamisella on ollut vaikutusta tuen saamiseen ja tehtyjen päätösten sisältöön - on kieltäytynyt antamasta rahoituksen maksamista ja seurantaa varten tarvittavia tietoja tai asiakirjoja - on käyttänyt tukea muuhun kuin hyväksytyssä projektisuunnitelmassa esitettyyn tarkoitukseen. Projektin budjetin suunniteltu toteutuminen vaatii kaikkien projektille määriteltyjen maksuosuuksien toteutumisen vuositasolla. Projektipäällikön/sihteerin on pyydettävä maksatuksiin liitettävät kirjanpidon raportit hallintopalvelukeskuksesta riittävän ajoissa, jotta maksatus toteutuu annetussa määräajassa. Hallintopalvelukeskus avustaa maksatushakemusten laatimisessa. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän puolesta kaikki maksatushakemukset ja niiden liitteet allekirjoittaa hallinto- ja talousjohtaja. MAMK:n sisäisen käytännön mukaisesti myös yksikön johtaja allekirjoittaa yksikön maksatushakemukset Projektien arviointi Projektin toteuttamiseen kuuluu olennaisena osana arviointi koko hankkeen keston ajan. Parhaimmillaan arviointia tapahtuu sekä ulkoisesti, hankkeen ulkopuolisten arvioimana, että sisäisesti, toteuttajien, ohjausryhmän ja hankkeessa mukana olijoiden tekemänä. Ulkoisen arvioinnin tehtävänä on tarkistaa hankkeen tavoitteiden toteutumista ja onnistumista, hyötyä kohderyhmälleen ja yhteiskunnalle. Projektin suunnitteluvaiheessa arvioidaan mm: projektin tarpeellisuus onko projekti työmenetelmänä pätevä todetun kehittämistarpeen ratkaisemiseen projektin sopivuus rahoittajan ohjelma-asiakirjoihin yhteistyökumppaniverkoston tarkoituksenmukaisuus yhteistyökumppanien vahvuudet ja osaaminen yhteistyökumppanien sitoutuminen projektiin aikataulun realistisuus rahoitusmahdollisuudet ja eri rahoittajien ehdot taloudelliset riskit ja muut mahdolliset riskit Yksittäisten projektien toiminnan arviointi tapahtuu lähinnä projektin ohjaus- tai johtoryhmätoiminnan puitteissa. Seuraavan sivun kuvassa on esitetty arviointiprosessin yleinen kulku.

14 14 PROJEKTITOIMINTA Päätökset Talousseuranta Projektin ohjaus- tai johtoryhmä Asiakastyytyväisyyden mittaus Projektikysely Rahoittajan tekemät kyselyt Vaikuttavuuden arviointi PROJEKTITOIMINNAN ARVIOINTI ARVIOINNIN TULOKSET - sanalliset arvioinnit suunnitelmien toteutumisesta (päätökset, pöytäkirjat, muistiot) - projektien vaikuttavuusarvioinnit - asiakastyytyväisyysmittaukset, projektikyselyt - rahoittajan laatimat arviointitulokset Tulosyksiköiden johto ja projektihenkilöstö TULOSTEN KÄSITTELY Sidosryhmät (yritykset, rahoittajat jne.) TOIMINNAN PARANTAMINEN MAMK:n laatujärjestelmä Kehitystarpeet, kehityskohteet ja suunnitelmat MAMK:n t&k-strategia Projektitoiminnan arviointitoimenpiteet tulosyksikkötasolla: Projektin budjetti- ja aikataulusuunnitelmien sekä muiden suunnitelmien toteutuminen projektin ohjaus- ja johtoryhmän seuranta (kokousten pöytäkirjat) talouskeskuksen kustannusseuranta (projektienhallintaohjelmisto ja kuukausiraportit) Vaikuttavuusarviointi tulosyksikön projektien vaikuttavuustietojen kokoaminen vuosittain (mm. syntyneet työpaikat ja yritykset, julkaisut ja artikkelit, keksinnöt, tuotteet, patentit yms.) Projektitoiminnan ja opetuksen linkittäminen tehdään vuosittain arviointi siitä, miten projektitoiminta ja opetus ovat linkittyneet (mm. harjoittelupaikkojen ja lopputöiden määrä, laboratorioiden käyttö, opettajien projekteissa tekemät työtunnit) Asiakastyytyväisyys mittaus suoritetaan asiakastyytyväisyyden mittaus tulosyksiköittäin joka toinen vuosi tulokset kirjallisena raporttina Projektikysely jokaisen projektin päätyttyä internetkyselynä tai paperiversiona osoitetaan projektiin osallistuneille tulokset käsitellään projektikohtaisesti projektipäällikön ja yksikön johtajan tai tutkimusjohtajan toimesta tulosyksikön tulokset kootaan vuosittain ja käsitellään yksikössä Projektipäälliköiden mahdolliset omat arviointimenettelyt.

15 Muutokset hyväksyttyihin suunnitelmiin Oleellisista muutoksista tehdään rahoittajalle muutoshakemus, jonka muoto riippuu siitä, mihin seikkaan suunnitelmassa muutosta haetaan. Jos muutos kohdistuu keskeisten projektitoimien toteutukseen ja/tai rahoitukseen liittyviin asioihin, tarvitaan uusi projektisuunnitelma ja hakemuslomake kokonaan täytettynä ja asianmukaisesti allekirjoitettuna. Rahoitushakemuksen lisäksi muutoshakemukseen liitetään saate, jossa kerrotaan, mitä suunnitelmassa on muutettu ja miksi muutokset ovat tarpeen. Rahoittaja ei hyväksy muutoksia ilman perusteltuja syitä. Muutokset hyväksytetään aina etukäteen ennen niiden toteutumista. Rahoitusta koskevia muutoksia on haettava sinä vuonna, jonka myöntövaltuudesta rahoituspäätös on tehty. Yleisimpiä muutoksen kohteita ovat toteutusaika, kustannuslajien väliset muutokset, rahoitukseen esitettävät muutokset sekä merkittävät muutokset toteutettavissa toimenpiteissä ja projektin sisällössä. Muutoshakemus tehdään heti, kun muutokset ovat tiedossa tai esim. jatkorahoitushakemuksen yhteydessä, jolloin voidaan tarkentaa alkavan vuoden suunnitelmia. Hakemuksessa tulee olla ainakin seuraavat tiedot: kuvaus haetuista muutoksista perusteluineen, mihin asiaan haetaan muutosta ja miksi toteutuma projektin kuluista hakuhetkellä rahoitushakemus täytettynä ja korjattuna muuttuneen tilanteen mukaiseksi hallinto- ja talousjohtajan tai rehtorin allekirjoitus ja yksikönjohtajan varmennus. Keskeiset tiedotusohjeet: Tiedotuksessa EU:n ja muiden rahoittajien osuus tuodaan selkeästi esille. Rahastoista käytetään koko nimeä silloin, kun se on mahdollista (ESR = Euroopan sosiaalirahasto tai EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto, EMOTR = Euroopan maatalouden ohjaus ja tukirahasto). Tähtilippu on yleinen ja kansainvälinen, kaikille rahastoille yhteinen tunnus. Tähtilipun yhteydessä käytetään tekstiä Euroopan Yhteisö, Rakennerahastot. Rahastojen omia logoja käytetään ESR ja EMOTR - hankkeissa. EU:n tunnus esille kaikkiin yhteyksiin ja tuotteisiin; tilaisuudet, tiedotteet, esitteet, käyntikortit, wwwsivut, kalvot, todistukset, julisteet, rakennuskohteisiin esim. laatta. Vaikka EU-tunnuksen käyttö onkin pakollista, tulee materiaalia suunniteltaessa muistaa, että aineisto on aina ensisijaisesti projektin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun aineistoa. Näkyvimmälle paikalle tulee projektin tunnus, mikäli projekti on saanut luvan käyttää omaa tunnusta. Muutoin käytetään Mikkelin ammattikorkeakoulun tunnusta tai palvelutunnusta. Materiaali ei saa näyttää rahoittajan esitteeltä vaan projektin ja ammattikorkeakoulun materiaalilta. Silloin kun värien käyttö ei ole välttämätöntä, voidaan käyttää mustavalkoisia logoja. Mustavalkoiset tunnukset sopivat käytettäviksi esim. sisäisissä raporteissa, pöytäkirjoissa ja lomakkeissa. Projektien viestinnässä päävastuu on projektipäälliköllä. Apua viestinnän toteuttamiseen saa ammattikorkeakoulun viestintäpalveluista, joissa työskentelee markkinointisuunnittelija, tiedottaja ja viestintäassistentti Tiedottaminen ja julkisuus Yleiset periaatteet Mikkelin ammattikorkeakoulun viestintää ohjaa viestintästrategia. Siinä on määritelty MAMK:n viestinnän tavoitteet ja tavat toimia. Lisäksi ammattikorkeakoululle on määritelty graafinen/visuaalinen ilme, eli talotyyli, jota pääsääntöisesti noudatetaan kaikessa ammattikorkeakoulun viestinnässä, myös projekteissa. Talotyylissä on määritelty mm. värit, fontit, logon käyttötavat ja muut graafiset elementit. Viestintästrategia, -suunnitelma sekä graafiset ohjeet löytyvät Staffista kohdasta viestintä. Tiedottamisessa noudatetaan EU:n komission tiedottamista koskevia ohjeita ja rahoittajien antamia tiedotusohjeita, jotka löytyvät kansallisten rahoittajien internet sivulta Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman laajuus riippuu hankkeen laajuudesta, vähimmillään riittää yksi A4:nen, isommat hankekokonaisuudet vaativat myös enemmän viestintäsuunnittelua. Hankkeen oman viestintäsuunnitelman taustaksi otetaan rahoittajan ja MAMK:n viestinnän linjaukset. Viestintäsuunnitelmassa tulee määritellä ainakin viestinnän tavoitteet, resurssit, vastuut, kohderyhmät, keskeisimmät viestintäkeinot ja kanavat sekä viestintätoimenpiteiden alustava aikataulu. Tavoitteet, keinot ja kanavat kannattaa pohtia erikseen kohderyhmittäin. Myös tavoitteiden toteutumisen seurantaan kannattaa kiinnittää huomiota. Projektissa, jossa mukana on MAMK:n lisäksi muita tahoja, on sovittava, kuka vastaa viestinnän mistäkin osa-alueesta, jotta ei synny päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja. Suunnitelman laatimisessa ovat apuna MAMK:n markkinointisuunnittelija ja tiedottaja.

16 Projektin perusmateriaali Projektin tiedottamista varten kannattaa laatia jo alussa välineistö, jolla projektia voidaan esitellä eri tilanteissa ja eri kohderyhmille. Esittelytilanteeseen voi joutua hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Siksi on tärkeää, että materiaali on selkeä ja löydettävissä vaivatta. Seuraavassa esitellään muutamia tiedottamisen perusvälineitä. Esite projektista kuvaa projektin toimintaa ja esittelee lyhyesti ainakin seuraavat asiat: projektin tavoite osallistujat toiminta ydinasia kansantajuisesti kaikki rahoittajat projektin yhteystiedot Lehdistötiedotteen pohja antaa jäntevyyttä ja määrämuotoisuutta lehdistölle tapahtuvaan tiedottamiseen. MAMK:ssa on käytössä vakiomuotoinen lehdistötiedotteen pohja. Siihen lisätään vain tarvittavat EU:n ja rahoittajien tunnukset, kun kyseessä on EU-osarahoitteinen projekti. Esittelykalvot. Projektista kannattaa laatia selkeät esittelykalvot, joiden tekstien pohjaksi soveltuu hyvin projektin esite. Kalvosarja on helpommin ajan tasalla pidettävissä kuin kirjallinen esite. Kalvo tai diasarja tulee olla mahdollisimman katsojaystävällinen, pedagoginen ja didaktiikan hyvien sääntöjen mukainen. Julisteet ovat hyödyllisiä messuilla ym. tilaisuuksissa projektia esille tuotaessa. Kannattaa harkita tarkkaan, tarvitaanko julisteita. Kannattaa siis kysyä ainakin seuraavat kysymykset ensin: Sisältyykö projektin tiedotussuunnitelmaan esittäytyminen messuilla ym. julkisella foorumilla? Onko projekti liian lyhyt kestoltaan, että kannattaisi laatia julisteita? Millä tekniikalla julisteita laaditaan; hinta laatu suhde verrattuna käyttöön; monistus, tietokonetuloste vai painatus? MAMK:n viestintäkanavia Hankkeiden viestinnässä käytetään apuna muun muassa seuraavia MAMK:n olemassaolevia viestintäkanavia. Www-sivut. Projektien tietoja haetaan yleensä ensimmäisenä MAMK:n internetsivuilta. Se on luonnollinen lähden esim. lisätietoja tai verkottumista hakeville kumppaneille. Mikkelin ammattikorkeakoulussa projektisivustot erotetaan omiksi hallituiksi ja ulkoasultaan selkeästi samaan perheeseen tunnistettaviksi kokonaisuuksiksi. Domain-nimiä ylläpidetään vain rajattu määrä: ja sen variaatiot. Www-sivujen sijoituksesta, toteutuksesta ja ylläpidosta on jo sivujen suunnitteluvaiheessa keskusteltava MAMK:n viestintäpalveluiden kanssa. MAMK:n projektien www-sivustojen perustamisessa sekä www-palvelun toiminnallisuuden ja sisällön määrittelyssä avustavat MAMK:n viestintäpalvelut ja tietohallintopalvelut. Ennen sivuston suunnittelua on hyvä olla yhteydessä joko MAMK:n markkinointisuunnittelijaan tai sivujen webmasteriin. Sivuston käyttöliittymäsuunnittelussa ja visuaalisen ilmeen suunnittelussa käytetään mainonnan suunnittelutoimisto Taktumia. Sivuston teknisenä alustana ja julkaisujärjestelmänä on Enfo Share -informaationhallintajärjestelmä. Sivuston perustamiskustannukset (ilman alv:tä): Sivuston perustaminen Enfo Share-julkaisualustalle 720. Sisältää mm. graafisen ilmeen taiton, domainohjauksen, kuvakansiot. Perusulkoasun suunnittelu Perusilme: visuaalinen suunnittelu, värimääritykset ja yleisilme, luonnos pääsivusta ja pääkuvaehdotus, luonnos alasivun perusasettelusta ja kuvatyylistä, ulkoasun viimeistely ja hyväksyttyjen pohjaaineistojen toimitus PhotoShop-tiedoistoina. Mahdollinen kuvankäsittely ja valokuvat veloitetaan erikseen. Aktivaattori on MAMK:n oma tiedotuslehti, joka ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa. Lehti postitetaan mm. Etelä-Savon, Heinolan ja Varkauden alueiden julkisorganisaatioille ja yli 5 hengen yrityksille sekä MAMK:n alumneille, luottamushenkilöille, muille ammattikorkeakouluille ja yliopistolle ja monille muille yhteistyökumppaneille. Aktivaattorin tarkoituksena on tiedottaa sidosryhmille muun muassa MAMK:n tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, yritysja työelämäpalveluista ja koulutus- ja osaamisalueista. Lehden tarkoituksena on myös lisätä vuorovaikutusta ammattikorkeakoulun ja sidosryhmien välillä, markkinoida uusia palveluja ja hankkeita. Lehden sisällöstä päättää Aktivaattorin toimituskunta, päätoimittajana ja lehden uutisten kokoajana toimii tiedottaja. Staff ja Student ovat MAMK:n intranet-palveluita, jotka sopivat hyvin sisäisen viestinnän kanaviksi myös hankkeille. Hankkeista ja niihin liittyvistä tapahtumista voi tiedottaa henkilöstölle Staffin uutispalstalla ja opiskelijoille Studentin uutispalstalla. Lyhyet ja selkeät tiedotetekstit voi toimittaa intranetiin joko MAMK:n tiedottajan tai yksiköiden sisäisten tiedottajien kautta.

17 17 6. SEURANTA JA RAPORTOINTI Projekteissa toteutetaan sekä rahoittajan että MAMK:n määrittelemää seurantaa ja raportointia. Hankkeen rahoittajat edellyttävät projektipäätöksissä tietyn seurannan ja raportoinnin toteutumista tietyssä aikataulussa. Se on yleensä maksatuksen toteutumisen edellytys. Ensisijaisena ohjeena projektin seurannassa ja raportoinnissa toimii rahoittajan ohjeistus. 6.1 Projektienhallintaohjelmisto Projektien seurantaa ja valvontaa varten ylläpidetään projektienhallintaohjelmistoa, johon päivitetään tiedot MAMK:n käynnissä olevista hankkeista. Ohjelmistoon tallennetaan kaikki MAMK:ssa toteutettavat ulkopuolista rahoitusta saavat projektit. Rekisteriin päivitetään tiedot projektien edistymisestä sekä projektien toiminnallisista ja taloudellisista tuloksista projektin aikana. Projektienhallintaohjelmiston käyttäjän opas on luettavissa Staffissa kohdassa toimintaympäristö/projektitoiminta. 6.2 Raportointi Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin tuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä Mikkelin ammattikorkeakoululle, rahoittajalle ja yhteistyökumppaneille. Raportoinnin tulee olla säännöllistä ja riittävän tarkkaa. Rahoittaja on kiinnostunut erityisesti siitä, kuinka hyvin projektin tavoitteet ovat toteutuneet ja millaisia tuloksia ja vaikutuksia projektilla on saavutettu. Vuosi- ja loppuraportin laatijan onkin verrattava syntyneitä tuloksia hyväksytyssä suunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja arvioitava myös onnistumisen astetta. Jos tavoitteisiin ei päästä on tärkeää selvittää miksi. 6.3 Projektien asiakirjat Projektipäällikkö ylläpitää projektista projektikansiota, johon kootaan arkistoitavat asiakirjat. Projektikansiota on ylläpidettävä koko projektin keston ajan. Projektikansion tarkoitus on varmistaa projektipäällikön oikeusturva, varmistaa projektin aukoton hoito mahdollisissa henkilönvaihdoksissa sekä varmistaa tarkastusten sujuvuus. Projektikansion sisältö: projektin suunnittelun ja valmistelun aineisto projektisuunnitelma ja sen liitteet rahoituspäätökset ja niiden liitteet erilliset ohjeet ja ehdot (esim. muut kuin päärahoittajan) yhteistyö-/projektisopimukset muiden projektia toteuttavien tahojen kanssa ohjausryhmän kokouskutsut ja pöytäkirjat tarjouspyynnöt, tarjoukset päätökset hankinnoista muut sopimukset (hankinnat jne.) kopiot maksatuksista, tilityksistä ja niiden taustalaskelmista (mm. työaikaseurannat) kirjanpitoaineisto tositteineen kirjeenvaihto, sähköpostit (mm. rahoittajan ja yhteistyökumppaneiden kanssa sovitut asiat kirjattuna) tiedot projektin toimenpiteistä tiedot projektin toimenpiteisiin osallistuneista tarkastuslausunnot muu materiaali, jolla on merkitystä projektin oikeellisuuden osoittamisen kannalta.

18 18 7. PROJEKTITARKASTUKSET 8. PROJEKTIN PÄÄTTÄMINEN JA ARKISTOINTI Suurin osa projekteihin kohdistuvista tarkastuksista on paikan päällä tapahtuvaa projektikohtaista tarkastusta, jonka suorittaa EU:n tarkastuksesta vastaavat toimielimet, asianomainen ministeriö, rahoittaja ja rahoittajan tilintarkastaja tai MAMK:n tilintarkastaja. Tarkastuksista ilmoitetaan tavallisesti etukäteen; periaatteessa tarkastajilla on oikeus tulla suorittamaan tarkastusta yhden päivän varoitusajalla. Projektin on varattava tarkastuspaikalle ainakin seuraavat asiakirjat: hyväksytty, asianmukaisesti allekirjoitettu projektisuunnitelma ja mahdolliset muutokset projektia koskevat päätökset ja sopimukset mahdollisine muutoksineen asianmukaisesti allekirjoitettuna projektin tositteet. Projektin tositteet löytyvät Rondosta, josta tarkastaja käy ne tarkastamassa tilintarkastuskertomukset väliraportti ja mahdollinen loppuraportti maksatushakemukset liitteineen seurantaraportit liitteineen selvitykset yksityisen ja julkisen erikseen raportoitavan osarahoituksen laskentaperusteista projektin koulutuksiin jne. osallistuneiden osanottajien osanottajalistat, osanottajien tuntilistat jos projektin palveluksessa työskentelee muita kuin päätoimisia työntekijöitä, selvitys tunneista, tuntipalkoista ja lisäkustannuksista alkuperäiset ja allekirjoitetut ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat. Tarkastuksessa on läsnä projektin vastuuhenkilö/ projektipäällikkö sekä projektin taloushallintoa hoitava henkilö. Talouspäällikkö ja hankepäällikkö osallistuvat tarvittaessa tarkastuksiin. Euroopan komission suorittamassa tarkastuksessa on oltava läsnä sellainen henkilö, joka pystyy kertomaan projektin keskeiset toimenpiteet myös englannin kielellä. Projekteihin kohdistuvan tarkastustoiminnan vaatimista toimenpiteistä vastaa projektia toteuttava tulosyksikkö. Tarkastuksesta tulee ilmoittaa välittömästi talouspäällikölle ja hankepäällikölle. Projektin toimenpiteet ajetaan alas kuukautta ennen sen virallista päättymistä. Viimeisen kuukauden aikana on mm. laadittava projektin loppuraportit, arvioitava projektia ja sen vaikutuksia, valmisteltava lopputilitykset ja aineisto tilintarkastusta varten, laadittava lehdistötiedotteet (muu mahdollinen julkisuus projektille) ja viimeisteltävä projektikansio arkistoitavaan kuntoon. 8.1 Päätöskokous Projekti päättyy päätöskokoukseen, jossa keskitytään projektin kokonaisarviointiin, tulosten arviointiin, loppuraportin ja toteutuneen kustannusarvion hyväksymiseen ja jatkotoimenpiteistä päättämiseen. Jatkotoimenpiteiden tavoitteena on projektin tulosten käyttöönotto tai edelleen kehittäminen sekä tehtävien ja vastuiden siirto projektilta perusorganisaatiolle. Päätöskokous pidetään viimeisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen ja siihen osallistuvat ainakin yksikön johtaja, projektin projektipäällikkö, talouspäällikkö, yksikön talousvastaava ja hankepäällikkö. 8.2 Arkistonmuodostus Projektin arkistonmuodostuksesta vastaa projektipäällikkö ellei asiasta ole toisin sovittu. Projektin aloituskokouksessa käydään läpi arkistonmuodostussuunnitelma sekä projektiasiakirjojen arkistointiin liittyvät toimenpiteet. Arkistonmuodostussuunnitelma liitteenä Asiakirjojen säilyttäminen Projektin kaikki asiakirjat säilytetään projektikansiossa/-kansioissa. Asiakirjat jaotellaan kansioon/ -kansioihin ryhmiin, välilehdillä erottaen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti eri pituiset säilytysajat huomioonottaen. Pysyvästi säilytettävät asiakirjat kuten projektin toimintaa ja sen tuloksia koskevat väli- ja loppuraportit sekä projektiarviointiin liittyvät arviointiraportit, -selvitykset tai vastaavat yhteenvetoasiakirjat kootaan omaan kansioonsa päätearkistosäilytystä varten. Arkistonmuodostussuunnitelmasta puuttuvien asiakirjojen osalta on otettava yhteyttä ammattikorkeakouluyhtymän arkistonhoitajaan, joka vastaa arkistonmuodostussuunnitelmaan tulevista muutoksista. Yli 10 vuotta tai pysyvästi säilytettävät sähköiset asiakirjat on tulostettava paperille.

19 Asiakirjojen luovuttaminen projektin päätyttyä Asiakirjat siirretään muovikansioista arkistokoteloihin. Arkistokotelon selkään merkitään lyijykynällä projektin nimi, asiakirjasarjojen nimet ja vuodet sekä hävittämisvuosi. Projektin asiakirjojen luovuttamisesta projektin päätyttyä vastaa projektipäällikkö. Asiakirjat luovutetaan yhtymän arkistonhoitajalle projektin lopputarkastuksen jälkeen. Asiakirjoista tehdään luovutusluettelo, josta ilmenee asiakirjasarjojen nimet, vuodet ja arkistoyksiköiden (kansioiden) lukumäärä. Luovutusluettelon allekirjoittavat asiakirjojen luovuttaja ja asiakirjat vastaanottava yhtymän arkistonhoitaja. Asiakirjojen siirrosta arkistoon vastaa yhtymän arkistonhoitaja. LIITTEET Liite 1. Aiesopimusmalli Liite 2. Tutkimus-/yhteistyösopimusmalli Liite 3. Tutkimussopimusmalli Liite 4. Salassapitosopimusmalli Liite 5. Projekti- tai tutkimussopimuksen tarkistuslista Liite 6. Projekti-ilmoitus/päätös Liite 7. Projektien hankintaohjeet Liite 8. Ohje investointien tukikelpoisuudesta ESR -toiminnassa Liite 9. MAMK:n tilikartta Liite 10. Työajanseurantalomake Liite 11. Komission asetus 448/2004 Liite 12. Neuvoston asetus 1260/1999 Liite 13. Tukikelpoiset kustannukset ESR projekteissa Liite 14. Arkistonmuodostussuunnitelma

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

muutokset on saatettava PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA

muutokset on saatettava PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA 1 PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA Projektiohjeita sovelletaan kaikkiin sellaisiin kehittämishankkeisiin ja projekteihin, joiden toteuttamisesta vastaa sitä varten erikseen perustettu organisaatio ja joille

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke. Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI

TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI Lounais Suomen koulutuskuntayhtymä / Lounais Suomen ammattiopisto Novida pyytää tarjoustanne viljelykonsultoinnin hankinnasta tarjouspyynnön

Lisätiedot

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1.2.2012 1 VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA... 1 Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita...

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.-1.9.2010 Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot Riitta Mensalo Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Pyydämme tarjoustanne midikaivukoneesta. myyjän toimipaikassa Suomessa, käyttö- ja huoltokoulutus ostajan ilmoittama paikka Kotikyläntie 254, IISALMI

Pyydämme tarjoustanne midikaivukoneesta. myyjän toimipaikassa Suomessa, käyttö- ja huoltokoulutus ostajan ilmoittama paikka Kotikyläntie 254, IISALMI TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) MIDIKAIVUKONEEN HANKINTA Pyydämme tarjoustanne midikaivukoneesta. Hankintamenettely Avoin. Tarjouspyyntö on julkaistu kuntayhtymän internetsivuilla osoitteessa http:///hankinnat. Hankintailmoitus

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) METSÄKONESIMULAATTORI Pyydämme tarjoustanne Tampereen ammattikorkeakoulun metsäja konetekniikan opetukseen tulevasta a) metsäkonesimulaattorista ja b) puunkorjuuketjun toimintojen

Lisätiedot

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti.

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. SUURTALOUSLAITTEEN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. 1. HANKINNAN KOHDE

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA VUOSILLE 2013 2016

TARJOUSPYYNTÖ ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA VUOSILLE 2013 2016 1 (6) LUONNOS TARJOUSPYYNTÖ xx.12.2012 TARJOUSPYYNTÖ ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA VUOSILLE 2013 2016 1. Hankintayksikkö Tarjous pyydetään kuntalain 72 :n mukaisesta

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Työllisyyden edistämisen ESR-hankkeen hakemisesta ja toteuttamisesta

Työllisyyden edistämisen ESR-hankkeen hakemisesta ja toteuttamisesta 1 SOPIMUS Työllisyyden edistämisen ESR-hankkeen hakemisesta ja toteuttamisesta 1. Sopijaosapuolet Hankkeen päätoteuttaia: Diakonia -ammattikorkeakoulu Oy PL 12 00551 Helsinki Y-tunnus: 0115776-3 Johtaja

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin

Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1.1.2010 (1705/2009) ja Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) Yleiset kirjastot:

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Kyseessä on kansallisen kynnysarvon alittava pienhankinta.

Kyseessä on kansallisen kynnysarvon alittava pienhankinta. TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) SIIRRETTÄVIEN PILARINOSTIMIEN HANKINTA Pyydämme tarjoustanne neljästä siirrettävästä pilarinostimista. Kyseessä on kansallisen kynnysarvon alittava pienhankinta. Hankintamenettely Avoin.

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA Yleistä maksaa hankkeelle rahoituksen maksatushakemuksen perusteella rahoituspäätöksen mukaisin ehdoin toteutuneisiin tukikelpoisiin

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA

TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA TERVOLAN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 19.12.2016 TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA Tarjous pyydetään kuntalain 14. luvun mukaisesta hallinnon ja

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS. A. Tuote ja / tai palvelumuotoilu sekä konseptisuunnittelu

HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS. A. Tuote ja / tai palvelumuotoilu sekä konseptisuunnittelu Tarjouspyyntö 1 (6) 4.10.2013 Hallinto-osasto HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS Diaarinumero: HEL 2013-005356 Hanke 1. Helsingin kaupungin rakennusvirasto pyytää Helsingin kaupunkitilaohjetta

Lisätiedot

Maksujärjestelmä työntekijän omaehtoisen, verovapaan liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi

Maksujärjestelmä työntekijän omaehtoisen, verovapaan liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi TARJOUSPYYNTÖ 1 / 6 Maksujärjestelmä työntekijän omaehtoisen, verovapaan liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi 29.8.2016 Imatran kaupunki Virastokatu 2, 55100 Imatra Vaihde: 020 617 111 Faksi: 020

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

2. Hankinnan kohde Hanke käsittää Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän Kiuruveden Hingunniemen keittiöremontin.

2. Hankinnan kohde Hanke käsittää Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän Kiuruveden Hingunniemen keittiöremontin. TARJOUSPYYNTÖ 1 (6) SISÄLLYS 1. Yleistä 1 2. Hankinnan kohde 1 3. Hankintamenettely 2 4. Tehtävät 2 5. Aikataulu 2 6. Osatarjous 2 7. Vaihtoehtoiset tarjoukset 2 9. Tarjouspyyntöasiakirjat 2 10. Rakennusaikaiset

Lisätiedot

Henkilö- ja tavara-autot, puitesopimus-pohjainen hankinta Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun hankintarenkaan jäsenyhteisöjen käyttöön

Henkilö- ja tavara-autot, puitesopimus-pohjainen hankinta Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun hankintarenkaan jäsenyhteisöjen käyttöön Kainuun maakunta -kuntayhtymä TARJOUSPYYNTÖ 64/2008 1 (6) Tarjouspyyntö EU Kynnysarvon ylittävä hankinta Henkilö- ja tavara-autot, puitesopimus-pohjainen hankinta Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun

Lisätiedot

Tarjoajan on tarjouksessaan ilmoitettava (liite 2) sähköpostiosoite, johon päätös lähetetään tiedoksi.

Tarjoajan on tarjouksessaan ilmoitettava (liite 2) sähköpostiosoite, johon päätös lähetetään tiedoksi. TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) B-LUOKAN ÖLJYNTORJUNTAVENEEN HANKINTA 2012 1. Hankinnan kohde ja kuvaus Espoon kaupunki pyytää tarjousta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön tulevasta B-luokan öljyntorjuntaveneestä.

Lisätiedot

KATEAINEIDEN HANKINTA 2012

KATEAINEIDEN HANKINTA 2012 TARJOUSPYYNTÖ 1 (7) KATEAINEIDEN HANKINTA 2012 Hankintayksikkö Espoon kaupunki,., 02070 ESPOON KAUPUNKI. Tarjouspyyntö Espoon Kaupunkitekniikka-liikelaitos pyytää tarjoustanne viheralueiden rakentamiseen

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUOOS 2017-2018 1. Yleistä Puitesopimus edellyttää yhteistyötä, joka vaatii molemmilta osapuolilta käytännön tasolla ansaittua luottamusta, paneutumista toisen toimintaan,

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta TARJOUSPYYNTÖ Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta Hankintayksikkö Oulun kaupunki/rakennusvalvonta y-tunnus: 0187690-1 Solistinkatu 2, Oulu, PL 83,

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ

TARJOUSPYYNTÖ TARJOUSPYYNTÖ 14.1.2016 ASEMAKAAVAN POHJAKARTAN TÄYDENNYSKARTOITUS 1. Tehtävän määrittely Tuusulan kunta on toteuttamassa Vanhakylän alueen kaavan pohjakartan täydennyskartoitustyötä. Ilmakuvaukseen perustuvan

Lisätiedot

Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille

Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 1(7) Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 2(7) TARJOUSPYYNTÖ Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille. 1. HANKINNAN TAUSTA JA TARKOITUS Oulun kaupungin Konsernipalveluiden

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne käytetystä liikennetraktorista tämän tarjouspyynnön mukaisesti.

Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne käytetystä liikennetraktorista tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjouspyyntö 5.2.2016 LIIKENNETRAKTORIN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne käytetystä liikennetraktorista tämän tarjouspyynnön mukaisesti. 1. HANKINNAN

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle

Lisätiedot

Hankinnasta ja hankintayhteistyösopimuksesta

Hankinnasta ja hankintayhteistyösopimuksesta Hankinnasta ja hankintayhteistyösopimuksesta 20.6.2016 Kuva: Yhteistyö-karamellipaperi. Helsingin kaupunginmuseo. Lähde: finna.fi Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (lähde: finna.fi) Hankinnan vaiheita Mukaan

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki pyytää tarjousta Espoon henkilöstölehden tuottamisesta, painamisesta ja jakelusta.

Espoon kaupunki pyytää tarjousta Espoon henkilöstölehden tuottamisesta, painamisesta ja jakelusta. TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) Espoon henkilöstölehden tuottaminen Espoon kaupunki pyytää tarjousta Espoon henkilöstölehden tuottamisesta, painamisesta ja jakelusta. 1. Hankinnan kohde ja kuvaus Hankinnalla tullaan

Lisätiedot

Yleistä loppuraportista. Yleistä. Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille. Yleistä sisällön raportoinnista

Yleistä loppuraportista. Yleistä. Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille. Yleistä sisällön raportoinnista Yleistä sisällön raportoinnista Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 10.5.2013 Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Eepos-kirjastojen yhteistoimintasopimus

Eepos-kirjastojen yhteistoimintasopimus Eepos-kirjastojen yhteistoimintasopimus 1. Sopijaosapuolet Kunta Alajärven kaupunki Y-tunnus Yhteyshenkilö Alavuden kaupunki Evijärven kunta Ilmajoen kunta Isokyrön kunta Karijoen kunta Kaskisten kaupunki

Lisätiedot

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

Espoon kaupungin hankintapalvelut TARJOUSPYYNTÖ nro /2012

Espoon kaupungin hankintapalvelut TARJOUSPYYNTÖ nro /2012 VIRVE-PÄÄTELAITTEIDEN HANKINTA 1. Hankinnan kohde ja kuvaus Espoon kaupunki pyytää tarjousta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen (Espoo), Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen (Vantaa) ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA PYYTÄÄ KIRJALLISTA TARJOUSTANNE KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA OHJAUSLAITTEISTA KOKONAISTOIMITUKSENA

JALASJÄRVEN KUNTA PYYTÄÄ KIRJALLISTA TARJOUSTANNE KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA OHJAUSLAITTEISTA KOKONAISTOIMITUKSENA Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmä Tarjouspyyntö Sivu 1/5 JALASJÄRVEN KUNTA PYYTÄÄ KIRJALLISTA TARJOUSTANNE KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA OHJAUSLAITTEISTA KOKONAISTOIMITUKSENA Hankittava kokonaisuus

Lisätiedot

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus 1 TARJOUSPYYNTÖ OMPELUKONEIDEN JA SAUMUREIDEN KORJAUS- JA HUOLTOPALVELUISTA (puitejärjestely) 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunta pyytää tarjoustanne kunnan eri toimipisteisiin hankittujen ompelukoneiden

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot