MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ PROJEKTIOHJE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ PROJEKTIOHJE"

Transkriptio

1 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ PROJEKTIOHJE Yleinen osa 2005

2 SISÄLTÖ 1. PROJEKTITOIMINTA MIKKELIN AMMATTI- KORKEAKOULUSSA PROJEKTITOIMINNAN PERIAATTEET PROJEKTI PROSESSINA Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä PROJEKTIOHJE 4. PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektin lähtökohta Projektisuunnitelman laatiminen Projektisuunnitelman sisältö Projektisuunnitelman käsittely MAMK:n johtoryhmässä 4.5 Rahoitushakemuksen laatiminen MAMK:n projektisopimusten yleiset periaatteet PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN Projektiasiakirjojen jakelu Projektipäätöksiin ja niiden liitteisiin tutustuminen Projektin avaaminen Käytännön toimintasuunnitelman tarkastaminen Hankintojen kilpailuttaminen Projektin hankinnat Projektin valvonta ja ohjaus Ohjausryhmä Projektiryhmä Projektihenkilöstön työnjako ja vastuut Projektin talous Projektin arviointi Muutokset hyväksyttyihin suunnitelmiin Tiedottaminen ja julkisuus Yleiset periaatteet Viestintäsuunnitelma Projektin perusmateriaali MAMK:n viestintäkanavia SEURANTA JA RAPORTOINTI Projektienhallintaohjelmisto Raportointi Projektien asiakirjat PROJEKTITARKASTUKSET PROJEKTIEN PÄÄTTÄMINEN JA ARKISTOINTI Päättökokous Arkistonmuodostus Asiakirjojen säilyttäminen Asiakirjojen luovuttaminen projektin päätyttyä... 19

3 3 1. PROJEKTITOIMINTA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUSSA 2. PROJEKTITOIMINNAN PERIAATTEET Ulkoisen hankerahoituksen osuus Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän toiminnassa on kasvanut tasaisesti ja vakiintunut noin 30%:iin kuntayhtymän budjetista. Hankkeiden vaikutus MAMKY:n tulorahoitukseen ja maksuvalmiuteen on olennainen ja siksi hankkeiden sujuva hoito on varmistettava ohjeistuksella. Tällä toimintaohjeella linjataan projektien toteuttamiseen ja hallintoon liittyvät asiat erityisesti niissä Mikkelin ammattikorkeakoulun hankkeissa, joihin tulee ulkoista projektirahoitusta. Ohjeiden tavoite on selkiyttää työnjaot, vastuunjaot ja tiedonkulku, varmistaa rahoittajien määräysten kitkaton noudattaminen sekä varmistaa laillisuus- ja oikeusturvakysymykset. Projektiohje toimii MAMK:n laatujärjestelmässä projektihallinnan ohjeistuksena. Projektiohje muodostuu yleisestä osasta, EU:n suorahakuohjeista sekä maksullisen palvelutoiminnan ohjeista. Toimintaohjetta sovelletaan kaikissa ulkoista rahoitusta saavissa hankkeissa, joissa Mikkelin ammattikorkeakoulu on vastuullinen projektiorganisaatio, hallinnoija, koordinaattori, projektin päätoteuttaja tai partneri. Uusi ammattikorkeakoululaki (351/2003) lisää ammattikorkeakoulun tehtäviin soveltavan tutkimusja kehitystoiminnan, joka ei ole pelkkä muodollisuus vaan oleellinen osa Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa. Lain mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on opetuksen lisäksi soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta, joka palvelee opetusta sekä tukee työelämää ja aluekehitystä ottaen huomioon alueen elinkeinorakenteen. EU-ohjelmien avulla Mikkelin ammattikorkeakoulu pyrkii vahvistamaan erityisesti alueellista vaikutustaan elinkeinoelämää ja rakennemuutosta tukevan tutkimustiedon tuottamisessa ja t&k -palvelujen sekä koulutusjärjestelmien kehittämisessä. Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketyön keskeisiä periaatteita ovat: Hanketoiminta muodostaa kiinteän osan ammattikorkeakoulun kokonaisstrategiasta. Hanketoiminta tukee Mikkelin ammattikorkeakoulussa annettavaa opetusta. Hanketoiminnalla edistetään ammattikorkeakoulun alueellisen vaikuttavuuden lisäämistä. Hanketoiminnalla vahvistetaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja yhteistyöympäristöjen luomista. Hanketoiminta keskitetään Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan strategiassa määritellyille keskeisille avainosaamisalueille. Ammattikorkeakoulun hankkeet toteutetaan laadukkaasti, luottamuksellisesti, puolueettomasti ja sopimuksen mukaisesti. Hanketoiminnassa otetaan huomioon maakunnan osaamiskeskusten sekä aluekeskusohjelmien painoalat. Hankkeet edistävät yhteistyötä alueen muiden oppilaitosten, tutkimuslaitosten, työelämän ja elinkeinoelämän kanssa. Hankkeissa pyritään laaja-alaisesti hyödyntämään Tavoite 1 -ohjelman lisäksi muita kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusmuotoja. MAMK:n omarahoitusta käytetään hankkeisiin, jotka: - edesauttavat opiskelijarekrytointia ja opetuksen kehittämistä koko ammattikorkeakoulun tasolla - ylläpitävät ja kehittävät tutkimus- ja kehitystyön perusrakenteita - muutoin kuuluvat maakuntaa oleellisesti kehittäviin hankekokonaisuuksiin.

4 4 3. PROJEKTI PROSESSINA Projektin lähtökohta Tarve, idea, ongelma, tehtävä, tarjouspyyntö MAMK:n kehittämissuunnitelma 2010, tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia, laatupolitiikka, MAMK:n ja yksiköiden tavoitteet Ei Projekti-idean arviointi yksikössä Esiselvitys, yhteissuunnittelu, jatkojalostus, rahoituslähteiden kartoitus, riskit Projektisuunnittelman laatiminen/ tarjousvalmistelu Aiesopimukset, resurssien kartoitus, yhteistyökumppanit, toteuttajien roolit Hallintopalvelukeskus Talous- ja hankepäällikkö Rahoittajien ohjeet, MAMK:n ohjeet Ei Käsittely Jory:ssä Rahoitushakemus/tarjous Rahoittajan vaatimukset, määräajat, yksikön johtajan ja MAMK:n allekirjoitukset hankepäällikön esittelystä Projektitietojen vieminen projektienhallintaohjelmistoon Ei Rahoituspäätös/ tilaus Päätös projektin aloittamisesta Projektiorganisaatio, henkilöstö- ja laiteresurssit, varsinaiset sopimukset, projektipäätöksiin tutustuminen, tarkastaminen, aloituskokous, yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma Päätöstietojen vieminen projektienhallintaohjelmistoon, päätöksen jakelu Projektin toteutus Toiminnan käynnistäminen ja seuranta, johtoryhmätyöskentely, talousseuranta, raportointi, maksatushakemukset, toteutuksen aikainen arviointi Projektin päättäminen Loppuraportointi ja talousraportointi, tiedotus, dokumentointi ja tulosten levitys, päättämiskokous, asiapapereiden arkistointi, jatkotoimenpiteet, tilintarkastus

5 5 4. PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektin kulku Mikkelin ammattikorkeakoulussa voidaan kaavamaisesti esittää edellisen sivun kuvan mukaisella vuokaaviolla. Se, miten projekti käytännössä hoidetaan, riippuu projektin koosta, tyypistä ja luonteesta. Pienissä hankkeissa monta vaihetta voidaan hoitaa kerralla. 4.1 Projektin lähtökohta Projekti-idea voi saada alkunsa monella eri tavalla. Oleellista projektin uskottavuuden ja toteuttamisen kannalta on, että projektille on olemassa selkeä tarve. Tarve voi olla peräisin esim. MAMK:n sidosryhmiltä (työelämä, yritykset, kehittäjäorganisaatiot), MAMK:sta (oman toiminnan kehittäminen, laajentaminen, yhteistyön lisääminen jne.) tai rahoittajalta (maakunnallinen kehittäminen, verkostoituminen, yhteistyö). Hankkeen suunnittelija esittää projekti-idean yksikön johtajalle tai tutkimusjohtajalle ja hankepäällikölle MAMK:n intranetissä (http://staff.mikkeliamk.fi) olevalla projektiesityslomakkeella tai vapaamuotoisena suunnitelmana. Projekti-idea arvioidaan tulosyksikössä. Projektin suunnittelua varten nimetään vastuuhenkilö ja tarvittaessa suunnitteluryhmä, jossa on riittävä edustus koulutusaloilta ja yhteisistä keskuksista. Tavoitteena on hyödyntää koko MAMK:n laajaalainen osaaminen projektisuunnittelussa, välttää päällekkäisten projektien suunnittelu MAMK:n sisällä ja varmistaa, ettei vastaavaa projektia jo toteuteta/ole toteutettu tai suunnitella toisen organisaation toimesta. 4.2 Projektisuunnitelman laatiminen Kun projekti-idea on todettu kehittämiskelpoiseksi ja yhteissuunnitteluprosessi on edennyt riittävästi, projektisuunnitelman laatiminen voi alkaa. Projektisuunnitelma tehdään päätöksenteon pohjaksi sekä projektin toimeenpanon työkaluksi. Projektisuunnitelman avulla pyritään resurssien käytön tehokkuuteen ja hallintaan sekä aikataulujen ja kustannusarvion pitävyyteen. Projektisuunnitelman laatimisessa on huomioitava: Projektisuunnitelman ja rahoitushakemuksen valmisteluun on varattava riittävästi aikaa ja resursseja. Valmistelukuluja ei voi laskuttaa projektista jälkikäteen. Rahoitusohjelman tavoitteisiin, vaatimuksiin, rajoituksiin ja rahoituksen luonteeseen on tutustuttava huolellisesti. Projektisuunnitelmalla on vastattava tarkasti ohjelma-asiakirjassa asetettuihin kriteereihin ja vaatimuksiin. Projektisuunnitelmassa määritellään eri toteuttajatahojen rooli ja vastuut. Projektisuunnitelman tulee olla selkeä, konkreettinen ja perusteltu yksityiskohtia myöten. Suunnitelman tulee antaa arvioijalle kuva, että idea on kestävä ja helposti ymmärretävissä ja suunnitelma tasapainossa kustannusarvion kanssa. Projektin tavoitteet on asetettava realistiselle tasolle. Projektin onnistumista arvioidaan saavutuksilla suhteessa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja projektin resursseihin. Suunnitelma on viimeisteltävä hyvin. Viimeistelemätön, huolimaton ulkoasu heikentää suunnitelman luettavuutta ja läpimenomahdollisuuksia. Projektisuunnitelma liitetään rahoitushakemuksen liitteeksi. On mahdollista, että projektisuunnitelma kuvaa laajaa hankekokonaisuutta, johon haetaan rahoitusta useammasta rahoituslähteestä. 4.3 Projektisuunnitelman sisältö Eri rahoittajilla on omat ohjeensa projektisuunnitelmien laatimiseksi. Koulutus- ja t&k-projektien sisällöt ja toiminnan painotukset voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta seuraavat tiedot ovat olennaisia erityyppisissä hankkeissa: projektin nimi, yhteyshenkilö, vastuuhenkilö ja toteutusaika tausta, tarve, lähtötilanne, ohjelmakytkennät tavoite, tulokset, vaikutukset kohderyhmä ja hyödynsaajat keskeinen sisältö ja toiminta kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma yhteistyötahot ja verkostoituminen projektin organisointi ja ohjausryhmän kokoonpano tiedotus ja markkinointi seuranta ja raportointi projektin arviointi

6 6 4.4 Projektisuunnitelman käsittely MAMK:n johtoryhmässä Kehitysjohtaja/hankepäällikkö vie hankkeet Mikkelin ammattikorkeakoulun johtoryhmään yksiköiden esityksen pohjalta. Johtoryhmä käsittelee projektisuunnitelmat ja rahoitushakemukset ja päättää rahoittajille MAMKY:n nimissä jätettävistä hankkeista. 4.5 Rahoitushakemuksen laatiminen Projektisuunnitelman tiedot siirretään hakemuslomakkeelle. Projektisuunnitelman ja hakemuslomakkeen tietojen on vastattava toisiaan. Rahoitushakemuksen laatimisessa noudatetaan rahoittajan antamia täyttöohjeita ja varmistetaan, että täytettävänä on rahoitushakemuslomakkeen viimeisin versio. Rahoittajakohtaiset rahoitushakemukset löytyvät MAMK:n projektienhallintaohjelmistosta sekä rahoittajien internetsivuilta. Rahoitushakemuksessa hakijaksi merkitään aina Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä. Hakijan osoitteeksi merkitään kuntayhtymän virallinen osoite; Tarkk ampujankuja 1, PL 181, Mikkeli. Näin päätökset saapuvat suoraan asiakirjavastaavalle. Ennen hakemuksen allekirjoittamista hankepäällikkö käy hakemuksen läpi yhdessä projektin suunnittelijan tai vastuuhenkilön kanssa. Rahoitushakemuksen allekirjoittaa hallinto- ja talousjohtaja tai rehtori hankepäällikön esittelystä ja varmentaa yksikön johtaja. 4.6 MAMK:n projektisopimusten yleiset periaatteet Rahoittajalle lähetettävään rahoitushakemukseen liitetään yritysten, kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa solmitut aiesopimukset ja Tekesprojekteissa alustava ilmoitus/vahvistus projektiin osallistumisesta. Aiesopimukset eivät korvaa varsinaisia yhteistyösopimuksia. Mikäli rahoittajan rahoituspäätöksen mukainen rahoitussuunnitelma sisältää yksityistä- tai kuntarahoitusta on siitä laadittava sopimus hankkeen toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Yhteistyösopimukset tulee laatia mahdollisimman pian sen jälkeen kun rahoittajalta on saatu virallinen rahoituspäätös, mutta kuitenkin ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista. Yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka tulevat mukaan hankkeen toteuttamiseen sen aloittamisen jälkeen, tulee laatia aina erilliset tilanteen mukaiset sopimukset. Projektiohjeen liitteenä 1 esitetään aiesopimusmalli, liitteenä 2 tutkimus-/yhteistyösopimusmalli, liitteenä 3 tutkimussopimusmalli ja liitteenä 4 salassapitosopimusmalli. Mikkelin ammattikorkeakoulun projekti- ja tutkimussopimusten tarkistuslista esitetään liitteenä 5. Sopimusmallit ovat ohjeellisia, eikä niissä voi ottaa huomioon käytännön tapauksissa yksittäisiä sopimusten laadintaan vaikuttavia seikkoja. Mikkelin ammattikorkeakoulussa noudatetaan seuraavia periaatteita laadittaessa projektitoimintaan liittyviä sopimuksia Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän nimissä: 1. Sopimus Sopimuksista ja toimeksiannoista sovitaan aina kirjallisesti. Sopimukset laaditaan mm. yhteistyöstä muiden projektia rahoittavien ja toteuttavien osapuolten kanssa. 2. Sopijaosapuolet ja allekirjoittajat Sopimuksen osapuolina ovat aina Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä ja projektin yhteistyökumppani. MAMKY ei vastaa sopimuksista, jotka tehdään henkilökunnan omiin nimiin tai henkilöstön omistamien yritysten nimiin. Hankesopimusten allekirjoittaminen ohjeistetaan Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän taloudenhoidossa ja hallinnoinnissa noudatettavissa ohjeissa. Ohjeet löytyvät Staffista kohdasta hallinto/säännöt ja ohjeet/talous. 3. Sopimuksen kohde ja tarkoitus Sopimuksessa yksilöidään riittävän tarkasti se, mitä sovitaan tehtäväksi, sopimusosapuolten velvollisuudet ja oikeudet. Sopimukseen liitetään projektisuunnitelma. 4. Projektin kustannusarvio ja rahaliikenne Jokaiselle hankkeelle laaditaan kustannusarvio, jossa esitetään kaikki hankkeen toteuttamisen liittyvät kustannukset. Sopimuksessa määritellään osapuolten kustannusosuudet. Tekes-, ESR-, EAKR-, EMOTR- sekä muissa EUhankkeissa ja muiden vastaavien rahoittajien hankkeissa noudatetaan rahoittajien edellyttämiä kustannuslaskentaperiaatteita. Projektisuunnitelman kustannusrakenne rakennetaan MAMK:n kirjanpidon mukaiseksi. Jos rahoitushakemuksen kustannusrakenne poikkeaa siitä, kustannukset kootaan rahoitushakemukseen MAMK:n tilikartalta. Näin kustannusten kertymistä voi seurata suoraan kirjanpidosta.

7 7 5. PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN Hinnoitteluun liittyviä asioita tarkennetaan Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän taloudenhoidossa ja hallinnoinnissa noudatettavissa ohjeissa sekä ohjeissa tilojen, laitteiden, välineiden ja työn hinnoittelusta. Rahaliikenne kaikissa hankkeissa kulkee aina MAMK:n taloushallinnon kautta. 5. Julkaisut ja opinnäytteet Julkisella rahoituksella rahoitetuissa hankkeissa tulee turvata tulosten julkaisuoikeudet. Sopimuksella ei saa estää tai lykätä julkaisemista ilman perusteltua syytä. Toimeksiantona tehtävien opinnäytetöiden omistusja tekijänoikeuskysymyksistä sovitaan toimeksiantajan, MAMK:n ja opiskelijan välisessä sopimuksessa. Mikkelin ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat aina julkisia asiakirjoja. 6. Salassapitovelvoitteet Tietyin ehdoin projektien tuloksia voidaan edellyttää salassa pidettäviksi, esim. liike-, ammatti- tai yrityssalaisuuksien turvaaminen, patentoinnin turvaaminen. Projektien salassapitoa koskevat sopimukset on otettava huomioon, kun projektien tuloksia hyödynnetään opetuksessa. 7. Projektin tulosten käyttö- ja omistusoikeudet Projektin tulosten omistusoikeus on aina erikseen sovittava. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön keksintöjärjestelmä, joka perustuu lakiin oikeudesta työntekijöiden tekemiin keksintöihin 656/1967. Kuvaus Mikkelin ammattikorkeakoulun menettelytavoista työsuhdekeksintöjen käsittelyyn löytyy staffista kohdasta projektit/työsuhdekeksinnöt. 8. Vahingonkorvausvastuuta koskevat ehdot Sopimuksissa kiinnitetään huomiota vahingonkorvausvastuuta koskeviin ehtoihin. Mikkelin ammattikorkeakoulu ei vastaa toiselle sopimusosapuolelle syntyneistä välillisistä vahingoista. 9. Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaisu Sopimuksissa pyritään neuvottelemaan riidat ratkaistaviksi suomalaisessa tuomioistuimessa, ensisijaisesti Mikkelin käräjäoikeudessa. Kaikissa tapauksissa erimielisyydet on pyrittävä ratkaisemaan neuvotteluin. 5.1 Projektiasiakirjojen jakelu Projektin rahoituspäätös liitteineen, hylkäyspäätös tai vastaava asiakirja kopioidaan kehitysjohtajalle, talouspäällikölle ja hankepäällikölle. Alkuperäiset asiakirjat säilyttää hanketta toteuttava yksikkö. Projektin toteuttajat ottavat itselleen ja tukihenkilöille tarvittavat työkopiot. 5.2 Projektipäätöksiin ja niiden liitteisiin tutustuminen Varsinaisen toteuttamisluvan projektille antaa rahoittajan päätös EU:n ja valtionosuuksien myöntämisestä ns. rahoituspäätös. Tavoite 1-ohjelmassa rahoituspäätös voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun hanke on saanut puoltavan lausunnon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä ja isojen sekä ylimaakunnallisten hankkeiden osalta myös yhteistyöryhmässä (MYR). Rahoituspäätös on hallinnollinen asiakirja, joka sisältää keskeiset projektin toteuttamisen ehdot. Ensimmäisessä rahoituspäätöksessä hyväksytään projektisuunnitelma kustannus- ja rahoitussuunnitelmineen koko projektin toteutusajalle, mutta usein rahoitus myönnetään vuodelle kerrallaan. Seuraavien vuosien rahoituksesta tehdään jatkorahoituspäätökset. Tulosyksikön johtaja tai tutkimusjohtaja ja hankkeen projektipäällikkö tarkastavat, että projektin rahoituspäätös on hakemuksen mukainen. Mikäli niissä on eroavaisuuksia MAMK käsittelee myöntöpäätöstä vastatarjouksena ja päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekee tulosalueen johtaja. Myönnettyä rahoitusta verrataan suhteessa rahoituksen perusteena olevaan projektisuunnitelmaan ja rahoitushakemukseen: eri rahoitusosuudet (EU-, julkinen, yksityinen, ym. mahdollinen rahoitus ) rahoitusosuuksien toteutumistapa rahoituksen ehdot (eri osapuolten ehdot) Muiden kuin päärahoittajan rahoituspäätösten varmistaminen: sopimukset kuntien kanssa sopimukset yritysten kanssa muut tarvittavat sopimukset ja rahoituspäätökset, mm. yhteistyökumppanit Lisäksi tarkistetaan: raportointiaikataulut ja raportoinnin sisältö maksatusaikataulut ja maksatuksen ehdot projektin toteutusaika ohjausryhmätyöskentely ja hankkeen valvonta

8 8 5.3 Projektin avaaminen Aloituskokous on edellytys MAMK:n sisäisen projektinumeron saamiselle. Aloituskokouksen kutsuu koolle tulosyksikön johtaja tai hankkeesta vastaava henkilö. Aloituskokoukseen osallistuvat ainakin tulosyksikön johtaja tai tutkimusjohtaja, projektin projektipäällikkö, MAMK:n talouspäällikkö tai taloussihteeri, yksikön taloussihteeri, hankepäällikkö ja MAMK:n tiedottaja. Aloituskokoukseen voidaan kutsua myös rahoittajan edustaja. Projektin avaaminen vaatii lisäksi yksikön johtajan päätöspöytäkirjan projektin aloittamisesta (projektiilmoitus/päätös, liite 6), jonka perusteella projektinumero varataan. Projektipäätöksessä on esitettävä rahoittajan projektipäätöksen mukaiset tiedot. Mikäli projektin suunnitelmaa tarkistetaan sen edetessä, myös projektipäätöstä on tarkistettava ja tehtävä siihen tarvittavat muutokset. Aloituskokouksessa käydään läpi seuraavat asiat: 1. Projektin lyhyt kuvaus 2. Tiedottaminen rahoittajan tiedotusohjeet, näkyvyys (EU-lippu, logot jne.) MAMK:n tiedotusohjeet 3. Rahoituspäätöksen ja projektisuunnitelman merkitys rahoituspäätöstä ja hyväksyttyä projektisuunnitelmaa on noudatettava, mahdollisista muutoksista on keskusteltava hankepäällikön ja rahoittajan nimeämän valvojan kanssa projektissa toteutetaan vain projektipäätöksessä hyväksyttyä toimintaa 4. Projektipäätösten läpikäynti toteutusaika, kustannusjaottelu, rahoitussuunnitelma, maksatukset sopimukset projektipäätösten liitteet 5. Kustannukset kirjanpito matkustusasiat (ulkomaanmatkat) tukikelpoiset kustannukset päätöksen mukaiset rahoitusosuudet 8. Mahdolliset erikseen raportoitavat (virtuaali) kustannukset todennettavuus kustannusten on perustuttava todellisiin palkkoihin 9. Osallistujat koulutuksiin yms. tapahtumiin osallistujat todennettava, osallistujalistat projektista palkkaa saavan työpanosta ei voi käyttää virtuaalirahoituksena projekteissa 10. Projektin henkilökunta tuntikirjanpito kaikilta osa-aikaisilta henkilölista, selvitys työajasta ja maksetuista palkoista 11. Ohjausryhmä todetaan ohjausryhmän neuvoa antava rooli ohjausryhmän kokoonpano ohjausryhmän kokouspalkkiot 12. Seuranta, raportointi sisäinen raportointi ja seuranta: projektienhallintaohjelmisto rahoittajalle tehtävä raportointi projektikansio 13. Projektin päättäminen päätöskokous asiakirjojen arkistoiminen arkistonmuodostussuunnitelma Projektin avauskokouksesta tehdään muistio, joka liitetään projektimappiin. 5.4 Käytännön toimintasuunnitelman tarkistaminen Määritellään projektin käytännön toiminnan sisältö ja aikataulutus sekä yhteistyötahojen sitominen käytännön toimintaan. Määritellään käytännön vastuut ja työnjako: MAMK:n sisäinen työnjako, hankkeeseen liittyvät muut projektit, muut yhteistyötahot ja MAMK:n ulkopuoliset hankkeet. 6. Kilpailuttaminen hankintojen kilpailuttaminen kilpailuttamisen dokumentointi 7. Maksatushakemuksen tekeminen milloin maksatus tehdään, minne lähetetään

9 9 5.5 Hankintojen kilpailuttaminen Projektin on hankinnoissaan aina noudatettava lakia julkisista hankinnoista. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti projektien on kilpailutettava kaikki hankintansa. Niihin sisältyvät kone-, laite- ja kalustehankinnat sekä ostettavat palvelut. Julkisista hankinnoista annetun lain tarkoituksena on aikaansaada kilpailua ja kohdella tarjousmenettelyyn osallistuvia tasapuolisesti. Kilpailuttamisessa on noudatettava avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatetta. Hankinta on kilpailutettava sen arvosta riippumatta. Menettelytapa valitaan siten, että kilpailutus ei maksa enempää kuin siitä saatava hyöty. Tarjouksia on pyydettävä riittävä määrä hankinnan kokoon ja laatuun nähden. Pienien hankintojen osalta riittää, että kilpailutetaan pyytämällä suullisesti tarjoukset muutamalta toimittajalta. Tarjoukset ja tehty päätös dokumentoidaan eli kirjoitetaan vapaamuotoinen raportti, jossa kerrotaan kuka tarjosi, mitä tarjosi, mihin hintaan, mitä valittiin ja miksi. Suuremmista hankinnoista järjestetään tarjouskilpailu kirjallisin dokumentein. Hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee siksi hyväksyä se, joka on joko halvin tai kokonaistaloudellisesti edullisin. Kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteita ovat mm. hinta, toimitusaika, valmistumisaika, käyttökustannukset, laatu, tekniset tukipalvelut, toimintavarmuus, tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet. Kun valintaperusteena on kokonaistaloudellisuus, on tarjouspyynnössä mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Hankintaprosessi: 1. Hankintamenettelyn valinta 2. Tarjouspyyntö tai ilmoitus, jossa hankinta ja tarjouksen arviointiperusteet on riittävän tarkasti yksilöity 3. Tarjousten vastaanotto, avaus ja vertailu 4. Hankintapäätös 5. Hankintasopimuksen tai tilauksen tekeminen Hankintamenettelyt: 1. Avoin menettely, jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksia 2. Rajoitettu menettely, jossa tarjous pyydetään muutamilta valituilta toimittajilta (3-6 kpl) 3. Neuvottelumenettely, jossa hankintayksikkö ottaa yhteyttä valitsemiinsa toimittajiin ja neuvottelee yhden tai useamman kanssa sopimuksen ehdoista Projekti voi käyttää myös MAMK:n valmiiksi kilpailuttamia kanavia. Suuret hankinnat (esim. 10 tietokonetta) on aina kilpailutettava erikseen. Tarjouspyyntö: Kilpailuttamisen tärkein asiakirja, jonka laatimiseen kannattaa paneutua huolella. Yksilöidään hankittavan tuotteen tai palvelun valintaan vaikuttavat tekijät (kuten tuotteen tai palvelun määrä ja laatu, toimitusaika ja paikka, hinta ja käyttökustannukset). Laadittava niin selkeäksi, että siihen perustuvat tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Tarjouspyynnössä esitettyjä valintaperusteita on käytettävä toimittajaa valittaessa. Valinta ei siis saa perustua muihin kriteereihin, sillä tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Tarjouksen tekemiseen on annettava kohtuullinen aika. Tarjousta ei tarvitse käsitellä, jos se selkeästä tarjouspyynnöstä huolimatta on puutteellinen, saapuu myöhässä tai on perusteltu syy olettaa, että tarjoajalla ei teknisiä tai taloudellisia mahdollisuuksia tuotteen tai palvelun toimittamiseen. Hankinta voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua seuraavissa tapauksissa: Tuotteella tai palvelulla on vain yksi toimittaja. Huolto, varaosa tai muut tekniset syyt vaativat määrätynlaisen tavaran tai palvelun toimittamista. Kilpailuttaminen tulee kalliimmaksi kuin siitä saatava hyöty. Projektien tarkemmat hankintaohjeet liitteenä 7. Kilpailuttamiseen ja hankintapäätökseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä projektimapissa ja voitava esittää tarvittaessa valvojalle ja tarkastajille. Hankintalainsäädäntö ja muuta tarpeellista tietoa kilpailuttamisesta on saatavilla kauppa ja teollisuusministeriön internetsivuilla osoitteesta 5.6 Projektin hankinnat Projektin hankintojen on oltava hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisia. Vain se, että hankintoihin varattua rahaa jää käyttämättä ylimitoitetun budjetin takia, ei oikeuta lisähankintoihin. Muutoksista ja lisäyksistä neuvotellaan aina rahoittajan kanssa. Hankinnoista on oltava luettelo, joka vastaa maksatukseen esitettyjä. Luettelossa kerrotaan myös koneen tai laitteen sijoituspaikka. Hankintoja on käytettävä hyväksytyn suunnitelman mukaiseen tarkoitukseen, myös siinä tapauksessa, että omistaja vaihtuu. Hankinnat on merkittävä EU-tunnuksin ja ne on pystyttävä yksilöimään projektin hankinnoiksi. Mikäli kone tai laite rikkoutuu, tuhoutuu tai häviää, dokumentoidaan toimenpiteet. Ohje investointien tukikelpoisuudesta ESRhankkeessa liitteenä 8.

10 Projektin valvonta ja ohjaus Päätösvalta ja vastuu projektin toteutuksesta on hallinnoijalla (MAMKY), joka tekee päätökset projektia koskevista merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista muutoksista ohjausryhmän esityksestä. Rahoittaja valvoo ja ohjaa projektin toimintaa oman hallinnonalansa säädösten ja näkökulman mukaisesti Ohjausryhmä Ohjausryhmä toimii projektin tukena, kehittää sen toimintaa ja tarjoaa projektin toteutukseen osallistuville eri osapuolille mahdollisuuden vaikuttaa projektin toimintaan, tuoda projektin toteutukseen laajaa osaamista, arvioida projektia, käyttää hyödykseen hankkeen tuottamaa tietoa ja levittää sitä omalla toiminta-alueellaan. Tekes hankkeissa ohjausryhmää kutsutaan johtoryhmäksi. Ohjausryhmällä on neuvoa antava rooli, sillä ei ole virallista päätösvaltaa eikä juridista tai taloudellista vastuuta projektista. Ohjausryhmä tekee esityksen hallinnoijalle (MAMKY) projektia koskevista merkittävistä muutoksista sen rahoitusrakenteessa ja toiminnassa. Hallinnoija päättää muutosesitysten hyväksyttävyydestä ja toimittamisesta rahoittajalle. Ohjausryhmä perustetaan aina MAMKY:n hallinnoimille julkisrahoitteisille hankkeille. Ohjausryhmän työskentelyä ohjaa sekä rahoittajan että MAMK:n ohjeistus. Ohjausryhmän kokoonpano määritellään projektisuunnitelmassa ja rahoitushakemuksessa. Ohjausryhmän ohjeellinen kokoonpano: päärahoittajan edustaja. Hänet on mahdollisesti nimetty päätöksessä ja hän toimii ryhmässä yleensä asiantuntijana tai valvojana, ei jäsenenä. Rahoittaja itse määrittelee ohjausryhmästatuksensa. muiden mahdollisten rahoittajien edustajat hankkeen kohderyhmän edustaja yhteistyötahojen edustajat MAMK:n koulutusalan edustaja projektipäällikön esimies/projektin vastuullinen johtaja ja/tai kehitysjohtaja ja/tai talousjohtaja tai rehtori projektipäällikkö (toimii esittelijänä) tarvittaessa ohjausryhmän kokouksiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia asiantuntijoita hankepäällikkö osallistuu tarvittaessa ohjausryhmän kokouksiin ja nimetään tarvittaessa ohjausryhmän jäseneksi Ohjausryhmä järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan ja nimeää ohjausryhmälle puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin. Puheenjohtajaksi nimetään ensisijaisesti muu kuin rahoittajan tai Mikkelin ammattikorkeakoulun edustaja, sihteeriksi ensisijaisesti projektipäällikkö. Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat: valitaan ohjausryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri todetaan ohjausryhmän neuvoa-antava rooli sovitaan ohjausryhmän kokousten pöytäkirjojen tarkastustavoista käydään läpi projektisuunnitelma ja projektin toteuttamissuunnitelma käydään läpi rahoituspäätös/-päätökset sovitaan kokouspalkkiokäytännöstä Jatkuvaluonteisesti: käydään läpi projektin toiminnallinen tilannekatsaus käsitellään poikkeamat suunnitelmiin nähden käsitellään projektin budjetti ja kulutoteumat keskustellaan ja sovitaan toimivaltuuksien puitteissa jatkotoimenpiteistä käydään läpi väli- ja loppuraportit arvioidaan projektin etenemistä käsitellään jatkoaika- ja jatkorahoitushakemukset Ohjausryhmä kokoontuu projektipäätösten edellyttämällä tavalla, mutta lisäksi aina tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän kutsuu koolle projektipäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö. Kokousaika sovitaan edellisessä kokouksessa. Kokouskutsu, asialista ja kokousmateriaali lähetetään viikkoa etukäteen ohjausryhmän jäsenille. Sihteeri laatii ohjausryhmän kokouspöytäkirjan ja lähettää sen puheenjohtajan allekirjoituksella varustettuna ohjausryhmän jäsenille ja asiantuntijoille viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta. Ohjausryhmän jäsenten mahdollisissa kokouspalkkioissa noudatetaan MAMKY:n ohjeistusta sekä rahoittajan ohjeita EU-hankkeissa hyväksyttävistä kustannuksista. Useammalle projektille voidaan rahoittajan suostumuksella perustaa yhteinen ohjausryhmä, mikäli se tuo synergiaetuja hankekokonaisuudelle, jonka osa yksittäinen projekti on. Ohjausryhmän kokousajankohdat ja kokouspöytäkirjat saatetaan hankepäällikön tietoon

11 Projektiryhmä Projektiryhmä perustetaan tarvittaessa ja se toimii projektin operatiivisella tasolla projektin käytännön toteutuksessa. Projektiryhmä suunnittelee hankkeen toteutusta käytännön tasolla ja toteuttaa suunniteltuja toimenpiteitä yhdessä projektipäällikön kanssa. Projektiryhmä raportoi projektin etenemisestä ohjausryhmälle. Projektipäällikkö osallistuu sekä projektiryhmän että ohjausryhmän kokouksiin Projektihenkilöstön työnjako ja vastuut Projektipäällikkö on vastuussa hankkeen käytännön toteutuksesta kokonaisuutena: hankkeen toiminnallisesta toteuttamisesta projektisuunnitelman ja projektipäätösten edellyttämällä tavalla projektin tietojen syöttämisestä ja tietojen päivittämisestä projektienhallintaohjelmistoon rahoittajan ja MAMK:n edellyttämästä seurannasta ja raportoinnista arvioinnin toteutumisesta hankkeen taloudesta yhteistyösopimusten laatimisesta hankkeen maksatushakemusten laatimisesta projektin asiakirjojen säilyttämisestä (projektikansio) projektikansion toimittamisesta hallintopalvelukeskukseen projektin päätyttyä ohjaus- ja projektiryhmätyöskentelyn toteutumisesta Projektisihteeri vastaa hankkeen toteutuksessa hänelle määritellyistä sihteeritehtävistä ja toimii yhteistyössä projektipäällikön kanssa Projektin talous Yksityiskohtaisia ohjeita ja neuvoja projektitoiminnan talousasioista antavat MAMK:n talouspäällikkö, taloussihteeri tai yksikön taloussihteeri. Talousarvio EU-projektin talouteen sovelletaan yhtymän Talouden hoidosta ja hallinnoinnista annettuja ohjeita. Tiedossa olevat EU-projektit budjetoidaan tulosyksikölle menojen ja tulojen osalta. Kirjanpito Projektisuunnitelman kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma laaditaan yhtymän kirjanpidon tilikartan mukaiseksi, josta sitten kootaan rahoittajan vaatima ryhmittely eri kustannuslajeille. Ohessa (liite 9) MAMK:n tilikartta. Kirjausmenettely on suunniteltava siten, että rahoittajan vaatimat tilitykset on mahdollista tehdä kirjanpitoraporttien mukaan. EU-projektien menoja ja tuloja seurataan kirjanpidossa projektinumerolla, organisaationumerolla, toiminnolla ja tileillä. Tarpeen mukaan voidaan lisäerittelyjä saada käyttämällä kirjanpitojärjestelmän kustannuserittely-koodia. Tulot ja menot kirjataan kassaperusteisesti ja oikaistaan tilinpäätöksessä suoriteperusteiseksi. Tulot kirjataan sen vuoden tuloiksi, jolloin vastaavat menot ovat syntyneet ja menot kuluiksi sille vuodelle, jolloin palvelu/tavara on vastaanotettu. Projektien EU-rahoitus maksetaan vuoden aikana erillisten maksatushakemusten/tilitysten perusteella pääsääntöisesti jälkikäteen. Tilinpäätösvaiheessa projektin tulot jaksotetaan oikealle tilikaudelle kirjaamalla ne projektin saataviksi. Projektinumero Projektinumero on avattava AdeEko-kirjanpitojärjestelmään ennen kuin projektille alkaa tulla menoja tai tuloja. Projektin avauskokouksessa annetaan projektin vastuuhenkilölle projektin yksilöivä projektinumero, jota on käytettävä kaikissa kirjanpitoon tulevissa tilivienneissä kuten palkoissa, ostolaskuissa, matkalaskuissa jne. Maksuliikenne EU-projektien ostolaskut ym. menot maksetaan yhtymän maksuliikenteen yhteydessä ao. taloushallinnon järjestelmiä hyväksikäyttäen. Ostolaskut skannataan tai otetaan vastaan elektronisessa muodossa keskitetysti Hallintopalvelukeskuksessa. Laskun osoite tulee aina olla Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä, PL 181, Mikkeli. Viitetietona tulee näkyä laskulla projektin ja projektipäällikön nimi. Laskujen tarkastus ja hyväksyntä tapahtuu Rondossa hyvissä ajoin ennen eräpäivää. Laskujen viivästyskorot eivät ole EU-projektille hyväksyttäviä kustannuksia. Laskuille tulee merkitä miten ne liittyvät projektiin jollei se käy selvästi jo laskusta ilmi. Kilpailutusasiakirjat tai muu selvitys kilpailuttamisesta tulee aina liittää sellaiseen laskuun, joka edellyttää kilpailutusta. Tulot ja avustukset ohjataan yhtymän pankkitilille; Osuuspankki Projektille tai sen osalle ei saa avata omaa pankkitiliä. Maksatushakemukset ja tilitykset on tehtävä viivytyksettä, etteivät projektin menot rasittaisi yhtymän maksuvalmiutta. Hallintopalvelukeskukseen on toimitettava aina kopio maksatushakemuksista, tilityksistä ja sellaisista tuloista, joita ei ole laskutettu myyntireskontran kautta.

12 12 Palkat Henkilöstön palkkauksessa noudatetaan yhtymän hallituksen hyväksymiä Taloudenhoidossa ja hallinnoinnissa noudatettavat ohjeet -määräyksiä. Työajan palkka ja siitä aiheutuva laskennallinen loma-ajan palkka sekä lomaraha kirjautuvat projektille kuluksi kuukausittain. Kun henkilö on lomalla loma-ajan palkka ei kirjaudu projektille kuluksi vaan se kuitataan lomapalkkavarauksesta taseesta. Loma-ajat tulee ilmoittaa tästä syystä etukäteen palkanlaskentaan, jotta vältytään turhilta korjauksilta. Sivukulut Palkkaohjelma tuottaa palkkojen sivukulut (stm-, eläkevakuutus-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä laskee lomapalkkavarauksen ja siihen liittyvät sivukulut. Tuntikirjanpito Tuntikirjanpitoa on pidettävä henkilöittäin kunkin EU-projektin osalta käyttäen projektienhallintaohjelmiston lomaketta tai rahoittajan antamaa lomaketta. Työajanseurantalomakemalli projektiohjeen liitteenä 10. Tuntikirjanpitoa tulee pitää ainakin kaikkien osa-aikaisesti projektille työskentelevien. Tehtyjen tuntien osuus henkilön kokonaistyöajasta pitää täsmätä projektille kirjattujen palkkakustannusten osuuteen henkilön kokonaispalkasta. Myös partnerien laskutuksen kautta tulevat palkkakustannukset on pystyttävä yksilöimään ja täsmäämään kirjanpidon kustannuksiin tuntikirjanpidoilla. Jos henkilön projektille tekemän työn osuus vaihtelee kuukausittain, on palkanlaskentaan tehtävä ilmoitus heti seuraavan kuukauden alussa Staffista löytyvällä lomakkeella. Sisäiset kulut Kaikki projektille kohdistettavat sisäiset kulut tulee perustua todellisiin (esim. kirjanpidosta todennettaviin) kustannuksiin. Sisäiset laskut tehdään toistaiseksi Staffissa löytyvälle lomakkeelle, joka lähetetään liitteineen Hallintopalvelukeskukseen skannattavaksi Rondoon. Liitteestä tulee käydä selville laskentaperuste kustannuksille. Laskun tarkastus ja hyväksyntä tapahtuu Rondossa. Arvonlisävero Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä on arvonlisäverovelvollinen. Projekteilla palvelujen ostoihin sisältyvä arvonlisävero on myös kustannus (palautusjärjestelmästä huolimatta). Tämä tulee ottaa huomioon jo kustannusarviota laadittaessa. Projekteilla saattaa olla myös tuloja, joihin tulee lisätä arvonlisävero. Yhteistyökumppaneiden kanssa sopimuksia laadittaessa tulee ottaa kantaa arvonlisäveroon (+ ALV 22 % tai ALV 0 %). Hintaa ei pitäisi määritellä niin, että se sisältää arvonlisäveron, koska se ei ole koskaan projektille tuloa. Laskutus Projektien laskutus tapahtuu keskitetysti Hallintopalvelukeskuksessa pl. YTI-tutkimuskeskus, joka hoitaa laskutuksen itse. Laskutuspyynnöt tehdään toistaiseksi Staffissa olevalle lomakkeelle. Laskuihin tulevat liitteet toimitetaan HPK:een postitusta ja Rondoon skannausta varten. Maksumuistutukset tulostetaan keskitetysti ja perintää hoidetaan yhteistyössä projektihenkilöstön kanssa. Projektin hyväksyttävät kustannukset Rahoittaja määrittelee projektipäätöksessä tai sen liitteissä hankkeen hyväksyttävät kustannukset. Epävarmoissa tapauksissa projektipäällikön tulee ennen hankintoja kysyä hanke- tai talouspäälliköltä tai rahoittajalta lisäohjeita. Projektipäällikkö vastaa siitä, että hankkeelle syntyvät kustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia. Rahoittajan kanssa keskusteltaessa on tärkeää dokumentoida vastaus kirjallisesti ja säilyttää dokumentti projektikansiossa. EU projekteissa on yleisiä ehtoja, jotka ovat yhteisiä kaikille rahastoille. Projektin kustannusten on oltava: hyväksyttäviä kustannuksia hankkeen toteuttamisen ja toteutumisen kannalta olennaisia kustannuksia toteutuneita kustannuksia ajoituttava ja kirjauduttava kirjanpitoon hankkeen keston ajalle kustannuksia aiheuttavien hankintojen/toimintojen on tuotettava lisäarvoa (huom. alihankinnat) suoraan projektille kohdennettavissa olevia kustannuksia Kaikkien projektin kustannusten on oltava hyväksyttäviä. Projektiin sisältyvällä yksityisellä rahoitusosuudella, kuntien rahoitusosuudella tai muulla hankkeeseen sisältyvällä rahoitusosuudella ei voi kustantaa muita kuin hyväksyttäviä kustannuksia. Hyväksyttävien kustannusten säännöt koskevat myös projektin alihankintoja, sillä EU- ja kansallisilla tarkastajilla on oikeus tarkastaa myös alihankkijoiden kirjanpitoa. Lisäksi projektia toteuttavilta yhteistyökumppaneilta vaaditaan auktorisoidun tilintarkastajan lausunto projektin kuluista liitteeksi hallinnoijan laatimaan projektin lopputilitykseen. Asia on huomioitava alihankinta- ja yhteistyösopimuksia laadittaessa.

13 13 EU- ja kansallisten säännösten mukaan hankinnat on kilpailutettava. Tästä voi poiketa ainoastaan, mikäli projektisuunnitelmaan on kirjattu ennalta sovitut tahot hankinnan tuottajaksi. Tällöin maksu tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan. Ohessa komission asetus (EY) N:o 448/2004 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuuden osalta (liitteet 11 ja 12). Liitteessä 13 esitetään ESR -projektien tukikelpoiset kustannukset. Projektin maksatukset Projektin maksatusaikataulu määritellään projektin rahoituspäätöksissä. Rahoittajien ohjeita on noudatettava maksatuksen määräaikojen suhteen, sillä rahoittajalla ei ole velvollisuutta suorittaa myöhästynyttä maksatuspyyntöä. Rahoituksen maksamisen edellytyksenä on, että projektissa toteutetaan hyväksyttyä projektisuunnitelmaa ja rahoituspäätöksen ehtoja. Rahan käytössä on noudatettava hyväksyttyä kustannusarviota ja rahoitussuunnitelmaa sekä toimittava tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Rahoitus maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan: MAMKY rahoittaa hankkeet niiden toteutusaikana. Viimeinen maksatus maksetaan loppuraportin hyväksymisen jälkeen. Rahoittajan harkinta kustannusten hyväksymisessä: Noudattaako projekti ja sen kustannukset hyväksyttyä projektisuunnitelmaa ja kustannusarviota? Onko kustannuksen välttämättömyys riittävästi osoitettu? Raportointi projektin edistymisestä: Raportointi kertoo projektin toiminnasta, vastaako toiminta hyväksyttyä suunnitelmaa. Raportointi on edellytys tuen maksamiselle. Valvonta ja tarkastukset kohdistuvat sekä projektin toimintaan että hallintoon ja talouteen. Tuen maksamisen keskeyttäminen: Rahoittaja voi keskeyttää tuen maksamisen, jos projektin toiminnassa ja taloudessa on epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä, tai jos projektihenkilöstö ei toimita seuranta-, ym. vaadittuja raportteja määräajassa rahoittajalle. Takaisinperintä: Myönnetty tuki voidaan takaisinperiä joko kokonaan tai osittain ja peruuttaa vielä maksamattomalta osaltaan, jos projektin hallinnoija - on rahoitusta tai maksatusta hakiessaan antanut harhaan johtavia tai vääriä tietoja - on salannut tietoja ja salaamisella on ollut vaikutusta tuen saamiseen ja tehtyjen päätösten sisältöön - on kieltäytynyt antamasta rahoituksen maksamista ja seurantaa varten tarvittavia tietoja tai asiakirjoja - on käyttänyt tukea muuhun kuin hyväksytyssä projektisuunnitelmassa esitettyyn tarkoitukseen. Projektin budjetin suunniteltu toteutuminen vaatii kaikkien projektille määriteltyjen maksuosuuksien toteutumisen vuositasolla. Projektipäällikön/sihteerin on pyydettävä maksatuksiin liitettävät kirjanpidon raportit hallintopalvelukeskuksesta riittävän ajoissa, jotta maksatus toteutuu annetussa määräajassa. Hallintopalvelukeskus avustaa maksatushakemusten laatimisessa. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän puolesta kaikki maksatushakemukset ja niiden liitteet allekirjoittaa hallinto- ja talousjohtaja. MAMK:n sisäisen käytännön mukaisesti myös yksikön johtaja allekirjoittaa yksikön maksatushakemukset Projektien arviointi Projektin toteuttamiseen kuuluu olennaisena osana arviointi koko hankkeen keston ajan. Parhaimmillaan arviointia tapahtuu sekä ulkoisesti, hankkeen ulkopuolisten arvioimana, että sisäisesti, toteuttajien, ohjausryhmän ja hankkeessa mukana olijoiden tekemänä. Ulkoisen arvioinnin tehtävänä on tarkistaa hankkeen tavoitteiden toteutumista ja onnistumista, hyötyä kohderyhmälleen ja yhteiskunnalle. Projektin suunnitteluvaiheessa arvioidaan mm: projektin tarpeellisuus onko projekti työmenetelmänä pätevä todetun kehittämistarpeen ratkaisemiseen projektin sopivuus rahoittajan ohjelma-asiakirjoihin yhteistyökumppaniverkoston tarkoituksenmukaisuus yhteistyökumppanien vahvuudet ja osaaminen yhteistyökumppanien sitoutuminen projektiin aikataulun realistisuus rahoitusmahdollisuudet ja eri rahoittajien ehdot taloudelliset riskit ja muut mahdolliset riskit Yksittäisten projektien toiminnan arviointi tapahtuu lähinnä projektin ohjaus- tai johtoryhmätoiminnan puitteissa. Seuraavan sivun kuvassa on esitetty arviointiprosessin yleinen kulku.

14 14 PROJEKTITOIMINTA Päätökset Talousseuranta Projektin ohjaus- tai johtoryhmä Asiakastyytyväisyyden mittaus Projektikysely Rahoittajan tekemät kyselyt Vaikuttavuuden arviointi PROJEKTITOIMINNAN ARVIOINTI ARVIOINNIN TULOKSET - sanalliset arvioinnit suunnitelmien toteutumisesta (päätökset, pöytäkirjat, muistiot) - projektien vaikuttavuusarvioinnit - asiakastyytyväisyysmittaukset, projektikyselyt - rahoittajan laatimat arviointitulokset Tulosyksiköiden johto ja projektihenkilöstö TULOSTEN KÄSITTELY Sidosryhmät (yritykset, rahoittajat jne.) TOIMINNAN PARANTAMINEN MAMK:n laatujärjestelmä Kehitystarpeet, kehityskohteet ja suunnitelmat MAMK:n t&k-strategia Projektitoiminnan arviointitoimenpiteet tulosyksikkötasolla: Projektin budjetti- ja aikataulusuunnitelmien sekä muiden suunnitelmien toteutuminen projektin ohjaus- ja johtoryhmän seuranta (kokousten pöytäkirjat) talouskeskuksen kustannusseuranta (projektienhallintaohjelmisto ja kuukausiraportit) Vaikuttavuusarviointi tulosyksikön projektien vaikuttavuustietojen kokoaminen vuosittain (mm. syntyneet työpaikat ja yritykset, julkaisut ja artikkelit, keksinnöt, tuotteet, patentit yms.) Projektitoiminnan ja opetuksen linkittäminen tehdään vuosittain arviointi siitä, miten projektitoiminta ja opetus ovat linkittyneet (mm. harjoittelupaikkojen ja lopputöiden määrä, laboratorioiden käyttö, opettajien projekteissa tekemät työtunnit) Asiakastyytyväisyys mittaus suoritetaan asiakastyytyväisyyden mittaus tulosyksiköittäin joka toinen vuosi tulokset kirjallisena raporttina Projektikysely jokaisen projektin päätyttyä internetkyselynä tai paperiversiona osoitetaan projektiin osallistuneille tulokset käsitellään projektikohtaisesti projektipäällikön ja yksikön johtajan tai tutkimusjohtajan toimesta tulosyksikön tulokset kootaan vuosittain ja käsitellään yksikössä Projektipäälliköiden mahdolliset omat arviointimenettelyt.

15 Muutokset hyväksyttyihin suunnitelmiin Oleellisista muutoksista tehdään rahoittajalle muutoshakemus, jonka muoto riippuu siitä, mihin seikkaan suunnitelmassa muutosta haetaan. Jos muutos kohdistuu keskeisten projektitoimien toteutukseen ja/tai rahoitukseen liittyviin asioihin, tarvitaan uusi projektisuunnitelma ja hakemuslomake kokonaan täytettynä ja asianmukaisesti allekirjoitettuna. Rahoitushakemuksen lisäksi muutoshakemukseen liitetään saate, jossa kerrotaan, mitä suunnitelmassa on muutettu ja miksi muutokset ovat tarpeen. Rahoittaja ei hyväksy muutoksia ilman perusteltuja syitä. Muutokset hyväksytetään aina etukäteen ennen niiden toteutumista. Rahoitusta koskevia muutoksia on haettava sinä vuonna, jonka myöntövaltuudesta rahoituspäätös on tehty. Yleisimpiä muutoksen kohteita ovat toteutusaika, kustannuslajien väliset muutokset, rahoitukseen esitettävät muutokset sekä merkittävät muutokset toteutettavissa toimenpiteissä ja projektin sisällössä. Muutoshakemus tehdään heti, kun muutokset ovat tiedossa tai esim. jatkorahoitushakemuksen yhteydessä, jolloin voidaan tarkentaa alkavan vuoden suunnitelmia. Hakemuksessa tulee olla ainakin seuraavat tiedot: kuvaus haetuista muutoksista perusteluineen, mihin asiaan haetaan muutosta ja miksi toteutuma projektin kuluista hakuhetkellä rahoitushakemus täytettynä ja korjattuna muuttuneen tilanteen mukaiseksi hallinto- ja talousjohtajan tai rehtorin allekirjoitus ja yksikönjohtajan varmennus. Keskeiset tiedotusohjeet: Tiedotuksessa EU:n ja muiden rahoittajien osuus tuodaan selkeästi esille. Rahastoista käytetään koko nimeä silloin, kun se on mahdollista (ESR = Euroopan sosiaalirahasto tai EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto, EMOTR = Euroopan maatalouden ohjaus ja tukirahasto). Tähtilippu on yleinen ja kansainvälinen, kaikille rahastoille yhteinen tunnus. Tähtilipun yhteydessä käytetään tekstiä Euroopan Yhteisö, Rakennerahastot. Rahastojen omia logoja käytetään ESR ja EMOTR - hankkeissa. EU:n tunnus esille kaikkiin yhteyksiin ja tuotteisiin; tilaisuudet, tiedotteet, esitteet, käyntikortit, wwwsivut, kalvot, todistukset, julisteet, rakennuskohteisiin esim. laatta. Vaikka EU-tunnuksen käyttö onkin pakollista, tulee materiaalia suunniteltaessa muistaa, että aineisto on aina ensisijaisesti projektin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun aineistoa. Näkyvimmälle paikalle tulee projektin tunnus, mikäli projekti on saanut luvan käyttää omaa tunnusta. Muutoin käytetään Mikkelin ammattikorkeakoulun tunnusta tai palvelutunnusta. Materiaali ei saa näyttää rahoittajan esitteeltä vaan projektin ja ammattikorkeakoulun materiaalilta. Silloin kun värien käyttö ei ole välttämätöntä, voidaan käyttää mustavalkoisia logoja. Mustavalkoiset tunnukset sopivat käytettäviksi esim. sisäisissä raporteissa, pöytäkirjoissa ja lomakkeissa. Projektien viestinnässä päävastuu on projektipäälliköllä. Apua viestinnän toteuttamiseen saa ammattikorkeakoulun viestintäpalveluista, joissa työskentelee markkinointisuunnittelija, tiedottaja ja viestintäassistentti Tiedottaminen ja julkisuus Yleiset periaatteet Mikkelin ammattikorkeakoulun viestintää ohjaa viestintästrategia. Siinä on määritelty MAMK:n viestinnän tavoitteet ja tavat toimia. Lisäksi ammattikorkeakoululle on määritelty graafinen/visuaalinen ilme, eli talotyyli, jota pääsääntöisesti noudatetaan kaikessa ammattikorkeakoulun viestinnässä, myös projekteissa. Talotyylissä on määritelty mm. värit, fontit, logon käyttötavat ja muut graafiset elementit. Viestintästrategia, -suunnitelma sekä graafiset ohjeet löytyvät Staffista kohdasta viestintä. Tiedottamisessa noudatetaan EU:n komission tiedottamista koskevia ohjeita ja rahoittajien antamia tiedotusohjeita, jotka löytyvät kansallisten rahoittajien internet sivulta Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman laajuus riippuu hankkeen laajuudesta, vähimmillään riittää yksi A4:nen, isommat hankekokonaisuudet vaativat myös enemmän viestintäsuunnittelua. Hankkeen oman viestintäsuunnitelman taustaksi otetaan rahoittajan ja MAMK:n viestinnän linjaukset. Viestintäsuunnitelmassa tulee määritellä ainakin viestinnän tavoitteet, resurssit, vastuut, kohderyhmät, keskeisimmät viestintäkeinot ja kanavat sekä viestintätoimenpiteiden alustava aikataulu. Tavoitteet, keinot ja kanavat kannattaa pohtia erikseen kohderyhmittäin. Myös tavoitteiden toteutumisen seurantaan kannattaa kiinnittää huomiota. Projektissa, jossa mukana on MAMK:n lisäksi muita tahoja, on sovittava, kuka vastaa viestinnän mistäkin osa-alueesta, jotta ei synny päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja. Suunnitelman laatimisessa ovat apuna MAMK:n markkinointisuunnittelija ja tiedottaja.

16 Projektin perusmateriaali Projektin tiedottamista varten kannattaa laatia jo alussa välineistö, jolla projektia voidaan esitellä eri tilanteissa ja eri kohderyhmille. Esittelytilanteeseen voi joutua hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Siksi on tärkeää, että materiaali on selkeä ja löydettävissä vaivatta. Seuraavassa esitellään muutamia tiedottamisen perusvälineitä. Esite projektista kuvaa projektin toimintaa ja esittelee lyhyesti ainakin seuraavat asiat: projektin tavoite osallistujat toiminta ydinasia kansantajuisesti kaikki rahoittajat projektin yhteystiedot Lehdistötiedotteen pohja antaa jäntevyyttä ja määrämuotoisuutta lehdistölle tapahtuvaan tiedottamiseen. MAMK:ssa on käytössä vakiomuotoinen lehdistötiedotteen pohja. Siihen lisätään vain tarvittavat EU:n ja rahoittajien tunnukset, kun kyseessä on EU-osarahoitteinen projekti. Esittelykalvot. Projektista kannattaa laatia selkeät esittelykalvot, joiden tekstien pohjaksi soveltuu hyvin projektin esite. Kalvosarja on helpommin ajan tasalla pidettävissä kuin kirjallinen esite. Kalvo tai diasarja tulee olla mahdollisimman katsojaystävällinen, pedagoginen ja didaktiikan hyvien sääntöjen mukainen. Julisteet ovat hyödyllisiä messuilla ym. tilaisuuksissa projektia esille tuotaessa. Kannattaa harkita tarkkaan, tarvitaanko julisteita. Kannattaa siis kysyä ainakin seuraavat kysymykset ensin: Sisältyykö projektin tiedotussuunnitelmaan esittäytyminen messuilla ym. julkisella foorumilla? Onko projekti liian lyhyt kestoltaan, että kannattaisi laatia julisteita? Millä tekniikalla julisteita laaditaan; hinta laatu suhde verrattuna käyttöön; monistus, tietokonetuloste vai painatus? MAMK:n viestintäkanavia Hankkeiden viestinnässä käytetään apuna muun muassa seuraavia MAMK:n olemassaolevia viestintäkanavia. Www-sivut. Projektien tietoja haetaan yleensä ensimmäisenä MAMK:n internetsivuilta. Se on luonnollinen lähden esim. lisätietoja tai verkottumista hakeville kumppaneille. Mikkelin ammattikorkeakoulussa projektisivustot erotetaan omiksi hallituiksi ja ulkoasultaan selkeästi samaan perheeseen tunnistettaviksi kokonaisuuksiksi. Domain-nimiä ylläpidetään vain rajattu määrä: ja sen variaatiot. Www-sivujen sijoituksesta, toteutuksesta ja ylläpidosta on jo sivujen suunnitteluvaiheessa keskusteltava MAMK:n viestintäpalveluiden kanssa. MAMK:n projektien www-sivustojen perustamisessa sekä www-palvelun toiminnallisuuden ja sisällön määrittelyssä avustavat MAMK:n viestintäpalvelut ja tietohallintopalvelut. Ennen sivuston suunnittelua on hyvä olla yhteydessä joko MAMK:n markkinointisuunnittelijaan tai sivujen webmasteriin. Sivuston käyttöliittymäsuunnittelussa ja visuaalisen ilmeen suunnittelussa käytetään mainonnan suunnittelutoimisto Taktumia. Sivuston teknisenä alustana ja julkaisujärjestelmänä on Enfo Share -informaationhallintajärjestelmä. Sivuston perustamiskustannukset (ilman alv:tä): Sivuston perustaminen Enfo Share-julkaisualustalle 720. Sisältää mm. graafisen ilmeen taiton, domainohjauksen, kuvakansiot. Perusulkoasun suunnittelu Perusilme: visuaalinen suunnittelu, värimääritykset ja yleisilme, luonnos pääsivusta ja pääkuvaehdotus, luonnos alasivun perusasettelusta ja kuvatyylistä, ulkoasun viimeistely ja hyväksyttyjen pohjaaineistojen toimitus PhotoShop-tiedoistoina. Mahdollinen kuvankäsittely ja valokuvat veloitetaan erikseen. Aktivaattori on MAMK:n oma tiedotuslehti, joka ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa. Lehti postitetaan mm. Etelä-Savon, Heinolan ja Varkauden alueiden julkisorganisaatioille ja yli 5 hengen yrityksille sekä MAMK:n alumneille, luottamushenkilöille, muille ammattikorkeakouluille ja yliopistolle ja monille muille yhteistyökumppaneille. Aktivaattorin tarkoituksena on tiedottaa sidosryhmille muun muassa MAMK:n tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, yritysja työelämäpalveluista ja koulutus- ja osaamisalueista. Lehden tarkoituksena on myös lisätä vuorovaikutusta ammattikorkeakoulun ja sidosryhmien välillä, markkinoida uusia palveluja ja hankkeita. Lehden sisällöstä päättää Aktivaattorin toimituskunta, päätoimittajana ja lehden uutisten kokoajana toimii tiedottaja. Staff ja Student ovat MAMK:n intranet-palveluita, jotka sopivat hyvin sisäisen viestinnän kanaviksi myös hankkeille. Hankkeista ja niihin liittyvistä tapahtumista voi tiedottaa henkilöstölle Staffin uutispalstalla ja opiskelijoille Studentin uutispalstalla. Lyhyet ja selkeät tiedotetekstit voi toimittaa intranetiin joko MAMK:n tiedottajan tai yksiköiden sisäisten tiedottajien kautta.

17 17 6. SEURANTA JA RAPORTOINTI Projekteissa toteutetaan sekä rahoittajan että MAMK:n määrittelemää seurantaa ja raportointia. Hankkeen rahoittajat edellyttävät projektipäätöksissä tietyn seurannan ja raportoinnin toteutumista tietyssä aikataulussa. Se on yleensä maksatuksen toteutumisen edellytys. Ensisijaisena ohjeena projektin seurannassa ja raportoinnissa toimii rahoittajan ohjeistus. 6.1 Projektienhallintaohjelmisto Projektien seurantaa ja valvontaa varten ylläpidetään projektienhallintaohjelmistoa, johon päivitetään tiedot MAMK:n käynnissä olevista hankkeista. Ohjelmistoon tallennetaan kaikki MAMK:ssa toteutettavat ulkopuolista rahoitusta saavat projektit. Rekisteriin päivitetään tiedot projektien edistymisestä sekä projektien toiminnallisista ja taloudellisista tuloksista projektin aikana. Projektienhallintaohjelmiston käyttäjän opas on luettavissa Staffissa kohdassa toimintaympäristö/projektitoiminta. 6.2 Raportointi Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin tuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä Mikkelin ammattikorkeakoululle, rahoittajalle ja yhteistyökumppaneille. Raportoinnin tulee olla säännöllistä ja riittävän tarkkaa. Rahoittaja on kiinnostunut erityisesti siitä, kuinka hyvin projektin tavoitteet ovat toteutuneet ja millaisia tuloksia ja vaikutuksia projektilla on saavutettu. Vuosi- ja loppuraportin laatijan onkin verrattava syntyneitä tuloksia hyväksytyssä suunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja arvioitava myös onnistumisen astetta. Jos tavoitteisiin ei päästä on tärkeää selvittää miksi. 6.3 Projektien asiakirjat Projektipäällikkö ylläpitää projektista projektikansiota, johon kootaan arkistoitavat asiakirjat. Projektikansiota on ylläpidettävä koko projektin keston ajan. Projektikansion tarkoitus on varmistaa projektipäällikön oikeusturva, varmistaa projektin aukoton hoito mahdollisissa henkilönvaihdoksissa sekä varmistaa tarkastusten sujuvuus. Projektikansion sisältö: projektin suunnittelun ja valmistelun aineisto projektisuunnitelma ja sen liitteet rahoituspäätökset ja niiden liitteet erilliset ohjeet ja ehdot (esim. muut kuin päärahoittajan) yhteistyö-/projektisopimukset muiden projektia toteuttavien tahojen kanssa ohjausryhmän kokouskutsut ja pöytäkirjat tarjouspyynnöt, tarjoukset päätökset hankinnoista muut sopimukset (hankinnat jne.) kopiot maksatuksista, tilityksistä ja niiden taustalaskelmista (mm. työaikaseurannat) kirjanpitoaineisto tositteineen kirjeenvaihto, sähköpostit (mm. rahoittajan ja yhteistyökumppaneiden kanssa sovitut asiat kirjattuna) tiedot projektin toimenpiteistä tiedot projektin toimenpiteisiin osallistuneista tarkastuslausunnot muu materiaali, jolla on merkitystä projektin oikeellisuuden osoittamisen kannalta.

18 18 7. PROJEKTITARKASTUKSET 8. PROJEKTIN PÄÄTTÄMINEN JA ARKISTOINTI Suurin osa projekteihin kohdistuvista tarkastuksista on paikan päällä tapahtuvaa projektikohtaista tarkastusta, jonka suorittaa EU:n tarkastuksesta vastaavat toimielimet, asianomainen ministeriö, rahoittaja ja rahoittajan tilintarkastaja tai MAMK:n tilintarkastaja. Tarkastuksista ilmoitetaan tavallisesti etukäteen; periaatteessa tarkastajilla on oikeus tulla suorittamaan tarkastusta yhden päivän varoitusajalla. Projektin on varattava tarkastuspaikalle ainakin seuraavat asiakirjat: hyväksytty, asianmukaisesti allekirjoitettu projektisuunnitelma ja mahdolliset muutokset projektia koskevat päätökset ja sopimukset mahdollisine muutoksineen asianmukaisesti allekirjoitettuna projektin tositteet. Projektin tositteet löytyvät Rondosta, josta tarkastaja käy ne tarkastamassa tilintarkastuskertomukset väliraportti ja mahdollinen loppuraportti maksatushakemukset liitteineen seurantaraportit liitteineen selvitykset yksityisen ja julkisen erikseen raportoitavan osarahoituksen laskentaperusteista projektin koulutuksiin jne. osallistuneiden osanottajien osanottajalistat, osanottajien tuntilistat jos projektin palveluksessa työskentelee muita kuin päätoimisia työntekijöitä, selvitys tunneista, tuntipalkoista ja lisäkustannuksista alkuperäiset ja allekirjoitetut ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat. Tarkastuksessa on läsnä projektin vastuuhenkilö/ projektipäällikkö sekä projektin taloushallintoa hoitava henkilö. Talouspäällikkö ja hankepäällikkö osallistuvat tarvittaessa tarkastuksiin. Euroopan komission suorittamassa tarkastuksessa on oltava läsnä sellainen henkilö, joka pystyy kertomaan projektin keskeiset toimenpiteet myös englannin kielellä. Projekteihin kohdistuvan tarkastustoiminnan vaatimista toimenpiteistä vastaa projektia toteuttava tulosyksikkö. Tarkastuksesta tulee ilmoittaa välittömästi talouspäällikölle ja hankepäällikölle. Projektin toimenpiteet ajetaan alas kuukautta ennen sen virallista päättymistä. Viimeisen kuukauden aikana on mm. laadittava projektin loppuraportit, arvioitava projektia ja sen vaikutuksia, valmisteltava lopputilitykset ja aineisto tilintarkastusta varten, laadittava lehdistötiedotteet (muu mahdollinen julkisuus projektille) ja viimeisteltävä projektikansio arkistoitavaan kuntoon. 8.1 Päätöskokous Projekti päättyy päätöskokoukseen, jossa keskitytään projektin kokonaisarviointiin, tulosten arviointiin, loppuraportin ja toteutuneen kustannusarvion hyväksymiseen ja jatkotoimenpiteistä päättämiseen. Jatkotoimenpiteiden tavoitteena on projektin tulosten käyttöönotto tai edelleen kehittäminen sekä tehtävien ja vastuiden siirto projektilta perusorganisaatiolle. Päätöskokous pidetään viimeisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen ja siihen osallistuvat ainakin yksikön johtaja, projektin projektipäällikkö, talouspäällikkö, yksikön talousvastaava ja hankepäällikkö. 8.2 Arkistonmuodostus Projektin arkistonmuodostuksesta vastaa projektipäällikkö ellei asiasta ole toisin sovittu. Projektin aloituskokouksessa käydään läpi arkistonmuodostussuunnitelma sekä projektiasiakirjojen arkistointiin liittyvät toimenpiteet. Arkistonmuodostussuunnitelma liitteenä Asiakirjojen säilyttäminen Projektin kaikki asiakirjat säilytetään projektikansiossa/-kansioissa. Asiakirjat jaotellaan kansioon/ -kansioihin ryhmiin, välilehdillä erottaen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti eri pituiset säilytysajat huomioonottaen. Pysyvästi säilytettävät asiakirjat kuten projektin toimintaa ja sen tuloksia koskevat väli- ja loppuraportit sekä projektiarviointiin liittyvät arviointiraportit, -selvitykset tai vastaavat yhteenvetoasiakirjat kootaan omaan kansioonsa päätearkistosäilytystä varten. Arkistonmuodostussuunnitelmasta puuttuvien asiakirjojen osalta on otettava yhteyttä ammattikorkeakouluyhtymän arkistonhoitajaan, joka vastaa arkistonmuodostussuunnitelmaan tulevista muutoksista. Yli 10 vuotta tai pysyvästi säilytettävät sähköiset asiakirjat on tulostettava paperille.

19 Asiakirjojen luovuttaminen projektin päätyttyä Asiakirjat siirretään muovikansioista arkistokoteloihin. Arkistokotelon selkään merkitään lyijykynällä projektin nimi, asiakirjasarjojen nimet ja vuodet sekä hävittämisvuosi. Projektin asiakirjojen luovuttamisesta projektin päätyttyä vastaa projektipäällikkö. Asiakirjat luovutetaan yhtymän arkistonhoitajalle projektin lopputarkastuksen jälkeen. Asiakirjoista tehdään luovutusluettelo, josta ilmenee asiakirjasarjojen nimet, vuodet ja arkistoyksiköiden (kansioiden) lukumäärä. Luovutusluettelon allekirjoittavat asiakirjojen luovuttaja ja asiakirjat vastaanottava yhtymän arkistonhoitaja. Asiakirjojen siirrosta arkistoon vastaa yhtymän arkistonhoitaja. LIITTEET Liite 1. Aiesopimusmalli Liite 2. Tutkimus-/yhteistyösopimusmalli Liite 3. Tutkimussopimusmalli Liite 4. Salassapitosopimusmalli Liite 5. Projekti- tai tutkimussopimuksen tarkistuslista Liite 6. Projekti-ilmoitus/päätös Liite 7. Projektien hankintaohjeet Liite 8. Ohje investointien tukikelpoisuudesta ESR -toiminnassa Liite 9. MAMK:n tilikartta Liite 10. Työajanseurantalomake Liite 11. Komission asetus 448/2004 Liite 12. Neuvoston asetus 1260/1999 Liite 13. Tukikelpoiset kustannukset ESR projekteissa Liite 14. Arkistonmuodostussuunnitelma

muutokset on saatettava PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA

muutokset on saatettava PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA 1 PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA Projektiohjeita sovelletaan kaikkiin sellaisiin kehittämishankkeisiin ja projekteihin, joiden toteuttamisesta vastaa sitä varten erikseen perustettu organisaatio ja joille

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Hankehallinnointikoulutus

Hankehallinnointikoulutus Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia

Lisätiedot

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE RANUAN KUNTA Aapiskuja 6 B 97700 Ranua X 1 PROJEKTITOIMIN N A N O HJE HISTORIA Pvm. Versio Tekijä Hy väks y j ä / p vm 5.5. 2014 0. 1 Kunnanhallitus 1 Johdanto Projektitoiminnan ohje on suunnitelma toimintatavasta,

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

Projekti on kuntayhtymän hallinnoima ja toteuttajana on yksi tai useampi kuntayhtymän

Projekti on kuntayhtymän hallinnoima ja toteuttajana on yksi tai useampi kuntayhtymän 1(6) Hallitus 16.12.2013 Voimaan 1.1.2014 PROJEKTI-/HANKEOHJE 1. Projektityypit Projekti on kertaluonteinen toimenpide tai hanke, jolla on tietty organisaatio ja resurssit. Projektissa pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016.

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Tiedote 4.9.2014 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

POLTTOPUIDEN HANKINTA

POLTTOPUIDEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ sivu 1 (5) 09.07.2015 1 POLTTOPUIDEN HANKINTA Hankinnan kohde Nokiankaupunkipyytäätarjoustatoimeentulotukiasiakkaiden polttopuista. Vuosittainenhankintamäärävaihtelee,arviolta10-30 irtokuutiometriävuodessa.

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Valtakunnallisen romanihankkeen toteuttamisesta

Valtakunnallisen romanihankkeen toteuttamisesta 1 SOPIMUS Valtakunnallisen romanihankkeen toteuttamisesta 1. Sopijaosapuolet Hankkeen päätoteuttaja: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy PL 12 00551 Helsinki 0115776-3 Vararehtori Pirjo Hakala yliopettaja Marjo

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen Hankekoulutus Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO Marja-Leena Miettinen Kansallinen tarkastaja Suomalaiset toimijat anovat TEM:ltä ( Työ-ja elinkeinoministeriö) sertifikaatin kansalliselle

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät käytännöt Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro hankkeen käynnistäminen FiDiPro hankkeissa noudatetaan kaikilta osin Tekesin normaaleita julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

Tarjouspyyntö kertakäyttötuotteiden hankinnasta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille

Tarjouspyyntö kertakäyttötuotteiden hankinnasta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille TARJOUSPYYN TÖ 29.5.2015 Tarjouspyyntö kertakäyttötuotteiden hankinnasta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille 1. Yleistä Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta toteuttavat

Lisätiedot

Päiväys 58200 KERIMÄKI 3.2.2009 1. Viite: KUNNAN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUT

Päiväys 58200 KERIMÄKI 3.2.2009 1. Viite: KUNNAN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUT 58200 KERIMÄKI 3.2.2009 1. Viite: KUNNAN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUT Asia: TARJOUSPYYNTÖ KUNNAN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS- PALVELUISTA Tarjous pyydetään kuntalain 72 :n mukaisesta hallinnon

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

Tarjouspyyntö Perusturvakuntayhtymä Karviaisen hallinnon ja talouden tarkastuspalveluista sekä tytäryhteisöjen tilintarkastuksesta

Tarjouspyyntö Perusturvakuntayhtymä Karviaisen hallinnon ja talouden tarkastuspalveluista sekä tytäryhteisöjen tilintarkastuksesta 1 (5) Tarjouspyyntö Perusturvakuntayhtymä Karviaisen hallinnon ja talouden tarkastuspalveluista sekä tytäryhteisöjen tilintarkastuksesta Tarjous pyydetään kuntalain 72 :n mukaisesta hallinnon ja talouden

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

KUUMA seutu liikelaitos (y tunnus 0127485-5) Kauppakaari 1-3 C 04200 Kerava

KUUMA seutu liikelaitos (y tunnus 0127485-5) Kauppakaari 1-3 C 04200 Kerava 1 SOPIMUS KUUMA -seutu liikelaitos tilaajana ja Oy toimittajana ovat tehneet seuraavan sopimuksen koskien Paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian toimintamalli projektia. 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Tilaaja:

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA 1(6) RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Uusi hakemus 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI 1 PROJEKTIOHJEET Hyväksytty kaupunginhallituksessa 29.11.2010, 438, liite no 149

LOVIISAN KAUPUNKI 1 PROJEKTIOHJEET Hyväksytty kaupunginhallituksessa 29.11.2010, 438, liite no 149 LOVIISAN KAUPUNKI 1 LOVIISAN KAUPUNKI, SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA 2 2. PROJEKTIORGANISAATIO 2 3. PROJEKTIN VAIHEET 4 3.1 Esisuunnitelma 4 3.2 Projektisuunnitelma ja päätös projektiin osallistumisesta

Lisätiedot

Tarjouspyyntö perunoiden toimittamisesta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille

Tarjouspyyntö perunoiden toimittamisesta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille Tarjouspyyntö perunoiden toimittamisesta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille 1. Yleistä Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta toteuttavat yhteisiä kuntapalveluja nimellä

Lisätiedot

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,

Lisätiedot

SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITEHANKINTA 2010 (Dno 539/531/2010) Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista.

SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITEHANKINTA 2010 (Dno 539/531/2010) Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista. KIRKKONUMMEN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 1(6) SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITEHANKINTA 2010 (Dno 539/531/2010) Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista. Hankitaan kaksi hoitokonetta

Lisätiedot

MAL-verkoston verkkosivusto laaditaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimeksiannosta ja tilaamana.

MAL-verkoston verkkosivusto laaditaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimeksiannosta ja tilaamana. TARJOUSPYYNTÖ 20.1.2011 MAL-VERKOSTON VERKKOSIVUSTON TOTEUTTAMINEN Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä pyytää tarjoustanne hallinnoimansa kansallisen MAL-verkoston verkkosivuston toteuttamisesta. Pyydämme

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu:

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu: Tiedote 10.8.2015 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen

Lisätiedot

HYDRAULISEN PELASTUSVÄLINESARJAN HANKINTA

HYDRAULISEN PELASTUSVÄLINESARJAN HANKINTA 1 HYDRAULISEN PELASTUSVÄLINESARJAN HANKINTA Itä-Uudenmaan pelastuslaitos pyytää tarjoustanne hydraulisesta pelastusvälinesarjasta. Hankintamenettely Osatarjous Vaihtoehtotarjous Tarjoajan kelpoisuus Hankintamenettely

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti.

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. SUURTALOUSLAITTEEN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. 1. HANKINNAN KOHDE

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI

TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI Lounais Suomen koulutuskuntayhtymä / Lounais Suomen ammattiopisto Novida pyytää tarjoustanne viljelykonsultoinnin hankinnasta tarjouspyynnön

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi

Lisätiedot

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät kokonaismenot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA VUOSILLE 2013 2016

TARJOUSPYYNTÖ ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA VUOSILLE 2013 2016 1 (6) LUONNOS TARJOUSPYYNTÖ xx.12.2012 TARJOUSPYYNTÖ ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA VUOSILLE 2013 2016 1. Hankintayksikkö Tarjous pyydetään kuntalain 72 :n mukaisesta

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin

Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1.1.2010 (1705/2009) ja Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) Yleiset kirjastot:

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää tarjoustanne työterveyspalveluiden tuottamisesta Etelä- Savon maakuntaliiton tarpeisiin.

Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää tarjoustanne työterveyspalveluiden tuottamisesta Etelä- Savon maakuntaliiton tarpeisiin. TARJOUSPYYNTÖ TYÖTERVEYSPALVELUT Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää tarjoustanne työterveyspalveluiden tuottamisesta Etelä- Savon maakuntaliiton tarpeisiin. Etelä-Savon maakuntaliitto on 14 eteläsavolaisen

Lisätiedot

tp wilkk peruskorjaus.doc Tarjouspyyntö F-luokan öljyntorjunta-aluksen peruskorjaus ja modernisointi

tp wilkk peruskorjaus.doc Tarjouspyyntö F-luokan öljyntorjunta-aluksen peruskorjaus ja modernisointi tp wilkk peruskorjaus.doc Tarjouspyyntö F-luokan öljyntorjunta-aluksen peruskorjaus ja modernisointi 2012 F-LUOKAN ÖLJYNTORJUNTA-ALUKSEN PERUSKORJAUS JA MODERNISOINTI Tarjouspyynnön sisältö Satakunnan

Lisätiedot

Hankinnan kohteena on asiantuntijapalvelu uusiutuvan energian sähköisen markkinapaikan rakentamiseen, markkinointiin ja kehittämiseen.

Hankinnan kohteena on asiantuntijapalvelu uusiutuvan energian sähköisen markkinapaikan rakentamiseen, markkinointiin ja kehittämiseen. 1/6 Oulunkaaren kuntayhtymä TARJOUSPYYNTÖ Piisilta 1 91100 Ii 16.8.2011 TARJOUSPYYNTÖ ASIANTUNTIJAPALVELUN HANKINNASTA 1. Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on asiantuntijapalvelu uusiutuvan energian sähköisen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ: OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:N VUOKRAHUONEISTOJEN MUUTTOTARKASTUKSET JA REMONTTIEN HALLINNOINTI PUITEJÄRJESTELYNÄ

TARJOUSPYYNTÖ: OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:N VUOKRAHUONEISTOJEN MUUTTOTARKASTUKSET JA REMONTTIEN HALLINNOINTI PUITEJÄRJESTELYNÄ TARJOUSPYYNTÖ: OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:N VUOKRAHUONEISTOJEN MUUTTOTARKASTUKSET JA REMONTTIEN HALLINNOINTI PUITEJÄRJESTELYNÄ Pyydämme tarjoustanne tarjouspyynnössä ja sen liitteenä olevissa asiakirjoissa

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) METSÄKONESIMULAATTORI Pyydämme tarjoustanne Tampereen ammattikorkeakoulun metsäja konetekniikan opetukseen tulevasta a) metsäkonesimulaattorista ja b) puunkorjuuketjun toimintojen

Lisätiedot

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua.

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua. HÄMEENLINNAN ELÄKKEENSAAJAT RY Taloussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Yhdistyksen hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöstä tehtäessä on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen

Lisätiedot

1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi

1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi ULKOISEN ARVIOINNIN TILAAMISEN TARKASTUSLISTA Tarkistuslistan avulla tilaaja voi seurata ja jäsentää ulkoisen arvioinnin tilaamisen prosessin etenemistä. Taulukkomuotoon kirjatun tarkistuslistan kohdat

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Liite 1 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Sivu 1 / 7 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS 1. Sopijapuolet Tilaaja kunta/kaupunki Tuottaja Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen

Lisätiedot

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 VASTUUNJAKO TALOUSASIOISSA... 3 2.1 Seuran vuosikokoukset... 3 2.2 Seuran johtokunta... 3 2.3 Seuran joukkueet... 4 2.3.1 Joukkueen taloudenhoitajan

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja.

Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja. Tarjouspyyntö 1 (5) 1 Poikkitien yritysalueen esirakentaminen Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus pyytää vertailuhintatarjoustanne Poikkitien yritysalueen esirakentamiseen liittyvistä töistä tämän

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Koulukuljetukset Yhteiskoulu-lukioon ja Lapijoen kouluille (linja-autokuljetukset) lukuvuodelle 2015-2016

Koulukuljetukset Yhteiskoulu-lukioon ja Lapijoen kouluille (linja-autokuljetukset) lukuvuodelle 2015-2016 Koulukuljetukset Yhteiskoulu-lukioon ja Lapijoen kouluille (linja-autokuljetukset) lukuvuodelle 2015-2016 Eurajoen kunnan koulutoimi pyytää tarjoustanne koululaiskuljetuksista lukuvuodelle 2015-2016. 1

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki:, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE SUUNNITTELUTTAMINEN HSY JA ESPOON KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 1

MENETTELYTAPAOHJE SUUNNITTELUTTAMINEN HSY JA ESPOON KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 1 VESIHUOLLON SUUNNITTELUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettelo 1 Menettelytapaohje ja sen käyttö... 2 2 Suunnittelun hankinta... 2 2.1 Yhteisten puitesopimuskonsulttien hankinta... 2 2.2 Yksittäisen

Lisätiedot

Henkilö- ja tavara-autot, puitesopimus-pohjainen hankinta Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun hankintarenkaan jäsenyhteisöjen käyttöön

Henkilö- ja tavara-autot, puitesopimus-pohjainen hankinta Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun hankintarenkaan jäsenyhteisöjen käyttöön Kainuun maakunta -kuntayhtymä TARJOUSPYYNTÖ 64/2008 1 (6) Tarjouspyyntö EU Kynnysarvon ylittävä hankinta Henkilö- ja tavara-autot, puitesopimus-pohjainen hankinta Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Paikan päällä tehtävät tarkastukset Tarkastussuunnitelma

Paikan päällä tehtävät tarkastukset Tarkastussuunnitelma Paikan päällä tehtävät tarkastukset Tarkastussuunnitelma Koulutus välittäville toimielimille Oulu; Siilasvuon talo K2 5.-6.2009 Kuopio; Kuopion yliopisto 7.-8.5.2009 Tampere; Museokeskus Vapriikki 12.-13.5.2009

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne simulaattorista maarakennuskoneen kuljettajien kouluttamista varten tämän tarjouspyynnön mukaisesti.

Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne simulaattorista maarakennuskoneen kuljettajien kouluttamista varten tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Sivu 1 / 6 Tarjouspyyntö 22.6.2015 MAARAKENNUSSIMULAATTORIN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne simulaattorista maarakennuskoneen kuljettajien kouluttamista

Lisätiedot

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 Flat rate rahoitteisten hankkeiden art. 13 mukainen menojen varmentaminen Kuopio 31.8., Oulu 13.9., Seinäjoki 20.9., Helsinki 27.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 Maksatushakemukset -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Haaparanta 15.9.2011 2.12.2010 Anna-Mari Auniola, Lapin liitto Ensimmäisen tason valvonta Suomessa Suomessa valvonnan järjestämiseen on valittu hajautettu

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 19.12.2011 (korvaa ohjeen 3.2.2011) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN RAPORTOINTI YHTEISHANKKEEN MAKSATUSHAKEMUKSEEN

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä

Lisätiedot

LIITE 1 TARJOUSLOMAKE OSTOPALVELUT Lentoturvallisuuden kansainvälinen koulutuskeskus Tampereelle - esiselvitys -HANKKEESEEN

LIITE 1 TARJOUSLOMAKE OSTOPALVELUT Lentoturvallisuuden kansainvälinen koulutuskeskus Tampereelle - esiselvitys -HANKKEESEEN TARJOUSLOMAKE 1/4 TARJOUSLOMAKE OSTOPALVELUT Lentoturvallisuuden kansainvälinen koulutuskeskus Tampereelle - esiselvitys -HANKKEESEEN Tarjouksen tekeminen Tarjous tulee tehdä kirjallisena suomen kielellä.

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot