(/b0b1/$1.$ 352-(.7,1 /23385$32577, SIPOON KUNTA 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "(/b0b1/$1.$ 352-(.7,1 /23385$32577, SIPOON KUNTA 2005"

Transkriptio

1 (/b0b1/$1.$352-(.7,1 /23385$32577, SIPOON KUNTA 2005

2 /23385$32577, 6LVlOO\VOXHWWHOR -2+'$ Tausta Päämäärät Kohderyhmä Tavoitteet Tavoitteet pitkällä aikavälillä Tavoitteet lyhyellä aikavälillä Aikataulu Visio (.7,1727( Projektin johtaja Projektin ohjausryhmä Projektin työntekijät Yhteistyökumppanit Tilat (5+(7<g 3.1. Perhetyö käytännössä Perhetyön työmenetelmät Kuuntelemisen taito Verkostokartta Vanhemmuuden roolikartta Parisuhteen roolikartta ja parisuhdetehtävät Kellot Videoavusteinen työ Kodin säännöt ja erilaiset listat Lapsen oma työkirja Perhetyön asiakaskysely ,$00$7,//,1(1<+7(,67<g 4.1. Yhteistyö kunnan sisällä Terveydenhoitajat Sosiaalityöntekijät Päivähoitohenkilökunta Terveyskeskuspsykologi Oppilashuoltoryhmä Lääkärit Nuorisotoimi Muu yhteistyö Seurakunnat Psykiatrian poliklinikka Lastensuojelupäivystys ja turvakoti Nuttu Finlands svenska kompetenscentret Itä-Uudenmaan perhetyöntekijät... 16

3 23,172.b<11,7 5<+0b72,0,17$ 6.1. Poikaryhmät Tyttöryhmät Naisryhmä Vanhempainryhmä Käsikynkkä- ryhmät / Projektin järjestämä koulutus Projektityöntekijöiden osallistuminen koulutukseen <g12+-$ Projektityönohjaus Työnohjaus perhetyöntekijöille /2.6( Taloudelliset tulokset Muut tulokset Asiakirjat Markkinointi ,,9,67(/0b-$-2+723bb7g.6( Yleisarviointi projektista Toiminnan vakiinnuttaminen kuntaan Merkityksellisiä osatekijöitä jatkossa Kirjallisuusluettelo Liitteet

4 -2+'$172 Viime vuosina on keskusteltu paljon siitä miten huonosti perheet ja lapset Suomessa voivat. On puhuttu kuntien keinoista auttaa perheitä riittävän varhaisessa vaiheessa suurempien ongelmien välttämiseksi. Yhteiskunta rakentuu tulevien sukupolvien varaan ja yhteiskunta on riippuvainen siitä kuinka vanhemmat ovat lapsensa kasvattaneet ja heistä huolehtineet. Vanhemmat ovat suuressa kasvatusvastuussa, mutta kaikki eivät tästä yksin selviä. Perheet asuvat usein kaukana juuristaan ja sukulaisten avun ulottumattomissa. Uusia verkostoja ei nykyajan vanhemmille synny enää helposti kun yhteisöllisyys on usein pelkkä sana vailla todellisuutta. Nyky-yhteiskunnassa vallitsevat uudet ongelmat joihin ei aina ole valmiita ratkaisuvaihtoehtoja. Elämää vaikeuttaa sen pirstaleisuus ja ennalta arvaamattomuus jotka tuottavat uusia ongelmia. Elämänhallinnan osittainen menettäminen voi johtua epävarmuustekijöistä joita kohtaamme elämässämme. Nämä ongelmat näkyvät työelämässä ja heijastuvat myös perhesuhteisiin ja muihin elämän osa-alueisiin. Nykyvanhempien haasteet elämässä ovat erilaiset kuin isovanhemmillaan. Työelämä vaatii usein muutoskykyä ja jatkuvaa kouluttautumista eikä tämä perheelliselle ole aina niin yksinkertaista. Jatkuvasti kasvavat ja lisääntyvät vaatimukset saattavat olla työelämässä olevalle joskus liikaa. Toisaalta työttömyys on vakava huolenaihe niille joilla töitä ei ole. Viime vuosikymmenen lama, tulevaisuuden näköalattomuus ja aikuisten turvattomuus söivät voimavaroja vanhemmuudelta. Työmarkkinat ovat ikään kuin jakaantuneet kahteen leiriin. Perheet ovat myös muuttuneet viime vuosikymmeninä eikä yhteiskunnan tukijärjestelmien ole ollut helppoa pysyä muutostahdissa mukana. Yksilöiden sosiaaliset suhteet muuttuvat nopeasti ja henkilökohtaisista ongelmista voi syntyä koko perhesysteemiä koetteleva tapahtuma. Perherakenteet ovat tänä päivänä pirstoutuneet ja muuttuneet. Perheet ovat usein kovin yksinäisiä ja kulttuuri on muuttunut niistä ajoista kun kylään pistäydyttiin ohimennen iltasella. Naapuriapua ei ole enää niin luonnollista pyytää. Ihmisten sosiaaliset verkostot ovat usein olemattomat, vanhemmilla ei ole aina suvun ja yhteisön antamaa tukea kasvatustyölleen. On paljon yksinhuoltajaperheitä jossa yksi aikuinen joutuu kantamaan vastuun lasten kasvatuksesta. Uusperheissä aikuisten roolit voivat olla usein jäsentymättömiä ja aukipuhumattomia. ( Johansson, ) 7DXVWD Sipoon kunnan väestönkasvu on viime vuosina ollut voimakasta (kuva 1). Suuri osa väestöstä koostuu lapsiperheistä (liite 1) jotka ovat muuttaneet Sipooseen. Näitä perheitä yhdistää elämän eri vaiheissa ja kriiseissä tarpeellisten luonnollisten verkostojen puuttuminen. Kasvaviksi haasteiksi kunnalle ja kunnan työntekijöille ovat viime vuosina myös muodostuneet nuoret perheet ja perheet joissa vanhemmuus on heikosti kehittynyt. 1

5 Kuva 1 Kunnallisten palveluiden puuttuminen useimmilla asuntoalueilla oli tosiasia. Kunnan suuret investoinnit päivähoidon-, terveyden- ja sairaanhoidon- ja sivistyssektoreilla olivat johtaneet peruspalvelutason sekä määrälliseen että laadulliseen heikentymiseen. Ennaltaehkäisevä työ oli joutunut väistymään luonteeltaan korjaavien toimenpiteiden tieltä. Lastensuojeluasiakkaiden määrä nousi luvun alussa osittain siksi että ongelmat havaittiin liian myöhään. Vuonna 2002 tehtiin seitsemän huostaanottoa, joista kaikki olivat akuutteja. Perhetyö kunnassa oli riittämätöntä. Vuonna 2002 oli perustettu yksi perhetyöntekijän virka kotihoidon (vanhustenhuollon) yhteyteen. Käytännössä henkilöstöpula vanhustenhuollon puolella vaikeutti perhetyöntekijän mahdollisuuksia toimia lastensuojelupiirin tukena. 6\QW.XROO.XQWDDQ.XQQDVWD 6LVlLQHQ.RUMDXV 9lHVW QNDVYX PXXWWR PXXWWR PXXWWR vuosi henkilöä % , , , , , , , , , ,3 Väestön muuttoliike Sipoossa vuosina (kunnan tilasto) 3llPllUlW Projektin päämäärinä olivat: - nostaa ennaltaehkäisevä työ keskeiseksi osaksi työntekijöiden työpanosta - ongelmien havaitseminen ajoissa yhteistyössä monien alojen ammattilaisten käyttämien menetelmien avulla - avata perhetyön yksikkö päiväkodin yhteyteen - kehittää yhteistyötä perhetyön ja päivähoidon välillä - erilaisten nuoria tukevien toimintamuotojen kehittäminen - henkilökunnan koulutus.rkghu\kpl - perheet, joissa alle 12-vuotiaita lapsia - lastensuojeluperheet 2

6 7DYRLWWHHW Tavoitteet jaettiin pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteisiin. 7DYRLWWHHWSLWNlOOlDLNDYlOLOOl - helposti saatavilla olevien tukitoimenpiteiden luominen avohoidossa - palveluiden helposti saatavuuden parantaminen - ongelmien havaitseminen ajoissa, ongelmista puhuminen ajoissa, ongelmiin puuttuminen ajoissa, puuttuminen oikealla tavalla, jotta voidaan välttää isompia ongelmia - henkilökunnan tiedon lisääminen 7DYRLWWHHWO\K\HOOlDLNDYlOLOOl - yhteisten päämäärien ja toimintatapojen avulla parantunut yhteistyö ja verkostotyö sekä päällekkäisyyksien välttäminen - osallisuuden lisääntyminen - työntekijöiden motivointi uusien työmenetelmien kehittämiseksi $LNDWDXOX Projekti toteutettiin lokakuu joulukuu 2005 välisenä aikana 9LVLR Tavoitteena oli projektin aikana näyttää, mitä ennaltaehkäisevän työn kehittämisellä voidaan saada aikaan; lastensuojeluun mahdollisesti säästöjä sekä motivoida henkilökuntaa tukemaan perheiden omia voimavaroja ja näin lisätä tyytyväisyyttä perheiden arkeen. 352-(.7,1727(8786 Projektin parissa työskenteli ohjausryhmä, yksi vastuuhenkilö, yksi yhteyshenkilö, kaksi projektikoordinaattoria osa-aikatyössä ja kolme perhetyöntekijää. 3URMHNWLQMRKWDMD Projektin johtajana aloitti sosiaalityön päällikkö Marina Sundström. Työtehtävien uudelleenjärjestelyt johtivat siihen, että uusi sosiaalityön päällikkö Päivi Parkkinen toimi projektin johtajana välisenä aikana. Nina Nyberg ja Marjo Karppinen nimitettiin toimimaan Elämänlanka - projektin vastuuhenkilöinä projektin päättymiseen asti. Projektin johtajan työtehtäviin kuului ennalta sovitun aikataulun mukaisesti toimittaa väliraportit Lääninhallitukselle. Johtaja toimi myös muiden projektityöntekijöiden esimiehenä ja oli vastuussa talousarviosta sekä projektin talouden seuraamisesta. 3

7 3URMHNWLQRKMDXVU\KPl Sosiaali- ja terveysjohtaja sai tehtäväkseen nimetä ohjausryhmän Elämänlankaprojektille. Ohjausryhmän jäseniksi nimitettiin Marina Sundström (sosiaalityön päällikkö), Christel Ekman (lastensuojelun sosiaalityöntekijä), Nina Nyberg (terveydenhoitaja), Marjo Karppinen (vt. terveydenhoitaja) ja Maj Ingman (lähikasvattaja/perhetyöntekijä). Ingmanin varajäseneksi nimitettiin Anne Lattu, nykyään Nuutinen (lähihoitaja/perhetyöntekijä) sekä perhetyöntekijä Satu Pulkkinen alkaen. Sipoon terveyskeskuksen johtava hoitaja Carola Klawér päätettiin projektin alkuvaiheessa kutsua mukaan ohjausryhmään. Hän toimi ohjausryhmän jäsenenä koko projektin ajan. Ohjausryhmää täydennettiin vielä yhdellä jäsenellä kun päivähoidon päällikkö Anne Rosqvist-Räty nimitettiin jäseneksi. Sosiaalityöntekijä Christel Ekman siirtyi toisiin tehtäviin ja hänen tilalleen ohjausryhmän jäseneksi nimitettiin uusi lastensuojelun sosiaalityöntekijä Marina Wickström. Ohjausryhmän työtehtäviin kuului projektityöntekijöiden ja vastuuhenkilöiden tukeminen sekä ideoiden ja palautteen kerääminen kunnan työntekijöiltä sekä asiakkailta. Ohjausryhmän työtehtäviin kuului myös projektin seuranta ja raportointi, hallinnollisten asioiden hoito sekä auttaminen perhetyön rakenteiden luomisessa. Ohjausryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa. Kokouksista kirjoitettiin pöytäkirjat, jotka lähetettiin myös sosiaali- ja terveysjohtajalle. Ohjausryhmällä on käytännössä ollut hyvin tärkeä tehtävä. Se on toiminut perustavana tekijänä terveyden- ja sairaanhoidon, päivähoidon, sosiaalityön ja perhetyön kontaktiverkossa. Ohjausryhmä on kriittisesti arvioinut projektin parissa tehtyä työtä. Projektinaikainen taloudenseuranta on kuulunut myös ohjausryhmän tehtäviin. 3URMHNWLQW\ QWHNLMlW Perhetyöntekijät Maj Ingman ja Anne Nuutinen palkattiin Elämänlanka projektiin Samaan aikaan nimitettiin Nina Nyberg ja Marjo Karppinen osa-aikaisiksi projektikoordinaattoreiksi. Kolmas perhetyöntekijä, Satu Pulkkinen, palkattiin alkaen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä on myös palkattu osaaikaiseksi projektin kautta lokakuusta 2003 alkaen. <KWHLVW\ NXPSSDQLW Projektin yhtenä keskeisimpänä tavoitteena oli eri sektoreiden välisen yhteistyön kehittäminen ja lisääminen. Sosiaalityöntekijät, terveydenhoitajat, päivähoito, oppilashuolto, terveyskeskuspsykologi, lääkärit ja nuorisotoimi ovat toimineet tärkeinä kunnan sisäisinä yhteistyökumppaneina. Kunnallisten palveluiden ulkopuolelta yhteistyö on ollut tiivistä HUS psykiatrisen poliklinikan, seurakuntien, poliisin, lastensuojelun päivystyksen, turvakoti Nutun ja Porvoon-seudun perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa. 4

8 7LODW Projektin suunnitteluvaiheessa ajateltiin, että perhetyön yksikkö sijoitettaisiin Mäntymäen päiväkodin yhteyteen. Päiväkodin sijainnin takia päätettiin kuitenkin, että tämä vaihtoehto ei ollut toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen. Projektityöntekijät aloittivat työnsä tammikuussa 2004 oppilashuollon tiloissa Nikkilän koulukeskuksessa. Kahden perhetyöntekijän ja kahden koordinaattorin toimistona toimi alussa kahdeksan neliömetrin kokoinen työhuone. Uusiin tiloihin päästiin muuttamaan alkaen. Silloin ryhmä sai käyttöönsä terveyskeskuksen kirjastona toimineen tilan ja työhuoneen koko oli tällöin 14 neliötä päästiin vihdoin muuttamaan isoihin, hankkeelle sopiviin tiloihin Jussaksentie 3:een. Neliöt kasvoivat kymmenkertaiseksi. Tilat olivat suuret ja käytännölliset ja sopivat hyvin myös pienryhmätyöskentelyyn. Samaan tilaan muuttivat myös kiertävä erikoislastentarhanopettaja, hallinnollinen päiväkodinjohtaja sekä sosiaalitoimen työntekijä. Projektin tiimi jatkoi työskentelyä näissä tiloissa hankkeen loppumiseen asti. 3(5+(7<g Perhetyöntekijät ovat uusi ammattiryhmä, jolla ei ole vielä täsmällistä työnkuvausta eikä tehtävänmääritystä. Perhetyöntekijöiden koulutustausta voi olla hyvinkin vaihteleva. Perhetyötä ei ole säädetty kunnissakaan (STM Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 35 36) jatyökäytännöt ovat muokkautuneet kuntien tarpeiden mukaan (toim. Reijonen 2005, 7). Projektin aikana perhetyö Sipoossa on kehittynyt. Lähtökohtana on ollut alusta alkaen, että perhetyö on ennaltaehkäisevää terveyden- ja sairaanhoidon, päivähoidon, koulun ja sosiaalitoimiston palveluiden täydennystoimintaa ja sosiaalityön alainen avohuollon tukitoimi. Liitteessä 2 näkyy kaikki perhetyön kotikäynnit vuodelta

9 Kuva Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu perheitä kotikäyntejä Kuvassa 2 kuvataan kolmen perhetyöntekijän asiakasperheiden ja kotikäyntien lukumäärää puolen vuoden ajalta. Keskimäärin yhdellä perhetyöntekijällä oli samanaikaisesti viidestä seitsemään perhettä. Kuva 3 Lasten ikäjakauma perhetyössä yli 12 lukum Kuvassa 3 nähdään perhetyön asiakasperheiden lasten ikäjakauma. Tähän on tilastoitu asiakasperheiden kaikki lapset. 6

10 Kuva Ennaltaehkäisevän perhetyön perheet Korjaavan perhetyön perheet Kuvassa 4 näkyy ennaltaehkäisevän perhetyön osuus suhteessa korjaavaan perhetyöhön. 3HUKHW\ Nl\WlQQ VVl Perhetyö on pääasiassa kotikäynnein tapahtuvaa perheiden ohjausta ja neuvontaa. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on usean perheen kohdalla tarpeen ja tuo toisaalta perhetyöhön arvokasta tietoa puolin ja toisin. Perhetyöntekijät vetävät myös erilaisia ryhmiä ja toimivat koollekutsujina verkostopalavereissa. Dokumentointi ja tilastointi ovat myös tärkeä osa työtä ja niiden kehittäminen on jatkuva prosessi. Uuden työmuodon ollessa kyseessä on työn tunnetuksi tekeminen ollut välttämätöntä. Perhetyöntekijät ovat kunnan sisällä kiertäneet päiväkoteja ja olleet lääkäreiden ja terveydenhoitajien kokouksissa esittelemässä työtään. Perhetyön tarkoitus oli olla asiakkaille helposti saatavilla oleva tuki ja kynnys sen aloittamiselle matala. Perhetyötä tarjoavan tahon tuli tuntea perhetyön sisältöä, jotta se pystyi esittelemään perheelle tätä tukimuotoa. Projektin alkaessa projektikoordinaattorit ja perhetyöntekijät kiersivät kunnan sisällä kertomassa projektista ja perhetyöstä ja tämä työn esiin nostaminen jatkui koko projektin ajan. Perhetyö alkoi yleensä niin, että tukimuotoa suositteleva viranomainen otti yhteyttä projektiin ja tiedusteli perhetyön mahdollisuuksista. Joskus perheet ottivat myös itse yhteyttä projektin työntekijöihin. Ensitapaaminen pyrittiin aina järjestämään 1-2 viikon sisällä yhteydenotosta. Ensimmäisen kotikäynnin tarkoituksena oli tutustua perheeseen ja heidän elämäntilanteeseensa sekä kertoa perhetyöstä. Usein alkukartoitusvaiheeseen tarvittiin useampi käynti. Perhetyön suunnitelma-lomakkeen avulla kartoitettiin lasten, vanhempien ja koko perheen tilannetta. Lomakkeen valmiiden kysymysten avulla perhe arvioi itse perhetilanteensa huolen määrää asteikolla 1-5 (esim. lasten kehitys ja mieliala, äidin/isän jaksaminen, pärjääminen lasten kasvatuksessa, väkivallan uhka, 7

11 päihteet, yhteinen aika). Samalla kirjattiin ylös perheen kanssa työskentelevät eri viranomaistahot sekä perheen oma sosiaalinen verkosto (sukulaiset ja ystävät). Perhetyössä ensimmäisen kotikäynnin merkitys on suuri. Se antaa perustaa luottamukselliselle ja tasavertaiselle yhteistyölle. Perhetyö oli aina suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Perhe asetti itse, usein perhetyöntekijän avustuksella, perhetyölle tavoitteet. Perhetyö tähtäsi myönteiseen muutokseen perheen toiminnoissa ja vaati perheeltä motivaatiota ja sitoutumista työskentelyyn. Työskentely pohjautui perheen jo olemassa oleviin voimavaroihin ja niiden vahvistamiseen erilaisin työmenetelmin. Perheen kanssa tehtiin perhetyön suunnitelma, jossa sovittiin perhetyön aloittamisesta, kotikäyntien tiheydestä ja työskentelyn alustavasta kestosta. Perhetyöskentelyn tiheys määriteltiin perheen tilanteen mukaan, mutta pääsääntöisesti perheitä tavattiin alkuvaiheessa kerran viikossa. Työskentelyn edetessä ja perheen ongelmien selvitessä käyntejä usein harvennettiin. Suunnitelman allekirjoittivat vanhemmat/ vanhempi sekä perhetyöntekijä. Perhetyön sisältöä ja työmenetelmiä arvioitiin työskentelyn aikana perheen kanssa. Perhetyön loppuarvioinnissa perhe arvioi uudelleen perhetilanteensa huolen määrää aiemmin tehtyä Perhetyön suunnitelma- lomaketta apuna käyttäen. Näin perhetyön vaikuttavuutta perheen tilanteeseen pystyttiin arvioimaan perhelähtöisesti. Loppuarvioinnissa mietittiin myös suunnitelmaa perheen tukemiseksi perhetyön jälkeen. Perhetyössä eivät työn vaikutukset ole aina heti tunnistettavissa tai niitä voi olla vaikeaa mitata ja määritellä. Perhetyön loputtua perheen kanssa sovittiin vielä yhdestä kotikäynnistä noin kahden kk:n päähän. Sen tarkoituksena oli saada arvio perhetyön tuomien muutosten pysyvyydestä. Perhetyössä pyrittiin avoimeen keskusteluun kaikkien perheen kanssa tekemisissä olevien viranomaisten kesken. Perheeltä pyydettiin kirjallinen lupa olla tarvittaessa yhteydessä muihin viranomaisiin. Joskus verkostopalaveri, johon myös perhe osallistui, auttoi saamaan selkeän kuvan perhettä auttavista tahoista ja heidän suunnitelmistaan työskennellä perheen kanssa. Näin pystyttiin välttämään myös avun päällekkäisyyttä. Perhetyöntekijän oli pystyttävä tunnistamaan omat taitonsa ja voimansa sekä rajaamaan työtään. Esimerkiksi vaikeissa parisuhdeongelmissa ja perheväkivaltatilanteissa perhe ohjattiin hakemaan apua niihin perehtyneiltä asiantuntijoilta. Perhetyö pystyi toki jatkumaan perheen tukena tässä prosessissa. Lastensuojeluperheissä perhetyön aloitus ja suunnitelma tehtiin yhdessä perheen, perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän kanssa. Sosiaalityöntekijä oli perhetyöntekijän työparina. Käytännössä perhetyöntekijä kävi kotikäynneillä pääsääntöisesti yksin, mutta sosiaalityöntekijä osallistui perhetyön arviointeihin. Perhetyötä tehtiin myös parityöskentelynä toisen perhetyöntekijän kanssa. Tämä mahdollisti laajemman havainnoinnin perhetilanteesta sekä ajan jakamisen tasaisemmin perheenjäsenten välillä. Parityöskentely antoi myös mahdollisuuden heti kotikäynnin jälkeen vaihtaa ajatuksia ja arvioida perhetyön etenemistä. 8

12 3HUKHW\ QW\ PHQHWHOPlW Asiakastyöhön löysimme menetelmiä tutkimalla aikaisempia kehittämishankkeita, tekemällä opintokäyntejä naapurikuntiin, osallistumalla koulutuksiin ja etsimällä aktiivisesti tietoa lukemalla. Asiakastyön menetelmät vaihtelivat perheiden tarpeiden ja heiltä nousevien tavoitteiden mukaan. Seuraavissa kappaleissa esitellään lyhyesti muutamia perhetyössä käytettyjä työmenetelmiä..xxqwhohplvhqwdlwr Vuorovaikutustaito ja kuuntelutaito ovat perhetyössä tärkeimpiä. Etzellin ym.(1998, 109) mukaan ymmärtääksemme toista meidän on todella kuunneltava mitä hän sanoo. Saatamme joskus odottaa, että asiakas lopettaa sanoaksemme oman mielipiteemme. Asiakasta ei kuitenkaan kiinnosta meidän mielipiteemme, hänelle on tärkeätä se, että ymmärrämme hänen ajatuksensa, tunteensa ja kokemuksensa. Aktiivisella kuuntelulla tarkoitetaan oikeastaan sitä että kuunnellaan oikein tarkasti toisen sanomaa. Kun puhuja lopettaa, kuuntelija kertoo omin sanoin kuulemansa. Perhetyössä aktiivisen kuuntelun tavoitteena on auttaa asiakasta selkiyttämään omia ajatuksiaan. Aktiivisen kuuntelun taito ei kehity itsestään, vaan se vaatii paljon itsetutkiskelun avulla tapahtuvaa harjoitusta. 9HUNRVWRNDUWWD Verkostokartan avulla voidaan havainnollistaa asiakkaan sosiaalista tukiverkostoa ja keskustella asiakkaan ihmissuhteista ja sen hetkisestä tuen tarpeesta. Perhetyössä olemme kartoittaneet perheen ystävät, tuttavat, työkaverit ja viranomaiset. Perhe itse on kartan keskellä ja kirjoittaa lähimmäksi itseään ne ihmiset, jotka ovat tärkeimpiä ja ulommaksi karttaa ne, joihin suhde ei ole niin tiivis. Verkostokartta on sen hetkinen elämäntilanne ja se muuttuu perheen tilanteen mukaan. Verkostokartta voidaan tehdä perhetyön asiakkuuden alussa ja uudestaan sen loppuessa. Näin nähdään onko muutosta tänä aikana tapahtunut ja miksi sitä on tapahtunut. 9DQKHPPXXGHQURROLNDUWWD Vanhemmuuden roolikartan ovat kehittäneet Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän perhetukikeskuksen henkilökunta ja sen tarkoituksena on jäsentää vanhemmuuden sisältöä ja konkretisoida sitä mitä jokainen lapsi riippumatta elettävästä aikakaudesta kulloinkin tarvitsee. Roolikartta on saanut suuren suosion ja on levinnyt yleisesti lasten ja vanhemmuuden parissa työskentelevien ihmisten keskuudessa. Roolikarttaa käytetään yleisesti esimerkiksi perhetyön, toimintaterapeuttien ja päivähoidon työntekijöiden apuna. Vanhemmuuden roolikartta auttaa vanhempia ymmärtämään sen, että vanhemmuus on elämän pituinen rooli. Rooli on aina vuorovaikutteinen ja vanhemmuus kehittyy lapsen kanssa. Vanhemmuus syntyy suhteessa lapseen, mutta jokainen vanhempi on saanut eväät vanhemmuuteensa omasta lapsuuden perheestään ja kasvuympäristöstään. (Rautianen, 2001, 3.) Vanhemmuuden roolikartta on perhetyössä ollut yksi keskeisimmistä työkaluista perheiden kanssa keskusteltaessa. Sen avulla vanhemmat ovat kokeneet 9

13 löytäneensä positiivisia asioita vanhemmuudestaan ja näin löytäneet niistä voimavaroja arkeen. 3DULVXKWHHQURROLNDUWWDMDSDULVXKGHWHKWlYlW Parisuhteen roolikartta on jatkoa Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän kehittämälle vanhemmuuden roolikartalle. Roolikartan kehittäjät huomasivat koulutustilaisuuksien keskusteluissa että parisuhteessa on usein vakavia ongelmia jotka jo sinänsä muodostavat esteen vanhemmuuden tukemiselle ja että vanhemmat tarvitsevat tukea myös parisuhteeseensa. Hyvin toimiva parisuhde luo edellytyksiä hyvälle vanhemmuudelle. (Airikka, 2003, 5.) Parisuhteen roolikarttaa perhetyössä käytettiin usein siten että pari sai roolikartan ennakkotehtäväksi. Pari arvioi ensin itse tilannetta ja kävi sen sitten läpi työntekijän kanssa. Itsearviointi on perusteltua silloin kun pari on motivoitunut selvittelemään parisuhdettaan eivätkä ratkottavat ongelmat aiheuta vielä tunteenpurkauksia. Itsearviointi on myös käyttökelpoinen menetelmä työskenneltäessä esimerkiksi ennaltaehkäisevästi parisuhteen hoitamiseksi ja huoltamiseksi. Parisuhteen kriisien ratkomisessa työntekijän rooli muuttui aktiivisemmaksi ja hän toimi tilanteen vetäjänä. Ensimmäiseksi oli tärkeää luoda luottamuksellinen ja puolueeton ilmapiiri ja kysyä molemmilta mitä nämä odottavat tältä istunnolta ja minkälaista lopputulosta he odottavat. Työntekijänä piti olla tietoinen näistä pyrkimyksistä. Pareille roolikartan käyttö selkiytti tilannetta ja auttoi huomaamaan suhteen positiiviset asiat. Kartan käyttö auttoi myös keskustelun avaamisessa sellaisista asioista joista ei ehkä aikaisemmin ollut lainkaan puhuttu. Joskus asioiden kyseenalaistaminen saattoi tarjota uusia näkökulmia juuttuneihin roolimalleihin..hoorw Kellon piirtäminen ja läpikäyminen yhdessä perheen kanssa olivat hyviä keinoja kartoittaa perheen arkea ja siinä olevia mahdollisia solmukohtia. Perheelle itselleen arkirytmin kirjoittaminen kellotaululle konkretisoi yhteisen ajan käytön. Kelloon merkittiin eri väreillä eri perheenjäsenten kotona viettämä aika ja mitä kukin perheessä tekee. Kuka herättää lapset? Kuka tekee aamiaisen? Kuka lukee iltasadun? Monelta ulkoillaan tai mennään nukkumaan? Näin nähtiin myös esimerkiksi se nukkuvatko lapset tarpeeksi tai onko perheessä lapselle tärkeitä rutiineja. Perheet itse pitivät tästä tehtävästä ja usein hämmästyivät sitä, kuinka vähän oikeastaan yhteistä aikaa arkisin onkaan. Usein yhdessä löydetyillä pienillä muutoksilla rutiineihin voitiin saada suuri muutos perheen arkeen ja hyvinvointiin. 9LGHRDYXVWHLQHQW\ Videointi on varsinkin pikkuvauvaperheessä hieno menetelmä tukea lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Vanhempaa ja lasta kuvataan muutaman minuutin ajan silloin kun lapsi on tyytyväinen sekä syönyt ja levännyt. Yhdessä vanhemman kanssa video katsotaan myöhemmin ja kuva pysäytetään esimerkiksi katsekontaktin ja vastavuoroisen hymyn aikana. Näin vanhempi saa suoraa positiivista palautetta vanhemmuuteensa ja onnistumisen iloa. 10

14 Videoinnin tarkoituksena oli siis positiivisten asioiden esiin nostaminen, mutta vanhempaa myös autettiin ottamaan lapsensa kontaktialoitteet vastaan. Vanhempien voimakas tahto pitää yllä hyviä suhteita lapsiinsa on menetelmän tärkeä perusta. Vanhemmilta ei puutu motivaatiota, vaan mahdollisesti tietoa ja taitoa, jota voidaan lisätä videoavusteisen perhetyön avulla. Video-ohjaus ei ole ongelmakeskeistä vaan rakentavalle ajattelulle nojaavaa myös ongelmatilanteessa. Isomman lapsen kohdalla voitiin videoida leikkitilanteita tai perheen normaaleja arkiaskareita. Videolta vanhempi näki seikat jotka toimivat hyvin ja näistä työntekijä antoikin välitöntä kannustavaa ja positiivista palautetta. Vanhempi näki myös ne toimimattomat toimintamallit, joita hän saattaa toistaa huomaamatta niitä itse. Videolta itsensä katseleminen auttaa huomaamaan tällaiset seikat ja niihin on helpompi keksiä uusi keino seuraavaksi kerraksi..rglqvllqq WMDHULODLVHWOLVWDW Kodin säännöt ovat usein perhekokouksen tulosta. Perheestä voi puuttua kokonaan pelisäännöt joiden mukaan toimitaan tai sitten säännöt voivat olla epäjohdonmukaisia tai epätasa-arvoisia. Perhekokouksessa työntekijän rooli oli olla puolueeton keskustelua ohjaava ja puheenvuoroja jakava henkilö sekä usein toimia kokouksen sihteerinä. Jokainen perheenjäsen allekirjoitti säännöt lopuksi ja näin ilmaisivat halunsa sitoutua niihin. Kokouksen tuloksia ovat olleet esimerkiksi lasten tai nuorten kotiintuloajat, pelaamisen rajoittaminen pelipäivin tai kellonajoin tai kotitöiden jakamisesta sopiminen. Arvolistojen kirjoittamisen tavoitteena oli tutustua läheistensä arvomaailmaan. Arvojen ääneen lukemisella saadaan usein kuulla asioita joita toinen usein pitää niin itsestään selvinä ettei niitä ole tullut sanoneeksi ääneen. Keskustelun virittäjänä tämäkin tehtävä toimii erinomaisesti. Tehtävä, joka ei aina ollut helppo, mutta kuitenkin usein hauska tehdä, oli positiivisten asioiden lista. Siinä jokainen perheenjäsen kirjoitti toisestaan 10 positiivista asiaa. Mistä asioista pidän sinussa tai minusta on kivaa kun sinä teet näin jne. Joskus perheet kokivat, että on vaikeaa löytää niin monta positiivista asiaa toisesta, mutta kun työntekijä neuvoi kirjoittamaan ihan pienetkin asiat jotka tuntuvat kivalta, niin usein niitä löytyi se kymmenen. Tämän tehtävän tavoitteena on konkretisoida sitä, että usein ne pienet ja itsestä merkityksettömiltä tuntuvat asiat ovat kuitenkin ihmissuhteissa niitä kaikkein tärkeimpiä. Sellainen voi olla vaikka halaus töistä tultua tai hiusten silittäminen ohimennen. /DSVHQRPDW\ NLUMD Lapsen työkirja on toteutettu sosiaalipedagogisen perhetyön erikoistumisopintojen kehittämishankkeena Stadian ammattikorkeakoulussa vuoden 2002 aikana. Työkirjan pohjana on teoreettinen tutkimus jossa tutkittiin miten perhetyössä voidaan tukea 7-12 vuotiaan lapsen kasvua, kehitystä, selviytymistaitoja sekä realistista kuvaa omasta itsestä. Keskeisenä ajatuksena oli lapsen äänen kuuleminen ja esille tuominen. Lapsen työkirjaa voidaan käyttää perhetyön työvälineenä perheissä joissa on kouluikäisiä lapsia. Lapsilla voi olla taustalla jokin vaikea perhetilanne mutta kirjaa voidaan käyttää vaikka lapsella ei ole mitään ongelmaa tai vaikeaa perhetilannetta. Ennen kirjan käyttöönottoa kirja esitellään 11

15 aina ensin vanhemmille ja pyydetään lupa sen käyttöön. Samalla kerrotaan kirjan tarkoituksesta. Perhetyöntekijä täyttää kirjaa yhdessä lapsen kanssa ja lapsen suostumuksella sivuja näytetään myös vanhemmille. Jotkut kirjan sivuista täytetään yhdessä vanhemman ja lapsen kanssa. Lapsen työkirjan kehittäjät ovat antaneet luvan muokata kirjaa eteenpäin. Lapsen työkirja jää aina lapselle muistoksi työskentelyn päätyttyä.(tuhkanen & Ryynänen 2002, 1, 7-8) Lähdimme käyttämään työkirjaa projektissa ja muokkasimme kirjan Sipooseen sopivaksi. Käytännön työssä huomasimme että hiljaisten ja yksinäisten 9-12 vuotiaiden lasten kanssa kirjaa käytettiin eniten ja jokaisen lapsen kohdalla kirja koottiin yksilöllisesti. Lapset pitivät yleensä työskentelystä. Kiinnostavaa oli havaita että työskentelyn edetessä lapset osasivat sanoittaa tunteitaan helpommin ja usein käsitys omasta itsestä muuttui positiivisempaan suuntaan. 3HUKHW\ QDVLDNDVN\VHO\ Perhetyön kehittämiseen haluttiin tietoa perhetyön asiakasperheiltä. Perhetyöntekijät päättivät toukokuussa 2005 lähettää asiakaskyselylomakkeen 18:lle projektin aikana perhetyössä mukana olleille perheille. Kyselylomake oli suomenkielinen mutta asiakkaat saivat käyttää omaa äidinkieltään vastatessaan. Yksitoista perhettä palautti kyselylomakkeen. Kyselylomakkeessa perheiltä kysyttiin perhetyön hyödyllisyydestä, perhetyön aloittamisesta, lopettamisesta ja kestosta. Kyselyn avulla pyrittiin saamaan myös tietoa perheen perhetyölle asettamien odotuksien toteutumisesta ja perheen tarpeisiin vastaamisesta. Perheet saivat antaa perhetyölle yleisarvosanan. Vapaalle palautteelle ja kommenteille oli myös mahdollisuus. Kyselylomakkeen tulokset ovat raportin liitteenä (liite 3). 021,$00$7,//,1(1<+7(,67<g YK:n sopimus lapsen oikeuksista linjaa maailmanlaajuisesti lapsen asemaa ja oikeuksia. Tavoitteena on tehdä maailmasta sopiva paikka lapsille. Yhteiset valtakunnalliset ohjelmat antavat yhteisen arvoperustan moniammatilliselle yhteistyölle. Suomessa keskeisiä luvun valtakunnallisia ohjelmia ovat Terveys kansanterveysohjelma, Sosiaalinen kehittämishanke, Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma sekä valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. Myös mielenterveyspalveluiden ja kouluterveydenhuollon esitetyt periaatteet tähtäävät kuntalaisten laaja-alaiseen hyvinvointiin. Monissa kunnissa on laadittu omia lapsipoliittisia ohjelmia. (STM, Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. 2004:14, ) Lähtökohtana Elämänlanka-hankkeelle oli moniammatillinen yhteistyö. Kunnan eri alojen edustajat päättivät anoa valtionavustusta Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Projektin ohjausryhmä koostui myös eri alojen edustajista ja tämä loi luonnollisen väylän yhteistyölle ja tiedonkululle. 12

16 <KWHLVW\ NXQQDQVLVlOOl Moniammatillinen työ, tiimi tai verkosto, eivät toteudu itsestään. Siihen tarvitaan motivaatiota, tietoa, yhteistyömenetelmiä ja pitkäjänteistä harjaantumista. Työntekijöiden erilaiset lähtökohdat, toimintakulttuuri ja ammattikieli luovat helposti jännitteitä. Vaitiolovelvollisuus voi myös hankaloittaa yhteistyötä. (STM, Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004,29.) Yhteistyö kunnan eri ammattiryhmien välillä on projektin aikana lisääntynyt yhteisten koulutustilaisuuksien, työryhmätoiminnan ja kokousten myötä. Yhteistyö ei ole aina tuntunut luontevalta. Tämä johtunee siitä, että työtapa on useimmille uusi. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on ollut luontevaa silloin kun fokuksessa on ollut yhteinen asiakasperhe. Moniammatillisen yhteistyön tilasto (liite 4) kuvaa kolmen perhetyöntekijän yhteistyötä eri toimijoiden kanssa puolen vuoden aikana. Tilasto kertoo myös erinomaisesti perhetyön luonteesta; perhetyössä tarvitaan muiden ammattiryhmien asiantuntemusta ja toisaalta muut ammattiryhmät saavat perhetyöstä uutta tietoa. Yhteistyöllä tarkoitetaan tässä sovitusti perheen asioissa tapahtuneita konsultaatioita sekä verkostopalavereita (= perhe on mukana palaverissa). Työntekijöiltä yhteistyö eri ammattiryhmien välillä vaatii rajojen ylittämisen ja kunnioittavan kohtaamisen taitoja. Verkostopalaveriin osallistuneissa pitäisi syntyä uteliaisuutta erilaisten näkökulmien ja ajatusten kautta. Se auttaa myös näkemään vaihtoehtoisia toimintatapoja tilanteeseen. (toim. Reijonen. 2005, 83-85). Perhetyössä pyrittiin luomaan sellaisia palaverikäytäntöjä moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa asiakkaat tulivat kuulluiksi. Keväällä 2005 tehtiin kartoitus yhteistyötahojen kokemuksista yhteistyöstä Elämänlanka-projektin kanssa. Vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa mielipiteitään. Liitteessä 5 on nähtävissä yhteenveto vastauksista. 7HUYH\GHQKRLWDMDW Projektin aikana yhteistyö terveydenhoitajien kanssa muuttui tiiviimmäksi. Molemmat projektikoordinaattorit työskentelivät puolipäiväisesti terveydenhoitajina; toinen lastenneuvolassa ja toinen kouluterveydenhuollossa. Terveydenhoitajien työkuva on hyvin itsenäinen. Moniammatillisen tiimityöskentelyn tarvetta ei ole koettu erityisen suureksi. Projektin aikana terveydenhoitajat ottivat aktiivisesti yhteyttä perhetyöhön ja yhteistyö lisääntyi. Projektin työntekijät kehittivät yhdessä terveydenhoitajien kanssa projektin aikana uusia yhteisiä työtapoja, esimerkiksi perhevalmennusta. Johtava hoitaja Carola Klawér kuului projektin ohjausryhmään ja informaatio projektin vaiheista on näin luontevalla tavalla kulkenut terveydenhoitajille. 6RVLDDOLW\ QWHNLMlW Elämänlanka-projekti palkkasi lokakuussa 2003 sosiaalityöntekijän puolipäiväiseen työsuhteeseen. Näin luotiin ketju sosiaalityöhön. Sipoon kunnan sosiaalityöntekijät ottivat perhetyön hyvin vastaan. Avohuoltoa ja koko perheen kanssa työskentelyä alettiin projektin alkaessa kehittää yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Perhetyöntekijät ja sosiaalityöntekijät pitivät omia kuukausittaisia suunnittelukokouksiaan, jotka painottuivat yleisiin asioihin, meneillään oleviin 13

17 tapahtumiin ja ilmiöihin sekä yhteistyön suunnitteluun. Asiakaskohtaiset suunnittelutapaamiset hoidettiin erikseen niiden työntekijöiden kesken jotka asiaa hoitivat. Perhetyöntekijät saivat työlleen tueksi sosiaalityöntekijöiden tiedot, taidot ja arviointikyvyn ja sosiaalityöntekijät saivat puolestaan perhetyöstä perheille tukimuodon, jolla oli aikaa perheelle. Keväällä 2005 käynnistettiin yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa tukiperheiden hakuprosessi. Perhetyöntekijät tiedustelivat ensin naapurikuntien tukiperheiden hakumallia, jonka jälkeen laadittiin Sipooseen sopiva malli, tukiperheisiksi haluavien perheiden haastattelulomake sekä mainokset lehtiin. Sovittiin että perhetyöntekijät voivat toimia yhteyshenkilöinä yhteyden otoissa sekä sosiaalityöntekijöiden työparina perheitä tavatessa. 3lLYlKRLWRKHQNLO NXQWD Päivähoitosektorin kanssa syntyi luonnollinen yhteistyölinkki projektin ohjausryhmään kuuluvan päivähoidon johtajan Anne Rosqvist-Rädyn kautta. Tiedot projektista kulkivat sujuvasti päiväkotien johtajien tietoon. Päivähoidolla on suuri merkitys ennaltaehkäisevässä työssä. Se tarjosi v päivähoitopalveluita noin 65%:lle sipoolaisista lapsista. (Kunnan tilasto 2004.) Yhteistyö päivähoitohenkilökunnan kanssa aloitettiin projektin varhaisessa vaiheessa maaliskuussa 2004 projektikoordinaattoreiden tiedottaessa päiväkodinjohtajille perhetyöstä. Perhetyöntekijät vuorostaan kävivät projektin aikana 14:ssa päiväkodissa esittäytymässä ja miettimässä yhteistyömuotoja. Käsikynkkä- ryhmätoiminta on yksi päivähoidon kanssa yhteistyössä käyttöön otettu työmenetelmä (kts. luku 6.5). Päivähoitohenkilökunnalla oli mahdollisuus konsultoida perhetyöntekijöitä ja monet olivat projektityöntekijöiden kanssa yhteistyössä. 7HUYH\VNHVNXVSV\NRORJL Sipoon kunnan terveyskeskuspsykologi työskentelee lapsiperheiden kanssa ja siten hän oli yksi tärkeä yhteistyökumppani perheiden kanssa työskenneltäessä. Terveyskeskuspsykologi oli konsultaatioapuna ja toimi myös ensimmäisen Käsikynkkä-ryhmän työnohjaajana. Yhteistyö perhetyön ja psykologin välillä oli sujuvaa ja molemmat osapuolet kokivat yhteistyön täydentävänä toimintana. 2SSLODVKXROWRU\KPl Sipoossa oppilashuoltoryhmään kuuluu yleensä kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi, koulukuraattori, luokanopettaja, erityisopettaja ja rehtori. Tämä moniammatillinen työryhmä tekee suoraa yhteistyötä keskenään. Projektityöntekijät ja oppilashuoltoon kuuluvat työskentelivät aktiivisesti uusien työmenetelmien, kuten esimerkiksi ryhmätoiminnan, kehittämiseksi. /llnlulw Lääkärit suhtautuivat alusta alkaen positiivisesti perhetyöhön. He konsultoivat ja käyttivät ahkerasti perhetyön palveluja. 14

18 1XRULVRWRLPL Projektin aikana yhteistyö nuorisotoimen kanssa oli vähäistä. Elämänlanka-projekti oli nuorisotoimen kanssa mukana jakamassa poikaryhmän Elämyskerho toiminnan kustannuksia. 0XX\KWHLVW\ Hanketta suunniteltaessa todettiin, että yhteistyötä kuntasektorin ulkopuolelle voisi tehostaa. Projektiryhmä otti aktiivisesti yhteyttä ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja pyysi heitä mukaan yhteistyöhön. 6HXUDNXQQDW Projektin työntekijät olivat aktiivisesti yhteistyössä sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen seurakunnan kanssa. Yhteistyö oli puolin ja toisin toimintaa rikastuttavaa ja täydentävää. Suomalaisen seurakunnan kanssa projektiryhmä teki aloitteen naisryhmän perustamiseksi ja osallistui myös siitä koituviin kustannuksiin. Toinen projektikoordinaattoreista osallistui Nuorisokumppanuus-ryhmään. Ryhmään kuuluu suomenkielisen koulutoimen, sosiaalitoimiston, poliisin, nuorisotoimen sekä suomalaisen seurakunnan edustajia. Suomalaisen seurakunnan diakoni Anu Peltomäki on toiminut ryhmän koollekutsujana ja ryhmä on kokoontunut noin kaksi kertaa lukukauden aikana. Ryhmässä keskustellaan ajankohtaisista asioista liittyen sipoolaisten nuorten tilanteeseen. Ryhmä on myös tehnyt aloitteita toiminnan aikaansaamiseksi. Katupartiointiryhmä Puukenkä on tästä oiva esimerkki. Perhetyöntekijät saivat seurakunnan työntekijöiltä hyödyllistä tietoa jaettavaksi eteenpäin asiakkaille, esimerkiksi ruoka-avustuksista ja perheleireistä. Yhteistyössä ruotsalaisen seurakunnan kanssa syntyi kuudes ja seitsemäsluokkalaisille tytöille suunnattu tyttöryhmä. Ryhmän tavoitteena oli vahvistaa tyttöjen sosiaalisia taitoja. Ruotsalainen seurakunta lahjoitti varoja ruotsinkielisen poikaryhmän toimintaan. Projektin perhetyöntekijä toimi ohjaajana ruotsalaisen seurakunnan, Hero ry:n ja Folkhälsanin järjestämällä erityislasten leirillä. Ruotsalaisen seurakunnan edustaja kappalainen Heidi Jäntti osallistui työryhmään, johon kuului myös kouluterveydenhoitaja, opettajia, koulupsykologi sekä perhetyöntekijä. Työryhmän tavoitteena oli oppilaiden välisen yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen sekä koulukiusaamisen ennaltaehkäisy. 3V\NLDWULDQSROLNOLQLNND Perhetyö ja psykiatrian poliklinikka tekivät yhteistyötä yhteisten asiakasperheiden hyväksi. Psykiatrian poliklinikan henkilökunnan mielestä perhetyö täydensi heidän työtään perheiden kanssa ja että perhetyöllä oli usein ratkaiseva merkitys lasten kuntoutumisessa. 15

19 /DVWHQVXRMHOXSlLY\VW\VMDWXUYDNRWL1XWWX Yhteistyö projektityöntekijöiden, lastensuojelupäivystyksen ja Turvakoti Nutun kanssa koostui yhteisistä tapaamisista. Projektityöntekijät vierailivat turvakoti Nutussa Projektiryhmä järjesti kunnan työntekijöille koulutustilaisuuden, missä Turvakoti Nutun ja lastensuojelupäivystyksen edustajat kertoivat toiminnastaan. )LQODQGVVYHQVNDNRPSHWHQVFHQWUHW Finlands svenska kompetenscenter, FSK, teki aloitteita Uudenmaan hankkeiden välisen yhteistyön lisäämiseksi ja järjesti perhetyöntekijöiden yhteistapaamisia. Se tarjosi myös konsultaatiomahdollisuuden ja koulutuksia.,wl8xghqpddqshukhw\ QWHNLMlW Perhetyöntekijät tapasivat yhteistyökokouksen merkeissä kaksi kertaa vuodessa Itä-Uudellamaalla toimivia kollegoitaan. Tapaamisissa keskusteltiin ajankohtaisista asioista, koulutuksista, hankkeiden edistymisestä sekä suunniteltiin yhteisiä opintokäyntejä. Perhetyöntekijät ovat verrattain pieni ammattiryhmä ja siksi ylikunnallinen yhteistyö on koettu tärkeäksi. 23,172.b<11,7 Projektityön alussa, tammikuussa 2004 oli tärkeää muodostaa oma käsitys nyt kehitettävän perhetyön mallista ja sisällöstä. Opintokäynneillä tutustuttiin lähikuntien perhetyöhön. Projektiryhmä vieraili Vantaalla Hakunilan ennaltaehkäisevän työn yksikössä ja Tikkurilan sosiaalitoimiston alaisuudessa toimivassa perhetyön yksikössä. Perhetyöntekijät vierailivat Keravan sosiaalitoimen perhetyön yksikössä. Asiakkaiden ohjaaminen eteenpäin helpottui, kun yhteistyökumppaneiden toiminta tuli tutuksi. Porvoon psykiatrisen lasten- ja nuortenklinikan toimintaan tutustuttiin tammikuussa Projektiryhmä tutustui Perhelinjan toimintaan Helsingissä syyskuussa 2004 ja turvakoti Nutussa sekä lastensuojelupäivystyksessä Porvoossa vierailtiin huhtikuussa Porvoon nuorisoasemalle suuntautui opintokäynti kesäkuussa 2005 ja saman vuoden syyskuussa vierailtiin Porvoon perheasiain neuvottelukeskuksessa. Koko projektityöryhmä teki yhdessä ohjausryhmän kanssa opintokäynnin Ruotsiin Ensin osallistuimme pohjoismaiseen perhekeskuskonferenssiin Göteborgin ulkopuolella sijaitsevassa Stenungssundissa. Siellä saimme osallistua inspiroiviin keskusteluihin pohjoismaisten kollegojen kanssa. Tämän jälkeen vuorossa oli vierailu Sipoon ystävyyskuntaan Kumlaan. Siellä on vuodesta 1998 yhteistyössä perushoidon, kirkon, perheneuvonnan, sosiaalihallinnon sekä lasten- ja koulutushallinnon kanssa toiminut prosessisuuntautunut kehittämishanke vanhemmuuden tukemiseksi. Edellä mainittujen tahojen edustajat muodostavat neuvotteluvaltuuskunnan. Eri tahojen edustajat ovat sopineet yhteisistä suunnitelmista ja linjauksista vanhemmuuden tukemistyön kehittämiseksi. Yhteisiä koulutustilaisuuksia on järjestetty. 16

20 Samanaikaisesti Kumlan sosiaalihallinto on suunnitellut luovansa jonkinlaisia avohoitoresursseja hyödyntävää vanhemmuutta tukevaa toimintaa lähiympäristössä. Kumlassa käytetään yhteisvaikutustoimintaa vallitsevana työskentelymuotona sekä paikallisella että alueellisella tasolla. Yhteistyön avulla pystytään saavuttamaan monia etuja; ajansäästöä ja työn tehostumista. Syrjäytymisuhan alla olevien lasten löytäminen aikaisemmin, paremmat auttamismahdollisuudet, lisääntynyt tieto ja taito, työn helpottuminen sekä työn tuottaman psyykkisen rasituksen vähentyminen ovat myös mainittavia etuja. Yhteistyön tehostamiseksi eri tahojen edustajat osallistuvat säännöllisesti kokoontuviin verkostoryhmiin. Vierailu oli hyvin antoisa ja ajatuksia herättävä sekä vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta projektiryhmän sisällä. 5<+0b72,0,17$ Projektin yhtenä tavoitteena oli järjestää ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa. Ryhmän yleisiä tunnusmerkkejä ovat vuorovaikutus, säännöt, tarkoitus, tietty koko, työnjako, roolit ja johtavuus.( Niemistö 2004). Ryhmätyöskentelyn tuloksia ovat ryhmäkokemus, terapeuttisuus, oppimiskokemus, tuloksellisuus, tuottavuus, jäsenten hyvinvointi ja työtyytyväisyys.( Helkama et al 1998) 3RLNDU\KPlW Elämyskerho- ryhmä tarjoaa ennaltaehkäisevää tukitoimintaa syrjäytymisuhan alla oleville, sosiaaliseen riskiryhmään kuuluville suomenkielisille nuorille. Ryhmään kuuluu noin 15 nuorta ikähaarukassa vuotta. Ryhmänohjaajina ovat toimineet Kari Jurvanen, Jyri Lamberg ja Hannu Suorsa. Toimintaan kuuluu erilaisten aktiviteettien järjestäminen nuorille, painopisteen ollessa erilaisten elämysten keräämisessä. Elämysten kautta jokainen voi tuntea itsensä merkitykselliseksi osaksi yhteiskuntaa ja täten oppia siitä välittämään. Ryhmät toimivat jo ennen Elämänlanka-projektin alkamista, mutta projektin alusta sosiaalitoimen osuus toiminnasta aiheutuneista kuluista maksettiin projektin varoista. Toimintaa on rahoitettu yhdessä nuorisotoimen ja suomalaisen seurakunnan kanssa. Ruotsinkielisen poikaryhmän kohderyhmä oli pojat iältään vuotta. Pojat valittiin ryhmään yhteistyössä oppilashuollon kanssa. Tavoitteena oli itsetunnon kohottaminen ja poikien itseluottamuksen tukeminen. Ryhmään kuului noin seitsemän poikaa ja ryhmänohjaajina toimivat Sebastian Nordström, Otto Björkestam, Guy Enqvist ja Patrik Lindahl. Toimintaan kuului mm. leikit, poikien harjaantuminen sosiaalisissa taidoissa sekä elämykset. Elämyksen saattoi tarjota vaikkapa jääkiekko-ottelu. Elämänlanka-projekti rahoitti yhdessä ruotsalaisen seurakunnan kanssa ryhmän toimintaa. 17

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Monimuotoista, monimerkityksistä, arvokasta, ainutlaatuista perheiden elämää

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

ARKI HALTUUN Väestöliiton perhetyön kehittämishanke 2007-2010

ARKI HALTUUN Väestöliiton perhetyön kehittämishanke 2007-2010 ARKI HALTUUN Väestöliiton perhetyön kehittämishanke 2007-2010 Antero Kupiainen Arki Haltuun - hankeen tausta Väestöliiton lastenhoitopalvelun perhetyössä tehty havainto: joissakin perheissä käytiin hyvin

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIGMLL

VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIGMLL VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIGMLL MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö / Anu Louhelainen 2011 1 VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIG VIG:n käyttö maailmalla Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Tarja Tirkkonen 12.10.2015

Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Perheiden erityispalvelut Hanne Kalmari perheiden erityispalvelujen päällikkö Perheneuvola Leena Lehikoinen perheneuvolan päällikkö Perheoikeudelliset asiat Katja Niemelä perheoikeudellisten

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot