(/b0b1/$1.$ 352-(.7,1 /23385$32577, SIPOON KUNTA 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "(/b0b1/$1.$ 352-(.7,1 /23385$32577, SIPOON KUNTA 2005"

Transkriptio

1 (/b0b1/$1.$352-(.7,1 /23385$32577, SIPOON KUNTA 2005

2 /23385$32577, 6LVlOO\VOXHWWHOR -2+'$ Tausta Päämäärät Kohderyhmä Tavoitteet Tavoitteet pitkällä aikavälillä Tavoitteet lyhyellä aikavälillä Aikataulu Visio (.7,1727( Projektin johtaja Projektin ohjausryhmä Projektin työntekijät Yhteistyökumppanit Tilat (5+(7<g 3.1. Perhetyö käytännössä Perhetyön työmenetelmät Kuuntelemisen taito Verkostokartta Vanhemmuuden roolikartta Parisuhteen roolikartta ja parisuhdetehtävät Kellot Videoavusteinen työ Kodin säännöt ja erilaiset listat Lapsen oma työkirja Perhetyön asiakaskysely ,$00$7,//,1(1<+7(,67<g 4.1. Yhteistyö kunnan sisällä Terveydenhoitajat Sosiaalityöntekijät Päivähoitohenkilökunta Terveyskeskuspsykologi Oppilashuoltoryhmä Lääkärit Nuorisotoimi Muu yhteistyö Seurakunnat Psykiatrian poliklinikka Lastensuojelupäivystys ja turvakoti Nuttu Finlands svenska kompetenscentret Itä-Uudenmaan perhetyöntekijät... 16

3 23,172.b<11,7 5<+0b72,0,17$ 6.1. Poikaryhmät Tyttöryhmät Naisryhmä Vanhempainryhmä Käsikynkkä- ryhmät / Projektin järjestämä koulutus Projektityöntekijöiden osallistuminen koulutukseen <g12+-$ Projektityönohjaus Työnohjaus perhetyöntekijöille /2.6( Taloudelliset tulokset Muut tulokset Asiakirjat Markkinointi ,,9,67(/0b-$-2+723bb7g.6( Yleisarviointi projektista Toiminnan vakiinnuttaminen kuntaan Merkityksellisiä osatekijöitä jatkossa Kirjallisuusluettelo Liitteet

4 -2+'$172 Viime vuosina on keskusteltu paljon siitä miten huonosti perheet ja lapset Suomessa voivat. On puhuttu kuntien keinoista auttaa perheitä riittävän varhaisessa vaiheessa suurempien ongelmien välttämiseksi. Yhteiskunta rakentuu tulevien sukupolvien varaan ja yhteiskunta on riippuvainen siitä kuinka vanhemmat ovat lapsensa kasvattaneet ja heistä huolehtineet. Vanhemmat ovat suuressa kasvatusvastuussa, mutta kaikki eivät tästä yksin selviä. Perheet asuvat usein kaukana juuristaan ja sukulaisten avun ulottumattomissa. Uusia verkostoja ei nykyajan vanhemmille synny enää helposti kun yhteisöllisyys on usein pelkkä sana vailla todellisuutta. Nyky-yhteiskunnassa vallitsevat uudet ongelmat joihin ei aina ole valmiita ratkaisuvaihtoehtoja. Elämää vaikeuttaa sen pirstaleisuus ja ennalta arvaamattomuus jotka tuottavat uusia ongelmia. Elämänhallinnan osittainen menettäminen voi johtua epävarmuustekijöistä joita kohtaamme elämässämme. Nämä ongelmat näkyvät työelämässä ja heijastuvat myös perhesuhteisiin ja muihin elämän osa-alueisiin. Nykyvanhempien haasteet elämässä ovat erilaiset kuin isovanhemmillaan. Työelämä vaatii usein muutoskykyä ja jatkuvaa kouluttautumista eikä tämä perheelliselle ole aina niin yksinkertaista. Jatkuvasti kasvavat ja lisääntyvät vaatimukset saattavat olla työelämässä olevalle joskus liikaa. Toisaalta työttömyys on vakava huolenaihe niille joilla töitä ei ole. Viime vuosikymmenen lama, tulevaisuuden näköalattomuus ja aikuisten turvattomuus söivät voimavaroja vanhemmuudelta. Työmarkkinat ovat ikään kuin jakaantuneet kahteen leiriin. Perheet ovat myös muuttuneet viime vuosikymmeninä eikä yhteiskunnan tukijärjestelmien ole ollut helppoa pysyä muutostahdissa mukana. Yksilöiden sosiaaliset suhteet muuttuvat nopeasti ja henkilökohtaisista ongelmista voi syntyä koko perhesysteemiä koetteleva tapahtuma. Perherakenteet ovat tänä päivänä pirstoutuneet ja muuttuneet. Perheet ovat usein kovin yksinäisiä ja kulttuuri on muuttunut niistä ajoista kun kylään pistäydyttiin ohimennen iltasella. Naapuriapua ei ole enää niin luonnollista pyytää. Ihmisten sosiaaliset verkostot ovat usein olemattomat, vanhemmilla ei ole aina suvun ja yhteisön antamaa tukea kasvatustyölleen. On paljon yksinhuoltajaperheitä jossa yksi aikuinen joutuu kantamaan vastuun lasten kasvatuksesta. Uusperheissä aikuisten roolit voivat olla usein jäsentymättömiä ja aukipuhumattomia. ( Johansson, ) 7DXVWD Sipoon kunnan väestönkasvu on viime vuosina ollut voimakasta (kuva 1). Suuri osa väestöstä koostuu lapsiperheistä (liite 1) jotka ovat muuttaneet Sipooseen. Näitä perheitä yhdistää elämän eri vaiheissa ja kriiseissä tarpeellisten luonnollisten verkostojen puuttuminen. Kasvaviksi haasteiksi kunnalle ja kunnan työntekijöille ovat viime vuosina myös muodostuneet nuoret perheet ja perheet joissa vanhemmuus on heikosti kehittynyt. 1

5 Kuva 1 Kunnallisten palveluiden puuttuminen useimmilla asuntoalueilla oli tosiasia. Kunnan suuret investoinnit päivähoidon-, terveyden- ja sairaanhoidon- ja sivistyssektoreilla olivat johtaneet peruspalvelutason sekä määrälliseen että laadulliseen heikentymiseen. Ennaltaehkäisevä työ oli joutunut väistymään luonteeltaan korjaavien toimenpiteiden tieltä. Lastensuojeluasiakkaiden määrä nousi luvun alussa osittain siksi että ongelmat havaittiin liian myöhään. Vuonna 2002 tehtiin seitsemän huostaanottoa, joista kaikki olivat akuutteja. Perhetyö kunnassa oli riittämätöntä. Vuonna 2002 oli perustettu yksi perhetyöntekijän virka kotihoidon (vanhustenhuollon) yhteyteen. Käytännössä henkilöstöpula vanhustenhuollon puolella vaikeutti perhetyöntekijän mahdollisuuksia toimia lastensuojelupiirin tukena. 6\QW.XROO.XQWDDQ.XQQDVWD 6LVlLQHQ.RUMDXV 9lHVW QNDVYX PXXWWR PXXWWR PXXWWR vuosi henkilöä % , , , , , , , , , ,3 Väestön muuttoliike Sipoossa vuosina (kunnan tilasto) 3llPllUlW Projektin päämäärinä olivat: - nostaa ennaltaehkäisevä työ keskeiseksi osaksi työntekijöiden työpanosta - ongelmien havaitseminen ajoissa yhteistyössä monien alojen ammattilaisten käyttämien menetelmien avulla - avata perhetyön yksikkö päiväkodin yhteyteen - kehittää yhteistyötä perhetyön ja päivähoidon välillä - erilaisten nuoria tukevien toimintamuotojen kehittäminen - henkilökunnan koulutus.rkghu\kpl - perheet, joissa alle 12-vuotiaita lapsia - lastensuojeluperheet 2

6 7DYRLWWHHW Tavoitteet jaettiin pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteisiin. 7DYRLWWHHWSLWNlOOlDLNDYlOLOOl - helposti saatavilla olevien tukitoimenpiteiden luominen avohoidossa - palveluiden helposti saatavuuden parantaminen - ongelmien havaitseminen ajoissa, ongelmista puhuminen ajoissa, ongelmiin puuttuminen ajoissa, puuttuminen oikealla tavalla, jotta voidaan välttää isompia ongelmia - henkilökunnan tiedon lisääminen 7DYRLWWHHWO\K\HOOlDLNDYlOLOOl - yhteisten päämäärien ja toimintatapojen avulla parantunut yhteistyö ja verkostotyö sekä päällekkäisyyksien välttäminen - osallisuuden lisääntyminen - työntekijöiden motivointi uusien työmenetelmien kehittämiseksi $LNDWDXOX Projekti toteutettiin lokakuu joulukuu 2005 välisenä aikana 9LVLR Tavoitteena oli projektin aikana näyttää, mitä ennaltaehkäisevän työn kehittämisellä voidaan saada aikaan; lastensuojeluun mahdollisesti säästöjä sekä motivoida henkilökuntaa tukemaan perheiden omia voimavaroja ja näin lisätä tyytyväisyyttä perheiden arkeen. 352-(.7,1727(8786 Projektin parissa työskenteli ohjausryhmä, yksi vastuuhenkilö, yksi yhteyshenkilö, kaksi projektikoordinaattoria osa-aikatyössä ja kolme perhetyöntekijää. 3URMHNWLQMRKWDMD Projektin johtajana aloitti sosiaalityön päällikkö Marina Sundström. Työtehtävien uudelleenjärjestelyt johtivat siihen, että uusi sosiaalityön päällikkö Päivi Parkkinen toimi projektin johtajana välisenä aikana. Nina Nyberg ja Marjo Karppinen nimitettiin toimimaan Elämänlanka - projektin vastuuhenkilöinä projektin päättymiseen asti. Projektin johtajan työtehtäviin kuului ennalta sovitun aikataulun mukaisesti toimittaa väliraportit Lääninhallitukselle. Johtaja toimi myös muiden projektityöntekijöiden esimiehenä ja oli vastuussa talousarviosta sekä projektin talouden seuraamisesta. 3

7 3URMHNWLQRKMDXVU\KPl Sosiaali- ja terveysjohtaja sai tehtäväkseen nimetä ohjausryhmän Elämänlankaprojektille. Ohjausryhmän jäseniksi nimitettiin Marina Sundström (sosiaalityön päällikkö), Christel Ekman (lastensuojelun sosiaalityöntekijä), Nina Nyberg (terveydenhoitaja), Marjo Karppinen (vt. terveydenhoitaja) ja Maj Ingman (lähikasvattaja/perhetyöntekijä). Ingmanin varajäseneksi nimitettiin Anne Lattu, nykyään Nuutinen (lähihoitaja/perhetyöntekijä) sekä perhetyöntekijä Satu Pulkkinen alkaen. Sipoon terveyskeskuksen johtava hoitaja Carola Klawér päätettiin projektin alkuvaiheessa kutsua mukaan ohjausryhmään. Hän toimi ohjausryhmän jäsenenä koko projektin ajan. Ohjausryhmää täydennettiin vielä yhdellä jäsenellä kun päivähoidon päällikkö Anne Rosqvist-Räty nimitettiin jäseneksi. Sosiaalityöntekijä Christel Ekman siirtyi toisiin tehtäviin ja hänen tilalleen ohjausryhmän jäseneksi nimitettiin uusi lastensuojelun sosiaalityöntekijä Marina Wickström. Ohjausryhmän työtehtäviin kuului projektityöntekijöiden ja vastuuhenkilöiden tukeminen sekä ideoiden ja palautteen kerääminen kunnan työntekijöiltä sekä asiakkailta. Ohjausryhmän työtehtäviin kuului myös projektin seuranta ja raportointi, hallinnollisten asioiden hoito sekä auttaminen perhetyön rakenteiden luomisessa. Ohjausryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa. Kokouksista kirjoitettiin pöytäkirjat, jotka lähetettiin myös sosiaali- ja terveysjohtajalle. Ohjausryhmällä on käytännössä ollut hyvin tärkeä tehtävä. Se on toiminut perustavana tekijänä terveyden- ja sairaanhoidon, päivähoidon, sosiaalityön ja perhetyön kontaktiverkossa. Ohjausryhmä on kriittisesti arvioinut projektin parissa tehtyä työtä. Projektinaikainen taloudenseuranta on kuulunut myös ohjausryhmän tehtäviin. 3URMHNWLQW\ QWHNLMlW Perhetyöntekijät Maj Ingman ja Anne Nuutinen palkattiin Elämänlanka projektiin Samaan aikaan nimitettiin Nina Nyberg ja Marjo Karppinen osa-aikaisiksi projektikoordinaattoreiksi. Kolmas perhetyöntekijä, Satu Pulkkinen, palkattiin alkaen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä on myös palkattu osaaikaiseksi projektin kautta lokakuusta 2003 alkaen. <KWHLVW\ NXPSSDQLW Projektin yhtenä keskeisimpänä tavoitteena oli eri sektoreiden välisen yhteistyön kehittäminen ja lisääminen. Sosiaalityöntekijät, terveydenhoitajat, päivähoito, oppilashuolto, terveyskeskuspsykologi, lääkärit ja nuorisotoimi ovat toimineet tärkeinä kunnan sisäisinä yhteistyökumppaneina. Kunnallisten palveluiden ulkopuolelta yhteistyö on ollut tiivistä HUS psykiatrisen poliklinikan, seurakuntien, poliisin, lastensuojelun päivystyksen, turvakoti Nutun ja Porvoon-seudun perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa. 4

8 7LODW Projektin suunnitteluvaiheessa ajateltiin, että perhetyön yksikkö sijoitettaisiin Mäntymäen päiväkodin yhteyteen. Päiväkodin sijainnin takia päätettiin kuitenkin, että tämä vaihtoehto ei ollut toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen. Projektityöntekijät aloittivat työnsä tammikuussa 2004 oppilashuollon tiloissa Nikkilän koulukeskuksessa. Kahden perhetyöntekijän ja kahden koordinaattorin toimistona toimi alussa kahdeksan neliömetrin kokoinen työhuone. Uusiin tiloihin päästiin muuttamaan alkaen. Silloin ryhmä sai käyttöönsä terveyskeskuksen kirjastona toimineen tilan ja työhuoneen koko oli tällöin 14 neliötä päästiin vihdoin muuttamaan isoihin, hankkeelle sopiviin tiloihin Jussaksentie 3:een. Neliöt kasvoivat kymmenkertaiseksi. Tilat olivat suuret ja käytännölliset ja sopivat hyvin myös pienryhmätyöskentelyyn. Samaan tilaan muuttivat myös kiertävä erikoislastentarhanopettaja, hallinnollinen päiväkodinjohtaja sekä sosiaalitoimen työntekijä. Projektin tiimi jatkoi työskentelyä näissä tiloissa hankkeen loppumiseen asti. 3(5+(7<g Perhetyöntekijät ovat uusi ammattiryhmä, jolla ei ole vielä täsmällistä työnkuvausta eikä tehtävänmääritystä. Perhetyöntekijöiden koulutustausta voi olla hyvinkin vaihteleva. Perhetyötä ei ole säädetty kunnissakaan (STM Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 35 36) jatyökäytännöt ovat muokkautuneet kuntien tarpeiden mukaan (toim. Reijonen 2005, 7). Projektin aikana perhetyö Sipoossa on kehittynyt. Lähtökohtana on ollut alusta alkaen, että perhetyö on ennaltaehkäisevää terveyden- ja sairaanhoidon, päivähoidon, koulun ja sosiaalitoimiston palveluiden täydennystoimintaa ja sosiaalityön alainen avohuollon tukitoimi. Liitteessä 2 näkyy kaikki perhetyön kotikäynnit vuodelta

9 Kuva Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu perheitä kotikäyntejä Kuvassa 2 kuvataan kolmen perhetyöntekijän asiakasperheiden ja kotikäyntien lukumäärää puolen vuoden ajalta. Keskimäärin yhdellä perhetyöntekijällä oli samanaikaisesti viidestä seitsemään perhettä. Kuva 3 Lasten ikäjakauma perhetyössä yli 12 lukum Kuvassa 3 nähdään perhetyön asiakasperheiden lasten ikäjakauma. Tähän on tilastoitu asiakasperheiden kaikki lapset. 6

10 Kuva Ennaltaehkäisevän perhetyön perheet Korjaavan perhetyön perheet Kuvassa 4 näkyy ennaltaehkäisevän perhetyön osuus suhteessa korjaavaan perhetyöhön. 3HUKHW\ Nl\WlQQ VVl Perhetyö on pääasiassa kotikäynnein tapahtuvaa perheiden ohjausta ja neuvontaa. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on usean perheen kohdalla tarpeen ja tuo toisaalta perhetyöhön arvokasta tietoa puolin ja toisin. Perhetyöntekijät vetävät myös erilaisia ryhmiä ja toimivat koollekutsujina verkostopalavereissa. Dokumentointi ja tilastointi ovat myös tärkeä osa työtä ja niiden kehittäminen on jatkuva prosessi. Uuden työmuodon ollessa kyseessä on työn tunnetuksi tekeminen ollut välttämätöntä. Perhetyöntekijät ovat kunnan sisällä kiertäneet päiväkoteja ja olleet lääkäreiden ja terveydenhoitajien kokouksissa esittelemässä työtään. Perhetyön tarkoitus oli olla asiakkaille helposti saatavilla oleva tuki ja kynnys sen aloittamiselle matala. Perhetyötä tarjoavan tahon tuli tuntea perhetyön sisältöä, jotta se pystyi esittelemään perheelle tätä tukimuotoa. Projektin alkaessa projektikoordinaattorit ja perhetyöntekijät kiersivät kunnan sisällä kertomassa projektista ja perhetyöstä ja tämä työn esiin nostaminen jatkui koko projektin ajan. Perhetyö alkoi yleensä niin, että tukimuotoa suositteleva viranomainen otti yhteyttä projektiin ja tiedusteli perhetyön mahdollisuuksista. Joskus perheet ottivat myös itse yhteyttä projektin työntekijöihin. Ensitapaaminen pyrittiin aina järjestämään 1-2 viikon sisällä yhteydenotosta. Ensimmäisen kotikäynnin tarkoituksena oli tutustua perheeseen ja heidän elämäntilanteeseensa sekä kertoa perhetyöstä. Usein alkukartoitusvaiheeseen tarvittiin useampi käynti. Perhetyön suunnitelma-lomakkeen avulla kartoitettiin lasten, vanhempien ja koko perheen tilannetta. Lomakkeen valmiiden kysymysten avulla perhe arvioi itse perhetilanteensa huolen määrää asteikolla 1-5 (esim. lasten kehitys ja mieliala, äidin/isän jaksaminen, pärjääminen lasten kasvatuksessa, väkivallan uhka, 7

11 päihteet, yhteinen aika). Samalla kirjattiin ylös perheen kanssa työskentelevät eri viranomaistahot sekä perheen oma sosiaalinen verkosto (sukulaiset ja ystävät). Perhetyössä ensimmäisen kotikäynnin merkitys on suuri. Se antaa perustaa luottamukselliselle ja tasavertaiselle yhteistyölle. Perhetyö oli aina suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Perhe asetti itse, usein perhetyöntekijän avustuksella, perhetyölle tavoitteet. Perhetyö tähtäsi myönteiseen muutokseen perheen toiminnoissa ja vaati perheeltä motivaatiota ja sitoutumista työskentelyyn. Työskentely pohjautui perheen jo olemassa oleviin voimavaroihin ja niiden vahvistamiseen erilaisin työmenetelmin. Perheen kanssa tehtiin perhetyön suunnitelma, jossa sovittiin perhetyön aloittamisesta, kotikäyntien tiheydestä ja työskentelyn alustavasta kestosta. Perhetyöskentelyn tiheys määriteltiin perheen tilanteen mukaan, mutta pääsääntöisesti perheitä tavattiin alkuvaiheessa kerran viikossa. Työskentelyn edetessä ja perheen ongelmien selvitessä käyntejä usein harvennettiin. Suunnitelman allekirjoittivat vanhemmat/ vanhempi sekä perhetyöntekijä. Perhetyön sisältöä ja työmenetelmiä arvioitiin työskentelyn aikana perheen kanssa. Perhetyön loppuarvioinnissa perhe arvioi uudelleen perhetilanteensa huolen määrää aiemmin tehtyä Perhetyön suunnitelma- lomaketta apuna käyttäen. Näin perhetyön vaikuttavuutta perheen tilanteeseen pystyttiin arvioimaan perhelähtöisesti. Loppuarvioinnissa mietittiin myös suunnitelmaa perheen tukemiseksi perhetyön jälkeen. Perhetyössä eivät työn vaikutukset ole aina heti tunnistettavissa tai niitä voi olla vaikeaa mitata ja määritellä. Perhetyön loputtua perheen kanssa sovittiin vielä yhdestä kotikäynnistä noin kahden kk:n päähän. Sen tarkoituksena oli saada arvio perhetyön tuomien muutosten pysyvyydestä. Perhetyössä pyrittiin avoimeen keskusteluun kaikkien perheen kanssa tekemisissä olevien viranomaisten kesken. Perheeltä pyydettiin kirjallinen lupa olla tarvittaessa yhteydessä muihin viranomaisiin. Joskus verkostopalaveri, johon myös perhe osallistui, auttoi saamaan selkeän kuvan perhettä auttavista tahoista ja heidän suunnitelmistaan työskennellä perheen kanssa. Näin pystyttiin välttämään myös avun päällekkäisyyttä. Perhetyöntekijän oli pystyttävä tunnistamaan omat taitonsa ja voimansa sekä rajaamaan työtään. Esimerkiksi vaikeissa parisuhdeongelmissa ja perheväkivaltatilanteissa perhe ohjattiin hakemaan apua niihin perehtyneiltä asiantuntijoilta. Perhetyö pystyi toki jatkumaan perheen tukena tässä prosessissa. Lastensuojeluperheissä perhetyön aloitus ja suunnitelma tehtiin yhdessä perheen, perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän kanssa. Sosiaalityöntekijä oli perhetyöntekijän työparina. Käytännössä perhetyöntekijä kävi kotikäynneillä pääsääntöisesti yksin, mutta sosiaalityöntekijä osallistui perhetyön arviointeihin. Perhetyötä tehtiin myös parityöskentelynä toisen perhetyöntekijän kanssa. Tämä mahdollisti laajemman havainnoinnin perhetilanteesta sekä ajan jakamisen tasaisemmin perheenjäsenten välillä. Parityöskentely antoi myös mahdollisuuden heti kotikäynnin jälkeen vaihtaa ajatuksia ja arvioida perhetyön etenemistä. 8

12 3HUKHW\ QW\ PHQHWHOPlW Asiakastyöhön löysimme menetelmiä tutkimalla aikaisempia kehittämishankkeita, tekemällä opintokäyntejä naapurikuntiin, osallistumalla koulutuksiin ja etsimällä aktiivisesti tietoa lukemalla. Asiakastyön menetelmät vaihtelivat perheiden tarpeiden ja heiltä nousevien tavoitteiden mukaan. Seuraavissa kappaleissa esitellään lyhyesti muutamia perhetyössä käytettyjä työmenetelmiä..xxqwhohplvhqwdlwr Vuorovaikutustaito ja kuuntelutaito ovat perhetyössä tärkeimpiä. Etzellin ym.(1998, 109) mukaan ymmärtääksemme toista meidän on todella kuunneltava mitä hän sanoo. Saatamme joskus odottaa, että asiakas lopettaa sanoaksemme oman mielipiteemme. Asiakasta ei kuitenkaan kiinnosta meidän mielipiteemme, hänelle on tärkeätä se, että ymmärrämme hänen ajatuksensa, tunteensa ja kokemuksensa. Aktiivisella kuuntelulla tarkoitetaan oikeastaan sitä että kuunnellaan oikein tarkasti toisen sanomaa. Kun puhuja lopettaa, kuuntelija kertoo omin sanoin kuulemansa. Perhetyössä aktiivisen kuuntelun tavoitteena on auttaa asiakasta selkiyttämään omia ajatuksiaan. Aktiivisen kuuntelun taito ei kehity itsestään, vaan se vaatii paljon itsetutkiskelun avulla tapahtuvaa harjoitusta. 9HUNRVWRNDUWWD Verkostokartan avulla voidaan havainnollistaa asiakkaan sosiaalista tukiverkostoa ja keskustella asiakkaan ihmissuhteista ja sen hetkisestä tuen tarpeesta. Perhetyössä olemme kartoittaneet perheen ystävät, tuttavat, työkaverit ja viranomaiset. Perhe itse on kartan keskellä ja kirjoittaa lähimmäksi itseään ne ihmiset, jotka ovat tärkeimpiä ja ulommaksi karttaa ne, joihin suhde ei ole niin tiivis. Verkostokartta on sen hetkinen elämäntilanne ja se muuttuu perheen tilanteen mukaan. Verkostokartta voidaan tehdä perhetyön asiakkuuden alussa ja uudestaan sen loppuessa. Näin nähdään onko muutosta tänä aikana tapahtunut ja miksi sitä on tapahtunut. 9DQKHPPXXGHQURROLNDUWWD Vanhemmuuden roolikartan ovat kehittäneet Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän perhetukikeskuksen henkilökunta ja sen tarkoituksena on jäsentää vanhemmuuden sisältöä ja konkretisoida sitä mitä jokainen lapsi riippumatta elettävästä aikakaudesta kulloinkin tarvitsee. Roolikartta on saanut suuren suosion ja on levinnyt yleisesti lasten ja vanhemmuuden parissa työskentelevien ihmisten keskuudessa. Roolikarttaa käytetään yleisesti esimerkiksi perhetyön, toimintaterapeuttien ja päivähoidon työntekijöiden apuna. Vanhemmuuden roolikartta auttaa vanhempia ymmärtämään sen, että vanhemmuus on elämän pituinen rooli. Rooli on aina vuorovaikutteinen ja vanhemmuus kehittyy lapsen kanssa. Vanhemmuus syntyy suhteessa lapseen, mutta jokainen vanhempi on saanut eväät vanhemmuuteensa omasta lapsuuden perheestään ja kasvuympäristöstään. (Rautianen, 2001, 3.) Vanhemmuuden roolikartta on perhetyössä ollut yksi keskeisimmistä työkaluista perheiden kanssa keskusteltaessa. Sen avulla vanhemmat ovat kokeneet 9

13 löytäneensä positiivisia asioita vanhemmuudestaan ja näin löytäneet niistä voimavaroja arkeen. 3DULVXKWHHQURROLNDUWWDMDSDULVXKGHWHKWlYlW Parisuhteen roolikartta on jatkoa Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän kehittämälle vanhemmuuden roolikartalle. Roolikartan kehittäjät huomasivat koulutustilaisuuksien keskusteluissa että parisuhteessa on usein vakavia ongelmia jotka jo sinänsä muodostavat esteen vanhemmuuden tukemiselle ja että vanhemmat tarvitsevat tukea myös parisuhteeseensa. Hyvin toimiva parisuhde luo edellytyksiä hyvälle vanhemmuudelle. (Airikka, 2003, 5.) Parisuhteen roolikarttaa perhetyössä käytettiin usein siten että pari sai roolikartan ennakkotehtäväksi. Pari arvioi ensin itse tilannetta ja kävi sen sitten läpi työntekijän kanssa. Itsearviointi on perusteltua silloin kun pari on motivoitunut selvittelemään parisuhdettaan eivätkä ratkottavat ongelmat aiheuta vielä tunteenpurkauksia. Itsearviointi on myös käyttökelpoinen menetelmä työskenneltäessä esimerkiksi ennaltaehkäisevästi parisuhteen hoitamiseksi ja huoltamiseksi. Parisuhteen kriisien ratkomisessa työntekijän rooli muuttui aktiivisemmaksi ja hän toimi tilanteen vetäjänä. Ensimmäiseksi oli tärkeää luoda luottamuksellinen ja puolueeton ilmapiiri ja kysyä molemmilta mitä nämä odottavat tältä istunnolta ja minkälaista lopputulosta he odottavat. Työntekijänä piti olla tietoinen näistä pyrkimyksistä. Pareille roolikartan käyttö selkiytti tilannetta ja auttoi huomaamaan suhteen positiiviset asiat. Kartan käyttö auttoi myös keskustelun avaamisessa sellaisista asioista joista ei ehkä aikaisemmin ollut lainkaan puhuttu. Joskus asioiden kyseenalaistaminen saattoi tarjota uusia näkökulmia juuttuneihin roolimalleihin..hoorw Kellon piirtäminen ja läpikäyminen yhdessä perheen kanssa olivat hyviä keinoja kartoittaa perheen arkea ja siinä olevia mahdollisia solmukohtia. Perheelle itselleen arkirytmin kirjoittaminen kellotaululle konkretisoi yhteisen ajan käytön. Kelloon merkittiin eri väreillä eri perheenjäsenten kotona viettämä aika ja mitä kukin perheessä tekee. Kuka herättää lapset? Kuka tekee aamiaisen? Kuka lukee iltasadun? Monelta ulkoillaan tai mennään nukkumaan? Näin nähtiin myös esimerkiksi se nukkuvatko lapset tarpeeksi tai onko perheessä lapselle tärkeitä rutiineja. Perheet itse pitivät tästä tehtävästä ja usein hämmästyivät sitä, kuinka vähän oikeastaan yhteistä aikaa arkisin onkaan. Usein yhdessä löydetyillä pienillä muutoksilla rutiineihin voitiin saada suuri muutos perheen arkeen ja hyvinvointiin. 9LGHRDYXVWHLQHQW\ Videointi on varsinkin pikkuvauvaperheessä hieno menetelmä tukea lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Vanhempaa ja lasta kuvataan muutaman minuutin ajan silloin kun lapsi on tyytyväinen sekä syönyt ja levännyt. Yhdessä vanhemman kanssa video katsotaan myöhemmin ja kuva pysäytetään esimerkiksi katsekontaktin ja vastavuoroisen hymyn aikana. Näin vanhempi saa suoraa positiivista palautetta vanhemmuuteensa ja onnistumisen iloa. 10

14 Videoinnin tarkoituksena oli siis positiivisten asioiden esiin nostaminen, mutta vanhempaa myös autettiin ottamaan lapsensa kontaktialoitteet vastaan. Vanhempien voimakas tahto pitää yllä hyviä suhteita lapsiinsa on menetelmän tärkeä perusta. Vanhemmilta ei puutu motivaatiota, vaan mahdollisesti tietoa ja taitoa, jota voidaan lisätä videoavusteisen perhetyön avulla. Video-ohjaus ei ole ongelmakeskeistä vaan rakentavalle ajattelulle nojaavaa myös ongelmatilanteessa. Isomman lapsen kohdalla voitiin videoida leikkitilanteita tai perheen normaaleja arkiaskareita. Videolta vanhempi näki seikat jotka toimivat hyvin ja näistä työntekijä antoikin välitöntä kannustavaa ja positiivista palautetta. Vanhempi näki myös ne toimimattomat toimintamallit, joita hän saattaa toistaa huomaamatta niitä itse. Videolta itsensä katseleminen auttaa huomaamaan tällaiset seikat ja niihin on helpompi keksiä uusi keino seuraavaksi kerraksi..rglqvllqq WMDHULODLVHWOLVWDW Kodin säännöt ovat usein perhekokouksen tulosta. Perheestä voi puuttua kokonaan pelisäännöt joiden mukaan toimitaan tai sitten säännöt voivat olla epäjohdonmukaisia tai epätasa-arvoisia. Perhekokouksessa työntekijän rooli oli olla puolueeton keskustelua ohjaava ja puheenvuoroja jakava henkilö sekä usein toimia kokouksen sihteerinä. Jokainen perheenjäsen allekirjoitti säännöt lopuksi ja näin ilmaisivat halunsa sitoutua niihin. Kokouksen tuloksia ovat olleet esimerkiksi lasten tai nuorten kotiintuloajat, pelaamisen rajoittaminen pelipäivin tai kellonajoin tai kotitöiden jakamisesta sopiminen. Arvolistojen kirjoittamisen tavoitteena oli tutustua läheistensä arvomaailmaan. Arvojen ääneen lukemisella saadaan usein kuulla asioita joita toinen usein pitää niin itsestään selvinä ettei niitä ole tullut sanoneeksi ääneen. Keskustelun virittäjänä tämäkin tehtävä toimii erinomaisesti. Tehtävä, joka ei aina ollut helppo, mutta kuitenkin usein hauska tehdä, oli positiivisten asioiden lista. Siinä jokainen perheenjäsen kirjoitti toisestaan 10 positiivista asiaa. Mistä asioista pidän sinussa tai minusta on kivaa kun sinä teet näin jne. Joskus perheet kokivat, että on vaikeaa löytää niin monta positiivista asiaa toisesta, mutta kun työntekijä neuvoi kirjoittamaan ihan pienetkin asiat jotka tuntuvat kivalta, niin usein niitä löytyi se kymmenen. Tämän tehtävän tavoitteena on konkretisoida sitä, että usein ne pienet ja itsestä merkityksettömiltä tuntuvat asiat ovat kuitenkin ihmissuhteissa niitä kaikkein tärkeimpiä. Sellainen voi olla vaikka halaus töistä tultua tai hiusten silittäminen ohimennen. /DSVHQRPDW\ NLUMD Lapsen työkirja on toteutettu sosiaalipedagogisen perhetyön erikoistumisopintojen kehittämishankkeena Stadian ammattikorkeakoulussa vuoden 2002 aikana. Työkirjan pohjana on teoreettinen tutkimus jossa tutkittiin miten perhetyössä voidaan tukea 7-12 vuotiaan lapsen kasvua, kehitystä, selviytymistaitoja sekä realistista kuvaa omasta itsestä. Keskeisenä ajatuksena oli lapsen äänen kuuleminen ja esille tuominen. Lapsen työkirjaa voidaan käyttää perhetyön työvälineenä perheissä joissa on kouluikäisiä lapsia. Lapsilla voi olla taustalla jokin vaikea perhetilanne mutta kirjaa voidaan käyttää vaikka lapsella ei ole mitään ongelmaa tai vaikeaa perhetilannetta. Ennen kirjan käyttöönottoa kirja esitellään 11

15 aina ensin vanhemmille ja pyydetään lupa sen käyttöön. Samalla kerrotaan kirjan tarkoituksesta. Perhetyöntekijä täyttää kirjaa yhdessä lapsen kanssa ja lapsen suostumuksella sivuja näytetään myös vanhemmille. Jotkut kirjan sivuista täytetään yhdessä vanhemman ja lapsen kanssa. Lapsen työkirjan kehittäjät ovat antaneet luvan muokata kirjaa eteenpäin. Lapsen työkirja jää aina lapselle muistoksi työskentelyn päätyttyä.(tuhkanen & Ryynänen 2002, 1, 7-8) Lähdimme käyttämään työkirjaa projektissa ja muokkasimme kirjan Sipooseen sopivaksi. Käytännön työssä huomasimme että hiljaisten ja yksinäisten 9-12 vuotiaiden lasten kanssa kirjaa käytettiin eniten ja jokaisen lapsen kohdalla kirja koottiin yksilöllisesti. Lapset pitivät yleensä työskentelystä. Kiinnostavaa oli havaita että työskentelyn edetessä lapset osasivat sanoittaa tunteitaan helpommin ja usein käsitys omasta itsestä muuttui positiivisempaan suuntaan. 3HUKHW\ QDVLDNDVN\VHO\ Perhetyön kehittämiseen haluttiin tietoa perhetyön asiakasperheiltä. Perhetyöntekijät päättivät toukokuussa 2005 lähettää asiakaskyselylomakkeen 18:lle projektin aikana perhetyössä mukana olleille perheille. Kyselylomake oli suomenkielinen mutta asiakkaat saivat käyttää omaa äidinkieltään vastatessaan. Yksitoista perhettä palautti kyselylomakkeen. Kyselylomakkeessa perheiltä kysyttiin perhetyön hyödyllisyydestä, perhetyön aloittamisesta, lopettamisesta ja kestosta. Kyselyn avulla pyrittiin saamaan myös tietoa perheen perhetyölle asettamien odotuksien toteutumisesta ja perheen tarpeisiin vastaamisesta. Perheet saivat antaa perhetyölle yleisarvosanan. Vapaalle palautteelle ja kommenteille oli myös mahdollisuus. Kyselylomakkeen tulokset ovat raportin liitteenä (liite 3). 021,$00$7,//,1(1<+7(,67<g YK:n sopimus lapsen oikeuksista linjaa maailmanlaajuisesti lapsen asemaa ja oikeuksia. Tavoitteena on tehdä maailmasta sopiva paikka lapsille. Yhteiset valtakunnalliset ohjelmat antavat yhteisen arvoperustan moniammatilliselle yhteistyölle. Suomessa keskeisiä luvun valtakunnallisia ohjelmia ovat Terveys kansanterveysohjelma, Sosiaalinen kehittämishanke, Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma sekä valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. Myös mielenterveyspalveluiden ja kouluterveydenhuollon esitetyt periaatteet tähtäävät kuntalaisten laaja-alaiseen hyvinvointiin. Monissa kunnissa on laadittu omia lapsipoliittisia ohjelmia. (STM, Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. 2004:14, ) Lähtökohtana Elämänlanka-hankkeelle oli moniammatillinen yhteistyö. Kunnan eri alojen edustajat päättivät anoa valtionavustusta Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Projektin ohjausryhmä koostui myös eri alojen edustajista ja tämä loi luonnollisen väylän yhteistyölle ja tiedonkululle. 12

16 <KWHLVW\ NXQQDQVLVlOOl Moniammatillinen työ, tiimi tai verkosto, eivät toteudu itsestään. Siihen tarvitaan motivaatiota, tietoa, yhteistyömenetelmiä ja pitkäjänteistä harjaantumista. Työntekijöiden erilaiset lähtökohdat, toimintakulttuuri ja ammattikieli luovat helposti jännitteitä. Vaitiolovelvollisuus voi myös hankaloittaa yhteistyötä. (STM, Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004,29.) Yhteistyö kunnan eri ammattiryhmien välillä on projektin aikana lisääntynyt yhteisten koulutustilaisuuksien, työryhmätoiminnan ja kokousten myötä. Yhteistyö ei ole aina tuntunut luontevalta. Tämä johtunee siitä, että työtapa on useimmille uusi. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on ollut luontevaa silloin kun fokuksessa on ollut yhteinen asiakasperhe. Moniammatillisen yhteistyön tilasto (liite 4) kuvaa kolmen perhetyöntekijän yhteistyötä eri toimijoiden kanssa puolen vuoden aikana. Tilasto kertoo myös erinomaisesti perhetyön luonteesta; perhetyössä tarvitaan muiden ammattiryhmien asiantuntemusta ja toisaalta muut ammattiryhmät saavat perhetyöstä uutta tietoa. Yhteistyöllä tarkoitetaan tässä sovitusti perheen asioissa tapahtuneita konsultaatioita sekä verkostopalavereita (= perhe on mukana palaverissa). Työntekijöiltä yhteistyö eri ammattiryhmien välillä vaatii rajojen ylittämisen ja kunnioittavan kohtaamisen taitoja. Verkostopalaveriin osallistuneissa pitäisi syntyä uteliaisuutta erilaisten näkökulmien ja ajatusten kautta. Se auttaa myös näkemään vaihtoehtoisia toimintatapoja tilanteeseen. (toim. Reijonen. 2005, 83-85). Perhetyössä pyrittiin luomaan sellaisia palaverikäytäntöjä moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa asiakkaat tulivat kuulluiksi. Keväällä 2005 tehtiin kartoitus yhteistyötahojen kokemuksista yhteistyöstä Elämänlanka-projektin kanssa. Vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa mielipiteitään. Liitteessä 5 on nähtävissä yhteenveto vastauksista. 7HUYH\GHQKRLWDMDW Projektin aikana yhteistyö terveydenhoitajien kanssa muuttui tiiviimmäksi. Molemmat projektikoordinaattorit työskentelivät puolipäiväisesti terveydenhoitajina; toinen lastenneuvolassa ja toinen kouluterveydenhuollossa. Terveydenhoitajien työkuva on hyvin itsenäinen. Moniammatillisen tiimityöskentelyn tarvetta ei ole koettu erityisen suureksi. Projektin aikana terveydenhoitajat ottivat aktiivisesti yhteyttä perhetyöhön ja yhteistyö lisääntyi. Projektin työntekijät kehittivät yhdessä terveydenhoitajien kanssa projektin aikana uusia yhteisiä työtapoja, esimerkiksi perhevalmennusta. Johtava hoitaja Carola Klawér kuului projektin ohjausryhmään ja informaatio projektin vaiheista on näin luontevalla tavalla kulkenut terveydenhoitajille. 6RVLDDOLW\ QWHNLMlW Elämänlanka-projekti palkkasi lokakuussa 2003 sosiaalityöntekijän puolipäiväiseen työsuhteeseen. Näin luotiin ketju sosiaalityöhön. Sipoon kunnan sosiaalityöntekijät ottivat perhetyön hyvin vastaan. Avohuoltoa ja koko perheen kanssa työskentelyä alettiin projektin alkaessa kehittää yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Perhetyöntekijät ja sosiaalityöntekijät pitivät omia kuukausittaisia suunnittelukokouksiaan, jotka painottuivat yleisiin asioihin, meneillään oleviin 13

17 tapahtumiin ja ilmiöihin sekä yhteistyön suunnitteluun. Asiakaskohtaiset suunnittelutapaamiset hoidettiin erikseen niiden työntekijöiden kesken jotka asiaa hoitivat. Perhetyöntekijät saivat työlleen tueksi sosiaalityöntekijöiden tiedot, taidot ja arviointikyvyn ja sosiaalityöntekijät saivat puolestaan perhetyöstä perheille tukimuodon, jolla oli aikaa perheelle. Keväällä 2005 käynnistettiin yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa tukiperheiden hakuprosessi. Perhetyöntekijät tiedustelivat ensin naapurikuntien tukiperheiden hakumallia, jonka jälkeen laadittiin Sipooseen sopiva malli, tukiperheisiksi haluavien perheiden haastattelulomake sekä mainokset lehtiin. Sovittiin että perhetyöntekijät voivat toimia yhteyshenkilöinä yhteyden otoissa sekä sosiaalityöntekijöiden työparina perheitä tavatessa. 3lLYlKRLWRKHQNLO NXQWD Päivähoitosektorin kanssa syntyi luonnollinen yhteistyölinkki projektin ohjausryhmään kuuluvan päivähoidon johtajan Anne Rosqvist-Rädyn kautta. Tiedot projektista kulkivat sujuvasti päiväkotien johtajien tietoon. Päivähoidolla on suuri merkitys ennaltaehkäisevässä työssä. Se tarjosi v päivähoitopalveluita noin 65%:lle sipoolaisista lapsista. (Kunnan tilasto 2004.) Yhteistyö päivähoitohenkilökunnan kanssa aloitettiin projektin varhaisessa vaiheessa maaliskuussa 2004 projektikoordinaattoreiden tiedottaessa päiväkodinjohtajille perhetyöstä. Perhetyöntekijät vuorostaan kävivät projektin aikana 14:ssa päiväkodissa esittäytymässä ja miettimässä yhteistyömuotoja. Käsikynkkä- ryhmätoiminta on yksi päivähoidon kanssa yhteistyössä käyttöön otettu työmenetelmä (kts. luku 6.5). Päivähoitohenkilökunnalla oli mahdollisuus konsultoida perhetyöntekijöitä ja monet olivat projektityöntekijöiden kanssa yhteistyössä. 7HUYH\VNHVNXVSV\NRORJL Sipoon kunnan terveyskeskuspsykologi työskentelee lapsiperheiden kanssa ja siten hän oli yksi tärkeä yhteistyökumppani perheiden kanssa työskenneltäessä. Terveyskeskuspsykologi oli konsultaatioapuna ja toimi myös ensimmäisen Käsikynkkä-ryhmän työnohjaajana. Yhteistyö perhetyön ja psykologin välillä oli sujuvaa ja molemmat osapuolet kokivat yhteistyön täydentävänä toimintana. 2SSLODVKXROWRU\KPl Sipoossa oppilashuoltoryhmään kuuluu yleensä kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi, koulukuraattori, luokanopettaja, erityisopettaja ja rehtori. Tämä moniammatillinen työryhmä tekee suoraa yhteistyötä keskenään. Projektityöntekijät ja oppilashuoltoon kuuluvat työskentelivät aktiivisesti uusien työmenetelmien, kuten esimerkiksi ryhmätoiminnan, kehittämiseksi. /llnlulw Lääkärit suhtautuivat alusta alkaen positiivisesti perhetyöhön. He konsultoivat ja käyttivät ahkerasti perhetyön palveluja. 14

18 1XRULVRWRLPL Projektin aikana yhteistyö nuorisotoimen kanssa oli vähäistä. Elämänlanka-projekti oli nuorisotoimen kanssa mukana jakamassa poikaryhmän Elämyskerho toiminnan kustannuksia. 0XX\KWHLVW\ Hanketta suunniteltaessa todettiin, että yhteistyötä kuntasektorin ulkopuolelle voisi tehostaa. Projektiryhmä otti aktiivisesti yhteyttä ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja pyysi heitä mukaan yhteistyöhön. 6HXUDNXQQDW Projektin työntekijät olivat aktiivisesti yhteistyössä sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen seurakunnan kanssa. Yhteistyö oli puolin ja toisin toimintaa rikastuttavaa ja täydentävää. Suomalaisen seurakunnan kanssa projektiryhmä teki aloitteen naisryhmän perustamiseksi ja osallistui myös siitä koituviin kustannuksiin. Toinen projektikoordinaattoreista osallistui Nuorisokumppanuus-ryhmään. Ryhmään kuuluu suomenkielisen koulutoimen, sosiaalitoimiston, poliisin, nuorisotoimen sekä suomalaisen seurakunnan edustajia. Suomalaisen seurakunnan diakoni Anu Peltomäki on toiminut ryhmän koollekutsujana ja ryhmä on kokoontunut noin kaksi kertaa lukukauden aikana. Ryhmässä keskustellaan ajankohtaisista asioista liittyen sipoolaisten nuorten tilanteeseen. Ryhmä on myös tehnyt aloitteita toiminnan aikaansaamiseksi. Katupartiointiryhmä Puukenkä on tästä oiva esimerkki. Perhetyöntekijät saivat seurakunnan työntekijöiltä hyödyllistä tietoa jaettavaksi eteenpäin asiakkaille, esimerkiksi ruoka-avustuksista ja perheleireistä. Yhteistyössä ruotsalaisen seurakunnan kanssa syntyi kuudes ja seitsemäsluokkalaisille tytöille suunnattu tyttöryhmä. Ryhmän tavoitteena oli vahvistaa tyttöjen sosiaalisia taitoja. Ruotsalainen seurakunta lahjoitti varoja ruotsinkielisen poikaryhmän toimintaan. Projektin perhetyöntekijä toimi ohjaajana ruotsalaisen seurakunnan, Hero ry:n ja Folkhälsanin järjestämällä erityislasten leirillä. Ruotsalaisen seurakunnan edustaja kappalainen Heidi Jäntti osallistui työryhmään, johon kuului myös kouluterveydenhoitaja, opettajia, koulupsykologi sekä perhetyöntekijä. Työryhmän tavoitteena oli oppilaiden välisen yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen sekä koulukiusaamisen ennaltaehkäisy. 3V\NLDWULDQSROLNOLQLNND Perhetyö ja psykiatrian poliklinikka tekivät yhteistyötä yhteisten asiakasperheiden hyväksi. Psykiatrian poliklinikan henkilökunnan mielestä perhetyö täydensi heidän työtään perheiden kanssa ja että perhetyöllä oli usein ratkaiseva merkitys lasten kuntoutumisessa. 15

19 /DVWHQVXRMHOXSlLY\VW\VMDWXUYDNRWL1XWWX Yhteistyö projektityöntekijöiden, lastensuojelupäivystyksen ja Turvakoti Nutun kanssa koostui yhteisistä tapaamisista. Projektityöntekijät vierailivat turvakoti Nutussa Projektiryhmä järjesti kunnan työntekijöille koulutustilaisuuden, missä Turvakoti Nutun ja lastensuojelupäivystyksen edustajat kertoivat toiminnastaan. )LQODQGVVYHQVNDNRPSHWHQVFHQWUHW Finlands svenska kompetenscenter, FSK, teki aloitteita Uudenmaan hankkeiden välisen yhteistyön lisäämiseksi ja järjesti perhetyöntekijöiden yhteistapaamisia. Se tarjosi myös konsultaatiomahdollisuuden ja koulutuksia.,wl8xghqpddqshukhw\ QWHNLMlW Perhetyöntekijät tapasivat yhteistyökokouksen merkeissä kaksi kertaa vuodessa Itä-Uudellamaalla toimivia kollegoitaan. Tapaamisissa keskusteltiin ajankohtaisista asioista, koulutuksista, hankkeiden edistymisestä sekä suunniteltiin yhteisiä opintokäyntejä. Perhetyöntekijät ovat verrattain pieni ammattiryhmä ja siksi ylikunnallinen yhteistyö on koettu tärkeäksi. 23,172.b<11,7 Projektityön alussa, tammikuussa 2004 oli tärkeää muodostaa oma käsitys nyt kehitettävän perhetyön mallista ja sisällöstä. Opintokäynneillä tutustuttiin lähikuntien perhetyöhön. Projektiryhmä vieraili Vantaalla Hakunilan ennaltaehkäisevän työn yksikössä ja Tikkurilan sosiaalitoimiston alaisuudessa toimivassa perhetyön yksikössä. Perhetyöntekijät vierailivat Keravan sosiaalitoimen perhetyön yksikössä. Asiakkaiden ohjaaminen eteenpäin helpottui, kun yhteistyökumppaneiden toiminta tuli tutuksi. Porvoon psykiatrisen lasten- ja nuortenklinikan toimintaan tutustuttiin tammikuussa Projektiryhmä tutustui Perhelinjan toimintaan Helsingissä syyskuussa 2004 ja turvakoti Nutussa sekä lastensuojelupäivystyksessä Porvoossa vierailtiin huhtikuussa Porvoon nuorisoasemalle suuntautui opintokäynti kesäkuussa 2005 ja saman vuoden syyskuussa vierailtiin Porvoon perheasiain neuvottelukeskuksessa. Koko projektityöryhmä teki yhdessä ohjausryhmän kanssa opintokäynnin Ruotsiin Ensin osallistuimme pohjoismaiseen perhekeskuskonferenssiin Göteborgin ulkopuolella sijaitsevassa Stenungssundissa. Siellä saimme osallistua inspiroiviin keskusteluihin pohjoismaisten kollegojen kanssa. Tämän jälkeen vuorossa oli vierailu Sipoon ystävyyskuntaan Kumlaan. Siellä on vuodesta 1998 yhteistyössä perushoidon, kirkon, perheneuvonnan, sosiaalihallinnon sekä lasten- ja koulutushallinnon kanssa toiminut prosessisuuntautunut kehittämishanke vanhemmuuden tukemiseksi. Edellä mainittujen tahojen edustajat muodostavat neuvotteluvaltuuskunnan. Eri tahojen edustajat ovat sopineet yhteisistä suunnitelmista ja linjauksista vanhemmuuden tukemistyön kehittämiseksi. Yhteisiä koulutustilaisuuksia on järjestetty. 16

20 Samanaikaisesti Kumlan sosiaalihallinto on suunnitellut luovansa jonkinlaisia avohoitoresursseja hyödyntävää vanhemmuutta tukevaa toimintaa lähiympäristössä. Kumlassa käytetään yhteisvaikutustoimintaa vallitsevana työskentelymuotona sekä paikallisella että alueellisella tasolla. Yhteistyön avulla pystytään saavuttamaan monia etuja; ajansäästöä ja työn tehostumista. Syrjäytymisuhan alla olevien lasten löytäminen aikaisemmin, paremmat auttamismahdollisuudet, lisääntynyt tieto ja taito, työn helpottuminen sekä työn tuottaman psyykkisen rasituksen vähentyminen ovat myös mainittavia etuja. Yhteistyön tehostamiseksi eri tahojen edustajat osallistuvat säännöllisesti kokoontuviin verkostoryhmiin. Vierailu oli hyvin antoisa ja ajatuksia herättävä sekä vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta projektiryhmän sisällä. 5<+0b72,0,17$ Projektin yhtenä tavoitteena oli järjestää ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa. Ryhmän yleisiä tunnusmerkkejä ovat vuorovaikutus, säännöt, tarkoitus, tietty koko, työnjako, roolit ja johtavuus.( Niemistö 2004). Ryhmätyöskentelyn tuloksia ovat ryhmäkokemus, terapeuttisuus, oppimiskokemus, tuloksellisuus, tuottavuus, jäsenten hyvinvointi ja työtyytyväisyys.( Helkama et al 1998) 3RLNDU\KPlW Elämyskerho- ryhmä tarjoaa ennaltaehkäisevää tukitoimintaa syrjäytymisuhan alla oleville, sosiaaliseen riskiryhmään kuuluville suomenkielisille nuorille. Ryhmään kuuluu noin 15 nuorta ikähaarukassa vuotta. Ryhmänohjaajina ovat toimineet Kari Jurvanen, Jyri Lamberg ja Hannu Suorsa. Toimintaan kuuluu erilaisten aktiviteettien järjestäminen nuorille, painopisteen ollessa erilaisten elämysten keräämisessä. Elämysten kautta jokainen voi tuntea itsensä merkitykselliseksi osaksi yhteiskuntaa ja täten oppia siitä välittämään. Ryhmät toimivat jo ennen Elämänlanka-projektin alkamista, mutta projektin alusta sosiaalitoimen osuus toiminnasta aiheutuneista kuluista maksettiin projektin varoista. Toimintaa on rahoitettu yhdessä nuorisotoimen ja suomalaisen seurakunnan kanssa. Ruotsinkielisen poikaryhmän kohderyhmä oli pojat iältään vuotta. Pojat valittiin ryhmään yhteistyössä oppilashuollon kanssa. Tavoitteena oli itsetunnon kohottaminen ja poikien itseluottamuksen tukeminen. Ryhmään kuului noin seitsemän poikaa ja ryhmänohjaajina toimivat Sebastian Nordström, Otto Björkestam, Guy Enqvist ja Patrik Lindahl. Toimintaan kuului mm. leikit, poikien harjaantuminen sosiaalisissa taidoissa sekä elämykset. Elämyksen saattoi tarjota vaikkapa jääkiekko-ottelu. Elämänlanka-projekti rahoitti yhdessä ruotsalaisen seurakunnan kanssa ryhmän toimintaa. 17

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tarja Tirkkonen 12.10.2015

Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Perheiden erityispalvelut Hanne Kalmari perheiden erityispalvelujen päällikkö Perheneuvola Leena Lehikoinen perheneuvolan päällikkö Perheoikeudelliset asiat Katja Niemelä perheoikeudellisten

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

PÄÄMITTARI 2013 TP 21,8M 10,2M 3,8M 35,8M 249 (63 057) PÄÄMITTARI Lähtötilanne TAVOITE 2016

PÄÄMITTARI 2013 TP 21,8M 10,2M 3,8M 35,8M 249 (63 057) PÄÄMITTARI Lähtötilanne TAVOITE 2016 KEHITTÄMISHANKE/KEHITTÄMISTAV OITE PÄÄMITTARI 2013 TP 2014 TP 2015 2016 2017 Kärkihankkeet Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut tukemaan yleisiä palveluja (vapari, varko, sote) Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot