YHDISTYKSEN ROOLI HANKKEEN JOHTAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDISTYKSEN ROOLI HANKKEEN JOHTAMISESSA"

Transkriptio

1 Niina Rantala YHDISTYKSEN ROOLI HANKKEEN JOHTAMISESSA Hankkeen suunnittelijan -opas Oulun Yrittäjät ry:lle

2 YHDISTYKSEN ROOLI HANKKEEN JOHTAMISESSA Hankkeen suunnittelijan -opas Oulun Yrittäjät ry:lle Niina Rantala Opinnäytetyö Syksy 2008 Liiketalouden koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2

3 TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Koulutusohjelma: Liiketalouden koulutusohjelma Tekijä: Niina Rantala Opinnäytetyön nimi: Yhdistyksen rooli hankkeen johtamisessa Hankkeen suunnittelijan -opas Oulun Yrittäjät ry:lle Työn valmistumisvuosi: 2008 Sivumäärä + liitteet: TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia hankesuunnitelma Oulun Yrittäjät ry:lle sekä kartoittaa yhdistyksen mahdolliset roolivaihtoehdot hankkeessa. Mallin avulla yhdistyksen on helpompi lähteä toteuttamaan tulevia hankkeita ja löytää paikkansa hankeorganisaatiossa. Käsittelen työssäni muun muassa EU rahoitteisten hankkeiden käytäntöjä, sillä niiden suunnittelussa ja toteutuksessa organisaatiot kohtaavat useimmiten haasteita. Puutteellisen toteutuksen vuoksi epäonnistuneita hankkeita kohdataan liian usein. Tietoperustan tärkeimmiksi osa-alueiksi yhdistyksen hankeroolin kartoituksessa nousivat käsitteet yhdistys, johtaminen, hanke/projekti ja laatu. Toteutin opinnäytetyön toiminnallisena prosessina ja menetelmänä siinä käytin laadullisen tutkimuksen teemahaastattelua. Haastattelin yhdistyksen hankkeen mahdollisia sidosryhmätahoja sekä toimialan asiantuntijoita, joiden lausuntoja olen käyttänyt tukemaan tekemääni tietoperustaa sekä omia ratkaisujani. Yhdistyksen hankeroolin kartoittamisessa sovellan Sydänmaanlakan älykkään organisaation ja ihmiskeskeisen johtajuuden määritelmiä, joiden avulla hankkeen strategisen johtamisen linjaukset määrittyvät. Strategisen johtamisen välineenä toimii operatiivinen johtaminen. Hankkeen suunnittelijan -oppaan olen rakentanut EURA2007-järjestelmää hyödyntäen. Mahdollisina rooleina yhdistyksellä on välittäjäorganisaatiomuotoinen toiminta, hankkeen hallinnoijan rooli, johtoryhmän rooli, ohjausryhmän rooli tai projektipäällikön rooli. Hankkeen tarve tulee jäsenyrityksiltä ja tätä kautta yhdistys kokoaa itselleen hankkeen tarpeita vastaavan sidosryhmäverkoston ja valitsee oman roolinsa hankkeessa. Kehittämistehtävän raportti ja tuotos luovutetaan toimeksiantajan käyttöön sekä kirjallisessa että sähköisessä muodossa. Hankesuunnitelman ja roolikartoituksen toimivuutta on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida, mutta tulevaisuudessa käytäntö kertoo sen toimivuuden. Kehittämisehdotuksena toimeksiantajalle on työn joidenkin osaalueiden syventäminen. Asiasanat: yhdistys, laatu, projekti, johtaminen, projekti suunnittelu 3

4 ABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Degree Programme: Business Economics Author: Niina Rantala Title of thesis: Role of associations in project management Project planning -guide Year: 2008 Number of pages + appendices: 56 pages and 18 pages appendices ABSTRACT The aim of this thesis was to make a project plan for an enterprise association in the Oulun Yrittäjät ry, and also to survey the association potential roles of the association in projects. With the help of the project model, it will be easier for the union to execute future undertakings and to find their place in project organisations. In my report I discuss EU- financed project conventions, because organisations face difficulties while planning and executing them, because of the lacking execution projects. The subtext focuses on association, leadership, project and quality. The thesis is project-based and as a method I used qualitative theme interview. I interviewed relevant interest groups and also field experts. I used the collected data as a support for my subtext and my own decisions. I applied the definitions of the intelligent organization and people-centred leadership. With the help of such definitions, the project strategy of leadership was determined. The tool for strategic leadership was the operational leadership. The association possible roles are: middleman-organization type of operation, project administration role, management group role, guidance group role or project manager role. The need for a project comes from the member companies and through this the association gather up an interest group network, which matches with the needs. After this the Union can choose their own role in the project. The present development report and the output will be given to the employer, both in written and in electrical forms. Further development will require a more in-depth analysis of some sections of the work. Indexing terms: association, quality, project, leadership, project planning. 4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Yhdistyksen nykytilanteen kuvaus ja lähtökohdat Työn tarkoitus ja tavoitteet OPINNÄYTETYÖ PROSESSIN KUVAUS Kehittämistehtävän toteuttaminen Kehittämistehtävän menetelmät TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yhdistys Asiakkaat Sidosryhmät Yhteiskuntavastuu Lainsäädäntö KOKONAISVALTAINEN LAADUNHALLINTA HANKKEESSA HANKKEEN JOHTAMINEN Hanke Johtaminen Strateginen johtaminen Rooli operatiivisessa johtamisessa Vuorovaikutus ja roolit sekä niiden merkitys hankkeessa Hankkeen toteutus projektina Hankkeen luonne Hankkeen rahoitus Hankkeen suunnittelu Hankkeen suunnittelijan opas JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni tavoitteena oli luoda yhdistykselle hankkeen johtamiseen malli, josta yhdistyksen mahdolliset roolivaihtoehdot hankkeessa selviävät ja joka auttaa yhdistyksen luottamushenkilöitä hankesuunnittelussa. Opinnäytetyössä olen kartoittanut hankkeen toimintaympäristön, laadun ja hanketoiminnan perusteiden kautta hankkeen strategisen johtamisen linjaukset. Strategisen johtamisen välineenä toimii operatiivinen johtaminen, mitä kautta hankeroolit on kuvattu. Roolikartoituksen lisäksi opinnäytetyön tuotoksena on Hankkeen suunnittelijan -opas, jonka olen rakentanut opinnäytetyön raportin mukaisesti. Oppaan tavoitteena on antaa välineet yhdistyksen luottamushenkilöille hanketoiminnan suunnittelussa. Oppaaseen olen koonnut hanketoiminnan periaatteet, hankkeen toimintaympäristön merkityksen sekä hankesuunnittelun vaiheet. Hankesuunnitelma on koottu sähköisen EURA2007-järjestelmän pohjalta, jotta hankkeen suunnittelu olisi yhtenäinen EU-hankelinjausten ja säädösten kanssa. Opinnäytetyöni toimeksiantajana on Oulun Yrittäjät ry. Oulun Yrittäjät ry:stä puhuessani käytän käsitteitä organisaatio ja yhdistys. Hankeorganisaatiosta puhuessani tarkoitan hankkeen sidosryhmien muodostamaa ryhmää, missä Oulun Yrittäjät on valitsemassaan roolissa mukana. Yhdistys on laatinut Laatukäsikirjan ja Työkirjan, jotka määrittelevät toiminnan keskeisiä suuntaviivoja ja periaatteita. Samat periaatteet ovat myös opinnäytetyöni tietoperustan pohjana. Opinnäytetyössäni hankkeen toimintaperiaatteet pohjautuvat yhdistyksen laatukäsikirjaan. 1.1 Yhdistyksen nykytilanteen kuvaus ja lähtökohdat Oulun Yrittäjät ry on Oulun kaupungin alueella toimiva yrittäjien etujärjestö. Oulun Yrittäjät ry:n toimintaperusta muodostuu yhdistyksen toiminta- 6

7 ajatuksesta, säännöistä, jäsenistön odotuksista, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien antamista ja määrittelemistä tavoitteista sekä yhteiskunnan asettamista haasteista. Yhdistys toimii eri alan yrittäjien kuntakohtaisena yhteistyöverkostona. (Oulun Yrittäjät Työkirja 2008, hakupäivä ) Yhdistyksen organisaation hallintorakenne muodostuu Suomen Yrittäjistä, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä ja Oulun Yrittäjistä. Suomen Yrittäjillä on kolmiportainen organisaatiorakenne, jossa ylimpänä (valtakunnallisesti) toimii Suomen Yrittäjät, seuraavana ovat aluejärjestöt ja niiden alla paikallisyhdistykset. Oulun alueella aluejärjestönä toimii Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja paikallisyhdistyksenä Oulun Yrittäjät ry. Suomen Yrittäjissä on noin yritystä jäsenenä, aluejärjestöjä on 21 ja paikallisyhdistyksiä 412. Suomen Yrittäjien tehtävänä on ohjata aluejärjestöjen sekä paikallisyhdistyksien toimintaa, luomalla toiminnalle painopisteet ja suuntaviivat sekä säätelemällä ja auttamalla edunvalvontaa yrittäjien hyväksi. (Suomen Yrittäjät 2008, hakupäivä ) Toiminta-ajatuksena Oulun Yrittäjillä on toimia Oulun kaupungin alueella yrittäjien etujärjestönä, vaikuttaen muun muassa yrittäjien yrittäjä-, elinkeino, edunvalvonta- ja työnantajapoliittisiin asioihin. Toimintastrategiana yhdistyksellä on mahdollistaa yrittäjien aktiivista yhteistoimintaa kunnalliseen päätöksentekoon. Yhdistyksen painopistealue on toiminnan suuntaaminen suoraan kuntaorganisaatioon. Strategian saavuttamiseksi Oulun Yrittäjät ry suuntaa toimintansa jäseniin, mutta myös potentiaalisiin jäseniin, eri sidosryhmiin sekä koululaitoksiin. (Oulun Yrittäjät Työkirja 2008, hakupäivä ) Oulun Yrittäjien organisaatio muodostuu hallituksesta ja puheenjohtajasta. Hallitukseen kuuluu tällä hetkellä kymmenen jäsentä puheenjohtajan lisäksi. Hallitus on Oulun Yrittäjät ry:n toimeenpanevaelin, joka on myös oikeudellisesti vastuussa yhdistyksen toiminnasta. Keskeisimpiä tehtäviä hallituksella on yhdistyksen edustaminen sekä yhdistyksen asioiden hoitaminen. Yhdistyksen asioiden hoitamisella tarkoitetaan muun muassa jäsenkuntansa edustamista 7

8 suhteessa kunnanhallintoon päin. (Oulun Yrittäjien Työkirja 2008, hakupäivä ) Puheenjohtajan rooli korostuu yhdistyksen toiminnassa. Puheenjohtaja on yhdistyksen vastuullisin henkilö ja kantaa viimekädessä vastuun yhdistyksen toimintapolitiikasta. Puheenjohtaja on toisin sanoen Oulun Yrittäjien käyntikortti muihin sidosryhmiin päin. (Oulun Yrittäjät Työkirja 2008, hakupäivä ) Opinnäytetyössäni puheenjohtaja toimii Oulun Yrittäjien yhteyshenkilönä. Puheenjohtajan rooli korostuu myös haastattelujen ja lausuntojen osalta. Puheenjohtajaa haastattelemalla kartoitin puheenjohtajan empiirisen tiedon, joka on tärkeä osa työtäni. Opinnäytetyöni lähtökohtana on kesällä 2008 suorittamani ammatinharjoittelu, jonka suoritin Oulun Yrittäjillä. Tuotoksena ammatinharjoittelussa oli Laatukäsikirjan Työkirja-osio. Työkirja toimii Oulun Yrittäjillä ohjenuorana toiminnan perusajatuksista ja tehtävistä. Työkirjaan on koottu haastattelujen ja muun materiaalin perusteella luottamushenkilöiden toimenkuvat, yhdistyksen toiminta-ajatus sekä käytännön työtehtävät. Toiminnanprosessit on kirjoitettu työohjeiksi ja kuvattu prosessikaavioina sähköiseen muotoon. Opinnäytetyön tuotos eli hankejohtamisen roolikartoitus tulee osaksi Laatukäsikirjan Työkirjaa. Laatukäsikirja antaa näin ollen lähtökohdat työlleni. 1.2 Työn tarkoitus ja tavoitteet Opinnäytetyön tavoitteena on rakentaa malli Oulun Yrittäjät ry:lle, minkä avulla yhdistyksen on helpompi lähteä toteuttamaan tulevia hankkeita. Yhdistyksen roolin kartoittamisen lähtökohtana on yhdistyksen toimijoiden tehtävänkuvien keventäminen, yhtenäistäminen sekä täsmentäminen. Tulostavoitteet: Kartoittaa Oulun Yrittäjien rooli hankkeessa ja luoda opas hankkeen suunnitteluun. 8

9 Täydentää Laatukäsikirjaa hankkeen suunnittelun osalta ja olla ohjenuorana Oulun Yrittäjien hallituksen toiminnassa. Toiminnalliset tavoitteet: Kehittää toimintaa ja säästää resursseja. Palvella yhdistyksen toiminnallisia tavoitteita, helpottaa hankkeen suunnittelua ja sen etenemistä. Yhdistyksen roolin kartoittaminen ja täsmentäminen hankkeessa on ensisijaisen tärkeää Oulun Yrittäjille. Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on luottamushenkilöorganisaatio ja tämän vuoksi luottamushenkilöiden resurssien säästäminen on toiminnan jatkuvuuden yhtenä edellytyksenä. Luottamushenkilöllä tässä työssä tarkoitan yhdistykseen valtuutettua rivijäsentä, jolle on määritelty tehtävä yhdistyksen toiminnassa. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen ja yhdistyskäytänteiden mukaisesti luottamushenkilöiden nopea vaihtuvuus tarvitsee tuekseen dokumentoituja ohjeita eri toimintamalleista. Toimintamallit kertovat, miten toimitaan eri tilanteissa. Ne tulevat yhdistyksen strategisten valintojen kautta. Toimintamallit helpottavat toimijoiden rooleja eri tilanteissa. Oulun Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Ketola ( , haastattelu) toteaa, että malli on tärkeä muun muassa yhdistykseen tuleville uusille toimijoille ja nimenomaan sellaisille henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta hanketoiminnasta ja hankkeessa mukana olosta. 9

10 2 OPINNÄYTETYÖ PROSESSIN KUVAUS 2.1 Kehittämistehtävän toteuttaminen Tärkeimmiksi osa-alueiksi hankkeen johtamisen roolikartoituksessa nousivat käsitteet yhdistys, johtaminen, hanke/projekti ja laatu. Tässä työssä tarkastelen käsitteitä roolikartoittamisen ja hankkeen suunnittelun näkökulmasta. Johtamisroolin valintaa tarkasteltaessa itse johtamiskäsitettä on hyvä avata. Yhdistyskäsitettä tarkasteltaessa huomioin hankkeen toimijan roolissa olevan yhdistyksen. Hanke/projekti kertoo, minkä tarkastelusta on kysymys ja laatu ohjaa sekä työtä että yhdistyksen hanketoimintaa. Puheenjohtajan kanssa käymien keskustelujen pohjalta rahoitus nousi erääksi pääkohdaksi, mutta päädyimme ratkaisuun, että tarkastelen hankerahoitusta yleisellä tasolla. Hankerahoituksessa tarkastelen pääasiallisesti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankemalleja. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäinen osio on opinnäytetyön raportti, jossa kerron tietoperustan kautta tekemiäni valintoja ja ratkaisuja yhdistyksen roolin kartoittamiseen hankkeessa ja hankkeen suunnittelun kulkua. Toinen osio on hankkeen suunnittelijan opas, mikä on liitteenä opinnäytetyössä. Oppaaseen kokoan kaiken yhdistyksen kannalta tarpeellisen tiedon hankesuunnitteluun. Opinnäytetyö koostuu siis näistä kahdesta osiosta, jotka yhdessä tarkasteltuna antavat kokonaisvaltaisen käsityksen roolikartoituksesta ja hankkeen suunnittelusta. Näiden kahden osion lisäksi pidän koko prosessin ajan päiväkirjaa, joka tukee opinnäytetyöni tekemistä, jota ei julkaista opinnäytetyön mukana. Opinnäytetyöpäiväkirjan pohjalta olen esittänyt opinnäytetyöprosessin kaaviona (ks. liite 1). Hankkeen suunnittelijan oppaaseen olen koonnut tietoperustan pohjalta hankesuunnitteluun vaikuttavia asioita. Oppaassa kerron muun muassa hanketoiminnan kulun projektitoiminnan kautta, hankkeen toimintaympäristön kuvauksen ja sen merkityksen sekä hankkeen suunnittelun vaiheet EURA2007-järjestelmän 10

11 mukaisesti. Oppaan loppuun olen koonnut hankkeessa mahdollisesti toimivien tahojen yhteystiedot helpottamaan hankkeen toimijoiden kartoittamisessa. Opinnäytetyö on sekä paperiversiona että cd-levykkeenä. Sähköisestä versiosta lukija voi tarkastella hyperlinkkien kautta lähemmin muun muassa lainsäädäntöä, yhdistyksen sääntöjä sekä jäsentiedotetta. Myös liitteet avautuvat hyperlinkkien kautta vaivattomammin. Käytännön syistä en ole liittänyt edellä mainittuja Internet-sivustoja työhön liitteiksi, sillä työn sisällön ymmärtämiseksi ne eivät ole pakollisia osia mutta antavat kuitenkin lisäarvoa ja väriä työlle. 2.2 Kehittämistehtävän menetelmät Valitsin työni raportointiasuksi vetoketjumallin. Mielestäni vetoketjumalli sopii toiminnalliseen opinnäytetyöhön erinomaisesti, sillä siinä tietoperusta ja tulokset kulkevat rintarinnan aina johtopäätöksiin asti. Vetoketjumallista ei ole vakiintunutta ohjeistusta, joten sovellan mallia työhöni sopivaksi. Kerron ennen tietoperustaa tiedonkeruumenetelmät haastattelujen suunnittelusta aina niiden toteutumiseen asti, sillä haastatteluista tulleita lausuntoja olen kuljettanut tietoperustan mukana tulosten ja valintojeni tukemiseksi. Tämän opinnäytetyön toteutus on toiminnallinen ja menetelmänä käytän laadullisen tutkimuksen teemahaastattelua. Vilkka määrittelee toiminnallisen opinnäytetyön prosessiksi, jossa opiskelija tuottaa fyysisen tuotoksen tai kehittää jotakin toiminnallista osa-aluetta. Toiminnallisessa opinnäytetyössä opiskelija kirjoittaa raporttia, minkä avulla osoittaa oman ammatillisen osaamisensa, tiedot ja taidot. (2006, 76.) Toimintatutkimuksen ja toiminnallisen opinnäytetyön raja on ajoittain häilyvä. Jalava ja Virtanen (1996, 83) määrittelevät toimintatutkimuksen prosessiksi, jossa hankitaan tietoa kohdeilmiöstä, mutta myös yritetään saada aikaiseksi muutosta organisaatiossa uusien tulosten ja toimintatapojen valossa. Työni tarkoitus on Oulun Yrittäjille parhaan toimintatavan löytäminen. Opinnäytetyöni poikkeaa varsinaisesta 11

12 toimintatutkimuksesta, sillä yhdistys ei vielä ole toteuttanut hankkeita, joiden toimintamalleihin opinnäytetyöstäni syntyviä tuloksia voisi peilata. Vilkan ja Airaksisen (2003, 63 64) mukaan toiminnallisen opinnäytetyön tiedon keräämiseen teemahaastattelu on menetelmä, jolla haastateltavilta pyritään saamaan suuntaa antavaa tietoa, jota parhaimmillaan voidaan käyttää opinnäytetyön tietoperustan tukemisessa. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa haastattelutilannetta viedään eteenpäin teemojen avulla. Teemojen avulla etenevä haastattelu ei sido haastattelutilannetta liiaksi tiettyjen kysymysten varjoon, mutta teemat kuitenkin pitävät haastattelutilannetta tiettyjen asiakokonaisuuksien sisällä. Tässä menetelmässä tutkittavien kokemukset ja näkemykset pääsevät vapaammin esille kuin esimerkiksi strukturoidussa haastattelussa. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Ensimmäinen palaveri Oulun Yrittäjien hallituksen puheenjohtajan kanssa pidettiin viikolla 41. Keskustelimme muun muassa siitä, mitä tahoja kannattaisi haastatella ja mitä odotuksia yhdistyksellä on työlle. Toinen palaveri pidettiin kun tietoperusta ja teemahaastattelurunko olivat alustavasti valmiina. Viikolla 44 pidetyssä palaverissa pohdimme hallituksen puheenjohtajan kanssa ideariihen muodossa työn etenemistä sekä sidosryhmien haastatteluja. Työni tietoperustan tueksi haastattelin Oulun Yrittäjien yhteistyötahoja sekä yhdistyksen puheenjohtajaa Jorma Ketolaa, lisäksi haastattelin yhdistysnäkökulman löytämiseksi toisen yhdistyksen luottamushenkilöä, jolla on kokemusta hanketoiminnasta. Aineistonkeräämiseen käytin laadullisen tutkimuksen teemahaastattelumenetelmää. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut litteroida haastatteluja sanasta sanaan vaan käytin haastatteluista tulleita tuloksia tutkimusaineistona työstämäni tietoperustan ja omien työssä tekemieni valintojeni tukemiseksi. Yhteistyötahojen haastatteluja varten tein teemahaastattelurungon (ks. liite 2). Haastattelurungon teemat mukailevat opinnäytetyörakenteen otsikointia. Pääteemat tulevat pääotsikoiden mukaan, joiden alle olen koonnut alateemoja työstämäni tietoperustan pohjalta. Suoritin haastattelut viikolla 46. Otin ensin yhteyttä haastateltaviin puhelimitse ja varmistin suostumisen haastatteluun. 12

13 Puhelimessa kerroin haastateltaville haastattelun tarkoituksen ja sovimme yhdessä haastateltavan kanssa haastattelun ajankohdan ja paikan. Haastattelin Oulun Yrittäjien aluejärjestön Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien yhteyspäällikköä Sari Reinikainen-Lainetta, Oulun seudun yrittäjänaiset ry:n puheenjohtajaa Sirpa Tulimaata ja Ouluseutu Yrityspalvelun johtajaa Esa Riippaa. Haastateltavien lausuntoja ja mietintöjä kuljetan tietoperustan mukana. Haastattelut etenivät teemahaastattelurungon mukaisesti ja kestivät puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Haastateltavat kertoivat näkemyksiään hanketoiminnasta ja yhdistyskäytänteistä hankkeeseen vaikuttavilta osilta. Kysyin haastateltavilta alkuun oman hankehistoriansa ja hankemuodot, joissa haastateltavat ovat olleet mukana. Haastateltavien asiantuntijuuden sekä omien käytäntöjen kokemuksiensa kautta pyrin tuomaan opinnäytetyössäni esille kerätyn aineiston luotettavuuden sekä ajankohtaisuuden. Haastateltavilla on kokemusta EU-rahoitteisista hankkeista, joten myös opinnäytetyössä esille nousseiden rakennerahastojen näkökulmia on helpompi tarkastella. Laatimani haastattelurungon teemat sopivat hyvin haastattelutilanteisiin ja haastateltavien taustoihin. Teemat etenivät loogisesti ja alateemat tulivat esille useasti ilman, että edes esitin kysymystä. Aineiston keräämiseen vaikutti haastateltavien sitoutuminen haastatteluun ja avoin asenne kertoa kokemiaan ja tietämiään asioita hankesuunnittelusta ja hanketoiminnasta. Kuuntelin nauhoittamani haastattelut ja poimin teemojen mukaan asiakohtia, joihin haastattelujen avulla pyrin löytämään vastauksia tai tukemaan tietoperustaani. Liitin haastatteluista tulleet asiat tietoperustan tueksi. Lisäsin myös omat tulkintani asiakohdista ja kirjoitin työn tietoperustan tuloksineen valmiiksi. Lähetin vielä haastateltaville työn luettavaksi ennen sen luovuttamista ohjaavalle opettajalle. Haastateltavien hyväksynnän jälkeen työstin johtopäätökset ja pohdinnan samoin kuin valmistelin liitteenä olevan tuotoksen loppuun. Tämän jälkeen luovutin työn viikkoa ennen esitysseminaaria ohjaavalle opettajalle ja opponenteille arvioitavaksi. 13

14 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Edellä olen kertonut Oulun Yrittäjien toiminta-ajatuksen ja yhdistyksen asettamat lähtökohdat työlle, nyt tarkastelen yhdistyskäyttäytymistä yleisellä tasolla ja ympäristöä, missä yhdistys toimii ja millä periaatteilla. Yhdistyksen roolin löytäminen hankkeen johtamisessa sisältää muun muassa yhdistyksen toimintaperiaatteet ja sidosryhmien odotukset. Tarkastelen myös yhdistyksen yhteiskuntavastuun ja toimintaa säätelevän lainsäädännön merkitystä hankkeessa. Yhdistystä koskeva laki on hyvin laaja, eikä työn tavoitteiden kannalta ole tarpeellista tarkastella kaikkia yhdistykseen vaikuttavia lainsäädännöllisiä kohtia, joten tarkastelen juridista puolta vain hankkeeseen vaikuttavien tekijöiden osalta. 3.1 Yhdistys Yhdistys on voittoa tavoittelematon luottamushenkilöorganisaatio, jonka toimintaa ohjaa luottamushenkilöiden arvot, visiot sekä omasta halusta sitoutuminen niin yhdistyksen toimintaan kuin tavoitteisiinkin (Drucker 2008, 8). Yhdistystoiminnan ero yritystoimintaan on kiteytetysti sen suhtautuminen voiton tuottamiseen. Yhdistyksestä käytetään monesti sanaa non-profit, mikä nimensä mukaisesti tarkoittaa voittoa tavoittelematonta. Toiminnan taloudellisen ajattelun perustana on, että kulut ja tuotot ovat yhtä suuret. Voittoa ei siis tavoitella, eikä sitä pidäkään jäädä. (Rönnberg 1999, 79.) Yhdistyksen taloudellinen perusta ohjaa toimintaa muun muassa siten, että niukat resurssit on kohdistettava oikeisiin asioihin ja tehtäviin. Toiminnan linjaukset tulevat pitkälti asiakkaiden eli jäsenyritysten tarpeiden ja odotuksien kautta. Drucker (2008, 63) toteaa, että yleishyödyllinen instituutio ei ole vain palveluja tarjoava taho vaan sen perimmäisenä tarkoituksena on tarjota asiakkailleen palveluja, joille se saa niissä aikaan haluttua muutosta. 14

15 Yhdistyksen on syytä tiedostaa asiakkaan tarpeet ja odotukset. Tämän vuoksi on tärkeä tuntea asiakkaat. Tietää, mitä asiakkaat haluavat eikä, mitä organisaatio haluaa tarjota. (Drucker 2008, 65.) Vaikka Drucker puhuu yleisesti yleishyödyllisen yhteisön toiminnan periaatteista ja toiminnan linjauksista sekä asiakkaan kuuntelemisen tärkeydestä, sopivat mielestäni kaikki Druckerin edellä mainitsemat asiat myös yhdistyksen hanketoiminnan periaatteisiin. Yhdistyksen ryhtyessä hankkeeseen on toiminnan linjaukset huomioitava sellaisenaan kuin ne on yleisesti yhdistyksen toiminnalle asetettu, myös linjaukset on nähtävä samoin periaattein hanketoiminnan osalta. Yhdistyksen itsetarkoituksena ei ole hanketoiminnan pyörittäminen ja hankkeisiin ryhtyminen, mutta hyvien tavoitteiden pohjalta niihin kannattaa lähteä. Yhdistyksille on luotu hyvät mahdollisuudet lähteä hankkeisiin mukaan. Roolin ja panoksen suuruuden yhdistys päättää itse. (Reinikainen-Laine , haastattelu.) 3.2 Asiakkaat Oulun Yrittäjillä on tällä hetkellä noin 1300 jäsenyritystä. Jäsenyritykset ovat eri toimialoilta ja yritysten henkilöstömäärät vaihtelevat yhdenhengen toiminimistä aina tuhannen hengen yrityksiin asti. Jäsenyritysten määrä on ollut huimassa kasvussa jo yhdistyksen alkuvaiheista alkaen. (Oulun Yrittäjien jäsenrekisteri 2008, hakupäivä ) Kesällä ammatinharjoittelussa suorittamassani kyselyssä Oulun Yrittäjien jäsenet kertoivat muun muassa odotuksistaan yhdistykseltä. Päällimmäiseksi nousivat verkostoituminen, turvaverkon luoma turvallisuuden tunne, tieto yrittäjyydestä ja yrittämiseen liittyvistä asioista sekä paikallinen toiminta. Vaikka kesällä jäsenlehteen suorittamani kysely ei varsinaisesti liittynyt opinnäytetyöni aiheeseen, on sieltä saamien vastausten pohjalta nähtävissä, että jäsenyrityksen odottavat yhdistykseltä muun muassa keinoja ja apuja oman yritystoimintansa edistämiseksi. (Jäsentiedotteen voit lukea tästä). 15

16 Jäsenyritysten rooli hankkeessa on ensisijainen. Hankeidea tulee asiakkailta, joten tarve hankkeelle on todellinen. Kartoitus jäsenyritysten hanketarpeelle voidaan tehdä monella tavalla. Yhdistys voi tehdä kyselyn, jonka pohjalta voidaan kartoittaa asiakkaiden tämän hetkinen tarve. Mitä yrittäjät haluavat kehittää, esimerkiksi jonkin tietyn toiminnan osa-alueen tai koulutuksen järjestäminen? Hankkeen käynnistämisen tarve tulee asiakkaalta. Ketola ( , haastattelu) näkee jäsenyritysten tarpeiden kartoittamisen tärkeänä. Hankkeesta pyritään saamaan mahdollisimman suuri hyöty asiakkaalle, joka olisi niin sanottua pysyvää hyötyä. 3.3 Sidosryhmät Sidosryhmien esittely, kartoitus ja huomioiminen hankkeen suunnittelussa ja yhdistyksen roolin löytämisessä on tarpeellista, jotta niiden merkitys tulee esille hankkeessa. Hankkeeseen tarvitaan yleensä useita eri toimijoita, jotta sen onnistuminen voitaisiin taata. Toimijoiden roolit vaihtelevat hankkeessa mutta kaikkien toimijoiden roolit ovat yhtä tärkeitä hankkeen onnistumisen kannalta. Sidosryhmät kattavat kaikki ne eri tahot, joiden toiminta on jollain tapaa yhteyksissä organisaation toimintaan. Suhde voi pohjautua omistajuuteen, asiakassuhteisiin, lainsäädännön velvoitteisiin kuten viranomaistahoihin tai yhteistyökumppaneihin kuten rahoittajiin tai esimerkiksi muihin hankkeessa mukana oleviin tahoihin. Sidosryhmälähtöinen toimintamalli on joukko eri toimijatahoja, missä organisaatio on vain yksi taho muiden joukossa kokonaisvaltaisen toimintaympäristön tarkastelussa. (Talvio & Välimaa 2004, 49.) Vaikka sidosryhmälähtöinen toimintamalli on toimiva, on siinä muistettava vuorovaikutuksellisuuden toimivuus yhteistyötä tehostavana ja edistävä. Talvio ja Välimaa (2004, 53) kuvailevat yhteistyössä syntyvää sidosryhmäväsymystä, jota ilmenee kun sidosryhmiltä odotetaan jatkuvaa vuorovaikutuksellisuutta ja näin ollen kuormitetaan tahoja ehkä hieman turhillakin yhteydenotoilla. Talvion 16

17 ja Välimaan kuvaileman sidosryhmäväsymyksen ehkäisemiseksi hankkeen sidosryhmien roolit ja toimijoiden tehtävät on hyvä tiedostaa. Roolikartoitus osoittaa eri toimijoiden paikat ja toiminnot hankkeessa, joiden avulla hanketoiminnasta tehdään mahdollisimman joustavaa ja tehokasta sidosryhmien välille. Reinikainen-Laine on Talvion ja Välimaan kanssa samaa mieltä. Yhteistyö hankkeessa on tärkeää ja sen toimivuus yhtenä onnistumisen edellytyksenä, mutta sidosryhmiä ei kuitenkaan saa rasittaa niin sanotuilla turhilla toimintamalleilla tai paisuttaa yhteistyötä liian raskaaksi. ( , haastattelu.) Toiminnan tarkastelussa on tärkeää yhteistyövaatimusten analysointi. Yhteistyötilanteiden määrittely työprosessin eri vaiheissa parantaa toimintojen onnistumismahdollisuuksia. Myös toisen työvaiheiden tiedostaminen antaa paremmat mahdollisuudet yhteisen päämäärän saavuttamisessa. (Leppänen 2000, ) Yleishyödyllisen yhteisön toimintaa säätelee myös velvollisuus. Velvollisuus asiakkaita, lahjoittajia sekä omaa luottamushenkilörivistöään kohtaan. Resurssien kohdistaminen oikeisiin toimintoihin ja oikeiden asioiden tekemiseen nousee ensisijaisen tärkeäksi yleishyödyllisen instituution toiminnassa. (Drucker 2008, 114.) Tämän vuoksi hankemallin tarkastelu ja sen tietoperustan mallintaminen ovat Oulun Yrittäjien toiminnan kannalta tärkeitä. Hankkeen eri vaiheet ja sidosryhmätahojen toiminnot on hyvä tiedostaa, vaikka yhdistyksen panos ei varsinaisesti olisikaan sidottu toiminnan kaikkiin vaiheisiin. Jalava ja Virtanen kuvaavat organisaation toimintojen kuten projektien tarvitsevan verkostoja. Olipa kyseessä sitten formaali tai informaali verkostorakenne on se välttämätön toiminnan onnistumisen ja toimivuuden kannalta. Nämä verkostot rakentavat hankkeen toimijajoukon, jotka omalta osaltaan sitoutuvat työhön ja yhdessä edustavat kokonaisvaltaista ajattelua. (1996, ) Formaali verkosto hankkeessa käsittää muodolliset sidosryhmät, eli viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteistyöverkoston. Informaali verkosto tarkoittaa tässä epävirallisia verkostoja, kuten toimijoiden omia sosiaalisia kontakteja. 17

18 Ketola toteaa, että hankkeeseen on pienempi kynnys ryhtyä kun verkostot on jo valmiiksi luotu. Hän sanookin, että valmiiksi luotujen verkostojen avulla on helpompi toimia kun sidosryhmät ovat entuudestaan tuttuja. ( , haastattelu.) Myös Tulimaa kertoo etukäteen luotujen verkostojen tärkeyden korostuvan hankkeessa. Yhteistyötoiminta taustalla auttaa myös hankkeen aikana. ( , haastattelu.) Seuraavaksi esittelen Oulun Yrittäjät ry:n hankkeen mahdolliset sidosryhmät. Toimijatahot olen jakanut neljään ryhmään: hankkeesta tulevan hyödyn saajat, hankkeen tuki ja ohjaustahot, rahoitustahot ja muut ryhmät. (Ryhmiin kootut tahot ovat vain esimerkkejä ja suuntaa antavia.) Hankkeesta tuleva hyöty voidaan jakaa suoraan jäsenyrityksille (asiakkaille) ja välillisesti jäsenyritysten asiakkaille eli loppuasiakkaille. Tukea ja ohjausta on saatavilla muun muassa Suomen Yrittäjiltä, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiltä, sekä Ouluseutu Yrityspalvelulta. Kolmiportaisen yrittäjäorganisaation kaksi ylempää porrasta toimivat hankkeen rakenteesta ja tavoitteista riippuen Oulun Yrittäjien hankkeessa hanketta tukevana tahona. Ouluseutu Yrityspalvelut taas on Oulun alueen yritysten ja toimialojen apuna muun muassa kehittämässä EUrahoitteisia hankkeita. Oulunseutu Yrityspalvelut auttaa hankkeen toiminnoissa ja hankkeen kulun suunnittelussa. (Ouluseutu Yrityspalvelut 2008, hakupäivä ) Rahoitus lähteitä hankkeeseen ovat esimerkiksi Oulun lääninhallitus, joka antaa EU:n rakennerahastoja koskevissa asioissa neuvontaa ja ohjausta (Lääninhallitus 2008, hakupäivä ). Työvoima- ja elinkeinokeskus tukee yhdistysten työllisyysperusteisia hankkeita. TE-keskuksen hanketoiminta perustuu EU:n rakennerahastojen sekä kotimaisen julkisen ja yksityisen rahoituksen apuun. (Työvoima- ja elinkeinokeskus 2007, hakupäivä ) Tekes puolestaan rahoittaa ja antaa asiantuntijapalveluita yritysten, oppilaitosten sekä muiden yhteisöjen tutkimus- ja kehitysprojektien mahdollistamiseksi (Tekes 2008, hakupäivä ). Muita rahoittajia/rahoituskanavia ovat Finnvera, Maakunnanliitto, Opetusministeriö, Raha-automaattiyhdistys RAY, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen 18

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Suunta 2011- johtamiseminaari

Suunta 2011- johtamiseminaari Suunta 2011- johtamiseminaari Johtajuutta monessa kerroksessa Johanna Ikäheimo Lappset Group Oy Lappsetin visio: Lappset luo puitteet kaikenikäisten ihmisten iloisille ulkoilukokemuksille. Kannustamme

Lisätiedot

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot