YHDISTYKSEN ROOLI HANKKEEN JOHTAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDISTYKSEN ROOLI HANKKEEN JOHTAMISESSA"

Transkriptio

1 Niina Rantala YHDISTYKSEN ROOLI HANKKEEN JOHTAMISESSA Hankkeen suunnittelijan -opas Oulun Yrittäjät ry:lle

2 YHDISTYKSEN ROOLI HANKKEEN JOHTAMISESSA Hankkeen suunnittelijan -opas Oulun Yrittäjät ry:lle Niina Rantala Opinnäytetyö Syksy 2008 Liiketalouden koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2

3 TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Koulutusohjelma: Liiketalouden koulutusohjelma Tekijä: Niina Rantala Opinnäytetyön nimi: Yhdistyksen rooli hankkeen johtamisessa Hankkeen suunnittelijan -opas Oulun Yrittäjät ry:lle Työn valmistumisvuosi: 2008 Sivumäärä + liitteet: TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia hankesuunnitelma Oulun Yrittäjät ry:lle sekä kartoittaa yhdistyksen mahdolliset roolivaihtoehdot hankkeessa. Mallin avulla yhdistyksen on helpompi lähteä toteuttamaan tulevia hankkeita ja löytää paikkansa hankeorganisaatiossa. Käsittelen työssäni muun muassa EU rahoitteisten hankkeiden käytäntöjä, sillä niiden suunnittelussa ja toteutuksessa organisaatiot kohtaavat useimmiten haasteita. Puutteellisen toteutuksen vuoksi epäonnistuneita hankkeita kohdataan liian usein. Tietoperustan tärkeimmiksi osa-alueiksi yhdistyksen hankeroolin kartoituksessa nousivat käsitteet yhdistys, johtaminen, hanke/projekti ja laatu. Toteutin opinnäytetyön toiminnallisena prosessina ja menetelmänä siinä käytin laadullisen tutkimuksen teemahaastattelua. Haastattelin yhdistyksen hankkeen mahdollisia sidosryhmätahoja sekä toimialan asiantuntijoita, joiden lausuntoja olen käyttänyt tukemaan tekemääni tietoperustaa sekä omia ratkaisujani. Yhdistyksen hankeroolin kartoittamisessa sovellan Sydänmaanlakan älykkään organisaation ja ihmiskeskeisen johtajuuden määritelmiä, joiden avulla hankkeen strategisen johtamisen linjaukset määrittyvät. Strategisen johtamisen välineenä toimii operatiivinen johtaminen. Hankkeen suunnittelijan -oppaan olen rakentanut EURA2007-järjestelmää hyödyntäen. Mahdollisina rooleina yhdistyksellä on välittäjäorganisaatiomuotoinen toiminta, hankkeen hallinnoijan rooli, johtoryhmän rooli, ohjausryhmän rooli tai projektipäällikön rooli. Hankkeen tarve tulee jäsenyrityksiltä ja tätä kautta yhdistys kokoaa itselleen hankkeen tarpeita vastaavan sidosryhmäverkoston ja valitsee oman roolinsa hankkeessa. Kehittämistehtävän raportti ja tuotos luovutetaan toimeksiantajan käyttöön sekä kirjallisessa että sähköisessä muodossa. Hankesuunnitelman ja roolikartoituksen toimivuutta on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida, mutta tulevaisuudessa käytäntö kertoo sen toimivuuden. Kehittämisehdotuksena toimeksiantajalle on työn joidenkin osaalueiden syventäminen. Asiasanat: yhdistys, laatu, projekti, johtaminen, projekti suunnittelu 3

4 ABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Degree Programme: Business Economics Author: Niina Rantala Title of thesis: Role of associations in project management Project planning -guide Year: 2008 Number of pages + appendices: 56 pages and 18 pages appendices ABSTRACT The aim of this thesis was to make a project plan for an enterprise association in the Oulun Yrittäjät ry, and also to survey the association potential roles of the association in projects. With the help of the project model, it will be easier for the union to execute future undertakings and to find their place in project organisations. In my report I discuss EU- financed project conventions, because organisations face difficulties while planning and executing them, because of the lacking execution projects. The subtext focuses on association, leadership, project and quality. The thesis is project-based and as a method I used qualitative theme interview. I interviewed relevant interest groups and also field experts. I used the collected data as a support for my subtext and my own decisions. I applied the definitions of the intelligent organization and people-centred leadership. With the help of such definitions, the project strategy of leadership was determined. The tool for strategic leadership was the operational leadership. The association possible roles are: middleman-organization type of operation, project administration role, management group role, guidance group role or project manager role. The need for a project comes from the member companies and through this the association gather up an interest group network, which matches with the needs. After this the Union can choose their own role in the project. The present development report and the output will be given to the employer, both in written and in electrical forms. Further development will require a more in-depth analysis of some sections of the work. Indexing terms: association, quality, project, leadership, project planning. 4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Yhdistyksen nykytilanteen kuvaus ja lähtökohdat Työn tarkoitus ja tavoitteet OPINNÄYTETYÖ PROSESSIN KUVAUS Kehittämistehtävän toteuttaminen Kehittämistehtävän menetelmät TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yhdistys Asiakkaat Sidosryhmät Yhteiskuntavastuu Lainsäädäntö KOKONAISVALTAINEN LAADUNHALLINTA HANKKEESSA HANKKEEN JOHTAMINEN Hanke Johtaminen Strateginen johtaminen Rooli operatiivisessa johtamisessa Vuorovaikutus ja roolit sekä niiden merkitys hankkeessa Hankkeen toteutus projektina Hankkeen luonne Hankkeen rahoitus Hankkeen suunnittelu Hankkeen suunnittelijan opas JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni tavoitteena oli luoda yhdistykselle hankkeen johtamiseen malli, josta yhdistyksen mahdolliset roolivaihtoehdot hankkeessa selviävät ja joka auttaa yhdistyksen luottamushenkilöitä hankesuunnittelussa. Opinnäytetyössä olen kartoittanut hankkeen toimintaympäristön, laadun ja hanketoiminnan perusteiden kautta hankkeen strategisen johtamisen linjaukset. Strategisen johtamisen välineenä toimii operatiivinen johtaminen, mitä kautta hankeroolit on kuvattu. Roolikartoituksen lisäksi opinnäytetyön tuotoksena on Hankkeen suunnittelijan -opas, jonka olen rakentanut opinnäytetyön raportin mukaisesti. Oppaan tavoitteena on antaa välineet yhdistyksen luottamushenkilöille hanketoiminnan suunnittelussa. Oppaaseen olen koonnut hanketoiminnan periaatteet, hankkeen toimintaympäristön merkityksen sekä hankesuunnittelun vaiheet. Hankesuunnitelma on koottu sähköisen EURA2007-järjestelmän pohjalta, jotta hankkeen suunnittelu olisi yhtenäinen EU-hankelinjausten ja säädösten kanssa. Opinnäytetyöni toimeksiantajana on Oulun Yrittäjät ry. Oulun Yrittäjät ry:stä puhuessani käytän käsitteitä organisaatio ja yhdistys. Hankeorganisaatiosta puhuessani tarkoitan hankkeen sidosryhmien muodostamaa ryhmää, missä Oulun Yrittäjät on valitsemassaan roolissa mukana. Yhdistys on laatinut Laatukäsikirjan ja Työkirjan, jotka määrittelevät toiminnan keskeisiä suuntaviivoja ja periaatteita. Samat periaatteet ovat myös opinnäytetyöni tietoperustan pohjana. Opinnäytetyössäni hankkeen toimintaperiaatteet pohjautuvat yhdistyksen laatukäsikirjaan. 1.1 Yhdistyksen nykytilanteen kuvaus ja lähtökohdat Oulun Yrittäjät ry on Oulun kaupungin alueella toimiva yrittäjien etujärjestö. Oulun Yrittäjät ry:n toimintaperusta muodostuu yhdistyksen toiminta- 6

7 ajatuksesta, säännöistä, jäsenistön odotuksista, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien antamista ja määrittelemistä tavoitteista sekä yhteiskunnan asettamista haasteista. Yhdistys toimii eri alan yrittäjien kuntakohtaisena yhteistyöverkostona. (Oulun Yrittäjät Työkirja 2008, hakupäivä ) Yhdistyksen organisaation hallintorakenne muodostuu Suomen Yrittäjistä, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä ja Oulun Yrittäjistä. Suomen Yrittäjillä on kolmiportainen organisaatiorakenne, jossa ylimpänä (valtakunnallisesti) toimii Suomen Yrittäjät, seuraavana ovat aluejärjestöt ja niiden alla paikallisyhdistykset. Oulun alueella aluejärjestönä toimii Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja paikallisyhdistyksenä Oulun Yrittäjät ry. Suomen Yrittäjissä on noin yritystä jäsenenä, aluejärjestöjä on 21 ja paikallisyhdistyksiä 412. Suomen Yrittäjien tehtävänä on ohjata aluejärjestöjen sekä paikallisyhdistyksien toimintaa, luomalla toiminnalle painopisteet ja suuntaviivat sekä säätelemällä ja auttamalla edunvalvontaa yrittäjien hyväksi. (Suomen Yrittäjät 2008, hakupäivä ) Toiminta-ajatuksena Oulun Yrittäjillä on toimia Oulun kaupungin alueella yrittäjien etujärjestönä, vaikuttaen muun muassa yrittäjien yrittäjä-, elinkeino, edunvalvonta- ja työnantajapoliittisiin asioihin. Toimintastrategiana yhdistyksellä on mahdollistaa yrittäjien aktiivista yhteistoimintaa kunnalliseen päätöksentekoon. Yhdistyksen painopistealue on toiminnan suuntaaminen suoraan kuntaorganisaatioon. Strategian saavuttamiseksi Oulun Yrittäjät ry suuntaa toimintansa jäseniin, mutta myös potentiaalisiin jäseniin, eri sidosryhmiin sekä koululaitoksiin. (Oulun Yrittäjät Työkirja 2008, hakupäivä ) Oulun Yrittäjien organisaatio muodostuu hallituksesta ja puheenjohtajasta. Hallitukseen kuuluu tällä hetkellä kymmenen jäsentä puheenjohtajan lisäksi. Hallitus on Oulun Yrittäjät ry:n toimeenpanevaelin, joka on myös oikeudellisesti vastuussa yhdistyksen toiminnasta. Keskeisimpiä tehtäviä hallituksella on yhdistyksen edustaminen sekä yhdistyksen asioiden hoitaminen. Yhdistyksen asioiden hoitamisella tarkoitetaan muun muassa jäsenkuntansa edustamista 7

8 suhteessa kunnanhallintoon päin. (Oulun Yrittäjien Työkirja 2008, hakupäivä ) Puheenjohtajan rooli korostuu yhdistyksen toiminnassa. Puheenjohtaja on yhdistyksen vastuullisin henkilö ja kantaa viimekädessä vastuun yhdistyksen toimintapolitiikasta. Puheenjohtaja on toisin sanoen Oulun Yrittäjien käyntikortti muihin sidosryhmiin päin. (Oulun Yrittäjät Työkirja 2008, hakupäivä ) Opinnäytetyössäni puheenjohtaja toimii Oulun Yrittäjien yhteyshenkilönä. Puheenjohtajan rooli korostuu myös haastattelujen ja lausuntojen osalta. Puheenjohtajaa haastattelemalla kartoitin puheenjohtajan empiirisen tiedon, joka on tärkeä osa työtäni. Opinnäytetyöni lähtökohtana on kesällä 2008 suorittamani ammatinharjoittelu, jonka suoritin Oulun Yrittäjillä. Tuotoksena ammatinharjoittelussa oli Laatukäsikirjan Työkirja-osio. Työkirja toimii Oulun Yrittäjillä ohjenuorana toiminnan perusajatuksista ja tehtävistä. Työkirjaan on koottu haastattelujen ja muun materiaalin perusteella luottamushenkilöiden toimenkuvat, yhdistyksen toiminta-ajatus sekä käytännön työtehtävät. Toiminnanprosessit on kirjoitettu työohjeiksi ja kuvattu prosessikaavioina sähköiseen muotoon. Opinnäytetyön tuotos eli hankejohtamisen roolikartoitus tulee osaksi Laatukäsikirjan Työkirjaa. Laatukäsikirja antaa näin ollen lähtökohdat työlleni. 1.2 Työn tarkoitus ja tavoitteet Opinnäytetyön tavoitteena on rakentaa malli Oulun Yrittäjät ry:lle, minkä avulla yhdistyksen on helpompi lähteä toteuttamaan tulevia hankkeita. Yhdistyksen roolin kartoittamisen lähtökohtana on yhdistyksen toimijoiden tehtävänkuvien keventäminen, yhtenäistäminen sekä täsmentäminen. Tulostavoitteet: Kartoittaa Oulun Yrittäjien rooli hankkeessa ja luoda opas hankkeen suunnitteluun. 8

9 Täydentää Laatukäsikirjaa hankkeen suunnittelun osalta ja olla ohjenuorana Oulun Yrittäjien hallituksen toiminnassa. Toiminnalliset tavoitteet: Kehittää toimintaa ja säästää resursseja. Palvella yhdistyksen toiminnallisia tavoitteita, helpottaa hankkeen suunnittelua ja sen etenemistä. Yhdistyksen roolin kartoittaminen ja täsmentäminen hankkeessa on ensisijaisen tärkeää Oulun Yrittäjille. Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on luottamushenkilöorganisaatio ja tämän vuoksi luottamushenkilöiden resurssien säästäminen on toiminnan jatkuvuuden yhtenä edellytyksenä. Luottamushenkilöllä tässä työssä tarkoitan yhdistykseen valtuutettua rivijäsentä, jolle on määritelty tehtävä yhdistyksen toiminnassa. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen ja yhdistyskäytänteiden mukaisesti luottamushenkilöiden nopea vaihtuvuus tarvitsee tuekseen dokumentoituja ohjeita eri toimintamalleista. Toimintamallit kertovat, miten toimitaan eri tilanteissa. Ne tulevat yhdistyksen strategisten valintojen kautta. Toimintamallit helpottavat toimijoiden rooleja eri tilanteissa. Oulun Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Ketola ( , haastattelu) toteaa, että malli on tärkeä muun muassa yhdistykseen tuleville uusille toimijoille ja nimenomaan sellaisille henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta hanketoiminnasta ja hankkeessa mukana olosta. 9

10 2 OPINNÄYTETYÖ PROSESSIN KUVAUS 2.1 Kehittämistehtävän toteuttaminen Tärkeimmiksi osa-alueiksi hankkeen johtamisen roolikartoituksessa nousivat käsitteet yhdistys, johtaminen, hanke/projekti ja laatu. Tässä työssä tarkastelen käsitteitä roolikartoittamisen ja hankkeen suunnittelun näkökulmasta. Johtamisroolin valintaa tarkasteltaessa itse johtamiskäsitettä on hyvä avata. Yhdistyskäsitettä tarkasteltaessa huomioin hankkeen toimijan roolissa olevan yhdistyksen. Hanke/projekti kertoo, minkä tarkastelusta on kysymys ja laatu ohjaa sekä työtä että yhdistyksen hanketoimintaa. Puheenjohtajan kanssa käymien keskustelujen pohjalta rahoitus nousi erääksi pääkohdaksi, mutta päädyimme ratkaisuun, että tarkastelen hankerahoitusta yleisellä tasolla. Hankerahoituksessa tarkastelen pääasiallisesti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankemalleja. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäinen osio on opinnäytetyön raportti, jossa kerron tietoperustan kautta tekemiäni valintoja ja ratkaisuja yhdistyksen roolin kartoittamiseen hankkeessa ja hankkeen suunnittelun kulkua. Toinen osio on hankkeen suunnittelijan opas, mikä on liitteenä opinnäytetyössä. Oppaaseen kokoan kaiken yhdistyksen kannalta tarpeellisen tiedon hankesuunnitteluun. Opinnäytetyö koostuu siis näistä kahdesta osiosta, jotka yhdessä tarkasteltuna antavat kokonaisvaltaisen käsityksen roolikartoituksesta ja hankkeen suunnittelusta. Näiden kahden osion lisäksi pidän koko prosessin ajan päiväkirjaa, joka tukee opinnäytetyöni tekemistä, jota ei julkaista opinnäytetyön mukana. Opinnäytetyöpäiväkirjan pohjalta olen esittänyt opinnäytetyöprosessin kaaviona (ks. liite 1). Hankkeen suunnittelijan oppaaseen olen koonnut tietoperustan pohjalta hankesuunnitteluun vaikuttavia asioita. Oppaassa kerron muun muassa hanketoiminnan kulun projektitoiminnan kautta, hankkeen toimintaympäristön kuvauksen ja sen merkityksen sekä hankkeen suunnittelun vaiheet EURA2007-järjestelmän 10

11 mukaisesti. Oppaan loppuun olen koonnut hankkeessa mahdollisesti toimivien tahojen yhteystiedot helpottamaan hankkeen toimijoiden kartoittamisessa. Opinnäytetyö on sekä paperiversiona että cd-levykkeenä. Sähköisestä versiosta lukija voi tarkastella hyperlinkkien kautta lähemmin muun muassa lainsäädäntöä, yhdistyksen sääntöjä sekä jäsentiedotetta. Myös liitteet avautuvat hyperlinkkien kautta vaivattomammin. Käytännön syistä en ole liittänyt edellä mainittuja Internet-sivustoja työhön liitteiksi, sillä työn sisällön ymmärtämiseksi ne eivät ole pakollisia osia mutta antavat kuitenkin lisäarvoa ja väriä työlle. 2.2 Kehittämistehtävän menetelmät Valitsin työni raportointiasuksi vetoketjumallin. Mielestäni vetoketjumalli sopii toiminnalliseen opinnäytetyöhön erinomaisesti, sillä siinä tietoperusta ja tulokset kulkevat rintarinnan aina johtopäätöksiin asti. Vetoketjumallista ei ole vakiintunutta ohjeistusta, joten sovellan mallia työhöni sopivaksi. Kerron ennen tietoperustaa tiedonkeruumenetelmät haastattelujen suunnittelusta aina niiden toteutumiseen asti, sillä haastatteluista tulleita lausuntoja olen kuljettanut tietoperustan mukana tulosten ja valintojeni tukemiseksi. Tämän opinnäytetyön toteutus on toiminnallinen ja menetelmänä käytän laadullisen tutkimuksen teemahaastattelua. Vilkka määrittelee toiminnallisen opinnäytetyön prosessiksi, jossa opiskelija tuottaa fyysisen tuotoksen tai kehittää jotakin toiminnallista osa-aluetta. Toiminnallisessa opinnäytetyössä opiskelija kirjoittaa raporttia, minkä avulla osoittaa oman ammatillisen osaamisensa, tiedot ja taidot. (2006, 76.) Toimintatutkimuksen ja toiminnallisen opinnäytetyön raja on ajoittain häilyvä. Jalava ja Virtanen (1996, 83) määrittelevät toimintatutkimuksen prosessiksi, jossa hankitaan tietoa kohdeilmiöstä, mutta myös yritetään saada aikaiseksi muutosta organisaatiossa uusien tulosten ja toimintatapojen valossa. Työni tarkoitus on Oulun Yrittäjille parhaan toimintatavan löytäminen. Opinnäytetyöni poikkeaa varsinaisesta 11

12 toimintatutkimuksesta, sillä yhdistys ei vielä ole toteuttanut hankkeita, joiden toimintamalleihin opinnäytetyöstäni syntyviä tuloksia voisi peilata. Vilkan ja Airaksisen (2003, 63 64) mukaan toiminnallisen opinnäytetyön tiedon keräämiseen teemahaastattelu on menetelmä, jolla haastateltavilta pyritään saamaan suuntaa antavaa tietoa, jota parhaimmillaan voidaan käyttää opinnäytetyön tietoperustan tukemisessa. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa haastattelutilannetta viedään eteenpäin teemojen avulla. Teemojen avulla etenevä haastattelu ei sido haastattelutilannetta liiaksi tiettyjen kysymysten varjoon, mutta teemat kuitenkin pitävät haastattelutilannetta tiettyjen asiakokonaisuuksien sisällä. Tässä menetelmässä tutkittavien kokemukset ja näkemykset pääsevät vapaammin esille kuin esimerkiksi strukturoidussa haastattelussa. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Ensimmäinen palaveri Oulun Yrittäjien hallituksen puheenjohtajan kanssa pidettiin viikolla 41. Keskustelimme muun muassa siitä, mitä tahoja kannattaisi haastatella ja mitä odotuksia yhdistyksellä on työlle. Toinen palaveri pidettiin kun tietoperusta ja teemahaastattelurunko olivat alustavasti valmiina. Viikolla 44 pidetyssä palaverissa pohdimme hallituksen puheenjohtajan kanssa ideariihen muodossa työn etenemistä sekä sidosryhmien haastatteluja. Työni tietoperustan tueksi haastattelin Oulun Yrittäjien yhteistyötahoja sekä yhdistyksen puheenjohtajaa Jorma Ketolaa, lisäksi haastattelin yhdistysnäkökulman löytämiseksi toisen yhdistyksen luottamushenkilöä, jolla on kokemusta hanketoiminnasta. Aineistonkeräämiseen käytin laadullisen tutkimuksen teemahaastattelumenetelmää. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut litteroida haastatteluja sanasta sanaan vaan käytin haastatteluista tulleita tuloksia tutkimusaineistona työstämäni tietoperustan ja omien työssä tekemieni valintojeni tukemiseksi. Yhteistyötahojen haastatteluja varten tein teemahaastattelurungon (ks. liite 2). Haastattelurungon teemat mukailevat opinnäytetyörakenteen otsikointia. Pääteemat tulevat pääotsikoiden mukaan, joiden alle olen koonnut alateemoja työstämäni tietoperustan pohjalta. Suoritin haastattelut viikolla 46. Otin ensin yhteyttä haastateltaviin puhelimitse ja varmistin suostumisen haastatteluun. 12

13 Puhelimessa kerroin haastateltaville haastattelun tarkoituksen ja sovimme yhdessä haastateltavan kanssa haastattelun ajankohdan ja paikan. Haastattelin Oulun Yrittäjien aluejärjestön Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien yhteyspäällikköä Sari Reinikainen-Lainetta, Oulun seudun yrittäjänaiset ry:n puheenjohtajaa Sirpa Tulimaata ja Ouluseutu Yrityspalvelun johtajaa Esa Riippaa. Haastateltavien lausuntoja ja mietintöjä kuljetan tietoperustan mukana. Haastattelut etenivät teemahaastattelurungon mukaisesti ja kestivät puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Haastateltavat kertoivat näkemyksiään hanketoiminnasta ja yhdistyskäytänteistä hankkeeseen vaikuttavilta osilta. Kysyin haastateltavilta alkuun oman hankehistoriansa ja hankemuodot, joissa haastateltavat ovat olleet mukana. Haastateltavien asiantuntijuuden sekä omien käytäntöjen kokemuksiensa kautta pyrin tuomaan opinnäytetyössäni esille kerätyn aineiston luotettavuuden sekä ajankohtaisuuden. Haastateltavilla on kokemusta EU-rahoitteisista hankkeista, joten myös opinnäytetyössä esille nousseiden rakennerahastojen näkökulmia on helpompi tarkastella. Laatimani haastattelurungon teemat sopivat hyvin haastattelutilanteisiin ja haastateltavien taustoihin. Teemat etenivät loogisesti ja alateemat tulivat esille useasti ilman, että edes esitin kysymystä. Aineiston keräämiseen vaikutti haastateltavien sitoutuminen haastatteluun ja avoin asenne kertoa kokemiaan ja tietämiään asioita hankesuunnittelusta ja hanketoiminnasta. Kuuntelin nauhoittamani haastattelut ja poimin teemojen mukaan asiakohtia, joihin haastattelujen avulla pyrin löytämään vastauksia tai tukemaan tietoperustaani. Liitin haastatteluista tulleet asiat tietoperustan tueksi. Lisäsin myös omat tulkintani asiakohdista ja kirjoitin työn tietoperustan tuloksineen valmiiksi. Lähetin vielä haastateltaville työn luettavaksi ennen sen luovuttamista ohjaavalle opettajalle. Haastateltavien hyväksynnän jälkeen työstin johtopäätökset ja pohdinnan samoin kuin valmistelin liitteenä olevan tuotoksen loppuun. Tämän jälkeen luovutin työn viikkoa ennen esitysseminaaria ohjaavalle opettajalle ja opponenteille arvioitavaksi. 13

14 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Edellä olen kertonut Oulun Yrittäjien toiminta-ajatuksen ja yhdistyksen asettamat lähtökohdat työlle, nyt tarkastelen yhdistyskäyttäytymistä yleisellä tasolla ja ympäristöä, missä yhdistys toimii ja millä periaatteilla. Yhdistyksen roolin löytäminen hankkeen johtamisessa sisältää muun muassa yhdistyksen toimintaperiaatteet ja sidosryhmien odotukset. Tarkastelen myös yhdistyksen yhteiskuntavastuun ja toimintaa säätelevän lainsäädännön merkitystä hankkeessa. Yhdistystä koskeva laki on hyvin laaja, eikä työn tavoitteiden kannalta ole tarpeellista tarkastella kaikkia yhdistykseen vaikuttavia lainsäädännöllisiä kohtia, joten tarkastelen juridista puolta vain hankkeeseen vaikuttavien tekijöiden osalta. 3.1 Yhdistys Yhdistys on voittoa tavoittelematon luottamushenkilöorganisaatio, jonka toimintaa ohjaa luottamushenkilöiden arvot, visiot sekä omasta halusta sitoutuminen niin yhdistyksen toimintaan kuin tavoitteisiinkin (Drucker 2008, 8). Yhdistystoiminnan ero yritystoimintaan on kiteytetysti sen suhtautuminen voiton tuottamiseen. Yhdistyksestä käytetään monesti sanaa non-profit, mikä nimensä mukaisesti tarkoittaa voittoa tavoittelematonta. Toiminnan taloudellisen ajattelun perustana on, että kulut ja tuotot ovat yhtä suuret. Voittoa ei siis tavoitella, eikä sitä pidäkään jäädä. (Rönnberg 1999, 79.) Yhdistyksen taloudellinen perusta ohjaa toimintaa muun muassa siten, että niukat resurssit on kohdistettava oikeisiin asioihin ja tehtäviin. Toiminnan linjaukset tulevat pitkälti asiakkaiden eli jäsenyritysten tarpeiden ja odotuksien kautta. Drucker (2008, 63) toteaa, että yleishyödyllinen instituutio ei ole vain palveluja tarjoava taho vaan sen perimmäisenä tarkoituksena on tarjota asiakkailleen palveluja, joille se saa niissä aikaan haluttua muutosta. 14

15 Yhdistyksen on syytä tiedostaa asiakkaan tarpeet ja odotukset. Tämän vuoksi on tärkeä tuntea asiakkaat. Tietää, mitä asiakkaat haluavat eikä, mitä organisaatio haluaa tarjota. (Drucker 2008, 65.) Vaikka Drucker puhuu yleisesti yleishyödyllisen yhteisön toiminnan periaatteista ja toiminnan linjauksista sekä asiakkaan kuuntelemisen tärkeydestä, sopivat mielestäni kaikki Druckerin edellä mainitsemat asiat myös yhdistyksen hanketoiminnan periaatteisiin. Yhdistyksen ryhtyessä hankkeeseen on toiminnan linjaukset huomioitava sellaisenaan kuin ne on yleisesti yhdistyksen toiminnalle asetettu, myös linjaukset on nähtävä samoin periaattein hanketoiminnan osalta. Yhdistyksen itsetarkoituksena ei ole hanketoiminnan pyörittäminen ja hankkeisiin ryhtyminen, mutta hyvien tavoitteiden pohjalta niihin kannattaa lähteä. Yhdistyksille on luotu hyvät mahdollisuudet lähteä hankkeisiin mukaan. Roolin ja panoksen suuruuden yhdistys päättää itse. (Reinikainen-Laine , haastattelu.) 3.2 Asiakkaat Oulun Yrittäjillä on tällä hetkellä noin 1300 jäsenyritystä. Jäsenyritykset ovat eri toimialoilta ja yritysten henkilöstömäärät vaihtelevat yhdenhengen toiminimistä aina tuhannen hengen yrityksiin asti. Jäsenyritysten määrä on ollut huimassa kasvussa jo yhdistyksen alkuvaiheista alkaen. (Oulun Yrittäjien jäsenrekisteri 2008, hakupäivä ) Kesällä ammatinharjoittelussa suorittamassani kyselyssä Oulun Yrittäjien jäsenet kertoivat muun muassa odotuksistaan yhdistykseltä. Päällimmäiseksi nousivat verkostoituminen, turvaverkon luoma turvallisuuden tunne, tieto yrittäjyydestä ja yrittämiseen liittyvistä asioista sekä paikallinen toiminta. Vaikka kesällä jäsenlehteen suorittamani kysely ei varsinaisesti liittynyt opinnäytetyöni aiheeseen, on sieltä saamien vastausten pohjalta nähtävissä, että jäsenyrityksen odottavat yhdistykseltä muun muassa keinoja ja apuja oman yritystoimintansa edistämiseksi. (Jäsentiedotteen voit lukea tästä). 15

16 Jäsenyritysten rooli hankkeessa on ensisijainen. Hankeidea tulee asiakkailta, joten tarve hankkeelle on todellinen. Kartoitus jäsenyritysten hanketarpeelle voidaan tehdä monella tavalla. Yhdistys voi tehdä kyselyn, jonka pohjalta voidaan kartoittaa asiakkaiden tämän hetkinen tarve. Mitä yrittäjät haluavat kehittää, esimerkiksi jonkin tietyn toiminnan osa-alueen tai koulutuksen järjestäminen? Hankkeen käynnistämisen tarve tulee asiakkaalta. Ketola ( , haastattelu) näkee jäsenyritysten tarpeiden kartoittamisen tärkeänä. Hankkeesta pyritään saamaan mahdollisimman suuri hyöty asiakkaalle, joka olisi niin sanottua pysyvää hyötyä. 3.3 Sidosryhmät Sidosryhmien esittely, kartoitus ja huomioiminen hankkeen suunnittelussa ja yhdistyksen roolin löytämisessä on tarpeellista, jotta niiden merkitys tulee esille hankkeessa. Hankkeeseen tarvitaan yleensä useita eri toimijoita, jotta sen onnistuminen voitaisiin taata. Toimijoiden roolit vaihtelevat hankkeessa mutta kaikkien toimijoiden roolit ovat yhtä tärkeitä hankkeen onnistumisen kannalta. Sidosryhmät kattavat kaikki ne eri tahot, joiden toiminta on jollain tapaa yhteyksissä organisaation toimintaan. Suhde voi pohjautua omistajuuteen, asiakassuhteisiin, lainsäädännön velvoitteisiin kuten viranomaistahoihin tai yhteistyökumppaneihin kuten rahoittajiin tai esimerkiksi muihin hankkeessa mukana oleviin tahoihin. Sidosryhmälähtöinen toimintamalli on joukko eri toimijatahoja, missä organisaatio on vain yksi taho muiden joukossa kokonaisvaltaisen toimintaympäristön tarkastelussa. (Talvio & Välimaa 2004, 49.) Vaikka sidosryhmälähtöinen toimintamalli on toimiva, on siinä muistettava vuorovaikutuksellisuuden toimivuus yhteistyötä tehostavana ja edistävä. Talvio ja Välimaa (2004, 53) kuvailevat yhteistyössä syntyvää sidosryhmäväsymystä, jota ilmenee kun sidosryhmiltä odotetaan jatkuvaa vuorovaikutuksellisuutta ja näin ollen kuormitetaan tahoja ehkä hieman turhillakin yhteydenotoilla. Talvion 16

17 ja Välimaan kuvaileman sidosryhmäväsymyksen ehkäisemiseksi hankkeen sidosryhmien roolit ja toimijoiden tehtävät on hyvä tiedostaa. Roolikartoitus osoittaa eri toimijoiden paikat ja toiminnot hankkeessa, joiden avulla hanketoiminnasta tehdään mahdollisimman joustavaa ja tehokasta sidosryhmien välille. Reinikainen-Laine on Talvion ja Välimaan kanssa samaa mieltä. Yhteistyö hankkeessa on tärkeää ja sen toimivuus yhtenä onnistumisen edellytyksenä, mutta sidosryhmiä ei kuitenkaan saa rasittaa niin sanotuilla turhilla toimintamalleilla tai paisuttaa yhteistyötä liian raskaaksi. ( , haastattelu.) Toiminnan tarkastelussa on tärkeää yhteistyövaatimusten analysointi. Yhteistyötilanteiden määrittely työprosessin eri vaiheissa parantaa toimintojen onnistumismahdollisuuksia. Myös toisen työvaiheiden tiedostaminen antaa paremmat mahdollisuudet yhteisen päämäärän saavuttamisessa. (Leppänen 2000, ) Yleishyödyllisen yhteisön toimintaa säätelee myös velvollisuus. Velvollisuus asiakkaita, lahjoittajia sekä omaa luottamushenkilörivistöään kohtaan. Resurssien kohdistaminen oikeisiin toimintoihin ja oikeiden asioiden tekemiseen nousee ensisijaisen tärkeäksi yleishyödyllisen instituution toiminnassa. (Drucker 2008, 114.) Tämän vuoksi hankemallin tarkastelu ja sen tietoperustan mallintaminen ovat Oulun Yrittäjien toiminnan kannalta tärkeitä. Hankkeen eri vaiheet ja sidosryhmätahojen toiminnot on hyvä tiedostaa, vaikka yhdistyksen panos ei varsinaisesti olisikaan sidottu toiminnan kaikkiin vaiheisiin. Jalava ja Virtanen kuvaavat organisaation toimintojen kuten projektien tarvitsevan verkostoja. Olipa kyseessä sitten formaali tai informaali verkostorakenne on se välttämätön toiminnan onnistumisen ja toimivuuden kannalta. Nämä verkostot rakentavat hankkeen toimijajoukon, jotka omalta osaltaan sitoutuvat työhön ja yhdessä edustavat kokonaisvaltaista ajattelua. (1996, ) Formaali verkosto hankkeessa käsittää muodolliset sidosryhmät, eli viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteistyöverkoston. Informaali verkosto tarkoittaa tässä epävirallisia verkostoja, kuten toimijoiden omia sosiaalisia kontakteja. 17

18 Ketola toteaa, että hankkeeseen on pienempi kynnys ryhtyä kun verkostot on jo valmiiksi luotu. Hän sanookin, että valmiiksi luotujen verkostojen avulla on helpompi toimia kun sidosryhmät ovat entuudestaan tuttuja. ( , haastattelu.) Myös Tulimaa kertoo etukäteen luotujen verkostojen tärkeyden korostuvan hankkeessa. Yhteistyötoiminta taustalla auttaa myös hankkeen aikana. ( , haastattelu.) Seuraavaksi esittelen Oulun Yrittäjät ry:n hankkeen mahdolliset sidosryhmät. Toimijatahot olen jakanut neljään ryhmään: hankkeesta tulevan hyödyn saajat, hankkeen tuki ja ohjaustahot, rahoitustahot ja muut ryhmät. (Ryhmiin kootut tahot ovat vain esimerkkejä ja suuntaa antavia.) Hankkeesta tuleva hyöty voidaan jakaa suoraan jäsenyrityksille (asiakkaille) ja välillisesti jäsenyritysten asiakkaille eli loppuasiakkaille. Tukea ja ohjausta on saatavilla muun muassa Suomen Yrittäjiltä, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiltä, sekä Ouluseutu Yrityspalvelulta. Kolmiportaisen yrittäjäorganisaation kaksi ylempää porrasta toimivat hankkeen rakenteesta ja tavoitteista riippuen Oulun Yrittäjien hankkeessa hanketta tukevana tahona. Ouluseutu Yrityspalvelut taas on Oulun alueen yritysten ja toimialojen apuna muun muassa kehittämässä EUrahoitteisia hankkeita. Oulunseutu Yrityspalvelut auttaa hankkeen toiminnoissa ja hankkeen kulun suunnittelussa. (Ouluseutu Yrityspalvelut 2008, hakupäivä ) Rahoitus lähteitä hankkeeseen ovat esimerkiksi Oulun lääninhallitus, joka antaa EU:n rakennerahastoja koskevissa asioissa neuvontaa ja ohjausta (Lääninhallitus 2008, hakupäivä ). Työvoima- ja elinkeinokeskus tukee yhdistysten työllisyysperusteisia hankkeita. TE-keskuksen hanketoiminta perustuu EU:n rakennerahastojen sekä kotimaisen julkisen ja yksityisen rahoituksen apuun. (Työvoima- ja elinkeinokeskus 2007, hakupäivä ) Tekes puolestaan rahoittaa ja antaa asiantuntijapalveluita yritysten, oppilaitosten sekä muiden yhteisöjen tutkimus- ja kehitysprojektien mahdollistamiseksi (Tekes 2008, hakupäivä ). Muita rahoittajia/rahoituskanavia ovat Finnvera, Maakunnanliitto, Opetusministeriö, Raha-automaattiyhdistys RAY, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen 18

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus

Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus HYVÄN OHJAUKSEN VARMISTAMINEN 12.5.2015 Pasi Kallioinen Taustaa Keskeyttämiset Ohjauksen / ohjaamattomuuden vaikutus?» Ohjauksen korkean laadun takaaminen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Palkintojenjakotilaisuus 6.11.2008

Palkintojenjakotilaisuus 6.11.2008 www.pwc.com/fi PwC Palkintojenjakotilaisuus 6.11.2008 Tilaisuuden avaus ja Avoin raportti -kilpailu Kari Lydman Yhdistysten ja säätiöiden hyvät raportointikäytännöt Samuli Perälä Verotuksen haasteet OIa

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot