Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 Meidän perhe menee kouluun meidän perhe menee kouluun -projektin raportti Marjo Hakala, Elina Salo, Minna Voltti aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n julkaisusarjan raportti numero: 5

2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 2. Taustaa 3. Tavoitteet, päämäärä ja kohderyhmä 4. Resurssit 5 Toimintamalli ja menetelmät 5.1 Projektin viestintä 5.2 Projektin alkuvaihe ja Pohjanmaan alueen toiminta Perheiden haku ja valinta Pohjanmaalla Perheviikonloput Pohjanmaalla Alueseminaarit Pohjanmaalla 5.3 Projektin keskivaihe ja pääkaupunkiseudun toiminta Perheiden haku ja valinta pääkaupunkiseudulla Perheviikonloput pääkaupunkiseudulla Alueseminaarit pääkaupunkiseudulla 5.4 Projektin loppuvaihe 6 Arviointi 7 Pohdinta Liitteet Henkilöstöresurssit Projektin johtoryhmä Projektin ohjausryhmät Dysfaattisen lapsen koulunaloitus -alueseminaarit Dysfasiakoulutus Projektin loppuseminaari

3 Meidän perhe menee kouluun -projekti MARJO HAKALA, ELINA SALO, MINNA VOLTTI 1 Tiivistelmä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Meidän perhe menee kouluun projekti oli osa Rahaautomaattiyhdistyksen oppimisvaikeusohjelmaa. Projektin lähtökohtana oli, että tukitoimista huolimatta monilla lapsilla, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia, todetaan oppimisvaikeuksia kouluiässä. Koulun alkaessa lasten terapiat vähenevät tai loppuvat, ja vanhemmat kokevat usein jäävänsä tässä elämäntilanteessa yksin ilman tietoa ja tukea. Myös kuntoutusohjausta on vähän tarjolla ja sen määrä on paikkakuntakohtainen. Perheiden on usein vaikea löytää vertaistukea, vaikka sen merkitys on perheelle tärkeä. Projektin kohderyhmänä olivat perheet, joiden esiopetusikäisellä lapsella on dysfasia. Toiminta käynnistyi syksyllä 2007 Pohjanmaalla ja laajeni pääkaupunkiseudulle syksyllä Perheitä oli mukana yhteensä 27 ja he kokoontuivat viikonlopputapaamisiin 5 6 kertaa projektin aikana. Projektin tavoitteena oli ennaltaehkäistä esiopetusikäisen lapsen riskiä saada oppimisvaikeuksia kouluiässä ja tukea perhettä koulunaloitusvaiheessa sekä verkostoitua vertaistukiryhmän kanssa. Tarkoituksena oli myös lisätä perheiden jaksamista koulunaloitusvaiheessa ja antaa arjen työkaluja perheelle lapsen koulunkäynnin tukemiseksi. Tavoitteena oli myös tiedottaa päivähoidon ja koulun henkilöstöä vertaistuen merkityksestä, jotta he osaisivat paremmin ohjata perheitä vertaistuen piiriin. Projektin kuluessa luotiin internetiin keskustelusivusto ja tietolinkkisivusto, jonka kautta perheet löytävät jatkossakin vertaistukea ja tietoa koulunaloitusvaiheeseen liittyvistä asioista. Lisäksi julkaistiin perheille suunnattu Kielelliset erityisvaikeudet koulunaloitusvaiheessa opas sekä opas toimintamallista yhdistysten käyttöön. 2 Taustaa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kolmivuotisen Meidän perhe menee kouluun projektin rahoitti Rahaautomaattiyhdistys ja se oli osa Raha-automaattiyhdistyksen oppimisvaikeusohjelmaa. Suomessa on esitetty, että arviolta 3-5 prosentilla kustakin ikäluokasta on kielellisiä erityisvaikeuksia (dysfasia). Kielelliset erityisvaikeudet ilmenevät puheen ja kielen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena. Koulunaloitus tuo muutosta koko perheen elämään. Jos lapsi kehittyy eri tavalla kuin ikätoverinsa, se tuo lisähaasteita vanhemmuuteen. Kielelliset erityisvaikeudet lisäävät selkeästi oppimisvaikeuksien riskiä kouluiässä. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen saattaa olla hidasta ja lapsella voi olla vaikeuksia vieraiden kielten sekä matematiikan oppimisessa. Jos kielellinen erityisvaikeus ja siihen liittyvät tuen tarpeet tunnistettaisiin paremmin, ilmenisi lapsilla vähemmän oppimis- ja keskittymisvaikeuksia, vuorovaikutusongelmia ja myöhemmin elämässä mielenterveysongelmia, työrajoitteisuutta ja syrjäytymistä. (Asikainen, M Diagnosing Specific Language Impairment) Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 2

4 Vuoden 2004 aikana kasvoi eniten (18%) niiden oppilaiden määrä, jotka siirrettiin erityisopetukseen kielenkehityksen häiriöistä johtuvien oppimisvaikeuksien takia. Myös erityisopetuksen järjestämistavoissa on suuria maakunnallisia eroja. (Opettaja-lehti 1-2/2006) Kuntoutusohjausta on tarjolla perheille vähän tai ei lainkaan ja sen määrä riippuu asuinpaikkakunnasta. Yleensä myös lapsen saamat terapiat vähenevät tai loppuvat kokonaan koulunaloitusvaiheessa. Vaikka lapsi saisikin koulussa erilaisia tukitoimia, niin vanhemmat kokevat usein jäävänsä yksin sekä ilman tukea ja tietoa asioista. Perheessä korostuu vertaistuen merkitys, mutta vanhemmat eivät aina tunne muita perheitä, joiden lapsella on kielellisiä erityisvaikeuksia. Vertaisryhmiä on vaikea löytää. Vanhemmat kaipaavat myös tietoa sekä käytännön ohjausta ja vinkkejä arkeen, jotta perhe voisi tukea lastaan koulunaloitusvaiheessa mahdollisimman hyvin. Perheet kaipaavat nykyään vertaistukea usein enemmän kertaluontoisesti ja johonkin yksittäiseen asiaan. Tuen pitäisi olla asuinpaikasta riippumatonta. Vanhemmat toivoisivat saavansa vertaistukea myös kevyemmällä rakenteella kuin perinteisen yhdistystoiminnan avulla ja monesti toivotaan, että se ei olisi sidottu aikaan ja paikkaan. Vertaistuella on suuri merkitys jaksamiselle ja elämänhallinnalle. Vertaistuki perustuu yhteisten kokemusten jakamiseen ja sillä tarkoitetaan kahta tai useampaa ihmistä, joita yhdistää jokin ongelma tai samankaltainen elämäntilanne. Kun elämään tulee muutoksia, uusi elämäntilanne vaatii sopeutumista ja uuden elämän haltuun ottamista. Vertaisryhmissä on tarkoitus tukea ja vahvistaa arkipäivän selviytymistä sekä sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen, kuten esimerkiksi vamman tai sairauden aiheuttamiin muutoksiin. 3 Tavoitteet, päämäärä ja kohderyhmä Projektissa pyrittiin tavoittamaan perheet, joiden esiopetusikäisellä lapsella on kielellisistä vaikeuksista johtuen riski saada kouluiässä oppimisvaikeuksia. Tavoitteena oli myös muodostaa perheistä vertaisryhmiä. Tavoitteena oli, että perheet saavat yhteisissä tapaamisissa tietoa kielellisistä erityisvaikeuksista ja siitä, miten he voivat tukea omaa lastaan ja näin ehkäistä myöhempiä oppimisvaikeuksia. Tapaamisten tavoitteena oli myös lisätä perheiden voimavaroja. Lapset, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia, ovat pääsääntöisesti kuntoutuksellisista syistä päivähoidossa. Vanhemmat eivät kuitenkaan tiedä lapsensa päivähoitoryhmän muiden lasten haasteista. Päivähoidon henkilökunnalla olisikin mahdollisuus tavoittaa perheitä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa ja tutustuttaa heitä toisiinsa. Projektin yhtenä tavoitteena oli lisätä päivähoidon ja koulun henkilökunnan tietoutta kielellisistä erityisvaikeuksista ja vertaistuen merkityksestä perheille. Projektin kuluessa tavoitteena oli myös luoda internetiin keskustelusivusto sekä tietolinkkisivusto, jonka kautta perheet löytävät jatkossakin vertaistukea ja tietoa koulunaloitusvaiheeseen liittyvistä asioista. 3 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

5 4 Resurssit Projektille saatiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus kolmeksi vuodeksi ( ). Projektikoordinaattori aloitti työnsä maaliskuussa Toinen työntekijä palkattiin keväällä 2008, kun toiminta laajeni pääkaupunkiseudulle. Projektin työntekijöiden toimipisteenä oli Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Tampereen aluetoimisto. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto antoi myös muiden työntekijöiden resursseja projektiin. Johtoryhmän tehtävinä olivat asiantuntija-avun antaminen, innovointi, seuranta ja valvonta sekä arviointi projektista ja sen etenemisestä. Projektilla oli myös kaksi paikallista ohjausryhmää. Ohjausryhmien tehtävinä olivat asiantuntija-avun antaminen, innovointi, seuranta, valvonta ja arviointi projektista ja sen etenemisestä. Lisäksi heillä oli tietoa paikallisista käytännöistä ja toimijoista. 5. Toimintamalli ja -menetelmät Projekti aloitettiin Etelä-Pohjanmaalla keväällä Tämän alueen kahden ryhmän perheiden tapaamiset ajoittuivat vuoden 2007 syksystä vuoden 2008 loppuun. Pääkaupunkiseudulla toiminta alkoi keväällä 2008, ja alueen kahden ryhmän perheiden tapaamiset ajoittuivat vuoden 2008 syksystä vuoden 2009 loppusyksyyn. Muodostetut neljä perheryhmää tapasivat toisiaan puolentoista vuoden aikana 5-6 kertaa ja lopuksi kaikille perheryhmille oli yhteinen tapaaminen loppuvuodesta Projektin viestintä Projektille tehtiin viestintäsuunnitelma syksyllä 2007 yhteistyössä Viestintäpalvelu Tuula Vainikaisen kanssa. Viestinnän tehtävänä oli sitoa toiminnan kannalta olennaiset sidos- ja taustaryhmät työskentelemään yhteisen päämäärän hyväksi ja levittää tietoa dysfaattisten lasten tuen tarpeesta myös päättäjille ja palvelujen tuottajille. Projektille suunniteltiin oma logo ja Uutiskirje, jolla tiedotettiin projektista eri yhteistyötahoille. Ensimmäinen Uutiskirje ilmestyi tammikuussa 2008 ja toinen tammikuussa Projekti sai myös omat nettisivut Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sivuille. Lisäksi projektin toiminnasta ilmestyi lehtiartikkeleita Dysfasia-lehdessä 4/2007, 1/2008, 1/2009, 3/2009 ja 4/2009, Erika-lehdessä 1/2008, Opettaja-lehdessä 20/2008, HyväTerveys- lehdessä huhtikuu 2008, Esse-lehdessä , Oho-lehdessä 41/2008 ja Soveli-lehdessä 1/2009. Projektin toimintaa esiteltiin Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Kesäpäivillä Turussa 2007, Ikaalisissa 2008, Järjestöpäivillä Rokualla 2009, Dysfasiaseminaarissa Helsingissä 2007 ja HyväAlku-messuilla Jyväskylässä Esitteitä jaettiin myös Aivohalvaus- ja dysfasialiiton omissa tapahtumissa (Dysfasia-seminaarit v , Kuntakampanjat v , AVH-seminaarit, AVH-yhdyshenkilöiden neuvottelupäivät) sekä NeuroExpo- ja Educa-messuilla v , Erityiskasvatuksen päivillä 2007, HyväAlku-messuilla 2008, Seurakuntien lastenohjaajapäivillä 2009 ja Erilaisten oppijoiden tapahtumissa (esim. Monenlaiset Oppijat-seminaari Helsingissä 2009). Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 4

6 Uutiskirjeillä tiedotettiin projektista eri kohderyhmille 5.2 Projektin alkuvaihe ja Pohjanmaan alueen toiminta Projektikoordinaattori Marjo Hakala aloitti työnsä Aluksi hän tarkensi projektisuunnitelmaa ja laati alustavan aikataulusuunnitelman sekä suunnitteli projektin toiminnasta tiedottamisen, esitteet ja perheiden hakukaavakkeen. Toiminta aloitettiin Pohjanmaalla keväällä Perheiden haku ja valinta Pohjanmaalla Kohderyhmän perheitä haettiin mukaan toimintaan lehti-ilmoituksilla ja lehtiartikkeleilla. Projektille tehtiin myös esite. Päiväkotien, neuvoloiden, terveyskeskusten, perheneuvoloiden henkilöstölle ja paikallisille dysfasiayhdistyksille tiedotettiin projektin toiminnasta sekä sähköpostilla että henkilökohtaisilla esittelykäynneillä. Perheiden hakukaavakkeen tekemisessä hyödynnettiin Aivohalvaus- ja dysfasialiiton dysfasiasopeutumisvalmennuskurssien esitietolomaketta. Valintaprosessia varten pyydettiin esitietoja perheen ja lapsen tilanteesta. Hakukaavake oli saatavana myös liiton nettisivuilta. Hakuaika päättyi , mutta koska hakemuksia ei tullut siihen mennessä riittävästi, hakuaikaa jatkettiin saakka. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 18. Perheet valittiin työryhmässä, johon kuuluivat projektikoordinaattori, dysfasiatyöntekijä, erityisopettaja ja puheterapeutti. Perheitä haettiin mukaan kahteen eri ryhmään. Toisen ryhmän perheet tulivat Seinäjoen seudulta ja toisen ryhmän perheet Vaasan seudulta. Seinäjoen ryhmään tuli kymmenen hakemusta. Niistä seitsemän perhettä valittiin toimintaan mukaan. Vaasan ryhmään tuli hakemuksia kahdeksan ja näistä kuusi valittiin mukaan. Kahta perhettä ohjattiin hakemaan tukea muilta tahoilta, esimerkiksi sopeutumisvalmennuskursseilta, joiden katsottiin vastaavan paremmin perheiden tarpeisiin. 5 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

7 5.2.2 Perheviikonloput Pohjanmaalla Vaasan alueen kuusi perhettä kokoontuivat Sundomin Saukkorannassa ja Seinäjoen seudun seitsemän perhettä Ähtärin Honkiniemessä ensimmäisen kerran syyskuussa Aikuisten ryhmän vetäjinä olivat projektikoordinaattori ja psykologi. Lasten ohjelmasta vastasivat viittomakielenohjaajaopiskelija ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton dysfasiatyöntekijä. Ohjelma rakennettiin kerhotyyppiseksi toiminnaksi, jossa otettiin lasten tuen tarve huomioon. Lapsilla oli mukavaa tekemistä lastenohjaajien kanssa sillä aikaa kun vanhemmille oli omaa ohjelmaa. Perheille järjestettiin viikonloppujen aikana myös yhteistä toimintaa, jonka tavoitteena oli siirtää opittua teoriaa käytäntöön, virkistää ja voimauttaa perheitä sekä antaa heille samalla esimerkkejä ja malleja vanhempien ja lasten yhteisestä mukavasta tekemisestä. Jokaisen viikonlopun jälkeen vanhemmilta pyydettiin palaute viikonlopusta sekä toiveita seuraavan kerran aiheista ja ohjelmasta. Puheterapeuttiopiskelija Tampereen yliopiston puheopin laitokselta oli mukana Vaasan perheiden jokaisessa tapaamisessa. Hän teki pro gradu -tutkielmansa Vaasan perheiden kokemuksista. Tutkielman Dysfaattisten lasten perheet valtaistumisen polulla tarkoituksena oli tutkia Meidän perhe menee kouluun -projektin hyödyllisyyttä koulunsa aloittavien dysfaattisten lasten perheiden keskuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin esimerkiksi mitä perheet halusivat tapaamisilta, miten hyvin tämän projektin tavoitteet toteutuivat ja kohtasivatko perheiden toiveet ja projektin tavoitteet. Tutkimuksen mukaan perheet halusivat projektilta muun muassa vertaistukea, tietoa dysfasiasta ja sen taustalla olevista ongelmista, keinoja dysfaattisen lapsen tukemiseen monissa yhteyksissä ja kokemuksia jo vanhempien dysfaattisten lasten koulunkäynnin sujumisesta. Projekti tavoitti riskiryhmään kuuluvat perheet. Sen puitteissa perheille tarjottiin paljon tietoa dysfasiaan liittyen sekä erilaisia selviytymiskeinoja vaikeisiin tilanteisiin kotona ja kouluarjessa. Kaiken kaikkiaan projektin tavoitteet ja perheiden toiveet kohtasivat tässä tutkimuksessa melko hyvin. Perheet olivat kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä tapaamisiin ja kokivat sen olleen heille hyödyllinen. Pohjanmaan perheviikonloppujen ajankohdat: Vaasan seudun perheet: , , , , ja Seinäjoen seudun perheet: , , , , ja Viikonloppujen teemat Ensimmäisellä kerralla teemana oli tutustuminen. Ryhmän toiminnalle laadittiin tavoitteet yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat halusivat löytää vertaistukea, saada tietoa siitä, mitä vanhempien olisi hyvä tietää, kun lapsi on saanut dysfasia-diagnoosin, mahdollisuuden keskustella erilaisista koulumuodoista, jakaa kokemuksia niiden vanhempien kanssa, joiden lapsi on jo aloittanut koulun, vinkkejä siihen, miten tukea lapsen koulunkäyntiä kotona ja keskustella lapsen itsetunnon kehityksestä ja vanhempien jaksamisesta. Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 6

8 Viikonlopussa oli mukana alustajana puheterapeutti, joka kertoi vanhemmille lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta ja sen tukemisesta. Lisäksi käsiteltiin oppimisen vaikeutta ja lapsen tukemista sekä esiteltiin Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toimintaa ja sopeutumisvalmennuskursseja. Vaasassa oli mukana kaikki kuusi perhettä ja Ähtärissä kuusi perhettä seitsemästä. Vanhemmat olivat palautteissaan tyytyväisiä toimintaan. Toinen tapaamiskerta oli molemmille ryhmille yhteinen liikunnallinen päivä Kuortaneen urheiluopistolla Päivän alussa vanhemmat saivat tietoa liikunnan ja oppimisen yhteydestä. Lapsille oli temppurata liikunnanohjaajien vetämänä. Sen jälkeen oli kaikille yhteistä liikunnallista toimintaa. Liikuntapäivässä oli mukana myös toimittaja Tuula Vainikainen, joka oli tekemässä juttua projektin ensimmäiseen Uutiskirjeeseen. Liikuntapäivässä oli mukana kaikki 12 perhettä, jotka olivat mukana myös ensimmäisessä tapaamisessa. Liikunnalla on tärkeä merkitys oppimisen tukena Kolmannen kerran teemana tammi-helmikuussa 2008 oli koulun aloittaminen. Mukana olivat alustajina erityisopettaja ja puheterapeutti. Vanhemmat saivat tietoa kouluvalmiustutkimuksista, oppimisvalmiuksista ja -vaikeuksista, erilaisista koulumuodoista ja -mahdollisuuksista sekä siitä, miten tukea lasta kotona ja koulussa. Vaasassa oli paikalla viisi perhettä kuudesta ja Ähtärissä kaikki seitsemän perhettä. Vanhempien palautteessa erityisopettajan luento ja tieto erilaisista koulumuodoista ja koulun tukimuodoista koettiin todella tärkeäksi. Tiedon pohjalta vanhemmat olivat aktiivisempia kyselemään ja ottamaan selvää omalle lapselleen parhaasta mahdollisesta koulumuodosta. Neljäs viikonloppu oli huhtikuussa ja silloin teemana oli vanhempien toiveiden mukaisesti erilaisten terapioiden esittely. Vaasassa oli alustajana toimintaterapeutti, jonka opastuksella perheet saivat yhdessä lasten kanssa tutustua erilaisiin materiaaleihin toiminnallisissa pisteissä. Ähtärissä oli alustajana musiikkiterapeutti. Psykologi alusti keskustelua lukemaan ja kirjoittamaan oppimisesta ja perheestä voimavarana. Ähtärin ryhmän perheiden kanssa tehtiin myös retki eläinpuistoon. Ähtärin ryhmän perheistä viikonloppuun osallistui kuusi perhettä seitsemästä ja Vaasan ryhmän perheistä oli mukana kaikki perheet. Viides tapaaminen oli syksyllä koulujen alettua. Silloin keskusteltiin vanhemmuuden ihanuudesta ja haastavuudesta sekä lasten keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmista ja niiden kuntoutuksesta. Lisäksi vanhemmille esiteltiin tietokoneavusteisia apuvälineitä ja ohjelmia (Vaasassa toimintaansa esitteli Datero ja Ähtärissä Tikoteekki). Vaasassa oli mukana kaikki kuusi perhettä ja Ähtärissä viisi perhettä seitsemästä. Vanhempien palautteissa nousi esille se, että koulun aloitus on iso asia myös vanhemmille, mutta projektista saadun tiedon pohjalta kouluun oli hyvä lähteä. Kuudes ja viimeinen perheviikonloppu järjestettiin molemmille perheryhmille yhteisesti Ähtärin Honkiniemessä marraskuussa Tapaamisen teemana oli Mitä tästä eteenpäin. Ohjelmassa oli paljon yhteistä toiminnallista ohjelmaa koko perheelle. Erityisopettaja kertoi perheille yläkoululaisten kuulumisista ja jatko-opinnoista. Lisäksi perheet kuulivat nuoren oman tarinan. Viikonlopussa oli mukana yhteensä kuusi perhettä, kolme molemmista ryhmistä. Suurimmalla osalla poisjääneistä perheistä oli 7 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

9 syynä sairastuminen. Kaiken saamansa tiedon jälkeen monille vanhemmille oli noussut huoli lapsensa tulevaisuudesta, mutta viimeisen viikonlopun jälkeen perheet kertoivat palautteissaan, että tuli levollinen olo tulevaisuuden suhteen. Asiat kyllä järjestyvät ja lapset löytävät paikkansa vanhempien ja koulun tukemana Alueseminaarit pohjanmaalla Keväällä 2008 järjestettiin Pohjanmaalla kaksi samansisältöistä alueseminaaria dysfaattisen lapsen koulunaloituksesta. Ensimmäinen pidettiin Vaasassa ja toinen Seinäjoella Seminaarien tavoitteena oli lisätä tietoa dysfasiasta ja vertaistuesta, antaa tietoa dysfaattisen lapsen koulunaloitusvaiheesta sekä vanhempien ja ammattilaisten yhteistyön tärkeydestä tässä nivelvaiheessa. Tavoitteena oli myös eri toimijoiden verkostoituminen. Osallistujia oli Vaasassa 56 ja Seinäjoella 74. Seinäjoen alueseminaari kiinnosti myös mediaa, seminaarista tehtiin juttu alueuutisiin ja sanomalehti Ilkkaan ( ). Seminaarien osallistujilta kerättiin valmiilla lomakkeilla myös tietoa paikallisista toimintamalleista. Palautetta oli tarkoitus käyttää pohjana myöhemmin tehtävän oppaan paikallisen osion tekemisessä. Suunnitelmat oppaan osalta kuitenkin muuttuivat projektin kuluessa ja paikallisesta osiosta luovuttiin, koska lähes jokaisella kunnalla on omat toimintatapansa erityistä tukea tarvitsevien lasten opetuksen järjestämisessä. Palaute koulutuspäivästä oli positiivinen, osallistujat kokivat, että se oli vastannut heidän odotuksiaan ja he olivat saaneet tietoa dysfaattisen lapsen koulunaloittamiseen liittyvistä asioista. 5.3 Projektin keskivaihe ja Pääkaupunkiseudun toiminta Pääkaupunkiseudun toimintaa käynnistettiin keväällä Projektiin palkattiin toiseksi työntekijäksi projektityöntekijä Minna Voltti maaliskuussa Perheiden haku ja valinta pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun perheitä pyrittiin löytämään mukaan toimintaan monin eri tavoin. Pääkaupunkiseudun Infoaamu pidettiin Tikkurilassa Laurea-ammattikorkeakoululla Tilaisuudessa kerrottiin dysfasiasta ja vertaistuesta sekä projektin toiminnasta. Infoaamuun osallistui 14 ammattilaista. Toimintaa esiteltiin myös Espoon puheterapeuteille. Lisäksi eri lehdissä oli artikkeleita projektin toiminnasta. Päiväkoteihin, neuvoloihin ja puheterapeuteille lähetettiin suoraa markkinointipostia sekä sähköisesti että kirjeitse. Hakuaika projektiin päättyi , mutta sitä jatkettiin saakka. Hakemuksia tuli Helsingin ryhmään yhteensä kuusi ja Espoon ryhmään kahdeksan. Perheet valittiin työryhmässä, johon kuuluivat puheterapeutti, erityisopettaja ja projektityöntekijä. Kaikki perheet päätettiin valita mukaan toimintaan Perheviikonloput pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun perheviikonloput pidettiin Hangon Högsandissa. Helsingin ja Espoon perheiden aikuisten ryhmänvetäjinä toimivat projektityöntekijä ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aluesihteerit. Pääkaupunkiseudun viikonloppujen ohjelma noudatteli samaa kaavaa kuin mitä Pohjanmaan perheiden kanssa oli tehty. Pääkaupunkiseudulla oppilaitoksille markkinoitiin mahdollisuutta yhteistyöhön ja sitä kautta saatiin mukaan kaksi puheterapeuttiopiskelijaa ja yksi sosionomiopiskelija, joka teki myös lopputyönsä projektin perheiden kokemuksista. Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 8

10 Helsingin viikonlopputapaamisten ajankohdat: , , , ja Espoon viikonlopputapaamisten ajankohdat: , , , ja Viikonloppujen teemat Ensimmäisen perheviikonlopun teemana oli tutustuminen ja tietoa dysfasiasta, vuorovaikutuksesta sekä puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointimenetelmistä (AACmenetelmistä). Alustajana toimi puheterapeutti. Ryhmän toiminnalle luotiin tavoitteet yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat toivoivat saavansa projektin viikonlopuista vertaistukea, tietoa dysfasiasta ja siihen liittyvistä asioista, sosiaaliturvasta, eri koulumuodoista ja koulun tukimuodoista sekä siitä, miten tukea omaa lastaan koulunaloitusvaiheessa. Lisäksi toivottiin perheelle yhteistä mukavaa tekemistä. Viikonloppuihin osallistui Helsingin kaikki kuusi perhettä ja Espoon ryhmästä seitsemän perhettä kahdeksasta. Lapsilla oli perheviikonloppujen aikana mukavaa ohjelmaa lastenohjaajien kanssa Toisen viikonlopun teemana oli koulunaloitus. Helsingin ryhmälle psykologi alusti kouluvalmiustutkimuksista ja oppimisvaikeuksista. Erilaisista koulumuodoista ja tukimuodoista koulussa alusti erityisopettaja. Espoon ryhmän alustukset piti Espoon kaupungin erityisopetuksen vastuualuepäällikkö Minna Saulio. Helsingin ryhmästä olivat mukana kaikki perheet, Espoon ryhmästä oli mukana seitsemän perhettä kahdeksasta. Perheet olivat hyvin tyytyväisiä, kun mukana oli paikallisia asiantuntijoita. Perheiden yhteinen liikuntatapahtuma oli Sollvallan urheiluopistolla. Teemana oli liikunnan ja oppimisen yhteys. Ohjelmassa oli yhteisiä aktiviteetteja ulkona, luento vanhemmille, jonka piti Maija Koljonen Suomen psykomotoriikkayhdistyksestä, lapsille ohjattua toimintaa ja lopuksi perheiden yhteistä ohjattua toimintaa sisällä. Liikuntapäivässä oli mukana 10 perhettä. Kolmannen viikonlopputapaamisen teemana oli itsetunnon tukeminen ja sosiaaliturva-asiat. Itsetunnosta oli alustamassa perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Lisäksi keskusteltiin erilaisista harrastuksista sekä koulun ja kodin yhteistyöstä. Viikonloppuihin osallistui Helsingin ryhmästä viisi perhettä kuudesta ja Espoon ryhmästä kuusi perhettä kahdeksasta. Vanhemmat pitivät luentoja ja keskusteluja antoisina. Molempien ryhmien perheille järjestettiin yhteinen tapaaminen ja retki Korkeasaareen Tapaamisen tavoitteena oli vahvistaa perheiden yhteenkuuluvuutta ja lisätä perheiden yhteydenpitoa toisiinsa. Korkeasaaressa perheitä oli mukana seitsemän. 9 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

11 Ryhmien viimeisten viikonlopputapaamisten teemoina olivat tarkkaavaisuushäiriöt ja niiden kuntoutus sekä mitä tästä eteenpäin. Tarkkaavaisuushäiriöistä oli Helsingin perheille alustamassa psykologi Silva Sirelius-Sirve ja Espoon perheille sosiaalikasvattaja Sara Wallius, molemmat ADHD-keskuksesta. Lisäksi oli ulkopuolinen perhe kertomassa omista kokemuksistaan. Molempiin viikonloppuihin osallistui viisi perhettä. Vanhemmat olivat tyytyväisiä lapsensa kouluvalintaan, koulu oli alkanut positiivisissa tunnelmissa. Muutama lapsi oli jo koulun puolella ja heidän perheillään yhteistyö koulun kanssa sujui hyvin Alueseminaarit pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun alueseminaarit pidettiin Helsingissä Porolahden koululla ja Espoossa Veräjäkulman koululla. Seminaarien suunnittelussa ja toteutuksessa tehtiin yhteistyötä Helsingin ja Espoon opetustoimen kanssa. Koulutukset olivat samansisältöiset ja ohjelmassa oli projektin toiminnan esittely, kielelliset erityisvaikeudet koulunaloitusvaiheessa, vertaistuen merkitys perheelle, järjestö vertaistuen järjestäjänä ja dysfasialapsi koulussa. Osallistujia oli Helsingissä 37 ja Espoossa Projektin loppuvaihe Projektin yhtenä tavoitteena oli luoda internetiin keskustelusivusto sekä tietolinkkisivusto, joiden kautta perheet löytävät jatkossakin vertaistukea ja tietoa koulunaloitukseen liittyvistä asioista. Keskustelusivusto avattiin internetiin maaliskuussa Projektin loppuseminaari pidettiin Tampereella Vapriikissa Loppuseminaarin ohjelmassa oli projektin esittely yhdessä projektin vanhempien kanssa, Raha-automaattiyhdistyksen oppimisvaikeusohjelman esittely, koulukiusaamisen ehkäiseminen ja koulutulokkaan tuen tarpeen kokonaisvaltainen huomiointi uusien säädösten valossa. Osallistujia oli yhteensä 40. Seminaarin yhteydessä järjestettiin perheiden ja dysfasiayhdistysten tapaaminen Pirkkalan Kivirannassa. Tapaamisen tavoitteena oli antaa dysfasiayhdistysten hallitusten jäsenille tietoa projektin luomasta toimintamallista: Perheiden tukeminen koulunaloitusvaiheessa, kun lapsella on kielellisiä erityisvaikeuksia. Tapaamiseen osallistui projektin perheitä sekä Etelä-Pohjanmaalta että pääkaupunkiseudulta ja dysfasiayhdistysten hallitusten jäseniä eri puolilta Suomea. Tapaamisen aikana ideoitiin yhdessä yhdistyksille suunnattua opasvihkoa projektin toimintamallista. Opasvihkonen yhdistysten käyttöön julkaistiin vuoden 2010 alussa. Perheitä tapahtumaan osallistui 6 ja yhdistysten edustajia 16. Oppilaitosyhteistyön tuloksena kaksi opiskelijaa teki lopputyönsä projektin toiminnasta. Diakin sosionomiopiskelija Miia Vistiahon lopputyö Koulunaloittajana lapsi, jolla on kielenkehityksen erityisvaikeus. Vanhempien kokemuksia arjesta ja päivähoidon tuesta valmistui joulukuussa 2009 ja on nähtävissä projektin nettisivuilla. Lopputyön tarkoituksena oli selvittää, miten lapsen kielenkehityksen erityisvaikeus vaikuttaa perheen arkeen, millaista tukea päivähoito tarjoaa lapselle ja perheelle sekä millaisia ajatuksia ja tunteita vanhemmilla herää, kun heidän lapsensa on aloittamassa koulun. Lopputyön tulosten mukaan lapsen kielenkehityksen erityisvaikeus vaikutti perheen arkeen terapiaan viemisten ja tuomisten sekä puheharjoitusten muodossa. Puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointikeinoista, erityisesti kuvista tuli osa perheen arkea. Kuvien avulla hahmotettiin ja ennakoitiin perheen tulevia tapahtumia. Vanhemmat kertoivat, että lapselle, jolla on kielenkehityksen erityisvaikeus täytyy selittää monesti asiat useampaan kertaan ja lapsi tarvitsee paljon tukea Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 10

12 sosiaalisissa suhteissa sekä itsetunnon vahvistamisessa. Vertaistukea pidettiin tärkeänä vanhempien jaksamiselle. Päivähoito tukee lasta, jolla on kielenkehityksen erityisvaikeus, pyrkimällä järjestämään lapselle kielenkehitystä tukevan ympäristön. Tavat, jolla lapsen erityisen tuen tarve huomioitiin, vaihtelivat päiväkotikohtaisesti. Vanhemmat odottivat eri asioita kasvatuskumppanuudelta. Osa vanhemmista kaipasi itselleen enemmän tietoa kielenkehityksen erityisvaikeuksien kuntoutuksesta ja kouluvaihtoehdoista. Muutamat vanhemmat kokivat saavansa näistä asioista tietoa ja että päivähoidon henkilökunnan välittävä asenne tuki heitä. Lapsen koulunkäynnin alkamiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Osaa vanhemmista huoletti se, miten lapsi tulee pärjäämään sosiaalisissa suhteissa luokkatovereiden kanssa. Vanhempien oma rooli koulunkäynnin tukemisessa nähtiin tärkeänä. Projektin ja Laurea amk:n sosionomiopiskelija Anne-Riitta Kovasen yhteistyönä syntyi opaskirjanen Kielelliset erityisvaikeudet koulunaloitusvaiheessa, tieto- ja tukipaketti vanhemmille. Se julkaistiin tammikuussa 2010 Opas koulunaloitusvaiheesta on tarkoitettu tuki- ja tietopaketiksi vanhemmille sekä painettuna (3000kpl) että projektin nettisivuilla. Oppaan tietojen säännöllisestä päivittämisestä vastaa jatkossa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton henkilökunta. 6 Arviointi Projektissa pyrittiin tavoittamaan perheet, joiden esiopetusikäisellä lapsella on kielellisiä erityisvaikeuksia ja muodostaa näistä perheistä vertaisryhmiä. Tavoitteena oli löytää toimintaan mukaan 32 perhettä neljään ryhmään. Tähän tavoitteeseen ei ihan päästy. Toiminnassa oli mukana 27 perhettä ja neljä toimivaa ryhmää. Perheiden hakuvaiheeseen ja projektista tiedottamiseen panostettiin paljon. Pohjanmaalla esiteltiin toimintamallia ja toiminnasta oli myös ilmoituksia lehdissä. Pohjanmaan niukasta hakijamäärästä johtuen panostettiin pääkaupunkiseudun perheiden hakuvaiheeseen vielä enemmän. Toiminnasta ilmestyi artikkeleita keväällä, projektin Uutiskirje ilmestyi tammikuussa 2008 Educa-messuille jaettavaksi. Uutiskirjettä ja esitteitä jaettiin erilaisissa tapahtumissa. Tikkurilassa järjestettiin koulutuksellinen infoaamu päivähoidon ja neuvoloiden henkilöstölle. Espoossa toimintaa esiteltiin Espoon kaupungin puheterapeuttien kokouksessa. Esitteitä ja hakukaavakkeita lähetettiin päiväkoteihin, neuvoloihin ja puheterapeuteille sekä sähköisesti että postitse. Hakemuksia tuli kuitenkin vain 15. Espoon ryhmän perheiltä kysyttiin, mistä he olivat saaneet tiedon projektista. Kaksi perhettä oli saanut tiedon puheterapeutilta, kolme perhettä oli lukenut projektista kirjoitetun artikkelin (Dysfasialehti, Opettaja-lehti ja Espoon seurakuntasanomat) ja kaksi perhettä oli saanut tiedon päiväkodista. Helsingin perheet toivat esille samansuuntaista tietoa, moni oli löytänyt 11 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

13 tiedon projektista itse. Jos toiminta olisi jatkunut, olisi toimintaan saatu varmasti helpommin perheitä mukaan, koska tieto projektista oli levinnyt. Projektin viimeisen vuoden aikana tuli kyselyjä sekä Pohjanmaalta että pääkaupunkiseudulta siitä, milloin seuraavat perheet valitaan mukaan projektin toimintaan. Mukaan valitut perheet sitoutuivat hyvin toimintaan. Poissaoloja tuli, mutta niihin oli yleensä syynä sairastuminen. Pohjanmaan toiminnasta jäi pois kaksi valittua perhettä, he eivät osallistuneet toimintaan ollenkaan. Heitä ei ole myöskään laskettu mukaan toiminnassa mukana olleisiin perheisiin. Toiminnan tavoitteena oli se, että perheet saavat tapaamisissa tietoa kielellisistä erityisvaikeuksista ja siitä, miten he voivat tukea omaa lastaan perheen arjessa ja näin mahdollisesti ehkäistä myöhempiä oppimisvaikeuksia. Tapaamisten tavoitteena oli myös lisätä perheiden voimavaroja. Näiden tavoitteiden toteutumista arvioitiin kyselylomakkeiden avulla. Jokaisen perheviikonlopun jälkeen vanhemmilta pyydettiin palautetta tapaamisten sisällöistä ja siitä, mitä he toivoivat seuraavilta kerroilta. Palautteiden pohjalta arvioiden perheet olivat tyytyväisiä viikonloppujen ohjelmaan. Perheet kokivat saaneensa paljon uutta tietoa dysfasiasta, tietoa ja käytännön vinkkejä arkeen sekä voimia arkeen virkistävien viikonloppujen kautta. Kaikkein tärkeimmäksi asiaksi viikonlopuissa nousi muiden perheiden tapaaminen, vertaistuki. Projektin yhtenä tavoitteena oli lisätä päivähoidon ja koulun henkilökunnan tietoutta kielellisistä erityisvaikeuksista ja vertaistuen merkityksestä perheille, jotta henkilökunta osaisi ohjata perheitä vertaistuen piiriin. Tähän tavoitteeseen vastattiin järjestämällä alueelliset seminaarit molemmilla pilottialueilla sekä loppuseminaari Tampereella. Seminaareihin saatiin odotusten mukaisesti osallistujia, pääkaupunkiseudun seminaareissa osallistujamäärä oli pienempi kuin Pohjanmaalla, mutta se oli odotettavaa, koska pääkaupunkiseudulla on enemmän koulutustarjontaa kuin Pohjanmaalla. Ammattilaisten tiedotusta palvelivat myös projektissa tuotetut Uutiskirjeet, joissa oli paljon tietoa kielellisistä erityisvaikeuksista koulunaloitusvaiheessa ja oppimisvaikeuksista. Projektin kuluessa oli tavoitteena luoda internetiin keskustelusivusto sekä tietolinkkisivusto, joiden kautta perheet löytävät jatkossakin vertaistukea ja tietoa koulunaloitukseen liittyvistä asioista. Tietolinkkisivusto avattiin Aivohalvaus- ja dysfasialiiton nettisivu-uudistuksen aikana keväällä 2008 ja sitä täydennettiin projektin kuluessa seminaarien ja viikonloppujen alustuksilla. Keskustelusivusto avattiin kaikille maaliskuussa Alun perin oli tarkoitus, että keskustelusivusto aukeaisi jo projektin alkuvaiheessa ja palvelisi projektin perheitä suljettuna sivustona, mutta liiton nettisivu-uudistusten vuoksi keskustelusivuston avaaminen siirtyi ja se päätettiin avata suoraan kaikille avoimena. Alussa keskustelu oli vilkasta, mutta kesän aikana keskustelu tyrehtyi. Keskusteluja voi kuitenkin lukea ja lukukertoja on eri aiheille kertynyt noin kappaletta. Pääkaupunkiseudun perheille luotiin sähköpostirinki ensimmäisen ja toisen viikonlopputapaamisen välillä, jolloin heille esitettiin kysymyksiä keskustelun avaamiseksi. Perheet vastasivat kysymyksiin, mutta sen käyttö keskusteluun oli kuitenkin vähäistä. Pohjanmaan perheille ei voitu tehdä keskusteluja varten sähköpostirinkiä, koska kaikilla perheillä ei ollut sähköpostiosoitetta. 7 Pohdinta Perheiden löytäminen ja tavoittaminen osoittautui oletettua vaikeammaksi, ja tähän vaiheeseen olisi pitänyt varata projektin alussa enemmän aikaa. Perheiden hakuaikaa jatkettiin ja hakemuksia saatiin kuitenkin sen verran, että ryhmät voitiin muodostaa ja toiminta aloittaa. Tähän olisi voinut tuoda helpotusta se, jos kaksi työntekijää olisi aloittanut työskentelyn heti alusta alkaen. Työtä olisi voitu jakaa ja panostaa markkinointiin vielä enemmän. Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 12

14 Perhetapaamiset sujuivat odotusten mukaisesti ja pääkaupunkiseudulla toiminta oli helppo aloittaa Pohjanmaan hyvien kokemuksien avulla. Oppilaitosyhteistyö kangerteli Pohjanmaalla, mutta pääkaupunkiseudulla toiminta sujui paremmin, projekti sai sieltä palkattuja lastenhoitajia perheviikonloppuihin ja kaksi opinnäytetyötä. Projektin vaikutuksia on vaikea suoraan mitata. Tavoitteena oli toiminnan avulla ehkäistä oppimisvaikeuksia kouluiässä. Oppimisvaikeudet liittyvät osana kielellisiin erityisvaikeuksiin ja näin lyhyen projektin aikana vaikutuksia on vaikea mitata. Voidaan kuitenkin olettaa, että kun vanhempien tieto kielellisistä erityisvaikeuksista ja arjen tukimuodoista lisääntyi ja perheet kokivat saaneensa lisää voimavaroja arkeen, niin myös perheen keinot tukea ja auttaa lastaan lisääntyivät ja tämä voi jatkossa ennaltaehkäistä, lieventää ja kompensoida lapsen vaikeuksia. Projektin toiminnan juurrutus onnistui ja projektin tavoitteiden mukaisesti osa toiminnoista siirtyy jatkossa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnaksi. Perheet kokivat projektin tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Vanhemmat kokivat ryhmät turvallisiksi ja niissä oli helppo puhua luottamuksellisesti perheiden sisäisistä asioista. Projektin pitkä kesto oli apuna asioiden syvälliseen käsittelyyn. Perheet alkoivat projektin kuluessa löytää omia vahvuuksiaan. Projektissa käsiteltiin samoja asioita kuin sopeutumisvalmennuskursseilla, mutta kun yhteen tai kahteen teemaan oli aikaa koko viikonloppu, päästiin aiheessa syvemmälle. Perheillä oli viikonloppujen välillä aikaa sulatella saamaansa tietoa ja ottaa hyviä käytäntöjä yksi kerrallaan mukaan perheen arkeen. Projektin perheet olivat kaikki samalta suunnalta ja näin heille syntyi luonnollisia yhteyksiä toisiinsa. Osa perheistä jatkoi tapaamisia projektin aikana ja sen jälkeen vapaa-ajallaan. Perheet toivovat palveluja lähelle omaa arkeaan. Voisiko projektin mallia lähteä kehittämään yhdessä Kelan kanssa alueellisena sopeutumisvalmennuksena? Projektin toiminta jää elämään keskustelu- ja tietosivustona liiton nettisivuille sekä opaskirjasissa, joita päivitetään säännöllisesti. Tarkoituksena on, että yhdistykset ja muut tahot järjestävät opasvihkosen mallin avulla perheille vastaavanlaista ryhmätoimintaa omilla alueillaan. 13 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

15 Liitteet Henkilöstöresurssit Projektikoordinaattori Marjo Hakala Projektityöntekijä Minna Voltti Dysfasianeuvoja Elina Salo Projektin johtoryhmä Johtoryhmä kokoontui 10 kertaa: , , , , , , , , ja Johtoryhmän jäsenet: toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry järjestöpäällikkö Marika Railila, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry projektikoordinaattori Marjo Hakala, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, asti dysfasianeuvoja Minna Voltti asti, alkaen Elina Salo, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry projektityöntekijä Minna Voltti alkaen erikoistutkija Elisa Poskiparta, Turun yliopiston oppimistutkimuskeskus erityisopettaja Pirjo Kosonen, MLL Tapani Tenkula, Etelä-Pohjanmaan dysfasiayhdistys ry kehittämispäällikkö Paula Korkalainen, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus professori Timo Ahonen, Niilo Mäki Instituutti suunnittelija Niina Palviainen, asti, alkaen Paula Hoti, Suomen vanhempainliitto Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 14

16 Projektin ohjausryhmät Pohjanmaan ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa: , , , , , ja Pohjanmaan ohjausryhmän jäsenet: projektikoordinaattori Marjo Hakala asti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry dysfasianeuvoja Minna Voltti asti, lähtien Elina Salo, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry projektityöntekijä Minna Voltti alkaen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry aluetyöntekijä Taina Hissa, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry puheterapeutti Sirpa Rintala, Seinäjoen kaupunki erityislastentarhanopettaja Liisa Kaupinmäki, Seinäjoen kaupunki erityisopettaja Juha Viita, Seinäjoen kaupunki varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Hannele Tammelin, Vaasan kaupunki erityislastentarhanopettaja Raili Voima, Vaasan kaupunki Juhani Kari, Etelä-Pohjanmaan dysfasiayhdistys ry puheterapeutti Irma Jokela, Alavus alkaen Pääkaupunkiseudun ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa: , , , , , ja Pääkaupunkiseudun ohjausryhmän jäsenet: projektikoordinaattori Marjo Hakala asti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry projektityöntekijä Minna Voltti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry dysfasianeuvoja Elina Salo, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry aluesihteeri Veijo Kivistö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry puheterapeutti Leena Vikkula, Lastenlinna erityisopettaja Soile Suhonen, Helsingin kaupunki erityisopetuksen vastuualuepäällikkö Minna Saulio asti, alkaen rehtori Janne Oinonen, Espoon kaupunki esiopetuksen ja iltapäivätoiminnan vastuualuepäällikkö Terttu Akselin, Espoon kaupunki erityislastentarhanopettaja Päivi Syrjälä, Espoon kaupunki alkaen kehittämispäällikkö Taina Kokko, Laurea amk Sabine Keturi-Phillip, Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistys ry 15 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

17 DYSFAATTISEN LAPSEN KOULUNALOITUS Alueseminaarit I ja II, Vaasassa ja Seinäjoella I Aika: ke klo Paikka: Vaasan ammattikorkeakoulu, Palosaaren toimipiste Wolffintie 30, Auditorio II Aika: to klo Paikka: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikön Kampusalueen toimipiste (Kampustalo) Keskuskatu 34, luokka K 190 Järjestäjä: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Meidän perhe menee kouluun projekti yhdessä OK- opintokeskuksen kanssa Tavoite: Lisätä tietoa dysfasiasta ja vertaistuesta. Ymmärtää koulunaloitus dysfaattisen lapsen kohdalla merkittävänä nivelvaiheena, jossa moniala- ammatillisuus ja vanhemmuus korostuvat. Verkostoitua alueen eri toimijoiden kesken. Osanottajat: Seminaarin osanottajiksi ovat tervetulleita esi- ja alkuopettajat, erityisopettajat, perhepäivähoitajat, iltapäiväkerhojen ohjaajat, vanhemmat ja sosiaalija terveyden-huollon opiskelijat, sekä muut aiheesta kiinnostuneet Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja ja Ilmoittautuminen: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry/ Meidän perhe menee kouluun projekti projektikoordinaattori Marjo Hakala, p , projektityöntekijä Minna Voltti, p ,

18 OHJELMA Ilmoittautuminen ja aamukahvi Seminaarin avaus projektikoordinaattori, KM Marjo Hakala Meidän perhe menee kouluun- projekti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Dysfasia- Mitä se tarkoittaa? puheterapeutti Victoria Zilliacus Dysfaattisen lapsen kuntoutus päiväkodissa projektityöntekijä, LTO Minna Voltti Tauko Lasten psyykkinen hyvinvointi Kuntoutusohjaajan puheenvuoro Lounas (omakustanteinen) Dysfaattinen lapsi luokassani Vanhemman puheenvuoro Tauko Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, kolmannen sektorin palvelu ja vertaistuki aluesihteeri Taina Hissa Meidän perhe menee kouluun- projekti projektikoordinaattori Marjo Hakala Opiskelijana mukana projektissa Kunkin alustuksen jälkeen on varattu aikaa keskusteluun. Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään

19 Meidän perhe menee kouluun projektin järjestämä DYSFASIAKOULUTUS Kielelliset erityisvaikeudet ja vertaistuen merkitys perheelle koulunaloitusvaiheessa Kohderyhmä: esi- ja alkuopetuksen opettajat, päivähoidon ja koulun muu henkilöstö, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilökunta, puheterapeutit, perheet Paikka : Porolahden koulu, Satumaanpolku 2, Helsinki Paikka : Veräjäkulman koulu, Veräjäpellonkatu 2, Espoo OHJELMA Meidän perhe menee kouluun -projektin esittely ja tervetuliaissanat, projektityöntekijä Minna Voltti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Kielelliset erityisvaikeudet (dysfasia) koulunaloitusvaiheessa, erikoispuheterapeutti Alisa Ikonen, Helsingin Yliopiston Puheti eteiden laitos Kahvitauko Vertaistuen merkitys perheelle ja projektissa mukana olleen Markkanen-Hannula- perheen haastattelu, kehittämispäällikkö Taina Kokko, Laurea amk, sosiaaliala, Järjestö vertaistuen järjestäjänä, aluesihteeri Veijo Kivistö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Kun luokkaan tulee dysfasialapsi, erityisopettaja Soile Suhonen, Ebeneser-koulu Päätössanat Koulutus on osallistujille ilmainen, varaamme paikkoja ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset 6.5. mennessä projektityöntekijä Minna Voltille tai LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Meidän perhe menee kouluun projekti on dysfaattisille, koulunaloitusvaiheessa oleville lapsille ja heidän perheilleen suunnattu oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn keskittyvä projekti ( ), joka on osa Raha-automaattiyhdistyksen oppimisvaikeusohjelmaa. Projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä esiopetusikäisen lapsen riskiä saada oppimisvaikeuksia kouluiässä, tukea perhettä koulunaloitusvaiheessa ja verkostoitumisessa vertaistukiryhmän kanssa. Lisätavoitteina on tiedon jakaminen perheille kielellisistä erityisvaikeuksista ja perheiden jaksamisen lisääminen koulualoitusvaiheessa antamalla vanhemmille arjen työkaluja lapsen koulunkäynnin tukemiseksi. Projektin perheet kokoontuvat lähipaikkakunnalla viikonlopputapaamisissa 4 6 kertaa. Nettiin on myös avattu keskustelusivut

20 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Meidän perhe menee kouluun projektin loppuseminaari Vapriikki, auditorio, Tampere Alaverstaanraitti 5 (Tampellan tehdasalue) Ohjelma: Seminaarin avaus Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Vertaistuki voimavarana koulunaloitusvaiheessa, kokemuksia Meidän perhe menee kouluun projektista Minna Voltti, projektityöntekijä, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Perheiden ajatuksia ja kokemuksia projektista Kahvi RAY:n oppimisvaikeusohjelma Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY Koulukiusaamisen ehkäiseminen Elisa Poskiparta, erikoistutkija, Oppimistutkimuskeskus, Turun yliopisto Koulutulokkaan tuen tarpeen kokonaisvaltainen huomiointi uusien säädösten valossa Hanna-Mari Sarlin, erityisopettaja, työnohjaaja, Helsinki Keskustelua ja seminaarin päätös Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Tilaisuus on osallistujille maksuton. Ilmoittautumiset ja lisätiedot mennessä sähköpostilla tai puhelimitse numeroon Tervetuloa!

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä ovat käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 YHTEISTYÖKUMPPANIT SEKÄ VARHAISKASVATUSPÄIVIEN SUUNNITTELURYHMÄ

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2017 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2017 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto 1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2017 TOIMINTAKERTOMUS 2016 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmien toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto

Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto 21.9.2017 Kanta-Hämeessä Yhdistyksiä 3202, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti 2011 2013

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti 2011 2013 Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti 2011 2013 PROJEKTIRAPORTTI Elina Salo Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 9 2 Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti 2011 2013 PROJEKTIRAPORTTI Elina

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Simo Hillo

Simo Hillo Simo Hillo 0400 594 385 simo.hillo@pedart.fi www.pedart.fi Pedart Oy tarjoaa opetuksen tukea erityistä tukea tarvitseville oppilaille Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla. Opetus tapahtuu

Lisätiedot

VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ

VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ Lapsen hyvä arki 2 hanke Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymät Maria Myllymäki Varhaiskasvatuksen opiskelija Oulun yliopisto Mentorointi

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot