Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 Meidän perhe menee kouluun meidän perhe menee kouluun -projektin raportti Marjo Hakala, Elina Salo, Minna Voltti aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n julkaisusarjan raportti numero: 5

2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 2. Taustaa 3. Tavoitteet, päämäärä ja kohderyhmä 4. Resurssit 5 Toimintamalli ja menetelmät 5.1 Projektin viestintä 5.2 Projektin alkuvaihe ja Pohjanmaan alueen toiminta Perheiden haku ja valinta Pohjanmaalla Perheviikonloput Pohjanmaalla Alueseminaarit Pohjanmaalla 5.3 Projektin keskivaihe ja pääkaupunkiseudun toiminta Perheiden haku ja valinta pääkaupunkiseudulla Perheviikonloput pääkaupunkiseudulla Alueseminaarit pääkaupunkiseudulla 5.4 Projektin loppuvaihe 6 Arviointi 7 Pohdinta Liitteet Henkilöstöresurssit Projektin johtoryhmä Projektin ohjausryhmät Dysfaattisen lapsen koulunaloitus -alueseminaarit Dysfasiakoulutus Projektin loppuseminaari

3 Meidän perhe menee kouluun -projekti MARJO HAKALA, ELINA SALO, MINNA VOLTTI 1 Tiivistelmä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Meidän perhe menee kouluun projekti oli osa Rahaautomaattiyhdistyksen oppimisvaikeusohjelmaa. Projektin lähtökohtana oli, että tukitoimista huolimatta monilla lapsilla, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia, todetaan oppimisvaikeuksia kouluiässä. Koulun alkaessa lasten terapiat vähenevät tai loppuvat, ja vanhemmat kokevat usein jäävänsä tässä elämäntilanteessa yksin ilman tietoa ja tukea. Myös kuntoutusohjausta on vähän tarjolla ja sen määrä on paikkakuntakohtainen. Perheiden on usein vaikea löytää vertaistukea, vaikka sen merkitys on perheelle tärkeä. Projektin kohderyhmänä olivat perheet, joiden esiopetusikäisellä lapsella on dysfasia. Toiminta käynnistyi syksyllä 2007 Pohjanmaalla ja laajeni pääkaupunkiseudulle syksyllä Perheitä oli mukana yhteensä 27 ja he kokoontuivat viikonlopputapaamisiin 5 6 kertaa projektin aikana. Projektin tavoitteena oli ennaltaehkäistä esiopetusikäisen lapsen riskiä saada oppimisvaikeuksia kouluiässä ja tukea perhettä koulunaloitusvaiheessa sekä verkostoitua vertaistukiryhmän kanssa. Tarkoituksena oli myös lisätä perheiden jaksamista koulunaloitusvaiheessa ja antaa arjen työkaluja perheelle lapsen koulunkäynnin tukemiseksi. Tavoitteena oli myös tiedottaa päivähoidon ja koulun henkilöstöä vertaistuen merkityksestä, jotta he osaisivat paremmin ohjata perheitä vertaistuen piiriin. Projektin kuluessa luotiin internetiin keskustelusivusto ja tietolinkkisivusto, jonka kautta perheet löytävät jatkossakin vertaistukea ja tietoa koulunaloitusvaiheeseen liittyvistä asioista. Lisäksi julkaistiin perheille suunnattu Kielelliset erityisvaikeudet koulunaloitusvaiheessa opas sekä opas toimintamallista yhdistysten käyttöön. 2 Taustaa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kolmivuotisen Meidän perhe menee kouluun projektin rahoitti Rahaautomaattiyhdistys ja se oli osa Raha-automaattiyhdistyksen oppimisvaikeusohjelmaa. Suomessa on esitetty, että arviolta 3-5 prosentilla kustakin ikäluokasta on kielellisiä erityisvaikeuksia (dysfasia). Kielelliset erityisvaikeudet ilmenevät puheen ja kielen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena. Koulunaloitus tuo muutosta koko perheen elämään. Jos lapsi kehittyy eri tavalla kuin ikätoverinsa, se tuo lisähaasteita vanhemmuuteen. Kielelliset erityisvaikeudet lisäävät selkeästi oppimisvaikeuksien riskiä kouluiässä. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen saattaa olla hidasta ja lapsella voi olla vaikeuksia vieraiden kielten sekä matematiikan oppimisessa. Jos kielellinen erityisvaikeus ja siihen liittyvät tuen tarpeet tunnistettaisiin paremmin, ilmenisi lapsilla vähemmän oppimis- ja keskittymisvaikeuksia, vuorovaikutusongelmia ja myöhemmin elämässä mielenterveysongelmia, työrajoitteisuutta ja syrjäytymistä. (Asikainen, M Diagnosing Specific Language Impairment) Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 2

4 Vuoden 2004 aikana kasvoi eniten (18%) niiden oppilaiden määrä, jotka siirrettiin erityisopetukseen kielenkehityksen häiriöistä johtuvien oppimisvaikeuksien takia. Myös erityisopetuksen järjestämistavoissa on suuria maakunnallisia eroja. (Opettaja-lehti 1-2/2006) Kuntoutusohjausta on tarjolla perheille vähän tai ei lainkaan ja sen määrä riippuu asuinpaikkakunnasta. Yleensä myös lapsen saamat terapiat vähenevät tai loppuvat kokonaan koulunaloitusvaiheessa. Vaikka lapsi saisikin koulussa erilaisia tukitoimia, niin vanhemmat kokevat usein jäävänsä yksin sekä ilman tukea ja tietoa asioista. Perheessä korostuu vertaistuen merkitys, mutta vanhemmat eivät aina tunne muita perheitä, joiden lapsella on kielellisiä erityisvaikeuksia. Vertaisryhmiä on vaikea löytää. Vanhemmat kaipaavat myös tietoa sekä käytännön ohjausta ja vinkkejä arkeen, jotta perhe voisi tukea lastaan koulunaloitusvaiheessa mahdollisimman hyvin. Perheet kaipaavat nykyään vertaistukea usein enemmän kertaluontoisesti ja johonkin yksittäiseen asiaan. Tuen pitäisi olla asuinpaikasta riippumatonta. Vanhemmat toivoisivat saavansa vertaistukea myös kevyemmällä rakenteella kuin perinteisen yhdistystoiminnan avulla ja monesti toivotaan, että se ei olisi sidottu aikaan ja paikkaan. Vertaistuella on suuri merkitys jaksamiselle ja elämänhallinnalle. Vertaistuki perustuu yhteisten kokemusten jakamiseen ja sillä tarkoitetaan kahta tai useampaa ihmistä, joita yhdistää jokin ongelma tai samankaltainen elämäntilanne. Kun elämään tulee muutoksia, uusi elämäntilanne vaatii sopeutumista ja uuden elämän haltuun ottamista. Vertaisryhmissä on tarkoitus tukea ja vahvistaa arkipäivän selviytymistä sekä sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen, kuten esimerkiksi vamman tai sairauden aiheuttamiin muutoksiin. 3 Tavoitteet, päämäärä ja kohderyhmä Projektissa pyrittiin tavoittamaan perheet, joiden esiopetusikäisellä lapsella on kielellisistä vaikeuksista johtuen riski saada kouluiässä oppimisvaikeuksia. Tavoitteena oli myös muodostaa perheistä vertaisryhmiä. Tavoitteena oli, että perheet saavat yhteisissä tapaamisissa tietoa kielellisistä erityisvaikeuksista ja siitä, miten he voivat tukea omaa lastaan ja näin ehkäistä myöhempiä oppimisvaikeuksia. Tapaamisten tavoitteena oli myös lisätä perheiden voimavaroja. Lapset, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia, ovat pääsääntöisesti kuntoutuksellisista syistä päivähoidossa. Vanhemmat eivät kuitenkaan tiedä lapsensa päivähoitoryhmän muiden lasten haasteista. Päivähoidon henkilökunnalla olisikin mahdollisuus tavoittaa perheitä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa ja tutustuttaa heitä toisiinsa. Projektin yhtenä tavoitteena oli lisätä päivähoidon ja koulun henkilökunnan tietoutta kielellisistä erityisvaikeuksista ja vertaistuen merkityksestä perheille. Projektin kuluessa tavoitteena oli myös luoda internetiin keskustelusivusto sekä tietolinkkisivusto, jonka kautta perheet löytävät jatkossakin vertaistukea ja tietoa koulunaloitusvaiheeseen liittyvistä asioista. 3 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

5 4 Resurssit Projektille saatiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus kolmeksi vuodeksi ( ). Projektikoordinaattori aloitti työnsä maaliskuussa Toinen työntekijä palkattiin keväällä 2008, kun toiminta laajeni pääkaupunkiseudulle. Projektin työntekijöiden toimipisteenä oli Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Tampereen aluetoimisto. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto antoi myös muiden työntekijöiden resursseja projektiin. Johtoryhmän tehtävinä olivat asiantuntija-avun antaminen, innovointi, seuranta ja valvonta sekä arviointi projektista ja sen etenemisestä. Projektilla oli myös kaksi paikallista ohjausryhmää. Ohjausryhmien tehtävinä olivat asiantuntija-avun antaminen, innovointi, seuranta, valvonta ja arviointi projektista ja sen etenemisestä. Lisäksi heillä oli tietoa paikallisista käytännöistä ja toimijoista. 5. Toimintamalli ja -menetelmät Projekti aloitettiin Etelä-Pohjanmaalla keväällä Tämän alueen kahden ryhmän perheiden tapaamiset ajoittuivat vuoden 2007 syksystä vuoden 2008 loppuun. Pääkaupunkiseudulla toiminta alkoi keväällä 2008, ja alueen kahden ryhmän perheiden tapaamiset ajoittuivat vuoden 2008 syksystä vuoden 2009 loppusyksyyn. Muodostetut neljä perheryhmää tapasivat toisiaan puolentoista vuoden aikana 5-6 kertaa ja lopuksi kaikille perheryhmille oli yhteinen tapaaminen loppuvuodesta Projektin viestintä Projektille tehtiin viestintäsuunnitelma syksyllä 2007 yhteistyössä Viestintäpalvelu Tuula Vainikaisen kanssa. Viestinnän tehtävänä oli sitoa toiminnan kannalta olennaiset sidos- ja taustaryhmät työskentelemään yhteisen päämäärän hyväksi ja levittää tietoa dysfaattisten lasten tuen tarpeesta myös päättäjille ja palvelujen tuottajille. Projektille suunniteltiin oma logo ja Uutiskirje, jolla tiedotettiin projektista eri yhteistyötahoille. Ensimmäinen Uutiskirje ilmestyi tammikuussa 2008 ja toinen tammikuussa Projekti sai myös omat nettisivut Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sivuille. Lisäksi projektin toiminnasta ilmestyi lehtiartikkeleita Dysfasia-lehdessä 4/2007, 1/2008, 1/2009, 3/2009 ja 4/2009, Erika-lehdessä 1/2008, Opettaja-lehdessä 20/2008, HyväTerveys- lehdessä huhtikuu 2008, Esse-lehdessä , Oho-lehdessä 41/2008 ja Soveli-lehdessä 1/2009. Projektin toimintaa esiteltiin Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Kesäpäivillä Turussa 2007, Ikaalisissa 2008, Järjestöpäivillä Rokualla 2009, Dysfasiaseminaarissa Helsingissä 2007 ja HyväAlku-messuilla Jyväskylässä Esitteitä jaettiin myös Aivohalvaus- ja dysfasialiiton omissa tapahtumissa (Dysfasia-seminaarit v , Kuntakampanjat v , AVH-seminaarit, AVH-yhdyshenkilöiden neuvottelupäivät) sekä NeuroExpo- ja Educa-messuilla v , Erityiskasvatuksen päivillä 2007, HyväAlku-messuilla 2008, Seurakuntien lastenohjaajapäivillä 2009 ja Erilaisten oppijoiden tapahtumissa (esim. Monenlaiset Oppijat-seminaari Helsingissä 2009). Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 4

6 Uutiskirjeillä tiedotettiin projektista eri kohderyhmille 5.2 Projektin alkuvaihe ja Pohjanmaan alueen toiminta Projektikoordinaattori Marjo Hakala aloitti työnsä Aluksi hän tarkensi projektisuunnitelmaa ja laati alustavan aikataulusuunnitelman sekä suunnitteli projektin toiminnasta tiedottamisen, esitteet ja perheiden hakukaavakkeen. Toiminta aloitettiin Pohjanmaalla keväällä Perheiden haku ja valinta Pohjanmaalla Kohderyhmän perheitä haettiin mukaan toimintaan lehti-ilmoituksilla ja lehtiartikkeleilla. Projektille tehtiin myös esite. Päiväkotien, neuvoloiden, terveyskeskusten, perheneuvoloiden henkilöstölle ja paikallisille dysfasiayhdistyksille tiedotettiin projektin toiminnasta sekä sähköpostilla että henkilökohtaisilla esittelykäynneillä. Perheiden hakukaavakkeen tekemisessä hyödynnettiin Aivohalvaus- ja dysfasialiiton dysfasiasopeutumisvalmennuskurssien esitietolomaketta. Valintaprosessia varten pyydettiin esitietoja perheen ja lapsen tilanteesta. Hakukaavake oli saatavana myös liiton nettisivuilta. Hakuaika päättyi , mutta koska hakemuksia ei tullut siihen mennessä riittävästi, hakuaikaa jatkettiin saakka. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 18. Perheet valittiin työryhmässä, johon kuuluivat projektikoordinaattori, dysfasiatyöntekijä, erityisopettaja ja puheterapeutti. Perheitä haettiin mukaan kahteen eri ryhmään. Toisen ryhmän perheet tulivat Seinäjoen seudulta ja toisen ryhmän perheet Vaasan seudulta. Seinäjoen ryhmään tuli kymmenen hakemusta. Niistä seitsemän perhettä valittiin toimintaan mukaan. Vaasan ryhmään tuli hakemuksia kahdeksan ja näistä kuusi valittiin mukaan. Kahta perhettä ohjattiin hakemaan tukea muilta tahoilta, esimerkiksi sopeutumisvalmennuskursseilta, joiden katsottiin vastaavan paremmin perheiden tarpeisiin. 5 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

7 5.2.2 Perheviikonloput Pohjanmaalla Vaasan alueen kuusi perhettä kokoontuivat Sundomin Saukkorannassa ja Seinäjoen seudun seitsemän perhettä Ähtärin Honkiniemessä ensimmäisen kerran syyskuussa Aikuisten ryhmän vetäjinä olivat projektikoordinaattori ja psykologi. Lasten ohjelmasta vastasivat viittomakielenohjaajaopiskelija ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton dysfasiatyöntekijä. Ohjelma rakennettiin kerhotyyppiseksi toiminnaksi, jossa otettiin lasten tuen tarve huomioon. Lapsilla oli mukavaa tekemistä lastenohjaajien kanssa sillä aikaa kun vanhemmille oli omaa ohjelmaa. Perheille järjestettiin viikonloppujen aikana myös yhteistä toimintaa, jonka tavoitteena oli siirtää opittua teoriaa käytäntöön, virkistää ja voimauttaa perheitä sekä antaa heille samalla esimerkkejä ja malleja vanhempien ja lasten yhteisestä mukavasta tekemisestä. Jokaisen viikonlopun jälkeen vanhemmilta pyydettiin palaute viikonlopusta sekä toiveita seuraavan kerran aiheista ja ohjelmasta. Puheterapeuttiopiskelija Tampereen yliopiston puheopin laitokselta oli mukana Vaasan perheiden jokaisessa tapaamisessa. Hän teki pro gradu -tutkielmansa Vaasan perheiden kokemuksista. Tutkielman Dysfaattisten lasten perheet valtaistumisen polulla tarkoituksena oli tutkia Meidän perhe menee kouluun -projektin hyödyllisyyttä koulunsa aloittavien dysfaattisten lasten perheiden keskuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin esimerkiksi mitä perheet halusivat tapaamisilta, miten hyvin tämän projektin tavoitteet toteutuivat ja kohtasivatko perheiden toiveet ja projektin tavoitteet. Tutkimuksen mukaan perheet halusivat projektilta muun muassa vertaistukea, tietoa dysfasiasta ja sen taustalla olevista ongelmista, keinoja dysfaattisen lapsen tukemiseen monissa yhteyksissä ja kokemuksia jo vanhempien dysfaattisten lasten koulunkäynnin sujumisesta. Projekti tavoitti riskiryhmään kuuluvat perheet. Sen puitteissa perheille tarjottiin paljon tietoa dysfasiaan liittyen sekä erilaisia selviytymiskeinoja vaikeisiin tilanteisiin kotona ja kouluarjessa. Kaiken kaikkiaan projektin tavoitteet ja perheiden toiveet kohtasivat tässä tutkimuksessa melko hyvin. Perheet olivat kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä tapaamisiin ja kokivat sen olleen heille hyödyllinen. Pohjanmaan perheviikonloppujen ajankohdat: Vaasan seudun perheet: , , , , ja Seinäjoen seudun perheet: , , , , ja Viikonloppujen teemat Ensimmäisellä kerralla teemana oli tutustuminen. Ryhmän toiminnalle laadittiin tavoitteet yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat halusivat löytää vertaistukea, saada tietoa siitä, mitä vanhempien olisi hyvä tietää, kun lapsi on saanut dysfasia-diagnoosin, mahdollisuuden keskustella erilaisista koulumuodoista, jakaa kokemuksia niiden vanhempien kanssa, joiden lapsi on jo aloittanut koulun, vinkkejä siihen, miten tukea lapsen koulunkäyntiä kotona ja keskustella lapsen itsetunnon kehityksestä ja vanhempien jaksamisesta. Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 6

8 Viikonlopussa oli mukana alustajana puheterapeutti, joka kertoi vanhemmille lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta ja sen tukemisesta. Lisäksi käsiteltiin oppimisen vaikeutta ja lapsen tukemista sekä esiteltiin Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toimintaa ja sopeutumisvalmennuskursseja. Vaasassa oli mukana kaikki kuusi perhettä ja Ähtärissä kuusi perhettä seitsemästä. Vanhemmat olivat palautteissaan tyytyväisiä toimintaan. Toinen tapaamiskerta oli molemmille ryhmille yhteinen liikunnallinen päivä Kuortaneen urheiluopistolla Päivän alussa vanhemmat saivat tietoa liikunnan ja oppimisen yhteydestä. Lapsille oli temppurata liikunnanohjaajien vetämänä. Sen jälkeen oli kaikille yhteistä liikunnallista toimintaa. Liikuntapäivässä oli mukana myös toimittaja Tuula Vainikainen, joka oli tekemässä juttua projektin ensimmäiseen Uutiskirjeeseen. Liikuntapäivässä oli mukana kaikki 12 perhettä, jotka olivat mukana myös ensimmäisessä tapaamisessa. Liikunnalla on tärkeä merkitys oppimisen tukena Kolmannen kerran teemana tammi-helmikuussa 2008 oli koulun aloittaminen. Mukana olivat alustajina erityisopettaja ja puheterapeutti. Vanhemmat saivat tietoa kouluvalmiustutkimuksista, oppimisvalmiuksista ja -vaikeuksista, erilaisista koulumuodoista ja -mahdollisuuksista sekä siitä, miten tukea lasta kotona ja koulussa. Vaasassa oli paikalla viisi perhettä kuudesta ja Ähtärissä kaikki seitsemän perhettä. Vanhempien palautteessa erityisopettajan luento ja tieto erilaisista koulumuodoista ja koulun tukimuodoista koettiin todella tärkeäksi. Tiedon pohjalta vanhemmat olivat aktiivisempia kyselemään ja ottamaan selvää omalle lapselleen parhaasta mahdollisesta koulumuodosta. Neljäs viikonloppu oli huhtikuussa ja silloin teemana oli vanhempien toiveiden mukaisesti erilaisten terapioiden esittely. Vaasassa oli alustajana toimintaterapeutti, jonka opastuksella perheet saivat yhdessä lasten kanssa tutustua erilaisiin materiaaleihin toiminnallisissa pisteissä. Ähtärissä oli alustajana musiikkiterapeutti. Psykologi alusti keskustelua lukemaan ja kirjoittamaan oppimisesta ja perheestä voimavarana. Ähtärin ryhmän perheiden kanssa tehtiin myös retki eläinpuistoon. Ähtärin ryhmän perheistä viikonloppuun osallistui kuusi perhettä seitsemästä ja Vaasan ryhmän perheistä oli mukana kaikki perheet. Viides tapaaminen oli syksyllä koulujen alettua. Silloin keskusteltiin vanhemmuuden ihanuudesta ja haastavuudesta sekä lasten keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmista ja niiden kuntoutuksesta. Lisäksi vanhemmille esiteltiin tietokoneavusteisia apuvälineitä ja ohjelmia (Vaasassa toimintaansa esitteli Datero ja Ähtärissä Tikoteekki). Vaasassa oli mukana kaikki kuusi perhettä ja Ähtärissä viisi perhettä seitsemästä. Vanhempien palautteissa nousi esille se, että koulun aloitus on iso asia myös vanhemmille, mutta projektista saadun tiedon pohjalta kouluun oli hyvä lähteä. Kuudes ja viimeinen perheviikonloppu järjestettiin molemmille perheryhmille yhteisesti Ähtärin Honkiniemessä marraskuussa Tapaamisen teemana oli Mitä tästä eteenpäin. Ohjelmassa oli paljon yhteistä toiminnallista ohjelmaa koko perheelle. Erityisopettaja kertoi perheille yläkoululaisten kuulumisista ja jatko-opinnoista. Lisäksi perheet kuulivat nuoren oman tarinan. Viikonlopussa oli mukana yhteensä kuusi perhettä, kolme molemmista ryhmistä. Suurimmalla osalla poisjääneistä perheistä oli 7 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

9 syynä sairastuminen. Kaiken saamansa tiedon jälkeen monille vanhemmille oli noussut huoli lapsensa tulevaisuudesta, mutta viimeisen viikonlopun jälkeen perheet kertoivat palautteissaan, että tuli levollinen olo tulevaisuuden suhteen. Asiat kyllä järjestyvät ja lapset löytävät paikkansa vanhempien ja koulun tukemana Alueseminaarit pohjanmaalla Keväällä 2008 järjestettiin Pohjanmaalla kaksi samansisältöistä alueseminaaria dysfaattisen lapsen koulunaloituksesta. Ensimmäinen pidettiin Vaasassa ja toinen Seinäjoella Seminaarien tavoitteena oli lisätä tietoa dysfasiasta ja vertaistuesta, antaa tietoa dysfaattisen lapsen koulunaloitusvaiheesta sekä vanhempien ja ammattilaisten yhteistyön tärkeydestä tässä nivelvaiheessa. Tavoitteena oli myös eri toimijoiden verkostoituminen. Osallistujia oli Vaasassa 56 ja Seinäjoella 74. Seinäjoen alueseminaari kiinnosti myös mediaa, seminaarista tehtiin juttu alueuutisiin ja sanomalehti Ilkkaan ( ). Seminaarien osallistujilta kerättiin valmiilla lomakkeilla myös tietoa paikallisista toimintamalleista. Palautetta oli tarkoitus käyttää pohjana myöhemmin tehtävän oppaan paikallisen osion tekemisessä. Suunnitelmat oppaan osalta kuitenkin muuttuivat projektin kuluessa ja paikallisesta osiosta luovuttiin, koska lähes jokaisella kunnalla on omat toimintatapansa erityistä tukea tarvitsevien lasten opetuksen järjestämisessä. Palaute koulutuspäivästä oli positiivinen, osallistujat kokivat, että se oli vastannut heidän odotuksiaan ja he olivat saaneet tietoa dysfaattisen lapsen koulunaloittamiseen liittyvistä asioista. 5.3 Projektin keskivaihe ja Pääkaupunkiseudun toiminta Pääkaupunkiseudun toimintaa käynnistettiin keväällä Projektiin palkattiin toiseksi työntekijäksi projektityöntekijä Minna Voltti maaliskuussa Perheiden haku ja valinta pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun perheitä pyrittiin löytämään mukaan toimintaan monin eri tavoin. Pääkaupunkiseudun Infoaamu pidettiin Tikkurilassa Laurea-ammattikorkeakoululla Tilaisuudessa kerrottiin dysfasiasta ja vertaistuesta sekä projektin toiminnasta. Infoaamuun osallistui 14 ammattilaista. Toimintaa esiteltiin myös Espoon puheterapeuteille. Lisäksi eri lehdissä oli artikkeleita projektin toiminnasta. Päiväkoteihin, neuvoloihin ja puheterapeuteille lähetettiin suoraa markkinointipostia sekä sähköisesti että kirjeitse. Hakuaika projektiin päättyi , mutta sitä jatkettiin saakka. Hakemuksia tuli Helsingin ryhmään yhteensä kuusi ja Espoon ryhmään kahdeksan. Perheet valittiin työryhmässä, johon kuuluivat puheterapeutti, erityisopettaja ja projektityöntekijä. Kaikki perheet päätettiin valita mukaan toimintaan Perheviikonloput pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun perheviikonloput pidettiin Hangon Högsandissa. Helsingin ja Espoon perheiden aikuisten ryhmänvetäjinä toimivat projektityöntekijä ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aluesihteerit. Pääkaupunkiseudun viikonloppujen ohjelma noudatteli samaa kaavaa kuin mitä Pohjanmaan perheiden kanssa oli tehty. Pääkaupunkiseudulla oppilaitoksille markkinoitiin mahdollisuutta yhteistyöhön ja sitä kautta saatiin mukaan kaksi puheterapeuttiopiskelijaa ja yksi sosionomiopiskelija, joka teki myös lopputyönsä projektin perheiden kokemuksista. Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 8

10 Helsingin viikonlopputapaamisten ajankohdat: , , , ja Espoon viikonlopputapaamisten ajankohdat: , , , ja Viikonloppujen teemat Ensimmäisen perheviikonlopun teemana oli tutustuminen ja tietoa dysfasiasta, vuorovaikutuksesta sekä puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointimenetelmistä (AACmenetelmistä). Alustajana toimi puheterapeutti. Ryhmän toiminnalle luotiin tavoitteet yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat toivoivat saavansa projektin viikonlopuista vertaistukea, tietoa dysfasiasta ja siihen liittyvistä asioista, sosiaaliturvasta, eri koulumuodoista ja koulun tukimuodoista sekä siitä, miten tukea omaa lastaan koulunaloitusvaiheessa. Lisäksi toivottiin perheelle yhteistä mukavaa tekemistä. Viikonloppuihin osallistui Helsingin kaikki kuusi perhettä ja Espoon ryhmästä seitsemän perhettä kahdeksasta. Lapsilla oli perheviikonloppujen aikana mukavaa ohjelmaa lastenohjaajien kanssa Toisen viikonlopun teemana oli koulunaloitus. Helsingin ryhmälle psykologi alusti kouluvalmiustutkimuksista ja oppimisvaikeuksista. Erilaisista koulumuodoista ja tukimuodoista koulussa alusti erityisopettaja. Espoon ryhmän alustukset piti Espoon kaupungin erityisopetuksen vastuualuepäällikkö Minna Saulio. Helsingin ryhmästä olivat mukana kaikki perheet, Espoon ryhmästä oli mukana seitsemän perhettä kahdeksasta. Perheet olivat hyvin tyytyväisiä, kun mukana oli paikallisia asiantuntijoita. Perheiden yhteinen liikuntatapahtuma oli Sollvallan urheiluopistolla. Teemana oli liikunnan ja oppimisen yhteys. Ohjelmassa oli yhteisiä aktiviteetteja ulkona, luento vanhemmille, jonka piti Maija Koljonen Suomen psykomotoriikkayhdistyksestä, lapsille ohjattua toimintaa ja lopuksi perheiden yhteistä ohjattua toimintaa sisällä. Liikuntapäivässä oli mukana 10 perhettä. Kolmannen viikonlopputapaamisen teemana oli itsetunnon tukeminen ja sosiaaliturva-asiat. Itsetunnosta oli alustamassa perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Lisäksi keskusteltiin erilaisista harrastuksista sekä koulun ja kodin yhteistyöstä. Viikonloppuihin osallistui Helsingin ryhmästä viisi perhettä kuudesta ja Espoon ryhmästä kuusi perhettä kahdeksasta. Vanhemmat pitivät luentoja ja keskusteluja antoisina. Molempien ryhmien perheille järjestettiin yhteinen tapaaminen ja retki Korkeasaareen Tapaamisen tavoitteena oli vahvistaa perheiden yhteenkuuluvuutta ja lisätä perheiden yhteydenpitoa toisiinsa. Korkeasaaressa perheitä oli mukana seitsemän. 9 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

11 Ryhmien viimeisten viikonlopputapaamisten teemoina olivat tarkkaavaisuushäiriöt ja niiden kuntoutus sekä mitä tästä eteenpäin. Tarkkaavaisuushäiriöistä oli Helsingin perheille alustamassa psykologi Silva Sirelius-Sirve ja Espoon perheille sosiaalikasvattaja Sara Wallius, molemmat ADHD-keskuksesta. Lisäksi oli ulkopuolinen perhe kertomassa omista kokemuksistaan. Molempiin viikonloppuihin osallistui viisi perhettä. Vanhemmat olivat tyytyväisiä lapsensa kouluvalintaan, koulu oli alkanut positiivisissa tunnelmissa. Muutama lapsi oli jo koulun puolella ja heidän perheillään yhteistyö koulun kanssa sujui hyvin Alueseminaarit pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun alueseminaarit pidettiin Helsingissä Porolahden koululla ja Espoossa Veräjäkulman koululla. Seminaarien suunnittelussa ja toteutuksessa tehtiin yhteistyötä Helsingin ja Espoon opetustoimen kanssa. Koulutukset olivat samansisältöiset ja ohjelmassa oli projektin toiminnan esittely, kielelliset erityisvaikeudet koulunaloitusvaiheessa, vertaistuen merkitys perheelle, järjestö vertaistuen järjestäjänä ja dysfasialapsi koulussa. Osallistujia oli Helsingissä 37 ja Espoossa Projektin loppuvaihe Projektin yhtenä tavoitteena oli luoda internetiin keskustelusivusto sekä tietolinkkisivusto, joiden kautta perheet löytävät jatkossakin vertaistukea ja tietoa koulunaloitukseen liittyvistä asioista. Keskustelusivusto avattiin internetiin maaliskuussa Projektin loppuseminaari pidettiin Tampereella Vapriikissa Loppuseminaarin ohjelmassa oli projektin esittely yhdessä projektin vanhempien kanssa, Raha-automaattiyhdistyksen oppimisvaikeusohjelman esittely, koulukiusaamisen ehkäiseminen ja koulutulokkaan tuen tarpeen kokonaisvaltainen huomiointi uusien säädösten valossa. Osallistujia oli yhteensä 40. Seminaarin yhteydessä järjestettiin perheiden ja dysfasiayhdistysten tapaaminen Pirkkalan Kivirannassa. Tapaamisen tavoitteena oli antaa dysfasiayhdistysten hallitusten jäsenille tietoa projektin luomasta toimintamallista: Perheiden tukeminen koulunaloitusvaiheessa, kun lapsella on kielellisiä erityisvaikeuksia. Tapaamiseen osallistui projektin perheitä sekä Etelä-Pohjanmaalta että pääkaupunkiseudulta ja dysfasiayhdistysten hallitusten jäseniä eri puolilta Suomea. Tapaamisen aikana ideoitiin yhdessä yhdistyksille suunnattua opasvihkoa projektin toimintamallista. Opasvihkonen yhdistysten käyttöön julkaistiin vuoden 2010 alussa. Perheitä tapahtumaan osallistui 6 ja yhdistysten edustajia 16. Oppilaitosyhteistyön tuloksena kaksi opiskelijaa teki lopputyönsä projektin toiminnasta. Diakin sosionomiopiskelija Miia Vistiahon lopputyö Koulunaloittajana lapsi, jolla on kielenkehityksen erityisvaikeus. Vanhempien kokemuksia arjesta ja päivähoidon tuesta valmistui joulukuussa 2009 ja on nähtävissä projektin nettisivuilla. Lopputyön tarkoituksena oli selvittää, miten lapsen kielenkehityksen erityisvaikeus vaikuttaa perheen arkeen, millaista tukea päivähoito tarjoaa lapselle ja perheelle sekä millaisia ajatuksia ja tunteita vanhemmilla herää, kun heidän lapsensa on aloittamassa koulun. Lopputyön tulosten mukaan lapsen kielenkehityksen erityisvaikeus vaikutti perheen arkeen terapiaan viemisten ja tuomisten sekä puheharjoitusten muodossa. Puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointikeinoista, erityisesti kuvista tuli osa perheen arkea. Kuvien avulla hahmotettiin ja ennakoitiin perheen tulevia tapahtumia. Vanhemmat kertoivat, että lapselle, jolla on kielenkehityksen erityisvaikeus täytyy selittää monesti asiat useampaan kertaan ja lapsi tarvitsee paljon tukea Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 10

12 sosiaalisissa suhteissa sekä itsetunnon vahvistamisessa. Vertaistukea pidettiin tärkeänä vanhempien jaksamiselle. Päivähoito tukee lasta, jolla on kielenkehityksen erityisvaikeus, pyrkimällä järjestämään lapselle kielenkehitystä tukevan ympäristön. Tavat, jolla lapsen erityisen tuen tarve huomioitiin, vaihtelivat päiväkotikohtaisesti. Vanhemmat odottivat eri asioita kasvatuskumppanuudelta. Osa vanhemmista kaipasi itselleen enemmän tietoa kielenkehityksen erityisvaikeuksien kuntoutuksesta ja kouluvaihtoehdoista. Muutamat vanhemmat kokivat saavansa näistä asioista tietoa ja että päivähoidon henkilökunnan välittävä asenne tuki heitä. Lapsen koulunkäynnin alkamiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Osaa vanhemmista huoletti se, miten lapsi tulee pärjäämään sosiaalisissa suhteissa luokkatovereiden kanssa. Vanhempien oma rooli koulunkäynnin tukemisessa nähtiin tärkeänä. Projektin ja Laurea amk:n sosionomiopiskelija Anne-Riitta Kovasen yhteistyönä syntyi opaskirjanen Kielelliset erityisvaikeudet koulunaloitusvaiheessa, tieto- ja tukipaketti vanhemmille. Se julkaistiin tammikuussa 2010 Opas koulunaloitusvaiheesta on tarkoitettu tuki- ja tietopaketiksi vanhemmille sekä painettuna (3000kpl) että projektin nettisivuilla. Oppaan tietojen säännöllisestä päivittämisestä vastaa jatkossa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton henkilökunta. 6 Arviointi Projektissa pyrittiin tavoittamaan perheet, joiden esiopetusikäisellä lapsella on kielellisiä erityisvaikeuksia ja muodostaa näistä perheistä vertaisryhmiä. Tavoitteena oli löytää toimintaan mukaan 32 perhettä neljään ryhmään. Tähän tavoitteeseen ei ihan päästy. Toiminnassa oli mukana 27 perhettä ja neljä toimivaa ryhmää. Perheiden hakuvaiheeseen ja projektista tiedottamiseen panostettiin paljon. Pohjanmaalla esiteltiin toimintamallia ja toiminnasta oli myös ilmoituksia lehdissä. Pohjanmaan niukasta hakijamäärästä johtuen panostettiin pääkaupunkiseudun perheiden hakuvaiheeseen vielä enemmän. Toiminnasta ilmestyi artikkeleita keväällä, projektin Uutiskirje ilmestyi tammikuussa 2008 Educa-messuille jaettavaksi. Uutiskirjettä ja esitteitä jaettiin erilaisissa tapahtumissa. Tikkurilassa järjestettiin koulutuksellinen infoaamu päivähoidon ja neuvoloiden henkilöstölle. Espoossa toimintaa esiteltiin Espoon kaupungin puheterapeuttien kokouksessa. Esitteitä ja hakukaavakkeita lähetettiin päiväkoteihin, neuvoloihin ja puheterapeuteille sekä sähköisesti että postitse. Hakemuksia tuli kuitenkin vain 15. Espoon ryhmän perheiltä kysyttiin, mistä he olivat saaneet tiedon projektista. Kaksi perhettä oli saanut tiedon puheterapeutilta, kolme perhettä oli lukenut projektista kirjoitetun artikkelin (Dysfasialehti, Opettaja-lehti ja Espoon seurakuntasanomat) ja kaksi perhettä oli saanut tiedon päiväkodista. Helsingin perheet toivat esille samansuuntaista tietoa, moni oli löytänyt 11 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

13 tiedon projektista itse. Jos toiminta olisi jatkunut, olisi toimintaan saatu varmasti helpommin perheitä mukaan, koska tieto projektista oli levinnyt. Projektin viimeisen vuoden aikana tuli kyselyjä sekä Pohjanmaalta että pääkaupunkiseudulta siitä, milloin seuraavat perheet valitaan mukaan projektin toimintaan. Mukaan valitut perheet sitoutuivat hyvin toimintaan. Poissaoloja tuli, mutta niihin oli yleensä syynä sairastuminen. Pohjanmaan toiminnasta jäi pois kaksi valittua perhettä, he eivät osallistuneet toimintaan ollenkaan. Heitä ei ole myöskään laskettu mukaan toiminnassa mukana olleisiin perheisiin. Toiminnan tavoitteena oli se, että perheet saavat tapaamisissa tietoa kielellisistä erityisvaikeuksista ja siitä, miten he voivat tukea omaa lastaan perheen arjessa ja näin mahdollisesti ehkäistä myöhempiä oppimisvaikeuksia. Tapaamisten tavoitteena oli myös lisätä perheiden voimavaroja. Näiden tavoitteiden toteutumista arvioitiin kyselylomakkeiden avulla. Jokaisen perheviikonlopun jälkeen vanhemmilta pyydettiin palautetta tapaamisten sisällöistä ja siitä, mitä he toivoivat seuraavilta kerroilta. Palautteiden pohjalta arvioiden perheet olivat tyytyväisiä viikonloppujen ohjelmaan. Perheet kokivat saaneensa paljon uutta tietoa dysfasiasta, tietoa ja käytännön vinkkejä arkeen sekä voimia arkeen virkistävien viikonloppujen kautta. Kaikkein tärkeimmäksi asiaksi viikonlopuissa nousi muiden perheiden tapaaminen, vertaistuki. Projektin yhtenä tavoitteena oli lisätä päivähoidon ja koulun henkilökunnan tietoutta kielellisistä erityisvaikeuksista ja vertaistuen merkityksestä perheille, jotta henkilökunta osaisi ohjata perheitä vertaistuen piiriin. Tähän tavoitteeseen vastattiin järjestämällä alueelliset seminaarit molemmilla pilottialueilla sekä loppuseminaari Tampereella. Seminaareihin saatiin odotusten mukaisesti osallistujia, pääkaupunkiseudun seminaareissa osallistujamäärä oli pienempi kuin Pohjanmaalla, mutta se oli odotettavaa, koska pääkaupunkiseudulla on enemmän koulutustarjontaa kuin Pohjanmaalla. Ammattilaisten tiedotusta palvelivat myös projektissa tuotetut Uutiskirjeet, joissa oli paljon tietoa kielellisistä erityisvaikeuksista koulunaloitusvaiheessa ja oppimisvaikeuksista. Projektin kuluessa oli tavoitteena luoda internetiin keskustelusivusto sekä tietolinkkisivusto, joiden kautta perheet löytävät jatkossakin vertaistukea ja tietoa koulunaloitukseen liittyvistä asioista. Tietolinkkisivusto avattiin Aivohalvaus- ja dysfasialiiton nettisivu-uudistuksen aikana keväällä 2008 ja sitä täydennettiin projektin kuluessa seminaarien ja viikonloppujen alustuksilla. Keskustelusivusto avattiin kaikille maaliskuussa Alun perin oli tarkoitus, että keskustelusivusto aukeaisi jo projektin alkuvaiheessa ja palvelisi projektin perheitä suljettuna sivustona, mutta liiton nettisivu-uudistusten vuoksi keskustelusivuston avaaminen siirtyi ja se päätettiin avata suoraan kaikille avoimena. Alussa keskustelu oli vilkasta, mutta kesän aikana keskustelu tyrehtyi. Keskusteluja voi kuitenkin lukea ja lukukertoja on eri aiheille kertynyt noin kappaletta. Pääkaupunkiseudun perheille luotiin sähköpostirinki ensimmäisen ja toisen viikonlopputapaamisen välillä, jolloin heille esitettiin kysymyksiä keskustelun avaamiseksi. Perheet vastasivat kysymyksiin, mutta sen käyttö keskusteluun oli kuitenkin vähäistä. Pohjanmaan perheille ei voitu tehdä keskusteluja varten sähköpostirinkiä, koska kaikilla perheillä ei ollut sähköpostiosoitetta. 7 Pohdinta Perheiden löytäminen ja tavoittaminen osoittautui oletettua vaikeammaksi, ja tähän vaiheeseen olisi pitänyt varata projektin alussa enemmän aikaa. Perheiden hakuaikaa jatkettiin ja hakemuksia saatiin kuitenkin sen verran, että ryhmät voitiin muodostaa ja toiminta aloittaa. Tähän olisi voinut tuoda helpotusta se, jos kaksi työntekijää olisi aloittanut työskentelyn heti alusta alkaen. Työtä olisi voitu jakaa ja panostaa markkinointiin vielä enemmän. Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 12

14 Perhetapaamiset sujuivat odotusten mukaisesti ja pääkaupunkiseudulla toiminta oli helppo aloittaa Pohjanmaan hyvien kokemuksien avulla. Oppilaitosyhteistyö kangerteli Pohjanmaalla, mutta pääkaupunkiseudulla toiminta sujui paremmin, projekti sai sieltä palkattuja lastenhoitajia perheviikonloppuihin ja kaksi opinnäytetyötä. Projektin vaikutuksia on vaikea suoraan mitata. Tavoitteena oli toiminnan avulla ehkäistä oppimisvaikeuksia kouluiässä. Oppimisvaikeudet liittyvät osana kielellisiin erityisvaikeuksiin ja näin lyhyen projektin aikana vaikutuksia on vaikea mitata. Voidaan kuitenkin olettaa, että kun vanhempien tieto kielellisistä erityisvaikeuksista ja arjen tukimuodoista lisääntyi ja perheet kokivat saaneensa lisää voimavaroja arkeen, niin myös perheen keinot tukea ja auttaa lastaan lisääntyivät ja tämä voi jatkossa ennaltaehkäistä, lieventää ja kompensoida lapsen vaikeuksia. Projektin toiminnan juurrutus onnistui ja projektin tavoitteiden mukaisesti osa toiminnoista siirtyy jatkossa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnaksi. Perheet kokivat projektin tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Vanhemmat kokivat ryhmät turvallisiksi ja niissä oli helppo puhua luottamuksellisesti perheiden sisäisistä asioista. Projektin pitkä kesto oli apuna asioiden syvälliseen käsittelyyn. Perheet alkoivat projektin kuluessa löytää omia vahvuuksiaan. Projektissa käsiteltiin samoja asioita kuin sopeutumisvalmennuskursseilla, mutta kun yhteen tai kahteen teemaan oli aikaa koko viikonloppu, päästiin aiheessa syvemmälle. Perheillä oli viikonloppujen välillä aikaa sulatella saamaansa tietoa ja ottaa hyviä käytäntöjä yksi kerrallaan mukaan perheen arkeen. Projektin perheet olivat kaikki samalta suunnalta ja näin heille syntyi luonnollisia yhteyksiä toisiinsa. Osa perheistä jatkoi tapaamisia projektin aikana ja sen jälkeen vapaa-ajallaan. Perheet toivovat palveluja lähelle omaa arkeaan. Voisiko projektin mallia lähteä kehittämään yhdessä Kelan kanssa alueellisena sopeutumisvalmennuksena? Projektin toiminta jää elämään keskustelu- ja tietosivustona liiton nettisivuille sekä opaskirjasissa, joita päivitetään säännöllisesti. Tarkoituksena on, että yhdistykset ja muut tahot järjestävät opasvihkosen mallin avulla perheille vastaavanlaista ryhmätoimintaa omilla alueillaan. 13 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

15 Liitteet Henkilöstöresurssit Projektikoordinaattori Marjo Hakala Projektityöntekijä Minna Voltti Dysfasianeuvoja Elina Salo Projektin johtoryhmä Johtoryhmä kokoontui 10 kertaa: , , , , , , , , ja Johtoryhmän jäsenet: toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry järjestöpäällikkö Marika Railila, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry projektikoordinaattori Marjo Hakala, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, asti dysfasianeuvoja Minna Voltti asti, alkaen Elina Salo, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry projektityöntekijä Minna Voltti alkaen erikoistutkija Elisa Poskiparta, Turun yliopiston oppimistutkimuskeskus erityisopettaja Pirjo Kosonen, MLL Tapani Tenkula, Etelä-Pohjanmaan dysfasiayhdistys ry kehittämispäällikkö Paula Korkalainen, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus professori Timo Ahonen, Niilo Mäki Instituutti suunnittelija Niina Palviainen, asti, alkaen Paula Hoti, Suomen vanhempainliitto Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti 14

16 Projektin ohjausryhmät Pohjanmaan ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa: , , , , , ja Pohjanmaan ohjausryhmän jäsenet: projektikoordinaattori Marjo Hakala asti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry dysfasianeuvoja Minna Voltti asti, lähtien Elina Salo, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry projektityöntekijä Minna Voltti alkaen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry aluetyöntekijä Taina Hissa, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry puheterapeutti Sirpa Rintala, Seinäjoen kaupunki erityislastentarhanopettaja Liisa Kaupinmäki, Seinäjoen kaupunki erityisopettaja Juha Viita, Seinäjoen kaupunki varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Hannele Tammelin, Vaasan kaupunki erityislastentarhanopettaja Raili Voima, Vaasan kaupunki Juhani Kari, Etelä-Pohjanmaan dysfasiayhdistys ry puheterapeutti Irma Jokela, Alavus alkaen Pääkaupunkiseudun ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa: , , , , , ja Pääkaupunkiseudun ohjausryhmän jäsenet: projektikoordinaattori Marjo Hakala asti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry projektityöntekijä Minna Voltti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry dysfasianeuvoja Elina Salo, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry aluesihteeri Veijo Kivistö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry puheterapeutti Leena Vikkula, Lastenlinna erityisopettaja Soile Suhonen, Helsingin kaupunki erityisopetuksen vastuualuepäällikkö Minna Saulio asti, alkaen rehtori Janne Oinonen, Espoon kaupunki esiopetuksen ja iltapäivätoiminnan vastuualuepäällikkö Terttu Akselin, Espoon kaupunki erityislastentarhanopettaja Päivi Syrjälä, Espoon kaupunki alkaen kehittämispäällikkö Taina Kokko, Laurea amk Sabine Keturi-Phillip, Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistys ry 15 Meidän perhe menee kouluun -projektin raportti

17 DYSFAATTISEN LAPSEN KOULUNALOITUS Alueseminaarit I ja II, Vaasassa ja Seinäjoella I Aika: ke klo Paikka: Vaasan ammattikorkeakoulu, Palosaaren toimipiste Wolffintie 30, Auditorio II Aika: to klo Paikka: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikön Kampusalueen toimipiste (Kampustalo) Keskuskatu 34, luokka K 190 Järjestäjä: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Meidän perhe menee kouluun projekti yhdessä OK- opintokeskuksen kanssa Tavoite: Lisätä tietoa dysfasiasta ja vertaistuesta. Ymmärtää koulunaloitus dysfaattisen lapsen kohdalla merkittävänä nivelvaiheena, jossa moniala- ammatillisuus ja vanhemmuus korostuvat. Verkostoitua alueen eri toimijoiden kesken. Osanottajat: Seminaarin osanottajiksi ovat tervetulleita esi- ja alkuopettajat, erityisopettajat, perhepäivähoitajat, iltapäiväkerhojen ohjaajat, vanhemmat ja sosiaalija terveyden-huollon opiskelijat, sekä muut aiheesta kiinnostuneet Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja ja Ilmoittautuminen: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry/ Meidän perhe menee kouluun projekti projektikoordinaattori Marjo Hakala, p , projektityöntekijä Minna Voltti, p ,

18 OHJELMA Ilmoittautuminen ja aamukahvi Seminaarin avaus projektikoordinaattori, KM Marjo Hakala Meidän perhe menee kouluun- projekti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Dysfasia- Mitä se tarkoittaa? puheterapeutti Victoria Zilliacus Dysfaattisen lapsen kuntoutus päiväkodissa projektityöntekijä, LTO Minna Voltti Tauko Lasten psyykkinen hyvinvointi Kuntoutusohjaajan puheenvuoro Lounas (omakustanteinen) Dysfaattinen lapsi luokassani Vanhemman puheenvuoro Tauko Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, kolmannen sektorin palvelu ja vertaistuki aluesihteeri Taina Hissa Meidän perhe menee kouluun- projekti projektikoordinaattori Marjo Hakala Opiskelijana mukana projektissa Kunkin alustuksen jälkeen on varattu aikaa keskusteluun. Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään

19 Meidän perhe menee kouluun projektin järjestämä DYSFASIAKOULUTUS Kielelliset erityisvaikeudet ja vertaistuen merkitys perheelle koulunaloitusvaiheessa Kohderyhmä: esi- ja alkuopetuksen opettajat, päivähoidon ja koulun muu henkilöstö, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilökunta, puheterapeutit, perheet Paikka : Porolahden koulu, Satumaanpolku 2, Helsinki Paikka : Veräjäkulman koulu, Veräjäpellonkatu 2, Espoo OHJELMA Meidän perhe menee kouluun -projektin esittely ja tervetuliaissanat, projektityöntekijä Minna Voltti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Kielelliset erityisvaikeudet (dysfasia) koulunaloitusvaiheessa, erikoispuheterapeutti Alisa Ikonen, Helsingin Yliopiston Puheti eteiden laitos Kahvitauko Vertaistuen merkitys perheelle ja projektissa mukana olleen Markkanen-Hannula- perheen haastattelu, kehittämispäällikkö Taina Kokko, Laurea amk, sosiaaliala, Järjestö vertaistuen järjestäjänä, aluesihteeri Veijo Kivistö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Kun luokkaan tulee dysfasialapsi, erityisopettaja Soile Suhonen, Ebeneser-koulu Päätössanat Koulutus on osallistujille ilmainen, varaamme paikkoja ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset 6.5. mennessä projektityöntekijä Minna Voltille tai LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Meidän perhe menee kouluun projekti on dysfaattisille, koulunaloitusvaiheessa oleville lapsille ja heidän perheilleen suunnattu oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn keskittyvä projekti ( ), joka on osa Raha-automaattiyhdistyksen oppimisvaikeusohjelmaa. Projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä esiopetusikäisen lapsen riskiä saada oppimisvaikeuksia kouluiässä, tukea perhettä koulunaloitusvaiheessa ja verkostoitumisessa vertaistukiryhmän kanssa. Lisätavoitteina on tiedon jakaminen perheille kielellisistä erityisvaikeuksista ja perheiden jaksamisen lisääminen koulualoitusvaiheessa antamalla vanhemmille arjen työkaluja lapsen koulunkäynnin tukemiseksi. Projektin perheet kokoontuvat lähipaikkakunnalla viikonlopputapaamisissa 4 6 kertaa. Nettiin on myös avattu keskustelusivut

20 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Meidän perhe menee kouluun projektin loppuseminaari Vapriikki, auditorio, Tampere Alaverstaanraitti 5 (Tampellan tehdasalue) Ohjelma: Seminaarin avaus Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Vertaistuki voimavarana koulunaloitusvaiheessa, kokemuksia Meidän perhe menee kouluun projektista Minna Voltti, projektityöntekijä, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Perheiden ajatuksia ja kokemuksia projektista Kahvi RAY:n oppimisvaikeusohjelma Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY Koulukiusaamisen ehkäiseminen Elisa Poskiparta, erikoistutkija, Oppimistutkimuskeskus, Turun yliopisto Koulutulokkaan tuen tarpeen kokonaisvaltainen huomiointi uusien säädösten valossa Hanna-Mari Sarlin, erityisopettaja, työnohjaaja, Helsinki Keskustelua ja seminaarin päätös Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Tilaisuus on osallistujille maksuton. Ilmoittautumiset ja lisätiedot mennessä sähköpostilla tai puhelimitse numeroon Tervetuloa!

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä ovat käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ

VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ Lapsen hyvä arki 2 hanke Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymät Maria Myllymäki Varhaiskasvatuksen opiskelija Oulun yliopisto Mentorointi

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Simo Hillo

Simo Hillo Simo Hillo 0400 594 385 simo.hillo@pedart.fi www.pedart.fi Pedart Oy tarjoaa opetuksen tukea erityistä tukea tarvitseville oppilaille Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla. Opetus tapahtuu

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/ Aika: 20.4.2016 klo 13 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Almusa Liisa varhaiskasvatuspäällikkö Pirkkala, pj Raunio Arja varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Pirkkala Aalto-Ropo

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo YMMERSTAN KOTI- JA KOULUYHDISTYS RY:N JOHTOKUNNAN KOKOUS 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA Aika: 11.3.2014 klo 18.15 Paikka: Läsnä: Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo Hallikas Sami-Pekka Hovila

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Laukaan. seurakunta. tervetuloa 2017!

Laukaan. seurakunta. tervetuloa 2017! Laukaan seurakunta tervetuloa 2017! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2017. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi nuorista käy rippikoulun

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

AINEENOPETTAJAT JA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN TYÖTAVAT

AINEENOPETTAJAT JA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN TYÖTAVAT KUTSU ESAVI/911/05.12.01/2017 Etelä-Suomi 26.1.2017 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennusseminaariin 2. 3.3.2017

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä Tervetuloa! 7.12.2016 Helsinki 8.12.2016 Jyväskylä Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 YT-aika klo 13

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA Perheterapeuttityöpari sairaanhoitaja Sinikka Mononen ja sairaanhoitaja Mikko Raudaskoski sairaanhoitaja Miia Pieviläinen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010

Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010 Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010 Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Hanna Sulonen-Ahonen ja Mirella Korhonen Taustatietoja kyselyyn» Kysely toteutettiin lasten

Lisätiedot

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta 1 Millaisesta tutkimuksesta on kysymys? Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus yhteistyössä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena to 5.5.2011 klo 9.30 16.00, Mediteknia, auditorio, Yliopistonranta

Lisätiedot

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä Sievin pilotti Tiedonsiirto päivähoidon ja esiopetuksen välillä Kehittämisprossessin käynnistäminen Kallion varhaiskasvatus on mukana Lapsen hyvä arki-hankkeessa Sievissä päivähoitopalvelut järjestää ppk

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa?

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? II Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? 4. - 5.11.2009 Oulun Yliopisto, Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen auditorio (Aapistie 5 A)

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot