Henkilökohtaista apua kehittämässä Vähän mutta välttämättä - projekti Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilökohtaista apua kehittämässä Vähän mutta välttämättä - projekti 2006 2010 Loppuraportti"

Transkriptio

1 Henkilökohtaista apua kehittämässä Vähän mutta välttämättä - projekti Loppuraportti

2 Asiasanat: - Henkilökohtainen apu - Henkilökohtainen avustajajärjestelmä - Vammaispalvelulaki - Osallisuus - Vuorovaikutus Asumispalvelusäätiö ASPA Viljatie 4A Helsinki Paino: Solver Palvelut Oy Taitto: Kirjoittajat: Riikka Manninen, Milla Ilonen ja Mervi Valta ISBN ASPA-raportti 2/2011

3 Kiitokset Vähän mutta välttämättä -projektin alussa kukaan ei osannut aavistaa, miten suuri muutos henkilökohtaisen avun saralla tulee projektin aikana tapahtumaan. Vammaispalvelulain uudistus nosti henkilökohtaisen avun alan toimijoiden ykkösaiheeksi. Projektimme oli siis ajankohtaisempi kuin koskaan. Oli hienoa olla mukana muutoksessa ja jakaa uutta tietoa ihmisille. Muutos toi myös haasteita, joihin piti pystyä vastaamaan. Halusimme olla kehittämässä henkilökohtaisen avun palveluja siten, että yksittäisen vammaisen ihmisen olisi mahdollisimman helppoa asioida esimerkiksi vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän kanssa. Teimme tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa, jotta pystyimme vaikuttamaan palvelujen rakenteisiin. Kehitimme myös yksinkertaisia, konkreettisia työkaluja niin vammaisille ihmisille itselleen kuin sosiaalitoimen työntekijöillekin, jotta heidän arkensa helpottuisi. Kiitos rahoittajallemme Raha-automaattiyhdistys ry:lle projektin mahdollistamisesta ja siitä, että näitte tärkeäksi henkilökohtaisen avun kehittämisen! Haluan kiittää projektin idean äitiä Merja Heikkosta, jonka omista kokemuksista ja pohdinnoista projekti lähti aikanaan liikkeelle! Kiitän myös kaikkia ohjausryhmän jäseniä aktiivisesta, avoimesta ja vuorovaikutteisesta työskentelystä yhteisen asian eteenpäin viemiseksi. Vaikka projekti päättyy, toivottavasti kehittäminen jatkuu! Kiitos kaikille projektissa tavalla tai toisella mukana olleille työnantajille ja henkilökohtaisille avustajille. Kiitos, että jaoitte meille kokemuksianne ja toiveitanne henkilökohtaisesta avusta. Teiltä saamamme tieto on ollut meille arvokasta ja opettavaista ja olemme hyödyntäneet sitä kehittämistyössä. Kiitoksen ansaitsevat myös projektissa mukana olleiden kansalaisja työväenopistojen rehtorit ja opettajat. Otitte rohkein mielin vastaan uudenlaisen opetusryhmän ja haasteen ryhtyessänne Kohtaamisia-kurssin vetäjiksi! Toimitte suunnannäyttäjinä muille kansalais- ja työväenopistoille yhdenvertaisen ja tosiasiallisesti kaikille avoimen vapaan sivistystyön saralla. Haluan vielä kiittää kehittämispäällikkö Raija Mansikkamäkeä tuesta ja avusta projektin aikana ja sen loppuun saattamiseksi. Kiitos kaikille ASPAn kehittämisprojektien työntekijöille tuesta, kannustuksesta ja osaamisen jakamisesta. Teidän kanssanne oli hienoa työskennellä! Erityiskiitoksen haluan lausua vielä Merville ja Millalle, osaaville projektityöntekijöille. Kiitos ahkerasta ja päämäärätietoisesta työskentelystä, erityisesti viimeisen projektivuoden aikana! Tavoitteet olivat kirkkaana mielessä ja te teitte työtä suurella sydämellä! Elämässä ei voi olla pienempää tavoitetta kuin yrittää muuttaa maailmaa se pitää vain tehdä askel kerrallaan. Tampereella Riikka Manninen, Projektipäällikkö 3

4 MITÄ? Raha-automaatti yhdistys ry:n rahoittama Näkövammaisten avustajatoiminnan kehittämisprojekti. Tavoitteena on ollut kehittää henkilökohtaisen avun toimintamalleja tilanteissa, joissa vaikeavammaisen ihmisen avun tarve on vähäistä mutta apu välttämätöntä. Projektissa on huomioitu erityisesti näkövammaiset ihmiset. Kehittämistyötä on tehty valtakunnallisesti ja alueellisesti. KENEN KANSSA? Näkövammaisten Keskusliitto ry Assistentti.info Kansalaisopistojen Liitto (KoL) Pilottikunnat Pilottikansalaisopistot Pilottikuntien vammaispalvelut MITEN? n Kouluttamalla työnantajina toimivia vammaisia ihmisiä, henkilökohtaisia avustajia ja viranhaltijoita n Tiedottamalla henkilökohtaisesta avusta esim. näkövammaisten yhdistyksille n Saattamalla yhteen eri tahoja ja käynnistämällä yhteistä keskustelua n Hyödyntämällä vammaisten ihmisten asiantuntijuutta kehittämistyössä. MITÄ SYNTYI? Kohtaamisia-kurssi Avun päiväkirja Ensiaskeleet työnantajana -opas Työnantajarengas Vertaistukiryhmät Näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun kuvaus 4

5 sisällysluettelo Kiitokset 3 Johdanto 6 1. Projektin lähtökohtia 7 2. Projektin tavoitteet 9 3. Projektin resurssit Projektin henkilöstö Projektin organisaatio Yhteistyötahot Projektin eteneminen Toimintaympäristön muutos Näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun kehittäminen Kehittää näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämistä Avun välityksen käynnistyminen Työnantajarengas Vertaisryhmät Henkilökohtaisten avustajien oppisopimuskoulutus Tehdä näkyväksi näkövammaisten ihmisten avun tarvetta ja löytää keinoja vastata avun tarpeisiin Näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun kuvaus Avun päiväkirja Lisätä tietoisuutta henkilökohtainen avustaja -järjestelmästä Systemaattinen tiedotus Kohtaamisia-kurssi Ensiaskeleet työnantajana -opas Arviointia Sisäistä arviointia Päijät-Hämeen ohjausryhmän pohdintaa Kainuun maakunta-kuntayhtymän ohjausryhmän ajatuksia Huomioita projektin toiminnasta Ulkopuolisten näkemyksiä Aluesihteerien ja kuntien vammaispalvelujen työntekijöiden palautetta Kohtaamisia-kurssin järjestäneiden opistojen rehtorien ja opettajien kokemuksia Juurruttaminen ja levittäminen Juurruttaminen Levittäminen Yhteenveto 34 Epilogi 37 Lähteet 39 Liite: Projektiarviointimalli 40 5

6 Johdanto Asumispalvelusäätiö ASPA on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia itsenäiseen ja omaehtoiseen elämään sekä edesauttaa vammaisille tarkoitettujen yksilöllisten, laadukkaiden ja turvallisten asumispalvelukokonaisuuksien syntymistä tavallisissa asuinympäristöissä. Lisäksi säätiön tarkoitus on yleisesti vaikuttaa asuntojen ja koko yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen tasaveroisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille soveltuviksi. Säätiön omistama ASPA Palvelut Oy tuottaa yksilöllisiä asumispalveluja eri tavoin vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille. Asumispalvelusäätiö ASPAn perustajajärjestöt ovat: Epilepsialiitto ry Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (FDUV) Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuurojen Liitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Nuorten Ystävät ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Suomen CP-liitto ry Suomen MS-liitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Vähän mutta välttämättä -projekti oli Raha-automaattiyhdistys ry:n tuella toteutettu näkövammaisten ihmisten avustajatoiminnan valtakunnallinen kehittämisprojekti. Projekti alkoi vuonna 2006 ja päättyi vuoden 2010 lopussa. Projektia toteutettiin yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliitto ry:n kanssa. Projektit ovat osa Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämistoimintaa (www.aspa.fi/kehittaminen). 6

7 1. Projektin lähtökohtia Suomessa arvioidaan näkövammaisia ihmisiä olevan vähintään , joista vajaat on sokeita. 65 vuotta täyttäneitä näkövammaisia ihmisiä Suomessa on noin (Heikkonen 2006, 187.) Pelkän näkövamman perusteella ihmiset eivät saa palveluasumispäätöksiä. Näkövammaiset ihmiset eivät pääsääntöisesti asu asumispalveluyksiköissä, vaan tavallisessa asuntokannassa. Tällöin henkilökohtaisen avun merkitys korostuu. Henkilökohtainen apu kohdistuu kotona ja kodin ulkopuolella toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Näkövammaisten ihmisten avuntarve on luonteeltaan toisenlaista kuin esimerkiksi liikuntavammaisten ihmisten. Näkövammaiset ihmiset tarvitsevat henkilökohtaista apua muun muassa postin käsittelyyn, tiedonsaamiseen, liikkumisessa opastamiseen, vaatehuoltoon, tavaroiden ja värien tunnistamiseen sekä koneiden ja laitteiden käyttämiseen. (Ks. Näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun kuvaus: Apu ei ole luonteeltaan ihmiseen tai henkilöön suoraan kohdentuvaa kuten esim. peseytymisessä, pukeutumisessa ja WC:ssä käymisessä tarvittava apu. Tämä aiheuttaa haasteita avun tarpeen tunnistamisessa. Näkövammaiset ihmiset selviävät monista arkipäivän askareistaan itsenäisesti tutussa ympäristössä. Avuntarve tulee esiin tilanteissa, joissa tilan hahmottaminen, suunnistautuminen tai vaikkapa koneiden käyttäminen (automaatit) edellyttävät näköä tai visuaalisen informaation tulkintaa. Mikäli näkövammainen ihminen toimii työnantajana henkilökohtaiselle avustajalleen, hän tarvitsee apua myös näköä vaativien työnantajavelvoitteidensa hoitamisessa kuten palkanlaskennassa, tuntilistojen laatimisessa ja muissa kirjallisissa, työsuhteen hallinnollisissa tehtävissä. Avuntarve voi olla ajallisesti vähäistä, lyhytkestoista ja satunnaista. Vähäinen työaika hankaloittaa avustajan löytymistä varsinkin paikkakunnilla, joilla on pitkät välimatkat. Jo HAJ-projektissa (Henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehittämisprojekti) vuosina keskusteluun nousi tarve kehittää henkilökohtainen avustaja -järjestelmää vastaamaan paremmin myös näkövammaisten ihmisten avuntarpeisiin ja lisätä heidän tietoisuuttaan järjestelmästä. HAJ-projekti oli Kynnys ry:n, Lihastautiliitto ry:n, Näkövammaisten Keskusliitto ry:n ja Suomen MS-liitto ry:n yhteistyöhanke, jota rahoitti Raha-automaattiyhdistys ry. HAJ-projekti vaikutti osaltaan Vähän mutta välttämättä -projek- 7

8 tin käynnistämiseen. Vähän mutta välttämättä -projektin käynnistyessä vuonna 2006 henkilökohtainen avustaja -järjestelmä oli vammaispalvelulain mukainen harkinnanvarainen taloudellinen tukitoimi. Jo tällöin näkövammaiset ihmiset olivat alkaneet hakea enemmän vammaispalvelulain mukaisia avustajatunteja selvitäkseen jokapäiväisestä elämästä. He kuitenkin jäivät usein henkilökohtainen avustaja -järjestelmän ulkopuolelle, koska vammaispalvelulaki edellytti vielä silloin (ennen ) runsasta toisen ihmisen avuntarvetta. Vammaispalvelulain uudistus vahvisti vaikeavammaisten, ja myös näkövammaisten ihmisten oikeutta henkilökohtaiseen apuun ja monipuolisti avun järjestämistapoja. Henkilökohtainen avustaja -järjestelmä on yksi henkilökohtaisen avun järjestämistavoista. (Ks. Toimintaympäristön muutos, luku 4.1). Vähän mutta välttämättä -projektin tavoitteena oli vahvistaa näkövammaisten ihmisten tietoisuutta henkilökohtainen avustaja -järjestelmästä ja sen heille tuomista mahdollisuuksista sekä lisätä viranomaisten tietoisuutta näkövammaisten ihmisten avuntarpeesta. Työnantajalla tarkoitetaan vammaista ihmistä, joka toimii vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaisen avustajansa työnantajana. Henkilökohtaisella avustajalla/avustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka toimii vammaisen ihmisen työntekijänä eli avustajana. (Ks. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, 8

9 2. Projektin tavoitteet Projektin alkuperäisinä tavoitteina olivat: l Kehittää näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämistä l Kehittää näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämisen rakenteita valtakunnallisesti ja paikallisesti l Kehittää näkövammaisille ihmisille soveltuva avustajapalvelu l Tehdä näkyväksi näkövammaisten ihmisten avun tarvetta ja löytää keinoja vastata avun tarpeisiin Projektin kohderyhminä olivat: l Näkövammaiset ihmiset, joilla oli tuntimäärällisesti vähäinen, mutta säännöllinen ja välttämätön avun tarve l Näkövammaiset ihmiset, joilla oli avustajapäätös, mutta vaikeuksia löytää avustajaa l Verkostoyhteistyön kautta myös muut vammaiset ihmiset, jotka tarvitsevat henkilökohtaista apua l Vammaispalveluissa työskentelevät kuntien viranomaiset l Tehdä näkyväksi näkövammaisten ihmisten avustajatarve vähäisten mutta välttämättömien tuntien osalta l Verkostoitua muiden henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kentällä toimivien kanssa l Lisätä tietoisuutta henkilökohtainen avustaja -järjestelmästä l Lisätä henkilökohtainen avustaja -järjestelmän tunnettuutta ja avun tarpeen tunnistamista l Kouluttaa työnantajia, avustajia sekä viranomaisia 9

10 3. Projektin resurssit 3.1 Projektin henkilöstö Projektissa työskenteli projektivastaava (nimike muuttui projektipäälliköksi v. 2010) sekä osa-aikaisia projektityöntekijöitä ja koulutussuunnittelija. Projektipäällikkö vaihtui projektissa viisi kertaa. Vuodesta 2007 lähtien projektiin palkattiin osa-aikainen työntekijä Päijät- Hämeen alueelle ja vuodesta 2008 lähtien toinen työntekijä Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueelle. Vähän mutta välttämättä -projektin projektivastaavat / projektipäälliköt: Anu Kärkkäinen v Anne Pulkkinen v Meira Hämäläinen v Päivi Juvala v Jaana Halin v Riikka Manninen v (projektityöntekijänä v ) Työntekijät: Riikka Manninen, projektityöntekijä, toiminta-alueena Päijät-Häme v Mervi Valta, projektityöntekijä, toiminta-alueena Kainuuun maakunta -kuntayhtymä v Milla Ilonen, Kohtaamisia-kurssin koulutussuunnittelija v ja projektityöntekijä v Vuosina projektipäällikön toimisto sijaitsi Asumispalvelusäätiö ASPAn keskustoimistolla Helsingin Malmilla. Projektin viimeisen vuoden projektipäällikkö toimi ASPAn Tampereen toimistolla. Päijät-Hämeen alueen projektityöntekijä ja koulutussuunnittelija työskentelivät Tampereen toimistolla ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueen työntekijä Iisalmessa kotitoimistossa. Projektin henkilöstön yhteydenpidossa hyödynnettiin esimerkiksi Skypeä. Tällä tavoin tehostettiin eri paikkakunnalla työskentelevien työntekijöiden välistä yhteistyötä sekä aikaresurssien käyttöä. Kehittämisosaamista vahvistettiin projektin aikana. Viimeisin projektipäällikkö Riikka Manninen suoritti tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon syksyllä Koulutus toi paljon uudenlaista näkökulmaa kehittämiseen ja lisäsi tietoa tuotteistamisen prosessista. 10

11 3.2 Projektin organisaatio Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämispäällikkö vastasi kehittämisen prosessista, johon kaikki säätiön kehittämisprojektit kuuluvat. Kehittämispäällikkö toimi linkkinä mm. säätiön toimitusjohtajaan sekä asiantuntijatiimiin. Projektipäällikkö oli päävastuussa projektin etenemisestä ja toteutuksesta. Projektipäällikön työn tukena olivat ASPAn kehittämisprojektien työntekijöiden muodostama projektifoorumi, yhteistyöverkostot sekä ohjausryhmät. Projektityöntekijät keskittyivät erityisesti pilottialueiden toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä alueille suunnattuun tiedottamiseen. Koulutussuunnittelija vastasi Kohtaamisia-kurssin sisältöjen suunnittelusta ja kurssin markkinoinnista valtakunnallisesti. Projektin valtakunnallisen ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata ja luoda toimintasuunnitelmia ja päätavoitteita projektille. Ohjausryhmä kokoontui noin neljä kertaa vuodessa. Projektin ohjausryhmä toimi vuoden 2006 toukokuusta lähtien koko projektin ajan. Projektin valtakunnallisen ohjausryhmän jäseniä olivat: l Merja Heikkonen, Järjestöpäällikkö, Näkövammaisten Keskusliitto ry, ohjausryhmän puheenjohtaja l Virpi Peltomaa, Oikeusturvapäällikkö, Näkövammaisten Keskusliitto ry l Raija Mansikkamäki, Kehittämispäällikkö, Asumispalvelusäätiö ASPA l Projektipäällikkö, Asumispalvelusäätiö ASPA l Projektityöntekijät tarvittaessa Lisäksi pilottialueilla toimi alueelliset ohjausryhmät. Näiden tehtävänä oli ohjata ja luoda toimintalinjoja alueellisesta näkökulmasta käsin ja kytkeä projektin toiminta ja kuntien alueellinen kehittämistoiminta yhteen. Alueelliset ohjausryhmät kokoontuivat noin neljä kertaa vuodessa. 11

12 Päijät-Hämeen ohjausryhmä aloitti toimintansa helmikuussa Ohjausryhmässä olivat mukana: l Tiina Korhonen (v ), Johtava sosiaalityöntekijä, Lahden kaupunki l Marjatta Kosunen (v ), vs. johtava sosiaalityöntekijä, Lahden kaupunki l Risto Kajaste (v ), Sosiaalijohtaja, Lahden kaupunki l Milja Louhela (v.2010), Sosiaalipäällikkö, Lahden kaupunki l Merja Hjelt (v.2010), Palveluvastaava, Päijät-Hämeen henkilökohtaisen avun keskus APURI l Leena Kunttunen, Erityispalveluiden päällikkö, Peruspalvelukeskus OIVA l Anneli Willman, Sosiaalityöntekijä, Peruspalvelukeskus OIVA, Hollola l Riitta Silventoinen, Sosiaaliohjaaja, Heinolan kaupunki l Jukka Kyttälä, Aluesihteeri, Näkövammaisten Keskusliitto ry l Tapio Äystö, Puheenjohtaja, Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry l Raija Mansikkamäki, Kehittämispäällikkö, ASPA l Projektipäällikkö, ASPA l Projektityöntekijä, ASPA Kainuun maakunta -kuntayhtymän ohjausryhmä aloitti toimintansa elokuussa Ohjausryhmässä olivat mukana: l Liisa Horttana, Vammaispalveluista vastaava, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, ohjausryhmän puheenjohtaja l Marita Pikkarainen, Kehittämispäällikkö, Kainuun maakunta -kuntayhtymä l Helena Ylävaara, Perhepalvelujohtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä l Eija Tolonen, Vanhuspalvelujohtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä l Marja-Liisa Komulainen, Sosiaalialan erikoissuunnittelija, Kainuun maakunta -kuntayhtymä l Jaana Finnilä, Hankevetäjä, VASARA-projekti (vuoden 2008 loppuun) l Toivo Komulainen, Asiakasedustaja, Kynnys ry l Raija Mansikkamäki, Kehittämispäällikkö, ASPA l Projektipäällikkö, Vähän mutta välttämättä -projekti, ASPA l Mervi Valta, Projektityöntekijä, Vähän mutta välttämättä -projekti, ASPA 12

13 Vähän mutta välttämättä -projektin Talouslukuja vuosilta Yht. Henkilöstökulut palkat ja palkkiot matkakulut muut henkilöstökulut Ostopalvelut Toimistokulut Edustaminen ja suhdetoiminta Markkinointi-, tiedotusja esittelykulut Materiaalikulut Vakituisen toimitilan vuokrat ja käyttökorvaukset Tuloslaskelmaan kirjatut hankinnat Kulut yhteensä Vuonna 2011 kirjoitetaan loppuraportti arviointeineen sekä jatketaan projektin levittämis- ja juurrutustyötä. Vuodelle 2011 jäävää ( ) käytetään henkilöstökuluihin, tila-, materiaali- ja painatuskuluihin. 3.3 Yhteistyötahot Keskeiset yhteistyötahot projektissa olivat Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Assistentti.info. Erityispiirteenä projektissa oli tiivis kehittämistyö kuntien vammaispalvelujen kanssa projektin pilottialueilla Päijät-Hämeessä ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella. Lisäksi yhteistyötä tehtiin alueellisten ja paikallisten näkövammaisten yhdistysten sekä muiden vammaisjärjestöjen kanssa. Kohtaamisia-kurssiin liittyen yhteistyötahona oli kansalais- ja työväenopistot sekä niiden paikkakuntien vammaispalvelut, joissa aloitettiin yhteistyö kurssin järjestämiseksi. 13

14 4. Projektin eteneminen Projekti käynnistyi toukokuussa Toiminta aloitettiin kartoittamalla näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun tilannetta valtakunnallisesti. Kysely tehtiin Näkövammaisten Keskusliitto ry:n aluesihteereille ja näkövammaisten ihmisten kuntoutuksen ammattilaisten verkostolle. Syyskuussa 2006 projektisuunnitelmaa täydennettiin niin, että projektin toiminnassa huomioidaan näkövammaisten ihmisten lisäksi myös muihin vammaryhmiin kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat henkilökohtaista apua. Projektin toiminta toteutettiin kolmena kokeilualueena eli pilottina. Pilotti I toteutettiin Päijät-Hämeen alueella, pilotti II käsitti valtakunnallisen koulutuksen ja tiedotuksen ja pilotti III sijoittui Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueelle. Alueellisella tasolla toiminnan tärkeimmiksi tavoitteiksi asetettiin l työnantajien eli vammaisten ihmisten sekä työntekijöiden eli henkilökohtaisten avustajien välisen vuorovaikutuksen sujuvuuden tukeminen l vähäisen, mutta välttämättömän avustajatarpeen tunnistamisen kehittäminen l uudenlaisten henkilökohtaisen avun toiminta- ja järjestämistapojen kokeilu Vähän mutta välttämättä -projekti PILOTTI I Päijät-Häme PILOTTI II Valtakunnallinen 2006 Kartoitus PILOTTI III Kainuun maakuntayhtymä Pilotti II käynnistys Pilotti III käynnistys Loppuseminaarit Toiminta Ensimmäisen pilottialueen valinta Tupaillat Vertaisryhmät käynnistyivät Koulutusja infotilaisuuksia Työnantajarengas kokeilu Tulokset Pilotti I käynnistys Työnantajien ja avustajien koulutus Palveluseteli työryhmä APURI käynnistyi Avun välitys käynnistyi Vammaispalvelujen hakulomakkeiden yhtenäistäminen Opinnäytetyö (ylempi AMK) Avustajien oppisopimuskoulutus Seminaari- ja messuesittelyt Infotilaisuudet yhdistyksissä ja kuntoutuskursseilla Täydennyskoulutus työntekijöille ja VpLkeskustelutilaisuus Tuotteet: Vertaisryhmät työnantajille ja avustajille 14 Kohtaamisia -kurssi Näkövammaisen henkilökohtaisen avun kuvaus Avun päiväkirja Ensiaskeleet työnantajana opas Työnantajarengas

15 4.1 Toimintaympäristön muutos Vähän mutta välttämättä -projektin toimintaan ja toimintaympäristöön vaikutti suuresti Vammaispalvelulain uudistus Toimintaympäristön muutos edisti projektin tavoitteiden toteutumista ja vahvisti kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä palvelujen kehittämisen osalta. Erityisesti koulutuksen ja tiedotuksen tarve kasvoi lainmuutoksen myötä. Assistentti.info ja sen verkostotahot, kuten myös Vähän mutta välttämättä -projekti järjestivät vuosina 2009 ja 2010 valtakunnan laajuisesti koulutustilaisuuksia ja seminaareja uudistuvasta vammaispalvelulaista. Vähän mutta välttämättä -projektin koulutus- ja tiedotustoiminta kohdentui pääasiassa näkövammaisjärjestöjen jäsenistölle pidettyihin tilaisuuksiin. Alueellisten ohjausryhmien kautta välitettiin henkilökohtaisen avun uudistukseen liittyvää tietoa ja toimintatapoja myös kuntien sosiaalityöntekijöille. Vammaispalvelulain uudistus Vammaispalvelulain uudistus toi vammaispalvelulakiin asiakkaan oikeuksia vahvistavia menettelysäännöksiä vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Lisäksi laki säädettiin ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin. Merkittävin uudistus oli kuitenkin sääntely, joka koskee vaikeavammaisille henkilöille järjestettävää henkilökohtaista apua, josta tuli kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) henkilökohtainen apu säädettiin maksuttomaksi sosiaalipalveluksi. Vammaispalvelulain uudistus edellytti ja edellyttää yhä ajatustavan muutosta lain soveltajalta, mutta myös palveluita hakevalta asiakkaalta. Toteutettavien uudistusten kautta korostuu etenkin palvelujen suunnittelun merkitys ja sen suhde päätöksentekoon. Henkilökohtainen apu on uusi palvelu vammaispalvelukokonaisuudessa, mikä tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden kehittää vaikeavammaisten henkilöiden palveluita, mutta saattaa aiheuttaa edelleen kiperiäkin lain tulkintatilanteita. Vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteena on vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen ensinnäkin suhteessa vammattomiin henkilöihin, jotta heidän oikeutensa elää yhteisössä sekä tehdä samanlaisia valintoja kuin muut ihmiset toteutuisi nykyistä paremmin. Tavoitteena on lisätä myös vaikeavammaisten keskinäistä yhdenvertaisuutta vamman laadusta ja asuinpaikasta riippumatta. Hyvin merkittävänä seikkana voidaan pitää vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamista kehittämällä palvelujen toteuttamista koskevia menettelytapasäännöksiä siten, että henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne otetaan entistä vahvemmin huomioon palveluja ja tukitoimia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Uudistukset kumpuavat hallituksen ohjelmasta ja Suomen vammaispolitiikan kolmesta pääperiaatteesta: oikeudesta yhdenvertaisuuteen, oikeudesta osallisuuteen ja oikeudesta riittäviin palveluihin ja tukitoimiin. Uudistus on erittäin ajankohtainen nyt, kun Suomi valmistautuu ratifioimaan YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. (Ahola & Konttinen 2009, 5-7.) 15

16 5. Näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun kehittäminen Projektin tavoitteena oli kehittää henkilökohtaisen avun toimintamalleja tilanteissa, joissa vaikeavammaisen ihmisen avun tarve on vähäistä, mutta välttämätöntä. Projektissa vammaiset ihmiset eivät olleet ainoastaan kohderyhmänä, vaan he toimivat asiantuntijoina, vaikuttajina ja osallisina kehittämistyössä. Kehittämistyön tuloksena syntyi toimintatapoja, kuten Kohtaamisia kurssi, vertaisryhmät työnantajille ja avustajille sekä työnantajarenkaan kokeilu ja kuvaaminen. Lisäksi projektissa kehitettiin ja kokeiltiin avun tarpeen itsearviointia varten Avun päiväkirjaa, Ensiaskeleet työnantajana -opasta ja Näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun kuvausta. Kehittämistyö perustui vahvaan yhteistyöhön ja verkostoitumiseen olemassa olevien henkilökohtaisen avun toimijoiden kanssa. Projekti saattoi yhteen erilaisia tahoja ja käynnisti moniäänistä vuoropuhelua. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat alueelliset ohjausryhmät sekä Kohtaamisia-kurssin käynnistäminen kunnan vammaispalvelujen, kansalaisopiston, henkilökohtaisen avun keskuksen ja järjestöjen yhteistyönä. 5.1 Kehittää näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämistä Tavoitteena oli kehittää näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämisen rakenteita valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä kehittää näkövammaisille ihmisille soveltuva avustajapalvelu. Pilotti I toimi Lahden, Heinolan ja Peruspalvelukeskus OIVAn (Hollola, Asikkala, Padasjoki, Kärkölä, Hämeenkoski) alueella. Vuoden 2006 aikana tehtiin asiakashaastatteluja Päijät-Hämeessä. Haastateltavat löytyivät Näkövammaisten Keskusliitto ry:n aluesihteerin kautta. Lisäksi haastateltiin kuntien vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöitä. Saatujen vastausten pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin vuorovaikutuspainotteinen koulutus työnantajille ja avustajille. Toteutetusta koulutuksesta tehtiin opinnäytetyö ja koulutuksen mallinnus, joiden pohjalta keväällä 2009 syntyi Kohtaamisia-kurssi. Koulutuksen jälkeen alueelle perustettiin vertaisryhmät työnantajille ja avustajille. (Ks. vertaisryhmät luku 5.1.3) Syyskuussa 2007 projekti järjesti työskentelypäivän Päijät-Hämeen alueen sosiaalityöntekijöille vammaispalvelun hakulomakkeiden yhtenäistämiseksi. Tuloksena saatiin alueen eri kuntiin yhteneväiset lomakkeet. Joulukuussa 2008 Lahdessa pidettiin Näkökulmia henkilö- 16

17 kohtaiseen apuun seminaari. Keväällä 2009 vertaisryhmille pidettiin infotilaisuus uudistuvasta vammaispalvelulaista. Joulukuussa 2010 järjestettiin vielä Arkielämän pyörteissä henkilökohtainen apu käytännössä -seminaari Lahdessa, joka oli projektin päätöstilaisuus Päijät-Hämeessä. Pilotti III toimi Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueella. Toiminnan keskiössä olivat keskustelutilaisuuksien järjestäminen henkilökohtaisen avun kehittämiseksi sekä yhteistyö kunnan vammaispalvelujen kanssa. VASARA-projekti (Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Kainuussa) teki alueella loppuvuodesta 2008 henkilökohtainen avustaja -järjestelmän tilannekartoituksen. Kartoituksen pohjalta tehtiin Vähän mutta välttämättä -projektin toimintasuunnitelma pilottialueelle. Kehittämistoiminnan tavoitteiksi määriteltiin tietoisuuden lisääminen henkilökohtaisesta avusta, henkilökohtaisen avun välitystoiminnan kehittäminen ja palvelujen suunnittelun periaatteiden työstäminen. Vuonna 2009 järjestettiin kolme paikallista infotilaisuutta vammaispalvelulain uudistuksesta (Suomussalmi, Kajaani ja Kuhmo). Kajaanissa pidettiin Työnantajuus ja työnjohtajuus -seminaari, Palvelutarpeen arviointi -seminaari, ja Palveluseteli-seminaari. Vuonna 2010 järjestettiin kuntayhtymän työntekijöille Kajaanissa Palvelujen ja tuen suunnittelu -täydennyskoulutus ja kaikille avoin Yksivuotias uudistunut vammaispalvelulaki Kainuussa -keskustelutilaisuus. Palvelusetelityöryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Projekti mahdollisti alueen työntekijän osallistumisen Assistentti.infon avustajakeskusjaoston kokouksiin kaksi kertaa vuonna 2009 ja kerran Avun välityksen käynnistyminen Projektin toiminnan aikana Lahteen perustettiin Päijät-Hämeen henkilökohtaisen avun keskus APURI. Apurin pääasiallisena tehtävänä on etsiä ja välittää avustajia ja antaa ohjausta ja neuvontaa työnantajina toimiville sekä henkilökohtaisille avustajille. Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueella avun välitystoiminta aloitettiin maaliskuussa Työnantajarengas Työnantajarengas on henkilökohtaisen avun järjestämisen malli, jossa useampi vammainen ihminen työllistää yhden (tai useamman) avustajan. Avustaja suorittaa kullekin työnantajalle työsopimuksissa sovitut työtehtävät työnantajarenkaassa sovittuun aikaan. Työnantajarengas muodostuu itsenäisistä työnantajista. Työantajarenkaaseen kuuluvat työnantajat sopivat yhdessä avustajan työvuoroista ja -ajasta, jonka hän työskentelee kullekin työnantajalle. Työnantajalle myönnettyä avustajatuntimäärää ei voi työnantajarenkaan avulla ylittää. Työnantajarenkaasta hyötyvät eniten ne työnantajat, joilla on käytössään vain vähäinen määrä avustajatunteja. Renkaassa toimivat työnantajat saattavat yhdessä pystyä työllistämään avustajan jopa kokopäiväisesti, jolloin avustajan löytyminen ja sitoutuminen työhön helpottuu. Työnantajan mahdollisuus avun saantiin laajenee esimerkiksi eri vuorokaudenaikoina ja viikonloppuina. 17

18 Työnantajarengasmallia on kehitetty käyttäjälähtöisesti syksystä 2008 alkaen. Päijät-Hämeessä järjestettiin infotilaisuuksia, joissa kerrottiin työnantajarenkaan toimintaperiaatteista ja kartoitettiin työantajien halukkuutta lähteä mukaan työnantajarengaskokeiluun. Työnantajarenkaasta kiinnostuneet työnantajat kokoontuivat aluksi kerran kuukaudessa ja kuusi kertaa vuonna Tilaisuuksiin osallistui vaihtelevasti 3-20 työnantajaa. Mukana oli myös sellaisia henkilöitä, joille oli myönnetty avustajatunteja, mutta jotka eivät olleet löytäneet avustajaa vähäisen tuntimäärän vuoksi (esim. 10h / kk). Toukokuussa 2010 tehtiin puhelinkysely kaikille työantajarenkaan kehittämisessä mukana olleille. Työnantajarenkaan haasteeksi koettiin se, ettei muita renkaasta kiinnostuneita työnantajia ollut löytynyt omalta asuinpaikkakunnalta, saati samalta asuinalueelta. Jotkut pelkäsivät työnantajarenkaassa toimimisen lisäävän työnantajavelvollisuuksia ja vähentävän avustajatunteja. Muutaman työnantajan elämäntilanne oli siinä määrin muuttunut, että he kokivat työnantajarenkaan itselleen tarpeettomaksi. Nämä työnantajat olivat saaneet toimintakykynsä heikentyessä lisää avustajatunteja, ja löytäneet itselleen kokopäiväisen avustajan. Sen sijaan kolme lahtelaista työnantajaa ja kaksi henkilökohtaista avustajaa päättivät ryhtyä työnantajarengaskokeiluun elokuusta 2010 alkaen. Projekti tuki työnantajia kokeilun suunnittelemisessa ja käynnistämisessä. Työnantajat kävivät kertomassa kokemuksistaan työnantajarenkaassa toimimisesta APURI:n tiedotustilaisuudessa sekä Asumispalvelusäätiö ASPAn projektien päättöseminaareissa (Neljä näkymää vihreästä talosta). Joulukuussa 2010 kaikki kolme työnantajaa kokivat työnantajarengaskokeilun siinä määrin onnistuneeksi ja arkea helpottavaksi, että päättivät jatkaa työnantajarenkaassa toimimista toistaiseksi. Työnantajarenkaan mallinnus löytyy: l Asumispalvelusäätiö ASPA l Assistentti.info l Käyttäjän kokemuksen voi lukea Neljä näkymää vihreästä talosta -kirjasta, joka on myös pdf-tiedostona internetsivuilla l Työnantajarenkaasta on julkaistu myös kaksi lehtiartikkelia: Näkövammaisten Airut lehti nro 8/2010 ja Avain-lehti nro 1/ Vertaisryhmät Lahdessa pidetyn työnantajien ja henkilökohtaisten avustajien kurssin jälkeen, keväällä 2008, osallistujat päättivät jatkaa tapaamisia vertaisryhmissä. Päijät- Hämeessä kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa neljä vertaisryhmää: ryhmä näkövammaisille työnantajille (6 osallistujaa), muille työnantajille (10 osallistujaa) sekä henkilökohtaisille avustajille kaksi ryhmää (6-10 osallistujaa). Työnantajien ja avustajien ryhmät kokoontuvat samanaikaisesti, jolloin niihin tuleminen on mahdollisimman helppoa. Vertaisohjaajien koulutusta järjestettiin yhteistyössä Asumispalvelusäätiö ASPAn Verkot-projektin kanssa. Päijät-Hämeen vertaisryhmät toimivat omaehtoisesti 18

19 vertaisohjaajiensa johdolla. Myös Espoossa käynnistyi vertaisryhmätoiminta työnantajille alkuvuodesta Ryhmän perustivat Kohtaamisia-kurssin käyneet työnantajat kurssin vertaisryhmäkerran innoittamana. Pilottialueen kuntien vammaispalvelut ovat yhteisesti päättäneet maksaa avustajille palkkaa vertaisryhmäkokoontumisten ajalta. Käytäntö on vahva tuki ryhmien jatkumiselle ja kertoo ryhmien tarpeellisuudesta ja merkityksellisyydestä myös sosiaalityön näkökulmasta Henkilökohtaisten avustajien oppisopimuskoulutus Vähän mutta välttämättä -projektissa havaittiin myös henkilökohtaisten avustajien ammattikoulutuksen puuttuminen. Avustajien ammattikoulutuksen ajateltiin tuovan alalle arvostusta, motivoituneita työntekijöitä ja vaikuttavan myönteisesti avustajien palkkatasoon. Ammattikoulutuksen kehittämisellä haluttiin vahvistaa myös eroa perinteiseen hoitotyön koulutukseen; avustajien koulutuksessa tuli painottua palveluosaaminen ja käytännön työtaidot. Avustajien oppisopimuskoulutuksen opetussisällön pohjana käytettiin osioita Kohtaamisia-kurssista. Projekti aloitti neuvottelut pilottiluontoisesta henkilökohtaisten avustajien ammattiin valmentavasta koulutuksesta Helsingin oppisopimustoimiston, Assistentti. infon ja Helsingin Työväenopiston kanssa. Vastaavat neuvottelut koulutuksesta käytiin myös Kouvolan oppisopimustoimiston, Assistentti.infon ja Valkealan kristillisen kansanopiston kanssa. Pilottiluontoinen koulutus alkoi syyskuussa 2009 ja päättyi huhtikuussa Koulutukseen osallistui 13 henkilöä. Vastaava koulutus järjestettiin Helsingissä tammikuusta lokakuuhun Koulutukseen osallistui seitsemän avustajaa. Pilottikoulutusten pohjalta käynnistyi henkilökohtaisen avustajan ammattitutkinnon kehittämistyö, jota jatketaan edelleen Assistentti.infossa. 5.2 Tehdä näkyväksi näkövammaisten ihmisten avun tarvetta ja löytää keinoja vastata avun tarpeisiin Tavoitteena oli tehdä näkyväksi näkövammaisten ihmisten avustajatarve vähäisten mutta välttämättömien tuntien osalta ja verkostoitua muiden henkilökohtainen avustaja -järjestelmän piirissä toimivien kanssa Näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun kuvaus Näkövammaisten ihmisten avun tarve on luonteeltaan erilaista kuin muiden vammaisten ihmisten. Näkövammaiset ihmiset tarvitsevat apua näkemiseen ja tiedonhallintaan liittyviin asioihin. Heidän avun tarpeensa on harvoin fyysistä tai ihmisen kehon toimintaan liittyvää. Avun tarpeen tunnistamisen tueksi kaivattiin kuvausta. Kuvauksen sisällön tuottamista varten lähetettiin Näkövammaisten Keskusliitto ry:n tietopalvelun keskustelualueille pyyntö, että ihmiset kertoisivat 19

20 omista kokemuksistaan henkilökohtaisen avun käyttäjinä. Lisäksi tehtiin puhelinhaastattelu viidelle henkilölle. Näkövammaisten ihmisten kertomien kokemusten perusteella tuotettiin kuvaus, joka havainnollistaa ja konkretisoi näkövammaisten ihmisten tarvitseman / käyttämän henkilökohtaisen avun. Henkilökohtaista apua tarvitaan ympäristön visuaalisten elementtien ja tietojen kuvailuun, tulkintaan ja määrittelemiseen. Apua tarvitaan siis kaikessa, mikä yleensä tehdään näköaistin välittämän tiedon perusteella. Kuvausta voivat hyödyntää näkövammaiset ihmiset pohtiessaan omaa avuntarvettaan ja sosiaalityöntekijät asiakkaan avuntarpeen kartoittamisen ja kuvaamisen apuna. Kuvaus löytyy: l Asumispalvelusäätiö ASPA kehittaminen l Assistentti.info l Näkövammaisten Keskusliitto ry l Näkövammaisten Keskusliitto ry on myös julkaissut Mitä apua tarvitset? -Daisyn (digitaalinen äänikirja). Äänitteessä on mukana henkilökohtaisen avun kuvaus Avun päiväkirja Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista eli vammaispalvelulaki (VpL) edellyttää, että henkilökohtaisen avun asiakas pystyy kuvaamaan tarvitsemansa avun. Hänen on pystyttävä vastaamaan kysymyksiin mitä apua hän tarvitsee, missä ja milloin hän apua tarvitsee, miten apu järjestetään sekä millainen ihminen olisi hänelle paras avustaja. Projektissa pohdittiin välineitä, joilla olisi mahdollisimman helppo arvioida omaa avun tarvetta. Tästä syntyi ajatus Avun päiväkirjasta eli päivän tapahtumien kirjaamisesta avuntarpeen näkökulmasta. Päiväkirja on tuttu, arkipäiväinen apuväline ja sitä voi pitää monella eri tekniikalla tai tavalla kirjoittamalla, äänittämällä tai sähköisesti. Avun päiväkirja on ollut kommentoitavana ja koekäytössä muun muassa näkövammaisilla ihmisillä Näkövammaisten Keskusliitto ry:n näkövammaisten tietopalvelun keskustelualueiden kautta. Päiväkirjaan merkitään tilanteet, joissa käytetään sanoja Vietkö, tuotko, haetko, katsotko. Siis tilanteet, joissa avun tarpeen taustalla on vammaisuus eikä ihmisen luontainen laiskuus tai mukavuuden halu. Päiväkirjan lopussa on taulukko, jossa lasketaan yhteen päivän aikana tarvittu avun määrä ajallisesti, eli kuinka monta tuntia apua päivän aikana tarvittiin. Taulukko auttaa myös hahmottamaan sen, mihin vuorokauden aikaan avun tarve sijoittuu ja miten yhtäjaksoista avun tarve on. Avun tarpeen itsearviointi on erityisen tärkeää silloin, kun ihmiselle tehdään palvelutarpeen arviointia tai laaditaan palvelusuunnitelma. Avun päiväkirja löytyy sosiaali- ja ter- 20

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely www.kmsry.fi 1 Lähituki-projekti 2007-2010 Osaraportti Esittely 7.10.2009 Järjestöjen palveluohjausmalli ja Voimavaraistava palveluohjausryhmä Katso ja tulosta koko aineisto www.kmsry.fi 2 Palveluohjaus

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti Vammaispalvelun palveluseteliprojekti Hinnoittelu- ja sopimusprojekti 28.10.2010 Projektijohtaja Vammaispalvelujen palveluseteliprojekti Yhteistyössä: Asiakasedustajia Kuntia, erityisesti Helsinki ja Vantaa

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen Kainuun osahankkeen ohjausryhmä. Scandic Kajanuksen kokoustila 9, Koskikatu 3 Kajaani

Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen Kainuun osahankkeen ohjausryhmä. Scandic Kajanuksen kokoustila 9, Koskikatu 3 Kajaani 1 (5) Vammaispalvelujen valtakunnallisen kehittämishankkeen Kainuun osahankkeen ohjausryhmä Aika 7.12.2010 klo 12.00 14.40 Paikka Osallistujat: Scandic Kajanuksen kokoustila 9, Koskikatu 3 Kajaani Horttana

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä Kuntalaiset keskiöön seminaari 26.2.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Arvioinnin tarkoitus varmistaa, että päätöksissä otetaan

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013

ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013 ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013 12.3.2014 Vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Vammaisasiamiehen toiminnasta 3 3. Vammaisten henkilöiden elinolot, palvelujen soveltuminen

Lisätiedot