Henkilökohtaista apua kehittämässä Vähän mutta välttämättä - projekti Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilökohtaista apua kehittämässä Vähän mutta välttämättä - projekti 2006 2010 Loppuraportti"

Transkriptio

1 Henkilökohtaista apua kehittämässä Vähän mutta välttämättä - projekti Loppuraportti

2 Asiasanat: - Henkilökohtainen apu - Henkilökohtainen avustajajärjestelmä - Vammaispalvelulaki - Osallisuus - Vuorovaikutus Asumispalvelusäätiö ASPA Viljatie 4A Helsinki Paino: Solver Palvelut Oy Taitto: Kirjoittajat: Riikka Manninen, Milla Ilonen ja Mervi Valta ISBN ASPA-raportti 2/2011

3 Kiitokset Vähän mutta välttämättä -projektin alussa kukaan ei osannut aavistaa, miten suuri muutos henkilökohtaisen avun saralla tulee projektin aikana tapahtumaan. Vammaispalvelulain uudistus nosti henkilökohtaisen avun alan toimijoiden ykkösaiheeksi. Projektimme oli siis ajankohtaisempi kuin koskaan. Oli hienoa olla mukana muutoksessa ja jakaa uutta tietoa ihmisille. Muutos toi myös haasteita, joihin piti pystyä vastaamaan. Halusimme olla kehittämässä henkilökohtaisen avun palveluja siten, että yksittäisen vammaisen ihmisen olisi mahdollisimman helppoa asioida esimerkiksi vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän kanssa. Teimme tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa, jotta pystyimme vaikuttamaan palvelujen rakenteisiin. Kehitimme myös yksinkertaisia, konkreettisia työkaluja niin vammaisille ihmisille itselleen kuin sosiaalitoimen työntekijöillekin, jotta heidän arkensa helpottuisi. Kiitos rahoittajallemme Raha-automaattiyhdistys ry:lle projektin mahdollistamisesta ja siitä, että näitte tärkeäksi henkilökohtaisen avun kehittämisen! Haluan kiittää projektin idean äitiä Merja Heikkosta, jonka omista kokemuksista ja pohdinnoista projekti lähti aikanaan liikkeelle! Kiitän myös kaikkia ohjausryhmän jäseniä aktiivisesta, avoimesta ja vuorovaikutteisesta työskentelystä yhteisen asian eteenpäin viemiseksi. Vaikka projekti päättyy, toivottavasti kehittäminen jatkuu! Kiitos kaikille projektissa tavalla tai toisella mukana olleille työnantajille ja henkilökohtaisille avustajille. Kiitos, että jaoitte meille kokemuksianne ja toiveitanne henkilökohtaisesta avusta. Teiltä saamamme tieto on ollut meille arvokasta ja opettavaista ja olemme hyödyntäneet sitä kehittämistyössä. Kiitoksen ansaitsevat myös projektissa mukana olleiden kansalaisja työväenopistojen rehtorit ja opettajat. Otitte rohkein mielin vastaan uudenlaisen opetusryhmän ja haasteen ryhtyessänne Kohtaamisia-kurssin vetäjiksi! Toimitte suunnannäyttäjinä muille kansalais- ja työväenopistoille yhdenvertaisen ja tosiasiallisesti kaikille avoimen vapaan sivistystyön saralla. Haluan vielä kiittää kehittämispäällikkö Raija Mansikkamäkeä tuesta ja avusta projektin aikana ja sen loppuun saattamiseksi. Kiitos kaikille ASPAn kehittämisprojektien työntekijöille tuesta, kannustuksesta ja osaamisen jakamisesta. Teidän kanssanne oli hienoa työskennellä! Erityiskiitoksen haluan lausua vielä Merville ja Millalle, osaaville projektityöntekijöille. Kiitos ahkerasta ja päämäärätietoisesta työskentelystä, erityisesti viimeisen projektivuoden aikana! Tavoitteet olivat kirkkaana mielessä ja te teitte työtä suurella sydämellä! Elämässä ei voi olla pienempää tavoitetta kuin yrittää muuttaa maailmaa se pitää vain tehdä askel kerrallaan. Tampereella Riikka Manninen, Projektipäällikkö 3

4 MITÄ? Raha-automaatti yhdistys ry:n rahoittama Näkövammaisten avustajatoiminnan kehittämisprojekti. Tavoitteena on ollut kehittää henkilökohtaisen avun toimintamalleja tilanteissa, joissa vaikeavammaisen ihmisen avun tarve on vähäistä mutta apu välttämätöntä. Projektissa on huomioitu erityisesti näkövammaiset ihmiset. Kehittämistyötä on tehty valtakunnallisesti ja alueellisesti. KENEN KANSSA? Näkövammaisten Keskusliitto ry Assistentti.info Kansalaisopistojen Liitto (KoL) Pilottikunnat Pilottikansalaisopistot Pilottikuntien vammaispalvelut MITEN? n Kouluttamalla työnantajina toimivia vammaisia ihmisiä, henkilökohtaisia avustajia ja viranhaltijoita n Tiedottamalla henkilökohtaisesta avusta esim. näkövammaisten yhdistyksille n Saattamalla yhteen eri tahoja ja käynnistämällä yhteistä keskustelua n Hyödyntämällä vammaisten ihmisten asiantuntijuutta kehittämistyössä. MITÄ SYNTYI? Kohtaamisia-kurssi Avun päiväkirja Ensiaskeleet työnantajana -opas Työnantajarengas Vertaistukiryhmät Näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun kuvaus 4

5 sisällysluettelo Kiitokset 3 Johdanto 6 1. Projektin lähtökohtia 7 2. Projektin tavoitteet 9 3. Projektin resurssit Projektin henkilöstö Projektin organisaatio Yhteistyötahot Projektin eteneminen Toimintaympäristön muutos Näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun kehittäminen Kehittää näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämistä Avun välityksen käynnistyminen Työnantajarengas Vertaisryhmät Henkilökohtaisten avustajien oppisopimuskoulutus Tehdä näkyväksi näkövammaisten ihmisten avun tarvetta ja löytää keinoja vastata avun tarpeisiin Näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun kuvaus Avun päiväkirja Lisätä tietoisuutta henkilökohtainen avustaja -järjestelmästä Systemaattinen tiedotus Kohtaamisia-kurssi Ensiaskeleet työnantajana -opas Arviointia Sisäistä arviointia Päijät-Hämeen ohjausryhmän pohdintaa Kainuun maakunta-kuntayhtymän ohjausryhmän ajatuksia Huomioita projektin toiminnasta Ulkopuolisten näkemyksiä Aluesihteerien ja kuntien vammaispalvelujen työntekijöiden palautetta Kohtaamisia-kurssin järjestäneiden opistojen rehtorien ja opettajien kokemuksia Juurruttaminen ja levittäminen Juurruttaminen Levittäminen Yhteenveto 34 Epilogi 37 Lähteet 39 Liite: Projektiarviointimalli 40 5

6 Johdanto Asumispalvelusäätiö ASPA on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia itsenäiseen ja omaehtoiseen elämään sekä edesauttaa vammaisille tarkoitettujen yksilöllisten, laadukkaiden ja turvallisten asumispalvelukokonaisuuksien syntymistä tavallisissa asuinympäristöissä. Lisäksi säätiön tarkoitus on yleisesti vaikuttaa asuntojen ja koko yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen tasaveroisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille soveltuviksi. Säätiön omistama ASPA Palvelut Oy tuottaa yksilöllisiä asumispalveluja eri tavoin vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille. Asumispalvelusäätiö ASPAn perustajajärjestöt ovat: Epilepsialiitto ry Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (FDUV) Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuurojen Liitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Nuorten Ystävät ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Suomen CP-liitto ry Suomen MS-liitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Vähän mutta välttämättä -projekti oli Raha-automaattiyhdistys ry:n tuella toteutettu näkövammaisten ihmisten avustajatoiminnan valtakunnallinen kehittämisprojekti. Projekti alkoi vuonna 2006 ja päättyi vuoden 2010 lopussa. Projektia toteutettiin yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliitto ry:n kanssa. Projektit ovat osa Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämistoimintaa (www.aspa.fi/kehittaminen). 6

7 1. Projektin lähtökohtia Suomessa arvioidaan näkövammaisia ihmisiä olevan vähintään , joista vajaat on sokeita. 65 vuotta täyttäneitä näkövammaisia ihmisiä Suomessa on noin (Heikkonen 2006, 187.) Pelkän näkövamman perusteella ihmiset eivät saa palveluasumispäätöksiä. Näkövammaiset ihmiset eivät pääsääntöisesti asu asumispalveluyksiköissä, vaan tavallisessa asuntokannassa. Tällöin henkilökohtaisen avun merkitys korostuu. Henkilökohtainen apu kohdistuu kotona ja kodin ulkopuolella toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Näkövammaisten ihmisten avuntarve on luonteeltaan toisenlaista kuin esimerkiksi liikuntavammaisten ihmisten. Näkövammaiset ihmiset tarvitsevat henkilökohtaista apua muun muassa postin käsittelyyn, tiedonsaamiseen, liikkumisessa opastamiseen, vaatehuoltoon, tavaroiden ja värien tunnistamiseen sekä koneiden ja laitteiden käyttämiseen. (Ks. Näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun kuvaus: Apu ei ole luonteeltaan ihmiseen tai henkilöön suoraan kohdentuvaa kuten esim. peseytymisessä, pukeutumisessa ja WC:ssä käymisessä tarvittava apu. Tämä aiheuttaa haasteita avun tarpeen tunnistamisessa. Näkövammaiset ihmiset selviävät monista arkipäivän askareistaan itsenäisesti tutussa ympäristössä. Avuntarve tulee esiin tilanteissa, joissa tilan hahmottaminen, suunnistautuminen tai vaikkapa koneiden käyttäminen (automaatit) edellyttävät näköä tai visuaalisen informaation tulkintaa. Mikäli näkövammainen ihminen toimii työnantajana henkilökohtaiselle avustajalleen, hän tarvitsee apua myös näköä vaativien työnantajavelvoitteidensa hoitamisessa kuten palkanlaskennassa, tuntilistojen laatimisessa ja muissa kirjallisissa, työsuhteen hallinnollisissa tehtävissä. Avuntarve voi olla ajallisesti vähäistä, lyhytkestoista ja satunnaista. Vähäinen työaika hankaloittaa avustajan löytymistä varsinkin paikkakunnilla, joilla on pitkät välimatkat. Jo HAJ-projektissa (Henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehittämisprojekti) vuosina keskusteluun nousi tarve kehittää henkilökohtainen avustaja -järjestelmää vastaamaan paremmin myös näkövammaisten ihmisten avuntarpeisiin ja lisätä heidän tietoisuuttaan järjestelmästä. HAJ-projekti oli Kynnys ry:n, Lihastautiliitto ry:n, Näkövammaisten Keskusliitto ry:n ja Suomen MS-liitto ry:n yhteistyöhanke, jota rahoitti Raha-automaattiyhdistys ry. HAJ-projekti vaikutti osaltaan Vähän mutta välttämättä -projek- 7

8 tin käynnistämiseen. Vähän mutta välttämättä -projektin käynnistyessä vuonna 2006 henkilökohtainen avustaja -järjestelmä oli vammaispalvelulain mukainen harkinnanvarainen taloudellinen tukitoimi. Jo tällöin näkövammaiset ihmiset olivat alkaneet hakea enemmän vammaispalvelulain mukaisia avustajatunteja selvitäkseen jokapäiväisestä elämästä. He kuitenkin jäivät usein henkilökohtainen avustaja -järjestelmän ulkopuolelle, koska vammaispalvelulaki edellytti vielä silloin (ennen ) runsasta toisen ihmisen avuntarvetta. Vammaispalvelulain uudistus vahvisti vaikeavammaisten, ja myös näkövammaisten ihmisten oikeutta henkilökohtaiseen apuun ja monipuolisti avun järjestämistapoja. Henkilökohtainen avustaja -järjestelmä on yksi henkilökohtaisen avun järjestämistavoista. (Ks. Toimintaympäristön muutos, luku 4.1). Vähän mutta välttämättä -projektin tavoitteena oli vahvistaa näkövammaisten ihmisten tietoisuutta henkilökohtainen avustaja -järjestelmästä ja sen heille tuomista mahdollisuuksista sekä lisätä viranomaisten tietoisuutta näkövammaisten ihmisten avuntarpeesta. Työnantajalla tarkoitetaan vammaista ihmistä, joka toimii vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaisen avustajansa työnantajana. Henkilökohtaisella avustajalla/avustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka toimii vammaisen ihmisen työntekijänä eli avustajana. (Ks. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, 8

9 2. Projektin tavoitteet Projektin alkuperäisinä tavoitteina olivat: l Kehittää näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämistä l Kehittää näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämisen rakenteita valtakunnallisesti ja paikallisesti l Kehittää näkövammaisille ihmisille soveltuva avustajapalvelu l Tehdä näkyväksi näkövammaisten ihmisten avun tarvetta ja löytää keinoja vastata avun tarpeisiin Projektin kohderyhminä olivat: l Näkövammaiset ihmiset, joilla oli tuntimäärällisesti vähäinen, mutta säännöllinen ja välttämätön avun tarve l Näkövammaiset ihmiset, joilla oli avustajapäätös, mutta vaikeuksia löytää avustajaa l Verkostoyhteistyön kautta myös muut vammaiset ihmiset, jotka tarvitsevat henkilökohtaista apua l Vammaispalveluissa työskentelevät kuntien viranomaiset l Tehdä näkyväksi näkövammaisten ihmisten avustajatarve vähäisten mutta välttämättömien tuntien osalta l Verkostoitua muiden henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kentällä toimivien kanssa l Lisätä tietoisuutta henkilökohtainen avustaja -järjestelmästä l Lisätä henkilökohtainen avustaja -järjestelmän tunnettuutta ja avun tarpeen tunnistamista l Kouluttaa työnantajia, avustajia sekä viranomaisia 9

10 3. Projektin resurssit 3.1 Projektin henkilöstö Projektissa työskenteli projektivastaava (nimike muuttui projektipäälliköksi v. 2010) sekä osa-aikaisia projektityöntekijöitä ja koulutussuunnittelija. Projektipäällikkö vaihtui projektissa viisi kertaa. Vuodesta 2007 lähtien projektiin palkattiin osa-aikainen työntekijä Päijät- Hämeen alueelle ja vuodesta 2008 lähtien toinen työntekijä Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueelle. Vähän mutta välttämättä -projektin projektivastaavat / projektipäälliköt: Anu Kärkkäinen v Anne Pulkkinen v Meira Hämäläinen v Päivi Juvala v Jaana Halin v Riikka Manninen v (projektityöntekijänä v ) Työntekijät: Riikka Manninen, projektityöntekijä, toiminta-alueena Päijät-Häme v Mervi Valta, projektityöntekijä, toiminta-alueena Kainuuun maakunta -kuntayhtymä v Milla Ilonen, Kohtaamisia-kurssin koulutussuunnittelija v ja projektityöntekijä v Vuosina projektipäällikön toimisto sijaitsi Asumispalvelusäätiö ASPAn keskustoimistolla Helsingin Malmilla. Projektin viimeisen vuoden projektipäällikkö toimi ASPAn Tampereen toimistolla. Päijät-Hämeen alueen projektityöntekijä ja koulutussuunnittelija työskentelivät Tampereen toimistolla ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueen työntekijä Iisalmessa kotitoimistossa. Projektin henkilöstön yhteydenpidossa hyödynnettiin esimerkiksi Skypeä. Tällä tavoin tehostettiin eri paikkakunnalla työskentelevien työntekijöiden välistä yhteistyötä sekä aikaresurssien käyttöä. Kehittämisosaamista vahvistettiin projektin aikana. Viimeisin projektipäällikkö Riikka Manninen suoritti tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon syksyllä Koulutus toi paljon uudenlaista näkökulmaa kehittämiseen ja lisäsi tietoa tuotteistamisen prosessista. 10

11 3.2 Projektin organisaatio Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämispäällikkö vastasi kehittämisen prosessista, johon kaikki säätiön kehittämisprojektit kuuluvat. Kehittämispäällikkö toimi linkkinä mm. säätiön toimitusjohtajaan sekä asiantuntijatiimiin. Projektipäällikkö oli päävastuussa projektin etenemisestä ja toteutuksesta. Projektipäällikön työn tukena olivat ASPAn kehittämisprojektien työntekijöiden muodostama projektifoorumi, yhteistyöverkostot sekä ohjausryhmät. Projektityöntekijät keskittyivät erityisesti pilottialueiden toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä alueille suunnattuun tiedottamiseen. Koulutussuunnittelija vastasi Kohtaamisia-kurssin sisältöjen suunnittelusta ja kurssin markkinoinnista valtakunnallisesti. Projektin valtakunnallisen ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata ja luoda toimintasuunnitelmia ja päätavoitteita projektille. Ohjausryhmä kokoontui noin neljä kertaa vuodessa. Projektin ohjausryhmä toimi vuoden 2006 toukokuusta lähtien koko projektin ajan. Projektin valtakunnallisen ohjausryhmän jäseniä olivat: l Merja Heikkonen, Järjestöpäällikkö, Näkövammaisten Keskusliitto ry, ohjausryhmän puheenjohtaja l Virpi Peltomaa, Oikeusturvapäällikkö, Näkövammaisten Keskusliitto ry l Raija Mansikkamäki, Kehittämispäällikkö, Asumispalvelusäätiö ASPA l Projektipäällikkö, Asumispalvelusäätiö ASPA l Projektityöntekijät tarvittaessa Lisäksi pilottialueilla toimi alueelliset ohjausryhmät. Näiden tehtävänä oli ohjata ja luoda toimintalinjoja alueellisesta näkökulmasta käsin ja kytkeä projektin toiminta ja kuntien alueellinen kehittämistoiminta yhteen. Alueelliset ohjausryhmät kokoontuivat noin neljä kertaa vuodessa. 11

12 Päijät-Hämeen ohjausryhmä aloitti toimintansa helmikuussa Ohjausryhmässä olivat mukana: l Tiina Korhonen (v ), Johtava sosiaalityöntekijä, Lahden kaupunki l Marjatta Kosunen (v ), vs. johtava sosiaalityöntekijä, Lahden kaupunki l Risto Kajaste (v ), Sosiaalijohtaja, Lahden kaupunki l Milja Louhela (v.2010), Sosiaalipäällikkö, Lahden kaupunki l Merja Hjelt (v.2010), Palveluvastaava, Päijät-Hämeen henkilökohtaisen avun keskus APURI l Leena Kunttunen, Erityispalveluiden päällikkö, Peruspalvelukeskus OIVA l Anneli Willman, Sosiaalityöntekijä, Peruspalvelukeskus OIVA, Hollola l Riitta Silventoinen, Sosiaaliohjaaja, Heinolan kaupunki l Jukka Kyttälä, Aluesihteeri, Näkövammaisten Keskusliitto ry l Tapio Äystö, Puheenjohtaja, Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry l Raija Mansikkamäki, Kehittämispäällikkö, ASPA l Projektipäällikkö, ASPA l Projektityöntekijä, ASPA Kainuun maakunta -kuntayhtymän ohjausryhmä aloitti toimintansa elokuussa Ohjausryhmässä olivat mukana: l Liisa Horttana, Vammaispalveluista vastaava, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, ohjausryhmän puheenjohtaja l Marita Pikkarainen, Kehittämispäällikkö, Kainuun maakunta -kuntayhtymä l Helena Ylävaara, Perhepalvelujohtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä l Eija Tolonen, Vanhuspalvelujohtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä l Marja-Liisa Komulainen, Sosiaalialan erikoissuunnittelija, Kainuun maakunta -kuntayhtymä l Jaana Finnilä, Hankevetäjä, VASARA-projekti (vuoden 2008 loppuun) l Toivo Komulainen, Asiakasedustaja, Kynnys ry l Raija Mansikkamäki, Kehittämispäällikkö, ASPA l Projektipäällikkö, Vähän mutta välttämättä -projekti, ASPA l Mervi Valta, Projektityöntekijä, Vähän mutta välttämättä -projekti, ASPA 12

13 Vähän mutta välttämättä -projektin Talouslukuja vuosilta Yht. Henkilöstökulut palkat ja palkkiot matkakulut muut henkilöstökulut Ostopalvelut Toimistokulut Edustaminen ja suhdetoiminta Markkinointi-, tiedotusja esittelykulut Materiaalikulut Vakituisen toimitilan vuokrat ja käyttökorvaukset Tuloslaskelmaan kirjatut hankinnat Kulut yhteensä Vuonna 2011 kirjoitetaan loppuraportti arviointeineen sekä jatketaan projektin levittämis- ja juurrutustyötä. Vuodelle 2011 jäävää ( ) käytetään henkilöstökuluihin, tila-, materiaali- ja painatuskuluihin. 3.3 Yhteistyötahot Keskeiset yhteistyötahot projektissa olivat Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Assistentti.info. Erityispiirteenä projektissa oli tiivis kehittämistyö kuntien vammaispalvelujen kanssa projektin pilottialueilla Päijät-Hämeessä ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella. Lisäksi yhteistyötä tehtiin alueellisten ja paikallisten näkövammaisten yhdistysten sekä muiden vammaisjärjestöjen kanssa. Kohtaamisia-kurssiin liittyen yhteistyötahona oli kansalais- ja työväenopistot sekä niiden paikkakuntien vammaispalvelut, joissa aloitettiin yhteistyö kurssin järjestämiseksi. 13

14 4. Projektin eteneminen Projekti käynnistyi toukokuussa Toiminta aloitettiin kartoittamalla näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun tilannetta valtakunnallisesti. Kysely tehtiin Näkövammaisten Keskusliitto ry:n aluesihteereille ja näkövammaisten ihmisten kuntoutuksen ammattilaisten verkostolle. Syyskuussa 2006 projektisuunnitelmaa täydennettiin niin, että projektin toiminnassa huomioidaan näkövammaisten ihmisten lisäksi myös muihin vammaryhmiin kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat henkilökohtaista apua. Projektin toiminta toteutettiin kolmena kokeilualueena eli pilottina. Pilotti I toteutettiin Päijät-Hämeen alueella, pilotti II käsitti valtakunnallisen koulutuksen ja tiedotuksen ja pilotti III sijoittui Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueelle. Alueellisella tasolla toiminnan tärkeimmiksi tavoitteiksi asetettiin l työnantajien eli vammaisten ihmisten sekä työntekijöiden eli henkilökohtaisten avustajien välisen vuorovaikutuksen sujuvuuden tukeminen l vähäisen, mutta välttämättömän avustajatarpeen tunnistamisen kehittäminen l uudenlaisten henkilökohtaisen avun toiminta- ja järjestämistapojen kokeilu Vähän mutta välttämättä -projekti PILOTTI I Päijät-Häme PILOTTI II Valtakunnallinen 2006 Kartoitus PILOTTI III Kainuun maakuntayhtymä Pilotti II käynnistys Pilotti III käynnistys Loppuseminaarit Toiminta Ensimmäisen pilottialueen valinta Tupaillat Vertaisryhmät käynnistyivät Koulutusja infotilaisuuksia Työnantajarengas kokeilu Tulokset Pilotti I käynnistys Työnantajien ja avustajien koulutus Palveluseteli työryhmä APURI käynnistyi Avun välitys käynnistyi Vammaispalvelujen hakulomakkeiden yhtenäistäminen Opinnäytetyö (ylempi AMK) Avustajien oppisopimuskoulutus Seminaari- ja messuesittelyt Infotilaisuudet yhdistyksissä ja kuntoutuskursseilla Täydennyskoulutus työntekijöille ja VpLkeskustelutilaisuus Tuotteet: Vertaisryhmät työnantajille ja avustajille 14 Kohtaamisia -kurssi Näkövammaisen henkilökohtaisen avun kuvaus Avun päiväkirja Ensiaskeleet työnantajana opas Työnantajarengas

15 4.1 Toimintaympäristön muutos Vähän mutta välttämättä -projektin toimintaan ja toimintaympäristöön vaikutti suuresti Vammaispalvelulain uudistus Toimintaympäristön muutos edisti projektin tavoitteiden toteutumista ja vahvisti kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä palvelujen kehittämisen osalta. Erityisesti koulutuksen ja tiedotuksen tarve kasvoi lainmuutoksen myötä. Assistentti.info ja sen verkostotahot, kuten myös Vähän mutta välttämättä -projekti järjestivät vuosina 2009 ja 2010 valtakunnan laajuisesti koulutustilaisuuksia ja seminaareja uudistuvasta vammaispalvelulaista. Vähän mutta välttämättä -projektin koulutus- ja tiedotustoiminta kohdentui pääasiassa näkövammaisjärjestöjen jäsenistölle pidettyihin tilaisuuksiin. Alueellisten ohjausryhmien kautta välitettiin henkilökohtaisen avun uudistukseen liittyvää tietoa ja toimintatapoja myös kuntien sosiaalityöntekijöille. Vammaispalvelulain uudistus Vammaispalvelulain uudistus toi vammaispalvelulakiin asiakkaan oikeuksia vahvistavia menettelysäännöksiä vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Lisäksi laki säädettiin ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin. Merkittävin uudistus oli kuitenkin sääntely, joka koskee vaikeavammaisille henkilöille järjestettävää henkilökohtaista apua, josta tuli kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) henkilökohtainen apu säädettiin maksuttomaksi sosiaalipalveluksi. Vammaispalvelulain uudistus edellytti ja edellyttää yhä ajatustavan muutosta lain soveltajalta, mutta myös palveluita hakevalta asiakkaalta. Toteutettavien uudistusten kautta korostuu etenkin palvelujen suunnittelun merkitys ja sen suhde päätöksentekoon. Henkilökohtainen apu on uusi palvelu vammaispalvelukokonaisuudessa, mikä tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden kehittää vaikeavammaisten henkilöiden palveluita, mutta saattaa aiheuttaa edelleen kiperiäkin lain tulkintatilanteita. Vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteena on vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen ensinnäkin suhteessa vammattomiin henkilöihin, jotta heidän oikeutensa elää yhteisössä sekä tehdä samanlaisia valintoja kuin muut ihmiset toteutuisi nykyistä paremmin. Tavoitteena on lisätä myös vaikeavammaisten keskinäistä yhdenvertaisuutta vamman laadusta ja asuinpaikasta riippumatta. Hyvin merkittävänä seikkana voidaan pitää vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamista kehittämällä palvelujen toteuttamista koskevia menettelytapasäännöksiä siten, että henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne otetaan entistä vahvemmin huomioon palveluja ja tukitoimia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Uudistukset kumpuavat hallituksen ohjelmasta ja Suomen vammaispolitiikan kolmesta pääperiaatteesta: oikeudesta yhdenvertaisuuteen, oikeudesta osallisuuteen ja oikeudesta riittäviin palveluihin ja tukitoimiin. Uudistus on erittäin ajankohtainen nyt, kun Suomi valmistautuu ratifioimaan YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. (Ahola & Konttinen 2009, 5-7.) 15

16 5. Näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun kehittäminen Projektin tavoitteena oli kehittää henkilökohtaisen avun toimintamalleja tilanteissa, joissa vaikeavammaisen ihmisen avun tarve on vähäistä, mutta välttämätöntä. Projektissa vammaiset ihmiset eivät olleet ainoastaan kohderyhmänä, vaan he toimivat asiantuntijoina, vaikuttajina ja osallisina kehittämistyössä. Kehittämistyön tuloksena syntyi toimintatapoja, kuten Kohtaamisia kurssi, vertaisryhmät työnantajille ja avustajille sekä työnantajarenkaan kokeilu ja kuvaaminen. Lisäksi projektissa kehitettiin ja kokeiltiin avun tarpeen itsearviointia varten Avun päiväkirjaa, Ensiaskeleet työnantajana -opasta ja Näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun kuvausta. Kehittämistyö perustui vahvaan yhteistyöhön ja verkostoitumiseen olemassa olevien henkilökohtaisen avun toimijoiden kanssa. Projekti saattoi yhteen erilaisia tahoja ja käynnisti moniäänistä vuoropuhelua. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat alueelliset ohjausryhmät sekä Kohtaamisia-kurssin käynnistäminen kunnan vammaispalvelujen, kansalaisopiston, henkilökohtaisen avun keskuksen ja järjestöjen yhteistyönä. 5.1 Kehittää näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämistä Tavoitteena oli kehittää näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämisen rakenteita valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä kehittää näkövammaisille ihmisille soveltuva avustajapalvelu. Pilotti I toimi Lahden, Heinolan ja Peruspalvelukeskus OIVAn (Hollola, Asikkala, Padasjoki, Kärkölä, Hämeenkoski) alueella. Vuoden 2006 aikana tehtiin asiakashaastatteluja Päijät-Hämeessä. Haastateltavat löytyivät Näkövammaisten Keskusliitto ry:n aluesihteerin kautta. Lisäksi haastateltiin kuntien vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöitä. Saatujen vastausten pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin vuorovaikutuspainotteinen koulutus työnantajille ja avustajille. Toteutetusta koulutuksesta tehtiin opinnäytetyö ja koulutuksen mallinnus, joiden pohjalta keväällä 2009 syntyi Kohtaamisia-kurssi. Koulutuksen jälkeen alueelle perustettiin vertaisryhmät työnantajille ja avustajille. (Ks. vertaisryhmät luku 5.1.3) Syyskuussa 2007 projekti järjesti työskentelypäivän Päijät-Hämeen alueen sosiaalityöntekijöille vammaispalvelun hakulomakkeiden yhtenäistämiseksi. Tuloksena saatiin alueen eri kuntiin yhteneväiset lomakkeet. Joulukuussa 2008 Lahdessa pidettiin Näkökulmia henkilö- 16

17 kohtaiseen apuun seminaari. Keväällä 2009 vertaisryhmille pidettiin infotilaisuus uudistuvasta vammaispalvelulaista. Joulukuussa 2010 järjestettiin vielä Arkielämän pyörteissä henkilökohtainen apu käytännössä -seminaari Lahdessa, joka oli projektin päätöstilaisuus Päijät-Hämeessä. Pilotti III toimi Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueella. Toiminnan keskiössä olivat keskustelutilaisuuksien järjestäminen henkilökohtaisen avun kehittämiseksi sekä yhteistyö kunnan vammaispalvelujen kanssa. VASARA-projekti (Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Kainuussa) teki alueella loppuvuodesta 2008 henkilökohtainen avustaja -järjestelmän tilannekartoituksen. Kartoituksen pohjalta tehtiin Vähän mutta välttämättä -projektin toimintasuunnitelma pilottialueelle. Kehittämistoiminnan tavoitteiksi määriteltiin tietoisuuden lisääminen henkilökohtaisesta avusta, henkilökohtaisen avun välitystoiminnan kehittäminen ja palvelujen suunnittelun periaatteiden työstäminen. Vuonna 2009 järjestettiin kolme paikallista infotilaisuutta vammaispalvelulain uudistuksesta (Suomussalmi, Kajaani ja Kuhmo). Kajaanissa pidettiin Työnantajuus ja työnjohtajuus -seminaari, Palvelutarpeen arviointi -seminaari, ja Palveluseteli-seminaari. Vuonna 2010 järjestettiin kuntayhtymän työntekijöille Kajaanissa Palvelujen ja tuen suunnittelu -täydennyskoulutus ja kaikille avoin Yksivuotias uudistunut vammaispalvelulaki Kainuussa -keskustelutilaisuus. Palvelusetelityöryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Projekti mahdollisti alueen työntekijän osallistumisen Assistentti.infon avustajakeskusjaoston kokouksiin kaksi kertaa vuonna 2009 ja kerran Avun välityksen käynnistyminen Projektin toiminnan aikana Lahteen perustettiin Päijät-Hämeen henkilökohtaisen avun keskus APURI. Apurin pääasiallisena tehtävänä on etsiä ja välittää avustajia ja antaa ohjausta ja neuvontaa työnantajina toimiville sekä henkilökohtaisille avustajille. Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueella avun välitystoiminta aloitettiin maaliskuussa Työnantajarengas Työnantajarengas on henkilökohtaisen avun järjestämisen malli, jossa useampi vammainen ihminen työllistää yhden (tai useamman) avustajan. Avustaja suorittaa kullekin työnantajalle työsopimuksissa sovitut työtehtävät työnantajarenkaassa sovittuun aikaan. Työnantajarengas muodostuu itsenäisistä työnantajista. Työantajarenkaaseen kuuluvat työnantajat sopivat yhdessä avustajan työvuoroista ja -ajasta, jonka hän työskentelee kullekin työnantajalle. Työnantajalle myönnettyä avustajatuntimäärää ei voi työnantajarenkaan avulla ylittää. Työnantajarenkaasta hyötyvät eniten ne työnantajat, joilla on käytössään vain vähäinen määrä avustajatunteja. Renkaassa toimivat työnantajat saattavat yhdessä pystyä työllistämään avustajan jopa kokopäiväisesti, jolloin avustajan löytyminen ja sitoutuminen työhön helpottuu. Työnantajan mahdollisuus avun saantiin laajenee esimerkiksi eri vuorokaudenaikoina ja viikonloppuina. 17

18 Työnantajarengasmallia on kehitetty käyttäjälähtöisesti syksystä 2008 alkaen. Päijät-Hämeessä järjestettiin infotilaisuuksia, joissa kerrottiin työnantajarenkaan toimintaperiaatteista ja kartoitettiin työantajien halukkuutta lähteä mukaan työnantajarengaskokeiluun. Työnantajarenkaasta kiinnostuneet työnantajat kokoontuivat aluksi kerran kuukaudessa ja kuusi kertaa vuonna Tilaisuuksiin osallistui vaihtelevasti 3-20 työnantajaa. Mukana oli myös sellaisia henkilöitä, joille oli myönnetty avustajatunteja, mutta jotka eivät olleet löytäneet avustajaa vähäisen tuntimäärän vuoksi (esim. 10h / kk). Toukokuussa 2010 tehtiin puhelinkysely kaikille työantajarenkaan kehittämisessä mukana olleille. Työnantajarenkaan haasteeksi koettiin se, ettei muita renkaasta kiinnostuneita työnantajia ollut löytynyt omalta asuinpaikkakunnalta, saati samalta asuinalueelta. Jotkut pelkäsivät työnantajarenkaassa toimimisen lisäävän työnantajavelvollisuuksia ja vähentävän avustajatunteja. Muutaman työnantajan elämäntilanne oli siinä määrin muuttunut, että he kokivat työnantajarenkaan itselleen tarpeettomaksi. Nämä työnantajat olivat saaneet toimintakykynsä heikentyessä lisää avustajatunteja, ja löytäneet itselleen kokopäiväisen avustajan. Sen sijaan kolme lahtelaista työnantajaa ja kaksi henkilökohtaista avustajaa päättivät ryhtyä työnantajarengaskokeiluun elokuusta 2010 alkaen. Projekti tuki työnantajia kokeilun suunnittelemisessa ja käynnistämisessä. Työnantajat kävivät kertomassa kokemuksistaan työnantajarenkaassa toimimisesta APURI:n tiedotustilaisuudessa sekä Asumispalvelusäätiö ASPAn projektien päättöseminaareissa (Neljä näkymää vihreästä talosta). Joulukuussa 2010 kaikki kolme työnantajaa kokivat työnantajarengaskokeilun siinä määrin onnistuneeksi ja arkea helpottavaksi, että päättivät jatkaa työnantajarenkaassa toimimista toistaiseksi. Työnantajarenkaan mallinnus löytyy: l Asumispalvelusäätiö ASPA l Assistentti.info l Käyttäjän kokemuksen voi lukea Neljä näkymää vihreästä talosta -kirjasta, joka on myös pdf-tiedostona internetsivuilla l Työnantajarenkaasta on julkaistu myös kaksi lehtiartikkelia: Näkövammaisten Airut lehti nro 8/2010 ja Avain-lehti nro 1/ Vertaisryhmät Lahdessa pidetyn työnantajien ja henkilökohtaisten avustajien kurssin jälkeen, keväällä 2008, osallistujat päättivät jatkaa tapaamisia vertaisryhmissä. Päijät- Hämeessä kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa neljä vertaisryhmää: ryhmä näkövammaisille työnantajille (6 osallistujaa), muille työnantajille (10 osallistujaa) sekä henkilökohtaisille avustajille kaksi ryhmää (6-10 osallistujaa). Työnantajien ja avustajien ryhmät kokoontuvat samanaikaisesti, jolloin niihin tuleminen on mahdollisimman helppoa. Vertaisohjaajien koulutusta järjestettiin yhteistyössä Asumispalvelusäätiö ASPAn Verkot-projektin kanssa. Päijät-Hämeen vertaisryhmät toimivat omaehtoisesti 18

19 vertaisohjaajiensa johdolla. Myös Espoossa käynnistyi vertaisryhmätoiminta työnantajille alkuvuodesta Ryhmän perustivat Kohtaamisia-kurssin käyneet työnantajat kurssin vertaisryhmäkerran innoittamana. Pilottialueen kuntien vammaispalvelut ovat yhteisesti päättäneet maksaa avustajille palkkaa vertaisryhmäkokoontumisten ajalta. Käytäntö on vahva tuki ryhmien jatkumiselle ja kertoo ryhmien tarpeellisuudesta ja merkityksellisyydestä myös sosiaalityön näkökulmasta Henkilökohtaisten avustajien oppisopimuskoulutus Vähän mutta välttämättä -projektissa havaittiin myös henkilökohtaisten avustajien ammattikoulutuksen puuttuminen. Avustajien ammattikoulutuksen ajateltiin tuovan alalle arvostusta, motivoituneita työntekijöitä ja vaikuttavan myönteisesti avustajien palkkatasoon. Ammattikoulutuksen kehittämisellä haluttiin vahvistaa myös eroa perinteiseen hoitotyön koulutukseen; avustajien koulutuksessa tuli painottua palveluosaaminen ja käytännön työtaidot. Avustajien oppisopimuskoulutuksen opetussisällön pohjana käytettiin osioita Kohtaamisia-kurssista. Projekti aloitti neuvottelut pilottiluontoisesta henkilökohtaisten avustajien ammattiin valmentavasta koulutuksesta Helsingin oppisopimustoimiston, Assistentti. infon ja Helsingin Työväenopiston kanssa. Vastaavat neuvottelut koulutuksesta käytiin myös Kouvolan oppisopimustoimiston, Assistentti.infon ja Valkealan kristillisen kansanopiston kanssa. Pilottiluontoinen koulutus alkoi syyskuussa 2009 ja päättyi huhtikuussa Koulutukseen osallistui 13 henkilöä. Vastaava koulutus järjestettiin Helsingissä tammikuusta lokakuuhun Koulutukseen osallistui seitsemän avustajaa. Pilottikoulutusten pohjalta käynnistyi henkilökohtaisen avustajan ammattitutkinnon kehittämistyö, jota jatketaan edelleen Assistentti.infossa. 5.2 Tehdä näkyväksi näkövammaisten ihmisten avun tarvetta ja löytää keinoja vastata avun tarpeisiin Tavoitteena oli tehdä näkyväksi näkövammaisten ihmisten avustajatarve vähäisten mutta välttämättömien tuntien osalta ja verkostoitua muiden henkilökohtainen avustaja -järjestelmän piirissä toimivien kanssa Näkövammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun kuvaus Näkövammaisten ihmisten avun tarve on luonteeltaan erilaista kuin muiden vammaisten ihmisten. Näkövammaiset ihmiset tarvitsevat apua näkemiseen ja tiedonhallintaan liittyviin asioihin. Heidän avun tarpeensa on harvoin fyysistä tai ihmisen kehon toimintaan liittyvää. Avun tarpeen tunnistamisen tueksi kaivattiin kuvausta. Kuvauksen sisällön tuottamista varten lähetettiin Näkövammaisten Keskusliitto ry:n tietopalvelun keskustelualueille pyyntö, että ihmiset kertoisivat 19

20 omista kokemuksistaan henkilökohtaisen avun käyttäjinä. Lisäksi tehtiin puhelinhaastattelu viidelle henkilölle. Näkövammaisten ihmisten kertomien kokemusten perusteella tuotettiin kuvaus, joka havainnollistaa ja konkretisoi näkövammaisten ihmisten tarvitseman / käyttämän henkilökohtaisen avun. Henkilökohtaista apua tarvitaan ympäristön visuaalisten elementtien ja tietojen kuvailuun, tulkintaan ja määrittelemiseen. Apua tarvitaan siis kaikessa, mikä yleensä tehdään näköaistin välittämän tiedon perusteella. Kuvausta voivat hyödyntää näkövammaiset ihmiset pohtiessaan omaa avuntarvettaan ja sosiaalityöntekijät asiakkaan avuntarpeen kartoittamisen ja kuvaamisen apuna. Kuvaus löytyy: l Asumispalvelusäätiö ASPA kehittaminen l Assistentti.info l Näkövammaisten Keskusliitto ry l Näkövammaisten Keskusliitto ry on myös julkaissut Mitä apua tarvitset? -Daisyn (digitaalinen äänikirja). Äänitteessä on mukana henkilökohtaisen avun kuvaus Avun päiväkirja Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista eli vammaispalvelulaki (VpL) edellyttää, että henkilökohtaisen avun asiakas pystyy kuvaamaan tarvitsemansa avun. Hänen on pystyttävä vastaamaan kysymyksiin mitä apua hän tarvitsee, missä ja milloin hän apua tarvitsee, miten apu järjestetään sekä millainen ihminen olisi hänelle paras avustaja. Projektissa pohdittiin välineitä, joilla olisi mahdollisimman helppo arvioida omaa avun tarvetta. Tästä syntyi ajatus Avun päiväkirjasta eli päivän tapahtumien kirjaamisesta avuntarpeen näkökulmasta. Päiväkirja on tuttu, arkipäiväinen apuväline ja sitä voi pitää monella eri tekniikalla tai tavalla kirjoittamalla, äänittämällä tai sähköisesti. Avun päiväkirja on ollut kommentoitavana ja koekäytössä muun muassa näkövammaisilla ihmisillä Näkövammaisten Keskusliitto ry:n näkövammaisten tietopalvelun keskustelualueiden kautta. Päiväkirjaan merkitään tilanteet, joissa käytetään sanoja Vietkö, tuotko, haetko, katsotko. Siis tilanteet, joissa avun tarpeen taustalla on vammaisuus eikä ihmisen luontainen laiskuus tai mukavuuden halu. Päiväkirjan lopussa on taulukko, jossa lasketaan yhteen päivän aikana tarvittu avun määrä ajallisesti, eli kuinka monta tuntia apua päivän aikana tarvittiin. Taulukko auttaa myös hahmottamaan sen, mihin vuorokauden aikaan avun tarve sijoittuu ja miten yhtäjaksoista avun tarve on. Avun tarpeen itsearviointi on erityisen tärkeää silloin, kun ihmiselle tehdään palvelutarpeen arviointia tai laaditaan palvelusuunnitelma. Avun päiväkirja löytyy sosiaali- ja ter- 20

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen ihmisen avustamista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

PROJEKTIN HISTORIA. Ritva Lehtiö, projektin johtoryhmän 1. pj, Turun seudun lihastautiyhdistyksen ent. pj

PROJEKTIN HISTORIA. Ritva Lehtiö, projektin johtoryhmän 1. pj, Turun seudun lihastautiyhdistyksen ent. pj PROJEKTIN HISTORIA Ritva Lehtiö, projektin johtoryhmän 1. pj, Turun seudun lihastautiyhdistyksen ent. pj Henkilökohtaisen avun ajatus 60-luvulta alkaen Erityisesti USA:ssa toimivat ihmisoikeusliikkeet

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa - Toive tilapäishoidon selvityksen tekemisestä kunnilta - Päätös selvityksen aloittamisesta projektiryhmän kokouksessa 7.2.-08 - Perustettiin

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Avun päiväkirja Apuväline oman avun tarpeen selvittämiseen ja kuvailuun

Avun päiväkirja Apuväline oman avun tarpeen selvittämiseen ja kuvailuun ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Mervi Valta 2010 Avun päiväkirja Apuväline oman avun tarpeen selvittämiseen ja kuvailuun Päiväkirjan pitäjän nimi: Päivämäärät: Oman avun tarpeen arviointi päiväkirjalla siitä selviää

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Juha-Pekka Konttinen Lakimies, Kynnys ry / 17.11.2011 Helsinki Koetaan usein abstrakteiksi ja julistuksenomaisiksi Vrt. perusoikeudet Ihmisoikeudet??? Periaatteellisella

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot