PROJEKTISUUNNITELMA. Projektimuotoisen tutkimustoiminnan hallinnoinnin kehittäminen RAKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTISUUNNITELMA. Projektimuotoisen tutkimustoiminnan hallinnoinnin kehittäminen RAKE"

Transkriptio

1 Markus Melin Projektipäällikkö, etkk Projektisuunnitelma RAKE Luotu: Muokattu: Tulostettu: Sivu: 1/14 PROJEKTISUUNNITELMA Projektimuotoisen tutkimustoiminnan hallinnoinnin kehittäminen RAKE

2 Sivu: 2/14 Sisällys 1 PROJEKTIN KUVAUS PROJEKTIN TAVOITTEET TAVOITTEIDEN PERUSTELUT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET MAHDOLLISET MUUT VAIKUTUKSET RISKIT PROJEKTIN VAIHEET JA AIKATAULU TEHTÄVÄJAKO RESURSSIT JA PROJEKTIN ORGANISAATIO PROJEKTIN ORGNISAATIO MAHDOLLISET ALIHANKKIJAT TYÖKALUT JA LAITTEISTO PROJEKTIN JOHTAMINEN LAADUNHALLINTA MITTARIT JA SEURANTA DOKUMENTTIEN HALLINTA SIDOSRYHMÄT, RAPORTOINTI JA VIESTINTÄ PROJEKTIN RAPORTOINTI SISÄINEN VIESTINTÄ ULKOINEN VIESTINTÄ PROJEKTIN PÄÄTTÄMINEN HYVÄKSYMIS JA LOPETUSKRITEERIT PÄÄTTÄMISTOIMENPITEET...11 Liitteet Liite A: Projektin aikataulu Liite B: Top 10 riskit

3 Sivu: 3/14 1 Projektin kuvaus Tämä on projektisuunnitelma Opetusministeriön rahoittamaan Projektimuotoisen tutkimustoiminnan hallinnoinnin kehittäminen projektiin. Projektin tavoitteena on saada kolmen yliopiston välinen pilotti erilaisten tutkimustoiminnan hallinnollisten käytäntöjen ja järjestelmien toimintatapojen yhdistämisestä käytännön tasolle. Projektimuotoista tutkimustoimintaa kehitetään kaikissa osallistuvissa yliopistoissa hankkimalla ja ottamalla käyttöön projektihallinnon tietojärjestelmä yliopistojen koko organisaatiossa. Hanke toteutetaan nopeasti ja joustavasti kolmen yliopiston yhteistyönä. Hanke toimii pilottina, jonka tulokset ovat kaikkien yliopistojen vapaasti hyödynnettävissä. Tietojärjestelmä tukee seuraavia tutkimusprojektien toimintoja: Projektien suunnittelu ja budjetointi Resurssien suunnittelu ja seuranta Projektien suoritteiden ja budjetin seuranta Työajan kohdentaminen Raportointi eri rahoittajien edellyttämässä muodossa Yliopiston yksiköiden ja keskushallinnon tarvitsema koko projektikannan hallinta ja yksiköiden kokonaisbudjetoinnin edellyttämä raportointi 2 Projektin tavoitteet tukea ja kehittää erityisesti ulkopuolisen rahoituksen projektien hallinnan laatua ja käytäntöjä mahdollistaa työajan tarkka ja totuudenmukainen hinnoittelu sekä kohdentaminen projekteille parantaa kokonaiskustannuskertoimen laskentaa, hallittavuutta ja vertailukelpoisuutta tuottaa rahoittajien edellyttämiä kokonaiskustannuksia ja työajan käyttöä koskevaa raportointia vähentää projektien hallintaan käytettyä henkilötyöpanosta yliopisto organisaation kaikilla tasoilla tehostaa kustannusten aiheuttamisperusteen mukaista kohdentamista kehittää ja tehostaa yliopistojen sisäistä tutkimusprojektien raportointia 2.1 Tavoitteiden perustelut Tutkimusprojektien toimintaympäristön ja tukipalvelujen kehittäminen on yliopistolle strategisesti merkittävä asia. Tutkimus on yksi yliopistojen päätehtävistä ja tutkimusprojektien laadukas hallinta on välttämätöntä tehokkaalle toiminnalle. Tukipalvelujen tehtävänä on tukea ulkoisen rahoituksen projekteja ja korkeatasoisen tutkimustyön etenemistä. Tavoitteena on ottaa käyttöön koko yliopiston organisaation kattava tietojärjestelmä, joka palvelee yksittäisen projektin, yliopiston yksiköiden projektikannan sekä yliopistotason johtamisen tarpeita. Järjestelmän avulla automatisoidaan rahoittajille tehtävä määrämuotoinen raportointi, parannetaan tiedon saatavuutta eri organisaatiotasoilla, poistetaan päällekkäisiä työvaiheita ja kehitetään riskien hallintaa. Tutkijalle järjestelmä tarjoaa helpon ja turvallisen tavan jakaa tietoa ja projektin dokumentteja tutkimusryhmän kesken. Järjestelmään sisällytetään myös työajan kohdentaminen, jolla korvataan nykyisin käytössä olevat eri rahoittajien vaatimuksiin perustuvat manuaaliset seurantajärjestelyt. Työajan kattavalla kohdentamisella saadaan kaikki yliopistoissa tehty työ todennettua ja yhteisrahoitteisten projektien osuus laskutettua rahoittajilta kokonaiskustannusmallin mukaisesti. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa virkatyön osuuden palkkakustannuksista todentamisen valtiontalouden tarkastusviraston yliopistoilta edellyttämällä tavalla. Tarkoituksena on, että henkilöstön projektihallinnassa ja projektien tekemisessä tarvitsema tieto löytyy yhdestä tietojärjestelmästä. Järjestelmään siirretään automaattisesti ja ajantasaisesti tiedot talous ja henkilöstöhallinnosta ja se linkitetään asiahallintajärjestelmään. Järjestelmä kerää projektiin liittyvän tiedon yhteen ja tuo sen haluttujen henkilöiden saataville.

4 Sivu: 4/14 Yhteistyö järjestelmän määrittelyssä ja käyttöönotossa tuottaa selkeitä kustannushyötyjä sekä hallinnollisen työn tehostumisena että ulkopuolisen rahoituksen projektien todellisten kustannusten laskuttamisena. Tavoitteena on lisäksi löytää yhteisiä toimintatapoja projektien hallinnointiin. Valmista, yliopistojen toimintaympäristöön sellaisenaan soveltuvaa ja vaatimukset täyttävää järjestelmää ei markkinoilla ole, vaan käyttöönotto vaatii sovittamista. Tulokset ovat vapaasti käytettävissä myös kaikissa muissa yliopistoissa nopealla aikataululla. 2.2 Taloudelliset vaikutukset Aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannusten kohdistaminen mahdollistaa tutkimuksen todellisten kustannusten mukaisen laskutuksen ja tehostaa yliopistojen kustannuslaskentaa. Järjestelmän käyttöönotto tehostaa projektikohtaista budjetointia, hinnoittelua sekä budjetin seurantaa ja raportointia. Hallinnossa se vähentää tarvetta yhteisten palvelujen, kuten tukipalvelut tai taloushallinto, käyttöön. Investoinnin kokonaiskustannukset yliopistoissa vaihtelevat välillä (TaY, TTY) euroa (TKK). Projektien hallinnointiin käytetyn työpanoksen arvioitu määrä on 30 htv (TaY, TTY) 77 htv (TKK). Näistä aiheutuvat kustannukset ovat 1,1 Meur (TaY, TTY) 2,8 Meur (TKK) vuodessa. Jos työn tuottavuuden lisäykseksi arvioidaan noin 15 %, investoinnin takaisinmaksuaika on noin 1,4 vuotta (TKK) 3,3 vuotta (TaY, TTY). 2.3 Organisaatio ja henkilöstövaikutukset Projektien hallinnointi muodostaa huomattavan osuuden yliopistoissa tehtävästä hallintotyöstä. Manuaalisen työn osuus projektien raportoinnissa ja seurannassa on tällä hetkellä suuri. Yksiköissä on käytössä erilaisia itse kehitettyjä seurantajärjestelmiä, jotka ovat osittain päällekkäisiä virallisen kirjanpidon kanssa. Yliopistoissa tarvitaan ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden valmisteluun, raportointiin ja hallinnointiin useita eri alojen erityisosaamista vaativia tukipalveluja. Järjestelmän avulla voidaan vähentää erillisen ohjeistuksen ja henkilökohtaisen neuvonnan tarvetta. Aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannusten kohdentamiseen ja kokonaiskustannusmallin mukainen hankkeiden budjetointi ja raportointi tuovat muutosta yliopistojen projektienhallintaan. Määrämuotoinen, mahdollisimman pitkälle automatisoitu raportointi rahoittajille toteutetaan käyttämällä järjestelmään luotavia valmisraporttipohjia. Järjestelmään rakennettava automatiikka vähentää hallinnollista työtä rahoittajakohtaisten ehtojen täyttämisessä ja ohjaa raportin laatijaa paljon asiantuntemusta vaativissa työvaiheissa. Reaaliaikaisen tiedonkulun parantuessa hallintotehtäviä voidaan keskittää tehokkaisiin ammattimaisiin yksiköihin. Järjestelmän käyttö vähentää projektien hallintaan liittyvää työpanosta yliopistojen hallinnossa sekä lisäksi vapauttaa merkittävän osan tutkijoiden ja projektinjohtajien hallinnointiin käyttämästä työpanoksesta tutkimustyöhön. Tämä parantaa tutkimuksen laatua ja lisää työtyytyväisyyttä. 2.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset Hankkeen toteuttaminen yhteistyössä TTY:n, TKK:n ja TaY:n kesken tarjoaa mahdollisuuden yhtenäistää tutkimusja projektihallintoon liittyviä käytäntöjä yliopistojen välillä. Yhtenäiset käytännöt helpottavat tutkimuksen rahoittajien toimintaa ja nopeuttavat yliopistojen ja rahoittajien välillä käytäviä neuvotteluja. Lisäksi yhteishankkeiden valmistelu, tutkijoiden liikkuvuus ja tutkimuksen yhteistyöverkostojen toiminta helpottuu. Hankkeen lopputulokset edesauttavat siten tehokkaasti yliopistojen välistä verkottumista tutkimus ja innovaatiosektorilla. Yliopistojen toiminnalle on tyypillistä ulkopuolisen rahoituksen suuri osuus kokonaisrahoituksesta sekä erilaisten rahoittajien suuri määrä ja rahoitusehtojen moninaisuus. Yhteistyöhankkeeseen osallistuvien TKK:n, TaY:n ja TTY:n osuus yliopistojen kokonaisrahoituksesta ulkopuolisen rahan osalta on yhteensä 26%, (vuonna 2005, yht 179 Meur) joten hanke on pilottimuotoisenakin suuruusluokaltaan merkittävä. Hallittavan kokoinen pilottiorganisaatiomäärä helpottaa hankkeen toteuttamista. Ulkopuolisella rahoituksella tehtävän tutkimuksen hallinnoinnin ja kustannustietoisuuden parantaminen tukee yliopistojen kolmatta tehtävää ja nostaa alueellista innovaatio ja kilpailukykyä. 2.5 Mahdolliset muut vaikutukset Projektihallinnan menettelytapojen yhtenäistäminen parantaa riskien hallintaa ulkopuolisen rahoituksen hallinnoinnissa. Hankkeeseen liittyvä ohjeistuksen uudistaminen muodostaa osan yliopiston laatujärjestelmää. Yliopistojen siirtyminen rahoittajien (esimerkiksi EU 7.puiteohjelma ja Tekes) vaatimusten mukaiseen kokonaiskustannusten budjetointiin ja raportointiin, toteutetaan keräämällä ja kohdistamalla projektikohtaisesti ns. tehollisen työajan työaikatietoa. Kokonaiskustannusmallin mukaisen budjetoinnin ja raportoinnin vaatimuksia,

5 Sivu: 5/14 periaatteita rahoittajien suuntaan sekä yliopistojen henkilöstön ohjeistusta ja koulutusta valmistellaan hankkeen osapuolien yhteistyönä. 3 Riskit Projektin riskitekijöitä seurataan säännöllisesti ja järjestelmällisesti. Riskien tunnistamisessa otetaan huomioon projektitilanne, tavoitteet ja tarkistuslistat. Riskeistä analysoidaan viisiportaisella asteikolla niiden todennäköisyys ja vakavuus, sekä todetaan kontrollitaso jolla riskiin voidaan vaikuttaa. Toimenpiteet suunnitellaan sekä riskin ehkäisemiseksi että tilanteen korjaamiseksi riskin toteutuessa. Riskit arvioidaan uudelleen kahden kuukauden välein ja ylläpidetään listaa 10 suurimmasta riskistä vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Tämä lista saatetaan ohjausryhmän tietoon. Riskinhallinta on jatkuva prosessi, 10 suurinta riskiä projektisuunnitelmaa laadittaessa ovat liitteessä B. 4 Projektin vaiheet ja aikataulu Projektissa käytetään prosessia, jossa toteutus on jaettu osiin. Toteutus tapahtuu iteratiivisesti siten, että toteutusvaiheita on neljä, kukin kestoltaan kuusi kuukautta. Iteratiivisuus seuraa siitä, että joka vaiheessa tarkennetaan määrityksiä sitä mukaan kun asioista saadaan sovittua yhteisesti. Taulukko 1: Projektin vaiheet Vaihe Alkaa Loppuu Aloitusseminaari I vaihe II vaihe III vaihe IV vaihe Loppuseminaari Marraskuu 2008 Loppuraportti Tehtäväjako Tarkennetut tehtävät Tarkennetut tehtävät on määritelty Opetusministeriölle toimitetun hakemuksen pohjalta konsortion kokouksessa. Tärkeimmiksi tehtäviksi tunnistettiin, tavoitteet huomioiden: Projektisuunnittelu Tutkimushallinnon prosessit Kokonaiskustannuslaskennan parantaminen Yhtenäisyydet järjestelmien välillä Työajan kohdentaminen Tutkimushankkeiden kustannusraportoinnin periaatteiden selvittäminen ja yhtenäistämisen mahdollisuuksien kartoittaminen Koulutusten suunnittelu Koska projekti on suunniteltu toteutettavaksi kaksivuotisena, päätettiin aloitusseminaarissa pilkkoa projektin tehtävät vaiheisiin aikataulukriittisyyden ja tehtävien loogisen toteutusjärjestyksen mukaan. Seuraavassa on käyty vaiheet ja vaiheiden tehtävät läpi yleisellä tasolla. Jokaisen vaiheen vaihtuessa pidetään seminaaripäivä, jossa käydään läpi edellisen vaiheen tehtävät ja niiden valmiustaso sekä tarkennetaan seuraavan vaiheen aikataulut ja sovitaan tehtävien toteuttamisesta. Osiosta vastuullinen taho vastaa omien tehtäviensä aikataulutuksesta yhteisesti sovittujen kehysten sisällä I vaihe Projektisuunnittelu o Projektisuunnitelman koostaminen o Budjetointi o Riskienhallinta

6 Sivu: 6/14 o Projektin tavoitteet ja laadulliset tavoitteet o Projektin tiedottamiskanavat ja työvälineet Tutkimushallinnon prosessit o Yhtenäisen lähtökohdan määrittely Notaatioiden yhtenäistäminen, mahdolliset eroavaisuudet Tutkimushallinnon prosessien tunnistaminen Mallinnettavien prosessien valinta tunnistetuista prosesseista Prosessien mallintaminen yhtenäisesti o Eri korkeakoulujen eroavaisuuksien ja yhteneväisyyksien selvittäminen o Määritetään tavoitetila tutkimuksen tukiprosessien osalta o Järjestelmätuki: Miten prosessit saadaan toimimaan halutulla tavalla, eli Miten nykytilasta siirrytään hallitusti tavoitetilaan? Kustannuslaskennan kehittäminen o Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Oulun, Joensuun, Kuopion ja Lapin yliopistojen kokonaiskustannusmallin yleiskustannuskertoimen määrittämiseen rahoitusmyönnön mukaisesti o Kustannuslaskennan periaatteiden yhteneväisyyden selvittäminen o Yhteisten kustannuslaskennan kehityskohteiden valinta ja toteuttaminen Työajan kohdentaminen o Työajan kohdentamisen haasteiden selvittäminen yhteisesti o Työajan kohdentaminen pilotointi/tuotantokäytössä II vaihe Tutkimushallinnon prosessit o Järjestelmätuen selvittämistä jatketaan teknisten järjestelmien käyttöönottoprojektien edetessä o Raportointi yhteisesti: Tutkittujen prosessien esittely Yhtenäistäminen ja sillä saavutetut asiat Järjestelmien sovittaminen, pilotti Kokonaiskustannusten budjetoinnin mahdollistaminen yliopistoissa o Kustannuslaskennan tehostaminen jatkuu o Työajan kohdentamisen parhaiden käytäntöjen kartoitus ja taltiointi Työajan kohdentaminen o Hankkeen toteutus tietojärjestelmän avulla, kokemusten vertailu ja parhaiden käytänteiden taltiointi Järjestelmän yhtenäisyyksien parantaminen o Järjestelmien budjetointimallien yhtenäistäminen o Järjestelmien yhteneväisyyksien ja erojen selvittäminen Koulutuksen osalta Käyttöohjeistuksen osalta Projektiohjeistuksen osalta Järjestelmäliityntöjen / siirrettävien tietojen osalta Käytettävien tietueiden osalta Raportoinnin osalta Tiedottaminen o Tehdään tarkempi tiedotussuunnitelma projektin etenemisen ja tulosten julkaisemisen osalta III vaihe (tarkennetaan myöhemmin) Kustannusraportoinnin selvittäminen ja yhtenäistäminen Koulutusten suunnittelu Jalkauttaminen organisaatioihin IV vaihe (tarkennetaan myöhemmin) Vaiheiden valmistuminen Loppuraportin tuottaminen

7 5 Resurssit ja Projektin organisaatio JULKINEN Sivu: 7/14 Projektille on osoitettu TAY:n, TTY:n ja TKK:n sekä Opetusministeriön tahoilta riittävät taloudelliset ja henkilölliset resurssit sekä tarvittava välineinfrastruktuuri. Projektin budjetti on luottamuksellinen ja toimitetaan asianosaisille tämän suunnitelman liitteenä. Projekti on organisoitu siten, että TKK vastaa projektin koordinoinnista, TAY ja TTY ovat projektin osapuolet. Kustakin yliopistosta on oma vastuuhenkilö 5.1 Projektin orgnisaatio Projektin organisaatio muodostuu TAY:n, TTY:n ja TKK:n organisaatioista, projektin ohjausryhmästä ja muista projektiin kiinnitetyistä resursseista TAY Projektista vastuullisena henkilönä toimii Päivi Mäntysaari. Muita osallistuvia henkilöitä ovat: Jorma Viikki Jaana Hanhonen Helenius Susanna Airila Tiina Salminen Arja Niemi Pasi Kytöharju Hilkka Kankaanpää Sari Nieminen Juho Jussi Renvall TTY Projektista vastuullisena henkilönä toimii Ville Kenttä. Muita osallistuvia henkilöitä ovat: Juha Liinavuori Alpo Värri Ilkka Virtanen Pirjo Kuhanen Maire Hietamäki TKK Projektista vastuullisena henkilönä toimii Markus Melin. Muita osallistuvia henkilöitä ovat: Lotta Koivula Ilari Lähteenmäki Mirja Tuominen Hemmo Ripatti Tiina Raivio Juha Laine Sirkka Klint Elise Kovanen Kirsi Eulenberger Karvetti Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmän asettaa Opetusministeriö. Tätä kirjoitettaessa yhteyshenkilö Opetusministeriössä on Jorma Karhu. Projektin ohjausryhmän tehtävänä on valvoa projektin tavoitteiden täyttymistä ja toimia rahoittajan edustajina projektin organisaatiossa. Ohjausryhmä välittää osaltaan tietoa projektista yhteistyötahojen välillä ja vastaa projektisuunnitelman toteutuksesta ja muutostenhallinnasta.

8 Sivu: 8/14 Projektin ohjausryhmä tukee ja avustaa projektiorganisaatiota sekä tekee ylimmät päätökset projektin suhteen. Ohjausryhmä mm. hyväksyy projektisuunnitelman ja loppuraportoinnin. Projektin aikatauluihin, budjettiin ja määrittelyihin vaikuttavat muutokset vaativat ohjausryhmän hyväksynnän Muut toimijat Projektista tiedotetaan myös muille yliopistoille ja sen tuotoksia pyritään tarjoamaan muiden käytettäväksi mahdollisimman nopealla aikataululla. Projektin vaiheita käydään esittelemässä myös tarvittaessa muille yliopistoille sekä muille julkishallinnon toimijoille (esim. ammattikorkeakoulut). 5.2 Mahdolliset alihankkijat Projektissa mahdollisesti tarvittavat alihankkijat valitaan julkisia hankintoja säätelevän lainsäädännön nojalla tarjouskilpailun perusteella. Arvoltaan vähäisissä hankinnoissa voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita ilman tarjouskilpailua, projektin kannalta kyseeseen tulevat lähinnä erilaiset konsulttipalvelut. 5.3 Työkalut ja laitteisto Projektin työntekijöillä on käytettävissään henkilökohtaiset työasemat. Ohjelmistoresurssit ovat riittävät sisältäen mm. Microsoft Office paketin mukaan lukien ohjelmat MS Project ja MS Visio, SVN versionhallintajärjestelmän ynnä muita tarvittavia ohjelmia. Projektissa hankittavia järjestelmiä varten tullaan pystyttämään vaadittavat laiteympäristöt. Kukin yliopisto vastaa omien järjestelmiensä lisensseistä. TKK vastaa koordinaattorin ominaisuudessa yhteisistä laitteista / ohjelmistoista ja niiden lisensseistä. 6 Projektin johtaminen Projekti on osallistuvien yliopistojen näkökulmasta asiantuntijatyötä, eikä siihen liity suoraan johdettavia resursseja. Projektia koordinoi TKK:lta Markus Melin. Kaikki tehtävät jaetaan erikseen muodostettaville työryhmille, joiden tavoitteiden osalta työryhmän vetäjä vastaa tehtävien suorittamisesta. Jokaisessa yliopistossa on projektivastaava, joka vastaa viime kädessä yliopiston työpanoksen toteutumisesta. Merkittävimmät päätökset projektin osalta tekee ja hyväksyy viime kädessä projektin ohjausryhmä. Projektisuunnitelmaa tarkennetaan projektin aikana ja muutokset, jotka vaikuttavat aikatauluihin, vaativat ohjausryhmän hyväksynnän. Projektivastaava voi tehdä tarvittaessa muutoksia liittyen käytännön projektityöhön ja menetelmiin. 7 Laadunhallinta Laadunvarmistusta varten ei ole erillistä organisaatiota, vaan laatua ylläpidetään mittaamalla laatutekijöitä ja katselmoimalla dokumentteja. Esimerkkinä dokumenttien laadun varmistamisesta on niiden hyväksyttäminen ohjausryhmällä. 7.1 Mittarit ja seuranta Hankkeen tuottavuustavoitteiden seuraaminen on mahdollista, kun yliopistoille hankittavaan järjestelmään sisältyvä työajan kohdentaminen on otettu käyttöön. Laatu on rakennettava toimintaan sisään projektin kautta alusta lähtien. Aiheuttamisperiaatteen mukaista kustannusten kohdentumista voidaan tällöin analysoida kirjanpidosta. Henkilöstön kokemaa toiminnan tehostumista ja hallinnollisten tehtävien muutosta voidaan mitata myös käyttäjäkunnalle tehtävällä kyselyllä. Projektin tavoitteiden täyttymistä voidaan yrittää mitata eri tavoin. Suuri osa projektin tavoitteista liittyy tutkimusprojektien hallinnollisen prosessin parantamiseen ja kehittämiseen, sekä työn helpottamiseen. Nämä tekijät ovat pitkälti laadullisia, joten niitä mitattaessa on tyydyttävä subjektiivisiin mielipiteisiin. Mittarivaihtoehdot ovat:

9 Sivu: 9/14 Tavoite Projektipäällikön työn helpottaminen Byrokratian helpottaminen, hallinnon työn helpottaminen Raportoinnin helpottaminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Käyttäjätyytyväisyys Mittarit Hallinnollisen työn ja suunnittelutyön osuus projektista Käyttäjäkysely / analysointi tietojärjestelmistä Projektien aiheuttama työmäärä yliopistojen kirjanpitoyksiköissä ja tutkimuksen tukiyksiköissä Käyttäjäkysely Raportointiin käytetty työaika projektissa Sisäisten raporttien määrä Yhteisten käytäntöjen ja muiden yliopistojen saataville toimitettavan materiaalin hyödyntäminen. Projektiin osallistuvissa yliopistoissa mitattavissa projektin päättyessä, muiden yliopistojen osalta vasta myöhemmin. Käyttäjäkysely yliopistojen kesken Analyysi helpdesk taltioinneista ja mahdollinen käyttäjäkysely Työn ja raportoinnin osuutta sekä määrää kuvaavat mittarit perustuvat prosessissa tapahtuvan muutoksen todentamiseen. Mittarit on laskettava samoin perustein nykytilanteesta sekä 6 kk ja 12 kk järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Käyttäjäkyselyllä selvitetään käyttäjien kokemukset ja henkilökohtaiset näkemykset projektin tavoitteiden täyttymisestä. 8 Dokumenttien hallinta TKK vastaa projektiin liittyvän dokumentaation hallitsemisesta. Kukin yliopisto tuottaa, ylläpitää ja hallitsee omaan prosessiinsa kuuluvat dokumentit. Kaikki projektin dokumentaatio liitetään projektin yhteiseen versionhallintaan (SVN) jossa se on koko projektiorganisaation saatavilla. Työvaiheessa dokumenttien tyypiksi merkitään luonnos. Suunnitelmien ja määrittelydokumenttien kansisivuille merkitään dokumentin versiohistoria, johon kuuluu dokumentin versionumero, numero versionhallinnassa (SVN), päivämäärä, tekijä ja versioon tehdyt muutokset ja lisäykset. Luonnoksiin, esitysmateriaaliin, muistioihin ja muuhun taustamateriaaliin ei merkitä versiohistoriaa. Pääasialliset työkalut dokumenttien tuottamiseen ovat MS Office toimistosovellukset. Valmiit dokumentit, joille ei ole enää välitöntä muokkaustarvetta, käännetään myös Adobe PDF muotoon. Ohjausryhmän ja muun organisaation kohdalla dokumenttien jakelu tapahtuu sähköpostitse tai tarvittaessa myöntämällä lukuoikeus työtilaan (SVN). Sähköpostin liitteinä suositaan PDF muotoisia tiedostoja, jolleivät muokkaustarve tai muut seikat toisin vaadi. Projektin määrittelyvaiheessa luodaan seuraavat dokumentit: Projektisuunnitelma Markus Melin laatii ja projektiryhmä tarkentaa, ohjausryhmä hyväksyy Toimii projektin perustana ja ohjaa toimintaa Muut projektissa tuotettavat dokumentit: Muistiot ja kokouspöytäkirjat Luonnokset Ohjeistukset ja parhaat käytänteet Esittelymateriaali Koulutussuunnitelma Loppuraportti

10 9 Sidosryhmät, raportointi ja viestintä JULKINEN Sivu: 10/14 Projektin pääasiallisina sidosryhminä voidaan pitää muita yliopistoja sekä tietyiltä osin ammattikorkeakouluja, joiden tarpeet ja tavoitteet projektin suhteen vaihtelevat. Sidosryhmien laajuus ja heterogeenisuus tekevät viestinnästä haasteellista. Projektilla on julkiset www sivut osana TKK:n sivustoa osoitteessa Sivusto esittelee projektin yleisesti ja sisältää myös ajankohtaista tietoa projektin kulusta. Tavoitteena on viikoittainen päivitystahti, edellyttäen että projektissa on uutta kerrottavaa. 9.1 Projektin raportointi TKK seuraa koordinaattorin ominaisuudessa projektin resurssien työskentelyä. Projektipäällikkö ja projektivastaavat (yksi henkilö kustakin kolmesta yliopistosta) raportoivat projektin kulusta projektin ohjausryhmälle (Opetusministeriön asettama ohjausryhmä). Muodollisen raportoinnin sijaan keskitytään jatkuvaan viestintään ja tehokkaaseen henkilökohtaiseen kommunikointiin, niin että edellä mainituilla tahoilla on realistinen käsitys projektin tilanteesta ja oleellisilla sidosryhmillä on mahdollisuus saada tarvittava informaatio. 9.2 Sisäinen viestintä Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan tässä yhteydessä projektiorganisaation ja sidosryhmien sisällä tapahtuvaa viestintää. Pääasialliset viestintävälineet ovat sähköposti, puhelin ja palaverit. Tärkeimmät tahot ovat osallistuvat yliopistot. Projektin seminaarit pidetään 6 kk välein ja niihin osallistuvat kaikki projektin kanssa tekemisissä olevat tahot. Näissä seminaareissa on tarkoitus saada kartoitettua sisäinen tilanne, menneiden tehtävien valmiusaste ja tarvittavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi käydään läpi seuraavan puolivuotiskauden tavoitteet ja tehtävät ja organisoidaan osatehtävät. Ohjausryhmälle tiedotetaan projektin edistymisestä säännöllisesti sähköpostilla. Ensisijaisesti kerrotaan projektissa tapahtuneista selvistä edistysaskeleista, mutta myös riskit tuodaan tiettäväksi riskinhallintapolitiikan (ks. kohta Riskit, sivu 5) mukaisesti. Ohjausryhmän kokouksia pidetään projektin vaiheiden päättyessä ja muulloin tilanteen niin vaatiessa. Kokoukset pidetään vähintään vuoden välein. Projektin sisäisesti tullaan lähettämään sähköpostikirje joka toinen kuukausi. Kirjeeseen kootaan kaikkien työryhmien eteneminen ja seuraavat haasteet. Tiedon toimittamisesta vastaa kunkin työryhmän vastuullinen henkilö ja kirjeen lähettämisestä kootusti TKK. Sidosryhmien kanssa kommunikoidaan tarpeen mukaan heidän etunsa huomioon ottaen. Heiltä saadaan projektiin tärkeimmät toiveet ja vaatimukset, joita noudattamalla voidaan parhaiten saavuttaa projektille asetetut tavoitteet. Kommunikointi tapahtuu ottamalla suoraan yhteyttä kulloinkin tarvittaviin henkilöihin. 9.3 Ulkoinen viestintä Ulkoinen viestintä käsittää projektin ulkopuolisten tahojen, kuten muiden yliopistojen tai Opetusministeriön, kanssa tapahtuvan viestinnän. Tietosisältönsä puolesta projektin julkiset www sivut on katsottava ulkopuoliseksi viestinnäksi ja ne onkin suunniteltava palvelemaan mahdollisimman montaa osapuolta. 10 Projektin päättäminen Projekti päättyy vuoden 2008 lopussa kun projektin onnistuminen ja tulokset ovat arvioitavissa. Ohessa syntyvien tietojärjestelmän jatkokehitys, ylläpito ja käyttäjien koulutus eivät kuulu projektiin. Projekti voidaan erittäin painavista syistä päättää myös käytännössä milloin tahansa projektin aikana. Projektin ohjausryhmä hyväksyy projektin ja tekee päätöksen projektin keskeyttämisestä tai päättämisestä Hyväksymis ja lopetuskriteerit Projektin hyväksymisen kriteereinä on, että toteutettavan yhtenäistämisen kaikki tunnistetut osa alueet on käyty läpi ja yhtenäistämisen toimenpiteet, siltä osin, kun se todetaan mahdolliseksi, on toteutettu. Projektin tavoitteet tulee olla täytetty tyydyttävällä tasolla. Projekti on onnistunut, mikäli tavoitteet ovat täyttyneet hyvin tai kiitettävästi. Projektin päättämiskriteereinä ovat projektin ja siitä tehdyn loppuraportin hyväksyminen. Projekti voidaan ohjausryhmän harkinnan mukaan päättää painavista syistä ilman että sitä hyväksytään. Esimerkkinä näistä ovat hallinnolliset tai taloudelliset perusteet.

11 Sivu: 11/ Päättämistoimenpiteet Projektista laaditaan loppuraportti, jossa kuvataan projektin eteneminen, noudatettu prosessi ja analysoidaan projektin tulokset. Tavoitteiden täyttymistä arvioidaan seuraamalla valittujen laatumittarien toteutumista. Projektimateriaali arkistoidaan ja projektista saadut kokemukset tiivistetään ja talletetaan myöhempää hyödyntämistä varten. Loppuraportin hyväksyy projektin ohjausryhmä.

12 Sivu: 12/14 Liite A: Budjetti Rahoituspäätös: Projektimuotoisen tutkimustoiminnan hallinnoinnin kehittäminen TKK:n tulossopimus Jakautuminen yliopistoittain: TAY Laskutetaan vuosittain TKK:lta TTY Laskutetaan vuosittain TKK:lta TKK tulossopimus

13 LIITE B: TOP 10 Riskit IV KÄYTTÖ RAJATTU Liite Sivu: 13/14 Riskien luokittelu: Todennäköisyys (to) Skaala Kuvaus 5 Äärimmäisen suuri todennäköisyys 4 Todennäköinen esiintyminen 3 Mahdollinen esiintyminen 2 Epätodennäköinen esiintyminen 1 Erittäin epätodennäköinen esiintyminen Vakavuus (vak) Skaala Kuvaus 5 Kriittinen vaikutus, uhkaa koko projektia 4 Suuri vaikutus projektin kustannuksiin,aikatauluun tai tuotoksiin. 3 Keskinkertainen vaikutus projektin kustannuksiin aikatauluun tai tuotoksiin. 2 Kohtalainen vaikutus; vähän lisätyötä tarvitaan tilanteen normalisoimiseksi 1 Marginaalinen vaikutus; seuraukset vähäisiä Kontrollitaso (ko) Skaala Kuvaus 3 Ei kontrollia 2 Jaettu kontrolli 1 Totaalinen kontrolli

14 TOP 10 Riskit RAKE Tilanne (tarkistetaan kuuden kuukauden välein) sijoitus edellinen riski vaikutukset ehkäiseminen korjaavat toimenpiteet Toivottua yhtenäisyyttä ei saavuteta, yliopistot joutuvat edelleen selvittämään Aktivoidaan tarpelliset toimijat, pidetään aktiivisesti yhteyttä, yliopistojen erilaisten 1 Projekti ei tuota toivottuja tuloksia toimintansa itsenäisesti toimintatapojen huomiointi alusta lähtien. 2 Hanke havaitaan alibudjetoiduksi 3 Yliopistojen rakenteelliset ja tieteelliset eroavaisuudet estävät yhtenäistämisen Projektia ei voida tehdä suunnitellussa laajuudessa Toivottua yhtenäisyyttä ei saavuteta, yliopistot joutuvat edelleen selvittämään toimintansa itsenäisesti aikataulussa ei pysytä, kiire aiheuttaa laatuongelmia Tarpeeksi tarkka projektisuunnittelu Tehdään alusta alkaen tarkka ero toimintatavan ja rakenteen välille. Koetetaan etsiä kaikkia hyödyttäviä ratkaisuita. Seurataan edistymistä tarkasti, selvitetään myöhästymiset heti kun niitä havaitaan. Projektisuunnitelman tarkentaminen projektin edetessä, joidenkin osien lyhentäminen/vähentäminen Pidetään eri yliopistojen sidosryhmät tarkasti informoituna projektin etenemisestä ja pyydetään kommentteja, jotta mahdolliset ongelmat havaittaisiin riittävän aikaisessa vaiheessa. Projektisuunnitelman tarkentaminen projektin edetessä 4 Aikataulu on epärealistinen Tarpeeksi tarkka projektisuunnittelu 5 Henkilöstömuutokset aikataulussa ei pysytä Oikea resursointi Riittävä dokumentaatio aikataulussa ei pysytä, jokin osa jää tekemättä, kiire aiheuttaa Projektin sisäinen kommunikointi ja riittävä 6 Epäselvä vastuunjako laatuongelmia ohjeistus Riittävä dokumentaatio 7 "Kaupallinen" riski Tehdyt ratkaisut eivät myy. Käyttäjät eivät koe palvelu ja omikseen, ratkaisut eivät ota kentällä tuulta alleen Käyttäjien kuuleminen jo määrittelyn yhteydessä, pilotointi, riittävän hyvä ohjeistus Viestinnän ja tiedotusmateriaalien ja muu materiaali tehostaminen 8 Ajankäyttöriski Projektihenkilöillä ei ole aikaa projektille. Viivästyminen, tulosten heikentyminen Oikea resursointi Resurssien lisääminen tai työmäärän tarkentaminen projektisuunnitelmassa 9 Järjestelmien erilaisuuden aiheuttamat ongelmat projektille Projekti viivästyy, ei voida sopia yhteisistä toimintamalleista tai ohjeista Riittävä projektin sisäinen kommunikaatio järjestelmien ominaisuuksista ja halutuista toiminnoista Mietitään yhdessä oikeat toimintatavat ja edellytykset yhtenäisyyden saavuttamiselle

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

File [Otsikko] 2014-02-26 40212. Projektisuunnitelma. SPT2014 Selvitysprojekti projektihallinnan työkaluista

File [Otsikko] 2014-02-26 40212. Projektisuunnitelma. SPT2014 Selvitysprojekti projektihallinnan työkaluista apj2014 Projektisuunnitelma 1 (6) Projektisuunnitelma SPT2014 Selvitysprojekti projektihallinnan työkaluista Versio 1.0 Muutoshistoria umero Pvm Selitys Tekijä(t) 0.1 12.2.2014 Projektisuunnitelmaluonnos

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 1 (10) Työ- ja elinkeinoministeriön toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 2 (10) MUUTOSHISTORIA Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus 0.1 12.1.2015

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaiskustannusmallista. OPM:n työpaja 4.5.2010

Kokemuksia kokonaiskustannusmallista. OPM:n työpaja 4.5.2010 Kokemuksia kokonaiskustannusmallista OPM:n työpaja 4.5.2010 Kokonaiskustannusmallin käyttö Vuonna 2006-2007 pilotointi Tekesin kanssa yhden TKK:n osaston (automaatio- ja systeemitekniikka) voimin. Työajan

Lisätiedot

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö

Lisätiedot

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät käytännöt Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro hankkeen käynnistäminen FiDiPro hankkeissa noudatetaan kaikilta osin Tekesin normaaleita julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU 1(5) FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU Verkkoprojektissa tarkoituksenmukaisen projektinhallintatyökalun käyttö vähentää viestintään kuluvaa työaikaa merkittävästi, kun projektin osapuolilla on reaaliaikainen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA

Lisätiedot

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto 29.8.2012 Miksi järjestelmää lähdettiin kehittämään? Yliopiston budjetointimalleja ei tunnettu: mihin

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Osaaminen ja vastuut

Osaaminen ja vastuut Resurssointi Mitä osaamista projektin suunnittelu ja toteuttaminen vaatii? Oma henkilöstö, ulkopuoliset asiantuntijat, asiakkaat? Mitä välineitä, tarvikkeita, ohjelmia projektin suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen

Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen 7.3.2008 Soile Väänänen soile.vaananen@adm.jyu.fi Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen Yliopiston palvelukeskushanke Aiheuttaa hallintotehtävien

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Palvelutuotannon tietojärjestelmäratkaisut Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon Kurttu-seminaari 30.10.2013 Helsinki Jaana Siitari Kuntasektorin yhteiset t Henkilöstö- ja taloushallinto 2 Projektin tavoitteet, tuotokset ja hyödyt

Lisätiedot

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde 1 (6) 1.2.2011 TIETOPYYNTÖ Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet 1.1 Yleistä Tämä asiakirja on tietopyyntö. Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan alustava

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

HUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut.

HUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut. KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME 1 (11) TARJOUS- JA HINNOITTELULOMAKE Integroitu asiakashallinta Tarjoaja tekee tarjouksen täyttämällä ja allekirjoittamalla tämän tarjous- ja hinnoittelulomakkeen. Tarjouksen jättäessään

Lisätiedot

Koordinaattorin roolikartta

Koordinaattorin roolikartta Projektin johtaminen Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2013 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 13.10.2011 TOI hankkeiden aloituskoulutus TOI-projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta ja dokumentointi

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Lego Mindstorms anturit

Lego Mindstorms anturit Lego Mindstorms anturit Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektisuunnitelma Tomi Ilonen KA09 Tommi Nuotiomaa KA09 Matias Pitkänen KA09 20.1.2012 Insinöörityö Päivämäärä Sisällys 1 Projektin kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

LmQ ohjelmisto kattavaa tapahtumanhallintaa helposti

LmQ ohjelmisto kattavaa tapahtumanhallintaa helposti TAPAHTUMAT POIKKEAMAT REKLAMAATIOT LmQ ohjelmisto kattavaa tapahtumanhallintaa helposti Log Master Oy 2007-2010 LmQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN / johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen on nopeaa

Lisätiedot

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014 TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA RISTO PELIN PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA (seitsemäs painos) PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän kirjan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE RANUAN KUNTA Aapiskuja 6 B 97700 Ranua X 1 PROJEKTITOIMIN N A N O HJE HISTORIA Pvm. Versio Tekijä Hy väks y j ä / p vm 5.5. 2014 0. 1 Kunnanhallitus 1 Johdanto Projektitoiminnan ohje on suunnitelma toimintatavasta,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14) 1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö,

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

BEAST - projektisuunnitelma

BEAST - projektisuunnitelma Abstract BEAST - projektisuunnitelma Kokoava projekti kevät 2012 Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektisuunnitelma Atte Kuivaniemi Ka09 Fadi El-Khouri Kt08 1.2.2012 Sisällys 1 Projektin kuvaus 1 1.1 Tausta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Yliopistouudistus ja kirjastojen talous

Yliopistouudistus ja kirjastojen talous 1 Yliopistouudistus ja kirjastojen talous 25.11.2010 Päivi Mäntysaari 2 Yliopistouudistuksen vaikutuksia Yliopistojen strategian muutos Ympäristön muutos, epävarmuus, kilpailu Todennäköiset muutokset rahoitukseen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS PROJEKTITOIMINNAN PERUSTEET TENTTI 28.4.2001 Tonja Molin-Juustila Kustakin tehtävästä max 6 pistettä. Vastaukset arvostellaan 0,5 pisteen tarkkuudella. Oikeat vastaukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

Talousohjauksen palveluvalikoima apua joka tilanteeseen

Talousohjauksen palveluvalikoima apua joka tilanteeseen A Basware Presentation Talousohjauksen palveluvalikoima apua joka tilanteeseen Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Agenda Talousohjauksen palveluvalikoima: Pääkäyttäjäpalvelu

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

Tukipalvelukeskustyöryhmä. 5.2.2015/tl

Tukipalvelukeskustyöryhmä. 5.2.2015/tl Tukipalvelukeskustyöryhmä 5.2.2015/tl Työryhmien tilannekatsaus Palvelusopimukset Alustavia malleja on käyty lävitse. Päätetty viime kokouksessa, että sopimusneuvotteluihin ja sopimusten valmisteluun sekä

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Liite 1 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Sivu 1 / 7 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS 1. Sopijapuolet Tilaaja kunta/kaupunki Tuottaja Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Pyyntö: Tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden kannalta Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti - tehtävänanto ja tulokset: Ryhmä 5, Opittavaa vertailumaista; roolit, vastuut ja keinot - projektin aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

PharmaCo-toimitusprojekti, 4. väliraportti Ryhmä B2 Demot IV, 14. marraskuuta 2003

PharmaCo-toimitusprojekti, 4. väliraportti Ryhmä B2 Demot IV, 14. marraskuuta 2003 Ryhmä B2 Demot IV, 14. marraskuuta 2003 Jukka Laukkanen Marko Grönroos Pyry Liukas Tommi Mertsalmi Tästä asiakirjasta Tämä asiakirja on PHARMACO-järjestelmänsuunnitteluprojektin toimittajaosapuolen väliraportti.

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut

Lisätiedot