Eteenpäin Elämässä Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eteenpäin Elämässä Loppuraportti"

Transkriptio

1 AATU-projekti Eteenpäin Elämässä Loppuraportti

2 Sisällysluettelo Johdanto Projektin ohjausryhmä Lähtökohdat Tavoitteet Toteutus Asiakastyö Yksilövalmennus Asiakkaiden taloudellinen tilanne Työvalmennuksessa käytetyt työvälineet ja menetelmät Elämänviivajana Nivelvaihe Työvalmennus Kehittämistyö Asiakkaan motivointi ja hankkeeseen ohjaus TE-toimisto / Aatu TE-toimisto, Aatu / Kaks Kättä työpaja Aatu / Kaks Kättä työpaja Aatu / TE-toimisto / Kaks Kättä työpaja Kuntamalli Yhteistyö Tulokset Projektin jälkeen Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 2 / 22

3 Johdanto AATU-projekti oli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama työllispoliittinen hanke, jota hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys. Sen suunnittelu aloitettiin vuonna 2008 ja siinä otettiin huomioon esille aikaisempien hankkeiden aikana syntyneet kehittämistarpeet sekä käytännön kokemuksista ilmenneet puutteet. Lisäksi TE-toimiston näkemykset ja toiveet ohjasivat vahvasti suunnittelua. Projekti käynnistyi vuoden 2009 alusta Seinäjoen alueella ja siihen liittyi mukaan vuoden 2010 alusta Kurikan kaupunki. Ilmajoki ilmaisi kiinnostuksensa projektia kohtaan loppukesästä 2011 ja niin se päätti neuvottelujen jälkeen liittyä projektiin vuoden 2012 alusta. Näin hanke toimi kolmen kunnan alueella ja sen vaikutuspiirissä oli reilut asukasta. Yhteinen kiitos kaikille projektin mahdollistaneille ja sen toteutusta edistäneille henkilöille....kenenkään ei tarvitse odottaa toisia voidakseen omaksua oikean elämäntavan. Ihmiset yleensä epäröivät ensimmäisen askeleen ottamista, jos heistä tuntuu, ettei tavoitetta voi saavuttaa kokonaisuudessaan. Sellainen asenne on todellisuudessa este edistykselle. - Mohandas Gandhi Seinäjoella Arto Mähönen, projektipäällikkö / työvalmentaja Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 3 / 22

4 1. Projektin ohjausryhmä Projektissa työskentelivät alusta alkaen projektipäällikkönä / työvalmentajana Arto Mähönen, yksilövalmentajina Mari Heroja-Anttila ( , , ja ), Niina Siirilä ( ) ja Sami Volama ( ). Projektin kirjanpidosta vastasi Pirjo Vaajamäki. Projektin ohjausryhmä muodostui seuraavista henkilöistä: Pekka Hunnakko, kehittämispäällikkö, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, puheenjohtaja Jaana Mesiäislehto-Mäntypuro, työvoimaohjaaja, TE-toimisto, jäsen 2009 Maija Kaukonen, työnsuunnittelija, TE-toimisto, jäsen 2009 ja 2013 Päivi Puskala, työnsuunnittelija, TE-toimisto, jäsen, Esko Vaismaa, toimitusjohtaja, Kaks Kättä työpaja, jäsen Seija Sampo, yksilövalmentaja, Kaks Kättä työpaja, jäsen 2009, Merja Hautakangas, yksilövalmentaja, Kaks Kättä työpaja, jäsen 2010 Sara Honkaniemi, rahoitussihteeri, ely-keskus, jäsen Timo Haapoja, toimitusjohtaja, E-P:n sos.psyk.yhdistys, jäsen Raija Tiainen, kehittämispäällikkö, E-P:N sos.psyk.yhdistys, jäsen 2010 Mari Heroja-Anttila, yksilövalm., E-P:n sos.psyk.yhdistys, Niina Siirilä, yksilövalmentaja, E-P:n sos.psyk.yhdistys, jäsen 2009, 2010 Sami Volama, yksilövalmentaja E-P:n sos.psyk.yhdistys, jäsen Arto Mähönen, proj.pääll./työvalmentaja, E-P:n sos.psyk.yhdistys, sihteeri Ohjausryhmä on kokoontunut pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Tämän lisäksi on järjestetty muutama sähköposti-kokous. Ohjausryhmä on ollut erittäin keskusteleva ja jäsenet ovat hyvin tuoneet esiin edustamansa yksikön ja tahon näkökulmia projektin toimintaan. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 4 / 22

5 2. Lähtökohdat Perusteet hankkeen toteuttamiselle löytyivät siitä, että Seinäjoen seudun TE-toimiston alueella työnhakijoista lähes puolet kuului rakennetyöttömyyden piiriin. Lisäksi Seinäjoen seutu suurimpana markkina-alueena tarvitsi yhteistyöhön pohjautuvaa työllistämisvalmiuksia avoimille työmarkkinoille, lähinnä yrityssektorille, kehittävää toimintaotetta. Samalla voitiin kehittää myös yhteistyökumppaneiden organisaatioihin liittyvää toimintaa. Toiminnan avulla erityisesti seulottiin ja kartoitettiin rakennetyöttömien; pitkään työttömänä olleiden, vajaatyökykyisten ja maahanmuuttajien esteitä ja etsittiin aktiivitoimia heidän työmarkkina-kelpoisuutensa kehittämiseen ja kiinnittymiseen avoimille työmarkkinoille. Erityisen tärkeänä hankkeessa oli yksilötasolla selvittää ja arvioida työllistymisen esteitä, työ- ja toimintakykyä, työelämävalmiuksia, tietoja, taitoja ja näissä asioissa esiinnousseita kehittämisen kohteita. Hanke oli yhteistoimintahanke, jota alusta alkaen mukana olivat sekä suunnittelemassa että toteuttamassa Seinäjoen seudun TE-toimisto, Etelä- Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Kaks Kättä työpaja. Hankkeen asiakasryhmiksi valikoituivat silloin seuraavat ryhmät: 1) vaikeasti työllistyvät, eli pitkäaikaistyöttömät (yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet) 2) Pitkäaikaistyöttömät, vajaatyökykyiset, maahanmuuttajat ja nuoret, jotka olivat pyrkimässä avoimille työmarkkinoille, vaihtamassa ammattia ja etsimässä uutta sijoittumista 3) Työnhakijat, jotka tarvitsivat tukea avoimille työmarkkinoille siirtymiseen syystä tai toisesta ja hyötyivät arvioivasta työvalmennuksesta. Yhdistyksemme kaikessa palvelutuotannossamme noudatamme ISO 9001/2008 laadunhallintajärjestelmää, mikä otettiin huomioon myös projektin toteutuksessa. 3. Tavoitteet Hankkeen ensisijainen tavoite yksilötasolla oli selvittää työllistymisen esteitä ja poistaa niitä yhteistyössä TE-toimiston kanssa täsmennetyillä palveluilla. Työhönvalmennus ja ammatillisten valmiuksien päivittäminen koulutusmahdollisuuksien avulla yhdessä motivoituneen asiakkaan kanssa ovat olleet avain avoimille työmarkkinoille. Asiakasta on motivoitu ja kannustettu hänen työllistymiseen suuntautuvissa ratkaisuissa. Toinen tavoite oli kehittää hankkeessa mukana olevien organisaatioiden toimintaa mm. siten, että esim. Kaks Kättä työpajan toimintaa luotaisiin Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 5 / 22

6 jälkihoitomenetelmä, joiden avulla tuetaan työnhakijan sijoittumista avoimille työmarkkinoille työelämäjakson tai palkkatukijakson jälkeen. Tarkoituksena oli organisaatioiden kehittyminen työllistettyjen jälkihoitotyöhön. Asiakasmääräksi sovittiin aluksi jatkuva 25 henkilön asiakkuus. Se oli tarkoitus jakaa kahden työntekijän kesken siten, että 10 on arviointivaiheessa yksilövalmentajalla, 5 lyhytkestoisessa koulutuksessa, 5 työelämävalmennuksessa (sen aikainen termi)/ arviointivaiheessa ja 5 työelämään siirtymävaiheessa. Asiakasmääräksi sovittiin ensimmäisenä vuonna (2009) 25 asiakasta ja he olivat Seinäjoen TE-toimiston asiakkaita. Vuonna 2010 liittyi Kurikka mukaan hankkeeseen ja asiakasmäärä muotoutui seuraavanlaiseksi: Seinäjoelta hankkeeseen hakeutui 35 asiakasta ja Kurikasta 15 asiakasta. Asiakasmäärä säilyi samana myös vuonna Vuonna 2012 Ilmajoki liittyi mukaan hankkeeseen ja asiakasmäärät olivat seuraavanlaiset: Seinäjoki 35, Kurikka 15 ja Ilmajoki 10. Viimeisenä hankevuotena 2013 asiakasmäärät muuttuivat siten, että Seinäjoelta tuli hankkeeseen 20, Kurikasta 10 ja Ilmajoelta 5 asiakasta. Asiakasmäärät olivat tavoitteellisia ja ne ylitettiin joka vuosi. 4. Toteutus AATU-projekti eteni hyvin ja tulokset ylittivät reilusti niille annetut tavoitteet. Projektin työparilla oli ennestään jo pitkä yhteinen sekä työhistoria että kokemus vastaavanlaisesta projektityöskentelystä, mikä edesauttoi projektin toteutuksessa. Projektityön sisäistämiseen ei tarvinnut käyttää liikaa aikaa. Myös työparin vahvuudet omilla vastuualueillaan saatiin hyvin hyödynnettyä. Projektia kehitettiin koko sen toiminta-ajan saadun palautteen ja itsearvioinnin perusteella. Aluksi oli vaikeuksia asiakasrekrytoinnin kanssa, mutta sekin saatiin kuntoon rekrytointi-menetelmiä muuttamalla ja viimeisinä vuosina asiakkaiden tuloa piti jopa rajoittaa, koska käytössä olleet resurssit eivät antaneet myöten. Haluttiin myös tarjota laadullista palvelua sertifikaatin mukaisesti Asiakastyö AATU-projektissa toiminnan suuntaviivoiksi määriteltiin, kahden työntekijän muodostama työpari ja yhteistyöhön osallistuvien tahojen vahvuuksien sekä jo olemassa olevan palvelukentän hyödyntäminen. Hankkeessa työskenteli kokoaikaisesti kaksi työntekijää, yksilövalmentaja ja työvalmentaja, joka toimi samalla myös hankkeen projektipäällikkönä. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 6 / 22

7 Aluksi asiakastiedot kirjattiin omiin tietokantoihin, kunnes vuoden 2011 aikana siirryimme käyttämään Invian oy:n ylläpitämää DOMACARE asiakastietojärjestelmää Yksilövalmennus Yksilövalmentajina hankkeessa toimivat ajalla Mari Heroja-Anttila ja hänen jäädessä äitiyslomalla, sijaiseksi valittiin Niina Siirilä. Siirilä hoiti äitiyslomansijaisuutta ajalla Marin palattua töihin hän jatkoi töitä siihen saakka kunnes jäi virkavapaalle ja sen sijaisuuden teki Sami Volama ajalla Mari palasi vielä lyhyeksi aikaa ( ), jonka jälkeen hän jäi virkavapaalle. Tuon ajankohdan jälkeen hankkeessa ei ollut ketään nimettyä yksilövalmentajaa, vaan katsottiin, että hankeasiakkaat ovat siirtyneet jo työvalmennukseen. AATU:n asiakkaat saapuivat pääasiassa aluksi Seinäjoen ja Kurikan TEtoimistoista, sittemmin Seinäjoen seudun TE-toimistosta. Osa asiakkaista saapui lähetteellä työvoiman palvelupisteestä, TYP:sta. Projektissa seulottiin ja kartoitettiin rakennetyöttömien; pitkään työttöminä olleiden, vajaatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistymisen esteitä ja etsittiin aktiivitoimia heidän työmarkkinakelpoisuutensa kehittämiseen ja kiinnittymiseen työmarkkinoille. Yksilötasolla selvitettiin ja arvioitiin työllistymisen esteitä, työ- ja toimintakykyä, työelämävalmiuksia, tietoja, taitoja ja näissä asioissa esiinnousseita kehittämisen kohteita. Yksilövalmennuksessa peruslähtökohtia ovat olleet koko projektin ajan selvittää ja arvioida työllistymisen esteitä. Peruskysymys koko yksilön asiakaspolulle projektissa on ollut: Miksi tämä projektiin ohjautunut henkilö ei ole työllistynyt? Yksilövalmennus on koko kestonsa ajan, niin kuin työvalmennuskin - toiminut yksilöllisesti koettaen löytää yksilöllisiä sekä pitkäkestoisia ratkaisuja asiakkailleen. Ei siis yli siitä, mistä aita on matalin. Tämä osaltaan on saattanut joidenkin asiakkaiden kohdalla pitkittää prosessia ja koko asiakaspolkua, sillä olemme halunneet löytää heille parhaan mahdollisen ratkaisun tällä hetkellä, ja joka tukisi elämänhallintaa ja ratkaisuja, työllistymistä tulevaisuudessakin. Yksilövalmennuksessa tärkeää on ollut kohdata asiakas samalla levelillä. Aatussa olemme panostaneet ensivaikutelman syntyyn sekä asiakasprosessin aloittamiseen hyvin myönteisissä merkeissä. Asiakkaan ohjaamisen kulmakiviä on yksilöllisyyden lisäksi ollut luotettavuus ja luottamus sekä asiakkaaseen että asiakkaan luottamus projektin henkilökuntaan. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 7 / 22

8 Asiakkaan aito kohtaaminen ja asiakkaan aito kuunteleminen on eräitä projektille tyypillisiä asioita. Luottamuksen saaminen lisää asiakkaan kykyä kertoa ja avautua elämästään ja myös niistä asioista, jotka saattavatkin olla tällä hetkellä työllistymisen esteenä, esim. traumaperäiset tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet itsetuntoon. Ilman aitoa vuorovaikutusta, ilman aitoa kuuntelemista ei synny projektin työskentelylle ominaista viitekehystä. Toki on persoonakohtaisia eroja ja moni pitääkin itsellään asiat, ja jotka paljastuvat usein vasta myöhemmin. Toisinaan yksilön haasteet työllistymisen suhteen näkyvät jo ensi tapaamisella. Sosiaalisen kanssakäymisen suuret puutteet, ulkoinen habitus, ja muut pienet/isot asiat yhdessä eivät tee henkilölle oikeutta työnantajan silmissä. Näihin on pyritty myös vaikuttamaan. Hankalimmaksi on muotoutunut persoonassa oleva, sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi ehdottomat puutteet. Niihin on usein hankala tarttua. Tarkoituksena on kuitenkin myös heille löytää kyllin salliva ja hyväksyvä työpaikka. Yksilövalmennus on lähtenyt selvittämään yksilön työ- ja toimintakykyä erilaisin keinoin ja menetelmin. Niistä tärkeimpänä keskustelun lisäksi on ollut havainnointi, ns. kliininen silmä, sekä asiakkaan kertomuksen todesta ottaminen. Asiakkaat on ohjattu terveydenhoitajan puheille vähintään yleisen terveydentilan kartoittamiseksi. Osa on lähtenyt suoraan lääkärille. Myös hammaslääkärille ohjaukset sekä depressiohoitajalle ohjaukset ovat olleet tavallisia. Myös optikon käynnit sekä muut yleistä terveydentilaa ja työkykyä ajatellen olevat hoitavat tahot on pyritty huomioimaan kaikilla yhteisesti. Joidenkin kohdalla terveydenhuoltoon ohjaus on alkanut tuottaa ratkaisuja mm. yhteistyössä työkokeilun kanssa ja moniammatillisen tiimin kanssa on asiakkaalle järjestynyt jopa eläke, kun on todettu että työkyky ei yllä enää työmarkkinoiden käyttöön. Tällöin apuna on yleensä ollut työkokeilu ja jopa koulutuskokeilu. Monelle työttömälle tyypillistä on, ettei terveystarkastuksia suoriteta, tai niissä ei käydä. Usein moni tauti ehtii puhjeta ja haitata jopa työkykyä, esim. verenpaine, diabetes jne. Olisikin tärkeää että jatkossa pystyttäisiin kaikki työttömät ohjaamaan terveydenhoitajalle säännöllisesti. Lisäksi näöntarkastukset ja hammaslääkärissä käynnit jäävät lähes poikkeuksetta kaikilta käymättä. Esim. hammashygienia ja hampaiden terveys on tärkeä asia kohti työelämää. Terveydentilan selvittelyt ovat muutenkin monen kohdalla avainasemassa mietittäessä työllistymistä. Selkeämmin työkyvyn aleneminen, tai rajoitteet tulisi voida huomioida työnhaussa hyvin. Esimerkiksi toisinaan pienillä muutoksilla, työn voi saada sujumaan henkilölle oikein hyvin. Tai Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 8 / 22

9 muuttamalla / organisoimalla asioita/työympäristöä toisin ottaen huomioon henkilön mahdolliset rajoitteet Asiakkaiden taloudellinen tilanne Taloudellinen tilanne oli monella asiakkaallamme niukka. Melko hyvin he tietävät tukijärjestelmän, mutta aina vieläkin oli joukossa niitä, jotka ovat esim. joskus hakeneet toimeentulotukea, mutta eivät siinä kuussa ole sitä saaneet, joten jättävät jatkossa menemättä, vaikka tilanne silloin saattaisikin olla sellainen, että toimeentulotukea myönnettäisiin. Joitakin asiakkaita ohjattiin velkaneuvontaan ulosottojen tai muiden vuoksi. Yleinen asia on myös elatusapujen meneminen ulosottoon työttömyyden ja vähävaraisuuden vuoksi. Ei tiedetty, että elatusmaksun suuruutta voidaan arvioida lastenvalvojan luona ottaen nykyiset tulot ja menot huomioon. Tämä ei ole monen kohdalla toteutunut huolimatta siitä, että henkilö on saanut toimeentulotukea jo vuosia (toimeentulo tuki on viimesijainen muoto, ennen toimeentulotuen myöntämistä täytyisi olla mm. elatusmaksu räätälöitynä elatuskyvyn mukaan, asumistuet haettuna Kelasta jne). Monen tilanne huonontuu taloudellisesti sen vuoksi, ettei tiedetä mitä mahdollisuuksia heillä olisi. Joko tieto ei tavoita heitä, tai asiassa ei auteta heitä kyllin paljon. Toisinaan pelkkä puhelinsoitto esim. lastenvalvojalle on auttanut. Lisäksi monet kokevat elämässään surua tai kaipaavat tukea nimenomaan lastenvalvojalta. Jos henkilö on eronnut ja hänellä on lapsia tulee ensisijaisesti selvittää onko ero jättänyt mitään mietityttävää, onko elatusmaksut ok ja sitten onko tapaamis- ja huoltoasioissa jotain kuormittavaa. Tällöin saattaa jälleen auttaa pelkkä ohjaus lastenvalvojalle tai keskustelu asiasta auttaa ja jäsentää tilannetta Työvalmennuksessa käytetyt työvälineet ja menetelmät Yksilövalmennuksen käytetyt konkreettiset työvälineet: Arviointijaksolla: Tietojenvaihtosuostumuslomake Sitoutumislomake Perustietolomake Elämänviivajana Elämänviivajanaa käytettiin alkukartoituksessa ennakkotietolomakkeen sekä perustieto- lomakkeen kanssa. Elämänviivajana auttoi tutustumaan/tuntemaan ihmistä sekä muodostamaan luottamuksellisen asiakassuhteen. Siinä tutustuttiin molemmin puolin ts. itse saattoi paljastaa jotain, mikä auttoi asiakasta avautumaan luottamuksellisemmin. Jaettiin kokemuksia esim. päiväkerhosta tms. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 9 / 22

10 Käytettäessä elämänviivajanaa saatiin selvitettyä seuraavia asioita: Sosiaaliset suhteet/verkostot Arvot, asenteet ja uskomukset Minäkuva, maailmankuva Arkielämän taidot ja heikkoudet Oppimiskokemukset ja oppimiskyky Koulutus ja osaaminen, harrastukset Työhistoria ja kokemukset työpaikoista, myös miksi päättyneet Terveydentila ja työkyky nykyisin Mahdolliset käännekohdat, jotka tarvitsevat palveluohjausta Elintavat Asuminen Vapaa-aika Voimavarat ja vahvuudet Kehittämistarpeet ja esteet ja haasteet Toiveet, unelmat ja suunnitelmat Käyttäytymismallit tilanteissa Elämänviivajanan vahvuudet ovat selkeästi: Toisen kartalle pääsy, sieltä käsin palveluohjaus, auttaminen Nopea työväline verrattuna siihen, jos kaikki pitää selvittää erikseen Asiakasystävällinen, jossa ei käytetä turhia papereita ja asiakas innostuu yleensä helposti kertomaan omasta elämästään. Ihminen tulee kuulluksi Menneisyyden myönteiset vaikutukset tulevaisuuteen Narratiivisuus Ratkaisukeskeisyys Nlp Elämänviivajanan jälkeen tartuttiin yksilöllisesti esiin tulleisiin asioihin seuraavilla menetelmillä: Verkostokartta Aarrekartta Arvojen miettimistehtävä Alojen, työpaikkojen miettimistä, harjoituksia yms. Itsetuntemustehtäviä Imba, melba, audit, bdi Toimeentulotuki-päätöksen läpikäyntejä Taloudenhallintatehtäviä Keskusteluja yleisistä asioista, kuten ruoanlaitto, siivoustaidot, laskujen maksut, vastuullisuus ylipäätään (itsestä ja muista) Voimavaratehtäviä 4.4. Nivelvaihe Nivelvaiheeksi kutsuimme sitä asiakaspolun vaihetta, jossa asiakas siirtyi yksilövalmennuksesta työvalmennukseen. Nivelvaihe oli ns. kolmikantakeskustelu, jossa käytiin yhdessä läpi yksilövalmennuksen Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 10 / 22

11 tuloksia ja lopuksi asiakkaan tiedot siirtyivät työvalmentajan käyttöön. Vaiheistuksesta huolimatta, asiakkaalla oli aina mahdollisuus olla myös yksilövalmennuksessa, jos se katsottiin tarpeelliseksi Työvalmennus Arviointijaksolta saadun palautteen perusteella asiakkaille laadittiin yksilöllinen työllistymissuunnitelma, joka tähtäsi avoimille työmarkkinoille suoraan tai välityö-markkinoiden kautta. Jos yksilövalmennuksessa oli ilmennyt keskeneräisiä opintoja tai vanhentuneita tietoja, niitä päivitettiin tai asiakasta ohjattiin suorittamaan puuttuneet opintokokonaisuudet, mikäli se oli mahdollista. Työvalmennusjakson aikana oli asiakkaalla mahdollisuus suorittaa pienimuotoisia koulutuksia, joissa asiakkaat saivat 1-2 päivän koulutuksilla trukkikortin, työturvallisuuskortin ja hygieniapassin. Omavastuu näissä koulutuksissa oli riippuen koulutuksen hinnasta. Pääsääntöisesti koulutuksia suoritettiin JAKK:ssa Jalasjärvellä ja Sedussa Seinäjoella. Pienimuotoisen koulutuksen suoritti kaikkiaan 22 henkilöä. Työvalmennusjaksoilla asiakkaiden kanssa käytiin tutustumassa eri oppilaitoksiin ja niiden opetustarjontaan mikäli asiakkaan suunnitelmiin kuului opintojen aloittaminen tai niiden täydentäminen. Työvalmennusjaksoon liittyi hyvin kiinteänä osana myös tutustumiset eri toimialoihin ja alueen eri yrityksiin. Käytännössä se tapahtui niin, että työvalmentaja oli ensin itse tutustunut alueen yrityksiin, merkinnyt ne ns. työnantajapankkiin ja kunkin asiakkaan työllistymispolkua suunniteltaessa, tutkittiin löytyisikö mahdollinen työkokeilupaikka työnantajapankista. Harva asiakas löysi itse oman harjoittelupaikkansa. Harjoittelu aloitettiin lähes poikkeuksetta 1-3 kk:n työkokeilujaksolla yrityksessä jonka aikana päätettiin jatkosta. Tämä käytäntö osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi molemmille osapuolille. Siinä yrittäjä näki työntekijän motiivin sekä saattoi valmentaa häntä tulevaan työtehtävään, mikäli koki asian sellaiseksi. Jos molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä, jatkettiin työkokeilua palkkatuella. Palkkatukijaksojen kestot vaihtelivat usein yrityksen/ yhdistyksen tilanteen mukaan, mutta yleisesti ne olivat 1-12 kk:n pituisia ja muutaman asiakkaan kohdalla 24 kk. Tällöin työnantajana toimi yhdistys. Muutama asiakas kruunasi työllistymispolkunsa saamalla vakituisen työpaikan yrityksessä, jossa hän aloitti työkokeilulla jatkaen sitä palkkatuen kautta vakituiseen työpaikkaan. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 11 / 22

12 Työkokeilujaksoilla työvalmentaja kävi tapaamassa sekä asiakasta että yrittäjää kerran viikossa ja palkkatukijaksolla 1-3 krt/kk. Tarvittaessa tapaamisia suoritettiin useamminkin. Näillä tapaamiskerroilla suoritettiin arviointia ja saadun palautteen perusteella kehitettiin toimintaa. Arvokasta tietoa saatiin myös muilta työyhteisön jäseniltä. 5. Kehittämistyö Hankkeessa kehitettiin työn ohella erilaisia toimintoja. Hanke antoi erinomaiset mahdollisuudet toimintojen kehittämiseen ja niiden käytännön testaamiseen. Kehittämistyötä tehtiin esiinnousseiden ongelmien osalta monella eri saralla molempien työntekijöiden toimesta ja parhaimmat innovaatiot päätyivät käytännön työkaluiksi. Asiakkaiden saaminen hankkeeseen oli alussa todella vaikeaa. Sen helpottamiseksi luotiin erilaisia asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjauksen toimintamalleja, ns. caseja. Niistä kerrotaan seuraavissa kohdissa Asiakkaan motivointi ja hankkeeseen ohjaus TE-toimisto / Aatu Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 1 TE-TSTON VIRKAILIJA MOTIVOINTI OHJAUS AATU ENNAKKOTIETOLOMAKE Kuva 1. Yleisimmin käytetty malli, case 1, asiakkaan ohjauksesta hankkeeseen oli TE-toimiston virkailijan motivointi asiakkaalle. Ennakkotietolomake täytettiin virkailijan luona jonka jälkeen virkailija lähetti asiakkaan ennakkotietolomakkeen Aatu-hankkeen toimijoille, jotka sitten ottivat yhteyttä asiakkaaseen ja sopivat jatkosta. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 12 / 22

13 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 2 TE-TSTON VIRKAILIJA AATU TYÖNTEKIJÄ MOTIVOINTI OHJAUS ENNAKKOTIETOLOMAKE HANKKEEN ESITTELY ASIAKKAALLE / MOTIVOINTI AATU TUO MUKANAAN ASIANTUNTIJUUTTA ONKO AATU OIKEA-AIKAISTA ASIAKKAALLE, HYÖTYYKÖ AATUSTA VOIDAAN TARKASTELLA ASIAKKAAN MOTIVAATIOTA + MAHDOLLINEN PALVELUOHJAUS Kuva 2. Case 2:ssa asiakkaan motivointi suoritettiin yhdessä TE-toimiston virkailijan kanssa. Tämä case toimi tehokkaammin kuin case 1. Sen tehokkuus perustui siihen, että hankkeen asiantuntijuus (AATU-projektin toimijat) oli tässä kolmikantaneuvottelussa läsnä. Asiakkaat saivat autenttista tietoa projektista. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 13 / 22

14 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 3 TE-TSTON VIRKAILIJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU TYÖNTEKIJÄ YKSILÖ- MOTIVOINTI OHJAUS HANKKEEN ESITTELY ASIAKKAALLE / MOTIVOINTI AATU TUO MUKANAAN ASIANTUNTIJUUDEN VIRANOMAISPELOTE POIS KUN VIRKAILIJA EI OLE PAIKALLA ONKO AATU OIKEA-AIKAISTA JA HYÖDYLLINEN, VAI ONKO MAHDOLLISTA OHJATA MUUHUN PALVELUUN Kuva 3. Case 3:ssa asiakkaan motivointi suoritettiin TE-toimistolla omissa tiloissa pelkästään hankkeen vetäjien toimesta. Tämä toimintamalli toimi erittäin tehokkaasti ja sen tehokkuuden puolesta kertoo sekin seikka, että alkuaikoina 9 asiakasta 10 asiakkaasta halusi lähteä projektiin mukaan. Sen vahvuus piili siinä, että tilaisuudessa ei ollut TE-toimiston virkailija läsnä, jolloin ns. viranomaispelote ei vaikuttanut vaan asioista voitiin keskustella hyvinkin vapautuneesti. Käytännössä tämä toimintamalli toimi siten, että TE-toimisto lähetti valituille työnhakijoille kustun saapua AATU-projektin tiedotustilaisuuteen. Jokaiselle kutsutulle asiakkaalle oli varattu puoli tuntia aikaa. Sen jälkeen asiakas sai vapaasti päättää (ilman karenssiuhkaa) osallistumisestaan ja siitä lähteekö hän projektiin mukaan heti vai mietittyään asiaa jonkin aikaa. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 14 / 22

15 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 4 TE-TSTON VIRKAILIJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU RYHMÄ TYÖNTEKIJÄ HANKKEEN ESITTELY AATU-PROJEKTI OHJAUS ENNAKKOTIETOLOMAKE Kuva 4. Asiakkaiden motivoinnissa kokeiltiin myös ryhmämallia, jossa TE-toimiston virkailija oli kutsunut n. 10 asiakasta ryhmätiedotustilaisuuteen ja jossa projektin vetäjät kertoivat hankkeesta. Tässä mallissa ei ollut myöskään TE-toimiston virkailija läsnä. Mallia kokeiltiin kolme kertaa ja siitä sitten luovuttiin. Sen heikkous oli se, että tilaisuudessa asiakkaat eivät uskaltaneet tai halunneet kysellä itseensä liittyviä asioita. Ne koettiin liian henkilökohtaisiksi. Tilaisuuksissa ei syntynyt avointa keskustelua ja ne koettiin myös projektin osalta lähinnä informatiivisiksi. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 15 / 22

16 TE-toimisto, Aatu / Kaks Kättä työpaja Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Kaks Kättä työpaja Case 1 KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU TYÖNTEKIJÄ YKSILÖ- MOTIVOINTI OHJAUS HANKKEEN ESITTELY ASIAKKAALLE / MOTIVOINTI ONKO AATU OIKEA-AIKAISTA JA HYÖDYLLINEN, VAI ONKO MAHDOLLISTA OHJATA MUUHUN PALVELUUN Kuva 5 Aatu-projektin yhtenä tarkoituksena oli kehittää yhteistyötä mm. Kaks Kättä työpajan kanssa. Sitä varten kehitettiin yllä oleva toimintamalli, ns. Case 1, jossa punaisena lankana oli, että asiakas joka on Kaks Kättä työpajalla asiakkaana, voisi niin halutessaan siirtyä AATU-projektiin. Tämän vaihtoehdon uskottiin tarjoavan enemmän vaihtoehtoja, jotka helpottavat asiakkaan sijoittumista työpajalta edelleen työmarkkinoiden käyttöön. Tämä nähtiin tärkeänä sekä TE-toimiston että erityisesti ELY-keskuksen (silloin TE-keskus) taholta, koska asiakkaiden jatkopolku päättyi usein heidän palkkatukijaksoon, jonka jälkeen he joutuivat tyhjän päälle ja takaisin TE-toimistoon. Muutama asiakas tarttuikin haasteeseen ja he kokivat vaihtoehdon hyvänä. Suurempaa läpimurtoa ei yhteistyöstä saatu. Suurimpana syynä oli se, että asiakkaat jotka olivat aloittaneet toimintansa Kaks Kättä työpajalla, eivät halunneet siirtyä tutusta ja turvallisesta työympäristöstä vieraaseen. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 16 / 22

17 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Kaks Kättä työpaja Case 2 KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU RYHMÄ TYÖNTEKIJÄ HANKKEEN ESITTELY AATU-PROJEKTI OHJAUS ENNAKKOTIETOLOMAKE Kuva 6 Yllä oleva toimintamalli on edellisen kaltainen (kuva 5), mutta siinä toimintamalli esiteltiin Kaks Kättä työpajalla toimivalle työntekijäryhmälle. Siinä todettiin sama ilmiö kuin TE-toimistolla pidetyissä info-tilaisuuksissa, että ryhmätiedotus ei palvele samalla lailla kuin henkilökohtainen rekrytointi. Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 5 TE-TSTON VIRKAILIJA KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA AATU- PROJEKTI AATU- PROJEKTI TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ MAX. ½ VUOTTA TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE MIN. ½ VUOTTA TUKI / ARVIOINTI / JATKOSUUNNITELMIEN TEKO Kuva 7. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 17 / 22

18 Tässä toimintamallissa oli ideana se, että TE-toimiston asiakkaana oleva, ohjataan yhdessä TE-toimiston virkailijan ja AATU-projektin työntekijän toimesta Kaks Kättä työpajalla kuntoutusjaksoille ja/tai mahdolliselle palkkatukijaksolle. Sen aikana asiakas saa tarvittaessa tukea myös projektin työntekijöiltä. Maksimissaan puolen vuoden jakson jälkeen asiakas pyritään ohjaamaan Aatun toimesta avoimille työmarkkinoille. Tähän malliin päädyttiin, koska vuoden mittaisen palkkatukijakson jälkeen ei asiakkaiden työllistämiseen avoimille työmarkkinoille jäänyt yhtään palkkatukirahaa. Tämä teki käytännön työn todella haastavaksi. Tämäkään toimintamalli saavutti jonkin verran suosiota, mutta pajajaksolle siirryttäessä asiakas myös siirtyi Kaks Kättä työpajan huomaan, joten kiinteä yhteys katkesi eikä sille asetettuja tavoitteita saatu toteutettua. Voidaan todeta, että asiakkaat jatkoivat puolen vuoden palkkatukijakson jälkeen toisen puoli vuotta samalla pajalla Aatu / Kaks Kättä työpaja Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA AATU- PROJEKTI AATU- PROJEKTI TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ MAX. ½ VUOTTA TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE MIN. ½ VUOTTA TUKI / ARVIOINTI / JATKOSUUNNITELMIEN TEKO Kuva 8. Tämä toimintamalli suunniteltiin siten, että asiakas ohjautuu TE-toimistosta ensin AATU-projektiin ja sieltä sitten arviointivaiheen jälkeen joko työkokeiluun ja /tai palkkatukijaksolle Kaks Kättä työpajalle. Puolen vuoden mittaisen työllistymisjakson jälkeen asiakkaalle pyritään löytämään työpaikka avoimilta työmarkkinoilta. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 18 / 22

19 Aatu / TE-toimisto / Kaks Kättä työpaja AATU / TE-tsto / Kaks Kättä työpaja TE-TSTON VIRKAILIJA TYÖHARJOITTELU KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA (MAX 6 KK PALKKATUKEA) AATU- PROJEKTI AATU- PROJEKTI YKSILÖOHJAUSTA AATU-PROJEKTI KULKEE ASIAKKAAN RINNALLA KOKO AJAN TYÖMARKKINAT OPISKELU Kuva 9. Toimintamalli suunniteltiin siten, että Aatu-projekti on alusta alkaen asiakkaan mukana. Siinä yksilövalmentaja suorittaa yksilöohjausta asiakkaan työllistymispolun koko keston ajan. Asiakas suorittaa työkokeilun Kaks Kättä työpajalla, sen jälkeen työskentelee maksimissaan puoli vuotta pajalla ja siirtyy sen jälkeen Aatun ohjauksessa avoimille työmarkkinoille, mikäli potentiaalinen työpaikka löytyy. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 19 / 22

20 5.2. Kuntamalli Kuntamallia kehitettiin erityisesti Ilmajoen kunnan osalta ja sen punaisena lankana oli, että yksilövalmentaja yhdessä asiakkaan ja kunnan sosiaalityöntekijän kanssa laativat asiakaslähtöisen ratkaisun. Tässä mallissa erityisesti kunta säästää suuria summia, kun pitkäaikaistyöttömille saadaan aikaan ratkaisuja, jolloin he poistuvat kuntien listoilta, eli kunta säästyy ns. raipparahalta. AATU-MALLI KUNTIEN PA-TYÖTTÖMILLE (ASIAKKUUDEN POLKU) yksilövalmennus* työvalmennus** PITKÄKESTOINEN RATKAISU kuntouttava työtoiminta muu ratkaisu (esim. työelämävalmennus, palkkatukityö, palkkatyö, eläke) = poissa listoilta heti, kun kuntouttava työtoiminta alkaa + pitkäkestoinen ratkaisu asiakkaalle (tavoitteena on, ettei palaa listoille) *yksilövalmennuksessa arvioidaan työllistymisen esteitä, ja pyritään poistamaan niitä *yksilövalmennuksessa painottuu palveluohjauksellinen, ratkaisukeskeinen työskentelyote *asiakasta tavataan n.5 kertaa, tavoitteena aloittaa esim. kuntouttava työtoiminta mahdollisimman pian (aktivoituminen) ja sen lisäksi asiakas käy yksilövalmennuksessa. Ratkaisuja asiakkaalle voi olla mm. eläke, hoitoonohjaus tai jonkin muun tilanteen selkiytyminen työn tai opiskelupaikan ohella *kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakkaan tueksi tulee myös työvalmentaja. Työtoiminnasta saatu palaute yhdistetään osaksi asiakkaan työllistymissuunnitelmaa **työvalmennuksessa asiakasta pyritään ohjaamaan kohti työ- tai opiskelu-elämää. mm. työelämävalmennus tai palkkatuettu työ voivat olla työvalmentajan välineitä asiakkaan työllistymisen edistämiseksi heti kuntouttavan työtoiminnan jatkoksi (ei palaa väliaikana listoille). Tavoitteena on löytää mahdollisimman pitkäkestoinen, asiakaslähtöinen ratkaisu. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 20 / 22

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Tuettu työllistyminen - yrityspankki Moniammatillinen verkostoyhteistyö - yhteistyökartta

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

TE- hallinnon ja projektien yhteistyön kehittämispäivä 28.9.2010 Uudenmaan ELY: ssä.

TE- hallinnon ja projektien yhteistyön kehittämispäivä 28.9.2010 Uudenmaan ELY: ssä. TE- hallinnon ja projektien yhteistyön kehittämispäivä 28.9.2010 Uudenmaan ELY: ssä. Ryhmä I. Mitä tehdään asiakkaille, jotka eivät pääse eteenpäin projektista? Asiakkaalle laaditaan projektin aikana/

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTINEN AVUSTUS VUODELLE 2013

TYÖLLISYYSPOLIITTINEN AVUSTUS VUODELLE 2013 TYÖLLISYYSPOLIITTINEN AVUSTUS VUODELLE 2013 ALAJÄRVEN KIRKONKYLÄN NUORISOSEURA RY Sairaalatie 9 62900 Alajärvi Työn Iloa - hanke 1.1.2009 31.12.2013 39.715,00 Soile Kautiainen-Hietala nuo@japo.fi Toteutusalue:

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA

OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA Ostopalvelusopimus 1(5) Sosiaali- ja terveyspalvelut 15.12.2016 OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET Palvelun tilaaja Siilinjärven

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI Yleistä Asiakasraati on työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen kehittämisryhmä Raadin tarkoituksena on tuottaa tietoa, mielipiteitä ja kokemuksia sekä tehdä ehdotuksia, joita

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

- Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa

- Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa Välityömarkkinat osana työelämää projekti (2014-2015) - Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa Petri Puroaho Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa PUHEENI SISÄLTÖ:

Lisätiedot

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

monialayhteistyö nuorten

monialayhteistyö nuorten Petra-projekti monialayhteistyö nuorten työllisyyden edistämisessä Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Palveluohjaaja Mikko Mäkelä 31.1.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kaupunginkanslia Työllistämistoimikunta pk Heikki Vento. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kaupunginkanslia Työllistämistoimikunta pk Heikki Vento. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13 1(6) TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN KOKOUS Aika Tiistai 19.8.2014 klo 16.35 17.55 Paikka Läsnä Kaupungintalo Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13 Ville Väärälä, puheenjohtaja Halme Pyhtilä Piilola Lindman Salin

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot