Eteenpäin Elämässä Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eteenpäin Elämässä Loppuraportti"

Transkriptio

1 AATU-projekti Eteenpäin Elämässä Loppuraportti

2 Sisällysluettelo Johdanto Projektin ohjausryhmä Lähtökohdat Tavoitteet Toteutus Asiakastyö Yksilövalmennus Asiakkaiden taloudellinen tilanne Työvalmennuksessa käytetyt työvälineet ja menetelmät Elämänviivajana Nivelvaihe Työvalmennus Kehittämistyö Asiakkaan motivointi ja hankkeeseen ohjaus TE-toimisto / Aatu TE-toimisto, Aatu / Kaks Kättä työpaja Aatu / Kaks Kättä työpaja Aatu / TE-toimisto / Kaks Kättä työpaja Kuntamalli Yhteistyö Tulokset Projektin jälkeen Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 2 / 22

3 Johdanto AATU-projekti oli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama työllispoliittinen hanke, jota hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys. Sen suunnittelu aloitettiin vuonna 2008 ja siinä otettiin huomioon esille aikaisempien hankkeiden aikana syntyneet kehittämistarpeet sekä käytännön kokemuksista ilmenneet puutteet. Lisäksi TE-toimiston näkemykset ja toiveet ohjasivat vahvasti suunnittelua. Projekti käynnistyi vuoden 2009 alusta Seinäjoen alueella ja siihen liittyi mukaan vuoden 2010 alusta Kurikan kaupunki. Ilmajoki ilmaisi kiinnostuksensa projektia kohtaan loppukesästä 2011 ja niin se päätti neuvottelujen jälkeen liittyä projektiin vuoden 2012 alusta. Näin hanke toimi kolmen kunnan alueella ja sen vaikutuspiirissä oli reilut asukasta. Yhteinen kiitos kaikille projektin mahdollistaneille ja sen toteutusta edistäneille henkilöille....kenenkään ei tarvitse odottaa toisia voidakseen omaksua oikean elämäntavan. Ihmiset yleensä epäröivät ensimmäisen askeleen ottamista, jos heistä tuntuu, ettei tavoitetta voi saavuttaa kokonaisuudessaan. Sellainen asenne on todellisuudessa este edistykselle. - Mohandas Gandhi Seinäjoella Arto Mähönen, projektipäällikkö / työvalmentaja Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 3 / 22

4 1. Projektin ohjausryhmä Projektissa työskentelivät alusta alkaen projektipäällikkönä / työvalmentajana Arto Mähönen, yksilövalmentajina Mari Heroja-Anttila ( , , ja ), Niina Siirilä ( ) ja Sami Volama ( ). Projektin kirjanpidosta vastasi Pirjo Vaajamäki. Projektin ohjausryhmä muodostui seuraavista henkilöistä: Pekka Hunnakko, kehittämispäällikkö, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, puheenjohtaja Jaana Mesiäislehto-Mäntypuro, työvoimaohjaaja, TE-toimisto, jäsen 2009 Maija Kaukonen, työnsuunnittelija, TE-toimisto, jäsen 2009 ja 2013 Päivi Puskala, työnsuunnittelija, TE-toimisto, jäsen, Esko Vaismaa, toimitusjohtaja, Kaks Kättä työpaja, jäsen Seija Sampo, yksilövalmentaja, Kaks Kättä työpaja, jäsen 2009, Merja Hautakangas, yksilövalmentaja, Kaks Kättä työpaja, jäsen 2010 Sara Honkaniemi, rahoitussihteeri, ely-keskus, jäsen Timo Haapoja, toimitusjohtaja, E-P:n sos.psyk.yhdistys, jäsen Raija Tiainen, kehittämispäällikkö, E-P:N sos.psyk.yhdistys, jäsen 2010 Mari Heroja-Anttila, yksilövalm., E-P:n sos.psyk.yhdistys, Niina Siirilä, yksilövalmentaja, E-P:n sos.psyk.yhdistys, jäsen 2009, 2010 Sami Volama, yksilövalmentaja E-P:n sos.psyk.yhdistys, jäsen Arto Mähönen, proj.pääll./työvalmentaja, E-P:n sos.psyk.yhdistys, sihteeri Ohjausryhmä on kokoontunut pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Tämän lisäksi on järjestetty muutama sähköposti-kokous. Ohjausryhmä on ollut erittäin keskusteleva ja jäsenet ovat hyvin tuoneet esiin edustamansa yksikön ja tahon näkökulmia projektin toimintaan. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 4 / 22

5 2. Lähtökohdat Perusteet hankkeen toteuttamiselle löytyivät siitä, että Seinäjoen seudun TE-toimiston alueella työnhakijoista lähes puolet kuului rakennetyöttömyyden piiriin. Lisäksi Seinäjoen seutu suurimpana markkina-alueena tarvitsi yhteistyöhön pohjautuvaa työllistämisvalmiuksia avoimille työmarkkinoille, lähinnä yrityssektorille, kehittävää toimintaotetta. Samalla voitiin kehittää myös yhteistyökumppaneiden organisaatioihin liittyvää toimintaa. Toiminnan avulla erityisesti seulottiin ja kartoitettiin rakennetyöttömien; pitkään työttömänä olleiden, vajaatyökykyisten ja maahanmuuttajien esteitä ja etsittiin aktiivitoimia heidän työmarkkina-kelpoisuutensa kehittämiseen ja kiinnittymiseen avoimille työmarkkinoille. Erityisen tärkeänä hankkeessa oli yksilötasolla selvittää ja arvioida työllistymisen esteitä, työ- ja toimintakykyä, työelämävalmiuksia, tietoja, taitoja ja näissä asioissa esiinnousseita kehittämisen kohteita. Hanke oli yhteistoimintahanke, jota alusta alkaen mukana olivat sekä suunnittelemassa että toteuttamassa Seinäjoen seudun TE-toimisto, Etelä- Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Kaks Kättä työpaja. Hankkeen asiakasryhmiksi valikoituivat silloin seuraavat ryhmät: 1) vaikeasti työllistyvät, eli pitkäaikaistyöttömät (yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet) 2) Pitkäaikaistyöttömät, vajaatyökykyiset, maahanmuuttajat ja nuoret, jotka olivat pyrkimässä avoimille työmarkkinoille, vaihtamassa ammattia ja etsimässä uutta sijoittumista 3) Työnhakijat, jotka tarvitsivat tukea avoimille työmarkkinoille siirtymiseen syystä tai toisesta ja hyötyivät arvioivasta työvalmennuksesta. Yhdistyksemme kaikessa palvelutuotannossamme noudatamme ISO 9001/2008 laadunhallintajärjestelmää, mikä otettiin huomioon myös projektin toteutuksessa. 3. Tavoitteet Hankkeen ensisijainen tavoite yksilötasolla oli selvittää työllistymisen esteitä ja poistaa niitä yhteistyössä TE-toimiston kanssa täsmennetyillä palveluilla. Työhönvalmennus ja ammatillisten valmiuksien päivittäminen koulutusmahdollisuuksien avulla yhdessä motivoituneen asiakkaan kanssa ovat olleet avain avoimille työmarkkinoille. Asiakasta on motivoitu ja kannustettu hänen työllistymiseen suuntautuvissa ratkaisuissa. Toinen tavoite oli kehittää hankkeessa mukana olevien organisaatioiden toimintaa mm. siten, että esim. Kaks Kättä työpajan toimintaa luotaisiin Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 5 / 22

6 jälkihoitomenetelmä, joiden avulla tuetaan työnhakijan sijoittumista avoimille työmarkkinoille työelämäjakson tai palkkatukijakson jälkeen. Tarkoituksena oli organisaatioiden kehittyminen työllistettyjen jälkihoitotyöhön. Asiakasmääräksi sovittiin aluksi jatkuva 25 henkilön asiakkuus. Se oli tarkoitus jakaa kahden työntekijän kesken siten, että 10 on arviointivaiheessa yksilövalmentajalla, 5 lyhytkestoisessa koulutuksessa, 5 työelämävalmennuksessa (sen aikainen termi)/ arviointivaiheessa ja 5 työelämään siirtymävaiheessa. Asiakasmääräksi sovittiin ensimmäisenä vuonna (2009) 25 asiakasta ja he olivat Seinäjoen TE-toimiston asiakkaita. Vuonna 2010 liittyi Kurikka mukaan hankkeeseen ja asiakasmäärä muotoutui seuraavanlaiseksi: Seinäjoelta hankkeeseen hakeutui 35 asiakasta ja Kurikasta 15 asiakasta. Asiakasmäärä säilyi samana myös vuonna Vuonna 2012 Ilmajoki liittyi mukaan hankkeeseen ja asiakasmäärät olivat seuraavanlaiset: Seinäjoki 35, Kurikka 15 ja Ilmajoki 10. Viimeisenä hankevuotena 2013 asiakasmäärät muuttuivat siten, että Seinäjoelta tuli hankkeeseen 20, Kurikasta 10 ja Ilmajoelta 5 asiakasta. Asiakasmäärät olivat tavoitteellisia ja ne ylitettiin joka vuosi. 4. Toteutus AATU-projekti eteni hyvin ja tulokset ylittivät reilusti niille annetut tavoitteet. Projektin työparilla oli ennestään jo pitkä yhteinen sekä työhistoria että kokemus vastaavanlaisesta projektityöskentelystä, mikä edesauttoi projektin toteutuksessa. Projektityön sisäistämiseen ei tarvinnut käyttää liikaa aikaa. Myös työparin vahvuudet omilla vastuualueillaan saatiin hyvin hyödynnettyä. Projektia kehitettiin koko sen toiminta-ajan saadun palautteen ja itsearvioinnin perusteella. Aluksi oli vaikeuksia asiakasrekrytoinnin kanssa, mutta sekin saatiin kuntoon rekrytointi-menetelmiä muuttamalla ja viimeisinä vuosina asiakkaiden tuloa piti jopa rajoittaa, koska käytössä olleet resurssit eivät antaneet myöten. Haluttiin myös tarjota laadullista palvelua sertifikaatin mukaisesti Asiakastyö AATU-projektissa toiminnan suuntaviivoiksi määriteltiin, kahden työntekijän muodostama työpari ja yhteistyöhön osallistuvien tahojen vahvuuksien sekä jo olemassa olevan palvelukentän hyödyntäminen. Hankkeessa työskenteli kokoaikaisesti kaksi työntekijää, yksilövalmentaja ja työvalmentaja, joka toimi samalla myös hankkeen projektipäällikkönä. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 6 / 22

7 Aluksi asiakastiedot kirjattiin omiin tietokantoihin, kunnes vuoden 2011 aikana siirryimme käyttämään Invian oy:n ylläpitämää DOMACARE asiakastietojärjestelmää Yksilövalmennus Yksilövalmentajina hankkeessa toimivat ajalla Mari Heroja-Anttila ja hänen jäädessä äitiyslomalla, sijaiseksi valittiin Niina Siirilä. Siirilä hoiti äitiyslomansijaisuutta ajalla Marin palattua töihin hän jatkoi töitä siihen saakka kunnes jäi virkavapaalle ja sen sijaisuuden teki Sami Volama ajalla Mari palasi vielä lyhyeksi aikaa ( ), jonka jälkeen hän jäi virkavapaalle. Tuon ajankohdan jälkeen hankkeessa ei ollut ketään nimettyä yksilövalmentajaa, vaan katsottiin, että hankeasiakkaat ovat siirtyneet jo työvalmennukseen. AATU:n asiakkaat saapuivat pääasiassa aluksi Seinäjoen ja Kurikan TEtoimistoista, sittemmin Seinäjoen seudun TE-toimistosta. Osa asiakkaista saapui lähetteellä työvoiman palvelupisteestä, TYP:sta. Projektissa seulottiin ja kartoitettiin rakennetyöttömien; pitkään työttöminä olleiden, vajaatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistymisen esteitä ja etsittiin aktiivitoimia heidän työmarkkinakelpoisuutensa kehittämiseen ja kiinnittymiseen työmarkkinoille. Yksilötasolla selvitettiin ja arvioitiin työllistymisen esteitä, työ- ja toimintakykyä, työelämävalmiuksia, tietoja, taitoja ja näissä asioissa esiinnousseita kehittämisen kohteita. Yksilövalmennuksessa peruslähtökohtia ovat olleet koko projektin ajan selvittää ja arvioida työllistymisen esteitä. Peruskysymys koko yksilön asiakaspolulle projektissa on ollut: Miksi tämä projektiin ohjautunut henkilö ei ole työllistynyt? Yksilövalmennus on koko kestonsa ajan, niin kuin työvalmennuskin - toiminut yksilöllisesti koettaen löytää yksilöllisiä sekä pitkäkestoisia ratkaisuja asiakkailleen. Ei siis yli siitä, mistä aita on matalin. Tämä osaltaan on saattanut joidenkin asiakkaiden kohdalla pitkittää prosessia ja koko asiakaspolkua, sillä olemme halunneet löytää heille parhaan mahdollisen ratkaisun tällä hetkellä, ja joka tukisi elämänhallintaa ja ratkaisuja, työllistymistä tulevaisuudessakin. Yksilövalmennuksessa tärkeää on ollut kohdata asiakas samalla levelillä. Aatussa olemme panostaneet ensivaikutelman syntyyn sekä asiakasprosessin aloittamiseen hyvin myönteisissä merkeissä. Asiakkaan ohjaamisen kulmakiviä on yksilöllisyyden lisäksi ollut luotettavuus ja luottamus sekä asiakkaaseen että asiakkaan luottamus projektin henkilökuntaan. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 7 / 22

8 Asiakkaan aito kohtaaminen ja asiakkaan aito kuunteleminen on eräitä projektille tyypillisiä asioita. Luottamuksen saaminen lisää asiakkaan kykyä kertoa ja avautua elämästään ja myös niistä asioista, jotka saattavatkin olla tällä hetkellä työllistymisen esteenä, esim. traumaperäiset tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet itsetuntoon. Ilman aitoa vuorovaikutusta, ilman aitoa kuuntelemista ei synny projektin työskentelylle ominaista viitekehystä. Toki on persoonakohtaisia eroja ja moni pitääkin itsellään asiat, ja jotka paljastuvat usein vasta myöhemmin. Toisinaan yksilön haasteet työllistymisen suhteen näkyvät jo ensi tapaamisella. Sosiaalisen kanssakäymisen suuret puutteet, ulkoinen habitus, ja muut pienet/isot asiat yhdessä eivät tee henkilölle oikeutta työnantajan silmissä. Näihin on pyritty myös vaikuttamaan. Hankalimmaksi on muotoutunut persoonassa oleva, sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi ehdottomat puutteet. Niihin on usein hankala tarttua. Tarkoituksena on kuitenkin myös heille löytää kyllin salliva ja hyväksyvä työpaikka. Yksilövalmennus on lähtenyt selvittämään yksilön työ- ja toimintakykyä erilaisin keinoin ja menetelmin. Niistä tärkeimpänä keskustelun lisäksi on ollut havainnointi, ns. kliininen silmä, sekä asiakkaan kertomuksen todesta ottaminen. Asiakkaat on ohjattu terveydenhoitajan puheille vähintään yleisen terveydentilan kartoittamiseksi. Osa on lähtenyt suoraan lääkärille. Myös hammaslääkärille ohjaukset sekä depressiohoitajalle ohjaukset ovat olleet tavallisia. Myös optikon käynnit sekä muut yleistä terveydentilaa ja työkykyä ajatellen olevat hoitavat tahot on pyritty huomioimaan kaikilla yhteisesti. Joidenkin kohdalla terveydenhuoltoon ohjaus on alkanut tuottaa ratkaisuja mm. yhteistyössä työkokeilun kanssa ja moniammatillisen tiimin kanssa on asiakkaalle järjestynyt jopa eläke, kun on todettu että työkyky ei yllä enää työmarkkinoiden käyttöön. Tällöin apuna on yleensä ollut työkokeilu ja jopa koulutuskokeilu. Monelle työttömälle tyypillistä on, ettei terveystarkastuksia suoriteta, tai niissä ei käydä. Usein moni tauti ehtii puhjeta ja haitata jopa työkykyä, esim. verenpaine, diabetes jne. Olisikin tärkeää että jatkossa pystyttäisiin kaikki työttömät ohjaamaan terveydenhoitajalle säännöllisesti. Lisäksi näöntarkastukset ja hammaslääkärissä käynnit jäävät lähes poikkeuksetta kaikilta käymättä. Esim. hammashygienia ja hampaiden terveys on tärkeä asia kohti työelämää. Terveydentilan selvittelyt ovat muutenkin monen kohdalla avainasemassa mietittäessä työllistymistä. Selkeämmin työkyvyn aleneminen, tai rajoitteet tulisi voida huomioida työnhaussa hyvin. Esimerkiksi toisinaan pienillä muutoksilla, työn voi saada sujumaan henkilölle oikein hyvin. Tai Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 8 / 22

9 muuttamalla / organisoimalla asioita/työympäristöä toisin ottaen huomioon henkilön mahdolliset rajoitteet Asiakkaiden taloudellinen tilanne Taloudellinen tilanne oli monella asiakkaallamme niukka. Melko hyvin he tietävät tukijärjestelmän, mutta aina vieläkin oli joukossa niitä, jotka ovat esim. joskus hakeneet toimeentulotukea, mutta eivät siinä kuussa ole sitä saaneet, joten jättävät jatkossa menemättä, vaikka tilanne silloin saattaisikin olla sellainen, että toimeentulotukea myönnettäisiin. Joitakin asiakkaita ohjattiin velkaneuvontaan ulosottojen tai muiden vuoksi. Yleinen asia on myös elatusapujen meneminen ulosottoon työttömyyden ja vähävaraisuuden vuoksi. Ei tiedetty, että elatusmaksun suuruutta voidaan arvioida lastenvalvojan luona ottaen nykyiset tulot ja menot huomioon. Tämä ei ole monen kohdalla toteutunut huolimatta siitä, että henkilö on saanut toimeentulotukea jo vuosia (toimeentulo tuki on viimesijainen muoto, ennen toimeentulotuen myöntämistä täytyisi olla mm. elatusmaksu räätälöitynä elatuskyvyn mukaan, asumistuet haettuna Kelasta jne). Monen tilanne huonontuu taloudellisesti sen vuoksi, ettei tiedetä mitä mahdollisuuksia heillä olisi. Joko tieto ei tavoita heitä, tai asiassa ei auteta heitä kyllin paljon. Toisinaan pelkkä puhelinsoitto esim. lastenvalvojalle on auttanut. Lisäksi monet kokevat elämässään surua tai kaipaavat tukea nimenomaan lastenvalvojalta. Jos henkilö on eronnut ja hänellä on lapsia tulee ensisijaisesti selvittää onko ero jättänyt mitään mietityttävää, onko elatusmaksut ok ja sitten onko tapaamis- ja huoltoasioissa jotain kuormittavaa. Tällöin saattaa jälleen auttaa pelkkä ohjaus lastenvalvojalle tai keskustelu asiasta auttaa ja jäsentää tilannetta Työvalmennuksessa käytetyt työvälineet ja menetelmät Yksilövalmennuksen käytetyt konkreettiset työvälineet: Arviointijaksolla: Tietojenvaihtosuostumuslomake Sitoutumislomake Perustietolomake Elämänviivajana Elämänviivajanaa käytettiin alkukartoituksessa ennakkotietolomakkeen sekä perustieto- lomakkeen kanssa. Elämänviivajana auttoi tutustumaan/tuntemaan ihmistä sekä muodostamaan luottamuksellisen asiakassuhteen. Siinä tutustuttiin molemmin puolin ts. itse saattoi paljastaa jotain, mikä auttoi asiakasta avautumaan luottamuksellisemmin. Jaettiin kokemuksia esim. päiväkerhosta tms. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 9 / 22

10 Käytettäessä elämänviivajanaa saatiin selvitettyä seuraavia asioita: Sosiaaliset suhteet/verkostot Arvot, asenteet ja uskomukset Minäkuva, maailmankuva Arkielämän taidot ja heikkoudet Oppimiskokemukset ja oppimiskyky Koulutus ja osaaminen, harrastukset Työhistoria ja kokemukset työpaikoista, myös miksi päättyneet Terveydentila ja työkyky nykyisin Mahdolliset käännekohdat, jotka tarvitsevat palveluohjausta Elintavat Asuminen Vapaa-aika Voimavarat ja vahvuudet Kehittämistarpeet ja esteet ja haasteet Toiveet, unelmat ja suunnitelmat Käyttäytymismallit tilanteissa Elämänviivajanan vahvuudet ovat selkeästi: Toisen kartalle pääsy, sieltä käsin palveluohjaus, auttaminen Nopea työväline verrattuna siihen, jos kaikki pitää selvittää erikseen Asiakasystävällinen, jossa ei käytetä turhia papereita ja asiakas innostuu yleensä helposti kertomaan omasta elämästään. Ihminen tulee kuulluksi Menneisyyden myönteiset vaikutukset tulevaisuuteen Narratiivisuus Ratkaisukeskeisyys Nlp Elämänviivajanan jälkeen tartuttiin yksilöllisesti esiin tulleisiin asioihin seuraavilla menetelmillä: Verkostokartta Aarrekartta Arvojen miettimistehtävä Alojen, työpaikkojen miettimistä, harjoituksia yms. Itsetuntemustehtäviä Imba, melba, audit, bdi Toimeentulotuki-päätöksen läpikäyntejä Taloudenhallintatehtäviä Keskusteluja yleisistä asioista, kuten ruoanlaitto, siivoustaidot, laskujen maksut, vastuullisuus ylipäätään (itsestä ja muista) Voimavaratehtäviä 4.4. Nivelvaihe Nivelvaiheeksi kutsuimme sitä asiakaspolun vaihetta, jossa asiakas siirtyi yksilövalmennuksesta työvalmennukseen. Nivelvaihe oli ns. kolmikantakeskustelu, jossa käytiin yhdessä läpi yksilövalmennuksen Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 10 / 22

11 tuloksia ja lopuksi asiakkaan tiedot siirtyivät työvalmentajan käyttöön. Vaiheistuksesta huolimatta, asiakkaalla oli aina mahdollisuus olla myös yksilövalmennuksessa, jos se katsottiin tarpeelliseksi Työvalmennus Arviointijaksolta saadun palautteen perusteella asiakkaille laadittiin yksilöllinen työllistymissuunnitelma, joka tähtäsi avoimille työmarkkinoille suoraan tai välityö-markkinoiden kautta. Jos yksilövalmennuksessa oli ilmennyt keskeneräisiä opintoja tai vanhentuneita tietoja, niitä päivitettiin tai asiakasta ohjattiin suorittamaan puuttuneet opintokokonaisuudet, mikäli se oli mahdollista. Työvalmennusjakson aikana oli asiakkaalla mahdollisuus suorittaa pienimuotoisia koulutuksia, joissa asiakkaat saivat 1-2 päivän koulutuksilla trukkikortin, työturvallisuuskortin ja hygieniapassin. Omavastuu näissä koulutuksissa oli riippuen koulutuksen hinnasta. Pääsääntöisesti koulutuksia suoritettiin JAKK:ssa Jalasjärvellä ja Sedussa Seinäjoella. Pienimuotoisen koulutuksen suoritti kaikkiaan 22 henkilöä. Työvalmennusjaksoilla asiakkaiden kanssa käytiin tutustumassa eri oppilaitoksiin ja niiden opetustarjontaan mikäli asiakkaan suunnitelmiin kuului opintojen aloittaminen tai niiden täydentäminen. Työvalmennusjaksoon liittyi hyvin kiinteänä osana myös tutustumiset eri toimialoihin ja alueen eri yrityksiin. Käytännössä se tapahtui niin, että työvalmentaja oli ensin itse tutustunut alueen yrityksiin, merkinnyt ne ns. työnantajapankkiin ja kunkin asiakkaan työllistymispolkua suunniteltaessa, tutkittiin löytyisikö mahdollinen työkokeilupaikka työnantajapankista. Harva asiakas löysi itse oman harjoittelupaikkansa. Harjoittelu aloitettiin lähes poikkeuksetta 1-3 kk:n työkokeilujaksolla yrityksessä jonka aikana päätettiin jatkosta. Tämä käytäntö osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi molemmille osapuolille. Siinä yrittäjä näki työntekijän motiivin sekä saattoi valmentaa häntä tulevaan työtehtävään, mikäli koki asian sellaiseksi. Jos molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä, jatkettiin työkokeilua palkkatuella. Palkkatukijaksojen kestot vaihtelivat usein yrityksen/ yhdistyksen tilanteen mukaan, mutta yleisesti ne olivat 1-12 kk:n pituisia ja muutaman asiakkaan kohdalla 24 kk. Tällöin työnantajana toimi yhdistys. Muutama asiakas kruunasi työllistymispolkunsa saamalla vakituisen työpaikan yrityksessä, jossa hän aloitti työkokeilulla jatkaen sitä palkkatuen kautta vakituiseen työpaikkaan. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 11 / 22

12 Työkokeilujaksoilla työvalmentaja kävi tapaamassa sekä asiakasta että yrittäjää kerran viikossa ja palkkatukijaksolla 1-3 krt/kk. Tarvittaessa tapaamisia suoritettiin useamminkin. Näillä tapaamiskerroilla suoritettiin arviointia ja saadun palautteen perusteella kehitettiin toimintaa. Arvokasta tietoa saatiin myös muilta työyhteisön jäseniltä. 5. Kehittämistyö Hankkeessa kehitettiin työn ohella erilaisia toimintoja. Hanke antoi erinomaiset mahdollisuudet toimintojen kehittämiseen ja niiden käytännön testaamiseen. Kehittämistyötä tehtiin esiinnousseiden ongelmien osalta monella eri saralla molempien työntekijöiden toimesta ja parhaimmat innovaatiot päätyivät käytännön työkaluiksi. Asiakkaiden saaminen hankkeeseen oli alussa todella vaikeaa. Sen helpottamiseksi luotiin erilaisia asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjauksen toimintamalleja, ns. caseja. Niistä kerrotaan seuraavissa kohdissa Asiakkaan motivointi ja hankkeeseen ohjaus TE-toimisto / Aatu Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 1 TE-TSTON VIRKAILIJA MOTIVOINTI OHJAUS AATU ENNAKKOTIETOLOMAKE Kuva 1. Yleisimmin käytetty malli, case 1, asiakkaan ohjauksesta hankkeeseen oli TE-toimiston virkailijan motivointi asiakkaalle. Ennakkotietolomake täytettiin virkailijan luona jonka jälkeen virkailija lähetti asiakkaan ennakkotietolomakkeen Aatu-hankkeen toimijoille, jotka sitten ottivat yhteyttä asiakkaaseen ja sopivat jatkosta. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 12 / 22

13 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 2 TE-TSTON VIRKAILIJA AATU TYÖNTEKIJÄ MOTIVOINTI OHJAUS ENNAKKOTIETOLOMAKE HANKKEEN ESITTELY ASIAKKAALLE / MOTIVOINTI AATU TUO MUKANAAN ASIANTUNTIJUUTTA ONKO AATU OIKEA-AIKAISTA ASIAKKAALLE, HYÖTYYKÖ AATUSTA VOIDAAN TARKASTELLA ASIAKKAAN MOTIVAATIOTA + MAHDOLLINEN PALVELUOHJAUS Kuva 2. Case 2:ssa asiakkaan motivointi suoritettiin yhdessä TE-toimiston virkailijan kanssa. Tämä case toimi tehokkaammin kuin case 1. Sen tehokkuus perustui siihen, että hankkeen asiantuntijuus (AATU-projektin toimijat) oli tässä kolmikantaneuvottelussa läsnä. Asiakkaat saivat autenttista tietoa projektista. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 13 / 22

14 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 3 TE-TSTON VIRKAILIJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU TYÖNTEKIJÄ YKSILÖ- MOTIVOINTI OHJAUS HANKKEEN ESITTELY ASIAKKAALLE / MOTIVOINTI AATU TUO MUKANAAN ASIANTUNTIJUUDEN VIRANOMAISPELOTE POIS KUN VIRKAILIJA EI OLE PAIKALLA ONKO AATU OIKEA-AIKAISTA JA HYÖDYLLINEN, VAI ONKO MAHDOLLISTA OHJATA MUUHUN PALVELUUN Kuva 3. Case 3:ssa asiakkaan motivointi suoritettiin TE-toimistolla omissa tiloissa pelkästään hankkeen vetäjien toimesta. Tämä toimintamalli toimi erittäin tehokkaasti ja sen tehokkuuden puolesta kertoo sekin seikka, että alkuaikoina 9 asiakasta 10 asiakkaasta halusi lähteä projektiin mukaan. Sen vahvuus piili siinä, että tilaisuudessa ei ollut TE-toimiston virkailija läsnä, jolloin ns. viranomaispelote ei vaikuttanut vaan asioista voitiin keskustella hyvinkin vapautuneesti. Käytännössä tämä toimintamalli toimi siten, että TE-toimisto lähetti valituille työnhakijoille kustun saapua AATU-projektin tiedotustilaisuuteen. Jokaiselle kutsutulle asiakkaalle oli varattu puoli tuntia aikaa. Sen jälkeen asiakas sai vapaasti päättää (ilman karenssiuhkaa) osallistumisestaan ja siitä lähteekö hän projektiin mukaan heti vai mietittyään asiaa jonkin aikaa. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 14 / 22

15 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 4 TE-TSTON VIRKAILIJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU RYHMÄ TYÖNTEKIJÄ HANKKEEN ESITTELY AATU-PROJEKTI OHJAUS ENNAKKOTIETOLOMAKE Kuva 4. Asiakkaiden motivoinnissa kokeiltiin myös ryhmämallia, jossa TE-toimiston virkailija oli kutsunut n. 10 asiakasta ryhmätiedotustilaisuuteen ja jossa projektin vetäjät kertoivat hankkeesta. Tässä mallissa ei ollut myöskään TE-toimiston virkailija läsnä. Mallia kokeiltiin kolme kertaa ja siitä sitten luovuttiin. Sen heikkous oli se, että tilaisuudessa asiakkaat eivät uskaltaneet tai halunneet kysellä itseensä liittyviä asioita. Ne koettiin liian henkilökohtaisiksi. Tilaisuuksissa ei syntynyt avointa keskustelua ja ne koettiin myös projektin osalta lähinnä informatiivisiksi. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 15 / 22

16 TE-toimisto, Aatu / Kaks Kättä työpaja Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Kaks Kättä työpaja Case 1 KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU TYÖNTEKIJÄ YKSILÖ- MOTIVOINTI OHJAUS HANKKEEN ESITTELY ASIAKKAALLE / MOTIVOINTI ONKO AATU OIKEA-AIKAISTA JA HYÖDYLLINEN, VAI ONKO MAHDOLLISTA OHJATA MUUHUN PALVELUUN Kuva 5 Aatu-projektin yhtenä tarkoituksena oli kehittää yhteistyötä mm. Kaks Kättä työpajan kanssa. Sitä varten kehitettiin yllä oleva toimintamalli, ns. Case 1, jossa punaisena lankana oli, että asiakas joka on Kaks Kättä työpajalla asiakkaana, voisi niin halutessaan siirtyä AATU-projektiin. Tämän vaihtoehdon uskottiin tarjoavan enemmän vaihtoehtoja, jotka helpottavat asiakkaan sijoittumista työpajalta edelleen työmarkkinoiden käyttöön. Tämä nähtiin tärkeänä sekä TE-toimiston että erityisesti ELY-keskuksen (silloin TE-keskus) taholta, koska asiakkaiden jatkopolku päättyi usein heidän palkkatukijaksoon, jonka jälkeen he joutuivat tyhjän päälle ja takaisin TE-toimistoon. Muutama asiakas tarttuikin haasteeseen ja he kokivat vaihtoehdon hyvänä. Suurempaa läpimurtoa ei yhteistyöstä saatu. Suurimpana syynä oli se, että asiakkaat jotka olivat aloittaneet toimintansa Kaks Kättä työpajalla, eivät halunneet siirtyä tutusta ja turvallisesta työympäristöstä vieraaseen. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 16 / 22

17 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Kaks Kättä työpaja Case 2 KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU RYHMÄ TYÖNTEKIJÄ HANKKEEN ESITTELY AATU-PROJEKTI OHJAUS ENNAKKOTIETOLOMAKE Kuva 6 Yllä oleva toimintamalli on edellisen kaltainen (kuva 5), mutta siinä toimintamalli esiteltiin Kaks Kättä työpajalla toimivalle työntekijäryhmälle. Siinä todettiin sama ilmiö kuin TE-toimistolla pidetyissä info-tilaisuuksissa, että ryhmätiedotus ei palvele samalla lailla kuin henkilökohtainen rekrytointi. Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 5 TE-TSTON VIRKAILIJA KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA AATU- PROJEKTI AATU- PROJEKTI TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ MAX. ½ VUOTTA TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE MIN. ½ VUOTTA TUKI / ARVIOINTI / JATKOSUUNNITELMIEN TEKO Kuva 7. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 17 / 22

18 Tässä toimintamallissa oli ideana se, että TE-toimiston asiakkaana oleva, ohjataan yhdessä TE-toimiston virkailijan ja AATU-projektin työntekijän toimesta Kaks Kättä työpajalla kuntoutusjaksoille ja/tai mahdolliselle palkkatukijaksolle. Sen aikana asiakas saa tarvittaessa tukea myös projektin työntekijöiltä. Maksimissaan puolen vuoden jakson jälkeen asiakas pyritään ohjaamaan Aatun toimesta avoimille työmarkkinoille. Tähän malliin päädyttiin, koska vuoden mittaisen palkkatukijakson jälkeen ei asiakkaiden työllistämiseen avoimille työmarkkinoille jäänyt yhtään palkkatukirahaa. Tämä teki käytännön työn todella haastavaksi. Tämäkään toimintamalli saavutti jonkin verran suosiota, mutta pajajaksolle siirryttäessä asiakas myös siirtyi Kaks Kättä työpajan huomaan, joten kiinteä yhteys katkesi eikä sille asetettuja tavoitteita saatu toteutettua. Voidaan todeta, että asiakkaat jatkoivat puolen vuoden palkkatukijakson jälkeen toisen puoli vuotta samalla pajalla Aatu / Kaks Kättä työpaja Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA AATU- PROJEKTI AATU- PROJEKTI TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ MAX. ½ VUOTTA TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE MIN. ½ VUOTTA TUKI / ARVIOINTI / JATKOSUUNNITELMIEN TEKO Kuva 8. Tämä toimintamalli suunniteltiin siten, että asiakas ohjautuu TE-toimistosta ensin AATU-projektiin ja sieltä sitten arviointivaiheen jälkeen joko työkokeiluun ja /tai palkkatukijaksolle Kaks Kättä työpajalle. Puolen vuoden mittaisen työllistymisjakson jälkeen asiakkaalle pyritään löytämään työpaikka avoimilta työmarkkinoilta. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 18 / 22

19 Aatu / TE-toimisto / Kaks Kättä työpaja AATU / TE-tsto / Kaks Kättä työpaja TE-TSTON VIRKAILIJA TYÖHARJOITTELU KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA (MAX 6 KK PALKKATUKEA) AATU- PROJEKTI AATU- PROJEKTI YKSILÖOHJAUSTA AATU-PROJEKTI KULKEE ASIAKKAAN RINNALLA KOKO AJAN TYÖMARKKINAT OPISKELU Kuva 9. Toimintamalli suunniteltiin siten, että Aatu-projekti on alusta alkaen asiakkaan mukana. Siinä yksilövalmentaja suorittaa yksilöohjausta asiakkaan työllistymispolun koko keston ajan. Asiakas suorittaa työkokeilun Kaks Kättä työpajalla, sen jälkeen työskentelee maksimissaan puoli vuotta pajalla ja siirtyy sen jälkeen Aatun ohjauksessa avoimille työmarkkinoille, mikäli potentiaalinen työpaikka löytyy. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 19 / 22

20 5.2. Kuntamalli Kuntamallia kehitettiin erityisesti Ilmajoen kunnan osalta ja sen punaisena lankana oli, että yksilövalmentaja yhdessä asiakkaan ja kunnan sosiaalityöntekijän kanssa laativat asiakaslähtöisen ratkaisun. Tässä mallissa erityisesti kunta säästää suuria summia, kun pitkäaikaistyöttömille saadaan aikaan ratkaisuja, jolloin he poistuvat kuntien listoilta, eli kunta säästyy ns. raipparahalta. AATU-MALLI KUNTIEN PA-TYÖTTÖMILLE (ASIAKKUUDEN POLKU) yksilövalmennus* työvalmennus** PITKÄKESTOINEN RATKAISU kuntouttava työtoiminta muu ratkaisu (esim. työelämävalmennus, palkkatukityö, palkkatyö, eläke) = poissa listoilta heti, kun kuntouttava työtoiminta alkaa + pitkäkestoinen ratkaisu asiakkaalle (tavoitteena on, ettei palaa listoille) *yksilövalmennuksessa arvioidaan työllistymisen esteitä, ja pyritään poistamaan niitä *yksilövalmennuksessa painottuu palveluohjauksellinen, ratkaisukeskeinen työskentelyote *asiakasta tavataan n.5 kertaa, tavoitteena aloittaa esim. kuntouttava työtoiminta mahdollisimman pian (aktivoituminen) ja sen lisäksi asiakas käy yksilövalmennuksessa. Ratkaisuja asiakkaalle voi olla mm. eläke, hoitoonohjaus tai jonkin muun tilanteen selkiytyminen työn tai opiskelupaikan ohella *kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakkaan tueksi tulee myös työvalmentaja. Työtoiminnasta saatu palaute yhdistetään osaksi asiakkaan työllistymissuunnitelmaa **työvalmennuksessa asiakasta pyritään ohjaamaan kohti työ- tai opiskelu-elämää. mm. työelämävalmennus tai palkkatuettu työ voivat olla työvalmentajan välineitä asiakkaan työllistymisen edistämiseksi heti kuntouttavan työtoiminnan jatkoksi (ei palaa väliaikana listoille). Tavoitteena on löytää mahdollisimman pitkäkestoinen, asiakaslähtöinen ratkaisu. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 20 / 22

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Novagon rekrytointipalvelu Go 4 Work! Työllistämistehtävä osana yrityskehitysyhtiön tuloksellista tekemistä

Novagon rekrytointipalvelu Go 4 Work! Työllistämistehtävä osana yrityskehitysyhtiön tuloksellista tekemistä Novagon rekrytointipalvelu Go 4 Work! Työllistämistehtävä osana yrityskehitysyhtiön tuloksellista tekemistä Rekrytointipalvelut Novagolla 1.8.2012-30.4.2015 Omistajakuntien aloitteesta Novagolla käynnistettiin

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Minkälaisia palveluita ja työtehtäviä asiakkaille, joille nykyiset välityömarkkinat eivät sovellu?

Minkälaisia palveluita ja työtehtäviä asiakkaille, joille nykyiset välityömarkkinat eivät sovellu? Minkälaisia palveluita ja työtehtäviä asiakkaille, joille nykyiset välityömarkkinat eivät sovellu? Työpajan tavoitteena yhteinen oppiminen, keskustelu ja pohdinta Aika puoli tuntia per ryhmä Esittäytyminen:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Mikä on ollut palvelussa keskeistä? Auttaa asiakasta auttamaan itseään Mottona: Me teemme työllistymisesi

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Petri Puroaho Lähtökohtien käsittelytapa 1. Taustana viime syksyn yhteistyö 2. Etukäteisvastausten lyhyt esittely 3. Kommentointikierros: MIELIKUVAT

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKOKOUS 16.11.2015 KUOPION KAUPUNGIN TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT: KUOPIO-PILOTTI

KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKOKOUS 16.11.2015 KUOPION KAUPUNGIN TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT: KUOPIO-PILOTTI KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKOKOUS 16.11.2015 KUOPION KAUPUNGIN TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT: KUOPIO-PILOTTI Laura Itkonen Projektipäällikkö TAUSTAA Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kuopio-pilotti

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011. Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys

ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011. Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys 1 ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011 Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys TE-toimiston alueella oli joulukuun 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010 Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 Liite 2 Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2011 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

ROVANIEMEN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS. Erityispalvelua tuottava yksikkö

ROVANIEMEN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS. Erityispalvelua tuottava yksikkö ROVANIEMEN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS Erityispalvelua tuottava yksikkö Rovaniemen työvoiman palvelukeskus Rovaniemen kaupunki sosiaalitoimi Rovaniemen Työvoimatoimisto Kela Organisaatiokaavio Johtoryhmä Typ:n

Lisätiedot

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme. Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot