Eteenpäin Elämässä Loppuraportti

Transkriptio

1 AATU-projekti Eteenpäin Elämässä Loppuraportti

2 Sisällysluettelo Johdanto Projektin ohjausryhmä Lähtökohdat Tavoitteet Toteutus Asiakastyö Yksilövalmennus Asiakkaiden taloudellinen tilanne Työvalmennuksessa käytetyt työvälineet ja menetelmät Elämänviivajana Nivelvaihe Työvalmennus Kehittämistyö Asiakkaan motivointi ja hankkeeseen ohjaus TE-toimisto / Aatu TE-toimisto, Aatu / Kaks Kättä työpaja Aatu / Kaks Kättä työpaja Aatu / TE-toimisto / Kaks Kättä työpaja Kuntamalli Yhteistyö Tulokset Projektin jälkeen Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 2 / 22

3 Johdanto AATU-projekti oli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama työllispoliittinen hanke, jota hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys. Sen suunnittelu aloitettiin vuonna 2008 ja siinä otettiin huomioon esille aikaisempien hankkeiden aikana syntyneet kehittämistarpeet sekä käytännön kokemuksista ilmenneet puutteet. Lisäksi TE-toimiston näkemykset ja toiveet ohjasivat vahvasti suunnittelua. Projekti käynnistyi vuoden 2009 alusta Seinäjoen alueella ja siihen liittyi mukaan vuoden 2010 alusta Kurikan kaupunki. Ilmajoki ilmaisi kiinnostuksensa projektia kohtaan loppukesästä 2011 ja niin se päätti neuvottelujen jälkeen liittyä projektiin vuoden 2012 alusta. Näin hanke toimi kolmen kunnan alueella ja sen vaikutuspiirissä oli reilut asukasta. Yhteinen kiitos kaikille projektin mahdollistaneille ja sen toteutusta edistäneille henkilöille....kenenkään ei tarvitse odottaa toisia voidakseen omaksua oikean elämäntavan. Ihmiset yleensä epäröivät ensimmäisen askeleen ottamista, jos heistä tuntuu, ettei tavoitetta voi saavuttaa kokonaisuudessaan. Sellainen asenne on todellisuudessa este edistykselle. - Mohandas Gandhi Seinäjoella Arto Mähönen, projektipäällikkö / työvalmentaja Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 3 / 22

4 1. Projektin ohjausryhmä Projektissa työskentelivät alusta alkaen projektipäällikkönä / työvalmentajana Arto Mähönen, yksilövalmentajina Mari Heroja-Anttila ( , , ja ), Niina Siirilä ( ) ja Sami Volama ( ). Projektin kirjanpidosta vastasi Pirjo Vaajamäki. Projektin ohjausryhmä muodostui seuraavista henkilöistä: Pekka Hunnakko, kehittämispäällikkö, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, puheenjohtaja Jaana Mesiäislehto-Mäntypuro, työvoimaohjaaja, TE-toimisto, jäsen 2009 Maija Kaukonen, työnsuunnittelija, TE-toimisto, jäsen 2009 ja 2013 Päivi Puskala, työnsuunnittelija, TE-toimisto, jäsen, Esko Vaismaa, toimitusjohtaja, Kaks Kättä työpaja, jäsen Seija Sampo, yksilövalmentaja, Kaks Kättä työpaja, jäsen 2009, Merja Hautakangas, yksilövalmentaja, Kaks Kättä työpaja, jäsen 2010 Sara Honkaniemi, rahoitussihteeri, ely-keskus, jäsen Timo Haapoja, toimitusjohtaja, E-P:n sos.psyk.yhdistys, jäsen Raija Tiainen, kehittämispäällikkö, E-P:N sos.psyk.yhdistys, jäsen 2010 Mari Heroja-Anttila, yksilövalm., E-P:n sos.psyk.yhdistys, Niina Siirilä, yksilövalmentaja, E-P:n sos.psyk.yhdistys, jäsen 2009, 2010 Sami Volama, yksilövalmentaja E-P:n sos.psyk.yhdistys, jäsen Arto Mähönen, proj.pääll./työvalmentaja, E-P:n sos.psyk.yhdistys, sihteeri Ohjausryhmä on kokoontunut pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Tämän lisäksi on järjestetty muutama sähköposti-kokous. Ohjausryhmä on ollut erittäin keskusteleva ja jäsenet ovat hyvin tuoneet esiin edustamansa yksikön ja tahon näkökulmia projektin toimintaan. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 4 / 22

5 2. Lähtökohdat Perusteet hankkeen toteuttamiselle löytyivät siitä, että Seinäjoen seudun TE-toimiston alueella työnhakijoista lähes puolet kuului rakennetyöttömyyden piiriin. Lisäksi Seinäjoen seutu suurimpana markkina-alueena tarvitsi yhteistyöhön pohjautuvaa työllistämisvalmiuksia avoimille työmarkkinoille, lähinnä yrityssektorille, kehittävää toimintaotetta. Samalla voitiin kehittää myös yhteistyökumppaneiden organisaatioihin liittyvää toimintaa. Toiminnan avulla erityisesti seulottiin ja kartoitettiin rakennetyöttömien; pitkään työttömänä olleiden, vajaatyökykyisten ja maahanmuuttajien esteitä ja etsittiin aktiivitoimia heidän työmarkkina-kelpoisuutensa kehittämiseen ja kiinnittymiseen avoimille työmarkkinoille. Erityisen tärkeänä hankkeessa oli yksilötasolla selvittää ja arvioida työllistymisen esteitä, työ- ja toimintakykyä, työelämävalmiuksia, tietoja, taitoja ja näissä asioissa esiinnousseita kehittämisen kohteita. Hanke oli yhteistoimintahanke, jota alusta alkaen mukana olivat sekä suunnittelemassa että toteuttamassa Seinäjoen seudun TE-toimisto, Etelä- Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Kaks Kättä työpaja. Hankkeen asiakasryhmiksi valikoituivat silloin seuraavat ryhmät: 1) vaikeasti työllistyvät, eli pitkäaikaistyöttömät (yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet) 2) Pitkäaikaistyöttömät, vajaatyökykyiset, maahanmuuttajat ja nuoret, jotka olivat pyrkimässä avoimille työmarkkinoille, vaihtamassa ammattia ja etsimässä uutta sijoittumista 3) Työnhakijat, jotka tarvitsivat tukea avoimille työmarkkinoille siirtymiseen syystä tai toisesta ja hyötyivät arvioivasta työvalmennuksesta. Yhdistyksemme kaikessa palvelutuotannossamme noudatamme ISO 9001/2008 laadunhallintajärjestelmää, mikä otettiin huomioon myös projektin toteutuksessa. 3. Tavoitteet Hankkeen ensisijainen tavoite yksilötasolla oli selvittää työllistymisen esteitä ja poistaa niitä yhteistyössä TE-toimiston kanssa täsmennetyillä palveluilla. Työhönvalmennus ja ammatillisten valmiuksien päivittäminen koulutusmahdollisuuksien avulla yhdessä motivoituneen asiakkaan kanssa ovat olleet avain avoimille työmarkkinoille. Asiakasta on motivoitu ja kannustettu hänen työllistymiseen suuntautuvissa ratkaisuissa. Toinen tavoite oli kehittää hankkeessa mukana olevien organisaatioiden toimintaa mm. siten, että esim. Kaks Kättä työpajan toimintaa luotaisiin Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 5 / 22

6 jälkihoitomenetelmä, joiden avulla tuetaan työnhakijan sijoittumista avoimille työmarkkinoille työelämäjakson tai palkkatukijakson jälkeen. Tarkoituksena oli organisaatioiden kehittyminen työllistettyjen jälkihoitotyöhön. Asiakasmääräksi sovittiin aluksi jatkuva 25 henkilön asiakkuus. Se oli tarkoitus jakaa kahden työntekijän kesken siten, että 10 on arviointivaiheessa yksilövalmentajalla, 5 lyhytkestoisessa koulutuksessa, 5 työelämävalmennuksessa (sen aikainen termi)/ arviointivaiheessa ja 5 työelämään siirtymävaiheessa. Asiakasmääräksi sovittiin ensimmäisenä vuonna (2009) 25 asiakasta ja he olivat Seinäjoen TE-toimiston asiakkaita. Vuonna 2010 liittyi Kurikka mukaan hankkeeseen ja asiakasmäärä muotoutui seuraavanlaiseksi: Seinäjoelta hankkeeseen hakeutui 35 asiakasta ja Kurikasta 15 asiakasta. Asiakasmäärä säilyi samana myös vuonna Vuonna 2012 Ilmajoki liittyi mukaan hankkeeseen ja asiakasmäärät olivat seuraavanlaiset: Seinäjoki 35, Kurikka 15 ja Ilmajoki 10. Viimeisenä hankevuotena 2013 asiakasmäärät muuttuivat siten, että Seinäjoelta tuli hankkeeseen 20, Kurikasta 10 ja Ilmajoelta 5 asiakasta. Asiakasmäärät olivat tavoitteellisia ja ne ylitettiin joka vuosi. 4. Toteutus AATU-projekti eteni hyvin ja tulokset ylittivät reilusti niille annetut tavoitteet. Projektin työparilla oli ennestään jo pitkä yhteinen sekä työhistoria että kokemus vastaavanlaisesta projektityöskentelystä, mikä edesauttoi projektin toteutuksessa. Projektityön sisäistämiseen ei tarvinnut käyttää liikaa aikaa. Myös työparin vahvuudet omilla vastuualueillaan saatiin hyvin hyödynnettyä. Projektia kehitettiin koko sen toiminta-ajan saadun palautteen ja itsearvioinnin perusteella. Aluksi oli vaikeuksia asiakasrekrytoinnin kanssa, mutta sekin saatiin kuntoon rekrytointi-menetelmiä muuttamalla ja viimeisinä vuosina asiakkaiden tuloa piti jopa rajoittaa, koska käytössä olleet resurssit eivät antaneet myöten. Haluttiin myös tarjota laadullista palvelua sertifikaatin mukaisesti Asiakastyö AATU-projektissa toiminnan suuntaviivoiksi määriteltiin, kahden työntekijän muodostama työpari ja yhteistyöhön osallistuvien tahojen vahvuuksien sekä jo olemassa olevan palvelukentän hyödyntäminen. Hankkeessa työskenteli kokoaikaisesti kaksi työntekijää, yksilövalmentaja ja työvalmentaja, joka toimi samalla myös hankkeen projektipäällikkönä. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 6 / 22

7 Aluksi asiakastiedot kirjattiin omiin tietokantoihin, kunnes vuoden 2011 aikana siirryimme käyttämään Invian oy:n ylläpitämää DOMACARE asiakastietojärjestelmää Yksilövalmennus Yksilövalmentajina hankkeessa toimivat ajalla Mari Heroja-Anttila ja hänen jäädessä äitiyslomalla, sijaiseksi valittiin Niina Siirilä. Siirilä hoiti äitiyslomansijaisuutta ajalla Marin palattua töihin hän jatkoi töitä siihen saakka kunnes jäi virkavapaalle ja sen sijaisuuden teki Sami Volama ajalla Mari palasi vielä lyhyeksi aikaa ( ), jonka jälkeen hän jäi virkavapaalle. Tuon ajankohdan jälkeen hankkeessa ei ollut ketään nimettyä yksilövalmentajaa, vaan katsottiin, että hankeasiakkaat ovat siirtyneet jo työvalmennukseen. AATU:n asiakkaat saapuivat pääasiassa aluksi Seinäjoen ja Kurikan TEtoimistoista, sittemmin Seinäjoen seudun TE-toimistosta. Osa asiakkaista saapui lähetteellä työvoiman palvelupisteestä, TYP:sta. Projektissa seulottiin ja kartoitettiin rakennetyöttömien; pitkään työttöminä olleiden, vajaatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistymisen esteitä ja etsittiin aktiivitoimia heidän työmarkkinakelpoisuutensa kehittämiseen ja kiinnittymiseen työmarkkinoille. Yksilötasolla selvitettiin ja arvioitiin työllistymisen esteitä, työ- ja toimintakykyä, työelämävalmiuksia, tietoja, taitoja ja näissä asioissa esiinnousseita kehittämisen kohteita. Yksilövalmennuksessa peruslähtökohtia ovat olleet koko projektin ajan selvittää ja arvioida työllistymisen esteitä. Peruskysymys koko yksilön asiakaspolulle projektissa on ollut: Miksi tämä projektiin ohjautunut henkilö ei ole työllistynyt? Yksilövalmennus on koko kestonsa ajan, niin kuin työvalmennuskin - toiminut yksilöllisesti koettaen löytää yksilöllisiä sekä pitkäkestoisia ratkaisuja asiakkailleen. Ei siis yli siitä, mistä aita on matalin. Tämä osaltaan on saattanut joidenkin asiakkaiden kohdalla pitkittää prosessia ja koko asiakaspolkua, sillä olemme halunneet löytää heille parhaan mahdollisen ratkaisun tällä hetkellä, ja joka tukisi elämänhallintaa ja ratkaisuja, työllistymistä tulevaisuudessakin. Yksilövalmennuksessa tärkeää on ollut kohdata asiakas samalla levelillä. Aatussa olemme panostaneet ensivaikutelman syntyyn sekä asiakasprosessin aloittamiseen hyvin myönteisissä merkeissä. Asiakkaan ohjaamisen kulmakiviä on yksilöllisyyden lisäksi ollut luotettavuus ja luottamus sekä asiakkaaseen että asiakkaan luottamus projektin henkilökuntaan. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 7 / 22

8 Asiakkaan aito kohtaaminen ja asiakkaan aito kuunteleminen on eräitä projektille tyypillisiä asioita. Luottamuksen saaminen lisää asiakkaan kykyä kertoa ja avautua elämästään ja myös niistä asioista, jotka saattavatkin olla tällä hetkellä työllistymisen esteenä, esim. traumaperäiset tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet itsetuntoon. Ilman aitoa vuorovaikutusta, ilman aitoa kuuntelemista ei synny projektin työskentelylle ominaista viitekehystä. Toki on persoonakohtaisia eroja ja moni pitääkin itsellään asiat, ja jotka paljastuvat usein vasta myöhemmin. Toisinaan yksilön haasteet työllistymisen suhteen näkyvät jo ensi tapaamisella. Sosiaalisen kanssakäymisen suuret puutteet, ulkoinen habitus, ja muut pienet/isot asiat yhdessä eivät tee henkilölle oikeutta työnantajan silmissä. Näihin on pyritty myös vaikuttamaan. Hankalimmaksi on muotoutunut persoonassa oleva, sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi ehdottomat puutteet. Niihin on usein hankala tarttua. Tarkoituksena on kuitenkin myös heille löytää kyllin salliva ja hyväksyvä työpaikka. Yksilövalmennus on lähtenyt selvittämään yksilön työ- ja toimintakykyä erilaisin keinoin ja menetelmin. Niistä tärkeimpänä keskustelun lisäksi on ollut havainnointi, ns. kliininen silmä, sekä asiakkaan kertomuksen todesta ottaminen. Asiakkaat on ohjattu terveydenhoitajan puheille vähintään yleisen terveydentilan kartoittamiseksi. Osa on lähtenyt suoraan lääkärille. Myös hammaslääkärille ohjaukset sekä depressiohoitajalle ohjaukset ovat olleet tavallisia. Myös optikon käynnit sekä muut yleistä terveydentilaa ja työkykyä ajatellen olevat hoitavat tahot on pyritty huomioimaan kaikilla yhteisesti. Joidenkin kohdalla terveydenhuoltoon ohjaus on alkanut tuottaa ratkaisuja mm. yhteistyössä työkokeilun kanssa ja moniammatillisen tiimin kanssa on asiakkaalle järjestynyt jopa eläke, kun on todettu että työkyky ei yllä enää työmarkkinoiden käyttöön. Tällöin apuna on yleensä ollut työkokeilu ja jopa koulutuskokeilu. Monelle työttömälle tyypillistä on, ettei terveystarkastuksia suoriteta, tai niissä ei käydä. Usein moni tauti ehtii puhjeta ja haitata jopa työkykyä, esim. verenpaine, diabetes jne. Olisikin tärkeää että jatkossa pystyttäisiin kaikki työttömät ohjaamaan terveydenhoitajalle säännöllisesti. Lisäksi näöntarkastukset ja hammaslääkärissä käynnit jäävät lähes poikkeuksetta kaikilta käymättä. Esim. hammashygienia ja hampaiden terveys on tärkeä asia kohti työelämää. Terveydentilan selvittelyt ovat muutenkin monen kohdalla avainasemassa mietittäessä työllistymistä. Selkeämmin työkyvyn aleneminen, tai rajoitteet tulisi voida huomioida työnhaussa hyvin. Esimerkiksi toisinaan pienillä muutoksilla, työn voi saada sujumaan henkilölle oikein hyvin. Tai Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 8 / 22

9 muuttamalla / organisoimalla asioita/työympäristöä toisin ottaen huomioon henkilön mahdolliset rajoitteet Asiakkaiden taloudellinen tilanne Taloudellinen tilanne oli monella asiakkaallamme niukka. Melko hyvin he tietävät tukijärjestelmän, mutta aina vieläkin oli joukossa niitä, jotka ovat esim. joskus hakeneet toimeentulotukea, mutta eivät siinä kuussa ole sitä saaneet, joten jättävät jatkossa menemättä, vaikka tilanne silloin saattaisikin olla sellainen, että toimeentulotukea myönnettäisiin. Joitakin asiakkaita ohjattiin velkaneuvontaan ulosottojen tai muiden vuoksi. Yleinen asia on myös elatusapujen meneminen ulosottoon työttömyyden ja vähävaraisuuden vuoksi. Ei tiedetty, että elatusmaksun suuruutta voidaan arvioida lastenvalvojan luona ottaen nykyiset tulot ja menot huomioon. Tämä ei ole monen kohdalla toteutunut huolimatta siitä, että henkilö on saanut toimeentulotukea jo vuosia (toimeentulo tuki on viimesijainen muoto, ennen toimeentulotuen myöntämistä täytyisi olla mm. elatusmaksu räätälöitynä elatuskyvyn mukaan, asumistuet haettuna Kelasta jne). Monen tilanne huonontuu taloudellisesti sen vuoksi, ettei tiedetä mitä mahdollisuuksia heillä olisi. Joko tieto ei tavoita heitä, tai asiassa ei auteta heitä kyllin paljon. Toisinaan pelkkä puhelinsoitto esim. lastenvalvojalle on auttanut. Lisäksi monet kokevat elämässään surua tai kaipaavat tukea nimenomaan lastenvalvojalta. Jos henkilö on eronnut ja hänellä on lapsia tulee ensisijaisesti selvittää onko ero jättänyt mitään mietityttävää, onko elatusmaksut ok ja sitten onko tapaamis- ja huoltoasioissa jotain kuormittavaa. Tällöin saattaa jälleen auttaa pelkkä ohjaus lastenvalvojalle tai keskustelu asiasta auttaa ja jäsentää tilannetta Työvalmennuksessa käytetyt työvälineet ja menetelmät Yksilövalmennuksen käytetyt konkreettiset työvälineet: Arviointijaksolla: Tietojenvaihtosuostumuslomake Sitoutumislomake Perustietolomake Elämänviivajana Elämänviivajanaa käytettiin alkukartoituksessa ennakkotietolomakkeen sekä perustieto- lomakkeen kanssa. Elämänviivajana auttoi tutustumaan/tuntemaan ihmistä sekä muodostamaan luottamuksellisen asiakassuhteen. Siinä tutustuttiin molemmin puolin ts. itse saattoi paljastaa jotain, mikä auttoi asiakasta avautumaan luottamuksellisemmin. Jaettiin kokemuksia esim. päiväkerhosta tms. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 9 / 22

10 Käytettäessä elämänviivajanaa saatiin selvitettyä seuraavia asioita: Sosiaaliset suhteet/verkostot Arvot, asenteet ja uskomukset Minäkuva, maailmankuva Arkielämän taidot ja heikkoudet Oppimiskokemukset ja oppimiskyky Koulutus ja osaaminen, harrastukset Työhistoria ja kokemukset työpaikoista, myös miksi päättyneet Terveydentila ja työkyky nykyisin Mahdolliset käännekohdat, jotka tarvitsevat palveluohjausta Elintavat Asuminen Vapaa-aika Voimavarat ja vahvuudet Kehittämistarpeet ja esteet ja haasteet Toiveet, unelmat ja suunnitelmat Käyttäytymismallit tilanteissa Elämänviivajanan vahvuudet ovat selkeästi: Toisen kartalle pääsy, sieltä käsin palveluohjaus, auttaminen Nopea työväline verrattuna siihen, jos kaikki pitää selvittää erikseen Asiakasystävällinen, jossa ei käytetä turhia papereita ja asiakas innostuu yleensä helposti kertomaan omasta elämästään. Ihminen tulee kuulluksi Menneisyyden myönteiset vaikutukset tulevaisuuteen Narratiivisuus Ratkaisukeskeisyys Nlp Elämänviivajanan jälkeen tartuttiin yksilöllisesti esiin tulleisiin asioihin seuraavilla menetelmillä: Verkostokartta Aarrekartta Arvojen miettimistehtävä Alojen, työpaikkojen miettimistä, harjoituksia yms. Itsetuntemustehtäviä Imba, melba, audit, bdi Toimeentulotuki-päätöksen läpikäyntejä Taloudenhallintatehtäviä Keskusteluja yleisistä asioista, kuten ruoanlaitto, siivoustaidot, laskujen maksut, vastuullisuus ylipäätään (itsestä ja muista) Voimavaratehtäviä 4.4. Nivelvaihe Nivelvaiheeksi kutsuimme sitä asiakaspolun vaihetta, jossa asiakas siirtyi yksilövalmennuksesta työvalmennukseen. Nivelvaihe oli ns. kolmikantakeskustelu, jossa käytiin yhdessä läpi yksilövalmennuksen Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 10 / 22

11 tuloksia ja lopuksi asiakkaan tiedot siirtyivät työvalmentajan käyttöön. Vaiheistuksesta huolimatta, asiakkaalla oli aina mahdollisuus olla myös yksilövalmennuksessa, jos se katsottiin tarpeelliseksi Työvalmennus Arviointijaksolta saadun palautteen perusteella asiakkaille laadittiin yksilöllinen työllistymissuunnitelma, joka tähtäsi avoimille työmarkkinoille suoraan tai välityö-markkinoiden kautta. Jos yksilövalmennuksessa oli ilmennyt keskeneräisiä opintoja tai vanhentuneita tietoja, niitä päivitettiin tai asiakasta ohjattiin suorittamaan puuttuneet opintokokonaisuudet, mikäli se oli mahdollista. Työvalmennusjakson aikana oli asiakkaalla mahdollisuus suorittaa pienimuotoisia koulutuksia, joissa asiakkaat saivat 1-2 päivän koulutuksilla trukkikortin, työturvallisuuskortin ja hygieniapassin. Omavastuu näissä koulutuksissa oli riippuen koulutuksen hinnasta. Pääsääntöisesti koulutuksia suoritettiin JAKK:ssa Jalasjärvellä ja Sedussa Seinäjoella. Pienimuotoisen koulutuksen suoritti kaikkiaan 22 henkilöä. Työvalmennusjaksoilla asiakkaiden kanssa käytiin tutustumassa eri oppilaitoksiin ja niiden opetustarjontaan mikäli asiakkaan suunnitelmiin kuului opintojen aloittaminen tai niiden täydentäminen. Työvalmennusjaksoon liittyi hyvin kiinteänä osana myös tutustumiset eri toimialoihin ja alueen eri yrityksiin. Käytännössä se tapahtui niin, että työvalmentaja oli ensin itse tutustunut alueen yrityksiin, merkinnyt ne ns. työnantajapankkiin ja kunkin asiakkaan työllistymispolkua suunniteltaessa, tutkittiin löytyisikö mahdollinen työkokeilupaikka työnantajapankista. Harva asiakas löysi itse oman harjoittelupaikkansa. Harjoittelu aloitettiin lähes poikkeuksetta 1-3 kk:n työkokeilujaksolla yrityksessä jonka aikana päätettiin jatkosta. Tämä käytäntö osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi molemmille osapuolille. Siinä yrittäjä näki työntekijän motiivin sekä saattoi valmentaa häntä tulevaan työtehtävään, mikäli koki asian sellaiseksi. Jos molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä, jatkettiin työkokeilua palkkatuella. Palkkatukijaksojen kestot vaihtelivat usein yrityksen/ yhdistyksen tilanteen mukaan, mutta yleisesti ne olivat 1-12 kk:n pituisia ja muutaman asiakkaan kohdalla 24 kk. Tällöin työnantajana toimi yhdistys. Muutama asiakas kruunasi työllistymispolkunsa saamalla vakituisen työpaikan yrityksessä, jossa hän aloitti työkokeilulla jatkaen sitä palkkatuen kautta vakituiseen työpaikkaan. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 11 / 22

12 Työkokeilujaksoilla työvalmentaja kävi tapaamassa sekä asiakasta että yrittäjää kerran viikossa ja palkkatukijaksolla 1-3 krt/kk. Tarvittaessa tapaamisia suoritettiin useamminkin. Näillä tapaamiskerroilla suoritettiin arviointia ja saadun palautteen perusteella kehitettiin toimintaa. Arvokasta tietoa saatiin myös muilta työyhteisön jäseniltä. 5. Kehittämistyö Hankkeessa kehitettiin työn ohella erilaisia toimintoja. Hanke antoi erinomaiset mahdollisuudet toimintojen kehittämiseen ja niiden käytännön testaamiseen. Kehittämistyötä tehtiin esiinnousseiden ongelmien osalta monella eri saralla molempien työntekijöiden toimesta ja parhaimmat innovaatiot päätyivät käytännön työkaluiksi. Asiakkaiden saaminen hankkeeseen oli alussa todella vaikeaa. Sen helpottamiseksi luotiin erilaisia asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjauksen toimintamalleja, ns. caseja. Niistä kerrotaan seuraavissa kohdissa Asiakkaan motivointi ja hankkeeseen ohjaus TE-toimisto / Aatu Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 1 TE-TSTON VIRKAILIJA MOTIVOINTI OHJAUS AATU ENNAKKOTIETOLOMAKE Kuva 1. Yleisimmin käytetty malli, case 1, asiakkaan ohjauksesta hankkeeseen oli TE-toimiston virkailijan motivointi asiakkaalle. Ennakkotietolomake täytettiin virkailijan luona jonka jälkeen virkailija lähetti asiakkaan ennakkotietolomakkeen Aatu-hankkeen toimijoille, jotka sitten ottivat yhteyttä asiakkaaseen ja sopivat jatkosta. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 12 / 22

13 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 2 TE-TSTON VIRKAILIJA AATU TYÖNTEKIJÄ MOTIVOINTI OHJAUS ENNAKKOTIETOLOMAKE HANKKEEN ESITTELY ASIAKKAALLE / MOTIVOINTI AATU TUO MUKANAAN ASIANTUNTIJUUTTA ONKO AATU OIKEA-AIKAISTA ASIAKKAALLE, HYÖTYYKÖ AATUSTA VOIDAAN TARKASTELLA ASIAKKAAN MOTIVAATIOTA + MAHDOLLINEN PALVELUOHJAUS Kuva 2. Case 2:ssa asiakkaan motivointi suoritettiin yhdessä TE-toimiston virkailijan kanssa. Tämä case toimi tehokkaammin kuin case 1. Sen tehokkuus perustui siihen, että hankkeen asiantuntijuus (AATU-projektin toimijat) oli tässä kolmikantaneuvottelussa läsnä. Asiakkaat saivat autenttista tietoa projektista. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 13 / 22

14 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 3 TE-TSTON VIRKAILIJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU TYÖNTEKIJÄ YKSILÖ- MOTIVOINTI OHJAUS HANKKEEN ESITTELY ASIAKKAALLE / MOTIVOINTI AATU TUO MUKANAAN ASIANTUNTIJUUDEN VIRANOMAISPELOTE POIS KUN VIRKAILIJA EI OLE PAIKALLA ONKO AATU OIKEA-AIKAISTA JA HYÖDYLLINEN, VAI ONKO MAHDOLLISTA OHJATA MUUHUN PALVELUUN Kuva 3. Case 3:ssa asiakkaan motivointi suoritettiin TE-toimistolla omissa tiloissa pelkästään hankkeen vetäjien toimesta. Tämä toimintamalli toimi erittäin tehokkaasti ja sen tehokkuuden puolesta kertoo sekin seikka, että alkuaikoina 9 asiakasta 10 asiakkaasta halusi lähteä projektiin mukaan. Sen vahvuus piili siinä, että tilaisuudessa ei ollut TE-toimiston virkailija läsnä, jolloin ns. viranomaispelote ei vaikuttanut vaan asioista voitiin keskustella hyvinkin vapautuneesti. Käytännössä tämä toimintamalli toimi siten, että TE-toimisto lähetti valituille työnhakijoille kustun saapua AATU-projektin tiedotustilaisuuteen. Jokaiselle kutsutulle asiakkaalle oli varattu puoli tuntia aikaa. Sen jälkeen asiakas sai vapaasti päättää (ilman karenssiuhkaa) osallistumisestaan ja siitä lähteekö hän projektiin mukaan heti vai mietittyään asiaa jonkin aikaa. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 14 / 22

15 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 4 TE-TSTON VIRKAILIJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU RYHMÄ TYÖNTEKIJÄ HANKKEEN ESITTELY AATU-PROJEKTI OHJAUS ENNAKKOTIETOLOMAKE Kuva 4. Asiakkaiden motivoinnissa kokeiltiin myös ryhmämallia, jossa TE-toimiston virkailija oli kutsunut n. 10 asiakasta ryhmätiedotustilaisuuteen ja jossa projektin vetäjät kertoivat hankkeesta. Tässä mallissa ei ollut myöskään TE-toimiston virkailija läsnä. Mallia kokeiltiin kolme kertaa ja siitä sitten luovuttiin. Sen heikkous oli se, että tilaisuudessa asiakkaat eivät uskaltaneet tai halunneet kysellä itseensä liittyviä asioita. Ne koettiin liian henkilökohtaisiksi. Tilaisuuksissa ei syntynyt avointa keskustelua ja ne koettiin myös projektin osalta lähinnä informatiivisiksi. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 15 / 22

16 TE-toimisto, Aatu / Kaks Kättä työpaja Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Kaks Kättä työpaja Case 1 KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU TYÖNTEKIJÄ YKSILÖ- MOTIVOINTI OHJAUS HANKKEEN ESITTELY ASIAKKAALLE / MOTIVOINTI ONKO AATU OIKEA-AIKAISTA JA HYÖDYLLINEN, VAI ONKO MAHDOLLISTA OHJATA MUUHUN PALVELUUN Kuva 5 Aatu-projektin yhtenä tarkoituksena oli kehittää yhteistyötä mm. Kaks Kättä työpajan kanssa. Sitä varten kehitettiin yllä oleva toimintamalli, ns. Case 1, jossa punaisena lankana oli, että asiakas joka on Kaks Kättä työpajalla asiakkaana, voisi niin halutessaan siirtyä AATU-projektiin. Tämän vaihtoehdon uskottiin tarjoavan enemmän vaihtoehtoja, jotka helpottavat asiakkaan sijoittumista työpajalta edelleen työmarkkinoiden käyttöön. Tämä nähtiin tärkeänä sekä TE-toimiston että erityisesti ELY-keskuksen (silloin TE-keskus) taholta, koska asiakkaiden jatkopolku päättyi usein heidän palkkatukijaksoon, jonka jälkeen he joutuivat tyhjän päälle ja takaisin TE-toimistoon. Muutama asiakas tarttuikin haasteeseen ja he kokivat vaihtoehdon hyvänä. Suurempaa läpimurtoa ei yhteistyöstä saatu. Suurimpana syynä oli se, että asiakkaat jotka olivat aloittaneet toimintansa Kaks Kättä työpajalla, eivät halunneet siirtyä tutusta ja turvallisesta työympäristöstä vieraaseen. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 16 / 22

17 Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Kaks Kättä työpaja Case 2 KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA TILAA PAIKALLE AATULAISEN AATU RYHMÄ TYÖNTEKIJÄ HANKKEEN ESITTELY AATU-PROJEKTI OHJAUS ENNAKKOTIETOLOMAKE Kuva 6 Yllä oleva toimintamalli on edellisen kaltainen (kuva 5), mutta siinä toimintamalli esiteltiin Kaks Kättä työpajalla toimivalle työntekijäryhmälle. Siinä todettiin sama ilmiö kuin TE-toimistolla pidetyissä info-tilaisuuksissa, että ryhmätiedotus ei palvele samalla lailla kuin henkilökohtainen rekrytointi. Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus Case 5 TE-TSTON VIRKAILIJA KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA AATU- PROJEKTI AATU- PROJEKTI TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ MAX. ½ VUOTTA TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE MIN. ½ VUOTTA TUKI / ARVIOINTI / JATKOSUUNNITELMIEN TEKO Kuva 7. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 17 / 22

18 Tässä toimintamallissa oli ideana se, että TE-toimiston asiakkaana oleva, ohjataan yhdessä TE-toimiston virkailijan ja AATU-projektin työntekijän toimesta Kaks Kättä työpajalla kuntoutusjaksoille ja/tai mahdolliselle palkkatukijaksolle. Sen aikana asiakas saa tarvittaessa tukea myös projektin työntekijöiltä. Maksimissaan puolen vuoden jakson jälkeen asiakas pyritään ohjaamaan Aatun toimesta avoimille työmarkkinoille. Tähän malliin päädyttiin, koska vuoden mittaisen palkkatukijakson jälkeen ei asiakkaiden työllistämiseen avoimille työmarkkinoille jäänyt yhtään palkkatukirahaa. Tämä teki käytännön työn todella haastavaksi. Tämäkään toimintamalli saavutti jonkin verran suosiota, mutta pajajaksolle siirryttäessä asiakas myös siirtyi Kaks Kättä työpajan huomaan, joten kiinteä yhteys katkesi eikä sille asetettuja tavoitteita saatu toteutettua. Voidaan todeta, että asiakkaat jatkoivat puolen vuoden palkkatukijakson jälkeen toisen puoli vuotta samalla pajalla Aatu / Kaks Kättä työpaja Asiakkaan motivointi / hankkeeseen ohjaus KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA AATU- PROJEKTI AATU- PROJEKTI TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ MAX. ½ VUOTTA TUKEA KÄYTETTÄVISSÄ AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE MIN. ½ VUOTTA TUKI / ARVIOINTI / JATKOSUUNNITELMIEN TEKO Kuva 8. Tämä toimintamalli suunniteltiin siten, että asiakas ohjautuu TE-toimistosta ensin AATU-projektiin ja sieltä sitten arviointivaiheen jälkeen joko työkokeiluun ja /tai palkkatukijaksolle Kaks Kättä työpajalle. Puolen vuoden mittaisen työllistymisjakson jälkeen asiakkaalle pyritään löytämään työpaikka avoimilta työmarkkinoilta. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 18 / 22

19 Aatu / TE-toimisto / Kaks Kättä työpaja AATU / TE-tsto / Kaks Kättä työpaja TE-TSTON VIRKAILIJA TYÖHARJOITTELU KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA (MAX 6 KK PALKKATUKEA) AATU- PROJEKTI AATU- PROJEKTI YKSILÖOHJAUSTA AATU-PROJEKTI KULKEE ASIAKKAAN RINNALLA KOKO AJAN TYÖMARKKINAT OPISKELU Kuva 9. Toimintamalli suunniteltiin siten, että Aatu-projekti on alusta alkaen asiakkaan mukana. Siinä yksilövalmentaja suorittaa yksilöohjausta asiakkaan työllistymispolun koko keston ajan. Asiakas suorittaa työkokeilun Kaks Kättä työpajalla, sen jälkeen työskentelee maksimissaan puoli vuotta pajalla ja siirtyy sen jälkeen Aatun ohjauksessa avoimille työmarkkinoille, mikäli potentiaalinen työpaikka löytyy. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 19 / 22

20 5.2. Kuntamalli Kuntamallia kehitettiin erityisesti Ilmajoen kunnan osalta ja sen punaisena lankana oli, että yksilövalmentaja yhdessä asiakkaan ja kunnan sosiaalityöntekijän kanssa laativat asiakaslähtöisen ratkaisun. Tässä mallissa erityisesti kunta säästää suuria summia, kun pitkäaikaistyöttömille saadaan aikaan ratkaisuja, jolloin he poistuvat kuntien listoilta, eli kunta säästyy ns. raipparahalta. AATU-MALLI KUNTIEN PA-TYÖTTÖMILLE (ASIAKKUUDEN POLKU) yksilövalmennus* työvalmennus** PITKÄKESTOINEN RATKAISU kuntouttava työtoiminta muu ratkaisu (esim. työelämävalmennus, palkkatukityö, palkkatyö, eläke) = poissa listoilta heti, kun kuntouttava työtoiminta alkaa + pitkäkestoinen ratkaisu asiakkaalle (tavoitteena on, ettei palaa listoille) *yksilövalmennuksessa arvioidaan työllistymisen esteitä, ja pyritään poistamaan niitä *yksilövalmennuksessa painottuu palveluohjauksellinen, ratkaisukeskeinen työskentelyote *asiakasta tavataan n.5 kertaa, tavoitteena aloittaa esim. kuntouttava työtoiminta mahdollisimman pian (aktivoituminen) ja sen lisäksi asiakas käy yksilövalmennuksessa. Ratkaisuja asiakkaalle voi olla mm. eläke, hoitoonohjaus tai jonkin muun tilanteen selkiytyminen työn tai opiskelupaikan ohella *kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakkaan tueksi tulee myös työvalmentaja. Työtoiminnasta saatu palaute yhdistetään osaksi asiakkaan työllistymissuunnitelmaa **työvalmennuksessa asiakasta pyritään ohjaamaan kohti työ- tai opiskelu-elämää. mm. työelämävalmennus tai palkkatuettu työ voivat olla työvalmentajan välineitä asiakkaan työllistymisen edistämiseksi heti kuntouttavan työtoiminnan jatkoksi (ei palaa väliaikana listoille). Tavoitteena on löytää mahdollisimman pitkäkestoinen, asiakaslähtöinen ratkaisu. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys 20 / 22