MINT. Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen (EAKR-hankesuunnitelma) Henri Karppinen 2/14/19 Versio 1

Transkriptio

1 MINT Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen (EAKR-hankesuunnitelma) Henri Karppinen 2/14/19 Versio 1

2 MINT HANKKEEN YDIN YHTEISTYÖSSÄ PIENTEN ETELÄKARJALAISTEN KUNTIEN, NIISSÄ TOIMIVIEN YRITYSTEN JA KORKEAKOULUJEN KANSSA TUOTAMME KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEILTUJA RATKAISUJA NÄIHIN KYSYMYKSIIN: Miten luodaan kasvu- ja kehittymisedellytyksiä yrityksille? Miten luodaan lisää mahdollisuuksia uusille työpaikoille? Miten houkutella opiskelijoita työskentelemään pk-yrityksissä (pienet kunnat) jo opiskelujen aikana? Miten vahvistaa kuntien elinkeino- ja kehittämistoimintoja korkeakouluyhteistyöllä? Miten vakiinnuttaa yhteistyö niin, että se jatkuu yhteisen hyödyn tavoittelulla myös hankkeen jälkeen? ENEMMÄN KONKRETIAA, ENEMMÄN TEKOJA, ENEMMÄN TULOKSIA

3 TAUSTA JA TARVE Etelä-Karjalan liitto kutsui lokakuussa 2018 koolle eteläkarjalaisten kuntien edustajia pohtimaan yhteistä ajatusta yhteistyön syventämisestä korkeakoulujen kanssa. Tapaamisessa ja keskusteluissa sen jälkeen päädyttiin nopeasti ajatukseen, jolla yhteistä tekemistä voidaan syventää ja samalla tuottaa tuloksia, joilla on merkitystä kaikille neljälle osapuolelle: kunnille, kunnissa toimiville yrityksille, maakunnalle ja korkeakouluille. Yleinen toimintaympäristön (Etelä-Karjala) kuva tulevaisuudesta on harmaa. Isomman kuvan harmauteen ei kuitenkaan kannata synkistyä, sillä valopilkkuja on ja niiden eteen eteläkarjalaiset pienet kunnat ovat valmiita tekemään töitä. Yhteinen haasteemme on luoda uutta työtä, joka tarkoittaa käytännössä yritysten kehittymistä ja kasvua, uusien yritysten houkuttelua kuntiin sekä tiivistä yhteistyötä Etelä-Karjalassa toimivien korkeakoulujen kanssa. Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, joilla on edellytyksiä kasvulle ja kehittymiselle. Uusien työpaikkojen syntyminen edellyttää siten joko kilpailukykyisempiä tapoja tuottaa ratkaisuja, jotka ratkaisevat asiakkaiden tarpeita tai kokonaan uusia ratkaisuja, joilla asiakkaiden tarpeet ratkeavat paremmin, tehokkaammin tai nopeammin. Pienempien kuntien kyky osallistua ja panostaa yritysten uusiutumisen tukemiseen sekä uusien yritysten houkutteluun on rajallinen. Kehittämispanosta tulisi pystyä skaalaamaan vaihtuvien tarpeiden mukaisesti, eivätkä resurssit ja talous useinkaan taivu tähän. Yritysten näkökulmasta toimiminen pienessä kunnassa voi olla myös kilpailutekijä, jos toimintaympäristö, logistinen sijainti tai joku muu tekijä parantaa kilpailukykyä toimia valituilla markkinoilla. Tämän päivän isona haasteena on kuitenkin osaavan työvoiman houkuttelu. Työvoimaa tarvitaan niin ammattiopistotasolta kuin korkeakouluistakin. Tässä kehittämishankkeessa keskitytään ennen kaikkea yritysten ja kuntien toimintaa uudistaviin kokeiluihin, jolloin keskeisessä roolissa ovat korkeakoulut. LUT-yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu kouluttavat osaavaa työvoimaa eteläkarjalaisten yritysten tarpeisiin. osa yliopisto-opiskelijoista ja iso osa ammattikorkeakouluopiskelijoista työllistyy jo opiskelujen aikana ja valmistuessaan maakunnan ulkopuolelle. Yritysten kasvun, kehittymisen ja uudistumisen potentiaali valuu siis osin maakunnan yritysten ulkopuolelle. Korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanokset kohdistuvat myös pieniin kuntiin. Yleensä yksittäisissä kehittämishankkeissa syntyy mielenkiintoisia ja hyödyllisiä ratkaisuja, mutta jatkuvuus yli hankkeiden puuttuu. Kunnissa toimivien yritysten ja kuntien tarpeisiin vastaaminen hanke kerrallaan on haastavaa, koska kasvun ja uusiutumisen jatkuvampi kumppanuus jää puuttumaan. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma ja Etelä-Karjalan innovaatiostrategia ohjaavat edistämään kasvuhakuista liiketoimintaa, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen maakunnassa. Samaan aikaan korkeakoulujen osaamista ja muita resursseja tulisi kohdistaa yhä enemmän korkeakoulujen ulkopuolelle positiivisten vaikutusten ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Edellä kuvatut tekijät muodostavat hankkeen keskeisen taustan ja tarpeet. Hankkeen yhteisiksi kattoteemoiksi ovat valikoituneet vähähiilinen aluerakenne sekä uudistuvat toimintamallit ja kestävä kulutus. Yrityksissä kehitettäviä ratkaisuja on mahdollista testata ja kokeilla useissa eri vaiheissa sekä korkeakouluyhteistyönä että kunnissa toteutettavina varhaisina kokeiluina ennen varsinaista päätöstä ratkaisujen kaupallistamisesta ja laajemmasta soveltamisesta valituilla markkinoilla. Kokonaisuus muodostaa innovaatio- ja kokeiluekosysteemin. Tässä yhteydessä se tarkoittaa arkeen sijoittuvia tekoja ja tuloksia, joissa keskitytään konkreettiseen toimintaan.

4 TAVOITTEET Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa Etelä-Karjalan kunnissa (pl. kaupungit) toimivien yritysten innovaatiotoimintaa yhdistämällä yritysten, kuntien ja korkeakoulujen resurssit yhteiseksi innovaatio- ja kokeiluekosysteemiksi. Hankkeen päätavoite on jaettu tarkemmalla tasolla neljäksi osatavoitteeksi: 1) Uusien ratkaisujen ja innovaatioiden kehittäminen ja toteuttaminen kokeilujen kautta 2) Uusien työ- ja harjoittelupaikkojen kehittäminen ja kokeileminen 3) Uusien houkuttelevuustekijöiden kehittäminen kunnissa innovaatioyhteistyön ympärille 4) Innovaatio- ja kokeiluekosysteemin toimintamallin vakiinnuttaminen ja näkyväksi tekeminen maakunnassa ja sen ulkopuolella. Ensimmäinen osatavoite tarkoittaa käytännössä yritysten kiinnostuksen kasvattamista ja kilpailukykyisten ratkaisujen etsimistä sellaisissa yrityksissä, joilla on halua kehittyä, mutta jotka ovat toistaiseksi kohdanneet joko osaamishaasteen tai joiden osalta kehityshyppy on toistaiseksi koettu liian isoksi. Hankkeen valmisteluvaiheessa tämänlaisia yrityksiä on tunnistettu kuntakohtaisesti 2-4 kpl. Toisen osatavoitteen osalta keskitytään työvaiheiden ja toteutusten läpikäyntiin esimerkkien kautta. Uuden työn tunnistamisessa yhdistetään yritysten ja korkeakoulujen osaamista. Kokeilujen ja yhteiskehittämisen tarkoituksena on tuoda esille vaihtoehtoisia tapoja tunnistaa harjoittelu- ja työkokonaisuuksia, joihin yritykset voisivat etsiä tekijöitä nykyistä hallituimmilla riskeillä. Kolmas osatavoite keskittyy kuntien innovaatiotoiminnan uudistamiseen siten, että korkeakouluyhteistyöstä saadaan merkittävää houkuttelevuushyötyä yrityksille, jotka ratkaisevat uutta sijoittautumiskohdetta tai miettivät kehittyvän toiminnan kannalta parempaa toimintaympäristöä. Tärkeimpänä kriteerinä on luoda ja testata toimintatapa, joka kestää aikaa myös hankkeen toteuttamisen jälkeen. Neljäs osatavoite keskittyy kolmen edellisen osatavoitteen saavuttamisen jälkeen tulosten vakiinnuttamiseen toiminnaksi, joka ei syö keneltäkään osapuolelta liikaa resursseja, mutta mahdollistaa sopivien tarpeiden noustessa esiin koko ekosysteemin hyödyntämisen. Tavoitteiden asettamisessa on huomioitu, että yksittäisillä yrityksillä on omat liiketoimintatavoitteet ja yksittäisillä kunnilla omat kasvu- ja kehitystavoitteet. Tästä syystä yritykset ja kunnat toimivat kokeilujen ympäristöinä, joissa uusia toimintatapoja kehitetään. Yksittäisten yritysten liiketoimintaa hankkeessa ei voida kehittää.

5 TOIMENPITEET Hankkeen toimenpiteet keskittyvät neljään asiaan: - Uusien ratkaisujen tunnistamiseen, kehittämiseen sekä työ- ja harjoittelupaikkatarpeiden tunnistamiseen ja kokeiluihin. - Kokeilujen kokemusten ja tulosten arviointiin sekä jatkojalostamiseen - Yleistettävän hyödyn jakamiseen yli yritys- ja kuntarajojen - Kokeilujen jalostamiseen toimintamalliksi, jota voidaan toteuttaa hankkeen jälkeen tuloksellisesti ilman kohtuuttomia resurssipanoksia miltään osapuolelta Kokeiluja tehdään hankkeen aikana n. 15 kpl ja ne ovat laajuudeltaan ja kestoltaan erilaisia. Jollekin yrityksille yhden päivän kokeilu tuottaa parhaan mahdollisen hyödyn, toinen tarvitsee 5 viikkoa. Kokeilut liittyvät aina hankkeen päätavoitteen ja sen mukaisten osatavoitteiden toteuttamiseen. Kokeiluteemoina ovat 1) vähähiilinen aluerakenne sekä 2) uudistuvat toimintamallit ja kestävä kulutus. Kokeiluihin osallistuvat yritykset toimivat kehitysympäristönä. Yksittäisten yritysten liiketoiminnan kehittämisen sijaan, tässä hankkeessa keskitytään rakentamaan toimintaa, jota hyödyntämällä yritykset pystyvät kehittämään omaa toimintaansa. Kokeilussa keskitytään tunnistamaan ja kehittämään ratkaisuja, joilla voidaan: - Luoda uusia työpaikkoja (yritykset) - Luoda uusia ratkaisuja ja monipuolistaa olemassa olevia ratkaisuja (yritykset) - Luoda uutta vetovoimaa kuntiin muualla toimivien yritysten ja uusien yritysten näkökulmista (kunnat) - Luoda toimiva innovaatio- ja kokeiluekosysteemi kokemuksiin perustuen, joka jatkaa toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen (yritykset, kunnat ja korkeakoulut) TYÖPAKETTI 1 Kuntakohtaisista tarpeista kohti ekosysteemiä Aikataulu: Kuntakohtaisten kehittämistarpeiden jalostaminen ja muotoilu, yritystarpeisiin perustuen - Kokeiluympäristöjen (yritykset) läpikäynti ja kokeiluun osallistuvien yritysten roolin täsmentäminen - Kokeiluvaihtoehtojen arviointi ja valinta - Harjoittelu- ja työtehtävämahdollisuuksien kartoitus kokeiluihin liittyen (malli, jota hyödynnetään yrityksissä) - Tarkennetun toteutussuunnitelman vahvistaminen, aikatauluista ja vastuista sopiminen TYÖPAKETTI 2 Kuntien ja korkeakoulujen yhteiset iskujoukot (kokeilujen suunnittelu yrityksissä, 2 kpl pilottikokeiluja) Aikataulu: Kokeilusuunnitelmien laatiminen kunnittain ja teemoittain - Kokeilusuunnitelmien hyväksyminen yrityksissä - Kokeilukohtaisten työryhmien (iskujoukot) rakentaminen - Pilottikokeilujen toteuttaminen keväällä kpl. - Kokeilusuunnitelmien vahvistaminen syksy 2020 ja kevät 2021

6 TYÖPAKETTI 3 Sisällöllisiin kehittämisteemoihin liittyvät kokeilut (6 kpl) Aikataulu: Kokeilujen käynnistäminen - Sisällöllisten kokeilujen toteuttaminen (1-2 kpl/kunta), laajuus muutamasta työpäivästä muutamaan viikkoon per kokeilu - Kokeilujen arviointi ja kehittämistarpeiden muokkaaminen kehittämissuunnitelmiksi - Harjoittelu- ja työpaikkakokeilujen toteuttaminen TYÖPAKETTI 4 Ekosysteemin käynnistys ja tiekartta yhteiselle kehittämiselle (kokeilukierrokset 2 ja 3, yhteensä 5-7 kpl kokeiluja) Aikataulu: Työpaketin 3 tulosten hyödyntäminen toisella ja kolmannella kokeilukierroksella - Harjoittelu- ja työpaikkakokeilujen toteuttaminen - Kokemusten ja tulosten arviointi - Tiedon jakaminen kokemuksista kunnittain - Kokeilujen arvioivien yritysten näkemysten kerääminen ja kokeilumahdollisuuksien arviointi ko. yrityksissä. - Lopputulosten kokoaminen - Tiekartan laatiminen hankkeen jälkeiselle yhteistyölle TYÖPAKETTI 5 Hankkeen hallinnointi Aikataulu: Hankkeen kokonaishallinnointi - Hankkeen toimenpiteiden koordinointi - Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista raportointi - Hankkeen viestintä - Rahoittajayhteistyö HANKKEEN KOHDERYHMÄT Hankkeen pääkohderyhmänä ovat Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueella toimivat pk-yritykset toimialasta riippumatta. Hankkeen kokeilutoimenpiteitä voidaan kohdistaa myös mikroyrityksiin, mikäli yhteys pk-yrityskenttään on perusteltavissa esimerkiksi alihankintaroolin tai osaamisen perusteella. Hankkeen toimenpiteiden ja tulosten osalta kohderyhmään kuuluvat myös Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien elinkeino- ja kehitystoimintaa tuottavat yksiköt. Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista hyötyvät myös LUT-yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu, joiden yhteistyö kunnissa toimivien yritysten ja kuntien kanssa kehittyy osaksi yhteistä innovaatioekosysteemiä.

7 TULOKSET Hankkeen päätuloksena syntyy yhteinen innovaatio- ja kokeiluekosysteemi, joka vahvistaa Etelä-Karjalan kunnissa (pl. kaupungit) toimivien yritysten innovaatiotoimintaa yhdistämällä yritysten, kuntien ja korkeakoulujen resursseja resurssitehokkaalla tavalla. Päätulos on edelleen jaettavissa kolmeksi konkreettiseksi tuloskategoriaksi, joiden tärkeimpänä ominaisuutena on niiden käyttökelpoisuus arjessa. Tulokset yhdessä muodostavat keskeisen osan innovaatio- ja kokeiluekosysteemiä, joka vahvistaa hankkeen aikana ja sen jälkeen pk-yritysten innovaatiotoimintaa. TULOSKATEGORIA 1 KOKEILUJEN TULOKSET JA OPIT NIISTÄ (NÄIN VOIN LÖYTÄÄ RATKAISUT JATKOSSA) - Uusien ratkaisujen kehittäminen yhteistyössä korkeakoulujen kanssa (kyvykkyyksin lisääntyminen teknologioiden, palveluiden, prosessien, demonstraatioiden, prototyyppien ideointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen liittyen, markkina- ja asiakasymmärryksen lisääminen, teollisen myynnin edellytysten sekä palvelujen myynnin ja markkinoinnin toimintojen kehittäminen) - Uusi ja kehittyvä liiketoiminta (kyvykkyyksien lisääminen oman liiketoiminnan mahdollisuuksien tunnistamisessa ja toteuttamisessa hyödyntäen nopeasyklistä kokeilumetodia) - Uudet työ- ja harjoittelumahdollisuudet (kyvykkyyksien lisääminen osaajien houkuttelemiseksi ja osaamistarpeiden konkretisointi osana kehittyvää liiketoimintaa, opiskelijoiden hyödyntäminen ja sitouttaminen osaksi yritystoimintaa jo opiskelujen aikana, opiskelijoiden hyödyntäminen kehittämisessä, työtehtävätarpeiden tunnistaminen ja muotoilu) Tässä tulososuudessa hyötynä ovat yksittäiset tavat toimia ja kehittää, laajempien toimintamallien rinnalla. TULOSKATEGORIA 2 TOIMINTAMALLIT (NÄIN VOIN TOIMIA JATKOSSA) - Kokeilevan kehittämisen toimintamalli o Yksittäisen yrityksen malli o Yritysverkosto o Yhteistyössä korkeakoulujen kanssa - Yhteistyö- ja toimintamalli yritykset-korkeakoulut o Käytännön prosessi toimi näin, kun tavoitteena on tämä - Yhteistyö- ja toimintamalli kunnat-korkeakoulut o Käytännön prosessi toimitaan näin, kuin tavoitteet ovat nämä Tässä tulososuudessa hyötynä ovat laajemmat toimintamallit, jotka muodostavat innovaatio- ja kokeiluekosysteemin ytimen ja takaavat yhteistyön jatkuvuuden hankkeen jälkeen. TULOSKATEGORIA 3 INNOVAATIOEKOSYSTEEMIN HENKILÖT (NÄIDEN HENKILÖIDEN KAUTTA TARPEENI ETENEE KOHTI RATKAISUA) Yksi suurimpia haasteita yritykset kunnat korkeakoulut-yhteistyössä on kommunikointi keneen ottaa yhteyttä, jos tarve on tietynlainen? Tässä hankkeessa varmistamme, että yrityksille ja kunnille tulee selkeästi kuvattua, ketkä ovat vastanneet ja toimineet yksittäisten kokeilujen toteuttamisessa ja ratkaisujen kehittämisessä. Lisäksi osapuolista nimetään ja kuvataan henkilöt, joihin yhteydenottamalla omaa tarvetta saa edistettyä kaikissa tilanteissa.

8 KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Hankkeen kokonaiskustannusarvio: Palkat Flat rate (24%) Ostopalvelut Muut kustannukset YHTEENSÄ Hankkeen rahoitussuunnitelma EAKR-rahoitus (70%) Kuntien omarahoitus (7%) Muu julkinen rahoitus (23%) YHTEENSÄ Hankkeen kustannusarvio, Saimaan ammattikorkeakoulun Palkat Muut kustannukset Ostopalvelut Flat rate (24%) Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma, Saimaan ammattikorkeakoulu EAKR-rahoitus Saimaan ammattikorkeakoulun omarahoitus (yhteensä vuodet 2020 ja 2021) Yhteensä LUT-yliopiston kustannusarvio Palkat

9 Muut kustannukset Ostopalvelut 7600 Flat rate (24%) Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma, LUT-yliopisto EAKR-rahoitus LUT-yliopiston omarahoitus (yhteensä vuodet 2020 ja 2021) Yhteensä Hankkeen kustannusarvio, kunnat (kuntakohtainen), 5 kuntaa mukana tasaosuuksilla Palkat Muut kustannukset 2720 Flat rate (24%) 5280 Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma, kunnat (kuntakohtainen), 5 kuntaa mukana tasaosuuksilla EAKR-rahoitus Kunnan omarahoitus 9000 (yhteensä vuodet 2020 ja 2021) Yhteensä Jos olette jo hyväksyttäneet 7500 omarahoituksen, niin silloin budjetti on seuraava: Palkat Muut kustannukset 2680 Flat rate (24%) 4320 Yhteensä 25000

10 Hankkeen rahoitussuunnitelma, kunnat (kuntakohtainen), 5 kuntaa mukana tasaosuuksilla EAKR-rahoitus Kunnan omarahoitus 7500 (yhteensä vuodet 2020 ja 2021) Yhteensä 25000

11 TOIMIJOIDEN ROOLIT TIIVISTETYSTI: Yritykset: Osallistuvat omalla kehittämispanoksellaan kokeiluihin. Saavat hyötynä kokemukset ja tulokset kokeiluista, joita voivat itse hyödyntää mahdollisuuksien mukaan omassa liiketoiminnassa. Hankkeessa ei kehitetä yksittäisten yritysten liiketoimintaa, mutta kokeiluaihioiksi toivotaan osia tai kokonainaisia liiketoimintatapauksia (Business Case) Rahoitus: Yritykset osallistuvat omalla panostuksellaan, eivät ole virallisia hanketoimijoita. Liiketoiminnan kehittäminen on aina investointi ja tässäkin yhteydessä oletetaan kehittämisen tapahtuvan joka tapauksessa. Kokeilujen puitteissa yritykset voivat hyödyntää laajempaa osaajajoukkoa osana kehittämistä. Kunnat: Rahoitus: Kuntien tehtävänä on normaalin elinkeino- ja yritysneuvonnan osalta etsiä yrityksiä, jotka soveltuvat tällaiseen kehittämistyöhön. Kuntien kokemuksista ja tarpeista käsin rakennetaan lopputuloksena syntyvää innovaatio- ja kokeiluekosysteemiä. Kunnat ovat mukana hanketoimijoina omalla budjetillaan. Hankkeen toimenpiteet keskittyvät ekosysteemin rakentamiseen (yhteistyö) kunnassa toimivien yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Rahoitus kohdistuu kehittämistyöhön toimintojen osalta, joita tänä päivänä ei ole. Korkeakoulut: Rahoitus: Korkeakoulujen tehtävänä on johtaa kehittämishanketta sekä varmistaa ammattimainen toiminta kokeilujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Lisäksi korkeakoulut vastaavat innovaatio- ja kokeiluekosysteemin mallintamisesta sekä hankkeen jälkeisen yhteistyön ja toiminnan suunnittelusta. Korkeakoulujen rahoitus kohdistuu kehittämistoimenpiteisiin, jotka eivät kuulu korkeakoulujen perusrahoituksen piiriin. Korkeakoulut hyödyntävät ja linkittävät hankeen toimintaan olemassa olevia toimintoja opiskelijoiden ja opetuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta, mutta näihin ei kohdisteta rahoitusta tästä hankkeesta.

12 RISKIT Riski Vaikutus Riskienhallintakeino Kokeilujen ajoitus ei onnistu. Hankkeessa on mahdollista toteuttaa kokeiluja eri osapuolten kanssa kolmella eri kierroksella. Huonon ajoituksen todennäköisyys on siten vähäinen. Kokeiluihin suostuvia yrityksiä ei löydy. LUT-yliopistolla ja Saimaan ammattikorkeakoululla on useiden vuosien kokemus menestyksekkäiden kokeilujen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Yritysten kokema hyöty jää vähäiseksi. Kaikki kokeilut suunnitellaan yhdessä kokeiluihin osallistuvien toimijoiden kanssa etukäteen, toimijat sitoutuvat kokeilun toteuttamiseen ja arviontiin. Yritykset odottavat yrityskohtaista kehittämistä, mutta jäävät siitä paitsi. Kaikille osapuolille kerrotaan useissa eri vaiheissa mihin tämä kehittämishanke tähtää ja miten yrityskohtaisia ratkaisuja voi hyödyntää hankerahoituksen ulkopuolella. Kuntien kokema hyöty jää vähäiseksi. Hanke tähtää kevyen resursoinnin malliin, jossa yhteistyö korkeakoulujen ja kuntien välillä ei edellytä merkittäviä henkilöpanostuksia. Tämän toteutustavan puitteissa hyödyllistä yhteistyömallia kehitetään koko hankkeen ajan. Toimijoiden sitouttaminen hankkeen jälkeiseen toimintaan jää vähäiseksi. Yksittäisten toimijoiden kannalta kyse on yhteisestä toiminnasta, joka rakentuu niiden toimintamallien ja tulosten päälle, jota kaikki osapuolet tekevät joka tapauksessa. Yhteistyömallista (ekosysteemi) on pystyttävä rakentamaan riittävän notkea ja kevyt, jotta se ei käy kenellekään toimijalle ylivoimaiseksi. Innovaatio- ja kokeiluekosysteemi jää vain suunnitelmaksi. Hankkeessa toteutetaan riittävä määrä konkreettisia kokeiluja, joilla voidaan käytännössä osoittaa kokonaisuuden toimivuus (ts. se ei jää vain suunnitelmien tasolle)