ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO"

Transkriptio

1 Sivu 1 ESR TOIMENPIDEOHJELMAN ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO 1. LUONNOSVERSIO Etelä-Savon TE-keskus

2 Sivu 2 SISÄLTÖ: 1. ITÄ-SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDI 2. ITÄ-SUOMEN SWOT-ANALYYSI 3. VÄESTÖ- JA TYÖLLISYYSKEHITYKSEEN LIITTYVIÄ GRAAFEJA 4. ITÄ-SUOMEN ALUEELLINEN OSIO TOIMINTALINJOITTAIN TOIMINTALINJA 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄ OLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN I II PERUSTELUOSA SISÄLTÖOSA Rahoitettavan toiminnan sisältö ja kohderyhmät 1. Työyhteisöjen joustavuuden ja muutosvalmiuden lisääminen. Monimuotoistuvat työyhteisöt sekä työhyvinvoinnin turvaaminen. 2. Pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen yrityksissä. 3. Yrittäjyyden edistäminen, alkavien yritysten tukeminen ja erityisryhmien yrittäjyyden tukeminen. III IV TOIMEENPANO-OSA TÄYDENTÄVYYSOSA TOIMINTALINJA 2: TYÖLLISTYMISEN JA TYÖMARKKINOILLA PYSYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN I II PERUSTELUOSA SISÄLTÖOSA Rahoitettavan toiminnan sisältö ja kohderyhmät 1. Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon varmistaminen

3 Sivu 3 2. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen yhdenvertaisten työmarkkinoiden kehittämiseksi 3. Nuorten työllisyysvalmiuksien kehittäminen 4. Ikääntyvien työllistyvyyden tukeminen III IV TOIMEENPANO-OSA TÄYDENTÄVYYSOSA TOIMINTALINJA 3: TYÖMARKKINOIDEN TOIMINTAA EDISTÄVIEN OSAAMIS- JA PALVELUJÄRJES TELMIEN KEHITTÄMINEN I II PERUSTELUOSA SISÄLTÖOSA Rahoitettavan toiminnan sisältö ja kohderyhmät 1. Alueellisten osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi 2. Työelämälähtöisten ja läheisten palvelu- ja koulutusjärjestelmien kehittäminen 3. Innovaatioympäristöjen ja verkostojen luominen ja tukeminen III IV TOIMEENPANO-OSA TÄYDENTÄVYYSOSA TOIMINTALINJA 4: JÄSENVALTIOIDEN JA ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ESR-TOIMINNASSA I II PERUSTELUOSA SISÄLTÖOSA Rahoitettavan toiminnan sisältö ja kohderyhmät 1. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen 2. Yleinen kansainvälisyyskasvatus, hyvien käytäntöjen etsiminen, levittäminen ja valtavirtaistaminen III TOIMEENPANO-OSA

4 Sivu 4 IV TÄYDENTÄVYYSOSA 1. ITÄ-SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDIT Yleistä Itä-Suomen suuralueen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maa kunnat. Itä-Suomessa asui vuoden 2005 lopussa noin ihmistä. Se on harvaan asuttu alue, asukkaita on km2:lla vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät ongelmat ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen, korkea työttömyysaste ja poikkeuksellisen matala työllisyysaste. Väestö myös täällä maan keskimääräistä ikääntyneempää ja väestön korkea sairastavuus on myös asia, joka tulevalla rakennerahastokaudella tulee ottaa huomioon. Ta louden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn parantamista. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet. Kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän selvästi paremmin kaukaiseen maaseutuun verrat tuna. Väestönkehitys ja muuttoliike Itä-Suomen väkiluku on vähentynyt vuodesta 2000 noin asukkaalla eli 2,5 %. Suhteellisesti eniten väki väheni Kainuun alueella (5 %) ja Etelä-Savossa (3,2 %). Väkiluku tulee ennusteiden mukaan edelleen supistumaan. Vuoteen 2015 väkiluku vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lähes hengellä eli 4,7 %. Tuntuvimmin muutos näkyy väestön ikärakenteen kehityksessä. Kun tänä päivänä yli 65-vuotiaita on väestössä lähes joka viides eli , on ennusteen mukaan vuonna 2015 jo joka neljäs asukas täyttänyt 65 vuotta. Lukumääräisesti se tarkoittaa, että yli 65-vuotiaita on tuolloin nykyistä enemmän. Määrä lisääntyy ennusteen mukaan 24 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Itä-Suomen väestö on maan keskimääräistä ikääntyneempää ja se myös vanhenee keskimääräistä selvästi nopeammassa tahdissa. Koko maassa keskimäärin yli 65 vuotiaita oli vuonna 2005 noin 16 % väestöstä ja vuonna 2015 se ennusteen mukaan tulee olemaan 20,5 % eli joka viides. Työikäinen väestö (15-64 vuotiaat) sitä vastoin tulee ennusteen mukaan jatkossa edelleen supistumaan. Vuonna 2015 meillä on täällä Itä-Suomessa 11 % eli runsas työikäistä nykyistä ( ) vähemmän. Työikäisten osuus koko väestöstä laskee 65,1 %:sta 60,8 %:iin. Koko maan osalta vähennys on 66,8 %:sta 63,2 %:iin. Myös alle 14 vuotiaiden lasten määrä supistuu 12,8 % eli :lla. Osuus koko väestöstä putoaa 16 prosentista 14,6 prosenttiin.

5 Sivu 5 Ikärakenne vanhenee sekä luonnollisesta väestönkehityksestä johtuvista syistä että muuttoliikkeen seurauksena. Vinoutunut ikärakenne aiheuttaa sen, että kuolleiden määrä on ylittänyt jo vuosien ajan syntyneiden määrän runsaalla tuhannella henkilöllä. Muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen on viime vuosina heikentynyt ja muuttoliike hidastunut. Muuttajat ovat kuitenkin suurelta osin nuoria, mikä edelleen hidastaa luonnollista väestönkehitystä ja kasvattaa vanhempien ikäluokkien suhteellista osuutta väestöstä. Venäjän rajan läheisyys on myös tuonut yhä enemmän maahanmuuttajia Itä-Suomeen. Väestönkehityksessä on suuria alueellisia eroja. Keskustaajamat kasvavat, mutta etäällä taajamista sijaitsevan maaseudun tyhjeneminen sen sijaan jatkuu voimakkaana. Väestön väheneminen ja vanheneminen asettaa erityisiä haasteita supistuvien alueiden palvelujen järjestämiselle ja kilpailukyvylle. Taloudellinen huoltosuhde on ollut Itä-Suomessa heikko. Kun koko maassa oli vuonna ,3 henkilöä yhtä työssä olevaa kohti, oli Itä-Suomessa lukumäärä 1,6. Korkeimmat huoltosuhteet ovat Kainuussa (1,77) ja Pohjois-Karjalassa (1,66). Etelä-Savossa suhde on 1,6 ja Pohjois-Savossa 1,53. Talouskehitys Suomen talous on kehittynyt viime vuosina tasaisesti. Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan arvonlisäyksessä asukasta kohti Itä-Suomen kehitys jää selvästi alle muiden suuralueiden alapuolelle, kuten seuraavasta taulukosta voidaan havaita. Positiivista kehitystä on tapahtunut kauden aikana vain vähäisessä määrin. Paras kehitys Itä-Suomessa on ollut Pohjois-Karjalassa, jonka arvonlisäys per asukas on ohittanut vuodesta 1996 Etelä-Savon ja Kainuun kehityksen nousten Pohjois-Savon jälkeen toiselle sijalle. Asukasta kohti laskettu arvonlisäys kertoo, että Itä-Suomessa arvonlisäys jää alle koko maan keskimääräisen tason noin 6000 euroa/asukas. Arvonlisäys per asukas - EU 15= * Koko maa 95,1 99,9 102,8 101,2 103,2 103,3 103,2 102,5 109, ,1 118, ,4 119,9 117,8 Etelä-Suomi Länsi-Suomi 85,8 89,9 91,3 89,7 90,8 92,3 90,7 90,1 Itä-Suomi 72,4 75,8 75,6 74,3 75,1 75,4 74,7 76,3 Etelä-Savo 69,4 74,2 73,1 71,6 71,6 72,5 72,1 74,3 Pohjois-Savo 78,1 80,4 81,6 78,8 78,3 78, Pohjois-Karjala 67,7 72, , ,5 73,8 77,2 Kainuu 70,6 72,2 70,6 70, ,8 70,1 70,5 Pohjois-Suomi 81,7 86,1 86, ,2 85,1 90,2 91,9 Ahvenanmaa 123, 1 125,5 134,2 139,2 135,1 145,4 140,6 140 Työpaikkojen määrä on Itä-Suomessa kasvanut vuodesta 1996 noin :lla vuoteen 2004 mennessä. Työpaikoista noin puolet syntyi Pohjois-Savoon. Etelä-Savossa työpaikkalisäys on ollut noin 3700, Pohjois-Karjalassa 5800 ja Kainuussa noin Koko maahan syntyi vastaavana ajankohtana työpaikkaa. Itä-Suomeen uusista työpaikoista saatiin siis vain runsas 6 % kun väestöosuus on vuonna ,7 %.

6 Sivu 6 ETLA:n laatiman alue-ennusteen mukaan työllisten määrä Itä-Suomessa kasvaa vuoteen 2010 mennessä lähes :lla. Kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin koko maassa. Myös barometrit osoittavat tällä hetkellä myönteistä suhdannekehitystä. Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän barometrin mukaan teollisuus ja rakentaminen odottavat suhdanteiden Itä-Suomessa paranevan teollisuuden ja rakentamisen tuotantonäkymät ovat hyvät ja tilaus kirjat normaalia täydemmät. Myös palvelualojen suhdannetilanne on parantunut alkuvuo den aikana, mutta suhdanneodotukset ovat edelleen vaisumpia. Näkymiä kuitenkin him mentävät viimeaikaiset uutiset useista teollisuusyritysten suurista tuotannon siirroista hal vemman työvoiman alueille lähemmäksi suurempia markkina-alueita. Yrittäjyys ja yritystoiminta Itä-Suomen alueella oli syyskuussa 2005 noin yritystä eli runsas kymmenen prosenttia kaikista Suomessa toimivista yrityksistä. Vuoden 1996 alusta vuoteen 2005 oli noin uutta yritystä aloittanut toimintansa Itä-Suomessa. Vastaavasti lopettaneita yrityksiä oli vuoden 2005 kolmanteen neljännekseen mennessä Viimeisten vuosien aikana yritysten lukumäärä on kasvanut hitaasti. Suurinta kasvu on ollut liike-elämän palveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, henkilökohtaisissa palveluissa ja rakentamisessa. Yrittäjien ikärakenne on myös muuttunut yhä iäkkäämmäksi ja joka viides yrittäjä Itä-Suomessa onkin täyttänyt 55 vuotta. Yritysten omistajavaihdokset ja yritystoiminnan jatkajien löytyminen tulevat olemaan keskeisellä sijalla jatkossa. Tilastokeskuksen liiketoimintakuvaajien mukaan yritysten liikevaihto on kehittynyt Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa keskimäärin seuraavasti vuosina Ohjelmakauden aikana yritysten liikevaihto kehittyi maan keskitasoa nopeammin Itä-Suomessa vain Pohjois-Karjalassa. Nykyisen ohjelmakauden aikana ovat Pohjois-Savo ja Etelä-Savo pystyneet lisäämään liikevaihtoaan yli maan keskiarvon. Sitä vastoin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa kasvu on jäänyt keskiarvon alapuolelle.

7 Sivu 7 Teollisuus on lisännyt liikevaihtoaan yli maan keskiarvon Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa sitä vastoin Kainuussa kasvu on jäänyt alle maan keskiarvon 2000-luvulla. Rakennusalalla kasvu on ollut nopeaa ja Itä-Suomi on kasvattanut rakennusalan liikevaihtoa maan keskimääräiseen kasvuvauhtiin. Kaupan alan liikevaihdon kasvu on Itä-Suomessa jäänyt maan keskikasvua alemmalle tasolle. Palvelualoilla Kainuu ja Pohjois-Savo ovat viime vuosina yltäneet maan keskimääräiseen kasvuun yritysten liikevaihdossa kun taas Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa on jääty maan keskikasvusta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Innovaatiotoiminta ja uusiutuminen (tekijöiden ja tuotteiden) kaikilla tasoilla on nähty tieksi tuotannon ja tuottavuuden kasvattamisessa. Yliopistojen, yliopistokeskusten ja tutkimuslaitosten lisäksi Itä-Suomessa on pyritty luomaan paikallisia, mutta verkostoituneita osaamiskeskittymiä jotka erikoistuvat paikallisten yritysten tarpeiden tyydyttämiseen tutkimuksessa, tuotekehityksessä, innovaatioiden kaupallistamisessa ja markkinoinnissa. Tutkimuksessa työskentelevä henkilökunta on lisääntynyt n. XX% vuodessa ja t&k -menot ovat kasvaneet n. XX % vuodessa. Silti Itä-Suomen osuus koko maan t&k -menoista on väestöosuuteen nähden alhainen. Koulutus Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa koko aja nuorten ikäluokkien täydentäessä työvoimaa. Myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa, mutta sen osuus on jäljessä maan keskimääräisestä. Itä-Suomi on keskittynyt kehittämään koulutusjärjestelmäänsä siten, että koulutuksesta valmistuvat tukisivat mahdollisimman hyvin paikallisten työnantajien työvoimatarvetta. Harvasta asutuksesta ja pienistä ikäluokista johtuen kaikkien alojen koulutusta ei ole ollut mahdollista järjestää. Koulutukseen tulevien ikäluokkien pieneneminen tuo haasteita koulutuksen järjestäjille. Myös koulutuksen rakenteissa on heikkouksia. Esim. Kainuusta ja Etelä-Savosta puuttuu oma yliopisto. Kaikissa Itä-Suomen maakunnissa toimivat ammattikorkeakoulut tarjoavat koulutusta ja työvoimaa paikallisiin tarpeisiin. Niiden merkitys nuorten pysäyttäjinä maakuntiin on suuri. Myös osaamisintensiivisten yritysten rekrytointi on helpottunut, kun osaavaa työvoimaa on paremmin saatavilla. Nuoret hakeutuvat ammatillisessa koulutuksessa muutamille suosikkialoille. Haasteena on ollut opiskelijoiden saanti alueellisesti tärkeille, mutta nuorten epäsuosiossa oleville aloille, kuten esim. Itä-Suomessa merkittävälle metsäalalle. Aikuisopetuksen määrä on eri opetuksen tasoilla lisääntymässä. Jatkuvasti nopeutuva työssä tarvittavan osaamisen uusimisen tarve ja lyhyemmät työurat nostavat opetuksen kysyntää.

8 Sivu 8 Eri aloilla ja koulutustasoilla tarjottavan opetuksen määrän perustaksi on tehty valtakunnallisia ja maakunnallisia ennakointeja. Tehtyjen ennakointien yhteensovittamista suuralueilla ei kuitenkaan ole tehty. Koulutusresurssien tehokkaampi käyttö ja koulutuksen tason säilyttäminen korkeatasoisena vaatii maakuntien sisäistä ja välistä keskustelua koulutusten järjestämisvastuista. Koulutuksessa ei ole riittävästi huomioitu yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sisällyttämistä kaikilla tasoilla annettavaan opetukseen.

9 Sivu 9 Työmarkkinoiden keskeiset haasteet ja ongelmat Itä-Suomen työllisyysaste ja työhön osallistumisaste ovat selvästi koko maata heikommat. Itä-Suomessa on siis käyttämättömiä työvoimavaroja. Tulevaisuuden työmarkkinoilla keskeiseksi nousee työhön osallistumisasteen nostaminen eri ikäryhmissä sekä työurien pidentäminen. Aikuisväestön osaamisen ylläpidon ja kehittämisen merkitys sekä työssä jaksamiselle että tuottavuudelle ja yritysten kilpailukyvylle korostuu. Se turvaa osaltaan tasapainoista aluekehitystä. Myös työelämän laatua on kehitettävä. Työyhteisöjen monikulttuuristuminen tarvitsee tukitoimia. Keskeisimmät työmarkkinoiden toimivuuteen sekä työllisyyteen vaikuttavat muutosvoimat ovat väestön väheneminen ja erityisesti väestön ikääntyminen. Lähivuosina tähän tulee liittymään työvoiman vähenemisestä ja ikärakennemuutoksesta johtuen yhä useammin kysymys työvoiman saatavuudesta. Työvoiman ikääntyminen jo sinänsä aiheuttaa haasteita työmarkkinoiden toimivuudelle, etenkin teknologisen kehityksen myötä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tällaista kehitystrendiä pitäisi pystyä kompensoimaan samanaikaisesti sekä kasvattamalla työn tuottavuutta että parantamalla työllisyyttä, koska työn tuottavuus ja työllisyys kulkevat pitkällä aikavälillä käsi kädessä. Avoimen sektorin työpaikkojen niukkuus on Itä-Suomessa työmarkkinoiden keskeisin ongelma. Toisaalta osaajapulan ennakoidaan lisääntyvän tulevina vuosina ja työpaikkojen täytön vaikeutuvan nykyisestään, vaikka alueella on samanaikaisesti runsaasti työttömiä. Koulutettuihin nuoriin ikäluokkiin painottuva muutto ja työvoiman ikääntyminen heikentävät työvoiman tarjontaa. Nuorten vaikeahko työllisyystilanne lisää muuttoherkkyyttä ja syrjäytymisen riskiä. Työttömyysongelmaa ei suurten ikäluokkien eläköityessäkään kyetä kokonaan ratkaisemaan pelkästään kehittämällä työvoiman ammatillista osaamista. Vajaakuntoisten jo ennestään suuri määrä kasvaa työnhakijoiden keski-iän noustessa. Kun työvoimatoimistojen asiakasrakenne vaikeutuu, ammatillisen osaamistason noston lisäksi tarvitaan yhä enemmän erilaisia työkunnon kartoituksia ja kuntouttavia toimenpiteitä työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi. Lisäksi on luotava työttömille (alhainen koulutustaso, pienempi tuottavuus, syrjäinen asuinpaikka tms.) sopivia ns. low-tech -työpaikkoja. Osa rakennetyöttömistä on työttömyyden kovaa ydintä 1990-luvun laman aikana työttömäksi jääneitä henkilöitä. Ikääntyneiden ja samalla vaikeasti työllistettävien määrä kasvaa vielä muutaman lähivuoden ajan. Itä-Suomessa myös maatalouden rakennemuutos tuo työvoimatoimistoihin suuren työllisten osuuden takia koko maata suhteellisesti enemmän ikääntyneitä ja vaikeasti työllistyviä hakijoita. Työhallinnon haasteena on, kuinka saada niiden rakennetyöttömien, jotka ovat työkykyisiä, tiedot ja taidot tämän päivän työmarkkinoiden edellyttämälle tasolle. Maaseutukuntien mahdollisuudet kilpailla yrityksistä heikkenevät muuton ja työpaikkarakenteen kaventumisen vuoksi. Koulutettua työvoimaa on vaikea saada syrjäisiin maaseutukuntiin mm. vetovoiman ja puolisotyöpaikkojen puutteen vuoksi.

10 Sivu ITÄ-SUOMEN SWOT ANALYYSI VAHVUUDET HEIKKOUDET huippuosaamista ja - syrjäinen sijainti ja heikko kärkiyrittäjyyttä saavutettavuus alueellinen erikoistuminen - vanhakantainen elinkeinorakenne ja osaamiskeskittymät - vähän kasvuyrityksiä työvoiman saatavuus hyvä - osaamisaukot kattava koulutusjärjestelmä (toistaiseksi) - rakenteellinen työttömyys toimivat palvelut ja infrastruktuuri - aluetalouden yksipuolisuus monipuolinen kulttuuritarjonta - tietovaltaisten palveluyritysten vähyys hyvä elinympäristö/oppimisympäristö - kuntien talousongelmat luonnonvarat - suvaitsevaisuuden puute monikulttuurisuutta kohtaan MAHDOLLISUUDET UHKAT Venäjä yhteistyö - väestön ikääntyy huoltosuhde heikkenee maaperän ainesten hyödyntäminen - yrittäjien eläköityminen ja yritystoiminnan bioenergian hyödyntäminen jatkumisen epävarmuus verkottuminen, uudet kumppanuudet, - yritysten, työpaikkojen ja osaajien kärkiyritysten hyödyntäminen poismuutto paluumuutto - ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan ulkomaisen työvoiman käyttö väheneminen uudet innovaatiot - eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvu - alueen oppilaitosten tiiviimpi yhteistyö - aluetalouden näivettyminen - koulutustarjonnan kattavuuden heikkeneminen

11 Sivu 11

12 Sivu VÄESTÖ- JA TYÖLLISYYSKEHITYKSEEN LIITTYVIÄ GRAAFEJA: työvoima työttömät keskim. keskim. tyött.aste Etelä-Savo ,8 Pohjois-Savo ,5 Pohjois-Karjala ,5 Kainuu ,3 Itä-Suomen alue ,3 osuus koko maasta Koko maa ,6

13 Sivu 13

14 Sivu 14

15 Sivu 15

16 Sivu 16 Toimintalinja 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄ OLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN I PERUSTELUOSA Haasteet: Yritystoiminnan vahvistaminen, sukupolven- ja omistajanvaihdosprosessien onnistuminen, innovaatiotoiminta, työorganisaatioiden kehittäminen, työssäjaksaminen, elinkeinotoiminnan turvaaminen harvaan asutulla alueella, palvelujärjestelmät, työssä oppimisen kehittäminen Menestystekijät: Huippuosaaminen kärkitoimialoilla, työvoiman saatavuus, monipuolinen koulutusjärjestelmä, osaamiskeskittymät, luonnonvarat ja ympäristö, sijainti (raja-alue) Itä-Suomen alhainen työllisyystaso ja rakenteellinen työttömyys edellyttävät voimakkaita toimenpiteitä toisaalta yritysten ja yrittäjyyden kehittämiseen ja kasvuun, toisaalta työssä olevan työvoiman osaamisen kehittämiseen ja työssä jaksamiseen. Toimivilla työmarkkinoilla on myös olennainen merkitys työvoiman kysynnän ja tarjonnan oikealle kohtaamiselle. Työelämän rakennemuutosten aiheuttama koulutussisältöjen ja osaamisen kehittämistarve on suuri. Itä-Suomen harva asutus aiheuttaa haasteita työllisyyden turvaamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi koko alueella. Kilpailukyvyn ja osaamisen kehittämisen turvaamiseksi on tarve tukea paitsi tietoyhteiskuntainfran ja -valmiuksien kehittämistä myös muun osaamisen kehittämiseen liittyvää tuen ja ohjauksen kehittämistä harvaan asutulla alueella panostamalla mm. erilaisiin oppimismahdollisuuksiin ja valmiuksiin. Itä-Suomen yrityskanta painottuu vahvasti mikro- ja pk-yrityksiin. Maakunnallisten kärkitoimialojen kehittämisen lisäksi tulee huomioida monipuolisen yrityskannan synty ja kehittyminen. Globaalisti toimivat teknologiayritykset tarvitsevat erilaista tukea kuin pienet, paikalliset palveluyritykset. Monipuolinen osaamisen kehittäminen ja muutosvalmius kaikilla toimialoilla, julkisessa palvelutuotannossa ja kaikissa henkilöstöryhmissä ovat edellytyksiä työyhteisöjen toimivuudelle ja työhyvinvoinnille. Yritystoiminnan ja työnteon erilaisten muotojen vahvistaminen on harvaan asutun, kasvukeskittymiin ja laajaan maaseutuun jakaantuneen Itä-Suomen yksi haasteista. Yritystoiminnan eri muotojen (esim. osuuskunnat) sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tukemisella voidaan edesauttaa useampien henkilöiden työmarkkinoilla pysymistä. Erityisesti Itä-Suomen reuna-alueilla ja pienissä kunnissa muuttotappio vaikuttaa voimakkaasti työllisyyteen ja palvelutoiminnan mahdollisuuksiin. Tavoitteena onkin mahdollistaa elämisen ja työnteon mahdollisuudet myös harvaan asutuilla alueilla. Toisaalta myös laajentuvat kasvukeskittymät vaativat tukea kehittyäkseen ja tarjotakseen asukkailleen monipuolisia työmahdollisuuksia ja laadukkaita palveluja.

17 Sivu 17 II SISÄLTÖOSA Rahoitettavan toiminnan sisältö Tulevan ohjelmakauden tavoitteena on luoda kehityskykyisiä, jaksavia ja muuntuvia työorganisaatioita ja yritystoimintaa, joissa on kasvualustaa myös uusien teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden syntymiselle sekä osaamisverkostoille. Eläköitymiskehitys ja nuoren ikäluokan asenne työhön aiheuttavat lisähaasteita yritysten jatkuvuuden, kilpailukyvyn ja tuottavuuden takaamiseksi. Palvelujärjestelmien toimivuuden kannalta proaktiivinen toiminta ja muutostilanteiden hallinta palvelujärjestelmää kehittävällä ja uudistavalla tavalla on olennaista. Yrittäjyyden lisäämiseen ja yrittäjyyden vahvistamiseen kiinnitetään myös eritystä huomiota. Lisäksi tuetaan pienten yritysten kehittymistä ja kasvamista sekä innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista tuotteiksi ja palveluiksi. Yrittäjyysmyönteistä asenneilmastoa kehitetään yleisesti sekä kohdentaen mm. nuoriin, naisyrittäjiin sekä maahanmuuttajiin. Yrittäjyyskasvatusta, liiketoimintaosaamista ja yrittäjyyden myönteistä asenneilmastoa tukeva kehittäminen lisää osaltaan myös innovatiivista toimintaa. Yritystoiminnan eri muotoja (esim. osuuskunnat) vahvistetaan takaamaan kokoaikaista toimeentuloa esimerkiksi maaseudulla ja harvaan asutulla alueella. Yritysten kasvupotentiaalin tukeminen vaatii yrityksille vahvaa toimintaympäristöä. Toimivat innovaatioketjut korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa antavat yrityksille potentiaalia tuotekehitykseen ja mahdollistavat osaavan henkilöstön rekrytoinnit. Korkeakouluopetuksen ja toisen asteen koulutuksen tiivis yhteistyö ja yhteiset opiskeluympäristöt yrityksissä edistävät yrityksen työn organisointia ja työilmapiiriä sekä koulutuksen työelämäläheisyyttä. Kasvun tukemiseksi tulee myös liiketoimintaosaamisen kehittymiseen kiinnittää huomiota ja tukea yritysten omia verkostoja ja niissä tapahtuvaa oppimista. Pk-yritysten ja korkeakoulujen sekä oppilaitosten yhteistyön tukeminen vaatii myös yrityspalveluyksiköiden ja asiantuntijapalveluiden (mm. innovaatioiden kehittämisen tukeminen) kehittämistä käytännön tasolla. Työmarkkinoiden muutostilanteiden hallintaa ja proaktiivista toimintaa työmarkkinoilla tulee parantaa ja ennakoida. Ennakoinnin avulla tunnistetaan paitsi globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamia muutos- ja osaamistarpeita myös sukupolven- ja omistajanvaihdosprosessien onnistumisen tarvitsemaa tukea. Ennakoinnin avulla voidaan koulutustoimenpiteitä suunnata myös sellaisille henkilöryhmille, joissa rakennemuutoksen aiheuttama osaamisen kehittämistarve on suurin. Työelämässä tapahtuvaan oppimiseen tulee luoda käytäntöjä, jotka mahdollistavat joustavat kouluttautumismahdollisuudet työssä oleville sekä mikro- ja pk-yrittäjille. Koulutusmallit, joissa kehitetään työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua ja tuetaan oppimisen ohjausta, mahdollistavat yritysten osaamistason ja kilpailukyvyn kehittymisen sekä aikuisväestön ammattitaidon ylläpidon. Pienyrityksiä kehitetään laajoissa yhteistyöverkostoissa oppiviksi organisaatioiksi, jotka osaavat ennakoida henkilöstön kehittämistarpeita ja osaavat uudistaa liiketoimintaprosesseja. Näin lisätään myös työssä viihtyvyyttä ja työurien pidentymistä. Mahdollisuudet työn ohessa opiskeluun aikaistaisi myös nuorten aiempaa nopeamman siirtymisen opinnoista työelämään. Lisäksi työn ja

18 Sivu 18 koulutuksen vuorottelulla edesautetaan työorganisaatioiden henkilöstön osaamisen kehittämisen ohessa myös työttömien sijoittumista työmarkkinoille (ns. vaihtovalmennus). Työmarkkinoiden vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja monipuoliseen työhyvinvointiin tulee myös kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yrittäjyyttä ja yritysten innovaatiotoimintaa tuetaan Itä-Suomen suuralueen EAKR ohjelman kanssa yhteisillä toimenpiteillä. Toimintalinjan toimenpiteissä huomioidaan ESR-asetuksen mukaiset horisontaaliset teemat sukupuolten tasa-arvon edistäminen sosiaaliset innovaatiot kumppanuus ja pienet toimijat sekä kansallisesti valitut teemat kestävä kehitys tietoyhteiskunta ja ennakointi Toimintalinjan tavoitteena ovat I Työyhteisöjen joustavuuden ja muutosvalmiuden lisääminen. Monimuotoistuvat työyhteisöt sekä työhyvinvoinnin turvaaminen. Tuottavuuskehityksen edistämistä laadullisesti kestävällä tavalla ja työelämän laadun parantamista tuetaan edistämällä työorganisaatioissa ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudenlaisia työelämäinnovaatioita on mahdollista saavuttaa yritysten ja oppilaitosten tiiviimmässä yhteistyössä, jolloin on mahdollista kehittää sekä työssä olevien osaamista että työelämässä aloittavien, sekä opettajien sekä työorganisaatioiden osaamista kokonaisvaltaisesti. Työpaikoilla tapahtuvan osaamisen kehittämiseksi tulee luoda joustavia pedagogisia ratkaisuja, kehittää aikuisten opiskelumahdollisuuksia sekä yrityksissä tapahtuvaa oppimisen ohjausta. Osaamista tulee kehittää työmarkkinoiden muutostilanteita ja työpaikoilla tapahtuvia muutoksia ennakoivasti. Myös työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin tulee kehittää proaktiivisia toimia. Työikäisen väestön vähetessä ja ikääntyessä huomio tulee kiinnittää kaikkiin työorganisaatioihin, julkiseen sektoriin sekä pien- ja mikroyrittäjiin. Myös monimuotoistuvien työyhteisöjen johtamiseen, osaamiseen ja toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota proaktiivisesti. Työorganisaatioiden, yritysten ja työvoiman osaamistason kehittäminen ja nopeasti muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät paitsi muutostilanteiden hallintaa organisaatiotasolla myös työelämän kehittämisorganisaatioilta ennakoivaa, joustavaa ja laadukasta palveluntarjontaa, myös harvaan asutulla alueella. Kohderyhmät: - Työorganisaatioiden ja yritysten henkilöstö ja johto - Työttömät, työttömyysuhan alaiset - Koulutus-, tutkimus- ja työvoimapalvelujen henkilöstö

19 Sivu 19 - Toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijat (yrittäjyyskasvatushankkeet) - Kehittäjäorganisaatioiden henkilöstö II Pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen yrityksissä. Pk-yritysten ja yritysverkostojen kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Pk-yritysten liiketoimintaosaamisen haasteet tulevat tulevina vuosina olemaan entistä suurempia. Yritysten menestyminen tulee riippumaan niiden kyvystä ymmärtää ja hyödyntää kasvun, tuottavuuden ja arvonmuodostuksen nopeasti muuttuvia vaatimuksia ja malleja. Johtamisosaamisen merkitys kasvaa ja osaamista vaaditaan aiempaa enemmän mm. oman yritystoiminnan suunnitelmalliseen kehittämiseen, johon liittyy myös asiakkaan, alihankkijan tai yhteistyökumppanien prosessien ja arvonmuodostuksen kokonaisuuden ymmärtäminen. Strategisen johtamisen, verkostojohtamisen sekä kumppanuuksien hallinnan merkitys korostuu aiempaa vahvemmin liiketoimintaosaamisen eri muotoina. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla haasteeksi ja kilpailukykytekijäksi nousee kohdemarkkinoiden tuntemus, kyky ennakoida tulevia toimintakonsepteja ja kysyntää. Haasteena tulee olemaan myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen. Menestymismahdollisuuksia on myös uusissa, luovissa toimialoissa, kun ne vain osataan tunnistaa. Myös muotoiluosaamisen merkitys kilpailukykytekijänä on kasvussa. Tieto- ja viestintäteknologian innovatiivinen ja tehokas hyödyntäminen tulee korostumaan kilpailutekijänä kaikilla toimialoilla ja kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Erityisesti liike-elämää palvelevissa ns. KIBS-palveluissa tieto- ja viestintäteknologialla on nähty olevan tärkeä merkitys. Toiminnan tehostumisen lisäksi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen mahdollistaa uusia palvelu-, järjestelmä- ja prosessi-innovaatioita sekä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri toimialoilla. Vuonna 2006 käynnistyneen Itä-Suomen innovaatiostrategian kehittämisen tavoitteena on mm. tunnistaa ja kehittää yhteisvoimin itäsuomalaisia kansainväliseen menestykseen yltäviä yritysryppäitä ja osaamiskeskittymiä. Tavoitteena on strategian pohjalta käynnistää yrityslähtöisiä innovaatioita ja kilpailukykyä tukevia pilottiprojekteja sekä laajempia ohjelmia näiden tueksi. Innovaatiotoiminnan tukemisen ja innovaatioiden kaupallistamisen lisäksi yritysten kasvun ja tuottavuuden kehittäminen vaatii laaja-alaista liiketoimintaosaamisen kehittämistä, kansainvälisillä markkinoilla ja kansainvälisissä verkostoissa toimimisen osaamista, laatujärjestelmien kehittämistä, ICT-osaamisen kehittämistä, yrityksen ongelmakohtien tunnistamisen osaamisen lisäämistä sekä kasvuyrittäjyyden monipuolista tukemista. Itä-Suomessa erityisesti Venäjän rajan läheisyyteen ja sen hyödyntämiseen yhdessä muiden kansainvälisten markkinoiden kanssa tulee panostaa. Koska pk-yritykset ovat työllistämisen näkökulmasta tärkein yritysryhmä ja koska uusyritysperustannan työllistävä vaikutus on selvästi pienempi, on yrityskannan pysyvyyden vuoksi myös murrosvaiheessa

20 Sivu 20 olevien toimintaedellytykset omaavien yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen innovaatiotoiminnan, kasvun ja tuottavuuden kehittämiseksi on tärkeää. Erityisen suuri haaste on mikro- ja pienyritysten osaamisen kehittäminen. Mikro- ja pienyritysten verkostoituminen osaamisen kehittämisverkostoiksi luo paremmat mahdollisuudet organisoida koulutus- ja kehittämispalveluita eri toimialoilla ja harvaan asutulla alueella. Pk-yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittyminen vaatii niiden kasvu- ja kilpailukykyedellytysten tukemista, liiketoimintaosaamisen vahvistamista ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistä. Kilpailukyvyn, tuottavuuden ja globalisaation kannalta jatkuvan osaamisen kehittämistoimenpiteitä tulee suunnata kaikkiin henkilöstöryhmiin ja erilaiset koulutustaustat omaaviin henkilöihin. Osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen pääsyn tasa-arvoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yritysten tukeminen edellyttää toimivia neuvonta- ja palvelujärjestelmiä ja toimijoiden välistä verkostomaista yhteistyötä. Osaamisen kehittämiseen myös näissä neuvonta- ja palveluorganisaatioissa tulee kiinnittää huomiota. Toiminnan elementtejä ovat: - pk-yritysten johto- ja avainhenkilöstön liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeiden analysointi yritysanalyysien ja muiden kartoitusten avulla ml. verkostojen analysointi - pk-yritysten tarpeita vastaavien valmennusohjelmien ja muiden kohderyhmän tarpeisiin räätälöityjen kehittämis- ja johtamiskoulutusohjelmien toteuttaminen: Kehittämis- ja johtamiskoulutusohjelmien tarjonnassa otetaan huomioon mm. uudet liiketoimintamallit, uudistuvat toimintatavat, tuotteisiin liittyvät palvelut, uudet palvelukonseptit sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Innovaatioiden sekä teknologiaan pohjautuvien uusien palvelusovellusten kehittämisosaamista vahvistetaan. Lisäksi uudenlaista johtamisosaamista kehitetään myös mm. verkostomaisen toimintatavan johtamiseen sekä monikulttuurisessa toimintaympäristössä toimimiseen. Tieto- ja informaatioteknologioiden sekä muun edistyneen tekonologian käyttöönottoa edistetään auttamalla yrityksiä teknologian tuottaman hyödyn oivaltamiseen sekä tuottamalla valmennusta tiedon soveltamiseen ja hyödyntämiseen yritystoiminnan eri osa-alueilla ml. järjestelmien käyttöönoton edellyttämä yritysten henkilöstön asenne- ja muu valmennus. Lisäksi uudenlaista johtamisosaamista kehitetään myös mm. verkostomaisen toimintatavan johtamiseen sekä monikulttuuristen toimintaympäristöjen johtamiseen. - erityisen huomion kohteena ovat omistajanvaihdosten tukeminen kehittämispalveluilla, palveluyritysten liiketoimintaosaamisen ja muun kilpailukyvyn kehittämisen valmennusohjelmat sekä uusien luovien toimialojen ml. kulttuuriyrittämisen alojen liiketoimintaosaamisen ja muun kilpailukyvyn valmennusohjelmat Kohderyhmät:

21 Sivu 21 - Työorganisaatioiden ja yritysten henkilöstö ja johto - Yrittäjät ja yrittäjäksi aikovat - Koulutus- ja työvoimapalvelujen henkilöstö - Kehittäjäorganisaatioiden henkilöstö - Toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijat III Yrittäjyyden edistäminen, alkavien yritysten tukeminen ja erityisryhmien yrittäjyyden tukeminen. Yrittäjyyden edistämiseen, kiinnostuksen herättämiseen yrittäjyyttä kohtaan sekä alkavien ja mikro- ja pienyritysten neuvontaan ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeita suunnataan erityisesti tukemaan yrittäjyyden myönteistä asenneilmastoa, yrittäjyysneuvontaan sekä erityisryhmien (mm. oppilaat, työttömät, maahanmuuttajat jne.) ja alojen (mm. kulttuuri ja taide) yrittäjyyden tukemiseen. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhön tulee kiinnittää erityistä huomiota paitsi koulutuksen työelämälähtöisyyden ja kohtaannon varmistamiseksi myös uusyritystoiminnan lisäämiseksi innovaatio- ja tuotekehitysketjujen jatkumona esimerkiksi yrityshautomotoimintaa vahvistamalla. Erilaisten yritystoiminnan vaihtoehtojen selvittämiseen, kuten esimerkiksi sukupolven- ja omistajanvaihdokset, osuuskunnat ja kokoaikaisen toimeentulon mahdollisuuksien kartoittamiseen harvaan asutulla alueella tulee kehittää verkostomaisia neuvontapalveluita ja yhteistyötä mm. yritysten, oppilaitosten ja yrityspalveluorganisaatioiden välillä. Yritystoiminnan mahdollisuuksia työttömyyden vaihtoehtona tulee aktiivisesti selvittää. Huomion kohteena ovat omistajanvaihdosten jälkeisen yritysten kehittämisvaiheen tukeminen kehittämispalveluilla, palveluyritysten liiketoimintaosaamisen ja muun kilpailukyvyn kehittämisen valmennusohjelmat sekä uusien luovien toimialojen ml. kulttuuriyrittämisen alojen liiketoimintaosaamisen ja muun kilpailukyvyn valmennusohjelmat Alkavien yritysten sekä pien- ja mikroyritysten yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista vahvistamalla voidaan merkittävästi parantaa yritystoiminnassa menestymismahdollisuuksia. Osaamista vaaditaan oman yritystoiminnan suunnitelmalliseen kehittämiseen. Haasteena on mm. uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen. Menestymismahdollisuuksia on myös uusissa, luovissa toimialoissa. Myös alkavien ja pien- ja mikroyritysten kehittämisessä tieto- ja viestintäteknologian innovatiivinen ja tehokas hyödyntäminen korostuu kaikilla toimialoilla ja kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla sekä luo kokonaan uusia liikeideoita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Neuvonta- ja yrityspalveluorganisaatiot ovat tärkeässä asemassa alkavien ja pienten yritysten ohjaamisessa kehitysuralle. Neuvontatehtävissä tarvitaan vankkaa yrityselämän tuntemusta, yritysten analysointiosaamista, osaamista tunnistaa yritysten menestymismahdollisuuksia sekä yrityspalvelutarjonnan tuntemusta. On tärkeää osata arvioida yritysten kasvukykyä ja

22 Sivu 22 mahdollisuuksia sekä rohkaista yrittäjien siirtymistä kasvu-uralle. Nykyisin yrityspalvelujen tarjonta on pirstaleinen. Yritysten kehityksen turvaksi tarvitaan korkeatasoinen yrityspalvelujen tarjonta. Yrityspalvelujärjestelmästä on tarpeen mukaista kehittää verkostotalouden ajan asiakaspalvelujärjestelmä, jossa asiakas voi itse valita palvelukanavan, jota käyttää. Tehokkaan yrityspalvelu-/innovaatioympäristön synnyttäminen edellyttää eri toimijoiden tiivistä verkostomaista yhteistyötä. Alkavien sekä pien- ja mikroyritysten neuvonta- ja kehittämispalvelujen elementtejä ovat: - verkostotalouden ajan neuvonta- ja asiakaspalvelujärjestelmän kehittäminen, jossa kehitetään ja otetaan käyttöön useita yrityspalvelujen palvelukanavia: sähköiset YritysSuomi - yrityspalvelut, jossa asiakkaan käytössä ovat laajat julkista yrityspalvelutarjontaa koskevat tietopalvelut, interaktiivisia yrityksen kehittämispalveluita sekä viranomaisasiointimahdollisuudet, yrityspalvelujen puhelimitse annettava neuvonta, fyysisissä palvelupisteissä tapahtuva yritysneuvonta ja ohjaus, jonka taustalla on yhteensovitettu verkostomaisesti tuotettu seudullinen yrityspalvelutarjonta. - alkavien sekä pien- ja mikroyritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeiden analysointi yritysanalyysien ja muiden kartoitusten avulla ml. verkostojen analysointi - alkavien sekä pien- ja mikroyritysten tarpeita vastaavien valmennusohjelmien ja muiden kohderyhmän tarpeisiin räätälöityjen kehittämis- ja johtamiskoulutusohjelmien toteuttaminen: Kohderyhmät: - Työttömät, työttömyysuhan alaiset - Yrittäjät ja yrittäjäksi aikovat - Koulutus- ja työvoimapalvelujen henkilöstö - Kehittäjäorganisaatioiden henkilöstö - Toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijat - Työorganisaatioiden ja yritysten henkilöstö ja johto Itä-Suomessa osallistutaan soveltuvin osin valtakunnallisiin ESR-teemojen toteutukseen ja hankkeisiin MYAK:ssa sovittavalla tavalla ja tuetaan ESR:n ja EAKR:n yhteishankkeiden syntyä. Esimerkkejä tuettavasta toiminnasta Yritysten ja erityisesti kasvuyritysten henkilöstön kehittämishankkeet pk-yrityksissä Proaktiivinen reagointi työmarkkinoiden rakennemuutokseen työyhteisöissä ja toimialoilla (mm. siirrettävien taitojen hyödyntäminen), yritysten ja oppilaitosten ennakointiosaamisen vahvistaminen Työorganisaatioiden uusiutuminen, osaamisen muutostilanteiden johtaminen ja hallinta (mm. globalisaatio, teknologian kehitys, työvoiman ikääntyminen, palvelutarpeiden muuttuminen) Monimuotoistuvien (esim. etniset ryhmät, eri ikäiset työntekijät, vajaakuntoiset työntekijät)

23 Sivu 23 työyhteisöjen osaamisen kehittäminen ja johtaminen Työntekijöiden ja yrittäjien työssä jaksamisen edistäminen Mikro- ja pk-yritysten verkostoituminen ja kehittäminen oppiviksi organisaatioiksi, osaamisverkostojen kehittäminen, monituottajuuden edistäminen ja laadun kehittäminen (esim. hyvinvointialan yritykset, pienet palveluyritykset) ICT-alan tuntemuksen, ohjelmasisältöjen ja tietoyhteiskuntataitojen hallinnan laajentaminen Yrityspalvelujen, seudullisten elinkeinoyhtiöiden, tiedepuistojen ja osaamiskeskittymien toiminnan kehittäminen Uusyrittäjyyden edistäminen yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen avulla Yritysten kansainvälistymisen tukeminen, pk-yritysten ja yritysverkostojen kasvun ja kansainvälistymisen ohjelmat erityisesti Venäjän markkinoille suuntautuviksi Sosiaalisten yritysten kehittäminen, sekä kolmannen sektorin, julkisten toimijoiden ja yritysten keskinäisen toiminnan ja yhteistyön edistäminen, sosiaalisten ja palveluinnovaatioiden kehittäminen Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen III TOIMEENPANO-OSA Rahoituskehys Toimintalinjan rahoituskehys Rahoituskehys Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Yhteensä ESR Valtio Kunta Yksityinen YHT. Indikaattorit uusien yritysten lukumäärä työllisyysaste työttömyysaste koulutuspäivät toimenpiteisiin osallistuneiden henkilömäärä uudet koulutusmallit Toimintalinjan toimenpanosta vastaavat organisaatiot: TE-keskukset/ KTM ja TM Lääninhallitusten sivistys- sekä sosiaali- ja terveysosastot maakuntien liitot

24 Sivu 24 Tukijärjestelmät: Em. hallinnonalojen kansalliset tukijärjestelmät IV TÄYDENTÄVYYSOSA Lisäarvo kansallisille politiikoille Itä-Suomen ESR-ohjelmaosion hankkeilla täydennetään tarvittaessa soveltuvin osin Itä-Suomen EAKR-ohjelmaa. ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosion valmistelutyötä on tehty yhteistyössä maakuntaliittojen vetämien maakuntaohjelmien valmistelun kanssa ja ESR-ohjelmassa esitetyt toimenpiteet tukevat maakuntaohjelmien toteutusta. Toimenpiteillä luodaan uusia, kansallisia toimenpiteitä täydentäviä yrittäjyyttä ja kansainvälistymistä edistäviä sekä koulutusta parantavia ja työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Nopeisiin rakennemuutostilanteisiin kehitetään negatiivisia vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä. Toimenpiteillä myös täydennetään mm. julkisten yrityspalveluiden paikallisia palveluverkostoja ja saatavuutta harvaan asutun alueen näkökulmasta. Toimenpiteillä täydennetään soveltuvin osin Itä-Suomen osaamisen kehittämisohjelmaa vuoteen Toimenpiteillä täydennetään soveltuvin osin myös Itä-Suomi ohjelman tavoitteita: Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Uudistumiskykyinen hyvinvointiyhteiskunta Yhteydet Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan (Lissabonin strategia) Toimintalinjan 1 tarkoituksena on edistää työn tuottavuutta ja kilpailukykyä, työssä olevaa työvoimaa ja yrityksiä kehittämällä, jotta muutoksia voitaisiin paremmin hallita ja ennakoida. Toimintalinjan tavoitteita tuetaan myös yrittäjyyden kasvua tukevilla toimenpiteillä. ESR-asetusehdotuksen mukaan ESR:llä voidaan tukea jäsenvaltioiden toimia, jotka parantavat työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiskykyä taloudellisten muutosten hallintaa ja ennakointia varten. Tavoitteiden mukaisia toimia ovat mm. yritysten, erityisesti pk-yritysten ja työntekijöiden elinikäisen oppimisen edistäminen ja inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien lisääminen ja innovatiivisten, aiempaa tuottavampien työjärjestelyiden suunnitteleminen ja käyttöönotto. Lisäksi asetusehdotuksessa mainitaan myös mm. innovoinnin merkitys uusien yritysten perustamisessa. ESR-toimintalinja tukee myös työllisyyssuuntaviivojen tavoitteita mm. panostamalla rakennemuutoksiin sopeutumiseen, innovatiivisten ja mukautuvien työn organisointimuotojen edistämiseen ja levittämiseen sekä työmarkkinoiden tarpeiden ennakointiin. Toimenpiteillä täydennetään EU-koheesiopolitiikan suuntaviivojen ja Suomen kansallisen toimenpideohjelman mukaisia tavoitteita:

25 Sivu 25 rakennemuutoksiin sopeutuminen osaamista ja ammattitaitoa parantamalla kilpailukykyä ja tuottavuutta edistävät rakenneuudistukset innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen osaamisen ja innovoinnin merkitys kasvun ja työllisyyden edistämisessä yrittäjyyden edistäminen ja uusyrittäjyyden lisääminen; neuvonta ja kehittämispalvelut, yrittäjyyskoulutus, myönteinen asenneilmasto yrittäjyyttä kohtaan olemassa olevien yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden tukeminen esim. neuvonta- ja koulutuspalveluilla sekä liiketoimintaosaamista vahvistamalla kasvuyrittäjyyden tukeminen työyhteisöjen innovaatiovalmiuksien vahvistaminen, sosiaaliset innovaatiot, työurien pidentäminen, työorganisaatioiden uusiutuminen TOIMINTALINJA 2: TYÖLLISTYMISEN JA TYÖMARKKINOILLA PYSYMISEN EDISTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN I Perusteluosa Haasteet: väestön ikärakenteen muutos, osaamis- ja työvoimatarpeiden yhteensovit taminen, työvoiman saatavuusongelmat ja aikainen eläköityminen, työssä jaksaminen ja työhyvinvointi, rakennetyöttömyyden katkaiseminen, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ennaltaehkäisy, maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan, rakennemuutostilanteiden hallinta, palvelujärjestelmän jäykkyys Menestystekijät: Osaavan työvoiman saatavuus, työvoiman osaamisen kehittämisellä ja toimivilla työmarkkinoilla sekä korkealla työllisyysasteella on ratkaiseva merkitys Suomen menestymiselle tulevaisuudessa Väestön ikärakenteen muutokseen liittyvät haasteet näkyvät Suomessa työmarkkinoilla mm. työvoiman saatavuusongelmana samalla kun haasteet hyvinvointivaltion tarjoamien palvelujen ylläpitämiseksi kasvavat. Työvoiman tarjonta alkaa supistua, koska nuoremmat työmarkkinoille tulevat ja siellä olevat ikäluokat ovat kooltaan pienempiä eivätkä riitä paikkaamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaa poistumaa. Samanaikaisesti rakenteellinen työttömyys vaikeuttaa työmarkkinoiden toimivuutta. Työmarkkinat ovat muuttuneet vaativimmiksi, mikä aiheuttaa lisääntynyttä painetta työssä olevia kohtaan. Tämä näkyy mm. mielenterveysongelmien kasvuna ja pyrkimyksenä ennenaikaiselle eläkkeelle. Kuitenkaan työn merkitys ihmisten elämässä ei ole vähentynyt, vaan se on tärkeä hyvinvoinnin osatekijä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työikäinen sidottaisiin yhteiskuntaan työmarkkinoille

26 Sivu 26 osallistumisen kautta. Tavoittee seen pääsemiseksi kehitetään, otetaan käyttöön ja levitetään toimintatapoja, jotka ehkäisevät syr jäytymistä sekä edistävät vaikeassa asemassa olevien työttömien, esim. vajaakuntoisten ja maahan muuttajien sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymistä ja työmarkkinoilla pysymistä. Tällaisille henkilöille tarjotaan riittävän pitkäkestoisia, poikkihallinnolli sia, viranomaisverkostoja ja kumppanuutta hyödyntäviä palveluita, jotka kannustavat kohderyh mään kuuluvia ottamaan vastuun omasta tulevaisuudestaan sekä mahdollistavat koulutuksen ja ammattitaidon hankkimisen ja sen jälkeen työelämään siirtymisen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, kuinka ja millä keinoilla työelämä saadaan nuoria houkuttelevaksi. Myös sosiaalista osallisuutta tulee edistää. Samalla vaikutetaan siihen, että syrjäytymisestä ja työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia minimoidaan. Niukkenevat työvoima reservit korostavat myös työperäisen maahan muuton merkitystä. Mikäli työmarkkinoiden toimi vuutta ei onnistuta parantamaan ja työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työpanosta käyttämään hyväksi, työvoiman saatavuus vai keutuu siinä määrin, että talouden kasvumahdollisuu det kaventuvat samalla kun rakennetyöttömyys säilyy laajana. Eläkkeelle siirtymisikää tulee myöhentää ja ikääntyneiden ja ikääntyvien henkilöiden pysymistä työmarkkinoiden käytettävissä edistää. Tällöin on välttämätöntä huolehtia siitä, että heidän ammattitaitonsa vastaa työelämän vaatimuksia. Huomiota kiinnitetään mm. opiskelumahdollisuuksien riittävyyteen ja monimuotoisuuteen sekä neuvontaan ja ohjaukseen. Samalla tulee esimerkiksi työelämän joustoissa huomioida näiden henkilöiden elämäntilanteen sallimat mahdollisuudet työn tekemiseen. Väestön ikääntyminen asettaa erityisiä odotuksia myös nuorten suhteen. Siksi tuleekin luoda edellytykset sille, että nuoret saadaan työmarkkinoille nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa koulutukseen tai työmarkkinoille hyödynnetään tehokkaaksi toimenpiteeksi osoittautunutta varhaista puuttumista ongelmiin, moniammatillista yhteistyötä sekä työpajatyyppistä toimintaa. Onnistuneen työuran alkamisen varmistamiseksi tuetaan nuorten opiskelua siten, että koulutuksen keskeyttämiset voidaan mahdollisimman tehokkaasti välttää. Suunniteltaessa hankkeita huomiota tulee kiinnittää myös niihin nuoriin, joilla on suoritettuna ammatillinen tutkinto, mutta heikot valmiudet työllistyä omalle alalleen. Nuorten ohjautumisessa työmarkkinoille tarvitaan koulutusjärjestelmän sisälle rakentuvaa työelämätuntemusta ja kontakteja yrityksiin sekä uudenlaista mallia koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. Alueellisesti on tärkeää huolehtia, että koko ikäluokka saa vähintäänkin toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Opiskelumahdollisuuksia parannetaan oppilaanohjausta ja neuvontaa kehittämällä erityisesti koulutuksen ja työelämän eri nivelvaiheissa. Nuorten vanhemmat ja nuorten kanssa toimivat tahot sidotaan tiiviimmin mukaan nuorten urasuunnitteluun. Alueen elinkeinoelämä ja kolmas sektori ovat myös tärkeässä roolissa. Kehitetään uusia toimenpiteitä ja resurssien uudenlaista kohdentamista ohjaukseen, jotta toisen asteen koulutuksesta ja sen jälkeisestä työurasta ja työelämän tarpeista olisi realistinen kuva sekä vanhemmilla että oppilailla. Toimissa edistetään segregaation purkamista ja lisätään tasa-arvoisia opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksia. Tällöin huomioidaan myös mm. välityömarkkinoiden, kuten esim. matalan tuottavuuden työpaikkojen sekä kolmannen sektorin roolin kehittäminen ja asema työmahdollisuuksien tarjoamisessa ja sosiaalisten innovaatioiden luomisessa (esim. sosiaaliset yritykset). Samalla kehitetään menetelmiä, joilla madal letaan työnantajien rekrytointikynnystä. Terve ja toimintakykyinen väestö on hyvinvointiyhteiskunnan perustekijöitä. Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen toteuttamiseksi tarvitaan monipuolisia keinoja. Tärkeintä on ihmisen kokonaisuuden, elämäntilanteen ja työorganisaation toimivuuden hallitseva johtamistaito. Monet

27 Sivu 27 rakenteelliset tekijät lisäävät työorganisaatioiden tarvetta panostaa työssä olevan työvoiman fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. II Sisältöosa Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon varmistaminen Tulevalla ohjelmakaudella tulee erityisesti panostaa ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistämiseen, jotta pystytään edesauttamaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Myös työelämän ja koulutustarpeiden ennakointia täytyy entisestään kehittää ja hyödyntää. Tavoitteena on: Työnantajien työllistämiskynnysten madaltaminen erityisesti Itä-Suomen ikääntyvän työvoiman maakunnissa. Työllistäminen perustuu kunkin työnantajan todellisiin tilannekohtaisiin tarpeisiin ja näihin tarpeisiin vastaaminen vaatii ennakoinnin lisäksi erilaisten työvoimapalvelujen ja osaamisen edelleen kehittämistä. Turvata resurssit mm. opiskelumahdollisuuksien riittävyyteen ja monimuotoisuuteen sekä työnhakijoiden neuvontaan ja ohjaukseen. Samalla tulee esimerkiksi työ elämän joustoissa huomioida näiden henkilöiden elämäntilanteen sallimat mahdollisuudet työn te kemiseen. Tukea hankkeita, joissa muutetaan työjärjestelyjä ja rakenteita siten, että erilaisen toimintakyvyn omaavat henkilöt voivat toimia samoilla työmarkkinoilla sekä kehitetään erilaisia tapoja ennakoida syrjäyttäviä tekijöitä, tarttua niihin ja luoda sekä yksilöllisen että yhteisöllisen tuen järjestelmiä pitkän työuran takaamiseksi. Painottaa hankkeita, joissa tähdätään organisaatioiden tasa-arvoon. Ne tarkoittavat sukupuoleen, vammaan, kulttuuriin tai vastaavaan liittyviä tasa-arvoistamistoimenpiteitä työorganisaatioissa. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen yhdenvertaisten työmarkkinoiden kehittämiseksi Välityömarkkinoita luodaan ja vahvistetaan paikallis- ja seututasolla ja toiminnalla kootaan tuettuja työpaikkoja ja aktivointipaikkoja tarjoavat toimijat tiiviiseen yhteistyöhön. Keskeisiä toimijoita ovat työvoiman palvelukeskukset sekä työvoimatoimistojen ja kuntien kanssa yhteistyössä toimivat työnantajat, järjestöt, säätiöt, oppilaitokset ja sosiaaliset yritykset. Kolmannen sektorin toiminnan tueksi kehitetään sateenvarjomallilla toimivia tukijärjestelmiä tai muita koulutus- ja neuvontamalleja. Työvoiman palvelukeskusten ja muiden työvoimapalvelujen ja kuntien yhteisten palvelurakenteiden tehtävänä on koordinoida välityömarkkinoiden toimintaa alueillaan. Työvoiman palvelukeskusten toimintaedellytyksiä ja niiden yhteistyöverkostoa kehitetään nykyistä vahvemmaksi yhteistyörakenteeksi. Tavoitteena on: Parantaa välityömarkkinoiden toimenpiteillä työnhakijoiden työkykyä ja osaamista, jotta

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO

ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO Sivu 1 ESR 2007-2013 TOIMENPIDEOHJELMAN ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO 15.8.2006 Etelä-Savon TE-keskus SISÄLTÖ: Sivu 2 1. ITÄ-SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDIT 2. ITÄ-SUOMEN SWOT-ANALYYSI

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

LIITE 1: Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä 16.5.2012

LIITE 1: Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä 16.5.2012 LIITE 1: Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä 16.5.2012 Temaattinen tavoite / Toimintalinja 1: pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä Markku Koponen Kajaani 26.11.2009 Sisältö Oivalluksia toimintaympäristön ja

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot