Kauppakamari. Oulun Kauppakamarilehti 1/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamari. Oulun Kauppakamarilehti 1/2011"

Transkriptio

1 Kauppakamari Oulun Kauppakamarilehti 1/2011 Talouskomissaari Olli Rehn: Kasvulle luotava mahdollisuuksia Oulun yliopiston varainhankinnassa loppukiri Maailman ekotehokkaimpiin kuuluva palvelinkeskus Kajaaniin

2 Nordea Pankki Suomi Oyj SEPA koskee jokaista suomalaista yritystä. Yhtenäinen euromaksualue SEPA koskee aivan kaikkia yrityksiä, riippumatta siitä toimitaanko kotimarkkinoilla vai kansainvälisesti. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan käänny asiantuntijan puoleen ja laita yrityksesi SEPA-asiat kuntoon nyt. Soita (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 tai lue lisää nordea.fi/sepa Kirkkokatu 6 2 Oulun OuluKauppakamari nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi

3 Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 1/2011 Julkaisija Oulun kauppakamari Päätoimittaja Jaakko Okkonen Vastaava toimittaja Armi Lahdenkauppi Toimitusneuvosto Kari Ahokas Marianne Hirn Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Osoitteenmuutokset Oulun kauppakamari/paula Herrala Puh Toimitus, taitto ja ilmoitukset Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu Fax (08) Paino Joutsen Median Painotalo Jakelu Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa ISSN Pääkirjoitus Talouskomissaari Olli Rehn patistaa luomaan työpaikkoja Yrittäjien sanoma kiinnosti kansanedustajaehdokkaita Oulun yliopisto haastaa pk-yritykset mukaan varainhankintakampanjaan Raahen Portti aikoo kauppakeskusten ykköseksi Oulun lentoasema unohdettu Lapin matkailuhankkeesta? Lappi-projekti tukee Rukan ja Lapin strategisia tavoitteita Meri-Lapissa etsitään uusia kuningasideoita matkailuun Digipolis satsaa verkostoitumiseen Perheyritys Kensapuu Oy aloittaa isot investoinnit Paula Herrala aloitti assistenttina kauppakamarilla Toimitusjohtaja Erkki Savikko: Murmanskin avautuminen merkitsisi paljon seudun yrityksille Maailman ekotehokkaimpiin kuuluvapalvelinkeskus Kajaaniin Oulun kauppakamari kouluttaa Oulun Kauppakamari 3

4 4 Oulun Kauppakamari

5 Oulun kauppakamarialueella kasvutähtäin vuodessa vaikka ICT-alan murros parhaillaan hämmentääkin Oulun kauppakamarin jäsenistö on asettanut vahvan tavoitteen alueen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vuoden 2009 aikana yksityinen elinkeinoelämä saavutti Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 22 miljardin liikevaihdon. Tavoitteeksi on nyt asetettu 30 miljardia vuoteen Tämä tarkoittaa 5 prosentin vuosittaista kasvua, ja myös irtiottoa ennustetusta muusta kehityksestä Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä elinkeinoelämän toimia omiin päätöksiin perustuen että julkisten toimijoiden vahvaa vaikuttamista pohjoisen kehittämiseen. Huhtikuussa valittavalle eduskunnalle tavoitteen saavuttaminen on kova haaste. Erityisen paljon odotuksia kohdistuu luonnollisesti vaalipiiristämme valittaville edustajille. Oman alueen puolustamisen ja sen etujen valvonnan pitää olla korkealla edustajiemme prioriteetissa. Elinkeinoelämän strategia tavoittelee myös sitä, että kehittämiskeskustelun painopiste siirtyy kulutuksesta tuottopuolelle. Huomattavasti nykyistä enemmän pitää olla kiinnostusta siihen, miten yhteiskuntaan saadaan lisää tuloja yrittäjyyden ja kannattavan yritystoiminnan kasvun avulla. Tärkeimpiä teemoja ovat tuottavuus, energia ja omat luonnonvarat, myynti ja kaupallistaminen sekä alueen vetovoimaisuus. Näissä kaikissa on useita täsmäkohteita, joita viedään eteenpäin. Eduskuntavaaleihin liittyen ja yrityksiä läheisesti koskien painavimpia ovat verotus, saavutettavuuden pullonkaulat, omien luonnonvarojen hyödyntäminen, kaavoitus ja siihen liittyvät valitusoikeudet sekä kansainvälisyyden eri toimintojen tason reilu nosto nykyisestä. Ja yksittäisiin kohteisiin vielä tarkentaen; kuntareformilla on kiire, yksityisyritysten ja yrittäjien verotaakkaa on pienennettävä, vesivoiman lisäämiselle on annettava mahdollisuudet pelkästään tuulienergian säätövoimatarpeen takia, liikennehankkeisiin on saatava linjaus ja perustienpidon surkean alhaiseen rahoitustasoon on puututtava. Lisäksi koko hyvinvoinnin perusta, vientitoiminnan kilpailukykyinen sujuminen merellä, on turvattava. Laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden alentamisaikeet uhkaavat nostaa merenkulun kustannuksia sietämättömän korkealle. Tässä taitaa kuitenkin veli Venäjältä tulla apuun, Itämerelle ei saada ratifioitua kaikkia yhteisesti koskevia määräyksiä. Jäänmurrosta olemme parina talvena saaneet oppitunteja, jäänmurtajia tarvitaan enemmän sujuvan talviliikenteen turvaamiseksi. Sama ongelma näyttää olevan raideliikenteessä. Jään ja lumen kanssa tarvitaan riittäviä voimatoimia kaikissa liikennemuodoissa. Oulussa Ystävänpäivänä Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamari 5

6 Talouskomissaari Olli Rehnin mukaan Etelä-Euroopassa tehdään taloustilanteen kohentamiseksi paljon enemmän kuin suomalaista mediaa seuraamalla voisi kuvitella. Kuva: Kaleva/Pekka Ala-aho 6 Oulun Kauppakamari

7 Olli Rehn patisti luomaan kasvua ja uusia työpaikkoja Eurooppa ohjelma uudistaa maanosan taloutta Teksti: Kari Arokylä EU:n jäsenmaat päättivät viime vuonna yhteisestä talousstrategiasta, jonka kunnianhimoinen tavoite on Euroopan uudistaminen. Eurooppa nimellä tunnetun strategian tavoitteena on luoda maanosaan kaikin puolin kestävä sosiaalinen ta ja kuvasi niitä kansainvälisesti korkeatasoisiksi ohjelmiksi, joista väistämättä syntyy tulosta. -Tällaisia ohjelmia tarvitaan enemmän tukemaan kasvua, uusia innovaatioita ja työpaikkoja yhtä hyvin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. -Oulu ja Pohjois-Suomi ovat kartalla melko kaukana Keski-Euroopasta. Tämä kuitenkin antaa merkittävän ja luonnollisen etulyöntiaseman. Pitkät välimatkat ja harvaan asutut alueet yhdistettynä maailmankuuluun teknologiaosaamiseen markkinatalous. Ne ovat niitä hyvän elämän edellytyksiä, joiden pi- ovat omiaan kannustamaan pohtimaan uuden- Oulussa vastikään puhunut EU:n talousko- täisi olla kaiken yhteiskuntapolitiikan onnistumisen laisia vaihtoehtoja tietotekniikan hyötykäyttöön missaari Olli Rehn muistutti, että taloudellinen ti- mittari, hän huomautti. esimerkiksi koulutuksessa sekä terveydenhuolto- lanne Euroopassa ja muuallakin maailmassa on vie- ja sosiaalipalveluissa. Tämä ei ole uusi asia Suo- lä epävakaa. Kasvulle ja uusille työpaikoille on kui- Innovaatiostrategia hyvä esimerkki messa, mutta merkittävä valttikortti Euroopassa, tenkin luotava mahdollisuuksia. Eurooppa 2020 Oulun innovaatiostrategia on Rehnin hän huomautti. -strategia on keskeinen osa tätä työtä. mielestä erinomainen esimerkki voimien yhdistä- Rehn oli mukana Oulun yliopiston Martti Ah- misestä yhteisen hankkeen taakse. Se vastaa pitkälti Taloustilanne kaksijakoinen tisaari Instituutin huippuseminaarissa helmikuun Eurooppa ohjelmaan kuuluvaa innovaa- Euroopan tämänhetkistä taloudellista tilannetta Ol- alussa. Tapahtuma keräsi yliopiston pääraken- tiounionimallia, joka tarkoittaa julkisen ja yksityi- li Rehn kuvasi kaksijakoiseksi. Reaalitalous kaiken nuksen Saalastinsaliin noin 400 osallistujaa, jotka sen sektorin mobilisointia määriteltyjen tavoitteiden kaikkiaan on elpynyt, mutta samalla osassa maita edustivat Oulun seudun ja laajemminkin Pohjois- taakse valituilla aloilla. kasvu on hidasta tai jopa negatiivista. Erityisesti täs- Suomen elinkeinoelämää, julkishallintoa ja Oulun -Mielenkiintoinen, mutta ei suinkaan yllättävä tä kärsivät maat, joiden julkinen talous on pahoin yliopistoa. yksityiskohta on tietysti se, että Oulussa tämän- velkaantunut ja joissa tämä velkaantuminen on ol- tyyppinen toiminta hoksattiin aloittaa jo muutama lut nopeaa. Toimeenpanoa ja tekemistä vuosi ennen komission ohjelman julkistamista, hän Talouskomissaari Rehn painotti kuitenkin, et- Komissaari Rehn korosti, että strategioita ja ohjelmia kehui. tä Etelä-Euroopassa joka on ollut kovimman pai- pohtimalla ei maailmaa saada valmiiksi. Hän pai- Toisena hyvänä esimerkkinä Rehn halusi nos- neen alaisena tehdään taloustilanteen kohenta- nottikin, että tarvitaan toimeenpanoa ja tekemistä. taa esille Oulun innovaatioallianssin. miseksi paljon enemmän kuin vaikkapa suoma- -Eurooppa ohjelma on vasta alkuvai- -Tutkimus- ja kehitysosaamisen jakaminen laista mediaa seuraamalla voisi kuvitella. Esimer- heessa. Se tarvitsee tavoitteiden saavuttamisen yksityisen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa kiksi Kreikkaa ei hänen mielestään ole mitään syy- tueksi esimerkkejä onnistuneista ja tulosta tuotta- on mallisesimerkki siitä, miten innovaatioita käy- tä pilkata, vaan pikemminkin kannustaa. vista hankkeista ympäri Eurooppaa. Tavoitteisiin tetään alueen elinkeinoelämän ja sitä kautta työl- Vaikka Rehn näkikin merkkejä Euroopan ta- päästään ainoastaan osallistumalla ja tekemällä, lisyyden ja hyvinvoinnin hyväksi. loustilanteen parantumisesta ja esimerkiksi Espan- hän sanoi. Talouskomissaari myönsi, että ilman moni- jan ja Portugalin selviämisestä velkakriisistään, ha- Olli Rehn kehui, että Oulusta ja Pohjois-Suo- puolista yhteistyötä Suomen ja erityisesti Pohjois- lusi hän samalla varoittaa liiasta toiveikkuudesta. mesta tekemisen meininkiä näyttäisi löytyvän. Hän Suomen olisi haastavaa kilpailla hankkeista ja ra- -Huhut kriisin kuolemisesta ovat liioiteltuja, mainitsi puheessaan useampia oululaisia hankkei- hoituksesta kansainvälisellä areenalla. hän totesi vanhaa sanontaa mukaillen. Oulun Kauppakamari 7

8 Oulun kauppakamari järjesti vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille keskustelutilaisuuden, jossa organisaatio kertoi elinkeinoelämän toiveista ja tavoitteista. Yrittäjien sanoma kiinnosti ehdokkaita Oulun kauppakamarin välittämä elinkeinoelämän viesti Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille kiinnosti vahvasti, jos sitä mitataan tammikuun lopussa järjestetyssä tilaisuudessa käydyllä vilkkaalla keskustelulla. Yksimielisiä oltiin siitä, että pohjoisen Suomen elinkelpoisuuden turvaaminen voi onnistua vain yhteisin ponnisteluin. Teksti ja kuvat: Hannele Lamusuo Veroratkaisujen, harmaan talouden kitkemisen, investointien turvaamisen ja kulkuyhteyksien kehittämisen lisäksi matkailunäkymät puhuttivat. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat elinkeinoelämän tavoitteeseen kasvaa ja varmistaa pohjoisen elinkelpoisuutta. Kauppakamarin ydinsanoma kiteytyi kauppakamarin puheenjohtaja Pentti Ilmastin esityksessä. -Elinkeinoelämä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tavoittelee viiden prosentin vuosikasvua vuoteen 2015 mennessä. Se tarkoittaa työtä henkilölle. Haluamme kasvaa omilla voimavaroilla ja omalla työllä. Meillä on suuria mahdollisuuksia kaivosteollisuudessa, matkai- 8 Oulun Kauppakamari lussa, koulutuksessa ja itc-osaamisessamme. Harmaan talouden tuomat veromenetykset yhteiskunnalle harmittivat ehdokas Risto Säkkistä (sd.). Hän halusi tietää, mitä kauppakamari ongelman poistamiseksi tekee. -Meillä ei ole tarkkoja lukuja siitä, miten paljon harmaata taloutta alueellamme esiintyy, mutta pohdimme parhaillaan keinoja sen kitkemiseksi yhdessä verottajan kanssa, totesi toimitusjohtaja Jaakko Okkonen. Ehdokas Henri Heikkinen (kok.) kritisoi sitä, että nuorten työnsaantia estää liian moni tekijä. -Meillä koulutetaan liikaa, liian pitkälle ja väärille aloille. Sosiaaliloukku estää nuoria löytämästä työtä. Verotus ja työehtosopimukset ovat nekin nykyisellään työnsaannin esteitä. Vetovoimasta väkevästi Kauppakamarin varapuheenjohtaja Veli-Matti Puution puheenvuoro matkailullisen vetovoiman lisäämisestä viritti vilkkaaseen keskusteluun. -Miten selviämme hengissä, miten pidämme Pohjois-Suomen asuttuna? Meidän on löydettävä kaikkia yhdistävä ja sitouttava strategia. Uusi Oulu antaa eväitä lisätä vetovoimaa ja kasvattaa matkailijamääriä, Puutio alusti. Yhteistä tahtotilaa ei tilaisuudessa puuttunut. Ehdokas Markku Koski (kesk.) muistutti, että matkailu-

9 yhteistyön esimerkki pitäisi saada yritystoimintaankin. -Kaivosteollisuuden ja ydinvoimarakentamisen yhteenliittymiä tarvitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi. Huomioitava on myös se, että Pohjois-Suomi on avautumassa yhä enemmän Jäämeren kautta maailmalle. Ehdokas Veli Ainali (krist.) Kalajoelta totesi, että maakunnan etu on Oulun etu ja päinvastoin. -Meillä on monipuoliset ja erinomaiset mahdollisuudet viihtyä kesällä ja talvella. Meidän jokaisen on Ministeri Suvi Lindèn (kok.) ja kansanedustaja Lyly Rajala (kok.) olivat mukana kauppakamarin tilaisuudessa. rehellisesti ja avoimesti mainostettava kaikkia maakunnan matkailukohteita, sillä siitä hyötyvät kaikki. Rohkeammin oululaisena Vaili Jämsä-Uusitalon (ps.) mielestä Oulu ei tunnu osaavan rohkeasti olla esillä omana itsenään, vaan hakee vetovoimaa osana isompaa ympäristöä. -Oululaisten on kasvatettava itsetuntoaan. Yhteistyötä tarvitaan muun muassa siinä, että kansainvälisiä suoralentoja pitäisi saada lisää, Jämsä- Uusitalo toivoi. Tilaisuuden puheenjohtaja, Kalevan päätoimittaja Markku Mantila nosti esiin sen, että Oululla on myös kulttuurista viehätystä. Esimerkkejä riittää: musiikkilukio, popjazz-opisto, lasten ja nuorten kulttuuri sekä valtakunnallisesti vahva imago heavymusiikin pääkaupunkina. -10 vuoden aikana on Oulun kulttuuri on ottanut isoja edistysaskeleita. Silti kulttuurin nostaminen edellyttää, että toimintakulttuurit pitäisi saada lähemmäs toisiaan ja pienet tapahtumajärjestäjät järjestäytymään paremmin isommiksi kokonaisuuksiksi, listasi ehdokas Paavo J. Heinonen (vas.). Oulun Kauppakamari 9

10 Yliopiston varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä Oulun yliopiston varainhankinnassa loppukiri Kampanja haastaa mukaan pk-yritykset Teksti: Kari Arokylä Oulun yliopiston varainhankinnassa on alkanut rivakka loppukiri. Osa ponnistusta on pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu haastekampanja, joka on lähtenyt liikkeelle helmikuun puolivälissä. Tavoitteena on kerätä pk-yrityksiltä yliopiston pääomarahastoon yhteensä ainakin noin puoli miljoonaa euroa. Kampanja kestää toukokuun puoliväliin asti. Yliopiston varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä korostaa, että yliopisto on onnistunut hankkimaan hyvin lahjoituksia suurilta yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä. Esimerkiksi Nokia on lahjoittanut 1,8, Oulun kaupunki 1,0 ja Tekniikan edistämissäätiö sekä Sigrid Juséliuksen säätiö kumpikin 0,4 miljoonaa euroa. Lisäksi esimerkiksi Metsäliitto on kartuttanut pääomarahastoa eurolla. Heikkilä toivookin, että nyt myös pienemmät yritykset heräisivät tukemaan yliopiston toimintaa. Yliopistolla iso merkitys Seppo Heikkilä arvioi, että ilman yliopistoa Oulu olisi suunnilleen Porin kokoinen kaupunki, eikä esi- 10 Oulun Kauppakamari

11 merkiksi vahvasta ja monipuolisesta tietotekniikan keskittymästä olisi tietoakaan. -Kaikille yrityksille niin suurille kuin pienillekin on tärkeää, että Oulussa toimii elinvoimainen kansainvälisen tason tiedeyliopisto. Muuten tänne ei synny uutta yritystoimintaa eikä esimerkiksi kysyntää palveluille. Yliopiston merkitys joko suoraan tai epäsuoraan on eri toimialojen pk-yrityksille tavattoman suuri, hän huomauttaa. Nyt alkaneessa haastekampanjassa ovat taustavoimina vahvasti mukana Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Oulun kauppakamari. Ensimmäisinä yrityksinä kampanjaan ovat ennättäneet osallistumaan ja samalla haastamaan muita mukaan Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Mcon Partners Oy, Kinnusen Mylly Oy, Pölkky Oy, Projektipalvelu Prodeco Oy, Sana-avain, Oulun Koru Oy ja Sokeri-Jussin Kievari Oy. Varainhankintapäällikkö ei halua asettaa yrityksille mitään euromääräisiä toiveita. Tähän asti pienemmiltä yrityksiltä karttuneet rahasummat ovat pääosin vaihdelleet 850 ja euron välillä. 850 euroa on sikäli merkittävä raja, että tämän kokoiset ja suuremmat lahjoitukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Pääomarahastossa nyt 28,4 miljoonaa euroa Oulun yliopisto on onnistunut tähän mennessä keräämään lahjoituksia pääomarahastoonsa 9,2 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio on luvannut jokaista kerättyä euroa kohti vastinrahaa 2,5 euroa; kunnilta tulevaa rahaa tämä ei tosin koske. Näin ollen yliopiston pääomarahastoon on kertynyt kaikkiaan 28,5 miljoonaa euroa. Oulun yliopiston tavoitteena on kasvattaa pääomarahastonsa 50 miljoonan euron suuruiseksi. Rahastossa olevien varojen vuotuisen tuoton arviolta noin viisi prosenttia yliopisto käyttää lähinnä valitsemiensa painoalojen opetuksen ja tutkimuksen tehostamiseen. Varsinaista rahaston pääomaa yliopisto ei saa käyttää. Varojen keräämisessä alkaa nyt loppukiri sikäli, että valtion lupaus vastinrahasta on voimassa vain kesäkuun loppuun asti. Yliopistojen varainhankinta ei toki Oulussa eikä muuallakaan Suomessa pysähdy kesäkuuhun, mutta sen luonne todennäköisesti muuttuu. Seppo Heikkilä uskoo, että varainhankinnasta tulee entistä luontevammin osa yliopistojen jokapäiväistä toimintaa. Luultavaa myös on, että se asettuu nykyistä lähemmäs alumnityötä. Oulun Kauppakamari 11

12 Raahen Portti tavoittelee kauppakeskusten ykkössijaa Teksti: Kari Arokylä -Meillä on iso terästehdas ja Perämeren vilkkain satama. Rakenteilla on Euroopan suurin kultakaivos. Ja viiden vuoden kuluttua voi tämäkin olla jo valmis, luettelee Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja napauttaa sormellaan esitteessä olevaa kuvaa. nen, vetovoimainen ja monipuolinen kaupan ja palvelujen keskus, jolla on kokoa kaikkiaan neliömetriä. Sen arvioidaan työllistävän ihmistä ja maksavan noin 80 miljoonaa euroa. -Tästä tehdään Pohjois-Pohjanmaan kauppa- Oy:stä sekä Veli-Matti Välikangas VMV-Yhtiöt Oy:stä. Kiinnostusta Raahen Porttia kohtaan on ollut ulkomaita myöten. Kaupunginjohtaja Karjalainen korostaa hankkeen tärkeyttä koko Raahen seudun kannalta. Vi- Esite kertoo Raahen Portista suuresta kaup- keskusten ykkönen, Karjalainen painottaa. tikkaa ja Välikangasta jotka vetävät kauppakes- pakeskuksesta, jota suunnitellaan valtatie kahdek- kushanketta Raahen kaupungin kanssa solmitun san varteen Raahen Mettalanmäkeen, vain noin ki- Tärkeä koko Raahen seudulle yhteistyösopimuksen pohjalta hän kutsuukin lometrin päähän kaupungin ydinkeskustasta. Kauppakeskusta vie eteenpäin Raahen Portti Oy, "elinkeinoasiamiehiksi". Tavoitteena on rakentaa Raaheen nykyaikai- jonka taustalla ovat yrittäjät Jukka Vitikka Juviset Jukka Vitikan mukaan Raahen Portista teh- Tilintarkastukset Yritysjärjestelyt Sukupolvenvaihdokset ja Verokonsultointi KHT Kaarina Rousu-Karppinen HTM Timo Paakinaho HTM Sirpa Rahko-Piippo HTM KTM Matti Tapaninen Ojakatu Oulu Puh Fax Teknologiakylä Haapavesi Puh Fax Oulun Kauppakamari

13 dään asiakkailleen elämyksiä tarjoava kauppakeskus niin hyvä, että se pelkästään riittää syyksi tulla Raaheen. Työ vetovoimaisen palvelukonseptin ja kokonaisuuden rakentamiseksi on parhaillaan menossa. Myös neuvottelut mahdollisten kauppakeskukseen sijoittuvien yritysten kanssa ovat jo käynnissä. Tilaa tarvitsevalle erikoiskaupalle Erityisen sopiva uusi kauppakeskus on Raahen Portti Oy:n hallituksen puheenjohtajan Veli-Matti Välikankaan mukaan päivittäistavarakaupalle ja tilaa tarvitsevalle erikoiskaupalle. -Päivittäistavarat, rakennustarvikkeet, huonekalut, sisustustarvikkeet, puutarhanhoito, kodinkoneet, veneet, moottorikelkat ja -pyörät, autotarvikkeet, liikenne- ja huoltoasemapalvelut sekä hotelli ja ravintoloita, hän luettelee. Raahen Portin vahvuuksia ovat muun muassa ainutlaatuisen hyvä sijainti sekä toisin kuin monissa muissa vireillä olevissa kaupan suurhankkeissa kunnossa oleva asemakaava. Alueen lainvoimainen asemakaava mahdollistaa rakentamisen kahteen kerrokseen sekä jopa 15-kerroksisen hotellin tekemisen. Kauppakeskukseen on myös helppo saapua ruuhkattomasti eri puolilta sekä omalla autolla että julkista liikennettä käyttämällä. Pysäköintitiloja on tarkoitus rakentaa yli tuhannelle autolle. Ostovoimaa riittää Jukka Vitikka uskoo Raahen Portin löytävän asiakkaansa Raahen kaupungin, Raahen seutukunnan ja laajemminkin Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Lisäksi valtatie kahdeksaa pitkin kulkee jatkuvasti runsaasti autoilijoita ja matkailijoita. Mettalanmäen kohdalla autoja kulkee lähes vuorokaudessa. Ostovoiman puutetta ei Vitikka pelkää niin myönteiseltä Raahen ja sen lähialueen kehitys tällä hetkellä näyttää. Hänen mukaansa huolelliset liiketaloudelliset laskelmat osoittavat, että runsaillekin kaupan lisäneliöille on Raahessa lähivuosina tilaa. Vitikka korostaa myös sitä, että Raahen Portti täydentää ja monipuolistaa Raahen palvelutarjontaa sekä estää ostovoiman valumista kaupungin ulkopuolelle. -Haasteita tässä toki vielä riittää, mutta uskon, että rakentamiseen päästään parin kolmen vuoden kuluttua. Rakentaminen voidaan tietysti tehdä useammassa vaiheessa, hän toteaa. Oulun Kauppakamari 13

14 Teksti: Hannele Lamusuo Alkamassa oleva Lapland Finland of North -hanke, jota Lapin liitto koordinoi, on aiheuttanut keskustelua Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun lentoaseman kasvua ja kehittymistä osana pohjoista ulottuvuutta ei projektissa huomioida. Oulun lentoasema unohdettu Lapin matkailuhankkeesta? Pohjois-Suomen päälentoaseman - Oulun lentoaseman - Oulu Arctic kehittäminen kauttakulkulentoasemaksi on suuri mahdollisuus myös muille Pohjois-Suomen lentoasemille ja matkailulle, toteaa Pohjois-Pohjanmaan liiton matkailuvaliokunta lausunnossaan. Lausunnossa muistutetaan, että säännöllinen reittiliikenne edesauttaa pohjoisen matkailukeskusten ympärivuotista toimintaa helpomman saavutettavuutensa takia. Lappi-imagomarkkinointiprojektin hankesuunnitelmassa vedotaan Laplands Airport -konseptiin. Laplands Airportiin kuuluvat kentät ovat Ivalo, Kittilä, Enontekiö, Kemi-Tornio, Rovaniemi ja Kuusamo. Oulua ei mainita. Matkailuvaliokunnan kannanotto tarkoittaa käytännössä Oulun lentoaseman kauttakulkulentoaseman kehittyvää roolia säännöllisen reittiliikenteen "pohjoisen ulottuvuuden" kanavana muun muassa Lapland Airports -asemillle. -Lappi menettäisi paljon, jos se ei hyödyntäisi Oulun lentoaseman kehittymistä, muistuttaa toimikunnan puheenjohtaja, Oulun lentoaseman päällikkö Pekka Mäntynen. Yhteinen tahtotila löytyy vielä Mäntynen uskoo, että uusin pohjoissuomalainen matkailuhanke ennen pitkää huomioi myös Oulun lentoaseman merkityksen. Hänen mielestään on tärkeää muistaa, että tulossa olevat reittiliikennemahdollisuudet eivät sulje pois Lapin sesonkiaikaan keskittyviä tilauslentoja tai sesonkiin liittyvää muuta reittiliikennettä. -Merkittävissä kehityshankkeissa ilmenee aina ristivetoa, kun tieto ei kulje riittävästi. Uskon, että asiat vielä hoituvat mallikkaasti. Lapilla on nyt tilaisuus ratkaista sitä pitkään vaivannut saavutettavuuden ongelma. Olen varma, että tämä on järkiperäinen ja riittävä peruste uuteen näkökulmaan. Pohjois-Pohjanmaan matkailutoimikunnan jäsen, Ruka-Kuusamon Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuija Rytkönen sanoo, että työ- ja elinkeinoministeriön ja Matkailun edistämiskeskuksen linjausten mukaan markkinoinnissa on pyrittävä laajapohjaiseen yhteistyöhön. Hub on mahdollisuus myös Kuusamolle Hän huomauttaa, ettei Lappi-hanke ole pois Oulun yhteistyöltä. -Oulun matkailu on kehittymässä hyvää vauhtia myös kansainvälisesti. Ei Lappi-yhteistyö missään tapauksessa sulje pois yhteistyötä Oulun ja Kuusamon kesken. Ouluun suunniteltu hub-kenttä on hieno asia. Kaikki lennot, jotka ulkomailta tulevat Ouluun, ovat mahdollisuus myös Kuusamolle ja päinvastoin. Keskustelu Lappi-brändin käytöstä on vilahtanut viimeaikaisissa keskusteluissa Rytkösen mielestä liikaa. -Kenelläkään ei ole juridisia oikeuksia sanaan Lappi tai Lapland, joten kukaan ei voi sen enempää sallia kuin kieltääkään sen käyttöä. Varmasti tässä yhteistyössä löytyy yhteinen tahtotila, kun työ käynnistyy. Kun puhutaan Alpeista, eipä monikaan meistä tarkkoja rajoja tiedä, hän vertaa. 14 Oulun Kauppakamari

15 Ruka-Kuusamon ja Lapin matkailuyhteistyö sai tammikuussa uuden sysäyksen. Lapin kunnat ja Koillismaan kunnista Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan liitot sekä Matkailun edistämiskeskus MEK aloittavat kansainvälisen tunnettuuden parantamiseen tähtäävän ylimaakunnallinen hankkeen. Lappi-projektilla kansainvälisille markkinoille -Yhteistyöstä on puhuttu todella kauan. Hienoa, että siitä on tullut totta. Hanke tarkoittaa yhteisiä toimia kansainvälisessä markkinoinnissa. Maailmalta katsottuna koko Suomi ja Lappikin on pieni kokonaisuus ja melko tuntematon, kertoo toiminnanjohtaja Tuija Rytkönen. 5,8 miljoonan euron kolmevuotinen Lapland-North of Finland -hanke tukee Rukalle ja Lapin hiihtokeskuksiin tehtyjä investointeja ja niiden strategista tavoitetta saada kasvua ulkomaisesta turistivirrasta. Taantuman vaikutukset heijastuivat Pohjois- Suomeen ulkomaisten matkailijoiden määrän vähenemisenä. Tiukka taloustilanne on johtanut kilpailun kiristymiseen. -Naapurimme Norja ja Ruotsi ovat vastanneet kilpailuun voimakkaasti lisäämällä markkinointipanostuksia ulkomaille. Suomessa sen sijaan on vähennetty MEKin resursseja ja määrärahoja. Hankkeeseen sisältyy matkanjärjestäjävierailuja alueelle, yhteisiä imagokampanjoita matkanjärjestäjien kanssa valituissa pääkohdemaissa, messuesiintymisiä, tiedottamista ja mediavierailuja. -Vahva painopiste on internetissä ja sosiaalisessa mediassa, Rytkönen sanoo. Hankkeen rahoituksesta vastaavat EAKR, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, MEK, Lapin kaikki kunnat sekä Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. Oulun Kauppakamari 15

16 LumiLinnan tämän vuoden teemana on sarjakuva.näin juhlistetaan 100-vuotiasta suomalaista sarjakuvaa ja 30-vuotisjuhlavuottaan viettäviä Kemin kansainvälisiä sarjakuvapäiviä. Meri-Lapissa uudistutaan ja uudistetaan Kemin Matkailu sai tammikuun alussa uuden toimitusjohtajan, kun keminmaalaislähtöinen Susanna Koutonen otti tehtävät vastaan. Hän siirtyi uuteen pestiinsä S-ryhmän palveluksesta Oulusta. -Tämä oli mahtava, houkutteleva tilaisuus. Kemissä myydään upeita, ainutlaatuisia tuotteita. Teksti: Hannele Lamusuo Koutonen viittaa Kemin ja myös Meri-Lapin alueen suuriin valtteihin jäänmurtaja Sampoon ja Kemin LumiLinnaan. Tuoreen toimitusjohtajan alkuvuosi on mennyt pitkälti perehtymisessä uusiin tehtäviin. -Asioita on Kemissa ja Meri-Lapissa hoidettu vuus. Etäisyydet kuntien ja monipuolisen tarjonnan välillä ovat pienet. Suurin haaste on monen osaajan taidon yhteen liittäminen ja päivitetyn tiedon ylläpitäminen. -Sekä kotimaan että ulkomaan markkinat tarvitsevat tiedon yhä aikaisemmin kun he suunnitte- kunnat ja niiden matkailutoimijat. -Olemme uudistamassa kotisivujamme ja yhdistämässä siihen sähköistä varausjärjestelmää. Näin asiakkaat saavat tietoa koko Meri-Lapista. He voivat varata ja paketoida itselle sopivan kokonaisuuden, esimerkiksi majoituksen sekä ohjelmapal- hyvin. Tekemistä kuitenkin riittää, sillä maailma on levat ja ylläpitävät omia esitteitä sekä nettisivuja. veluja, kertoo Meri-Lapin Matkailuyhdistyksen pienentynyt ja omatoimimatkailun määrän kasva- Sama tuote pitää osata markkinoida hiukan eri si- toiminnanjohtaja Linda Sadinmaa. minen tuo uudenlaisia haasteita. sällöllä eri kohderyhmille. Sadinmaan mukaan Meri-Lapin matkailun ra- Toimitusjohtajan mukaan jatkossa pitäisi poh- kennetta ollaan selkiyttämässä yhtiöittämisen myö- Uudet kuningasideat tia myös sitä, miten houkuteltaisiin liikematkalaisia. tä. Alueelle tehdään myös yhtenäinen matkailu- mietintämyssyssä Siinä Oulun suunta on selkeä vaihtoehto yhteis- strategia, joka kirkastaa tulevaisuuden tavoitteet ja Kemissä on tiedostettu, että talvisesonki on lyhyt ja työlle, mutta sitä on myös Ruotsin Luulaja. kehitystoiveet. kesäänkin pitäisi löytää jotain uutta. Meri-Lapin matkailun veturikohteita ovat Ke- -Jos lumilinnaidea on kantanut näin hyvin, Meri-Lapille matkailustrategia min LumiLinna ja murtaja sekä Haaparannan miksemme voisi löytää uutta kuningasideaakin? Pi- Meri-Lapin Matkailuyhdistyksessä tapahtuu paljon Cape East -kylpylähotelli. Kesään kuuluvat Yöttö- tää vain olla kekseliäs ja uskoa syntyvään ideaan. tänä vuonna. Yhdistykseen kuuluvat Kemin, Tor- män Yön -risteilyt, jotka ovat saavuttaneet suurta Perämerenkaaren matkailun yhteistyö on vah- nio-haaparannan, Simon, Tervolan ja Keminmaan suosiota Meri-Lapin tapahtumien ohella. 16 Oulun Kauppakamari

17 Oulun Kauppakamari 17

18 Oulun Arctic Gateway on suuri mahdollisuus pohjoisen elinkeinoelämälle Oulun lentoasemasta kehittyy pohjoinen lentoliikekeskus, joka on saanut työnimen Arctic Gateway. Lentoaseman laaja-alainen rakentaminen on käynnissä ja kokonaisuudessaan töiden tulisi olla valmiina vuoden 2012 alussa. Lentoyhtiö Air Balticin ilmoitus Oulun lentoaseman valitsemisesta yhtiön uudeksi verkkolentoasemaksi, ja viimeaikaiset uutiset mm. Norwegianin puolelta kertovat samansuuntaista viestiä. Kun sitten vielä edellä mainittujen lisäksi tutut lentoyhtiöt Finnair ja Blue1 lentävät jo yhteensä 21 arkipäivävuoroa välillä Oulu-Helsinki, niin mahdollisesti jopa 40 päivittäiseen vuoroon kasvava reittitarjonta tulee hyödyntämään monia tahoja, erityisesti matkailuelinkeinoa. Saavutettavuuden huikea kehitys ja sen hyödyt tullaan poimimaan hyvin laajalla alueella Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa. Arctic Gateway ja sen sisältönä syntyvä tehokas ajallisten etäisyyksien häivyttäminen antaa elinkeinotoiminnan yhteyksille ja samalla julkiselle sektorille lisää vaihtoehtoja ja näin parempia mahdollisuuksia liike- ja neuvotteluyhteyksille sekä kotimaassa että varsinkin ulkomailla. Arctic Gateway tarjoaa kauan odotetut mahdollisuudet säännölliseen reittiliikenteeseen Lapin lentoasemille. "Lapland Airports" ja niitä ympäröivät talousalueet voivat viimeinkin saavuttaa säännöllisen ja ympärivuotisen reittiliikenneyhteyden Oulun kautta Keski-Eurooppaan sekä monien kansainvälisten jatkoyhteyksien Helsinki-Vantaalle. Edellä mainittu mahdollisuus on nyt vain osattava ottaa vastaan. Kehitys ei toteudu itsestään vaan se edellyttää Pohjois-Suomelta toimenpiteitä - muuten tilaisuus voi karata käsistä! Nykyisin hiihtokeskuksiin mennään jopa autolla, mikä merkitsee päivän tai kaksi tien päällä. Pohjoista koskevat saavutettavuuden solmut pitäisi viimeinkin avata. Lisäksi on jatkettava selvittelyjä uusien reittien muodostamiseksi Ruotsin ja Norjan suuntaan. Nykyisin Oulusta pääsee Helsinki-Vantaan kautta suhteellisen joustavasti Pietariin ja Moskovaan. Silti suora lentoyhteys on aina parempi ja sitä on hyvä pitää esillä jatkossakin. Myös Pohjois-Venäjällä on mielenkiintoisia kohteita, jonne toivotaan suoraa yhteyttä. Elinkeinoelämän näkökulmasta Oulun lentoaseman kehittyminen ja erityisesti sen pohjalta saavutettu Air Balticin hub-päätös tuovat mittavia mahdollisuuksia koko Pohjois-Suomelle. Näiden mahdollisuuksien puolesta puhuminen Pohjois-Suomitasolla on erittäin tärkeää ja ajankohtaista. Arctic Gateway -hanke antaa mahdollisuuden kasvattaa Pohjois-Suomen vetovoimaa asiakkaiden saamiseksi niin kotimaasta kuin Keski-Euroopastakin Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Lappiin. Meillä on nyt paljon pelissä, sillä Pohjois-Suomen yhteisen tahtotilan sisältö ratkaisee tarjolla olevan Arctic Gateway -kehityksen! Haluammeko olla globaalisti saavutettavissa ja Keski-Eurooppaa ajallisesti lähellä ympäri vuoden Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa? Lisätietoja: toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, toimitusjohtaja Jaakko Okkonen, Oulun kauppakamari, Oulun Kauppakamari

19 Chleon Automotive saapuu Ouluun Oulu on jälleen houkuttanut uuden kansainvälisen yrityksen avaamaan toimintaansa tänne. Auto- ja kuljetusalan teollisuudelle viestintäteknologiaa suunnitteleva Chleon Automotive avasi ovensa Oulussa tämän vuoden alussa. Vesa Luiro, Chleon Automotive Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja toteaa, että Oulun valinta toimipaikaksi perustui täkäläiseen huipputason hardware-suunnitteluosaamiseen, erinomaisen työvoiman saamiseen sekä avoimeen toimintakulttuuriin, joka Oulussa vallitsee. Chleonilla on päätoimipaikka Suomessa ja toimipisteitä Saksassa, Intiassa ja Singaporessa. Oulun toimipiste sijaitsee Teknologiakylässä. BusinessOulussa päätös otettiin lämpimästi vastaan. -Olemme tyytyväisiä, että maailmanluokan osaamista hakevat yritykset huomaavat, että juuri sitä Oulusta löytyy. Uskomme, että ympäristömme tarjoaa moninaisia mahdollisuuksia kehittää uusia menestyksekkäitä liiketoimintamalleja, sanoo Pauliina Pikkujämsä, BusinessOulun markkinointijohtaja. -Hyvän toimintaympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen on tapa, jolla voimme vahvistaa alueemme menestymistä ja olla kiinnostava toimipaikka Chleonin kaltaisille yrityksille. Lisätietoa: Pauliina Pikkujämsä, Huomisen kilpailukyky luodaan tänään KPMG:n ammattilaiset auttavat yritystäsi toteuttamaan huomisen kilpailu- ja suorituskykyä tukevat ratkaisut jo tänään. Oli kyse sitten yrityksesi tai yhteisösi tilintarkastuksesta, kasvumahdollisuuksista, riskienhallinnasta, verosuunnittelusta tai yritysjärjestelyistä. Ota yhteyttä Tapio Raappana, KHT Isokatu 32 B p kpmg.fi KPMG - Tanja Poutiaisen virallinen yhteistyökumppani Oulun Kauppakamari 19

20 Teksti ja kuvat: Ilona Koivisto Kemissä sijaitsevan teknologiakeskus Digipoliksen toimintaympäristössä on mukana tällä hetkellä reilut 40 yritystä ja organisaatiota, jotka työllistävät noin 500 henkilöä. Viimeisen parin vuoden aikana Digipoliksessa on kehitetty myös oma sosiaalisen median sovellus, jonka avulla yrittäjät voivat verkostoitua. Digipolis satsaa verkostoitumiseen Teknologiakeskus Digipolis tarjoaa yrityksille toi- kaina on yli 200 yritystä, kertoo toimitusjohtaja tuntijoiden kanssa. Aste asteelta edetään esimer- mitila- ja kehityspalveluita ja se on mukana myös Kimmo Heikka. kiksi rahoituksen järjestämiseen, Heikka kertoo. monissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa kor- Digipoliksen vetämässä Kemi-Tornion alue- keakoulukumppaneidensa kautta. yrityspalvelussa aloittavat ja kasvavat yritykset saa- Yritysmaailman Facebook Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat naa- vat ammattitaitoista neuvontaa. Aloittavien yritys- Fennovoima aikoo rakennuttaa ydinvoimalan joko YRITYSESITTELY purimaat Venäjä, Ruotsi ja Norja. -Meillä on tällä hetkellä meneillään noin erilaista tutkimus- ja kehittämishanketta, joita Digipolis vipurahoittaa. Kehitystoiminnan asiak- ten kanssa lähdetään perusasioista. -Ensin selvitetään liikeidea ja analysoidaan, onko se toteuttamiskelpoinen. Sen jälkeen tehdään tietenkin liiketoimintasuunnitelma yhdessä asian- Simoon tai Pyhäjoelle, ja se tietää töitä myös Digipoliksen väelle. Fennovoima-hanke vaatii suuria yritysratkaisuja, joita Digipolis on mukana tekemässä. Vuonna 2008 Kemissä järjestetyssä Heavy 20 Oulun Kauppakamari

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus EGR-rahoitus Sillanrakentaja -pilotissa Sillanrakentaja on Broadcom yhtiöstä irtisanottujen työllisyystilanteen parantamiseen perustuvan EGR-hankkeen toimenpide

Lisätiedot

Paikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654

Paikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654 Rovaniemen kaupunki Kokouskutsu 1 (8) Aika 17.03.2017, klo 13:30 Paikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654 Käsiteltävät asiat 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa Terva ryhmä Leila Helaakoski 2.12.2014 Terva -ryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot