SELOSTUS. Kaavoitus ja mittaus ENTINEN VR:N LASTAUSALUE, tila 1:385 Asemakaavan muutos ja tonttijako

Transkriptio

1 Kaavoitus ja mittaus ENTINEN VR:N LASTAUSALUE, tila 1:385 Asemakaavan muutos ja tonttijako SELOSTUS Dnro: YLEISHAL: 457/2006 Kaavatunnus: Vireilletulosta ilmoittaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaupunginhallitus hyväksynyt Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ENTINEN VR:N LASTAUSALUE Asemakaavan muutos sekä tonttijako Diaarinumero YLEISHAL: 457/2006, 1574/2008/613 Kaavatunnus Asemakaavan muutos koskee: 1. kaupunginosan eli Keskus ja 2. kaupunginosan eli Loutti katu- ja rautatiealuetta, 6. kaupunginosan eli Pöytäalho katu- ja rautatiealuetta sekä 7. kaupunginosan eli Pajala katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 1. kaupunginosan eli Keskus katu- ja rautatiealuetta, 6. kaupunginosan eli Pöytäalho korttelin 665 tontit 1 ja 2 sekä puisto-, katu- ja rautatiealuetta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä hyväksytään seuraavat sitovat tonttijaot: 6. kaupunginosan eli Pöytäalho korttelin 665 tontit 1 ja 2. Laatija: Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, puhelin (09) , sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskustassa rautatieaseman pohjoispuolella, Myllytien, Kirjastokadun, Kulttuuripuiston ja Keskustatunnelin rajaamalla alueella (Kaava-alueen sijainti, liite 1). 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Entinen VR:n lastausalue. Kaavamuutoksen tavoitteena on täydentää keskustan liike- ja työpaikkatoimintoja sekä tutkia mahdollisuudet keskustaympäristöön soveltuvan liike- ja toimistorakennuksen rakentamiseen, liityntäpysäköintialueen tehostamiseen rautatieaseman vieressä sekä Kulttuuripuiston laajentamiseen. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus

3 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Kaava-alueen sijainti 2. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta 3a. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv ) 3b. Ote keskustan osayleiskaavasta (kv ) 4. Voimassa olevat asemakaavat 5. Poistuva kaava 6. Maanomistuskartta 7. Kunnallistekniset verkostot 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9. Havainnekuvat, viitesuunnitelmat (YIT/ Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy 2007) 10. Tonttijakokartta 11. Asemakaavakartta ja määräykset 12. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 13. Asemakaavan seurantalomake 3

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ), kuulutus Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Asemakaava Asemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisuudet liike- ja toimistorakennuksen rakentamiseen, liityntäpysäköintialueen uudelleenjäsentelyyn ja puistoalueen laajentamiseen rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa heti kun se on saanut lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue muodostuu entisestä varastoalueesta, liityntäpysäköintialueesta ja puistikosta, jotka ovat nykyisessä asemakaavassa rautatiealuetta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä rakennuksia. Suuri osa alueesta on rakennettu aseman liityntäpysäköintialueeksi. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on kirjasto, Järvenpää-talo ja rautatieasema. Suunnittelualueen vieressä Kirjastokadun vastakkaisella puolella on asuinkerrostalo ja pysäköintialuetta Luonnonympäristö Alue on suhteellisen tasaista, mutta maanpinta nousee kaakkoon Kulttuuripuistoa kohti. Maanpinnan korkeusasema on välillä mpy. Suunnitellun uuden rakennuksen kohdalla ei ole merkittävää puustoa tai muuta kasvillisuutta. Alueen itäkulmassa, joka rajoittuu Kulttuuripuistoon, on lehtija havupuita. Alueelle on rakennettu leikkipaikka Rakennettu ympäristö Alueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualue on rautatieliikenteen melualueella. Aluetta on käytetty aikaisemmin varastointiin. Alueen läpi on kulkenut pistoraide entiselle Järvenpään valssimyllylle Maanomistus Alueen maanomistajia ovat VR-yhtymä Oy, Suomen Valtio/ Ratahallintokeskus, Järvenpään kaupunki ja Niam/ Co Sponda. Maanomistuskartta, liite 6. Suunnittelualueeseen sisältyvät seuraavat kiinteistöt: M601 Järvenpään kaupunki M602 Järvenpään kaupunki M603 Niam/ Sponda M604 Niam/ Sponda M602 Niam/ Sponda M603 Suomen Valtio/ Ratahallintokeskus M604 YIT Rakennus Oy M601 Järvenpään kaupunki M602 Niam/ Sponda M603 Suomen Valtio/ Ratahallintokeskus Osuuskauppa Perhelä/ Tradeka VR-Yhtymä Oy 4

5 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Ote maakuntakaavasta, liite 2. Järvenpään yleiskaava 2020 Yleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena kaupunginvaltuustossa ja siinä alue on merkitty lähes kokonaan tehokkaaksi yritysalueeksi (TP), jonka asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. Ote yleiskaavasta, liite 3a. Keskustan osayleiskaava Järvenpään keskustan osayleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena valtuustossa Osayleiskaavassa tilan 1:385 pohjoispuoli Myllytien varressa on toimistorakennusten aluetta (KT), jolle on osoitettu rakennusoikeutta 4600 k-m 2 +/-10 % tarkkuudella. Rakentamistehokkuudeksi on osoitettu e = 1,1. Muu osa tilasta on autopaikkojen aluetta (LPA). Tämä alue on osoitettu samalla toimistorakennusten selvitysalueeksi lisämerkinnällä (kt). Alueelle saadaan sijoittaa toimistotilaa, mikäli aseman liityntäpysäköinti toteutetaan kansi- tai kellariratkaisuna. Pysäköintialue on osoitettu autopaikkojen alueeksi ja Kulttuuripuiston viereinen puistikko puistoksi, jolle on osoitettu leikki- ja oleskelualue. Ote keskustan osayleiskaavasta, liite 3b. Asemakaava Suurimmalla osalla suunnittelualuetta on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa alue on osoitettu rautatiealueeksi. Myllytie on katualuetta, jolle on osoitettu rautatien alikulku. Suunnittelualueen eteläreunassa on osoitettu Keskustunnelin kevyen liikenteen alikulku. Voimassa olevat asemakaavat, liite 4 ja poistuva asemakaava, liite 5. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Järvenpään kaupunginvaltuustossa Tonttijako- ja rekisteri Alueella ei ole tonttijakoa. Kaava-alueen tilat on merkitty kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan muuttamista varten. Viitesuunnitelmat YIT Rakennus Oy on teettänyt alueelle viitesuunnitelman (Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy, 2007), jossa alueelle on sijoitettu osin yksi- ja osin nelikerroksinen liike- ja toimistorakennus. Rakennuksen ensimmäinen kerros on myymälätilaa, jonka sisäänkäynnit ovat pysäköintialueen suuntaan. Toimistotilaa on sijoitettu kolmeen kerrokseen liikekerroksen päälle rautatien puoleiseen päätyyn. Rakennus on suunniteltu aivan nykyisen pysäköintialueen viereen, jolloin liiketilojen huoltoliikenne tapahtuu pysäköintialueen kautta. Autopaikat on sijoitettu maanalaiseen kellarikerrokseen, jonne ajo on Myllytieltä. Rakennuksen kokonaiskerrosala on noin 6200 k-m 2. Viitesuunnitelmat ja havainnekuvat, liite 9. Pysäköintialueella on tällä hetkellä 262 autopaikkaa, joista osa poistuu rakentamisen yhteydessä. Alueelle tulee kuitenkin myös uusia autopaikkoja, jolloin maantasossa tulee olemaan kaikkiaan yli 300 ja pysäköintikellarissa noin 90 autopaikkaa. Myllytien yleissuunnitelma laaditaan samanaikaisesti asemakaavatyön kanssa (Suunnittelukeskus Oy). Myllytie rakennetaan osana keskustan kehäväylää. Rakennettavan alueen maaperän pilaantuneisuudesta on tehty selvitys (Suomen IP-Tekniikka Oy 2006). 5

6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksella pyritään lisäämään liike- ja toimistotilaa keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset YIT Rakennus Oy on pyytänyt päivätyllä kirjeellä asemakaavan muuttamista omistamalleen määräalalle tilasta 1:385. YIT Rakennus Oy ja Ratahallintokeskus ovat tehneet keskenään sopimuksen alueen kulku-, huolto- ja pysäköintijärjestelyistä. Hankkeesta on tehty puitesopimus (kh ). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Viranomaiset (Uudenmaan ympäristökeskus, Ratahallintokeskus) Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella vuoden 2006 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Asemakaavatyön aloittamisesta on ilmoitettu kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Vartissa, Viikkouutisissa ja kaupungin internetsivuilla sekä lähettämällä kirje naapurikiinteistöjen omistajille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut koko suunnittelun ajan nähtävänä teknisen toimen palvelupisteessä. Asunto Oy Kirjastokatu 4 on esittänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan mielipiteen, jossa se esittää huolestuneisuutensa liiketilojen huoltopihan aiheuttamasta melu- ja liikennehäiriöstä kadun vastakkaisella puolella asuville. Yhtiö esittää, että huoltoliikenne tulisi hoitaa liikerakennuksen toiselta puolelta tai huoltopiha tulisi kattaa. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä (MRL 62, MRA 30 ) välisenä aikana. Luonnoksesta on saatu kuusi lausuntoa. Mielipiteitä ei ole esitetty. Luettelo mielipiteistä, muistutuksista ja lausunnoista: OAS Asunto Oy Kirjastokatu Luonnos Järvenpään kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa Fortum Sähkönsiirto Oy Järvenpään Vesi Kaupunkiympäristö/ Juhani Koivusaari ja Sakari Leimunen Rakennustarkastaja Ulla Harpila Uudenmaan ympäristökeskus Ehdotus Ratahallintokeskus Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Keski-Uudenmaan pelastuslaitos VR-yhtymä Oy Asunto Oy Kirjastokatu Lausuntojen, mielipiteiden ja muistutusten lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä Viranomaisyhteistyö MRL:n mukaisia viranomaisneuvotteluja ei ole käyty, koska ympäristökeskus ei ole todennut niitä tarpeellisiksi. 6

7 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Keskustan liike- ja toimistotilan lisääminen ja kaupallisten palvelujen parantaminen yleiskaavan ja keskustan osayleiskaavan osoittamista lähtökohdista. Pysäköintipaikkojen järjestäminen aseman tuntumassa. Kulttuuripuiston laajentaminen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Liiketilojen huoltoliikenteen häiriöt naapuriasukkaille tulee minimoida. Rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupunkikuvaan ja alueen viihtyisyyteen. Myllytien liittymäjärjestelyjen turvallisuus tulee varmistaa erityisesti kevyen liikenteen kannalta. Liityntäpysäköintipaikat eivät saa vähentyä. Nyt toteutettavalla hankkeella ei estetä pysäköintialueen mahdollisia kansiratkaisuja tulevaisuudessa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Uudelle liikerakennukselle on tutkittu erilaisia alustavia vaihtoehtoja, joissa liiketilojen huoltoliikenne, ajoyhteys pysäköintikellariin ja toimistotilat on sijoitettu eri tavoin. Päävaihtoehdot ovat ajoyhteyden järjestäminen pysäköintipaikan puolelta, suoraan Myllytieltä tai kummastakin. Toimistokerrokset ovat rakennuksen päädyssä joko Kirjastokadun tai radan puolella. Alustavassa tarkastelussa on varauduttu myös pysäköintikellarin laajentamiseen rakennuksen viereen nykyisen pysäköintialueen alle. Myllytien liittymästä on tehty toimivuustarkastelu (Suunnittelukeskus ). Myllytien yleissuunnitelmassa katu on kaksiajoratainen, keskikorokkeella erotettu pääkatu. Liittymien toimivuutta on tarkasteltu yleissuunnitelman mukaisessa tilanteessa, Pajalantien liittymä liikennevalo-ohjattuna ja pysäköintikellarin ja Kirjastokadun liittymät valo-ohjaamattomina. Vaihtoehtona on tarkasteltu tilannetta, jossa pysäköintikellariin on osoitettu ajomahdollisuus kummallekin Myllytien ajosuunnalle. Tarkastelun perusteella pysäköintikellarin liittymä toimii hyvin kummallakin liittymäratkaisulla Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on lähes kokonaan rautatiealuetta. Liike- ja toimistorakennuksen toteuttaminen Myllytien varteen yleiskaavan ja keskustan yleiskaavan mukaan on keskustan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Kulttuuripuiston laajentaminen ja pysäköintialueiden tehostaminen parantavat ympäristön laatua. Toiminnalliset erot eri vaihtoehtojen välillä syntyvät siitä, miten ajo- ja huoltoyhteydet sijoitetaan. Pysäköintialueen kautta ohjattuina huolto- ja pysäköintiliikenne sekoittuvat ja haittaavat pysäköintialueen järjestämistä ja tilankäyttöä. Kaupan huoltoliikenteen voidaan katsoa aiheuttavan haittaa Kirjastokadun puolella naapuriasukkaille. Ajoyhteys pysäköintikellariin risteää Myllytien kevyen liikenteen väylän kanssa. Kaupunkikuvalliset erot syntyvät korkean toimisto-osan ja huoltopihan sijoittamisesta. Radalta katsoen toimisto-osa rakennuksen radanpuoleisessa päässä on kaupunkikuvallisesti edustavampi ratkaisu. Huoltopihan toteutuksessa joudutaan erityisesti huolehtimaan kaupunkikuvallisista näkökohdista. Ajoyhteyden järjestäminen suoraan Myllytieltä ja huoltoliikenteen järjestäminen Kirjastokadulta niin, että huoltopihalle erotetaan paikka pysäköintialueelta, osoittautui toteutuskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi. 7

8 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Alustava vaihtoehto A Ajoyhteys pysäköintikellariin pysäköintialueelta, kaupan huoltoliikenne pysäköintialueen läpi radan puoleisesta päädystä, toimistotilat Kirjastokadun puolella. + Kaupan huoltoliikenne etäällä asuintalosta. - Huoltopiha heikentää kaupunkikuvaa radalta katsoen. - Ajoluiska vie tilaa rakennuksen sisällä. - Huoltoliikenne ja pysäköintiliikenne sekoittuvat. - Ajoväylät vähentävät pysäköintitilaa. - Pysäköintialueen tulevaisuuden (kansi)ratkaisuihin rajoituksia. Alustava vaihtoehto B Ajoyhteys pysäköintikellariin pysäköintialueelta ja Myllytieltä, kaupan huoltoliikenne pysäköintialueen läpi radan puoleisesta päädystä, toimistotilat Kirjastokadun puolella. + Kaupan huoltoliikenne etäällä asuintalosta. - Huoltopiha heikentää kaupunkikuvaa radalta katsoen. - Huoltoliikenne ja pysäköintiliikenne sekoittuvat. - Ajoväylät ja -luiskat vähentävät pysäköintitilaa. - Pysäköintialueen tulevaisuuden (kansi)ratkaisuihin rajoituksia. - Myllytien kevyen liikenteen turvallisuus varmistettava. Alustava vaihtoehto C Ajoyhteys pysäköintikellariin Myllytieltä, kaupan huoltoliikenne Kirjastokadulta, toimistotilat radan puoleisessa päädyssä. + Kaupunkikuva radalta katsoen parempi, huoltopiha ei näy. + Liityntäpysäköintialue voidaan toteuttaa yhtenäisenä laajana alueena. Ei rajoita tulevaisuuden (kansi)ratkaisuja. - Kaupan huoltoliikenne sijoittuu lähelle asuinkerrostaloa. Toteutuksessa kiinnitettävä huomiota mahdollisten häiriöiden vähentämiseen. - Myllytien kevyen liikenteen turvallisuus varmistettava Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan pohjaksi on valittu vaihtoehto, jossa ajoyhteys pysäköintikellariin osoitetaan suoraan Myllytieltä, kaupan huoltopiha sijoitetaan Kirjastokadun varteen ja toimistotilat sijoitetaan rakennuk- 8

9 sen radanpuoleiseen päätyyn (vaihtoehto C). Tämä ratkaisu mahdollistaa suurimman määrän liityntäpysäköintipaikkoja. Huoltoliikenteen järjestäminen rakennuksen Kirjastokadun puoleisesta päädystä, mikä säästäisi pysäköintitilaa, on korkeussuhteiden vuoksi teknisesti mahdoton järjestää. Valittu ratkaisu edellyttää Myllytien liikenneturvallisuuden varmistamista katusuunnittelun yhteydessä. Myös kaupan huoltoliikenteen mahdolliset häiriöt naapuriasukkaille on pyrittävä minimoimaan mm. aitausten ja istutusten avulla Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu rautatiealueesta (LR), sen viereisestä autopaikkojen korttelialueesta (LPA-35), liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K-20) ja puistoalueesta (VP). Pysäköintialue liittyy ympäristöön Kirjastokadun ja Myllytien kautta. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen ja Myllytien välille on osoitettu ajoyhteys. Liiketilojen huoltoliikenne toimii Kirjastokadun kautta. Pysäköintialueen kautta osoitetaan kevyen liikenteen yhteys asemalle Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 3,4678 ha, josta on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K- 20) 0,4187 ha, puistoaluetta (VP) 0,4670 ha, rautatiealuetta (LR) 1,0684 ha, autopaikkojen korttelialuetta (LPA-35) 1,1642 ha ja katualuetta 0,3495 ha. Suunnittelualueen kokonaiskerrosala on 6200 k-m 2. Alueelle ei tule asukkaita, mutta työpaikkoja tulee muutama kymmenen. Liityntäpysäköintialueelle tulee kaikkiaan noin 300 autopaikkaa. Rakennuksen kellarikerrokseen tulee noin 90 autopaikkaa Palvelut Alueelle tulee päivittäistavaramyymälä ja muita kaupallisia palveluja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamattomalle alueelle toteutetaan keskustan palveluja täydentävä liike- ja toimistorakennus. Kulttuuripuisto laajentuu. Liityntäpysäköintialue tehostuu ja sen läpi osoitetaan kevyen liikenteen yhteydet asemalle. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-20) Alue sijaitsee keskeisellä paikalla rautatien varressa aseman tuntumassa. Asemakaavamääräyksillä pyritään varmistamaan arkkitehtonisesti korkealuokkainen toteutustapa. Rakennuksen kellaritasolle, jonne korttelialueen pysäköintipaikat on sijoitettu, on ajoyhteys Myllytieltä. Rakennuksen ensimmäinen kerros on viereisen pysäköintialueen tasossa. Nelikerroksinen toimisto-osa sijoittuu radan puoleiseen päätyyn, muu osa rakennuksesta on yksikerroksinen. Autopaikkojen korttelialue (LPA-35) Alue on tarkoitettu liityntäpysäköintiin. Alueen koilliskulmaan on osoitettu liiketilojen huoltopiha, jonne on ajoyhteys Kirjastokadulta. Alueen läpi on osoitettu pyöräily-yhteydet. Aseman puoleisessa päässä on tilaa pyörien pysäköintiin Muut alueet Puisto (VP) Kirjastokadun varressa oleva metsäinen alue liittyy viereiseen Kulttuuripuistoon. Alueelle on osoitettu leikki- ja oleskelualue. Rautatiealue (LR) Rautatiealueelle on osoitettu Myllytien eritasoristeys ja Keskustunnelin kevyen liikenteen alikulku voimassa olevan asemakaavan ja nykytilanteen mukaisesti. Katualueet Myllytien katualue on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. 9

10 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueelle ei tule asukkaita. Alueelle tulee keskustan palveluja täydentäviä kaupallisia palveluja ja muutama kymmenen työpaikkaa. Keskeisesti sijaitseva rakentamaton alue kohentuu Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Puistoaluetta laajennetaan ja kunnostetaan virkistyskäyttöön. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alue on rautatien liikennemelualueella, mutta alueelle ei tule asuinrakentamista. Kaupunkikuvallisten haittojen ja liiketoiminnasta aiheutuvien häiriöiden vähentämiseksi liikerakennusten korttelialueella ei sallita ulkovarastointia ja huoltopiha tulee aidata. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Korttelialueelle saadaan sijoittaa liike-, toimisto- ja työtiloja. Kaikki rakenteet on tehtävä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa poltettua tiiltä, keraamista laattaa tai rappausta. Ilmastointi- ja jäähdytyskonehuoneiden ilmanotto- ja poistolaitteet tulee suunnata poispäin läheisestä asuinrakennuksista. Maanpäälliseen kellarikerrokseen saadaan rakentaa pysäköintitiloja ja työntekijöiden sosiaalitiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Ulkovarastointia ei sallita alueella. Korttelialueen kautta tulee sallia ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Autopaikkoja on järjestettävä vähintään 1 ap/ 50 k-m 2 päivittäistavarakaupan tilaa, 1 ap/ 60 k-m 2 liiketilaa ja 1 ap/ 95 k-m 2 toimisto- ja työtilaa. PUISTO. RAUTATIEALUE. AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE. Korttelialueen kautta tulee sallia ajo- ja huoltoyhteys siihen rajoittuville tonteille. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 10

11 Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, katuaukion, torin tai puiston nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennuksen, rakennusten tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. Merkinnällä osoitetaan rakennuksen nelikerroksisen radanpuoleisen julkisivun ja yksikerroksisen myymäläjulkisivun korkeudet. Rakennusala. Katu. Huoltoliikenteelle varattu alueen osa. Alue on aidattava vähintään 180 cm korkuisella umpinaisella aidalla. Aluetta ei saa käyttää ulkovarastointiin. Merkinnällä on osoitettu liikerakennuksen huoltopihan alue. Aitaamisvelvoitteen ja ulkovarastointikiellon tarkoitus on vähentää huoltoajosta lähinaapureille mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä. Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa. Autopaikkojen korttelialueella ja rautatiealueella kulkevat kevyen liikenteen reitit on osoitettu kaavassa merkinnöillä, joiden sijainti on ohjeellinen. Eritasoristeys. Kadun tai liikennealueen alittava kevyen liikenteen yhteys. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Myllytien varteen on osoitettu liittymäkielto muilta osin kuin pysäköintikellarin ajoyhteyden kohdalla. 11

12 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Suurin osa Kulttuuripuiston viereen suunnitellusta uudesta puistoalueesta on merkitty leikki- ja oleskelualueeksi. Alueella on leikkipaikka. Istutettava alueen osa. Pysäköintialueen keskiosat, puistoalueeseen rajoittuva pysäköintialueen osa ja liikerakennuksen huoltopihan ympäristö on merkitty istutettaviksi, jotta alueesta tulisi viihtyisämpi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Lähiympäristön suunnitteluohjeet ja suositukset. Toteutustapa esitetään kaavan havainneaineistossa. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista heti kun tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Rakennustyöt tehdään vaiheittain niin, että liityntäpysäköintialueelle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä ja pysäköintipaikkojen määrä pysyy töiden ajan mahdollisimman suurena. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat palvelujen ja työpaikkojen toteutuminen, liikennemäärät ja pysäköintipaikat, ja käyttäjien palaute. Järvenpäässä , tarkistettu Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti 12