Askola. Palveluverkkoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Askola. Palveluverkkoselvitys 2014 2025"

Transkriptio

1 Askola Palveluverkkoselvitys

2 PALVELUVERKKOSELVITYS 2 Tiivistelmä Askolan kunnan palveluverkkoselvityksen tarkoituksena on luoda yleiset tavoitteet kunnan kiinteistöjen omistamiselle ja hoidolle. Selvitys luotiin osana Itä-Uudenmaan kuntien yhteistä yhdistymisselvitystä. Selvityksessä ei oteta kantaa yksittäisten rakennusten kohtaloon vaan koetetaan luoda yleinen toiminta- ja päätöksentekomalli, jota voidaan soveltaa investointi- ja korjauspäätöksiä tehtäessä. Malli sisältää kuvauksen tavasta ja tasosta, jolla kiinteistönpito hoidetaan. Työ aloitettiin keräämällä kaikki mahdollinen tieto kiinteistökannasta. Tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä tilakeskuksen palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla keskeisiä asiakkaita sekä teknisen toimen ja palveluntuottajan johtoryhmää. Kerättyjen tietojen pohjalta määriteltiin vaihtoehtoiset toimitilaverkkojen mallit, joita lähdettiin tutkimaan. Askolan kiinteistöt muodostavat merkittävän osan kunnan varallisuudesta. Askolan kiinteistömassasta noin puolet on valmistunut ennen 1960-lukua. Pieni kiinteistömassa on pystytty toistaiseksi pitämään melko hyvällä kunnallisella tasolla, mutta tehostamishaasteet tulevat näkymään tulevaisuudessa myös Askolassa. Selvityksessä tarkasteltiin kiinteistökantaa, jonka laajuus on noin bruttoneliötä. Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n yhdessä luomalla simulaatiomallilla tutkittiin eri mallien vaikutukset toiminta- ja kiinteistökustannuksiin. Mallien perusteella koulu- ja päiväkotiverkossa voitaisiin säästää vuodessa 0,7 0,9 miljoonaa euroa ja luopua kiinteistöneliöstä. Jotta selvityksen mukainen palveluverkko voitaisiin toteuttaa, tarvitaan uusi investoimisen ja kiinteistönpidon toimintamalli. Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Investoinnit ja kiinteistöpito tukevat toimintaa. Raportin lopussa on kuvattu uuden toimintamallin käyttöönotolle välttämättömät toimenpiteet vuosille

3 PALVELUVERKKOSELVITYS 3 SISÄLLYS Yleistä palveluverkkoselvityksistä Suomessa... 4 Selvityksen sisältö ja tavoitteet... 8 Kiinteistönpidon kustannusanalyysi Toimitilakustannukset, korjausvelka ja poistot Kiinteistönpidon toiminta-analyysi Nykytilanteen kuvaus Yhteenveto itsearviosta ja käyttäjien arviosta Kiinteistönpidon kokonaisanalyysi Toimitilojen sijainti ja väestöpohja Toimitila-analyysi Johtopäätökset kiinteistöjen tilanteesta Kolme mahdollista toimitilaverkkoa Simulaatiomalli Nykyiset toiminnan kustannukset Tiivis malli Välimalli Väljä malli Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen mallien vertailu Yhteenveto malleista Uusi kiinteistönpidon toimintamalli Vuosien 2014 ja 2015 toimenpiteet Vuosien toimenpiteet Vuosien tilanne Yhteenveto toimenpiteistä Lähteet LIITE 1: Toimitilojen sijainti ja väestöpohja LIITE 2: Taustatiedot ja toimitilakustannukset LIITE 3: GRANLUND Timanttimalli... 73

4 PALVELUVERKKOSELVITYS 4 Yleistä palveluverkkoselvityksistä Suomessa Lähtökohtia Kuntien kiinteistöjen tila ei tunnu täysin tyydyttävän ketään. Monet käyttäjät valittavat terveysongelmista, joita kosteusvauriot ja muut huonokuntoisten rakennusten ongelmat aiheuttavat. He eivät ole myöskään tyytyväisiä palveluihin, joita he saavat. Suurin ongelma liittyy kiinteistöjen toiminnallisuuteen: vanhentuneissa ja huonokuntoisissa kiinteistöissä on vaikeaa tuottaa palveluita laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tilapalveluiden osalta näkökulma on hieman toisenlainen. Heidän pitäisi hoitaa puutteellisilla resursseilla suurta rakennuskantaa. Investointirahaa ei ole tarpeeksi ja suunnittelut korjaukset eivät siirry käytäntöön. Varojen ollessa niukkoja, tuntuvat käyttäjien aina kasvavat tarpeet ja lisäpyynnöt haastavilta. Oman ongelmansa luovat kuntien ilmastotavoitteet. Kunnille asetetaan velvoitteita kiinteistöjensä energiatalouden parantamiseen. Tämä merkitsee yleensä kalliita investointeja rakennusten ulkokuoreen ja kiinteistötekniikkaan. Kuntien lainakanta on kääntynyt viime vuosina nousuun, joka osaltaan asettaa haasteita tuleville investoinneille. Jos kiinteistöjen tilanne yllättävästi huononee, esim. kouluja joudutaan sulkemaan, on vaarana että tehdään paniikkitilanteessa vääriä valintoja. Myös kuntien toimintaympäristö on muuttunut. Aikaisemmin peruskorjausja uudisrakennushankkeisiin oli saatavissa valtionapuja, nyt ne ovat lähes poistuneet. Lisäksi lainakannan kasvu johtaa korkomenojen kasvuun. Näin ollen suureen lainamäärään sisältyy varsinkin korkojen kääntyessä nousuun merkittävä riski. Myös uudet energiadirektiivit asettavat paineita korjata kiinteistöt nopeassa tahdissa. Ratkaisumalleja Mikä ratkaisuksi? Yleisesti ottaen malleja on tarjolla useita. Kiinteistökannan tehostaminen ja/tai karsiminen olisi yksi keskeinen keino, mutta se pitäisi tapahtua hallitusti ilman, että palvelutaso kärsii.

5 PALVELUVERKKOSELVITYS 5 Ulkoalue 0,1 % Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöjen kulut 10 % Kunnossapito 1,8 % Jätehuolto 0,1 % Vesi 0,2 % Sähkö 1,1 % Siivous 3,5 % Lämpö 1,9 % Yleishoito 0,1 % Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan kulut 90 % Kuva 1 Kokonaiskustannusten jakautuminen toiminnan ja kiinteistöjen kesken ilman pääomakuluja Kiinteistökulut ovat kuitenkin yleisesti vain noin % kuluista, eikä kiinteistönpito saisi vaikuttaa haitallisesti muuhun %:iin. Energiatavoitteitakin on vaikeaa saavuttaa ilman suurempia kunnostuksia. Väestön kasvu ja toisaalta vähentyminen eri alueilla voi johtaa tilanteeseen, jossa nykyinen kiinteistökanta sijaitsee lopulta tarpeeseen nähden väärässä paikassa. Väestönkasvukaan ei välttämättä enää johda kunnan tuloslaskelman kannalta positiiviseen lopputulokseen, kun tulevaisuuden kustannuspaineita on mahdoton arvioida. Kuntien käytettävissä olevat tulot eivät ole kasvamassa, menot ja velvoitteet kylläkin ovat. Suuri velkataakka voi johtaa ensisijaisesti joko palvelujen määrän ja laadun supistuksiin ja/tai verotuksen korkeaan tasoon. Tuntuu siltä, että kuntien palveluverkkojen kohtaamiin ongelmiin ei ole olemassa ratkaisuja. Rahaa ei ole ja tarpeet kasvavat koko ajan. Äkillisten, suurtenkin riskien uhka kasvaa. Uusi tie Kun ongelma tuntuu omista lähtökohdistaan mahdottomalta ratkaista, yksi vaihtoehto on laajentaa näkökulmaa. Entä jos kyse ei olekaan pelkästään kiinteistöistä? Kiinteistökulut ovat vain pieni osa kuntien toimintabudjetista. Ne kuitenkin vaikuttavat suuresti tapaan ja tehokkuuteen, joilla palvelut voidaan tuottaa. Jos ylivoimaisesti suurimman menoerän eli palvelutuotannon tehokkuutta saataisiin nostettua edes hivenen, säästynyt rahasumma olisi kuitenkin suuri verrattuna kiinteistökuluihin. Jos hetkeksi unohdetaan nykyisen kiinteistökannan asettamat rajoitteet, voidaan palveluverkko suunnitella tehokkaimmalla mahdollisella tavalla nykyinen ja tuleva väestö huomioon ottaen. Tämän jälkeen voidaan ottaa tarkasteluun olemassa oleva kiinteistökanta ja esittää kysymys, kuinka suuri muutos kiinteistöihin vaaditaan, jotta ihanteellisin mahdollinen palvelutuotannon malli voidaan toteuttaa. Sen sijaan, että yritetään paikkaamalla ja parsimalla pitää vanha takki kunnossa, mennään kauppaan ja ostetaan uusi takki. Kun muistetaan kulujen suhde 20 % kiinteistöt / 80 % toiminta, niin toiminnan kulujen 5 % säästö luo mahdollisuuden investoida kiinteistöihin 25 % enemmän. Tämä mahdollistaa suuretkin peruskorjaus- ja uudisraken-

6 PALVELUVERKKOSELVITYS 6 nusinvestoinnit. Lisäksi on otettava huomioon, että uudet tai täysin korjatut kiinteistöt kuluttavat vähemmän energiaa ja ovat helpompia huoltaa. Laatu paranee sekä toiminnassa että toiminnan ympäristössä. Home- ja kosteusongelmista päästään eroon. Jos investointiohjelmassa onnistutaan hyvin, voi lopputuloksena olla kokonaiskulujen huomattava säästö ja merkittävä toiminnan laadun nosto. Onko uusi tie mahdollinen? Miten säästöjä voi syntyä rakennuskantaa muuttamalla? Palkkakulut ovat joka tapauksessa suurin kuluerä. Valitettavasti näin ei ole. Vaikka esim. luokka- tai päiväkotiryhmien kokoa ei kasvatettaisi yhtään, varsinaista tuottavaa työtä tekevien lisäksi tarvitaan paljon muita tukipalveluja. Näitä on suhteessa vähemmän ideaalisesti mitoitetuissa yksiköissä. Jos halutaan laittaa rahat toimintaan eikä rakenteisiin, on yksikköjen koko harkittava tarkkaan. Myös palvelutarpeen määrän muutokset on helpompi hallita suuremmissa yksiköissä. Kun koulujen ryhmäkoko halutaan pitää pienenä, esim. alle kolmessakymmenessä oppilaassa, johtaa oppilasmäärään kasvaminen lopulta lisäluokkien perustamiseen. Yksisarjaisessa koulussa joudutaan kolmenkymmenen oppilaan luokka jakamaan kahtia ja seurauksena on pienimmillään oppilaan luokkia. Kolmisarjaisessa koulussa jaetaan vastaavassa tilanteessa oppilaat kolmen luokan sijasta neljään luokkaan ja kukin luokka on oppilaan suuruinen. Isommassa yksikössä voidaan luokkakokojen vaihtelua hallita paremmin ja jakaa siis opettajien työpanosta tasaisemmin useammalle oppilaalle kaikissa tilanteissa. Samaa ajattelua voidaan soveltaa myös muussa palvelutuotannossa, kuten päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa. Henkilökulut ovat kunnan suurin menoerä ja jos halutaan saada aikaan laadukasta ja tehokasta palvelutuotantoa on henkilökunnan panos pyrittävä jakamaan mahdollisimman tasaisesti asiakkaiden kesken. Jos yksikkökoot kasvavat, eikö se laske palveluiden laatua ja saatavuutta? Liikennekin lisääntyy, kun joudutaan kulkemaan pidempiä matkoja. Ihan näin ei asia ole. Alueellinen saatavuus voi vähentyä, mutta saatavuuteen kuuluu myös ajallinen näkökulma. Pieniin yksiköihin ei voida taata riittävästi palveluita, joten odotusajat pitenevät. Matkasta säästynyt aika hukkuukin odotusaikoihin. Joitain palveluita, esim. opetuksen tukipalveluita, voi jäädä jopa kokonaan saamatta. Nykyaikana tietotekniikan käyttö lisääntyy. Riittävää teknistä varustelua ja teknistä tukea ei voida taata hajanaisessa palveluverkossa. Pienten yksikköjen välillä syntyy väistämättä myös liikennettä, koska kaikki eivät kuitenkaan käytä tai heidän ei anneta käyttää lähintä palvelua kun esim. johonkin kauempana sijaitsevaan kouluun halutaan lisää oppilaita. Vastoin yleistä käsitystä pienissä kouluissa onkin yleensä isommat kuljetuskustannukset kuin suurissa kouluissa. Harvemmassa palveluverkossa palveluyksiköt voidaan sijoittaa pääliikenneväylien varteen, jossa on toimivampi julkinen liikenne. Vaikka investointiohjelma olisi kuinka hyvä, niin pelko on, että laskelmat eivät pidä paikkaansa ja rakennusbudjetit ylitetään. Uudet energiamääräyksethän todennäköisesti antavat peruskorjauksille entistä kovemmat kriteerit ja tämä johtaa budjettien ylityksiin. Rakennusbudjettien ylittyminen on johtunut tähän asti siitä, että vuosikorjausluonteisin minimikorjauksin on koetettu selvitä tilanteessa, jossa rakennukset ovat käytännössä täydellisen peruskorjauksen tarpeessa. Uusi toimintamalli lähtisi kaikkien rakennusten korjaamisesta uutta vastaavaan kuntoon, jolloin budjetit ovat paljon realistisemmalla pohjalla ja uudet energiavaatimukset voidaan helpommin ottaa huomioon.

7 PALVELUVERKKOSELVITYS 7 Tarvitaan uusi toimintamalli Kuntien on välttämätöntä alkaa tarkastella koko palveluverkkoa. Kuntien pitää löytää säästöjä, mutta kuitenkin pystyä turvaamaan riittävä palvelutaso myös tulevaisuudessa. Tässä palveluverkkoselvityksessä esitetään laskelmia siitä, minkälaisia säästöpotentiaaleja Askolan kunnan kiinteistö- ja palveluverkosta on mahdollista löytää. Jos halutaan tarjota kunnan jäsenille palveluita tasapuolisesti ja laadukkaasti, on huomio siirrettävä rakenteiden ylläpitämisestä palveluihin. Palveluverkko ja palvelu tulevat ensin, kiinteistöt ovat tukitoiminto.

8 PALVELUVERKKOSELVITYS 8 Selvityksen sisältö ja tavoitteet Askolan kunnan palveluverkkoselvitys laadittiin keväällä 2014 Itä- Uudenmaan kuntien ja kaupunkien yhdistymisselvitystä varten. Selvityksessä analysoitiin Askolan kunnan kiinteistöt ja palvelut erityisesti koulujen ja päiväkotien osalta. Palveluverkkoselvitykset tehtiin vuoden aikana Askolan lisäksi myös Sipoossa, Porvoossa, Loviisassa, Lapinjärvellä ja Myrskylässä. Selvityksen tavoitteena oli luoda Askolan kunnalle vaihtoehtoisia perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkorakenteita nykyisen toiminnan säästöpotentiaalin selvittämiseksi. Palveluverkon vaikutuksia tarkastellaan sekä toiminnan että kiinteistöjen kannalta. Toiminnan laskelmat ovat tärkeitä, koska toiminnasta syntyy valtaosa kustannuksista. Samanlaisen selvityksen ovat aikaisemmin tehneet myös Keski-Uudenmaan kahdeksan kuntaa, sekä Hollolan, Kirkkonummen ja Mynämäen kunnat sekä Akaan ja Valkeakosken kaupungit. Iisalmen kaupunki on osallistunut hankkeeseen pienemmällä osuudella. Osallistuneista kunnista on saatu arvokasta vertailutietoa, johon myös Askolan tuloksia on voitu peilata ja tuoda sitä kautta lisäarvoa lopulliseen raporttiin. Työ aloitettiin keräämällä tarvittavat tiedot kunnan kiinteistökannasta. Tilojen käyttäjille lähetettiin sähköinen kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä toimitilaorganisaation palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla kunnan virkamiehiä sekä keskeisiä asiakkaita. Haastattelutilaisuus järjestettiin koulujen, päiväkotien, muiden kiinteistöjen sekä toimitilaorganisaation edustajille Haastattelussa kysyttiin käyttäjien mielipidettä tiloista ja kiinteistöpalveluista, ja verrattiin mielipiteitä kyselyissä saatuihin tuloksiin. Näin pystyttiin muodostamaan yleiskuva kiinteistöjen ja kiinteistönpidon tilasta. Tietojen keruun jälkeen konsultti määritteli kolme laskennallista toimitilaverkkoa, johon Askolan nykyistä tilannetta verrattiin. Tämän jälkeen määritellyille laskennallisille malleille tehtiin ennusteet, määriteltiin investointitarpeet ja arvioitiin vaikutukset kunnan talouteen. Työn lopputulos esiteltiin Askolan edustajille tammikuussa Palveluverkkoselvityksen raportti kirjoitettiin saatujen tulosten, palautteen ja yhdessä valittujen periaatteiden pohjalta. Palveluverkkoselvityksen tekemisestä vastaavina konsultteina toimivat Heikki Lonka ja Antti Andelin Granlund Oy:stä. Alikonsulttina toimi varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen toiminnan analysoinnin osalta Sirpa Romppainen Kuntamaisema Oy:stä. Työtä seurasi koko ajan ohjausryhmä, joka valmisteli tilaisuudet ja teki lopulliset päätökset tilaisuuksissa syntyneen aineiston perusteella. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa.

9 PALVELUVERKKOSELVITYS 9 Ohjausryhmä: Esko Rautiainen Jouni Martikainen Anne Perjopuro Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Sivistystoimen johtaja Granlundin puolelta yhteyshenkilöinä toimivat Heikki Lonka ja Antti Andelin. Laskelmat perustuvat vuoden 2012 tilinpäätökseen. Kaikki laskelmat, mitoitukset ja mallit on tehty vuoden 2012 tasoon vertailtavuuden säilyttämiseksi.

10 Lapsimäärä Lapsikohtainen kustannus vuodessa Oppilasmäärä Oppilaskohtainen kustannus vuodessa PALVELUVERKKOSELVITYS 10 Kiinteistönpidon kustannusanalyysi 300 oppilaat ylläpitokulut per oppilas vuodessa Lin. (ylläpitokulut per oppilas vuodessa) Askolan koulu Monninkylän koulu Kirkonkylän koulu Särkijärven koulu Juornaankylän koulu Vahijärven koulu 0 Kuva 2: Askolan koulujen ylläpitokulujen suhde oppilasmäärään Mitä enemmän oppilaita tai päiväkotilapsia yksikössä on, sitä vähemmän on myös neliöitä lasta kohden ja näin ollen lapsikohtaiset ylläpitokulutkin ovat pääsääntöisesti pienemmät. Askolankin kohdalla trendiviiva on lievästi nouseva ja osoittaa samansuuntaisen ilmiön. Askolan koulun kohdalta tiloissa on paljon myös kansalaisopiston toimintaa, jotta ei käyttäjämäärissä ole huomioitu oppilaita/ lapsia ylläpito-kulut/ oppilas/ lapsi/a Lin. (ylläpito-kulut/ oppilas/ lapsi/a) Sateenkaaren päiväkoti Päiväkoti Karpalo Päiväkoti Puolukka Päiväkoti Tammenterho Kuva 3: Askolan päiväkotien ylläpitokulujen suhde oppilasmäärään

11 Bruttoala Neliökustannus vuodessa PALVELUVERKKOSELVITYS ,00 Oppilas- ja lapsikohtaiset ylläpitokulut 1 200, , ,00 600,00 400, Askola IUK Vertailuaineisto KUUMA 200,00 0,00 Koulurakennukset Päiväkodit Kuva 4: Oppilaskohtaiset ylläpitokulut vuodessa vertailuaineistossa Askolassa ylläpitokulut oppilasta kohden ovat päiväkodeissa keskimäärin 180 matalammat ja kouluissa keskimäärin 300 matalammat verrattuna Itä-Uudenmaan keskiarvoon Bruttoala ylläpitokulut per neliö vuodessa Lin. (ylläpitokulut per neliö vuodessa) Askolan koulu Monninkylän koulu Kirkonkylän koulu Särkijärven koulu Juornaankylän koulu Vahijärven koulu 0 Kuva 5: Askolan koulujen pinta-alan suhde ylläpitokuluihin Askolassa pinta-alan ja neliökohtaisten kustannusten suhde on vertailuaineistosta poikkeava. Pääsääntöisesti suuremmissa yksiköissä neliökustannus on halvempi, mutta Askolan aineiston perusteella tilanne on päinvastainen. Kirkonkylän koulun osalta ylläpitokuluja kohottaa asuinrakennusten lämmityskustannukset.

12 Bruttoala Nelikökustannus vuodessa PALVELUVERKKOSELVITYS Bruttoala ylläpitokulut per neliö vuodessa Lin. (ylläpitokulut per neliö vuodessa) Päiväkoti Tammenterho Sateenkaaren päiväkoti Päiväkoti Karpalo Päiväkoti Puolukka Kuva 6: Askolan päiväkotien pinta-alan suhde ylläpitokuluihin Päiväkotien kohdalla aineistossa on löydettävä pääsääntöisesti kasvava trendi pienten tilojen kalliimmalle neliöhinnalle , ,87 13, Loviisa Pornainen Sipoo Porvoo Askola Lapinjärvi Myrskylä Kuva 7: Oppilaskohtainen tilankäyttö vertailukunnissa Askolan kouluverkon tilamitoitus on hieman vertailuaineiston keskiarvoa tiukempaa. Askolan kouluissa on keskimäärin 15,9 bruttoneliömetriä oppilasta kohden, kun vertailun alimmalla, Myrskylässä, vastaava luku on 13,3. Myrskylän tilankäyttöä voisi vielä suunnitteluohjeiden mukaan hieman tiivistää, joten voidaan todeta, että Askolan kouluverkossa olisi optimointivaraa vähintään 4-5 bruttoneliömetriä jokaista oppilasta kohden. Itä-Uudenmaan tasolla pienet kunnat näyttävät pääsääntöisesti olevan koulujen osalta suuria tilatehokkaampia. Koulujen väljä tilankäyttö on Suomessa laajalti levinnyt ja yleisesti tunnistettu ilmiö, mutta taloudellisesti tiukkoina aikoina olisi erityisesti syytä muistaa, että jokainen ylimääräinen neliömetri maksaa. Verkon tehokkaammalla suunnittelulla voitaisiin säästää huomattavasti ylläpitokuluissa, tai toisaalta voidaan sanoa, että kiinteistöihin mahtuisi paljon nykyistä suurempi käyttäjämäärä.

13 Bruttoalaa per lapsi PALVELUVERKKOSELVITYS 13 Kokonaisuuden kannalta kaikkein tärkeintä olisi tehostaa erityisesti suurten koulujen tilankäyttöä. Pienissä kouluissa kokonaistaloudellinen vaikutus ei ole niin suuri ja toisaalta niiden oppilasmäärissä on usein suurempia vuotuisia vaihteluita , ,75 12, Pornainen Myrskylä Sipoo Lapinjärvi Loviisa Askola Porvoo Kuva 8 Lapsikohtainen tilankäyttö vertailukunnissa Päiväkotien tilamitoitus on nykyisellään tiukkaa verrattuna Itä-Uudenmaan muihin kuntiin. Verrattuna vertailun väljimpään kuntaan Pornaisiin, Askolan lapsikohtainen tilanmäärä on lähes puolet tästä. Vain kaupunkirakenteella toimiva Porvoo pääsee vertailussa vielä hiukan parempaan tilatehokkuuteen. RT-kortiston päiväkotien suunnittelunohjeen mukaisesti tilantarve suurissa, yli 120 lapsen yksiköissä olisi vähintään noin 11,5 bruttoneliötä lasta kohden, joten Askolan päiväkodit ovat erittäin tehokkaassa käytössä. Toimitilakustannukset, korjausvelka ja poistot Askolan kunnan toimitilojen ylläpitokustannukset arvioitiin vuoden 2012 toteutuneiden tilinpäätöskustannusten perusteella. Tässä tarkastelussa olleiden kiinteistöjen ylläpitokustannukset olivat vuonna 2012 noin 1,2 M. Kiinteistöjen yleinen ylläpidon kustannusindeksi on noussut vuosien aikana 21,6 % 1. Vuosien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua kustannusten nousun vauhdissa, sillä vuoden 2011 aikana kustannukset nousivat lähes 10 %, kun taas vuoden 2012 aikana kustannukset nousivat vain 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten jatkuva nousu tuo haasteita kuntien ylläpidon kustannuksien hallinnalle. 1 Tilastokeskus , Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

14 PALVELUVERKKOSELVITYS 14 5,6 % 2,1 % 12,3 % 22,8 % 57,2 % Koulut Hoitoalan rakennukset Päiväkodit Hallintorakennukset Muut rakennukset Kuva 9: Askolan ylläpidon kustannukset rakennustyypeittäin Rakennustyypeittäin tarkasteltuna ylläpidon kustannuksista yli kaksi kolmasosaa (70 %) muodostuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kiinteistöistä. Myös hoitoalan rakennuksista syntyy merkittävä kustannuserä (23 %). Kuluerittäin tarkasteltuna siivous on suurin yksittäinen kuluerä, joka vastaa myös muiden kuntien tilannetta noin 30 % osuudella. Sähkön, lämmön ja vedenkulutuksen yhteenlaskettu osuus on vajaa puolet ylläpidon kokonaiskustannuksista (42 %). Kiinteistönhoidon osuus on seuraavaksi suurin noin 18 % osuudella. Askolan kohdalla ulkoisen tuottajan kiinteistönhoidon sopimuksesta johtuen esimerkiksi ulkoalueiden hoidon kustannukset ovat tässä kuluerässä mukana. 2,6 % 1,5 % 1,5 % 14,0 % 18,2 % 5,5 % 26,9 % 29,9 % Siivous Lämpöhuolto Yleishoito ja valvonta Sähköhuolto Kunnossapito Vesihuolto Jätehuolto Yhteistehtävät Kuva 10: Askolan ylläpidon kuluerät Yksittäisiä rakennuksia tarkasteltaessa yli puolet ylläpidon absoluuttisista kustannuksista muodostuu neljän kustannuksiltaan suurimman kohteen

15 PALVELUVERKKOSELVITYS 15 kustannuksista. Ylläpitokustannuksiltaan suurimmat kohteet ovat Askolan koulu, Palvelukeskus Mäntyrinne, Monninkylän koulu ja Kirkonkylän koulu. Kustannusrakenne on samankaltainen vertailukuntiin verrattuna, jolloin suurimmat kustannukset aiheuttavat yksiköt ovat kouluja ja terveydenhuollon kiinteistöjä. Suhteellisia kustannuksia tarkasteltaessa ( /brm²) päiväkotien kustannukset nousivat suurimmiksi yhdessä terveysasema kanssa. Päiväkoti Puolukan neliökustannus vuonna 2012 oli 97,4 / brm², joka oli yksittäisistä kiinteistöistä suurin. Askolan koulu 21,2 % 24,8 % Palvelukeskus Mäntyrinne Monninkylän koulu 4,3 % Kirkonkylän koulu 5,2 % Terveysasema 6,6 % 16,1 % Kirjasto-lukiorakennus, hammashoitola 6,7 % 7,0 % 8,1 % Särkijärven koulu Kunnanvirasto Muut kiinteistöt Kuva 11: Askolan ylläpitokustannukset kiinteistöittäin Suhteessa muihin kuntiin Askolan ylläpidon suhteelliset kustannukset ovat keskimäärin vertailukuntia ja Itä-Uudenmaan kuntia pienemmät. Yksittäisiä rakennustyyppejä tarkastellessa voidaan huomata, että päiväkodit ovat hieman vertailun tasoa kalliimmat, mutta muut yksiköt vertailun edullisimpia. Yleisesti kuntasektorille verrattuna Askolan tilaaja-tuottaja-mallin edellyttämät sopimushinnat selittävät osaltaan kustannusten edullisuuden vertailukuntiin verrattuna. Pienen kunnan osalta käytettävissä olevat resurssit ovat suurempia kuntia heikommat, mutta Askolan voi katsoa pärjäävän tällä osa-alueella merkittävän hyvin.

16 PALVELUVERKKOSELVITYS 16 80,00 74,88 Ylläpitokustannukset vuodessa /brm² 70,00 Vertailuaineisto Askola IUK KUUMA 60,00 50,00 54,85 49,67 48,89 50,83 40,00 30,00 29,19 20,00 10,00 0,00 Kuva 12: Suhteelliset ylläpitokustannukset rakennustyypeittäin (Askola vs. vertailuaineisto) Ylläpitokulujen tarkempi kustannusanalyysi sekä kustannusten erittely on esitetty liitteessä 2. Askolan kohdalla ei toistaiseksi ole arvioitu kiinteistöjen korjausvelkaa. Neliömäärästä tarkasteltuna Askolan kiinteistömassasta puolet on rakennettu ennen 1960-lukua. Kiinteistöjen iästä johtuva korjausvelka alkaa kertyä heti rakennusten valmistuttua, joten laaja-alaisen korjausvelkatarkastelun suorittaminen lähitulevaisuudessa olisi suotavaa, sillä korjausvelan määrittäminen on eräs tarkoituksenmukaisimmista menetelmistä kiinteistöomaisuuden kunnon tarkastelemisessa. Tarkastelu toimii kiinteistöomaisuuden kunnon mittarina yhdistettynä rahoitustarpeeseen, joten se auttaa myös ohjaavana apuvälineenä investointitarpeen arvioinnissa ja investointien kohdistamisessa oikeisiin kohteisiin.

17 Kem2 %-osuus PALVELUVERKKOSELVITYS Kiinteistömassan kasvu - % Asuinrakennukset Muut rakennukset Hoitoalan rakennukset Päiväkodit Koulurakennukset Liikuntarakennukset Kiinteistömassan kehitys Kokoontumisrakenn ukset Hallintorakennukset Vuosi Kuva 13 Kiinteistömassan kehitys vuosittain Askola käyttää kiinteistöjen kunnossapitoon ja yleishoitoon noin euroa vuodessa eli noin 11,6 euroa per bruttoneliö, jota voidaan pitää melko matalana, sillä vertailukuntien keskiarvo on noin 17 euroa neliöltä. Kustannusten alhaisuutta ei voi pitää ainoastaan kustannustehokkuutta ilmaisevana asiana, sillä kunnossapidon alhaiset kustannukset voivat pitkällä aikavälillä näkyä kiinteistöjen kunnossa, mikäli kiinteistöjen peruskorjaukseen tarvittavista resursseista on tingitty. Ylimitoitetut koulukiinteistöt, joiden käyttö ja kunnossapito ei ole suunnitelmallista, vaikuttaa Askolan ydinpalveluiden toimintaa. Päiväkotien kohdalla lapsikohtainen tila on vertailuaineiston alhaisin. Askolan kiinteistöjen ylläpito on edullisempaa kuin Itä- Uudellamaalla ja vertailukunnissa keskimäärin. Huomioitavaa on, että johtuuko kustannustehokkuus aidosti tehokkaasta toiminnasta vai pitkällä tähtäimellä liian niukasta kunnossapidosta. Konsultin suositukset: Ylläpito- ja kunnossapitotoimintaa sekä tilankäyttöä on tehostettava etenkin suurten yksiköiden kohdalla. Kustannustietojen tarkempi erittely ja seuranta helpottaisivat mahdollisten poikkeamien havainnointia ja parantaisivat kustannusmittarien ohjausvaikutusta.

18 PALVELUVERKKOSELVITYS 18 Kiinteistönpidon toiminta-analyysi Nykytilanteen kuvaus Askolan kiinteistönpidon tehtävät kuuluvat käytännössä tekniselle toimelle joka toimii tilaaja-tuottaja-mallissa tilaajana. Ylläpidon ja infran tuottajana on ollut vuodesta 2005 lähtien Coor Service Management. Yhteenveto itsearviosta ja käyttäjien arviosta Askolan kiinteistönpidosta tehtiin analyysi käyttäen apuna Granlundin Timantti-mallia (liite 3). Timanttimallissa on kuusi sakaraa, jotka ovat kiinteistöpalvelut, korjaustarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, sopimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaisella sakaralla on asteikko (tasot 1-5), jolla mitataan kyseisen osa-alueen tämänhetkistä tasoa. Analyysi perustui kyselyihin, haastatteluihin sekä toiminnasta kerättyihin tietoihin. Sekä tekninen toimi ja palveluntuottaja itse että sen asiakkaat arvioivat toimintaa, tavoitteita ja vaikutusmahdollisuuksiaan liittyen mallin osa-alueisiin. Yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 3. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät havainnot. Kokonaisuutena tilanne arvioidaan teknisen toimen ja palveluntuottajan puolelta kohtuullisen hyväksi ja tilanne on hyvin samankaltainen vertailukuntien kanssa. Huomioitavaa on, että Askola on volyymiltaan ja resursseiltaan suurintaa osaa vertailukunnista pienempi, joka väistämättä näkyy joidenkin osa-alueiden suorittamisessa. Parhaana nykytilanteessa nähdään kiinteistöpalveluiden, korjaustarpeen hallinnan ja sopimushallinnan osaalueet. Lähtökohtaisesti toiminnan kehittämisen keskittäminen ensisijaisesti kiinteistöpalveluihin ja korjaustarpeen hallintaan on mielekästä, sillä näiden voidaan katsoa muodostavan pohjan koko muulle toiminnalle. Sopimushallinnan taso nähdään vertailukuntiin verrattuna korkeaksi, jota selittää tilaaja-tuottaja-mallin tarkasti määritellyt sopimukset ja tätä kautta toiminnan ennustettavuus.

19 PALVELUVERKKOSELVITYS 19 Itsearvio kokonaisarvosana Kustannushallin ta Sopimushallinta Kiinteistöpalvel ut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Askola Vertailukunnat kokonaisarvosana keskiarvo Tiedon ja dokumenttien hallinta Kuva 14: Askolan kiinteistönpidon itsearvio Askolan teknisen toimen sekä palvelutuottajan ja sen asiakkaiden näkemys kiinteistönpidon tilanteesta eroaa toisistaan jonkin verran. Tuottaja kokee itse olevansa asiakasnäkökulman osalta tasolla 4 kiinteistöpalveluissa sekä korjaustarpeen hallinnassa. Askolan sisäiset asiakkaat (mm. koulujen rehtorit ja päiväkotien johtajat) kokevat kyseisten osa-alueiden asiakaspalveluntason olevan hieman matalampi, mutta kuitenkin näkemykset ovat hyvin samankaltaiset. Suurimmat näkemyserot nykytilanteesta muodostuvat energian ja ympäristöasioiden sekä sopimushallinnan asiakaspalveluun. Kustannushallinnan osalta asiakkaiden antama arvio on kokonaisuudessaan hieman jopa parempi. Kuten mainittu, kiinteistöpalveluiden ja korjaustarpeen hallinnan kaventamisen pitäisi olla ensisijainen tavoite, joka hyödyntäisi myös muiden osaalueiden kehitystä. Askolan kohdalla näistä näkökulmista vallitsee samansuuntainen näkemys, joka antaa paremmat lähtökohdat toiminnan kehittämiselle. Itsearvio asiakkaista vs. asiakasnäkökulma ka Kustannusha llinta Kiinteistöpal velut Korjaustarpe en hallinta ITSEARVIO Asiakasnäkökulma Asiakasarvio keskiarvo Sopimushalli nta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttie n hallinta Kuva 15: Askolan tilojen käyttäjien näkemys kiinteistönpidon asiakaspalvelutasosta ja tilakeskuksen oma näkemys asiakaspalvelusta

20 PALVELUVERKKOSELVITYS 20 Kiinteistöpalvelut Askolan kunnan ja palveluntuottajan välisen yhteistyön laatumääritykset on kuvattu osapuolten välisessä sopimuksessa. Kunnan puolelta toimintaan on asetettu minimitaso, jonka pohjalta palveluntuottaja hoitaa toimintaa. Tason asettamisella pyritään vaikuttamaan etenkin pienissä kunnissa ajoittain esiintyvään palvelun ylilaatuun ja täten pitää toiminta kustannustehokkaana. Esimerkiksi tehtävien vasteajat on määritelty sopimuksessa. Toiminnassa on käytössä sähköinen tietojärjestelmä FIMX, jonka kautta huoltotoimintaa ja vikailmoituksia on hoidettu. Yhtenäisten toimintatapojen osalta ongelmana nähtiin vielä suoraan huoltomiehille tulevat pyynnöt, joita ei välttämättä dokumentoida. Palveluntuottaja ja tekninen toimi pitävät säännöllisiä kokouksia, joissa palveluntuottaja esimerkiksi jakaa näkemyksiään toiminnan kehittämisestä. Tilaaja-tuottaja antoi itselleen prosessinäkökulman nykytilanteen tasoksi 4, jolloin toiminnan johtamisessa seurannalla ja mittaamisella nähdään olevan keskeinen rooli prosessien suorittamisessa. Palveluntuottaja kouluttaa ja kehittää henkilöstöään sopivin koulutuksin. Kunnan oman organisaation näkökulmasta kehittäminen keskittyy laajemmin hankintamenettelyihin ja investointimenetelmiin, eikä niinkään varsinaiseen ylläpidon tilaaja-tuottaja-malliin. Osaamisnäkökulman tasoksi tilaaja-tuottaja arvioi haastattelussa tason 3, jolloin toiminnan resursseja ohjataan ja käytetään kohteen tarpeen näkökulmasta nykyisten resurssien rajoissa. Asiakkaiden näkökulmasta resurssien vähyyden koetaan nykyisellään näkyvän toiminnassa. Asiakkaille ongelmia nähdään aiheutuvan myös tilaajapuolen määrityksistä tuottajan toiminnalle, jotka eivät varsinaisesti näy asiakkaalle. Tilaajapuoli on esimerkiksi voinut ohjeistaa tuottajaa tehtävistä korjauksista, joka voidaan tilojen käyttäjien puolelta nähdä palveluntuottajasta johtuvana ongelmana. Yhteistyön alkuvaiheessa järjestettiin yhteisiä palavereita käyttäjien kanssa, jotka ovat nykyisellään jääneet pois. Asiakasnäkökulman tasoksi tilaaja-tuottaja antoi itselleen tason 4, jolloin toiminnassa on huomioitu tilojen lisäksi myös loppukäyttäjien tarpeet. Kiinteistöpalvelujen talous budjetoidaan käytännössä lautakuntatasolla. Nämä jaetaan kirjanpidollisesti vuosittain kiinteistöille. Osaltaan kiinteistöjen ylläpitosopimuksesta johtuen kiinteistökustannuksia ei ole seurattu kohde- ja tilitasolla pois lukien energiankulutus, jonka seuranta on toteutettu kiinteistöittäin. Kiinteähintaisesta sopimuksesta johtuen kustannusten osuus ei vaihtele kunnassa. Palveluntuottaja totesi seurannan kehitystyön olevan käynnissä. Talousnäkökulmasta tilaaja-tuottaja antoi itselleen tason 3, jolloin kustannuksia seurataan kohde- ja tilitasolla vuosittain. Korjaustarpeen hallinta Korjaustarpeen hallinnan prosessin osalta Askola näkee selkeää kehittämistarvetta. Suuremmista kunnossapitotöistä vastaa kunta, palveluntuottajalla on lupa suorittaa pienempiä, alle tuhannen euron, kunnossapidon töitä omalla päätöksellä. Askolalla ei ole olemassa varsinaisia kiinteistöjen pitkän tähtäimen suunnitelmia. Näitä on harkittu tehtäväksi heti kun resurssit sen sallivat. Kunnossapidon tarvetta arvioidaan nykyisellään lyhyellä tähtäimellä. Laskennallista korjausvelkaa ei ole määritelty systemaattisesti, osasta kohteista on tiedossa näiden tekninen arvo. Korjausten dokumentoinnin kohdalla ongelmana on pienet korjaukset, joista ei välttämättä dokumentaatiota löydy.

21 PALVELUVERKKOSELVITYS 21 Prosessinäkökulman arvosanaksi tilaaja-tuottaja antoi tason 1 korjaustarpeen hallinnasta, jolloin toimintatapojen nähdään vaihtelevan ja toimintaa ei koeta suunnitelmalliseksi. Kunnossapitotarpeen teknisessä arvioinnissa päävastuu on kentällä palveluntuottajalla. Myös käyttäjien panos mahdollisista korjauskohteista koetaan tärkeäksi etenkin toiminnallisuuden kohdalla. Varsinaista systemaattista prosessia korjaustarpeen arviointiin ei ole olemassa. Osaamisnäkökulmasta tilaaja-tuottaja kokee nykytilanteen olevan tasolla 4 korjaustarpeen hallinnassa. Asiakasnäkökulmasta asiakkaiden toiveet ovat toteutuksen ja resurssien suhteen ovat usein haastavia, jolloin asiakkaat voivat kokea etteivät saa toivomaansa palvelua. Tekninen johtaja käy suoraan asiakkaiden kanssa keskustelua suuremmista hankkeista ja palveluntuottaja pienemmissä korjauksissa. Asiakasnäkökulmasta tilaaja-tuottaja kokee nykytilanteen olevan tasolla 4 korjaustarpeen hallinnassa. Korjaustarpeen ja kunnossapitoasioiden budjetointi ja seuranta on kiinteistökohtaista peruskorjausten ja korjausten osalta. Talousnäkökulman nykytilanteessa tilaaja arvioi itselleen tason 4. Energia ja ympäristö Energia- ja ympäristöasioissa palveluntuottaja seuraa kiinteistöjen energiankulutuksia säännöllisesti ja dokumentoi nämä huoltokirjaan sekä puuttuvat mahdollisiin poikkeamiin. Kunnalla ei ole varsinaisia energiansäästötavoitteita, mutta teknisen toimen puolelta energiasäästötavoitteeksi on asetettu yhden lämpötila-asteen lasku kiinteistöittäin. Prosessinäkökulman nykytilanteessa tilaaja-tuottaja arvioi itselleen tason 2, jolloin energia ja ympäristöasioiden tavoitteet on kuvattu ja tehtäväsisällöt määritelty, mutta toiminta ei täysin yhdenmukaista. Osaamisen näkökulmasta energiatehokkuutta parannetaan suurempien korjaustoimenpiteiden aikana uusimalla tekniikkaa nykyaikaisemmaksi. Loppukäyttäjän suuntaan kehitystoiminta on alkutekijöissään, yleisiä ohjeita on jaettu, mutta säästöihin kannustaminen ei ole aktiivista. Osaamisnäkökulman nykytilanteessa tilaaja-tuottaja arvioi itselleen tason 3. Asiakasnäkökulmasta todetaan, että tilojen käyttäjät voivat vaikuttaa energia-asioihin omalla aktiivisuudellaan. Viestinä tilojen käyttäjien kanssa on kuitenkin vähäistä. Sisäilma-asioihin liittyen vuorovaikutus koetaan yleistä keskustelua aktiivisemmaksi. Asiakasnäkökulmasta tilaaja-tuottaja arvioi itselleen tason 3. Energia-asioiden budjetointi tapahtuu edellisvuosien toteuman perusteella. Seurantaa suoritetaan pääasiallisesti kulutuslukemien kautta. Talousnäkökulmasta tilaaja-tuottaja arvioi nykytilanteen tasolle 3. Tiedon ja dokumenttien hallinta Tietojen ja dokumenttien hallinnan suhteen Askolalla on hieman kehitettävää. Useasti tiedon ja dokumenttien saatavuus on kiinteistökohtaista, joten etenkin uusien kiinteistöjen tietoja on helpompi saada kuin muiden. Dokumentit ovat kuitenkin pääsääntöisesti käyttäjien saatavissa pyydettäessä. Suurien osa dokumentaatiosta on paperiversioina. Kunta ei ole luonut varsinaisia ohjeita koskien kiinteistöihin liittyviä dokumentteja.

22 PALVELUVERKKOSELVITYS 22 Prosessinäkökulmasta nykytilanne arvioitiin tasolle 1, johtuen pääasiallisesti yhteisten käytäntöjen puutteesta. Tämä edustaa melko yleistä tasoa tällä hetkellä Suomen kunnissa. Kehitystä hidastaa muuhun toimintaan kuluvat resurssit. Osaamis- ja talousnäkökulmista nykytilanne arvioitiin olevan alkutekijöissä tasolla 1. Asiakasnäkökulmista koettiin, että tietoja pystytään toimittamaan asiakkaille tarvittaessa, joten nykytasoksi arvioitiin taso 2. Sopimushallinta Sopimusten osalta käytössä on pitkälti yhden sopimuksen malli tilaajan ja tuottajan välillä. Jotkin tietyt tekniset järjestelmät ovat erillisissä sopimuksissa. Kunnalla on oma yleinen sopimusohje, jota käytetään myös kiinteistöpuolen sopimuksissa. Kiinteistön ylläpidon sopimuksessa on määritelty tarkasti tehtäväsisällöt ja laatumääritteet. Prosessinäkökulman arvosanaksi tilaaja-tuottaja arvioi tason 2, jolloin toimintatapojen nähdään vaihtelevan hieman eri sopimusten välillä. Tekninen toimi käyttää Hilmaa usein myös pakollisten hankkeiden ulkopuolella. Urakoissa yleisenä tapana on käyttää yksikköhintaisia urakoita. Hilmaa käytetään usein myös pakollisten hankkeiden ulkopuolella. Käytetään paljon yksikköhintaisia urakoita. Kehittyneet hankintamenetelmät ei juuri käytössä. Osaamisnäkökulman arvosanaksi tilaaja-tuottaja arvioi tason 3 Sopimusprosesseissa ei ole mukana varsinaisia tilojen asiakkaita, muuta kun heitä koskevissa välttämättömissä asioissa. Tämä nähdään osaltaan resurssien niukkuudesta johtuvana ongelmana. Asiakasnäkökulman arvosanaksi tilaaja-tuottaja arvioi tason 1. Talousnäkökulmasta tilanne nähdään hyvänä. Pääosin kiinteät sopimushinnat helpottavat ennustettavuutta. Tämän lisäksi tilannetta käydään läpi palveluntuottajan kanssa 4 kertaa vuodessa. Talousnäkökulman arvosanaksi arvioitiin taso 4, jolloin sopimuksia ja näiden kustannuksia seurataan rullaavasti ja poikkeamien havainnointiin on olevassa menetelmät. Kustannushallinta Kustannusten osalta tilaaja-tuottajasopimuksen sisältö määrittelee pitkälti kustannusseurannan prosessin. Korjaustarpeen kustannusseurannan ei koeta tukevan prosesseja aivan yhtä hyvin kuin muussa kiinteistönpidossa. Resurssina on käytännössä tilaajapuolen tekninen johtaja. Yksistään kustannushallintaan keskittynyt kehittäminen ei ole tällä hetkellä aktiivista. Tilojen käyttäjillä vuorovaikutusmahdollisuudet kustannuksiin ovat vähäiset. Tilaaja-tuottaja arvioi kustannushallinnan prosessien tasoksi tason 4, osaamisen tasoksi tason 3, asiakasnäkökulman tasoksi tason 1 ja talousnäkökulman tasoksi tason 1.

23 PALVELUVERKKOSELVITYS 23 Oman ja asiakkaan näkemyksen erotus/asiakkuus Askola oma-asiakkaat Kustannushallinta oma-asiakkaat vertailukunnat KA Sopimushallinta Tiedon ja dokumenttien hallinta Energia ja ympäristö Korjaustarpeen hallinta Kiinteistöpalvelut -1,00-0,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 Kuva 16: Oman ja asiakkaan näkemyksien erot Yllä olevassa kuvassa on esitetty erot tilaaja-tuottajan itsearvion ja asiakkaiden näkemyksen välillä Askolassa verrattuna muiden vertailukuntien keskiarvoon. Askolan kohdalla erot ovat pääsääntöisesti vähäisiä. Tämä tarkoittaa, että teknisellä toimella on realistinen käsitys tämänhetkisestä ylläpidon tasosta, ja toisaalta asiakkaat ymmärtävät, että syy ongelmiin ei ole yksittäisissä tekijöissä, vaan ennen kaikkea vähäisissä resursseissa. Kustannushallinnan ja tiedon ja dokumenttien osalta asiakkaat kokevat nykytilanteen hieman parempana mitä tuottaja itse. Tämä johtuu osaltaan siitä, että vaikka tietoa ei välttämättä pystytä tuottamaan yhdenmukaisesti ja helposti, eivät tilojen käyttäjät koe tämän häiritsevän heidän omaa toimintaansa merkittävästi. Koulut asiakasarvio Kustannushall inta Kiinteistöpalv elut Korjaustarpee n hallinta Askola Vertailukunnat keskiarvo koulut Sopimushallin ta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Kuva 17 Koulujen asiakasnäkökulma Askolassa ja vertailukunnissa

24 PALVELUVERKKOSELVITYS 24 Askolassa koulujen näkemykset eroavat muiden kuntien näkemyksistä eniten tiedon ja dokumenttien hallinnassa, kiinteistöpalveluissa ja korjaustarpeen hallinnassa. Koulujen rehtorit näkevät tilanteen pääsääntöisesti vertailukuntia positiivisemmin, mutta tiettyjä ongelmiakin koetaan etenkin tahojen välisessä viestinnässä. Rehtorit kokevat, että ylläpitotoiminnan tehtävien vastuut ovat epäselvät. Tämä näkyy käytännössä siinä, että käyttäjillä ei ole tietoa mitä huoltomiehet tekevät kiinteistöissä säännöllisillä kierroksillaan ilman erillistä tilausta tai kuinka usein näitä tehdään. Käyttäjillä oli tiedossa, että osa tehtävistä on erillisveloitettavia, mutta tarkempi määrittely oli epäselvää. Tavoitettavuuden koettiin kuitenkin olevan yleisesti hyvä ja rehtorit kokivat, että heillä on keskusteluyhteys huoltomiehiin. Vikailmoituksiin liittyen käyttäjät kokevat, että sähköiseen järjestelmään kirjattuihin ilmoituksiin reagoidaan hitaammin kuin esimerkiksi suoraan puhelimitse käytävään keskusteluun. Selittävä tekijänä tässä saattaa olla myös edellä läpikäyty tilaajan ja tuottajan välinen keskustelu sallituista toimenpiteistä, joka ei näy asiakkaalle. Vuorovaikutukseen kaivattiin enemmän systemaattisuutta esimerkiksi alkuvaiheessa olleiden yhteisten palautekeskustelujen tapaan. Korjaustarpeen hallinnan osalta systemaattisen käytännön puuttuminen koettiin suurimpana ongelmana. Pienempien korjausten osalta koettiin, että tehtävistä toimenpiteistä ei viestitä tarpeeksi. Energia ja ympäristönäkökulmasta toiminnan koettiin olevan hyvin yksipuoleista ja lähtevän ainoastaan koulujen omasta aktiivisuudesta. Kunnan puolelta on tullut kehotuksia esimerkiksi lämpötilojen laskuun, mutta käyttäjät kokevat, että tästä ei ole heille hyötyä. Koulut toivoisivat opetusnäkökulmaakin ajatellen aktiivisempaa otetta kunnan puolelta. Sopimus- ja kustannusasioiden osalta koetaan vallitsevan suuri epätietoisuus. Käyttäjät mainitsevat etteivät ole tietoisia laatu- ja tehtävämääritteistä, eikä näihin liittyvää viestintää käydä. Päiväkodit asiakasarvio Kiinteistöpalvelut 5 Askola Kustannushallinta Korjaustarpeen hallinta Vertailukunnat keskiarvo päiväkodit 1 0 Sopimushallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Kuva 18: Päiväkotien asiakasnäkökulma Askolassa ja vertailukunnissa Askolan päiväkotien käyttäjien näkemykset ovat useasta näkökulmasta vertailukuntia paremmat. Kiinteistöpalveluiden osalta toiminta koetaan erittäin asiakaslähtöiseksi. Viestinnän koetaan toimivan ja toimenpiteet suoritetaan ripeästi. Asiakkaat kokevat, että heitä ei aliarvioida huoltomiesten toimesta, vaan myös tyhmät kysymykset ovat sallittuja. Sähköisen järjestelmän käytön osalta tilanne koetaan koulujen kaltaisesti ja yhteneväisyydessä esiintyy eroavaisuutta. Kiinteistöpalveluiden puutteena nähdään talviaikainen kunnossapito, jonka ongelmien käytännön esimerkkinä mainittiin isoilla

25 PALVELUVERKKOSELVITYS 25 koneilla tehtävät lumityöt ja näiden seurauksena hajoavat varusteet ja piha-alueet. Korjaustarpeen kohdalla tilanne on hyvin samankaltainen koulujen kanssa. Varsinaista systemaattista käytäntöä ei ole ja toiminta on hetkessä elämistä. Asiakkaat kuitenkin ymmärtävät, että syy ongelmiin ja hitaasti pyöriviin prosesseihin on muualla kuin kunnan kiinteistöpuolella. Energia-asioiden nykytilanne nähdään heikkona, eikä päiväkotienkaan käyttäjät koe saavansa kunnan puolelta tähän syötteitä. Tiedon ja dokumenttien hallinnassa koetaan, että dokumentit ovat pääsääntöisesti saatavilla pyydettäessä, mutta näihin liittyviin vastuisiin toivottaisiin enemmän selkeyttä. Kustannus- ja sopimusasioiden kohdalla tilanne on muita käyttäjiä vastaava, ja koetaan, että sopimusten ja kustannusten sisältö on epäselvää. Keskiarvot asiakasarvio Kustannushallint a Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Askola Vertailukunnat keskiarvo Sopimushallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Kuva 19: Asiakasnäkökulman keskiarvo Askolassa ja muissa kunnissa Tarkasteltaessa asiakasnäkökulmia kokonaisuutena, Askolan asiakasarviot ovat pääsääntöisesti vertailukuntien keskiarvon yläpuolella. Pienen kunnan voidaan todeta saavan sekä hyötyä että haittaa kokonsa ja näihin mitoitettujen resurssien osalta. Usein tämänkokoisissa kunnissa asiakkaat kokevat palvelun asiakaslähtöisemmäksi, mutta toisaalta vähäiset resurssit estävät kokonaisvaltaista kehittymistä. Johtopäätökset kiinteistönpidon tilanteesta Kiinteistöpalveluihin ollaan Askolassa kokonaisuutena melko tyytyväisiä. Osittain resurssien niukkuudesta johtuen toiminnan suunnitelmallisuudesta ja työkaluista on jouduttu karsimaan, mutta tämä ei ainakaan toistaiseksi vaikuttanut merkittävästi palvelun laatuun. Yhteistyö markkinoilla toimivan yrityksen kanssa on tuonut toimintaan yleistä kunnallista tasoa paremmat laatu- ja tehtävämääritykset, joiden ohjausvaikutus voidaan nähdä Askolan etuna. Asiakkaiden arviot ja kunnan tilaaja-tuottajaorganisaation itsearvio nykytilanteesta ovat hyvin lähellä toisiaan ja luo paremmat lähtökohdat tilanteen kehittämiselle. Toiminnan tasossa on olemassa realismi, ja kunnan eri toimivat ovat ymmärtäneet, että kehitettävääkin on vielä paljon. Etenkin viestinnän ja vuorovaikutteisen ympäristön luomisessa on kehittämisen varaa Askolan kaikessa kiinteistönpidossa. Vuorovaikutteisuudella ja viestinnällä helpotettaisiin monia nyt osapuolten välillä olevia ongelmia.

26 PALVELUVERKKOSELVITYS 26 Askolan kiinteistöjen kunnossapitoon ja ylläpitoon panostetaan asiakaslähtöisesti nykyisten resurssien rajoissa, ja tämä näkyy positiivisesti asiakkaiden tyytyväisyydessä. Konsultin suositukset: Osapuolten välisellä viestinnän lisäämisellä olisi mahdollista parantaa asiakkaiden nyt kokemaa epätietoisuutta. Toimitilaverkkoa tulisi suhteuttaa paremmin toimintaan. Suppeampi verkko on helpompi pitää tarkoituksenmukaisessa kunnossa.

27 PALVELUVERKKOSELVITYS 27 Kiinteistönpidon kokonaisanalyysi Toimitilojen sijainti ja väestöpohja Askolan väestö on kasvanut tasaisesti ja väestönkasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Väestönkasvu on ollut voimakkaimmillaan 2000-luvun alkupuolella. Vuoteen 2015 mennessä väestön odotetaan kokonaisuudessaan ylittävän 5000 asukkaan rajan (Liite 1). Askolan väestö on kasvanut maltillisesti, ja väestönkasvu pysytteleekin koko 2010-luvun 5 % vuositasolla. Kunnan ikärakenne on pysynyt viime vuosikymmenet samalla tasolla, suurin kasvu on kohdistunut vuotiseen väestöön. Huomioitavaa on se, että vuotiaiden määrä pysyy vähäisenä myös tulevaisuudessa. Vuosi Yhteensä Taulukko 1: Väestönkasvu ikäluokittain Askolasta voidaan erottaa kaksi kiinteistö- ja palveluverkon kannalta keskeistä päätaajamaa, jotka ovat Kirkonkylä ja Monninkylä. Näille alueille on sijoittunut kunnan väestö ja päätoimitilat Muilla alueilla Askolan kiinteistöja palveluverkko on maalaiskunnalle tyypillinen, lähinnä yksittäisiä kyläkouluja siellä täällä (liite 1). Toimitila-analyysi Käyttäjille suunnatun kiinteistökyselyn ja haastattelujen perusteella haettiin vastauksia kiinteistön kunnon lisäksi myös Askolan toimitilojen käyttöasteeseen ja toimivuuteen liittyviin kysymyksiin. Koulujen tilanne Askolassa on vaihteleva. Kouluverkko on maantieteellisesti levinnyt haja-asutusalueille, tilat ovat pääsääntöisesti vanhoja ja paikoin riittämättömät toiminnallisuutensa puolesta. Varsinaisia ongelmakiinteistöjä ei kuitenkaan juuri nähdä olevan, vaan ongelmat pohjautuvat iän tuomiin ongelmiin ja varsinaisten peruskorjausten puutteeseen. Toiminnallisuuden

28 PALVELUVERKKOSELVITYS 28 osalta tiloissa on haasteita, sillä osasta tiloista puuttuu esimerkiksi omat liikuntasalit. "Rakennuksen yleiskunto on hyvä" 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Askola IUK Muut kunnat Askola IUK Muut kunnat Askola IUK Muut kunnat Samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä Kuva 20 Käyttäjien tyytyväisyys rakennusten yleiskuntoon Sisäilman laadun osalta Askolan tulokset noudattivat kokonaisuutena vertailuaineiston jakaumaa. Päiväkotien tilanne nähtiin tältä osin merkittävästi parempana kuin vertailukunnissa. Noin 30 % vastaajista totesi saaneensa terveyshaittoja, joiden uskoi johtuvan huonosta sisäilmasta. Arvo noudattaa muiden kuntien jakaumaa, eikä tältä osin osoita Askolan kiinteistökannan poikkeavan hälyttävästi muista kunnista. Päiväkotien osalta myös terveysongelmia raportoitiin huomattavasti vähemmän. Tarkemmat kyselytulokset on esitetty erillisessä liitteessä. "Sisäilman laatu on hyvä" 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Askola IUK Muut kunnat Askola IUK Muut kunnat Askola IUK Muut kunnat Samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä Kuva 21 Käyttäjien tyytyväisyys sisäilman laatuun Ylläpitokulujen osalta Askolan tulokset ovat keskiarvoa alhaisemmat, eikä esimerkiksi kouluverkon hajanaisuudesta johtuvia lisäkustannuksia ole nähtävissä samoissa määrin kuin muissa kunnissa. Osaltaan ylläpitokustannusten tasaisuutta ja tasoa voidaan selittää ulkoistetulla kiinteistönhoitosopimuksella. Pieniä alle 70 oppilaan yksiköitä on kolme kappaletta. Pienissä yksiköissä on yleensä aina korkeat ylläpitokulut oppilasta kohti, koska las-

29 PALVELUVERKKOSELVITYS 29 kulla on vähemmän jakajia. Yksikkökokojen suurentaminen voisi laskea oppilaskohtaisia kustannuksia. Hieman yleistäen: miksi käyttää oppilasta kohden paljon rahaa pienessä yksikössä, johon ei olla ehkä muutenkaan tyytyväisiä, kun vaihtoehtona voisi olla parempi tyytyväisyys pienemmällä rahalla? Päiväkotien tilanne nähdään kunnalliseen tasoon nähden melko hyvänä. Tilojen käyttäjät kokevat tilat kunnoltaan suhteellisen toimivina, vaikka kanta on hyvin eri-ikäistä. Muiden kuntien tapaan päiväkotiverkko on kasvanut osin hallitsemattomasti tai epätarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnalla on hallinnassaan päiväkoteja, joita ei ole alun perin tarkoitettu päiväkotikäyttöön. Selvitysten perusteella voidaan todeta, että myös Askolan kiinteistönpitoon ollaan kokonaisuutena varsin tyytyväisiä. Asiakkaat ymmärtävät resurssien puutteen, eivätkä näe tätä kunnan syynä. Organisaatiomuutosten yhteydessä kunnan vanhat työntekijät siirtyivät uuden palveluntuottajan listoille, jolloin ennen pienen kunnan mahdollistaman kiinteistönhoitajien ja talonmiesten palvelun ylilaadun poistuminen voidaan asiakkaista kokea negatiivisena asiana. Palveluverkon entistä parempi keskittäminen voisi osaltaan varmistaa resurssien riittävyyden ja palvelun tason myös tulevaisuudessa. Näin pystyttäisiin takaamaan jokaiselle kunnan tiloissa työskentelevälle toimivat ja terveelliset työtilat myös jatkossa. Toimitila-analyysin yhteenveto perustuu eri ominaisuuksien arviointiin liikennevalojen avulla. Vihreä väri merkitsee toimivaa kiinteistöä, jolla ei mainittavia ongelmia ole tai ne ovat hyvin vähäisiä. Keltainen väri viittaa välttävään kiinteistöön, jossa esiintyy joitain ongelmia, mutta niillä ei ole merkittävää vaikutusta tilojen käyttäjiin. Punainen väri merkitsee ongelmakiinteistöä, jossa ongelmien vaikutukset ovat merkittäviä ja tilojen käyttäjät kokevat esimerkiksi terveydellisiä ongelmia. Kyselyn tulosten analyysissä kiinnitettiin erityistä huomiota terveysongelmiin. Jos useat vastaajat sanoivat kiinteistön tilanteen vaikuttaneen kielteisesti heidän terveyteensä, nähtiin kohde ongelmakiinteistönä. Ylläpito-, kunnossapito- ja energiakulujen osalta kohteen suhteellisia kustannuksia verrattiin vertailukuntien vastaavien kiinteistöjen keskiarvokustannuksiin. Ylläpito/oppilas -kentässä ylläpitokustannukset jaettiin koulun oppilasmäärällä ja tulosta verrattiin vertailukuntien keskiarvolukuun. Keskiarvoa selvästi korkeampi luku antoi kiinteistölle punaisen ylläpito/oppilas arvosanan. Tulosten tarkempia erittelyjä, kuten keskiarvolukuja ja kiinteistöjen vertautumista niihin, löytyy raportin liitteestä 3. Koulut Kysely Haastattelu Ylläpito Energia Ylläpito/oppilas ASKOLAN KOULU MONNINKYLÄN KOULU JUORNAANKYLÄN KOULU SÄRKIJÄRVEN KOULU KIRKONKYLÄN KOULU ASKOLAN LUKIO VAHIJÄRVEN KOULU - - Kuva 22: Askolan koulujen arviointi Koulujen arvioinnissa lukuja on vertailtu muiden kuntien vastaaviin lukuihin ja niistä saatuun keskiarvoon. Askolan koulujen liikennevalot paljastavat, että ylläpito- ja energiakulut ovat keskimäärin vertailuaineistoa edullisemmat sekä per neliömetri. Oppilaskohtaisessa kustannuksessa on huomattavissa enemmän hajontaa eri yksiköiden välillä. Koulujen asiakastyytyväisyydessä on koulukohtaisia eroja, mutta pääsääntöisesti tilanne koetaan hyväksi. Askolan koulut ovat siis keskimäärin edullisia ylläpitää ja asiakas-

30 PALVELUVERKKOSELVITYS 30 tyytyväisyyskin on vähintään keskinkertainen. Täytyy kuitenkin korostaa, että vaikka Askolan kouluista ei noussut juuri esille vakavia ongelmia, parannettavaa toki on. Ongelmakiinteistöjä löytyi Askolan kouluista suhteellisesti vähemmän kuin vertailuaineistosta keskimäärin. Yksittäisistä kohteista Askolan koulun ja lukion nähtiin edustavan koulukiinteistöjen parhaimmistoa. Askolan koulun osalta peruskorjattujen tilojen nykytilanne koettiin vastaavan toiminnallisia tarpeita. Pienempien kohteiden kohdalla puutteelliset tilat koettiin suurimmaksi ongelmaksi. Askolan kouluverkosta voidaan sanoa, että tilanne ei ole käyttäjä- tai kustannusnäkökulmasta hälyttävä, mutta kehitettävää löytyy joka tapauksessa paljon. Kiinteistöt eivät vastaa toiminnan vaatimuksia ja ajan saatossa kertynyt korjausvelka alkaa näkyä usean kohteen ulkoasussa ja tekniikassa. Haastatteluissa on tullut kuitenkin ilmi, että tilanne on kunnassa tiedostettu ja toimintaa pyritään kehittämään rajallisten resurssien rajoissa. Päiväkodit Kysely Haastattelu Ylläpito Energia Ylläpito/lapsi PÄIVÄKOTI KARPALO - PÄIVÄKOTI PUOLUKKA SATEENKAAREN PÄIVÄKOTI - PÄIVÄKOTI TAMMENTERHO Kuva 23: Askolan päiväkotien arviointi Yleisesti ottaen voidaan todeta että Askolan päiväkodit ovat kunnallisessa vertailussa kohtuullisen hyvällä tasolla. Varsinaisia sisäilmaongelmia ei juuri nykytilanteessa esiinny ja tilojen käyttäjät eivät koe tilojen aiheuttavan terveyshaittoja. Kokonaisuutena tilat koetaan olemassa oleviin resursseihin nähden melko hyvinä. Yksittäisistä päiväkodeista Sateenkaaren ja Karpalon päiväkodit edustavat uudempaa rakennuskantaa, mutta tämä ei täysin korreloi asiakastyytyväisyyteen. Sateenkaaren päiväkodissa mainitaan uudehkosta rakennuksesta huolimatta olleen vesivuotojen kanssa ongelmia. Osa kiinteistöistä on myöhemmin päiväkotikäyttöön, joka vaikeuttaa tilojen sopivuutta päiväkotikäyttöön. Analyysit osoittivat, että Askolan päiväkotiverkko on nykyisellään mitoitettu hyvin tehokkaaksi. Yksiköt ovat kuitenkin pieniä. Lapsimäärien muutokset (kuin myös henkilöstötarve) olisi yleisesti ottaen helpompi hallita, jos yksikkökoot olisivat suurempia. Muut kiinteistöt Kysely Haastattelu Ylläpito Energia KUNNANVIRASTO VIRASTOTALO 2, Sosiaalitoimisto - VIRASTOTALO 3, RySy Kuva 24: Muiden kiinteistöjen arviointi Muiden kiinteistöjen tilanne nähdään noudattelevan kunnallista linjaa etenkin hallinnollisten rakennusten puolesta. SOTE Kysely Haastattelu Ylläpito Energia TERVEYSASEMA PALVELUKESKUS MÄNTYRINNE Kuva 25: SOTE -kiinteistöjen arviointi Sosiaali- ja terveyspuolen kiinteistöjen tilanne koetaan hyvänä. Terveysasemien kohdalla tilanne on vertailukunnissa nähty yleisesti heikkona, mut-

31 PALVELUVERKKOSELVITYS 31 ta Askolan kohdalla tilanne on melko päinvastainen. Tiloissa on meneillään korjaustoimenpiteitä, joten kiinteistön kunto paranemaan lähitulevaisuudessa. Myös Mäntyrinteessä suoritetaan peruskorjaustoimenpiteitä, joten oletusarvoisesti tilat tulevat olemaan toimintaan sopivat. Johtopäätökset kiinteistöjen tilanteesta Menneisyydessä kiinteistöjen kunnossapitoon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota, vaan tilojen on annettu kulua pisteeseen, jossa ongelmia on alkanut ilmetä. Nyt korjaustarpeet uhkaavat kasaantua voimakkaasti. Tällä on väistämättä vaikutusta mm. siihen, miten käyttäjät kokevat tilat ja kuinka energiatehokkaita tilat ovat. Toimitilaverkko on hajanainen ja ylläpidettäviä yksiköitä on kunnan resursseihin nähden liikaa. Tilojen käyttäjät kokevat tilojen olevan suhteellisen hyvässä kunnossa verrattuna yleiseen kunnalliseen tasoon. Askolan kiinteistöjen ongelmat johtuvat ennen kaikkea pienen kunnan näkökulmasta laajasta kiinteistöverkosta ja tilojen suuresta korjausvelasta. Jos korjausvelka pääsee kasvamaan tarpeeksi suureksi, ovat myös sisäilmaongelmat yms. väistämätön seuraus siitä. Toistaiseksi Askolassa on ollut sen verran onnekas tilanne, että ongelmat eivät ole vielä juurikaan kasvaneet hälyttävälle ja käyttäjien terveydelle haitalliselle tasolle. Operatiivisen toiminnan ulkoistaminen markkinayritykselle erottaa Askolan muista kunnista. Palvelusopimusten tarkat työ- ja laatumääritelmät ohjaavat toimintaa osaltaan oikeaan suuntaan ja kustannusten ennustettavuus on hyvä. Tehtyjen laskelmien perusteella näyttää siltä, että Askola pystyy hoitamaan kiinteistökantaansa kustannustehokkaasti. Tehoton kiinteistöverkko ei tue toimintaa ja johtaa kunnan velkaantumiseen. Askolan lainakanta on noussut rajusti 2000-luvun alusta lähtien (kuva 15), jonka takia investointien kohdentuminen oikeisiin kohteisiin olisi erittäin tärkeää. Pitääkseen lainakannan kohtuullisena ja parantaakseen palvelutasoa, Askolan tuli tehostaa palveluverkkoaan. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä olisi suurten yksiköiden tehostaminen ja kiinteistöjen määrän karsiminen. Kuva 26: Askolan lainakannan kehitys

32 PALVELUVERKKOSELVITYS 32 Kolme mahdollista toimitilaverkkoa Kuten edellä on tullut ilmi, Askolan kiinteistöjen muodostama kokonaisuus on pienelle kunnalle liian laaja ja alirahoitettu. Nykyistä kiinteistöverkkoa ei pystytä ylläpitämään käytettävissä olevalla rahoituksella niin, että kiinteistöt tukisivat toimintaa ja olisivat asianmukaisessa kunnossa myös jatkossa. Kunnan kiinteistöpalvelut ovat siirtäneet operatiivista toimintaa ulkoiselle palvelutuottajalle, mutta pitkällä tähtäimellä suorittavassa toiminnassa on silti olemassa resurssiongelma. Minkälainen olisi kiinteistöverkko, jonka ylläpitoon rahat riittäisivät? Onko tehokkaammalla verkolla mahdollista saada aikaan toiminnassa säästöjä, joista osa voitaisiin ohjata kiinteistönpitoon ja palvelutason parantamiseen? Tässä kappaleessa kuvataan menetelmää, jolla vaihtoehtoisia toimitilaverkkoja voidaan hahmotella ja esitetään kolme vaihtoehtoista Askolaan sovellettua mallia. Kuten edellä esitetystä ilmenee, merkittävimmät kiinteistö- ja toiminnalliset kokonaisuudet, joiden tehokkuutta on syytä tarkastella Askolan tapauksessa, ovat: päiväkodit koulut Tässä luvussa esiteltävät mallit on tehty ohjausryhmän kesken vahvistettujen mallien mukaan. Ne ovat teoreettisia tarkasteluja, joiden avulla etsitään uutta suuntaa toimitilaverkon ylläpidolle eivätkä ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettaviksi. Simulaatiomalli Seuraavassa esitellään simulaatiomalli, jonka avulla voidaan tutkia erilaisten palveluverkkojen vaikutusta kiinteistökantaan ja sen kustannuksiin. Simulaatiomallin avulla voidaan laskea erilaisiin yksikkökokoihin perustuvia vaihtoehtoja ja arvioida näin syntyviä kustannuksia ja säästöjä. Malli on puhtaasti teoreettinen. Siinä on otettu lähtökohdaksi joko koko kiinteistökannan korvaaminen uudella tai kaikkien kiinteistöjen korjaaminen uutta vastaavaan kuntoon. Tällöin voidaan rakennukset suunnitella täysin toiminnan ehdoilla mahdollisimman tehokkaiksi niin kiinteistönpidon kustannuksien kuin henkilökunnan mitoituksenkin näkökulmasta. Mallilla pyrittiin ennen muuta eri vaihtoehtojen mahdollisimman hyvään keskinäiseen vertailtavuuteen. Voidaan olettaa, että uudet tai uudenveroiset rakennukset ovat tilankäytöltään tehokkaampia kuin nykyiset. Mitoituksen lähtökohdaksi on otettu suunnittelu- ja rahoitusnormeista yms. saadut käyttäjäkohtaiset pinta-alat, jotka on kerrottu käyttäjien määrällä. Ylläpitokulut neliömetriä kohden on oletettu samoiksi kuin nykyiset vastaavien rakennustyyppien ylläpitokulut.

33 PALVELUVERKKOSELVITYS 33 Peruskorjausten ja uudisrakennusten hinnoittelu perustuu neliöpohjaisiin rakennuskohtaisiin viitehintoihin. Mallin lähtökohtana on, että ensin määritellään toiminnallisten yksiköiden koko ilman mitään kiinteistöistä aiheutuvia rajoituksia. Kiinteistöthän ollaan kaikki lähtökohtaisesti täydellisesti uusimassa tai korvaamassa uusilla rakennuksilla. Toiminnallisten yksiköiden koko ja sen kautta toiminnan kustannukset on siis mallinnettu ensin ja kiinteistökulut ovat määräytyneet niiden mukaan. Lähtökohtaisesti toiminnan ja kiinteistönpidon käyttäjäkohtaiset kulut ovat sitä alemmat, mitä enemmän käyttäjiä on, kuten seuraavasta VATT*:n kouluja koskevasta kaaviosta ilmenee. VATT:n mukaan kustannukset minimoiva kunnan keskimääräinen koulukoko on noin oppilasta. Kuva 27: VATT*:in tutkimusten osoittama kustannustaso erikokoisissa kouluissa. 2 Vastaava malli pätee myös kaikkiin muihin julkisiin palveluihin, jotka muodostuvat usean toimipisteen muodostamasta verkostosta. Päiväkotien ja koulujen simulaatiomalli Päiväkoti-, esiopetus- ja kouluverkkoa on mallinnettu neljän eri vaihtoehtoisen toteutustavan näkökulmasta tiivis malli, väljä malli, väljä+ malli ja välimalli. Tulevaisuuden tilannetta on näiden neljän eri näkökulman osalta mallinnettu suhteessa alkuperäiseen ja olemassa olevaan alkutilanteeseen nähden, jotka perustuvat vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Saadut kustannussäästöt perustuvat niin tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön kuin toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmäkoot) ja henkilömitoituksen optimointiin tai käyttöasteen kasvattamiseen. Perusopetuksen alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on saatu kasvatettua koulujen yksikkökokoa kasvattamalla. Kunnan kokonaisopetusryhmämassaa on vähennetty progressiivisesti tiiviistä mallista väljään mal- 2 Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus VATT-tutkimuksia nro 127 *Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

34 PALVELUVERKKOSELVITYS 34 liin. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset. Oppilashuolto ja aamu- ja iltapäivätoiminta ja laajennettu 11-vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta. Esiopetuksen osalta kunnan esiopetusryhmälukumäärää ja kasvattajahenkilökuntaa verrataan mitoituksen mukaisen optimitilanteeseen. Kokonaisesiopetusryhmämassaa /kasvattajahenkilökuntaa on vähennetty progressiivisesti tiiviistä mallista väljään malliin mahdollisuuksien mukaan. Yhden esiopetusryhmän perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset. Päiväkotien osalta laskennallista asiakasmäärää (lapsimäärää) on verrattu mitoituksen optimaaliseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää käyttöastetta (toimintapäivien ja läsnäolopäivien erotus), jota on kasvatettu väljästä mallista tiiviiseen malliin. Päiväkotihoidon osalta esitettävät mallit on mitoitettu 158 päiväkotiasiakkaan ja 65 esioppilaan tarpeiden mukaisesti. Alle 3-vuotiaita päiväkotihoidossa oli vuonna 2012 yhteensä 49 lasta. Esioppilaista pelkässä esiopetuksessa oli 24. Tilastokeskuksen väestöennustuksen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus tulee seuraavien lähivuosien aikana pysymään pitkälti ennallaan. Perusopetuksen oppilaita oli vuonna 2012 yhteensä 699. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 7-15 vuotiaita oli vuonna 2012 oli 636 ja määrä tulee seuraavien vuosien aikana hieman kasvamaan. Korkeimmillaan ollaan vuonna 2032, jolloin 7-15 vuotiaita olisi yhteensä v yht v yht Kuva 28: Lapsi- ja oppilasmäärän kehitys Askolassa Kaikki esitettävät mallit on toteutettu campus-mallin mukaisesti, joissa niin päiväkoti-, esiopetus- kuin perusopetusyksiköt sijaitsevat tiiviisti toistensa lähellä, tai ovat integroituneet yhteen. Oppilashuoltoa ja laajennettua 11-vuotista perusopetusta varten tulevat yksiköt tarvitsevat hieman lisätilaa, jota tässä mallissa ei ole otettu huomioon. Aamu- ja iltapäivähoitoa on mahdollista järjestää olemassa olevissa kiinteistöissä.

35 PALVELUVERKKOSELVITYS 35 Nykyiset toiminnan kustannukset Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset Askolassa (7 900 ) ovat vertailukuntiin nähden keskimääräistä alemmat. Kokonaisresursseissa on huomioitu lasten päivähoito, esiopetus (koulujen yhteydessä toimiva), perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja hoidon tuet (lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki kuntalisineen). Päiväkotihoidon asiakaskustannus (9 500 ) on muihin kuntiin verrattuna Askolassa vähän keskimääräistä korkeampi. Alle 3-vuotiaiden osuus kaikista asiakkaista on 31 %, mikä on kunta-aineiston korkein osuus. Keskimääräinen päiväkotikoko on vertailuaineiston matalimpia 40 asiakasta per päiväkotiyksikkö. Esiopetuksen asiakaskohtainen kustannus Askolassa on 1 800, ja on selkeästi kuntavertailun edullisin. Ero muihin kuntiin on niin merkittävä, että kustannusten oikea kohdentuminen on tarpeellista tarkistaa. Kustannusten läpinäkyvyyden seurannan ja raportoinnin näkökulmasta olisi tärkeää, että kustannukset kirjautuisivat oikein. Perhepäivähoidon (sis. ryhmäperhepäivähoito) peittävyys varhaiskasvatuksen asiakkaista on Askolassa 12 %. Perhepäivähoidon asiakaskohtainen kustannus on vertailun matalimpia, Ryhmäperhepäivähoidon osuus koko perhepäivähoidon asiakkaista on 31 %, joka on vertailun korkeimpia. Hoidon tukien (kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki) piirissä on 37 % 0-6 vuotiaista kuntalaisista. Varhaiskasvatuksen piirissä olevista asiakkaista osuus on yhteensä 42 %. Molemmat peittävyydet ovat keskitasoa vertailukuntiin nähden. Hoidon tuen asiakaskohtainen kustannus on myös keskitasoa, yhteensä Perusopetus Perusopetuksen oppilaskohtainen bruttokustannus on ja se on kuntavertailussa keskivertoa matalampi. Myös oppilaskohtainen kiinteistökustannus on vertailussa keskimääräistä matalampi. Laskennallinen opetusryhmäkoko on kuntavertailussa vähän keskimääräistä suurempi - 19 oppilasta per opetusryhmä. Laskennallinen keskimääräinen koulukoko on kuntajoukon matalimpia yhteensä 116 oppilasta per koulu. Koulukuljetuksien osalta oppilaskohtaiset kustannukset ovat vertailun pienimpien joukossa (22 per oppilas). Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osuus ei ollut Askolan osalta käytettävissä. Tiivis malli Tiivin mallin lähtökohtana on esittää suunnittelumitoitusten sallima optimaalinen palveluverkko. Tiiviissä mallissa on lähdetty yhdestä yhtenäiskoulusta sekä yhdestä päiväkotiyksiköstä. Yksiköt (alakoulut ja esikoulu ja päiväkoti) sijaitsevat campus-mallin mukaisesti läheisessä yhteydessä. Laskennalliset opetusryhmäkoot alakoulun osalta ovat 23,7 ja yläkoulun osalta 22,8 oppilasta. Päiväkotitoiminnan osalta (pl. esiopetus) henkilökuntamitoitusta lasketaan optimiin. Esiopetus pidetään ennallaan.

36 PALVELUVERKKOSELVITYS 36 Kuva 2 Tiiviin mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko. Yksiköiden maantieteellinen sijainti on esitetty kuvassa vain osviittaa antavana. Verrattuna tiiviseen malliin, Askolan ylläpidon ja toiminnan kustannukset pienenisivät nykyisistä yhteensä noin 0,9 M vuodessa ja tilaa tarvittaisiin noin hum 2 vähemmän. Välimalli Välimallissa on kaksi alakoulua, joista toinen on 1-sarjainen ja toinen 2- sarjainen. Yläkouluja on yksi, joka on 4-sarjainen. Päiväkoteja on kaksi kuten väljässäkin mallissa. Laskennalliset opetusryhmäkoot alakoulun osalta ovat 23,7 ja yläkoulun osalta 22,8 oppilasta tiiviin ja väljän mallin tavoin. Koska välimallissa päiväkotien lukumäärä on väljän mallin mukainen, myös henkilöstömitoitus pidetään väljän mallin tasolla (mitoitusta laskettu lähemmäs optimia, muttei tiiviin mallin mukaisesti optimiin asti). Esiopetus pidetään ennallaan.

37 PALVELUVERKKOSELVITYS 37 Kuva 30 Välimallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko. Yksiköiden maantieteellinen sijainti on esitetty kuvassa vain osviittaa antavana. Verrattuna välimalliin, Askolan ylläpidon ja toiminnan kustannukset pienenisivät nykyisistä yhteensä noin 0,8 M vuodessa ja tilaa tarvittaisiin noin hum 2 vähemmän. Väljä malli Väljässä mallissa on kolme alakoulua, yksi yläkoulu sekä kaksi päiväkotia. Kaikki kolme alakoulua ovat 1-sarjaisia ja yläkoulu 4-sarjainen. Laskennalliset opetusryhmäkoot ovat tiiviin mallin mukaisesti alakoulun osalta 23,7 ja yläkoulun osalta 22,8 oppilasta. Väljässä mallissa päiväkotitoiminnan osalta henkilökuntamitoitusta lasketaan lähemmäs optimia (muttei optimiin asti). Esiopetus pidetään ennallaan.

38 PALVELUVERKKOSELVITYS 38 Kuva 3 Väljän mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko. Yksiköiden maantieteellinen sijainti on esitetty kuvassa vain osviittaa antavana. Verrattuna väljään malliin, Askolan ylläpidon ja toiminnan kustannukset pienenisivät nykyisistä yhteensä noin 0,7 M vuodessa ja tilaa tarvittaisiin n hum 2 vähemmän.

39 PALVELUVERKKOSELVITYS 39 Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen mallien vertailu Toiminnan kustannukset Toiminnan kustannuksilla tarkoitetaan tässä opetusryhmien koosta ja opetushenkilökunnan määrästä aiheutuvia kustannuksia. Kaikki mallit toisivat merkittävän säästön nykyisiin (v.2012) toiminnan kustannuksiin, vuosittaisen säästön ollessa 12 % -14 %. Suurimmat säästöt syntyisivät yläkouluissa ja päiväkodeissa (parhaimmillaan 19 %). Perusopetuksessa säästöpotentiaali on alakoulujen kohdalla 11 % ja yläkoulujen kohdalla 16 %. Huomioitavaa on, että laskennallisesta näkökulmasta kaikki mallit tuovat perusopetuksen toiminnan osalta samansuuruisen säästön. Askolan perusopetuksen nykyinen oppilasmäärä tarkoittaa, että jokaista luokka-astetta on oltava kolme opetusryhmää. Toiminnan näkökulmasta ei ole tässä tarkastelussa eroa kuinka moneen eri yksikköön ryhmät ovat jakaantuneet, joten mallien väliset erot muodostuvat näiltä osin kiinteistöistä ja näiden sijainnista johtuvista tekijöistä. Varhaiskasvatuksen säästöprosentti vaihtelee 8 % -17 % välillä Toiminnan kustannukset Päiväkotito iminta Esiopetus VK Yhteensä Kuva 32: Koulu- ja päiväkotitoiminnan vuosittaiset kustannukset eri malleissa Kiinteistökulut Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Lähtötilanne Tiivis malli Välimalli Väljä malli Kiinteistökustannuksissa säästö nykyiseen olisi 22 34% välillä. Suurimmat säästöt tulisivat yläkoulusta (36 48 %). Päiväkotien osalta laskelmassa ei saavutettu kiinteistöihin liittyviä säästöjä, sillä Askolan nykyinen lapsikohtainen neliömäärä osoittautui tarkastelussa pienemmäksi, mitä kiinteistölaskelmien pohjana oleva RT:n korttien suositus oli.

40 PALVELUVERKKOSELVITYS 40 Tässä palveluverkkoselvityksessä ei huomioitu kiinteistöjen pääomakustannuksia. Kiinteistökulujen erot selittyvät ennen muuta kiinteistöjen neliömäärien muutoksilla, koska neliökohtaiset kustannukset on oletettu samoiksi. Malleissa kaikki kiinteistöt olisivat uutta vastaavassa kunnossa eikä voida olettaa, että niiden hoidossa olisi eroja Kiinteistöjen kustannukset Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Lähtötilanne Tiivis malli Välimalli Väljä malli Kuva 33: Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen vuosittaiset kustannukset eri malleissa Kiinteistöjen hyötyneliöt Eniten hukkatilaa on alakouluissa, joissa säästöpotentiaali olisi hum2, joka vastaa noin 7-20 % alakoulujen tämänhetkisistä kokonaistiloista. Malleissa kaikki kiinteistöt on mitoitettu ihanteellisen RTkortiston ja OPH suositusneliöiden perusteella. Säästettävät neliöt ovat teoriassa nykyään hukkatilaa, joka ei nyt hyödytä ketään ja joka vain kuluttaa luonnonvaroja turhaan.

41 PALVELUVERKKOSELVITYS Huoneistoneliöt eri vaihtoehdoissa Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Tilaa nyt Väljä malli Välimalli Tiivis malli Kuva 34: Koulu- ja päiväkotitoiminnan huoneistoneliömetrit eri malleissa Kokonaiskustannukset Kun lasketaan yhteen toiminnan kulut ja kiinteistökulut saadaan eri malleista syntyvä kokonaissäästö. Se on suurin tiiviissä mallissa (16 %) ja pienin väljässä mallissa (13 %). Suurin kokonaissäästö syntyy yläkoulun osalta. Huomioitavaa on, että vaikka päiväkotien nykyinen tilankäyttö on tehokasta, ei toiminnallisia säästöjä pystytä välttämättä hyödyntämään, mikäli tilat eivät ole näitä tukevia.

42 PALVELUVERKKOSELVITYS Päiväkotito iminta Kokonaiskustannukset Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Kustannukset Tiivis malli Välimalli Väljä malli Kuva 35: Koulu- ja päiväkotitoiminnan kokonaiskustannukset eri malleissa Investoinnit Oletuksena investointiohjelmalle on, että kaikki kiinteistöt joko peruskorjataan täydellisesti 80 % korjausasteella tai korvataan uudisrakennuksilla. Kiinteistökannan uudistumisaste on siis keskimäärin 90 %. Koulujen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden keskimääräiseksi neliöhinnaksi on oletettu 2200 euroa/ hum2 ja päiväkotien 2500 euroa/ hum2. Suuret koulut ovat neliöhinnaltaan jonkin verran em. lukuja edullisempia ja pienet kalliimpia, joten kyseessä on vain suuntaa-antava tulos. Tässä ei ole otettu kantaa, mitä poistuvalle rakennuskanalle tapahtuu. Suurin osa siitä on huonossa kunnossa. Vaihtoehtoja ovat joko purku ja tontin myyminen/ottaminen toiseen käyttöön tai sitten rakennusten myynti tontteineen. Jälkimmäisessä tapauksessa uusi omistaja joutuu korjaamaan rakennukset uutta käyttötarkoitusta vastaavaksi. Tällöin vain rakennuksen rungolle voidaan laskea joku arvo. Todennäköinen myyntihinta vastaa näin ollen korkeintaan tontin arvoa. Koska ohjelma on teoreettinen, eikä ota kantaa mitkä rakennukset poistuvat käytöstä ei niille ole tässä tarkastelussa annettu mitään hintaa. Kaikki mahdollisesti saatava myyntitulo tekee siis ohjelmasta entistä kannattavamman. Uuteen malliin siirtyminen merkitsee koulu- ja päiväkotikiinteistöjen osalta miljoonan euron investointeja. Edullisimmaksi tulee siirtyminen tiiviiseen malliin, koska neliöitä tarvitsee korjata ja rakentaa vähemmän.

43 PALVELUVERKKOSELVITYS Tarvittavat investoinnit Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Väljä malli Välimalli Tiivis malli Kuva 36: Koulu- ja päiväkotiverkon vaatimat investoinnit eri malleissa Kun investointien arvo jaetaan vuosittaisella säästöllä, voidaan investoinneille laskea kuoletusaika. Oletuksena on, että malliin ei siirrytä kerralla, vaan se voidaan rahoittaa suoraan syntyvillä säästöillä. Malliin ei ole laskettu mukaan korkokustannuksia. Tarkoituksena on vain tarkastella mallien ja eri kiinteistöryhmien eroja. Investoinneissa ei ole myöskään huomioitu jo kertynyttä korjausvelkaa, joka kunnan on joka tapauksessa investoitava verkkoonsa.

44 PALVELUVERKKOSELVITYS 44 Investoinnit jaettuna vuosittaisilla säästöillä Päiväkotitoiminta Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Väljä malli Välimalli Tiivis malli Kuva 37: Koulu- ja päiväkotiverkon eri mallien takaisinmaksuajat Kaikista malleista kannattavin on tiivis malli, koska investoinnit ovat pienimmät ja saavutettavat vuosittaiset säästöt suurimmat, koko kiinteistökannan uusiminen vastaa 18 vuoden syntyneitä säästöjä. Perusopetuksen uusiminen vastaa kustannuksiltaan 20 vuoden säästöjä tiiviissä mallissa. Päiväkotien osalta on lähdetty oletuksesta, että myös näihin tulee investoida, jotta tilat tukevat laskettuja toiminnan muutoksia. Alakouluihin tehdyillä investoinneilla on kaikkein pisin maksuaika Väljä malli venyttää takaisinmaksuajat 26 vuoteen. Kokonaisuutena kaikki mallit maksavat kuitenkin itsensä takaisin ajassa joka on lyhyempi kuin rakennusten normaali peruskorjausväli. Rahoituskustannuksia ei ole otettu huomioon, koska kunta on joka tapauksessa investoimassa vastaavan määrän. Yhteenveto malleista Edellä esitettyjen mallien perusteella Askolan olisi mahdollista säästää pelkästään koulu- ja päiväkotiverkoissa vuodessa 0,7 0,9 miljoonaa euroa ja luopua huoneistoneliöstä. Simulaatiomalleissa tarkasteltiin koulu- ja päiväkotiverkoston kiinteistökantaa, jonka laskennallinen laajuus on hum 2. Investointi M Toiminnan säästö M /v. Ylläpidon säästö M /v. Koulut ja päiväkodit ,6 0,7 0,1 0,2 Askolan vuoden 2014 talousarviossa on esitetty keskimäärin 1,5 M vuosittaisia talonrakennusinvestointeja seuraaville vuosille. Pienimmillään inves-

45 PALVELUVERKKOSELVITYS 45 tointiohjelma vastaa siis niitä investointeja, joita ollaan joka tapauksessa tekemässä seuraavan 10 vuoden aikana. Uuden investointiohjelman lopputuloksena olisi uusi tai uudenveroinen kiinteistökanta, jolloin toiminnan laatu paranisi huomattavasti. Nykyisellä toimintamallilla tulot eivät riitä nykyaikaiseen kiinteistönpitoon. Osa uuden toimintamallin säästöistä olisikin suunnattava kiinteistönpidon tason nostoon niin, että siitä tulee aidosti toimintaa tukeva palvelu. Edellä esitetyt mallit ja laskelmat ovat puhtaasti teoreettisia ja tarkastelevat mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia. Jotta uuteen malliin voidaan siirtyä, tarvitaan uusi toimitilaverkkojen suunnittelun, rakentamisena ja ylläpidon toimintamalli. Eri mallit antavat toisiaan lähellä olevat säästöpotentiaalit. Askolan keskeinen säästöpotentiaali on yläkoulussa. Siirtymällä koulujen oikeaan mitoitukseen ja järkevään kokoon on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä kiinteistö- sekä toimintakuluissa.

46 PALVELUVERKKOSELVITYS 46 Uusi kiinteistönpidon toimintamalli Jotta päästään taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle kiinteistönpidon polulle, on luotava tätä tukeva toimintamalli. Mallille voidaan asettaa seuraavia tavoitteita: Se varmistaa kestävän talouden pidon Kaikille investoinneille on tehtävä tuottavuustarkastelu, joka perustuu toiminnan yksikkökustannuksiin (euroa/käyttäjä tms.) Kiinteistönpito ja siihen liittyvät investoinnit ovat tukipalvelu, joka tukee tehokasta ydintoimintaa ja ne on organisoitava vastaavasti Kuntien tämänhetkistä investointien, kiinteistönpidon ja toiminnan suhdetta voidaan kuvata seuraavasti: Investointi Kiinteistönpito Toiminta Kuva 38: Nykyinen toimintamalli: investoinnit ohjaavat Malli toimii niin, että kunta päättää ensin rakentaa uuden palvelupisteen, palvelupisteelle perustetaan kiinteistönpidon järjestelmät ja tätä kautta luodaan puitteet toiminnalle. Investoinneista päätettäessä tehdään samalla palveluverkkoa ja kiinteistönpitoa koskevat päätökset. Kärjistäen voidaan sanoa, että toimintaa ja kiinteistönpitoa harjoitetaan, koska palvelupisteet on rakennettu, ei päinvastoin. Investointiprosessi on siis tärkeämpi kuin palveluverkon suunnitteluprosessi tai kiinteistönpidon prosessi. Investointien peruste on yleensä kaupunkirakenteessa tapahtuneet muutokset: on rakennettu uusi alue ja siellä tarvitaan uusia palveluita. Peruskorjaus on eräs versio tästä: olemassa oleva rakennus on mennyt huonoon kuntoon ja se korjataan. Samassa yhteydessä voidaan ottaa huomioon toiminnassa tai kiinteistönpidossa tapahtuneita muutoksia, mutta vain sen verran, kuin olemassa oleva rakennus tai siihen tehtävä laajennus mahdollistavat. Kun investointeja pyritään minimoimaan, tulee prosessista summaava: lähtökohtana on aina jo syntynyt tilanne, johon reagoidaan pienimmällä mahdollisella lisäresurssilla. Toimipisteiden matto laajenee tasaisesti kuin kasvusto, rakennus rakennukselta. Toiminnan tarpeita ja toiminnalle tehokkainta mahdollista verkkoa ei päästä koskaan hahmottamaan.

47 PALVELUVERKKOSELVITYS 47 ristiriita Kuva 39: Kasvamalla syntynyt verkko Kuva 40: Toiminnan kannalta optimaalinen verkko Uusi investointiohjelma lähtee aivan toisenlaisesta tavasta suhtautua toimintaan. Jotta investointiohjelma voidaan toteuttaa ja siitä saatavat laadulliset ja taloudelliset edut hyödyntämään, on toimintamallia muutettava toimintalähtöiseksi. Toiminta Kiinteistönpito Investointi Kuva 41: Uusi toimintalähtöinen toimintamalli Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Minkälaista palveluverkkoa ja minkälaisia rakennuksia toiminta tarvitsee voidakseen tuottaa palvelut laadukkaasti ja resursseja tuhlaamatta? Kun tähän kysymykseen on saatu vastaus, voidaan kiinteistönpidon palvelut suunnitella. Investoinnit ovat vain kiinteistönpidon eräs alaprosessi, jota tarvitaan, jotta palveluverkkoon voidaan tehdä muutoksia. Seuraavassa on esitetty toimenpiteet, jotka on tehtävä, jotta uuteen malliin voidaan siirtyä. Toimenpiteet on jaettu vuosille seuraavasti: Välittömästi toimeenpantavat asiat, uuden toimintamallin rakentaminen Uuden toimintamallin käyttöönotto- ja kokeiluvaihe Toimintamalli käytössä ja tulokset hyödynnettävissä

48 PALVELUVERKKOSELVITYS 48 Vuosien 2014 ja 2015 toimenpiteet Tässä luvussa kuvataan toimenpiteet, jotka on välittömästi tehtävä, jotta uuteen toimintamalliin voidaan siirtyä. Niistä on tehtävä päätökset vuosien aikana. Kunkin kappaleen lopussa on laatikoissa kuvattu päätösten keskeinen sisältö. Askolan kohdalla toimenpiteissä on huomioitava toiminnan laajuus ja skaalattava tehtävät toimenpiteet tähän. Palveluverkkosuunnitelmat Jotta investointiohjelmaa voidaan lähteä suunnittelemaan, on hallintokuntien tehtävä palveluverkkosuunnitelmat yleiskaavan pohjalta. Suunnitelmissa on otettava huomioon se mahdollisuus, että palvelukokonaisuuksia kiinteistöpalveluineen hankitaan ulkopuolisilta toimittajilta. Suunnitelmissa on esitettävä mitä palveluja kunta tarjoaa ja mitä ei mikä olisi palvelupisteiden ihanteellinen sijoittuminen vuoteen 2025 mennessä, jos nykyistä palveluverkkoa ei olisi minkä kokoisia palvelupisteet olisivat (kuinka monta lasta, oppilasta, hoidettavaa tms. niissä kussakin olisi) minkä tasoista palvelua missäkin annetaan kuinka tukipalvelut ja kuljetukset olisi paras järjestää mitä palveluista tuotetaan itse ja mitä voidaan hankkia muualta kuinka tilaajatoiminnot organisoidaan mitä tavoitteita kiinteistönpidolle ja kiinteistöpalveluille asetetaan Toimenpiteet Hallintokunnat tekevät edellä kuvatut palveluverkkosuunnitelmat niin, että ne valmistuvat vuoden 2014 aikana.

49 PALVELUVERKKOSELVITYS 49 Investointien ohjauksen ja toteutuksen malli Jotta investointiohjelman tavoitteet saavutetaan, on otettava käyttöön uusi investointiprosessi. Tarvitaan ennen muuta toimiva projektisalkun eli kunnan investointiohjelman hallintajärjestelmä. On päätettävä millä ehdoilla projektit pääsevät talousarvioon ja millä ehdolla ne siellä pysyvät. Tällaisia päätöksiä ei voida tehdä, jos yksittäisiä hankkeita ei analysoida riittävästi. Päätavoitteena tulee olla, että investoinnit vahvistavat pitkällä tähtäimellä kunnan kykyä tuottaa palveluita kuntalaisille tehokkaasti ja laadukkaasti. Ennen kuin kunnan hankkeita voidaan ottaa edes suunnitelmavuosille, niistä olisi tehtävä tarveselvitys, jossa edellä mainitut kysymykset selvitetään. Jo tarveselvitysvaiheessa on asetettava tavoitteet elinkaaren näkökulmasta, ylläpitokuluille ja etenkin toiminnan ja tilankäytön tehokkuudelle. Paras mittari on käyttäjäpohjainen tai muu toimintaan pohjaava tehokkuusluku. Merkittävin osa investointi- ja elinkaarikustannuksista ovat kiinteistön laajuuteen sidottuja, jolloin tehokkuuden nostaminen on tehokkain keino vaikuttaa toimitilakustannuksiin pitkällä aikavälillä. Hankesuunnitteluvaiheessa tarveselvityksessä esitetyt tavoitteet on yhdessä hankkeen osallisten kanssa pystyttävä purkamaan selkeiksi toteutusstrategioiksi. Hankkeet on puristettava tavoitteiden asettamiin raameihin. Hankesuunnitelmassa on kuvattava tilat sillä tasolla, että toiminnan tarpeet pystytään yksiselitteisesti määrittelemään. Kaikki tilatavoitteet on asetettava huone- ja kalustesuunnitelman tasolla. Tämä on tehtävä yhdessä käyttäjien ja muiden osallisten kanssa, jotta syntyy sitoutuminen tavoitteisiin. Huolellisesti tehdyn hankesuunnitelman pohjalta on mahdollista valita eri toteutusmalleja. Suunnittelijan tehtävä on miettiä suunnitteluratkaisuja esitettyjen tarkkojen tavoitteiden pohjalta, ei pohtia tavoitteita tai muuten kyseenalaistaa jo tehtyä työtä. Osalliset ja käyttäjät eivät enää suunnitteluvaiheessa esitä lisävaatimuksia vaan tarkkailevat, että luvatut tavoitteet saavutetaan. Tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien tekemisestä on tehtävä erillinen ohje, joka perustuu valtakunnallisiin malleihin.

50 PALVELUVERKKOSELVITYS 50 Toimenpiteet Käyttäjähallintokunnan on tehtävä tarveselvitys ennen kuin hanke otetaan talousarvion suunnitelmavuosille. Tarveselvityksen tekemisen yhteydessä käydään aina läpi palveluverkon tilanne ja hankkeen asema siinä. Tarveselvityksessä asetetaan tavoitteet elinkaarelle, toiminnan ja tilankäytön tehokkuudelle käyttäjäkohtaisena tai muuna toimintaa kuvaavana lukuna. Hankesuunnitelma keskittyy toteutuksen tarkkaan kuvaamiseen tarveselvityksen tavoitteiden pohjalta. Hankesuunnitteluvaiheessa käyttäjät ilmaisevat vuorovaikutteisessa prosessissa kaikki tarpeensa ja ne sopeutetaan tavoitteisiin. Suunnitteluvaiheessa etsitään ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi, ei aseteta enää uusia tavoitteita tai kyseenalaisteta aikaisempia tavoitteita. Tarveselvityksen ja hankesuunnitelman tekemisestä tehdään vuoden 2014 aikana erillinen ohje, joka perustuu valtakunnallisiin malleihin.

51 PALVELUVERKKOSELVITYS 51 Alueelliset tarveselvitykset Edellisessä kappaleessa kuvatun mallin, tehtyjen palveluverkkosuunnitelmien ja uuden yleiskaavan pohjalta tehdään tarveselvitykset koko kiinteistökannasta alueittain. Tarveselvityksistä vastaavat hallintokunnat, mutta tekninen toimi auttaa niiden tekemisessä. Kultakin alueelta nimetään henkilö, joka vastaa tarveselvityksen kokoamisesta. Tarveselvitykset on vastuuhenkilön johdolla koordinoitava hallintokuntien kesken niin, että mahdollisuudet yhteisiin palvelupisteisiin on selvitetty. Samalla otetaan huomioon mahdollisuus yhteistyöhön yksityisen sektorin ja muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteet Tehdään vuoden 2015 aikana kaikista kiinteistöistä tarveselvitykset. Tarveselvitysten tekemisestä vastaavat hallintokunnat Kiinteistöjen salkutus Kiinteistöjen salkutus on tehtävä tavalla, joka tukee projektisalkun hallintaa. Kiinteistösalkkua määriteltäessä pitäisi ottaa huomioon ainakin seuraavat näkökulmat: Toiminnan merkitykseen perustuva salkutus: mihin kiinteistöihin halutaan tai on perusteltua panostaa toiminnan näkökulmasta Taloudelliseen arvoon, rakennuksen kuntoon tai korjausvelkaan perustuva salkutus Näin rakennettu salkku on syytä käydä läpi aina valtuustokausittain. Onko toiminnassa tai kiinteistöjen kunnossa tapahtunut tai tapahtumassa muutoksia, jotka on otettava huomioon? Salkutus tehdään ensimmäisen kerran kun alueelliset tarveselvitykset ovat valmistuneet. Toimenpiteet Kiinteistöjen salkutus tehdään ja käydään läpi joka talousarviovalmistelun yhteydessä ja se tehdään ensisijaisesti toiminnan näkökulmasta. Ensimmäisen kerran salkutus tehdään 2016 kun alueelliset tarveselvitykset ovat valmistuneet.

52 PALVELUVERKKOSELVITYS 52 Oman organisaation rakenne Jotta uusi omistajaohjauksen malli toimisi, on tekninen toimi ja sen harjoittama kiinteistönpito organisoitava aidon tukipalvelun lailla. Toiminnan fokuksena on oltava käyttäjä ja hänen tarpeensa, eikä pelkästään kiinteistö tai ylläpitotoiminta - asiakas on kuningas. Käyttäjälle on pystyttävä antamaan palvelulupaus. Suhteen asiakkaan ja tilakeskuksen välillä on oltava vuokrasuhteen luontoinen: jos tilat eivät ole käytettävissä, ei myöskään vuokraa makseta. Jotta tähän päästään, tarvitaan kahta asiaa: aitoa kiinteistökohtaista sisäistä vuokraa tilapalveluiden eriyttämistä kunnan muusta toiminnasta erilliseksi yksiköksi, joka saa tulonsa vuokrista Ilman aitoa vuokraa ei synny aitoa asiakkuutta. Palvelulupausta ei ole mahdollista antaa, jos resurssit on sidottu muualle. Vuokriin menevää rahaa ei saisi käyttää muuhun toimintaan. Jos vuokrat tuottavat liikaa, niitä on alennettava. Malli edellyttää tarpeiden ja laatutasojen tarkkaa määrittelyä ja palveluiden tuotteistamista ja hinnoittelua. Kun nämä on tehty, voivat eri osapuolet neuvotella tasavertaisessa asemassa keskenään. Toiminnan kustannuksia voidaan vertailla markkinoilla tarjolla oleviin palveluihin ja tehdä päätöksiä edullisimmista tuotantotavoista. Jonkinlainen kilpailutilanne yksityisen kanssa edistää oman tuotannon laadun ja tehokkuuden kehittämistä. Toimiakseen malli vaatii kulujen ja tuottojen tarkastelua kiinteistökohtaisesti. On myös sovittava käyttäjän ja omistajan välillä kustannusten jaosta. Mitkä toiminnalliset muutokset rahoittaa omistaja ja mitkä käyttäjä. Tähän löytyvät käytännöt yksityisen sektorin vuokraustoiminnasta: omistaja voi rahoittaa muutokset ja sisällyttää ne vuokraan, jos vuokralainen sitoutuu riittävän pitkään vuokrasopimukseen. Seuraavassa taulukossa on esitetty erilaisia tapoja organisoida kunnan kiinteistönpito. Toiminnan uusia tarpeita vastaisi parhaiten yhteinen liikelaitosmalli naapurikuntien kanssa. Liikelaitosmalli mahdollistaa myöhemmin yhtiöittämisen, mutta ei mitenkään edellytä sitä. Kunnalla on tässä mallissa kaikki optiot suunnitella toimintaa haluamallaan tavalla. Toinen vaihtoehto olisi siirtyä tilaaja-tuottajamalliin, mutta siinä hallinnon kustannukset ovat suuremmat eikä kiinteistökeskus saa varmistettua tarvitsemiaan resursseja.

53 Talous Oman tuotannon osuus 90 % 70 % 50 % 30 % 0-10 % Asiakas Ei ole Rakennus Sisäinen Hallintokunta Toimintayksikkö, tilaaja asiakas Vuokraperuste Ei ole Koko kunnan Hallintokun- Kiinteistö- Markkinaperusteinen taso ta-kohtainen kohtainen Osaaminen Asiakas Prossessi PALVELUVERKKOSELVITYS 53 Tilaaja (pääasiallinen) Yksityisen rooli Ulkoistaminen Tuotanto itse Kunnan johto (teto valmistelee) Tuotantoyksikkö Kiinteistökeskus Tilaajatuottaja - malli Teton sisäinen yksikkö Yhteinen liikelaitos naapurikuntien kanssa Hallintokunta (teto tukee) Osakeyhtiö Toimintayksikkö, asiakas (hallintokunta tukee) Resurssi Alihankkija Tuottaja Kumppani Omistaja Kaoottinen prosessi Erittäin työlästä Mahdollinen, vaikka vaikea Optio Helposti toteutettavissa Osaamisen taso Tekninen asiantuntemus riittää Lisäksi kustannusten hallinta Tuotannon ohjaus, tuotteiden hallinta Asiakastaidot korostuvat Liiketoiminnan johtaminen Hallinnon kulut Pienet (pelkkä tilaajatoiminto) Kiinteistöomaisuus Minimoitu Kohtuulliset Suuret (oman työnjohdon lisäksi tilaajayksikkö) Taseen osa Joukko rakenteita Tuotannontekijä Kohtuulliset (oma työnjohto vähenee) Tuotannon tekijä ja tuoton lähde Likvidi omaisuus Toimenpiteet Perustetaan naapurikuntien kanssa yhteinen liikelaitos, jonne koko kiinteistökanta siirretään Siirrytään aitoon sisäiseen vuokraan; - jonka säästöt käyttäjä saa välittömästi hyödykseen tai maksaa lisäkulut heti - jossa toiminnalliset muutokset maksaa käyttäjä - joka tarkistetaan aina muutosten yhteydessä

54 PALVELUVERKKOSELVITYS 54 Kunnossapitotavoitteet kohteille Jotta kiinteistöjen todellinen korjausvelka saadaan määritettyä, on otettava käyttöön tunnistettuun tarpeeseen perustuva PTS työkalu. Nykyinen järjestelmä lähestyy ongelmaa liian teoreettisesti. Myös toiminnan on perustuttava tunnistettuun tarpeeseen. Kunnossapitotarve on määriteltävä myös pidemmälle aikavälille (1-2 vuotta, 3-5 vuotta ja 6-10 vuotta). Korjausvastikkeet on määriteltävä sille tasolle, että ne tukevat kulumisen ja ikääntymisen korjaamista. Korjausvastikkeet olisi sen takia korvamerkittävä kiinteistöille (kerätyt vastikkeet kohdennetaan kiinteistöille). PTS-toiminnan ja korjausvelkatason määrittelyn on oltava kiinteistöjen salkuttamiseen perustuvaa: ykkösluokan kohteet ylläpidettävät kohteet loppuun käytettävät kohteet tarpeettomat / käyttöön soveltumattomat kohteet Vastuuttamista on selkiytettävä: käyttäjät eivät päätä PTS-toimenpiteistä, mutta heitä kuunnellaan ja heillä on vaikutusmahdollisuus. Toimenpiteet Otetaan vuoden 2015 aikana käyttöön tunnistettuun tarpeeseen perustuva PTS-työkalu. Työkalut kiinteistökannan tietojen ja talouden hallintaan Kaikkien rakennusten käytön ja ylläpidon toimia ohjeistetaan energiatehokkuusohjeilla (suunnittelu, rakennuttaminen, käyttäjät ja tekninen huolto), jotka laaditaan erikseen: vihreä rakentaminen (prosessi, materiaalit, tekniset ratkaisut) sisäilma kulutuksien hallinta + keinot ohjata toimintaa tasot: viranomaismääräykset, matalaenergia, passiivitalo, ympäristöluokitukset Energiatehokkuustyön käytännön työvälineiksi ja mittareiksi voidaan erikseen tilattaessa valita mm. kunta-alan energiatehokkuussopimus tavoitteellinen kulutusseuranta tuntitasoiseen mittaustietoon perustuva kulutusseuranta energiasimuloinnit energiatehokkuustoimien PTS jatkuva parantaminen Toimenpiteet Tehdään vuonna 2014 Askolaan energiatehokkuussuunnitelma ja siihen liittyvä ohjeistus.

55 PALVELUVERKKOSELVITYS 55 Vuosien toimenpiteet Vuoden 2015 alusta on otettu uusi toimintamalli käyttöön. Käyttäjät suunnittelevat toimintaansa pitkäjänteisesti. Kaikista kiinteistöistä on tehty palvelutarvekartoitukseen perustuvat tarveselvitykset. Investointiohjelma perustuu hankesuunnitelmiin, ilman niitä on mahdotonta saada investointi suunnitelmaan. Käytössä on uusi tunnistettuun tarpeeseen perustuva PTStyökalu sekä uusi ylläpidon ja energia-asioiden toimintamalli. Toimenpiteet Kokeillaan elinkaarimallia jollain alueella Liikelaitos aloittaa Investointiohjelmaa ryhdytään toteuttamaan Vuosien tilanne Kaikki vaihtoehdot ovat käytettävissä: oma tuotanto, ulkoistaminen, vuokraus, elinkaarimallit ym. ja niitä käytetään tarpeen mukaan. Asiakkailla on välineet, joilla he voivat suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti ja toisaalta kiinteistönpito pystyy nopeasti reagoimaan muutoksiin. On siirrytty markkinaohjattuun kiinteistökohtaiseen vuokraan: lähtökohtana on aina markkinoiden määrittämä vuokra. Oma toiminta on vaihtoehto, jos se pystyy tarjoamaan palvelut markkinavuokralla. Kiinteistönpidon ja kunnan muun talouden välille on rakennettu palomuuri : vuokrarahat käytetään aidosti rakennusten kiinteistönpitoon ja kehittämiseen. Yhteenveto toimenpiteistä palveluverkkosuunnitelmat investointien ohjausmalli huoltokirjahanke ylläpitostrategia energiatehokkuusstrategia alueelliset tarveselvitykset kiinteistöjen salkutus kaupallinen selvitys PTS-työkalu aito sisäinen vuokra liikelaitosselvitys selvitys hankintamalleista elinkaarimallin pilotti liikelaitos aloittaa Investointiohjelman toteutus

56 PALVELUVERKKOSELVITYS 56 Lähteet Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus VATT-tutkimuksia nro 127 Kari Nissinen (2003). Toimitilojen tehokkuuden ja toimivuuden mittaaminen työpistetarkastelun perusteella. Yhteenvetoraportti. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kari Nissinen (2006) Tilateho-hankkeen loppuraportti N:o1. VTT Rakennusja yhdyskuntatekniikka KTI Ylläpidon kustannusvertailu, 2012 Leponiemi, Siitonen, Anttiroiko (2010): Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. TY/Yhdyskuntatieteiden laitos Nippola, Vainio, Huuhtala (2006) Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa. Kuntaliitto RT Päiväkotien suunnittelu s. Tilastokeskus: Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain Tilastokeskus: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi,

57 PALVELUVERKKOSELVITYS 57 LIITE 1: Toimitilojen sijainti ja väestöpohja

58 PALVELUVERKKOSELVITYS 58 Toimitilojen sijainti Kuva 4 Askolan toimitilojen sijainti ja väestön sijoittuminen 2012

59 PALVELUVERKKOSELVITYS 59 Askolan väestö ja ikärakenne Askolan väestö on kasvanut maltillisesti ja väestönkasvun odotetaan jatkuvan edelleen tosin maltillisemmalla vauhdilla. Väestönkasvu on ollut voimakkaimmillaan 2000-luvun alkupuoliskolla. Vuoteen 2040 mennessä väestön odotetaan lisääntyvän noin 1000 asukkaalla tämänhetkiseen tilanteeseen nähden Kuva 43: Askolan väkiluku Askolan väestönkasvu on kasvanut maltillisesti, ja väestönkasvu pysytteleekin koko 2010-luvun 5 % vuositasolla. 5,70 % 5,40 % 2,90 % 2,80 % 3,80 % 6,80 % 4,30 % 3,60 % 2,70 % 2,30 % 1,80 % 0,50 % Kuva 44: Askolan väkiluvun kasvu- % viisivuotiskausittain

60 PALVELUVERKKOSELVITYS 60 Kuva 45: Askolan ikärakenne Kunnan ikärakenne on pysynyt viime vuosikymmenet samalla tasolla, suurin kasvu on kohdistunut vuotiseen väestöön. Huomioitavaa on se, että vuotiaiden määrä pysyy vähäisenä myös tulevaisuudessa. Kuva 46: Askolan ikärakenne

61 PALVELUVERKKOSELVITYS 61 LIITE 2: Taustatiedot ja toimitilakustannukset

62 PALVELUVERKKOSELVITYS 62 Käsitteet ja taustatiedot Käsitteet Bruttoala brm 2 Rakennuksen bruttopinta-ala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Bruttoalaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta kerrosten sijainnista ja sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksesta. Huoneistoala hum 2 Huoneistoala on yhtä huoneisto ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Huoneistoalaan ei lasketa lämpöeristämättömiä tiloja, kellarikerroksessa sijaitsevaa varastotilaa, eikä teknisiä tiloja. Korjausvelka Korjausvelka kuvaa tekemättä jätettyjä investointiluontoisia korjauksia. Korjausvelkaa muodostuu, kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 75%:n. Korjausvelan määrää kertoo kuinka paljon rahaa rakennuksen arvoa palauttaviin, eli investointiluonteisiin korjauksiin tulisi panostaa, jotta rakennuksen kuntoluokka saataisiin takaisin 75 %:n tasolle. Taustatiedot Ylläpitokustannusvertailut Toteutuneet ylläpitokustannukset ovat ilmoitettu kustannusvertailuissa suhteessa bruttoalaan kaikista vertailun kunnista. Kustannusvertailuiden vertailuaineisto koostuu KUUMA-kuntien osalta Mäntsälästä, Tuusulasta, Järvenpäästä, Keravasta, Sipoosta, Pornaisista, Nurmijärvestä ja Hyvinkäästä. Itä- Uudenmaan vertailuissa mukana ovat Sipoon ja Pornaisten lisäksi Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Loviisa ja Porvoo. Muu vertailuaineisto sisältää lisäksi Akaan, Valkeakosken, Mynämäen ja Hollolan tiedot. Kustannukset ovat kuntien tilinpäätöstietojen toteutuneita lukuja. Mikäli kunnat eivät ole pystyneet jakamaan kustannuksia kiinteistöittäin, kuluerät on jaettu neliöiden suhteessa. Toiminnan kustannukset Toiminnan kustannukset on kerätty toimialojen ja Kuntamaisema Oy:n yhteistyönä vuoden 2012 toteutuneista tilinpäätöstiedoista. Simulaatiomallit Simulaatiomallien tiedot perustuvat toteutuneisiin toiminnan ja ylläpidon kustannuksiin ja lapsimääriin. Perusopetuksen keskimääräisten ryhmäkokojen laskennassa lähtökohtana on käytetty OPH:n suositusta oppilaan ryhmistä. Varhaiskasvatuksen osalta lähtökohtana on lakimääräinen lapsihoitajasuhde. Toiminnan vertailulaskelmien osalta käyttöasteet ja henkilökuntamitoitukset on kohotettu optimiin mitoituksen sallimien rajojen sisällä. Kiinteistöjen ylläpidon laskelmien osalta säästöt perustuvat tilojen mitoittamiseen optimaalisesti säädösten ja suositusten sallimissa rajoissa. Varhaiskasvatuksen kohdalla tilamitoituksessa on käytetty RT:n kortin mukaisia suosituksia päiväkotien mitoitukselle. Suurissa, yli 126 lapsen yksiköissä ti-

63 PALVELUVERKKOSELVITYS 63 lantarpeen ei ole katsottu enää skaalautuvan suositellusta minimimäärästä, jolloin kiinteistöjen osalta suhteellinen säästö on laskelmissa pienempi. Perusopetuksen osalta lähtökohtana ovat OPH:n viitteelliset taulukot oppilaskohtaisesta tilantarpeesta erikokoisissa yksiköissä. Tilatarpeeseen pätee samat periaatteet kuin varhaiskasvatuksessa, jolloin yli 22 opetusryhmän yksiköissä oppilaskohtainen tilantarve on pysynyt samalla minimitasolla. Simulaatiomalleissa käytetyt kiinteistölaskelmat on laskettu huoneistoaloina. Mikäli huoneistoalatietoja ei ole luotettavasti ollut saatavissa on bruttoalan ja huoneistoalan välisenä suhteena pidetty suhdetta 0,88. Kiinteistöjen ylläpidon neliökustannusten on oletettu pysyvän vuoden 2012 tasolla, jolloin mahdollisesti kalliimman uuden tekniikan hoidon kustannukset korjaantuvat vähemmistä huoltokohteista saaduilla logistisilla säästöillä. Investointilaskelmat Oletuksena investointilaskelmille on, että kaikki kiinteistöt joko peruskorjataan täydellisesti 80 % korjausasteella tai korvataan uudisrakennuksilla. Kiinteistökannan uudistumisaste on siis keskimäärin 90 %. Koulujen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden keskimääräiseksi neliöhinnaksi on oletettu 2200 euroa/ hum 2 ja päiväkotien 2500 euroa/ hum 2. Suuret koulut ovat neliöhinnaltaan jonkin verran em. lukuja edullisempia ja pienet kalliimpia, joten kyseessä on vain suuntaa-antava tulos. Tässä ei ole otettu kantaa, mitä poistuvalle rakennuskanalle tapahtuu. Suurin osa siitä on huonossa kunnossa. Vaihtoehtoja ovat joko purku ja tontin myyminen/ottaminen toiseen käyttöön tai sitten rakennusten myynti tontteineen. Jälkimmäisessä tapauksessa uusi omistaja joutuu korjaamaan rakennukset uutta käyttötarkoitusta vastaavaksi. Tällöin vain rakennuksen rungolle voidaan laskea joku arvo. Todennäköinen myyntihinta vastaa näin ollen korkeintaan tontin arvoa. Koska ohjelma on teoreettinen, eikä ota kantaa mitkä rakennukset poistuvat käytöstä ei niille ole tässä tarkastelussa annettu mitään hintaa. Kaikki mahdollisesti saatava myyntitulo tekee siis ohjelmasta entistä kannattavamman. Takaisinmaksuajoissa korkokannaksi on oletettu 0 %. Investointisumma on rahoitettu kokonaan vuoden 2012 tasoa vastaavalla säästömäärällä. Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousua ja tätä kautta vuosittain kasvavaa säästömäärää ei ole huomioitu. Toimitilakustannukset Askolan kunnan toimitilakustannukset analysoitiin vuoden 2012 tilinpäätöstietojen perusteella. Tässä selvityksessä toimitilakustannuksilla tarkoitetaan kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia. Selvityksessä mukana olleiden Askolan kunnan kiinteistöjen ylläpitokustannukset olivat noin 1,2 M vuonna Tässä tarkastelussa käsitellään kustannuksia seuraavan kustannusjaottelun mukaisesti: - Yhteiset tehtävät (mm. hallinnon palkat) - Yleishoito ja valvonta (mm. kiinteistönhoidon palkat) - Lämpöhuolto - Sähköhuolto - Vesihuolto - Siivous - Kunnossapito (Vuosikorjaukset, ei perusparannusta) - Ulkoalueiden hoito - Jätehuolto

64 PALVELUVERKKOSELVITYS 64 Kuva 47: Askolan ylläpitokustannuksien ( ) muodostuminen vuosi 2012

65 PALVELUVERKKOSELVITYS 65 Kuva 48: Askolan ylläpitokustannuksien ( /brm²) muodostuminen 2012

66 Kunnanvirasto Virastotalo 3, RySy Virastotalo 2, sosiaalitoimisto Askolan koulu Monninkylän koulu Kirkonkylän koulu Kirjasto-lukiorakennus, hammashoitola Särkijärven koulu Juornaankylän koulu Vahijärven koulu Päiväkoti Tammenterho Sateenkaaren päiväkoti Päiväkoti Karpalo Päiväkoti Puolukka Palvelukeskus Mäntyrinne Terveysasema Keskusvarasto Korttian monitoimitalo TL:n entinen tukikohta PALVELUVERKKOSELVITYS /brm² Keskimäärin [ /brm²] Kuva 5: Askolan ylläpitokustannuksien muodostuminen kiinteistöryhmittäin 2012

67 PALVELUVERKKOSELVITYS 67 74,3 Siivouskustannukset /brm²/vuosi Askola Vertailuaineisto IUK 28,3 19,5 10,3 4,9 3,0 15,0 Kuva 50: Siivouksen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin Yleishoidon ja kunnossapidon kustannukset /brm²/vuosi Askola Vertailuaineisto 24,7 IUK 17,8 15,6 14,8 11,1 9,9 11,6 Kuva 51: Kunnossapidon ja yleishoidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

68 PALVELUVERKKOSELVITYS 68 Sähköhuollon kustannukset /brm²/vuosi 67,0 Askola Vertailuaineisto IUK 8,0 11,1 6,6 6,1 5,5 7,2 Kuva 52: Sähköhuoltojen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin 7,6 Vesihuollon kustannukset /brm²/vuosi Askola Vertailuaineisto IUK 1,6 1,8 1,2 0,8 0,4 0,4 Kuva 53: Vesihuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

69 PALVELUVERKKOSELVITYS 69 25,00 22,50 Lämpöhuollon kustannukset /brm2/vuosi 20,00 15,00 18,13 17,01 11,57 Askola IUK Vertailuaineisto 13,67 10,00 5,00 0,00 Kuva 54: Lämpöhuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin Yhteistehtävät vuodessa /brm²/vuosi Askola Vertailuaineisto IUK 1,8 1,2 0,9 0,9 0,7 0,1 Kuva 56: Yhteisten tehtävien suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

70 PALVELUVERKKOSELVITYS 70 1,7 Jätehuollon kustannukset /brm²/vuosi Askola Vertailuaineisto IUK 1,2 0,9 0,8 0,5 0,4 Kuva 55 Jätehuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäär

Havaintoja Vihdin 2014 palveluverkkoselvityksestä. Antti Peisa, Vanjärvi

Havaintoja Vihdin 2014 palveluverkkoselvityksestä. Antti Peisa, Vanjärvi Havaintoja Vihdin 2014 palveluverkkoselvityksestä Antti Peisa, Vanjärvi antti.peisa@gmail.com Yleistä selvityksestä Tehty keväällä 2014, Granlund Oy & Kuntamaisema Oy Lisäksi kerätty tietoa kunnan kiinteistökannasta,

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt

Lisätiedot

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 1.1. Ateriapalvelut... 2 1.2. Siivouspalvelut... 4 1.3. Tilalaitos...

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN 2020 Kymppi - Moni / Tilannekatsaus 31.5.2012 Ulla Rannanheimo aluekeskuksen palvelut aluekeskuksen palvelut Ydinkeskustan palvelut aluekeskuksen palvelut Maaseutukylä lähikeskus

Lisätiedot

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä 19.8.2016 Kokonaistaloudellinen katsaus: koko kuntakonsernin kiinteistöpalvelut 1-6/2015 t 1-6/2016 t Muutos Muutos % Henkilöstökulut 1 993,3 2 116,3 122,9

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä AVATER -tutkimushankkeen päätösseminaari 16.11.2016, Tampere 30.11.2016 1 Ohjeistuksen kehittäminen koulujen sisäilmaongelmien hallintaan

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kyselyn toteutus Vastaajamäärä: 500 Kohderyhmä: kerrostaloasukkaat Suomessa Tiedonkeruu: -9.1.017 Kyselyn teemat: Asukaskyselyjen hyödyntäminen taloyhtiön

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8. Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus Tuloksellisuuskampanjan Kuntatalo 17.8. Kestävyysvajeesta Kestävyysvaje vs. julkisen talouden alijäämä?» Alijäämä = euromäärä tai BKT osuus, jota

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa AVATER-hankkeen loppuseminaari 16.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulu Paavo Kero, projektitutkija TTY, RTEK TP5. Uudet johtamis-

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 2. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 10,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,3 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen Monitoimitalojen toiminnan suunnittelu ja toteutus käyttäjien arvioimana [toteutus Asuinalue lapsiperheiden kokemana hanke] KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015 Juha Kokkonen

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta tai

Lisätiedot

Palkeet asiakastyytyväisyys

Palkeet asiakastyytyväisyys Palkeet asiakastyytyväisyys Kieku-info 30.9.2015 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Kohderyhmä ja näyte Tutkimuksen kohderyhmät Asiakasvirastojen yhteyshenkilöt ja johto

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,5 prosenttia Korjaus 8.2.2016. Korjattu kohta on merkitty

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA

TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI TILAPALVELUISSA Kaupunginhallitus on 3.11.2015 395 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE 12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE Kampusmanageri Riitta Pirilä, SYK Oy Kuva: Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto 12.4.2016 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi 2015-2025 Sipoon kunta 1. Johdanto 1. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Mitä Tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Numeron Oy yrityksenä Numeron Oy on vakavarainen ja kehittää järjestelmää oman rahoituksen turvin Numeron on nopeasti ja tuloksellisesti kasvava Workforce

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK)

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK) Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK) Rauno Holopainen, Kari Salmi, Erkki Kähkönen, Leena Aalto, Katja Tähtinen, Harri Alenius ja Kari

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot