PÄIJÄT-HÄMEEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2010

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2010 MAAKUNTAHALLITUS TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA ARJEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI

2 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A183*2010 ISBN ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS JA TAVOITTEET OHJELMAN PAINOPISTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VANHUSTEN KOTITURVA PALVELUIDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSET JA NUORET: KOULUT JA VARHAISKASVATUS LAPSET JA NUORET: LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA ALKOHOLIONGELMAT ANNISKELUSSA JA VÄHITTÄISMYYNNISSÄ RAKENNUKSIEN SISÄILMAONGELMAT KAATUMISONNETTOMUUDET HEINOLASSA SYRJÄYTYMINEN JA TYÖTTÖMYYS PERHE- JA ALKOHOLIASIOIHIN LIITTYVÄT ONGELMAT MAATILATURVALLISUUS MAASEUTUASUMISEN TURVALLISUUS SUURTEN YLEISÖTILAISUUKSIEN TURVALLISUUS VÄKIVALLAN VÄHENTÄMINEN LAHDEN KAUPUNKIALUEEN YLEISILLÄ PAIKOILLA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN SEKÄ KOULUN AMMATTIHENKILÖSTÖN TURVALLISUUS PERHE-ELÄMÄN TURVALLISUUS ORIMATTILAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA KÄYNNISSÄ OLEVAT PROJEKTIT PULINAPAJA VALITSEN-KEHITYSHANKE TURVALLISTEN PERHEIDEN PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄMEEN PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE VÄLITTÄJÄ HANKE PILOTTIHANKE LAPSIARVI KUVAA PELKO POIS SALPAUS ROCK LAHDEN TEKSTARI-HELPPI LAPSET JA NUORET TYÖMALLI: VESIJÄRVEN ANKKURI OHJELMAN TOTEUTUKSEN SEURANTA LIITTEET LIITE 1-3 KAATUMISONNETTOMUUDET RYHMÄ LIITE 4-5 MAATILATURVALLISUUSTYÖRYHMÄ LIITE 6 VÄLITTÄJÄ HANKE... 84

4 1 JOHDANTO Valtioneuvosto teki päätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Arjen turvaa sisäisen turvallisuuden ohjelma on ensimmäinen laaja, poikkihallinnollinen sisäisen turvallisuuden kehittämisohjelma, jolla on ylimmän poliittisen johdon tuki. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa päätettiin jatkaa sisäisen turvallisuuden ohjelmatyötä ja laajentaa ohjelman painopisteitä. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi. Ohjelmassa määritetään sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä tuvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Päijät-Hämeessä asian valmistelemiseksi laajempaa käsittelyä varten Päijät-Hämeen liitto kokosi valmisteluryhmän laadintasuunnitelma- ja resursointiehdotusta varten. Asia esiteltiin huhtikuussa 2009 työseminaarissa, jossa perustettiin myös erillinen ohjausryhmä. Asia valmisteltiin projektiksi: PH TURVA ja Päijät-Hämeen maakuntahallitus myönsi hankkeelle tukea maakunnan kehittämisrahasta. 4

5 2 OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS JA TAVOITTEET Ensimmäiseen sisäisen turvallisuuden ohjelmaan (valtioneuvoston periaatepäätös ) sisältyi linjaukset paikallisen turvallisuussuunnittelun edelleen kehittämiseksi. Keskeinen linjaus oli laajentaa turvallisuussuunnitelmat kattamaan rikoksentorjunnan lisäksi kaikki keskeiset paikalliset turvallisuusongelmat. Uusien suunnitelmien laadinta käynnistyi syksyllä 2006 sisäasiainministeriön ohjeen mukaisesti. Toisessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (valtioneuvoston periaatepäätös ) on asetettu tavoitteeksi, että uudenmuotoiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat käsitellään valtuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana. Seudullisen ja paikallisen turvallisuustyön tavoitteena on vähentää rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yhtenä tärkeänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on turvallisuussuunnittelu, jota toteutetaan eri viranomaisten ja toimijoiden välisenä laajana yhteistyönä. Turvallisuussuunnittelua kehittävä työryhmä on laatinut ehdotukset seudullisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun edelleen kehittämiseksi. Ehdotukset on julkaistu sisäasiainministeriön julkaisusarjassa 19/2006 Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen. Etelä-Suomen lääninhallitus teki maakuntakierroksen ja pyysi asian edistämistä vuoden 2008 lopulla. Päijät- Hämeen kunnista lähinnä vain Orimattilan kaupungissa laadittu turvallisuussuunnitelma vuodelta 2007 täyttää tavoitteen mukaisen työnvaatimukset (Orimattilan kaupungin turvallisuussuunnitelma). Kuntajohtajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen maakuntajohtaja ja poliisijohto päätyivät esittämään, että maakuntaan laaditaan vuoden 2009 aikana yhteistyössä turvallisuussuunnitelma, koostuen eri ryhmissä laadituista turvallisuusteemoista. Uudenlaisena pilottina maakunnan kehittämiseen asia valmisteltiin projektiksi PH TURVA ja Päijät- Hämeen maakuntahallitus myönsi hankkeelle maakunnan kehittämisrahoitusta. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Päijät-Hämeen liitto. Projektin työskentelyä ohjasi ohjausryhmä, johon kuului Päijät- Hämeen kuntien kunnanjohtajat, poliisipäällikkö, pelastusjohtaja, maakuntajohtaja, Peruspalvelukeskus Oivan johtaja sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän johtaja. Lisäksi jokaisesta kunnasta nimettiin yhdyshenkilö. Projektipäällikkönä toimi Timo Komonen Päijät-Hämeen poliisilaitokselta. Rahoitusta hankkeelle kirjattiin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen, Päijät-Hämeen liiton ja Päijät-Hämeen poliisilaitoksen työstä ja maksuista. Hankkeen työryhmien satojen tuntien työtä ei ole huomioitu kustannuksissa. Hanke käynnistettiin ja päättyi käytännössä , mutta hankehallintoa jatkettiin runsaan työryhmämateriaalin työstämisen vuoksia asti. Hankkeen alkuperäisenä toteutusmallina oli Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän mukainen jako: 5

6 Kunnat nimesivät hankkeelle yhteyshenkilöt, joiden tehtävänä oli välittää ja tuottaa kunnan ja valmistelun verkostossa tietoa hankkeen edistymisestä ja sen sisällöistä. Kuntayhteyshenkilöt: Juri Nieminen (Asikkala), Kimmo Kuparinen (Artjärvi), Antti Kailio (Hartola), Ari Matteinen (Heinola), Mika Räsänen (Hollola), Vaula Ruuska (Hämeenkoski), Seppo Hulden (Kärkölä), Juha Suopohja (Lahti), Pirjo Haukkapää-Haara (Nastola), Martti Heinonen (Orimattila), Seppo Rantanen (Padasjoki), Timo Aromaa (Sysmä) Varsinainen työ tehtiin työryhmissä erillisissä projekteissa. Työryhmät: 1. Vanhusten kotiturva (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) 2. Palveluiden säilyminen (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) 3. Lapset ja nuoret: koulu ja varhaiskasvatus (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) 4. Lapset ja nuoret: liikunta ja vapaa-aika (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) 5. Alkoholiongelmat anniskelussa ja vähittäismyynnissä (Heinola) 6. Rakennuksien sisäilmaongelmat (Heinola) 7. Kaatumisonnettomuudet (Heinola) 8. Syrjäytyminen ja työttömyys (Artjärvi, Hartola, Nastola ja Sysmä) 9. Perhe- ja alkoholiasioihin liittyvät ongelmat nuoret ja liikenne (Artjärvi, Hartola, Nastola ja Sysmä) 10. Maatilaturvallisuus (Artjärvi, Hartola, Nastola ja Sysmä) 11. Maaseutuasumisen turvallisuus (Artjärvi, Hartola, Nastola ja Sysmä) 12. Suurten yleisötilaisuuksien turvallisuus (Lahti) 13. Yleisten paikkojen väkivaltaonnettomuudet (Lahti) 14. Sosiaali- ja terveysalan sekä koulun ammattihenkilöstön turvallisuus (Lahti) Hanke oli tiiviissä yhteistyössä muiden projektien kanssa. Muiden projektien antama lisäarvo hankkeelle ja innostus yhteisistä tavoitteista oli esimerkillistä. Yhteistyössä muiden projektien kanssa mm: Pulinapaja, koulut, Päijät-Hämeen mielenterveysseura ry Valitsen, Peruspalvelukeskus Oiva Turvallisten perheiden Päijät-Häme , Lahden ensi- ja turvakoti ry Päihdepalvelujen kehittäminen Päijät-Hämeessä osahanke, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Välittäjä hanke, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Turvallisuussuunnitelman laadinta tuotti pilottihankkeita ja toimenpiteitä. Näistä valtakunnallisesti huomioita on saanut mm. LapsiARVI, jota tuotettiin yhteistyössä Sisäisen turvallisuuden sihteeristön ja sen päällikkö Tarja Mankkisen kanssa. Pilottihanke LapsiARVI: Hankkeen sisältönä on mm. Kuvaa pelko pois -terapeuttisen valokuvauksen projekti, Lahden Tekstari- Helppi, Salpaus Rock, osa työryhmien Lapset ja nuoret - koulu ja varhaiskasvatus sekä Lapset ja nuoret - liikunta ja vapaa-aika loppuraporteista. Turvallisuussuunnittelussa on työstetty yhteistä nuorten varhaisen puuttumisen työmallia työnimeltä Vesijärven ankkuri. Turvallisuussuunnittelun työväline ARTU Turvallisuussuunnittelun työväline ARTU on tietokoneohjelma, jonka avulla paikallista turvallisuussuunnittelua voidaan kehittää, seurata ja arvioida. Työväline on kaikkien turvallisuussuunnitteluun osallistuvien viranomaisten käytössä. ARTU-työvälinettä on tarkoitus kokeilla Suomen Punaisen Ristin kolmen piirin alueella, joista Päijät-Häme on yksi kokeilualue. Tavoitteena on löytää vastauksia, miten järjestöjen asiantuntemus ja tieto liitetään osaksi paikallista turvallisuuden suunnittelua sen kaikissa vaiheissa, miten Artu-ohjelma sopii järjestöjen käytettäväksi ja miten sen käyttöoikeudet tulisi järjestää ja hallinnoida sekä arvioida millaisia kokemuksia järjestön ja viranomaisten välisessä työyhteisöstä saadaan paikallis- ja aluetasolla. 6

7 3 OHJELMAN PAINOPISTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelmassa päätettiin keskittyä arjen turvallisuuteen, koska jokaisessa Päijät- Hämeen kunnassa on tuore valmiussuunnitelma suuronnettomuuksien varalta. Päijät-Hämeessä on myös tuoreet liikenneturvallisuussuunnitelmat. Liikenneturvallisuussuunnitelmatyötä on tehty sekä Pohjois-Päijät- Hämeen että Etelä-Päijät-Hämeen osalta. Tämä työ on huomioitu työryhmien työskentelyssä ja loppuraporteissa. Painopisteet työryhmillä ovat olleet syrjäytymisessä, tapaturmissa, päihteissä, väkivallassa ja yhteiskunnan haavoittuvuudessa. Väestöryhmien välisten suhteiden osalta Päijät-Hämeeseen valmistui 2009 maakunnallinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Kunkin työryhmän esittämät toimenpide-ehdotukset on koottu jokaisen työryhmän loppuraporttiin. Monen toimenpide-ehdotuksen toteuttaminen vaatii jatkossa taloudellisia resursseja, mutta myös pelkällä asennemuutoksella ja paremmalla toisen ihmisen huomioon ottamisella saavutetaan huomattavia parannuksia turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen. Työryhmien raporttien ulkoasu ja sisällöt poikkeavat toisistaan ja antavat osakuvan siitä moninaisesta haasteesta, jota arjen turvallisuuden parantamisessa kohdataan. 3.1 VANHUSTEN KOTITURVA Työryhmä: Lea Lampi, Eija Kyllönen, Aune Suomalainen, Veijo Heikkinen, Timo Komonen, Hanna- Leena Penttilä, Ari Heikkinen, Jaana Piilola Johdanto Kaiken ikäisille henkilöille sattuu tapaturmia. Tapaturmariski kasvaa kuitenkin iän karttuessa. Tämä johtuu ikääntymisen aiheuttamista toimintakyvyn muutoksista. Ikääntyneiden henkilöiden vammojen syinä korostuvat kotitapaturmat ja kaatumiset. Tapaturmien aiheuttamat vammat ovat heillä usein kohtalokkaita ja aiheuttavat kipua, murhetta ja kustannuksia. Valtaosa näistä vahingoista voitaisiin kuitenkin välttää. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa, joten turvallisuuden kehittäminen heidän elinolosuhteensa huomioon ottaen on tärkeää. Tärkeitä ovat turvallinen ympäristö, tarvittaessa oikeanlainen lääkitys, ravitsemus ja liikunta. Tarvitaan tiedon jakamista ja konkreettisia toimenpiteitä sekä vanhuksen läheisten apua. Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelmaan liittyvän Vanhusten kotiturvaa pohtiva työryhmä valitsi painopistealueiksi seuraavat aihealueet: kodin ja ympäristön turvallisuus, tasapaino, lääkitys ja ravitsemus. Myös kaupustelijat ja puhelinmyyjät katsottiin riskitekijöiksi Nykytila Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ovat viime vuosina lisääntyneet erityisesti ikääntyneiden tapaturmat. Niistä yleisimpiä ovat kaatumistapaturmat. Noin 80 % tapaturmista johtuu kaatumisesta tai matalalta putoamisesta. Yli puolet kaatumisista tapahtuu omassa kodissa tai kodin läheisyydessä. Lisäksi 30 % kotona asuvista ja 50 % laitoksissa asuvista yli 65 -vuotiaista henkilöistä kaatuu vähintään kerran vuodessa ja 50 % kaatuneista kaatuu toistuvasti. Kaatumisista 1-2 % johtaa lonkkamurtumaan, mutta 90 % niistä syntyy kaatumisen seurauksena. On arvioitu, että kaatumisvammojen määrä lisääntyy nopeammin kuin ikääntyvien määrä, jollei ennaltaehkäisyä tehosteta. Iäkkäälle henkilölle tapaturmaan joutuminen voi olla käännekohta toimintakyvyn rajoittumisessa ja itsenäisen selviytymisen heikkenemisessä. Elämänpiiri kaventuu ja aiheutuu paljon inhimillistä kärsimystä ja huolta. Kolmasosa jää vakavan kaatumistapaturman seurauksena pysyvään laitoshoitoon. Kaatuminen aiheuttaa myös kaatumisen pelkoa. Kaatumisen pelkoa voi olla myös niillä ikääntyneillä, jotka eivät ole kaatuneet. On arvioitu, että 50 60% kaatumista pelkäävistä rajoittaa liikkumistaan, joka johtaa toimintakyvyn alenemiseen ja sosiaalisten kontaktien vähenemiseen. Näiden seurauksena kaatumisriski kasvaa. Väestön ikääntymisen myötä myös palokuolemien määrä lisääntyy. Päijät-Hämeessä on vuonna 2007 hoidettu sairaalassa vammojen ja myrkytysten vuoksi 75 vuotta täyttäneitä naisia 506 ja miehiä vastaavanikäistä kohden. Koko maassa vastaavat luvut ovat naisilla 486 ja miehillä 328,4. Naisia on siis hoidettu sairaalassa em. syystä enemmän kuin koko maassa ja miehiä vähemmän. Vammojen ja myrkytysten takia sairaalassa hoidossa olleiden 75 vuotta täyttäneiden määrä on hieman kasvanut vuoteen 2002 verrattuna. Luvut on koottu taulukkoon 1. 7

8 Taulukko 1. Vuonna 2007 sairaalassa vammojen ja myrkytysten vuoksi hoidetut 75-vuotta täyttäneet vastaavan ikäistä kohden. Päijät-Häme Koko maa Naiset Miehet Tilastokeskuksessa tehdyn tilaston mukaan tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleiden 65-vuotta täyttäneiden yleisin kuolemansyy on kaatumis- ja putoamistapaturma. Toiseksi yleisin vuotta täyttäneillä ovat itsemurhat ja yli 85-vuotta täyttäneillä ulkoisten syiden myöhäisvaikutukset. Kolmanneksi yleisin kuolemansyy ikäryhmässä ovat myrkytykset ja yli 85 vuotta täyttäneillä itsemurhat. Syyt on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2, Tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleiden 65-vuotta täyttäneiden henkilöiden kolme yleisintä kuolinsyytä yleisyysjärjestyksessä v yli 85 v Kaatumis- ja putoamisvammat Itsemurhat Ulkoisten syden myöhäisvaikutukset 2. Myrkytykset 3. Tapaturmat tulevat kalliiksi. Vanhusten tapaturmien ehkäisy onkin inhimillisesti ja kansantaloudellisesti tärkeää. Vuonna 2000 yli 64-vuotiaiden kaatumisvammojen kustannukset olivat Suomessa yhteensä 39 milj. euroa, josta 82 % oli lonkkamurtumien osuus. Kotona asuvan ikäihmisen joutuessa lonkkaluun murtuman vuoksi pysyvään laitoshoitoon, ovat ensimmäisen vuoden kustannukset (vuoden 2008 kustannustaso). Vaikka tapaturmat ovat aina yllättäviä, voidaan niitä ehkäistä. Ehkäisyllä voidaan vaikuttaa ikäihmisen elämänlaadun ja toimintakyvyn parantamiseen. Toimintakyvyllä tarkoitetaan tässä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tavoitteena on, että iäkkäät voivat asua toiveidensa mukaisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan (Ikihyvä Päijät-Häme tutkimus) 75 vuotta täyttäneistä 53 prosentilla vastanneista aiheutti turvattomuutta tai huolta joutuminen toisten avusta riippuvaiseksi ja muistin heikkeneminen. Laitoshoitoon joutuminen oli 35 %:lle turvattomuutta ja huolta aiheuttava tekijä. Muita tällaisia tekijöitä olivat mm. eläketulojen niukkuus (33 %), hoivapalvelujen korkea hinta (31 %), läheisen vakava sairaus (30 %) ja vaikeudet avun saamisessa ja hoitoon pääsyssä (26 %) Keskeiset vanhusten kotiturvaa uhkaavat tekijät Keskeisiä vanhusten turvallisuutta uhkaavia tekijöitä ovat: - kaatumiset ja putoamiset - muut tapaturmat - fyysiset sairaudet - muistihäiriöt - yksinäisyys ja pelot Toimintakyvyn heikkeneminen on iäkkäiden henkilöiden kaatumisten, putoamisten ja muiden tapaturmien syynä. Niiden taustalla voi olla sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sisäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi sairaudet, useiden lääkkeiden yhtäaikainen käyttö, heikosta lihasvoimasta ja tasapainosta johtuvat liikkumisvaikeudet, huimaus, väsymys, näön ja kuulon heikkeneminen, alkoholi ja liikkumisen tai kaatumisen pelko, unilääkkeet ja heikentynyt muisti. Ulkoisia tekijöitä ovat asuinympäristöön liittyvät vaarat kuten esimerkiksi ahtaat tilat, liukkaat lattiat, tukikaiteiden puute, huono valaistus, heikosti havaittavat portaat tai kynnykset, huonot jalkineet, liukas piha, kantamukset ja kiire. Vanhuksilla pelkoja saattaa aiheuttaa se, että avun saanti on hankalaa. Syynä ovat usein paikallisten terveyspalveluiden väheneminen, jolloin matkat ovat pidemmät ja julkiset kulkuneuvot harvassa. Lisäksi liikkuminen on hankalaa. Myös viestintävälineet ja niiden käyttö saattavat tuottaa ongelmia. 8

9 3.1.4 Toimenpiteitä ja ennalta ehkäiseviä keinoja Palvelutarpeen kartoitus ja neuvonta - Seudullisen PalveluSantran palvelut ja ikäihmisten oppaat - Neuvonta ja ohjaus kuntien palvelupisteiden kautta - Kotihoidon henkilöstön suorittamat ennalta ehkäisevät kotikäynnit yli 80-vuotiaille, seurakunnan diakoniatyön toteuttamat kotikäynnit vanhuksille. - Naapuriapu ja omaisten apu - Postinjakajan huomiot - Asunnon kunto Lääkehoito - Lääkärintarkastus vuosittain; yleistila ja lääkkeiden yhteensopivuuden tarkistaminen - Lääkityksen valvonta ja neuvonta; lääkkeiden annosjakelu apteekin kautta, - Kotihoidon henkilöstön suorittama lääkityksen ja yleistilan seuranta säännöllisillä tai tilapäisillä käynneillä kotihoidon piiriin kuuluvilla vanhuksilla - Vanhuksen lääkkeiden yhteensopivuuden tarkistus - Apuvälineet lääkkeiden otossa; dosetit, muistuttavat dosetit Liikunta Liikunnalla on tärkeä merkitys ikääntyvän henkilön toimintakyvyn ylläpitämisessä ja kaatumatapaturmien ehkäisyssä. Se vahvistaa lihaskuntoa, joka vaikutta tasapainon ylläpitämiseen. Sillä on myös tärkeä merkitys psyykkisen vireyden ylläpitämisessä. Kaatumisen ehkäisemiseksi pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota ympäristön turvallisuuteen ja jalkineisiin. Jalkineet eivät saa olla liukkaat tai liian paksupohjaiset. Niiden pitäisi olla sopivan kokoiset eikä niissä saisi olla avonaista kantaosaa tai liian korkeata korkoa. Liukkaalla pitäisi lisäksi käyttää kengissä liukuesteitä. Kulkureittien pitäisi olla avoimia. Niillä ei saa olla turhaa roinaa eikä haittaavia kynnyksiä. Seuraavassa esitetään tekijöitä, joihin edellä mainittujen asioiden lisäksi tulisi kiinnittää huomiota: - Säännöllinen ulkoilu ja lenkkeily; kävely, sauvakävely - Tasapainoinen lääkitys (erityisesti unilääkkeen vaikutus kaatumisiin), - Tasainen verensokeri syömällä säännöllisesti ja ravitsevaa ruokaa - Riittävästä nesteen saannista huolehtiminen - Osteoporoosin ehkäisy ja hoito - Mahdollisen huimauksen selvittäminen ja hoito - Kaatumista ehkäisevät tasapaino-ohjelmat; toteutus kotona tai ryhmässä - Kotihoidon henkilöstön suorittamat Guralnic- tasapainotestit ja ohjaus sopivan tasapaino-ohjelman suorittamiseen - Apuvälineet kuntoon: tukikahvat, rollaattorit - Lonkkasuojaimen käyttö usein kaatuilevalla vanhukselle - Piha-alueiden hiekoitus - Kodin sisällä turvalliset liikkumisreitit; pois matot ja huonekalut, jotka aiheuttavat kaatumisriskiä, sängyn korotukset ja tukikaiteita tarpeen mukaan - Valaistus kuntoon - Wellamo-opiston voimisteluryhmät ikääntyneille ja erityisryhmille - Tuetut kuljetuspalvelut vähävaraisille, ryhmäkuljetukset esim. päivätoimintaan - Kyläkyydit ; taksi noutaa kerran viikossa ja käyttää reitin varrella esim. kaupalla asioimassa - Liikkumisen apuvälineitä mahdollisuus hankkia itse tai lainata terveyskeskusten fysioterapian kautta Myös huonekaluihin tulee kiinnittää huomiota. Ne eivät saa olla matalia, eivätkä huteria. Tuoleissa pitää olla käsi- ja selkänoja sekä sängyn korkeuden sopiva. Pöytien pitää olla tukevia ja reunat eivät saa olla liukkaita. Kaappien ja hyllyjen pitää olla sopivalla korkeudella. 9

10 Ravitsemus Vanhusten suurimpia ravitsemusongelmia ovat: - Niukka D-vitamiinin saanti - vaikuttaa haitallisesti luustoon ja lihaksiin, varsinkin jos myös kalsiumin saanti on niukkaa ja altistaa kaatumiselle ja lonkkamurtumille - Aliravitsemus aiheuttaa lihaskatoa, mikä lisää kaatumisten ja murtumien vaaraa Ravitsemusongelmien havaitsemisessa voidaan käyttää apuna NMA- testiä. Testillä saadaan näkyväksi ravitsemukseen liittyviä puutteita ja vanhusta ohjataan parantamaan omaa ravitsemustaan. Keinona voivat olla: - Terveydenhuollon neuvonta ja ohjaus lautasmallin ja eri ruokavalioiden oikeaan käyttöön - Ruokailumahdollisuudet kunnan yksiköissä ja yksityisissä ruokapaikoissa - Kotiin toimitettu lämmin lounas,(ateriapalvelu), kunnallinen tai yksityinen - Kaupan kotiinkuljetus ja/tai kotihoidon kauppa-asiointi Yksinäisyys ja pelon tunne Yksinäisyys, eristäytyminen ja sosiaalisten kontaktien puute sekä kaupustelijat, varkaat ja hyväksikäyttäjät voivat heikentää vanhuksen turvallisuudentunnetta. Pelkoa voivat aiheuttaa myös huoli taloudellisista asioista ja omasta kodista pois joutumisen uhka. Edellä mainittuihin seikkoihin voidaan vaikuttaa: - Järjestämällä tukipalvelut, tarvittavat apuvälineet ja kotipalvelu kotiin - Turvapuhelimen ja muiden hälytyslaitteiden käyttö - Sukulaiset ja ystävät, ystäväpalvelu, päivätoiminta - Muistihäiriöisten ryhmät - Vertaistukiryhmät ja kahvilat; esim. muistikahvilat, seurakunnan kammarit - Turvakamerat taloyhtiön hankkimana turvaamaan ulkopuolisilta uhkilta - Naapuriapu (esim. soitto päivittäin, vilkutus ikkunasta, piipahdus luona ) - Seurakunnan, yhdistysten ja järjestöjen toimintaan osallistuminen - Palovaroitin ja sammutuspeite kotiin, omaiset voivat ostaa vaikka lahjaksi - Turvaliesi, josta virta katkeaa ylikuumetessa - Sähkö- ja lämmityslaitteiden kuntotarkistukset kerran vuodessa. Tarkastuksen tekee joko omainen tai kotihoitohenkilöstö - Markkinointikielto gsm-liittymiin - Taloudellista turvallisuutta voidaan parantaa saattamalla erilaiset tuet ajan tasalle (asumistuki, hoitotuki) ja saattamalla maksukattoasiat kuntoon. 10

11 Markkinointikielto Vanhusten, varsinkin yksin asuvien, turvattomuutta on joissakin tapauksissa lisännyt joko ovelta ovelle tapahtuva kaupustelu tai suoramarkkinoinnilla tapahtuva toiminta. Suoramarkkinoinnin ja ovelta ovelle tapahtuvan myynnin suhteen vanhusten tulisi olla pidättyväisiä kaupanteossa, koska kaupan purkaminen on työlästä, joskus jopa mahdotonta. Jokaisella on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen väestörekisterijärjestelmästä suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia sekä markkina- ja mielipidetutkimusta samoin kun henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten. Lisäksi henkilöllä on oikeus kieltää osoitetietonsa luovuttaminen osoitepalveluna. Tietojen luovutuskiellon voi ilmoittaa puhelimitse (Päijät-Hämeessä numeroon ) tai kirjallisesti joko maistraatille tai Väestörekisterikeskukselle. Ilmoituslomakkeita on saatavana maistraateista (Päijät- Hämeessä osoitteesta: Salinkatu 3, Lahti) tai Väestörekisterikeskuksen verkkosivuilta osoitteesta Kaikista postitoimipaikoista on saatavana kortteja, joilla yksityiset henkilöt voivat kieltää osoitteellisten mainoslähetysten lähettämisen kotiosoitteeseensa. Täytetyn kortin voi jättää postin välitettäväksi eteenpäin. Puhelimitse tapahtuvaa markkinointia voi rajoittaa tekemällä kiellon Robinson-rekisteriin, Soneran palvelunumeroon Lisätietoja saa muun muassa ja Paloturvallisuus Paloturvallisuuteen voidaan vaikuttaa seuraavilla seikoilla: - Oikeanlaisia palovaroittimia riittävästi tarvittaessa värinä tai valo - asennus oikein - erillinen patterikotelo - Sähkölaitteet asianmukaisiksi - liesille ajastin tai lämpötunnistin - Tulisijojen ja hormien ja kattovälineiden kunto - nuohous vuosittain - Tupakointia ei sängyssä tai sohvatuolissa - Kiukaan tuntumassa ei kuivateta vaatteita - Tulta ei jätetä valvomatta Osoitenumerointi on tärkeä, jotta kohteeseen löydetään ilman eksymisvaaraa ja avun saanti turvataan. Asunnon muutostyöt ARA myöntää korjausavustusta 65 vuotta täyttäneille senioreille, mikäli korjaustoimenpiteillä voidaan pidentää seniorin kotona asumisaikaa, estää laitoshoitoon joutuminen tai auttaa senioria selviämään omatoimisesti päivän askareista. Avustuksen suuruus on yleensä 40 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista. Lisätietoa saa kunnan rakennusvalvonnasta. Kotitalousvähennyksenä voit vähentää 30 prosenttia maksamastasi palkasta sekä palkan sivukulut tai 60 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta Kehittämisehdotuksia ja tulevaisuuden keinoja - Toimintakykyä ylläpitävän toiminnan aloittaminen ennen kun ollaan palvelujen piirissä. Aloitteellisia toimijoita ovat kuntien liikuntatoimet, joille osa asiakkaista ohjautuu liikuntareseptillä - Estetään eläkkeelle jäävien putoaminen palvelujen piiristä työterveyshuollon päätyttyä. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen säännölliset vuosittaiset terveyskatsastukset, jotka sisältävät kuntotestin, lääkityksen tarkistuksen, ravitsemus ja liikuntaohjeistuksen - Vanhusten kuntoutusta/kunnon ylläpitämistä lisättävä; mahdollisuus saada fysioterapeutin tai kuntohoitajan kuntoutusta kotiin riittävästi tai kotihoidon henkilöstön kouluttaminen kotikuntouttamiseen. - Vanhusten parissa työskentelevien kouluttaminen paloturvallisuuteen. ks. Spekin liitteet - Asumisturvallisuuden tarkistuslista täytetään vanhuksen kanssa yhdessä. - Perustetaan vanhusten asumisyksiköiden, vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen yhteyteen ohjattuja kuntosaleja. - Vanhusten turvapolku (vrt. turvatuokiot) - koulutusta senioreille toimia hätätilanteessa 11

12 - Omaisten ja läheisten rohkaisu ja tiedon lisääminen - Kirjastoautoon lääkkeiden uusimista, tiedotus- ja opastusmateriaalia, itse- mittauspiste, jossa voi mitata esimerkiksi verenpaineensa Toimenpide-ehdotukset Turvallisuuteen vaikuttava Tarvittava toimenpide Vastuutaho Aika tekijä Palvelutarpeen kartoitus Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 80 Kotihoidon henkilöstö vuotiaille Neuvonta ja ohjaus Kuntien palvelupisteet PalveluSantra Seurakuntien diakoniatyö Asunnon kunto Henkilö itse, omaiset Lääkehoito Lääkärintarkastus vuosittain ja lääkityksen tarkistaminen Lääkityksen valvonta ja neuvonta, yhteensopivuus Annosjakelu apteekin kautta Apuvälineet lääkkeiden otossa Henkilö itse Omaiset Kotihoidon henkilöstö Lääkäri Apteekki Liikunta: toimintakyvyn ylläpitäminen, kaatumisen ehkäisy Ravitsemus Yksinäisyys ja pelontunne Ympäristön turvallisuus Jalkineiden turvallisuus Piha-alueiden hiekoitus Teiden ja jalkakäytävien puhtaanapito ja hiekoitus Guralnic-testi ja jatkotoimenpiteet Nma testi Lautasmalli Ruokailumahdollisuuden järjestäminen Tarvittava apu ja turvalaitteet Vertaistukiryhmät Palovaroitin ja sammutuspeite turvalliset sähkö- ja lämmityslaitteet Vanhus itse ja omaiset Kotihoidon henkilöstö ohjaa ja neuvoo Kuntatekniikka Kotihoidon henkilöstö Fysioterapia Kotihoidon henkilöstö tekee, ohjaa ja järjestää Henkilö itse, omaiset, kotihoidon henkilöstö Vapaaehtoisjärjestöt Palo- ja Pelastuslaitos Markkinointikielto Kiellon tekeminen Henkilö itse, omaiset PH- liitolla tiedotusvastuu Paloturvallisuus Toimivat palovaroittimet Henkilö itse, Omaiset Asianmukaiset sähkölaitteet Pelastuslaitos Tulipalon ehkäisy Asunnon muutostyöt Seuranta Tiedotetaan asunnon muutostöihin saatavista avustuksista ja ohjataan niiden hakemisessa Kunnan rakennustoimi Tiedotteet kirjastoon Työryhmä kokoontuu joulukuussa 2010 arvioimaan suunnitelman toteutumista ja päivittämään sitä Liitteet Alla olevat materiaalit löytyvät kaikki sivuilta: - Asumisturvallisuuden tarkistuslista - Asumisturvallisuuden tarkistuslistan täyttöohjeita - Turvalliseen huomiseen; erityisryhmien asumisturvallisuusriskien hallinta - Koulutusmateriaalia mm. vanhusten parissa työtään tekeville 12

13 3.2 PALVELUIDEN SÄILYTTÄMINEN Työryhmä: Susanna Korelin, Martti Korteniemi, Tauno Niemelä, Kati Saarela, Ismo Rauhamäki, Timo Komonen Asiantuntijat: Mika Forsberg, hyvinvointijohtaja, Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalue ja Juhani Naskali, apulaispelastusjohtaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Palveluiden säilyttäminen -työryhmä perustettiin osaksi Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelmaa, koska viime vuosikymmenenä monet suuret muutokset palveluiden saatavuudessa ovat koskettaneet päijäthämäläistä ihmistä. Lähivuosina on Päijät-Hämeessä todennäköisesti edessä kuntaliitoksia ja muutoinkin palveluja tullaan tuottamaan suuremmissa yksiköissä. On entistä tärkeämpää, että Päijät-Hämeen asukkaille tarjoutuu tilaisuus osallistua turvallisuuteensa koskettavien asioiden käsittelyyn ja niistä päättämiseen Nykytila Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos kuuluu Hollolan kunnan organisaatioon ja vastaa Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Peruspalvelukeskus Oiva aloitti toimintansa vuoden 2007 alussa. Peruspalvelukeskuksen väestöpohja on noin asukasta. Käytössä on tilaaja-tuottaja toimintatapa. Tilaajana toimii kuntien yhteinen perusturvalautakunta ja tuottajana toimii Peruspalvelukeskus Oiva. Tilaajan tehtävänä on muun muassa kuntalaisten tarpeiden selvittely ja analysointi, rahoitustason määrittely ja palvelurakenteen seuranta. Peruspalvelukeskus Oivan aikana kuntien välinen yhteistyö on alueella lisääntynyt ja tiettyjä palveluja on keskitetty yli kuntarajojen. Yhteisiä toimintatapoja ja -prosesseja on käyty läpi ja tietotekniikan järjestelmiä on yhtenäistetty. Järjestely on kuitenkin siinä määrin uusi, että kaikilta osin ei ole vielä päästy vakiintuneisiin toimintatapoihin ja kehitystyö jatkuu. Poliisitoiminnan osalta tuli suuria muutoksia kun Päijät-Hämeen poliisilaitos aloitti toimintansa. Sitä ennen Päijät-Hämeen kuntia kuului kolmen eri kihlakunnan poliisilaitokseen, nyt kaikki 12 kuntaa ovat Päijät- Hämeen poliisilaitoksen aluetta, väestöpohjan ollessa noin asukasta. Tässä yhteydessä joistakin kunnista omat poliisit siirtyivät pääpoliisiasemalle Lahteen ja myös lupapalvelut supistuivat monessa kunnassa. Osaan lupapalveluista tulee varata aika netin välityksellä ja joissakin tapauksissa palvelun tarvitsijat ovat todenneet ongelmia. Toisaalta järjestelyillä on pystytty lisäämään poliisin näkyvyyttä maakunnassa Lahden ulkopuolella. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella vakinaisia ammattipalokuntia on Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa ja Nastolassa. Vakinaiset palokunnat päivystävät omilla asemapaikoillaan ja ovat välittömässä ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa. Sopimuspalokunnat ovat jaoteltu vapaaehtoisten palokuntien osalta valmiuspalokuntiin sekä tuki- ja reservipalokuntiin, jotka kaikki ovat vapaapalokuntia. Valmiussopimuspalokunnat ovat viiden minuutin lähtövalmiudessa Artjärvellä, Hartolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Padasjoella ja Sysmässä. Lisäksi Heinolassa Vierumäen VPK on viiden minuutin lähtövalmiudessa. Asikkalan palokunnassa toimivilla henkilöillä on suorat mieskohtaiset sopimukset Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa, ilman varsinaista VPK:ta. Heinolassa ja Orimattilassa ovat vastaavat henkilökohtaiset sopimussuhteiset henkilöt vakinaisen henkilöstön lisäksi. Palvelua täydentävät myös tuki- ja reservisopimuspalokunnat, joita tarvittaessa hälytetään mukaan pelastustoimintaan ammattipalokunnan avuksi: Hollolassa Hakosilta-Nostavan VPK, Herralan VPK, Keski-Hollolan VPK ja Vesikansan VPK, Lahdessa Ahtialan VPK, Harjunalustan VPK, Lahden VPK ja Renkomäen VPK, Orimattilassa Pennalan VPK sekä Nastolassa Ruuhijärven VPK ja Villähteen VPK. Viime vuosien suuntauksena on ollut, että monet palvelut, muun muassa verovirasto ja Kela, siirretään pois pienemmistä kunnista joko Lahteen tai sijaintikunnassaan yhteispalvelupisteeseen. Yhteispalvelupisteissä on ongelmaksi muodostunut asiakkaan intimiteettisuojan säilyminen. 13

14 3.2.2 Haasteet Työryhmä toteaa, että palveluiden tuottamisessa on viime vuosina liiaksi ratkaissut raha. Yksittäisen kansalaisen, varsinkin haja-asutusalueella asuvan, palvelut ja turvallisuuden tunne ovat heikentyneet. Siirtyminen isompiin palveluyksiköihin tuo tullessaan toimintakulttuurien yhdistämisen vaikeudet, luo voimakasta byrokratiaa, matkat palveluiden saamiseksi pitenevät ja asioiden hoito monimutkaistuu. Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Peruspalvelukeskus Oiva - liikelaitos on työryhmän mielestä selviytynyt tehtävistään vähintäänkin tyydyttävästi. Tulevien kuntaliitosten ja muiden uudistuksien yhteydessä on kuitenkin huomioitava etteivät palvelut keskity liiaksi suurempiin keskuksiin. Ennalta estävän työn ja tutkimuksien järjestäminen myös jatkossa on erittäin tärkeää. Toimenpiteet Vastuutaho Aika Huolehtia vähintään nykyisen Oiva palvelutason säilyttämisestä ja panostaa ennalta estävään työhön Poliisi Poliisipiirijaon uudistuksen myötä lupapalveluiden hoito hankaloitui monessa kunnassa. Palvelupisteitä lopetettiin ja ajanvaraus toimii netin välityksellä. Se heikentää huomattavasti monen kansalaisen mahdollisuuksia hankkia tasavertaisesti palveluja. Vain virkaaikana auki oleva kanslia rajaa mahdollisuutta hoitaa asioita kun joudutaan matkustamaan pitkiä matkoja. Omat poliisit siirrettiin Lahteen eikä enää ole luotettavaa tuttua poliisia hoitamassa turvallisuusasioita. Suurena puutteena pidetään myös sitä, että yhteyden poliisiin saa pääsääntöisesti vain 112 numeron kautta. Poliisimiesten sijoittaminen Päijät-Hämeessä tulee järjestää uudelleen ja huomioida siinä myös haja-asutusalueet. Lupapalveluiden saatavuus pitää palauttaa entiselle tasolleen eikä palvelu saa olla riippuvainen mahdollisesta nettiyhteydestä. Poliisi pitää olla tavoitettavissa muustakin numerosta kuin 112. Päijät- Hämeen poliisilaitos järjestää yhdessä Päijät-Hämeen turvallisuussuunnittelun kanssa kuntalaisille kohdistettavat tiedotustilaisuudet jokaisessa kunnassa. (vuoden 2010 aikana.) P-H poliisi, P-H poliisin neuvottelukunta P-H turvallisuussuunnittelu Pelastuslaitos Palotarkastukset eivät ole kohdistuneet riittävässä määrin oikeisiin riskialttiimpiin kohteisiin. Huolena on VPK-työtä tekevien määrän todennäköinen laskusuunta ja ikääntyminen, muun muassa nuorten paikkakunnalta muuttojen vuoksi. Tahallaan sytytettyjen tulipalojen määrä on edelleen suuri. Yhteistyön lisääminen muiden sektoreiden kanssa (muun muassa poliisi sekä sosiaali- ja terveystoimi), jotta saadaan ajantasaista tietoa riskikohteista palotarkastuksiin. VPK-työ tehdään tutummaksi ja painotetaan sen tärkeyttä. Käynnistetään lasten luvattomaan tulenkäsittelyyn kohdistuva Tulipysäkki-hanke mahdollisimman pian, viimeistään syksyllä P-H pelastuslaitos, kunnat, P-H poliisi, P-H pelastuslaitos, VPK P-H pelastuslaitos, P-H poliisi Sivistys, kulttuuri ja liikunta Työryhmä on huolissaan nuorten kädentaitojen heikkenemisestä, heikosta yleiskunnosta ja liiaksi Kouluissa lisätään kädentaitoja ja monipuolista liikuntaa kehittäviä oppitunteja sekä huolehditaan riittävän uimataidon opettamises- Sivistystoimi, Kolmas sektori, kodit Kolmas sektori

15 vallitsevasta toisen ihmisen huomioon ottamattomuudesta. Välinpitämättömyys näkyy muun muassa runsaana koulukiusaamisena ja yksinäisyydestä kärsimisenä. Suomi on tuhansien järvien maa, mutta suomalaisten uimataidoissa on paljon parannettavaa. Uimataito tulisi saada kodinopein, mutta siinä on suuria puutteita eikä koulukaan tällä hetkellä riittäviä oppeja uimiseen anna. ta. Toisen ihmisen huomioon ottaminen nostetaan uuteen arvoonsa sekä kouluissa, harrastukissa että kodeissa. Järjestetään enenevässä määrin muutakin kuin kilpaurheiluun tähtäävää liikuntatoimintaa. Kunnan alueella järjestetään Harrastemessut, joissa julkinen sektori, yhdistykset ja muut halukkaat esittelevät toimintaansa aktivoiden ihmisiä. Kolmas sektori Kolmas sektori, P-H Turvallisuussuunnittelu Tekninen toimiala Kiinteistöjen selkeiden osoitetietojen merkinnässä on puutteita. Turvallisuuspalveluita tuottaa (varsinkin poliisi ja sairaankuljetus) yhä useammin työntekijät, jotka eivät tunne aluetta kovinkaan hyvin, jolloin merkintöjen tärkeys korostuu Myös joidenkin kevyenliikenteenväylien osoitetiedot ovat puutteellisia. Kampanjoidaan osoitetietojen merkinnät kuntoon. Lumitöiden osalta mietitään palveluntuottajan kanssa ratkaisumalleja, muun muassa ongelman poistamisen mahdollistavan sivuläpän käyttöönottoa. Kunnat, kiinteistöt Kunnat, palveluntuottajat, kiinteistöt Terveydellisiä uhkia, varsinkin väestön ikääntyessä, on viimevuosina ollut liikenneväylien lumitöiden tekemisessä, Liikenneväylillä lumitöitä tekevät työkoneet jättävät joskus suuret lumimassat kiinteistöjen sisääntuloväylille ja niiden puhdistaminen aiheuttaa, erityisesti sairaille ja ikäihmisille kohtuutonta rasitusta. Ympäristö Päijät-Hämeessä on runsaasti kesämökkejä, jotka osaltaan kuormittavat ympäristöä. Myös paikallisten asukkaiden tietämystä ympäristöasioista tulee lisätä. Yleisten alueiden kunnossapito ja siisteystaso on viime vuosina heikentynyt. Matonpesupaikkoja tulee lisätä ja entisiä pitää hyvässä kunnossa, jotta ne houkuttelevat käyttäjiä. Nuorten kesätyöpaikkoja tulee lisätä siten, että palkataan omalta asuinalueelta nuori/nuoria huolehtimaan oman alueen siisteydestä. Tästä on kokemusta Hollolan Kartanon alueelta. Kunnat Kunnat, asukasyhdistykset Kunnat, asukasyhdistykset, Päijät-Hämeen kylät Asukkaita tulee aktivoida tekemään enemmän talkootöitä oman asuinalueen viihtyvyyden eteen muun muassa erilaisilla tempauksilla. Nuorisotyöttömyys Nuori voi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi 17 vuotta täytettyään. Jos nuori ei peruskoulusta päästyään hakeudu jatkoopintoihin tai keskeyttää jatkoopinnot pian aloittamisen jälkeen, Nuorten koulupudokkaiden syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi ollaan kehittämässä uudenlaista yhteistyötä nuorisotoimen, koulukuraattoreiden ja sosiaalitoimen kesken. Kunnat, kolmas sektori

16 eikä hän tai hänen perheensä ole sosiaalihuollon asiakkuudessa, voi nuori ajautua syrjäytymiskierteeseen. Syrjäytymiseen päästään pahimmassa tapauksessa "kiinni" vasta kun nuori 18 vuotta täytettyään hakeutuu esim. sosiaalitoimen toimeentulotukiasiakkuuteen. Oppivelvollisuusikärajan nostaminen. Eduskunta Arjenturvallisuus Kansalaisten taidot selvitä turvallisesti arjessa ovat heikentyneet. Entistä useammin odotetaan, että erilaiset palvelut ja arjen elämään liittyvät tehtävät tulevat valmiina yhteiskunnan tuottamina. Työryhmä haluaa painottaa, että ihmisten tulee entistä enemmän kantaa vastuuta itsestään ja tekemisistään arjessa. Myös naapuriapu on otettava aktiivisemmin käyttöön. Varsinkin vanhusten kotiturvan uhkana on silloin tällöin asuntoihin tekosyillä pyrkivät luvattomat henkilöt. Tältä turvattomuudelta ei ole Päijät-Hämeessäkään vältytty. Järjestetään aktivoiva turvallisuuskysely, jossa painotetaan ihmisten omaa halua tehdä parantavia toimenpiteitä sekä oman että läheistensä turvallisuuden hyväksi. Kodinturvallisuuteen liittyen pelastuslaitos kehittää asuinrakennusten (yli viiden taloyhtiön talon) turvallisuuspäällikön kursseja edelleen ja painottaa kursseilla arjen turvallisuuteen liittyviä asioita. Kurssien sisällössä tehdään yhteistyötä mm. poliisin kanssa ja sisältöä muokataan Päijät- Hämeessä havaittujen onnettomuuksien ja riskien perusteella. Pelastuslaitos ja poliisi pyrkivät olemaan mukana erilaisissa kylätapahtumissa, asuinalueiden omilla aluepäivillä, messuilla sekä muissa yleisötapahtumissa. Näissä tapahtumissa pyritään tuomaan esille arjen turvallisuuteen liittyviä teemoja. Pääsääntöisesti tukeudutaan jo olemassa oleviin tapahtumiin. Tarvittaessa kaupunginosittain / pientaloalueittain voidaan järjestää turvatempauksia yhteistyössä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa. P-H liitto/turvallisuussuunnittelu P-H pelastuslaitos, P-H poliisi P-H pelastuslaitos, P-H poliisi, kolmas sektori Kodinturvallisuuteen liittyviä oppaita on paljon eikä kokonaan uutta opasta kannata lähteä tuottamaan. Selvitetään jo olemassa olevista oppaista käyttökelpoisin ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa (vakuutusyhtiöt, julkinen sana) suoritetaan toteutus ja laaja jakelu. Ratkaisuna voisi olla seinäkalenterimalli, jolloin vaihtuva tieto olisi esillä kuukausittain. P-H turvallisuussuunnittelu, kolmas sektori Nuorille tarvitaan enemmän turvallisuuteen liittyviä koulutuksia ja tapahtumia. Uusiakin voi ideoida, mutta moni jo käytössä oleva on todettu hyväksi, toteu- P-H poliisi, 16

17 tuksien määrää on lisättävä. Yhteistyötahoina muun muassa SPR, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, MLL ja monet muut yhdistykset. päiväkodit - Turvapolku alakoulu 2.lk - Jee Jelppi yläkoulu - Nou Hätä lukio - Kansalaisen turvakurssi ammatillinen koulutus - Kansalaisen turvakurssi Kotikäyntejä sisältävässä työssä, esimerkiksi kotihoito, tulee työntekijöiden käyttää kuvallista tunnistetta, jotta vanhus voi luotettavasti todeta tulijan. Niissä tehtävissä joissa tunnistetta ei vielä ole käytössä, tulee se pikaisesti ottaa käyttöön. P-H pelastuslaitos Maanpuolustuskoulutusyhdistys, SPR, MLL, Koulut Kunnat, Oiva, PHSOTEY LAPSET JA NUORET: KOULUT JA VARHAISKASVATUS Työryhmä: Minna Suominen pj/siht., Pekka Koskela, Petri Käkönen, Ilkka Ruokonen, Satu Ruusunen, Pasi Virtanen, Esa Koskinen, Timo Komonen Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelman kolmas työryhmä oli lapset ja nuoret: koulu sekä varhaiskasvatus. Sen tavoitteena suunnitelmaa tehdessä oli lähteä liikkeelle hyvin konkreettisista asioista, joiden kanssa ollaan tekemisissä koulun ja varhaiskasvatuksen arjessa. Tavoitteena oli nostaa suunnitelmaan kohtia, joilla olisi myös jatkumoa suunnitelman valmistuttua. Suunnitelman tekemisessä tavoitteena oli kuunnella lasten omia ajatuksia turvallisuudesta. Työryhmä on kokouksissaan päättänyt nostaa esiin lopulliseen turvallisuussuunnitelmaan viisi kohtaa. Ne ovat: 1. tapaturmien ehkäisy, 2.liikenneturvallisuus, 3. LapsiArvi projekti, 4. viestintä ja 5. oma poliisi/oma palomies Tapaturmien ehkäisy Turvallinen ympäristö kuuluu jokaisen lapsen ja nuoren oikeuksiin. Vaikka tapaturmien osalta tilanne on kaiken aikaa parantanut, tapaturmat ja väkivalta ovat Suomessa edelleen keskeisimmät lasten ja nuorten turvallisuutta uhkaavat tekijät. (Markkula, Öörni: Turvallinen elämä lapsille ja nuorille ) 90 % lasten ja nuorten tapaturmista olisi estettävissä. On erittäin paljon tahoja, jotka voivat vaikuttaa lasten ja nuorten tapaturmiin. Tästä syystä laajan yhteistyön aikaansaaminen on yksi keskeisistä asioista, kun lasten ja nuorten tapaturmiin halutaan vaikuttaa. Kaiken a ja o ennaltaehkäisyssä on valistus. Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden euron panostus ennaltaehkäisevään valistukseen tuo kymmenen euroa takaisin säästöjä hoitokustannusten pienentyessä. Kotien ja koulujen toimenpiteet: Kodit: Turvallisen kotiympäristön luomisesta tulee tuottaa tietoa vanhemmille, jotta he osaavat toimia parhaalla mahdollisella tavalla turvallisuuden edistämiseksi. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon rooli ja merkitys tiedon välittämisessä ja jopa seurannassa (kotikäynnit esim. synnytysten jälkeen) on keskeinen ja sitä pitää tehostaa ja seurata. Lapsille tehtävissä laajennetuissa terveystarkastuksissa ja neuvoloiden kotikäynneillä tulee käsitellä kuhunkin ikävaiheeseen liittyviä turvallisuusasioita. Tieto mahdollisista riskeistä ja toimivista turvallisuusrat- 17

18 kaisuista helpottaa kotiympäristön riskien hallintaa. Yhdessä terveydenhuollon, kuluttajaviraston, järjestöjen ja vakuutusyhtiöiden kanssa saadaan varsin mittavia ja hyvin konkreettisia ja jopa pysäyttävää materiaalia, jolla herätetään vanhemmat riskien minimointiin; koti tulee muuttaa turvalliseksi erilaisin ympäristöön tehtävin ratkaisuin ja teknisin muutoksin. Vanhempia tulisi kannustaa kyseisten kartoituksien tekemiseen ja esimerkiksi palkitsemiseen vakuutusmaksujen alentamisella. Vanhempien tulee tehdä turvallisuuskasvatusta kotona ja opettaa pienestä pitäen välittämään myös toisista. Kannustetaan vanhempia hankkimaan ensiaputaitoja ja toimimaan myönteisenä esimerkkinä. Koulut: Turvalliset opiskeluolosuhteet luovat perustan koko opin tielle ja ovat tae opiskelujen onnistumiselle. Suurin osa koulutapaturmista sattuu väli- ja liikuntatunneilla. Turvallisuusajattelu tulisi istuttaa syvästi ja pysyvästi sisälle oppiaineisiin ja osaksi jokapäiväistä toimintaa ja kouluissa pitäisi tehostaa turvallisuuskasvatusta (opetussuunnitelmat). Kehitys- ja kasvuympäristö, jonka nuoret kokevat turvalliseksi ja heille tukea tarjoavaksi, vähentää nuorten riskinottoa ja tätä kautta myös tapaturmien määrää. Voidaan siis puhua koulujen ja oppilaitosten turvallisuuskulttuurista ja se pitää sisällään viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit, arvot ja periaatteet sekä turvallisuuskasvatuksen. Eri kouluasteille on esitetty valmisteltaviksi yhteistä tapaturma-alan turvallisuussuunnittelun mallia. Koulukohtaiset suunnitelmat ja ohjeistukset ovat koulujen ja oppilaitosten turvallisuusjohtamisen välineitä. Opetussuunnitelmaan tulisi laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Suunnitelmaan on kirjattava toimenpiteet sekä vastuun- ja työnjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hoitamiseksi. Opetuksen järjestäjän hyväksymillä järjestyssäännöillä turvataan kouluyhteisön turvallisuutta mm. antamalla määräyksiä käytännön järjestelyistä, asianmukaisesta käyttäytymisestä ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella. Säännöt tulisi laatia yhdessä oppilaiden kanssa, jotta he kokisivat säännöt omikseen ja kaikki saadaan sitoutettua niihin. Myös turvallisuuteen liittyvien suunnitelmien tekeminen on keskeinen osa oppilaitosten turvallista toimintaa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli tapaturmien ehkäisemisessä on hyvin keskeinen; enemmän aikaa terveystarkastuksiin, joissa käydään läpi myös koulutapaturmien ehkäisyä. Valistus on hyvin keskeinen osa myös kouluissa tapahtuvien tapaturmien ehkäisyä. Turvallista koulua rakennetaan yhdessä oppilaiden, vanhempien, rehtorin, opettajien ja muun kouluhenkilöstön kanssa. Yhteistyö on avain koulujen turvallisuuteen ja yhdessä toteutettu turvallisuuskasvatus, joka alkaa kotona ja jatkuu kouluissa. Yhdessä käydään läpi turvallisuussuunnitelmia (vaaranpaikkoja, turvallisuuden parantamista, ympäristön turvallisuutta sekä liikenteessä ja koulumatkoilla olevia vaaranpaikkoja) Liikenneturvallisuus Liikenne on suurin yksittäinen lasten ja nuorten tapaturmaisten kuolemien aiheuttaja. Alle 15-vuotiaita lapsia kuolee tieliikenneonnettomuuksissa keskimäärin 12 ja loukkaantuu vähän yli 700 vuosittain. Alle kouluikäisillä tapahtuu eniten henkilövahinkoja autossa matkustettaessa. Kouluikäisillä jalankulku- ja pyöräilyvahinkojen määrä kasvaa. Mopoikäisillä (15 v.) henkilövahinkojen määrä nousee jyrkästi. Yleensä onnettomuudet sattuvat omassa lähiympäristössä ja ajoradan ylitys on vaarallisin tilanne. Suuri osa lasten liikenneonnettomuuksista jää tilastojen ulkopuolelle. Virallisissa tilastoissa raportoidaan vain poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet. Liikkumisen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät liittyvät lapseen ja nuoreen itseensä, muihin tienkäyttäjiin ja liikenneympäristöön. Lasten ja nuorten liikkumisen turvaamiseksi on näihin kaikkiin osa-alueisiin kohdistettava toimenpiteitä samanaikaisesti. Lapsen kehitys sanelee rajoja myös lapsen kyvylle liikkua turvallisesti liikenteessä. Valmiudet kypsyvät ja kehittyvät vähitellen. Myös lapsen vähäiset kokemukset liikenteestä vaikuttavat siihen, millainen tienkäyttäjä hän on. Kokemattomuuttaan lapsella ei ole selvää käsitystä liikenteen vaaroista, samoin kyky havaita liikenteen kannalta olennaisia asioita kehittyy harjoituksen ja kokemusten myötä. Murrosikäistä nuorta voi monilta kyvyiltä jo verrata aikuiseen. Kuitenkin alttius kavereille ja näyttämisen tarve voivat johtaa riskinottoon ja aiheuttaa vaaratilanteita. Omat kyvyt saatetaan myös yliarvioida. 18

19 Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa annettavan liikennekasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren valmiuksia ja tarjota kuhunkin ikäkauteen sopivalla tavalla tietoa ja harjoituksia turvallisesta liikkumisesta. Yhteistyö muiden tahojen kanssa tukee liikennekasvatustyötä. Kodit ovat tärkein yhteistyökumppani. Liikenneturvallisuustyön perustana on nollavisio, eli ajatus siitä, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Ihminen tekee liikenteessä virheitä ja kestää huonosti onnettomuuksien seurauksia. Siitä ei pitäisi rankaista kuolemalla. Liikkuminen on järjestettävä siten, ettei säntillisen kansalaisen tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Nollavision ajatus pitää sisällään sekä järjestelmän että jokaisen tienkäyttäjän vastuun turvallisesta liikenteestä. Erittäin tärkeässä asemassa ovat koulukohtaiset liikenneturvallisuusohjelmat. Koulun oman poliisin tulee jatkossa käynneillään huomioida onko ohjelmat ajan tasalla ja huolehtia yhdessä rehtorin kanssa mahdolliset puutteet kuntoon LapsiArvi Tavoitteena on saada tietoa päiväkotilasten turvallisuudesta, siitä mikä lapsista tuntuu turvalliselta ja mikä turvattomalta. Tilannekartoitus lähtee lasten omista kokemuksista. Varhaiskasvatuksen mukaan ottaminen työryhmään lisäsi haasteita: miten saadaan tietoa siitä, mitä päiväkotiikäiset ajattelevat ja miten he kokevat turvallisuuden ja turvattomuuden? Tästä syystä kehitettiin piirustustehtävä, jonka tekivät kolmen päiväkodin 5-vuotiaat lapset. Tarkoituksena oli tehdä kaksi piirustusta. Ensimmäinen piirustus kuvaa sitä, milloin lapsella on turvallista ja mukavaa. Toinen piirustus kuvaa sitä, milloin lapsella on turvatonta ja pelottaa. Kuviin liitettiin sanallinen kuvaus siitä, mitä kuva esittää. Tekniikka ja materiaali olivat vapaat. Kuvat valmistuivat marraskuun loppuun mennessä Töiden valmistuttua huomattiin, että lasten pelot liittyvät hyvin konkreettisiin asioihin. Joku pelkäsi ukkosta, joku yöllä huoneessa heiluvaa verhoa, jotain lasta taas pelotti se, kun kissa tulee yöllä herättämään. Myös turvallisuuden tunteeseen vaikuttivat hyvin yksinkertaiset asiat. Esimerkiksi on turvallista, kun saa kesällä leikkiä kavereiden kanssa ja aurinko paistaa. Kuvista järjestetään näyttelyt sekä Hämeenkosken että Hollolan kirjastoihin kevään 2010 aikana. Tulevaisuudessa päiväkotien kannattaa hyödyntää tämän tyyppisiä piirustustehtäviä, silloin kun halutaan oikeasti saada lasten ääni kuuluviin ja halutaan oikeasti tietää, mitä lapset asioista ajattelevat. Jos piirustuksista nousisi esiin jotain toimenpide-ehdotuksiin tarvittavaa materiaalia, niin mikä sen parempi on päättäjille, kun lapsen oma piirtämä työ lasten selityksineen. Lapsen piirtämä kuva kertoo enemmän kun tuhat sanaa Viestintä Kouluilla on olemassa omat turvallisuussuunnitelmat. Niitä päivitetään tarpeen vaatiessa ja jokainen koulu huolehtii oman turvallisuussuunnitelmansa ajantasaisuudesta. Puutteena koetaan kriisitilanteissa toimiminen ja tiedottaminen. Tämä asetetaan suunnitelman kehityskohteeksi. Toimintamallit olisi hyvä saada selkeiksi. Työryhmä tutustui yhden yrityksen tarjoamaan tekstiviestipalvelujärjestelmään. Tämä olisi isona apuna esiin nousseessa ongelmassa kouluissa, miten saadaan reaaliajassa tavoitettua mahdollisimman monta huoltajaa yhtä aikaa. Nykyvanhemmat lukevat ehkä paremmin tekstiviestin kuin paperitiedotteet. Tarvetta tällaiseen tieodottamiseen olisi muutenkin kun ns. hätätapauksissa. Tekstiviesteillä saavutettaisiin mahdollisimman hyvä tavoitettavuus ja ajankohtaisuus. Tekstiviestiesitys kirvoitti kovasti keskustelua ja alettiin pohtia saataisiinko jonkinlainen pilottihanke asiasta osaksi Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelmaa. Mahdollisesti rahoitusta saattaisi olla luvassa joltain suunnalta. Pilottihankkeen kohteeksi valittiin Hämeenkoski. Hämeenkoski on sopivan pieni, mutta riittävän iso tämänlaisen hankkeen kokeiluun. Myös siellä alkava koulun rakentamisprojekti toisi varmasti sellaista tiedotettavaa, jonka olisi hyvä kulkea nopeasti huoltajille. Tekstiviestipalvelu toimii netin kautta. Palvelun hallintatyökalulla voi rakentaa erityyppisiä tekstiviestipalveluja sekä lähettää ryhmätekstiviestejä. Hallintatyökalun käyttäminen on hyvin yksinkertaista ja sen oppii nopeasti. Tekstiviestit soveltuvat hyvin erityyppisten palvelujen kanavaksi. Ja ne toimivat nopeasti. Palvelu on tie- 19

20 tosuojan kannalta hyvin turvassa, koska sen kautta ei liiku sellaista tietoa, jolla olisi erityistä kaupallista arvoa. Lisäksi viestit kulkevat puhelinoperaattoreiden suojatussa verkossa. Ryhmätekstiviestillä voi toteuttaa erilaiset tiedotteet (myös hätätiedotteet), ilmoitukset muutoksista ja kyselyt myös kaksi suuntaisena, jolloin viestin saaja voi lähettää viestin takaisin. Lähetetään ryhmätiedote kohderyhmälle - esim.: Hei kaikille! Aamun tunnit on jouduttu peruuttamaan, T:Opettaja. Opetusministeriön oppilaitosten turvallisuutta pohtinut työryhmä esittää loppuraportissaan mittavia parannusehdotuksia kouluturvallisuuteen. Kouluihin halutaan mm. ylimääräisiä poistumisteitä ja hätätekstiviestijärjestelmä. (Ylen uutiset ) Työryhmän loppuraportin valmistuessa tekstiviestihankkeen kilpailutus on suoritettu ja ensimmäiset kokeilut tehdään maalis-huhtikuussa Oma poliisi / Oma palomies Sisäasiainministeriö on määrännyt, että jokaiselle koululle on nimitettävä oma poliisi ja oma palomies paremman yhteistyön takaamiseksi. Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja Päijät-Hämeen poliisilaitos ovat tehneet nimeämiset alueellaan. Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelmassa on sovittu, että pelastuslaitos ja poliisilaitos tekevät tältä osin kiinteää yhteistyötä. Jokaisen Oiva-kunnan koulun oma poliisi selvittää, kuka on vastuukoulunsa oma palomies. He päättävät koulun rehtorin kanssa ajankohdan jolloin tapaavat yhdessä koululla. Tällöin käydään läpi koulun henkilökunnan kanssa koulun turvallisuuteen liittyvät asiakirjat ja todetaan niiden ajantasaisuus sekä varmistutaan siitä, että koko henkilökunta tuntee riittävässä määrin koulun turvallisuuteen liittyvät asiat. Samalla tulee tarkistaa turvallisuuskävelyllä koulun tilat, piha-alue ja lähiympäristö. Oma poliisi ja oma palomies vastaavat siitä, että koulun oppilaiden kanssa käydään riittävässä määrin läpi turvallisuuteen liittyviä asioita. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös oppilaiden vanhempien kanssa. Koulukierrokset on tehtävä vuosien aikana. Vastuuhenkilö on lähipoliisikoordinaattori. Työryhmän mielestä oma poliisi ja oma palomies pitäisi laajentaa koskemaan myös päiväkoteja. Työryhmä on päättänyt kokoontua arvioimaan turvallisuussuunnitelman toteutumista koulun ja varhaiskasvatuksen osalta kevään 2011 aikana. 3.4 LAPSET JA NUORET: LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA Työryhmän jäsenet: Matti Kettunen, Asikkala, puheenjohtaja, Ari Behm, Kärkölä, sihteeri, Antti Anttonen, Hollola, Johanna Kalliomaa, Hollola, Eeva-Liisa Pykälistö, Padasjoki Käytetyt asiantuntijat: Eero Eho, Hollola, Satu Tuomikoski, liikenneturva, Jarno Koskelainen, nuorten nettiturvallisuus, Anne Lahtinen, Padasjoki Yleistä Nuoret ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Kansallisessa lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelmassa nuoret osallistuivat työpajaan, jossa käsiteltiin seuraavia teemoja: 1. Millainen on nuorille turvallinen elinympäristö, 2. Millaisin keinoin turvallisuutta pitäisi pyrkiä edistämään ja 3. Miten turvallisuutta tulisi edistää koulussa ja millaista olisi hyvä turvallisuuskasvatus. Seuraavassa on esitetty nuorten näkemyksiä turvallisuuteen liittyen. Tulevaisuuden lapsille ja nuorille turvallisempi yhteiskunta vaatisi nuorten kokemusten mukaan muutoksia mm. liikenneturvallisuuteen, koulujen, oppilaitosten ja harrastustoiminnan turvallisuuskulttuuriin ja opetukseen sekä päihteiden käyttöön. Vanhemmilta nuoret toivoivat enemmän aikaa. Lasten kanssa tulisi viettää aktiivisemmin yhdessä aikaa ja valvoa pienempien lasten tekemistä. Koko kylä kasvattaa -mallin mukainen yhteisö voisi lähteä liikkeelle esimerkiksi lähiympäristön vanhempien foorumien myötä, joissa sovittaisiin yhteisistä 20

21 pelisäännöistä turvallisuuden parantamiseksi. Liikenteessä panostusta vaatii nuorten mukaan mopoilun turvallisuus: tulisi pyrkiä siihen, että nuoret todella osaisivat ajaa mopoa, eivätkä virittäisi mopojaan. (Turvallinen elämä lapsille ja nuorille s. 21, terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Työryhmän työskentely Työryhmämme kokoontui viisi kertaa vuoden 2009 aikana ja kerran vuonna Työryhmä käytti asiantuntijoita liittyen liikenneturvaan, nuorten nettikäyttäytymiseen sekä kolmannen sektorin kuulemiseen. Turvallisuussuunnitelmaa tehdessämme kiinnitimme huomiota lasten ja nuorten kuulemiseen. Tavoitteena oli nuorten oman näkökulman saaminen mukaan turvallisuussuunnitelmaan. Halusimme selvittää nuorten näkökulman turvallisuutta ja turvattomuutta aiheuttavista tekijöistä sekä nettiturvallisuudesta. Työryhmä halusi antaa nuorille myös mahdollisuuden vaikuttamiseen. Toteutimme kuulemista kahdella menetelmällä. Asikkalan, Hollolan ja Padasjoen nuorille suunnattiin turvallisuusaiheinen kysely, jossa pääpainopisteenä oli kotipaikkakunnan yleinen turvallisuus sekä vastanneiden näkemys nettiturvallisuudesta. Toinen nuorten kuuleminen toteutettiin ainekirjoituksella aiheista: Turvallinen kotikuntani ja Nettiturvallisuus. Ainekirjoitukset teetettiin Kärkölässä Turvallisuuskysely Turvallisuuskyselyyn vastanneita oli kaikkiaan 100. Asikkalassa kysely toteutettiin Vääksyn nuorisotalolla, siihen vastasi kaikkiaan 16 nuorta. Hollolassa vastanneita oli 69 nuorta. Kysely toteutettiin uimahallin nuorisotiloissa sekä yläkoulussa oppilaskunnan edustajille. Padasjoella kysely toteutettiin nuorisotalolla, vastaajia oli 15. Turvallisuuskysely teetettiin marraskuussa Kyselyssä esille tulleet asiat on tiivistetty seuraavasti: Kaikki vastaajat kokevat oman asuinkuntansa turvalliseksi paikaksi asua ja elää. Turvattomimpina paikkoina koetaan pimeät kadut ja kuntakeskuksen alue, siellä ostoskeskuksen läheinen alue (varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin) sekä pubien edustat. Nämä paikat koetaan turvattomiksi, koska pimeässä ei voi nähdä keitä muita siellä liikkuu ja joku voi hyökätä kimppuun. Baarien edustoilla ja kuntakeskuksessa pelätään humalaisia ja heidän arvaamatonta käytöstä. Turvattomuutta koettiin myös liikenteestä johtuvista syistä. Turvallisimpina paikkoina koettiin yleisimmin koti, koulu, nuorisotilat ja yleiset paikat joissa liikkuu paljon ihmisiä. Turvallisuutta toi ihmisten ja aikuisten läsnäolo sekä säännöt. Turvallisuutta voisi nuorten mielestä parantaa lisäämällä poliiseja, yleistä valvontaa (turvamiehet ja valvontakamerat) ja noudattamalla sääntöjä. Liikenteestä johtuvaa turvattomuutta voisi poistaa lisäämällä katuvaloja, liikennevaloja ja hidasteita suojateiden eteen. Fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai väkivallan uhkaa kertoi kokevansa vain muutama vastaaja. Fyysistä väkivallan uhkaa koettiin tilanteessa, jos vastaan tulee humalaisia ja jos on sellaisessa tilanteessa, että joku uhkailee Ainekirjoitus; Turvallinen kotikuntani ja Nettiturvallisuus Ainekirjoitukset teetettiin marraskuussa 2009 Kärkölän Vuokkoharjun koulun 6-luokkalaisille. Oppilaista 14 kirjoitti aiheesta Turvallinen kotikuntani ja 16 aiheesta Nettiturvallisuus. Pääsääntöisesti nuorilla oli hyvin samansuuntainen näkemys turvallisuusasioista. Turvallinen kotikuntani -aineissa nuoret kertoivat, mitkä asiat saavat heidät tuntemaan olonsa turvalliseksi ja mitä turvallisuus on. Turvallisuuden tunnetta lisäävät mm: Tuntee itsensä huomioiduksi ja mukaan otetuksi - tietää, että joku välittää, koti, sukulaiset, ystävät ja kaverit, paikkakunnan pienuus ja maaseutumaisuus. Lisäksi katuvalot, siisteys, myöhään auki olevat kaupat ja muut paikat sekä vähäinen liikenne. 21

22 Turvattomuutta aiheuttavat: Paikkakunnalla ei ole poliiseja, humalaiset ja syrjäytyneet, huumeiden ja alkoholin käyttö, rikollisuus ja ilkivalta, suojaamattomat tasoristeykset ja rautatiet, liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen ja ylinopeus sekä pimeät ja syrjäiset paikat sekä koulukiusaaminen. Nettiturvallisuus-aineissa nuoret kirjoittivat netin vaaroista ja netin turvallisesta käytöstä. Nuoret kirjoittivat myös omia kokemuksiaan netistä ja omasta nettikäyttäytymisestään. Nuoret tiedostavat hyvin netissä piilevät vaarat ja antavat hyviä neuvoja netin turvalliseen käyttöön. Ohessa muutamia nuorten antamia neuvoja: älä laita nettiin liian tarkkoja yhteystietoja, pankkitilin numeroa, salasanoja, herjaavia viestejä, tietoa siitä, jos olette matkoilla, mene vain luotettaville sivuille, huolehdi virustorjunnasta ja palomuurista, keskustele vain tunnettujen henkilöiden kanssa. älä laita nettiin liian tarkkoja yhteystietoja, pankkitilin numeroa, salasanoja, herjaavia viestejä tai tietoa siitä, jos olette matkoilla mene vain luotettaville sivuille huolehdi virustorjunnasta ja palomuurista keskustele vain tunnettujen henkilöiden kanssa. Nettivaarat: Identiteettivarkaat, virukset, väärällä identiteetillä esiintyvät henkilöt, huijaussivustot, roskaposti, nettiriippuvuus ja hakkerointi Nettiturvallisuus Internet tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen: nettiyhteisöjä, chattejä ja pelejä. Netin käyttöön liittyy kuitenkin paljon vaaroja, kuten virukset, madot, troijalaiset, spyware -ohjelmat, hakkerit, seksiseuran etsijät ja verkkohuijarit. Vanhemmat eivät aina tiedä, mitä lapset tekevät netissä ja kenen kanssa chattäilevät. Vanhempien tulisikin kiinnittää enemmän huomiota lastensa Internetin käyttöön ja opastaa sen oikeassa käytössä. Vuonna 2008 EU:n uuden Safer Internet ohjelman yhteydessä tehdystä tutkimuksesta ilmeni, että lapset käyttävät nettiä ja kännyköitä luovalla tavalla ja ovat tietoisia siitä, että heidän on oltava varovaisia. Monet haastatelluista lapsista kuitenkin myönsivät, että heidän käytöksensä on joskus riskialtista. Jotkut kertoivat joutuneensa kiusatuiksi tai olleensa yhteydessä tuntemattomiin ihmisiin. Samansuuntaisia vastauksia saatiin Kärkölän Vuokkoharjun koulun 6-luokkalaisten nettiturvallisuusaineiden perusteella. Internetissä julkaistavat valokuvat ovat tekijänoikeudella suojattuja. Tekijänoikeus valokuvien kohdalla kuuluu aina sille, joka kuvan on ottanut. Lisäksi kuvan julkaisuun tarvitaan kaikkien niiden henkilöiden lupa, jotka kuvassa esiintyvät. Myös netin julkisuuteen liittyvät asiat saattavat yllättää. Välttämättä ei tulla ajatelleeksi, että netissä kuka tahansa voi käydä katsomassa kuvia tai printata niitä laillisesti omaan käyttöönsä. On myös huomioitava, että erilaiset äänitteet ja elokuvat ovat myös tekijänoikeudella suojattuja. Niitä ei saa ilman lupaa levittää Internetin välityksellä. Lisäksi niiden lataaminen ja välittäminen vertaisverkkojen kautta on laitonta. Lasten pitää myös huomioida se, että kaikki sellainen, mikä on laitonta muutoinkin, on laitonta myös netissä. Kannattaa myös miettiä erittäin tarkkaan, mitä keskustelupalstoilla kirjoittaa. Herjaavat tai kunniaa loukkaavat sanat voivat johtaa kunnianloukkaussyytteeseen Miten lasten nettiturvallisuustietoutta voitaisiin parantaa: - Vanhempien tietoutta Internetistä pitäisi lisätä esim. koulujen ja eri yhteisöjen järjestämissä vanhempainilloissa. - Nettikoulutus pitää lisätä koulujen opetussuunnitelmiin esim. yhteiskuntaopin tunneille. - Opettajien nettikoulutusta pitää lisätä niin, että opettajat osaavat valistaa lapsia netin vaaroista. - Koulujen ja vanhempien pitäisi laatia yhdessä selkeät pelisäännöt lasten tietokoneen käyttöön. Paras keino on kuitenkin keskustella lasten kanssa Internetin käytöstä ja sopia yhteiset pelisäännöt Internetin käyttöön. Jos lapsi noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä Internetin käytöstä, lapsi ei silloin eksy niin helposti epätoivotuille sivustoille. 22

23 3.4.7 Päihteet Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on osa monen suomalaisnuoren vapaa-ajan viettoa. Päihteiden käytön on havaittu olevan yhteydessä tapaturmiin ja suuri osa nuorten tapaturmista sattuukin päihtyneille. Alkoholin runsas kertakäyttö on jo itsessään riskikäyttäytymistä, mutta se voi myös kytkeytyä sellaisiin vapaaajanviettotapoihin, jotka kasvattavat tapaturman vaaraa. Alkoholi on osallisena reilussa neljäsosassa nuorten tapaturmakuolemista ja väkivaltakuolemista vieläkin suuremmassa osassa (44 %). (Turvallinen elämä lapsille ja nuorille; Markkula J., Öörni E., toim.) Nuoret ovat huumeiden käytön suhteen aktiivisin väestönosa. Huumeiden käyttö on Suomessa 2000-luvun alussa tapahtuneen toisen huumausaineaallon laantumisen jälkeen edelleen harvinaisempaa kuin monessa muussa Euroopan maassa, ja erot sosiaaliluokkien ja alueiden välillä ovat Suomesta lähes hävinneet. (Turvallinen elämä lapsille ja nuorille; Markkula J., Öörni E., toim.) Kouluterveyskysely on erinomainen väline lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan sekä kunnan että koulun tasolla. Paikallistason tuloksia on mahdollisuus verrata myös maakunnan ja valtakunnan tilanteeseen. Näin voidaan myös asettaa konkreettisia tavoitteita lähivuosiksi. Seuraavassa esitetään pääpiirteittäin kouluterveyskyselyn (2008) pohdintaa päihteiden käytön osalta Päijät- Hämeessä. Päihteiden käyttö on yleistä ammattiin opiskelevilla. Viime vuosina on saatu myönteisiä tuloksia nuorten päihteiden käytön vähenemisestä. Sekä kouluterveyskyselyn että nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten päivittäinen tupakointi on vähentynyt ja raittiiden nuorten osuus on lisääntynyt. Humalajuomisen osalta muutokset eivät kuitenkaan ole olleet yhtä myönteisiä. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan vuotiaiden humalajuomisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina, mutta kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiolaisten humalajuominen lisääntyi huomattavasti vuosina 2004/2005. Sen jälkeen humalajuominen on vähentynyt, pojilla jyrkemmin kuin tytöillä. Lukiolaistyttöjen humalajuominen on edelleen yleisempää kuin 2000-luvun alussa. Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn tulokset ammattiin opiskelevien päihteiden käytöstä olivat hyvin huolestuttavia. Päijät-Hämeen ammattiin opiskelevista 36 prosenttia tupakoi päivittäin. Samanikäisistä lukiolaisista päivittäin tupakoivia oli 8 prosenttia. Ammattiin opiskelevien päivittäistä tupakointia koskevat tulokset olivat samansuuntaisia Sakki ry:n vuonna 2005 tekemän tutkimuksen kanssa. Tupakointi aiheuttaa nuorille nopeasti syntyvän riippuvuuden ja varhainen tupakoinnin aloittamisikä onkin yhteydessä aikuisiän tupakointiin. 16- vuotiaiden poikien tupakointi ennustaa varsin hyvin vuotiaiden tupakoinnin yleisyyttä. Koulutusryhmäerot syntyvät jo kokeiluvaiheen jälkeen ja näkyvät läpi koko aikuisiän. Tupakkariippuvuus on yleistä jo varsin nuorissa ikäryhmissä, ja siksi tupakoinnin ehkäisyn ohella tulisi tukea myös nuorten tupakoinnin lopettamista. Päijät-Hämeen ammattiin opiskelevista pojista 43 prosenttia ja tytöistä 34 prosenttia joi itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Viikoittain humalassa oli 10 prosenttia pojista ja 7 prosenttia tytöistä. Samanikäisistä lukiolaispojista 27 prosenttia joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa ja 3 prosenttia joka viikko. Lukiolaistytöillä vastaavat osuudet olivat 20 prosenttia ja 2 prosenttia. Raittius oli selvästi yleisempää lukiolaisilla kuin ammattiin opiskelevilla. Joka neljäs lukiolainen ilmoitti, ettei käytä alkoholia, kun ammattiin opiskelevista raittiita oli vain joka kuudes. Toimenpide-ehdotukset - Alkoholiveron alennuksia ei Suomessa kohdenneta jatkossa mietoihin alkoholijuomiin, joita nuoret kuluttavat, vaan tulisi miettiä nimenomaan niiden hinnan korottamista. - Paikallisen alkoholipolitiikka (Pakka) -hankkeen kehittämää toimintamallia paikallistason alkoholihaittojen ehkäisyn tueksi viedään maakunnallisesti eteenpäin ja käytännöistä tehdään pysyviä. - Päihteiden käytön ehkäisy on saatava näkyviin strategiatasolla niin kunnissa kun järjestöissäkin. Kuntakohtaisten huume- ja päihdestrategioiden tekeminen/ajantasaistaminen. - Kunnissa valmistellaan työsuunnitelma Kouluterveyskyselyn tietojen hyödyntämiseksi ja arvioidaan aikaisemmilla kyselykerroilla kertyneitä kokemuksia. 23

24 3.4.8 Vapaa-ajanviettomahdollisuudet Lasten ja nuorten keskuudessa suosituimpia vapaa-ajanviettopaikkoja ovat mm. erilaiset kuntien, järjestöjen sekä yksityisten ylläpitämät nuorisotilat, liikuntapaikat, kahvilat sekä näiden tarjoamat toiminnot. Näiden paikkojen lisäksi nuorten suosittuja kokoontumispaikkoja ovat keskustan tuntumassa olevat nuorten omat kokoontumispaikat ja -alueet, tällaiset paikat riippuvat paljon kunnan koosta sekä sen sijainnista. Keskeisimmät haasteet: - Riittävä määrä mielekkäitä vapaa-ajanviettopaikkoja nuorille (nuorisotilat, liikuntapaikat). - Aikuisten tai ohjaajien läsnäolo vapaa-ajanviettopaikoilla. Vapaaehtoistyön määrä on koko ajan vähentymässä, joten tämäkin vaatii yleiskunnalta lisää taloudellisia panostuksia. - Yhteiskunnan muuttuessa tulee löytää uusia ratkaisuja, jotta lapset ja nuoret saadaan viihtymään heille tarkoitetuilla vapaa-ajanviettopaikoilla. - Valtion ja kuntien määrärahojen kohdentaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen. Tavoite: - Saada nuoret viihtymään yleisillä nuorille tarkoitetuilla vapaa-ajanviettopaikoilla (pois kadulta). - Kehittää olemassa olevia nuorten vapaa-ajan viettopaikkoja ja mahdollisuuksia sekä tarvittaessa perustaa uusia. - Järjestöjen turvallisuussuunnittelun kehittäminen sekä turvallisuusasioiden huomioiminen käytännön toiminnassa Tapaturmat Kaatumiset, putoamiset & liikuntavammat Lapsilla ja nuorilla kaatumiset ja putoamiset on kaikkein tavallisin sairaalahoitoa vaativa tapaturmalaji. Liikuntatapaturmat ovat Suomen suurin vammoja aiheuttava tapaturmatyyppi ja lisääntyneen vapaa-ajan myötä niiden määrä on edelleen kasvussa - nuorilla miehillä enemmän kuin naisilla. (Turvallinen elämä lapsille ja nuorille; Markkula J., Öörni E., toim.) Keskeisimmät haasteet - Liikuntavammojen yleistyminen varhaisnuorilla ja nuorilla. - Putoamistapaturmat lapsilla. - Lasten ja nuorten kaatumisten ja putoamisten syiden heikko tuntemus. Tavoite - Vakavien liikuntavammojen määrä vähenee. - Lasten putoamisten väheneminen. Parantamalla vanhempien ja leikkikenttien ylläpitäjien tietoja putoamisvaaroista. - Kaatumis- ja putoamistapaturmien syyt ja ehkäisykeinot tunnetaan paremmin. Mittarit - Kansallinen Uhritutkimus vuotiaiden liikuntatapaturmien osalta. - LATE-tutkimus alle 16-vuotiaiden liikuntatapaturmien osalta. - Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteri - Selvitykset ja tieteelliset tutkimukset lasten ja nuorten kaatumis- ja putoamistapaturmista Toimenpide-ehdotukset Keinot Vastuutaho Aika Toimintaympäristön kehittämisessä turvallisuuden - Lapsivaikutusten arvioinnin systemaattinen käyttö suunnittelussa Kunnat 2011 huomiointi - Leikki- ja liikuntavälineiden tuoteturvallisuuden huomiointi 24

25 Turvallisuuskasvatuksen lisääminen Tapaturmien ja väkivallan rajatapausten tunnistaminen terveydenhuollossa - Erityistä huomiota leikkikenttien ja liikuntapaikkojen turvallisuuteen: 1) Tarvittaessa laaditaan huolto- ja kunnossapito-ohjelmat 2) Lääninhallitukset seuraavat leikkikenttien turvallisuustilannetta 3) Liikuntapaikkojen kilpailutukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen mukaan systemaattisesti turvallisuusnäkökulmat 4) Lähiliikuntapaikkojen suunnitteluun mukaan lapset, nuoret ja perheet - Huomio eri ikävaiheiden riskitekijöihin Neuvolat - Kodin turvallisuuden huomiointi lasten hoitotarvikkeita hankittaessa - Leikki-ikäisten putoamisriskit Koulut, oppilaitokset ja urheiluseurat - Liikuntavammojen ehkäisykeinot ja monipuolisen liikunnan harrastamisen tarve - Terveydenhuollon ammattilaisten perus ja täydennyskoulutus (toisen asteen oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot ja muut täydennyskoulutusta tarjoavat organisaatiot, terveyskeskukset) Kunnat, koulu, kolmas sektori Oiva, oppilaitokset, sairaankuljetus, P-H poliisi (Turvallinen elämä lapsille ja nuorille; Markkula J., Öörni E., toim.) Liikenneturvallisuus Liikennetapaturmat ovat Suomessa suurin lasten ja nuorten (0 24-vuotiaat) tapaturmaisten terveyden menetysten aiheuttaja. Liikenne aiheuttaa tässä ikäryhmässä suurimman osan tapaturmaisista kuolemista ja toiseksi yleisimmin sairaalan vuodeosastohoitojaksoja. Kyse on siis hyvin keskeisestä turvallisuuden estämisen ja tapaturmien ehkäisyn kentästä. (Turvallinen elämä lapsille ja nuorille; Markkula J., Öörni E., toim.) Nuoret - Riskikäyttäytyminen: moottoriajoneuvolla ajaessa ylinopeudet, turvavyön käyttämättömyys, ryhmäpaineen vaikutus, päihteiden käyttö liikenteessä, mopojen virittäminen, pyöräilykypärän käyttämättömyys. - Turvallisen liikennekäyttäytymisen motiivien heikkous. Lapset - Kevyen liikenteen onnettomuudet: liikenneympäristön suunnittelu aikuisen näkökulmasta, risteysalueet, taidot vasta kehittyvät. - Aikuisen esimerkki ja lasten turvalaitteet. Tavoite - Yksikään lapsi eikä nuori kuole tai vammaudu liikenteessä. Nuorten liikennetapaturmien trendin tulee kääntyä pysyvään laskuun vuoden 2007 tasosta. Mittarit - Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto - Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteri 25

26 Toimenpide-ehdotukset Yhteistyössä hyvän turvallisuuskulttuurin luominen liikenteeseen Turvalaitteiden käytön tukeminen Keinot Poikkihallinnollisen liikenneturvallisuuden kehittäminen Heijastin ja pyöräilykypärä - Valistus ja yhteisölähtöiset interventiot - Pyöräilykypärän käytön sanktiointi Turvavyöt - Turvavöiden käytöstä valistaminen Liikenneympäristöihin tehtävät muutokset Kevyen ja julkisen liikenteen tukeminen Turvaistuimet - Kampanjat vanhemmille - Turvaistuintestien kehittäminen - Istuinten lainauksen ja vuokrauksen tukeminen - Käytön seuranta ja valvonta - Selvitys: liikenneturvallisuuden tukeminen liikennevakuutuksista - Keskinopeus- ja matka-aikavalvonnan laajentaminen: ylinopeuksiin ja turvavöiden käyttämättömyyteen puuttuminen - Teiden keskikaiteiden lisääminen - Lasten ja nuorten lähiympäristöjen liikennejärjestelyjen kehittäminen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien parantaminen esim. vaaranpaikkakartoitusten avulla Kevyt liikenne - Erillisten kevyen liikenteen väylien rakentaminen - Risteyssuunnittelu - Valaistuksen merkitys turvallisuudelle Liikenneturvallisuuskasvatuksen tehostaminen Erityishaasteet: 1) Päihteetön liikenne 2) Mopoilun turvallisuus (Turvallinen elämä lapsille ja nuorille; Markkula J., Öörni E., toim.) Julkinen liikenne - Linja-autojen lantiovöiden vaihtaminen 3-pistevöihin kaluston uusimisen yhteydessä - Haja-asutusalueiden liikennöintimuotojen kehittäminen - julkisen liikenteen käyttöön opastaminen Neuvola - Turvakaukalo- ja istuinasiat - Liikennesääntöjen opetus - Vanhempien esimerkki Päivähoito - Kodin ja päivähoidon kasvatuskumppanuus - Itsenäisen liikkumisen opettelu - Koulut ja oppilaitokset - Opetuksen selkiyttäminen - Pyöräilykypärät, mopot ja moottoripyörät - Liikenneympäristön riskiarvioinnit Ajo-opetus - Nuorten riskikäyttäytyminen - Omien taitojen reflektointi - Kevyen liikenteen huomiointi - Hätäensiaputaidot - Perusteet säännöille Päihteettömyys - Harkitaan rattijuopumusrajan tiukennusta ehtojen ollessa paremmat - Tukitoimet kiinni jäädessä - Valvonnan painottuminen viikonloppuihin ja öihin - Alkolukon käytön tuki (koulu- ja päivähoitokuljetus, ajoneuvojen vakiovarusteeksi) Mopoilu - Mopokorttiuudistuksen vaikutusten arviointi - Selvitys: Kevyiden nelipyöräisten lainsäädäntöuudistustarve - Mopojen virittämiseen puuttuminen - Kansainvälisen yhteistyön kautta mopojen tekniseen rakenteen muuttaminen virittämisen vaikeuttamiseksi 3.5 ALKOHOLIONGELMAT ANNISKELUSSA JA VÄHITTÄISMYYNNISSÄ Työryhmä: Anitta Lahtinen, Saimi Kivilahti, Hannu Kivioja, Eira Lerkkanen, Miikka Tuominen, Sami Metsäranta, Maiju Westerlund, Timo Komonen Asiantuntija: Irja Haljoki, Etelä-Suomen lääninhallitus 26

27 3.5.1 Johdanto/tilannekatsaus Täysin ajan tasalla olevaa tilastotietoa valtakunnan tasolta alkoholiongelmista ei löydy, mutta osviittaa antavaa tietoa kylläkin. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2009 alkoholin kulutus olisi hieman vähentynyt vuodesta Aikuisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt 2000-luvulla. Alkoholijuomista yleisin on olut. Vuonna 2007 miehistä 62 % ja naisista 29 % ilmoitti juoneensa olutta viimeksi kuluneen viikon aikana. Miehistä 41 % ilmoitti juoneensa vähintään kahdeksan annosta alkoholia viikossa, naisista 20 % kertoi käyttäneensä vähintään viisi annosta alkoholia viikossa vuonna Vastaavat osuudet vuonna 2006 olivat 40 % (miehet) ja 28 % (naiset). Alkoholiannos käsittää pullon olutta tai siideriä, lasin viiniä tai ravintola-annoksen väkevää alkoholijuomaa. (Helakorpi ym. 2008). Työterveyslaitoksen tilastojen (v. 2007) mukaan vuotiaista 63 % ylittää alkoholin suurkulutuksen rajan ja vuotiaista 58 % ylittää suurkulutuksen rajan tai 42 % riskikulutusrajan (haittaa terveydelle, sosiaalisille suhteille). Ikääntyneiden päihdeongelmien lisääntyminen näkyy kenttätyössä. Kyseessä on usein näiden henkilöiden lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö, koska iäkkäämmillä ihmisillä yleisesti on myös useita erilaisia lääkkeitä käytössään. Heinolan kouluterveyskyselyn (2008) tuloksista kävi ilmi, että 8 9 luokkalaisista vastaajista 14 % on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Lisäksi 6 % on kokeillut laittomia huumeita. Saman kyselyn mukaan 28 % lukiolaisista kertoi olevansa vähintään kerran kuukaudessa todella humalassa. Vuonna 2006 määrä oli 20 %. Lisäksi noin 12 % on kokeillut laittomia huumeita hieman vähentynyt! Heinolassa järjestetyssä Kännikapinaradassa nuoret vastasivat (17 kpl), että paras tapa vähentää alkoholin juomista on hinnan nosto. Vastaajista 56 % oli tätä mieltä. Alkoholiasiaa on lähdetty miettimään Heinolassa nimenomaan sen takia, että Heinola on myös kesälomakaupunki ja esimerkiksi Vierumäellä on monitoiminen urheilukeskus, joka houkuttelee niin matkailijoita, turisteja kun muitakin kävijöitä. Työryhmä laajensi asian käsittelyä alkuperäisestä nimestään alkoholiongelmat anniskelussa ja vähittäismyynnissä, mutta toisaalta rajasi sitä koskemaan pääasiassa nuoria ja ikäihmisiä Haasteet 1. Ikäihmisten kasvava alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö. 2. Osa nuorista muuttaa pois kotoa varhain, muun muassa opiskelemaan, kotoutumisessa vieraalle paikkakunnalle saattaa olla ongelmia. 3. Alueella näkyy ennalta estävän työn hajanaisuus ja johtamattomuus. 4. Virheet vähittäismyynnissä, helppous saada alkoholia alaikäisenä. 5. Alkoholin välittäminen alaikäisille, hallussapito ja juominen. Melko usein huoltajat hankkivat alkoholin omalle alaikäiselle lapselleen. 6. Tiedon vähäisyys alkoholin haitoista, esimerkiksi miten vaikuttaa elimistöön. On olemassa laaja koulutuksen tarve. 7. Anniskelusäännösten rikkominen Toimenpiteet Toimenpide Vastuutaho Aika Ikäihmisille painottuva suunnitelmallinen tekeminen, toiminta, harrastukset, sosiaaliset suhteet ym. alkoholin ja yksinäisyyden tilalle. Heinolan kaupunki, kolmas sektori Alkaen 2010 syksy Huoltajille ja nuorille tietoutta ennen opiskelupaikkakunnan vaihdosta. Panostus oppilashuoltoon, poissaoloihin ja muihin mahdollisiin ongelmiin. Päijät-Hämeen turvallisuuskoordinaattori, Välittäjä hanke, Koulutuskeskus Salpaus. Alkaen 2011 kevät 27

28 Tunnistaa päihteidenkäyttö ja osata puuttua käyttöön. Tietoa lisää opettajille/koulun henkilökunnalle. Alueelle palkataan päihdetyön koordinaattori. Heinolan perustetaan laaja-alainen päihdeasioiden työryhmä. Kunnat, Välittäjä hanke. Syksy 2010 Yhteistyö alkoholin vähittäismyyjien kanssa, koulutus, valvontaiskut. Valvontaiskut, tiedottaminen ja valistus Koulutuksen ja tiedottamisen lisääminen. Huomioitava uudet muodot, muun muassa sosiaalinen media. Varhainen puuttuminen. Kiinnitetään tarkempaa huomiota nuorten poissaoloihin koulusta, työharjoittelusta ja työstä. Vaaditaan jo lyhyestäkin poissaolosta lääkärin- tai hoitajantodistus. Nuorille suunnattu Rantarock tapahtuma keväällä koulujen loppumisajankohtana. Päihteetön tilaisuus joissa eri tahoja toiminnassa mukana. Alustavia suunnitelmia on jo tehty. Kännikapina tapahtuma. Ollut kahdesti ja jatkoa tarvitaan. On kohdistettu pääasiassa nuorille. Valintojen Putki on vuosittain toistuva päihteistä valistava tapahtuma kaikille Heinolan 6-luokkala-isille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Sitä jatketaan huhtikuussa Heinolan päättäjät on saatava perehtymään päihdeasioihin, esimerkiksi Valintojen Putkeen. Yhteistyö alkoholin anniskelupaikkojen kanssa. Koulutus. Pelisääntöjen selventäminen Päijät-Hämeen turvallisuuskoordinaattori, P-H poliisilaitos, kolmas sektori. Päijät-Hämeen turvallisuuskoordinaatti, P-H poliisilaitos, Välittäjä hanke, oppilaitokset, kolmas sektori Heinolan kaupunki, terveystoimi, nuorisotoimi, P-H poliisi, kolmas sektori. Päijät-Hämeen poliisi, lupavalvontaa suorittavat viranomaiset 2011 Alkaen 2010 elokuu Alkaen 2010 kevät Alkaen 2010 syksy Välittäjä hanke Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma hankkeen ja Välittäjä hankkeen yhteistyö seudullisen ehkäisevän päihdetyön ja Päijät-Hämeen kuntien turvallisuussuunnitelmien osalta. Välittäjä hanke on laaja Kaste-ohjelman mukainen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke Väli-Suomen alueella. Hankkeeseen osallistuvat Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä ja Tampereen kaupunki. 28

29 3.6 RAKENNUKSIEN SISÄILMAONGELMAT Työryhmä: Tuomo Vesikko pj/siht., Eeva Bahr, Jukka Inkilä, Jari Niemi, Riitta Ylijoki, Ari Matteinen Sisäilman terveysriskien korjaaminen Suomen kuntaliiton tekemien selvitysten mukaan noin %:ssa julkisista rakennuksista on kosteus- ja homevaurioita. Sisäilmaongelmia aiheuttavat hyvin paljon myös puutteellinen ilmanvaihto, rakennusmateriaalien päästöt ja hajoamistuotteet, ulkoilman epäpuhtaudet, radon ja siivouksen heikko taso. Heinolan kaupungin rakennusten sisäilmaa on tutkittu systemaattisesti mm. radon- ja hiilidioksidimittauksin. Sisäilman ongelmia on tutkittu aina, kun on saatu tieto sisäilmaongelmaepäilystä. Seuraavassa esitellään Heinolan kaupungin sisäilma-asioiden terveysriskien korjaamisen prosessi. Prosessikuvaus ja ohjeet on tallennettu Heinolan kaupungin teknisen toimen prosessikarttaan. Prosessin tavoitteena on turvata työntekijöille ja muille Heinolan kaupungin omistamissa kiinteistöissä toimiville henkilöille turvallinen ja terveellinen sisäilma toimintaympäristössä. Kriittiset menestystekijät: Sisäilmaongelman havaitseminen Ongelman syiden löytäminen Korjaustoiminnan huolellinen suunnittelu ja toteutus Tiedonvälityksen ja tiedotuksen onnistuminen Dokumentointi Prosessin arviointi: Korjausten onnistuminen Tiedotuksen onnistuminen Kustannukset Dokumentoinnin riittävyys ja käytettävyys Asiakkaiden tyytyväisyys Prosessin selostus ja vaiheet Epäily sisäilmaongelmasta Ilmoituksen vastaanotto ja tiedon välittäminen Katselmus Katselmuksen dokumentointi Arviointi Selvä syy sisäilmaongelmaan löytyy ja korjaus voidaan tehdä Syy ei selviä, mutta sisäilmassa on ongelmia. Riskiarviointi Ei riskiä Kohtalainen riski Jos kiinteistössä toimiva henkilö epäilee sisäilmaongelmaa, hän ilmoittaa asiasta ensin esimiehelle, joka on yhteydessä talo-osastoon (tai työterveyshuoltoon tai ympäristötoimistoon). Jos esimies ei vie asiaa eteenpäin voi myös työntekijä tai muu kiinteistössä toimiva henkilö tai esim. lapsen vanhempi olla yhteydessä em. tahoihin. Ilmoitus otetaan vastaan, kirjataan ylös ja välitetään sähköpostilla ympäristöinsinöörille, kiinteistöpäällikölle ja työterveyslääkärille sekä työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Kiinteistöpäällikkö järjestää katselmuksen, johon kutsutaan ympäristöinsinööri ja työterveyshuollon edustaja sekä kiinteistön edustaja. Katselmuksessa tutkitaan sisäilmaongelman mahdollista syytä. Katselmuksesta tehdään lyhyt muistio, johon havainnot kirjataan. Kohteesta voidaan myös ottaa valokuvia. Muistio ja kuvat talletetaan sisäilmatyöryhmän sivuille intranettiin. Katselmuksen jälkeen arvioidaan tilanne. Jos syy selviää ja se voidaan korjata, korjaus suoritetaan mahdollisimman pian. Työterveyshuolto tekee oireiluun liittyvät sisäilmakyselyt. Talo-osasto ja ympäristötoimisto tekevät sisäilmaan ja kiinteistön kuntoon liittyvät selvitykset. Selvitysten valmistuttua työterveyshuolto, talo-osasto ja ympäristötoimisto tekevät yhteisen riskiarvioinnin. Korjaustoimia ei tarvitse tehdä tai niiden tekemisellä ei ole välitöntä tarvetta. Tehdään kohtuullisessa ajassa toimenpiteitä riskin pienentämiseksi tai 29

30 poistamiseksi. Jos riskin pienentäminen edellyttää suurempia korjaustoimenpiteitä, käynnistetään niiden suunnittelu ja määrärahojen haku heti nopeiden korjaustoimenpiteiden jälkeen. Merkittävä tai sietämätön riski Kiinteistön korjaaminen ja irtaimiston mahdollinen puhdistaminen Kiinteistön sisäilmaongelmaisten tilojen korjaamisen suunnittelu Kiinteistön sisäilmaongelmaisten tilojen korjaaminen Väistötiloihin siirtyminen Nopeita korjaustoimenpiteitä ovat esim. sisäilman puhdistimien asentaminen, tilojen poistaminen käytöstä, sulkeminen ja alipaineistaminen. Tehdään nopeita toimenpiteitä riskin pienentämiseksi. Tarvittaessa tilat suljetaan ja siirrytään muihin tiloihin kiinteistön sisällä tai kokonaan muualla oleviin väistötiloihin. Väistötilojen sisäilman laatu pyritään varmistamaan ennen sinne siirtymistä. Vaurioituneet tilat eristettään ilmatiiviisti muista tiloista ja alipaineistetaan. Suunnittelussa käytetään riittävän asiantuntemuksen omaavaa suunnittelijaa. Suunnittelijan valinta riippuu sisäilmaongelman laadusta. Usein voidaan tarvita usean alan suunnittelijoita korjauksen suunnitteluun. Korjausmenetelmät ja -tavat riippuvat sisäilmaongelman syistä. Mikrobivaurioituneiden tilojen korjaus tehdään Ratu-kortiston ohjeiden mukaan. Erityistä huomiota kiinnitetään purkutöiden pölysuojaukseen ja alipaineistamiseen työn aikana. Useimmiten mikrobivaurioituneen alueen ilmastointikanavat tulee korjaustöiden jälkeen nuohota ja desinfioida. Korjaustöiden laajuuden tai sisäilmasta johtuvien sietämättömien riskien takia voidaan joutua siirtämään koko toiminta väistötiloihin ennen korjaustoiminnan aloittamista. Väistötiloihin siirtyminen tulee suunnitella ja aikatauluttaa huolellisesti asiakkaiden kanssa. Väistötilat tulee rakentaa valmiiksi ennen niihin siirtymistä. Korjattuun kiinteistöön siirtyminen Korjaustoiminnan onnistumisen arviointi Sisäilmakyselyt Korjaustoimien vaikutuksen seuranta ja kontrollimittaukset Arviointi Tiedottaminen Kiinteistöjen irtaimisto pitää yleensä puhdistaa tai hävittää siirryttäessä väistötiloihin. Korjattuun kiinteistöön tuodaan puhdistettu tai uusi irtaimisto. Korjaustoiminnan jälkeen tiloissa siivotaan yleensä tehostetusti n. 6 viikon ajan. Työterveyshuolto tekee sisäilmakyselyt n. 1-2 kk kuluessa tilojen käyttöönoton jälkeen. Talo-osasto ja kiinteistön henkilöstö seuraa korjaustoimien onnistumista. Tarvittaessa tehdään 1-2 kk:n kuluttua kontrollimittauksia sisäilman laadusta. Työterveyshuolto, ympäristötoimi ja talo-osasto sekä kiinteistön edustaja arvioitavat korjaustoimien onnistumista. Arvioinnin perusteella korjaustoimet hyväksytään tai tehdään lisää korjaustoimia. Sisäilman terveysriskien tutkiminen, korjausten suunnittelu ja korjaaminen vaativat useassa vaiheessa tiedottamista sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tiedottaminen eri vaiheissa on esitetty prosessikaaviossa. Tiedottamisesta vastaa kiinteistöpäällikkö tai hänen määräämänsä vastuuhenkilö. Erityisesti korostetaan henkilökunnalle tehtävää tiedottamista. Kerrotaan: - mitä tiedetään - mitä ei tiedetä - mitä tullaan tekemään - milloin tullaan tekemään - mitä seuraavaksi tehdään - miten tilannetta seurataan - keneltä henkilökunta saa tietoa ja neuvoja 30

31 Sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmä on kaupunginjohtajan perustama työryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä sisäilmaan liittyviä asioita. Sisäilmaryhmään kutsutaan lisäksi ne kiinteistön edustajat, joiden sisäilma-asioita käsitellään sekä työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Sisäilmatyöryhmä kokoontuu tarpeen mukaan kiinteistöpäällikön kutsusta. 3.7 KAATUMISONNETTOMUUDET HEINOLASSA Työryhmän jäsenet: Taina Karjalainen, Virpi Saarenpää, Ulla Eckhardt, Jari Hämäläinen, Ari Matteinen, Juha Hersta, Timo Komonen, Pekka Rusila (pj- siht.). Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa vuonna Nykytilanne Väki ikääntyy, liikennemäärät kasvavat, muutosten vauhti kiihtyy, kaatumisonnettomuuksien kustannukset kasvavat. Kaatuneista joka kolmas on yli 65-vuotias, ja joka toinen on yli 80-vuotias. Kaatumisista tapahtuu 70 % kotona ja 30 % laitoksissa. Kaatumisonnettomuuksien seuranta ja tilastointi ontuu Heinolassa ja Päijät- Hämeessä, saatava yhtenäiseksi. Heinolassa yli 70-vuotiaiden osuus väestöstä oli ,5 %, 2015 ennuste 19,6 % ja 2020 ennuste 24,7 %. Lonkkamurtumia Suomessa on yli 8000 vuodessa, joista Heinolassa noin 30 (ei ole tarkkaa lukua) Lonkkamurtumien hoitokustannukset kotiutuvilla noin on ja laitoshoitoon jäävillä /v. Jos Heinolan lonkkamurtumapotilaista puolet pääsee kotiin ja puolet jää laitoshoitoon, niin kustannukset yhteiskunnalle, Heinolalle ovat vuodessa Kustannusten lisäksi lonkkamurtumista seuraa potilaalle kipua, suuri riippuvuus avusta, ei selviä yksin kotona, sosiaalinen eristäytyminen ja heikentynyt elämän laatu Haasteet Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää, se on turvallisuuden lähde. Lihaskunnon vahvistaminen ja ylläpitäminen erityisesti yli 70-vuotiaille estää kaatumisonnettomuuksia. Motivoivaa tietoa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä on parannettava ja vahvistettava. Suurimman osan kaatumisonnettomuuksista tapahtuessa kotona (70 %), kodin turvallisuuteen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, omaiset, kodinhoitajat, viranomaiset, rakentajat jne. Myös kaupungin on systemaattisemmin parannettava katuverkostoa ja julkisia tiloja huomioiden ikääntyvien ja vammaisten vaatimukset. Myös vanhuksen oma osuus ja vanhusten omaisten osuus on merkittävä kaatumisonnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Kaupungin on kannettava selvästi kokonaisvastuu ja koottava palaset yhteen. Sosiaalisten verkostojen ylläpito on tärkeää sillä yksinäisyys luo turvattomuutta. Kolmannen sektorin hyödyntämistä on kehitettävä. Sen avulla voidaan kodin turvallisuutta parantaa erityisesti yksin asuvien osalta. Aktivoidaan osallistumaan, sillä aktiivinen ote elämästä pitää yllä henkistä vireyttä ja hyvinvointia Toimenpiteet, erityisesti yli 70-vuotiaille Selvitettiin Heinolan eri järjestöiltä, mitkä heidän mielestään ovat riskipaikkoja ja mitä toimenpide-ehdotuksia heillä on. Selvitettiin Päijät-Hämeen keskussairaalasta ja Heinolan terveyskeskuksesta kaatumisonnettomuuksien määriä ja miten niitä jatkossa voidaan paremmin tilastoida ja seurata. Tutustuttiin Heinolan vanhuuspoliittiseen ohjelmaan vuosille Esitämme seuraavia toimenpiteitä turvallisemman vanhuuden järjestämiseksi: Koulutusvalmennus Toimenpide Vastuutaho Aika - terveydenhoitohenkilöstön koulutuksessa Terveystoimi, tulee huomioida ikääntymisen seu- P-H turvallisuussuun- rauksen ja kaatumisonnettomuuksien nittelu ehkäisytoimenpiteet ( sivuilta löytyy hyvä opas koulutus- ja neuvontatyötä te- 31

32 Lihaskunnon ylläpito ja vahvistaminen Kodin turvallisuuden parantaminen Julkisten tilojen turvallisuuden parantaminen keville) (Vastuuhenkilö Timo Komonen) - työstetään info-paketti esim. Lahden Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta, eläkeläisjärjestöille, alan oppilaitoksille, vanhusten omaisille jne. - hyödynnetään kunnossa kaiken ikää projektia, aktivoidaan lisää osanottajia, erityisesti miehiä, samoin eritysryhmien liikuntaryhmiin - kehitetään yhteistyötä, kuntopaketteja ikääntyneille alueen kuntosalien kanssa esim. edullisempia paketteja, tunteja aamupäivisin yli 65 -vuotiaille - omaiset, ystäväpalvelut ja ystäväpiirit ovat tärkeitä aktivoimaan ikääntyneitä liikkumaan - kaupunki tarjoaa liikuntatilat ja kolmas sektori järjestää ja organisoi liikuntatapahtumia - laaditaan turvatarkastuslomake omaisille ja kaupungin nettisivuille - tiivistetään yhteistyötä rakentajien ja suunnittelijoiden kanssa, välitetään suunnittelijoille tietoa ikäihmisten tarvitsemista, turvallisuutta edistävistä ratkaisuista - riskipaikkojen tunnistaminen ja korjaaminen (kadut, raput, kaiteet, hiekoitus jne.) laaditaan tekijöille pysyväisohje - toteutetaan yhdessä Lahden kanssa liukaskelivaroitus ikäihmisten kännykkään Pekka Rusila PHLU, kolmas sektori, Taina Karjalainen Kolmas sektori, Pekka Rusila Kaupunki, kolmas sektori, Virpi Saarenpää, Pekka Rusila Kaupunki, Taina Karjalainen Rakentajat, Pekka Rusila, Taina Karjalainen Kaupunki, Ari Matteinen, Jari Hämäläinen Kaupunki, Ari Matteinen Turvavälineet ennaltaehkäisyyn Asenteiden muuttaminen - lääkärin suositus - määräys motivoisi paremmin käyttämään välineitä (lonkkasuoja, liukuesteet jne.) silloin kun toimintakyvyn arviointi sitä edellyttää - välineiden myyntipaikkoja lisättävä (esim. urheiluliikkeet) ainakin pitää olla esim. kävelysauvojen vieressä infolappu mitä suositellaan yli 65v ja mistä niitä saa - tietoa välineistä levitettävä messujen, lehdistön, radion TV3:n Studio 55 kautta - seuranta ja tilastointi käynnistettävä heti Heinolassa ja Päijät-Hämeen keskussairaalassa esim. Kouvolan START malli, jossa valtion tuki 75 %) - yhteistyötä eri toimijoiden välillä lisättävä (terveyskeskus, omaiset, järjestöt, seurakunnat, rakentajat, suunnittelijat jne.) - päättäjille todellista tietoa määristä, kustannuksista ja ennaltaehkäisystä, säästöistä jne. (perusteltava budjeteissa, toimintasuunnitelmissa - tiedottamista lisätään kaupungin nettisivuilla, lehdistössä, alan järjestöissä, kaupoissa ( Turvallista elämää seniorivuosiin sosiaali- ja terveysministeriön teettämä opas) Terveystoimi Yritykset, Pekka Rusila, Ulla Eckhardt julkinen sana, yritykset, P-H turvallisuussuunnitelma Terveystoimi, P-HKS, P-H turvallisuussuunnittelu Tulosaluejohtaja Kaupunki, P-H turvallisuussuunnittelu

33 - vanhusten hoidossa on siirryttävä autoritäärisesta asenteesta kumppanuuteen jossa yhdessä keskustellen löydetään toimenpiteitä joihin vanhus sitoutuu, hoitaja on kuin valmentaja - korostettava omaehtoista varautumista (oikeat jalkineet, liukuesteet, sauvat jne.) omaa ja omaisten vastuuta - Seniorineuvolan toiminta tärkeää ennaltaehkäisyä - Ennaltaehkäisevät kotikäynnit (fysioterapeutti-terveydenhoitaja) Muut toimenpiteet - Seniorien TURVAMESSUT Lyseonmäen koululla la klo Messutoimikunta= tämä turvaryhmä, tarkemmin oheisessa liitteessä, pyritään saamaan kävijöitä koko Päijät- Hämeestä - lääkitysten huolellinen tarkistaminen ja tasapainovaikeuksien ennakointi Sosiaali- ja terveystoimi Henkilö itse, omaiset Kaupunki Messutoimikunta Terveystoimi, apteekit SYRJÄYTYMINEN JA TYÖTTÖMYYS Työryhmä: Timo Komonen, Päivi Pitkänen, Eila Vainio, Veli-Matti Kähäri, Heikki Heinonen, Anna-Maija Muurinen Asiantuntijat: Piia Savonen, Heli Selkee, Aulikki Hämäläinen, järjestötyönohjaaja Nina Parkkinen Tilannekatsaus ja haasteet: Artjärvi, Hartola, Nastola ja Sysmä Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun 2009 lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on enemmän (45,4 %) kuin vuosi sitten. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 40 %. TE-keskuksen raportin mukaan Artjärvellä oli työttömyysaste 8,7 % (6,4 % 11/2008) ja työttömien määrä oli 55 (42 11/2008). Näistä alle 25-vuotiaita työttömiä oli 6 ja yli 50-vuotiaita oli 17. Yli vuoden työttömänä oli ollut 7 henkilöä. Hartolassa työttömyysaste oli 12 % (9,6 % 11/2008) ja työttömien määrä oli 181 (144 11/2008). Näistä alle 25 -vuotiaita työttömiä oli 16 ja yli 50 -vuotiaita oli 77. Yli vuoden työttömänä oli ollut 26 henkilöä. Nastolan osalta vastaavana ajankohtana työttömyysaste oli 11,6 % (7,9 % 11/2008) ja työttömien määrä oli 876 (590 11/2008). Näistä alle 25 -vuotiaita työttömiä oli 161 ja yli 50 -vuotiaita 347. Yli vuoden työttömänä oli ollut 145 henkilöä. Sysmässä työttömyysaste oli 11,3 % (9,8 % 11/2008) ja työttömien määrä oli 204 (179 11/2008). Näistä alle 25 -vuotiaita työttömiä oli 20 ja yli 50 -vuotiaita 103. Yli vuoden työttömänä oli ollut 34 henkilöä. Työttömyysaste on kaikkien kuntien osalta noussut vuodesta 2008 noin 1,5 % - 3,7 %. Eniten työttömyys on kasvanut Nastolassa. Työttömyyden kasvu alkoi vuoden 2008 aikana. Valtakunnalliset väestön hyvinvointia kuvaavat tilastot (esim. Sotkanet) eivät ole reaaliajassa, vaan suuri osa tilastotiedoista kuvaa vuotta Sotkanetin tilastossa nuorisotyöttömiä vuotiaasta työvoimasta oli kunnittain seuraavasti vuonna 2008: Artjärvi 2,3 %, Hartola 11,5 %, Nastola 11,8 % ja Sysmä 11,3 %. Koko maan vastaava luku nuorisotyöttömyyden osalta oli 8,8 %. Näin ollen voidaan todeta, että Artjärveä lukuun ottamatta kaikissa muissa kunnissa nuorisotyöttömyys on yli valtakunnallisen tason. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen vaikeuttaa työllistymistä sekä usein työttömyyden myötä tulee erilaisia sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia. Sotkanetin tilastossa koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, %:ssa vastaavanikäisestä väestöstä näkyi kunnittain seuraavasti vuonna 2007: Artjärvi 12,9 %, Hartola 14,3 %, Nastola 15,6 % ja Sysmä 16,8 %. Koko maan vastaava luku koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osalta oli 33

34 11,7 %. Voidaan todeta, että näissä neljässä kunnassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden, vuotiaiden nuorten osuus on yli valtakunnallisen tason. Kunnan yleinen pienituloisuusaste-indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Sotkanetin tilaston mukaan vuonna 2007 kunnan yleinen pienituloisuusaste: Artjärvi 20 %, Hartola 26,1 %, Nastola 13,3 % ja Sysmä 25 %. Koko maan vastaava luku yleisen pienituloisuusasteen osalta oli 15,0 %. Voidaan todeta, että Nastolan kunnan yleinen pienituloisuusaste on alle valtakunnallisen tason ja vastaavasti Artjärven, Hartolan ja Sysmän yleinen pienituloisuusaste ylittää valtakunnallisen tason. Alueen väestön sairastavuutta voidaan kuvata ikävakioidulla sairastavuusindeksillä. Vuonna 2008 Sotkanetin tilaston mukaan sairastavuusindeksi oli seuraava: Artjärvi 106,4, Hartola 112,0, Nastola 100,9 ja Sysmä 110,9, kun koko maan vertailuindeksi on 100. Näin ollen sairastavuus on suurinta Artjärvellä, Hartolassa ja Sysmässä. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 toimeentulotukimenot ovat kasvaneet näissä kunnissa keskimäärin 15 % ja toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut vastaavasti 8 %. Haasteeksi näissä kunnissa nousee työttömyysasteen kasvu ja erityisesti nuorten sekä yli 50-vuotiaiden työttömyys. Työttömyyden myötä syrjäytymisen uhka on suuri, kun taustalla on lisäksi koulutuksen ulkopuolelle jääviä nuoria, keskimääräistä suurempaa pienituloisuutta ja sairastavuutta sekä toimeentulotuen tarpeen kasvua. Inhimilliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat suuret, jos nuori henkilö jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Yli 50-vuotiailla työura sinällään on loppusuoralla, mutta enemmän olisikin pohdittava työn tuomaa osallisuutta ja sen myönteisiä vaikutuksia henkilön hyvinvoinnille. Toisaalta viime aikoina on valtakunnallisesti käyty keskustelua eläköitymisen myöhentämisestä sekä työurien pidentämisestä Toimenpide-esitykset alle 25-vuotiaiden työttömien osalta Työryhmä näki keskeisenä sen, että nuorille on tarjolla riittävästi erilaisia jatkokoulutuspaikkoja peruskoulun jälkeen sekä nuorta tuetaan ja ohjataan valintojen teossa. Tämä edellyttää, että kouluissa on riittävästi oppilaan ohjausta sekä myös tarjolla oppilashuollon palveluita (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori, psykologi). Näin jo peruskouluvaiheessa voidaan tukea oppilasta erilaisissa ongelmatilanteissa, jotka voivat jatkuessaan johtaa syrjäytymiseen. Nivelvaihetyöhön tulee kunnissa luoda selkeä malli ja nimetä vastuutahot. Nivelvaihetyöllä tavoitetaan peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa vaille jääneet nuoret sekä ne nuoret, jotka keskeyttävät toisen asteen opinnot jo alkuvaiheessa. Esimerkiksi Oivassa Hollolan kunnassa on kehitetty nivelvaiheen prosessia. Siellä erityisnuorisotyöllä on tiivis yhteistyö ja kanssakäyminen yläasteen nuorten kanssa. Nivelvaiheprosessi toimii yhteishausta tulosten julkistamisen jälkeiseen aikaan ja on työskentelyä opiskelupaikkaa ilman jääneiden kanssa ja opintonsa keskeyttäneiden kanssa. Tiedon siirtoon on pyydetty lupa, jotta erityisnuorisotyöhön saadaan tieto ilman opiskelupaikkaa jääneistä. Erityisnuorisotyö tekee tilannekartoituksen ja työskentelee nuoren kanssa (uusintahaut ja muut vaihtoehdot). Nuorilta on saatu hyvää palautetta siitä, että heistä huolehditaan ja annetaan neuvoja. Nuorisotyöttömyyden kasvaessa on valtakunnallisestikin kiinnitetty huomiota koulutuspaikkojen lisäämiseen. Nuori, joka on vailla ammatillista koulutusta ja työkokemusta, on heikoilla yleisen työttömyysasteen ollessa korkealla. Nuorille on tarjolla ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta, jolloin on vielä mahdollisuus esim. korottaa päästötodistuksen arvosanoja tai muuten saada lisäaikaa ammatinvalinnan pohdinnalle. Tarvitaan myös paikkoja, missä on mahdollisuus suorittaa loppuun peruskoulun opinnot, jos ne ovat keskeytyneet jostain syystä. Nuorille pitää saada tekemistä joko koulutuksella tai erilaisilla työpajoilla, työharjoittelulla tai kuntouttavalla työtoiminnalla. Nastolassa on alkanut Matka-projekti vuosille , jonka järjestää Koulutuskonserni/Tuoterengas. Projektin kohteena ovat erittäin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat esim. mielenterveys- ja päihdeongelmaiset tai muuten syrjäytyneet vuotiaat miehet. Projektiin sisältyy yhden kuukauden alkukartoitus, viiden kuukauden pajajakso, yksilöllisesti räätälöityä mielekästä työ-, kuntoutus- ja tietotoimintaa kolme kertaa viikossa neljän tunnin päivinä ja hyvinvoinnista huolehtimista. Projektin tavoitteena on nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen sekä nuoren kuntoutuminen, koulutuspaikan saaminen ja siirtyminen työhallinnon ensisijaisten tukien piiriin. Nastolassa on myös peruspalvelukeskuksen järjestämä Tienhaara -projekti vuosille Projekti on suunnattu erityisiä toimenpiteitä tarvitseville sosiaalitoimen asiakkaille ja työttömille työnhakijoille, jotka eivät 34

35 muuten työllistyisi. Tähän sisältyy matalan kynnyksen yksilöllistä kartoittavaa ja valmentavaa toimintaa, johon kuuluu myös toiminta- ja työpaja. Kesto on yksilökohtaisesti yhdestä viikosta vuoteen. Projektin tavoitteena on, että työttömällä on Tienhaarasta poistuessaan työpaikka, opiskelupaikka tai kartoitettu mahdollisuus eläkkeelle jäämiseen. Työllisyyskoordinaattori ja järjestötyönohjaaja etsivät ja koordinoivat työmahdollisuuksia ja harjoittelupaikkoja kuntaorganisaatiossa, yhdistyksissä ja yrityksissä sekä vastaavat yhteydenpidosta eri toimijoiden välillä. Molemmat projektit ovat verkostomallisia ja työpajaluonteisia ja työntekijöinä on viisi ammattilaista. Työryhmä esittää, että Nastolan projektien kokemuksia hyödynnetään muissakin kunnissa ja selvitetään, että onko projekteja myöhemmin mahdollista laajentaa koskemaan alueen kuntia. Lisäksi kuntiin tarvitaan työpajatoimintaa nuorille, mitä voitaisiin toteuttaa eri toimijoiden yhteistyönä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ylläpitää henkilöiden toimintakykyä ja parantaa elämänhallintaa ja näin luoda edellytyksiä siirtymiselle välityömarkkinoille tai suoraan avoimille työmarkkinoille. Nuorten ryhmämuotoinen kuntouttavan työtoiminnan jakso toteutettiin Orimattilassa Phsotey:n, työvoimatoimiston ja seurakunnan yhteistyönä. Ryhmä kokoontui 12 kertaa, kerran viikossa neljä tuntia kerrallaan. Työtoiminnan ohjelma sisälsi tutustumiskäyntejä (esim. oppilaitokset, (sp)pesti) sekä erilaisia asiantuntija-alustuksia (esim. ravinnon merkitys, päihteet ja vapaa-aika, talous- ja raha-asiat, ammatinvalinta ja työelämä,). Lisäksi ryhmällä oli ruoanlaittoa ja leipomista sekä melontaretki. Nuorille tehtiin kysely, mitä asioita jaksolle toivotaan ja näin ohjelmasta löytyi nuorten tarpeista lähtevät sisällöt. Palautteessa nuoret kokivat tärkeäksi yhdessä olemisen ja tekemisen. Ehdotettavat toimenpiteet yhteenvetona: Toimenpide Vastuutaho Aika Kunnissa nivelvaiheprosessi peruskoulun päättäville Erityisnuorisotyö, kunnat 2011 nuorille Nastolan projektien kokemuksen hyödyntäminen ja Peruspalvelukeskus Aava, kunnat laajentaminen muihin kuntiin Nuorille lisää koulutuspaikkoja Opetusministeriö Lisää ns. kymppiluokkia, AVA-luokkia Opetusministeriö Peruskoulussa riittävät resurssit oppilaan ohjaukseen Kunnat ja oppilashuoltoon Nuorille kunnan järjestämiä tai tukemia kesätöitä Kunnat Kuntouttava työtoiminta Peruspalvelukeskus Aava, kunnat, yhteistyö eri toimijoiden kanssa Eritasoiset työpajat Yhteistyössä eri toimijoiden ja kuntien kanssa Ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta Peruspalvelukeskus Aava, kunnat, yhteistyö eri toimijoiden kanssa Toimenpide-esitykset yli 50-vuotiaiden työttömien osalta Välityömarkkinoilla tarjotaan työskentelymahdollisuuksia henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinoilla tarjotaan työmahdollisuuksien lisäksi työhön sijoittamista edistäviä ja työssä selviytymistä tukevia palveluja. Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen ja palkkatuetun työn tavoitteena on parantaa ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää pääsyä avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinoilla olevien osalta pitäisi selvittää työkykyä, työssä selviytymistä sekä työolosuhteita. Terveydelliset tekijät voivat pitkittää työttömyyttä tai heikentää työllistymismahdollisuuksia. Kunnissa toimii muun muassa työttömien yhdistyksiä, joiden kautta toteutetaan erilaisia työvoimapoliittisia hankkeita, joiden tavoitteena on tuottaa välityömarkkinoiden työpaikkoja työttömille työnhakijoille. Toimintaan voi liittyä palvelu- ja alihankintatehtäviä sekä työvoiman tarjoamista yrityksille, yhteisöille ja yksityisille kotitalouksille. Näin voidaan hyödyntää työttömien henkilöiden jo olemassa olevaa työkokemusta ja joskus alihankintatyöt johtavat pidempiinkin työsuhteisiin. Työryhmä pohti, että työttömille suunnatut yhteiset tapaamiset tai tapahtumat ovat tärkeitä. Työttömille voidaan järjestää esim. ruokailupäiviä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (yhdistykset, seurakunta, kunta). Tähän yhteyteen voitaisiin järjestää eri asiantuntijoiden tiedotusta tai ohjausta esim. sosiaali- ja terveydenhuolto, KE- 35

36 LA, työvoimahallinto, Wellamo-opisto jne. Tällaisessa tilaisuudessa henkilöllä voi olla matalampi kynnys kysellä erilaisia asioita kuin mennä asioimaan kyseiseen virastoon. Lisäksi näillä yhteisillä kokoontumisilla lisätään osallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Tärkeää on myös, että yhdistysten tai muiden toimijoiden kautta luodaan vertaistukiryhmiä. Parhaimmillaan nämä ryhmät toimivat itseohjautuvina ja vain tarvittaessa ulkopuolinen asiantuntija käy ryhmässä. Asiantuntijoiden kuulemisessa tuli esiin, että etenkin miehille on vaikea löytää kuntouttavan työtoiminnan paikkoja (ns. miesten työt). Monessa työorganisaatiossa kynnys ottaa henkilö kuntouttavaan työtoimintaan voi olla korkea, kun työhön tulija tarvitsee työnohjaajaa. Tähän on ratkaisuna yhdistyksen/kunnan oma työnohjaaja, joka toimii kuntouttavan työtoiminnan parissa. Jonkin verran on myös työnhakijoita, joiden työllistyminen asiantuntijoiden mukaan ei ole realistista vaan heidän kohdallaan pitäisi kartoittaa eläkeratkaisua. Pitkäaikaistyöttömien/vaikeasti työllistyvien osalta pitäisi selvittää työ- ja toimintakyky sekä tehdä eläkeselvittelyt ja ohjata aktiivitoimenpiteisiin/kuntoutukseen. Onko tähän mahdollista luoda valtakunnallista järjestelmää, missä olisi yhdenmukaiset kriteerit ja selvityskäytännöt? On tärkeää, että terveyspalvelut linkittyvät osaksi muuta kuntouttavaa, aktivoivaa ja työllistävää palvelua. Useat tutkimukset osoittavat, että työttömillä on huomattavan paljon terveydellisiä ongelmia sekä tarvetta työkykyä edistäviin ja palauttaviin toimenpiteisiin. Työttömyyden pitkittyessä terveydelliset ongelmat usein kasvavat. Pitkäaikaistyöttömät ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa työssäkäyvään väestöön terveyspalvelujen saannissa, sillä he ovat työterveyshuoltoon liittyvien terveystarkastusten ja muiden niihin liittyvien palvelujen ulkopuolella ja tarvitsevat erityisjärjestelyjä työ- ja toimintakuntonsa ylläpitämiseen. Terveystarkastusten tavoite tulisi olla myös ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen sekä erilainen neuvonta ja ohjaus. Päijät-Hämeessä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia koordinoi Rytmi-projektia, jonka tavoitteena on kehittää uudenlaisia yhteistoimintamalleja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi, joissa erityisesti huomioidaan työnhakijan terveydentila ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveydentilan arvioimiseen ja tukemiseen syntyy systemaattisia toimintatapoja, joiden vaikuttavuutta voidaan arvioida. Erityisesti kehitetään työttömän arjen hallintaa edistävää elintaparyhmätoimintaa, joka tähtää työttömän motivaation ja pysyvyyden tunteen lisäämiseen. Ehdotettavat toimenpiteet yhteenvetona: Toimenpide Vastuutaho Aika Toimivat välityömarkkinat Työ- ja elinkeinoministeriö Rahoituksen riittävyys (esim. palkkatukimäärärahat) Työ- ja elinkeinoministeriö, kunnat Kuntouttava työtoiminta / työtoiminnan ohjaaja Peruspalvelukeskus Aava, kunnat Ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta Peruspalvelukeskus Aava, kunnat, yhteistyö eri toimijoiden kanssa Työvoimapoliittiset kurssit ELY- keskus Vertaisryhmät Peruspalvelukeskus Aava, 3.sektori, seurakunta, kunnat, yhteistyö eri toimijoiden kanssa Yhteiset kokoontumiset ja tapahtumat 3.sektori, seurakunta, Kela, ELY-keskus, kunnat Työttömien terveystarkastukset Peruspalvelukeskus Aava, kunnat Eläkeratkaisujen kartoittaminen Kela, ELY keskus, peruspalvelukeskus Aava Rytmi-projektin kehittämät yhteistoimintamallit Peruspalvelukeskus Aava, kunnat, yhteistyö eri toimijoiden kanssa, Palmenia PERHE- JA ALKOHOLIASIOIHIN LIITTYVÄT ONGELMAT NUORET, ALKOHOLI JA LIIKENNE Työryhmä: Heli Hentinen, Hanna Ikävalko, Sini Kukkonen, Pirjo Haukkapää-Haara, Timo Komonen Asiantuntija: Työryhmä käytti asiantuntijana Liikenneturvan aluepäällikkö Satu Tuomikoskea. 36

37 Nuorten alkoholinkäyttöä tarkasteleva työryhmä kokoontui työkokoustyyppisesti kerran ja laati työkokouksessaan nuorten alkoholinkäyttöön ja liikennekäyttäytymiseen kohdentuvan lyhyen katsauksen nykytilanteesta, näkyvissä olevista haasteista sekä nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tarve asian pohdiskeluun oli tullut alueen kunnista, jossa erityisesti maaseudulla, mutta myös muualla, asia on koettu merkittävänä huolenaiheena. Työryhmä halusi korostaa aikuisen ja kodin vastuuta asian esille ottamisessa ja huomioimisessa Nykytila THL:n laatiman kouluterveyskyselyn vuodelta 2008 mukaan nuorten 8. ja 9. -luokkalaisten humalajuominen Päijät-Hämeessä on lisääntynyt vuodesta Esimerkiksi Nastolan osalta myös päivittäin tupakoivien sekä laittomia huumeita kokeilleiden yläluokkalaisten määrä on kasvanut. Suunnilleen sama kehitys koskee myös Päijät-Hämeen lukioikäisiä. (Kouluterveys 2008) Väestön keskimääräinen alkoholinkulutus vaikuttaa rattijuopumusten määrään ja kulutus on ollut Suomessa kasvussa viimevuosina. Alkoholinkulutuksen muutokset heijastuvat erityisen vahvasti nuorten kuljettajien rattijuopumustapauksiin. Ilmiö voidaan havaita sekä miehillä että naisilla. Nuorten ongelmalliseen alkoholinkäyttöön tulisi puuttua varhain, viimeistään ajo-oikeutta myönnettäessä. (Suomen Lääkärilehti 24/2008) Nuorten alkoholinsaamismahdollisuudet ovat myös moninaiset. Vaikka lähtökohtaisesti alaikäisellä itsellään ei ole mahdollisuutta ostaa alkoholia, valvonta tässä osin ajoittain pettää. Lisäksi vanhemmat kaverit sekä ns. välittäjät pitävät huolen siitä, että alkoholia on melko helposti myös alaikäisten saatavilla. Myös alaikäisten vanhemmat syyllistyvät monessa tapauksessa rikokseen ostaessaan alaikäiselle lapselleen alkoholia. Myös nuorten käytössä olevien ajoneuvojen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Suurella osalla nuorista on käytössään mopo tai moposkootteri, joita myös viritetään niin, että säädetyt nopeusrajoitukset ylittyvät. Lisäksi tyttöjen osuus mopolla ajamisessa on lisääntynyt moposkoottereiden yleistymisen myötä. Maaseudulla uutena ilmiönä on lisääntynyt traktoreilla ajaminen. Nuoret käyttävät traktoreita niin koulumatkoihinsa kun vapaa-ajan ajoissa. Kovaa ajamisen ihannointi on myös eräs ajan ilmiö. YouTube ja muut kanavat tuottavat jokaiselle helposti saatavilla olevia virikkeitä, jotka innostavat nuoria myös itse kokeilemaan rajojaan. Joissakin tapauksissa poliisi ei ole puuttunut riittävän tehokkaasti alaikäisten alkoholin käyttöön ja esimerkiksi lastensuojeluilmoitus on jäänyt tekemättä Haasteet Lähes kaikkien nuorten elämään kuuluu oleellisesti ajan viettäminen ystävien seurassa. Maaseudun ongelmana on, että matkat kokoontumispaikkoihin ovat pitkät ja julkinen liikenne koululaisliikennettä lukuun ottamatta puuttuu lähes kokonaan. Myös vanhempien mahdollisuudet kuljettaa lapsiaan ovat rajalliset. Alkoholin käytön kokeileminen kuuluu nuoruuteen, mutta sen kokeilu ja käyttö eivät ole ongelmatonta. Nuorelle itsellään ei ole välttämättä kokemusta alkoholin tuomista vaikutuksista omaan elimistöön ja sen vaikutuksista omaan käyttäytymiseen. Oman juomisen määrää saattaa lisätä vielä esimerkiksi se, että ajatellaan muiden juovan vielä enemmän. Erityisen haasteen tähän tarkasteluumme tuo se, että usein alkoholin vaikutuksessa nuori myös ajautuu liikenteen sekaan, joko itse ajaen tai toisen kyydissä. Nuorten alkoholikokeilut ja liikenne yhdistettynä nopeutta ihannoiviin asenteisiin on vaarallinen yhdistelmä. Vahingot voivat olla korvaamattomia ja rikkeistä saadut rangaistukset suhteellisien lieviä. Eräänä suurena haasteena on myös vanhempien kyvyttömyys sekä osin myös haluttomuus puuttua alkoholiin ja liikenteeseen liittyviin asioihin. Toisaalta myös nuorille suunnattavan valistuksen on oltava riittävän ajan hermolla olevaa. Erityisesti merkitystä on sillä, miten nuoria informoidaan asiallisesti ja ajallisesti oikein. 37

38 Toimenpide-ehdotuksia Nuorten alkoholinkäyttöä ja liikennekäyttäytymistä pohdiskellut työryhmä tuotti toimenpide-ehdotuksinaan seuraavaa: Toimenpide Vastuutaho Aika Tositapahtumat ja niiden seuraukset tuotava selkeästi esiin ja esiin tuomisessa käytettävä niitä kanavia, jotka ovat nuorten jokapäiväisessä käytössä P-H poliisi P-H pelastuslaitos Liikenneturva Kehitetään sosiaalisen median käyttöä informaatiokanavana; hyödynnetään esim. Facebookia, kysymys-vastausmahdollisuuksia Vanhempien merkitystä korostettava liikenneasenteiden muokkaamisessa; lapsi oppii paljon vanhempien liikennekäyttäytymisestä, autokoulun merkitys vääristyneiden asenteiden korjaamisessa vähäinen, ja jo tapahtunutta vääristymää ei aina pystytä korjaamaan Vanhemmille järjestetään jokaisessa kunnassa teematilaisuuksia liikenneturvallisuuskäyttäytymisestä (jokaisessa kunnassa järjestetään ko. tilaisuus vuoden aikana); kohderyhmänä yläkouluikäisten vanhemmat Alkoholin välittäjien julkistaminen ja välitön puuttuminen välittämistapahtumiin Kunnat, kolmas sektori, P-H poliisi Neuvolat Varhaiskasvatus Koulut Kolmas sektori Liikenneturva P-H turvallisuussuunnittelu Liikenneturva P-H poliisi P-H pelastuslaitos Autokoulu Katsastus Vähittäismyynti, P-H poliisi, Kolmas sektori Asian puheeksi ottaminen eri tilanteissa Koti, koulut, nuorisotoimi, terveystoimi Suunnitellaan yläkouluikäisille suunnattu, kouluihin vietävä liikenneturvallisuushanke (roadshow); huomioidaan hankkeen suunnittelussa myös ammatillisessa koulutuksessa olevat Koulut Liikenneturva P-H poliisi P-H pelastuslaitos MAATILATURVALLISUUS Työryhmän kokoonpano ja toiminta Haakana Arsi, Kauppi Piia, Komonen Timo, Kyöstilä Mauri, Lehtinen Petteri, Numminen Markku, Rekola Heikki, Wahlroos Taru Päijät-Hämeen alueella on aikaisemmin perehdytty maatilojen turvallisuuteen Sysmän kunnan alueella vuonna 2005 agrologiopiskelija Sari Lehtisen yhdessä MTK - Sysmän kanssa läpi viemässä "Turvallinen tila"- hankkeessa, jossa kartoitettiin 36 tilaa turvallisuuteen liittyvien asioiden osalta. Tämän hankkeen avulla saatiin hyvä kuva maatilojen turvallisuuden tasosta ja voidaan arvioida, ettei Päijät-Hämeen alueella ole oleellisesti eroja maatilojen rakenteen ja toiminnan osalta, joten turvallisuustyöryhmä on voinut käyttää hyväkseen "Turvallinen tila" -hankkeen tietoja. Pahimmiksi vaaranpaikoiksi mainittiin polttoainesäiliöt, vinttisillat, pannuhuoneet päärakennuksissa, kaivonkannet sekä erilaisten työkoneiden käyttötapa ja kunto. Ryhmä on kokoontunut kahdeksan kertaa Työryhmä on perehtynyt nykytilaan vierailemalla maatiloilla erilaisissa kohteissa. Tilavierailujen aikana nousi toistuvasti esiin maatilojen eristyneisyys. Hätätilassa avun saapuminen kestää kauan. Tiloilla olisikin oltava kunnollinen valmius niin ensiavun kun sammutustoiminnan osalta. Tilanne on vielä siedettävä pelastuspalvelun osalta, mutta poliisin saaminen paikalle katsotaan liian kauan kestäväksi. Jopa puheita jonkinlaisten maaseudun omien poliisivoimien perustamistarpeesta kuulee kahvilatasolla. Työryhmä joutuukin ottamaan kantaa nykytilaan maaseudun asukkaan näkökulmasta: ollaanko jo liian eriarvoisessa asemassa turvallisuuspalvelujen osalta verrattuna taajamien asukkaisiin. Työryhmä on tukeutunut Arjen turva - ohjelmaan (ARTU). Nettiosoitteesta löytyy lisätietoa asiasta. Lisätietoa loppuraporttiin on myös liitteissä 4. 38

39 Johdanto Päijät-Hämeen maakunnan alueella on noin 1500 toimivaa maatilaa. Maaseudun väestön muuttoliikkeen seurauksena toimivat maatilat ovat monella seudulla ainoita vakituisen asutuksen kohteita, paikoin hyvinkin runsaan loma-asutuksen ympäröimänä. Ympäristön vähäväkisyys ja pitkät välimatkat asutuskeskuksiin asettavat tilojen toimintaedellytyksille omat puitteet. Turvallisuuteen liittyvät asiat ovat helpommin toteutettavissa taajama-alueilla kuin haja-asutusalueilla. Mela: n tapaturmatilastoista 2009 nousi esille korvattujen vahinkojen lukumäärä vakuutetuista henkilöistä; koko maassa 7 %, Päijät-Hämeessä 6 %. Yleisesti maataloudessa sattuneet tapaturmat ovat vakavia, koska sairauslomapäiviä kertyy monesti yli 30. Työterveyshuoltoon liittyneitä oli Päijät-Hämeessä 38 %. Vielä on silti valistusta tehtävä, että kaikki myel-vakuutetut kuuluisivat työterveyshuollon piiriin. Lapsia koskevia tilastoja ei ole, mutta useat sadat lapset tarvitsevat terveyskeskuspalveluja vuosittain. Kuolemia on vuodessa yhdestä kolmeen. Karjasuojissa ja muissa vastaavissa tiloissa hengitettävän ilman laatuongelmat ovat terveysriski. Homepölykeuhkojen määrä nousee sateisten kesien jälkeen. Kuulonhuoltoon valistus on purrut hyvin nuorilla, kuulon alenemaa ei ole niin paljon kuin ennen. Kuulonsuojaimia on ryhdytty käyttämään ja yksi syy lienee radiokuulonsuojainten tuleminen markkinoille. Niitä on mukava pitää töissä. Työterveyshuollosta on tulossa DVD, jonka tarkoituksena on hälventää ennakkoluuloja työterveyshuoltoa kohtaan. Tarkoitus on siten saada kaikki myel-vakuutetut tämän huollon piiriin, jotta ennaltaehkäisy olisi toimivampaa. Suurimmat syyt olla liittymättä ovat huollon huono toiminta alueella ja siten ei saada vastinetta rahoille tai itsenäisenä yrittäjänä ei haluta kyttääjiä tilalle. Hinnasta ei sinänsä asia voi olla kiinni, sillä se on /vuosi. Valtakunnallinen MASTO -hanke on alkanut ja se etsii toimintatapojaan. Hankkeen tarkoituksena on masennuksen ehkäisy ja ennen kaikkea keksiä käytännön toimintaperiaatteet, miten ottaa esille vaikeat asiat, kuinka auttaa masennukseen sairastuvaa. Ammattitautien esiintyvyydeksi arvioitiin n. 500/vuosi. Väestön väheneminen maatalouden parista ei ole johtanut samassa suhteessa tapaturmien ja onnettomuuksien vähenemiseen. Työtapaturmat ovat pikkuhiljaa yleisesti vähentyneet, mutta maaseutuväestön parissa suhteessa työsuoritteeseen ne ovat lisääntyneet. Suurimpana syynä epäsuotuisaan kehitykseen voidaan pitää viljelijäväestön työtaakan kasvamista tilakokojen suurenemisen myötä. Tilasokeus aiheuttaa tapaturmia, sillä vaaranpaikkoihin totutaan ajan kanssa, eikä niitä korjata. Lisääntyneet työpaineet johtavat puolestaan sairauksiin, kiireen myötä riskinottoon, sosiaalisen kanssakäymisen vähentyessä tapahtuvaan eristäytymiseen ja ongelmien kasaantuessa helpotuksen hakemiseen alkoholista. Tuotantotilojen koon kasvaessa myös taloudelliset riskit kasvavat, niin kannattavuuden kun turvallisuudenkin osalta. Maatilojen tulipalojen suuruusluokka huolestuttaa niin vakuuttajia kun rahoittajiakin. Muutamien vakuutusyhtiöiden toimesta on alettu kiinnittää huomiota maatilojen riskinhallintaan. Suurimmissa kohteissa vaaditaan jo pelastussuunnitelma. Yhteiskunnallisten palvelujen siirtyminen yhä kauemmas maaseudulta huolestuttaa haja-asutusalueiden väestöä enenevässä määrin Yleiset olosuhteet tiloilla Ensiapuvalmiuden suhteen monella tilalla on tarvikkeet, mutta käyttökoulutusta myönnettiin tarvittavan vielä runsaasti. Ensiapupakkaus on syytä olla myös traktorissa, jos tapaturma tapahtuu työssä, ei kotona tai ihan pihapiirissä. Yhteydenpito työaikana tiloilla, joissa molemmat puolisot työskentelevät, on useimmiten hyvin hoidossa, mutta päivät tilalla yksin työskentelevillä on siinä pohdittavaa. Vierastyövoiman perehdyttämisen tärkeyden ovat monet karjatilat huomioineet lomittajien opastuksessa. Kuitenkin työsesonkien aikaan on usein kiiretyövoimaa, jota ei ehditä perehdyttää kunnolla tehtäviinsä. Lasten liikkuminen ja leikkiminen maatilalla luo omat riskinsä. Etenkin vieraiden lasten osalta valvonta ja ohjaus vaativat riittävää paneutumista aikuisilta. Monilla tiloilla päärakennus on hyvinkin vanhaa perua, ja huolimatta lukuisista perusparannuksista rakennuksessa voi olla edelleen edelleen puutteita mm. yläkerran hätäpoistumisreittien osalta. Myös palovaroittimien sijoittelussa sekä huollossa on parantamisen varaa. Tiloilla, joilla pääsulakekoko on yli 35 ampeeria, on suoritettava sähkötarkastus määrävälein. Samoin nuohouksen suorittamisesta tulee huolehtia. Huonokuntoiset kaivon kannet ja huolimattomasti pinottu raskas tavara aiheuttavat varsinkin lapsille suuren tapaturmariskin, samoin pihan läpi kulkeva mökkitie tai muu liikenneväylä. Pahimman maatalouden traktoriliikenteen siirtäminen pihapiiristä tuo mukanaan myös liikenteen sujuvuuden Maatilakorjaamo 39

40 Maatilakorjaamoissa tarkasteltiin hätäpoistumistien sijaintia ja tarvetta, alkusammutuskalustoa/hälyttimiä, tulityötiloja, itsesyttyviä, räjähdysvaarallisia sekä kaasuja muodostavia aineita, vaarallisia kemikaaleja, imeytyspurua, kaasupulloja, sähköjärjestelmiä, ilmanvaihtoa, suojaimia ja työstökoneita. Maatilakorjaamoja ei jokaisella maatilalla ole, mutta useammilla on jonkinlainen paikka, jossa pienet remontit yritetään tehdä. Monella tilalla hitsataan ulkona, sillä tulityötilat ovat puutteellisia. Yleensä maatilakorjaamoissa on sama perusvika: järjestys. Se on yksistään turvallisuusriski. Lattialla olevia sähköjohtoja ja seinällä roikkuvia "tilapäisiä pysyviä" valaisimia on jonkin verran. Itse korjausmateriaalien epäjärjestys ei ole pahasta jos ne eivät aiheuta sortumavaaraa. Työstökoneiden nosto lattialta työnsuorituksen päätteeksi tuntuu olevan hankalaa, etenkin kiireessä. Kiire onkin suurin syy korjauspisteiden epäjärjestykseen. Täytyy muistaa, että koneiden sähköjohtojen ja jatkojohtojen käyttöikä ei ainakaan lisäänny lattialla jalkojen ja koneiden alla ollessa. Alkusammutuskalustoa maatilojen koneiden korjauspisteissä on heikosti ja niiden sijoittelu on vielä heikompaa. Sekä kaasupullojen että sammuttimien merkinnöissä on paljon puutteellisuuksia. Itsesyttyviä aineita, vaarallisia kemikaaleja, räjähdysvaarallisia aineita tai maaleja ei maatiloilla ole paljoa. Imeytyspurua öljyvahingon sattuessa ei tiloilla yleensä ole varattuna, mutta useimmiten sitä löytyy karjasuojista kuivikkeena. Hitsaukseen käytettäviä kaasupulloja ei monelta tilalta löytynyt, suojakaasuja kylläkin. Niillä tiloilla, joilla oli hitsauskaasupullot, puuttuu miltei kaikilta palonkestävä käsine pullojen läheltä. Käsine helpottaisi pullon sulkemista palotilanteessa. Osasta kaasuletkuista puuttuu takatulisuojat ja usein letkut ovat vaihdon tarpeessa. Suojainten käyttö työstäessä metallia tai hitsatessa on normaalikäytäntöä monella tilalla, poikkeuksia tietenkin löytyy. Työstökoneissa on yleensä suojat paikoillaan; penkkihiomakone on yksi yleisimmistä koneista, mistä ne otetaan työn helpottamiseksi pois ja näin vaarannetaan omat sormet. Taulukko 1 Taulukossa on kuvattu maatilakorjaamoissa havaittuja puutteita (Lähde: Turvallinen Tila -hanke). Maatilakorjaamot 100,00 % 80,00 % 60,00 % 40,00 % 20,00 % 8,60 % 25,70 % 17,10 % 8,60 % 8,60 % 0,00 % Hätäpoistumistie puuttuu 2. Alkusammutuskalusto puuttuu kokonaan 3. Tulityötilat ovat paloturvallisuusriski 4. Suojainten käyttö työskennellessä on puutteellista 5. Suojaimia on poistettu koneista Kotieläinsuojat Kotieläinsuojissa tarkasteltiin eläinten hätäpoistumisteitä, alkusammutuskalustoa/hälyttimiä, eläinten irrotusta hätätilanteessa, rehuvaraston paloturvallisuutta ja lietekaasujen poiston toimivuutta. Lietekaasujen poisto on yleensä hyvin hoidettu ja lietekaasun vaarat ovat tiloilla hyvin tiedossa. Lietekaivot sijaitsevat yleensä navetan takana ja niitä reunustavat asianmukaiset verkkoaidat. Kotieläinsuojista löytyi yleensä hätäpoistumistie eläimille, joka on myös talvella käytettävissä. Eläinten lähtöhalukkuutta navetasta palotilanteessa kylläkin epäiltiin miltei joka tilalla. Vain muutamista kotieläinsuojista löytyy kyltit, jotka valojen hävittyä näyttävät hätäpoistumisreitin. 40

41 Liikkumisturvallisuutta pystytään parantamaan maalaamalla huomiovärillä lattian epätasaisuuksia, kynnyksiä ja matalalla olevia rakenteita. Kotieläinten irrotukseen hätätilanteessa tarvitaan useissa tapauksissa kunnolliset pihdit, joita löytynee palokunnalta palotilanteessa. Rehuvarastojen paloarkuutta lisää tarpeeton tavaransäilytys, jatkojohdoilla tehdyt sähköasennukset sekä myllyjen moottorien pölyisyys. Halogeenivalot rehuvarastoissa, johtojen varassa roikkuvat katkaisijat sekä lampuista puuttuvat suojakuvut, eivät ole mitenkään epätavallinen näky Viljankuivaamot Viljankuivaamoista tarkasteltiin hätäpoistumistien merkintää ja toimivuutta, alkusammutuskalustoa ja hälyttimiä, valaistusta ja sähköjärjestelmiä, kulkureittejä, elevaattori/vartijaa, uunihuonetta ja automatiikkaa. Hätäpoistumisteissä on paljon korjattavaa. Turvallinen hätäpoistumistiemerkintä on tarpeellinen, jotta tilan ulkopuolinen työntekijäkin sen löytää. Hätäpoistumisteiden merkitsemiseksi voisi laittaa oven karmeihin esim. teippiä, joka näkyy pimeässä. Uusimmilla kuivureilla tämä asia on kunnossa. Vanhemmilla kuivureilla on sähköjärjestelmissä ja kulkureiteissä korjaamista. Lisävaloja on usein viritetty jatkojohdoilla. Kulkureiteillä on putoamisriskejä kaiteiden puutuessa tai lisäputkia menee kulkureitin poikki vaikeuttaen liikkumista korkeissa paikoissa. Pölyn ehkäisemiseksi voi kaatosuppilon taakse rakentaa seinän, ettei viljanpöly leijaile koko kuivurirakennukseen. Kuivurin putkien kääntäminen ja jatkoputkien asentaminen on usein työlästä sekä vaarallista. Taulukko 2 Kuviossa on kuvattu kuivureilta löytyneitä epäkohtia (Lähde: Turvallinen Tila -hanke). Kuivuri 100,00 % 80,00 % 60,00 % 46,70 % 40,00 % 20,00 % 26,70 % 20 % 26,70 % 0,00 % Hätäpoistumisteiden puutteellisuus 2. Alkusammutuskaluston puutteellisuus 3. Sähköjärjestelmien paloturvallisuuden puutteellisuus 4. Kulkureittien turvallisuuden puutteellisuus Kasvinsuojeluaineet Kasvinsuojeluainevarastojen kohdalla kiinnitettiin huomiota varaston lukittavuuteen, tuuletukseen, valumaaltaaseen, imeytyspuruun, paloturvallisuuteen, varastointiastioiden kuntoon, varastointilämpötilaan ja suojainten käyttöön käsiteltäessä aineita. Aineet tulee säilyttää alkuperäisissä astioissaan, jäätymättömässä tilassa ja lapsilta turvallisessa paikassa. Paras ratkaisu olisi suoja-allas ja erillinen lukittu tila kasvinsuojeluaineille. Suojainten käyttö käsiteltäessä kasvinsuojeluaineita on hyvin kirjavaa. Joka toinen viljelijä ilmoittaa, ettei käytä silmäsuojaimia ollenkaan käsitellessään aineita. Nestemäisten aineiden kanssa työskennellessä on muistettava roiskumisvaara. Ruiskuttajatutkinnon suorittaminen on lisännyt muidenkin suojainten käyttöä. Käsineet ovat kaikilla ja huuhdevettäkin löytyy traktorista. 41

42 Työkoneet Nivelakselien kunto tiloilla on huolestuttavan huono. Nivelakselien suojien hajoamista ei voi pitää yksin käyttäjien vikana. Nivelakselien suojia ei ole luotu Suomen pakkastalviin, muovi lohkeaa pakkasilla jos siihen kohdistuu yhtään painetta tai sitä joutuu kääntämään. Työkoneiden suojat ovat yleensä paikoillaan, samoin varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet ovat tallessa. Vaarallisimmaksi työkoneeksi voidaankin todeta yhteiskäytössä oleva polttopuunpienimiskone. Näitä koneita ei yleensä kukaan korjaa eikä huolla ja vähäisen käytön takia turvallisuuteen ei kiinnitetä huomiota. Vaarallinen kone on myös metsätöissä käytettävä vinssi. Vinssiä käytetään harvoin, mutta käyttömääräänsä nähden sillä tapahtuu hyvin paljon "läheltä piti" -tilanteita ja todellisia tapaturmia. Kiire todettiin koneiden kiinnityksessä ja konetöissä suurimmaksi riskitekijäksi. Jokaisen koneen kanssa työskentelevän on itse opittava asennoitumaan ajan käyttöön realistisesti Lämpökeskukset Tilat, joilla on uusi lämpökeskus, ovat yleensä lämmityksen suhteen paloturvallisia. Näillä tiloilla myös hakevarasto on asiallinen ja paloturvallinen. Sen sijaan talon alakerrassa sijaitsevat vanhat pannuhuoneet muodostavat usein paloriskin epäsiistien olosuhteiden vuoksi. Myös niissä olevat huonokuntoiset asbestieristeet muodostavat terveysriskin Henkinen kuormittuminen Maatiloilla henkistä kuormittumista aiheuttavat yksintyöskentely, vaihtelevat työ- ja sääolosuhteet ja ns. pakkotahtisuus. Liiallisen työmäärän kasaantuminen ja työpäivän pitkittyminen altistavat henkiselle pahoinvoinnille, mikä aiheuttaa tiloilla myös ihmissuhdeongelmia. Maatilalla asuessa helposti eristäytyy muista ihmisistä varsinkin, kun uupuminen, masentuminen ja taloudelliset vaikeudet uhkaavat. Sosiaalisen tuen puute pahentaa vielä entisestään tilannetta. Ilkivallan uhka, ennen kaikkea tuotantoeläimiä kohtaan, luo lisää henkistä kuormittumista. Ilkivalta ei aiheuta ainoastaan taloudellista vahinkoa, vaan monesti jopa useamman sukupolven työ menee hukkaan, kun tiedostot tai jalostuseläimet tuhotaan Toimenpide-ehdotukset Toimenpide Vastuutaho Aika Työrutiinien tarkistaminen ja työn keskittäminen vähentää fyysistä kuormitusta. Näin aikaa ja voimia jää muuhunkin kuin pelkästään arkitöiden tekoon. Sosiaalisten verkostojen luominen niin naapurien, ystävien kuin viranomaisten kesken helpottavat henkistä painetta. MTK Häme, työterveyshuolto, ProAgria Häme, lomituspalvelut MTK - Häme, työterveyshuolto, Mela, ELY - keskus Tarpeeksi usein pidetty loma auttaa jaksamaan, varsinkin kun irtautuu fyysisesti maatilan arjesta. Avoimuutta ja positiivista kuvaa julkisuuteen levittämällä ja omaisuuden suojaamisella torjutaan ilkivaltaa. Ensiapukoulutus tulisi ottaa jo perusopetuksen ohjelmaan. Maatiloilla tulisi suorittaa turvallisuuskartoitus jonkun ulkopuolisen tahon tekemänä. Avun saanti maatiloille kestää liian kauan verrattuna taajamaoloihin. Polttonesteiden säilytyksen taso on monesti suorastaan ala-arvoinen. Tarkastuksia tulee tehostaa. Työterveyshuolto, lomitustoimi MTK - Häme, P H poliisi, Koululaitos, SPR P H pelastuslaitos, lomitustoimi, työterveyshuolto P H pelastuslaitos ja poliisi MTK, ProAgria Häme, ELY - keskus

43 Pelastussuunnitelma tulee laatia kaikille tiloille. Samalla saadaan ajan tasalle puutteelliset alkusammutuskalustot ja hätäpoistumistiet merkintöineen. Hälyttimien kehittäminen karjasuojien olosuhteisiin sopiviksi Yksityiskohtaisempia toimenpide-ehdotuksia P H pelastuslaitos P H pelastuslaitos, MAASEUTUASUMISEN TURVALLISUUS Työryhmä: Antti Kailio, Pirkka Aula, Pasi Uurasmaa, Kristiina Mattila, Hannu Tukia, Tuukka Aaltoluoto Paula Salomäki. Ryhmä kokoontui 6 kertaa, lisäksi oli tapaamisia pienemmällä kokoonpanolla tarvittaessa. Jokaisella jäsenellä oli mahdollisuus kirjautua ARTU -ohjelmaan, johon sovimme ryhmämme työn koottavaksi. Jokaiselle ryhmäläiselle tarjottiin mahdollisuus osallistua ARTU -koulutukseen. Perehdyimme kuinka ARTU -ohjelma soveltuu turvallisuussuunnitelman laadinnassa muidenkin kun viranomaisten käyttöön. Ohjelma oli varsin helppokäyttöinen, pikaisen opastuksen jälkeen sitä pystyi hyvin käyttämään yksin kotona. Ohjelmaan saatiin asiat selkeästi esiin, niin ongelmakohdat kuin ratkaisuehdotuksetkin niihin. Avainsanojen lisääminen samoin kuin asioiden siirto toisten ryhmien käsittelyyn tuotti toisinaan ongelmia, mutta niistäkin pääsimme eteenpäin. Toimivan tulostusmuodon löytäminen oli ongelmallista, mutta jonkinlainen ratkaisu siihenkin löytyi. Loppuraportti on johdantoa lukuun ottamatta ARTU -muodossa. Työryhmä sopi rajaavansa laajan aihealueen koskemaan pääsääntöisesti haja-asutusalueen turvallisuuspuutteisiin ja parannusehdotuksiin sekä konkreettisiin toimenpiteisiin. Ongelmat, jotka ovat samoja niin kaupunkialueilla kuin maaseudulla jätettiin vähemmälle huomiolle (esim. kaatumisonnettomuudet, alkoholin riskikäyttö.) Nykytila Päijät-Hämeen alueella maaseutualueiden väestön ikärakenne vääristyy yhä voimakkaammin. Ikääntyneiden osuus on erittäin suuri. Tämä asettaa omat haasteensa kunnille, joiden on taattava tietty yhdenvertaisuus asukkailleen. Ryhmämme etsi ratkaisuja erityisryhmien kotona asumisen helpottamiseksi. Esitämmekin Päijät-Hämettä kokeilualueena SPEK:n kehittämän Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö -materiaalin levittämisestä myös kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön. Tietämys turvallisuuden riskikohteista parantaisi ikääntyneidenkin mahdollisuutta asua ja elää kotona mahdollisimman turvallisesti. Syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi sekä yhteisöllisyyden lisäämiseksi ryhmämme esittää Heinolan Lusin koulussa jo useamman vuoden ajan toimineen Kyllikki -toiminnan laajentamista muuallekin. Toiminnassa alueen ikäihmiset tulevat kylän koululle syömään yhdessä oppilaiden kanssa (maksavat aterian itse, 1 päivänä ei tarvita ateriakuljetusta kotihoivalta), minkä jälkeen on yhteistä toimintaa tunnin ajan joko koulun, esiopetusryhmän, tarhan, seurakunnan tms. kanssa. Päivä päättyy 45 minuuttia kestävään kuntopiiriin, jossa otetaan monipuolisesti huomioon eri lihasryhmät sekä tasapainon parantaminen. Hyvä lihaskunto ja tasapaino tukevat kotona selviytymistä pidempään ja ehkäisee kaatumisonnettomuuksia. Koulu hyötyy toiminnasta saaden juhlapuheissa näkyneen sukupolvien välisen vuorovaikutuksen todelliseksi toiminnaksi. Oppilaiden sosiaaliset taidot kohentuvat. Lisäksi vajaakäytössä oleviin tiloihin saadaan muuta toimintaa, ilman uusia investointeja. Ikääntyneiden autoilu on tärkeä asia etenkin haja-asutusalueilla, joilla julkinen liikenne toimii vaihtelevalla tasolla. Mielestämme olisi tärkeää etsiä ratkaisuja ajotaidon ylläpitämiseen, sen seurantaan sekä kehittää toimivia julkisen liikenteen palvelumuotoja niille ihmisille, jotka eivät kykene autoilemaan itse. Yhtenä vaihtoehtona on osaksi julkisin varoin tuotettu kutsutaksipalvelu, jolloin ihmiset maksavat linja-autolipun verran matkastaan ja yhteiskunta loput. 43

44 Liikenneturvallisuutta parantavista ehdotuksista osaa kokeillaan jo tämän vuoden aikana Vierumäen pilottikohteessa. Pusikoituneiden alueiden raivaus sekä opasteiden ja osoitemerkintöjen parantaminen kohentavat sekä vakituisten että vapaa-ajan asukkaiden turvallisuutta niin jokapäiväisessä liikenteessä kun pelastustoimen apua tarvittaessakin. Haja-asutusalueen vesi- sähkö- ja laajakaistaverkostot ovat paikoittain ongelmaisia. Vuoden 2014 alusta pitää vesihuollon täyttää tiukat ympäristövaatimukset. Tällä hetkellä eri vaihtoehdot mainostavat jopa aggressiivisesti omia toimintojaan, luoden pelottavia uhkakuvia etenkin kotonaan asuville vanhuksille. Tilannetta helpottaisivat asiallinen tiedotus ilman turhista uhkakuvista pelottelulla ja erilaiset yhteiset vesihuoltoratkaisut niin kuntien kuin paikallisten asukkaiden kesken. Pusikoituminen näkyy paitsi teiden varsilla myös sähkölinjoilla. Niiden puhdistus on erittäin tärkeää sähkökatkosten torjumiseksi. Asiassa saattaisivat paikalliset moottorikelkkailijat auttaa, mikäli he saisivat vastineeksi ajo-oikeuden alueilla. Päijät-Hämeen alueella on tarvetta myös tuetulle laajakaistatoiminnalle. Kaikilla alueilla ei ole niin laajaa asiakaspohjaa, että yrittäjätoimijat omalla riskillään toimittaisivat tehokkaat laajakaistayhteydet. Maaseutuasumisen turvallisuutta miettiessämme pidimme tärkeänä nykytilan toteamisen lisäksi esittää toteuttamiskelpoisia, edullisia esityksiä tilanteen parantamiseksi. 44

45 ARTU - Päijät-Häme - Kirjatut uhat Arviointikohde Uhka ja uhan aiheuttaja Seuraukset Merk. luokka Haavoittuvuus Asukkaiden vanheneminen, kunnon heikkeneminetaat Kiinteistöjen kosteusvauriot lisääntyvät (katto vuotaa tms.) Por- III ja kaiteet lahoavat, piha-alueet villiintyvät Maaseudulla asuu runsaasti yhä heikompikuntoisia ihmisiä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea asumiseen. Poliisiin vaikea saada yhteyttä, etenkin klo Poliisin lupahallinto viety pääosin Lahteen. Muissa paikoissa aikavaraus netin välityksellä. Yksityisteiden kunnon heikkeneminen niistä huolehtivien ikääntyessä ja määrän vähetessä Asuntoja pitää muuttaa turvallisemmiksi erilaisin ratkaisuin. Kotihoivan tarve kasvaa, lisää kustannuksia merkittävästi. Maaseudun aktiiviset ihmiset vähenevät. Poliisi saavutettavissa vain hätätapauksissa (112). Ihmiset vieraantuvat poliisista. Aletaan hoitamaan asioita omankädenoikeudella. Ei hoideta lupa-asioita asianmukaisesti. Teiden kunnostamisesta ei huolehdita, vaikeuttaa koulukuljetuksia, postin ja kotipalvelun sekä pelastushenkilöstön ja puukuljetusten toteutumista. IV IV III Toimenpiteet Unohdukset ja erehdykset salliva asuinympäristö- kartoitus suosituksena yli 75- vuotiaille osana Erityisryhmien asumisen turvallisuuden parantamisen maakunnallisen mallin pilotointi- hanketta Koulutetaan paikallisia toimijoita "kyläauttajiksi". - Poliisin tarkistettava palvelurakennetta (yhteispalvelu)ja yhteydenoton mahdollisuutta virka-ajan ulkopuolella. Yleiset tiet pidetään yleisessä hoidossa Yksityistiekunnille suurempi valtionapu ja kuntakohtaiset avustukset peruskunnostukseen korkeammalle tasolle. Tieisännöintipalvelu maatilojen sivuelinkeinoksi, milloin teiden kunnosta vastaa ammattilainen käyttäjien maksaessa palvelusta. Vastuutahot ja aikataulu Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma, Timo Komonen/ Kristiina Mattila Kunnat, kolmas sektori Päijät-Hämeen poliisilaitos, Lasse Aapio, Valtio, kunnat Haavoittuvuus Ilmasto-olot Kuivuus Haavoittuvuus Ilmasto-olot Lumimyrskyt Haavoittuvuus Ilmasto-olot Myrskyt Kuivuus ja voimakas helleaalto aiheuttavat kaivojen kuivumista. Runsaan lumisateen jälkeen tiet ovat ummessa. Sähkökatkokset lumen kasaantuessa sähkölinjoille. Puiden kaatumiset, linjoille, teille, rakennusten ja ajoneuvojen päälle. Pitkäkestoinen kuivuus laskee pohjaveden pintaa. Maasto kuivuu. Vesihuolto ei toimi, asukkaat voivat joutua olemaan pitkiäkin aikoja kokonaan ilman vettä. Saatetaan käyttää epäpuhdasta järvi tms. vettä myös ruoanlaitossa, mikä lisää ruokamyrkytysten riskiä. Veden määrän ollessa vähäistä, myös juominen saattaa vähentyä, mistä seuraa etenkin vanhuksille helteillä nestehukkaa ja sen aiheuttamia seurauksia. Liikenne on tukossa, jopa hälytysajoneuvojen voi olla vaikea päästä kohteisiin. Onnettomuudet. Pitkäkestoinen sähkökatko vaikeuttaa elämää merkittävästi; vesipumput eivät toimi, talojen lämmitys vaikeutuu, ruoat pakasteessa pilaantuvat, eläinten hoito hankaloituu. Työkoneiden, työvoiman, varaosien saanti vaikeutuu. Kaivot kuivuvat. Maaston ollessa kuivaa, tulipalojen todennäköisyys suurenee. III IV III Vesiosuuskuntien tai vesilaitosten kautta vesi- ja viemäröinti myös hajaasutusalueelle. Kotivara, elintarvikkeet Veden varaaminen, kaivojen ja vesistöjen käyttö. Varataan kannellisia astioita. Puulla lämmitettävät tulisijat, aurinkopaneelit, varavoimalaitteet, paristot, lamput, varalämmittimet Yhteinen vesihuolto. Palokunnat kohtuullisen saavutettavuuden päässä. Alueen asukkaat ja kunnat Sähköyhtiöt, jakeluverkon haltijat Asukkaat ja kunnat, P-H pela Voimakas tuuli: sähköt katkeavat, tiet ovat poikki. puut kaatuvat. Sähkökatkokset vaikeuttavat merkittävästi elämää. Ihmiset eivät pääse kotoaan liikkumaan, pelastustoiminta vaikeutuu kaatunei- III Sähkölinjojen raivaus, tienpiennarten raivaus kohtuulliselta matkalta. Sähköyhtiöt 45

46 Haavoittuvuus Ilmasto-olot Rankkasateet Rankkasateet, myrskyt, tulvat den puiden sulkiessa tiet. Ihmiset loukkaantuvat kaatuvien puiden alle. Liikkuminen vaikeutuu, teiden katkeamiset, pehmenemiset. Pintavesien pääsy kaivoihin voi saastuttaa juomaveden. Vesien pääsy rakennuksiin III Kotivaran merkitys, kaivojen suojaaminen pintavesiltä Asukkaat, kunnat, tiehallinto Haavoittuvuus Ilmasto-olot Suuret lumimassat Kesäasunnot talvella ilman valvontaa. Lumimassat rasittavat kiinteistöä ja ympäristöä. Samat uhat kuin muissa sään ääri-ilmiöissä. Kattovauriot, jopa sortumiset. Puut kaatuvat lumimassojen alla, sähköjohdot katkeilevat ja aiheuttavat muun muassa hankaluuksia erilaisissa hälytysjärjestelmissä (murto, sähkö, palo ym) II Mökillä jonkun käytävä talvellakin, omistaja, naapuri, mökkitalkkari. Tarvitaan yhteisöllisyyden lisäämistä, valistusta ja tiedottamista. Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelman toteutuksesta vastaava organisaatio. Rakennusvalvonta, 1/1/1900 Haavoittuvuus Ilmasto-olot Ääri-pakkanen Haavoittuvuus Infrastruktuurin haavoittumattomuus Erittäin kovat pakkaset lisäävät lisälämmityksen tarvetta. Posti on ollut perinteinen palvelupiste maaseudulla ja sen kulku sekä lehtien jakelu on toiminut vuosikymmenet. Nyt postitoimipaikkojen verkosto on harventunut, ja erikoisempien postin palvelujen käyttö edellyttää kaukana käyntiä ja kulkuneuvoa sinne. Postipalveluiden tulevaisuus on myös yksi maaseudun turvallisuuteen vaikuttava seikka ja on huolehdittava siitä, että niiden taso säilyy riittävänä. Puhelin on ollut perinteisesti maaseudun yhteydenpidon tärkeä väline. Nyt puhelinlinjoja puretaan ja lankaliittymät poistuvat kovaa vauhtia. Nämä yhteydet korvataan langattomalla kännykällä. Tämä lienee myös tulevaisuudessa riittävä yhteys ja se toimii myös laajemmalla alueella kuin entinen lankapuhelin. Puheluiden hintatasosta ja saatavuudesta operaattorit huolehtivat myös tulevaisuudessa. Internet yhteydet ovat tärkeä osa eri palveluiden hoitamisessa verkossa. Sitä tarvitsevat niin yksityiset henkilöt kuin myös maaseudun yritykset. Nyt langattoman yhden megan yhteys on vielä joissain osin maata ongelma, eikä riittävää yhteyttä ole, mutta tuon tason yhteys on luvattu. Uusi ohjelma valtakunnallisesti on Laajakaista 2015, missä vuoteen 2015 on tarkoitus valtion, kuntien ja operaattorin avulla tarjota 100 megan yhteydet suurimmalle osalle haja-asutusaluetta. Kuitenkin se aihe- Kiinteistöissä käytetään irrallisia lisälämmittimiä jotka eivät välttämättä ole paloturvallisia tai aiheuttavat häkä- tai kaasuvuotoja. Polttopuuvarastot ovat usein ulkokautta kuljettavia, kaatumis- ja paleltumisvaara puita hakiessa. Harvoin lämmitettävien tulisijojen kunto on usein heikentynyt. Putkien jäätyminen ja halkeaminen. III Palotarkastusten kohdentaminen riskianalyysien perusteella. Myös harvoin käytettävien tulisijojen tarkistus. Asukkaat, P-H pela 46

47 Haavoittuvuus Infrastruktuurin haavoittumattomuus Joukkoliikenne Haavoittuvuus Infrastruktuurin haavoittumattomuus Jätevesijärjestelmä uttanee suuria kustannuksia myös liittyjille, eikä useimpien kuntien talous salline sen täysimittaista toteuttamista. Kuitenkin tuo yhteyden taso toisi maaseudulle uusia mahdollisuuksia ja erityisesti yrityselämälle ja kotona työtä tekeville sen vaikutus on tärkeä. Liikenneyhteydet maaseudulla ovat nykyisin paljolti oman auton varassa. Joukkoliikennettä ei paljon ole, ellei valtatie kulje aivan läheltä, ja silloinkaan pikavuoropysäkin saaminen ei ole yksinkertaista. Joukkoliikenne riippuu paljolti koulukuljetuksista tai kutsutaksiliikenteestä. Kunta on näissä avainasemassa sekä järjestäjänä että maksajana. Perinteisesti vesihuolto maaseudulla on huolehdittu oman kaivon ja saostuskaivojen avulla. Kuitenkin pohjaveden laatu on useasti huonoa, eikä hyvävetistä kaivoa pysty tekemään, vaikka tekisi porakaivon. Myös jätevesiasetus, mikä määrää että jäteveden käsittely täyttää tietyt kriteerit viimeistään 2013 lopussa on aiheuttanut uutta päänvaivaa maaseudun vesihuoltoa järjestäville. Edelleen kiinteistökohtainen vesihuolto on ainoa mahdollisuus syrjäisellä seudulla ja siellä, minne hyvä kaivo on tehtävissä. Heille suuri ongelma on sitten kiinteistökohtainen panospuhdistamo, imeytyskenttä tai umpisäiliö, joiden käyttökustannukset ovat kuitenkin nykyjärjestelmää suurempia ja myös investoinnin kustannukset kasvavat. Alueelliset ympäristökeskukset, mitkä vuoden 2010 alusta siirtyvät ELYkeskuksiin (Päijät-Hämeessä uusi Hämeen ELY), voivat avustaa järjestelmien hankinnassa. Kustannukset kiinteistöä kohden voivat olla enemmän kuin yhteisen vesihuollon yleinen hinta eli alle euroa kiinteistöä kohti. Maaseudulle on jo aikaisemmin rakennettu vesijohtolinjoja ja muodostettu vesiosuuskuntia rakentamaan niitä ja hallinnoimaan veden jakelua. Vesiosuuskunta on kuin vesilaitos taajamissa, se hankkii vettä ja jakaa sen kuluttajille sekä rakentaa myös verkostot kiinteistöille. Jätevesiasetuspäätöksen jälkeen jätevesiasia tuli entistä tärkeämmäksi ja myös vie- Liikkuminen vaikeutuu. IV "Kutsutaksipalvelun" lisääminen. Koulukuljetusten, kirjastoautojen, sosiaalipalvelujen ja muiden kuljetuspalvelujen koordinointi ja palvelujen yhteensovittaminen. Epätietoisuus vesihuoltolainsäädännön seurauksista aiheuttaa voimakasta epävarmuutta asukkaissa, jotka saattavat sortua virheinvestointeihin. Kunnat, Oiva, matkapalvelukeskus. Lainsäädäntö ja lupaviranomaiset III Tiedotus ELY-keskus, kunnat: ympäristöviranomaiset 47

48 Haavoittuvuus Infrastruktuurin haavoittumattomuus Liikenneväylien ylläpito Haavoittuvuus Infrastruktuurin haavoittumattomuus Sähkönjakelu märiverkostoa ryhdyttiin rakentamaan. Kunnat ovat rakentaneet runkovesihuoltolinjoja maaseudulle kiihtyvällä tahdilla ja sitten vesiosuuskunnat ovat jatkaneet keräilyverkostojen rakentamista kiinteistöille ja paikallinen vesiosuuskunta huolehtii sekä vedestä että jätevedestä. Usein veden toimittaa ja jäteveden vastaanottaa kunta, jolle vesiosuuskunta on tukkuasiakas ja joka vastaa taas asiakassuhteista kiinteistöille. Yhteiseen vesihuoltoon liittyminen maksaa ja yleinen hinta lienee alle euroa kiinteistöä kohti, mutta vaihteluväli voi olla euroa kiinteistöä kohti olosuhteista riippuen. Kunnat ovat saaneet valtionavustusta runkolinjoihin yleensä vähintään 40 % kustannuksista. Vesiosuuskuntien avustus on ollut viime vuosina noin 15 % kustannuksista. Toimintaa vaikeuttaa se, että kaikki kiinteistöt eivät ole halukkaita liittymään, mikä nostaa liittymien liittymismaksua Vesiosuuskuntien lisääminen alueella. Kunnat, kylät Kuntien ylläpitämiä teitä maaseudulla ei juurikaan Teiden kunnossapito, auraus ja perusparannus saattaa vaarantua. III Korkeammat yksityistieavustukset Kunnat ole. Maaseudun tieverkon tärkeä osa ovat yksityistiet. Tietä ylläpitää tiehoitokunta, valtio tai kunta voi avustaa yksityisteitä. Avustusten tason riittävyys uhkaa tienpitoa. Metsäautotiet ja yksityiset tiet ovat myös maaseudun kulkuyhteyksiä, mutta niillä kulkua on helppo kieltää yleiseltä liikenteeltä. Liikenneturvallisuus maaseudulla on myös ongelmallista. Erillisiä kevyenliikenteen väyliä ei paljoakaan ole muilla paitsi joskus valtateillä tai muilla teillä paikallisesti lyhyinä pätkinä. Myös teiden hoito, liukkauden torjunta ja valaistuksen puuttuminen luovat turvattomuutta. Kevyenliikenteenväylien rakentaminen Destia, sähkö- ja puhelinyhtiöt, samalla kun vesihuoltoa, sähkö- tai valokuitukaapeleita kunnat asennetaan. Uudenlainen kevyempi, sorapäällysteinen kevyenliikenteenväylä kokeiluun. Ilmajohdot katkeavat helposti Sähköntoimitus pysähtyy III Ilmajohtojen siirto maajohdoiksi, ainakin Fingrid, sähköyhtiöt vesi- ja viemäröinti tai muiden kaapelointitöiden yhteydessä. Sähkölinjojen suuremmat suojaetäisyydet puustosta ja puuston raivaus säännöllisesti. 48

49 Haavoittuvuus Infrastruktuurin haavoittumattomuus Vedensaanti Sähkön jakelu keskeytyy, omien talouksien pumput eivät toimi. Vesijohtoverkoston vauriot. Myrkylliset ja radioaktiiviset aineet Kaivojen pumput eivät toimi, vauriot voivat liittyä suuriin katastrofeihin, jolloin työvoiman työkoneiden, varaosien ja energian puute hidastaa korjaustoimintaa. myrkylliset aineet saastuttavat pintavettä välittömästi ja pohjavettä pitemmän ajan kuluessa IV Varavoimakoneet, polttonesteet. Useimmilla vesilaitoksilla varalla pohjavedenottamoita. Saastuneiden pintavesien pääsy estetään suojilla kaivoihin. Varataan kannellisia astioita, varataan vedensäilytystabletteja, suodattimia Haavoittuvuus Kiinteistöjen kunnon heikkeneminen Asukkaiden ikääntyessä heidän voimansa ylläpitää kiinteistöjä kunnossa laskee. Kiinteistöjen asumisturvallisuus laskee mm. rappujen ja kattojen sekä savupiippujen kunnon heikentyessä. IV Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö- toimintaohjeistuksen edistäminen ja kiinteistöjen korjaaminen turvallisemmiksi. P-H Liitto, P-H pelastuslaitos, Kolmas sektori Kuntien erilaisten avustusten markkinoiminen. Kunnat, sosiaalitoimi, terveystoimi Haavoittuvuus Terveysolot Haavoittuvuus Tietoliikenteen haavoittuvuus Ikääntyessä ihmiset jäävät yhä enemmän koteihinsa liikkumisen vaikeutuessa ja sairastelujen lisääntyessä. Tietoliikenneverkon heikentäminen hajaasutusalueella, palvelujen siirto Internettiin Yksinäisyys ja syrjäytyminen lisääntyy. IV "Lusin, Kyllikki-mallia" levitetään vanhusten ja lasten yhteisöllisyyden kehittämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi niihin kouluihin joiden toimintaan se luontevasti sopii. Mallissa alueen vanhukset tulevat kutsutaksilla koululle syömään, tapaamaan toisiaan ja lapsia sekä voimistelemaan. Lapset tutustuvat vanhuksiin ja saavat "varamummoja tai varavaareja", vanhukset tapaavat toisiaan ja lapsia saaden uutta sisältöä elämäänsä. Toiminnalla on mahdollista keventää kotihoidon ruoan kuljetustarvetta sekä parantaa vanhusten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Tietoliikenneyhteyksien heikko taso, nopeuksien mataluus, toiminnan hitaus. Kaikkia palveluja ei pystytä käyttämään hitailla yhteyksillä, ikääntyvä väestö ei käytä Internettiä. III Laajakaista 2015-hanke, 100 Mbit/s hajaasutusalueille Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto, Erkki Rope, 1/9/2010 Haavoittuvuus Vesi Vesistöjen kunnon heikkeneminen Vesistöjen virkistyskäyttö vaikeutuu, kalastusmahdollisuudet heikkenee, ympäristön tila heikkenee laajemmin. III Maatilojen suojavyöhykkeet EU-tarkastajat, ELY-keskus, ympäristöviranomaiset Vesistöjen kunnostus Kalastuskunnat, ympäristönsuojeluviranomaiset, ELY-keskus Onnettomuudet Liikenneonnettomuudet Iäkkäät kuljettajat, kuljettajien terveysongelmat. 75 vuotta täyttäneitä ajokortin haltijoita oli (vuonna 2001 vain ). Lääkärin määräämiä ajokieltoja oli Poliisin valvonnassa noin 700 tapausta. 75 vuotta Vajaakuntoisena joudutaan ajamaan, tai ei tunnisteta omia kykyjä. Oma ja muiden turvallisuus vaarantuu. V Ajolupien tarkempi kontrolli Poliisilaitos 49

50 Onnettomuudet Tulipalot täyttäneet ovat yliedustettuna kuolemaan johtavissa liikenneonnettomuuksissa. Poliisin siirtyminen yhä suurempiin keskuksiin ja yhden partion valvonta-alueen laajeneminen ruokkii piittaamattomuutta liikennesäännöistä etenkin pienemmillä yleisillä teillä. Teiden yleinen kunto on heikentynyt kunnossapitomäärärahojen vähentyessä. Yleisiä teitä ollaan siirtämässä yksityisteiksi. Yleisiä teitä ollaan siirtämässä yksityisteiksi. Huonokuntoiset sähköasennukset sekä muut asennukset. Maatiloilla on paljon "omia" asennuksia mm. sähköasennuksissa. Lisäksi asennukset voivat olla hyvin vanhoja. Yhä useammat uskaltavat lähteä juopuneina ajamaan kun ei ole vaaraa kiinnijäämisestä, ylinopeudet ja yleinen piittaamattomuus lisääntyy. III Ajokorttia uusittaessa ajotunti vrt. ajokortin 2-vaihe Joukkoliikenteen järjestäminen, esim. kutsutaksit Lisää poliisipartioita liikenteeseen. Liikennevalistus Tieliikenteessä tien kunnosta johtuvat onnettomuudet lisääntyvät. III Tiemäärärahojen lisääminen Teiden kunto heikkenee yksityistiekuntien määrärahojen ollessa niukat ja tiekunnan jäsenten ollessa usein iäkkäitä, joiden omat voimat eivät enää riitä tien hyvään ylläpitoon. Lainsäätäjä Kunnat Päijät-Hämeen poliisilaitos, Liikenneturva III Yksityistiemäärärahojen nostaminen Kunnat, tiekunnat Rikollisuus Ikääntyneiden asukkaiden lisääntyessä hajaasutusalueella heidän kykynsä huolehtia asuinympäristön turvallisuudesta laskee. Taloja autioituu. Syrjäytyneet henkilöt tai nuoriso pitävät autioitunutta taloa "asuntonaan". Tällainen rakennus ei ole turvallinen eikä siellä ole palovaroittimia. Tulipaloista merkittävä osa syntyy unohduksen ja erehdyksen seurauksena Vanha ja rapautunut hormi aiheuttaa tulipalon riskin. Riski kasvaa mm. uuden lämmitysjärjestelmän asentamisen myötä mikäli hormin ominaisuuksia ei huomioida. Viranomaisen tarkastus/valvonta/opastus ei tavoita ihmisiä. Resurssit ovat riittämättömiä. Kesämökkimurrot. Mökeillä entistä enemmän arvokasta omaisuutta. Itärikollisuus. Kiinteistöjen sähköjohdot ovat toisinaan alkuperäisiä luvuilta, korjauskustannusten ollessa suuret niiden uusimista lykätään. Muistin heiketessä sähkölaitteita jää helposti päälle aiheuttaen tulipalovaaran. Autioituneita ja vähäisessä kesämökkikäytössä olevia kiinteistöjä kohtaan kohdistuu tuhopolttoja. Tulipalon riski kasvaa. Tulipalo Rakennuspalo Ihmisen tietotaidon laskeminen ja sen myötä onnettomuus ja tulipaloriskin kasvaminen. Omaisuusvahingot anastetun tavaran muodossa, mutta myös kiinteistölle aiheutuvat vauriot. Rikottu ikkuna/ovi, josta seuraa putkien jäätyminen, kosteusvauriot ym. Vakuutusmaksut nousevat. Henkiset kärsimykset. Turvattomuudentunne. III III III Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö, SPEK Neuvonta/valistus, turvallisuustapahtumat mökkiläisille Päijät-Hämeen liitto, P-H Pela, Timo Komonen Vakuutusyhtiöt, poliisi, Päijät-Hämeen turvallisuustyön organisaatio/henkilö,, 1/4/2010 Parannettava murtosuojausta, hälyttimet, vartiointi, yhteistyö naapureiden kanssa, Omistaja, vakuutusyhtiö 50

51 Syrjäytyminen Syrjäytyminen Autioituminen Syrjäytyminen Eriarvoisuus Syrjäytyminen Koulutusmahdollisuudet Rattijuopumus, muu rikollisuus liikenteessä. Aiheuttajina piittaamattomat ihmiset. Väestö ikääntyy haja-asutusalueella voimakkaasti, nuorten muuttaessa opiskelun ja työn perässä isompiin kaupunkeihin. Maaseudun työikäinen väestö muuttaa kaupunkeihin. Koulujen siirtyminen kuntakeskuksiin Koulutusmahdollisuuksien puute vie nuoret opiskelemaan suuriin kaupunkeihin. Kuolonkolarit, muut vakavat vahingot, taloudelliset tappiot, vakuutusmaksut nousevat, inhimilliset kärsimykset Haja-asutusalueella on paljon kotihoivan apua tarvitsevia vanhuksia jotka eivät liiku mihinkään kotoa. Osa käy "kutsutakseilla" hoitamassa ostokset 1-3 krt viikossa tavaten silloin muita ihmisiä. Kyläläiset pysyvät omissa kodeissaan yhteisten tapaamispaikkojen ja tapahtumien ollessa vähissä. Kuntakeskukseen matkaaminen on usein kallista. Yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen vähentyy. Ikärakenne vääristyy, työttömyys ja talojen autioituminen lisääntyy. Maaseudulle jää tyhjiä kiinteistöjä ja kaupungeissa on asunnottomuutta. Tehdään päällekkäistä infrastruktuuria. Maaseudulle jäävät asumaan vanhukset joiden palvelutarve on suuri. Aktiiviset ihmiset muuttavat pois työn perässä, jäljelle jää yhä vähemmän palvelujen käyttäjiä, palvelut vähenevät. Koulumatkojen kesto jopa 3 h/päivä lisää eriarvoisuutta, lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä, saadessaan koulupäivien kestoksi jopa 10 h. Muulle toiminnalle ei jää läksyjen teon jälkeen aikaa. Opiskelevat nuoret jäävät usein myös asumaan työllistymisen vuoksi isompiin kaupunkeihin, maaseutualueiden ikärakenteen vääristymä pahenee. Taloja jää tyhjilleen ja autioituu, rakennetaan päällekkäistä infrastruktuuria kun olemassa olevan rakennuskannan lisäksi on rakennettava suuriin kaupunkeihin lisää asuntoja. Vieraassa paikassa yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat todellisia uhkia. III IV IV IV III ei jätetä arvokasta anastettavaa mökille, mökkitalkkari, oma valvonta, puomi mökkitien alkuun Asennekasvatus, valistus, lisää sosiaalista valvontaa, tehokkaampaa poliisin valvontaa, paremmat julkisen liikenteen yhteydet "Lusin Kyllikki-mallin" levittäminen muualle haja-asutusalueelle. Mallissa vanhukset ja tarvittaessa muut kyläläiset pääsevät "kutsutaksilla" koululle syömään maksullista ruokaa koululla oppilaiden kanssa. Ruokailun jälkeen on oppilaiden ja ryhmäläisten yhteistä toimintaa tai esim. srk:n tarjoamaa ohjelmaa. Päivä päättyy 45 min. jumppaan. Toiminta parantaa kylän yhteisöllisyyttä, tutustuttaa ihmisiä yli sukupolvien toisiinsa ja keventää osaltaan kotihoivan ruokakuljetus taakkaa. Etätyön mahdollisuuksia hajaasutusalueilla parannetaan tietoliikenneyhteyksiä parantamalla. Laajakaista 2015-hanke Kannustetaan omistajia myymään tai vuokraamaan tyhjät kiinteistöt tarjoamalla esim. kylien nettisivujen tontti- ja kiinteistöpörssit käyttöön. Etsitään vaihtoehtoja koulujen toiminnan monipuolistamisella, esim. palveluja alueen vanhuksille ruokailu ja virkistys sekä terveydenhoitaja vrt. Lusi Lähikouluperiaate, oppilaan kouluksi nimetään hänelle lyhimmän, turvallisen koulumatkan päässä oleva koulu, riippumatta kuntarajoista Koulutustarjontaa lisää alueelle, etäkoulutuksen ja oppisopimuksien lisääminen. Opiskelijoiden yhteyttä kotipaikkaan tuetaan vähintään kotiseutupostituksien Poliisi, Lasse Aapio, 1/4/2010 Vakuutusyhtiöt, 1/4/2010 "Kyläyhdistykset" Sivistystoimi, 1/4/2010 Päijät-Hämeen liitto, kylät, sivistystoimi Kunnat, P-H liitto Kunnat, kyläyhdistykset Kunnat Kunnat Salpaus, kunnat, yritykset, Ely-keskukset Kunnat, kyläyhdistykset 51

52 Syrjäytyminen Päihdeongelmat Päihdeongelmat lieveilmiöineen Päihdeongelmat syventävät syrjäytymistä lisätessään lieveilmiöitä kuten työttömyyttä, avioeroja ja yksinäisyyttä. kautta. III Yhteisöllisyyden lisääminen Kylä ja yhdistykset Valistus, päihteettömyyden tukeminen Kunnat, sosiaalitoimi A- klinikat Syrjäytyminen Työttömyys Tapaturmat Kaatumiset ja liukastumiset Tapaturmat Paleltumiskuolemat Tapaturmat Palokuolemat Työttömyys ja sen lieveilmiöt. Työpaikkojen yhä vahvempi keskittyminen suuriin kaupunkeihin. Erityisryhmien turvallisuuteen liittyvä ongelma on tapaturmien, erityisesti kaatumisten ja putoamisten, suuri määrä. Väestön ikääntyminen ja syrjäytyminen sekä autioituminen lisäävät riskiä jäädä yksin ulos pakkaseen esim. kaatumisonnettomuuden jälkeen Palokuoleman riski on tilastollisesti suurin keski-ikäisellä runsaasti alkoholia käyttävällä ja tupakoivalla miehellä. Työttömyys haja-asutusalueille pahenee pienten maatilojen lopettaessa toimintansa, mikä vähentää myös muita maaseudun työpaikkoja. Työttömyys lisää köyhyyttä, erilaisia terveysongelmia, avioeroja ja autioitumista muuttoliikkeen suuntautuessa työpaikkojen perään. 50-vuotiaille ja sitä vanhemmille henkilöille sattuu Suomessa vuosittain yli kaatumistapaturmaa. Niistä reisiluun kaulan murtumaan johtaa noin 8000 tapaturmaa. Kaatumistapaturmat ovat suuri kansanterveys- ja kansantaloudellinen ongelma. Ihmiselle itselleen kaatumistapaturma voi olla erityisen merkittävä toimintakykyyn ja turvallisuuteen vaikuttava onnettomuus. Riskiryhmiin kuuluvat ihmiset jäävät yhä useammin yksin. Kaatuessaan ulkona ihminen voi joutua olemaan yksin todella pitkään ja paleltumisvaara on todellinen. Henkilö menehtyy tulipalon seurauksena sillä henkilön riski aiheuttaa tulipalo on suurempi sekä hänen mahdollisuudet havaita tulipalo tai pelastautua siitä ovat heikentyneet. III IV II Maatilojen lisätyömahdollisuuksia parannetaan. Kuntien ostopalveluja pilkotaan pienempiin osiin, milloin luodaan työmahdollisuuksia omissa kunnissa. [ Työpaikkojen luomista haja-asutusalueelle tuetaan edelleen mm. Leader-rahalla. Turvapuhelimet, matkapuhelimien jatkuva mukana kuljettaminen Yhteisön vastuun lisääminen, naapureiden seuraaminen esim. sovitut kaikki hyvin merkit. Kunnat, MTK, Metsänhoitoyhdistykset Toimintaryhmät Kunta, sosiaalitoimi Kyläyhteisöt, yksilön vastuu Suomessa kuolee vuosittain asuntopaloissa noin sata henkilöä. Määrä on huomattavasti enemmän kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin. Riskiryhmiin kuuluvien määrä ja osuus koko väestöstä on kasvamassa seuraavien vuosikymmenien aikana. Palokuolemien määrä kasvaa vastaavalla tavalla, ellei Suomessa kyetä tekemään oikeita ja riittäviä toimenpiteitä asumisen turvallisuustason parantamiseksi. Toimimaton palovaroitin löytyy useasta kodista mm. vanhuksilta. Palovaroittimien riittävä määrä vaikuttaa pelastautumisaikaan. Tulipalo kehittyy hengenvaaralliseksi yleensä 2 3 minuuttia syttymisestä. Myrkylliset palokaasut ja kuumuus koituvat kohtalokkaiksi, ellei ihminen pysty pelastautumaan tai ellei häntä pelasteta tässä ajassa. Palontutkinnan perusteella palokuoleman riski on suurimmillaan henkilöillä, joilla on rajoitteita toimintakyvyssään. Henkilö voi menehtyä nopeasti kehittyvässä tulipalossa mikäli hän ei saa varoitusta alkavasta palosta riittävissä ajoin. III Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö- hankkeen pilotointi ja käyttöönotto Turvattomuus Palvelut keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, Haja-asutusalueelta matkat erilaisiin palveluihin ovat pitkät. Myös IV Valtionhallinnon palvelujen keskittäminen Eduskunta III P-H Pela 52

53 Julkisten palvelujen saannin häiriöt palvelut siirtyvät sähköisesti käytettäviksi. ambulanssin, poliisin ja palokunnan saapuminen voi kestää kauan. Matkojen pidentyessä palvelun käyttäjän kustannukset palvelun käytöstä kasvavat kohtuuttoman korkeiksi. Etenkin vanhuksilta puuttuu kokonaan käytöstä sähköisen asioinnin välineistö. lopetetaan Asiointipalvelut, kutsutaksi Kunnat Turvattomuus Liikenneturvallisuus Joukkoliikenteen väheneminen kuntien säästötoimenpiteistä ja käytön vähäisyydestä johtuen. Liikkuvat palvelukokeilut; esim. laboratoriokokeet Kunnat, P-H liitto, hankkeet keskitetysti kirjastoautotyyppi- sesti kiertävän näytteenottajan ottamana. Opastetun netinkäytön mahdollisuus hajaasutusalueella Kunnat, hankkeet kiertävässä kirjastoautossa. Iäkkäiden autoilijoiden määrän lisääntyminen. IV Uudet palvelut. Kutsutaksipalvelut Kunta Turvattomuus Rikoksen uhrin asema Tienpiennarten voimakas pusikoituminen vähentää näkyväisyyttä. Järjestelmällisen murtorikollisuuden lisääntyminen Liikenneturvallisuus vaarantuu näkyväisyyden heiketessä. Risteysalueillakin saattaa olla runsaasti pajukkoa ja heinikkoa haittaamassa näkyväisyyttä. Eläinkolarit lisääntyvät näkyväisyyden ollessa heikko tien pientareen vieressä. Taloista tyhjennetään kaikki irtaimisto, toisinaan vahingoittaen talon asukasta. Etenkin vanhuksen perusturvallisuus järkkyy niin vahvasti ettei hän enää kykene asumaan kotonaan. II Tienpiennarten niitot useammin ja leveämmältä alalta Destia, tiekunnat III Murtosuojauksien parantaminen [ Asukkaat Yhteisöllisyyden lisääminen Uhrien ohjaaminen Rikosuhripäivystykseen Kylät ja yhdistykset Poliisi, Rikosuhripäivystys 53

54 3.12 SUURTEN YLEISÖTILAISUUKSIEN TURVALLISUUS Työryhmä: Risto Kaplas pj, Anu Sintonen sihteeri, Jani Aaltonen, Markku Heikkilä, Virpi Hurri, Kari Kristeri, Petri Laakso, Miko Linnavirta, Martin Mustonen, Kalevi Pykälä, Pekka Utter, Hannu Vappula Johdanto Päijät-Hämeen alueella järjestetään vuosittain useita suuria yleisötapahtumia unohtamatta pienempiä tilaisuuksia. Niiden luonne ja turvallisuusvaatimukset poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tilaisuuksien turvallisuuteen liittyvissä asioissa on viime vuosina tapahtunut kehitystä. Kehityksen on jatkuttava ja turvallisuuden edelleen parannuttava. Erittäin tärkeää tilaisuuksien turvalliselle järjestämiselle on yhteistyö viranomaisten kesken ja tilaisuuksien järjestäjien kanssa. Tavoitteena tulee olla tilaisuudet, joissa yleisö voi tuntea olonsa turvalliseksi ja siten nauttia varauksettomasti tapahtuman annista Haasteet Turvallisen tilaisuuden järjestämisessä on useita haasteita, joihin tulevaisuudessa järjestäjien tulee kiinnittää huomiota. Työryhmä haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin tilaisuuden järjestämiseen liittyviin seikkoihin: Riskikartoitus tulee liittää oleelliseksi osaksi turvallisuussuunnittelua Pelastussuunnitelma ei saa olla itsetarkoitus, vaan se pitää tehdä palvelemaan yleisön turvallisuutta sekä tilaisuuden järjestäjää ja viranomaisia Ensiapu ja tarvittava hoitovalmius sairaaloissa pitää järjestää niin, että se on tilaisuuksien luonteen riittävästi huomioon ottaen mukana suunnittelussa eikä aiheuta ongelmia viranomaistoiminnalle tai avun tarvitsijoille Tilaisuuden järjestäjien tulee olla ajoissa yhteydessä viranomaisiin lupa-asioiden hoidossa Tilaisuuksien järjestäjien tietotaitoon tulee kiinnittää huomiota, pelkästään tarvittava ikä ei saisi olla luvan myöntämisen perusta Tilaisuuksiin osallistuville henkilöille tulisi antaa paikan päällä riittävä informaatio heidän asenteisiinsa ja toimintavalmiuteensa vaikuttamiseksi, jotta he ottaisivat turvallisuuteen liittyvät asiat vakavasti Tilaisuuksien turvallisuushenkilöstön osaamis- ja toimintatasoa on kehitettävä koulutuksen kautta Viranomaisten yhteistyötä on kehitettävä Toimenpiteet Haasteisiin vastaaminen vaatii toimenpiteitä niin viranomaisilta kun tilaisuuksien järjestäjiltä sekä turvallisuuteen liittyviltä koulutustahoilta. Lähitulevaisuudessa on tehtävä seuraavia toimenpiteitä: Toimenpide Vastuutaho Aika Tilaisuuksien järjestäjille on luotava koulutusohjelma P-H poliisilaitos, P-H pelastuslaitos, sekä jatkuvasti jaettavaa turvalli- suustietoutta. Tällä hetkellä turvallisuushenkilöstöltä vaaditaan koulutusta, mutta tilaisuudesta vastaavilla henkilöillä ei ole välttämättä mitään tietoa erilaisista vastuista ja vaatimuksista P-H turvallisuussuunnittelu Poliisi- ja pelastusviranomaisten on tehtävä tietopaketti pelastus- ja turvallisuussuunnitelmasta. Tietopaketti on luotava Internet- P-H poliisilaitos, P-H pelastuslaitos

55 pohjaiseksi tiedon saatavuuden helpottamiseksi. Tilaisuuksille on tehtävä ensihoitosuunnitelmat, mitkä pitää olla viranomaisten hyväksymät ja suunnitelmien pitää olla luvan saamisen ehtona Viranomaisten on kehitettävä yhteistyötään tiedon kulun parantamiseksi ja nopeuttamiseksi. Kun tieto tilaisuudesta tulee poliisille, niin tieto on välittömästi välitettävä pelastusviranomaiselle ja terveystoimelle. Kun kyseessä on suuri yleisötilaisuus, niin poliisin on mahdollisimman nopeasti koottava järjestäjän ja tämän alihankkijoiden kanssa viranomaispalaveri ja varmistettava yhteistyön toimivuus ao. terveydenhuoltoorganisaatioiden ja henkilöstön kanssa Tilaisuuksien järjestäjien on tiedotettava tilaisuuden turvallisuuteen liittyvistä seikoista tilaisuudessa ja ennakkoon - tilaisuuden markkinointi-ilmoituksissa - paikalla erilaisin tauluin ja kuulutuksin Viranomaisten tulee suorittaa ennakkotarkastusten lisäksi tarkastuksia tilaisuuksien aikana Pelastus- ja turvallisuussuunnitelman tulee olla pakollinen seuraavanlaisissa tilaisuuksissa - konsertit - yleisömäärältään suuret tapahtumat - tilaisuudet, joihin poliisi tekee päätöksen - tilaisuudet, joissa on erikoistehosteita tai vaarallisia aineita Tilaisuuden järjestäjä Viranomaiset P-H poliisi, tilaisuuden järjestäjä Tilaisuuden järjestäjä Viranomaiset Tilaisuuden järjestäjä, P-H poliisi P-H pelastuslaitos VÄKIVALLAN VÄHENTÄMINEN LAHDEN KAUPUNKIALUEEN YLEISILLÄ PAIKOILLA Työryhmä Työryhmä: von Bruun Santtu, Hapola Timo, Heikkilä Markku, Hellsten Tuija, Komonen Timo, Kristeri Kari, Linnavirta Miko, Marttila Ilari, Neuvonen Hannu, Piispa Rauno, Pokkinen Vesa, Rissanen Theodora, Vappula Hannu, Ylöstalo Mika Työryhmän tehtävänantona oli pohtia keinoja, joilla Lahden kaupungin yleisillä paikoilla tapahtuvaa väkivaltaa voitaisiin vähentää. Yleisellä paikalla tarkoitetaan: tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä; rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin; Työryhmä rajasi tarkastelun ulkopuolelle sellaiset määritelmän täyttävät paikat, joita varten oli perustettu oma, erillinen työryhmä. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa kesäkuun 2009 ja tammikuun 2010 välisenä aikana. 55

56 Työryhmän työhön osallistui Lahden kaupungin toimialojen, poliisin, pelastuslaitoksen ja elinkeinoelämän edustajia sekä muita keskeisiä yhteistyökumppaneita: Työryhmän työn kiinnittyminen kaupungin strategiaan ja muuhun kehittämiseen Yleisillä paikoilla tapahtuvan väkivallan vähentäminen Lahdessa sekä niillä koetun turvallisuuden tunteen edistäminen kiinnittyy tiiviisti kaupungin valtuuston kesällä 2009 hyväksymään strategiaan ja sen visioon olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Erityisesti se voidaan konkretisoida visiosta johdettuihin kolmeen menestystekijään, joissa todetaan, että Lahden tavoitteina on Vetovoimainen keskusta-alue Nopeasti kasvava alue, joka houkuttelee yrityksiä ja erityisesti nuoria työikäisiä asukkaita Hyvä maine elävänä kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina. Turvallisuus liittyy kuntalaisten kokeman hyvän elämän lisäksi kaupungin imagoon. Turvallinen kunta on vetovoimainen ja houkuttelee uusia asukkaita, turisteja ja vierailijoita. Erityisesti lapsiperheille turvallisuus on merkittävä vetovoimatekijä. Lahdella on valitettavasti edelleen ainakin jossain määrin maine Suomen Chicagona - väkivaltaisena kaupunkina. Tämä maine ei suurelta osin pidä paikkaansa, sillä väkivaltarikoksien määrä asukaslukuun suhteutettuna on Lahdessa samaa tasoa muiden suurten kaupunkien kanssa. Imagon muutos edellyttää kuitenkin merkittäviä, näkyviä toimenpiteitä sekä pitkäjänteistä kehittämistä. Turvallisuus liittyy osaltaan myös tuottavuuden parantamiseen. Väkivallasta aiheutuu yksilölle ja yhteiskunnalle terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä huomattavia taloudellisia kustannuksia. Arvioiden mukaan kustannukset ovat Suomessa 850 miljoonan euroa vuodessa. Niitä syntyy sekä tuotannon menetyksistä että uhrin kokemien vammojen ja haittojen hoidosta. Suuri osa näistä kustannuksista lankeaa kunnan maksettavaksi. Suuntaamalla voimavaroja väkivaltaa ennaltaehkäisevään toimintaan voidaan pienentää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Samalla osa toimenpiteistä voi pienentää myös ilkivallan ja omaisuusrikoksien kaupungille, kuntalaisille ja yrityksille aiheuttamia kustannuksia. Valtioneuvoston asettamassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on otettu tavoitteeksi, että kaikissa kunnissa laadittaisiin turvallisuussuunnitelma, joka vahvistettaisiin valtuustossa ja päivitettäisiin aina valtuustokauden alussa. Turvallisuussuunnitelman toimeenpano varmistettaisiin vuosittain laadittavilla toimeenpanosuunnitelmilla. Jotta turvallisuussuunnitelmalla olisi todellista vaikutusta kaupungin toimintaan ja kehittämiseen, täytyy se kytkeä kaupungin normaaliin strategiseen ja taloussuunnittelurytmiin sekä toimialojen toimintaan. Merkittäviä investointeja tai henkilöstövoimavarojen suuntaamista vaativat toimenpiteet täytyy käsitellä tarkemmin kaupungin strategian tarkistuksen ja/tai vuosittaisten talousarvioiden yhteydessä. Osa toimenpiteistä on mahdollista toteuttaa myös kaupungin ja sen toimialojen hankerahoituksen kautta Nykytila Väkivalta ei jakaudu maantieteellisesti tai ajallisesti tasaisesti. Väkivaltaa voidaan tehokkaimmin vähentää siellä, missä se on runsainta. Tämän vuoksi työryhmä aloitti työskentelynsä tarkastelemalla sitä, missä ja milloin väkivaltarikokset tapahtuvat. Tällä tavoin on pyritty löytämään tärkeimmät toimenpiteet ja kohdistamaan ne niille alueille missä niillä saavutetaan suurin hyöty. Yleisesti julkisilla paikoilla tapahtuva, poliisin tietoon tuleva väkivalta keskittyy alueille, joissa on tiheästi ravintoloita. Näin on tilanne myös Lahdessa, jossa tapahtumat keskittyvät keskustan ja Pikku-Vesijärven alueelle (kuvat 1 ja 2). Ajallisesti korostuvat erityisesti perjantai- ja lauantaiyöt kello ja välillä. Pahoinpitelijä on useimmiten päihtynyt aikuinen mies. 56

57 Kuva 1. Kuva 2. Poliisin näkyvyydellä on merkittävä vaikutus keskusta-alueen turvallisuustilanteeseen ja väkivaltatapahtumien määrään. Poliisiresurssien kohdistaminen keskusta-alueelle on arvioiden mukaan vähentänyt alueella tapahtuneita väkivaltarikoksia (taulukko 1). 57