uutiset asuminen ja ympäristö Salon strategia s. 2 Ajankohtaista kaavoituksesta s. 3 Kaavoituskatsaus 2011 s. 4-7 Kaupungin tonttitarjonta s.

Transkriptio

1 SALON KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 2011 Salon uutiset asuminen ja ympäristö Salon strategia s. 2 Ajankohtaista kaavoituksesta s. 3 Kaavoituskatsaus 2011 s. 4-7 Kaupungin tonttitarjonta s. 8 Rakennusvalvonta s. 9 Ympäristönsuojelu s. 10 Ympäristöterveydenhuolto s. 11 Yhdyskuntatekniset palvelut s Salon vesi ja Salon kaukolämpö s. 14 Jätehuolto s. 15 Kaupungin rakennushankkeet s. 16 julkinen tiedote kaikkiin jakelupisteisiin Myytävät kiinteistöt s. 16 tietopaketti asukkaalle - ota talteen!

2 pääkirjoitus toimialajohtajan tervehdys hyvien palvelujen, TekstI: mika mannervesi kuvat: arto mäkinen ja salon kaupunki monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen AJANKOHTAISTA KAAVOITUKSESTA Tekstit: jarmo heimo ja eveliina eteläkoski, taru hurme / ramboll finland oy valokuva: arto mäkinen kartta: kaupunkisuunnitteluosasto Salon keskustan osayleiskaava 2035 Tule mukaan keskusta- kaupunkisuunnittelu Hyvä lukija, edessäsi on tiedotusjulkaisu, jonka teema kattaa laajasti kaupungin asuin- ja toimintaympäristön kehittämisen ja ylläpitämisen. Esittelemme vuoden 2011 kaavoituskatsauksen lisäksi sen toteuttamiseen osallistuvien kaupungin osastojen, yksiköiden, liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaa ja ajankohtaisia asioita. Tehtävämme on tehdä mahdolliseksi se, että nykyinen tai tuleva kaupunkilainen voi toteuttaa aikomuksensa: asua asunnossaan, työskennellä työpaikallaan, yrittää yrityksessään tai liikkua liikenneväylillä. Toimimme yhdessä yli hallintorajojen ja pyrimme mahdollisuuksiemme mukaan vaikuttamaan siihen, että asiakkaamme aikomukset toteutuvat mahdollisimman sujuvasti ja joustavasti. Toivon, että tämä julkaisu omalta osaltaan auttaa tavoitteen toteutumisessa. Hyvää vuoden jatkoa toivottaen, Mika Mannervesi Salon kaupunki teknisen toimen toimialajohtaja tiedotuslehti - asuminen ja ympäristö Päätoimittaja: Eveliina Eteläkoski / Salon kaupunki Toimituskunta: Mikko Aaltonen, Soile Blomqvist, Katariina Humalamäki, Hanna-Mari Helkkala-Paakkinen, Eeva Koskinen, Mika Mannervesi, Sari Mehtälä, Taina Nurmi, Alpo Pauna Taitto: Eveliina Eteläkoski Kannen valokuva: Arto Mäkinen / Salon kaupunki Jakelu: Itella Posti Oy. Jakelu kaikkiin jakelupisteisiin. Painopaikka: Kirjapaino Oy WestPoint. Painos: kpl Salon kaupunki haluaa olla vuonna 2020 edelleenkin hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvava viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Kaupunki haluaa toimia arvojensa mukaisesti rohkeasti, oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti. Jotta kaupungin edellä kuvattu visio voisi toteutua, on kuluvan valtuustokauden ( ) aikana onnistuttava seuraavissa asioissa: 1. hyvin toimivat peruspalvelut 2. monipuolinen elinkeinoelämä ja hyvä työllisyys 3. johtaminen, henkilöstö, strateginen päätöksenteko ja kuntauudistuksen hallittu toteutus 4. tasapainoinen talous STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ kasvava viherkaupunki SALON STRATEGIA Laadukas jäte- ja vesihuolto ja kilpailukykyinen kaukolämpö liikelaitosten toiminta-alueilla Toimialarajat ylittävä palveluiden ja maankäytön kehittäminen sisäisen aluekeskusperiaatteen mukaisesti Kaupungin ympäristö tukee kaikkien väestöryhmien liikkumista ja yhdessäoloa Kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta Kaupungin kehitystä edesauttavat liikenneratkaisut Prosessi on sarja suoritettavia toimenpiteitä, jotka tuottavat määritellyn lopputuloksen. Kaupungin strategiatyön yhteydessä on tunnistettu kaupungin toiminnasta kolme ydinprosessia eli keskeistä toimintojen ketjua. Yksi näistä on asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen ja ylläpito. Sen perustehtävänä on nimensä mukaisesti tuottaa ja pitää yllä kaikkea, mitä tarvitaan vetovoimaiseen asuinja toimintaympäristöön. Tavoitteena on toimia saman päämäärän hyväksi yhdessä yli hallintorajojen ja saada aikaan se, että asiakkaamme aikomukset toteutuvat mahdollisimman sujuvasti ja joustavasti. Muita päämääriä ja keinoja, joilla niihin pyritään on esitelty alla olevassa taulukossa. KEINOT Vesihuollon ja kaukolämmön kehittämissuunnitelmissa määritetyt toimenpiteet. Jätepoliittisen ohjelman päivittäminen yhdessä Rouskis Oy:n muiden osakaskuntien kanssa. Selkeät periaatteet palveluverkoston määrittelylle ja kehittämislinjauksille. Asunto- ja yritystontteja alueellisesti ja laadullisesti tarpeeksi tarjolla. Luovutettavana 2 vuoden, kaavoitettuna 5 vuoden ja raakamaana 10 vuoden tarvetta vastaava määrä. Pidetään paikat teknisesti kunnossa ja sen näköisinä, että niissä viihtyy. Toimiva joukko- ja palveluliikenne. Selvitetään kasvihuonekaasujen päästötaso ja laaditan suunnitelma niiden vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Vesipuitedirektiivin toteuttaminen ESA-radan, kt 52:n (itäinen ohikulkutie) ja Turku Salo paikallisjunaliikenteen suunnittelu. Kevyen liikenteen verkosto kunnossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistumassa, ja se asetetaan nähtäville alkukeväästä 2011 Salon keskusta-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Salon yleiskaava 2020, joka tuli lainvoimaiseksi Yleiskaavatyön yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi (v. 2004) keskustan itäisen ja läntisen osan kaavarungot tavoitteellisiksi suuntaviivoiksi Salon keskusta-alueen maankäytön kehittämiselle. Kaavarungon ohjaava vaikutus on ollut kuitenkin riittämätön, jonka vuoksi vuonna 2010 käynnistettiin oikeusvaikutteisen keskustan osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavassa määritellään yhteiset suuntaviivat keskustan kehittämiselle ja tuleville asemakaavoille. Työn osana laaditaan erilliset kehittämissuunnitelmat Salon rautatieaseman ympäristöön ja entisen sokeritehtaan alueille. konsulttina yleiskaavatyössä on Ramboll Finland Oy:n ja Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n muodostama työryhmä. Sokeritehtaan kehittämissuunnitelmasta vastaa työyhteenliittymä Pöyry Finland Oy ja Arkkitehtitoimisto Petri Laaksonen Oy. Perusselvityksinä laaditaan Salon liikenneselvitys- ja suunnitelma (Trafix Oy), Salon kaupallinen selvitys (FCG Finnish Consulting Group) ja Salon sosiaalinen selvitys (Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelma). Lisäksi työssä huomioidaan erityisesti valmisteilla oleva keskustan palveluverkkoselvitys. Tavoiteaikataulu Osayleiskaavahanke on käynnistetty perusselvitystyöllä syksyllä Vuoden 2011 aikana käydään kaavatyön tavoitekeskustelut ja laaditaan vaihtoehtoisia kehityskuvia Salon keskustan tulevaisuudesta. Varsinaisen osayleiskaavan laatiminen aloitetaan tavoitteiden täsmennyttyä vuoden 2012 alussa. Tavoiteaikataulun mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan vuoden 2013 lopussa. Kuinka voin osallistua? Virallinen lähtölaukaus kaavahankkeelle on osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan mm. osayleiskaavan tarkoitus, lähtötilanne ja kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan myös, miten kuntalaiset, yritykset, yhdistykset ja viranomaiset voivat osallistua ja vaikuttaa kaavan laadintaan. Kaavan osallisia ovat kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Salon keskustaa suunniteltaessa osallisia on paljon. Yksityishenkilöistä osallisia ovat mm. alueen asukkaat, maanomistajat, elinkeinonharjoittajat, yritysten ja muiden palveluiden omistajat, työntekijät ja käyttäjät. Lisäksi kaavatyön osallisia ovat useat viranomaistahot ja monet yhteisöt, joiden toimialoja suunnittelussa käsitellään. Kaavan tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteet täsmentyvät tavoitekeskusteluissa ja seminaareissa kaavan valmistelutyön aikana. Tekijöitä, joihin tavoitteiden asettelussa kiinnitetään erityisesti huomiota ovat: Keskustan hallittu kehittäminen ja muutospaineiden kokonaistarkastelu: sopusointuinen, kehittyvä ja laadukas keskustarakenne ja kaupunkikuva Keskustan vetovoimaisuus: viihtyisyydestä huolehtiminen, osa-alueiden profiloituminen, kävelypainotteisen liikekeskustan kehittäminen, jokirannan kytkeytyminen osaksi keskustaa, puistojen ja viheralueiden säilyttäminen, lisääminen ja toiminnallisuuden parantaminen. Toiminnallisuus: kaupalliset toimintojen kehittäminen kaupunkirakenteen sisällä, kaikille väestöryhmille sopivan keskusta-asumisen mahdollistaminen, virkistysalueiden kytkeytyminen ydinkeskustaan Liikennejärjestelyt: autoliikenteen sujuvuus, asema-alueen kehittäminen, matkakeskuksen kehittäminen, kevyen liikenteen verkoston jatkuvuus, kävelykeskustaa ja erikoistavarakauppaa tukevat paikoitusratkaisut, esteettömän kaupunkiympäristön kehittäminen Viherkaupungin luominen foorumiin! Oletko kiinnostunut Salon keskustan kehittämisestä? Keskustan osayleiskaavan laadintaan liittyen Salon kaupunki on kokoamassa avointa keskustelufoorumia, jonka kautta uudet, raikkaat ideat ja parannusehdotukset saadaan esille ja mukaan tulevaisuuden suunnitteluun. Foorumin toimintatavat ja muodot sovitaan yhdessä, kun kiinnostuneiden joukko on tiedossa. Työryhmään kaivataan erityisesti Salon keskustan asukkaiden ja keskustassa toimivien yritysten näkökulmaa. Jos olet halukas antamaan panoksesi tähän työhön, ilmoittaudu mukaan! Kerro yhteystietosi ja mahdollinen erityiskiinnostuksen kohteesi mennessä sähköpostitse: kaupunkisuunnittelu@salo. fi tai puhelimitse / Eveliina Eteläkoski. 2 tiedotuslehti tiedotuslehti 3

3 kaupunkisuunnittelu kaupunkisuunnittelu KAAVAJÄRJESTELMÄ Kaavoitus tarkoittaa julkista, maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvaa maankäytön suunnitteluprosessia. Kaavoitusta säätelevät maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja maankäyttö ja rakennusasetus (MRA) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat valtioneuvoston ohjeita, jotka on otettava huomioon mm. maakuntakaavassa. Maakuntakaava Useita kuntia koskeva maakuntakaava laaditaan Varsinais-Suomen liitossa. Siinä esitetään maakunnan kannalta keskeiset asiat kuten taajama ja keskusta-alueet sekä liikenteen pääväylien ja seudullisten viheralueiden sijoittuminen. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta. Yleiskaava Yleiskaava voi kattaa koko kunnan alueen tai vain kunnan osan (osayleiskaava). Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueen pääkäyttötarkoitukset (asuminen, työpaikka, virkistys...). Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaava Asemakaavassa suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Kaavamääräyksillä voidaan myös mm. suojella rakennuksia ja arvokkaita ympäristökokonaisuuksia. Asemakaavan lisäksi osalle alueista on laadittu erityismääräyksiä (rakennustapaohjeita), joita tulee noudattaa. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle. Ranta-asemakaavoihin sovelletaan asemakaavaa koskevien säännösten lisäksi eräitä erityissäännöksiä. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia tai laadituttaa. Se käsitellään asemakaavan tavoin kunnan päättävissä elimissä ja voimaantulo edellyttää kaupunginvaltuuston hyväksymisen. KAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN KAAVOITUSKATSAUS 2011 Kaavoituskatsauksella tiedotetaan ajankohtaisista kaavahankkeista Kaavoituskatsaus pohjautuu kaavoitusohjelmaan vuosille Kaavoituskatsaus sisältää perustiedot käynnissä olevista kaavoista. Kaavoituskatsaus toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena ilmoituksena kaavoituksen vireilletulosta uusien kaavatöiden osalta, joita ovat Venemestarinkadun asemakaavamuutos, Piihovin asemakaava ja asemakaavamuutos, Varesvuorenpuiston asemakaavamuutos, Helsingintie 12:n (Kone-Glans) asemakaavamuutos, Metsärinteen päiväkodin asemakaavamuutos ja Tullintien asemakaavamuutos. Kaavoituskatsaus on saatavilla Salon pääkirjastossa, kaupunkisuunnitteluosastolla (Hornintie 2-4, Halikko) sekä internetissä osoitteessa Lisäksi kaavoituskatsaus jaetaan jokaiseen talouteen osana Salon uutisten asumisen ja ympäristön teemanumeroa. MAAKUNTAKAAVAT Ympäristöministeriö vahvisti voimassa olevan Salon seudun maakuntakaavan Kaavaan voi tutustua maakuntaliiton internet-sivuilla Käynnissä olevat maakuntakaavahankkeet: 1. SALORA-vaihemaakuntakaava Tarkoitus: Salo-Lohja-Espoo - oikoradan linjausta koskeva vaihemaakuntakaava (SALORA). Kaava perustuu valmisteilla olevaan radan alustavaan yleissuunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin. Tilanne: Vaihemakuntakaava oli laatimisvaiheen kuulemista varten nähtävillä syksyllä Maakuntakaavaluonnoksesta jätettiin 20 lausuntoa ja 30 mielipidettä. Myös YVAohjelmasta jätetyt 154 mielipidettä ja 21 lausuntoa on luvattu käsiteltävän maakuntakaavan palautteena. Varsinais-Suomen liitto käynnistää mielipiteiden ja lausuntojen sekä niistä annettujen vastineiden pohjalta vaihemaakuntakaavaehdotuksen laadinnan. Lisätietoja maakuntaliiton internet-sivuilta www. varsinais-suomi.fi 1 YLEISKAAVAT Salon yleiskaava 2020 on tullut lainvoimaiseksi Se on Halikon keskustan osayleiskaavan ohella ainut oikeusvaikutteinen yleiskaava Salossa. Lisäksi Halikossa, Kiskossa ja Särki-salossa on oikeusvaikutteisia rantaosayleiskaavoja. Käynnissä olevat ja vuosien käynnistyvät yleiskaavahankkeet: 2. Salon yleiskaavallinen ohjelma (AA) Tavoite: Yleiskaavallisessa ohjelmassa pyritään pitkän aikavälin linjaratkaisuihin siitä, millaiseen maankäyttöön ja rakentamiseen kaupunki tähtää sekä kokonaisuutena että kaupungin eri osa-alueiden osalta. Yleiskaavallisen ohjelman perusteella voidaan myöhemmin aloittaa keskeisillä muutosalueilla osayleiskaavojen laatiminen. Tilanne: Perusselvitykset valmiit. Vuoden 2011 aikana hyväksytetään valtuustossa tavoitteet ja aloitetaan vaihtoehtojen laadinta. - Alhoke 3. Salon keskustan osayleiskaava (AA) Tavoite: Salon keskusta-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Salon yleiskaava Yleiskaavatyön yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi (v. 2004) keskustan itäisen ja läntisen osan kaavarungot tavoitteellisiksi suuntaviivoiksi Salon keskusta-alueen maankäytön kehittämiselle. Kaavarungon linjauksista on poikettu niin usein, että oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta on osoittautunut asemakaavoituksen kannalta välttämättömäksi. Keskustan osayleiskaavan aikataulu sovitetaan yhteen yleiskaavallisen ohjelman kanssa siten, että keskustan osayleiskaavan perusmitoitus hyväksytään strategisen yleiskaavallisen ohjelman hyväksymisen yhteydessä (vuonna 2012). Tilanne: Työ käynnistyi syksyllä Vuoden 2011 aikana laaditaan / päivitetään tarvittavat perusselvitykset ja käynnistetään alustavat tavoitekeskustelut. - konsultti / Liuska- Kankaanpää 4. Rannikon osayleiskaava (B) Tavoite: Osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa alueelta asuinrakentamiseen soveltuvia alueita siten, että ne eivät ole ristiriidassa olemassa olevien ympäristöarvojen kanssa. Ranta-alueille ei määritetä laskennallista rantarakennusoikeutta, vaan osayleiskaava ohjaa yleispiirteisesti tarkempaa suunnittelua. Osayleiskaavassa varataan alueita mm. luonnonsuojelun, maisemansuojelun, asumisen, virkistyksen ja liikenteen tarpeisiin. Osayleiskaavan pohjalta laaditaan jatkossa alueen asemakaavat. Tilanne: KV:n hyväksyttävänä alkuvuodesta konsultti / Pennanen Tekstit: EVELIINA ETELÄKOSKI kartat: ANU SUUR-NÄKKI, KAISA utriainen JA EVELIINA ETELÄKOSKI ilmakuvat: suomen ilmakuva oy 5. Isokylän Toijala - Tavolan osayleiskaava (B) Tavoite: Isokylä-Toijala-Tavolan alueen osayleiskaavan laatimistarve on syntynyt maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen myötä. Kaavalla tutkitaan erityisesti mahdollisen Salaisten liittymän toteuttamisedellytyksiä ja vaikutuksia maankäyttöön sekä liikennejärjestelyihin. Tarkoituksena on laatia yleispiirteinen aluevarauskaava, jossa varataan alueita mm. luonnonsuojelun, maisemansuojelun, asumisen, virkistyksen ja liikenteen tarpeisiin. Osayleiskaavan pohjalta laaditaan jatkossa alueen asemakaavat. Tilanne: 2 vaihtoehtoista luonnosta tulossa nähtäville loppuvuodesta konsultti / Liuska-Kankaanpää 6. Näsenkartanon tuulipuiston osayleiskaava (B) Tavoite: Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvien sähkönsiirtojärjestelmien rakentamisen suunnittelualueelle. Suunnittelualue jää tuulivoimaloille, huoltotiestölle ja infrastruktuurille osoitettuja rakennuspaikkoja lukuun ottamatta nykyiseen maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäyttöön. Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka etenee rinnakkain kaavoituksen kanssa. Tilanne: Aloitusvaiheen hankkeen esittelytilaisuus pidetään loppuvuodesta konsultti / Alhoke KAAVOITUSKÄSITTEITÄ Asemakaavoitusanomus, asemakaavanmuutoksen hakeminen Maanomistaja voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista vapaamuotoisella kaupunginhallitukselle osoitetulla anomuksella. Kaupunkisuunnitteluosasto ja luottamuselimet käsittelevät anomukset kiireellisiä tai kaupungin kehittämisen kannalta olennaisia hankkeita lukuun ottamatta vuosittain kaavoituskatsauksen laatimisen yhteydessä. Asemakaavan laatimisesta peritään korvaus taksan mukaisesti. Kaavaehdotus Kaavaehdotus on lähes valmis kaava, joka asetetaan virallisesti nähtäville kaavaprosessin loppuvaiheessa. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osalliset voivat jättää siitä muistutuksia. Kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, mikäli muistutusten ja lausuntojen takia siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Kaavaluonnos Kaavaluonnos (tai vaihtoehtoiset luonnokset) laaditaan kaavaprosessin alkuvaiheessa. Se ei ole vielä kaikilta yksityiskohdiltaan täysin valmis kaava. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osalliset voivat lausua siitä mielipiteensä. Mielipide (MRL 62, MRA 30 ) Osalliset ja muut kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä vireillä ja valmisteltavana olevasta kaavasta sekä siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipiteen voi esittää vapaamuotoisesti joko kirjallisesti tai suullisesti ja se on tarkoituksenmukaista perustella. Mielipiteet tulee toimittaa kaupunkisuunnitteluosastolle kaavaa valmistelevalle suunnittelijalle. Muistutus (MRL 65, MRA 27 ) Osallinen voi tehdä nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta vapaamuotoisen kirjallisen muistutuksen. Se tulee osoittaa kaupunginhallitukselle ja toimittaa kaupunkisuunnitteluosastolle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Osallinen (MRL 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten mm. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset sekä viranomaistahot. Käytännössä osallinen on jokainen, joka itsensä osalliseksi katsoo. Valitus, Valitusoikeus (KL 92, MRL ) Kaavan hyväksymispäätöksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta voi valittaa vain se, jolla on kuntalain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Salossa em. valitukset tehdään Turun hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää. 5 Suunnitelmien osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, lähtökohdat, alustavat tavoitteet sekä osalliset esitellään yleensä suunnittelun käynnistyessä laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka on saatavilla mm. kaupunkisuunnitteluosastolla ja useimmiten internetissä. Suunnitelmien nähtävilläolosta tiedotetaan mm. sanomalehdissä (Salon seudun Sanomat), kaupungin virallisella ilmoitustaululla (Tehdaskatu 1) sekä kaupungin internet-sivuilla. Suunnitelmat ovat nähtävillä Halikon virastotalolla (Hornintie 2-4) sekä internetissä. Lisätietoja kaavaprosessista ja ajankohtaisista kaavahankkeista sekä kaavoituskäsitteistä löytyy kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilta osoitteesta 4 Vaihemaakuntakaavassa ratkaistaan Salo-Lohja-Espoo oikoradan linjaus. Salon yleiskaavallisessa ohjelmassa tutkitaan maankäytön kokonaisuutta ja kehittämisedellytyksiä. Salon keskustan osayleiskaavassa paneudutaan ruutukaava-alueen kehittämiseen. MERKINTÖJEN SELITYKSET AA = ensisijaiset kaavahankkeet A = kiireelliset kaavahankkeet. Kaavat ja kaavamuutokset, jotka ovat kaupungin kehittämisen kannalta tärkeitä ja joilla on laajaa yleistä merkitystä (esim. yritysten toimintaedellytysten turvaaminen, riittävän tonttitarjonnan varmistaminen). B = tärkeät, mutta aikataulultaan joustavat kaavahankkeet. Kaavat ja kaavamuutokset, joilla varaudutaan tuleviin tarpeisiin. C = muut kaavahankkeet. Kaavojen ajantasaistaminen, alueellisesti pienet ja/tai vaikutuksiltaan vähäiset kaavahankkeet sekä aikataulultaan kiireettömät hankkeet. LTK = kaupunkisuunnittelulautakunta KH = kaupunginhallitus KV = kaupunginvaltuusto MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus KL = kuntalaki tiedotuslehti tiedotuslehti

4 kaupunkisuunnittelu kaupunkisuunnittelu Salo (kohteet 7-16 ja 36-37) Perniö (kohteet 25-28) Salo (kohde 17), Halikko (kohteet 18-23) Muurla (kohde 24),Pertteli (kohde 29) sekä ranta-asemakaavat kaavoituskatsaus 2011 ASEMAKAAVAT SALOSSA 7. Kastun talon kortteli (A) Tavoite: Tutkitaan korttelinosan rakennusten suojelua, maankäytön tehostamisen edellytyksiä sekä tontin käyttötarkoituksen muuttamista. Edellyttää maankäyttösopimusta. Tilanne: Tulossa ehdotuksena nähtäville loppuvuodesta konsultti / Liuska-Kankaanpää 8. Turuntie (B) Tavoite: Tutkitaan alueen uudis- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia asuinkerrostaloille. Tilanne: 3 vaihtoehtoista luonnosta nähtävillä loka-marraskuussa Eteläkoski 9. Ylhäisten tehdas (C) Tavoite: Kaavan muuttaminen vastaamaan nykyistä maankäyttöä. Samalla tutkitaan laajentamismahdollisuudet sekä pysäköintijärjestelyjen toimivuus ja rakennusten suojelukysymykset. Tilanne: Tulossa ehdotuksena nähtävillä alkuvuodesta Pennanen 10. Korvenmäen jäteasema (B) Tavoite: Asemakaavalla vahvistetaan toteutunut tilanne. Samalla mahdollistetaan jätekeskuksen nykyisten toimintojen jatkaminen ja tulevan kehittäminen. Tilanne: YVA-selostus tarkistusvaiheessa. Tulossa ehdotuksena nähtävillä alkuvuodesta konsultti / Pennanen 11. Somerontien yritysalue (B) Tavoite: Asemakaavalla osoitetaan alueita paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään rakentamisen edellytyksiin valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ja Somerontien toimivuuteen osana liikenneverkon jäsentelyä. Kaava edellyttää maankäyttösopimuksen laatimista. Tilanne: Maankäyttösopimus valmisteilla. 2 vaihtoehtoista tiesuunnitelmaa valmistunut. Kaava tulossa ehdotuksena nähtäville alkuvuodesta konsultti / Liuska-Kankaanpää 12. Enola I (C) Tavoite: Kaavan ajantasaistaminen siten, että asemakaava ottaa paremmin huomioon alueen nykyisen rakentamistavan. Salonkadun ja Helsingintien varrella tutkitaan maankäytön tehostamismahdollisuuksia. Samalla selvitetään läpikulkuliikenteen rajoittamismahdollisuuksia asuntokaduilla. Tilanne: Ehdotuksena uudelleen nähtävillä loka-marraskuussa Pennanen 13. Alhaisten kortteli 22. (C) Tavoite: Entisen teollisuusalueen tutkiminen asuntorakentamiselle. Edellyttää maankäyttösopimusta. Tilanne: Kaavan laatiminen on ollut keskeytettynä tärinäselvitysten vuoksi. Työ käynnistyy uudelleen vuoden 2011 aikana. - Lehtinen 14. Saloran alue (C) Tavoite: Kaavan muuttaminen nykytilannetta ja tulevia tarpeita vastaaviksi. Kevyen liikenteen yhteystarpeiden tutkiminen. Tilanne: Vireilletulo KH:n päätöksellä Kaavan laadintatyö käynnistyy asemanseudun ympäristön kehittämissuunnitelman valmistuttua vuonna Eteläkoski 15. Venemestarinkatu (A) Tavoite: Salon seudun ammattiopiston laajentamisen mahdollistaminen. Tilanne: Uusi työ. Käynnistyy vuoden 2011 aikana. Eteläkoski 16. Piihovi (C) Tavoite: Maanomistajan anomukseen perustuen tutkitaan laajentamisen edellytyksiä ja paikoitusalueen lisäämistä. Tarvittaessa laaditaan maankäyttösopimukset. Tilanne: Uusi työ. Käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella. Lehtinen 17. Varesvuorenpuisto (C) Tavoite: Maanomistajien anomukseen perustuen tutkitaan mahdollisuutta laajentaa Retail-Parkin varastoaluetta ja lähivirkistysalueen muuttamista AO- tai P-alueeksi. Tarvittaessa laaditaan maankäyttösopimukset. Tilanne: Uusi työ. Käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella. Pennanen 36. Helsingintie 12 (B) Tavoite: Asuinliikekerrostalon rakentamisen mahdollistaminen Kone-Glansin tontille. Tilanne: Uusi työ. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan käynnistyy vuoden 2011 aikana. - Pennanen 37. Annankatu II (A) Tavoite: Tutkitaan Salon liikekeskustan laajentamista sekä asuntorakentamisen edellytyksiä. Tarvittaessa maankäyttösopimus. Tilanne: Kaavan laatiminen on ollut keskeytettynä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan työ käynnistyy uudelleen vuoden 2011 aikana. - Eteläkoski HALIKOSSA 18. Prismakeskuksen laajennus (A) Tavoite: Mahdollistaa suunnittelualueella sijaitsevien Prisma - hypermarketin ja ABC - liikenneaseman laajentaminen ja kehittäminen Tilanne: Ehdotuksena nähtävillä loka-marraskuussa Maankäyttösopimus viimeisteltävänä. - konsultti / Liuska-Kankaanpää 19. Riikin teollisuusalueen korttelit (C) Tavoite: Maanomistajan kaavamuutosanomukseen perustuen tutkitaan teollisuushallien laajentamismahdollisuuksia. Tarvittaessa laaditaan maankäyttösopimukset. Tilanne: Ei aloitettu. Käynnistyy vuoden 2010 lopussa. Lehtinen 20. Vaskio (C) Tavoite: Kaavan ajantasaistamisen lisäksi tutkitaan Vaskion täydennysrakentamismahdollisuuksia erityisesti kunnan maa-alueille. Tilanne: Tarkistettu luonnos tulossa nähtäville loppukeväästä Alhoke 21. Vartsalan talotehdas (B) Tavoite: Mahdollistaa kaavalla entisen talotehtaan rakennuksen muuttaminen asunto-, liike- ja toimistotiloiksi. Tilanne: Tulossa luonnoksena nähtäville alkuvuodesta Alhoke 22. Uusinummi (B) Tavoite: Pientalovaltaisen asuntoalueen kaavoittaminen Halikon keskustan osayleiskaavan mukaisesti. Työssä huomioidaan alueen merkittävät luontoarvot ja muinaismuistot sekä turvataan taajaman ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Tilanne: Tulossa luonnoksena uudelleen nähtäville alkuvuodesta konsultti / Koisti 23. Metsärinteen päiväkoti (A) Tavoite: Olemassa olevan päiväkodin sijainnin vahvistaminen kaavalla Tilanne: Uusi työ. Kaavan laatiminen käynnistyy vuoden 2011 alussa. - Lehtinen 31. Ranta-asemakaavan muutos Salmi II Tavoite: Rakennuspaikkojen uudelleensijoittelu. Tilanne: Tulossa luonnoksena nähtäville loppuvuodesta 2010 tai alkuvuodesta konsultti / yhteyshenkilönä Koisti 32. Vahaniemen ranta-asemakaava Tavoite: Kaavalla muodostuu pääosin omarantaisia lomara-kennuspaikkoja, joista osa on jo olemassa olevia, lisäksi kaa-van pohjoisosassa olevan maatilan alueelle sijoittuu n. 5 kpl vakinaiseen asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa Tilanne: mahdollisesti valmistuu loppuvuodesta 2010 tai alkuvuodesta konsultti / yhteyshenkilönä Koisti 33. Vanhatalon ranta-asemakaava Tavoite: Kaavalla tutkitaan alueen käyttöä loma-asumiseen ja vakituiseen asumiseen sekä maa- ja metsätalouteen. Tilanne: Työ käynnistymässä. - konsultti / yhteyshenkilönä Koisti KEHITTÄMISSUUNNITELMAT 34. Salon rautatieaseman- ympäristön kehittämissuunnitelma (B) Tavoite: Kehittämissuunnitelman tavoitteena on tuottaa keskustan osayleiskaavatyön pohjaksi vaihtoehtoisia ja uusia näköaloja avaavia suunnitteluratkaisuja alueen maankäytöstä. Tavoitteena on etsiä alueen käytölle kokonaisidea ja identiteetti, jotka tukevat Salon keskustan kehittämistä ja tulevia tarpeita pitkällä aikavälillä. Kehittämissuunnitelmassa tulee löytää keinot nivoa eri osa-alueet yhtenäiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Alueen käytössä tutkitaan mm. asumisen mahdollisuuksia, matkakeskuksen sijoittamista, taidemuseon laajennusta ja Saloran alueen muuttamista yrityspuistoksi. Tilanne: Kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistyi syksyllä syksyllä Työstä järjestetetään vuoden 2011 aikana yleisötilaisuus ja luonnoksia käsitellään lautakunnassa ja hallituksessa. konsultti / Eteläkoski 35. Entisen sokeritehtaan alueen kehittämissuunnitelma (B) Tavoite: Kehittämissuunnitelman tavoitteena on tutkia alueen maankäytön vaihtoehtoisia ratkaisuja. Sokeritehtaan ydinaluetta tutkitaan mm. kaukolämmöntuotantoon, polttolaitokseksi ja muuhun teolliseen toimintaan. Tilanne: Kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistyi syksyllä Työstä järjestetään vuoden 2011 aikana yleisötilaisuus ja luonnoksia käsitellään lautakunnassa ja hallituksessa. konsultti / Pennanen KAUPUNKISUUNNITTELUN YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki/ kaupunkisuunnittelu Hornintie Halikko kaupunkisuunnittelu@salo.fi OSASTOSIHTEERI Tuire Laakkio (02) KAUPUNKISUUNNITTELUJOHTAJA Jarmo Heimo (02) KESKUSTAYKSIKKÖ SALON JA HALIKON ASEMAKAAVOITETUT ALUEET KESKUSTAYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ Päivi Liuska-Kankaanpää (02) SUUNNITTELIJAT / ARKKITEHDIT Eveliina Eteläkoski (02) Leena Lehtinen (02) Tarja Pennanen (02) KAAVOITUSSIHTEERIT Jaana Haikonen (02) Ritva Luotio-Ylitalo (02) KEHYSALUEYKSIKKÖ HALIKON MAASEUTUALUEET, KIIKALA, KISKO, KUUSJO- KI, MUURLA, PERNIÖ, PERTTELI, SALON MAASEUTUALUEET, SUOMUSJÄRVI JA SÄRKISALO KEHYSALUEYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ Timo Alhoke (02) MAANKÄYTTÖINSINÖÖRIT Martti Halme (02) Hannu Koisti (02) KAAVOITUSSIHTEERI Anu Suur-Näkki (02) PAIKKATIETOASIAT Markus Kukkonen (02) Kaisa Utriainen (02) Valmisteltavien kaavojen osalta pyydämme ottamaan ensisijaisesti yhteyttä kaavan valmistelijaan (mainittu kunkin kaavan yhteydessä). Muissa asioissa ensisijaisesesti karttojen mukaisiin aluevastuuhenkilöihin. tiedotuslehti tiedotuslehti 7 MUURLASSA 24. Keskustan kortteli 42 (C) Tavoite: Solumuovitehtaan laajentamisen mahdollistaminen. Tilanne: Kaavan laatiminen käynnistetään uudelleen syksyllä Konsultti / Koisti PERNIÖSSÄ 25. Tullintie (C) Tavoite: Asemakaava muutetaan vastaamaan toteutunutta kiinteistöjaotusta ja rakentamistilannetta. Tilanne: Ei aloitettu. Käynnistyy loppuvuodesta Alhoke 26. Teijon teollisuusalue (A) Tavoite: Teijon alueen kehittäminen Teijo-Mathildedalin osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti varaamalla alueita asumiselle, teollisuudelle, palveluille, virkistykselle ja maa- ja metsätaloudelle. Asemakaavassa huomioidaan myös luonnonarvot ja rakennetun ympäristön suojelukohteet. Tilanne: Ehdotus oli nähtävillä syksyllä Tulee ehdotuksena uudelleen nähtäville alkuvuodesta konsultti / Alhoke 27. Aseman alue (C) Tavoite: Kaavan ajantasaistaminen. Kaavaalueen laajentamisella olemassa oleva rakennuskanta liitetään kunnallisteknisiin verkostoihin. Tilanne: Erillisselvitykset valmistumassa. Neuvottelu maanhankinnasta kesken. Kaavan laatiminen käynnistyy keväällä Alhoke 28. MeriteijoSki (C) Tavoite: Asumiseen / loma-asumiseen tarkoitetun kaava-alueen laajentaminen. Edellyttää maankäyttösopimuksen laatimista. Tilanne: Kaavahanke käynnistyy, kun maankäyttösopimus on laadittu. konsultti / Halme PERTTELISSÄ 29. Kaivolan Kuuskallio, Itäinen (C) Tavoite: Olemassa olevan tilanteen toteaminen, jotta alue voidaan liittää kunnallistekniikan verkostoon. Tilanne: Tulossa ehdotuksena nähtäville alkuvuodesta konsultti / Koisti RANTA-ASEMAKAAVAT ranta-asemakaavojen aikataulun määrittävät maanomistaja ja konsultti. 30. Hakopirtin ranta-asemakaava Tavoite: Osayleiskaavan rakennusoikeuden käytön tarkentaminen ranta-asemakaavalla. Tilanne: Tulossa ehdotuksena nähtäville alkuvuodesta konsultti / yhteyshenkilönä Alhoke kehittämissuunnitelmat (kohteet 34-35)

5 kiinteistö- ja mittauspalvelut KIINTEISTÖ- JA MITTAUSPALVELUIDEN YHTEYSTIEDOT tekninen toimi kiinteistö- ja mittauspalvelujen osasto Hornintie 2-4, Halikko KIINTEISTÖ- JA MIITAUSPALVELUIDEN JOHTAJA Ari Vainio (02) TONTTIPALVELUINSINÖÖRI Mikko Aaltonen (02) KIINTEISTÖINSINÖÖRI Hanna Heikkilä (02) PAIKKATIETOINSINÖÖRI Hannu Kurppa (02) MITTAUSTYÖPÄÄLLIKKÖ Marko Laiho (02) KAUPUNGIN TONTTITARJONTA kaavoituskatsauksen arvio tonttien riittävyydestä VARAUSTILANNE rakentamiskelpoiset tontit Teksti: mikko aaltonen kartta: kaisa utriainen TONTTIVARANTO kaavoitetut tontit RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN Kaavamääräykset ja rakennusjärjestys määrittelevät minkälaisen rakennuksen ja millaisilla ehdoilla rakennuspaikalle voi rakentaa. Rakennusjärjestyksen osoittamilla suunnittelutarvealuilla viranomainen harkitsee rakentamisen vaikutusta mm. ympäristöön, tiestöön, vesi- ja viemärijohtojen tarpeeseen. Tekstit: eeva koskinen kuvat: eeva koskinen Millainen tontti...sellainen rakennus Rakennusjärjestys, joka ohjaa varsinkin haja-asutusalueen rakentamista, löytyy osoitteesta rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki rakennusvalvontayksikkö Postiosoite: PL SALO Käyntiosoite: Halikon virastotalo Hornintie Halikko RAKENNUSVALVONNAN JOHTAJA Reima Rae (02) LUPANEUVONTA Rakentamiseen liittyvää tietoa lupaoppaasta sivulta Lomakkeiden ja työmaatarkastusten tilaus ym. asiakaspalvelu puh tai KARTTATILAUKSET tai: MAANKÄYTTÖSIHTEERI Leena Nikkanen (02) KIINTEISTÖ- JA MITTAUSOSASTON PALVELUT Kiinteistö- ja mittausosaston palvelut muodostuvat mm. maan hankinnasta, hallinnasta ja luovutukseen liittyvistä tehtävistä, erilaisten maastomittaustöiden tekemisestä, kiinteistörekisteri- ja yksityistieasioiden hoidosta sekä paikkatiedon ylläpitämisestä. Paikkatiedon näkyvimmät osat kuntalaisen näkökulmasta ovat kaupungin opaskartta sekä internetissä avattu Salon karttapalvelu, johon voi tutustua osoitteessa Lisäksi osasto vastaa kaupungin omistamien talousmetsien hoidosta. MITTAMIEHET MAASTOSSA Mittauspalveluyksikön tehtäviin kuuluu mm. rakennusten sijainnin merkintä, sijaintikatselmukset ja pohjakartan laadintaan liittyvät maastotyöt. Palveluita käytetään myös mm. kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvissä maastotöissä. Kirkkaan keltaisiin työasuihin sonnustautuneita kahden - kolmen miehen mittaryhmiä saattaa liikkua siis myös omalla pihallasi kun esim. asuinalueesi pohjakarttaa päivitetään. Tällaisista alueellisista projektiluonteisista töistä ilmoitetaan etukäteen mm. kaupunkitiedotteessa. Lisäksi työntekijöillä on aina mukanaan kuvalliset henkilökortit. YKSITYISTIET Kaupungin alueella on noin 700 yksityistierekisteriin merkittyä yksityistietä. Lisäksi on satoja ns. sopimusteitä. Mittausosaston toimenkuvaan kuuluu neuvonta yksityistieasioissa ja avustusten valmistelu. Lisäksi kunnan tielautakunnan toimitukset valmistellaan osastollamme. Vuoden 2010 aikana suurin uudistus oli päättää kunnossapitoavustuksille uudet, yhtenäiset periaatteet. Koonti avustusperiaatteista on lähetetty kaikille tietämillemme yksityisille teille tammikuussa varattavissa olevien rakennuskelpoisten tonttien sijoittuminen tonttien varausohjeet TONTTEJA RAKENTAMISEEN Tonttipalveluyksikkö vastaa myytävien ja vuokrattavien tonttien esittelystä ja luovuttamisesta asiakkaalle. Salon kaupungilla on tällä hetkellä vapaasti varattavissa noin 250 asuinrakennukselle tarkoitettua rakennuspaikkaa eri puolilla kaupunkia. Vuosittain kaupunki luovuttaa noin sata tonttia, ja tavoitteena on, että tonttitarjontaa on jatkuvasti noin kahden vuoden kysyntää vastaavasti. Uusimpana alueena vuoden 2010 alussa varattavaksi tuli Särkisalon Karhumäen asuinalueen tontit. Seuraavaksi uusia tontteja päästään varaamaan Muurlan keskustasta sekä Halikon Hirvikallion alueelta. Kaavoitettuja kaupungin omistamia rakentamattomia tontteja on vuoden 2010 lopussa noin 630 kpl eli noin 6 vuoden tarvetta vastaava määrä. Nykyinen tonttivaranto täyttää stragerian mukaisen viiden vuoden tonttivarantotavoitteen vuoden 2012 loppuun saakka. Vuodesta 2013 alkaen tulee kaupungin kaavoittaa tonttivarantoa noin 100 tontin verran lisää vuosittain. Tonttivarannon takaamiseksi kaupunki toteuttaa aktiivista maanhankintaa kaikilla yleiskaavojen mukaisilla kasvualueilla. Vuoden 2011 loppuun mennessä kaupungilla on ajantasaiset pohjakartat koko asemakaavoitetulta alueelta ja tiedossa olevilta laajennusalueilta. TONTIN VARAAMINEN Varattavana oleviin tontteihin voi parhaiten tutustua Halikon virastotalolla. Lisäksi netin uusiutuneiden karttasivujen avulla tontteihin tutustuminen käy aiempaa helpommin. Tontin varaamiseksi asiakkaan tulee palauttaa varauslomake osastollemme Halikon virastotalolle. Varaus on voimassa puoli vuotta. 400 varausmaksu hyvitetään, mikäli varaus johtaa tontin vuokraamiseen. Asiakkaalla on mahdollisuus teettää tarpeelliseksi katsomansa pohjatutkimukset tontilla jo varausaikana. Tontin ostaminen omaksi on mahdollista sen jälkeen, kun edellytetty rakentamisvelvoite on täytetty. Rakennuslupamenettely Rakentamista, laajentamista, muutostöitä, purkamista ym. rakennukseen tai tonttiin kohdistuvaa toimenpidettä varten tarvitaan lupa. Lupahakemuksen saa mm. tai tilaamalla puhelimitse Jo alkuvaiheessa kannattaa miettiä, perheen omien tarpeiden lisäksi, tulevan rakennuksen sopivuutta tontille. Ennakkosuunnitelmien esittäminen rakennusvalvonnassa ennen varsinaisten suunnitelmien tilaamista saattaa säästää aikaa ja suunnittelukustannuksia. Naapureille tiedottaminen on rakennusluvan edellytys, ja se antaa myös hyvän pohjan tulevalle rinnakkaiselolle. Lupahakemuksen liitteeksi tarvitaan hankkeesta ja rakennuspaikasta riippuen erilaisia selvityksiä. Kun lupahakemus on kirjattu luparekisteriin, pyydetään siihen tarvittavat lausunnot eri viranomaisilta, jonka jälkeen hakemuksia vielä mahdollisesti täydennetään tai korjataan. Lupapäätöksen jälkeen asianosaiset voivat vielä valittaa päätöksestä 14 vuorokauden sisällä. Rakennusluvan hinta vaihtelee hankkeen suuruudesta riippuen, hinta sisältää myös aloituskokouksen, erityispiirustusten hyväksymisen, työmaatarkastukset sekä loppukatselmuksen. TEKNINEN NEUVONTA Lupa-arkkitehti Annika Laine (02) Lupainsinööri Janne Lehto (02) Lupainsinööri Unto Lötjönen (02) Tarkastusinsinööri Vesa Korpela (02) Tarkastusrakennusmestari Veikko Nuuros (02) KORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUSASIAT Tarkastusinsinööri Timo Tammi (02) RAKENNUSLUPIA KOSKEVIEN PIIRUSTUSTEN ARKISTOINTI Arkistoija Marika Kontio (02) Ole itsesi naapuri Mieti, millaisena naapuri tai ohikulkija näkee pihasi. Tavarat, jotka kätkit varastosi seinän taakse, eivät välttämättä sulaudu naapurin perennapenkin loistoon. Et ehkä itsekään halua katsella naapurisi vastaavaa tavarakasaa. Raja-aidoista, rajan tuntumaan sijoitettavista leikkimökeistä, vesien johtamisesta yms. kannattaa keskustella naapurin kanssa jo heti ajatusvaiheessa. Viihtyisään asuinympäristöön vaikuttavat asukkaat itse omalla toiminnallaan ja yhteisesti keskustellen. Jos keskusteluyhteyttä ei synny tai yleinen etu vaatii, on mahdollista siirtää asia viranomaisten ratkaistavaksi. 8 tiedotuslehti tiedotuslehti 9

6 ympäristönsuojelu ympäristöterveydenhuolto YMPÄRISTÖNSUOJELUN YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki / ympäristötoimi Käyntiosoite Hornintie 2-4, Halikko Postiosoite PL 77, Salo ymparistotoimi@salo.fi YMPÄRISTÖTOIMENJOHTAJA Pirkko Paranko (02) TOIMISTO- JA LUPASIHTEERIT asiakirjojen vastaanotto, nähtävilläolot Taina Nurmi (02) Kirsti Porra (02) Pirkko Isoviita-Reiman (02) VASTUUHENKILÖT AIHEALUEITTAIN ENERGIATEHOKKUUS ympäristöinsinööri Janne Rainio (02) ympäristönsuojelutarkastaja Anne Kari-Nummi (02) JÄTEVEDET JA JÄTEHUOLTO jätevesien käsittely viemäriverkostoon kuulumattomilla kiinteistöillä, neuvonta ja lausunnot, jätehuollon valvonta ympäristöinsinööri Marja Rantanen (02) ympäristöinsinööri Janne Rainio (02) LUONNONSUOJELU luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkin rauhoitushakemukset, perinnemaisemat ympäristötoimenjohtaja Pirkko Paranko (02) ympäristönsuojelutarkastaja Anne Kari-Nummi (02) MAA-AINESASIAT maa-ainesluvat, valvonta ympäristöinsinööri Sirpa Sorsa (02) ympäristönsuojelutarkastaja Anne Kari-Nummi (02) ympäristösihteeri Pirjo Uusitalo (02) MAATALOUS ympäristöluvat, tarkastustoiminta, patterointi ilmoitukset, lausunnot ympäristösihteeri Pirjo Uusitalo (02) MELU JA MELUILMOITUKSET ympäristöinsinööri Sirpa Sorsa (02) ympäristönsuojelutarkastaja Hillevi Lehto (02) PILAANTUNEET MAAT ympäristönsuojelutarkastaja Hillevi Lehto (02) ympäristöinsinööri Janne Rainio (02) TEOLLISUUS JA YRITYKSET ympäristöluvat, tarkastustoiminta ympäristöinsinööri Janne Rainio (02) ympäristönsuojelutarkastaja Hillevi Lehto (02) ympäristöinsinööri Marja Rantanen (02) VESIASIAT ojitukset, ruoppausilmoitukset ympäristöinsinööri Sirpa Sorsa (02) ympäristösihteeri Pirjo Uusitalo (02) YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTA JA TARKKAILUTUTKIMUKSET ympäristönsuojelutarkastaja Hillevi Lehto (02) ympäristötoimenjohtaja Pirkko Paranko (02) SALO SÄÄSTÄÄ ENERGIAA Salon kaupunki liittyi uuteen kuntien energiatehokkuussopimukseen kaupunginhallituksen tekemällä päätöksellä tehdyn kuntaliitoksen myötä sopimukseen liittyivät Salon lisäksi Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa Suunnitelman toteutumista seuraa energiansäästötyöryhmä. Suunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa vuosittain. Asetettujen välitavoitteiden toteutuminen annetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Salon kaupunki on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä sekä levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kaupunki voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Alla lista esimerkeistä jo toimeenpannuista energiatehokkuustoimista: 1) Salon alueella tehdyt kiinteistöjen energiasäästötoimet ovat tuoneet lähtien lämmityksen osalta vuosittaisen 1,0 Me säästön verrattuna lämmityskustannuksiin vuonna ) Salon Kaupunki on sitoutunut 10% tuulisähköhankintaan Högsårasta ainakin asti 3) Vapon Salossa sijaitsevan kaukolämpölaitoksen polttoaineesta yli puolet on puuta ja turvetta. Alla on osoite Salon ympäristönsuojeluyksikön energia-sivuille, missä on lisätietoa energia-asioista. Salon ympäristönsuojeluyksikön nettisivujen sisältöä vaihdellaan kausittain tietoiskumaisesti. Myös esim. Motivan sivuilta (ks. osoite alta) löytyy paljon energiatietoa. energiansaasto/ Teksti: Janne rainio ja pirjo uusitalo valokuva: Jarmo Heimo energiatehokkuussuunnitelma vuosille HEVOSTALLIN PERUSTAMINEN Hevosharrastus on alueellamme kasvussa. Uusia talleja on syntynyt runsaasti ja tiedusteluja tallin perustamismahdollisuuksista tehdään viikoittain. Hevostalouden ympäristökuormitus voi olla paikallisesti huomattava. Hevostallin pitäjällä, yksityisellä harrastajalla tai yrittäjällä, saattaa olla käytössään toimintaan ja hevosmäärään nähden liian pieni maa-alue. Tallitoiminta vaatii ympärilleen riittävästi tilaa. Erityisesti taajamissa tilatarpeet ja riittävät suojaetäisyydet korostuvat. Lannan varastointi taivasalla ja hoitamattomat, kasvipeitteettömät ulkotarhat kuormittavat tallin ympäristöjä voimakkaasti. Asianmukainen ympäristö ja suojaalueet varmistavat hevosten hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä naapurisovun säilymisen. Uutta tallia suunniteltaessa on otettava huomioon rakennusteknisten asioiden lisäksi sijoituspaikan luonnonolosuhteet, maisemarakenne ja hankkeen ympäristövaikutukset. Tallitoimintaan liittyvissä ympäristönsuojeluasioissa valvontaviranomaisina toimivat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskus. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla on oltava ympäristölupa. Luvanvaraisuus on määritelty ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa (YSL ja YSA). Toiminnasta ei saa ai- heutua terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hevostalli vaatii ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 60 hevoselle tai ponille. Vähäisempääkin toimintaan on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Eläinsuojien haitallisia vaikutuksia voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vaatia poistamaan myös yksittäisillä määräyksillä. YSL:n nojalla säädetty nitraattiasetus sisältää lannan varastointia ja levitystä koskevia määräyksiä ja suosituksia sekä nitraattidirektiivin edellyttämät ns. hyvän maatalouskäytännön ohjeet. Asetus koskee kaikkia eläinsuojia, siis myös hevostalleja. Sen valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien tekeminen edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa. Lupa tarvitaan myös silloin, kun olemassa olevaan rakennukseen tehdään olennaisia muutoksia tai alkuperäistä käyttötarkoitusta muutetaan. Luvan myöntämisen edellytys on, että rakennus ja sen mukainen toiminta soveltuvat suunnitellulle paikalle. Tallihankkeen yhteydessä on otettava huomioon, että tallin toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvat aina myös lantavarasto ja ulkotarhat. Tietoa tallien perustamisesta ja hevosen pitoon liittyvistä asioista saa mm. seuraavista oppaista ja ohjeista: Hevostallien ympäristönsuojeluohje , ympäristöministeriön moniste, www. ymparisto.fi, Tallien toimintaympäristöt ja tilatarvevaatimukset, Hevostietokeskuksen julkaisuja 9, 2008, Hevostalousrakennusten rakennustekniset ja toiminnalliset vaatimukset, maa- ja metsätalousministeriön asetus 764/2009, julkisesti tuettava rakentaminen. ASUNNON TERVEYDELLISTEN OLOJEN VALVONTA Asuntojen ja julkisten sisätilojen puhtauden, lämpötilan, kosteuden, valon, melun ja säteilyn sekä muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu tiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Tupakan savu on myös merkittävä sisäilmaston terveyshaitta. Terveyshaittaa epäiltäessä tulee ensisijaisesti ottaa yhteys kiinteistön omistajaan tai tämän edustajaan (taloyhtiön isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja, vuokranantaja), joka on velvollinen selvittämään ongelman syytä ja korjaamaan epäkohdat. Esimerkiksi kosteusvauriot kannattaa korjata heti, jotta terveyshaittaa ei pääsisi syntymään. Kaupungineläinlääkärit huolehtivat eläinten terveyden- ja sairaudenhoidosta, eläinsuojelusta ja tarttuvien eläintautien vastustamistyöstä. He vastaavat osin myös elintarvikevalvontaan ja -hygieniaan ja ihmisen elinympäristön terveellisyyden valvontaan liittyvistä tehtävistä. Salon alueella työskentelee 4 kaupungineläinlääkäriä omilla vastaanotoillaan. Heidän työnsä sisältää potilastyötä vastaanotolla, sairaskäyntejä, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä tuotantoeläintiloilla ja erilaisia valvontatehtäviä. Lisäksi Salossa toimii yksi elintarvikehygieniaan erikoistunut kaupungineläinlääkäri ja eläinsuojeluun ja eläintautivalvontaan keskittyvä valvontaeläinlääkäri. Praktiikkaa tekevät eläinlääkärit hoitavat alueensa tuotantoeläimet maatilakäynneillä. Eläinlääkärien vastaanottotiloissa hoidetaan lemmikkieläimet, painottuen perusterveyden ja sairaudenhoitoon (mm. rokotukset, hammaskiven poistot, verinäytteet) ja pystytään suorittamaan tavanomaisimmat kirurgiset toimenpiteet (esim. haavan ompelut, kastraatiot). Eläinlääkintähuolto toimii 24 tuntia vuorokaudessa. Kaupungineläinlääkäreillä on oikeus periä virka-alueellaan antamastaan eläinlääkärinavusta ja todistuksesta eläimen omistajalta tai haltijalta Mikäli asunnon tai muun oleskelutilan omistaja ei perustelluista pyynnöistä huolimatta ryhdy tarvittaviin selvitys- ja korjaustoimiin, asukas voi ottaa yhteyttä terveystarkastajaan, joka tarkastaa, onko asunnossa terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta. Useissa tapauksissa on tarpeen ulkopuolisen asiantuntijan tekemä selvitys terveyshaitan löytämiseksi. Näytteenoton ja ulkopuolisen asiantuntijan käyttämisestä aiheutuvat kulut maksaa kiinteistön omistaja. Mikäli haitta todetaan, terveystarkastaja antaa neuvoja ja voi tarvittaessa kehottaa kiinteistön omistajan poistamaan terveyshaitan aiheuttajan esim. korjaamalla rakenteet. Mikäli kehotusta ei noudateta, voidaan asiasta tehdä terveydensuojeluviranomaisen korjausmääräys. Asunnon vaihtoon tai muutoin kuntoon liittyviä tarkastuksia ei terveysvalvonnassa tehdä. Terveystarkastajan suorittama tarkastus on maksuton, mutta terveystarkastajan jatkoselvittelyistä, kuten ilman ja materiaalien mikrobitutkimuksista peritään kustannuksia vastaava maksu. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TEHTÄVÄT Kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä siten, että sen asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan vastuulla olevat ympäristöterveydenhuollon tehtävät voidaan yleisesti jakaa seuraavasti: toiminnanharjoittajien ja kuntalaisten neuvonta ja ohjaus valvontakohteiden toimintaa koskevien ilmoitusten ja hakemusten käsittely ja niistä tehtävät päätökset (ennakkovalvonta) valvontakohteisiin suoritettavat tarkastukset sekä tarvittaessa näytteenotto ja tutkimukset (jälkivalvonta/suunnitelmallinen valvonta) Tekstit: sinikka koskinen ja tanja häkkinen valokuva: salon seudun kehittämiskeskus palkkiot ja kustannusten korvaukset kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisesti. Praktiikkaa tekevän eläinlääkärin päivä koostuu kiireellisistä sairasmatkoista ja ajanvarausperusteisista käynneistä tiloilla ja vastaanotolla. Eläinlääkärit työskentelevät ilman avustavaa hoitohenkilökuntaa, joten yhteydenotot (ajanvaraus, tiedustelut) toivotaan ajoitettavan aamuiselle puhelinajalle, joka on arkisin 8-9. Eläinlääkäripäivystys (yö ja viikonloppupäivystykset) on tarkoitettu kiireellisille sairastapauksille. Päivystysaikaan kaupungineläinlääkärit vastaavat hyötyeläinten kiireellisestä hoidosta. Pieneläimet hoidetaan päivystysaikana Turussa. lainsäädännön noudattamatta jättämisestä tai ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta johtuvien määräysten ja kieltojen, joita voidaan tehostaa pakkokeinoilla, antaminen lausuntojen antaminen esimerkiksi kaavaehdotuksista, ympäristö- ja rakennusluvista sekä niihin läheisesti liittyvät selvitykset varautuminen erityistilanteisiin Ympäristöterveydenhuollon yksikkö kuuluu lupaja valvontaosastoon ja on näin ollen rakennus- ja ympäristölautakunnan alainen yksikkö. Ympäristöterveydenhuolto jakaantuu terveysvalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon. YMPÄRISTÖTERVEYDENH. YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki / Ympäristöterveydenhuolto posti- ja käyntiosoite: Rummunlyöjänkatu 7 A Salo ymparistoterveydenhuolto@salo.fi YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTAJA Sinikka Koskinen (02) TOIMISTOSIHTEERI Toimisto, laskutus ja näytteiden vastaanotto Soile Blomqvist (02) Rummunlyöjänkatu 7 A, Salo ; fax. (02) TERVEYSVALVONTA Kokoontumis- ja majoitushuoneistot Ympäristöterv.huollonjohtaja Sinikka Koskinen (02) Laitoskeittiöt, koulut, päiväkodit, palvelutalot, myymälät, kioskit, elintarvikevarastot, elintarvikekuljetusajoneuvot Vs. terveystarkastaja (02) Ravintolat, uimarannat, tilapäinen myynti, yleisötilaisuudet, torit, leipomot, pitopalvelut Terveystarkastaja Marjo Härkönen (02) Ravintolat ja kahvilat, muut kuin Perniön ja Särkisalon vesiosuuskunnat, tuoteturvallisuusvalvonta, uima-altaat, yleiset saunat Vs. terveystarkastaja (02) Kampaamot, kauneushoitolat, pikaruokaravintolat ja grillit, huoltoasemien ravintolat Terveystarkastaja Margit Kullas (02) Toijantie 10, Toija Asunnontarkastukset, sisäilma, talousvesi, nikotiinivalmisteet, tupakkalain mukainen valvonta, kemikaalivalvonta, vihannestukut ja -pakkaamot, yleisten alueiden haittaeläimet Terveystarkastaja Erkki Virtanen (02) Vuorilinnantie 7, Perniö ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Hygienia-alan laitosten valvonta Vs. johtava hygieenikko Tanja Häkkinen (02) Perniö, Särkisalo alue Kaupungineläinlääkäri Riikka Nikula (02) Haarlantie 19, Perniö Salo, Halikko, Kuusjoki alue Kaupungineläinlääkäri Anne Partti (02) Puistokuja 2, Halikko Kiikala, Pertteli alue Kaupungineläinlääkäri Maarit Haveri (02) Kirkkotie 10, Kiikala Kisko, Muurla, Suomusjärvi alue Kaupungineläinlääkari Anna Nordström (02) Toijantie 10, Toija VARSINAIS-SUOMEN ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN PALVELUPUHELINNUMEROT Pieneläinpäivystys pieneläinklinikka Tuhatjalka Läntinen Pitkäkatu 17, Turku Hyötyeläinpäivystys Päivystysaika on arkisin klo ja viikonloppuna perjantaista klo 16 seuraavaan maanantaihin klo 08. Poikkeuspäivinä (arkipyhinä ja joulu- ja juhannusaattona), päivystys alkaa vastaavalla tavalla poikkeuspäivää edeltävänä päivänä klo 16 ja päättyy ensimmäisenä normaalina arkipäivänä klo 08. tiedotuslehti tiedotuslehti 11

7 yhdyskuntatekniset palvelut YHDYSKUNTATEKN. PALV. YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki / yhdyskuntatekniset palvelut Käyntiosoite Hornintie 2-4, Halikko Postiosoite PL 77, Salo YHDYSKUNTATEKNISTEN PALVELUIDEN JOHTAJA Petri Virtanen (02) SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ Risto Suomela (02) RAKENNUTTAMISPÄÄLLIKKÖ Markku Heikkilä (02) KATUMESTARI Kari Raita (02) KATUMESTARI Kari Kanerva (02) VIHERALUEPÄÄLLIKKÖ Tapio Järvinen (02) VIKAILMOITUKSET esim. sammuneet katulamput ja muut kiireettömät ilmoitukset: vikailmoitukset@salo.fi Kiinteistö-ja yhdyskuntatekniikan päivystys virka-ajan ulkopuolella puh. (044) INVESTOINTIOHJELMA 2011 SALON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Varsinais-Suomen Elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä Salon ja Someron kaupungit ovat laatineet vuonna 2010 liikenneturvallisuussuunnitelman Salon seudulle. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää katsauksen alueen liikenneturvallisuuden nykytilaan, toimenpideohjelman liikenneympäristön turvallisuusongelmien parantamiseksi sekä hallintokuntien liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat. kunnallistekniikan ja puistojen rakentaminen Kunnallistekniikka 1 Niinistönkadun saneeraus (Salo) Somerontien yritysalueen kunnallistekniikka 2 Metsäjaanun teollisuusalue (Salo) Metsäjaanun II 1.vaiheen kunnallistekniikan suunnittelu ja Metsäjaanunkadun rakentamisen jatkaminen 3 Satumaan katujärjestelyt (Salo) Helenanpihan katutöiden loppuunsaattaminen ja viimeistelytyöt 4 Muurlan jokivarren kunnallistekniikan rakentaminen (Muurla) 5 Hirvikallion kunnallistekniikan rakentaminen (Halikko) 6 Havun- ja Tehdaskadun jalkakäytävien saneeraus (Salo) kaupungintalon ympäristön katujen saneeraus Puistot 7 Viitannummen rantapuisto, Kivikirveenpuiston leikkipaikka 8 Helenanpiha (heikkokuntoiset puistot) 9 Pernämetsän-Somerikon leikkipaikka 10 Vaskion leikkipaikka 2 4 Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on onnettomuuksien määrän vähentäminen ja vakavuusasteen pienentäminen sekä koetun liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen kasvusta huolimatta. Liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia tai vaaralliseksi koettuja paikkoja on selvitetty onnettomuusanalyysin ja kuntalaiskyselyn avulla. Suunnitelman tavoitteena on ollut määritellä toimia, joiden avulla liikenneympäristön turvallisuutta voidaan parantaa. tieliikenteen henkilövahingot iän mukaan mopolla ja henkilöautossa vuosina 2004 ja 2009 Teksti ja kartat: Yhdyskuntateknisten palvelujen osasto Teksti: yhdyskuntateknisten palveluiden osasto kaavio: liikenneturva Salon seudun liikenneturvallisuusvisiot Salon ja Someron liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Turvallisessa ja viihtyisässä liikenneympäristössä liikkuvat noudattavat liikennesääntöjä ja huomioivat muut kulkijat. Asukasmäärään suhteutettuna Salon seudulla tapahtuu 60% enemmän onnettomuuksia kuin koko Suomessa keskimäärin ja 10% enemmän kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Henkilövahinkoon eli kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtuu Salon seudulla asukasmäärään suhteutettuna 10% enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin ja 6% enemmän kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Mopo-onnettomuuksien määrä on lisääntynyt nopeasti mopoilun yleistyessä. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu maanteillä (71%). Jalankulun, pyöräilyn ja mopoilun henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tapahtuivat useammin kaduilla (55%). Kuitenkin kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tapahtuivat maanteillä. Henkilövahinkoon johtaneista kevyen liikenteen onnettomuuksista 3/4 tapahtui väylillä joilla nopeusrajoitus oli vähintään 50 km/h. Liikenneonnettomuuksia tapahtuu ikäluokan kokoon suhteutettuna eniten vuotiaille nuorille. Nuorten onnettomuudet ovat myös vakavampia kuin aikuisilla. Auto-onnettomuuksissa on mukana poikkeuksellisen paljon myös 16- ja 17-vuotiaita mahdollisesti uusien kuljettajien matkustajina KATUALUEEN HOITOVASTUU talvikunnossapito Talvikunnossapidon tarkoituksena on pitää kadut ja jalkakäytävät liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä käyttökunnossa talvella. Kunnossapitotehtävät ja -velvollisuudet Talvikunnossapitoon kuuluu lumen poistaminen ja liukkauden torjunta ajoradoilla ja jalkakäytävillä. Talvikunnossapitoon kuluu myös kadun pinnan pitäminen käyttökunnossa, jään poistaminen, liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistaminen keväällä ja katuojien, sadevesikourujen sekä -kaivojen toimintakuntoisena pitäminen. Talvikunnossapito kuuluu osittain kaupungille ja osittain kadun varrella olevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille.kunnossapitotyöt tehdään katuluokituksen aikatavoitteiden ja olosuhdemääräysten mukaisesti ja töissä noudatetaan lakia: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. SALON KAUPUNGIN MATONPESUPAIKAT Halikko Kirkonkylä, Munaojankuja 22 Vaskio, Nuohoojankuja 27 Vartsala, venelaituri, Kaninkolantie 463 Kiikala Suomusjärventie 81 Kisko Toija, Rantatie 13 Kuusjoki Jätevedenpuhdistamo, Vilhelmintie 5 Muurla Kunnanvarasto, Kaukolantie 55 Perniö Kirkonkylä, Joutnantie 45 Tontin omistajan/haltijan velvollisuutena on: huolehtia tonttiliittymään kertyneen aurausvallin poistosta poistaa kiinteistön kohdalta olevalta katukaistalta lumi siellä olevien laitteiden kuten postilaatikoiden,aitojen jne luota. puhdistaa katuoja ja sadevesikouru, liittymärummun aukipitäminen. huolehtia tonttinsa kohdalla olevan jalkakäytävän talvikunnossapidosta. Kunnan velvollisuutena on: huolehtia katujen,kevyenliikenteen väylien ja omien jalkakäytävien talvikunnossapitotehtävistä eli aurauksista,liukkaudentorjunnasta ja lumen poiskuljetuksista. Teijo, jätevedenpuhdistamo, Villniementie Pertteli Kaivola, jätevedenpudistamo, Pappilantie 61 Salo Jätevedenpuhdistamo, Satamakatu 33 Suomusjärvi Jätevedenpuhdistamo, Kurkelantie Särkisalo Kirkonkylä, Ankkuritie 3 Vikailmoitukset ja muut matonpesupaikkaa koskevat yhteydenotot yhdyskuntateknisten palvelujen osastolle numeroon (02) yhdyskuntatekniset palvelut Kesäkunnossapidon tarkoituksena on pitää katurakenteet ja päällyste liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä käyttökunnossa. Kunnossa- ja puhtaanapitolaki määrää yleiseen käyttöön luovutettujen katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuksien jakautumisesta kunnan ja tontinomistajan välillä. Tontinhaltijan velvollisuutena on: vastata tontille johtavan kulkutien (tonttiliittymän) kunnossapidosta viipymättä ilmoitettava kaupungille tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista päällysteen rikkoutumisista, kuopista ja muista vastaavista puutteista kadun sillä osalla, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana sekä ryhdyttävä tarvittaviin väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi. huolehtia kadun puhtaanapidosta (roskat) kadun puoliväliin saakka. Kunnan velvollisuutena on: vastata kadun rakenteiden kunnossapidosta, kuluneen päällysteen uusimisesta ja vaurioiden korjaamisesta tehdä kuivatuksen kannalta tarpeelliset ojitus- ja rumputyöt vastata sorateiden pinnantasauksesta ja pölynsidonnasta sekä katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja tiemerkintöjen sekä muiden vastaavien laitteiden kunnossapito. PUHTAANAPITO Teksti: yhdyskuntateknisten palveluiden osasto kaavio: ympäristöministeriö / kuntaliitto kesäkunnossapito Tontinhaltijan velvollisuutena on: yleiseen käyttöön luovutetun kadun puhtaanapito tontinrajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin etäisyydelle. Puhtaanapitoon kuuluu kadulle kertyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden poistaminen katualueelta. tontin rajasta enintään 3 metrin etäisyydelle ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan rakentamattoman viherkaistan ja ojan puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. viherkaistan ollessa leveämpi kuin kolme metriä, pitää katualue puhtaana enintään 24 metrin etäisyydelle tontinrajasta. Tontinhaltijalla ei tällöin ole puhtaanapitovelvollisuutta viherkaistan osalta. Kunnan velvollisuutena on: katualueella olevien kaupungin tekemien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja tiemerkintöjen sekä muiden vastaavien laitteiden kunnossapito. VENEPAIKAT Salon kaupungilla on venepaikkoja Salonjoessa 66 kpl Vuohensaaressa 18 kpl Kokkilassa 25 kpl Vartsalassa 50 kpl Teijolla 9 kpl Vuohensaarentien varressa on veneiden vesillelaskupaikka ja pieni alue veneiden talvisäilytykseen. Venepaikat vuokrataan vuosittain. Vuokrausta hoitaa varikolla varikkopäällikkö Pekka Iltanen (02) tai toimistosihteeri Onerva Korpela (02) Venepaikasta peritään vuokraa Salonjoessa 65,57 euroa ja muualla olevista 118,85 euroa, hintoihin lisätään arvonlisävero. 12 tiedotuslehti tiedotuslehti 13

8 liikelaitos Salon kaukolämpö ja liikelaitos Salon vesi Rouskis Oy LIIKELAITOSTEN YHTEYSTIEDOT LIIKELAITOS SALO VESI Asiakaspalvelu toimii osoitteessa Satamakatu 9, Salo. TOIMITUSJOHTAJA Alpo Pauna (02) LIITTYMISASIAT, VEDEN LAATU Vesilaitospäällikkö Kalle Virtanen (02) VESIJOHTOVERKOSTOT, TYÖTILAUKSET Verkostopäällikkö Jarkko Niemi (02) VESILAITOKSEN TEKNIIKKA Vesilaitosesimies Heikki Talviniemi (02) LIITTYMISSOPIMUKSET JA LASKUTUSASIAT Vesihuoltosihteeri Riitta-Liisa Leino (02) OSTOLASKUT JA LASKUTUSASIAT Toimistosihteeri Anne Liukkonen (02) ASIANHALLINTA JA LASKUTUSASIAT Toimistosihteeri Sirpa Tammisto (02) VIEMÄRILAITOSTOIMINTA Satamakatu 33, Salo Viemärilaitospäällikkö Jyrki Toivonen (02) VIEMÄRILIITTYMISASIAT Kunnossapitopäällikkö Harri Heinonen (02) Harri Heinosen palveluajat ovat Satamakatu 9:ssä tiistaina kello ja torstaina kello VESIHUOLLON VASTUUPÄIVYSTYS (24h) LIIKELAITOS SALON KAUKOLÄMPÖ Käyntiosoite: Satamakatu 9, Salo Postiosoite: PL 77, Salo TOIMITUSJOHTAJA Alpo Pauna LAITOKSEN TOIMINNAN JOHTAMINEN, ENERGIAN HAN- KINTA JA JAKELU, RAKENNUTTAMINEN, SOPIMUSASIAT JA MARKKINOINTI Kaukolämpöpäällikkö Seppo Tukia (02) KAUKOLÄMPÖVERKOSTON SUUNNITTELU, TARKASTUKSET Suunnittelupäällikkö Jyrki Siimesvaara (02) ASIAKASPALVELU JA LASKUTUS Kaukolämpösihteeri Anni Näreoja (02) LÄMPÖKESKUKSET, KULUTUSMITTARIT, ASENNUSTYÖT Kaukolämpöesimies Kalevi Tuomi (044) KAUKOLÄMMÖN PÄIVYSTYS (24h) LIIKELAITOKSET Salon vesi ja Salon kaukolämpö Kaupungin organisaatioon perustettiin kaksi liikelaitosta: Salon Vesi ja Salon Kaukolämpö. Liikelaitokset tuottavat palveluja asiakkailleen ja perivät niistä aiheutuvat kustannukset asiakkailtaan erilaisten maksujen muodossa. Verovaroja ei käytetä liikelaitosten tukemiseen. Kaupunginvaltuusto antaa liikelaitoksille vuosittain taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Liikelaitoksia valvovat johtokunnat. Liikelaitos Salon Vesi Kaupungin puhdasvesihuolto perustuu pohjaveden käyttöön. On selvää, että tulevaisuudessakin koko kaupungin puhdasvesihuolto hoidetaan pohjaveden osalta. Kaupungin alueella on yli 40 pohjavesialuetta. Saatava vedenlaatu on poikkeuksetta erinomaista. Vesilaitoksen myynti asiakkaille vuodessa on 2,8 milj.m3 eli 7700 m3/vrk. Kunnallisen puhdasvesihuollon piirissä on asukasta. Puhdasvesihuollon tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että asiakkaille on puhdasta vettä riittävät määrät nyt ja tulevaisuudessa, sekä varmistaa veden laadun korkea taso. Vesihuollon toinen osa viemärilaitos huolehtii jätevesien johtamisesta viemäriverkoston avulla ja jätevesien puhdistamisesta. Kaupungin alueella on 8 jätevedenpuhdistamoa. Suurin puhdistamo on Salon keskusjätevedenpuhdistamo, mihin tulevat Salon keskusta-alueen, Halikon, Perttelin, Kiikalan ja Suomusjärven alueiden jätevedet. Tulevaisuudessa on tarkoitus tänne keskittää mahdollisimman laajasti koko kaupungin jätevesien puhdistus. Suuressa keskuspuhdistamossa jätevesien puhdistusaste saadaan paremmaksi. Ympäristölupaviranomaisten puhdistusvaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Puhdistusvaatimukset on mahdollista saavuttaa myös tulevaisuudessa keskuspuhdistamon avulla. Uusi jätevesien lupa-anomus on aluehallintoviranomaisten käsittelyssä. Puhdistusvaatimustasot edellyttävät noin 95 %:n puhdistustehoa. Kunnallisen viemäriverkon piirissä on tällä hetkellä asukasta. Liikelaitos Salon Veden kustannukset muodostuvat laitosten ja verkostojen päivittämisestä, käyttömenoista sekä pääomamenoista seuraavasti: Käyttömenot Pääomamenot/-poistot Korvaus kaupungille (2 %) 3,9 milj. euroa 3,2 milj. euroa 0,8 milj. euroa Yhteensä 7,9 milj. euroa (alv 0 %) Kaikki yo. menot peritään asiakkailta käyttömaksuilla, joita ovat kulutus-, perus- ja liittymismaksut. Liikelaitoksen saneeraus- ja uusinvestoinnit ovat noin 3,0 milj. euroa vuodessa. Henkilökuntaa Salon Vedessä on 32. Liikelaitos Salon Kaukolämpö Kaukolämpö toiminta alkoi Salossa vuonna Kaukolämpö tuli Saloon väittelyjen saattelemana, vaikka sen järkevyys periaatteessa myönnettiin. Tärkein huolenaihe oli tietenkin raha ja päätöstä tehtäessä kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ponnen, että toiminnan tulee olla pitkällä tähtäimellä itsensä kannattavaa. Tähän tavoitteeseen on myös päästy sen jälkeen, kun kaukolämpöverkko alkoi laajentua luvun puolenvälin jälkeen. Itsekannattavuus tarkoittaa sitä, että lämmön käyttäjät kustantavat kaikki kaukolämpötoiminnasta aiheutuvat kustannukset, eikä siihen sijoiteta verovaroja. Em. periaate korostuu entisestään, kun alkaen kaukolämpöä varten perustettiin Liikelaitos Salon Kaukolämpö. Nykyään pääosa (90 %) salolaisten käyttämästä kaukolämmöstä tehdään Vapo Oy:n voimalaitoksessa. Yhteistyö alkoi jo vuonna Kesäaikaisen lämmön kaupunki tuottaa itse, samoin kaupunki huolehtii tarvittavan vara- ja huippulämmön tuotannosta omilla ns. siirrettävillä lämpökeskuksilla alkaen kaukolämpölaitokseen liitettiin Perniön ja Perttelin alueiden kaukolämpölaitokset. Liikelaitos Salon Kaukolämmön osalta voidaan esittää seuraava yhteenveto: Liikevaihto 12.0 milj. euroa (alv 23 %) Kaukolämmön keskihinta 6,7 snt / kwh Kaukolämpöverkon pituus 90 km Myyty energia 186 GWh Verkon piirissä asukasta Lämmitettävää tilaa 6,2 milj m3 Kaukolämpöverkkojen lukumäärä 3 kpl Henkilökunta 8 henk. Lämmön jakelun osuudet: - Asuintalot 49 % - Teollisuus 17 % - Liikerakennukset 13 % - Sairaalat, koulut yms. 21 % Tekstit: alpo pauna kuva: kalevi tuomi Kaukolämpö on ympäristöystävällinen ja energiatehokas lämmön ja sähkön tuotantotapa, jossa eri polttoaineiden energiasisältö hyödynnetään noin 90 %:sti. Samasta polttoainemäärästä voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä enemmän kuin sähköä yksistään. Salon kaukolämpölaitos on edelläkävijä ilmastomuutoksen torjunnassa. Kaukolämmön avulla tuotetaan jo noin 70 % kaukolämmöstä muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla. Kaukolämpötoiminta on laajentunut voimakkaasti viime vuosina, esim. tarvittava lämpötehon kasvu vuonna 2010 on noin 5 %. Lähivuosille ennustetaan myös tasaista kasvua. Em. johdosta Liikelaitos Salon Kaukolämpö on uuden edessä eli liikelaitos joutuu selvittämään lisälämmön tuotantovaihtoehtoja. TOIMIVA JÄTEHUOLTO ON YHTEISTYÖTÄ Jätehuolto on monen eri tahon yhteistyötä. Lyhyesti sanottuna kunta päättää, Rouskis järjestää ja asukas käyttää. Jätehuollon kokonaisuudessa tärkeässä roolissa ovat myös jätteenkuljettajat ja jatkokäsittelijät. Lisäksi yhteistyötä tehdään eri toimijoiden, kuten valtion viranomaisten, oppilaitosten, toisten jätelaitosten, yhdistysten ja muiden yritysten kanssa. Kiristyvä lainsäädäntö luo omat haasteensa jätehuollon kentälle. Rouskis - jätehuollon järjestäjä ja kehittäjä Rouskis tarjoaa kaikille alueen asukkaille monipuolisia jätehuoltopalveluita. Rouskis neuvoo ja tiedottaa jätehuoltoasioissa, vastaanottaa jätteitä Salon, Paimion, Kemiönsaaren ja Perniön jäteasemilla, ylläpitää hyötyjätepisteverkostoa kotitalouksille, järjestää ongelmajätteiden keräyksen ja hoitaa alueen yhteistä kaatopaikkaa Korvenmäen jäteasemalla. Lisäksi Rouskis pitää rekisteriä asukkaiden jätehuoltosopimusten seuraamiseksi. Rouskiksen tehtävänä on myös olla selvillä lainsäädännön muutoksista ja kehittää toiminta-alueen jätehuoltoa lakien edellyttämään suuntaan. Rouskiksen kehitystyön taustalla ovat valtakunnalliset tavoitteet, jotka tähtäävät materiaalikierrätyksen ja energiahyödyntämisen lisäämiseen. Tavoitteiden mukaan kotitalouksissa syntyvien paperin, kartongin, lasin ja metallin kierrätystä tulisi lisätä. Energiahyödyntämisen lisääminen tarkoittaa näillä näkymin sitä, että sekajäte poltetaan jätevoimalassa. Asukas ei muutosta juuri huomaa. Jäteauto kuljettaa keräämänsä sekajätteet kaatopaikan sijaan jätevoimalaan. Taloudellisen ja ympäristöystävällisen käsittelyvaihtoehdon löytäminen vaatii Rouskiksen oman selvitystyön lisäksi ulkopuolista konsultointiapua. Valmistumassa olevaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan ovat myös asukkaat voineet vaikuttaa. Energiahyödyntämiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus on tarkistusta vaille valmis. Hankekokonaisuudessa arvioitavana ovat jätevoimala, biokaasulaitos, kierrätyspolttoainetta valmistava laitos sekä kaatopaikkojen laajennusalueet. Hankkeiden toteutuminen monipuolistaisi jätteiden käsittelymahdollisuuksia. Paikallinen käsittely lyhentäisi jätteiden kuljetusmatkoja ja myös taloudellinen hyöty jäisi omalle alueelle. Asukas - jätehuollon palveluiden käyttäjä Asukkaalla on tärkeä rooli jätehuollon palveluiden käyttäjänä. Rouskiksen tarjoamat palvelut ovat kaikkien alueen asukkaiden käytössä. Asukas voi viedä hyötyjätepisteille paperia, lasia ja metallia. Joillakin pisteillä on astia myös keräyskartongille. Alueen neljä jäteasemaa ottavat vastaan kaikenlaista jätettä, kuten rakennusjätettä, käyttökelvottomia huonekaluja, rikkinäisiä kodinkoneita ja muuta elektroniikkaromua sekä ongelmajätteitä. Teksti: Katariina humalamäki kuva: arto mäkinen R ouskis on kuntaomisteinen jätehuoltoyhtiö, joka toteuttaa laissa määriteltyjä jätehuoltotehtäviä omistajakuntien puolesta. Rouskiksen vastuulla on asumisen ja julkisen toiminnan jätehuolto. Yhtiön omistavat Salo, Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo. Palvelujen tuottamiseen ei käytetä verorahoja, vaan jätehuollon kustannukset katetaan jätteenkäsittelymaksuilla. Kaikilla asuinkiinteistöillä tulee olla sekajäteastia lajittelun jälkeen jäljelle jäävälle kotitalousjätteelle. Salossa sekajäteastian tyhjentämisestä sovitaan asuinpaikasta riippuen joko yksityisen jätteenkuljetusyrityksen tai Rouskiksen kanssa. Entisten Salon, Halikon, Kiikalan, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin ja Suomusjärven kuntien alueella asuvat tekevät sopimuksen yksityisen kuljetusyrittäjän kanssa. Salon Kiskossa ja Särkisalossa asukas tilaa tyhjennyspalvelut suoraan Rouskiksesta. Kunta - valvova viranomainen Jätehuollon tehtäväkenttä käsittää palvelu-, viranomais- ja valvontatehtäviä. Kunnat ovat antaneet jätehuollon palvelutehtävät Rouskiksen hoidettavaksi. Kuntien vastuulle jäävät jätehuollon viranomais- ja valvontatehtävät, joita kunnat eivät voi siirtää yhtiölle. Kunta muun muassa päättää jätetaksoista ja käsittelee jätemaksuja koskevat muistutukset. Kunta seuraa, että kaikki alueen asukkaat ovat järjestetyn jätehuollon piirissä ja valvoo jätehuoltomääräysten noudattamista. Kaikista jätehuoltoon liittyvistä väärinkäytöksistä, esimerkiksi ympäristön roskaantumistapauksista, tuleekin ottaa yhteyttä kuntaan. Kuntien ja Rouskiksen välinen työnjako on määritelty tarkemmin valtuuston hyväksymässä jätepoliittisessa ohjelmassa. Ohjelmaa päivitetään parhaillaan Rouskiksen ja omistajakuntien yhteistyönä. Tulevissa kokouksissa mietitään, millaiseen palvelutasoon kuntalaisten jätehuollossa tulevaisuudessa pyritään. Asukkaat voivat vaikuttaa käynnissä olevaan jätepoliittisen ohjelman päivitystyöhön antamalla palautetta Rouskiksen kotisivujen kautta sekä osallistumalla syksyllä järjestettävään yleisötilaisuuteen. Uusi jätepoliittinen ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden aikana. Lisätietoja ROUSKIKSEN YHTEYSTIEDOT ROUSKIS OY Helsingintie 541, Salo Toimisto ma-to klo 8-16, pe klo Keskus puh. (02) Faksi (02) Jäteneuvonta puh. (02) rouskis@rouskis.fi jateneuvonta@rouskis.fi asiakasrekisteri@rouskis.fi (os.muutokset ja tyhjennykset) KORVENMÄEN JÄTEASEMA Helsingintie 541, Salo Ma klo 7-19, ti-pe 7-17 Lisäksi pienille jäte-erille huhti-lokakuussa parittomien viikkojen lauantait klo 9-12 Jätteen vastaanotto puh. (02) vaaka@rouskis.fi KEMIÖNSAAREN PIENJÄTEASEMA Storkärrintie 73, Genböle To klo Uudet aukioloajat alkaen: to klo Lisäksi huhti-lokakuussa ma klo sekä parillisten viikkojen lauantait klo 9-11 PAIMION PIENJÄTEASEMA Muurassuontie 4, Rivonmäki Ti klo 13-19, ke klo 9-13 sekä huhti-lokakuussa parillisten viikkojen lauantait klo PERNIÖN PIENJÄTEASEMA Katajarannantie 7 (jätevedenpuhdistamo) Ke klo ROUSKIKSEN PALVELUT JÄTENEUVONTA JA TIEDOTUS Oppaita ja lajitteluohjeita Neuvontatilaisuudet jäteasemalla tai tilaajan luona Lainattavia jäteaiheisia materiaaleja Yrityksille jätehuoltoselvityksiä HYÖTYJÄTEPISTEET Kotitalouksille yli 70 hyötyjätepistettä Astiat paperille, pienmetallille ja lasille sekä joissakin pisteissä kartongille JÄTTEIDEN VASTAANOTTO JÄTEASEMILLA Korvenmäen jäteasema, Salo Paimion, Kemiönsaaren ja Perniön pienjäteasemat JÄTTEIDEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden toimittaminen jatkokäsittelyyn Jätteiden turvallinen loppusijoitus Pilaantuneiden maiden käsittely Biokaasuvoimala kaatopaikkakaasun hyödyntämiseen KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Kuljetusten kilpailuttaminen asukkaiden ja julkisen toiminnan puolesta Asiakastietojen ylläpito kiinteistötieto-ohjelmassa Jätteiden keräys ja kuljetus suoraan kiinteistöiltä tai sekajätteen keräys ja kuljetus yhteisistä aluekeräysastioista Jätteiden keräys ja kuljetus yritysasiakkailta JÄTTEIDEN NOUTOPALVELU Yksittäisten jäte-erien nouto suoraan asiakkaalta Tietoturvamateriaalin nouto ja toimittaminen tuhottavaksi Lääkejätteiden nouto apteekeista ja toimittaminen käsittelyyn Kunnissa kiertävät jätekeräykset MYYNTI JA VUOKRAUS Jäteastioiden ja kompostoreiden myynti Jäteastioiden ja vaihtolavojen vuokraus tiedotuslehti tiedotuslehti 15

9 tilapalvelut TILAPALVELUIDEN YHTEYSTIEDOT tekninen virasto käyntiosoite: Hornintie 2-4, Halikko postiosoite: PL 77, Salo TILAPALVELUJOHTAJA Harri Elomaa (02) KAUPUNGIN TekstiT: talonsuunnitteluyksikkö kuvat: SALON KAUPUNKI / TILAPALVELUT RAKENNUSHANKKEET Tilapalvelut hallinnoi ja ylläpitää kaupungin omistamia julkisia rakennuksia sekä rakennuttaa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeita. Kaupungintalo Kaupungintalo rakenteilla Kaupungin hallinnon tilatarpeiden kasvaessa eri yksiköitä on sijoitettu kaupungin hallussa oleviin vanhoihin rakennuksiin tai hankittu vuokratiloja yksityisiltä markkinoilta. Hajallaan olevat tilat ovat heikentäneet asiakaspalvelua, tuoneet tarpeetonta tehottomuutta eri hallintoyksiköiden väliseen yhteistyöhön ja aiheuttaneet huomattavia vuokraja ylläpitokuluja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2009 talousarvion vuodelle 2010, johon sisältyi myös määräraha uuden kaupungintalon rakentamiseen. Rakennustyöt alkoivat maaliskuussa Rakennus on valmis syksyllä 2011 ja otetaan käyttöön loka-marraskuussa Hermannin koulun peruskorjaus valmistuu kesään mennessä Koulutilojen peruskorjausurakat käynnistyivät syyskuussa Rakennustyöt ovat edenneet toteutuksen 2. vaiheeseen aikataulussaan. Koko remontin ajan noin puolet koulun tiloista on ollut opetuskäytössä. Kaikkiin koulun tiloihin on tehty perusteellinen kunnostus: vesi- ja viemärijohdot uusittu samoin sähköjärjestelmät. Koulun ilmanvaihtojärjestelmät on rakennettu kokonaan uudelleen. Pääsisäänkäynnin yhteyteen on rakennettu hissi ja kaikki luokkatilat on uusittu täysin. Pihaalueelle on rakennettu uusi teknisen työn opetusrakennus ja välituntipiha istutuksineen on kunnostettu. Koko hanke valmistuu kesään mennessä, joten syyslukukausi voidaan aloittaa täysin uusituissa tiloissa. Lastensuojelun monipalveluyksikön uudisrakennus Lastensuojelun monipalveluyksikön uudisrakennus Ollikkalan koulu peruskorjataan Hermannin koulu Ollikkalan koulu Kevään 2011 aikana käynnistyy lastensuojelun monipalveluyksikön rakentaminen. Kerrosalaltaan 500 m2:n puurakenteinen uudisrakennus valmistuu vuoden 2011 aikana Moision kaupunginosaan (Anjalankatu 13). Rakennukseen tulee tiloja lastensuojelun ja perhekuntoutuksen käyttöön. Ollikkalan koulu on laajan peruskorjauksen tarpeessa. Vuonna 1979 valmistunut koulurakennus ei ole vuosien saatossa saanut osakseen peruskiinteistönhuoltoa kattavampia korjaus- ja perusparannustoimenpiteitä. Rakennus korjataan kattavasti aina ulkoseinärakenteita myöten. Rakennuksessa toimii jatkossakin päiväkoti, kuntosali ja nuorisotilat. Hankkeen rakennussuunnittelu on käynnistynyt ja varsinaiset rakennustyöt alkavat vuonna TekstiT: talonsuunnitteluyksikkö kuvat: SALON KAUPUNKI / TILAPALVELUT KAUPUNKI MYY KIINTEISTÖJÄ Kymmenen Salon seudun kuntaa yhdistyi uudeksi Salon kaupungiksi vuoden 2009 alussa. Toimintojen yhteensovittamisesta johtuen osa uuden kunnan omistamista kiinteistöistä on mahdollista myydä. Myytäväksi on tulossa mm. vanhoja kouluja, asuinrakennuksia ja vapaa-ajan kohteita. Kuluvan vuoden aikana myyntikohteiden tarkempi määrittely täsmentyy. Lisätietoja asiasta voi tiedustella tilapalveluiden isännöintitoimistosta p. (02) , Kalevi Paarma, isännöitsijä. Tämän julkaisun kuvissa on esitetty joitakin esimerkkejä jo myytävistä kohteista, lisää kohteita on tulossa myyntiin myöhemmin. 1 Inkereen koulu osoite: Opintie 1, Pertteli kivirakenteinen rakennusala 413 m2, kerrosala 896 m2, huoneistoala 1192 m2 + asunnot 2 h + k 55 m2, 1 h+ k 33,5 m2 ja 1 h + k 34 m2, tilavuus 4336 m3 lisäksi wc-rakennus ja talousrakennukset 2 Ylikulman koulu osoite: Ylikulmantie 730, Kanunki puurakenteinen kouluosan huoneistoala 1038 m2, asunto 58 m2, tilavuus 3394 m tiedotuslehti