Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille

Transkriptio

1 Kohti uutta liikennepolitiikkaa Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin -seminaari Marko Forsblom

2

3 Uusi liikennepolitiikka vastaa haasteisiin ja hyödyntää mahdollisuudet Automaattinen liikenne Virtuaaliläsnäolo Ympäristöhaasteet Globaalin talouden painopisteiden muutokset Verkkokauppa Elinkeinoelämän rakennemuutos Suomessa Auton omistamattomuus, pyöräilybuumi Yhä kiihtyvä muutostahti Työnteon uudet muodot Väestön ikääntyminen Uudet kuljetusreitit Tiedon avautuminen Niukat resurssit Edistynyt teknologia ja sen varaan syntyvät palvelut Big data

4 Hallituskauden keskeiset strategiaprojektit Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva liikenneverkon luokittelu Toimenpiteet Uuden liikennepolitiikan jalkauttaminen Palvelutason määrittelyyn perustuvan liikennepolitiikan välineet ja menettelytavat Liikennejärjestelmän tila Suunnittelu- ja hankintamenettelyjen kehittäminen Vaikuttavuustarkastelujen uudistaminen ja kehittäminen Ennakointimenettelyjen kehittäminen Liikenteen hinnoittelu, verot ja maksut Ollilan työryhmä liikenteen verojen ja maksujen kokonaistarkastelu Meriliikennestrategia rinnakkaisprojektina väylämaksujen uudistaminen Saaristoliikenteen palvelutaso Hallitusohje l ma Lentoliikennestrategia Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet julkisin varoin toteuttavien henkilökuljetusten kehittäminen yhteentoimiva joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmä liikennemarkkinoiden kokonaistarkastelu rahoituksen kehittäminen Ympäristöstrategia Liikenteen älystrategia

5 Uusi liikennepolitiikka ja liikenteen toisen sukupolven älystrategia Älyliikenteen vahvistuminen liikennepolitiikan keskiössä älyliikenne olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Keskeisenä ajatuksena on nykyisten väylien käytön tehostaminen ja käyttäjien valintojen lisääminen ja niihin vaikuttaminen Liikennepoliittisten vaikuttavuustavoitteiden rinnalle poikkihallinnolliset vaikutukset ja liiketoimintamahdollisuudet ITS globaalimarkkina 24 Mrd$ (2010) Vuotuinen kasvu > 20 % (65 Mrd$ 2015) Älyliikenteen strategiasta > liikenteen älystrategiaan Älyliikenteen sulauttaminen osaksi kaikkea tekemistä tulevaisuudessa älyliikenteen lopettaminen erillisenä kokonaisuutena

6 Strategian valmistelu Taustoina EU:n ITS direktiivi ja ITS Action Plan Hallitusohjelma Liikennepoliittinen selonteko Työskentely Rinnakkain selonteon kanssa, ja siitä eteenpäin Säännölliset työpajat (4+6 kpl) ja seminaarit (2 kpl) LVM, Livi, Trafi, IL, Hgin kaupunki, Nokia ja ITS Finland Neuvottelukunnan työryhmät (7 säännöllisesti kokoontuvaa työryhmää) Luonnoksen kommenttikierros (52 kirjallista kommenttia) Luonnoksen lausuntokierros (22 kpl) Uuden liikennepolitiikan klubi ottaa tehtäväkseen neuvottelukunnan strategiset tehtävät Perustetaan Liikenteen älystrategian ohjausryhmä neuvottelukunnan operatiivisten tehtävien hoitoon

7 Liikenteen toisen sukupolven älystrategian kärkihankkeet 1(3) 1. Älykkään liikennejärjestelmän viitearkkitehtuuri Avoin arkkitehtuuri, standardit ja sertifioinnit 2. Liikennejärjestelmän tilannekuva ja operointi Tavoite: Liikenteen häiriönhallinta ja ennakoiva ohjaus Järjestelmän elementit: Tiedon keruu, käsittely ja monikanavainen jakelu. Ohjausjärjestelmät. 3. Yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä Tavoite Kaikki joukkoliikennevälineet kattava seudullinen liikenne kaupunkiseuduilla Ovelta ovelle palvelutaso Järjestelmän elementit Yhteiskäyttöinen lippu- ja maksujärjestelmä Valtakunnallinen aikataulu- ja reittipalvelu Avoin joukkoliikenteen tietokanta Kutsuohjatun liikenteen uusi tuleminen

8 Liikenteen toisen sukupolven älystrategian kärkihankkeet 2(3) 4. Älykäs liikenteen valvonta Tavoite; Kustannustehokkaan ja vaikuttavan kameravalvonnan edistäminen tie- ja katuverkossa Järjestelmän elementit: Nykykäytön laajentaminen - turvavälit, turvavyön käyttö, bussikaistat, läpiajokiellot 5. Reagoivat ja ennakoivat turvajärjestelmät Tavoite: Liikenneonnettomuuksien seurauksien lieventäminen ja onnettomuuksien ehkäiseminen Järjestelmän elementit: ecall, alkolukko, ajotapaan vaikuttaminen, hälytysajoneuvojen etuisuudet, yhteistoiminnalliset järjestelmät 6. Liikenteen monipalvelumalli Tavoite: Aika- ja paikkasidonnaiset sekä vuorovaikutteiset palvelut erilaisista päätelaitteista. Liikenteen hinnoittelu. Järjestelmän elementit Paikannus- ja päätelaitteet, ohjelmistot, taustajärjestelmät, viranomaispalvelut, kaupalliset palvelut

9 Liikenteen toisen sukupolven älystrategian kärkihankkeet 3(3) 7. Älykäs logistiikka Tavoite: Sähköiset toimintatavat ja menettelyjen multimodaalinen yhteentoimivuus; logistiikkaketjun tiedonsiirron automatisoiminen Järjestelmän elementit: Sähköiset toimintatavat, standardisoitu ja avoin data sekä yhteentoimivat järjestelmät 8. Ekologinen ja viisaampi liikkuminen Tavoite: Liikkumistarpeeseen, liikkumisvalintoihin ja kuljettajan ajotapaan vaikuttaminen. Ekologisen ja älykkään liikenteen synergiat. Järjestelmän elementit: Liikkumisen ohjaus, ajotapasovellukset, etäarki, yhteisöllinen kuluttaminen 9. Älyliikenteen innovointi- ja pilotointiohjelmat Tavoite: Toteutuksen kiihdyttäminen, vientirengastoiminnan edistäminen ja PPP arvoverkostojen kehittäminen. Älyliikenteen ekosysteemin luominen. Järjestelmän elementit: Innovatiivisuuden mahdollistamat hankinnat, suuret kokeilu- ja toimeenpanopilotit (E18, ITS Factory, KutsuPlus)

10 Logistiikan osahankkeet Keskeiset toimenpiteet Edistetään kehitettyjen ja suunniteltujen sähköisten toimintatapojen jalkauttamista ja etsitään ratkaisut pienten kuljetusyritysten saamiseksi mukaan sähköisten toimintamallien käyttöön. Tavoitteena on sähköisten kuljetusdokumenttien käyttöasteen nostaminen vähintään muiden pohjoismaiden tasolle. Laaditaan puuttuvat sähköiset sanomat EDIFACT- ja XML esitystavoille (UBL) sähköisen toimintatavan ulottamiseksi kattamaan koko toimitusketju, varmistaen sanomien käyttökelpoisuus kaikissa kuljetusmuodoissa sekä määritellään suosituksia eri kuljetusmuotojen väliselle tiedonsiirrolle. PortNet-järjestelmän järjestelmän sanomien päivitys XML-muotoon, Single Window -kehitystä silmälläpitäen. Kehitetään toimitusosoite ja paikkatietojärjestelmien yhteen toimivuutta siten, että ne palvelevat paremmin kuljetusten sähköistä asiointia ja toimintamalleja. Toteutetaan kansallinen multimodaalinen Single Window järjestelmä esim. EU:n Next Generation National SW -suuntaviivojen ja PortNet järjestelmän kokemusten pohjalta. Toteutetaan logistiikkaketjun tiedonsiirron täysi automatisointi, jossa kuljetettavat tavarat kommunikoivat järjestelmien kanssa. SSCC koodien tai vastaavien käyttöönottaminen valtakunnan laajuisesti. Aikataulu

11 Kärkihankkeiden rahoitus Kärkihankkeiden kokonaiskustannukset vuosille ovat n. 300 miljoonaa ja ne jakautuvat eri osapuolille seuraavasti: valtio 215 milj. (n. 40 M / vuosi) kunnat 20 milj. yritykset 30 milj. käyttäjät 35 milj. Vuotuinen älyliikennemarkkina Suomessa n. 300 M vuodessa (VTT 2012) Valtion rahoitus on noin 4 prosenttia väylien pitoon tarkastelujaksolla osoitetuista määrärahoista

12 Kokeilujen kautta toteutukseen, case Pohjoinen kasvukäytävä Yhtenäinen ja kansainvälisesti vetovoimainen alue: turvallinen tuotantoympäristö, jossa on myös viihtyisä asua.

13 FITSRUS Smart Transport Corridor Concept Pilot roadmap

14 10 th ITS European Congress HELSINKI 2014 Save the Date! Smart, Safe and Clean Cooperative Mobility Smart Transport Corridor Helsinki-St. Petersburg ITS Finland

15 Kiitos ja kumarrus.