LINEHANIN MALLIN SOVELLUS PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUMISEN VÄLINEENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINEHANIN MALLIN SOVELLUS PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUMISEN VÄLINEENÄ"

Transkriptio

1 LINEHANIN MALLIN SOVELLUS PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUMISEN VÄLINEENÄ Huumeongelmaisten naisten kokemuksia laitoshoitojaksolta Pia Ruohola Sosionomi (ylempi amk) Päihteet ja syrjäytyminen Syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 2 TIIVISTELMÄ Pia Ruohola. Linehanin mallin sovellus psykososiaalisen kuntoutumisen välineenä. Huumeongelmaisten naisten kokemuksia laitoshoitojaksolta. Syksy sivua, 4 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (ylempi amk). Tässä tutkimuksessa olen kuvannut etnometodologisen etnografian keinoin naispotilaiden kokemuksia psykososiaalisten taitojen harjoittelusta laitoshoitojaksolla Järvenpään sosiaalisairaalassa. Alustava hypoteesini oli, että huumeongelmaisilla naisilla on ilmeisiä vaikeuksia selvitä elämän ongelma- ja stressitilanteissa. Tutkimuksessani hain vastausta, miten Linehanin mallia soveltava kuntouttava huumehoito-ohjelma vastaa potilaiden tarpeita. Tutkimuksessani kartoitin ensin millaisissa tilanteissa naispotilaat kokevat omaavansa puutteelliset taidot selvitä. Sen jälkeen selvitin millaisia taitovajeita heillä mahdollisesti on, ja tutkimuksen tuloksena arvioin vastaako hoito-ohjelman sisältö potilaiden tarpeita. Apuna jäsennyksissäni käytin marginalisaation ja riittävän hyvän elämän käsitteitä. Tutkimusaineisto on kerätty kevään 2005 aikana Järvenpään sosiaalisairaalan naisten kuntouttavan huumehoitoyhteisön potilailta sekä teemahaastatteluin että osallistuvan havainnoinnin avulla yhteisön arjen tapahtumista. Analyysi on aineistolähtöistä, jossa teorian ja empirian suhde on induktion ja deduktion vuorottelua painottuen deduktiiviseen puoleen. Haastatteluaineiston käsittelyssä olen käyttänyt diskurssianalyysiä ja tarkempaa MCD -kategoria-analyysia. Aineisto vahvisti hypoteesini naisten puutteellisista psykososiaalisista taidoista. Tutkimuksen mukaan naisten keskeiset vaikeudet liittyivät kykyyn säädellä negatiivisia tunteita niin käyttöajan kaoottisissa vuorovaikutustilanteissa, kuin yhteisön arjen tapahtumissakin. Tunteiden säätelyn vaikeudet aktivoivat itseä ja ympäristöä koskevia haitallisia uskomuksia, jotka liittyivät kiintymykseen tai selviytymiseen. Tämä aiheutti naisille massiivista huumeidenkäyttöä, impulsiivista käyttäytymistä ja vaikeuksia ihmissuhteissa. Tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että Linehanin määrittämien hyväksymiseen (tietoisuustaidot, ahdingon sietäminen) ja muutokseen (vuorovaikutustaidot ja tunteiden säätely) tähtäävien psykososiaalisten taitojen opettelu auttoi naisia jäsentämään omaa sisäistä maailmaansa ja ulkoisia tapahtumia itselle ymmärrettävään muotoon siinä määrin, että askeleet yhteiskunnan laidalta kohti omaa riittävän hyvää elämää näyttivät mahdolliselta. Avainsanat: naisten päihdeongelma, psykososiaalinen kuntoutus, Linehanin malli, kvalitatiivinen tutkimus

3 3 ABSTRACT Ruohola Pia. Psychosocial rehabilitation according to the Linehan model. The experiences of female addicts during inpatient the treatment period. Autumn, Pages 121. Appendix 4. Diakonia Polytechnic, Järvenpää unit, Second-cycle Degree in Social Servises. Drugs and marginalisation. In this study I have described, using ethnomethodological ethnography, the experiences of female addicts in psychosocial skills training during the inpatient treatment period at the Järvenpää Addiction hospital. My preliminary hypothesis was that female addicts at our treatment unit have obvious difficulties in coping with stress- situations during their life. The target of inquiry was the match between the Linhean model and the needs of the patients. I first studied the situations where the patients feel their coping skills to be appropriate. Thereafter I clarified what kind of skill-deficits they have and as the result of the study I evaluated whether the treatment programme corresponds to the needs of the patients. In my conceptualisation of this problem I used the concept of marginalisation and the concept of good-enough life. Data for this study was collected during the spring 2005 at the treatment unit for female addicts using interviews and participant observation in the daily happenings of the treatment group. The source of the analysis is databased on the data where the relation between the theory and the empirical experience is the rotation between the induction and deduction being emphasised on the deductive side. When analysing the interview material, I have used the discussion analysis and the more detailed MCD Categorization Device analysis. The experimental data confirmed my hypothesis concerning the psychosocial skills deficits of the female patients. Their major difficulties were connected with emotional dysregulation during periods of substance abuse facing chaotic social situations and during normal occasions of everyday life. Emotional dysregulation activates the harmful beliefs both concerning the person herself and her environment; these beliefs are connected to attachment or survival. This was a major cause of impulsive behaviour and difficulties in interpersonal relationships. Psychosocial skills training defined by Linehan consists of Mindfulness-skills, Interpersonal Effectiveness skills, Emotion Regulation skills and Distress Tolerance Skills. These helped the patients to structure their own internal world and the external situations in a way they could understand, which in turn assisted in moving the patients from the margins of society to the everyday hassle of life, without this being as overwhelming as before because of their new coping skills and an enhanced and more positive self-concept. Keywords: addiction, psychosocial rehabilitation, Linehan model, qualitative research 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA...6

4 4 2 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄ JA TOTEUTUS Tutkimustehtävä täsmennyksineen Etnometodologinen etnografia Kontekstit Aineistot Analyysi Tutkimuksen tekemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä LINEHANIN MALLI PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUMISEN VÄLINEENÄ Dialektisen käyttäytymisterapian teoreettiset lähtökohdat ja hoidon pääperiaatteet Invalidoiva kasvuympäristö Hyväksymisen ja muutoksen välinen dialektiikka Dialektiset ongelmat Hoitokontekstit Vaikeasti määriteltävä psykososiaalinen Psykososiaalinen työ identiteettityönä Psykososiaalisten taitojen harjoitteluryhmien sisällöllisiä asioita Yleiset periaatteet Tietoisen läsnäolon taidot Vuorovaikutustaidot Tunteiden säätely NÄKÖKULMIA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN, PÄIHDEONGELMAN SYNTYYN JA SIITÄ SELVIÄMISEEN Riippuvuus ilmiönä Riippuvuuksien tarkastelua eri näkökulmista Hoitonäkemysten tulkinnalliset kehykset Keskeisimmät hoitokäytännöt...51 Kognitiivinen terapia ERILAISIA NAISIA - YHTEISIÄ KOKEMUKSIA Huumeidenkäyttö osana naisen marginalisoitumisen prosessia Väkivalta invalidoivana tekijänä Lähisuhdeväkivalta Väkivallan muodot Syyllisyyksien kehto - äitien tyttäret ja tyttärin lapset PÄIHDEHUOLTO AMMATILLISENA TYÖNÄ Professionaalinen auttaminen...65

5 5 6.2 Ammatillisuus päihdehuollon asiakastyössä Terapeuttisuus päihdetyössä Sukupuolisensitiivisyys työotteena PÄRJÄÄVYYS JA RAKASTETTAVUUS KESKEISINÄ KYSYMYKSINÄ NAISTEN ELÄMÄSSÄ Psykososiaalisten taitovajeiden jäljillä Vaikeus sietää negatiivisia tunteita Näköalattomuus Omien käytännön taitojen yli- tai aliarvioiminen Kohtaamisia viranomaisverkostoissa epäluottamuksen kokemus KOHTI OMIA TAVOITTEITA Muutoksen vaiheet Tavoitteen asettelu Tämä hoito onnistuu, hoitojakso on erilainen YHTEISÖLLISYYTTÄ HYÖDYNTÄVÄ HOITO KUNTOUTUMIS-PROSESSISSA Yhteisöhoidon periaatteita Kohti tietoisempaa käyttäytymistä Vastavuoroisuutta vuorovaikutukseen ja kyky kieltäytyä Jäsennystä tunneilmaisuun, tunteiden tunnistaminen ja kokeminen Pahan olon ja epävarmuuden sietäminen Osallisuus omaan elämään Hämmennys oman toipumisen suhteen Riittävän hyvä elämä Lopuksi LÄHTEET LIITTEET...117

6 6 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA Päihdehaitat ovat Suomessa lisääntyneet koko 1990-luvun ajan. Valtapäihde Suomessa on yhä alkoholi, vaikka julkisuudessa huumeiden käyttö ja sen lieveilmiöt saavat yhä enemmän huomiota. Huumeidenkäyttö vaikuttaa yksilön elämään alkoholin käyttöä voimakkaammin ja nopeammin tuottaen monitahoisia ongelmia eri elämisen ja kokemisen alueilla. Naisten päihderiippuvuus kehittyy miesten riippuvuutta nopeammin ja varsinkin alkoholihaitat näkyvät aikaisemmin. Huumeidenkäyttäjien tarkkaa lukumäärää on ollut vaikea kartoittaa aineiden laittomuuden vuoksi. Kovien huumeiden (amfetamiini ja opiaatit) käyttäjiä oli vuonna 1997 arviolta (Partanen ym. 1999). Suomessa yleisimmin käytettävät huumeet ovat kannabis, amfetamiini ja opiaatit. Käyttäjistä valtaosa on alle 30-vuotiaita. Aikuisväestössä amfetamiinin, opiaattien ja kannabiksen käyttäjistä noin % on naisia. (Sarkola & Eriksson 2003.) Huumeidenkäyttäjien määrän pienuudesta huolimatta korostuu huumeiden osuus vakavasti syrjäytymisuhan alla olevien keskuudessa. Huumeongelmaisten naisten kokemuksia saamastaan hoidosta on tutkittu varsin vähän (kuitenkin Viholainen 2003), tai ne ovat olleet osana yleistä huumetutkimusta. Naisten ja naistenhoidon erityisyys ei ole saanut sille kuuluvaa arvoa. Myös huumeongelmaisten naisten psykososiaalisesta kuntoutuksesta puhutaan paljon, mutta mitä on vaikeasti määriteltävä psykososiaalinen kuntoutus marginaalinaisten parissa ja millaista kuntoutusta marginaalin laidalla elävät huumeongelmaiset naiset saavat tai tarvitsevat? Laitoshoitoon hakeutuvat tai ohjautuvat huumeongelmaiset naiset ovat jo varsin moniongelmaisia ja kärsivät huumeiden lisäksi psyykkisistä ongelmista. Kovin tavallista on, että päihderiippuvuuden lisäksi laitoshoidon potilailla on yksi tai useampi diagnoosi. Puhutaan kaksoisdiagnoosi-, jopa monidiagnoosipotilaista. Huumeongelmaiset koetaan usein vaikeasti autettavana ryhmänä. Kun huumeongelmaan liittyy psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, tämän potilasryhmän käyttäytymistä selitetään usein huumeidenkäytöllä ja he jäävät vaille tarvitsemaansa apua Julkisuudessa

7 7 keskustellaan huumehoitopaikkojen puutteesta sekä hoitojen tuloksettomuudesta. Sekä päihdehoitolaitoksissa että vankiloissa tuskaillaan pyöröovi-ilmiön poistamiseksi. Samat potilaat kiertävät laitoksissa yhä uudestaan ja uudestaan. Sekä asiakkaat että päihdetyöntekijät ovat turhautuneita alati kasvavien ongelmien edessä. Ammatillisena haasteena onkin päihdeongelman monimuotoiseen kohtaamiseen ja kehittämiseen liittyvän osaamisen lisääminen palvelujärjestelmässä. Järvenpään sosiaalisairaalassa käynnistettiin vuonna 2002 naisten huumehoitoyhteisössä osaston sisäisenä kehittämishankkeena amerikkalaisen psykologin Marsha M. Linehanin (1993a) kehittämän hoitomallin sovelluksen kokeilu. Hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista sellaisten huumeongelmaisten naisten hoidossa, joilla on huumeongelman lisäksi itsetuhokäyttäytymistä ja vaikeuksia ihmissuhteissa. Kokemuksemme mukaan moni naispotilaistamme kärsii epävakaan persoonallisuuden piirteistä, vaikka tauti ei aina ole diagnostisoitu. Sosiaalisairaalan naisten huumehoitoyhteisössä hoidettavat potilaat ovat pääosin nuoria naisia, joilla kaikilla on taustallaan vuosia kestänyt päihteidenkäyttö. Väkivalta, henkinen ja fyysinen hyväksikäyttö, itsemurhayritykset rikokset ja ongelmat ihmissuhteissa ovat osa potilaidemme arkea. Käytännön työssä olemme havainneet, että potilailla on suuria vaikeuksia toimia tehokkaasti elämän ongelma- ja stressitilanteissa ja tämä purkautuu usein päihteidenkäyttönä ja itsetuhoisuutena. Epävakaan persoonallisuushäiriön omaavat naispotilaat ovat perinteisin hoitomenetelmin olleet tunnetusti vaikeahoitoisia. Hoitohenkilökunta kokee tälle potilasryhmälle luonteenomaisen nopean mielialan ja käyttäytymisen vaihtelun ahdistavana. Asiaan perehtymättömän voikin olla vaikea ymmärtää potilasta; usein he tuntevat tulleensa väärinymmärretyiksi. Potilaat kokevat epätoivoa toipumisensa suhteen ja henkilökunta puolestaan suurta avuttomuutta yrittäessään auttaa heitä. Potilaiden voimakkaat tunteet ja itsetuhokäyttäytyminen koetaan sekä provosoivana että hämmentävänä. (Kåver & Nilsonne 2004:16 17.) Sosiaalisairaalassa lähdimme kokeilemaan Linehanin (1993a) kehittämän Dialektisen käyttäytymisterapian (DKT) sovellusta koska potilaidemme riippuvuus ja käyttäytymisproblematiikka vastasi mielestämme Linehanin havaintoja. Hoitomallin tavoitteena on, että naispotilaat oppivat tunnistamaan elämän ongelmiin liittyviä

8 8 käyttäytymis-, tunne- ja ajattelumalleja, jotka aiheuttavat stressiä, päihteidenkäyttöä ja itsetuhokäyttäytymistä. Hoito koostuu rinnakkaisesta yksilö- ja yhteisöhoidosta ja hoidossa opitaan päihteettömiä selviytymiskeinoja elämän stressitilanteissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä luomaan kuva epävakaiden huumeongelmaisten naisten elämisen vaikeuksista ymmärtämällä ilmiöitä paneutumalla naisten elämys- ja kokemusmaailmaan. Tavoitteena on siis kuvata ja ymmärtää tekemällä tulkintoja tutkittavasta ilmiöstä, toisin sanoen kyseessä on ymmärtävä selittäminen. Tällä tarkoitan, että tutkimuksen kohteena ei ole syy - seuraussuhteiden etsiminen (kausaalinen selittäminen), vaan pyrin ymmärtämään epävakaiden naisten kokemusmaailmaa ja selittämään, miten hoito-ohjelma vastaa naispotilaiden tarpeita, mitä ja millaisia ovat ne asiat, jotka edesauttavat naisia kuntoutumaan tai mahdollisesti estävät sitä? Toivon, että kuvaus voi tuoda uuden tavan katsoa ja ymmärtää asioita muiden tapojen rinnalle. 2 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄ JA TOTEUTUS 2.1 Tutkimustehtävä täsmennyksineen Tässä tutkimuksessa en tutki potilaiden psyykkistä paranemista, vaan tutkimuksen lähtökohdat ovat potilastyön kehittämisessä ja psykososiaalisessa kuntoutuksessa. Tutkimuksen tarkoitus on avata keskustelua päihdetyön tekemisen eräästä näkökulmasta, kuvaamalla epävakaasti käyttäytyvien huumeongelmaisten naisten elämää heidän kertomuksiensa kautta sekä ennen hoitoa että hoitojakson aikana. Alustava hypoteesini on, että sosiaalisairaalan naisten huumehoitoyhteisön potilaat omaavat puutteelliset taidot selvitä stressaavissa elämäntilanteissa. Tarkoitukseni on löytää hoito-ohjelman kehittämishaasteita ja sisällöllisiä painopisteitä kartoittamalla millaisissa tilanteissa naispotilaat kokevat omaavansa puutteelliset taidot selvitä, ja millaisia taitovajeita heillä mahdollisesti on. Tutkimukseni tuloksena toivon pystyväni arvioimaan vastaako hoitoohjelman sisältö potilaiden tarpeita. Koska päihdetyössä ja sosiaaliterapeutin ammatissa todellistuu vahvasti psykososiaalinen työorientaatio terapiapainotteisena ja vuorovaikutuksellisena työnä, minua kiinnostaa myös, mikä on hoitoyhteisön ja vuorovaikutussuhteiden merkitys päihdeongelmasta toipumiselle.

9 9 Koska työskentelen tutkimassani yksikössä, näen tutkimuksella olevan merkitystä oman työn kehittämisessä. Oman yksikön potilastyötä analysoimalla voin saada tärkeää tietoa psykososiaalisen työn sisällöstä ja tarpeesta sekä sen toteuttamisesta Tämä tieto voi olla myös laajemmin tärkeää mietittäessä, miten huumehoitoja tulisi kehittää. Tutkimusongelmat: 1. Millaisissa tilanteissa naispotilaat kokevat omaavansa puutteelliset taidot selvitä? 2. Millaisia psykososiaalisia taitovajeita heillä mahdollisesti on? 3. Miten hoito-ohjelman sisältö vastaa potilaiden kuntoutumisen tarpeita? 2.2 Etnometodologinen etnografia Tutkimukseni saa vaikutteita Etnometodologisesta etnografiasta. Etnometodologisen sosiologian ytimessä on niiden menetelmien tarkastelu, joilla ihmiset konstruoivat arkista todellisuutta käytännön tarpeiden kannalta rationaalisesti. Etnometodologia keskittyykin todellisuuden tuottamisen ajallisesti ja paikallisesti rajattuun tarkasteluun. Sen keskeisenä ideana on tutkia ja tehdä näkyväksi arkielämän kulkua ohjaavat, itsestään selvyyksinä näkyvät säännöt. (Forsberg 1998:67.) Tutkimukseni saa etnometodologisia vaikutteita tutkimuksen metodin, etnografian kautta. Etnometodologia on ymmärretty monella tavalla, eikä selkeätä yksitäistä ohjelmaa etnometodologiseen tutkimukseen ole. Myöskään mitään yhtenäistä määritelmää etnografiasta ei ole löydettävissä. Gubriumin (teoksessa Forsberg 1998:68 69) mukaan etnografi voi orientoitua tutkimuskohteeseensa ainakin kolmella tavalla. Nämä hän nimeää strukturaaliseksi, artikulatiiviseksi ja käytännölliseksi etnografiaksi. Ensin mainittu viittaa naturalististen, subjektiivisten merkitysten ja niistä syntyvien merkitysrakenteiden tutkimiseen. Artikulatiivisessa etnografiassa huomio kohdistetaan ihmisten keskinäisessä toiminnassaan artikuloimaan sosiaaliseen todellisuuteen, jonka vaikutteet ammennetaan etnometodologiasta. Tässä mitä-kysymysten sijaan keskeiseksi kysymykseksi nousee miten. Etnometodologisti suuntautuneessa etnografisessa tutkimuksessa huomio kiinnitetään usein artikuloinnin yksityiskohtaisuuteen ja säännönmukaisuuteen, kommunikoinnin rakenteeseen itsessään. Viime mainittu, käytännöllinen etnografia, sijoittuu kahden ensin mainitun välimaastoon, jolloin sekä mitä että miten kysymykset

10 10 ovat tärkeitä. Huomio kohdistetaan tapoihin (miten), joilla ihmiset antavat sisällöllisiä merkityksiä (mitä) sosiaaliselle todellisuudelle ja järjestävät sitä erilaisissa käytännöllisiin tarkoituksiin organisoituvisassa sosiaalisessa toiminnassa. (Emt.) Tämä tutkimus on käytännölliseen etnografiaan painottunut. Etnografisessa tutkimuksessa kulttuuri ja sen merkitykset ovat yhteisiä ja jaettuja. Kulttuuri liittyy kontekstiin. Toimijat ovat kulttuurisen tiedon kantajia. Ymmärtävällä kuvauksella ei vain luetteloida ja kuvata vaan tulkitaan sosiaalisia tapahtumia, käyttäytymistä ja instituutioita ja niiden kontekstuaalisia merkityksiä. Merkityksiä luovilla tilanteilla on oma historiansa ja kiinnekohtansa laajemmassa tapahtumaympäristössä. Merkitykset ovat sosiaalisen todellisuuden tuotetta ja osallisina tämän todellisuuden tuottamisessa. merkitysten tutkiminen ohjaa organisaation, ajan tilan ja rutiinien tarkastelua. (Forsberg 1998:81.) Etnografi ottaa osaa peitetysti tai salaisesti ihmisten elämään tietyn ajanjakson aikana, katselee ja kyselee. Etnografi kerää mitä tahansa materiaalia. Hän tuo esiin ne rutiinit ja tavat joilla ihmiset selviävät ja toimivat arkisessa elämässään. Tutkimuksen metodit ovat tutkimuksen keskeisiä osia ja niin analyysin lähteitä kuin kohteita. Näin ollen tutkijan kenttäsuhteet kertovat tutkimuskohteesta sisällöllisesti paljon eikä niitä tule analysoida ainoastaan tutkimusmateriaalin validisuuden tai luotettavuuden nimissä. Oman tutkijuuden tutkimus ja tutkimusprosessin näkyväksi tekeminen on tärkeää. (Pösö 1993: ) Etnografialla voidaan hahmottaa toiminnan perusulottuvuuksia ja maailmankuvallisia reunaehtoja, joiden kautta myös vieras voi ymmärtää yhteisössä esiintyviä erilaisia käyttäytymis- ja ajattelutapoja. Etnografia on siis tulkintaa, jossa tutkija yhdistää teoreettisen tietämyksen ja tutkittavien näkökulmat ja tulkitsee tutkittavien tulkintoja oman tutkimusprosessinsa läpi. (Tourunen 2000: 29.) Tässä tutkimuksessa etnografia tarkoittaa epävakaasti käyttäytyvien huumeongelmaisten naisten hoitoa koskevien merkitysten tutkimista sosiaalisissa tilanteissa, toiminnassa, käyttäytymisessä ja ajattelutavoissa Järvenpään sosiaalisairaalassa tietyn ajanjakson aikana. Olen ottanut osaa työyhteisön arkeen työntekijänä ja havainnoijana keräten kaikenlaista tietoa siitä, mitä ympärilläni tapahtuu. Olen kuunnellut ja katsellut sekä kirjoittanut

11 11 muistiinpanoja noin viiden kuukauden ajan. Lisäksi olen haastatellut kuutta eri potilasta, joista kahta haastattelin kaksi kertaa. Olen toiminut monessa erilaisessa mielenkiintoisessa roolissa, ja tutkimusprosessi on temmannut minut liki vuoden ajaksi mukaansa täysipainoisesti niin, että usein olin kotona paikalla mutta en läsnä. Tutkimuksen luotettavuutta lisää toistettavuus. Tämän luonteisessa tutkimuksessa toistettavuus voi olla ongelmallista. Toistettavuutta voidaan lisätä aineiston luetteloinnilla, tutkintaoperaatioiden pilkkomisella vaiheisiin, ratkaisusääntöjen ja tulkintasääntöjen kuvaamisella. Eli luetellaan ne yksiköt, joihin tulkinta perustuu ja määritellään analyysiyksiköt, esimerkiksi lausumat puheen tulkinnasta. (Mäkelä 1995:57.) Toistettavuutta voidaan parantaa kertomalla kuinka termit on määritelty, kuinka faktoja on kuvattu, selitetty tai ennustettu ja kuinka arviot ovat esitelty arvioinnissa. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa tietystä yksiköstä tiettynä ajanjaksona. Samanlaisena se ei varmastikaan ole toistettavissa eivätkä sen tulokset tule olemaan totuuksia eikä niitä voida sellaisen yleistää. Uskon kuitenkin, että se voi lisätä ymmärrystä ja osaamista sellaisten naispotilaiden hoitamisessa, joilla on vaikean huumeongelman lisäksi impulsiivista käyttäytymistä ja vaikeuksia ihmissuhteissa. 2.3 Kontekstit Tutkimuksen teko kokonaisuudessaan tapahtuu Järvenpään sosiaalisairaalassa. Tutkimusaineisto on moninainen ja tästä tarkemmin kerron luvussa Aineisto ja sen keruu ja käsittely. Aineiston moninaisuudesta johtuen myöskään tutkimuskontekstin määrittelyä ei voi etukäteen tehdä tyhjentävästi. Analyysini liikkuu kuitenkin kahdella kontekstin ymmärtämisen tasolla: se on yhtä aikaa kontekstiherkkää ja yksittäisestä tapahtumatilanteesta riippumatonta. Toisin sanoen, konteksti tarkoittaa tutkimuksessani yhtäältä suppeampien tapahtumatilanteiden, episodien, tasolla liikkuvaa yksityiskohtaista analyysia, toisaalta se tarkoittaa laajempaa kulttuuris-institutionaalista kontekstia, joka raamittaa työntekijöiden toimintaa esimerkiksi heille määrättyjen tehtävien, toimivallan tai ohikiitäviä tapahtumatilanteita yleisemmän asiantuntijuuden perusteella tiettyyn aikaan tietyssä fyysisessä tilassa. (Vrt. Forsberg 1998). Kuitenkin lukijan on hyvä tietää joitakin asioita Järvenpään sosiaalisairaalasta tutkimusympäristönä.

12 12 Järvenpään sosiaalisairaala on maamme ainoa päihdeongelmaisten hoitoon erikoistunut sairaala. Sairaalassa on hoidettu päihdeongelmaisia potilaita jo puolen vuosisadan ajan. Hoito on tarkoitettu alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen. Sosiaalisairaala on A-klinikkasäätiön yksikkö ja sen johtajana toimii ylilääkäri. Hoitohenkilökuntaan kuuluu erikoissairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, teologi, erityislastentarhanopettaja, fysioterapeutti ja toiminnallisen hoidon henkilöstöä. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti, joten hoitoon voi tulla miltä paikkakunnalta tahansa. Kuntouttavan yhteisöhoidon tavoitteena on auttaa potilasta tiedostamaan omaa käyttäytymistään, lisätä potilaan itsehallintaa raittiuden ylläpitämiseksi sekä auttaa potilasta ymmärtämään pitkäjänteisen avo- ja laitoshoidon merkitys kuntoutumisprosessissa. Kuntouttava yhteisöhoito soveltuu kaikenlaisista riippuvuuksista kärsiville potilaille. Naisten muodostama hoitoyhteisö tarjoaa mahdollisuuden harjoitella uusia päihteettömiä toimintamalleja yhdessä samankaltaisen kokemuspohjan omaavien naisten kanssa turvallisessa ja tukea antavassa ympäristössä. Tämä antaa mahdollisuuden käsitellä naiseuteen ja päihdeongelmaan liittyviä erityiskysymyksiä. Naisten yhteisöt toimivat kahtena erillisenä hoitoyhteisönä, joissa potilaspaikkoja on 17. Näistä kymmenen on varattu naisille, joilla päihteenä on alkoholi ja/tai lääkkeet ja 7 paikkaa on huume- ja sekakäyttöongelmista kärsiville naisille. Molemmissa yhteisöissä vastataan myös intervalli-, kriisi- ja ennaltaehkäisevän hoidon tarpeisiin. Naisten kuntouttavassa huumehoitoyhteisössä työskentelevät lääkäri, osastonhoitaja, kaksi erikoissairaanhoitajaa, sosiaaliterapeutti, osastosihteeri, laitosapulainen, toiminnallisen kuntoutuksen ohjaaja ja fysioterapeutti. Tarvittaessa käytössä on myös laboratorion, psykologin ja teologin palvelut. Hoidollinen lähestymistapa on kognitiivis-behavioraalinen. Pääpaino on rinnakkaisella yksilö ja ryhmähoidolla. Hoitoyhteisöjen viikko-ohjelmaan kuuluvat yhteisö- ja keskusteluryhmät, toiminta- ja musiikki- ryhmät, sekä informatiiviset (esim. video) ryhmät. Potilailla on mahdollisuus saada myös korva-akupunktio- ja kirkasvalohoitoa sekä fysioakustista tuolihoitoa.

13 13 Ainoastaan naisten huumehoitoyhteisössä sovelletaan Linehanin kehittämää hoitoohjelmaa. Tavoitteena on oppia tunnistamaan elämänongelmiin liittyviä käyttäytymis-, tunne- ja ajattelumalleja, jotka aiheuttavat stressiä, päihteidenkäyttöä ja itsetuhokäyttäytymistä. Hoidossa opitaan tarvittavia psykososiaalisia taitoja. Ryhmähoidon tukena on yksilöhoito, joten jokaisella asiakkaalla on omahoitaja. Hoitosuunnitelma tehdään moniammatillisessa tiimissä yhdessä potilaan kanssa. Lisäksi teemme tiivistä verkostotyötä potilasta hoitavien tahojen kanssa Tavoitteena on turvata avohoidon jatkuminen kuntouttavan laitosjakson jälkeen. Hoitojakson aikana tutustutaan AA- ja NA-toimintaan. Hoito perustuu yhteistyöhön ja hoitosopimukseen. Sekä potilaat että henkilökunta vaikuttavat siihen, että jokaisella on hyvät hoidolliset puitteet vieroittautua päihteistä, selvitellä ongelmiaan ja kuntoutua. Hoitoaika on päihteetöntä aikaa mukaan lukien lomat, jotka kuuluvat hoitoon. Lomaoikeus voidaan myöntää hoidon kestettyä 14 vrk. Lomiin on mahdollisuus joka toinen viikonloppu. Puhallukset, virtsanäytteet ja tavaroiden- ja pistojälkien tarkistukset kuuluvat hoidon rakenteisiin. Hoitojakson aikana oman puhelimen käyttö on kielletty. 2.4 Aineistot Aineiston keruun aloitin vuodenvaihteessa 2005 välittömästi, kun sosiaalisairaalan ylilääkäri puolsi tutkimuslupaani. Tarvitsin kuitenkin vielä luvan A-klinikkasäätiön hoitoja tutkimuseettiseltä toimikunnalta, jonka sainkin Tutkimusluvan saantia helpotti se, että työskentelen itse tutkimuskohteessa. Tutkimusaineisto on kerätty sosiaalisairaalan naisten kuntouttavan huumehoitoyhteisön potilailta tammi toukokuussa 2005 sekä teemahaastatteluin että osallistuvan havainnoinnin avulla. Haastattelut olen litteroinut ja havaintoaineiston olen kirjannut havaintopäiväkirjaan.

14 14 Alkuperäinen ajatukseni oli pyytää jokaista hoitoon tulevaa potilasta, jolla on runsasta päihteidenkäyttöä, impulsiivista käyttäytymistä ja vaikeuksia ihmissuhteissa osallistumaan tutkimukseeni ja saada heiltä lupa haastatteluun. Kaikki potilaat täyttivätkin nämä kriteerit, mutta päädyin rajaamaan joitakin potilaita pois haastattelusta, koska arvioin heidän sen hetkisen psyykkisen voinnin olevan siinä määrin epävakaa, että en haastattelun avulla saisi luotettavia vastauksia kysymyksiini. Kaikki potilaat olivat tietoisia, että suoritan naistenyhteisössä tutkimustani ja näin olivat osaltaan mukana tutkimuksessa yhteisön jäsenenä. Minua yllätti potilaiden kiinnostus tutkimustani kohtaan. Monet haastateltavista kokivat osallistumisen tutkimukseen tärkeäksi ja ilmaisivat tyytyväisyytensä voidessaan olla hyödyksi työmenetelmien ja hoidon kehittämisessä. Kaikki potilaat, joita pyysin osallistumaan haastatteluun, suostuivatkin siihen mielellään. Jokainen tutkimukseen osallistuva sai tutkimuksesta sekä suullisen että kirjallisen selonteon. Heille painotettiin oikeutta vetäytyä tutkimuksesta missä vaiheessa tahansa niin halutessaan. Jokainen haastatteluun osallistuva allekirjoitti myös suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta. Haastattelu Teemahaastattelu on puolistrukturoidun haastattelun muoto, joka sisältää hahmotelman siitä, mitä kysyä, muttei niinkään takarajaista suunnitelmaa siitä, miten kysyä. Haastattelu on viimekädessä kysymysten esittämistä ja vastausten saamista. Olennaista on löytää tasapaino näiden kahden seikan välille. Toisaalta teema-alueita ja jopa kysymysmuotojakin tulisi hahmotella niin pitkälle, että turvataan tarvittava tiedon saanti; teemaluettelolla olisi varmistettava haastattelun aikaisen keskustelun kohdistuminen todella oikeisiin ja ongelmien kannalta keskeisiin asioihin (Hirsjärvi & Hurme 1995:84 85.) Haastattelijan keskeiseksi tehtäväksi jää sellaisen ilmapiirin luominen, joka mahdollistaa syventymisen, keskittymisen reflektoivaan kerrontaan. Tällöin mahdollistuu asioitten

15 15 välisten yhteyksien löytyminen ja haastattelun omaehtoinen eteneminen. (Granfelt 2000:110.) Haastateltavat saivat itse valita haastattelupaikan. Yksi haastatteluista suoritettiin potilaan huoneessa, neljä omassa työhuoneessani, ja yksi ryhmä/neuvottelutilassa. Mielestäni sainkin koottua rikkaan haastatteluaineiston ja uskon tuttuuden helpottaneen kerronnalle vapaan ilmapiirin syntymistä, ja haastattelut etenivätkin sujuvasti ilman erityistä lämmittelyä. Haastatteluaineistoa kertyi yhteensä n. 6 tuntia kuudelta eri henkilöltä. Haastateltavista kaksi oli intervallihoidossa. Kahta henkilöä haastattelin kaksi kertaa. Ensimmäinen haastattelu suoritettiin hoidon alkupuolella ja toinen hieman ennen hoitojakson loppua. Siis haastatteluja oli yhteensä 8 kappaletta, jotka vaihtelivat kestoltaan 30 minuutista 80 minuuttiin. Haastattelut purettiin nauhalta tekstiksi. Tekstiä kertyi viidestä haastattelusta yhteensä noin 4,5 tunti, yhteensä 36 liuskaa sanatarkasti litteroitua tekstiä. Tuossa vaiheessa aloitin aineiston analyysin (kts. tarkemmin luku 2.5). Lopuista kolmesta haastattelusta litteroin ainoastaan ne kohdat, jotka olivat analyysini kannalta mielenkiintoisia. Ensimmäisessä viidessä haastattelussa ennalta valitsemieni teemojen oli ainoastaan tarkoitus ohjata keskustelua. Teemojen, jotka käsittelivät aikaa ennen hoitoa, hoitoon hakeutumista ja hoidossa oloa, avulla pyrin kokoamaan osapuilleen samoja asioita haastateltavien elämästä. Tarkoitus oli saada alustava aineisto nähdäkseni, miten potilas kokee itsensä ja elämäntilanteensa ennen hoitoa ja hoidossaoloaikana. Haastateltavien taustojen osalta en jokaiselta naiselta kysynyt samoja asioita, koska naiset olivat minulle entuudestaan tuttuja ja potilasasiakirjoissa oli jo jonkin verran tietoa naisista. Täydensin tietoja potilasasiakirjoista. Alun perin minulla oli suunnitelmana pyytää tutkimukseen osallistuvia potilaita nimeämään sosiaalisia tilanteita, joissa heillä oli vaikeuksia selvitä ennen hoitoon hakeutumista, mutta tästä suunnitelmasta jouduin luopumaan, koska yllätyksekseni tilanneanalyysien täyttäminen hoitojaksoa edeltävältä ajalta, oli potilaille ylivoimaisen vaikeaa. Niinpä muutin suunnitelmaani ja päätin kartoittaa teemahaastattelun avulla potilaiden elämää ennen hoitoa ja puheesta pyrin löytämään sellaisia sosiaalisia tilanteita, joissa heillä on puutteelliset taidot selvitä. Tämäkin tie osoittautui kivikkoiseksi. Luokiteltuani aineistoa alustavasti huomasin sen kertovan minulle kuitenkin, että naisten

16 16 elämä ennen hoitoa oli niin kaoottinen ja päihdekylläinen, että todellisten ongelmatilanteiden ja niissä puuttuvien taitojen kartoittaminen, ei tästä aineiston osasta ollut järkevää. Niinpä suuntasin tutkimustani etnograafiseen suuntaan ja keskityin kuvaamaan ja tekemään muistiinpanoja yhteisön elämästä, sosiaalisista tapahtumista, potilaiden ja henkilökunnan käyttäytymisestä ja niiden kontekstuaalisesta merkityksestä. Havainnointi Havainnoinnin käsitettä ei käytetä tutkimuksissa yhdenmukaisesti. Havainnointi voi viitata kvalitatiivisiin metodeihin yleisesti tai suppeasti vain osaan kvalitatiivisista metodeista. Sitä käytetään toiminnan ja käyttäytymisen kuvaamiseen ja sen ymmärtävään tulkitsemiseen. Havainnointia on varsin yleisesti sovellettu tapaustutkimuksissa. Tutkimusvälineenä se on joustava ja sopii muuttuvien tilanteiden tutkimiseen. Lisäksi havainnointi soveltuu hyvin tilanteisiin, joissa on olennaista säilyttää tuntuma tutkimuskohteeseen kokonaisuutena. Havainnoinnissa kohdetta ei irroteta ympäristöstään, vaan tutkimuskohteen ja ympäristön suhteen tarkastelu on osa tutkimusta. (Törrönen 1999: 29.) Havainnointi voi olla systemaattista ja jäsenneltyä tai osallistuvaa havainnointia, joka on vapaasti tilanteissa muotoutuvaa. Toisin sanoen havainnointi voi vaihdella muodollisuuden ja tutkijan osallisuuden mukaan. (Hirsjärvi 1997:201). Kuulon ja näön lisäksi osallistuva havainnointi tuo aineistonkeräykseen myös tunteet mukaan. Tässä tutkimuksessa olen käyttänyt yhtenä aineistonkeruun menetelmänä osallistuvaa havainnointia. Osallistuva havainnointi tarkoittaa arjessa elämistä, kuuntelua ja katselua, tilanteiden ja asioiden sekä ihmisten kohtaamista ja keskustelua heidän kanssaan. Se on tilanteissa mukana olemista ja asioiden kirjaamista päiväkirjoihin. Osallistuvassa havainnoinnissa tutkija tarkkailee omia ja muiden reaktioita. Hän on sekä osallinen että ulkopuolinen. Hänen pitäisi tiedostaa se, mikä jää muilta huomaamatta tai minkä muut pitävät annettuina. Havainnointi on yritystä ymmärtää rutiineja. Tutkija yrittää etsiä käyttäytymisen merkityksiä ja yrittää ymmärtää ihmisen tapaa elää. (Törrönen 1999:29-30.)

17 17 Havainnointiaineisto voi olla tallennettu tutkijan päähän, eli minun muistiini, tapahtumatilanteen jälkeen muistinvaraisesti paperille, tai kirjoitettu (osin) sana sanalta muistiin itse tapahtumahetkellä. (Forsberg1998:107). Hirsjärven (1997:201) mukaan se, että tilanteissa ei tehdä muistiinpanoja vaan vasta sen jälkeen, voi auttaa siihen, että tutkija ei vaikuta niin paljon tutkittaviin. Tässä tutkimuksessa havaintomenetelmä tarkoittaa havainnointia, joka on tilanteissa vapaasti muotoutuvaa. Myös syntyehdoiltaan havaintoaineisto on tuotettu monenlaisissa tilanteissa: muodollisissa ja vapaamuotoisemmissa ryhmätilanteissa, neuvotteluissa, yksilökeskusteluissa, erilaisissa konfliktitilanteissa, kahvipöytäkeskusteluissa ja konsultaatiotilanteissa. Joissakin tilanteissa olen osallistunut enemmän ja joissakin olen enimmäkseen vain tarkkaillut. Myöskin tilanteiden osanottajat ovat vaihdelleet: joskus on kysymys asiakkaan tai useamman asiakkaan ja työntekijän tai työntekijöiden kohtaamistilanteesta, joskus työntekijöiden keskinäisestä keskustelusta, joskus taas tutkijan ja työntekijöiden kohtaamisista. Kokonaisuudessaan havaintoaineisto on tallennettu A4 ruutuvihkoon, joka toimi havaintopäiväkirjana. Osallistuva havainnointi ja se, että havainnoija on tutkittaville entuudestaan tuttu, sopii mielestäni hyvin tämän työn tutkimusmenetelmäksi aiheen arkuuden vuoksi ja toisaalta sen vuoksi, että mielestäni tietoisuutta potilaiden emotionaalisesta haavoittuvuudesta ja luottamuksellisen ilmapiirin tärkeydestä hoitoyhteisössä ei voi koskaan liiaksi korostaa. Vaikka ajoittain itseni etäännyttäminen tutkijan rooliin oli vaikeaa, uskon kuitenkin tuttuuden loppujen lopuksi koituneen suureksi eduksi aineiston rikkauden muodossa. Tutkimuksessani olen havainnoinut yksikön arkea, arjessa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja siihen liittyviä tilanteita, omia ja muiden reaktioita, tunteita, rutiineja, toimintakäytäntöjä, sääntöjä ja ilmapiiriä. Kun havainnointi yhdistetään haastatteluihin ja keskusteluihin voidaan saada kokonaiskuva siitä, millaista naisten kuntouttava huumehoito on Järvenpään sosiaalisairaalassa. 2.5 Analyysi Analyysissani olen ollut kiinnostunut tutkittavien puheessaan tuottamista merkityksistä heidän puhuessaan hoidostaan ja/tai kuntoutumisestaan. Kiinnostustani on ohjannut teoreettis-metodologinen ymmärrykseni, jota olen aiemmin kuvannut.

18 18 Tässä tutkimuksessa aineisto nähdään todellisuutena itsessään ja sitä pyritään analysoimaan omassa kontekstissaan. Kulttuuri on asioiden ja tilanteiden määritystä, ja tutkittavat ovat kulttuurisia toimijoita ja tutkija tulkitsee ja analysoi itsestäänselvyyksiä kielen avulla. Toimijat toimivat sosiaalisissa tilanteissa, joilla on aika, paikka, osalliset, tarkoitus ja päämäärä. Aineiston käsittelyssä on käytetty sitä kieltä ja niitä sanoja, joita työntekijät ja potilaat käyttävät. Koska aihe on arka, käytän kuvauksissa mahdollisimman vähän tunnistetietoja. Työskentelyn aineiston parissa aloitin kun minulla oli viisi haastattelua, yhtensä 4,5 tuntia litteroitua tekstiä (36 liuskaa). Luokittelin ensin tekstistä sisällöllisiä teemoja, joita kertyi 20 kappaletta. Tässä vaiheessa aineistosta nousi selvästi esiin 5 kategoriaa: ennen hoitoa, muutos, hoidossa, ryhmät, yhteisö. Nämä kategoriat noudattivat teemahaastatteluni runkoa ja kaikki haastateltavat puhuivat ennen mainituista asioista. Seuraavaksi aloin hahmottelemaan toipumisen prosessia ympyröin ja kiinnostukseni kohde, hoidossaoloaika, vaati tarkempaa analyysiä. Otin lähempään tarkasteluun kategoriat ennen hoitoa ja hoidossa saadakseni selville, millaisia asioita nousee haastateltavien puheesta. Kategoriaan hoidossa sisältyi puhetta ryhmistä, yhteisöstä ja hoidosta yleensä. ENNEN HOITOA HOIDOSSA TULEVAISUUS MUUTOS PSYKOSO- SIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELU ELÄMÄN- HALLINTA

19 19 Analyysivaiheessa haastattelujen tukena käytin elämänkerta kyselylomakkeen tietoja ja potilasasiakirjoja saadakseni kaikilta tutkittavilta osapuilleen samoja asioita kerättyä. Hoitoon tulovaiheessa omahoitaja kerää potilaalta Lazaruksen elämänkerta -kyselylomakkeen avulla perustiedot. Lomake on kymmensivuinen sarja kysymyksiä, joiden tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva potilaan taustasta ennen hoidon aloittamista. Osa potilaista kokee lomakesarjan ylivoimaiseksi täyttää, eikä heitä luonnollisesti siihen painosta. Näiden potilaiden osalta tarvittavat tiedot kysytään haastattelun muodossa ja kirjataan potilasasiakirjoihin sähköiseen muotoon. Tarkempaa tarkastelua vaativat kategoriat sisältöineen: ENNEN HOITOA -ei mitään tekemistä -kaaos -tunteiden säätely aineilla -epätoivo -eristäytyminen ihmissuhteista -neuvottomuus -invalidoiva lapsuus -pelko -levottomuus -itseinho -pakonomaista käyttöä -itsetuhoisuus -väkivallan kohteena -kulissit HOIDOSSA -aidot tunteet -uskallus kohdata asiat -itsetunto kohoaa -luottamus -psyykkisesti parempi kunto -tunne että onnistun -nauttii tavallisista asioista Taitovajeiden kartoittaminen ennen hoitoa -kategoriasta tuotti aluksi minulle vaikeuksia, joista aiemmin kerroin. Lähdin lopulta liikkeelle havaintopäiväkirjamerkinnöistä, jotka laskin ja kirjasin järjestysluvuin. Sain laskettua yhteensä 46 episodia tai tilannetta, joita olin kirjannut viiden kuukauden ajalta. Nämä tilanteet tai episodit luokittelin teemoihin, jotka liittyivät pärjäävyyteen (15 kpl) ja

20 20 rakastettavuuteen (12 kpl) sekä muut tilanteet ja episodit (19 kpl). Merkinnät pitivät sisällään myös havaintoja omista ja muiden reaktioista, tunteista, rutiineista, toimintakäytännöistä, säännöistä ja ilmapiiristä. Kvalitatiivisissa tutkimuksissa, joissa aineistoa kerätään monissa vaiheissa ja usein rinnakkaisesti eri menetelmin analyysi tapahtuu pitkin matkaa. Aineiston käsittely ja analysointi aloitetaan mahdollisimman pian keruuvaiheen tai kenttävaiheen jälkeen Aineistoa siis analysoidaan ja kerätään osittain samanaikaisesti. Analyysimenetelmäksi valitaan sellainen analyysitapa, joka parhaiten tuo vastauksen ongelmaan tai tutkimustehtävään. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997: ) Alustava teemallinen kategoriointi ei mielestäni yltänyt pääsemään riittävän syvälle hoidossa oloajan ajatuksiin, tunteisiinsa, tapahtumiin ja haastateltavan puheelleen antamiin merkityksiin. Avuksi löysin MCD-analyysin (Membership Categorization Device). Tutustuin MCD- peruskäsitteistöön ja erilaisiin sovelluksiin pystyäkseni paremmin saamaan selville, mitä hoidossa oloaikana tapahtuu, millaiset asiat tai tapahtumat ovat merkityksellisiä potilaiden kuntoutumisen kannalta potilaiden itsensä kokemana. (Forsberg, Ritala-Koskinen, Järviluoma & Roivainen, 1991.) Kaikilta kohdin aineistoa ei ole analysoitu MCD-analyysin avulla, vaan osittain olen tyytynyt havainnollistamaan ja elävöittämään tekstiäni teemallisin aineisto-ottein. MCDanalyysiä on pääasiallisesti käytetty niissä kohdin, missä haastateltavat puhuvat hoidossaoloajasta ja psykososiaalisten taitojen oppimisesta. Analyysini on aineistolähtöistä, jossa teorian ja empirian suhde on induktion ja deduktion vuorottelua painottuen deduktiiviseen puoleen. Haastatteluaineiston käsittelyssä olen siis käyttänyt diskurssianalyysiä ja tarkempaa MCD-analyysiä. Diskurssianalyysi on tutkimustapa, jossa keskeisenä analyysin kohteena ovat inhimillisessä toiminnassa - sekä kielellisessä että ei-kielellisessä - syntyvät, uusiutuvat tai purkautuvat merkitysjärjestelmät eli diskurssit. (Jokinen & Juhila 1991) Diskurssianalyysi tarkastelee kaikkea kielenkäyttöä tekemisenä. Siinä ihmisten katsotaan olevan kieltä käyttäessään osallisina uusintamassa tai muuntamassa sitä kulttuurin virtaa, jonka tarjoamilla välineillä kunakin aikakautena ilmiöitä tehdään ymmärrettäväksi (Suoninen 1999:19). Diskurssianalyysissä ollaan siis kiinnostuneita ihmisten puheessaan käyttämien kategorisointien merkityksestä todellisuuden jäsennystapana. MCD-analyysi on

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2 Syksy 2005, laskari 2 Sisältö 1. Havainnointi 2. Havainnointi käytettävyystestissä 3. Contextual Inquiry Miten valita menetelmä? To study what people: say think SAY Haastattelut Kyselylomakkeet do use

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

A m m a tillinen kokem us a s ia ntuntijuus. 8.9.2011 / MieliHuuko

A m m a tillinen kokem us a s ia ntuntijuus. 8.9.2011 / MieliHuuko A m m a tillinen kokem us a s ia ntuntijuus M a i P e lt o n ie m i, so sio n o m i (A M K ) m a i.p e lt o n ie m i@g m a il.c o m / MieliHuuko K okem us tieto? K okem us a s ia ntuntijuu s Leimat, stereotypiat

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

LASTEN KERRONTA JA SEN MERKITYS Narratiivinen tutkimus lasten ja kriisikeskuksen työntekijän välisistä keskusteluista

LASTEN KERRONTA JA SEN MERKITYS Narratiivinen tutkimus lasten ja kriisikeskuksen työntekijän välisistä keskusteluista Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html LASTEN KERRONTA JA SEN MERKITYS Narratiivinen tutkimus lasten ja kriisikeskuksen työntekijän välisistä keskusteluista Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot