LINEHANIN MALLIN SOVELLUS PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUMISEN VÄLINEENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINEHANIN MALLIN SOVELLUS PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUMISEN VÄLINEENÄ"

Transkriptio

1 LINEHANIN MALLIN SOVELLUS PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUMISEN VÄLINEENÄ Huumeongelmaisten naisten kokemuksia laitoshoitojaksolta Pia Ruohola Sosionomi (ylempi amk) Päihteet ja syrjäytyminen Syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 2 TIIVISTELMÄ Pia Ruohola. Linehanin mallin sovellus psykososiaalisen kuntoutumisen välineenä. Huumeongelmaisten naisten kokemuksia laitoshoitojaksolta. Syksy sivua, 4 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (ylempi amk). Tässä tutkimuksessa olen kuvannut etnometodologisen etnografian keinoin naispotilaiden kokemuksia psykososiaalisten taitojen harjoittelusta laitoshoitojaksolla Järvenpään sosiaalisairaalassa. Alustava hypoteesini oli, että huumeongelmaisilla naisilla on ilmeisiä vaikeuksia selvitä elämän ongelma- ja stressitilanteissa. Tutkimuksessani hain vastausta, miten Linehanin mallia soveltava kuntouttava huumehoito-ohjelma vastaa potilaiden tarpeita. Tutkimuksessani kartoitin ensin millaisissa tilanteissa naispotilaat kokevat omaavansa puutteelliset taidot selvitä. Sen jälkeen selvitin millaisia taitovajeita heillä mahdollisesti on, ja tutkimuksen tuloksena arvioin vastaako hoito-ohjelman sisältö potilaiden tarpeita. Apuna jäsennyksissäni käytin marginalisaation ja riittävän hyvän elämän käsitteitä. Tutkimusaineisto on kerätty kevään 2005 aikana Järvenpään sosiaalisairaalan naisten kuntouttavan huumehoitoyhteisön potilailta sekä teemahaastatteluin että osallistuvan havainnoinnin avulla yhteisön arjen tapahtumista. Analyysi on aineistolähtöistä, jossa teorian ja empirian suhde on induktion ja deduktion vuorottelua painottuen deduktiiviseen puoleen. Haastatteluaineiston käsittelyssä olen käyttänyt diskurssianalyysiä ja tarkempaa MCD -kategoria-analyysia. Aineisto vahvisti hypoteesini naisten puutteellisista psykososiaalisista taidoista. Tutkimuksen mukaan naisten keskeiset vaikeudet liittyivät kykyyn säädellä negatiivisia tunteita niin käyttöajan kaoottisissa vuorovaikutustilanteissa, kuin yhteisön arjen tapahtumissakin. Tunteiden säätelyn vaikeudet aktivoivat itseä ja ympäristöä koskevia haitallisia uskomuksia, jotka liittyivät kiintymykseen tai selviytymiseen. Tämä aiheutti naisille massiivista huumeidenkäyttöä, impulsiivista käyttäytymistä ja vaikeuksia ihmissuhteissa. Tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että Linehanin määrittämien hyväksymiseen (tietoisuustaidot, ahdingon sietäminen) ja muutokseen (vuorovaikutustaidot ja tunteiden säätely) tähtäävien psykososiaalisten taitojen opettelu auttoi naisia jäsentämään omaa sisäistä maailmaansa ja ulkoisia tapahtumia itselle ymmärrettävään muotoon siinä määrin, että askeleet yhteiskunnan laidalta kohti omaa riittävän hyvää elämää näyttivät mahdolliselta. Avainsanat: naisten päihdeongelma, psykososiaalinen kuntoutus, Linehanin malli, kvalitatiivinen tutkimus

3 3 ABSTRACT Ruohola Pia. Psychosocial rehabilitation according to the Linehan model. The experiences of female addicts during inpatient the treatment period. Autumn, Pages 121. Appendix 4. Diakonia Polytechnic, Järvenpää unit, Second-cycle Degree in Social Servises. Drugs and marginalisation. In this study I have described, using ethnomethodological ethnography, the experiences of female addicts in psychosocial skills training during the inpatient treatment period at the Järvenpää Addiction hospital. My preliminary hypothesis was that female addicts at our treatment unit have obvious difficulties in coping with stress- situations during their life. The target of inquiry was the match between the Linhean model and the needs of the patients. I first studied the situations where the patients feel their coping skills to be appropriate. Thereafter I clarified what kind of skill-deficits they have and as the result of the study I evaluated whether the treatment programme corresponds to the needs of the patients. In my conceptualisation of this problem I used the concept of marginalisation and the concept of good-enough life. Data for this study was collected during the spring 2005 at the treatment unit for female addicts using interviews and participant observation in the daily happenings of the treatment group. The source of the analysis is databased on the data where the relation between the theory and the empirical experience is the rotation between the induction and deduction being emphasised on the deductive side. When analysing the interview material, I have used the discussion analysis and the more detailed MCD Categorization Device analysis. The experimental data confirmed my hypothesis concerning the psychosocial skills deficits of the female patients. Their major difficulties were connected with emotional dysregulation during periods of substance abuse facing chaotic social situations and during normal occasions of everyday life. Emotional dysregulation activates the harmful beliefs both concerning the person herself and her environment; these beliefs are connected to attachment or survival. This was a major cause of impulsive behaviour and difficulties in interpersonal relationships. Psychosocial skills training defined by Linehan consists of Mindfulness-skills, Interpersonal Effectiveness skills, Emotion Regulation skills and Distress Tolerance Skills. These helped the patients to structure their own internal world and the external situations in a way they could understand, which in turn assisted in moving the patients from the margins of society to the everyday hassle of life, without this being as overwhelming as before because of their new coping skills and an enhanced and more positive self-concept. Keywords: addiction, psychosocial rehabilitation, Linehan model, qualitative research 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA...6

4 4 2 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄ JA TOTEUTUS Tutkimustehtävä täsmennyksineen Etnometodologinen etnografia Kontekstit Aineistot Analyysi Tutkimuksen tekemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä LINEHANIN MALLI PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUMISEN VÄLINEENÄ Dialektisen käyttäytymisterapian teoreettiset lähtökohdat ja hoidon pääperiaatteet Invalidoiva kasvuympäristö Hyväksymisen ja muutoksen välinen dialektiikka Dialektiset ongelmat Hoitokontekstit Vaikeasti määriteltävä psykososiaalinen Psykososiaalinen työ identiteettityönä Psykososiaalisten taitojen harjoitteluryhmien sisällöllisiä asioita Yleiset periaatteet Tietoisen läsnäolon taidot Vuorovaikutustaidot Tunteiden säätely NÄKÖKULMIA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN, PÄIHDEONGELMAN SYNTYYN JA SIITÄ SELVIÄMISEEN Riippuvuus ilmiönä Riippuvuuksien tarkastelua eri näkökulmista Hoitonäkemysten tulkinnalliset kehykset Keskeisimmät hoitokäytännöt...51 Kognitiivinen terapia ERILAISIA NAISIA - YHTEISIÄ KOKEMUKSIA Huumeidenkäyttö osana naisen marginalisoitumisen prosessia Väkivalta invalidoivana tekijänä Lähisuhdeväkivalta Väkivallan muodot Syyllisyyksien kehto - äitien tyttäret ja tyttärin lapset PÄIHDEHUOLTO AMMATILLISENA TYÖNÄ Professionaalinen auttaminen...65

5 5 6.2 Ammatillisuus päihdehuollon asiakastyössä Terapeuttisuus päihdetyössä Sukupuolisensitiivisyys työotteena PÄRJÄÄVYYS JA RAKASTETTAVUUS KESKEISINÄ KYSYMYKSINÄ NAISTEN ELÄMÄSSÄ Psykososiaalisten taitovajeiden jäljillä Vaikeus sietää negatiivisia tunteita Näköalattomuus Omien käytännön taitojen yli- tai aliarvioiminen Kohtaamisia viranomaisverkostoissa epäluottamuksen kokemus KOHTI OMIA TAVOITTEITA Muutoksen vaiheet Tavoitteen asettelu Tämä hoito onnistuu, hoitojakso on erilainen YHTEISÖLLISYYTTÄ HYÖDYNTÄVÄ HOITO KUNTOUTUMIS-PROSESSISSA Yhteisöhoidon periaatteita Kohti tietoisempaa käyttäytymistä Vastavuoroisuutta vuorovaikutukseen ja kyky kieltäytyä Jäsennystä tunneilmaisuun, tunteiden tunnistaminen ja kokeminen Pahan olon ja epävarmuuden sietäminen Osallisuus omaan elämään Hämmennys oman toipumisen suhteen Riittävän hyvä elämä Lopuksi LÄHTEET LIITTEET...117

6 6 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA Päihdehaitat ovat Suomessa lisääntyneet koko 1990-luvun ajan. Valtapäihde Suomessa on yhä alkoholi, vaikka julkisuudessa huumeiden käyttö ja sen lieveilmiöt saavat yhä enemmän huomiota. Huumeidenkäyttö vaikuttaa yksilön elämään alkoholin käyttöä voimakkaammin ja nopeammin tuottaen monitahoisia ongelmia eri elämisen ja kokemisen alueilla. Naisten päihderiippuvuus kehittyy miesten riippuvuutta nopeammin ja varsinkin alkoholihaitat näkyvät aikaisemmin. Huumeidenkäyttäjien tarkkaa lukumäärää on ollut vaikea kartoittaa aineiden laittomuuden vuoksi. Kovien huumeiden (amfetamiini ja opiaatit) käyttäjiä oli vuonna 1997 arviolta (Partanen ym. 1999). Suomessa yleisimmin käytettävät huumeet ovat kannabis, amfetamiini ja opiaatit. Käyttäjistä valtaosa on alle 30-vuotiaita. Aikuisväestössä amfetamiinin, opiaattien ja kannabiksen käyttäjistä noin % on naisia. (Sarkola & Eriksson 2003.) Huumeidenkäyttäjien määrän pienuudesta huolimatta korostuu huumeiden osuus vakavasti syrjäytymisuhan alla olevien keskuudessa. Huumeongelmaisten naisten kokemuksia saamastaan hoidosta on tutkittu varsin vähän (kuitenkin Viholainen 2003), tai ne ovat olleet osana yleistä huumetutkimusta. Naisten ja naistenhoidon erityisyys ei ole saanut sille kuuluvaa arvoa. Myös huumeongelmaisten naisten psykososiaalisesta kuntoutuksesta puhutaan paljon, mutta mitä on vaikeasti määriteltävä psykososiaalinen kuntoutus marginaalinaisten parissa ja millaista kuntoutusta marginaalin laidalla elävät huumeongelmaiset naiset saavat tai tarvitsevat? Laitoshoitoon hakeutuvat tai ohjautuvat huumeongelmaiset naiset ovat jo varsin moniongelmaisia ja kärsivät huumeiden lisäksi psyykkisistä ongelmista. Kovin tavallista on, että päihderiippuvuuden lisäksi laitoshoidon potilailla on yksi tai useampi diagnoosi. Puhutaan kaksoisdiagnoosi-, jopa monidiagnoosipotilaista. Huumeongelmaiset koetaan usein vaikeasti autettavana ryhmänä. Kun huumeongelmaan liittyy psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, tämän potilasryhmän käyttäytymistä selitetään usein huumeidenkäytöllä ja he jäävät vaille tarvitsemaansa apua Julkisuudessa

7 7 keskustellaan huumehoitopaikkojen puutteesta sekä hoitojen tuloksettomuudesta. Sekä päihdehoitolaitoksissa että vankiloissa tuskaillaan pyöröovi-ilmiön poistamiseksi. Samat potilaat kiertävät laitoksissa yhä uudestaan ja uudestaan. Sekä asiakkaat että päihdetyöntekijät ovat turhautuneita alati kasvavien ongelmien edessä. Ammatillisena haasteena onkin päihdeongelman monimuotoiseen kohtaamiseen ja kehittämiseen liittyvän osaamisen lisääminen palvelujärjestelmässä. Järvenpään sosiaalisairaalassa käynnistettiin vuonna 2002 naisten huumehoitoyhteisössä osaston sisäisenä kehittämishankkeena amerikkalaisen psykologin Marsha M. Linehanin (1993a) kehittämän hoitomallin sovelluksen kokeilu. Hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista sellaisten huumeongelmaisten naisten hoidossa, joilla on huumeongelman lisäksi itsetuhokäyttäytymistä ja vaikeuksia ihmissuhteissa. Kokemuksemme mukaan moni naispotilaistamme kärsii epävakaan persoonallisuuden piirteistä, vaikka tauti ei aina ole diagnostisoitu. Sosiaalisairaalan naisten huumehoitoyhteisössä hoidettavat potilaat ovat pääosin nuoria naisia, joilla kaikilla on taustallaan vuosia kestänyt päihteidenkäyttö. Väkivalta, henkinen ja fyysinen hyväksikäyttö, itsemurhayritykset rikokset ja ongelmat ihmissuhteissa ovat osa potilaidemme arkea. Käytännön työssä olemme havainneet, että potilailla on suuria vaikeuksia toimia tehokkaasti elämän ongelma- ja stressitilanteissa ja tämä purkautuu usein päihteidenkäyttönä ja itsetuhoisuutena. Epävakaan persoonallisuushäiriön omaavat naispotilaat ovat perinteisin hoitomenetelmin olleet tunnetusti vaikeahoitoisia. Hoitohenkilökunta kokee tälle potilasryhmälle luonteenomaisen nopean mielialan ja käyttäytymisen vaihtelun ahdistavana. Asiaan perehtymättömän voikin olla vaikea ymmärtää potilasta; usein he tuntevat tulleensa väärinymmärretyiksi. Potilaat kokevat epätoivoa toipumisensa suhteen ja henkilökunta puolestaan suurta avuttomuutta yrittäessään auttaa heitä. Potilaiden voimakkaat tunteet ja itsetuhokäyttäytyminen koetaan sekä provosoivana että hämmentävänä. (Kåver & Nilsonne 2004:16 17.) Sosiaalisairaalassa lähdimme kokeilemaan Linehanin (1993a) kehittämän Dialektisen käyttäytymisterapian (DKT) sovellusta koska potilaidemme riippuvuus ja käyttäytymisproblematiikka vastasi mielestämme Linehanin havaintoja. Hoitomallin tavoitteena on, että naispotilaat oppivat tunnistamaan elämän ongelmiin liittyviä

8 8 käyttäytymis-, tunne- ja ajattelumalleja, jotka aiheuttavat stressiä, päihteidenkäyttöä ja itsetuhokäyttäytymistä. Hoito koostuu rinnakkaisesta yksilö- ja yhteisöhoidosta ja hoidossa opitaan päihteettömiä selviytymiskeinoja elämän stressitilanteissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä luomaan kuva epävakaiden huumeongelmaisten naisten elämisen vaikeuksista ymmärtämällä ilmiöitä paneutumalla naisten elämys- ja kokemusmaailmaan. Tavoitteena on siis kuvata ja ymmärtää tekemällä tulkintoja tutkittavasta ilmiöstä, toisin sanoen kyseessä on ymmärtävä selittäminen. Tällä tarkoitan, että tutkimuksen kohteena ei ole syy - seuraussuhteiden etsiminen (kausaalinen selittäminen), vaan pyrin ymmärtämään epävakaiden naisten kokemusmaailmaa ja selittämään, miten hoito-ohjelma vastaa naispotilaiden tarpeita, mitä ja millaisia ovat ne asiat, jotka edesauttavat naisia kuntoutumaan tai mahdollisesti estävät sitä? Toivon, että kuvaus voi tuoda uuden tavan katsoa ja ymmärtää asioita muiden tapojen rinnalle. 2 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄ JA TOTEUTUS 2.1 Tutkimustehtävä täsmennyksineen Tässä tutkimuksessa en tutki potilaiden psyykkistä paranemista, vaan tutkimuksen lähtökohdat ovat potilastyön kehittämisessä ja psykososiaalisessa kuntoutuksessa. Tutkimuksen tarkoitus on avata keskustelua päihdetyön tekemisen eräästä näkökulmasta, kuvaamalla epävakaasti käyttäytyvien huumeongelmaisten naisten elämää heidän kertomuksiensa kautta sekä ennen hoitoa että hoitojakson aikana. Alustava hypoteesini on, että sosiaalisairaalan naisten huumehoitoyhteisön potilaat omaavat puutteelliset taidot selvitä stressaavissa elämäntilanteissa. Tarkoitukseni on löytää hoito-ohjelman kehittämishaasteita ja sisällöllisiä painopisteitä kartoittamalla millaisissa tilanteissa naispotilaat kokevat omaavansa puutteelliset taidot selvitä, ja millaisia taitovajeita heillä mahdollisesti on. Tutkimukseni tuloksena toivon pystyväni arvioimaan vastaako hoitoohjelman sisältö potilaiden tarpeita. Koska päihdetyössä ja sosiaaliterapeutin ammatissa todellistuu vahvasti psykososiaalinen työorientaatio terapiapainotteisena ja vuorovaikutuksellisena työnä, minua kiinnostaa myös, mikä on hoitoyhteisön ja vuorovaikutussuhteiden merkitys päihdeongelmasta toipumiselle.

9 9 Koska työskentelen tutkimassani yksikössä, näen tutkimuksella olevan merkitystä oman työn kehittämisessä. Oman yksikön potilastyötä analysoimalla voin saada tärkeää tietoa psykososiaalisen työn sisällöstä ja tarpeesta sekä sen toteuttamisesta Tämä tieto voi olla myös laajemmin tärkeää mietittäessä, miten huumehoitoja tulisi kehittää. Tutkimusongelmat: 1. Millaisissa tilanteissa naispotilaat kokevat omaavansa puutteelliset taidot selvitä? 2. Millaisia psykososiaalisia taitovajeita heillä mahdollisesti on? 3. Miten hoito-ohjelman sisältö vastaa potilaiden kuntoutumisen tarpeita? 2.2 Etnometodologinen etnografia Tutkimukseni saa vaikutteita Etnometodologisesta etnografiasta. Etnometodologisen sosiologian ytimessä on niiden menetelmien tarkastelu, joilla ihmiset konstruoivat arkista todellisuutta käytännön tarpeiden kannalta rationaalisesti. Etnometodologia keskittyykin todellisuuden tuottamisen ajallisesti ja paikallisesti rajattuun tarkasteluun. Sen keskeisenä ideana on tutkia ja tehdä näkyväksi arkielämän kulkua ohjaavat, itsestään selvyyksinä näkyvät säännöt. (Forsberg 1998:67.) Tutkimukseni saa etnometodologisia vaikutteita tutkimuksen metodin, etnografian kautta. Etnometodologia on ymmärretty monella tavalla, eikä selkeätä yksitäistä ohjelmaa etnometodologiseen tutkimukseen ole. Myöskään mitään yhtenäistä määritelmää etnografiasta ei ole löydettävissä. Gubriumin (teoksessa Forsberg 1998:68 69) mukaan etnografi voi orientoitua tutkimuskohteeseensa ainakin kolmella tavalla. Nämä hän nimeää strukturaaliseksi, artikulatiiviseksi ja käytännölliseksi etnografiaksi. Ensin mainittu viittaa naturalististen, subjektiivisten merkitysten ja niistä syntyvien merkitysrakenteiden tutkimiseen. Artikulatiivisessa etnografiassa huomio kohdistetaan ihmisten keskinäisessä toiminnassaan artikuloimaan sosiaaliseen todellisuuteen, jonka vaikutteet ammennetaan etnometodologiasta. Tässä mitä-kysymysten sijaan keskeiseksi kysymykseksi nousee miten. Etnometodologisti suuntautuneessa etnografisessa tutkimuksessa huomio kiinnitetään usein artikuloinnin yksityiskohtaisuuteen ja säännönmukaisuuteen, kommunikoinnin rakenteeseen itsessään. Viime mainittu, käytännöllinen etnografia, sijoittuu kahden ensin mainitun välimaastoon, jolloin sekä mitä että miten kysymykset

10 10 ovat tärkeitä. Huomio kohdistetaan tapoihin (miten), joilla ihmiset antavat sisällöllisiä merkityksiä (mitä) sosiaaliselle todellisuudelle ja järjestävät sitä erilaisissa käytännöllisiin tarkoituksiin organisoituvisassa sosiaalisessa toiminnassa. (Emt.) Tämä tutkimus on käytännölliseen etnografiaan painottunut. Etnografisessa tutkimuksessa kulttuuri ja sen merkitykset ovat yhteisiä ja jaettuja. Kulttuuri liittyy kontekstiin. Toimijat ovat kulttuurisen tiedon kantajia. Ymmärtävällä kuvauksella ei vain luetteloida ja kuvata vaan tulkitaan sosiaalisia tapahtumia, käyttäytymistä ja instituutioita ja niiden kontekstuaalisia merkityksiä. Merkityksiä luovilla tilanteilla on oma historiansa ja kiinnekohtansa laajemmassa tapahtumaympäristössä. Merkitykset ovat sosiaalisen todellisuuden tuotetta ja osallisina tämän todellisuuden tuottamisessa. merkitysten tutkiminen ohjaa organisaation, ajan tilan ja rutiinien tarkastelua. (Forsberg 1998:81.) Etnografi ottaa osaa peitetysti tai salaisesti ihmisten elämään tietyn ajanjakson aikana, katselee ja kyselee. Etnografi kerää mitä tahansa materiaalia. Hän tuo esiin ne rutiinit ja tavat joilla ihmiset selviävät ja toimivat arkisessa elämässään. Tutkimuksen metodit ovat tutkimuksen keskeisiä osia ja niin analyysin lähteitä kuin kohteita. Näin ollen tutkijan kenttäsuhteet kertovat tutkimuskohteesta sisällöllisesti paljon eikä niitä tule analysoida ainoastaan tutkimusmateriaalin validisuuden tai luotettavuuden nimissä. Oman tutkijuuden tutkimus ja tutkimusprosessin näkyväksi tekeminen on tärkeää. (Pösö 1993: ) Etnografialla voidaan hahmottaa toiminnan perusulottuvuuksia ja maailmankuvallisia reunaehtoja, joiden kautta myös vieras voi ymmärtää yhteisössä esiintyviä erilaisia käyttäytymis- ja ajattelutapoja. Etnografia on siis tulkintaa, jossa tutkija yhdistää teoreettisen tietämyksen ja tutkittavien näkökulmat ja tulkitsee tutkittavien tulkintoja oman tutkimusprosessinsa läpi. (Tourunen 2000: 29.) Tässä tutkimuksessa etnografia tarkoittaa epävakaasti käyttäytyvien huumeongelmaisten naisten hoitoa koskevien merkitysten tutkimista sosiaalisissa tilanteissa, toiminnassa, käyttäytymisessä ja ajattelutavoissa Järvenpään sosiaalisairaalassa tietyn ajanjakson aikana. Olen ottanut osaa työyhteisön arkeen työntekijänä ja havainnoijana keräten kaikenlaista tietoa siitä, mitä ympärilläni tapahtuu. Olen kuunnellut ja katsellut sekä kirjoittanut

11 11 muistiinpanoja noin viiden kuukauden ajan. Lisäksi olen haastatellut kuutta eri potilasta, joista kahta haastattelin kaksi kertaa. Olen toiminut monessa erilaisessa mielenkiintoisessa roolissa, ja tutkimusprosessi on temmannut minut liki vuoden ajaksi mukaansa täysipainoisesti niin, että usein olin kotona paikalla mutta en läsnä. Tutkimuksen luotettavuutta lisää toistettavuus. Tämän luonteisessa tutkimuksessa toistettavuus voi olla ongelmallista. Toistettavuutta voidaan lisätä aineiston luetteloinnilla, tutkintaoperaatioiden pilkkomisella vaiheisiin, ratkaisusääntöjen ja tulkintasääntöjen kuvaamisella. Eli luetellaan ne yksiköt, joihin tulkinta perustuu ja määritellään analyysiyksiköt, esimerkiksi lausumat puheen tulkinnasta. (Mäkelä 1995:57.) Toistettavuutta voidaan parantaa kertomalla kuinka termit on määritelty, kuinka faktoja on kuvattu, selitetty tai ennustettu ja kuinka arviot ovat esitelty arvioinnissa. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa tietystä yksiköstä tiettynä ajanjaksona. Samanlaisena se ei varmastikaan ole toistettavissa eivätkä sen tulokset tule olemaan totuuksia eikä niitä voida sellaisen yleistää. Uskon kuitenkin, että se voi lisätä ymmärrystä ja osaamista sellaisten naispotilaiden hoitamisessa, joilla on vaikean huumeongelman lisäksi impulsiivista käyttäytymistä ja vaikeuksia ihmissuhteissa. 2.3 Kontekstit Tutkimuksen teko kokonaisuudessaan tapahtuu Järvenpään sosiaalisairaalassa. Tutkimusaineisto on moninainen ja tästä tarkemmin kerron luvussa Aineisto ja sen keruu ja käsittely. Aineiston moninaisuudesta johtuen myöskään tutkimuskontekstin määrittelyä ei voi etukäteen tehdä tyhjentävästi. Analyysini liikkuu kuitenkin kahdella kontekstin ymmärtämisen tasolla: se on yhtä aikaa kontekstiherkkää ja yksittäisestä tapahtumatilanteesta riippumatonta. Toisin sanoen, konteksti tarkoittaa tutkimuksessani yhtäältä suppeampien tapahtumatilanteiden, episodien, tasolla liikkuvaa yksityiskohtaista analyysia, toisaalta se tarkoittaa laajempaa kulttuuris-institutionaalista kontekstia, joka raamittaa työntekijöiden toimintaa esimerkiksi heille määrättyjen tehtävien, toimivallan tai ohikiitäviä tapahtumatilanteita yleisemmän asiantuntijuuden perusteella tiettyyn aikaan tietyssä fyysisessä tilassa. (Vrt. Forsberg 1998). Kuitenkin lukijan on hyvä tietää joitakin asioita Järvenpään sosiaalisairaalasta tutkimusympäristönä.

12 12 Järvenpään sosiaalisairaala on maamme ainoa päihdeongelmaisten hoitoon erikoistunut sairaala. Sairaalassa on hoidettu päihdeongelmaisia potilaita jo puolen vuosisadan ajan. Hoito on tarkoitettu alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen. Sosiaalisairaala on A-klinikkasäätiön yksikkö ja sen johtajana toimii ylilääkäri. Hoitohenkilökuntaan kuuluu erikoissairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, teologi, erityislastentarhanopettaja, fysioterapeutti ja toiminnallisen hoidon henkilöstöä. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti, joten hoitoon voi tulla miltä paikkakunnalta tahansa. Kuntouttavan yhteisöhoidon tavoitteena on auttaa potilasta tiedostamaan omaa käyttäytymistään, lisätä potilaan itsehallintaa raittiuden ylläpitämiseksi sekä auttaa potilasta ymmärtämään pitkäjänteisen avo- ja laitoshoidon merkitys kuntoutumisprosessissa. Kuntouttava yhteisöhoito soveltuu kaikenlaisista riippuvuuksista kärsiville potilaille. Naisten muodostama hoitoyhteisö tarjoaa mahdollisuuden harjoitella uusia päihteettömiä toimintamalleja yhdessä samankaltaisen kokemuspohjan omaavien naisten kanssa turvallisessa ja tukea antavassa ympäristössä. Tämä antaa mahdollisuuden käsitellä naiseuteen ja päihdeongelmaan liittyviä erityiskysymyksiä. Naisten yhteisöt toimivat kahtena erillisenä hoitoyhteisönä, joissa potilaspaikkoja on 17. Näistä kymmenen on varattu naisille, joilla päihteenä on alkoholi ja/tai lääkkeet ja 7 paikkaa on huume- ja sekakäyttöongelmista kärsiville naisille. Molemmissa yhteisöissä vastataan myös intervalli-, kriisi- ja ennaltaehkäisevän hoidon tarpeisiin. Naisten kuntouttavassa huumehoitoyhteisössä työskentelevät lääkäri, osastonhoitaja, kaksi erikoissairaanhoitajaa, sosiaaliterapeutti, osastosihteeri, laitosapulainen, toiminnallisen kuntoutuksen ohjaaja ja fysioterapeutti. Tarvittaessa käytössä on myös laboratorion, psykologin ja teologin palvelut. Hoidollinen lähestymistapa on kognitiivis-behavioraalinen. Pääpaino on rinnakkaisella yksilö ja ryhmähoidolla. Hoitoyhteisöjen viikko-ohjelmaan kuuluvat yhteisö- ja keskusteluryhmät, toiminta- ja musiikki- ryhmät, sekä informatiiviset (esim. video) ryhmät. Potilailla on mahdollisuus saada myös korva-akupunktio- ja kirkasvalohoitoa sekä fysioakustista tuolihoitoa.

13 13 Ainoastaan naisten huumehoitoyhteisössä sovelletaan Linehanin kehittämää hoitoohjelmaa. Tavoitteena on oppia tunnistamaan elämänongelmiin liittyviä käyttäytymis-, tunne- ja ajattelumalleja, jotka aiheuttavat stressiä, päihteidenkäyttöä ja itsetuhokäyttäytymistä. Hoidossa opitaan tarvittavia psykososiaalisia taitoja. Ryhmähoidon tukena on yksilöhoito, joten jokaisella asiakkaalla on omahoitaja. Hoitosuunnitelma tehdään moniammatillisessa tiimissä yhdessä potilaan kanssa. Lisäksi teemme tiivistä verkostotyötä potilasta hoitavien tahojen kanssa Tavoitteena on turvata avohoidon jatkuminen kuntouttavan laitosjakson jälkeen. Hoitojakson aikana tutustutaan AA- ja NA-toimintaan. Hoito perustuu yhteistyöhön ja hoitosopimukseen. Sekä potilaat että henkilökunta vaikuttavat siihen, että jokaisella on hyvät hoidolliset puitteet vieroittautua päihteistä, selvitellä ongelmiaan ja kuntoutua. Hoitoaika on päihteetöntä aikaa mukaan lukien lomat, jotka kuuluvat hoitoon. Lomaoikeus voidaan myöntää hoidon kestettyä 14 vrk. Lomiin on mahdollisuus joka toinen viikonloppu. Puhallukset, virtsanäytteet ja tavaroiden- ja pistojälkien tarkistukset kuuluvat hoidon rakenteisiin. Hoitojakson aikana oman puhelimen käyttö on kielletty. 2.4 Aineistot Aineiston keruun aloitin vuodenvaihteessa 2005 välittömästi, kun sosiaalisairaalan ylilääkäri puolsi tutkimuslupaani. Tarvitsin kuitenkin vielä luvan A-klinikkasäätiön hoitoja tutkimuseettiseltä toimikunnalta, jonka sainkin Tutkimusluvan saantia helpotti se, että työskentelen itse tutkimuskohteessa. Tutkimusaineisto on kerätty sosiaalisairaalan naisten kuntouttavan huumehoitoyhteisön potilailta tammi toukokuussa 2005 sekä teemahaastatteluin että osallistuvan havainnoinnin avulla. Haastattelut olen litteroinut ja havaintoaineiston olen kirjannut havaintopäiväkirjaan.

14 14 Alkuperäinen ajatukseni oli pyytää jokaista hoitoon tulevaa potilasta, jolla on runsasta päihteidenkäyttöä, impulsiivista käyttäytymistä ja vaikeuksia ihmissuhteissa osallistumaan tutkimukseeni ja saada heiltä lupa haastatteluun. Kaikki potilaat täyttivätkin nämä kriteerit, mutta päädyin rajaamaan joitakin potilaita pois haastattelusta, koska arvioin heidän sen hetkisen psyykkisen voinnin olevan siinä määrin epävakaa, että en haastattelun avulla saisi luotettavia vastauksia kysymyksiini. Kaikki potilaat olivat tietoisia, että suoritan naistenyhteisössä tutkimustani ja näin olivat osaltaan mukana tutkimuksessa yhteisön jäsenenä. Minua yllätti potilaiden kiinnostus tutkimustani kohtaan. Monet haastateltavista kokivat osallistumisen tutkimukseen tärkeäksi ja ilmaisivat tyytyväisyytensä voidessaan olla hyödyksi työmenetelmien ja hoidon kehittämisessä. Kaikki potilaat, joita pyysin osallistumaan haastatteluun, suostuivatkin siihen mielellään. Jokainen tutkimukseen osallistuva sai tutkimuksesta sekä suullisen että kirjallisen selonteon. Heille painotettiin oikeutta vetäytyä tutkimuksesta missä vaiheessa tahansa niin halutessaan. Jokainen haastatteluun osallistuva allekirjoitti myös suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta. Haastattelu Teemahaastattelu on puolistrukturoidun haastattelun muoto, joka sisältää hahmotelman siitä, mitä kysyä, muttei niinkään takarajaista suunnitelmaa siitä, miten kysyä. Haastattelu on viimekädessä kysymysten esittämistä ja vastausten saamista. Olennaista on löytää tasapaino näiden kahden seikan välille. Toisaalta teema-alueita ja jopa kysymysmuotojakin tulisi hahmotella niin pitkälle, että turvataan tarvittava tiedon saanti; teemaluettelolla olisi varmistettava haastattelun aikaisen keskustelun kohdistuminen todella oikeisiin ja ongelmien kannalta keskeisiin asioihin (Hirsjärvi & Hurme 1995:84 85.) Haastattelijan keskeiseksi tehtäväksi jää sellaisen ilmapiirin luominen, joka mahdollistaa syventymisen, keskittymisen reflektoivaan kerrontaan. Tällöin mahdollistuu asioitten

15 15 välisten yhteyksien löytyminen ja haastattelun omaehtoinen eteneminen. (Granfelt 2000:110.) Haastateltavat saivat itse valita haastattelupaikan. Yksi haastatteluista suoritettiin potilaan huoneessa, neljä omassa työhuoneessani, ja yksi ryhmä/neuvottelutilassa. Mielestäni sainkin koottua rikkaan haastatteluaineiston ja uskon tuttuuden helpottaneen kerronnalle vapaan ilmapiirin syntymistä, ja haastattelut etenivätkin sujuvasti ilman erityistä lämmittelyä. Haastatteluaineistoa kertyi yhteensä n. 6 tuntia kuudelta eri henkilöltä. Haastateltavista kaksi oli intervallihoidossa. Kahta henkilöä haastattelin kaksi kertaa. Ensimmäinen haastattelu suoritettiin hoidon alkupuolella ja toinen hieman ennen hoitojakson loppua. Siis haastatteluja oli yhteensä 8 kappaletta, jotka vaihtelivat kestoltaan 30 minuutista 80 minuuttiin. Haastattelut purettiin nauhalta tekstiksi. Tekstiä kertyi viidestä haastattelusta yhteensä noin 4,5 tunti, yhteensä 36 liuskaa sanatarkasti litteroitua tekstiä. Tuossa vaiheessa aloitin aineiston analyysin (kts. tarkemmin luku 2.5). Lopuista kolmesta haastattelusta litteroin ainoastaan ne kohdat, jotka olivat analyysini kannalta mielenkiintoisia. Ensimmäisessä viidessä haastattelussa ennalta valitsemieni teemojen oli ainoastaan tarkoitus ohjata keskustelua. Teemojen, jotka käsittelivät aikaa ennen hoitoa, hoitoon hakeutumista ja hoidossa oloa, avulla pyrin kokoamaan osapuilleen samoja asioita haastateltavien elämästä. Tarkoitus oli saada alustava aineisto nähdäkseni, miten potilas kokee itsensä ja elämäntilanteensa ennen hoitoa ja hoidossaoloaikana. Haastateltavien taustojen osalta en jokaiselta naiselta kysynyt samoja asioita, koska naiset olivat minulle entuudestaan tuttuja ja potilasasiakirjoissa oli jo jonkin verran tietoa naisista. Täydensin tietoja potilasasiakirjoista. Alun perin minulla oli suunnitelmana pyytää tutkimukseen osallistuvia potilaita nimeämään sosiaalisia tilanteita, joissa heillä oli vaikeuksia selvitä ennen hoitoon hakeutumista, mutta tästä suunnitelmasta jouduin luopumaan, koska yllätyksekseni tilanneanalyysien täyttäminen hoitojaksoa edeltävältä ajalta, oli potilaille ylivoimaisen vaikeaa. Niinpä muutin suunnitelmaani ja päätin kartoittaa teemahaastattelun avulla potilaiden elämää ennen hoitoa ja puheesta pyrin löytämään sellaisia sosiaalisia tilanteita, joissa heillä on puutteelliset taidot selvitä. Tämäkin tie osoittautui kivikkoiseksi. Luokiteltuani aineistoa alustavasti huomasin sen kertovan minulle kuitenkin, että naisten

16 16 elämä ennen hoitoa oli niin kaoottinen ja päihdekylläinen, että todellisten ongelmatilanteiden ja niissä puuttuvien taitojen kartoittaminen, ei tästä aineiston osasta ollut järkevää. Niinpä suuntasin tutkimustani etnograafiseen suuntaan ja keskityin kuvaamaan ja tekemään muistiinpanoja yhteisön elämästä, sosiaalisista tapahtumista, potilaiden ja henkilökunnan käyttäytymisestä ja niiden kontekstuaalisesta merkityksestä. Havainnointi Havainnoinnin käsitettä ei käytetä tutkimuksissa yhdenmukaisesti. Havainnointi voi viitata kvalitatiivisiin metodeihin yleisesti tai suppeasti vain osaan kvalitatiivisista metodeista. Sitä käytetään toiminnan ja käyttäytymisen kuvaamiseen ja sen ymmärtävään tulkitsemiseen. Havainnointia on varsin yleisesti sovellettu tapaustutkimuksissa. Tutkimusvälineenä se on joustava ja sopii muuttuvien tilanteiden tutkimiseen. Lisäksi havainnointi soveltuu hyvin tilanteisiin, joissa on olennaista säilyttää tuntuma tutkimuskohteeseen kokonaisuutena. Havainnoinnissa kohdetta ei irroteta ympäristöstään, vaan tutkimuskohteen ja ympäristön suhteen tarkastelu on osa tutkimusta. (Törrönen 1999: 29.) Havainnointi voi olla systemaattista ja jäsenneltyä tai osallistuvaa havainnointia, joka on vapaasti tilanteissa muotoutuvaa. Toisin sanoen havainnointi voi vaihdella muodollisuuden ja tutkijan osallisuuden mukaan. (Hirsjärvi 1997:201). Kuulon ja näön lisäksi osallistuva havainnointi tuo aineistonkeräykseen myös tunteet mukaan. Tässä tutkimuksessa olen käyttänyt yhtenä aineistonkeruun menetelmänä osallistuvaa havainnointia. Osallistuva havainnointi tarkoittaa arjessa elämistä, kuuntelua ja katselua, tilanteiden ja asioiden sekä ihmisten kohtaamista ja keskustelua heidän kanssaan. Se on tilanteissa mukana olemista ja asioiden kirjaamista päiväkirjoihin. Osallistuvassa havainnoinnissa tutkija tarkkailee omia ja muiden reaktioita. Hän on sekä osallinen että ulkopuolinen. Hänen pitäisi tiedostaa se, mikä jää muilta huomaamatta tai minkä muut pitävät annettuina. Havainnointi on yritystä ymmärtää rutiineja. Tutkija yrittää etsiä käyttäytymisen merkityksiä ja yrittää ymmärtää ihmisen tapaa elää. (Törrönen 1999:29-30.)

17 17 Havainnointiaineisto voi olla tallennettu tutkijan päähän, eli minun muistiini, tapahtumatilanteen jälkeen muistinvaraisesti paperille, tai kirjoitettu (osin) sana sanalta muistiin itse tapahtumahetkellä. (Forsberg1998:107). Hirsjärven (1997:201) mukaan se, että tilanteissa ei tehdä muistiinpanoja vaan vasta sen jälkeen, voi auttaa siihen, että tutkija ei vaikuta niin paljon tutkittaviin. Tässä tutkimuksessa havaintomenetelmä tarkoittaa havainnointia, joka on tilanteissa vapaasti muotoutuvaa. Myös syntyehdoiltaan havaintoaineisto on tuotettu monenlaisissa tilanteissa: muodollisissa ja vapaamuotoisemmissa ryhmätilanteissa, neuvotteluissa, yksilökeskusteluissa, erilaisissa konfliktitilanteissa, kahvipöytäkeskusteluissa ja konsultaatiotilanteissa. Joissakin tilanteissa olen osallistunut enemmän ja joissakin olen enimmäkseen vain tarkkaillut. Myöskin tilanteiden osanottajat ovat vaihdelleet: joskus on kysymys asiakkaan tai useamman asiakkaan ja työntekijän tai työntekijöiden kohtaamistilanteesta, joskus työntekijöiden keskinäisestä keskustelusta, joskus taas tutkijan ja työntekijöiden kohtaamisista. Kokonaisuudessaan havaintoaineisto on tallennettu A4 ruutuvihkoon, joka toimi havaintopäiväkirjana. Osallistuva havainnointi ja se, että havainnoija on tutkittaville entuudestaan tuttu, sopii mielestäni hyvin tämän työn tutkimusmenetelmäksi aiheen arkuuden vuoksi ja toisaalta sen vuoksi, että mielestäni tietoisuutta potilaiden emotionaalisesta haavoittuvuudesta ja luottamuksellisen ilmapiirin tärkeydestä hoitoyhteisössä ei voi koskaan liiaksi korostaa. Vaikka ajoittain itseni etäännyttäminen tutkijan rooliin oli vaikeaa, uskon kuitenkin tuttuuden loppujen lopuksi koituneen suureksi eduksi aineiston rikkauden muodossa. Tutkimuksessani olen havainnoinut yksikön arkea, arjessa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja siihen liittyviä tilanteita, omia ja muiden reaktioita, tunteita, rutiineja, toimintakäytäntöjä, sääntöjä ja ilmapiiriä. Kun havainnointi yhdistetään haastatteluihin ja keskusteluihin voidaan saada kokonaiskuva siitä, millaista naisten kuntouttava huumehoito on Järvenpään sosiaalisairaalassa. 2.5 Analyysi Analyysissani olen ollut kiinnostunut tutkittavien puheessaan tuottamista merkityksistä heidän puhuessaan hoidostaan ja/tai kuntoutumisestaan. Kiinnostustani on ohjannut teoreettis-metodologinen ymmärrykseni, jota olen aiemmin kuvannut.

18 18 Tässä tutkimuksessa aineisto nähdään todellisuutena itsessään ja sitä pyritään analysoimaan omassa kontekstissaan. Kulttuuri on asioiden ja tilanteiden määritystä, ja tutkittavat ovat kulttuurisia toimijoita ja tutkija tulkitsee ja analysoi itsestäänselvyyksiä kielen avulla. Toimijat toimivat sosiaalisissa tilanteissa, joilla on aika, paikka, osalliset, tarkoitus ja päämäärä. Aineiston käsittelyssä on käytetty sitä kieltä ja niitä sanoja, joita työntekijät ja potilaat käyttävät. Koska aihe on arka, käytän kuvauksissa mahdollisimman vähän tunnistetietoja. Työskentelyn aineiston parissa aloitin kun minulla oli viisi haastattelua, yhtensä 4,5 tuntia litteroitua tekstiä (36 liuskaa). Luokittelin ensin tekstistä sisällöllisiä teemoja, joita kertyi 20 kappaletta. Tässä vaiheessa aineistosta nousi selvästi esiin 5 kategoriaa: ennen hoitoa, muutos, hoidossa, ryhmät, yhteisö. Nämä kategoriat noudattivat teemahaastatteluni runkoa ja kaikki haastateltavat puhuivat ennen mainituista asioista. Seuraavaksi aloin hahmottelemaan toipumisen prosessia ympyröin ja kiinnostukseni kohde, hoidossaoloaika, vaati tarkempaa analyysiä. Otin lähempään tarkasteluun kategoriat ennen hoitoa ja hoidossa saadakseni selville, millaisia asioita nousee haastateltavien puheesta. Kategoriaan hoidossa sisältyi puhetta ryhmistä, yhteisöstä ja hoidosta yleensä. ENNEN HOITOA HOIDOSSA TULEVAISUUS MUUTOS PSYKOSO- SIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELU ELÄMÄN- HALLINTA

19 19 Analyysivaiheessa haastattelujen tukena käytin elämänkerta kyselylomakkeen tietoja ja potilasasiakirjoja saadakseni kaikilta tutkittavilta osapuilleen samoja asioita kerättyä. Hoitoon tulovaiheessa omahoitaja kerää potilaalta Lazaruksen elämänkerta -kyselylomakkeen avulla perustiedot. Lomake on kymmensivuinen sarja kysymyksiä, joiden tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva potilaan taustasta ennen hoidon aloittamista. Osa potilaista kokee lomakesarjan ylivoimaiseksi täyttää, eikä heitä luonnollisesti siihen painosta. Näiden potilaiden osalta tarvittavat tiedot kysytään haastattelun muodossa ja kirjataan potilasasiakirjoihin sähköiseen muotoon. Tarkempaa tarkastelua vaativat kategoriat sisältöineen: ENNEN HOITOA -ei mitään tekemistä -kaaos -tunteiden säätely aineilla -epätoivo -eristäytyminen ihmissuhteista -neuvottomuus -invalidoiva lapsuus -pelko -levottomuus -itseinho -pakonomaista käyttöä -itsetuhoisuus -väkivallan kohteena -kulissit HOIDOSSA -aidot tunteet -uskallus kohdata asiat -itsetunto kohoaa -luottamus -psyykkisesti parempi kunto -tunne että onnistun -nauttii tavallisista asioista Taitovajeiden kartoittaminen ennen hoitoa -kategoriasta tuotti aluksi minulle vaikeuksia, joista aiemmin kerroin. Lähdin lopulta liikkeelle havaintopäiväkirjamerkinnöistä, jotka laskin ja kirjasin järjestysluvuin. Sain laskettua yhteensä 46 episodia tai tilannetta, joita olin kirjannut viiden kuukauden ajalta. Nämä tilanteet tai episodit luokittelin teemoihin, jotka liittyivät pärjäävyyteen (15 kpl) ja

20 20 rakastettavuuteen (12 kpl) sekä muut tilanteet ja episodit (19 kpl). Merkinnät pitivät sisällään myös havaintoja omista ja muiden reaktioista, tunteista, rutiineista, toimintakäytännöistä, säännöistä ja ilmapiiristä. Kvalitatiivisissa tutkimuksissa, joissa aineistoa kerätään monissa vaiheissa ja usein rinnakkaisesti eri menetelmin analyysi tapahtuu pitkin matkaa. Aineiston käsittely ja analysointi aloitetaan mahdollisimman pian keruuvaiheen tai kenttävaiheen jälkeen Aineistoa siis analysoidaan ja kerätään osittain samanaikaisesti. Analyysimenetelmäksi valitaan sellainen analyysitapa, joka parhaiten tuo vastauksen ongelmaan tai tutkimustehtävään. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997: ) Alustava teemallinen kategoriointi ei mielestäni yltänyt pääsemään riittävän syvälle hoidossa oloajan ajatuksiin, tunteisiinsa, tapahtumiin ja haastateltavan puheelleen antamiin merkityksiin. Avuksi löysin MCD-analyysin (Membership Categorization Device). Tutustuin MCD- peruskäsitteistöön ja erilaisiin sovelluksiin pystyäkseni paremmin saamaan selville, mitä hoidossa oloaikana tapahtuu, millaiset asiat tai tapahtumat ovat merkityksellisiä potilaiden kuntoutumisen kannalta potilaiden itsensä kokemana. (Forsberg, Ritala-Koskinen, Järviluoma & Roivainen, 1991.) Kaikilta kohdin aineistoa ei ole analysoitu MCD-analyysin avulla, vaan osittain olen tyytynyt havainnollistamaan ja elävöittämään tekstiäni teemallisin aineisto-ottein. MCDanalyysiä on pääasiallisesti käytetty niissä kohdin, missä haastateltavat puhuvat hoidossaoloajasta ja psykososiaalisten taitojen oppimisesta. Analyysini on aineistolähtöistä, jossa teorian ja empirian suhde on induktion ja deduktion vuorottelua painottuen deduktiiviseen puoleen. Haastatteluaineiston käsittelyssä olen siis käyttänyt diskurssianalyysiä ja tarkempaa MCD-analyysiä. Diskurssianalyysi on tutkimustapa, jossa keskeisenä analyysin kohteena ovat inhimillisessä toiminnassa - sekä kielellisessä että ei-kielellisessä - syntyvät, uusiutuvat tai purkautuvat merkitysjärjestelmät eli diskurssit. (Jokinen & Juhila 1991) Diskurssianalyysi tarkastelee kaikkea kielenkäyttöä tekemisenä. Siinä ihmisten katsotaan olevan kieltä käyttäessään osallisina uusintamassa tai muuntamassa sitä kulttuurin virtaa, jonka tarjoamilla välineillä kunakin aikakautena ilmiöitä tehdään ymmärrettäväksi (Suoninen 1999:19). Diskurssianalyysissä ollaan siis kiinnostuneita ihmisten puheessaan käyttämien kategorisointien merkityksestä todellisuuden jäsennystapana. MCD-analyysi on

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Nuoret takuulla kuntoon

Nuoret takuulla kuntoon Nuoret takuulla kuntoon Vain lähellä syntyy vastavuoroisuutta ja kohtaamista Päivi Känkänen 06.05.2014 teksti ja valokuvat: Päivi Känkänen BACK TO BASICS Epävakaina aikoina on tasaisia aikoja useammin

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot