RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 17 Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen 2007

2

3 RAY:n avustustoiminnan raportteja 17 Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen Helsinki 2007

4 2 Kansi: Tarja Brola Frenckellin Kirjapaino Oy Helsinki 2007 ISBN

5 3 1 Johdanto Arvioinnin tausta ja arviointiprosessin toteutus Arvioinnin lähestymistapa ehkäisevään päihdetyöhön Arvioinnin lähtökohdat, toteutus ja aineistot Arvioinnin havainnot Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma järjestöissä Ehkäisevän päihdetyön toimintaympäristöt ja kohderyhmät Ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Ehkäisevän päihdetyön organisointi Ehkäisevän päihdetyön työmuodot ja menetelmät Työmenetelmien taustateoriat Ehkäisevän päihdetyön tulokset Toimintamallien onnistumisen arviointi Onnistumisen kokemuksia Kumppanuuden ja resurssit Resurssit ja niiden riittävyys Yhteistyökumppanit ja yhteistyösuhteiden toimivuus Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuus Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön toteutus Ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuus Ehkäisevän päihdetyön kumppanuudet & resursointi Liitteet Liite 1: Arvioinnin kohteena olleet järjestöt... 45

6 4 1 Johdanto Ehkäisevä päihdetyö on vaikutuksiltaan vähäistä. Sitä voi tehdä kuka tahansa, millä tavalla tahansa ja missä tahansa. Ei ole työn selvää kohdetta eikä kriteerejä kuntien valtuustoissa ehkäisevä päihdetyö on statukseltaan vähäisellä tasolla. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan tällä hetkellä jotain toimintaa, mitä kukaan ei oikein osaa sanoa lyhyellä lauseella saatikka mitä sen sisältö tarkkaan ottaen on. Kuitenkin, absurdisti sitä arvioidaan tässäkin [kyselyssä], ikään kuin se olisi jotain konkreettista työtä kuten tulehduksen hoito tms. Olisi jo aika unohtaa koko sosiaalieetokseen pohjautuva kaikkia hyväilevä ehkäisevä päihdetyö ja siirryttävä terveydenhoidon kriteerein tehtävään ehkäisevään terveydenhuoltoon ja sen sisältömäärittelyihin. Herätkää jo! (Järjestön edustajan revisoitu vastaus sähköiseen kyselyyn) Ehkäisevän päihdetyön sisällöt, käsitteet ja toimintatavat ovat paitsi monipuolisia, niin myös monella tavalla jäsentymättömiä ja vakiintumattomia. Käsitykset ehkäisevästä päihdetyöstä ja sen tavoitteista järjestökentässä ovat hyvin erilaisia ja usein vaikeasti konkretisoitavissa: Mistä ehkäisevässä päihdetyössä on kysymys ja mikä tekee jostakin toiminnasta ehkäisevää päihdetyötä? Nämä ehkäisevän päihdetyön luonteeseen liittyvät seikat ovat olleet tämän arvioinnin lähtökohtana. Arvioinnin tavoitteena ei ole ollut tuottaa tietoa ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuudesta tai vaikuttavuudesta, vaan luodata kuudentoista Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittaman järjestön ehkäisevän päihdetyön nykytilaa painottuen yleiseen ehkäisevään työhön. Raportti on kirjoitettu siten, että siinä kuvaillaan järjestöissä tapahtuvaa ehkäisevän päihdetyön nykytilaa ja katsotaan arvioinnin kohteena olevia järjestöjä kokonaisuutena. Toisaalta arviointiaineistoon pohjautuen on myös esitetty arvioita yksittäisen järjestön kohdalta. Arviointiraportissa on nostettu esiin ns. oppimisen mahdollisuuksia asioita, jotka jossain järjestössä vastaavat yleisesti arviointiaineistosta esiin nouseviin haasteisiin. Nämä oppimisen mahdollisuudet ovat esimerkkejä ja niitä varmasti on tunnistettavissa myös muita järjestöistä. Näin ollen ne on syytä nähdä esimerkinomaisena. Arviointiraportin luvussa kaksi esitellään arvioinnin lähestymistapaa ja taustaa sekä kuvataan lyhyesti arviointiprosessin aineistot. Arvioinnin luku kolme esittää tiivistetysti arvioinnin keskeiset havainnot arvioinnin eri osa-alueilta. Arvioinnin luvussa neljä on pyritty mahdollisimman tiivistetysti esittämään arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Kehittämissuosituksissa on kiinnitetty huomiota toisaalta järjestöjen ehkäisevän päihdetyön toteutuksiin liittyviin kehittämiskohteisiin että tarjottu näkökulmia Raha-automaattiyhdistykselle tulevaisuudessa ehkäisevän päihdetyön rahoitusta suunnattaessa. Tiedostamme ne haasteet, mitä tämän tyyppisen toiminnan arviointiin sisältyy, toivomme että arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset aiheuttavat positiivista keskustelua ja pohdintaa ehkäisevän päihdetyöstä ja järjestöjen roolista tässä toimin-

7 5 nassa. On myös syytä muistaa, että kehittämissuositukset kertovat mihin suuntaan toimintaa voitaisiin kehittää, eikä täsmällisesti sitä, mitä ja miten pitäisi tehdä. Voi olla perusteltua sanoa, että jonkin järjestön tai Raha-automaattiyhdistyksen kohdalla jokin kehittämissuosituksista ei ole relevantti tällöin se ei aiheuta toimenpiteitä. Raportin lopussa on arviointiaineiston perusteella luonnehdittu kunkin järjestön ehkäisevää päihdetyötä arviointialueittain. Näiden lyhyiden luonnehdintojen tarkoitus on tarjota arviointiraportin lukijalle lyhyt katsaus järjestöjen ehkäisevän päihdetyön eri osaalueiden keskeisiin näkökulmiin. Arvioinnin ovat toteuttaneet PricewaterhouseCoopers Oy:stä Olli Oosi ja Mikko Wennberg. Arviointiimiä ovat avustaneet PricewaterhouseCoopers Oy:stä Kaisa Alavuotunki sekä Stakesista Markku Soikkeli. Soikkelin tehtävänä on ollut toimia ehkäisevän päihdetyön asiantuntijana sekä kiinnittää huomiota järjestöjen ehkäisevän päihdetyön työmenetelmiin ja teoriataustaan.

8 6 2 Arvioinnin tausta ja arviointiprosessin toteutus 2.1 Arvioinnin lähestymistapa ehkäisevään päihdetyöhön Yksi ehkäisevä päihdetyön arvioinnin keskeisistä haasteista liittyy palvelujen järjestämisvastuita koskevaan epäselvyyteen. Palvelujen järjestämisvastuu kunnille on määritelty pääosin puitelainsäädännön kautta ja on vaikea löytää selkeää rajaa kunnille kuuluvien tehtävien ja kolmannelle sektorille luontaisten toimintojen välille. Tämä on aiheuttanut sen, että niin ehkäisevän kuin korjaavan työn osalta lopullinen työn- ja vastuunjako on jäänyt epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Osaltaan tämä haaste aiheuttaa ehkäisevää päihdetyötä harjoittaville kolmannen sektorin toimijoille vaatimuksia yhteistyösuhteiden ja kumppanuuksien rakentamisesta ja hallinnasta. Kuntien järjestämän päihdepalvelujen, ja samalla myös ehkäisevän päihdetyön tilaa ja laatua on analysoitu kattavasti viimeaikoina. Stakesin tuottama päihdepalvelujen tilaa käsittelevä raportti toteaakin, että ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan verkostomaisesti viranomaisten, järjestöjen, seurakuntien, elinkeinoelämän ja muiden paikallisten toimijoiden moninaisena yhteistyönä 1. Ehkäisevän päihdetyön käsite on uutena tulokkaana saanut hyvin erilaisia tulkintoja ja määritelmiä. Karlssonin ja Tigerstedtin (2004) mukaan järjestöt ovat päätyneet käyttämän käsitettä nimenomaan korostamaan toimien paikallisuutta vastapainona kansallisen tason vaikuttamiselle. Toisien tulkintojen mukaan ehkäisevä päihdetyö taas nähdään aiemmin raittiustyön alle ryhmiteltyjen toimien uudeksi yhteen kokoavaksi nimittäjäksi. Suomessa ehkäisevän päihdetyön tulkinta ja se, mitä toiminta pitää sisällään on siis ollut moninaista. Niinpä ehkäisevän päihdetyön arvioimiseksi on oleellista kiinnittää huomiota siihen, miten toiminta on suunniteltu ja organisoitu sekä millaisia menetelmiä ja toimintamalleja ehkäisevään päihdetyöhön on pyritty kehittämään siinä organisaatiossa (tai verkostossa), jossa toimintaa toteutetaan. Ehkäisevä päihdetyö on saanut avustusta vuonna 2006 Raha-automaattiyhdistykseltä noin 12 miljoonaa euroa. Yleistäen voi sanoa, että tämä rahoitus on kohdistunut toimintamallien kehittämiseen, kehitettyjen toimintamallien implementointiin, tietyille erityiskohderyhmille suunnattavaan työhön, monipuolisten ja innovatiivisten menetelmien kehittämiseen sekä vaikuttamistyöhön. Rahoituksen merkitys kolmannen sektorin toimintamallien kehittämisessä on nähty toimijoiden keskuudessa tärkeänä mahdollisuutena kehittää ehkäisevän päihdetyön toimintaa. Ehkäisevän päihdetyön merkitystä on korostettu voimakkaasti viime vuosina. Päihdeongelmien kärjistyessä ja kuntien resurssien heikentyessä järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli kasvaa. Viime vuodet ovat tuoneet lisää päihdetyön organisoitumista sekä ehkäisevän päihdetyön tutkimusta esimerkiksi osana alkoholiohjelmaa. Terveyden edistämisen keskus (Tekry) on koonnut yhteen ehkäisevän päihdetyön toimijoita etsimään ja jakamaan näkemyksiä siitä, mitkä ovat järjestötyön keskeiset toiminta- 1 Inkeroinen, T. & Partanen, A. (2006). Päihdepalvelujen tila Työpapereita 7/2006. Stakes.

9 7 alueet päihdekentällä ja mihin suuntaan työtä pitäisi kehittää. Työn tuloksena syntyi "Järjestöjen päihdeohjelma vuosille ". Ohjelma on esimerkki siitä, miten järjestöjen tekemää ehkäisevää päihdetyötä pyritään jäsentämään ja luomaan uusia toimintamuotoja eri toimijoiden välillä. Ohjelman avulla käydään valtiovallan kanssa vuoropuhelua sekä rakennetaan yhteistyötä ja kumppanuutta. Järjestöt sitoutuvat toteuttamaan tässä ohjelmassa määrittelemiään toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Ohjelmaa käytetään osana sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmittavaa kumppanuussopimusta, joka toimii eräänä alkoholiohjelman toteuttamisen välineenä. Ohjelmallinen lähestyminen kuvaa hyvin niitä jäsentämisen ja organisoinnin vaatimuksia, jota ehkäisevässä päihdetyössä pyritään toteuttamaan. W Toimintaperiaatteet ja strategia Toiminnan toteutus ja organisointi (prosessit) Tuloksellisuus Toimintaympäristön analyysi Sisäisen suorituskyvyn analyysi Uudistaminen Toiminnan rakenteiden organisointi Asiakastarpeiden huomioiminen Toimintamallien ja menetelmien luominen Tavoitteiden asettaminen ja arviointi Tulosten mittaaminen Tulokset ja vaikutukset Osaaminen Onko toiminnan vaatima riittävä osaaminen tunnistettu strategiassa ja toiminnan suunnittelussa? Miten osaamista on hyödynnetty toiminnan toteutuksessa ja organisoinnissa? Miten osaaminen on näkynyt tuloksissa? Kumppanuudet ja resurssit Onko resurssien ja kumppanien riittävyys huomioitu strategisessa suunnittelussa? Onko resurssit ja kumppanuudet tukeneet toiminnan toteuttamista ja organisointia? Miten resurssit ovat riittäneet? Kuinka kumppanuussuhteet ovat toimineet? Johtaminen Onko toiminnan suunnittelu johdettua? viitekehys Onko toiminnan organisointi ja toteutus ollut johdettua? Onko toiminnan tuloksellisuutta mitattu? Kuvio 1: Arvioinnin viitekehys

10 8 2.2 Arvioinnin lähtökohdat, toteutus ja aineistot Lähestymistapa arviointiin perustuu Euroopan laatupalkintomallin (jatkossa EFQM) filosofiaan toiminnan, tässä tapauksessa ehkäisevän päihdetyön laadukkuudesta. EFQM-mallia sovelletaan laajasti eri laatupalkintokilpailuissa, itsearvioinneissa sekä organisaatioiden kehittämisessä. EFQM-malli toimii kuitenkin hyvin arvioinnin lähtökohtana tarkasteltaessa tiettyä rajatun organisaatiomäärän toteuttamaa toimintaa. EFQM-mallin arviointialueisiin pohjautuva arvioinnin viitekehys on esitetty kuviossa 1. Viitekehystä voidaan hyödyntää toiminnan tuloksellisuuden ja laadukkuuden arvioinnissa yhdessä arviointimalliin sisältyvien yksityiskohtaisempien kysymysten sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien kanssa. Lähtökohtaisesti arviointialueita on 6. (1) Toimintaperiaatteet ja strategia (EFQM) tarkastelee sitä kuinka suunnitelmallista tietty toiminta on ja miten hyvin toiminnan suunnittelu on perustunut toimintaympäristön, asiakkaiden ja sisäisen suorituskyvyn analyysiin. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 1: Työn kohdentaminen b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 2: Työn kohdentaminen eri toteutustasoille c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 3:Työn kohdentaminen määrittelylle ryhmälle (2) Toiminnan toteutus ja organisointi (EFQM-mallin arviointialue prosessit ) tarkastelee sitä, kuinka toiminta on organisoitu, kuinka toiminnan sisällöt eli palvelut ja tuotteet sekä niiden toteutus (työmenetelmät, metodit) on organisoitu. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 4: Työn tietoperusta on varmistettu b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 5: Työn arvot ja etiikka on määritelty c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 9: Työn toteutusprosessit on valittu (3) Tuloksellisuus (EFQM-mallin tulosalueet 6 9.) tarkastelevat sitä, miten toiminnan tavoitteet on asetettu, onko niiden saavuttamista mitattu / arvioitu ja millaisia tuloksia on saatu aikaan suhteessa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 7: Työlle on asetettu tavoite suhteessa ehkäisevän päihdetyön kohdentumiseen b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 10: Seuranta ja arviointi on kiinteä osa työtä c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 11: Työssä varmistetaan laadun osatekijöiden tasapaino d. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 12: Tulokset suhteutetaan alkutilanteeseen (4) Osaaminen (EFQM-mallin arviointialue henkilöstö ) tarkastelee sitä, miten arvioitavassa toiminnassa henkilöstön osaamista on hyödynnetty ja hallittu. (5) Kumppanuudet ja resurssit (EFQM) arviointialueella tarkastellaan millaisia kumppanuussuhteita ja resursseja toimintaan on osoitettu, miten niitä on hallittu ja miten ne ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamista.

11 9 a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 6: Työ on tavoitteellista yhteistoimintaa b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 8: Työhön tarvittavat resurssit on määritelty (6) Johtaminen (EFQM) arviointialueella tarkastellaan sitä, kuinka toiminnan suunnittelua, toteutusta ja organisointia on johdettu sekä kuinka toimintaa on kehitetty tuloksellisuuden perusteella. Edellä esitetty toiminnan arvioinnin malli tarjoaa yleisen viitekehyksen eri toimintalohkojen arviointiin ja sitä voidaan tarkentaa perustuen EFQM-malliin tai eri toimintapolitiikkojen oleellisiin kysymyksiin. Arviointikysymykset ovat olleet: Millainen on järjestöjen ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma vuonna 2005? o Miten toimintaympäristön muutospaineet ja asiakastarpeet on otettu huomioon strategiaa laadittaessa? o Miten ehkäisevän päihdetyön strategia laaditaan? o Millaisia tavoitteita on asetettu? Missä toimintaympäristössä työtä tehtiin ja mihin kohderyhmiin toiminta kohdistui? o Miten toimintaympäristöt ja kohderyhmät valittiin? Mikä on ehkäisevän päihdetyön rakenne? o Miten ehkäisevä päihdetyö on organisoitu? o Onko ehkäisevän päihdetyön asema selkeä suhteessa organisaation muuhun toimintaan? Mitkä ovat toiminnan työmuodot ja metodit? o Miten työmuodot ja metodit on valittu? o Miten asiakkaiden ja toimintaympäristön tarpeet otetaan huomioon työmuotoja ja metodeja valittaessa? Mitkä toimintamallit toimivat, kenen ehdoilla ja missä olosuhteissa? o Miten toimintamallien onnistumista arvioidaan? o Millaisia hyviä käytäntöjä löytyy? o Millaisia erityispiirteitä voidaan tunnistaa kouluympäristöön liittyvissä toimintamalleissa? o Miten toiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu? Resurssit ja niiden riittävyys o Ovatko olemassa olleet resurssit (henkilöstö, tilat, laitteet, taloudelliset resurssit) olleet riittäviä? o Miten resursseja on hallittu organisaatiossa ehkäisevän päihdetyön osalta? Yhteistyökumppanit ja yhteistyösuhteiden toimivuus o Ketkä olivat ehkäisevän päihdetyön yhteistyökumppanit? o Miten yhteistyötä hallittiin ja arviointiin? o Millaiset olivat kokemukset yhteistyön toimivuudesta?

12 10 Kuten kysymyksistä nähdään, osa niistä on kuvailevia ja ehkäisevän päihdetyön nykytilaa luotaavia. Arvioinnissa korostuu enemmänkin nykytilan kuvailu ja hyvien käytäntöjen ja haasteiden esiin nostaminen, kuin tilivelvollisuuden näkökulmasta ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuuden tai vaikuttavuuden analysointi. Arvioinnin aineistona on käytetty järjestöjen edustajien sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten haastatteluja, järjestöjen toimintakertomuksien ja ehkäisevän päihdetyön työmenetelmistä kertovien asiakirjojen analyysiä, sähköistä kyselyä, näitä aineistoja syventäviä tapaustutkimuksia sekä muuta täydentävää dokumenttiaineistoa. Arvioinnissa toteutettiin itsearvioinnin sekä tiedon keräämisen yhdistävä kysely, joka välitettiin järjestöjen yhteyshenkilöille. Kyselyä pyydettiin välittämään järjestössä eteenpäin niille henkilöille, jotka vastaavat / toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä ko. organisaatiossa. Kyselyyn vastasi 53 henkilöä. Eniten vastauksia tuli Myllyhoitoyhdistys ry:ltä, Elämä on parasta huumetta ry:ltä ja Terveys-Hälsan ry:ltä. Kahdelta järjestöltä (Folkhälsan ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö) ei saatu vastauksia sähköiseen kyselyyn. Kyselyn profiilista voidaan todeta, että vastaajista viidennes on järjestöjen toiminnanjohtajia ja noin kolmannes projektityöntekijöitä. Lähes puolet työskentelee tietyille kohderyhmille suunnatussa kohdennetussa ehkäisevässä työssä ja noin 40 prosenttia yleisessä ehkäisevässä työssä. Arviointiprosessissa toteutettiin tapaustutkimuksia. Tutkimusten kohteena olivat Elämäntapaliitto ry, Elämä on parasta huumetta ry, Elämän Sankarit ry sekä FSN-MHN. Tapaustutkimukset perustuivat dokumentaatioon analyysiin sekä valiten haastatteluihin ja/tai osallistuvaan havainnointiin. Arviointiprosessin lopussa järjestettiin vuorovaikutteinen tuloskoulutus.

13 11 3 Arvioinnin havainnot 3.1 Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma järjestöissä Osalla järjestöistä ehkäisevän päihdetyön strategia on dokumentti- ja haastatteluaineistojen valossa kiinteä osa järjestön perustehtävää (missiota). Toisilla järjestöillä ehkäisevä päihdetyö on vain toiminnan yksi osa-alue. Käytännössä kyselyaineistossa lähes kaikki vastaavat näkevät ehkäisevän päihdetyön kuitenkin tärkeässä roolissa organisaation perustehtävää suoritettaessa. Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma on arvioinnin kohteena olevissa järjestöissä: Järjestöt, joiden toiminta-ajatus perustuu ehkäisevään päihdetyöhön ja joille koko toimintasuunnitelma edustaa ehkäisevän päihdetyön strategiaa. Näille järjestöille ehkäisevä päihdetyö on keskeinen osa toiminta-ajatusta. (esim. Elämäntapaliitto, EOPH, Raittiuden ystävät, Elämän sankarit, Irti Huumeista Ry, Kran, Finlandssvenska nyhketersförbund) Ohjelmalliseen ja strategiseen suunnitteluun pohjautuvat järjestöt (yleensä suuremmat ja paremmin resursoidut). Näille järjestöille ehkäisevä päihdetyö on yksi toiminnan osa-alue. (esim. Elämäntapaliitto, Sininauhaliitto, Terveyden edistämisen keskus) Järjestöt, joiden ehkäisevän päihdetyön strategia on vain pieni osa muuta toimintaa (esim. A-klinikkasäätiö, Folkhälsan, Helsingin diakonissalaitoksen säätiö, Jyväskylän päihdepalvelusäätiö, Myllyhoitoyhdistys) joilla ei ole tällä hetkellä varsinaista strategista otetta ehkäisevän päihdetyön toteutukseen. (KAN, Punainen risti, Terveys-Hälsan ry) Varsinaista ehkäisevän päihdetyön strategiaa tai toimintasuunnitelmaa ei kovinkaan monella järjestöllä ole. Keskeistä on se, miten ohjelmallista ja suunnitelmallista järjestöjen toiminta ylipäätään on ja miten sellainen haastava ja usein epämääräinen alue kuin ehkäisevä päihdetyö integroidaan mukaan tähän toiminnan suunnitteluun. Näin ollen myöskään varsinaista ehkäisevän päihdetyön strategian laadintaprosessia ei järjestöissä esiinny, vaan tämä tapahtuu osana järjestöjen omaa toiminnan suunnittelun prosessia. Ehkäisevän päihdetyön nykytilaa tarkasteltaessa myös yhteiskunnallisten tarpeiden ja muutospaineiden huomioiminen strategian laadinnassa on tärkeää. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden mukaan järjestöt kartoittavat hyvin yhteiskunnalliset tarpeet ja suunnittelevat toimintansa vastaamaan näihin. Myös ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun kiinnitetään vastaajien mielestä tarpeeksi huomiota. Asiakastarpeiden tunnistamisessa käytettyjä suosittuja toimintamuotoja ovat kansallisissa verkostoissa toimiminen poliittis-hallinnollisella tasolla ja esim. Stakesin, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustiedon hyödyntäminen. Myös työntekijöiden hiljaista tietoa ja omaa havainnointia hyödynnetään. Alueellista verkostotyöskentelyä (sekä viranomaisverkostoa että muita verkostoja) käytetään myös tarpeiden tun-

14 12 nistamisessa, mutta suhteessa vähemmän kuin ensin mainittuja keinoja. Kaikkiaan järjestöjen mukana oleminen erilaisissa yhteiskunnallisissa prosesseissa takaa tarpeiden tunnistamisen. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, että järjestöjen perinne ja ajan kuluessa muodostuneet verkostot ja käsitykset muokkaavat sitä, mistä näkökulmasta asiakastarpeita tunnistetaan. Tämä nousee vahvasti esiin haastatteluaineistossa. Eräs keskeisimpiä kysymyksiä ehkäisevän päihdetyön strategian nykytilanteessa on se, millaisia tavoitteita ehkäisevälle päihdetyölle asetetaan? Muutamia esimerkkejä on jo siitä, että Stakesin ehkäisevän päihdetyön laatukriteerejä käytetään ehkäisevän päihdetyön jäsentämiseen ja myös tavoitteiden asettamiseen. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden asettamisesta voidaan asiakirja- ja haastatteluaineiston perusteella tehdä seuraavia havaintoja. Tavoitteenasettelu on yleensä hyvin pitkälti toiminta-alueeseen ja toimintasektoriin sidottuja. Seuraavassa on tunnistettu kaikkien arvioinnin kohteena olleiden järjestöjen tapa asettaa tavoitteita. Näistä tavoitteista voidaan tunnistaa viisi kategoriaa, joiden alla on tarjottu konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia tavoitteita järjestöt toiminnalleen asettavat. Kategoria 1: Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet Esim. Päihdehaittojen vähentäminen yhteiskunnassa Päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä aseman parantaminen. Lasten suojelemisen näkökulman esiin nostaminen ehkäisevän päihdetyön tekemisessä Kohderyhmän päihteiden käytön ja muun ongelmakäyttäytymisen vähentäminen Valtakunnallisena mallina toimiminen Kohderyhmän kannalta relevanttien sidosryhmien (esim. aikuiset ja kasvattajat) tietotaidon lisääminen huume- ja päihdekysymyksissä o Tai esim. Vanhemmuuden tukeminen kasvatustyössä Vaikuttaminen järjestön toiminnan kannalta oleellista päihdettä koskeviin tietoihin ja asenteisiin Päihteettömän elämäntavan esille nostaminen valtakunnallisella tasolla Vaikuttaminen päihteiden käyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja käyttöä tukevaan kulttuuriin Kategoria 2: Toiminnan kehittämiseen ja palvelujen tarjontaan liittyvien palvelujen tuottaminen Esim. monipuolisten päihdeongelmaisten ja heidän läheisten palvelujen tuottaminen valtakunnallisesti / alueellisesti Segmentoidun kohdennetun ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Uusien toimintamuotojen kehittäminen Mukana olevien tahojen kasvatusohjelmien kehittäminen

15 13 Ehkäisevän työn vaikuttavuuden lisääminen ja tehostaminen sekä laadun parantaminen Päihteettömien harrastus- ja toimintaympäristöjen luominen Kategoria 3: Operatiiviset ja toiminnalliset tavoitteet Perustyön ja käytössä olevan työmenetelmän toteuttaminen keskeisten kohderyhmien keskuudessa Uuden valistusmateriaalin tuottaminen Kategoria 4: Organisaatioiden kehittämiseen, verkostoitumiseen tai muuhun yhteistyöhön liittyvät tavoitteet Järjestöjen välisen yhteistyön vahvistaminen sekä uusien rakenteiden luominen paikallis- ja aluetason toiminnan tehostamiseksi Yhteistoiminnan syventäminen (jossakin substanssikysymyksessä) Toimia julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä jossain tilanteissa myös seudullista ja alueellista toimintaa kehittävänä ja kokoavana tahona Kategoria 5: Toiminnalle asetetut taloudelliset tuottotavoitteet Palvelujen laskuttaminen siten, että voidaan kattaa vapaehtoisten matka- yms. kuluja Projektikohtaiset taloudelliset tavoitteet Kumppaneiden ja tilaajien maksutasot, joille on asetettu oma tavoite (esim. vuositasolla) Myynti- ja tulostavoitteet, jolloin palvelujen maksajina ovat lähinnä työyhteisöt Näistä erityisesti ensimmäiseen kategoriaan liittyviä tavoitteita on hyvin haastava mitata. Tästä huolimatta järjestöjen itsearvioinnin perusteella ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden koetaan olevan selkeitä vastanneiden järjestöjen kohdalla ja toimintamallien valitsemiseenkin kiinnitetään riittävästi huomiota. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että tavoitteet on asetettu siten, että ne voidaan saavuttaa. Noin 80 % vastaajista on sitä mieltä, että asetetut tavoitteet ovat sellaisia, että niiden toteutumista voidaan mitata. Suunnilleen saman vastaajista myös sanoo, että toimenpiteet on suunniteltu tarkasti ja niiden toteutumista seurataan järjestelmällisesti. Tavoitteita koskevista kysymyksistä toiseksi eniten hajontaa aiheutti väite kohderyhmä on määritelty täsmällisesti ja sen tavoittamisessa onnistuminen on todennettavissa. Tätäkin väitettä puolsi 60 prosenttia vastaajista, mutta täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 14 prosenttia.

16 14 Noin puolet henkilöistä vastasi, ettei järjestön toiminnalle ole asetettu taloudellisia (tuotto)tavoitteita, kun taas noin 30 prosenttia ilmaisi, että sellaisia järjestöltä löytyy. Asetetut tuottotavoitteet liittyvät usein koulutuksista ja luennoista laskuttamiseen siten, että tilaisuuksien toivotaan tuottavan kouluttajien palkan. Lisäksi esimerkiksi materiaalin myyntitulojen odotetaan yleisesti kattavan materiaalin valmistuskustannukset. Voiton tekeminen ei yhdellekään vastanneista järjestöistä ole itseisarvo vaan tilanteissa, joissa järjestöillä on tuloja tuottamistaan palveluista, nolla tuloksen tekeminen nähtiin järkevänä. Mielekkäinä tapoina muodostaa tavoitteita pidetään saavutettavia konkreettisia, paikallisia ja rajattuja tavoitteita. Ehkäisevän päihdetyön luonteen vuoksi tavoitteen asettelua projektimuotoiselle työlle nähdään vaikeana verrattuna pitkäjänteisen perustyön tavoitteen asetteluun. Vaikuttavuustavoitteet järjestöillä liittyvät usein laajoihin ilmiöihin, kuten kokonaiskulutuksen laskemiseen, tiedon lisääntymiseen, kokeilu- ja aloitusiän nousemiseen, asenteiden muuttumiseen ja riippuvuuden vähenemiseen. Lisäksi usein mainitaan julkisen keskustelun herättäminen sekä järjestön näkyvyyden lisääminen. Työn laadullisia tavoitteita pidetään tärkeänä, kuten myös työntekijöiden sitoutumista ja työn mielekkyyttä. Tavoitteenasetteluun liittyvät vastaukset kertovat myös teoria- ja menetelmätiedon tasosta: ovatko tavoitteenasettelut realistisia, konkreetteja ja todennettavia vai tyydytäänkö yleisiin ja abstrakteihin. Jälkimmäinen valinta viittaa siihen, ettei omalle työlle välttämättä ole asetettu perusteltuja vaikuttavuusodotuksia. Vastauksia tarkasteltiin kahdella ulottuvuudella: kuvataanko yleisiä ja yhteisiä ehkäisevän päihdetyön tavoitteita vai oman järjestön spesifejä tavoitteita. Edellinen valinta ei anna kuvaa työn tietopohjaisesta kohdistamisesta, jälkimmäinen kertoo siihen kiinnitettävän huomiota. Toinen ulottuvuus on tavoitteiden yleisyys ja abstraktius vs. täsmällisyys, realistisuus ja todennettavuus. yleinen spesifi konkreetti abstrakti Vastauksista valtaosa sijoittui nelikentässä alas oikealle: tavoitteita kuvattiin omalle järjestölle ominaisesta näkökulmasta, mutta niitä ei kuvattu muutoksina kohderyhmän tilanteessa, vaan useimmiten kuvattiin omaa toimintaa tai omia pyrkimyksiä. Toiseksi yleisin vastaustyyppi sijoittui vasempaan yläruutuun: tavoitteenasettelut siellä ovat kyllä konkreetteja ja todennettavia (esimerkiksi alkoholin kulutuksen kääntäminen laskuun), mutta oman toiminnan vaikuttavuutta ei tämän tehtävänmäärittely pohjalta juuri voi arvioida. Kaikkiaan vastaukset osoittivat tarvetta kiinnittää enemmän huomiota työn kohdentamiseen ja tavoitteenasetteluun.

17 15 Oppimisen mahdollisuus: Elämäntapaliito on organisoinut tavoitteenasetteluaan pitkäjänteisesti. Huolimatta siitä, että järjestön toimintasuunnitelma on itse asiassa sen ehkäisevän päihdetyön strategia, on järjestöllä ollut tapana laatia kolmivuotiset suuntaviivat toiminnan toteuttamiselle. Tämänkaltainen tavoitteenasettelu tuo pitkäjänteisyyttä ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen. Linjat valmistellaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja niiden valmistelusta vastaa järjestön kesäkuun vuosikokous. Toisaalta vuoden tasolla toteutetaan toiminnan suunnitteluprosessia joka tukeutuu suuntaviivoihin. Vuositasolla jokaiselle tiimille asetetaan myös omia tavoitteitaan ja näitä konkretisoidaan tavoiteasettelulla. Järjestöllä on käytössään kannustava palkkausjärjestelmä, joka perustaa arvioitaan myös edellä mainittuihin pitkän tähtäimen suuntaviivoihin. Elämäntapaliiton pitkän tähtäimen ehkäisevän päihdetyön tavoitteet ovat samansuuntaisia laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita, kuin esimerkiksi alkoholiohjelmassa, mutta niiden vuosittainen konkretisointi tiimitasolla on tärkeää. Ehkäisevän päihdetyön organisoinnissa noudatetaan järjestössä tiimirakennetta ja näin ollen toiminnan suunnittelu ehkäisevän päihdetyön organisointia Ehkäisevän päihdetyön toimintaympäristöt ja kohderyhmät Ehkäisevän päihdetyön strategian ja nykytilan hahmottamiseksi arvioinnissa tarkasteltiin myös sitä, millaisessa toimintaympäristössä ehkäisevää päihdetyötä tehdään ja mitkä ovat toiminnan kohderyhmät. Kaikkiaan kohderyhmät ovat hyvin monipuoliset ja tulevat kattaneeksi pääasiassa elämän koko kirjon. Seuraavan sivun kuviossa on kuvattu sitä, millaisia kohderyhmiä ehkäisevän päihdetyön järjestöillä on ja aikovatko järjestöt panostaa näihin kohderyhmiin. Kuviossa vasen akseli kuvaa sitä, kuinka järjestöt arvioivat oman panostuksensa kasvattamisen tärkeyttä. Arvo 3 tarkoittaa, että roolia tulisi entisestään kasvattaa. Vastaavasti y-akseli kuvaa sitä, onko ko. kohderyhmä järjestön toiminnan kannalta relevantti. Kuten kuviosta nähdään kohderyhmien ulkopuolelle yleensä jäävät ainoastaan alle kouluikäiset, eläkeläiset ja korkeakoulujen opiskelijat. Näistä jälkimmäiseen kategoriaan aiotaan kuitenkin jatkossa panostaa. Oppimisen mahdollisuus: Korkeakouluopiskelijoiden suhteen ehkäisevä päihdetyö on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Mäyräkoirasta Sikspäkkiin -hankkeessa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Elämäntapaliitto toimivat yhdessä, jotta opiskelijoiden alkoholinkäyttö muuttuisi haitattomampaan suuntaan. Tavoite on herättää kriittistä keskustelua alkoholinkäytöstä opiskelijakulttuurissa ja vähentää alkoholinkäytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Hanke on osa alkoholiohjelmaa ja esimerkki vähemmälle huomiolle jääneeseen kohderyhmään kohdistuvasta työstä. Haastattelujen kautta välittyy kuitenkin näkemys siitä, ettei kaikkia kohderyhmiä aina tavoiteta. Erittäin paljon toimintaa tuntuu kohdistuvan nuoriin. Ylipäätään painopiste tuntuu tällöin olevan ensimmäisen kokeilun ehkäisemisessä ja erityisesti nuorten päihteiden käytön ehkäisemisessä. Tälle työlle on olemassa luonnolliset perustelut. Haastattelujen kautta välittyy kuitenkin kuva, ettei huomiota välttämättä riittävissä määrin kiinnitetä esimerkiksi työssä olevien ihmisten (erit. miesten) ehkäisevään päihdetyöhön tai vanhempien, työelämästä eläköityvien ihmisten ehkäisevään työhön.

RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi

RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Avustustoiminnan raportteja 17 Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän

Lisätiedot

Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)

Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Sanna Pylkkänen Preventiimi/HUMAK Sivu 1 Aikataulu 12.00 aloitus - esittäytymiskierros: nimi, titteli, organisaatio, laatuarviointi

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä.

1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä. KUNTAKYSELY 2017 1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? (Tähdellä merkityt kysymykset ovat pakollisia) Vastaajien määrä: 66 Täysin samaa mieltä

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Järjestöjen yhteishanke ammattiin opiskelevien terveyden edistämiseksi TeTe

Järjestöjen yhteishanke ammattiin opiskelevien terveyden edistämiseksi TeTe Järjestöjen yhteishanke ammattiin opiskelevien terveyden edistämiseksi 2011 2015 TeTe Projektipäällikkö Juha Mikkonen [juha.mikkonen @ elamantapaliitto.fi] Elämäntapaliitto ry Terveys ry Elämä on parasta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida?

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida? Mitä arviointi on? Arviointi on prosessi, jossa tehdään todistusaineistoon pohjautuen ja tiettyjä perusteita käyttäen päätelmiä projektin / toiminnan arvosta. Perusteet ovat arviointikriteerejä, joiden

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT ry on vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja joka kokoaa

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua Arviointiverkoston tapaaminen.9.01 Folkhälsan Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, erityisasiantuntijat Verkostotapaaminen aloitettiin täydennettävillä lauseilla.

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot