RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 17 Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen 2007

2

3 RAY:n avustustoiminnan raportteja 17 Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen Helsinki 2007

4 2 Kansi: Tarja Brola Frenckellin Kirjapaino Oy Helsinki 2007 ISBN

5 3 1 Johdanto Arvioinnin tausta ja arviointiprosessin toteutus Arvioinnin lähestymistapa ehkäisevään päihdetyöhön Arvioinnin lähtökohdat, toteutus ja aineistot Arvioinnin havainnot Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma järjestöissä Ehkäisevän päihdetyön toimintaympäristöt ja kohderyhmät Ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Ehkäisevän päihdetyön organisointi Ehkäisevän päihdetyön työmuodot ja menetelmät Työmenetelmien taustateoriat Ehkäisevän päihdetyön tulokset Toimintamallien onnistumisen arviointi Onnistumisen kokemuksia Kumppanuuden ja resurssit Resurssit ja niiden riittävyys Yhteistyökumppanit ja yhteistyösuhteiden toimivuus Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuus Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön toteutus Ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuus Ehkäisevän päihdetyön kumppanuudet & resursointi Liitteet Liite 1: Arvioinnin kohteena olleet järjestöt... 45

6 4 1 Johdanto Ehkäisevä päihdetyö on vaikutuksiltaan vähäistä. Sitä voi tehdä kuka tahansa, millä tavalla tahansa ja missä tahansa. Ei ole työn selvää kohdetta eikä kriteerejä kuntien valtuustoissa ehkäisevä päihdetyö on statukseltaan vähäisellä tasolla. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan tällä hetkellä jotain toimintaa, mitä kukaan ei oikein osaa sanoa lyhyellä lauseella saatikka mitä sen sisältö tarkkaan ottaen on. Kuitenkin, absurdisti sitä arvioidaan tässäkin [kyselyssä], ikään kuin se olisi jotain konkreettista työtä kuten tulehduksen hoito tms. Olisi jo aika unohtaa koko sosiaalieetokseen pohjautuva kaikkia hyväilevä ehkäisevä päihdetyö ja siirryttävä terveydenhoidon kriteerein tehtävään ehkäisevään terveydenhuoltoon ja sen sisältömäärittelyihin. Herätkää jo! (Järjestön edustajan revisoitu vastaus sähköiseen kyselyyn) Ehkäisevän päihdetyön sisällöt, käsitteet ja toimintatavat ovat paitsi monipuolisia, niin myös monella tavalla jäsentymättömiä ja vakiintumattomia. Käsitykset ehkäisevästä päihdetyöstä ja sen tavoitteista järjestökentässä ovat hyvin erilaisia ja usein vaikeasti konkretisoitavissa: Mistä ehkäisevässä päihdetyössä on kysymys ja mikä tekee jostakin toiminnasta ehkäisevää päihdetyötä? Nämä ehkäisevän päihdetyön luonteeseen liittyvät seikat ovat olleet tämän arvioinnin lähtökohtana. Arvioinnin tavoitteena ei ole ollut tuottaa tietoa ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuudesta tai vaikuttavuudesta, vaan luodata kuudentoista Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittaman järjestön ehkäisevän päihdetyön nykytilaa painottuen yleiseen ehkäisevään työhön. Raportti on kirjoitettu siten, että siinä kuvaillaan järjestöissä tapahtuvaa ehkäisevän päihdetyön nykytilaa ja katsotaan arvioinnin kohteena olevia järjestöjä kokonaisuutena. Toisaalta arviointiaineistoon pohjautuen on myös esitetty arvioita yksittäisen järjestön kohdalta. Arviointiraportissa on nostettu esiin ns. oppimisen mahdollisuuksia asioita, jotka jossain järjestössä vastaavat yleisesti arviointiaineistosta esiin nouseviin haasteisiin. Nämä oppimisen mahdollisuudet ovat esimerkkejä ja niitä varmasti on tunnistettavissa myös muita järjestöistä. Näin ollen ne on syytä nähdä esimerkinomaisena. Arviointiraportin luvussa kaksi esitellään arvioinnin lähestymistapaa ja taustaa sekä kuvataan lyhyesti arviointiprosessin aineistot. Arvioinnin luku kolme esittää tiivistetysti arvioinnin keskeiset havainnot arvioinnin eri osa-alueilta. Arvioinnin luvussa neljä on pyritty mahdollisimman tiivistetysti esittämään arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Kehittämissuosituksissa on kiinnitetty huomiota toisaalta järjestöjen ehkäisevän päihdetyön toteutuksiin liittyviin kehittämiskohteisiin että tarjottu näkökulmia Raha-automaattiyhdistykselle tulevaisuudessa ehkäisevän päihdetyön rahoitusta suunnattaessa. Tiedostamme ne haasteet, mitä tämän tyyppisen toiminnan arviointiin sisältyy, toivomme että arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset aiheuttavat positiivista keskustelua ja pohdintaa ehkäisevän päihdetyöstä ja järjestöjen roolista tässä toimin-

7 5 nassa. On myös syytä muistaa, että kehittämissuositukset kertovat mihin suuntaan toimintaa voitaisiin kehittää, eikä täsmällisesti sitä, mitä ja miten pitäisi tehdä. Voi olla perusteltua sanoa, että jonkin järjestön tai Raha-automaattiyhdistyksen kohdalla jokin kehittämissuosituksista ei ole relevantti tällöin se ei aiheuta toimenpiteitä. Raportin lopussa on arviointiaineiston perusteella luonnehdittu kunkin järjestön ehkäisevää päihdetyötä arviointialueittain. Näiden lyhyiden luonnehdintojen tarkoitus on tarjota arviointiraportin lukijalle lyhyt katsaus järjestöjen ehkäisevän päihdetyön eri osaalueiden keskeisiin näkökulmiin. Arvioinnin ovat toteuttaneet PricewaterhouseCoopers Oy:stä Olli Oosi ja Mikko Wennberg. Arviointiimiä ovat avustaneet PricewaterhouseCoopers Oy:stä Kaisa Alavuotunki sekä Stakesista Markku Soikkeli. Soikkelin tehtävänä on ollut toimia ehkäisevän päihdetyön asiantuntijana sekä kiinnittää huomiota järjestöjen ehkäisevän päihdetyön työmenetelmiin ja teoriataustaan.

8 6 2 Arvioinnin tausta ja arviointiprosessin toteutus 2.1 Arvioinnin lähestymistapa ehkäisevään päihdetyöhön Yksi ehkäisevä päihdetyön arvioinnin keskeisistä haasteista liittyy palvelujen järjestämisvastuita koskevaan epäselvyyteen. Palvelujen järjestämisvastuu kunnille on määritelty pääosin puitelainsäädännön kautta ja on vaikea löytää selkeää rajaa kunnille kuuluvien tehtävien ja kolmannelle sektorille luontaisten toimintojen välille. Tämä on aiheuttanut sen, että niin ehkäisevän kuin korjaavan työn osalta lopullinen työn- ja vastuunjako on jäänyt epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Osaltaan tämä haaste aiheuttaa ehkäisevää päihdetyötä harjoittaville kolmannen sektorin toimijoille vaatimuksia yhteistyösuhteiden ja kumppanuuksien rakentamisesta ja hallinnasta. Kuntien järjestämän päihdepalvelujen, ja samalla myös ehkäisevän päihdetyön tilaa ja laatua on analysoitu kattavasti viimeaikoina. Stakesin tuottama päihdepalvelujen tilaa käsittelevä raportti toteaakin, että ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan verkostomaisesti viranomaisten, järjestöjen, seurakuntien, elinkeinoelämän ja muiden paikallisten toimijoiden moninaisena yhteistyönä 1. Ehkäisevän päihdetyön käsite on uutena tulokkaana saanut hyvin erilaisia tulkintoja ja määritelmiä. Karlssonin ja Tigerstedtin (2004) mukaan järjestöt ovat päätyneet käyttämän käsitettä nimenomaan korostamaan toimien paikallisuutta vastapainona kansallisen tason vaikuttamiselle. Toisien tulkintojen mukaan ehkäisevä päihdetyö taas nähdään aiemmin raittiustyön alle ryhmiteltyjen toimien uudeksi yhteen kokoavaksi nimittäjäksi. Suomessa ehkäisevän päihdetyön tulkinta ja se, mitä toiminta pitää sisällään on siis ollut moninaista. Niinpä ehkäisevän päihdetyön arvioimiseksi on oleellista kiinnittää huomiota siihen, miten toiminta on suunniteltu ja organisoitu sekä millaisia menetelmiä ja toimintamalleja ehkäisevään päihdetyöhön on pyritty kehittämään siinä organisaatiossa (tai verkostossa), jossa toimintaa toteutetaan. Ehkäisevä päihdetyö on saanut avustusta vuonna 2006 Raha-automaattiyhdistykseltä noin 12 miljoonaa euroa. Yleistäen voi sanoa, että tämä rahoitus on kohdistunut toimintamallien kehittämiseen, kehitettyjen toimintamallien implementointiin, tietyille erityiskohderyhmille suunnattavaan työhön, monipuolisten ja innovatiivisten menetelmien kehittämiseen sekä vaikuttamistyöhön. Rahoituksen merkitys kolmannen sektorin toimintamallien kehittämisessä on nähty toimijoiden keskuudessa tärkeänä mahdollisuutena kehittää ehkäisevän päihdetyön toimintaa. Ehkäisevän päihdetyön merkitystä on korostettu voimakkaasti viime vuosina. Päihdeongelmien kärjistyessä ja kuntien resurssien heikentyessä järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli kasvaa. Viime vuodet ovat tuoneet lisää päihdetyön organisoitumista sekä ehkäisevän päihdetyön tutkimusta esimerkiksi osana alkoholiohjelmaa. Terveyden edistämisen keskus (Tekry) on koonnut yhteen ehkäisevän päihdetyön toimijoita etsimään ja jakamaan näkemyksiä siitä, mitkä ovat järjestötyön keskeiset toiminta- 1 Inkeroinen, T. & Partanen, A. (2006). Päihdepalvelujen tila Työpapereita 7/2006. Stakes.

9 7 alueet päihdekentällä ja mihin suuntaan työtä pitäisi kehittää. Työn tuloksena syntyi "Järjestöjen päihdeohjelma vuosille ". Ohjelma on esimerkki siitä, miten järjestöjen tekemää ehkäisevää päihdetyötä pyritään jäsentämään ja luomaan uusia toimintamuotoja eri toimijoiden välillä. Ohjelman avulla käydään valtiovallan kanssa vuoropuhelua sekä rakennetaan yhteistyötä ja kumppanuutta. Järjestöt sitoutuvat toteuttamaan tässä ohjelmassa määrittelemiään toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Ohjelmaa käytetään osana sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmittavaa kumppanuussopimusta, joka toimii eräänä alkoholiohjelman toteuttamisen välineenä. Ohjelmallinen lähestyminen kuvaa hyvin niitä jäsentämisen ja organisoinnin vaatimuksia, jota ehkäisevässä päihdetyössä pyritään toteuttamaan. W Toimintaperiaatteet ja strategia Toiminnan toteutus ja organisointi (prosessit) Tuloksellisuus Toimintaympäristön analyysi Sisäisen suorituskyvyn analyysi Uudistaminen Toiminnan rakenteiden organisointi Asiakastarpeiden huomioiminen Toimintamallien ja menetelmien luominen Tavoitteiden asettaminen ja arviointi Tulosten mittaaminen Tulokset ja vaikutukset Osaaminen Onko toiminnan vaatima riittävä osaaminen tunnistettu strategiassa ja toiminnan suunnittelussa? Miten osaamista on hyödynnetty toiminnan toteutuksessa ja organisoinnissa? Miten osaaminen on näkynyt tuloksissa? Kumppanuudet ja resurssit Onko resurssien ja kumppanien riittävyys huomioitu strategisessa suunnittelussa? Onko resurssit ja kumppanuudet tukeneet toiminnan toteuttamista ja organisointia? Miten resurssit ovat riittäneet? Kuinka kumppanuussuhteet ovat toimineet? Johtaminen Onko toiminnan suunnittelu johdettua? viitekehys Onko toiminnan organisointi ja toteutus ollut johdettua? Onko toiminnan tuloksellisuutta mitattu? Kuvio 1: Arvioinnin viitekehys

10 8 2.2 Arvioinnin lähtökohdat, toteutus ja aineistot Lähestymistapa arviointiin perustuu Euroopan laatupalkintomallin (jatkossa EFQM) filosofiaan toiminnan, tässä tapauksessa ehkäisevän päihdetyön laadukkuudesta. EFQM-mallia sovelletaan laajasti eri laatupalkintokilpailuissa, itsearvioinneissa sekä organisaatioiden kehittämisessä. EFQM-malli toimii kuitenkin hyvin arvioinnin lähtökohtana tarkasteltaessa tiettyä rajatun organisaatiomäärän toteuttamaa toimintaa. EFQM-mallin arviointialueisiin pohjautuva arvioinnin viitekehys on esitetty kuviossa 1. Viitekehystä voidaan hyödyntää toiminnan tuloksellisuuden ja laadukkuuden arvioinnissa yhdessä arviointimalliin sisältyvien yksityiskohtaisempien kysymysten sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien kanssa. Lähtökohtaisesti arviointialueita on 6. (1) Toimintaperiaatteet ja strategia (EFQM) tarkastelee sitä kuinka suunnitelmallista tietty toiminta on ja miten hyvin toiminnan suunnittelu on perustunut toimintaympäristön, asiakkaiden ja sisäisen suorituskyvyn analyysiin. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 1: Työn kohdentaminen b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 2: Työn kohdentaminen eri toteutustasoille c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 3:Työn kohdentaminen määrittelylle ryhmälle (2) Toiminnan toteutus ja organisointi (EFQM-mallin arviointialue prosessit ) tarkastelee sitä, kuinka toiminta on organisoitu, kuinka toiminnan sisällöt eli palvelut ja tuotteet sekä niiden toteutus (työmenetelmät, metodit) on organisoitu. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 4: Työn tietoperusta on varmistettu b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 5: Työn arvot ja etiikka on määritelty c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 9: Työn toteutusprosessit on valittu (3) Tuloksellisuus (EFQM-mallin tulosalueet 6 9.) tarkastelevat sitä, miten toiminnan tavoitteet on asetettu, onko niiden saavuttamista mitattu / arvioitu ja millaisia tuloksia on saatu aikaan suhteessa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 7: Työlle on asetettu tavoite suhteessa ehkäisevän päihdetyön kohdentumiseen b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 10: Seuranta ja arviointi on kiinteä osa työtä c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 11: Työssä varmistetaan laadun osatekijöiden tasapaino d. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 12: Tulokset suhteutetaan alkutilanteeseen (4) Osaaminen (EFQM-mallin arviointialue henkilöstö ) tarkastelee sitä, miten arvioitavassa toiminnassa henkilöstön osaamista on hyödynnetty ja hallittu. (5) Kumppanuudet ja resurssit (EFQM) arviointialueella tarkastellaan millaisia kumppanuussuhteita ja resursseja toimintaan on osoitettu, miten niitä on hallittu ja miten ne ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamista.

11 9 a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 6: Työ on tavoitteellista yhteistoimintaa b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 8: Työhön tarvittavat resurssit on määritelty (6) Johtaminen (EFQM) arviointialueella tarkastellaan sitä, kuinka toiminnan suunnittelua, toteutusta ja organisointia on johdettu sekä kuinka toimintaa on kehitetty tuloksellisuuden perusteella. Edellä esitetty toiminnan arvioinnin malli tarjoaa yleisen viitekehyksen eri toimintalohkojen arviointiin ja sitä voidaan tarkentaa perustuen EFQM-malliin tai eri toimintapolitiikkojen oleellisiin kysymyksiin. Arviointikysymykset ovat olleet: Millainen on järjestöjen ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma vuonna 2005? o Miten toimintaympäristön muutospaineet ja asiakastarpeet on otettu huomioon strategiaa laadittaessa? o Miten ehkäisevän päihdetyön strategia laaditaan? o Millaisia tavoitteita on asetettu? Missä toimintaympäristössä työtä tehtiin ja mihin kohderyhmiin toiminta kohdistui? o Miten toimintaympäristöt ja kohderyhmät valittiin? Mikä on ehkäisevän päihdetyön rakenne? o Miten ehkäisevä päihdetyö on organisoitu? o Onko ehkäisevän päihdetyön asema selkeä suhteessa organisaation muuhun toimintaan? Mitkä ovat toiminnan työmuodot ja metodit? o Miten työmuodot ja metodit on valittu? o Miten asiakkaiden ja toimintaympäristön tarpeet otetaan huomioon työmuotoja ja metodeja valittaessa? Mitkä toimintamallit toimivat, kenen ehdoilla ja missä olosuhteissa? o Miten toimintamallien onnistumista arvioidaan? o Millaisia hyviä käytäntöjä löytyy? o Millaisia erityispiirteitä voidaan tunnistaa kouluympäristöön liittyvissä toimintamalleissa? o Miten toiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu? Resurssit ja niiden riittävyys o Ovatko olemassa olleet resurssit (henkilöstö, tilat, laitteet, taloudelliset resurssit) olleet riittäviä? o Miten resursseja on hallittu organisaatiossa ehkäisevän päihdetyön osalta? Yhteistyökumppanit ja yhteistyösuhteiden toimivuus o Ketkä olivat ehkäisevän päihdetyön yhteistyökumppanit? o Miten yhteistyötä hallittiin ja arviointiin? o Millaiset olivat kokemukset yhteistyön toimivuudesta?

12 10 Kuten kysymyksistä nähdään, osa niistä on kuvailevia ja ehkäisevän päihdetyön nykytilaa luotaavia. Arvioinnissa korostuu enemmänkin nykytilan kuvailu ja hyvien käytäntöjen ja haasteiden esiin nostaminen, kuin tilivelvollisuuden näkökulmasta ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuuden tai vaikuttavuuden analysointi. Arvioinnin aineistona on käytetty järjestöjen edustajien sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten haastatteluja, järjestöjen toimintakertomuksien ja ehkäisevän päihdetyön työmenetelmistä kertovien asiakirjojen analyysiä, sähköistä kyselyä, näitä aineistoja syventäviä tapaustutkimuksia sekä muuta täydentävää dokumenttiaineistoa. Arvioinnissa toteutettiin itsearvioinnin sekä tiedon keräämisen yhdistävä kysely, joka välitettiin järjestöjen yhteyshenkilöille. Kyselyä pyydettiin välittämään järjestössä eteenpäin niille henkilöille, jotka vastaavat / toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä ko. organisaatiossa. Kyselyyn vastasi 53 henkilöä. Eniten vastauksia tuli Myllyhoitoyhdistys ry:ltä, Elämä on parasta huumetta ry:ltä ja Terveys-Hälsan ry:ltä. Kahdelta järjestöltä (Folkhälsan ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö) ei saatu vastauksia sähköiseen kyselyyn. Kyselyn profiilista voidaan todeta, että vastaajista viidennes on järjestöjen toiminnanjohtajia ja noin kolmannes projektityöntekijöitä. Lähes puolet työskentelee tietyille kohderyhmille suunnatussa kohdennetussa ehkäisevässä työssä ja noin 40 prosenttia yleisessä ehkäisevässä työssä. Arviointiprosessissa toteutettiin tapaustutkimuksia. Tutkimusten kohteena olivat Elämäntapaliitto ry, Elämä on parasta huumetta ry, Elämän Sankarit ry sekä FSN-MHN. Tapaustutkimukset perustuivat dokumentaatioon analyysiin sekä valiten haastatteluihin ja/tai osallistuvaan havainnointiin. Arviointiprosessin lopussa järjestettiin vuorovaikutteinen tuloskoulutus.

13 11 3 Arvioinnin havainnot 3.1 Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma järjestöissä Osalla järjestöistä ehkäisevän päihdetyön strategia on dokumentti- ja haastatteluaineistojen valossa kiinteä osa järjestön perustehtävää (missiota). Toisilla järjestöillä ehkäisevä päihdetyö on vain toiminnan yksi osa-alue. Käytännössä kyselyaineistossa lähes kaikki vastaavat näkevät ehkäisevän päihdetyön kuitenkin tärkeässä roolissa organisaation perustehtävää suoritettaessa. Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma on arvioinnin kohteena olevissa järjestöissä: Järjestöt, joiden toiminta-ajatus perustuu ehkäisevään päihdetyöhön ja joille koko toimintasuunnitelma edustaa ehkäisevän päihdetyön strategiaa. Näille järjestöille ehkäisevä päihdetyö on keskeinen osa toiminta-ajatusta. (esim. Elämäntapaliitto, EOPH, Raittiuden ystävät, Elämän sankarit, Irti Huumeista Ry, Kran, Finlandssvenska nyhketersförbund) Ohjelmalliseen ja strategiseen suunnitteluun pohjautuvat järjestöt (yleensä suuremmat ja paremmin resursoidut). Näille järjestöille ehkäisevä päihdetyö on yksi toiminnan osa-alue. (esim. Elämäntapaliitto, Sininauhaliitto, Terveyden edistämisen keskus) Järjestöt, joiden ehkäisevän päihdetyön strategia on vain pieni osa muuta toimintaa (esim. A-klinikkasäätiö, Folkhälsan, Helsingin diakonissalaitoksen säätiö, Jyväskylän päihdepalvelusäätiö, Myllyhoitoyhdistys) joilla ei ole tällä hetkellä varsinaista strategista otetta ehkäisevän päihdetyön toteutukseen. (KAN, Punainen risti, Terveys-Hälsan ry) Varsinaista ehkäisevän päihdetyön strategiaa tai toimintasuunnitelmaa ei kovinkaan monella järjestöllä ole. Keskeistä on se, miten ohjelmallista ja suunnitelmallista järjestöjen toiminta ylipäätään on ja miten sellainen haastava ja usein epämääräinen alue kuin ehkäisevä päihdetyö integroidaan mukaan tähän toiminnan suunnitteluun. Näin ollen myöskään varsinaista ehkäisevän päihdetyön strategian laadintaprosessia ei järjestöissä esiinny, vaan tämä tapahtuu osana järjestöjen omaa toiminnan suunnittelun prosessia. Ehkäisevän päihdetyön nykytilaa tarkasteltaessa myös yhteiskunnallisten tarpeiden ja muutospaineiden huomioiminen strategian laadinnassa on tärkeää. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden mukaan järjestöt kartoittavat hyvin yhteiskunnalliset tarpeet ja suunnittelevat toimintansa vastaamaan näihin. Myös ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun kiinnitetään vastaajien mielestä tarpeeksi huomiota. Asiakastarpeiden tunnistamisessa käytettyjä suosittuja toimintamuotoja ovat kansallisissa verkostoissa toimiminen poliittis-hallinnollisella tasolla ja esim. Stakesin, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustiedon hyödyntäminen. Myös työntekijöiden hiljaista tietoa ja omaa havainnointia hyödynnetään. Alueellista verkostotyöskentelyä (sekä viranomaisverkostoa että muita verkostoja) käytetään myös tarpeiden tun-

14 12 nistamisessa, mutta suhteessa vähemmän kuin ensin mainittuja keinoja. Kaikkiaan järjestöjen mukana oleminen erilaisissa yhteiskunnallisissa prosesseissa takaa tarpeiden tunnistamisen. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, että järjestöjen perinne ja ajan kuluessa muodostuneet verkostot ja käsitykset muokkaavat sitä, mistä näkökulmasta asiakastarpeita tunnistetaan. Tämä nousee vahvasti esiin haastatteluaineistossa. Eräs keskeisimpiä kysymyksiä ehkäisevän päihdetyön strategian nykytilanteessa on se, millaisia tavoitteita ehkäisevälle päihdetyölle asetetaan? Muutamia esimerkkejä on jo siitä, että Stakesin ehkäisevän päihdetyön laatukriteerejä käytetään ehkäisevän päihdetyön jäsentämiseen ja myös tavoitteiden asettamiseen. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden asettamisesta voidaan asiakirja- ja haastatteluaineiston perusteella tehdä seuraavia havaintoja. Tavoitteenasettelu on yleensä hyvin pitkälti toiminta-alueeseen ja toimintasektoriin sidottuja. Seuraavassa on tunnistettu kaikkien arvioinnin kohteena olleiden järjestöjen tapa asettaa tavoitteita. Näistä tavoitteista voidaan tunnistaa viisi kategoriaa, joiden alla on tarjottu konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia tavoitteita järjestöt toiminnalleen asettavat. Kategoria 1: Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet Esim. Päihdehaittojen vähentäminen yhteiskunnassa Päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä aseman parantaminen. Lasten suojelemisen näkökulman esiin nostaminen ehkäisevän päihdetyön tekemisessä Kohderyhmän päihteiden käytön ja muun ongelmakäyttäytymisen vähentäminen Valtakunnallisena mallina toimiminen Kohderyhmän kannalta relevanttien sidosryhmien (esim. aikuiset ja kasvattajat) tietotaidon lisääminen huume- ja päihdekysymyksissä o Tai esim. Vanhemmuuden tukeminen kasvatustyössä Vaikuttaminen järjestön toiminnan kannalta oleellista päihdettä koskeviin tietoihin ja asenteisiin Päihteettömän elämäntavan esille nostaminen valtakunnallisella tasolla Vaikuttaminen päihteiden käyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja käyttöä tukevaan kulttuuriin Kategoria 2: Toiminnan kehittämiseen ja palvelujen tarjontaan liittyvien palvelujen tuottaminen Esim. monipuolisten päihdeongelmaisten ja heidän läheisten palvelujen tuottaminen valtakunnallisesti / alueellisesti Segmentoidun kohdennetun ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Uusien toimintamuotojen kehittäminen Mukana olevien tahojen kasvatusohjelmien kehittäminen

15 13 Ehkäisevän työn vaikuttavuuden lisääminen ja tehostaminen sekä laadun parantaminen Päihteettömien harrastus- ja toimintaympäristöjen luominen Kategoria 3: Operatiiviset ja toiminnalliset tavoitteet Perustyön ja käytössä olevan työmenetelmän toteuttaminen keskeisten kohderyhmien keskuudessa Uuden valistusmateriaalin tuottaminen Kategoria 4: Organisaatioiden kehittämiseen, verkostoitumiseen tai muuhun yhteistyöhön liittyvät tavoitteet Järjestöjen välisen yhteistyön vahvistaminen sekä uusien rakenteiden luominen paikallis- ja aluetason toiminnan tehostamiseksi Yhteistoiminnan syventäminen (jossakin substanssikysymyksessä) Toimia julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä jossain tilanteissa myös seudullista ja alueellista toimintaa kehittävänä ja kokoavana tahona Kategoria 5: Toiminnalle asetetut taloudelliset tuottotavoitteet Palvelujen laskuttaminen siten, että voidaan kattaa vapaehtoisten matka- yms. kuluja Projektikohtaiset taloudelliset tavoitteet Kumppaneiden ja tilaajien maksutasot, joille on asetettu oma tavoite (esim. vuositasolla) Myynti- ja tulostavoitteet, jolloin palvelujen maksajina ovat lähinnä työyhteisöt Näistä erityisesti ensimmäiseen kategoriaan liittyviä tavoitteita on hyvin haastava mitata. Tästä huolimatta järjestöjen itsearvioinnin perusteella ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden koetaan olevan selkeitä vastanneiden järjestöjen kohdalla ja toimintamallien valitsemiseenkin kiinnitetään riittävästi huomiota. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että tavoitteet on asetettu siten, että ne voidaan saavuttaa. Noin 80 % vastaajista on sitä mieltä, että asetetut tavoitteet ovat sellaisia, että niiden toteutumista voidaan mitata. Suunnilleen saman vastaajista myös sanoo, että toimenpiteet on suunniteltu tarkasti ja niiden toteutumista seurataan järjestelmällisesti. Tavoitteita koskevista kysymyksistä toiseksi eniten hajontaa aiheutti väite kohderyhmä on määritelty täsmällisesti ja sen tavoittamisessa onnistuminen on todennettavissa. Tätäkin väitettä puolsi 60 prosenttia vastaajista, mutta täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 14 prosenttia.

16 14 Noin puolet henkilöistä vastasi, ettei järjestön toiminnalle ole asetettu taloudellisia (tuotto)tavoitteita, kun taas noin 30 prosenttia ilmaisi, että sellaisia järjestöltä löytyy. Asetetut tuottotavoitteet liittyvät usein koulutuksista ja luennoista laskuttamiseen siten, että tilaisuuksien toivotaan tuottavan kouluttajien palkan. Lisäksi esimerkiksi materiaalin myyntitulojen odotetaan yleisesti kattavan materiaalin valmistuskustannukset. Voiton tekeminen ei yhdellekään vastanneista järjestöistä ole itseisarvo vaan tilanteissa, joissa järjestöillä on tuloja tuottamistaan palveluista, nolla tuloksen tekeminen nähtiin järkevänä. Mielekkäinä tapoina muodostaa tavoitteita pidetään saavutettavia konkreettisia, paikallisia ja rajattuja tavoitteita. Ehkäisevän päihdetyön luonteen vuoksi tavoitteen asettelua projektimuotoiselle työlle nähdään vaikeana verrattuna pitkäjänteisen perustyön tavoitteen asetteluun. Vaikuttavuustavoitteet järjestöillä liittyvät usein laajoihin ilmiöihin, kuten kokonaiskulutuksen laskemiseen, tiedon lisääntymiseen, kokeilu- ja aloitusiän nousemiseen, asenteiden muuttumiseen ja riippuvuuden vähenemiseen. Lisäksi usein mainitaan julkisen keskustelun herättäminen sekä järjestön näkyvyyden lisääminen. Työn laadullisia tavoitteita pidetään tärkeänä, kuten myös työntekijöiden sitoutumista ja työn mielekkyyttä. Tavoitteenasetteluun liittyvät vastaukset kertovat myös teoria- ja menetelmätiedon tasosta: ovatko tavoitteenasettelut realistisia, konkreetteja ja todennettavia vai tyydytäänkö yleisiin ja abstrakteihin. Jälkimmäinen valinta viittaa siihen, ettei omalle työlle välttämättä ole asetettu perusteltuja vaikuttavuusodotuksia. Vastauksia tarkasteltiin kahdella ulottuvuudella: kuvataanko yleisiä ja yhteisiä ehkäisevän päihdetyön tavoitteita vai oman järjestön spesifejä tavoitteita. Edellinen valinta ei anna kuvaa työn tietopohjaisesta kohdistamisesta, jälkimmäinen kertoo siihen kiinnitettävän huomiota. Toinen ulottuvuus on tavoitteiden yleisyys ja abstraktius vs. täsmällisyys, realistisuus ja todennettavuus. yleinen spesifi konkreetti abstrakti Vastauksista valtaosa sijoittui nelikentässä alas oikealle: tavoitteita kuvattiin omalle järjestölle ominaisesta näkökulmasta, mutta niitä ei kuvattu muutoksina kohderyhmän tilanteessa, vaan useimmiten kuvattiin omaa toimintaa tai omia pyrkimyksiä. Toiseksi yleisin vastaustyyppi sijoittui vasempaan yläruutuun: tavoitteenasettelut siellä ovat kyllä konkreetteja ja todennettavia (esimerkiksi alkoholin kulutuksen kääntäminen laskuun), mutta oman toiminnan vaikuttavuutta ei tämän tehtävänmäärittely pohjalta juuri voi arvioida. Kaikkiaan vastaukset osoittivat tarvetta kiinnittää enemmän huomiota työn kohdentamiseen ja tavoitteenasetteluun.

17 15 Oppimisen mahdollisuus: Elämäntapaliito on organisoinut tavoitteenasetteluaan pitkäjänteisesti. Huolimatta siitä, että järjestön toimintasuunnitelma on itse asiassa sen ehkäisevän päihdetyön strategia, on järjestöllä ollut tapana laatia kolmivuotiset suuntaviivat toiminnan toteuttamiselle. Tämänkaltainen tavoitteenasettelu tuo pitkäjänteisyyttä ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen. Linjat valmistellaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja niiden valmistelusta vastaa järjestön kesäkuun vuosikokous. Toisaalta vuoden tasolla toteutetaan toiminnan suunnitteluprosessia joka tukeutuu suuntaviivoihin. Vuositasolla jokaiselle tiimille asetetaan myös omia tavoitteitaan ja näitä konkretisoidaan tavoiteasettelulla. Järjestöllä on käytössään kannustava palkkausjärjestelmä, joka perustaa arvioitaan myös edellä mainittuihin pitkän tähtäimen suuntaviivoihin. Elämäntapaliiton pitkän tähtäimen ehkäisevän päihdetyön tavoitteet ovat samansuuntaisia laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita, kuin esimerkiksi alkoholiohjelmassa, mutta niiden vuosittainen konkretisointi tiimitasolla on tärkeää. Ehkäisevän päihdetyön organisoinnissa noudatetaan järjestössä tiimirakennetta ja näin ollen toiminnan suunnittelu ehkäisevän päihdetyön organisointia Ehkäisevän päihdetyön toimintaympäristöt ja kohderyhmät Ehkäisevän päihdetyön strategian ja nykytilan hahmottamiseksi arvioinnissa tarkasteltiin myös sitä, millaisessa toimintaympäristössä ehkäisevää päihdetyötä tehdään ja mitkä ovat toiminnan kohderyhmät. Kaikkiaan kohderyhmät ovat hyvin monipuoliset ja tulevat kattaneeksi pääasiassa elämän koko kirjon. Seuraavan sivun kuviossa on kuvattu sitä, millaisia kohderyhmiä ehkäisevän päihdetyön järjestöillä on ja aikovatko järjestöt panostaa näihin kohderyhmiin. Kuviossa vasen akseli kuvaa sitä, kuinka järjestöt arvioivat oman panostuksensa kasvattamisen tärkeyttä. Arvo 3 tarkoittaa, että roolia tulisi entisestään kasvattaa. Vastaavasti y-akseli kuvaa sitä, onko ko. kohderyhmä järjestön toiminnan kannalta relevantti. Kuten kuviosta nähdään kohderyhmien ulkopuolelle yleensä jäävät ainoastaan alle kouluikäiset, eläkeläiset ja korkeakoulujen opiskelijat. Näistä jälkimmäiseen kategoriaan aiotaan kuitenkin jatkossa panostaa. Oppimisen mahdollisuus: Korkeakouluopiskelijoiden suhteen ehkäisevä päihdetyö on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Mäyräkoirasta Sikspäkkiin -hankkeessa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Elämäntapaliitto toimivat yhdessä, jotta opiskelijoiden alkoholinkäyttö muuttuisi haitattomampaan suuntaan. Tavoite on herättää kriittistä keskustelua alkoholinkäytöstä opiskelijakulttuurissa ja vähentää alkoholinkäytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Hanke on osa alkoholiohjelmaa ja esimerkki vähemmälle huomiolle jääneeseen kohderyhmään kohdistuvasta työstä. Haastattelujen kautta välittyy kuitenkin näkemys siitä, ettei kaikkia kohderyhmiä aina tavoiteta. Erittäin paljon toimintaa tuntuu kohdistuvan nuoriin. Ylipäätään painopiste tuntuu tällöin olevan ensimmäisen kokeilun ehkäisemisessä ja erityisesti nuorten päihteiden käytön ehkäisemisessä. Tälle työlle on olemassa luonnolliset perustelut. Haastattelujen kautta välittyy kuitenkin kuva, ettei huomiota välttämättä riittävissä määrin kiinnitetä esimerkiksi työssä olevien ihmisten (erit. miesten) ehkäisevään päihdetyöhön tai vanhempien, työelämästä eläköityvien ihmisten ehkäisevään työhön.

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua Arviointiverkoston tapaaminen.9.01 Folkhälsan Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, erityisasiantuntijat Verkostotapaaminen aloitettiin täydennettävillä lauseilla.

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 VOK-arviointiseminaari 30.11.2010 Outi Aarresola www.kihu.fi

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot