59 4/2009. Onko keinoja? Työn merkitys joutuu puntariin, kun maailma muuttuu. Kalle Haatanen:

Transkriptio

1 59 4/2009 Lokakuu Terveyden edistämisen lehti Onko keinoja? Lasten ja nuorten ääni ei vieläkään kuulu tarpeeksi päätöksenteossa Kalle Haatanen: Työn merkitys joutuu puntariin, kun maailma muuttuu Nuorten individualismi ei ole itsekkyyttä Mittarin mukaan mennään punaisella Veijo Hietala: Voimaannuttava viihde

2 59 4/2009 Lokakuu Pääkirjoitus Uudistuksia ja myönteisiä kehityskulkuja Hyvä lukija, tervetuloa uudistuneen Promon pariin. Uudistus, vaikka pienimuotoinenkin, on aina haaste niin tekijöille kuin lukijoille. Emme lähteneet lehdessä radikaalin muutoksen tielle, vaan pikemminkin teimme hienosäätöä. Näkyvimpänä uudistuksena on lehden koon pienentyminen. Ratkaisu oli helppo tehdä, sillä lukijatutkimuksessa kritiikki kohdistui erityisesti hankalaksi koettuun kokoon. Lisäksi teimme taitollisia muutoksia mm. kirjasintyypin, kuvituksen ja juttujen pituuksien suhteen, joilla olemme tavoitelleet selkeyttä ja luettavuutta. Promon lukijatutkimuksessa hyvät arviot sai lehden sisältö ja asiantuntijoiden haastattelut, joten sisältöratkaisuja emme liiemmin muuttaneet. Lehti on edelleenkin terveyden edistämisen asiantuntijalehti, joka on suunnattu terveyden edistämisen monitieteiselle ja moniammatilliselle verkostolle, päätöksentekijöille ja alasta kiinnostuneille. Tärkeintä on lehden sisältö ja lukukokemus, jota olemme ulkoasun uudistamisella halunneet tukea. Lehden uudistuksessa on aina kyse myös makuasioista ja ratkaisuista, jotka jakavat mielipiteitä. Jäämmekin toimituksessa mielenkiinnolla odottamaan, minkälaista palautetta uudistuneesta Promosta saamme. Palautetta voi antaa suoraan allekirjoittaneelle tai osallistumalla Promon lukijakyselyyn (sivu 39). Kun yleensä vanhemmat sukupolvet katsovat huolestuneina nuorempien tapoja, olisiko tilanne alkoholin käytössä kääntymässä päinvastaiseksi? Promo 59 tarkastelee pääteemanaan ajankohtaisia päihdeasioita ja -ilmiöitä. Näen monia myönteisiä kehityssuuntia. Merkittävimpiä on alkoholiveron korotus. Onhan hinta saatavuuden ja mainonnan rajoittamisen ohella tehokkain keino vähentää alkoholin kulutusta ja siitä johtuvia haittoja. Lisääntyneet alkoholihaitat ovat tiukentaneet mielipideilmastoa ja veronkorotukset hyväksytään nyt laajasti. Uskon myös, että asiallinen ja oikein kohdennettu valistus voi olla tehokasta, vaikka tutkimusten mukaan valistuksella ei juurikaan ole todettu olevan hyötyä taistelussa alkoholin haittoja vastaan. Positiivinen kehityskulku on myös nuorten alkoholin käytössä tapahtunut muutos luvulla raittius on merkittävästi yleistynyt ja humalajuominen vähentynyt. Selvimpiä nämä muutokset ovat olleet alle 18-vuotiailla, mutta aivan viime vuosina myös yli 18-vuotiaiden nuorten raittius on yleistynyt. Toisaalta Kouluterveyskyselyn 2009 tulokset kertovat nuorten suhtautumisen alkoholin käyttöön jonkin verran höltyneen. Samaan aikaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on ollut jatkuvassa kasvussa. Kun suuret ikäluokat märäksi kutsuttu sukupolvi astuvat eläkeikään, kehitys ei muuttune. Kun yleensä vanhemmat sukupolvet katsovat huolestuneina nuorempien tapoja, olisiko tilanne alkoholin käytössä kääntymässä päinvastaiseksi? Tulisiko siis nuorten huolestua vanhemmista ikäpolvista ja vanhempien sukupolvien ottaa oppia nuoremmista? Yleensähän edeltävät sukupolvet aina kantavat huolta seuraavista mitä moninaisimmista syistä. Milloin nuori sukupolvi on ollut pullamössöä, työlle viileää tai väärien ja haitallisten virikkeiden ja vaikutteiden, kuten television, rock-musiikin tai vaikkapa internetin ympäröimää. Toivon, että tilastofaktojen lisäksi pohditaan enenevässä määrin myös sitä, mitä on alkoholin liiallisen käytön taustalla ja kuinka näihin voidaan vaikuttaa. Yllätys ei liene sekään, jos eläkeikäisten alkoholin käytön taustalta paljastuu vaikkapa yksinäisyyttä ja masentuneisuutta. Alkoholin käyttämistä ei voikaan nähdä muusta elämästä irrallisena ilmiönä. Maksukykyisiin ja maksuval miisiin työeläkeläisiin hinnan korotukset eivät välttämättä tehoa. Toivon myös, että oppisimme päihdeasioissa iloitsemaan myönteisistä kehitystrendeistä uhkakuvien maalaamisen rinnalla. Kovin usein löydämme uhkia ja riskejä kyllästymiseen asti. Tällaisessa maailmantilanteessa tarvittaisiin pikemminkin kuvauksia niistä keinoista, jotka ovat auttaneet yhteisöjä, perheitä ja yksilöitä selviytymään yli vaikeiden aikojen ja tilanteiden. Kysyntää on arjessa voimaannuttavalle tiedolle ja hyville käytännöille. n janne.juvakka@tekry.fi 2 Promo 59

3 Onnelliset loput tuottavat onnistumisen elämyksiä. Veijo Hietala, sivu 38 Sivu 6 Georg Henrik Wrede: Lasten ja nuorten puolesta Wrede vastuuttaa valtiota ja kuntia; tukikeinoja on olemassa ja niitä on käytettävä. Ajassa, sivu 9 Nuorten individualismi ei ole itsekkyyttä Sivu 20 Kun mies puhuu, kuka kuuntelee? Osalla nuorista miehistä menee erittäin huonosti: kun ongelmat kasautuvat, ketjuuntuvat ja jatkuvat elämänvaiheesta toiseen. Nuoret miehet eivät hae apua ja auttajillakaan ei ole aina riittäviä valmiuksia heidän kohtaamiseensa. Sivu 17 Päihdeperheen lapsi pysyy piilossa Lastenpsykiatri kehottaa kääntämään katseet päihteisiin. Yksinkertainen kysymys onko sinulla lapsia? voisi tuoda monta kärsivää lasta avun piiriin. Sivu 32 KiVassa koulussa ketään ei kiusata Espoon Martinkallion koulun yhdeksäsluokkalainen Toni Budanec tietää, miltä kiusaaminen tuntuu. Kovisjengin nimittely rasitti niin paljon, että lopulta poika päätti vaihtaa koulua. Sivu 22 Työ & alkoholi Ikääntyvä työntekijä oireilee jo paljon ennen kuin alkoholiongelma vie häneltä lopullisesti työkyvyn. 4 Ajankohtaista 10 Humalaa taltutetaan ryhmän palvelukseen 12 Ritva Varamäki: Keskustelu nuorten alkoholinkäytöstä on saanut vanhemmat reagoimaan. 15 Päihde- ja perhetyötä käsi kädessä 18 Mittarin mukaan mennään punaisella Jos ei etsi, ei havaitse 26 Päihteet & mielenterveys 30 Kalle Haatanen: Nuorelle työ ei ole hyvän elämän mittari. 34 Terveyskäräjien terveiset 36 Aihetta arviointiin; Uusinta terveysaineistoa; Pikku ratas Terveyden edistämisen keskus 3

4 4/2009 Lokakuu Onnellisuuden salaisuus Elämä Pelissä Ajankohtaista Meistä jokainen voi itse vaikuttaa siihen, kuinka onnellinen hän on. Näin vakuuttavat tutkijat, jotka kuuluvat positiivisen psykologian koulukuntaan. YLE1:n ohjelma Elämä pelissä selvitti viiden erilaisissa elämäntilanteissa olevan päähenkilön kautta, miten se onnistuu käytännössä. Elämä pelissä -ohjelman päähenkilöt (vas.) Teija Halonen, Anneli Saaristo, Ville Pusa, Martti Attila ja Pia Matilainen. Muusikko Ville Pusa, 37, leskeksi jäänyt pienen lapsen yksinhuoltaja haki apua surun käsittelyyn. Myyntipäällikkö Pia Matilainen, 41, liikaa töitä tekevä sinkku halusi löytää muutakin sisältöä elämäänsä sekä päästä eroon stressistä ja unihäiriöistä. Hopeaseppä Teija Halonen, 46, vammaisen lapsen äiti etsi rankkojen vuosien jälkeen elämäniloa ja hymyä takaisin kasvoilleen. Taiteilija Anneli Saaristo, 60, halusi opetella hyväksymään itsensä ja toivoi pääsevänsä eroon yksinäisen suden roolista. Farmakologian tohtori Martti Attila, 60, työttömäksi jäänyt tutkija halusi eroon tunteesta, että oli tehnyt elämässään vääriä valintoja sekä etsi keinoja ilmaista tunteitaan paremmin. Onnellisuuspisteet ennen ja nyt Ohjaajien Heimo Langinvainion ja Anne Hyvénin opastuksella päähenkilöt etsivät kukin onnellisuuden salaisuuksia ja lähteitä. Ennen valmennuksen alkua ja sen loputtua he tekivät onnellisuustestin. Testi pohjautuu vankkaan tutkimustietoon onnellisuuden aineksista. Villen pisteet lähtötilanteessa olivat 85 ja valmennuksen jälkeen 83. Martti lähti liikkeelle 50 pisteestä ja päätyi 77 onnellisuuspisteeseen. Teijan pisteet olivat 23 ja puolen vuoden kuluttua 83. Pia koki lähtötilanteensa 38 pisteen arvoiseksi, mutta ne nousivat harjoitusten avulla 80:een. Anneli pisteytti onnellisuutensa 35:een ja se tuplaantui 72 onnellisuuspisteeseen valmennuksen aikana. Tee oma testisi Elämä pelissä -tv-sarjan tekijät ovat YLE, Tarinatalo, Kustannus Oy Duodecim, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä tukijat Työsuojelurahasto, Terveyden edistämisen keskus, Mielenterveyden keskusliitto, Työterveyslaitos ja Suomen Punainen Risti. Tekry halusi lähteä mukaan sarjan tukijaksi, koska ohjelma käsittelee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Ympäröivillä olosuhteilla sekä ihmissuhteilla ja läheisten tuella on suuri vaikutus omaan terveyteen ja sitä kautta onnellisuuteen. Toimme osaltamme terveyden edistämisen osaamista sarjan tekoon, Tekryn viestintäsuunnittelija Ulla Heinola kertoo. Muistutamme myös järjestöjen tärkeästä roolista vertaistuen tarjoajina niin hyvinä kuin vaikeina hetkinä. 4 Promo 59

5 Kriisipuhelimessa lähes vastattua puhelua kuussa Mielenterveysseura vastasi tammisyyskuun aikana lähes puheluun. Samana aikana vastaamatta on jäänyt noin puhelua. Yleisimpinä soittojen syinä ovat yksinäisyys, parisuhteen ja perheen ongelmat sekä psyykkinen sairaus. Niiden taustalta löytyy kuitenkin taloudellisia vaikeuksia, jopa konkursseja, ja niiden perheessä aiheuttamia ongelmia. Puheluissa kerrotaan lisäksi palvelujen puutteesta tai pitkistä väleistä hoitotapaamisissa, samoin nousee huoli sairaasta omaisesta. Vaikka kriisipuheluita käydään kuukausittain lähes 3 000, yhä lisääntyvä määrä soittajia jää ilman yhteyttä. Syitä tähän ovat mm. vaikeus saada lisää vapaaehtoisia päivystäjiä ja niukat taloudelliset resurssit, joilla kriisipuhelimen toimintaa pyöritetään. 9 vietetään vuoden 2009 Tapaturmapäivää ja se muistuttaa matkailun ja matkustamisen riskeistä sekä ennen kaikkea siitä, että kun ottaa huomioon tärkeimmät turvallisuustekijät, matka voi olla monin verroin antoisampi! Ennakoi Noudata sääntöjä Käytä turvavälineitä Virkistäydy kohtuudella Laskuhumala, humalalasku Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään Päihteiden ja erityisesti alkoholin käyttöön liittyvät tapaturmat, onnettomuudet, rikokset ja väkivalta vievät paljon resursseja, tuovat kustannuksia ja aiheuttavat kärsimystä. Päihteiden käytön kustannukset humalalaskut tulevat meidän kaikkien maksettaviksi. Tapaturmissa alkoholilla on usein osuutta asiaan. Humalassa kaatuvalla on 60-kertainen riski vammautua verrattuna selvin päin kaatuvaan. Tapaturmat ovat mittava kansanterveysongelma ja neljänneksi yleisin suomalaisten kuolinsyy. Vaikka liikenneturvallisuus on parantunut niin alkoholiin liittyvät liikennekuolemat eivät ole vähentyneet Murrosikäinen tarvitsee unta! Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa unen merkityksestä nuoren hyvinvoinnille ja terveydelle. Riittävällä unella on yhteys koulumenestykseen, tunne-elämän tasapainoon ja kasvuun sekä kehitykseen. MLL on lähettänyt kaikkien seitsemäsluokkalaisten koteihin kirjeen, jossa vanhempia muistutetaan unen merkityksestä murrosikäiselle. Elämä itsenäistyvän nuoren kanssa voi olla haastavaa. MLL:n Vanhempainpuhelimessa vanhemmat voivat purkaa sydäntään tai kysyä neuvoa. Päivystäjät ovat koulutettuja vapaaehtoisia ja itsekin vanhempia. Vanhempainpuhelin päivystää numerossa tiistaisin ja 17 20, torstaisin ja sunnuntaisin Puhelu maksaa 8 snt / min + pvm/mpm. Lisää tietoa lapsen kasvamisesta ja tukea kasvatukseen saa osoitteesta Päihdetiedotuspalkinto Marjut Lindbergille joka kolmannessa liikennekuolemassa on alkoholi mukana. Lähes 200 ihmistä hukkuu vuosittain, suurin osa päihtyneinä. Lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvia päihteidenkäytön aiheuttamalle ympäristön turvattomuudelle. Jopa 14 % suomalaisista nuorista kokee, että läheisen alkoholinkäyttö tuo ongelmia. Ehkäisevän päihdetyön viikon materiaalit, artikkelit ja kampanjajuliste sekä yleisötilaisuudet, seminaarit, päihteettömät illanvietot ja avoimien ovien päivät löytyvät verkosta: > Ajankohtaista Kuva: Antero Aaltonen Wilson Kirwa haastaa urheiluseurat mukaan Syrjinnästä vapaa alue -kampanjaan, johon on liittynyt jo 143 työyhteisöä, mm. sisäasiainministeriön koko hallinnonala. Jokaisen työyhteisön tulee kiinnittää huomioita ilmapiiriin ja yhdenvertaisuuteen. Kampanjan tavoitteena on myös lisätä Reilu Peli -keskusteluja, jotka kuuluvat yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Kampanjan suojelijoina ja eteenpäin viejinä ovat ihmisten sydämiin juossut ja tanssinut Wilson Kirwa sekä kansanedustaja Juha Mieto ja Taitoluisteluliiton puheenjohtaja Susanna Rahkamo. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista. Kampanjan idea on tehdä sitoutuminen yhdenvertaisuuteen näkyväksi, sillä syrjinnän vastaiset ohjeet ja strategiat jäävät liian usein kirjahyllyjen ja työpöytien paperikasojen uumeniin. Kampanjaan voi liittyä verkkosivuilla: Tekryn koordinoima terveyttä edistävän viestinnän kehittämishanke järjestää koulutuksen Virtaa verkosta terveysviestintään kello Folkhälsanin Senioritalo, Mannerheimintie 97, Helsinki Koulutus on erityisesti Tekryn jäsenyhteisöjen viestijöille. Koulutuspäivänä pureudumme verkkoviestinnän ja sosiaalisen median tuomiin mahdollisuuksiin terveyttä edistävässä viestinnässä yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma kokonaisuudessaan Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen mennessä: koulutus@tekry.fi tai Ippa Koivunen, puh. (09) Lisätietoja Tekryn viestintäsuunnittelija Ulla Heinola, ulla.heinola@tekry.fi, puh Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg sai A-klinikkasäätiön päihdetiedotuspalkinnon. Palkinto on tunnustus Lindbergin pitkäaikaisesta työstä analyyttisenä ja kriittisenä sosiaali- ja terveysalan toimittajana, joka on vuosien varrella seurannut tarkasti myös alkoholi- ja huumeasioita. Kuva: Heikkikk TV1, joka maanantai ennen kello 8 uutisia SOSA -sarja jatkuu uusin jaksoin! YLE1:n aamu-tv:ssä on esitetty tammikuusta 2009 alkaen terveyden edistämisestä kertovaa ohjelmasarjaa Se On Sinun Asiasi. Sarja jatkuu nyt syksyllä maanantaiaamuisin ja uudet jaksot voi katsoa heti lähetyspäivänä osoitteessa: Uusissa jaksoissa jatketaan terveyden edistämisen käsittelyä monipuolisilla teemoilla. Katsojat ovat jo saaneet tietää, miten ranka ja raajat laitetaan toimimaan tai minkälainen merkitys terveellisellä välipalalla on koulussa. Sarjan näkökulma terveyden edistämiseen on laaja: yksilöstä yhteisöön ja yhteiskuntaan. Jaksoissa on käsitelty niin yhdyskuntasuunnittelun ja kulttuurin vaikutuksia terveydelle kuin esimerkiksi nuorille kohdistettua päihdetyötä ja tunnetaitotunteja. Jokainen päättää viime kädessä omista terveysvalinnoistaan, mutta niin valtiolla, kunnilla, järjestöillä, työyhteisöillä kuin kouluillakin on mahdollisuudet vaikuttaa merkittävästi siihen, kannustavatko olosuhteet terveyttä edistäviin valintoihin. Ohjelmasarjan toteuttajia ovat Tekry ja sen jäsenyhteisöjä. Jaksot voi linkittää omille internetsivuille. Palautetta voi antaa osoitteeseen: sosa@tekry.fi Lisätietoja: ulla.heinola@tekry.fi, puh ToimintaSuomi-portaaliin tulee myös vapaaehtoistoiminta Rakenteilla olevaan ToimintaSuomi-portaaliin suunnitellaan parhaillaan sektorirajat ylittävää vapaaehtoistoiminnan osiota. Sen kehittämistyössä on mukana mm. Kansalaisareena ry:n valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan verkosto. Vapaaehtoisosiosta kansalaiset voivat etsiä itselleen sopivaa vapaaehtoistoimintaa helposti esimerkiksi alueen, kaupungin, teeman tai toiminnan perusteella. Lue lisää: Lisätietoja myös hankkeen koordinaattorilta: tuula.kolari@tekry.fi Terveyden edistämisen keskus 5

6 Georg Henrik Wrede: Lasten ja nuorten puolesta Kuuluuko lasten ääni laman koettelemuksissa? Osataanko vanhempia tukea ajoissa? Onko yhteiskunnalla keinoja? Teksti Marjatta Karvinen kuvat Kimmo Brandt Lasten ja nuorten elämä sekä kiinnostaa että huolestuttaa suomalaisia. Nuorisotutkimukset nousevat nopeasti tapetille. Milloin hohkaamme Kouluterveyskyselyn tuloksista, milloin Pisa-vertailusta. Georg Henrik Wrede seurailee työkseen nuorten hyvinvointia. Hän on Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja. Rauhallista miestä eivät pienet tilastovaihtelut järkytä, ei edes syksyn Kouluterveyskyselyn tieto nuorten alkoholiasenteiden väljentymisestä: Nuorisokulttuuri aaltoilee ja nuoret rikkovat rajoja. Syytä moraalipaniikkiin ei ole. Hän ei kyseenalaista Kouluterveystutkimusta, mutta ei halua syyllistää nuoria. Tämä tulos kertoo enemmän aikuisista kuin nuorista. Vanhempien mallit ja normit siirtyvät lapsille. Aikuisten pitäisi katsoa peiliin. Pisa-vertailun tuloksissa kannattaa hänen mielestään huomioida kansainvälisten rinnastusten suhteellisuus. Koulunkäynti on enempi kuntolaji kuin kilpaurheilua. Siinä ei metsästetä mitaleita vaan pyritään yhä parempaan. Pisa-vertailun kääntöpuoli ei ollut imarteleva suomalaisille, korjattavaa on: Oppimistulosten lisäksi pitää parantaa koulujen ilmapiiriä, kuten esimerkiksi KiVa Koulu -hankkeessa tehdäänkin. Ei anneta nuorten juuttua joutilaisuuteen Talouden laskukaudet koettelevat rajuimmin huono-osaisia. Elintasokuilun syveneminen Nuoren ei pidä antaa juuttua työttömyyden tilaan. Joutilaisuudesta ja turhautuneisuudesta ei ole pitkä matka syrjäytymiseen. huolestuttaa ohjelmajohtajaa. Hän näkee nuorten syrjäytymisen taustalla vanhempien ongelmia: työttömyyttä, köyhyyttä, koulutuksen puutetta, mielenterveysongelmia ja elämäntapaongelmia kuten päihteiden käyttöä ja väkivaltaa. Lapsille saadaan apua auttamalla heidän vaikeuksissa olevia perheitään. Pulassa ovat myös nuoret, jotka vasta etsivät paikkaansa yhteiskunnassa. Yritykset eivät ota harjoittelijoita eivätkä oppisopimuskoulutettavia. Ennätysmäärä nuoria jää tänä talvena työttömäksi. Wrede vastuuttaa valtiota ja kuntia; tukikeinoja on olemassa ja niitä on käytettävä. Nuoren ei pidä antaa juuttua työttömyyden tilaan. Joutilaisuudesta ja turhautuneisuudesta ei ole pitkä matka syrjäytymiseen, hän varoittaa. Työpajoilla ja koulutuksella voidaan katkaista pitkittyvää työttömyyttä. Etsivä nuorisotyö voi pelastaa nuoria yhteiskunnan helmaan ja estää putoamisen. Työ on aikuistuvan ihmisen vankin kiinnekohta elämään, Wrede sanoo. Anna aikaa ja kuuntele Kasvun perusta rakennetaan kotona, mutta vanhempien ei pidä vaatia itseltään liikoja. Nykypäivän lasta ja nuorta koulivat monet voimat kavereista mediaan. Kaikki lapsen edesottamukset eivät tosiaankaan ole kodin syytä tai ansiota. Ei ole huonoja ja hyviä vanhempia, mutta perheiden resurssit vaihtelevat ja jokainen lapsi on erilainen. Wreden mielestä tärkeintä on yhteinen aika. Mutta sekin on joskus taloudellinen kysymys. Laki sallii lyhennetyn työajan, mutta kaikilla ei ole siihen varaa. Asuntolainaa maksava stressaantunut vanhempi ei ehkä pysty irrottautumaan lasten harrastuksiin. Yksinhuoltaja ei ehdi sairaalan iltavuorosta vanhempainiltaan. Järjestötoimintaan osallistuminen vaatii omat voimavaransa. Wreden mielestä yhteiskunnan tulee entistä paremmin jakaa kasvatusvastuu vanhempien kanssa. Yhteys pitäisi löytää silloin, kun ongelmat vasta orastavat. Perheneuvoloiden toiminta voidaan laajentaa niin, että vanhemmat saavat terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten tukea myös lapsen varsinaisen neuvolaiän jälkeen. Järjestöillä on lasten ja nuorten elämässä oma roolinsa. Wrede kannustaa etsimään uusia työmuotoja digitaalisesta mediasta: 6 Promo 59

7 Nuorisokulttuuri aaltoilee ja nuoret rikkovat rajoja. Syytä moraalipaniikkiin ei ole. Profiili Georg Henrik Wrede Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja Syntynyt: Chicagossa vuonna 1964, muuttanut vauvana Suomeen Perhe: vaimo, kaksi lasta ja koira Mieliharrastus: kalpamiekkailu Mieleen jäänyt hetki työssä: Politiikkaohjelman ministeriryhmän ensimmäisessä kokouksessa osoitettiin tavatonta kiinnostusta lapsiin. Koin, että minua kannustetaan työssä, joka itselleni on tärkeää. Sitä fiilistä en unohda. Tärkein tavoite: Juurruttaa lapsiystävälliset prosessit käytäntöön. Yksittäisillä tavoitteilla ja hankkeilla on vähemmän merkitystä. Motto: Kuunnella avoimesti kanssaihmisiä, olettaa vähemmän ja lokeroida vähemmän. Terveyden edistämisen keskus 7

8 Jokaisella ihmisellä pitää olla joku, joka kuuntelee. Internet avaa huimia mahdollisuuksia, joita järjestöjen kannattaisi hyödyntää. Verkko toimii myös erinomaisena vertaistuen välineenä. Internet avaa huimia mahdollisuuksia, joita järjestöjen kannattaisi hyödyntää. Verkko toimii myös erinomaisena vertaistuen välineenä. Perheiden hyvinvointi liittyy myös pieniin arkisiin asioihin. Kahden teini-ikäisen lapsen isänä Wrede kokee yhteiset ateriat hyväksi vuorovaikutuksen keinoksi. Ruokailu on mainio keskinäisen kuuntelun areena. Yhteinen aika alkaa ruoan valmistuksesta ja päättyy tiskaukseen siinä kyllä tulee vaihdettua kuulumisia. Ystävät ovat välttämätön tuki. Wreden perheen lähipiiri on peräisin opiskeluajoilta ja työpaikoilta. Liikunnan parista he ovat saaneet eri ammatteja ja sosiaaliluokkia edustavia ystäviä. Jokaisella ihmisellä pitää olla joku, joka kuuntelee, Wrede sanoo. Mitä on tapahtunut 20 vuodessa YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on ollut voimassa 20 vuotta. Suomessa tuo aika jää kahden laman väliin. Wrede on työskennellyt lasten parissa suunnilleen saman jakson monissa eri tehtävissä. Viimeksi ennen ohjelmajohtajaksi tuloaan hän toimi ruotsinkielisen sosiaalialan osaamiskeskuksen Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området Ab:n toimitusjohtajana ja sitä ennen muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja Folkhälsanissa. Parannusta on tapahtunut, mutta ongelmia on edelleen. Lapsiköyhyys ja lasten huostaanotot ovat vaikeimpia korjattaviamme. Lasten ja nuorten ääni ei vieläkään kuulu tarpeeksi päätöksenteossa. Politiikkaohjelmassa määritellään parhaillaan indikaattoreita, joihin lapsia ja perheitä koskevassa päätöksenteossa voidaan nojata. Syrjäytymisasiain monialainen yhteistyö on käynnistetty kunnissa. Myös ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin kehitetään mittareita. Järjestöt ovat kritisoineet valtiota siitä, että se ei ole riittävästi tiedottanut YK:n Lapsen oikeuksien julistuksesta. Vain puolet suomalaisista tuntee sopimuksen. Wrede lupaa näyttäviä tapahtumia yhteistyössä järjestöjen kanssa kansainvälisenä juhlapäivänä 20. marraskuuta. Se olisi useammankin tapahtuman väärti, onhan se maailman laajin ihmisoikeussopimus. n 8 Promo 59

9 Ajassa Nuorten individualismi ei ole itsekkyyttä Valitseminen on ihmisenä kasvamisen peruskysymys. Olisi helpompaa antaa muiden tehdä päätökset. Teksti Paula Mannonen Monien perinteisten ja pysyväisluontoisten rakenteiden murtuessa nuoret joutuvat tekemään paljon enemmän valintoja kuin ennen. Paljon siitä, mikä aikaisemmin tuli annettuna tai kodin ohjaamana, on muuttunut päätöksenvaraiseksi. Lisääntyvien valinnanmahdollisuuksien nähdään usein johtavan yksilöllistymiseen, jossa oman edun tavoittelu ajaa muista välittämisen edelle. Käsitys itsekkäästä ja piittaamattomasta sukupolvesta ei kuitenkaan ole perusteltu, sanoo Tampereen yliopiston dosentti Tapio Kuure. Vanha yhteisöllisyys ja uusi individualismi asetetaan vastakkain liian mustavalkoisesti. Perinteistä yhteisöä ei pidä romantisoida eikä individualismia demonisoida. Yksilöllistyminen tarjoaa myös mahdollisuuksia, joita aikaisemmin ei ollut. Viime kädessä sen vastakohta on totalitarismi, joka on aiheuttanut ihmiskunnassa suurempaa tuhoa kuin konsanaan yksilöllisyys. Ongelmallinen luottamus Koti, koulu, työpaikka ja harrastukset kokosivat aikaisemmat ikäluokat yhteen pitkiksi ajoiksi. Nyt perhe voi tarkoittaa sukkulointia useamman kodin välillä, koulu on kurssimuotoinen, työtä tehdään pätkissä tai projekteina ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat kasvaneet valtavasti. Uudessa tilanteessa nuoret kohtaavat toisiaan alati muuttuvissa kokoonpanoissa, jotka internetin myötä voivat ulottua minne tahansa maailmassa. Kun valmiita rakenteita on vähemmän, niitä tuotetaan itse. Kuure sanoo nuorten kokoavan omia yhteisöjään hyvin tietoisesti ja joustavasti. Informaatioteknologia on yhteydenpidossa ratkaisevassa asemassa. Nuoret pystyvät sen avulla pitämään yllä ja kehittämään verkostojaan koko ajan. Luottamus on yksi yhteisöllisyyden perustekijä. Vaihtelevissa ja verkon välityksellä muodostuvissa yhteenliittymissä sen arviointi on vaikeaa. Kasvokkain kohdatessa kehon kieli Nuoret korostavat muiden oikeutta olla erilainen ja edellyttävät muiden kunnioittavan omaa ominaislaatuaan. kertoo paljon sellaista, joka virtuaalisessa yhteydenpidossa menetetään. Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa peruskoulun yläluokkien nuorilta kysyttiin, millä perusteella he arvioivat omia ja kaveriensa tekemisiä. Tärkeimpänä ominaisuutena pidettiin rehellisyyttä, koska juuri se antaa mahdollisuuden luottamuksen rakentamiseen. Nuoret joutuvatkin aika paljon pohtimaan sitä, keneen he voivat luottaa ja millä perusteella. Nuoret olettavat myös aikuisten vaativan heiltä rehellisyyttä. Aikuisilta puolestaan odotetaan selkeää moraalista viestiä ja näkemystä siitä, mikä on oikein ja väärin. Vaikka kodin ja koulun vaikutusvallan voi olettaa vähentyneen, nuoret odottavat edelleen aikuisilta aikuisuutta. Suvaitsevaisuuden vaatimus Rehellisyyden jälkeen tärkeimpänä ominaisuutena nuoret pitivät kykyä kunnioittaa yksilöiden erilaisuutta. Kuureen mukaan nykyiseen välittämisen tapaan liittyykin kiinteästi toleranssin laajeneminen. Nuoret korostavat muiden oikeutta olla erilainen ja edellyttävät muiden kunnioittavan omaa ominaislaatuaan. Tämä on minusta uusi ilmiö, joka näkyy myös suhteessa ulkomaailmaan. Nuorilla ei ole tarvetta uhota humalassa suomalaisuuttaan, vaan heille me olemme itsestään selvästi osa Eurooppaa. Valinnan vapaus ja välttämättömyys pakottaa nuoret myös arvioimaan itseään lapsesta saakka. Omien vahvuuksien ja kehittämisalueiden arviointi tuli esimerkiksi varhaisnuorisovaiheen toimintaan 1990-luvun puolivälissä ja on sen jälkeen vain lisääntynyt, Kuure antaa esimerkin oman poikansa jääkiekkoharrastuksesta. Eikö jatkuva valitseminen ja arviointi ole raskasta? Tämä on ihmisenä kasvamisen peruskysymys. Eikö olisikin helpompaa antaa muiden valita? Jääkö osa ulkopuolelle? Luokkakaverien kanssa istuttiin aikanaan yhdessä vuosikausia, piti heistä tai ei. Lisääkö oman yhteisönsä valitsemisen mahdollisuus vaaraa, että osa porukasta jää ulkopuolelle? Ehkä ulkopuolisuuskin on yksilöllistynyt. Nuoret eivät enää jengiydy ja siinä, missä koko porukka saattoi ennen jäädä ulkopuolelle, kyse alkaa olla yksinäisen ulkopuolisuudesta, Kuure sanoo. Hänestä arkaa aihetta on kaiken kaikkiaan käsitelty liian vähän. Siihen tulisi puuttua nykyistä paremmin jo sen vuoksi, että prosenttia nuorista arvioidaan kärsivän keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta. Kasvatuksen kanssa työskentelevien tahojen tulisi kyetä tuottamaan joku sellainen piiri, jossa nuori pystyy pätemään vertaisryhmässä, ei vain suhteessa vanhempiin tai opettajiin. Se edellyttää turvallisen ilmapiirin luomista, kuuntelemista ja mielipiteiden kunnioittamista. Tutkimukset antavat hieman erilaisia tuloksia niiden nuorten osuudesta, joilla ei ole yhtään ystävää. Kouluterveyskyselyissä arvio on kymmenen prosentin luokkaa, mutta uuden Nuorisobarometrin mukaan lähestulkoon jokaisella on ainakin yksi luotettava ystävä. Vaikka erot antavat aihetta jatkotutkimukseen, Kuure ei näe tulosten kokonaisuudessaan viittaavan välinpitämättömyyden lisääntymiseen. Nuoret kantavat toisistaan huolta ja esimerkiksi yli 90 prosenttia pitää etsivää sosiaalityötä hyvänä työmuotona. Kaveria ei edelleenkään jätetä. n Terveyden edistämisen keskus 9

10 Naiset ovat tuoneet uusia piirteitä suomalaiseen humalajuomiseen. Teksti Paula Mannonen Kuvat Tuomas Marttila / Rodeo & Antero Aaltonen Humalaa taltutetaan ryhmän palvelukseen Yksikään kirjoittaja ei maininnut terveyttä juomisen rajoittamisen syynä, vaan siihen vaikuttaa halu olla pilaamatta muiden iltaa, seuraava työpäivä tai vaikka lähtö autokuskiksi, sanoo Jukka Törrönen. Nuoret ja alkoholi Minusta ei ole oikein sanoa, että naiset ovat ryhtyneet juomaan kuin miehet. Ainakin kaupungeissa naiset ovat nimittäin tuoneet juomiseen uusia piirteitä. Yhteisissä illanvietoissa miestenkin on kyettävä keskustelemaan ja toimimaan, toteaa professori Jukka Törrönen Tukholman yliopistosta. Hän on tutkinut alkoholinkäytön muutoksia nuorten aikuisten kirjoittamien juomapäiväkirjojen avulla. Juomapäiväkirjoista löytyy kolme tyypillistä humalatilannetta. Herooinen humala on klassinen suomalainen känni, jossa pidetään hauskaa hyvien kaverien kanssa sammumiseen saakka ja mielellään usean päivän ajan. Törrösen mukaan tässä perinteisesti maskuliinisessa humalatyypissä pyritään irti yksilöllisestä kokemuksesta yhteiseen hurmion ja sulautumisen tilaan. Naisetkin voivat juoda herooisesti, mutta he yleensä kärsivät siitä miehiä enemmän. Naisten rankka juominen on edelleen kulttuurisesti paheksuttua ja aiheuttaa siksi moraalisia itsesyytöksiä. Ei kilpailla Toinen humalatilanne eli yhteisöllinen bilettäminen toimii Törrösen mielestä erityisesti suhteessa työelämään. Juhlinnasta etsitään rentoutusta ja yhteisöä muun elämän tavoitehakuisuuden ja yksilöllisyyden vastapainoksi. Bilekulttuuri syntyi 1980-luvulla oikeastaan kaikkialla Euroopan kaupungeissa. Eroja löytyy toki esimerkiksi juomisen määrissä. Suomelle tyypillistä ovat hankalasti määriteltävät alkoholinkäytön ylä- ja alarajat. Juomattoman voi olla vaikeaa päästä porukkaan ja ylärajaakin on vaikea asettaa. Eteläisemmässä Euroopassa ylilyöntejä paheksutaan, mutta meillä niihin ei hevin puututa, Törrönen pohtii eroja. Sanotusta huolimatta hän näkee yhteisöllisessä bilettämisessä uudenlaisen pyrkimyksen juomisen kontrolliin. Yhteisen tekemisen halutaan onnistuvan. Jos tilanne uhkaa karata käsistä, juodaan välillä vettä. Ihmisiä häiritsee, jos joku humaltuu liikaa ja pilaa muiden illan, eivätkä he itse halua tehdä sitä. Kun yhteisistä illoista haetaan suorituspaineista vapaata rentoutumista, ei- 10 Promo 59

11 Havaintoja alkoholiaiheisesta lehtikirjoittelusta syksyllä 2008 Eero Pirttijärvi Näkökulma Yhteisen tekemisen halutaan onnistuvan. Jos tilanne uhkaa karata käsistä, juodaan välillä vettä. Eero Pirttijärvi Lehtien lukemisesta toivotulle listalle päätyvät myös statuksella pullistelu ja ongelmien vuodattaminen. Törrösen mielestä biletilanteelle on tyypillistä kilpailun ja uhon puute. Tapaamisissa sekoittuu maskuliininen ja feminiininen ja niissä puhutaan, hullutellaan ja tanssitaan. Kolmas humalajuomisen muoto on yksin bilettäminen. Sitä ohjaa oman mielihyvän etsintä, joten niin seura kuin paikkakin saattavat vaihtua nopeasti. Törrösen mukaan tämä malli sopii joillekin hyvin. Toisille se tuottaa ongelmia tunteiden käsittelyssä, kun tapahtunutta ei voi jakaa muiden kanssa. Kirjoittajat itse katsoivat yksin juhlimisen johtavan kaikkein helpoimmin riippuvuuden kehittymiseen. Ei terveys, vaan seura Törrösen mielestä media, viranomaiset ja järjestöt menevät vikaan puhuessaan alkoholikysymyksestä pelkästään terveysongelmana. Yksikään kirjoittaja ei maininnut terveyttä juomisen rajoittamisen syynä, vaan siihen vaikuttaa halu olla pilaamatta muiden iltaa, seuraava työpäivä tai vaikka lähtö autokuskiksi. Sosiaalisuus pitäisi ottaa huomioon nykyistä paremmin. Päiväkirjoissa näkyy Törrösen mukaan vahva pyrkimys taltuttaa humalaa ryhmän palvelukseen. Hän on valmis uskomaan, että naisten tulo perinteisesti miehisiin juomistilanteisiin on vaikuttanut tähän. Vielä 1980-luvulla nuoret miehet pitivät herooista humalaa parempana kuin seurallista. Nyt he ainakin tavoittelevat sosiaalisuutta, vaikka myös kaipuu herooiseen on hengissä. Tanskassa on jo käynyt niin, että vahva humala ei ole yhtä hyväksyttyä kuin aikaisemmin. Ehkä meillä on käymässä samalla tavoin. n Matti Piispa arvioi tutkimuksessaan Alkoholi, huumeet ja media (1999), että hänen tutkimuksensa kaltaiset selvitykset voivat parhaimmillaan auttaa päihdetyötä tekeviä keskustelujen ja ajan hengen seurannassa ja auttaa heitä näkemään mielipideilmaston liikkeitä. Samalla jatkumolla lähdin katsomaan tilannetta syksyllä Mielessä olivat myös Matti Piispan pohdinnat päihdeammattilaisten roolista keskustelussa. Piispan mukaan olennaista on keskusteluihin tarttuminen, niihin vaikuttaminen ja niiden suuntaaminen, esimerkiksi selviä väärinkäsityksiä ja virheitä oikaisemalla sekä taustoittavaa tietoa tuottamalla ja uusia näkökulmia tarjoamalla. Sen miten mm. näihin tavoitteisiin kykenin vastaamaan, näkee parhaiten lukemalla Mä lehden luin -selvityksen. Työn rajaamiselle alkoholiaiheisiin kirjoituksiin oli perusteet, joista yksi oli alkoholin paikka edelleen keskeisimpänä ja eniten haittoja tuottava päihteenä. Lehtikirjoittelussa olivat aineiston perusteella esillä pääasiassa samat alkoholiaiheet kuin aiemmin, esim. rattijuopumus ja sen ehkäisy, alkoholivero ja alkoholin saatavuuteen liittyvät kysymykset. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna asi oiden ja myös ongelmien esille tuominen henkilöiden kautta on vahvistunut. Viimeinen asia huolestuttaa minua lukijana. Oma ryhmänsä ovat henkilöt, joille kaikenlainen julkisuus on polttoainetta, josta he elävät. Teksteistä on valitettavasti ajoittain henkilöitävissä myös ihmisiä, joilla ei ole samoja tavoitteita. Vaikutukset yksilötasolla Mä lehden luin Havaintoja alkoholiaiheisesta lehtikirjoittelusta syksyllä 2008 Eero Pirttijärvi 2009, 39 sivua Suurin osa päihteisiin liittyvistä tiedotusvälineiden jutuista on päihdehaittoihin ja erityisesti rikoksiin liittyviä. Toisaalta päihteet, erityisesti alkoholi, mielletään osaksi hyvää elämää ja vapautta, jota ei pitäisi rajoittaa millään tavalla. Pitävätkö nämä stereotypiat vielä paikkansa? Millaisia näkökulmia media tuo esiin päihteisiin liittyvissä kysymyksissä tällä hetkellä? Näitä kysymyksiä on selvitelty tässä työssä. Kirja verkossa > Julkaisut ja myös vastuut jäivät mietityttämään. 10 vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessaan Matti Piispa nosti esille kansalaiskeskustelun puutteen kirjoittelussa. Sama ongelma tuli esille nyt tekemässäni selvityksessä. Tilanne on osin muuttunut, sillä internet on tarjonnut uusia väyliä kommentointiin. Lehtien tekstaripalstat tarjoavat myös mahdollisuuden purkaa päällimmäisiä tuntoja helposti. Näyttää siltä, että ihmiset osaavat käyttää näitä mahdollisuuksia. Eri asia on, miten perusteltua kommentointi on, vai kääntyykö sanominen itseisarvoksi. Keskusteluaineistoa on runsaasti, mutta jäin miettimään, mitä mielipiteet kuvaavat. Ennen sydänverellä raapustetut yleisönosastokirjoitukset saattoivat olla pitkän harkinnan tuloksia. Nyt voi kirjoittaa mielipiteen ilman, Luettavaksi Mä lehden luin että sitä tarkistetaan ja kirjoituksesi on julkisuudessa ennen kuin olet aina itse ymmärtänyt, mitä olet kirjoittanut. Mä lehden luin -selvityksen aineiston perusteella alkoholin haittoja ja ongelmia korostava näkökulma ei ole hallitseva lehtikeskustelussa. Aineiston pohjalta sai vaikutelman, että alkoholipoliittinen mielipideilmasto on muuttunut liberaalimmaksi. Tuosta perusilmeestä huolimatta lehtiä on syytä kiittää myös lukuisista vastuullista kommenteista ja puuttumisesta alkoholihaittoihin. Tähän työhön liittyvä yksi oma toive tavoite on, että työ kierrellessään netissä pysäyttäisi lukijoita miettimään myös omaa suhdettaan alkoholiin. Me miellämme alkoholin yhä liikaa toisten ongelmana ja suljemme silmät omalla kohdallamme. n Terveyden edistämisen keskus 11

12 Nuoret edelleen keskeinen huolenaihe Päihdebarometrin mukaan nuorten alkoholinkäyttö huolestuttaa edelleen eniten niin kunnissa kuin järjestöissäkin toimivia päihdealan asiantuntijoita, vaikka tilanteen nähdäänkin kehittyvän parempaan suuntaan. Teksti Paula Mannonen Kuva Tuomas Marttila / Rodeo Päihdebarometri 2009 Erilaiset barometrit eivät mittaa kuvattavia ilmiöitä, vaan niiden kanssa työskentelevien ihmisten käsitystä asioiden tilasta. Usein ne ennakoivat varsin hyvin tulevia muutoksia, mutta paljon riippuu myös kysymisen tavasta. Tänä vuonna Tekryn Päihdebarometrissä luovuttiin valmiista vastausvaihtoehdoista. Selvitys on vuosikausia tuottanut samankaltaisia vastauksia, joiden mukaan kaikki menee aina vaan huonommin. Valmiit vastausvaihtoehdot ohjaavat tuloksia helposti tähän suuntaan. Halusimme nyt kokeilla miten vastaajat hahmottavat tilanteen vailla tällaista ohjausta, kehittämispäällikkö Ritva Varamäki kertoo muutoksen syistä. Arkista apua lapsiperheille Vastausrakenteen muutos ei tuottanut suuria mullistuksia tuloksissa. Jotkut asiat nousivat silti esiin eri tavoin kuin ennen. Suunnittelija Anna Järvisen mielestä ehkä keskeisin uusi tulos on huoli vanhempien alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin. Osa pienten lasten vanhemmista käyttää runsaasti alkoholia, mikä kuormittaa lapsia. Tätä havaintoa tukevat Ehkä keskeisin uusi tulos on huoli vanhempien alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin. muutkin tutkimukset, Järvinen toteaa. Varamäen mukaan sama aihe on näkynyt Päihdebarometrissä ennenkin, mutta toisesta näkökulmasta. Ongelmaa on tarkasteltu taloudellisena rasituksena kunnille, jotka vastaavat lastensuojelusta ja huostaanotoista. Nyt kuntien vastauksista paistaa huoli lasten kohtaloista. Lastensuojelutarpeiden herätessä ongelmat ovat kehittyneet jo pitkälle. Varamäen mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää tukea perheitä huomattavasti aikaisemmin. Annetaan vanha kunnon kodinhoitaja avuksi lapsiperheille. Kyse ei olisi mistään terapiasta, vaan konkreettisesta avusta silloin, kun asioita ei syystä tai toisesta osaa tai jaksa hoitaa. Ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää, että kynnys avun hakemiseen ei ole liian korkea. Kodin- ja lastenhoitoapu olisi juuri tällaista toimintaa. Myös terveyskeskukset ja neuvolat ovat ehkäisyn kannalta olennaisia, koska niiden käyttöä ei koeta leimaavina. Ei vain huono-osaisuutta Vastaajien käsitys nuorten päihteiden- käytön vähenemisestä on Järvisen mielestä hieman ristiriidassa sen kanssa, että nuorten alkoholinkäyttöä pidetään samaan aikaan keskeisimpänä päihdeongelmana. Huolta selittää osittain käytön jakautuminen. Vaikka suurin osa nuorista juo vähemmän, joukossa on myös toiseen suuntaan kulkevia ryhmiä. Osa runsaasta juomisesta selittyy lisääntyvällä marginalisaatiolla ja sillä, että päihdeongelma siirtyy sukupolvesta toiseen. Huono-osaisuus ei kuitenkaan selitä koko ilmiötä. Meillä on niin pitkä perinne humalajuomiselle. Aikaisemmin nuoruuteen Osa runsaasta juomisesta selittyy lisääntyvällä marginalisaatiolla ja sillä, että päihdeongelma siirtyy sukupolvesta toiseen. 12 Promo 59

13 Anna Järvinen, Nina Jokinen, Tiia Ketonen, Liisa Laari, Päivi Opari ja Ritva Varamäki liitetty menokausi juhlimisineen on nykyisin venynyt pitkälle ja siitä voi olla vaikea luopua myöhemmin. Nina Halmeen tutkimuksessa todettiin esimerkiksi, että yli kolmannes leikki-ikäisten lasten isistä on alkoholin riskikuluttajia. En usko, että kyse on mistään riippuvuudesta, vaan omaksutusta elämäntavasta, ja elämäntapamuutokset ovat aina vaikeita, Varamäki arvelee. Nuorten alkoholinkäytön vähenemistä voi selittää useampikin tekijä kulttuurisista muutoksista hinnankorotuksiin. Yksi tärkeä tekijä on Varamäen mielestä vanhempien havahtuminen. Keskustelu nuorten alkoholinkäytöstä on saanut vanhemmat reagoimaan. He valvovat nuorten tekemisiä tarkemmin ja laativat yhteisiä sääntöjä. Vanhempien vastuullisuus on tässä kysymyksessä selvästi lisääntynyt. Tavallista alkoholinkäyttöä ei problematisoida Alkoholikeskustelussa on tapana nostaa esiin lapset ja nuoret sekä erityistai haavoittuvat ryhmät. Ns. tavallista Meillä on niin pitkä perinne humalajuomiselle. Aikaisemmin nuoruuteen liitetty menokausi juhlimisineen on nykyisin venynyt pitkälle ja siitä voi olla vaikea luopua myöhemmin. alkoholinkäyttöä ei juuri pohdita, vaikka tutkimukset osoittavat, että ongelmajuomiseen ei pystytä vaikuttamaan ilman muutoksia kohtuukuluttajien käyttäytymisessä. Onko asia liian arka vai miksi se ei nouse esille barometrissä? Me emme oikeastaan ole kysyneet siitä, Varamäki vastaa ja lupaa pohtia asiaa seuraavia kysymyksiä suunniteltaessa. Ehkä kyse on jonkinlaisesta sokeudesta. Esimerkiksi työpaikkojen päihdeohjelmat käsittelevät usein vain hoitoonohjausta, vaikka niissä pitäisi puhua myös työpaikan käytännöistä. Meillä vierastetaan aikuisten ihmisten elämään puuttumista tai rajoittamista. Hyväksytyn puuttumisen raja ei kuitenkaan ole ehdoton. Barometristä nouseva toive hallitukselle saa enenevässä määrin kannatusta koko väestössä: alkoholin hintaa tulisi korottaa. Ainakin tässä kysymyksessä viimeiset vuosikymmenet vallinnut individualismi on väistymässä perinteisen solidaarisen hyvinvointipolitiikan tieltä. n Päihdebarometri 2009 Kuntien ja järjestöjen näkemyksiä päihdetilanteesta Barometriin haastateltiin 137 kuntien päihdehuollosta vastaavaa työntekijää ja järjestöjohtajaa, jotka arvioivat alueensa päihdetilannetta ja päihdepalveluiden saatavuutta. Tekry julkaisi barometrin 9. kerran. Keskeiset tulokset Nuorten päihteiden käyttö huolestutti vastaajia, mutta nuorten päihteiden käytössä nähtiin tapahtuneen myös vähenemistä. Täysin raittiiden nuorten osuus on kasvanut, mutta osa nuorista käyttää päihteitä aiempaa enemmän. Kuntavastaajista 43 prosenttia sanoo tämän olevan yksi alueensa vakavimmista ongelmista. Huolestuttavaa on nuorten kasaantuva ryyppääminen ja jakautuminen alkoholia käyttämättömiin ja ongelmakäyttäjiin. Vanhempien päihteiden käytön vaikutukset lapsiin huolestuttivat vastaajia. Kuntavastaajista 37 prosenttia ja viidennes järjestöjohtajista nostaa erityishuoleksi vanhempien päihteiden käytön kielteiset vaikutukset lapsiin ja perhe-elämään. Vastaajat olivat huolissaan päihdeongelmaisten vanhempien lasten syrjäytymisriskin lisääntymisestä ja ongelmien siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Lasten huostaanottojen suurin syy on nykyisin vanhempien päihteidenkäyttö. Vanhempien salliva asenne on ongelma, sillä päihdekokeiluja on yhä nuoremmilla ja tyttöjen osuus on kasvussa. Päihdepalveluissa oli puutetta katkaisuhoidosta, asumispalveluista ja kuntouttavasta laitoshoidosta. Vastaajista lähes 30 prosenttia kertoi puutetta olevan katkaisuhoidosta. Järjestöjohtajista 46 prosenttia sanoi, että palveluiden saantia on rajoitettu ja heikentynyt taloustilanne vaikeuttaa hoitoon pääsyä. Katkaisuhoito on pullonkaula. Päihdebarometri 2009 Kuntien ja järjestöjen näkemyksiä päihdetilanteesta Päihdebarometri verkossa: > Julkaisut Selkeästi olisi tarve monipuolisille asumispalveluille esimerkiksi heidän kohdalla, joilla toimintakyky on selkeästi alentunut. On vaikea motivoida asiakasta hoitoon sanomalla, että sitä varten pitää matkustaa ensin 50 kilometrin päähän. Hoitoketju tökkii, koska asiakas ei välttämättä pääse kotipaikkakunnan kuntoutukseen, minkä takia asia voi livetä käsistä. Moniammatillinen ja seudullinen yhteistyö oli lisääntynyt. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella ei suurimmassa osassa kunnista ollut vaikutuksia päihde- ja mielenterveyspalvelujen saantiin. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma tunnettiin suhteellisen hyvin ja päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen oli käynnistynyt. Hallitukselta toivottiin mm. korotusta alkoholin hintaan, selkeää resurssiohjausta päihdetyöhön, lisää ehkäisevää päihdetyötä sekä päihdehoidon laadun ja saatavuuden parantamista. Vastaajista lähes 30 prosenttia oli sitä mieltä, että alkoholin hintaa on korotettava. Neljäsosa kuntavastaajista vaatii selkeää resurssiohjausta päihdetyöhön. Korvamerkittyä rahaa päihdetyöhön. Päihderiippuvuus on jo määritelty sairaudeksi, jolloin palvelut ovat sairauden hoitamista. Voi tietysti toivoa lisäyksiä valtionosuuksiin, mutta jos kunnilla ei ole selkeää velvoitetta käyttää rahoja päihdepalveluihin, menevät rahat talousvaikeuksissa ihan johonkin muualle. Terveyden edistämisen keskus 13

14 Luovat vanhemmat ohjautuvat sisäisten arvojensa pohjalta. He uskaltavat asettaa tärkeimmät asiat ykkösiksi. 14 Promo 59

15 Päihde- ja perhetyötä käsi kädessä Raittiiksi kasvaminen lähtee vanhemmista, jotka osaavat hallita ja ohjata omia tunnetilojaan. Teksti Paula Launonen Kuva Antero Aaltonen Perhe & alkoholi Raittiuden Ystävien suunnittelija Ritva Kuusisto antaa Turmiolan Tommin levätä rauhassa. Kun hän puhuu päihteistä, lauseista ei löydy moralisoivaa sävyä eikä varoituksia viinan kiroista. Nyt keski-ikäiset, 1980-luvulla synnyttäneet äidit muistavat Kuusiston imetysguruna, joka kyseenalaisti kellon mukaan tahdistetun vauvan syöttämisen. Kuusisto kannusti vauvan ehdoilla tapahtuvaan imetyshoivaan, jossa lapsi sai sekä tarvitsemansa ravinnon että läheisyyden. Raittiusjärjestön palveluksessa Kuusisto korostaa, ettei vaikuttavaa päihdetyötä voi tehdä ilman perhetyötä. Tavallinen kostea ilta Päihteet eivät ole pelkästään huo - no-osaisten, syrjäytymisuhanalaisten perheiden ongelma, sanoo Kuusisto. Tavallisina arki-iltoina ahkerat ja asuntojaan makselevat keskiluokkaiset isät ja äidit laukaisevat työstressin kiristämiä hermojaan viinillä ja palkitsevat kuntosalirehkimisiään oluella. Alkoholi on kulttuurissamme hyväksytty keino, jolla sekä lääkitään pahaa oloa että palkitaan hyvistä suorituksista. Kun lapsi oppii tämän, samanlainen käyttäytyminen jatkuu seuraavassa sukupolvessa. Pelkällä koululaisten valistuksella kulttuuria ei muuteta. Kyse on mielikuvista ja uskomuksista, jotka saadaan malleista ja ympäristön alkoholia ihannoivista viesteistä. Kuusisto huomauttaa, että vanhempien juominen myös kohtuullinen vähentää kykyä reagoida lapsen tarpeisiin: pienikin määrä alkoholia vaikuttaa läsnäoloon. Kyse ei ole väkivaltaisesta tai riitaa haastavasta vanhemmasta, vaan hyvin käyttäytyvästä perusisästä ja -äidistä. Meistä katoaa herkkyys, kun olemme vähän huppelissa, ja tämän ihan pienetkin vauvat osaavat lukea. Kuusisto on huolissaan tuoreesta väitöstutkimuksesta, jonka mukaan kolmasosa pienten lasten isistä juo riskirajoilla. Tällainen tulos herättää miettimään, mikä on se suoritusputki, joka pistää miehen juomaan, ja mikä on ilmapiiri lapsiperheiden kodeissa. Huoli tarttuu lapseen Syyllistämisen sijaan Kuusisto haluaa kannustaa vanhempia opettelemaan uudenlaiset stressinhallinnan ja mielihyvän hakemisen keinot. Kuusisto puhuu luovasta vanhemmuudesta. Luovat vanhemmat ohjautuvat sisäisten arvojensa pohjalta. He uskaltavat asettaa tärkeimmät asiat ykkösiksi. Kodin turvallisen ilmapiirin vaaliminen palkitsee ja antaa energiaa. Kuusiston mielestä muutos lähtee siitä, että vanhemmat oppivat Alkoholi on kulttuurissamme hyväksytty keino, jolla sekä lääkitään pahaa oloa että palkitaan hyvistä suorituksista. Ritva Kuusisto hallitsemaan ja ohjaamaan omia tunnetilojaan. Jos kodissa vallitsee huolestunut ilmapiiri, ahdistus tarttuu lapseen jopa koko loppuiäksi. Keskittymiskyky menee kuten rotanpoikasella, jonka emo kiertää hermostuksissaan kehää yrittäessään löytää edes jotain syötävää tyhjästä roskiksesta. Ihmekö sitten, että oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen ja koulutusputkesta putoamiset ovat nykyään niin yleisiä. Kuusiston mukaan ristiriitojen taustalta löytyvät usein myös miesten ja naisten erilaiset käsitykset ja odotukset. Konflikti on valmis, kun mies tulee väsyneenä työpäivän jälkeen kotiin, ja löytää sieltä äitiyslomalla vauvaa hoitavan vaimonsa. Mies heittäytyy sohvalle ja on hiljaa. Vaimo kyselee, miten töissä meni, eikä ymmärrä, miksi mies vain urahtelee kyllästyneenä. Vaimo tulkitsee vetäytymisen torjunnaksi ja hylkäämiseksi. Kohta kotona vallitsee kolmen turhautuneen ihmisen isän, äidin ja vauvan kehä, jossa kukaan ei pysty rauhoittamaan toisiaan. Märät mummit ja ukit Kuusiston mielestä vanhempien ensisijainen tehtävä on antaa lapsilleen empatiaa ja pitää maailma pystyssä. Tärkeä osa lapsen kasvua on oppia käsittelemään omia turhaumiaan. Eivät isät ja äidit ole taikureita, jotka ratkaisevat kaikki lastensa ongelmat. Osana Raittiuden Ystävien vastuullisuusohjelmaa Kuusisto on kirjoittanut oppaan myös mummeille ja ukeille. Märkä sukupolvi on tullut isovanhemmuusikään. Eri puolilta on alkanut tulla viestiä siitä, ettei lapsia voi lähettää mummolaan, kun ei tiedä, missä kunnossa siellä ollaan. Myöskään isovanhempia Kuusisto ei lähesty alkoholi kärjessä. Asenteisiin vaikuttaminen perustuu arvojen määrittelylle, perhe-elämän kunnioittamiselle ja isovanhempien vastuuseen mallien tarjoajina. Tavoitteena on, että oivallus syntyy jokaisen omassa mielessä, oman pohdinnan kautta. Yhteisön tarjoama turvallisuus säteilee kaikkiin sukupolviin. n Terveyden edistämisen keskus 15

16 Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivät myös hyvin toimeentulevien perheiden lapset. 16 Promo 59

17 Päihdeperheen lapsi pysyy piilossa Lastenpsykiatri kehottaa kääntämään katseet päihteisiin. Yksinkertainen kysymys onko sinulla lapsia? voisi tuoda monta kärsivää lasta avun piiriin. Teksti Paula Launonen Kuva Iofoto Perhe & alkoholi Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anne Poikolainen pitää suorastaan hätkähdyttävänä sitä, miten täydellisesti päihdeperheiden lapset syrjäytyvät hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmistä. He saavat tukea ja hoivaa vielä vähemmän kuin tavallisten perheiden oireilevat lapset. Poikolainen huomauttaa, että lapsi tulee aina avun ja palveluiden piiriin vain jonkun aikuisen tuomana. Lisäksi vakavasti häiriintyneet lapset eivät edes osaa ilmaista avuntarvettaan; heillä ei ole sanoja kokemuksilleen eikä myöskään kokemusta siitä, että elämä voisi olla toisenlaista. Kun luottamusta omiin vanhempiin ei ole syntynyt, he eivät luota muihinkaan aikuisiin. Valtaosa lastenpsykiatristen osastojen potilaista on poikia. Heidän traumojensa taustalta löytyy usein päihderiippuvainen isä, joka on hylännyt tai ollut väkivaltainen. Anne Poikolainen Alkoholismi lävistää kaikki kerrokset Terveydenhoitojärjestelmän kautta saataisiin moni nyt näkymättömäksi jäävä lapsen kärsimys esille yksinkertaisella kysymyksellä: onko sinulla lapsia? Poikolainen ehdottaa. Tähän kysymykseen ja siitä seuraavaan vastuunottamiseen tehokkuutta maksimoivassa terveydenhoitojärjestelmässämme kenelläkään ei tunnu olevan aikaa. Hän viittaa Lasinen lapsuus -kyselytutkimukseen, jonka mukaan kymmenen prosenttia lapsista kärsii vanhempiensa päihteidenkäytöstä. Alkoholismi on sairaus, joka lävistää yhteiskunnan kaikki kerrostumat tasapuolisesti. Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivät myös hyvin toimeentulevien perheiden lapset. Hankalinta puuttuminen on silloin, kun julkisivu on kunnossa ja perhe kieltää ongelman. Puuttumiskynnystä on varmasti nostamassa myös yhteiskuntamme juridisoituminen. Asioita selvitellään herkästi oikeussaleissa ja tuntuu siltä, että tällöin aikuisten oikeudet tallovat herkästi lapsen edun jalkoihinsa. Mihin isä unohtui? Kun äitien päihderiippuvuuksien vaikutuksista lapsiin on puhuttu vuosikaudet, Poikolainen haluaa nyt kiinnittää huomioon isiin. Valtaosa lastenpsykiatristen osastojen potilaista on poikia. Heidän traumojensa taustalta löytyy usein päihderiippuvainen isä, joka on hylännyt tai ollut väkivaltainen. Poikolainen sanoo, että isä vaikuttaa lapseen myös silloin, kun ei ole läsnä. Eroperheen isä, joka ei tule synttäreille, ei hae lasta viikonlopuksi luokseen kuten lupasi, tai isä, joka uhkailee äitiä, aiheuttaa lapseensa syviä haavoja vielä senkin jälkeen, kun vanhempien parisuhde on loppunut. Myös äidin uusi puoliso voi juoda. Öinen riitely, arjen arvaamattomuus, pelko, häpeä ja salailu ovat isoja huolia lapsen kannettavaksi. Lapsi ottaa usein myös huolehtijan roolin. Pienestä lapsesta voi tuntua siltä, että hänen tehtävänsä on suojella äitiä. Kliinisesti päihdeisät ovat merkittävämpi lasten traumojen aiheuttaja kuin päihdeäidit, Poikolainen summaa. n Terveyden edistämisen keskus 17

18 Tampereen hyvinvointineuvola-mallissa neuvolakäyntien yhteydessä tehtävät AUDIT-testit ovat tarjonneet hyvän keinon keskustella myös isän alkoholinkäytöstä. Arkaa aihetta on kuitenkin käsiteltävä taiten. Mittarin mukaan mennään punaisella... Tekstit Matti Välimäki Kuvat Antero Aaltonen & Luba V Nel / Rodeo Isät & alkoholi Tampereen kaupungin neuvoloissa on otettu käyttöön uusi perheen hyvinvointineuvola-malli. Siinä pyritään äidin ja lapsen terveysneuvonnan lisäksi kiinnittämään huomiota koko perheen hyvinvointiin. Isää kannustetaan olemaan läsnä erityisesti äitiysneuvolan ensikäynnillä ja malliin kuuluvilla perheen kokonaistilannetta kartoittavilla vastaanotoilla. Yhtenä keskustelun aiheena vastaanotoilla on sekä äidin että isän alkoholinkäyttö. Alkoholinkäytön arvioinnin välineenä käytetään AUDIT-testiä raskauden alkuvaiheessa ensimmäisellä vastaanottokäynnillä sekä lyhennettyä versiota noin 30 raskausviikolla ja lapsen ollessa vuoden ikäinen. Molemmat vanhemmat täyttävät testin ennen vastaanotolle tuloa ja alkoholinkäytöstä keskustel- Tärkeää on kuunnella isän omia näkemyksiä sekä yrittää löytää yhteistä linjaa. Pirjo Lindfors laan testitietojen perusteella. Tampereen yliopiston yliassistentti Pirjo Lindfors kertoo, että Ennaltaehkäisevä terveystyö neuvolassa -tutkimushankkeessa videoitujen vastaanottojen analyysin perusteella AUDIT-kysely on osoittautunut hyväksi työvälineeksi arkaa aihetta käsiteltäessä: Lomake saa kummatkin vanhemmat pohtimaan alkoholinkäyttöä jo kotona. Sen ansiosta muuten vaikeasti puheeksi otettavan asian käsittely on luontevaa, kun keskustelu asettuu osaksi normaalia neuvolakäytäntöä. Dialogia, ei syyllistämistä Mutta miten keskustelu sitten etenee, jos kyselyn perusteella ilmenee, että isän alkoholinkäytössä on ongelmia? Tilanteessa edetään hienovaraisesti ja vältetään tietenkin syyllistämistä. Tärkeää on kuunnella isän omia näkemyksiä sekä yrittää löytää yhteistä linjaa. Pirjo Lindfors kertoo, että käytännössä, kun riskipistemäärä ylittyy, niin terveydenhoitaja voi esimerkiksi mainita, että mittarin mukaan mennään punaisella, miten sinä asian näet? Tämän jälkeen selvitetään yhdessä esimerkiksi sitä, minkälaisesta juomisesta on kyse: muodostuuko kokonaiskulutus isoista kertaeristä vai runsaahkosta jatkuvasta Hyviä kokemuksia Tikkurilassa Lähtökohtaa, että neuvoloissa pyritään huomioimaan koko perhe, korostetaan myös monissa muissa kuin tamperelaisissa neuvoloissa. Ajattelutavan toteutuksissa ja käytännön toteutumisissa on luonnollisesti eroja. Vantaan Tikkurilan neuvolan terveydenhoitaja Leila Ylhäinen kertoo, että isät osallistuvat nykyään kiitettävästi varsinkin ensimmäiseen neuvolakäyntiin. Tikkurilassa isät täyttävät ensimmäisen neuvolassa käynnin yhteydessä myös AUDIT-testin. Myös äidit ovat siirtyneet täyttämään sen aikaisemmin käytössä olleiden Vantaan omien lomakkeiden sijasta. AUDIT-testin avulla alkoholinkäytöstä on luontevaa keskustella. Testi on helppo ja nopea täyttää, se tarjoaa paljon tietoa ja johdattelee miettimään asioita, Ylhäinen mainitsee. Hyvää on muun muassa konkreettisuus. Testin avulla isän on helppo ymmärtää esimerkiksi se, että kun annos- ja pakkauskoot ovat suurentuneet, yksi ravintola-annos oluen kohdalla on 0,33 litraa eikä puoli litraa. Hyvä kysymys on myös se, että onko joku joskus huomauttanut alkoholinkäytöstä. Sen avulla on hyvä herätellä ajatukseen, että isän alkoholinkäyttö vaikuttaa todellakin koko perheeseen, Leila Ylhäinen kertoo. 18 Promo 59

19 Tuoreen tutkimuksen mukaan 1/3 pienten lasten isistä lukeutuu alkoholin riskikäyttäjiin. käytöstä. Lopussa terveydenhoitaja voi kysyä, että onko isä ajatellut miten hänen alkoholinkäyttönsä muuttuu, kun perheeseen tulee lapsi. Lopuksi sovitaan, että aiheeseen palataan seuraavilla käynneillä. On myös erittäin tärkeää, että perheelle annetaan mukaan hyvää ajantasaista materiaalia alkoholinkäytön vaikutuksista, Pirjo Lindfors tähdentää. Analyysissa on käynyt ilmi, hieman yllättäen, että käytännössä monet äidit pyrkivät selittelemään ja normalisoimaan miesten alkoholinkäyttöä tai siitä aiheutuvia ongelmia. Kyseessä on latautunut tilanne. Naiset varmasti kokevat, että kun perhe odottaa lasta ja järjestelmä ikään kuin arvioi että, onko meidän perhe hyvä perhe, niin on tärkeää säilyttää hyvä julkisivu. Terveydenhoitajan on hyvä olla tietoinen tästä suhtautumistavasta ja pyrkiä rakentamaan luottamuksellista suhdetta. AUDIT-testiä ei käytetä riittävästi Tuoreen tutkimuksen mukaan 1/3 pienten lasten isistä lukeutuu alkoholin riskikäyttäjiin. Toisen, alkoholiasenteita koskevan tutkimuksen mukaan, suurin osa suomalaisista suhtautuu hyvin myönteisesti alkoholiasioiden käsittelyyn terveydenhoitoalan ihmisten kanssa. Neuvolatyön suosituksissa 90-luvulta AUDIT-testiä on ehdotettu myös puolisolle tehtäväksi alkuraskauden aikana. Vuosi sitten tehdyn kyselyn mukaan testiä kuitenkin käytettiin vain 43 prosentissa äitiys- ja lastenneuvoloita. AUDIT-kysely pitäisi ottaa ilman muuta säännönmukaisemmin käyttöön. Lisäksi pitäisi miettiä, miten terveydenhoitajien ammattitaitoa ja osaamista pystyttäisiin tukemaan. Tarvittaisiin myös yhdessä sovittuja käytäntöjä, miten tapaukset esimerkiksi kirjataan ja milloin ja miten alkoholiaiheeseen palataan neuvolakäynneillä, Pirjo Lindfors miettii. n Terveyden edistämisen keskus 19

20 Osalla nuorista miehistä menee erittäin huonosti: ongelmat kasautuvat, ketjuuntuvat ja jatkuvat elämänvaiheesta toiseen. Nuoret miehet eivät hae apua ja auttajillakaan ei ole aina riittäviä valmiuksia heidän kohtaamiseensa. Kun mies puhuu, kuka kuuntelee? Tekstit Matti Välimäki Kuva Juha Tuomi / Rodeo Miehen terveys Nykykulttuurille tyypillinen polarisaatio näkyy myös nuorten miesten kohdalla. Suurella osalla nuorista miehistä menee paremmin kuin koskaan. Toisaalta tutkimusten mukaan noin kymmenen prosenttia ikäluokasta ei voi niin hyvin. Tutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että naisiin verrattuna nuorilla miehillä on kolminkertainen riski kuolla tapaturmaisesti tai väkivaltaan. Neljä viidestä itsemurhasta on miesten tekemiä. Nuorten miesten itsemurhaluvuissa Suomi on kansainvälisen tilaston kärkisijoilla. Humalajuominen, massiivinen tupakointi, huumeongelmat, liikunnallinen passiivisuus sekä sosiaaliset ongelmat ovat miehillä yleisempiä kuin naisilla. Miehille on myös tyypillistä, että ongelmat kasautuvat ja jatkuvat elämänvaiheesta toiseen. Aggressiivinen käyttäytyminen ja alkoholiongelmat Tärkeää on, että pystytään luomaan jonkinlainen alkukontakti, josta luottamusta voidaan lähteä rakentamaan. käynnistävät helposti ongelmaketjuja eri elämänalueilla. Tilanteen haasteellisuutta lisää se, että oireilevat miehet ovat naisia huonompia tunnistamaan ongelmiaan ja hakemaan apua ja palveluita. Matalia kynnyksiä, ei leimoja Kaija Appelqvist-Schmidlechner korostaa, että mieserityisyyden ymmärtäminen olisikin ensisijaisen tärkeää, kun terveyspalveluja suunnitellaan ja toteutetaan. Miehet tarvitsevat matalalla kynnyksellä toteutettuja palveluita, joihin voi hakeutua ilman leimautumisen pelkoa. Tärkeää on, että pystytään luomaan jonkinlainen alkukontakti, josta luottamusta voidaan lähteä rakentamaan. Kun moniongelmaisen nuoren miehen kanssa päästään keskustelemaan aluksi jostakin normaalista, esimerkiksi opiskeluun liittyvästä asiasta, tämä voi johtaa askel askeleelta myös muiden vaikeiden asioiden käsittelyyn. Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan tukea tarvitaan erityisesti erilaisissa elämän nivelkohdissa, esimerkiksi silloin, kun nuori itsenäistyy tai päättää peruskoulun. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten ryhmiin kuuluvat muun muassa koulupudokkaat sekä armeijan ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneet. Tärkeää on välttää tilanne, että nuori jää tyhjän päälle ilman mitään jatkosuunnitelmia. Kenen korvat kestävät kuunnella? Entä miten nuorten miesten auttamiseen ja tukemiseen vaikuttaa se, että enemmistö niin opettajista kuin sosiaali- ja Näkökulma Tunnista mieserityisyys Miessakit ry:n kouluttaja Peter Peitsalo toivoo, että mieserityisyys huomioitaisiin sekä rakenteellisissa ratkaisuissa että kasvatuksessa. Perusterveydenhuollon asiakkuusprosessi pitäisi säilyttää armeijaan asti. Nykyisellään moni koulutuspaikan ulkopuolelle jäänyt tippuu myös täysin terveydenhuollon ulkopuolelle, Peter Peitsalo korostaa. Hän peräänkuuluttaa välittämistä, ei kontrollia. Miehet hyötyvät siitä, että palveluita on kohdistettu suoraan heille. Lisäksi hyvä lähestymistapa on, että asioita perustellaan ja tuodaan selkeästi esille eri toimenpiteiden järki ja hyöty. Peitsalo muistuttaa, että työtä vaatii myös miesten itseymmärryksen ja tunnetaitojen kehittäminen: Miehet ovat toiminnallisempia kuin naiset. Mutta pojille ei aina edes opeteta tunnetaitoja samoin kuin tytöille. Pojille olisi ensiarvoisen tärkeää tarjota monipuolisia ja myönteisiä mieskuvia. Ennen kaikkea olisi tärkeää antaa pojille edes mahdollisuus ja tilaisuus. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi pojan häiriökäyttäytymisestä saattaa seurata vain jälki-istuntoa ja asia sivuutetaan sillä, eikä edes yritetä keskustella ei-toivotun käytöksen taustalla olevista tunteista tai kokemuksista. Peitsalon mielestä mieserityisyyden tunnistamista tarvittaisiin entistä enemmän myös terveyden edistämisen ammattilaisilta. On tärkeää pohtia, kohdataanko miehet asiakkuuksissa ihmisinä vai ongelmatapauksina. On syytä miettiä, onko mies esimerkiksi neuvolassa täysvaltainen vanhempi vai jotain muuta. 20 Promo 59