Kouluterveyspäivät 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouluterveyspäivät 2011"

Transkriptio

1 Kouluterveyspäivät Espoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL Helsinki Telephone:

2 Kouluterveyspäivät Espoo

3 Kirjoittajat ja THL Taitto: Pauliina Luopa Juvenes Print Oy Tampere 2011

4 Tervetuloa Kouluterveyspäiville! Kouluterveyspäivät tarjoavat nyt kuudennentoista kerran foorumin nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneille ammattilaisille. Tänä vuonna teemat kumpuavat erityisesti Kouluterveyskyselyn uusimmista nuorten osallisuuteen sekä seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan liittyvistä kysymyksistä. Nuorten osallisuus on puhuttanut runsaasti viime vuosina. Vaikka se on vahvasti esillä useissa laeissa ja asiakirjoissa, sen toteutuminen ei ole ollut riittävää. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat osaltaan, että osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet koulussa, nuorten tärkeimmällä vaikuttamisen areenalla, ovat varsin rajalliset. Kouluyhteisöön ja sen toimivuuteen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä osallistumista tukeva yhteisöllinen toimintakulttuuri edesauttaa niin opiskeluissa menestymistä, koulussa jaksamista kuin sosiaalisten taitojenkin kehittymistä. Seksuaalinen häirintä on Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten arkipäivää ja seksuaalista väkivaltaa kohdanneita nuoriakin on hälyttävän paljon. Kyselyn tulokset ovat tuoneet aiheen kunnissa ja kouluissa yhä näkyvämmäksi ja saaneet aikaan halun tarttua ongelmaan. Puhuminen nuorten kanssa koetaan kuitenkin usein haastavaksi ja moni ammattilainen kaipaa itselleen vielä lisää tietoa ja työkaluja. Ammattilaisten kouluttamisen ohella on tärkeää panostaa nuorten turvataito-opetukseen. Lasten ja nuorten itsetunnon vahvistaminen ja kaltoinkohtelun ehkäiseminen tulee juurruttaa entistä vahvemmin osaksi koulun käytänteitä. Nyt turvataitokasvatuksen järjestäminen näyttää jääneen pääosin yksittäisten ammattilaisten aktiivisuuden tai järjestöjen tekemän työn varaan. Sykäyksen päivien kolmanteen teemaan, tupakkaan ja päihteisiin nuorten arjessa, antoivat Kouluterveyskyselyn viime vuoden tulokset. Vuosituhannen alussa nähtävissä ollut myönteinen kehitys nuorten tupakoinnin osalta näytti pysähtyneen ja Terveys kansanterveysohjelman tupakoinnin vähentämistä koskevat tavoitteet tuntuivat kaukaisilta. Tilanne ammatillisissa oppilaitoksissa oli erityisen haastava. Nuorten päihdeasenteet olivat aiempaa myönteisempiä ja kannabiskokeilut näyttivät lisääntyvän uhkaavasti. Moni ammattilainen koki huolta ja voimattomuutta asian edessä. Puuttuminen nuoren päihteiden käyttöön ja asian käsitteleminen vanhempien kanssa vaatii taitoa ja siksi nämä aiheet on haluttu nostaa nyt yhteiseen pohdintaan. Neljänneksi teemaksi valikoitui koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon uudistuksia tuonut valtioneuvoston asetus (338/2011), joka on herättänyt kunnissa paljon keskustelua. Asetuksen voimaanastumisesta on nyt kulunut hyvä tovi ja on aika tarkastella, mitä muutoksia se on saanut aikaan, miten kunnat ovat kyenneet vastaamaan uusiin haasteisiin, ja miten valtionhallinto tukee kuntia asetuksen toimeenpanossa. Pääsalin teemat jatkuvat ja täydentyvät tuttuun tapaan rinnakkaisohjelmissa. Ohjelmaa täydentää myös posterinäyttely, joka on tänä vuonna saanut nimekseen Ideatori Neuvolapäivien Ideatorin hengessä. Piipahda Ideatorilla ja poimi mukaasi lisää kotiin viemisiä! Päivien tiivistelmät on koottu tähän julkaisuun ja ne ovat saatavilla Kouluterveyspäivien jälkeen myös osoitteessa Kouluterveystiimi toivottaa Sinulle antoisia Kouluterveyspäiviä! Riikka Puusniekka Tutkija

5 Sisällys Tervetuloa Kouluterveyspäiville! OHJELMA... 6 RINNAKKAISOHJELMAT... 8 KERROSOPAS TIISTAIN PUHEENVUOROT Kouluterveyspäivien avaus Kouluterveyskysely Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen Lainsäädäntö uudistui mikä muuttui? Valtakunnalliset ohjeet ja toimintamallit apua arjen työhön Kaikki mukaan! Yhteisöllisyys Helsingin peruskoulujen voimavaraksi Kommenttipuheenvuoro Seksuaalinen häirintä ja väkivalta netissä Koulun mahdollisuudet kohdata nuorten seksuaalista häirintää KESKIVIIKON PUHEENVUOROT RINNAKKAISOHJELMISSA Perheen hyvinvoinnin arviointi laajassa tarkastuksessa Fyysinen toimintakyky tärkeää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi Luokkayhteenvedon laatiminen Vetovoimaa vanhempainiltoihin mutta miten? Hyvinvoivassa opiskelijassa on virtaa Hyvän olon työkalupakki Salon seudun ammattiopistossa Kouluterveyskysely peilinä omalle terveyskäyttäytymiselle "Sussa on seksii" tietoa ja näyttöön perustuvia menetelmiä nuorten seksuaaliterveyteen Opettaja seksuaalikasvattajana Selkenevää eväitä seksuaalikasvatukseen ammatillisessa koulutuksessa Seksimittari apu riskikäyttäytymisen tunnistamiseen Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus? Lasten ja perheiden palvelujen yhteensovittaminen kunnissa Lapset puheeksi ehkäisevän työn välineitä kouluun Yhteinen työ toimivat käytännöt lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa Juova vanhempi pahoinvoiva nuori? Miten nuoret suhtautuvat alkoholikulttuuriin ja vanhempien päihteidenkäyttöön Läheisten päihteidenkäytöstä kärsivien nuorten kohtaaminen verkossa Verkkoterkkarit nuorten apuna haastavissa elämäntilanteissa Läpinäkyviä, näkymättömiä, vaikeita? Pojan kriisin huomaaminen ja kohtaaminen Netti koukuttaa masentunutta Digitaalisen pelaamisen koukut tavoitteita, sosiaalisuutta ja identiteeteillä leikittelyä Mielikuvituksen ja fantasioiden merkitys nuorten mielenterveydessä ja pelaamisessa KESKIVIIKON PUHEENVUOROT PÄÄSALISSA Nuorisokulttuuri nyt! Tupakka ja päihteet nuorten maailmassa Savuava amis? Törmäyskurssi, ohituskaista vai kokoontumisajot vanhempien kohtaaminen koulun päihdetyössä Nuoruus vetää vaaroihin miten tukea ja milloin huolestua?... 48

6 IDEATORIN TIIVISTELMÄT Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajatyön mahdollisuudet kunnissa Verkkoterkkarit sosiaalisen median IRC-Gallerian, Habbo Hotelin, Demi.fi:n ja Facebookin yhteisöissä Lapsia ja nuoria voidaan auttaa heidän luonnollisissa ympäristöissään Kasvamme Yhdessä Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke Pulinapaja Friends kouluissa toteutettava ohjelma mielen hyvinvoinnin tukemiseen Elämäntaitoja nuorille ja nuorille aikuisille masennuksen ehkäisyyn Prinsessa-koulukampanja Vetskari-projekti Päihdekasvatus osana hyvinvointikasvatusta Alateen kolo chat-ryhmä alkoholiperheiden nuorille Elämä On Parasta Huumetta ry Pelitaito-projekti Lukkari-hanke Neuvokas perhe menetelmä neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon liikunta- ja ravitsemusohjaukseen Voisit olla onnellinen rohkaisun sanoja Sinulle, joka olet kohdannut syömishäiriön Koulun ja suun terveydenhuollon yhteistyöllä parempaan suunterveyteen Yläkoulut suunterveyden edistäjinä: terveellisen ympäristön ja terveystiedon opetuksen rooli Väestöliiton Seksimittari työväline seksuaalineuvontaan Osallistava toimintatutkimus koulun käytänteiden kehittämisessä kodin ja koulun terveyskumppanuus lapsen terveysoppimisen tukena Terveyserot kaventuvat kohdennetuilla toimenpiteillä. Tsemppari Nuorten Aikalisä -hankkeen erityistyöntekijöiden jalkautuminen ammatillisiin oppilaitoksiin. Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisvaarassa olevien ja keskeyttävien nuorten tukeminen ja ohjaaminen Yhteisöllinen pedagogiikka koulussa MLL:n auttavat puhelin- ja nettipalvelut Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluille suunnatut aineistot Sukupuolisensitiivinen tyttötyö ja Voimaneidot-malli Aikuisen lapseen kohdistama seksuaalinen teko on rikos myös netissä Turvataitoja nuorille Liikkuva koulu -hanke Uomarinteen koulussa kouluterveydenhoitajan näkökulmasta Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma LiVE Yhteisöllisyys avaintekijänä savuttomuuden edistämisessä Lasten terveysfoorumi Terveystiedon oppikirja ammattiin opiskeleville NUORET PELISSÄ Tietoa kasvattajille lasten ja nuorten digitaalisesta pelaamisesta ja rahapelaamisesta Neuvoa-antavat-verkkopalvelusta hyödyllistä tietoa päihdetyöstä Kasvun kumppanit -verkkopalvelu Tietoa lasten ja nuorten kanssa työskenteleville THL:n julkaisuja... 84

7 Ohjelma Tiistai (Sali 1, 2. krs) I l m o i t t a u t u m i n e n j a a a m u k a h v i Puheenjohtaja: lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, sosiaali- ja terveysministeriö Kouluterveyspäivien avaus lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, sosiaali- ja terveysministeriö Tuloksista toimintaan Kouluterveyskysely 2011 tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj. Eva Autio, Sipoo Keskustelua L o u n a s (omakustanteinen) Puheenjohtaja: opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus Kouluterveydenhuolto tänään Lainsäädäntö uudistui mikä muuttui? ylitarkastaja Marjaana Pelkonen, sosiaali- ja terveysministeriö Valtakunnalliset ohjeet ja toimintamallit apua arjen työhön ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Keskustelua K a h v i t a u k o j a i d e a t o r i i n t u t u s t u m i n e n Yhteisöllinen koulu Kaikki mukaan! Yhteisöllisyys Helsingin peruskoulujen voimavaraksi tutkija Pauliina Luopa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kommenttipuheenvuoro opetuskonsultti Kirsi Verkka, Opetusvirasto, Helsinki Taukojumppa Nuorten seksuaalinen häirintä ja väkivalta Seksuaalinen häirintä ja väkivalta netissä ylikonstaapeli Marko Forss, Helsingin poliisi Koulun mahdollisuudet kohdata nuorten seksuaalista häirintää terveydenhoitaja Soile Helenius, Sompion koulu, Kerava Keskustelua THL Kouluterveyspäivät 2011

8 Keskiviikko I l m o i t t a u t u m i n e n j a a a m u k a h v i Rinnakkaisohjelmat (tarkempi ohjelma sivuilla 8 9) a) Laaja, laajempi, laajin terveystarkastus miten tuoda asetuksen henki ja velvoitteet arjen työhön? (Sali 1, 2. krs) pj. ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos b) Tartu tietoon! Kouluterveyskysely hyödyksi kouluissa (Sali 26, 2. krs) pj. tutkija Anni Lommi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos c) Puhutaanko seksuaalisuudesta? (Luolamies, 2. krs) pj. tutkija Eija Raussi-Lehto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos d) Koulu lastensuojelutyössä (Palaver, 1. krs) pj. ohjelmajohtaja Hanna Heinonen, Lastensuojelun keskusliitto e) Lapsuus päihteiden varjossa (Takka, 1. krs) pj. koordinaattori Mira Roine, A-klinikkasäätiö f) Pelit ja netti turva- ja pakopaikkoja nuorille (Klondyke, pohjakerros) pj. yksikön johtaja Mia-Veera Koivisto, Vantaan kaupunki, Päihdepalvelut, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö L o u n a s (omakustanteinen) Puheenjohtaja: kehittämispäällikkö Tuomas Tenkanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakka ja päihteet nuorten arjessa (Sali 1, 2. krs) Nuorisokulttuuri nyt! Tupakka ja päihteet nuorten maailmassa tutkija Sanna-Mari Salomäki, Kuule Oy Savuava amis? terveydenhoitaja Virpi Korhonen, Helsingin palvelualojen oppilaitos Keskustelua K a h v i t a u k o j a i d e a t o r i i n t u t u s t u m i n e n Tupakka ja päihteet nuorten arjessa jatkuu Törmäyskurssi, ohituskaista vai kokoontumisajot vanhempien kohtaaminen koulun päihdetyössä erityisnuorisotyöntekijä Iiris Nurmo, Vihti Nuoruus vetää vaaroihin miten tukea ja milloin huolestua? lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, Väestöliitto Keskustelua Seminaarin päätös THL Kouluterveyspäivät 2011

9 Rinnakkaisohjelmat Keskiviikko , klo a) Laaja, laajempi, laajin terveystarkastus miten tuoda asetuksen henki ja velvoitteet arjen työhön? (Sali 1, 2. krs) pj. ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Perheen hyvinvoinnin arviointi laajassa tarkastuksessa kouluterveydenhoitaja Kaija Rämö, Forssan seudun terveydenhuollon ky Fyysinen toimintakyky tärkeää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi pedagoginen johtaja, LitT Arja Sääkslahti, Jyväskylän yliopisto Luokkayhteenvedon laatiminen terveydenedistämisen yhdyshenkilö, terveydenhoitaja Tarja Paikkala, Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto b) Tartu tietoon! Kouluterveyskysely hyödyksi kouluissa (Sali 26, 2. krs) pj. tutkija Anni Lommi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vetovoimaa vanhempainiltoihin mutta miten? osastonhoitaja Pirjo Kuosmanen, osastonhoitaja Heli Pakarinen & kouluterveydenhuollon koordinaattori Hannele Järvi, Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten terveyspalvelut Hyvinvoivassa opiskelijassa on virtaa Hyvän olon työkalupakki Salon seudun ammattiopistossa rehtori Harri Havanko & koulutusjohtaja Riikka Riihimäki, Salon seudun ammattiopisto Kouluterveyskysely peilinä omalle terveyskäyttäytymiselle terveystiedon opettaja Sebastian Häggblom, Kungsvägens skola, Sipoo c) Puhutaanko seksuaalisuudesta? (Luolamies, 2. krs) pj. tutkija Eija Raussi-Lehto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos "Sussa on seksii" tietoa ja näyttöön perustuvia menetelmiä nuorten seksuaaliterveyteen koulutussuunnittelija Riitta Leikko, Metropolia ammattikorkeakoulu Opettaja seksuaalikasvattajana terveystiedon opettaja, LitM Mira Poijärvi, Tikkurilan lukio, Vantaa Selkenevää eväitä seksuaalikasvatukseen ammatillisessa koulutuksessa seksuaali- ja lisääntymisterveydenasiantuntija, erikoissairaanhoitaja-kätilö, seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin, Turun sosiaali- ja terveystoimi Seksimittari apu riskikäyttäytymisen tunnistamiseen asiantuntijalääkäri, seksuaalineuvoja Miila Halonen, Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka THL Kouluterveyspäivät 2011

10 d) Koulu lastensuojelutyössä (Palaver, 1. krs) pj. ohjelmajohtaja Hanna Heinonen, Lastensuojelun keskusliitto Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus? tutkimusprofessori Marja-Leena Perälä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lapset puheeksi ehkäisevän työn välineitä kouluun koulukuraattori Tiina Huilaja, Kittilä Yhteinen työ toimivat käytännöt lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa kuraattoripalvelujen päällikkö Kirsi Hatanpää ja johtava sosiaalityöntekijä Pekka Siipola, Espoo e) Lapsuus päihteiden varjossa (Takka, 1. krs) pj. koordinaattori Mira Roine, A-klinikkasäätiö Juova vanhempi pahoinvoiva nuori? projektikoordinaattori Janne Takala, A-klinikkasäätiö, Lasinen lapsuus Läheisten päihteidenkäytöstä kärsivien nuorten kohtaaminen verkossa Varjomaailma-verkkoryhmän ohjaajat Shirley Hubara & Emilia Pakkanen, A-klinikkasäätiö, Varjomaailma Verkkoterkkarit nuorten apuna haastavissa elämäntilanteissa terveydenhoitaja Pia Tuovinen & terveydenhoitaja Tanja Hiltunen, Helsingin terveyskeskus, Verkkoterkkari-hanke Läpinäkyviä, näkymättömiä, vaikeita? Pojan kriisin huomaaminen ja kohtaaminen tutkija Joonas Kekkonen, Väestöliitto, Poikien puhelin f) Pelit ja netti turva- ja pakopaikkoja nuorille (Klondyke, pohjakerros) pj. yksikön johtaja Mia-Veera Koivisto, Vantaan kaupunki, Päihdepalvelut, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö Netti koukuttaa masentunutta yksikön johtaja Mia-Veera Koivisto, Vantaan kaupunki, Päihdepalvelut, Huumeja katkaisuhoidon yksikkö Digitaalisen pelaamisen koukut tavoitteita, sosiaalisuutta ja identiteeteillä leikittelyä projektipäällikkö Inka Silvennoinen, Elämä On Parasta Huumetta ry Mielikuvituksen ja fantasioiden merkitys nuorten mielenterveydessä ja pelaamisessa psykologi Antti Kauppi, Peliklinikka THL Kouluterveyspäivät 2011

11 Kerrosopas 1. kerros Juhla-aula: Ilmoittautuminen Aamukahvitarjoilu (myös Ylälämpiössä) Vaatesäilytys WC Luentosalit: Takka Palaver Pohjakerros Luentosali Klondyke (Juhlaovesta vasemmalle, portaat alas) 2. kerros Ylälämpiö: Ideatori (myös välitasanteilla) Kahvitarjoilu Luentosalit: Sali 1 Luolamies (Juhlaovesta oikealle, portaat ylös) Sali 26 (Käpyaulan kautta portaat ylös) Dipoli Buffet Ravintola Ruokailu Dipoli Buffet Ravintola: Käpyaulan kautta portaat ylös (2. kerros) Täffä-ravintola: Otakaari 22, noin 100 m Dipoli-talosta Alvari-ravintola: Otakaari 1, noin 200 m Dipoli-talosta THL Kouluterveyspäivät 2011

12 Tiistain puheenvuorot Kouluterveyspäivien avaus Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, sosiaali- ja terveysministeriö Muistiinpanoja:... THL Kouluterveyspäivät 2011

13 Kouluterveyskysely 2011 Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely toteutettiin keväällä 2011 Pohjois-, Länsi-, Lounais- ja Sisä-Suomessa sekä Ahvenanmaan maakunnassa. Kyselyyn vastasi perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vastaajia oli yhteensä : yläluokilta , lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista Tämän maantieteellisen alueen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista saatiin nyt ensimmäisen kerran valtakunnallista seurantatietoa. Seuraavassa käsitellään niitä keskeisiä ilon- ja huolenaiheita, joita vuoden 2011 Kouluterveyskyselyssä nousi esiin. Hatunnosto oppilaitosten savuttomuustyölle! Kouluterveyskyselyn mukaan tupakoimattomien nuorten osuus on kasvanut selvästi 2000-luvun aikana. Nyt hieman alle puolet peruskoululaisista ja lukiolaisista sekä noin neljäsosa ammattiin opiskelevista ilmoitti, ettei ole tupakoinut koskaan. Tupakointikokeilujen ja päivittäisen tupakoinnin osalta aiemmin nähtävissä ollut myönteinen kehitys näyttää sen sijaan pysähtyneen viime vuosiin toisin kuin tuoreissa Nuorten terveystapatutkimuksen 1 tuloksissa, joissa vuotiaiden päivittäinen tupakointi vähentyi edelleen. Kouluterveyskyselyyn vuonna 2011 vastanneista peruskoulun yläluokkalaisista 15 prosenttia, lukiolaisista 9 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 39 prosenttia tupakoi päivittäin. Peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa pojat polttivat hieman tyttöjä yleisemmin. Lukiossa tyttöjen ja poikien tupakointi oli sen sijaan yhtä yleistä. Nuuskaa käytti päivittäin 5 7 prosenttia kyselyyn vastanneista pojista, mikä oli hieman suurempi osuus kuin aiemmin 2000-luvulla. Tyttöjen päivittäinen nuuskaaminen oli edelleen hyvin harvinaista. Silloin tällöin nuuskaa käytti peruskoulun ja lukion pojista 14 prosenttia ja ammattiin opiskelevista pojista 23 prosenttia. Tytöistä 3 5 prosenttia nuuskasi silloin tällöin. Nuuskaa kokeilleiden ja nuuskaa nykyään käyttävien nuorten osuus on kasvanut viimevuosina myös Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan. Tupakan ostoa lähikaupoista, kioskeista ym. piti vaikeana noin puolet peruskoulun yläluokkalaisista ja noin kolmasosa toisen asteen opiskelijoista. Vaikka ostamista pidettiin selvästi vaikeampana kuin vuosituhannen alussa, se oli edelleen melko yleistä. Alle 18-vuotiaista säännöllisesti tupakoivista yläluokkalaisista 34 prosenttia, lukiolaisista 42 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 46 prosenttia ilmoitti hankkineensa tupakkaa kaupasta viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Kioskilta tupakkaa hankittiin hieman harvemmin. Tupakan myynnin luvanvaraistamisella ei näytä olleen mainittavaa vaikutusta alaikäisten tupakkaostoihin vähittäismyyntiliikkeistä. Kouluterveyskyselyn tuoreimpien tulosten perusteella voi sanoa, että oppilaitoksissa määrätietoisesti tehty savuttomuuden edistämistyö sekä 2010 voimaan astuneet tupakkalain uudet säädökset 2, ovat kantaneet hedelmää. Jo aiemmin 2000-luvulla kiristyneet koulujen tupakointirajoitukset lisääntyivät merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana toisen asteen oppilaitoksissa. Suurinta muutos oli ammatillisissa oppilaitoksissa, joiden opiskelijoista 61 prosenttia kertoi nyt, että tupakointi oppilaitoksessa oli kielletty kokonaan. Kaksi vuotta aiemmin osuus oli 18 prosenttia. Lukiolaisista vastaava osuus oli nyt 46 prosenttia ja peruskoululaisista 95 prosenttia. Kyselyyn vastanneiden mielestä oppilaitosten tupakointirajoituksia myös valvotaan hieman tehokkaammin. Vuonna 2011 peruskoululaisista 15 prosenttia, ammattiin opiskelevista 44 prosenttia ja lukiolaisista 48 prosenttia oli edelleen kuitenkin sitä mieltä, ettei koulun tupakointirajoituksia valvota juuri ollenkaan. Koulun alueella tai sen läheisyydessä päivittäin tupakoivien nuorten osuus laski kahden vuoden aikana erityisesti toisen asteen oppilaitoksissa. Selvimmin muutos näkyi ammatillisissa oppilaitoksissa, joiden opiskelijoista 46 prosenttia ilmoitti tupakoivansa päivittäin oppilaitoksen alueella tai sen läheisyydessä, kun vuonna 2009 osuus oli 72 prosenttia. Peruskoululaisista ja lukiolaisista näin teki nyt prosenttia. Ammatillisissa oppilaitoksissa myös henkilökunnan päivittäinen tupakointi oppilaitok- THL Kouluterveyspäivät 2011

14 sen alueella vähentyi. Peruskouluissa ja lukioissa on nähtävissä vastaavaa kehitystä 2000-luvun aikana, mutta kahden viime vuoden aikana tapahtuneet muutokset eivät kuitenkaan olleet näin merkittäviä. Henkilökunnan tupakoinnin on havaittu olevan yhteydessä nuorten tupakointiin, joten myös heidän tupakoimattomuutensa edistämiseen on hyvä kiinnittää edelleen huomiota 3. Tupakointi on nuorille erityisesti sosiaalista toimintaa, johon liittyy monia myönteisiä merkityksiä, kuten kaverien hankkiminen, ystävyyssuhteiden ylläpito tai stressin lievittäminen. Oppilaitosten savuttomuutta edistettäessä olisikin hyvä muistaa, että nuorille tarjotaan riittävästi muita mahdollisuuksia ryhmäytymiseen ja taukojen viettämiseen kuin tupakalla käyminen. Myös tupakoimattomuuteen liittyvien myönteisten mielikuvien vahvistamiseen olisi hyvä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Hyödyllisiä vinkkejä oppilaitosten savuttomuustyöhön löytyy mm. Tupakatta työelämään -oppaasta (pdfversio: Pulloja korkataan yhä harvemmin Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten alkoholin viikoittainen käyttö on vähentynyt 2000-luvun alkuvuosista sekä peruskoululaisilla että lukiolaisilla. Myös säännöllinen humalaan juominen oli nyt harvinaisempaa kuin vuosituhannen alussa lukuun ottamatta lukiolaistyttöjä. Samanaikaisesti kun alkoholin käyttö on vähentynyt, täysin raittiiden nuorten osuus on kasvanut. Tulokset alkoholin käytön vähenemisestä ovat samansuuntaisia Nuorten terveystapatutkimuksen tuoreimpien tulosten kanssa. Vuonna 2011 peruskoulun yläluokkalaisista 45 prosenttia, lukiolaisista 25 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 17 prosenttia ilmoitti, ettei käytä ollenkaan alkoholia. Raittius oli lähes yhtä yleistä tytöillä ja pojilla. Viikoittain alkoholia joi yläluokkalaisista 6 prosenttia, lukiolaisista 10 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 22 prosenttia. Humalaan itsensä joi vähintään kerran kuussa 15 prosenttia peruskoululaisista, 23 prosenttia lukiolaisista ja 39 prosenttia ammattiin opiskelevista. Peruskoulussa tyttöjen ja poikien alkoholinkäyttö oli lähes yhtä yleistä. Toisella asteella pojat sen sijaan käyttivät alkoholia tyttöjä yleisemmin. Vuonna 2010 Lapista, Itä- ja Etelä-Suomesta kerätyssä Kouluterveyskyselyn aineistossa näkyi merkittävä kannabiskokeilujen lisääntyminen. Vuoden 2011 kyselyssä ei näkynyt yhtä suurta muutosta. Kannabiskokeilut lisääntyivät kahden vuoden aikana eniten ammattiin opiskelevilla, pojilla 5 prosenttiyksikköä ja tytöillä 2 prosenttiyksikköä. Lukiolaisilla kokeilut lisääntyivät 2 prosenttiyksikköä. Marihuanaa tai hasista kertoi kokeilleensa vähintään kerran elämänsä aikana 6 prosenttia yläluokkalaisista, 10 prosenttia lukiolaisista ja 18 prosenttia ammattiin opiskelevista. Huumeiden arkipäiväistyminen näkyi edellisvuoden tapaan myös tässä aineistossa. Nuorten tuttavapiiriin kuului nyt selvästi edellistä kyselyvuotta yleisemmin joku, joka oli kokeillut huumaavia aineita. Myös huumaavien aineiden tarjonta ystävien ja tuttavien taholta oli yleisempää ja huumeiden hankintaa pidettiin helpompana. Lisääntynyt sosiaalinen altistuminen huumeille näkyi vastaavasti Nuorten terveystapatutkimuksessa. Kannabiksen kulttuurisen aseman on arveltu olevan muutoksessa, sillä myös nuorten aikuisten kannabiskokemukset ovat lisääntyneet ja heidän asenteensa sen terveyshaittoja kohtaan ovat lieventyneet 4. Leipää ja maitoa kuluu vähemmän koululounaalla Vuoden 2011 Kouluterveyskyselyssä 29 prosenttia peruskoulun yläluokkalaisista ja prosenttia toisen asteen opiskelijoista ilmoitti, ettei syö koululounasta päivittäin. Korkeintaan kahdesti viikossa lounaan söi 10 prosenttia yläluokkalaisista ja 7 8 prosenttia toisen asteen opiskelijoista. Pääruoan syöminen koululounaalla oli yhtä yleistä kuin viime vuosina. Muiden aterianosien syömättä jättäminen sen sijaan lisääntyi edellisestä kyselyvuodesta. Erityisesti vähentyi leivän syöminen ja maidon juominen. Vain 33 prosenttia peruskoululaisista ja noin 40 prosenttia toisen asteen opiskelijoista söi koululounaalla pääruuan lisäksi leipää, maitoa ja salaattia. Ateriakokonaisuudesta jätettiin yleisimmin pois maito. Aterianosien syömättä jättämiseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä koululounaan ravitsemuksellinen laatu on suunniteltu olettaen, että kaikki tarjotut aterianosat syödään. Kouluruoan syömättä jättämisen on aiemmissa selvityksissä havaittu olevan yhteydessä epäterveellisten välipalojen syömiseen 5. Vuonna 2011 lähes puolet Kouluterveyskyselyyn vastanneista nuorista THL Kouluterveyspäivät 2011

15 söi koulupäivän aikana kouluruuan lisäksi välipaloja. Yleisimmin syötiin leipää ja makeisia sekä juotiin makeita virvoitusjuomia. Makeistensyönti koulussa on kuitenkin vähentynyt vuosikymmenen puolivälistä ja suurin muutos on nähtävissä kahden viimeisen vuoden aikana. Vuonna prosenttia peruskoululaisista, 21 prosenttia lukiolaisista ja 29 prosenttia ammattiin opiskelevista söi makeisia koulussa kouluviikon aikana. Heistä 2 4 prosenttia söi niitä vähintään kolmena päivänä. Sokeroituja virvoitusjuomia juotiin lähes yhtä yleisesti. Energiajuomien käyttöä selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Pojat joivat energiajuomia selvästi tyttöjä yleisemmin. 23 prosenttia yläluokkien, 27 prosenttia ammatillisten oppilaitosten ja 17 prosenttia lukion pojista ilmoitti juovansa energiajuomia vähintään kerran viikossa. Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella kouluissa tulisi kiinnittää huomiota kouluruuan riittävyyteen, kouluruokailun ajankohtaan ja ruokailuun varattuun aikaan. Kyselyyn vastanneista yläluokkalaisista 28 prosenttia ja toisen asteen opiskelijoista prosenttia ilmoitti, ettei koululounasta ole tarjolla riittävästi. Lähes joka neljännen (24 %) yläluokkalaisen ja lähes joka viidennen (18 %) toisen asteen opiskelijan mielestä kouluruokailuun varattu aika oli liian lyhyt. Koululounaan ajankohtaa piti vääränä 8 15 prosenttia vastaajista. Myös ruokailuympäristöön tulisi kiinnittää huomiota. Nyt 90 prosenttia yläluokkalaisista ja lukiolaisista sekä noin 80 prosenttia ammattiin opiskelevista piti ruokailuympäristöään meluisana. Viihtyisä, meluton ja viipymiseen houkutteleva ruokailuympäristö viestittää ruokailun, ateriarytmin ja yhdessäolon merkityksestä oman hyvinvoinnin edistäjänä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen 6 mukaan oppilaiden monimuotoista osallistumista kouluruokailunjärjestelyissä tulisi tukea. Oppilaita tulisi kannustaa antamaan jatkuvaa palautetta ja kehittämisehdotuksia kouluruokailuun liittyvissä asioissa. Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten osallistuminen kouluruokailujärjestelyihin on vähäistä, sillä vain 6 9 prosenttia nuorista ilmoittaa osallistuneensa niihin. Tarvetta turvataito-opetukselle Tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan seksuaalisen häirinnän muodoista yleisintä oli loukkaava nimittely, esimerkiksi huorittelu tai homottelu. Sitä oli kokenut 39 prosenttia yläluokkalaisista, 31 prosenttia lukiolaisista ja 36 prosenttia ammattiin opiskelevista. Ammatillisissa oppilaitoksissa tytöt kärsivät nimittelystä poikia yleisemmin. Peruskoulussa ja lukiossa nimittelyn yleisyydessä ei sen sijaan ollut sukupuolten välistä eroa. Häiritsevä seksuaalinen ehdottelu tai ahdistelu puhelimessa tai internetissä kohdistui selvästi yleisemmin tyttöihin. Heistä prosenttia oli törmännyt tähän, kun samanikäisistä pojista 6 7 prosenttia. Myös muissa tutkimuksissa on havaittu samansuuntainen sukupuolten välinen ero häirinnän yleisyydessä. Uusimman Lapsiuhritutkimuksen mukaan tytöistä reilu viidennes oli kohdannut netissä itseen kohdistettua rivoa kielenkäyttöä ja törkeyksiä keskustelupalstoilla. Samansuuruinen osuus ilmoitti, että heiltä oli pyydetty seksikkäitä kuvia tai ehdotettu seksiä. Yritys ostaa seksiä oli sen sijaan harvinaista. 7, 8 Vuoden 2011 Kouluterveyskyselyn mukaan seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 6 8 prosenttia kyselyyn vastanneista pojista ja prosenttia yläluokkien ja lukion tytöistä sekä 30 prosenttia ammattiin opiskelevista tytöistä. Tyypillisintä oli kehon intiimialueiden koskettelu vastoin tahtoa, jota oli kokenut prosenttia tytöistä. Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista oli kokenut 6 14 prosenttia tytöistä ja rahan tms. tarjoamista vastineeksi seksistä 4 8 prosenttia. Nuoruusiässä riski altistua traumaattisille tapahtumille on erityisen suuri. Elinpiiri laajenee, halu osoittaa itsenäisyyttä ja rohkeutta kasvaa, samoin riskialtis käyttäytyminen. Kyky arvioida riskejä ei kuitenkaan ole vielä riittävä. Erityisen suuressa vaarassa ovat nuoret, joille on kertynyt jo aiempia uhrikokemuksia tai joilla on muita riskitekijöitä, kuten päihteiden käyttöä, rikoskäyttäytymistä tai perheeseen liittyvää ongelmatiikkaa 7. Kun nuori kertoo tulleensa seksuaalisesti kaltoinkohdelluksi, ammattilaisen olisi hyvä muistaa suhtautua asiaan rauhallisesti ja asiallisesti. Tärkeää on uskoa nuorta ja kuulla aidosti hänen hätänsä. Nuorta kannattaa myös kehua hänen rohkeudestaan puhua ja vapauttaa hänet tapahtuneen vastuusta. 9 THL Kouluterveyspäivät 2011

16 Ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää tukea nuoren vahvan itsetunnon rakentumista sekä oman kehon arvostamista. Ne suojaavat nuorta tehokkaasti seksuaaliselta kaltoinkohtelulta. Lapsesta saakka annettu turvataitokasvatus takaa paremmat mahdollisuudet tunnistaa hämmentäviä ja uhkaavia tilanteita ja puolustautua niissä. Kokemuksia oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitettavuudesta Sekä peruskoulun yläluokkalaiset että lukiolaiset kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsyn helpommaksi kuin vuonna Vaikeana sitä piti nyt 36 prosenttia yläluokkalaisista ja 41 prosenttia lukiolaisista, kun kaksi vuotta aiemmin osuudet olivat 43 prosenttia ja 53 prosenttia. Ammattiin opiskelevien kokemukset pysyivät edellisen kyselyvuoden kaltaisina. Heistä 33 prosenttia piti vastaanotolle pääsyä vaikeana. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin selvästi helpommaksi, mutta sen osalta ei kuitenkaan ollut nähtävissä vastaavia myönteisiä muutoksia. Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä piti vaikeana nyt 13 prosenttia yläluokkalaisista, 14 prosenttia lukiolaista ja 16 prosenttia ammattiin opiskelevista. Kuraattoripalveluiden saatavuus näyttäisi kohentuneen kahden viime vuoden aikana. Vaikeaksi vastaanotolle pääsyn koki nyt 23 prosenttia yläluokkalaisista, 33 prosenttia lukiolaisista ja 19 prosenttia ammattiin opiskelevista. Psykologipalveluiden saatavuus koheni hieman lukioissa, jossa tilanne näytti kuitenkin edelleen heikommalta kuin peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Psykologin vastaanotolle pääsyä piti vaikeana 44 prosenttia yläluokkalaisista, 48 prosenttia lukiolaisista ja 35 prosenttia ammattiin opiskelevista. Tytöt pitivät oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstön vastaanotoille pääsyä vaikeana poikia yleisemmin. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen liian vähäisestä resursoinnista ja palveluiden epätasaisesta jakautumisesta maassa on keskusteltu runsaasti viime vuosina. Myös YK:n Lastenoikeuksien komitea ilmaisi kesällä huolensa suomalaisen oppilashuollon tuen riittävyydestä 10. Kouluterveyskyselyssä nuorten kokemukset vastaanotolle pääsyn helppoudesta erosivat merkittävästi maakuntien välillä. Pienin vaihteluväli maakuntien välillä oli terveydenhoitajan palveluiden saatavuudessa ja suurin psykologin palveluiden saatavuudessa. Kun tarkastelee oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita kokonaisuutena, huonoimmin palveluja näyttäisi olevan tarjolla Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kouluterveydenhuollon osalta uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja uudelleen annettu asetus (338/2011) ohjaavat kuntia kehittämään palveluita yhtenäisemmiksi ja alueellisesti tasa-arvoisemmiksi. Asetuksen toimeenpano ja alueellisten erojen kaventaminen sen myötä ovat esillä Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa 11. Ohjelmassa nostetaan erityisen huomion kohteeksi ammatillisen koulutuksen terveyspalvelujen kehittäminen. Koulukuraattorien ja -psykologien palveluista säädetään Lastensuojelulaissa (417/2007), mutta huomattavasti väljemmin. Virallisia suosituksia henkilöstömitoituksista tai palveluiden kohdentamisesta ei ole olemassa. Palvelujen mitoitusta arvioitiin tarkasteltaessa perusopetuksen terveydenedistämisaktiivisuutta. Sosiaalityön osalta työpanos katsottiin riittäväksi, kun koulun käytössä on 4,5 tuntia viikossa/100 oppilasta ja koulupsykologien osalta 2,2 tuntia viikossa/100 oppilasta 12. Huomio kouluviihtyvyyteen ja nuorten osallisuuteen YK:n Lastenoikeuksien komitea ilmaisi kesäkuussa huolensa suomalaisnuorten korkeista masennus- ja itsemurhaluvuista, viime vuosien kouluampumistapauksista sekä riittämättömistä mielenterveyspalveluista. Suomen saamissa komitean suosituksissa pyydettiin kiinnittämään enemmän huomiota lasten ja nuorten kouluviihtyvyyteen ja heidän mielipiteidensä kuulemiseen. Oppilaiden hyvinvointi koulussa ja kouluviihtyvyys ovat merkittäviä asioita tasapainoisen kasvun ja kehityksen, mutta myös oppimisen kannalta. Olennaisia tekijöitä koulusuhteen muodostumisessa ovat koulun henki, ilmapiiri sekä kuulumisen ja osallisuuden tunne. Tarkasteltaessa 2000-luvulla tapahtuneita muutoksia kouluyhteisön vuorovaikutuksessa ja nuorten suhtautumisessa koulunkäyntiin, nähtävissä on paljon myönteistä kehitystä. Nuorista yhä useammat kokivat, että opettajat olivat kiinnostuneita siitä, mitä nuorille kuului. Kun vuosi- THL Kouluterveyspäivät 2011

17 tuhannen alussa näin ajatteli 32 prosenttia yläluokkalaisista ja 29 prosenttia lukiolaisista, nyt vastaavat osuudet olivat 39 prosenttia ja 45 prosenttia. Ammattiin opiskelevien kokemukset olivat myönteisimpiä, heistä 60 prosenttia koki, että opettajat olivat kiinnostuneita nuorten kuulumisista. Kokemukset oikeudenmukaisesta kohtelusta koulussa lisääntyivät selvästi 2000-luvun aikana. Vuonna 2011 yläluokkalaisista 65 prosenttia, lukiolaisista 85 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 77 prosenttia koki, että opettajat kohtelivat oppilaita oikeudenmukaisesti. Nuoret myös kokivat yhä yleisemmin, että heidän mielipiteensä otettiin huomioon koulutyön kehittämisessä. Tuoreimmissa tuloksissa 53 prosenttia yläluokkalaisista, 66 prosenttia lukiolaisista ja 68 prosenttia ammattiin opiskelevista koki, että heidän mielipiteensä huomioitiin. Lisäksi lukiolaisista aiempaa suurempi osa koki, että opettajat rohkaisivat heitä sanomaan oman mielipiteensä oppitunneilla. Luokan oppilaiden keskinäinen viihtyminen kohentui hieman sekä peruskoulussa että lukiossa 2000-luvulla. Poikien viihtyminen luokkakavereiden kanssa oli hieman yleisempää kuin tyttöjen. Vuonna prosenttia peruskoulun yläluokkalaisista ja yli 80 prosenttia toisen asteen opiskelijoista piti luokan ilmapiiriä sellaisena, että siellä uskaltaa ilmaista vapaasti oman mielipiteensä. Koulunkäynnistä pidettiin nyt yleisemmin kuin vuosituhannen alussa. Erityisesti lukiolaisten suhtautuminen on muuttunut positiivisemmaksi viime vuosina. Vuonna prosenttia yläluokkalaisista, 73 prosenttia lukiolaisista ja 79 prosenttia ammattiin opiskelevista ilmoitti pitävänsä koulunkäynnistä melko tai hyvin paljon. Vuosituhannen alussa vastaavat osuudet olivat peruskoululaisilla 49 prosenttia ja lukiolaisilla 41 prosenttia. Nuorten osallisuus näkyy entistä vahvemmin sekä kansainvälisissä (mm. EU strategy on Youth ) että kotimaisissa asiakirjoissa. Uudessa hallitusohjelmassa esitetään mm. oppilaskuntien vakiinnuttamista kaikkiin peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Valmisteilla oleva Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma pohjaa läheisesti hallitusohjelmaan ja moni sen tavoitteista liittyy osallisuuden vahvistamiseen. Edustuksellisen osallisuuden sijaan ohjelmassa painotetaan lasten ja nuorten todellisia vaikuttamismahdollisuuksia omassa kehitysympäristössään. 14 Osallistumista tukeva yhteisöllinen toimintakulttuuri on tärkeä tekijä sekä opiskelussa menestymisen, koulussa jaksamisen että monien sosiaalisten taitojen kehittymisen näkökulmasta 15. Huolimatta siitä, että nuorten osallisuus on jo taattu eri laeissa (mm. perustus-, nuoriso- ja perusopetuslaki), sopimuksissa ja suunnitelmissa (mm. perusopetuksen ops ja LOS), sen konkreettinen toteutuminen vaikuttaa vielä vähäiseltä. Kouluterveyskyselyn mukaan nuoret osallistuvat kouluissa tavallisimmin koulujen teemapäivien ja retkien suunnitteluun. 32 prosenttia yläluokkalaisista, 26 prosenttia lukiolaisista ja 17 prosenttia ammattiin opiskelevista oli ollut mukana suunnittelemassa näitä. Koulun tilojen ja pihaalueiden suunnitteluun oli sen sijaan osallistunut huomattavasti harvempi; 10 prosenttia yläluokkalaisista ja 5 7 prosenttia toisen asteen opiskelijoista. Oppilaskuntatoimintaan ilmoitti osallistuneensa 6 11 prosenttia nuorista. Lukujärjestystä oli päässyt suunnittelemaan 5 prosenttia peruskoululaisista, 14 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 30 prosenttia lukiolaisista. Tulokset päätöksenteon tueksi Vuoden 2011 Kouluterveyskyselyn aineiston keruu onnistui hienosti, mistä kuuluu suuri kiitos koulujen ja oppilaitosten väelle! Aktiivisen osallistumisen ansiosta kysely tuottaa jälleen kunnille ja kouluille uutta vertailukelpoista tietoa nuorten hyvinvoinnista. Tiedot toimitetaan kuntiin tiiviissä ja helposti tulkittavassa muodossa vuoden loppuun mennessä. Pidäthän huolta, että oman kuntasi tiedot tulevat tehokkaasti käyttöön nuorten hyvinvoinnin seurannassa, kunnan strategiatyössä, toimintasuunnitelmien ja talousarvion tavoitteiden asettamisessa sekä niiden toteutumisen mittaamisessa! Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset tulokset ovat saatavilla internetistä: THL Kouluterveyspäivät 2011

18 Lähteet: 1 Raisamo, Pere, Lindfors, Tiirikainen & Rimpelä Nuorten terveystapatutkimus Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:10. 2 Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetuin lain muuttamisesta 698/ Virtanen, Pietikäinen, Kivimäki, Luopa, Jokela, Elovainio & Vahtera Contribution of parental and school personnel smoking to health risk behaviours among Finnish adolescents. BMC Public Health 2009, 9: Hakkarainen, Metso & Salasuo Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping - Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 4/ Raulio, Pietikäinen, Prättälä & joukkoruokailutyöryhmä Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 2. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 26/ Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kouluruokailusuositus. 7 Ellonen, Kääriäinen, Salmi & Sariola Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja Salmi Helsingin nuoret rikosten tekijöinä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 73, Helsinki. 9 Brusila, Hyvärinen, Kallio, Porras & Sandberg Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori. Väestöliitto. 10 Committee on the Rights of the Child. Consideration of reports submitted by States parties under article 44 of the Convention. Concluding Observations: Finland. Internet-osoitteessa: A5B9-176DA70829D4%7D [Viitattu: ] 11 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Internetissä: [Viitattu: ] 12 Saaristo, Ståhl & Rimpelä Terveyden edistämisaktiivisuus perusopetuksessa. Menetelmäraportti. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Avauksia 29/ An Eu Strategy for Youth - Investing and Empowering. A renewed open method of coordination to address youth challenges and opportunities. Comission of the European Communities, COM (2009) 200 final, 27 April Internet-osoitteessa:https://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2009:0200:FIN:EN:PDF [Viitattu: ] 14 Katsaus Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman valmisteluun. Georg Henrik Wreden esitys Roine, Puusniekka, Luopa, Kinnunen & Jokela Kaikki mukaan! Yhteisöllisyys peruskoulujen voimavaraksi. Helsingin kaupunki ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Internetosoitteessa: [Viitattu: ] Yhteystiedot: puh THL Kouluterveyspäivät 2011

19 Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj. Eva Autio, Sipoo Kouluterveyskyselyn tuloksia on kunnissa käsitelty lähinnä oppilaitostasolla koulujen oppilashuoltoryhmissä, opettajien kokouksissa ja jonkin verran vanhempainilloissa. Selvitykset kyselyn tulosten hyödyntämisestä ovat osoittaneet, että mm. kuntajohdolla ja kyselyyn vastanneilla lapsilla ja nuorilla tuloksista on ollut hyvin vähän tietoa. Tieto kyselyn tuloksista ei ole kulkeutunut päättäjille eikä muille nuorten kanssa työtä tekeville tahoille. Viime vuosina lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuranta on nostettu keskiöön, mm. useat valtakunnalliset ohjelmat sisältävät selkeän lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulman. Nykyään kunnissa onkin syntynyt erilaisia tapoja hyödyntää Kouluterveyskyselyn antamia tärkeitä tietoja. Sipoon sosiaali- ja terveyslautakunta perusti työryhmän Kouluterveyskyselyn toteuttamista, tulosten analyysia sekä seurantaa varten vuonna Ryhmään nimettiin viranhaltija- ja luottamushenkilöedustajia kaikilta kunnan hallinnonaloilta sekä vanhempainyhdistyksistä ja seurakunnasta. Työryhmän jäsenet ovat työntekijöitä, jotka arjen työssä kohtaavat lapsia ja nuoria sekä luottamushenkilöitä, jotka päättävät kunnan lasten ja nuorten asioista. Ryhmään kutsuttiin myös nuorisovaltuuston ja oppilaskunnan edustajat. Ryhmän jäsenille annettiin aikaa mm. aiempiin kuntaraportteihin tutustumista varten. Lisäksi ennalta sovitut kokousajat, selkeä työnjako ja kokouspalkkiot ovat lisänneet sitoutumista ja motivaatioita yhteiseen työskentelyyn. Työryhmä laati suunnitelman Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisestä. Suunnitelma sisältää kolme osa-aluetta: tulosten informointi, lausuntopyynnöt sekä seuranta. Kyselyn tulosten saavuttua kuntaan kunnan yhdyshenkilö toimittaa tulokset työryhmän jäsenille. Työryhmä järjestää Kouluterveyskyselyn tulosten julkistamistilaisuuden. Tilaisuuteen kutsutaan lasten ja nuorten kanssa työtä tekevät sekä muut tahot (mm. terveystarkastajat, kauppiaat, poliisi, urheiluseurat ja lehdistö). Tilaisuudessa jaetaan kuntaraportit ja tiivistelmät sekä esitellään keskeisimmät tulokset. Julkistamistilaisuuden jälkeen lautakunnille lähetetään kyselyn tulokset sekä lausuntopyynnöt. Lausuntopyynnöissä pyydetään tietoa, mihin toimenpiteisiin kyseinen hallinnonala ryhtyy kyselyn tulosten pohjalta. Lausuntopyynnöt ovat erinomainen keino kohdentaa mm. kuntapäättäjien huomio vastuualueensa toimintaan. Lisäksi jäsenet esittelevät ennalta sovitun työjaon mukaisesti tulokset kaikissa lautakunnissa ja osastojen johtoryhmissä. Kouluterveyskyselyn kuntaraportti ja tiivistelmä lähetetään myös paikalliselle terveystarkastajalle sekä poliisille kommentoitavaksi. Saatuaan lausuntopyynnöt työryhmä seuraa, näkyykö lausuntoja antaneiden hallinnonalojen seuraavan toimintavuoden suunnitelmissa tai talousarvioissa kyselyn tulosten hyödyntäminen. Saaduista lausunnoista ja eri hallinnonalojen toimintasuunnitelmista työryhmä kokoaa seurantaraportin. Lisäksi työryhmä selvittää muut tahot, jotka ovat hyödyntäneet kyselyn tuloksia toiminnassaan. Seurantaraportti käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja lähetetään tiedoksi muille lautakunnille. Sipoossa Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämissuunnitelma on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä lasten ja nuorten hyvinvointia tukevana rakenteena. Lisäksi työryhmän jäsenet ovat ansiokkaasti tehneet Kouluterveyskyselyä näkyväksi. Työ lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu ja vaatii jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien eri tahojen kanssa. Tärkeää on varmistaa lasten ja nuorten äänen kuuleminen ja huomiointi päätöksenteossa. Yhteystiedot: Sipoon sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj. Eva Autio puh sähköposti: THL Kouluterveyspäivät 2011

20 Lainsäädäntö uudistui mikä muuttui? Ylitarkastaja Marjaana Pelkonen, sosiaali- ja terveysministeriö Kouluterveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö vahvistui ja täsmentyi kuluvan vuoden aikana. Keväällä voimaan tulleeseen uuteen terveydenhuoltolakiin (1326/2010) on koottu aikaisemmin kansanterveyslaissa hajallaan olleet kouluterveydenhuoltoa koskevat säännökset omaksi pykäläkseen (16 ). Laissa säännellään oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin vuosittaisesta seurannasta ja edistämisestä sekä erikoistutkimuksista. Aikaisemmin asetuksessa ollut kouluympäristön ja -yhteisön tarkastustiheys on siirretty terveydenhuoltolakiin. Uutta lakitasolla on velvoite vanhempien kasvatustyön tukemisesta sekä erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta, tuen järjestämisestä sekä jatkohoitoon ohjauksesta. Terveydenhuoltolain voimaantullessa annettiin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä neuvolatoimintaa ja lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva asetus uudelleen (338/2011). Teknisten tarkistusten lisäksi asetukseen tehtiin joitakin sisällöllisiä täsmennyksiä. Psykiatrisen erikoistutkimuksen tekijäksi täsmennettiin lasten- tai nuorisopsykiatri. Terveysneuvonta on toteutettava siten, että tukee yksilön ja perheen voimavarojen vahvistumista. Termi kunto muutettiin muotoon fyysinen toimintakyky. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja koskevia säännöksiä täsmennettiin. Laajaan terveystarkastukseen kuuluvaa opettajan arvion laatimista selkeytettiin. Aihetta tukevaa lomaketta valmistellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen yhteistyönä. Säännös laajojen terveystarkastusten järjestämisestä tuli voimaan vuoden kuluvan vuoden alusta. Niiden toteutumista on seurattu kahdessa selvityksessä. THL julkaisee laajoja terveystarkastuksia koskevat ohjeet tämän vuoden loppuun mennessä. Asetuksen seuranta kuuluu THL:lle. Se teki asetuksen toimeenpanon etenemisestä ensimmäisen seurannan vuonna 2010 osana Terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa -kyselyä. Kuntakohtaiset tulokset on tänä vuonna julkaistu Teaviisarissa (www.thl.fi/teaviisari). Lisäksi julkaistiin asetuksen seurantaa koskeva raportti (Ståhl & Saaristo 2011, Raportti 21). Syksyllä THL tekee sisällölliset seurannat neuvolatoiminnasta ja kouluterveydenhuollosta. Asetuksen valvonta kuuluu aluehallintovirastoille ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle. Valvira valmistelee kansallista valvontaohjelmaa, jonka avulla aluehallintovirastot voivat valvoa asetusta yhtenäisesti ja koordinoidusti koko maassa. Valvontaohjelman laatimisen tueksi Valvira teki tämän vuoden keväällä kyselyn asetuksen toimeenpanosta. Tulosten mukaan vain noin puolet kunnista oli kevääseen 2011 mennessä hyödyntänyt korotettua valtionosuutta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia on korotettu 18,5 miljoonaa euroa vuodessa asetuksen edellyttämän lisähenkilöstön rekrytoimiseksi. Korotus jää pysyvästi kuntien saamiin valtionosuuksiin. Tulokset julkaistaan myöhemmin syksyllä. Asetuksen toimeenpanon tueksi julkaistu asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet on käännetty ruotsiksi (STM julkaisuja 2010:10). Asetuksen toimeenpanon eteneminen on myös uudenhallituksen mielenkiinnon kohteena. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa ( ) velvoitetaan kaventamaan kouluterveydenhuollon alueellisia eroja varmistamalla em. asetuksen toimeenpano. Yhteystiedot: sähköposti: THL Kouluterveyspäivät 2011

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto 28.10.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa Milloin oppilaitoksessa

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Vesa Saaristo, asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV, Messukeskus,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5

Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Riikka Puusniekka Ritva Prättälä Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 RAPORTTI 22 2012 RAPORTTI 22/2012 Tiina Vikstedt, Susanna Raulio,

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 29.4.2015, Oulu Marjaana Pelkonen Neuvotteleva

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Puheenjohtaja: nuorisoyksikön johtaja Georg Henrik Wrede, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Puheenjohtaja: nuorisoyksikön johtaja Georg Henrik Wrede, Opetus- ja kulttuuriministeriö 1(5) Kouluterveyspäivät 2012 Jotta kukaan ei jäisi syrjään Tiistai 18.9.2012 8.30 10.00 I l m o i t t a u t u m i n e n j a a a m u k a h v i Puheenjohtaja: nuorisoyksikön johtaja Georg Henrik Wrede, Opetus-

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opetushallitus 17.3.2015 Kristiina Laitinen Opetusneuvos 1 Säädökset, eduskunta-asiakirjat sekä opetussuunnitelmien perusteet Lait Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Kouluympäristön monialainen tarkastaminen - malli oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastamiseen

Kouluympäristön monialainen tarkastaminen - malli oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastamiseen Kouluympäristön monialainen tarkastaminen - malli oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastamiseen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2016 Miksi oppilaitokset

Lisätiedot

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA Kinnulan lukion johtokunta 1 Aika klo (x) (x) Mäkinen Johanna Häkkinen Kirsti

KINNULAN KUNTA Kinnulan lukion johtokunta 1 Aika klo (x) (x) Mäkinen Johanna Häkkinen Kirsti 1 Aika 30.6.2010 klo 19.00-20.16 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) x = läsnä - = poissa Kinnulan keskuskoulu, kotitalousluokka Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Lisätiedot

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Mikä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja tasa-arvovaltuutetun toimisto Pojat ovat

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot