SILENT REPORTAGE ONNELLISTEN KAPAKKA. Reportaasi enemmistön alkoholikulttuurista Asiantuntija- ja kapakkahaastatteluja Suomessa ja Tanskassa 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILENT REPORTAGE ONNELLISTEN KAPAKKA. Reportaasi enemmistön alkoholikulttuurista Asiantuntija- ja kapakkahaastatteluja Suomessa ja Tanskassa 2013"

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE ONNELLISTEN KAPAKKA Reportaasi enemmistön alkoholikulttuurista Asiantuntija- ja kapakkahaastatteluja Suomessa ja Tanskassa 2013 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Hiljainen reportaasi ONNELLISTEN KAPAKKA Reportaasi enemmistön alkoholikulttuurista Asiantuntija- ja kapakkahaastatteluja Tanskassa ja Suomessa 2013 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kansikuva: Mika Horelli 2013 NEWSBROKERS OY (Ltd.) Independent Fact Finding Company Fredrikinkatu 61 A HELSINKI, Finland

3 On paradoksi sinänsä, että Suomi uskoo olevansa hyvä eurooppalainen mallioppilas edistämällä lainsäädäntöä, joka on aivan vierasta yleiseu- rooppalaiselle elämäntavalle ja arvomaailmalle. Tietokirjailija ja valtiotieteiden lisensiaatti Ari Turunen Maailman alkoholikulttuurit yhdentyvät siten, että kaikkialla juodaan kaikkea ja kaikki juomatavat elävät rinnakkain. Mutta kun Ranskan ko- konaiskulutus on laskussa ja laskun merkkejä on havaittu jo Suomessa- kin, on ilmeisesti saavutettu sellainen taso joka ei enää kasva mihin- kään. Tampereen yliopiston sosiologian professori Pertti Alasuutari Se alkoholi, muutama olut, sitten auttaa vapautumaan turhasta ujou- desta ja estoista. Siitä mitä joudut olemaan ja rooleista jotka joudut pi- tämään yllä siviilissä. Kapakka tarjoaa toisen todellisuuden ja irtioton arjesta. Karoliina, 48, Helsinki 3

4 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 7 Yhteenveto... 9 Kapakka- ja juomakulttuurin muutokset Tiukentuvan sääntelyn merkitys ravintolaelinkeinolle Ravintolaelinkeinon toimintaedellytykset Analyyttinen näkökulma Sosiologian professori Pertti Alasuutari, Tampereen yliopisto Kieltolakiliikkeet ja kapakka Yhteiskuntaluokka ja alkoholikulttuuri Kapakan muuttuminen osaksi arkea Juomatavat yhdentyvät Kontrolloiva virkamiesmentaliteetti Valtiotieteen lisensiaatti Ari Turunen, tietokirjailija Kansanperinteen juomatavat Holhous- ja raittiusministeriö Jonossa ilman palvelua Kieltolain perintö Filosofiaa symposiumissa Kielletyt näkökulmat Onko aikuisten holhoaminen tiensä päässä? Lääketieteen ja kirurgian tohtori, psykiatri Seppo Mäkinen Terapeuttinen kohtuukäyttö Paljonko on kohtuullista Ongelmajuomisen piirteitä Nuoret ja alkoholi Kapakoissa näkee pääasiassa kohtuukäyttöä Tiskin takaa Matti Huolman, Parnell s, Helsinki Verotus ja lama ovat leikanneet ravintolakulutusta Vakioasiakkailla on vakiotavat Ujot ja sosiaaliset Urheilijoiden jälkipelit Christopher Moore, brittibaarimikko Helsingissä Englannissa sosiaalisuus on syvempää pubeissa Baarit islamilaisessa Dubaissa Suomalaisen kapakan ilmapiiri Pimeä puoli ja valoisa puoli Anu Ruusuranta, Rento Bar, Turku Päivän kulku Sosiaalinen kapakka Hääpäivänä tutustumispaikkaan

5 Stella Möller, entinen ravintolatyöntekijä, Pori Pohjat juodaan etukäteen Seura tuo asiakkaat baariin Irti arjesta Lasin ääressä Heikki, 58, Rento- baarin asiakas Mukava katsella ihmisvirtaa Jos kapakka katoaa, yhteisöllisyys kärsii Koivisto ja nunna Karoliina, 48, näyttelijä Olutnautiskelua ihmisten ilmoilla Humalahakuinen kaamosmaa muuttuu hiljalleen Missäs niitä ihmisiä kohtaisi Kohtaamiset puhtaalta pöydältä Millainen on hyvä kapakka Maailmalla mutkatonta, Suomessa häpeällistä Pekka, 50, helsinkiläinen hoitoalan ammattilainen Ajattelemaan tai seurustelemaan Kapakkakulttuuri on monipuolistunut huikeasti Olohuone Sääntelyn kiristämisessä ei ole järkeä Ann, 32, Suomessa asuva ranskalainen Baarit ja bistrot ovat Ranskassa synnittömiä kohtaamispaikkoja Missä iässä alkoholin nauttiminen Ranskassa alkaa? Julkiset olohuoneet Pariisissa keskitytään nautintoon, Suomessa mietitään euroja per senttilitra Tanskanmaalla ei häpeillä elämän iloja Baarimestari Jan Wiborg, Café Blågårdsgaden Apotek, Kööpenhamina Lise ja Søren Kapakan kulttuurihistoriaa Antiikki ja keskiaika Olut- ja viinituvat ovat keskiajalta lähtien olleet osa keskieurooppalaista perusarkea Erikoistuminen Kapakka ja kaupunkikulttuuri Kapakka Suomessa Reportaasin aiheeseen liittyviä artikkeleita suomalaismediassa Helsingin Sanomat Poliitikot unohtavat kilpailunäkökulman alkoholikeskustelussa, kauppayhtiö Lidlin toimitusjohtaja sanoo Blogi, Anna Kärkkäinen Suomalainen viinikulttuuri, onko sitä? Suomen Kuvalehti : Alkoholista on naisille enemmän hyötyä kuin haittaa

6 Ylioppilaslehti Suomalainen alkoholikulttuuri on paradoksaalista Newsbrokers & hiljainen journalismi; riippumatonta faktaa tilaustyönä

7 Johdanto Hiljainen reportaasi Onnellisten kapakka on ollut haastava projekti. Tämä on keskeisesti johtunut siitä, että alkoholi ja sen käyttö ovat Suomessa niin kiistanalaisia aiheita. Niin kutsuttu valtamedia ja tähän reportaasiin haasta- teltujen asiantuntijoiden mukaan jopa tiedeyhteisö ovat perinteisesti halun- neet keskittyä alkoholihaittojen käsittelyyn ja tutkimiseen. Sen sijaan tämän reportaasin aiheeksi valittu ravintoloiden, baarien ja muiden anniskeluyri- tysten sosiaalisten ja kulttuuristen merkitysten käsittely alkoholin kohtuu- käyttäjien piirissä on mediassa ja akateemisessa tutkimuksessa jäänyt vä- hemmälle huomiolle. Erään tätä reportaasia valmisteltaessa käydyn keskustelun yhteydessä asen- neilmastoa verrattiin tilanteeseen, jossa pariskuntia vihittäessä pappi tai henkikirjoittaja pitäisi keskeisenä virkavelvollisuutenaan aina korostaa sitä sinänsä totuudenmukaista seikkaa, että jokainen liitto päättyy tragediaan: joko eroon tai kuolemaan. Alkoholinkäyttö eroaa kuitenkin tämänkin verta- uksen opetuksesta siinä suhteessa, että suuresta enemmistöstä alkoholia käyttäviä ihmisiä ei koskaan tule ongelmakäyttäjiä. Onnellisten kapakka on Sinebrychoff Oy:n kesällä 2013 tilaama Hiljainen re- portaasi siitä, mitä kapakat, ravintolat ja baarit merkitsevät niiden kannal- ta, joille alkoholi ei ole ongelma. Raporttiin haluttiin koota objektiivista fak- taa ja perusteltuja mielipiteitä kohtuullisesti alkoholia käyttävän enemmis- tön näkökulmasta aiheesta, josta julkisesti käytävää keskustelua Suomessa hallitsevat alkoholinkäytön ongelmat ja kiistämättä liikaa alkoholia juova vähemmistö. Viimeisten uutisten mukaan Suomessa eniten alkoholia juova kymmenys kuluttaa 43 % kaikesta alkoholista. Hiljaisten reportaasien toimitustavan mukaan tämän tiedonhankintapro- jektin tilaajan osuus on rajoittunut aiheen ja työn laajuuden määrittelyyn. Haastateltavien valinta sekä muu tiedonhankinta on tehty riippumattomasti Newsbrokersin toimituksessa eikä tilaaja ole missään työn vaiheessa puut- tunut reportaasin sisältöön. Se on syntynyt yksinomaan haastattelujen ja re- portaasissa mainittujen lähteiden perusteella. Reportaasiin haastatellut asiantuntijat ja ravintola- alan ammattilaiset ovat saaneet tilaisuuden tarkastaa ja hyväksyä omat osuutensa. Asiakashaastatte- lut on toimitettu loppuraporttiin nimettöminä, koska osa haastatelluista piti tätä yksityisyyden suojan vuoksi osallistumisen edellytyksenä eikä haastatel- tujen henkilöllisyyksillä ole sisällön kannalta merkitystä. Toimittajan kysy- 7

8 mykset on jätetty osaksi haastattelutekstiä vain silloin, kun sitä on pidetty selvyyden vuoksi tarpeellisena. Reportaasin ovat toimittaneet Suomessa Mika Horelli, Jukka Keitele, Pekka Paunio, Tuuli Talvinko sekä Tanskassa Susanna Inkinen. Tekstistä omiin laa- tikoihinsa nostetut poiminnat materiaalista ovat toimituksen korostuksia. Jos tätä Hiljaista reportaasia käytetään tiedotusvälineissä lähteenä, lähde on mainittava. Helsingissä Mika Horelli Newsbrokers Oy 8

9 Yhteenveto Kapakan sosiaalisen ja kulttuurisen luonteen voi kiteyttää kysymykseen: Miksi juoda ulkona ravintolassa olut joka maksaa viitosen, kun samalla ra- halla saisi kaupasta viisi olutta? Kapakoissa kuitenkin käydään edelleen ja asiakaspohja on laajentunut, vaik- ka asiakkaat juovat ravintoloissa aikaisempaa Haastattelujen mukaan vähemmän. Ravintoloiden asiakashaastatte- tärkein syy mennä ka- lut vahvistavat, että kapakkaan mennään so- pakkaan ei ole alkoholi. siaalisista syistä. Ihmiset tapaavat tuttujaan Sitä saa halvemmalla niin aterian, kahvin kuin drinkkienkin mer- kaupasta. keissä. Jazzpaikkaan mennään kuuntelemaan jazzia oluen kera ja yökerhoon tanssimaan diskossa. Iltaisin etsitään myös intiimiseuraa, mennään iskemään kumppania. Kenenkään ei tarvitse katsoa pitkälle havaitakseen, kuinka monet ovat löytäneet puolisonsa kapakasta. Haastateltujen ravintola- asiakkaiden omien kokemusten ja havaintojen mu- kaan tärkein syy mennä kapakkaan on, että siellä näkee ihmisiä. Tuntee ole- vansa ihmisten ilmoilla silloinkin kun istuu omissa ajatuksissaan. Haastattelujen mukaan tärkein syy mennä kapakkaan ei ole alkoholi. Sitä saa halvemmalla kaupasta. Vain pieni vähemmistö asiakkaista juo itsensä tolkut- tomaan humalatilaan. Hiemankin tasokkaammissa kapakoissa ei henkilökun- ta salli sellaista. Rankasti päihtyneistäkin vain ani harva aiheuttaa muille häiriötä, mutta jokainen riehuja näkyy, kuuluu ja muistetaan niin ravintolas- sa kuin katukuvassakin. Siksi heitä on mielikuvissa enemmän kuin todelli- suudessa. On vieläpä olemassa ihmisiä, jotka eivät ollenkaan juo alkoholia, mutta käy- vät baareissa sosiaalisista syistä ja nauttivat alkoholittomia juomia. Parinmuodostus on siirtynyt nuorilla ikäluokilla nettiin, oli tavoitteena yh- den kerran seikkailu tai seurustelusuhde. Sosiaalinen seurustelu tapahtuu facebookissa ja muissa sosiaalisen median sovelluksissa eikä sitäkään varten tarvitse mennä baariin. Mutta joskus se pari on tavattava ja kavereitakin nähtävä, koska heidän kanssaan ei voi esimerkiksi tanssia netissä. Treffit tehdään kapakkaan, koska se on puolueetonta maaperää. 9

10 Kapakka- ja juomakulttuurin muutokset Kapakkakulttuuri jakautui kieltolain jälkeen ja 1969 alkaneeseen liberalisointiin saakka kahteen osaan. Oli säädyllisiä ravintoloita, joihin mentiin iltapuvussa ja kravatti kau- lassa oppimaan tiukkaa etikettiä ja sivisty- nyttä juomakulttuuria, ja oli paheksuttuja kansankapakoita. 1 Kapakkaan meneminen Kieltolaki teki maailman raittiimmasta kansasta, tai osasta siitä, spriinhi- moisia salajuoppoja sekä salakuljetuksen ja sala- kaupan ammattilaisia. oli jännittävä ohjelmanumero tai rappiolla oloa. Vain urbaani eliitti kävi oi- keissa ravintoloissa ja vain roskaväki kävi kansankuppiloissa. Siltä väliltä olevat ihmiset eivät käyneet ravintoloissa, elleivät olleet taitelijoita, alkoho- listeja tai juoppoja. Opettajan tai papin näkeminen kapakassa (tai Alkossa) oli skandaali samaan aikaan kun Euroopan katoliset ja ortodoksiset papit is- tuivat tavernoissa ja opettajat menivät koulusta viinilasilliselle samaan kah- vilaan, josta koulun lapset ostivat jäätelöä. Nämä mielikuvat ovat hävinneet, kun kapakassa käymisestä on tullut help- poa ja arkista. Liberalisoinnin ohella asiaan on vaikuttanut myös tavanomai- seksi muuttunut matkailu ulkomailla ja muu kansainvälistyminen. Kapakan mielikuvaan ei liity enää kielletyn hedelmän makua eikä kapakoita sen pa- remmin mystifioida kuin demonisoida. Ne ovat yksi palveluelinkeino muiden joukossa. Ravintolakäyntiin ei liity enää painetta pysyä skarppina tai tulla känniin. Suomalainen juomiskulttuuri, joka oli ääripäiden vanki, on muuttu- massa yleismaailmalliseksi. Kapakoiden asiakaspohja on laajentunut. Kapa- kassa käyminen sopii nykyisin kunnialliselle keskiluokalle. Konditoriahvilas- sa saa ottaa myös konjakin. Professori Pertti Alasuutari toteaa, että Suomen alkoholinkulutus henkeä kohti on luvulle saakka ollut maailman alhaisimpia, kieltolain voi- maantulon alla alhaisin, mutta luvulta saakka on viljelty myyttiä juo- posta kansasta joka ei kestä viinaa. Tämä myytti on edelleen holhoavan ja ra- joittavan alkoholipolitiikan kulmakivi. Haastattelemamme helsinkiläistynyt englantilainen baarimikko, joka on työskennellyt monissa maissa, puoles- taan väittää suomalaisten kestävän viinaa paremmin kuin mikään muu hä- 1 Millainen sitten on suomalainen kapakka? Kielitoimiston sanakirjan luonnehdinnan mukaan sana on sävyltään arkinen, merkityksenään anniskeluravintola, krouvi, esimerkiksi olut-, merimieskapakka ja istua kapakassa. Nykysuomen sanakirja- kin korostaa kapakka- sanan määritelmässään juomapuolta: väkijuomien tarjoilupaikka, anniskeluravintola, krouvi : istua kapakassa; kapakoissa pantiin toimeen tarkastus. Nykysuomalaisen korvissa kapakka yhdistyneekin juuri alkoholin juomi- seen, ehkä sellaiseen, jota voi harrastaa myös esimerkiksi juottoloissa tai räkälöissä. (Heikki Hurtta, Kulttuurimatkailija kapakassa, Tuglas- Seuran nettisivut 10

11 nen havainnoimansa kansa. Kummallekaan käsitykselle ei ole tieteellistä näyttöä. Kieltolaki teki maailman raittiimmasta kansasta, tai osasta siitä, spriinhimoi- sia salajuoppoja sekä salakuljetuksen ja salakaupan ammattilaisia. Niiden, jotka alkoholia käyttivät, juomatavat muuttuivat karkeammiksi ja rajummik- si, käyttöhän oli joka tapauksessa rikos ja tapahtui salassa. Tästä on tieteelli- nen näyttö. Kieltolain viime hetkillä alkoholinkulutus oli paljon suurempaa kuin ennen sen säätämistä. Sen jälkeinen alkoholipolitiikka on ollut välillä säännöstelevää ja välillä liberaalimpaa. Liberaalista kaudesta on taas palattu säännöstelyajatteluun. Alkoholipoliitikkojen ja virallisten asiantuntijoiden mukaan Suomea uhkaa kansanterveyskatastrofi käsistä riistäytyneen alko- holinkäytön takia. Alkoholinkäytön kaksinkertaistuminen vuodesta 1969 on merkinnyt muu- tosta pohjoisen viinakulttuuriin ja liukumista pitkäaikaiselle yleiseurooppa- laiselle tasolle. Pohjoiseen viinakulttuuriin kuului, että alkoholia otetaan harvoin mutta kerralla paljon ja yleensä väkevinä. Kysymys ei ole siitä, pal- jonko sen kulttuurin piirissä vuositasolla juodaan, vaan siitä, miltä se näyt- tää. Täten juovia ihmisiä on edelleen, mutta empiiristen kapakkahavaintojen sekä sosiologisen eri yhteiskuntaluokkien juomatapoja koskevan näytön mukaan selvästi vähemmän kuin vuotta sitten. Sen sijaan viimeisten 20 vuoden aikana on syntynyt erikoistuneita olutkapakoita, joissa maistel- laan kalliita erikoisoluita. Viini on jonkin verran yleistynyt ruokajuomana arkisin. Tiettyihin ammatteihin (kuten rakennusala, mainosala, toimittajat ja liike- miehet) sotien jälkeen liittynyt työmaajuopottelun ja pitkien lounaiden pe- rinne on kadonnut kokonaan Suomesta kuten muualtakin maailmasta. Sen sijaan keskiluokan kunnialliset ihmiset poikkeavat iltakävelyllä avoimesti kaljalle kapakkaan, mikä olisi ollut sopimatonta vielä 40 vuotta sitten. Työ- väenluokalle ominainen rankan perjantaihuuhtelun kulttuuri on harvinais- tunut samaa tahtia kuin perinteinen työväenluokkakin. Väestön koulutustaso ja suhde työhön on professori Alasuutarin mukaan keskiluokkaistunut, ja se on muuttanut alkoholikulttuuria perustavanlaatuisesti. Koulutettujen ja it- senäistä työtä tekevien alkoholikulttuuri on aina ollut itsekontrolliin perus- tuvaa, ja siitä on tullut valtavirtaa, kun yhteiskunta on keskiluokkaistunut ta- voiltaan, työelämärakenteeltaan ja mentaliteetiltaan. Suomen kulutuslukuja on kasvattanut osaltaan se, että vanhin suhteellisen raitis sukupolvi poistuu. Suuret ikäluokat, joiden piirissä jo enemmistö 11

12 naisistakin käyttää jonkin verran alkoholijuomia, kuuluvat yleiseurooppalaisen kulutustason pii- riin. Lisäys johtuu väestörakenteen muutoksesta, ei siitä, että ihmiset lisäisivät kulutustaan. Sosiologit ovat havainneet, että maailmassa on käynnissä juomatapojen yhdentyminen. Viini- ja olutmaissa näiden juomien käyttö ja kerta- annos on vähentynyt varsinkin ruokajuomana, mutta nuoret ovat omaksuneet pohjoista humalahakuis- Veronkorotukset ja saatavuuden rajoit- taminen lisäävät matkatuontia ja hei- kentävät sekä pani- mo- ja virvoitus- juomateollisuuden että ravintolaelinkei- non ja vähittäiskau- pan työllisyyttä. ta väkevien ryyppäämistä. Nykyisin lähes kaikkialla elävät kaikki juomiskult- tuurit rinnakkain. Vertailun vuoksi siteerattakoon tähän reportaasiin haastateltua tanskalaista kapakan työntekijää. Kööpenhaminalaisen Jan Wiborgin mielestä juomakult- tuuri ei ole iloisessa ja elämäntaitoisessa Tanskanmaassa muuttunut lain- kaan 25 vuodessa. Nuorisolla on aina ollut lyhyt humalahakuinen kokeilu- vaihe, joka äkkiä muuttuu harkitummaksi aikuismaiseksi alkoholinkäytöksi. Tulojen lisääntyessä siirrytään kalliimpiin oluisiin ja viiniravintoloissa tes- taillaan uutuuksia. Saksasta meille on tullut sunnuntain shamppanjabrunssi, joka venyy pitkälle iltapäivään. Naiset ovat juoneet myöskin aina, tosin nyt vaikuttaa siltä, että nuoret naiset nappailevat enemmän kuin 20 vuotta sit- ten. Tiukentuvan sääntelyn merkitys ravintolaelinkeinolle Ravintoloiden alkoholimyynti Suomessa on laskenut 16 vuotta. Haastatte- luissa ravintolaelinkeinoa huolestuttaa alkoholiverotuksen jatkuva ja kiihty- vä kiristäminen, jota pidetään keskeisenä syynä myynnin vähenemiseen. Veronkorotukset ja saatavuuden rajoittaminen lisäävät matkatuontia ja hei- kentävät sekä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden että ravintolaelinkei- non ja vähittäiskaupan työllisyyttä. Matkatuonnin rajoittaminen lisää työn- töä salakaupan ja laittoman tuotannon piiriin. Hankintojen ja juomatapojen painopisteen pelätään siirtyvän väkeviin ja suurempiin kerta- annoksiin päin. Helsingin Sanomat uutisoi , että helsinkiläinen yökerhoyhtiö Night People Group (NPG) on asetettu yrityssaneeraukseen. 2 Yhtiö omistaa tunne

13 tut yökerhot The Tiger ja Apollo. Yhtiön toimitusjohtaja Antti Raunio syyttää alkoholipolitiikkaa, joka ohjaa ihmiset ostamaan juomansa ulkomailta eikä kotimaisista ravintoloista. Konserni työllistää, ainakin toistaiseksi, 600 ih- mistä. Ravintolaelinkeinon toimintaedellytykset Poliitikoista Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti 2013 helmikuussa, et- tä Alkon ulkopuolella saisi myydä vain 3,7 % juomia mutta alkoholin ravinto- lamyynnin verotusta voisi alentaa elinkeinon tukemiseksi ja juomisen siir- tämiseksi ravintoloihin. Tämähän ei voisi lakiteknisesti koskea valmisteve- roa vaan merkitsisi arvonlisäveron alennusta. Syyskuussa 2013 hän kuiten- kin esitti alkoholiverotuksen jatkuvaa asteittaista kiristämistä kansanterve- ysperustein. Saatavuus- ja rajoitustoimilla on Sipilän tavoin selitetty tuettavan juomisen siirtymistä ravintoloihin. Käytännössä siihen liittyvä veropolitiikka ja asen- neilmasto kuitenkin tekee joka tapauksessa kapakkaelinkeinosta menettäjän. Suomeen syntynyt oluiden ja viinien maistelukulttuurikin siirtyisi kustan- nussyistä erikoisravintoloista kotien piiriin. Alkoholiverotuksen kireys on osaltaan aiheuttanut sen, että henkilökuntaa pidetään ravintoloissa niin vähän kuin suinkin. Asiakkaat saavat lounaspai- koissa palvella itse itsensä ja seistä illat baarijonossa, kun yksi työntekijä yrittää tehdä samaa kuin kolme muualla maailmassa. Ravintolahenkilökun- nan määrä eri maissa suhteessa asiakasmäärään näyttää korreloivan alkoho- lin verotukseen ja hintaan. Mikäli verotus yhä vain kiristyy, ravintolaelinkeinon kannattavuus, työllisyys ja monipuolisuus heikkenevät kulutuksen jatkaessa siirtymistään yhä enemmän pois sen piiristä. Ravintolaelinkeinoa on myös vaikeata tukea ot- tamalla alkoholijuomien markkinoita pois päivittäistavarakaupalta rajoitta- malla alkoholipitoisuutta tai myyntiaikoja, kun veroilla määrätty hintataso on korkea ja edelleen nouseva. Kulutus siirtyy vain entistä enemmän vero- tuksen ja tilastoinnin ulottumattomiin ja sen luonne muuttuu, kuten kielto- lakiaikana, suuntaan jota kukaan ei halua. 13

14 Analyyttinen näkökulma Sosiologian professori Pertti Alasuutari, Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston sosiologian profes- sori Pertti Alasuutari (s. 1956) on tehnyt gradunsa 1983 lähiökapakasta ja väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 1990 alko- holikulttuurista. Hänen tieteellinen tuotan- tonsa käsittelee arkielämää, mediatutki- musta, hallinnan ja globalisaation kysy- myksiä sekä yhteiskuntatutkimuksen me- todologiaa. Siihen aikaan pidettiin epäi- lyttävänä, että mentiin ka- pakkaan ja tehtiin tutkimus- ta etnografisessa ja kulttuu- risessa mielessä. Olisi pitänyt tutkia vain alkoholiongelman näkökulmasta, kertoo Alasuutari, joka pääsi jopa Ilta- Sanomien pilapiirrok- seen Westermarck- Seura palkitsi Pertti Alasuutarin gradun Miehisen va- pauden valtakunta. Etnografinen tutkimus kuvaili yhden lähiöravintolan miesporukan alkoholikulttuuria. Sen mukaan kapakassa käynti edusti vapa- utta, siinä pääsi ikään kuin iltalomalle perhe- elämästä. Kapakan funktio oli sosiaalinen, ja jos alkoholi olisi ollut miehille pääasia, heidän ei olisi kannat- tanut ostaa kapakan olutta hintaan, jolla kaupasta saa viisi. Kapakkaa ei olisi saanut tutkia niin. Siihen aikaan pidettiin epäilyttävänä, että mentiin kapakkaan ja tehtiin tutkimusta etnografisessa ja kulttuurisessa mielessä. Olisi pitänyt tutkia vain alkoholiongelman näkökulmasta, kertoo Alasuutari, joka pääsi jopa Ilta- Sanomien pilapiirrokseen. Tilanne on muut- tunut. Enää ei olla niin kaukana esimerkiksi brittiläisestä mentaliteetista, et- tä pubissa ei nähdä pahaa vaan se on olohuone, seurahuone. On sinänsä mielenkiintoista, että termi Seurahuone- Societetshuset, joka ker- too juuri sen mistä kapakassa on kysymys, esiintyy Ruotsissa ja Suomessa, joissa luvun alkupuolen raittius- ja alkoholipolitiikka melkein demoni- soi ravintolat ylipäänsä. Kieltolakiliikkeet ja kapakka Alasuutari väitteli alkoholikulttuurista Vastaväittäjäni oli sosiologian professori Harry G. Levine New Yorkista. Hänen oli hyvin vaikea ymmärtää, miksi Suomen ja Ruotsin työväenliike lukujen taitteessa halusi lopettaa kapakat, nimenomaan kansankapakat, Alasuutari muistelee. 14

15 Englannissa oikeisto halusi sulkea työväestön kapakat, mutta ei alkoholipo- liittisista syistä vaan koska niitä pidettiin työväen järjestäytymispaikkoina. Työväenliike taisteli kapakoidensa puolesta, koska ne olivat heidän olohuo- neensa. Asunnothan olivat ahtaita ja surkeita. Suomen työväenliike vaati että ottakaa meiltä pois kapakat. Alasuutari näkee kapakkavihan ja kieltolakiliikkeen takana sekä protestan- tismin vaikutusta että paternalistista holhousmentaliteettia. Suomessa ruot- sinkielinen säätyläistö, seurahuoneen sosieteetti, oli luvulla vakuuttu- nut siitä, että suomenkielinen rahvas ei kestä viinaa eikä osaa käyttää sitä. Joillakin oli ajatuksia rodullisista ominaisuuksista. Suomalaisuusliike ja rah- vaan poliittiset virtaukset kuten sosialismi ja alkiolaisuus omaksuivat para- doksaalisesti tämän halventavan ajattelumallin. Työväestö juo itsensä kuoli- aaksi jos sen annetaan juoda. Raittiuspolitiikka siirtyi valtion agendaksi ja on sitä edelleen. Voi tietenkin kysyä, kuinka viisasta oli indoktrinoida kansa us- komaan, ettei sen edes kannata yrittää itse kontrolloida juomistaan. Kun suomalainen sanoo että suomalaiset eivät kestä viinaa, hän ei tarkoita itseään vaan asettuu muiden ulko- ja yläpuolelle, Alasuutari huomauttaa. Kieltolaki astui voimaan 1919 kun suomalaisten alkoholinkulutus oli laske- nut jatkuvasti luvulta lähtien ja oli alhaisin kaikista maista missä alko- holijuomat ylipäänsä tunnettiin, sanoo Alasuutari. Onhan se aika paradok- saalista. Ja kieltolaki itse asiassa lisäsi alkoholin kulutusta. Yhteiskuntaluokka ja alkoholikulttuuri Alasuutari rikkoi luvulla Alkoholitutkimussäätiössä sitä tabua, että al- koholinkäyttöä ei saanut eritellä sosiaalisen tausta tai luokan mukaan. Tasa- arvopolitiikan takia olisi saanut puhua vain koko väestöstä. Pelättiin, että jos tunnistetaan eri sosiaaliryhmien erilaiset juomatavat, se syyllistää työväestöä ja saa keskiluokan ajattelemaan että se on turvassa al- koholin väärinkäytön vaaroilta, sanoo Alasuutari. Viimeksi mainittu indikoi sitä, että kaikki olisi pidettävä jatkuvassa pelossa alkoholia kohtaan. Työväen ja keskiluokan juomatavat eroavat Alasuutarin mukaan aivan yleismaailmallisesti. Ranskassakin työväestö on juonut humalahakuisemmin kuin muut. Se heijastaa suhdetta työhön. 15

16 Duunareille on ominaista kontrollin ulkois- taminen. Työ on työnantajan työtä, joka tehdään johdettuna ja valvottuna, ja jos val- voja on poissa, tahti hidastuu. Työajan lo- puttua lähdetään heti, Alasuutari luonneh- tii. Keskiluokkaiset professionaalit, aka- teemiset, yrittäjät ja oman maansa viljelijät suhtautuvat työhönsä omana elämäntehtä- vänä johon on oma kontrolli. Kun kapakka ja alkoholi- juomien nauttiminen on arkistunut, myös kielletyn hedelmän maku on hä- vinnyt, sanoo Alasuutari. Ei ole enää pakko juoda päätä täyteen kun saa tilaisuuden. Samalla tavalla työväen perinteisessä juomiskulttuurissa kontrolli on ul- koistettu ja juominen loppuu tyypillisesti ulkoiseen esteeseen. Perjantaina otetaan kapakkaan mukaan niin paljon rahaa kuin on varaa juoda ja juodaan se kaikki. Jos kotona on viinaa, sitä ei jätetä pullon pohjalle. Keskiluokkainen juomiskulttuuri taas merkitsee omaa itsekontrollia ja baarikaappia kotona. Nyt perinteinen työväestö on vähentynyt, väestön yleinen peruskoulutusta- so ja elämäntapa on keskiluokkaistunut ja työn luonne muuttunut itsenäi- semmäksi ja omavastuisemmaksi kaikilla tasoilla, Alasuutari sanoo. Teh- tailla ja rakennuksillakin työtä on ulkoistettu ja melkein jokainen on jollakin tavalla yrittäjä. Siitä syystä perinteinen duunarin juomatapa on myös harvi- naistunut. Juomisesta on tullut perjantain ulkopuolelle ulottuvaa arkea jossa itse vastataan siitä mitä tehdään. Kapakan muuttuminen osaksi arkea Kuten moni muukin haastateltu, myös Alasuutari luonnehtii entisajan ka- pakkamielikuvan jakautuneen kunnon ravintoloihin joihin mentiin kravatti kaulassa oppimaan käytöstapoja, ja kansankuppiloihin sekä lähiökapakoihin, joihin liittyi pahennus, häpeä ja turmion kuilu. Molempiin liittyi kielletyn he- delmän himo. Liberalisoinnin edetessä ja verotuksenkin välillä lieventyessä kapakoista tuli osa tavallista arkea ilman mystiikkaa ja demonisointia. Kun kapakka ja alkoholijuomien nauttiminen on arkistunut, myös kielletyn hedelmän maku on hävinnyt, sanoo Alasuutari. Ei ole enää pakko juoda päätä täyteen kun saa tilaisuuden. Tähän liittyy tietenkin tilastoidun alkoholinkäytön nouseminen yleiseuroop- palaiselle tasolle. Sellainen pieni kulutus per henkilö kuin ennen vuotta 16

17 1969 jolloin keskiolut vapautui, se lähtötaso oli jos ei anomalia niin kuiten- kin tyypillistä vain pohjoisille viinakulttuurin maille. Juodaan kerran viikossa mutta paljon. Kun opittiin ottamaan olutta tai viiniä myös arkipäivisin, kulu- tustaso nousi. Talouden suhdanteet vaikuttavat kulutuslukuihin, mutta us- koisin että kasvu on taittunut tai kääntynyt laskuun. Toisaalta perinteisissä viini- ja olutmaissa on ollut viime vuosikymmeninä laskeva kulutustrendi terveystietoisuuden kasvaessa, ja esimerkiksi Rans- kassa ja Italiassa ei enää juoda viiniä arkisena ruokajuomana niin kuin aikai- semmin, sanoo Alasuutari. Juomatavat yhdentyvät Kun Suomessa ja muualla pohjoisessa on tultu eurooppalaiseen arkeen, se on merkinnyt oluen ja viinin kulutuksen kasvua. Mutta samaan aikaan on huolestuneena havaittu vanhoissa viinimaissa kuten Espanjassa, että kun ai- kuisväestö juo viiniään entistä pienempiä määriä, nuoriso on alkanut juoda väkeviä humalahakuisesti pohjoiseurooppalaiseen tapaan, kertoo Alasuuta- ri. Maailman alkoholikulttuurit yhdentyvät siten, että kaikkialla juodaan kaik- kea ja kaikki juomatavat elävät rinnakkain. Mutta kun Ranskan kokonaisku- lutus on laskussa ja laskun merkkejä on havaittu jo Suomessakin, on ilmei- sesti saavutettu sellainen taso joka ei enää kasva mihinkään, sanoo Alasuu- tari. Tämä on melkoisessa kontrastissa viimeaikaisen keskustelun kanssa, josta voisi päätellä että Suomessa on menossa jonkinlainen alkoholikansantervey- dellinen syöksykierre, joka pitää katkaista kuten aina ennenkin veroja korot- tamalla ja saatavuutta rajoittamalla. Siis peruuttamalla 1969 aloitettu libera- lisointi. Kontrolloiva virkamiesmentaliteetti Ymmärrän kyllä saatavuuden rajoittamisen logiikan, Alasuutari sanoo. Se perustuu virkamieskulttuurin globaaliin muutokseen kohti tulosjohtamista, joka perustuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin. 17

18 Asetetaan alkoholikuolemia tai liikennekuolemia koskeva kappalemääräi- nen vähentämistavoite. Sitten uskotaan, että kun yhteiskuntakonetta sääde- tään tulostavoitteisesti, tulos saavutetaan. Mutta yhteiskunta ei ole kone. Alasuutarin mukaan mekaaninen input- output- malli voi lyhyellä välillä tuottaa halutun suuntaisia tuloksia. Mutta säädöillä on pitemmällä aikavälillä ainakin kanonisoituihin tavoitteisiin näh- den yllättäviä kulttuurisia seurauksia. Vertaisin tätä pyrkimykseen suojautua muutoksilta pörssikaupassa, Alasuutari sanoo. On tehty analyysi- ja kaupanohjausohjelmia ja robotteja jotka käyvät kauppaa teknisiä parametrejä laskevilla algoritmeilla. Sitten se robotisoitu kauppa romahduttaa pörssin yhtäkkiä. Ilman mitään suhdetta reaalitalouteen ja niihin yhtiöihin joiden papereista on kysymys. Tätä ilmiö- tä on ehditty havainnoida jo pitkään, sillä ensimmäinen teknisen pörssiana- lyysin ohjaaman automaattikaupan aiheuttama globaali kurssiromahdus ta- pahtui jo 1987 keskellä reaalitalouden nousukautta, joka jatkui vielä kaksi vuotta. Jos rajoituspolitiikalla ja verotuksella luodaan uudelleen tila, josta juuri on tultu luonnollista tietä pois muun muassa kapakan ja alkoholinkäytön arki- päiväistymisen kautta ja kulutuksenkin tasaannuttua, saatetaan voimistaa humalahakuisuutta ja paluuta rajumpiin juomatapoihin. Valtiotieteen lisensiaatti Ari Turunen, tietokirjailija Tietokirjailija ja valtiotieteiden lisensiaatti Ari Turunen on kirjoittanut kirjan Humalan henki juomatapojen tarina (1999). Juomista tarkastellaan siinä kulttuurisena eikä patologisena ilmiönä. En puhunut kirjassani niinkään humalasta vaan eurooppalaisista juomata- voista, sanoo Turunen. Suomi kuuluu eurooppalaiseen kulttuuripiiriin. Al- koholi viini, olut ja väkiviina on aina ollut erottamaton osa eurooppalaista kulttuuria, halusimmepa sitä tai emme. Tämän tosiasian kiistäminen on hy- vin hämmentävää. Tämänhän näkee siinä että olen ollut vetämässä erilaisia EU- projekteja, ja kun järjestetään kokouksia, on itsestään selvää että kaikissa EU- projekteissa vaaditaan ja edellytetään, että meillä on hyvä illallis- ja viinitarjoilu. Kun kon- ferenssi järjestetään, pitää olla hyvää juomaa ja ruokaa., Turunen toteaa. 18

19 Sana symposion antiikin kreikassa tarkoittaa tilaisuutta, jossa juodaan yhdessä ja keskustellaan, kuten Pla- tonin aikana. Mutta Suomessa järjes- tetyn EU- tilaisuuden ongelmat tulevat heti alkoholitarjoilussa, valittaa Tu- runen. Siinä huomaa sen hurjan eron mikä on meillä ja Tanskasta etelään. Juutinrauman eteläpuolella ei ym- märretä meidän käytäntöjä ja ihme- tellään, mikä tässä on se suuri ongel- ma. Ja sitten me joudumme piipittä- mään että tämä on niin kallista ja Aina kun meille valitaan uusi sosiaali- ja terveysministeri, hänen pitää ensimmäiseksi virkaan tultuaan alleviivata alkoholiongelmia ja esittää veronkorotuksia, saatavuuden vaikeuttamista ja keskioluen laimentamista, sanoo Turu- nen. Se loukkaa minua henki- lökohtaisesti, koska en koe it- seäni ongelmakäyttäjäksi, ja minua nuorempi ministeri sa- noo miten minun pitää elää. meillä on rajoitteita. Nykyisen hallituksen politiikka on, että alkoholitarjoi- lua ei tulevaisuudessa enää hyväksytä edes yritysten kuluksi verotuksessa. Kansanperinteen juomatavat Turunen kertoo kirjassaan, miten arkaaisessa runonlaulukulttuurissa kuten Kalevalassa kerrotaan oluen synnystä ja juomingeista. Pohjolan häissä oli tylsä tunnelma, mutta kun Väinämöinen kutsutaan sinne ja tarjotaan olutta, kaikilla on hauskaa ja kaikki nauravat ja ovat iloisia. Onhan meillä hyvin vanha olut- ja sahtikulttuuri. Mutta sen yhteyttä iloiseen runonlaulantaan ei oikein saa sanoa., sanoo Turunen. Viikinkien Runo- Eddassa on ohjeita, miten nuoren viikingin pitää käyttäytyä viikinkien juhlatilaisuuksissa ja miten hän annostelee simansa käyttöä ettei käy köpelösti. Neuvotaan olemaan kohtuullinen ja muistutetaan, että jos läh- det pidoista vähän aikaisemmin, et menetä mitään. Kun meillä on tällainen kulttuurikerrostuma olemassa, se oli minulle kiiho- ke kirjoittaa tämä kirja, ja osoittaa että alkoholijuomat kuuluvat olennaisena osana kulttuuriimme, Turunen kertoo. Holhous- ja raittiusministeriö Turusen mielestä Suomessa toimii vähemmistön diktatuuri. Jos 10 % on on- 19

20 gelmajuojia, miksi koko keskustelu pyö- rii tämän vähemmistön ympärillä? Ihan kuin kouluissa, joissa häirikköä ei voi erottaa koulusta. Ja enemmistö kärsii. Meillä on alkoholin väärinkäyttäjiä, ja enemmistö aina kärsii niin häiriköistä kuin niistä rajoituksista joita alkoholin käyttöön kohdistetaan. Turunen haluaisi kansanvaltaan usko- vana, että enemmistönkin ääntä kuun- neltaisiin. Mutta kenellä se enemmistö sitten on? Tilastot kertovat, että viimei- sen 16 vuoden aikana alkoholin ravintolamyynti on laskenut, sanoo Turunen. Hinnankoro- tuksilla ja sääntelyllä tehdään ravintoloista liian kalliita ja mahdottomia paikkoja viettää sitä mukavaa elämää. Ennem- min mennään nauttimaan Vi- ron hotelleista ja ravintoloista, sekä tullaan sieltä ison lastin kanssa joka nautitaan kotona. Aina kun meille valitaan uusi sosiaali- ja terveysministeri, hänen pitää en- simmäiseksi virkaan tultuaan alleviivata alkoholiongelmia ja esittää veron- korotuksia, saatavuuden vaikeuttamista ja keskioluen laimentamista, sanoo Turunen. Se loukkaa minua henkilökohtaisesti, koska en koe itseäni ongel- makäyttäjäksi, ja minua nuorempi ministeri sanoo miten minun pitää elää. Minua huolestuttaa, että Suomesta on tullut turvavaltio. Me säätelemme it- semme hengiltä. Koko ajan tulee lisää säädöksiä, kieltoja ja rajoitteita. Tori- kahvilaakin on mahdotonta perustaa Helsinkiin jos on pieni virhe jossakin rakenteissa tai kylmäketjussä. Hauskuutta ja kivaa yhdessäoloa mennään etsimään Viroon, jossa on va- paampaa ja halvempaa. Emmekä lomaile Italiassa pelkästään sään ja kulttuu- rin takia, vaan koska siellä on hyviä perheravintoloita joihin voi viedä lapset mukanaan. Jonossa ilman palvelua Tanskassa kaiken pitää olla hygglig, mukavaa. Meillä ei mietitä sitä että olisi mukavaa. Meillä mietitään, onko tämä järkevää ja terveellistä. No mikä on järkevää ja terveellistä? Kuka sen päättää?, sanoo Turunen. Tanskalaiset irvailevat, että suomalaisilla elämän pitää olla mahdollisimman hallittua, terveellistä ja ikävää ja sen pitää vielä kestää niin kauan kuin mah- dollista, kun tanskalainen ajattelee että pidetään hauskaa niin kauan kuin eletään. 20

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 380 09.11.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy 1068/61/616/2011 STLTK 380 Botnia Scan Oy on pyytänyt sosiaali- ja ter veysalan lupa- ja valvontavirastolta

Lisätiedot

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015 Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa Toukokuu 2015 Mikä on Pakka toimintamalli? Pakka on paikallista yhteisöön vaikuttamista alkoholi- ja päihdehaittojen vähentämiseksi Toimintamallin

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat Hallitus 25 25.02.2016 Hallitus 64 30.03.2016 Hallitus 73 26.04.2016 Hallitus 89 12.05.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat 61/31.312/2016 Hallitus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen , Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA ALKOHOLI POLITIIKKA 235 EERO TUOMINEN KETTIL BRUUN VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA RUOTSISSA I Kulutustilastoia Lokakuun 1. päivä '1966 oli keskivahvan oluen (mellanöl) yksivuotispäivä Ruotsissa. Vuosi on siis

Lisätiedot

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse? 1 LAKI JA KADONNEEN JUONEN ARVOITUS LAKI kertojaääni Nimeni on Larry Laki, ja sanani on laki. Laki on myös sukunimeni, ja lakia pitää noudattaa. Laki ei ole mikään Lucky Luke (=Lakki Laki), vaan se on

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka):

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka): Kaupunginhallitus 114 25.04.2016 Kaupunginhallitus 135 23.05.2016 ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Kaupunginhallitus 25.04.2016 114 Oriveden kaupunginhallitus päätti 22.2.2016 44 hyväksyä elinvoiman

Lisätiedot

Eurajoen kunnan palkanmaksupäivät/lomarahan maksupäivä/eurajoen kunnan palkanmaksupäivät alkaen

Eurajoen kunnan palkanmaksupäivät/lomarahan maksupäivä/eurajoen kunnan palkanmaksupäivät alkaen Yhteistyötoimikunta 12 10.06.2010 Yhteistyötoimikunta 18 22.06.2010 Kunnanhallitus 178 29.06.2010 Yhteistyötoimikunta 3 03.03.2015 Kunnanhallitus 77 17.03.2015 Yhteistyötoimikunta 14 28.09.2016 Yhdistymishallitus

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela : kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä Sakari Nurmela TNS 20 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi henkilöä 1. 1..20 välisenä aikana. Haastateltu joukko

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja 1 of 6 19.7.2011 8:46 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1257 Alkoholikysely 2002 FSD1280 Humalakokemukset 2002 FSD1281 Alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä.

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä. Kunnanhallitus 18 14.01.2013 Valtuusto 13 24.01.2013 Kunnanhallitus 102 16.03.2015 Valtuusto 13 26.03.2015 Kunnanhallitus 6 18.01.2016 Valtuusto 8 17.03.2016 Kunnanhallitus 227 22.08.2016 Valtuusto 32

Lisätiedot

KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI. Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari

KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI. Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari Mitä kulttuuriset muutokset ovat? Arkielämä reagoi hallintoon ja päinvastoin, ja hallinnon muodit ja mallit ovat osa

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Alkoholilakiesitys

Alkoholilakiesitys KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Alkoholilakiesitys 15.12.2016 KUVA (korkeus voi vaihdella) Veli-Matti Aittoniemi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot