SILENT REPORTAGE ONNELLISTEN KAPAKKA. Reportaasi enemmistön alkoholikulttuurista Asiantuntija- ja kapakkahaastatteluja Suomessa ja Tanskassa 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILENT REPORTAGE ONNELLISTEN KAPAKKA. Reportaasi enemmistön alkoholikulttuurista Asiantuntija- ja kapakkahaastatteluja Suomessa ja Tanskassa 2013"

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE ONNELLISTEN KAPAKKA Reportaasi enemmistön alkoholikulttuurista Asiantuntija- ja kapakkahaastatteluja Suomessa ja Tanskassa 2013 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Hiljainen reportaasi ONNELLISTEN KAPAKKA Reportaasi enemmistön alkoholikulttuurista Asiantuntija- ja kapakkahaastatteluja Tanskassa ja Suomessa 2013 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kansikuva: Mika Horelli 2013 NEWSBROKERS OY (Ltd.) Independent Fact Finding Company Fredrikinkatu 61 A HELSINKI, Finland

3 On paradoksi sinänsä, että Suomi uskoo olevansa hyvä eurooppalainen mallioppilas edistämällä lainsäädäntöä, joka on aivan vierasta yleiseu- rooppalaiselle elämäntavalle ja arvomaailmalle. Tietokirjailija ja valtiotieteiden lisensiaatti Ari Turunen Maailman alkoholikulttuurit yhdentyvät siten, että kaikkialla juodaan kaikkea ja kaikki juomatavat elävät rinnakkain. Mutta kun Ranskan ko- konaiskulutus on laskussa ja laskun merkkejä on havaittu jo Suomessa- kin, on ilmeisesti saavutettu sellainen taso joka ei enää kasva mihin- kään. Tampereen yliopiston sosiologian professori Pertti Alasuutari Se alkoholi, muutama olut, sitten auttaa vapautumaan turhasta ujou- desta ja estoista. Siitä mitä joudut olemaan ja rooleista jotka joudut pi- tämään yllä siviilissä. Kapakka tarjoaa toisen todellisuuden ja irtioton arjesta. Karoliina, 48, Helsinki 3

4 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 7 Yhteenveto... 9 Kapakka- ja juomakulttuurin muutokset Tiukentuvan sääntelyn merkitys ravintolaelinkeinolle Ravintolaelinkeinon toimintaedellytykset Analyyttinen näkökulma Sosiologian professori Pertti Alasuutari, Tampereen yliopisto Kieltolakiliikkeet ja kapakka Yhteiskuntaluokka ja alkoholikulttuuri Kapakan muuttuminen osaksi arkea Juomatavat yhdentyvät Kontrolloiva virkamiesmentaliteetti Valtiotieteen lisensiaatti Ari Turunen, tietokirjailija Kansanperinteen juomatavat Holhous- ja raittiusministeriö Jonossa ilman palvelua Kieltolain perintö Filosofiaa symposiumissa Kielletyt näkökulmat Onko aikuisten holhoaminen tiensä päässä? Lääketieteen ja kirurgian tohtori, psykiatri Seppo Mäkinen Terapeuttinen kohtuukäyttö Paljonko on kohtuullista Ongelmajuomisen piirteitä Nuoret ja alkoholi Kapakoissa näkee pääasiassa kohtuukäyttöä Tiskin takaa Matti Huolman, Parnell s, Helsinki Verotus ja lama ovat leikanneet ravintolakulutusta Vakioasiakkailla on vakiotavat Ujot ja sosiaaliset Urheilijoiden jälkipelit Christopher Moore, brittibaarimikko Helsingissä Englannissa sosiaalisuus on syvempää pubeissa Baarit islamilaisessa Dubaissa Suomalaisen kapakan ilmapiiri Pimeä puoli ja valoisa puoli Anu Ruusuranta, Rento Bar, Turku Päivän kulku Sosiaalinen kapakka Hääpäivänä tutustumispaikkaan

5 Stella Möller, entinen ravintolatyöntekijä, Pori Pohjat juodaan etukäteen Seura tuo asiakkaat baariin Irti arjesta Lasin ääressä Heikki, 58, Rento- baarin asiakas Mukava katsella ihmisvirtaa Jos kapakka katoaa, yhteisöllisyys kärsii Koivisto ja nunna Karoliina, 48, näyttelijä Olutnautiskelua ihmisten ilmoilla Humalahakuinen kaamosmaa muuttuu hiljalleen Missäs niitä ihmisiä kohtaisi Kohtaamiset puhtaalta pöydältä Millainen on hyvä kapakka Maailmalla mutkatonta, Suomessa häpeällistä Pekka, 50, helsinkiläinen hoitoalan ammattilainen Ajattelemaan tai seurustelemaan Kapakkakulttuuri on monipuolistunut huikeasti Olohuone Sääntelyn kiristämisessä ei ole järkeä Ann, 32, Suomessa asuva ranskalainen Baarit ja bistrot ovat Ranskassa synnittömiä kohtaamispaikkoja Missä iässä alkoholin nauttiminen Ranskassa alkaa? Julkiset olohuoneet Pariisissa keskitytään nautintoon, Suomessa mietitään euroja per senttilitra Tanskanmaalla ei häpeillä elämän iloja Baarimestari Jan Wiborg, Café Blågårdsgaden Apotek, Kööpenhamina Lise ja Søren Kapakan kulttuurihistoriaa Antiikki ja keskiaika Olut- ja viinituvat ovat keskiajalta lähtien olleet osa keskieurooppalaista perusarkea Erikoistuminen Kapakka ja kaupunkikulttuuri Kapakka Suomessa Reportaasin aiheeseen liittyviä artikkeleita suomalaismediassa Helsingin Sanomat Poliitikot unohtavat kilpailunäkökulman alkoholikeskustelussa, kauppayhtiö Lidlin toimitusjohtaja sanoo Blogi, Anna Kärkkäinen Suomalainen viinikulttuuri, onko sitä? Suomen Kuvalehti : Alkoholista on naisille enemmän hyötyä kuin haittaa

6 Ylioppilaslehti Suomalainen alkoholikulttuuri on paradoksaalista Newsbrokers & hiljainen journalismi; riippumatonta faktaa tilaustyönä

7 Johdanto Hiljainen reportaasi Onnellisten kapakka on ollut haastava projekti. Tämä on keskeisesti johtunut siitä, että alkoholi ja sen käyttö ovat Suomessa niin kiistanalaisia aiheita. Niin kutsuttu valtamedia ja tähän reportaasiin haasta- teltujen asiantuntijoiden mukaan jopa tiedeyhteisö ovat perinteisesti halun- neet keskittyä alkoholihaittojen käsittelyyn ja tutkimiseen. Sen sijaan tämän reportaasin aiheeksi valittu ravintoloiden, baarien ja muiden anniskeluyri- tysten sosiaalisten ja kulttuuristen merkitysten käsittely alkoholin kohtuu- käyttäjien piirissä on mediassa ja akateemisessa tutkimuksessa jäänyt vä- hemmälle huomiolle. Erään tätä reportaasia valmisteltaessa käydyn keskustelun yhteydessä asen- neilmastoa verrattiin tilanteeseen, jossa pariskuntia vihittäessä pappi tai henkikirjoittaja pitäisi keskeisenä virkavelvollisuutenaan aina korostaa sitä sinänsä totuudenmukaista seikkaa, että jokainen liitto päättyy tragediaan: joko eroon tai kuolemaan. Alkoholinkäyttö eroaa kuitenkin tämänkin verta- uksen opetuksesta siinä suhteessa, että suuresta enemmistöstä alkoholia käyttäviä ihmisiä ei koskaan tule ongelmakäyttäjiä. Onnellisten kapakka on Sinebrychoff Oy:n kesällä 2013 tilaama Hiljainen re- portaasi siitä, mitä kapakat, ravintolat ja baarit merkitsevät niiden kannal- ta, joille alkoholi ei ole ongelma. Raporttiin haluttiin koota objektiivista fak- taa ja perusteltuja mielipiteitä kohtuullisesti alkoholia käyttävän enemmis- tön näkökulmasta aiheesta, josta julkisesti käytävää keskustelua Suomessa hallitsevat alkoholinkäytön ongelmat ja kiistämättä liikaa alkoholia juova vähemmistö. Viimeisten uutisten mukaan Suomessa eniten alkoholia juova kymmenys kuluttaa 43 % kaikesta alkoholista. Hiljaisten reportaasien toimitustavan mukaan tämän tiedonhankintapro- jektin tilaajan osuus on rajoittunut aiheen ja työn laajuuden määrittelyyn. Haastateltavien valinta sekä muu tiedonhankinta on tehty riippumattomasti Newsbrokersin toimituksessa eikä tilaaja ole missään työn vaiheessa puut- tunut reportaasin sisältöön. Se on syntynyt yksinomaan haastattelujen ja re- portaasissa mainittujen lähteiden perusteella. Reportaasiin haastatellut asiantuntijat ja ravintola- alan ammattilaiset ovat saaneet tilaisuuden tarkastaa ja hyväksyä omat osuutensa. Asiakashaastatte- lut on toimitettu loppuraporttiin nimettöminä, koska osa haastatelluista piti tätä yksityisyyden suojan vuoksi osallistumisen edellytyksenä eikä haastatel- tujen henkilöllisyyksillä ole sisällön kannalta merkitystä. Toimittajan kysy- 7

8 mykset on jätetty osaksi haastattelutekstiä vain silloin, kun sitä on pidetty selvyyden vuoksi tarpeellisena. Reportaasin ovat toimittaneet Suomessa Mika Horelli, Jukka Keitele, Pekka Paunio, Tuuli Talvinko sekä Tanskassa Susanna Inkinen. Tekstistä omiin laa- tikoihinsa nostetut poiminnat materiaalista ovat toimituksen korostuksia. Jos tätä Hiljaista reportaasia käytetään tiedotusvälineissä lähteenä, lähde on mainittava. Helsingissä Mika Horelli Newsbrokers Oy 8

9 Yhteenveto Kapakan sosiaalisen ja kulttuurisen luonteen voi kiteyttää kysymykseen: Miksi juoda ulkona ravintolassa olut joka maksaa viitosen, kun samalla ra- halla saisi kaupasta viisi olutta? Kapakoissa kuitenkin käydään edelleen ja asiakaspohja on laajentunut, vaik- ka asiakkaat juovat ravintoloissa aikaisempaa Haastattelujen mukaan vähemmän. Ravintoloiden asiakashaastatte- tärkein syy mennä ka- lut vahvistavat, että kapakkaan mennään so- pakkaan ei ole alkoholi. siaalisista syistä. Ihmiset tapaavat tuttujaan Sitä saa halvemmalla niin aterian, kahvin kuin drinkkienkin mer- kaupasta. keissä. Jazzpaikkaan mennään kuuntelemaan jazzia oluen kera ja yökerhoon tanssimaan diskossa. Iltaisin etsitään myös intiimiseuraa, mennään iskemään kumppania. Kenenkään ei tarvitse katsoa pitkälle havaitakseen, kuinka monet ovat löytäneet puolisonsa kapakasta. Haastateltujen ravintola- asiakkaiden omien kokemusten ja havaintojen mu- kaan tärkein syy mennä kapakkaan on, että siellä näkee ihmisiä. Tuntee ole- vansa ihmisten ilmoilla silloinkin kun istuu omissa ajatuksissaan. Haastattelujen mukaan tärkein syy mennä kapakkaan ei ole alkoholi. Sitä saa halvemmalla kaupasta. Vain pieni vähemmistö asiakkaista juo itsensä tolkut- tomaan humalatilaan. Hiemankin tasokkaammissa kapakoissa ei henkilökun- ta salli sellaista. Rankasti päihtyneistäkin vain ani harva aiheuttaa muille häiriötä, mutta jokainen riehuja näkyy, kuuluu ja muistetaan niin ravintolas- sa kuin katukuvassakin. Siksi heitä on mielikuvissa enemmän kuin todelli- suudessa. On vieläpä olemassa ihmisiä, jotka eivät ollenkaan juo alkoholia, mutta käy- vät baareissa sosiaalisista syistä ja nauttivat alkoholittomia juomia. Parinmuodostus on siirtynyt nuorilla ikäluokilla nettiin, oli tavoitteena yh- den kerran seikkailu tai seurustelusuhde. Sosiaalinen seurustelu tapahtuu facebookissa ja muissa sosiaalisen median sovelluksissa eikä sitäkään varten tarvitse mennä baariin. Mutta joskus se pari on tavattava ja kavereitakin nähtävä, koska heidän kanssaan ei voi esimerkiksi tanssia netissä. Treffit tehdään kapakkaan, koska se on puolueetonta maaperää. 9

10 Kapakka- ja juomakulttuurin muutokset Kapakkakulttuuri jakautui kieltolain jälkeen ja 1969 alkaneeseen liberalisointiin saakka kahteen osaan. Oli säädyllisiä ravintoloita, joihin mentiin iltapuvussa ja kravatti kau- lassa oppimaan tiukkaa etikettiä ja sivisty- nyttä juomakulttuuria, ja oli paheksuttuja kansankapakoita. 1 Kapakkaan meneminen Kieltolaki teki maailman raittiimmasta kansasta, tai osasta siitä, spriinhi- moisia salajuoppoja sekä salakuljetuksen ja sala- kaupan ammattilaisia. oli jännittävä ohjelmanumero tai rappiolla oloa. Vain urbaani eliitti kävi oi- keissa ravintoloissa ja vain roskaväki kävi kansankuppiloissa. Siltä väliltä olevat ihmiset eivät käyneet ravintoloissa, elleivät olleet taitelijoita, alkoho- listeja tai juoppoja. Opettajan tai papin näkeminen kapakassa (tai Alkossa) oli skandaali samaan aikaan kun Euroopan katoliset ja ortodoksiset papit is- tuivat tavernoissa ja opettajat menivät koulusta viinilasilliselle samaan kah- vilaan, josta koulun lapset ostivat jäätelöä. Nämä mielikuvat ovat hävinneet, kun kapakassa käymisestä on tullut help- poa ja arkista. Liberalisoinnin ohella asiaan on vaikuttanut myös tavanomai- seksi muuttunut matkailu ulkomailla ja muu kansainvälistyminen. Kapakan mielikuvaan ei liity enää kielletyn hedelmän makua eikä kapakoita sen pa- remmin mystifioida kuin demonisoida. Ne ovat yksi palveluelinkeino muiden joukossa. Ravintolakäyntiin ei liity enää painetta pysyä skarppina tai tulla känniin. Suomalainen juomiskulttuuri, joka oli ääripäiden vanki, on muuttu- massa yleismaailmalliseksi. Kapakoiden asiakaspohja on laajentunut. Kapa- kassa käyminen sopii nykyisin kunnialliselle keskiluokalle. Konditoriahvilas- sa saa ottaa myös konjakin. Professori Pertti Alasuutari toteaa, että Suomen alkoholinkulutus henkeä kohti on luvulle saakka ollut maailman alhaisimpia, kieltolain voi- maantulon alla alhaisin, mutta luvulta saakka on viljelty myyttiä juo- posta kansasta joka ei kestä viinaa. Tämä myytti on edelleen holhoavan ja ra- joittavan alkoholipolitiikan kulmakivi. Haastattelemamme helsinkiläistynyt englantilainen baarimikko, joka on työskennellyt monissa maissa, puoles- taan väittää suomalaisten kestävän viinaa paremmin kuin mikään muu hä- 1 Millainen sitten on suomalainen kapakka? Kielitoimiston sanakirjan luonnehdinnan mukaan sana on sävyltään arkinen, merkityksenään anniskeluravintola, krouvi, esimerkiksi olut-, merimieskapakka ja istua kapakassa. Nykysuomen sanakirja- kin korostaa kapakka- sanan määritelmässään juomapuolta: väkijuomien tarjoilupaikka, anniskeluravintola, krouvi : istua kapakassa; kapakoissa pantiin toimeen tarkastus. Nykysuomalaisen korvissa kapakka yhdistyneekin juuri alkoholin juomi- seen, ehkä sellaiseen, jota voi harrastaa myös esimerkiksi juottoloissa tai räkälöissä. (Heikki Hurtta, Kulttuurimatkailija kapakassa, Tuglas- Seuran nettisivut 10

11 nen havainnoimansa kansa. Kummallekaan käsitykselle ei ole tieteellistä näyttöä. Kieltolaki teki maailman raittiimmasta kansasta, tai osasta siitä, spriinhimoi- sia salajuoppoja sekä salakuljetuksen ja salakaupan ammattilaisia. Niiden, jotka alkoholia käyttivät, juomatavat muuttuivat karkeammiksi ja rajummik- si, käyttöhän oli joka tapauksessa rikos ja tapahtui salassa. Tästä on tieteelli- nen näyttö. Kieltolain viime hetkillä alkoholinkulutus oli paljon suurempaa kuin ennen sen säätämistä. Sen jälkeinen alkoholipolitiikka on ollut välillä säännöstelevää ja välillä liberaalimpaa. Liberaalista kaudesta on taas palattu säännöstelyajatteluun. Alkoholipoliitikkojen ja virallisten asiantuntijoiden mukaan Suomea uhkaa kansanterveyskatastrofi käsistä riistäytyneen alko- holinkäytön takia. Alkoholinkäytön kaksinkertaistuminen vuodesta 1969 on merkinnyt muu- tosta pohjoisen viinakulttuuriin ja liukumista pitkäaikaiselle yleiseurooppa- laiselle tasolle. Pohjoiseen viinakulttuuriin kuului, että alkoholia otetaan harvoin mutta kerralla paljon ja yleensä väkevinä. Kysymys ei ole siitä, pal- jonko sen kulttuurin piirissä vuositasolla juodaan, vaan siitä, miltä se näyt- tää. Täten juovia ihmisiä on edelleen, mutta empiiristen kapakkahavaintojen sekä sosiologisen eri yhteiskuntaluokkien juomatapoja koskevan näytön mukaan selvästi vähemmän kuin vuotta sitten. Sen sijaan viimeisten 20 vuoden aikana on syntynyt erikoistuneita olutkapakoita, joissa maistel- laan kalliita erikoisoluita. Viini on jonkin verran yleistynyt ruokajuomana arkisin. Tiettyihin ammatteihin (kuten rakennusala, mainosala, toimittajat ja liike- miehet) sotien jälkeen liittynyt työmaajuopottelun ja pitkien lounaiden pe- rinne on kadonnut kokonaan Suomesta kuten muualtakin maailmasta. Sen sijaan keskiluokan kunnialliset ihmiset poikkeavat iltakävelyllä avoimesti kaljalle kapakkaan, mikä olisi ollut sopimatonta vielä 40 vuotta sitten. Työ- väenluokalle ominainen rankan perjantaihuuhtelun kulttuuri on harvinais- tunut samaa tahtia kuin perinteinen työväenluokkakin. Väestön koulutustaso ja suhde työhön on professori Alasuutarin mukaan keskiluokkaistunut, ja se on muuttanut alkoholikulttuuria perustavanlaatuisesti. Koulutettujen ja it- senäistä työtä tekevien alkoholikulttuuri on aina ollut itsekontrolliin perus- tuvaa, ja siitä on tullut valtavirtaa, kun yhteiskunta on keskiluokkaistunut ta- voiltaan, työelämärakenteeltaan ja mentaliteetiltaan. Suomen kulutuslukuja on kasvattanut osaltaan se, että vanhin suhteellisen raitis sukupolvi poistuu. Suuret ikäluokat, joiden piirissä jo enemmistö 11

12 naisistakin käyttää jonkin verran alkoholijuomia, kuuluvat yleiseurooppalaisen kulutustason pii- riin. Lisäys johtuu väestörakenteen muutoksesta, ei siitä, että ihmiset lisäisivät kulutustaan. Sosiologit ovat havainneet, että maailmassa on käynnissä juomatapojen yhdentyminen. Viini- ja olutmaissa näiden juomien käyttö ja kerta- annos on vähentynyt varsinkin ruokajuomana, mutta nuoret ovat omaksuneet pohjoista humalahakuis- Veronkorotukset ja saatavuuden rajoit- taminen lisäävät matkatuontia ja hei- kentävät sekä pani- mo- ja virvoitus- juomateollisuuden että ravintolaelinkei- non ja vähittäiskau- pan työllisyyttä. ta väkevien ryyppäämistä. Nykyisin lähes kaikkialla elävät kaikki juomiskult- tuurit rinnakkain. Vertailun vuoksi siteerattakoon tähän reportaasiin haastateltua tanskalaista kapakan työntekijää. Kööpenhaminalaisen Jan Wiborgin mielestä juomakult- tuuri ei ole iloisessa ja elämäntaitoisessa Tanskanmaassa muuttunut lain- kaan 25 vuodessa. Nuorisolla on aina ollut lyhyt humalahakuinen kokeilu- vaihe, joka äkkiä muuttuu harkitummaksi aikuismaiseksi alkoholinkäytöksi. Tulojen lisääntyessä siirrytään kalliimpiin oluisiin ja viiniravintoloissa tes- taillaan uutuuksia. Saksasta meille on tullut sunnuntain shamppanjabrunssi, joka venyy pitkälle iltapäivään. Naiset ovat juoneet myöskin aina, tosin nyt vaikuttaa siltä, että nuoret naiset nappailevat enemmän kuin 20 vuotta sit- ten. Tiukentuvan sääntelyn merkitys ravintolaelinkeinolle Ravintoloiden alkoholimyynti Suomessa on laskenut 16 vuotta. Haastatte- luissa ravintolaelinkeinoa huolestuttaa alkoholiverotuksen jatkuva ja kiihty- vä kiristäminen, jota pidetään keskeisenä syynä myynnin vähenemiseen. Veronkorotukset ja saatavuuden rajoittaminen lisäävät matkatuontia ja hei- kentävät sekä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden että ravintolaelinkei- non ja vähittäiskaupan työllisyyttä. Matkatuonnin rajoittaminen lisää työn- töä salakaupan ja laittoman tuotannon piiriin. Hankintojen ja juomatapojen painopisteen pelätään siirtyvän väkeviin ja suurempiin kerta- annoksiin päin. Helsingin Sanomat uutisoi , että helsinkiläinen yökerhoyhtiö Night People Group (NPG) on asetettu yrityssaneeraukseen. 2 Yhtiö omistaa tunne

13 tut yökerhot The Tiger ja Apollo. Yhtiön toimitusjohtaja Antti Raunio syyttää alkoholipolitiikkaa, joka ohjaa ihmiset ostamaan juomansa ulkomailta eikä kotimaisista ravintoloista. Konserni työllistää, ainakin toistaiseksi, 600 ih- mistä. Ravintolaelinkeinon toimintaedellytykset Poliitikoista Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti 2013 helmikuussa, et- tä Alkon ulkopuolella saisi myydä vain 3,7 % juomia mutta alkoholin ravinto- lamyynnin verotusta voisi alentaa elinkeinon tukemiseksi ja juomisen siir- tämiseksi ravintoloihin. Tämähän ei voisi lakiteknisesti koskea valmisteve- roa vaan merkitsisi arvonlisäveron alennusta. Syyskuussa 2013 hän kuiten- kin esitti alkoholiverotuksen jatkuvaa asteittaista kiristämistä kansanterve- ysperustein. Saatavuus- ja rajoitustoimilla on Sipilän tavoin selitetty tuettavan juomisen siirtymistä ravintoloihin. Käytännössä siihen liittyvä veropolitiikka ja asen- neilmasto kuitenkin tekee joka tapauksessa kapakkaelinkeinosta menettäjän. Suomeen syntynyt oluiden ja viinien maistelukulttuurikin siirtyisi kustan- nussyistä erikoisravintoloista kotien piiriin. Alkoholiverotuksen kireys on osaltaan aiheuttanut sen, että henkilökuntaa pidetään ravintoloissa niin vähän kuin suinkin. Asiakkaat saavat lounaspai- koissa palvella itse itsensä ja seistä illat baarijonossa, kun yksi työntekijä yrittää tehdä samaa kuin kolme muualla maailmassa. Ravintolahenkilökun- nan määrä eri maissa suhteessa asiakasmäärään näyttää korreloivan alkoho- lin verotukseen ja hintaan. Mikäli verotus yhä vain kiristyy, ravintolaelinkeinon kannattavuus, työllisyys ja monipuolisuus heikkenevät kulutuksen jatkaessa siirtymistään yhä enemmän pois sen piiristä. Ravintolaelinkeinoa on myös vaikeata tukea ot- tamalla alkoholijuomien markkinoita pois päivittäistavarakaupalta rajoitta- malla alkoholipitoisuutta tai myyntiaikoja, kun veroilla määrätty hintataso on korkea ja edelleen nouseva. Kulutus siirtyy vain entistä enemmän vero- tuksen ja tilastoinnin ulottumattomiin ja sen luonne muuttuu, kuten kielto- lakiaikana, suuntaan jota kukaan ei halua. 13

14 Analyyttinen näkökulma Sosiologian professori Pertti Alasuutari, Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston sosiologian profes- sori Pertti Alasuutari (s. 1956) on tehnyt gradunsa 1983 lähiökapakasta ja väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 1990 alko- holikulttuurista. Hänen tieteellinen tuotan- tonsa käsittelee arkielämää, mediatutki- musta, hallinnan ja globalisaation kysy- myksiä sekä yhteiskuntatutkimuksen me- todologiaa. Siihen aikaan pidettiin epäi- lyttävänä, että mentiin ka- pakkaan ja tehtiin tutkimus- ta etnografisessa ja kulttuu- risessa mielessä. Olisi pitänyt tutkia vain alkoholiongelman näkökulmasta, kertoo Alasuutari, joka pääsi jopa Ilta- Sanomien pilapiirrok- seen Westermarck- Seura palkitsi Pertti Alasuutarin gradun Miehisen va- pauden valtakunta. Etnografinen tutkimus kuvaili yhden lähiöravintolan miesporukan alkoholikulttuuria. Sen mukaan kapakassa käynti edusti vapa- utta, siinä pääsi ikään kuin iltalomalle perhe- elämästä. Kapakan funktio oli sosiaalinen, ja jos alkoholi olisi ollut miehille pääasia, heidän ei olisi kannat- tanut ostaa kapakan olutta hintaan, jolla kaupasta saa viisi. Kapakkaa ei olisi saanut tutkia niin. Siihen aikaan pidettiin epäilyttävänä, että mentiin kapakkaan ja tehtiin tutkimusta etnografisessa ja kulttuurisessa mielessä. Olisi pitänyt tutkia vain alkoholiongelman näkökulmasta, kertoo Alasuutari, joka pääsi jopa Ilta- Sanomien pilapiirrokseen. Tilanne on muut- tunut. Enää ei olla niin kaukana esimerkiksi brittiläisestä mentaliteetista, et- tä pubissa ei nähdä pahaa vaan se on olohuone, seurahuone. On sinänsä mielenkiintoista, että termi Seurahuone- Societetshuset, joka ker- too juuri sen mistä kapakassa on kysymys, esiintyy Ruotsissa ja Suomessa, joissa luvun alkupuolen raittius- ja alkoholipolitiikka melkein demoni- soi ravintolat ylipäänsä. Kieltolakiliikkeet ja kapakka Alasuutari väitteli alkoholikulttuurista Vastaväittäjäni oli sosiologian professori Harry G. Levine New Yorkista. Hänen oli hyvin vaikea ymmärtää, miksi Suomen ja Ruotsin työväenliike lukujen taitteessa halusi lopettaa kapakat, nimenomaan kansankapakat, Alasuutari muistelee. 14

15 Englannissa oikeisto halusi sulkea työväestön kapakat, mutta ei alkoholipo- liittisista syistä vaan koska niitä pidettiin työväen järjestäytymispaikkoina. Työväenliike taisteli kapakoidensa puolesta, koska ne olivat heidän olohuo- neensa. Asunnothan olivat ahtaita ja surkeita. Suomen työväenliike vaati että ottakaa meiltä pois kapakat. Alasuutari näkee kapakkavihan ja kieltolakiliikkeen takana sekä protestan- tismin vaikutusta että paternalistista holhousmentaliteettia. Suomessa ruot- sinkielinen säätyläistö, seurahuoneen sosieteetti, oli luvulla vakuuttu- nut siitä, että suomenkielinen rahvas ei kestä viinaa eikä osaa käyttää sitä. Joillakin oli ajatuksia rodullisista ominaisuuksista. Suomalaisuusliike ja rah- vaan poliittiset virtaukset kuten sosialismi ja alkiolaisuus omaksuivat para- doksaalisesti tämän halventavan ajattelumallin. Työväestö juo itsensä kuoli- aaksi jos sen annetaan juoda. Raittiuspolitiikka siirtyi valtion agendaksi ja on sitä edelleen. Voi tietenkin kysyä, kuinka viisasta oli indoktrinoida kansa us- komaan, ettei sen edes kannata yrittää itse kontrolloida juomistaan. Kun suomalainen sanoo että suomalaiset eivät kestä viinaa, hän ei tarkoita itseään vaan asettuu muiden ulko- ja yläpuolelle, Alasuutari huomauttaa. Kieltolaki astui voimaan 1919 kun suomalaisten alkoholinkulutus oli laske- nut jatkuvasti luvulta lähtien ja oli alhaisin kaikista maista missä alko- holijuomat ylipäänsä tunnettiin, sanoo Alasuutari. Onhan se aika paradok- saalista. Ja kieltolaki itse asiassa lisäsi alkoholin kulutusta. Yhteiskuntaluokka ja alkoholikulttuuri Alasuutari rikkoi luvulla Alkoholitutkimussäätiössä sitä tabua, että al- koholinkäyttöä ei saanut eritellä sosiaalisen tausta tai luokan mukaan. Tasa- arvopolitiikan takia olisi saanut puhua vain koko väestöstä. Pelättiin, että jos tunnistetaan eri sosiaaliryhmien erilaiset juomatavat, se syyllistää työväestöä ja saa keskiluokan ajattelemaan että se on turvassa al- koholin väärinkäytön vaaroilta, sanoo Alasuutari. Viimeksi mainittu indikoi sitä, että kaikki olisi pidettävä jatkuvassa pelossa alkoholia kohtaan. Työväen ja keskiluokan juomatavat eroavat Alasuutarin mukaan aivan yleismaailmallisesti. Ranskassakin työväestö on juonut humalahakuisemmin kuin muut. Se heijastaa suhdetta työhön. 15

16 Duunareille on ominaista kontrollin ulkois- taminen. Työ on työnantajan työtä, joka tehdään johdettuna ja valvottuna, ja jos val- voja on poissa, tahti hidastuu. Työajan lo- puttua lähdetään heti, Alasuutari luonneh- tii. Keskiluokkaiset professionaalit, aka- teemiset, yrittäjät ja oman maansa viljelijät suhtautuvat työhönsä omana elämäntehtä- vänä johon on oma kontrolli. Kun kapakka ja alkoholi- juomien nauttiminen on arkistunut, myös kielletyn hedelmän maku on hä- vinnyt, sanoo Alasuutari. Ei ole enää pakko juoda päätä täyteen kun saa tilaisuuden. Samalla tavalla työväen perinteisessä juomiskulttuurissa kontrolli on ul- koistettu ja juominen loppuu tyypillisesti ulkoiseen esteeseen. Perjantaina otetaan kapakkaan mukaan niin paljon rahaa kuin on varaa juoda ja juodaan se kaikki. Jos kotona on viinaa, sitä ei jätetä pullon pohjalle. Keskiluokkainen juomiskulttuuri taas merkitsee omaa itsekontrollia ja baarikaappia kotona. Nyt perinteinen työväestö on vähentynyt, väestön yleinen peruskoulutusta- so ja elämäntapa on keskiluokkaistunut ja työn luonne muuttunut itsenäi- semmäksi ja omavastuisemmaksi kaikilla tasoilla, Alasuutari sanoo. Teh- tailla ja rakennuksillakin työtä on ulkoistettu ja melkein jokainen on jollakin tavalla yrittäjä. Siitä syystä perinteinen duunarin juomatapa on myös harvi- naistunut. Juomisesta on tullut perjantain ulkopuolelle ulottuvaa arkea jossa itse vastataan siitä mitä tehdään. Kapakan muuttuminen osaksi arkea Kuten moni muukin haastateltu, myös Alasuutari luonnehtii entisajan ka- pakkamielikuvan jakautuneen kunnon ravintoloihin joihin mentiin kravatti kaulassa oppimaan käytöstapoja, ja kansankuppiloihin sekä lähiökapakoihin, joihin liittyi pahennus, häpeä ja turmion kuilu. Molempiin liittyi kielletyn he- delmän himo. Liberalisoinnin edetessä ja verotuksenkin välillä lieventyessä kapakoista tuli osa tavallista arkea ilman mystiikkaa ja demonisointia. Kun kapakka ja alkoholijuomien nauttiminen on arkistunut, myös kielletyn hedelmän maku on hävinnyt, sanoo Alasuutari. Ei ole enää pakko juoda päätä täyteen kun saa tilaisuuden. Tähän liittyy tietenkin tilastoidun alkoholinkäytön nouseminen yleiseuroop- palaiselle tasolle. Sellainen pieni kulutus per henkilö kuin ennen vuotta 16

17 1969 jolloin keskiolut vapautui, se lähtötaso oli jos ei anomalia niin kuiten- kin tyypillistä vain pohjoisille viinakulttuurin maille. Juodaan kerran viikossa mutta paljon. Kun opittiin ottamaan olutta tai viiniä myös arkipäivisin, kulu- tustaso nousi. Talouden suhdanteet vaikuttavat kulutuslukuihin, mutta us- koisin että kasvu on taittunut tai kääntynyt laskuun. Toisaalta perinteisissä viini- ja olutmaissa on ollut viime vuosikymmeninä laskeva kulutustrendi terveystietoisuuden kasvaessa, ja esimerkiksi Rans- kassa ja Italiassa ei enää juoda viiniä arkisena ruokajuomana niin kuin aikai- semmin, sanoo Alasuutari. Juomatavat yhdentyvät Kun Suomessa ja muualla pohjoisessa on tultu eurooppalaiseen arkeen, se on merkinnyt oluen ja viinin kulutuksen kasvua. Mutta samaan aikaan on huolestuneena havaittu vanhoissa viinimaissa kuten Espanjassa, että kun ai- kuisväestö juo viiniään entistä pienempiä määriä, nuoriso on alkanut juoda väkeviä humalahakuisesti pohjoiseurooppalaiseen tapaan, kertoo Alasuuta- ri. Maailman alkoholikulttuurit yhdentyvät siten, että kaikkialla juodaan kaik- kea ja kaikki juomatavat elävät rinnakkain. Mutta kun Ranskan kokonaisku- lutus on laskussa ja laskun merkkejä on havaittu jo Suomessakin, on ilmei- sesti saavutettu sellainen taso joka ei enää kasva mihinkään, sanoo Alasuu- tari. Tämä on melkoisessa kontrastissa viimeaikaisen keskustelun kanssa, josta voisi päätellä että Suomessa on menossa jonkinlainen alkoholikansantervey- dellinen syöksykierre, joka pitää katkaista kuten aina ennenkin veroja korot- tamalla ja saatavuutta rajoittamalla. Siis peruuttamalla 1969 aloitettu libera- lisointi. Kontrolloiva virkamiesmentaliteetti Ymmärrän kyllä saatavuuden rajoittamisen logiikan, Alasuutari sanoo. Se perustuu virkamieskulttuurin globaaliin muutokseen kohti tulosjohtamista, joka perustuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin. 17

18 Asetetaan alkoholikuolemia tai liikennekuolemia koskeva kappalemääräi- nen vähentämistavoite. Sitten uskotaan, että kun yhteiskuntakonetta sääde- tään tulostavoitteisesti, tulos saavutetaan. Mutta yhteiskunta ei ole kone. Alasuutarin mukaan mekaaninen input- output- malli voi lyhyellä välillä tuottaa halutun suuntaisia tuloksia. Mutta säädöillä on pitemmällä aikavälillä ainakin kanonisoituihin tavoitteisiin näh- den yllättäviä kulttuurisia seurauksia. Vertaisin tätä pyrkimykseen suojautua muutoksilta pörssikaupassa, Alasuutari sanoo. On tehty analyysi- ja kaupanohjausohjelmia ja robotteja jotka käyvät kauppaa teknisiä parametrejä laskevilla algoritmeilla. Sitten se robotisoitu kauppa romahduttaa pörssin yhtäkkiä. Ilman mitään suhdetta reaalitalouteen ja niihin yhtiöihin joiden papereista on kysymys. Tätä ilmiö- tä on ehditty havainnoida jo pitkään, sillä ensimmäinen teknisen pörssiana- lyysin ohjaaman automaattikaupan aiheuttama globaali kurssiromahdus ta- pahtui jo 1987 keskellä reaalitalouden nousukautta, joka jatkui vielä kaksi vuotta. Jos rajoituspolitiikalla ja verotuksella luodaan uudelleen tila, josta juuri on tultu luonnollista tietä pois muun muassa kapakan ja alkoholinkäytön arki- päiväistymisen kautta ja kulutuksenkin tasaannuttua, saatetaan voimistaa humalahakuisuutta ja paluuta rajumpiin juomatapoihin. Valtiotieteen lisensiaatti Ari Turunen, tietokirjailija Tietokirjailija ja valtiotieteiden lisensiaatti Ari Turunen on kirjoittanut kirjan Humalan henki juomatapojen tarina (1999). Juomista tarkastellaan siinä kulttuurisena eikä patologisena ilmiönä. En puhunut kirjassani niinkään humalasta vaan eurooppalaisista juomata- voista, sanoo Turunen. Suomi kuuluu eurooppalaiseen kulttuuripiiriin. Al- koholi viini, olut ja väkiviina on aina ollut erottamaton osa eurooppalaista kulttuuria, halusimmepa sitä tai emme. Tämän tosiasian kiistäminen on hy- vin hämmentävää. Tämänhän näkee siinä että olen ollut vetämässä erilaisia EU- projekteja, ja kun järjestetään kokouksia, on itsestään selvää että kaikissa EU- projekteissa vaaditaan ja edellytetään, että meillä on hyvä illallis- ja viinitarjoilu. Kun kon- ferenssi järjestetään, pitää olla hyvää juomaa ja ruokaa., Turunen toteaa. 18

19 Sana symposion antiikin kreikassa tarkoittaa tilaisuutta, jossa juodaan yhdessä ja keskustellaan, kuten Pla- tonin aikana. Mutta Suomessa järjes- tetyn EU- tilaisuuden ongelmat tulevat heti alkoholitarjoilussa, valittaa Tu- runen. Siinä huomaa sen hurjan eron mikä on meillä ja Tanskasta etelään. Juutinrauman eteläpuolella ei ym- märretä meidän käytäntöjä ja ihme- tellään, mikä tässä on se suuri ongel- ma. Ja sitten me joudumme piipittä- mään että tämä on niin kallista ja Aina kun meille valitaan uusi sosiaali- ja terveysministeri, hänen pitää ensimmäiseksi virkaan tultuaan alleviivata alkoholiongelmia ja esittää veronkorotuksia, saatavuuden vaikeuttamista ja keskioluen laimentamista, sanoo Turu- nen. Se loukkaa minua henki- lökohtaisesti, koska en koe it- seäni ongelmakäyttäjäksi, ja minua nuorempi ministeri sa- noo miten minun pitää elää. meillä on rajoitteita. Nykyisen hallituksen politiikka on, että alkoholitarjoi- lua ei tulevaisuudessa enää hyväksytä edes yritysten kuluksi verotuksessa. Kansanperinteen juomatavat Turunen kertoo kirjassaan, miten arkaaisessa runonlaulukulttuurissa kuten Kalevalassa kerrotaan oluen synnystä ja juomingeista. Pohjolan häissä oli tylsä tunnelma, mutta kun Väinämöinen kutsutaan sinne ja tarjotaan olutta, kaikilla on hauskaa ja kaikki nauravat ja ovat iloisia. Onhan meillä hyvin vanha olut- ja sahtikulttuuri. Mutta sen yhteyttä iloiseen runonlaulantaan ei oikein saa sanoa., sanoo Turunen. Viikinkien Runo- Eddassa on ohjeita, miten nuoren viikingin pitää käyttäytyä viikinkien juhlatilaisuuksissa ja miten hän annostelee simansa käyttöä ettei käy köpelösti. Neuvotaan olemaan kohtuullinen ja muistutetaan, että jos läh- det pidoista vähän aikaisemmin, et menetä mitään. Kun meillä on tällainen kulttuurikerrostuma olemassa, se oli minulle kiiho- ke kirjoittaa tämä kirja, ja osoittaa että alkoholijuomat kuuluvat olennaisena osana kulttuuriimme, Turunen kertoo. Holhous- ja raittiusministeriö Turusen mielestä Suomessa toimii vähemmistön diktatuuri. Jos 10 % on on- 19

20 gelmajuojia, miksi koko keskustelu pyö- rii tämän vähemmistön ympärillä? Ihan kuin kouluissa, joissa häirikköä ei voi erottaa koulusta. Ja enemmistö kärsii. Meillä on alkoholin väärinkäyttäjiä, ja enemmistö aina kärsii niin häiriköistä kuin niistä rajoituksista joita alkoholin käyttöön kohdistetaan. Turunen haluaisi kansanvaltaan usko- vana, että enemmistönkin ääntä kuun- neltaisiin. Mutta kenellä se enemmistö sitten on? Tilastot kertovat, että viimei- sen 16 vuoden aikana alkoholin ravintolamyynti on laskenut, sanoo Turunen. Hinnankoro- tuksilla ja sääntelyllä tehdään ravintoloista liian kalliita ja mahdottomia paikkoja viettää sitä mukavaa elämää. Ennem- min mennään nauttimaan Vi- ron hotelleista ja ravintoloista, sekä tullaan sieltä ison lastin kanssa joka nautitaan kotona. Aina kun meille valitaan uusi sosiaali- ja terveysministeri, hänen pitää en- simmäiseksi virkaan tultuaan alleviivata alkoholiongelmia ja esittää veron- korotuksia, saatavuuden vaikeuttamista ja keskioluen laimentamista, sanoo Turunen. Se loukkaa minua henkilökohtaisesti, koska en koe itseäni ongel- makäyttäjäksi, ja minua nuorempi ministeri sanoo miten minun pitää elää. Minua huolestuttaa, että Suomesta on tullut turvavaltio. Me säätelemme it- semme hengiltä. Koko ajan tulee lisää säädöksiä, kieltoja ja rajoitteita. Tori- kahvilaakin on mahdotonta perustaa Helsinkiin jos on pieni virhe jossakin rakenteissa tai kylmäketjussä. Hauskuutta ja kivaa yhdessäoloa mennään etsimään Viroon, jossa on va- paampaa ja halvempaa. Emmekä lomaile Italiassa pelkästään sään ja kulttuu- rin takia, vaan koska siellä on hyviä perheravintoloita joihin voi viedä lapset mukanaan. Jonossa ilman palvelua Tanskassa kaiken pitää olla hygglig, mukavaa. Meillä ei mietitä sitä että olisi mukavaa. Meillä mietitään, onko tämä järkevää ja terveellistä. No mikä on järkevää ja terveellistä? Kuka sen päättää?, sanoo Turunen. Tanskalaiset irvailevat, että suomalaisilla elämän pitää olla mahdollisimman hallittua, terveellistä ja ikävää ja sen pitää vielä kestää niin kauan kuin mah- dollista, kun tanskalainen ajattelee että pidetään hauskaa niin kauan kuin eletään. 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten alkoholin käyttöä ja kohtuullista juomista.

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Tiedotustilaisuus 2.2.2015 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita ravintoloiden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

MITEN TUTKIA JUOMISEN LUOKKAEROJA? Antti Maunu erityissuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / AMIS - Arjen ammattilaiset/ 9.5.

MITEN TUTKIA JUOMISEN LUOKKAEROJA? Antti Maunu erityissuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / AMIS - Arjen ammattilaiset/ 9.5. MITEN TUTKIA JUOMISEN LUOKKAEROJA? Antti Maunu erityissuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / AMIS - Arjen ammattilaiset/ 9.5.2012 ESITYS Kolme tapaa tutkia juomisen luokkaeroja --taustaoletukset ja

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015 Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa Toukokuu 2015 Mikä on Pakka toimintamalli? Pakka on paikallista yhteisöön vaikuttamista alkoholi- ja päihdehaittojen vähentämiseksi Toimintamallin

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja SYNTYMÄPÄIVÄTAIVAS (aapinen s. 114 125): JAKSOARVIOINTI, opettajan ohjeet Jaksoarvioinnin kolme ensimmäistä tehtävää ovat sanelutehtäviä ja ne tehdään

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Matkailun ongelmakohdat

Matkailun ongelmakohdat KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Matkailun ongelmakohdat Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 24.3.2017 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja 1 of 6 19.7.2011 8:46 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1257 Alkoholikysely 2002 FSD1280 Humalakokemukset 2002 FSD1281 Alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Ravintolassa. vai kadulla? vastuullista anniskelua

Ravintolassa. vai kadulla? vastuullista anniskelua Ravintolassa vai kadulla? vastuullista anniskelua Miten alkoholipolitiikka on muuttanut suomalaisten alkoholinkäyttöä? Alkoholin saatavuutta ja matkustajatuontia on vapautettu, ravintola-anniskelua tiukennettu.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 380 09.11.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy 1068/61/616/2011 STLTK 380 Botnia Scan Oy on pyytänyt sosiaali- ja ter veysalan lupa- ja valvontavirastolta

Lisätiedot

KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI. Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari

KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI. Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari Mitä kulttuuriset muutokset ovat? Arkielämä reagoi hallintoon ja päinvastoin, ja hallinnon muodit ja mallit ovat osa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA ALKOHOLI POLITIIKKA 235 EERO TUOMINEN KETTIL BRUUN VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA RUOTSISSA I Kulutustilastoia Lokakuun 1. päivä '1966 oli keskivahvan oluen (mellanöl) yksivuotispäivä Ruotsissa. Vuosi on siis

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS. Antti Maunu

OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS. Antti Maunu OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS Antti Maunu Antti Maunu Helsingin yliopisto, sosiologia VTM 2002, väitöskirja yökerhoista nuorten kaupunkilaisaikuisten sosiaalisena areenana suuren muuton

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat Hallitus 25 25.02.2016 Hallitus 64 30.03.2016 Hallitus 73 26.04.2016 Hallitus 89 12.05.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat 61/31.312/2016 Hallitus

Lisätiedot