22 Kokemuksia työssäoppimisesta. 26 Silja-Liisa Niinikosken vastuullinen työ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "22 Kokemuksia työssäoppimisesta. 26 Silja-Liisa Niinikosken vastuullinen työ"

Transkriptio

1

2 Sisältö 12 / Jonna Suhonen sai kiitostakin työssäoppimisjaksolla. 40 Pelkoa ei saa vältellä. 62 Jaana Tikka elvytti tanssiharrastuksensa. 46 Superilaisten taitajien suolaiset ja makeat jouluherkut! 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Työura-asiaa työmarkkinapäivillä 7 Kuka jakaa lääkkeet? 8 Kysely laitoshoidosta 9 Johtaminen haasteen edessä 10 Joulukuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: nalle 14 Osastosihteeri Ritva Juhalan päivä 19 Hoivapalvelut puntarissa 20 Kustaankartanon ruokahuolto hoitajille 2 super Kokemuksia työssäoppimisesta 26 Silja-Liisa Niinikosken vastuullinen työ 28 Työhyvinvointi lisää tulosta 29 Tuottavuus kannustimena 31 SuPer-ilta Järvenpäässä 33 Kolme kysymystä 35 Luontaistuotteet, osa Muotkat Muoniosta 38 Nuorten sivu 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Sosiaalinen tilanne ahdistaa 43 Palasia sieltä täältä 46 Superilaisten jouluherkut 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen 61 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 62 Tanssi antaa elämyksiä 66 Jäsenrekisteri tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Oulusta 39 On ikävää, että raha pyörittää terveydenhoitoa.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 57. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Suvi Harlin, Päivi Hujakka, Liisa Uusiniitty, Tiina Örn kannen kuva Maija Alaperen kuvasi Marjo Koivumäki ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Palvelut, raha, tuki ja apu Ei oikeastaan ole mikään yllätys, että THL:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen neljä vuotta kestäneessä tutkimuksessa yksityinen palveluasuminen on havaittu kunnallista kalliimmaksi. Myös Valvira päätyi omassa tutkimuksessaan äskettäin samaan tulokseen. Kun kunnat kilpailuttavat yksityisiä vanhuspalveluita, tärkeä valintakriteeri on henkilöstön riittävä määrä. Samaan aikaan kuntien omat palvelut kärsivät riittämättömien resurssien aiheuttamista paineista. Siellä hoitajia on tarpeeseen nähden liian vähän, henkilöstö kuormittuu ja hoidon laatu kärsii. Tästä huolimatta kuntien työntekijät ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisempiä työnsä hallintaan kuin yksityisten hoivantuottajien palveluksessa olevat. Yksityiselläkään puolella työntekijät eivät voi huonosti, mutta johtaminen ja tiimityö eivät yllä kuntapuolta paremmalle tasolle. Myöskään yleiset mielikuvat yksityisen palveluasumisen tehokkuudesta eivät tutkimuksen mukaan vastaa ennakko-odotuksia. SuPerin ja Sitran järjestämässä terveydenhuollon johtamista käsitelleessä seminaarissa Helsingin kaupungin kotihoidon johtaja Anna-Liisa Lyytinen totesi laitoshoivan vähentämisen myötä palasista koostuvan hoivan koordinoinnin vaikeutuvan entisestään. Palasia ovat palvelut, raha, tuki ja apu. Tukien avulla vanhukset voivat hankkia tarvitsemiaan palveluja ja omaiset tehdä hoivatyötä. Mutta kuka hoivan tarvitsijoista hallitsee monipuolistuvat ja muuttuvat mallit? Omaisten osuus hoivan järjestämisessä kasvaa. Heidän vastuunsa on jo nyt lisääntynyt, kun on liikuttu julkishoivasta perhehoivan suuntaan, päinvastoin kuin muissa Pohjoismaissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole käyty yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten enenevästi omaisille ohjautuvat tehtävät ja vastuut vaikuttavat esimerkiksi työssäkäyvien keski-ikäisten työpanokseen ja omaan jaksamiseen. Niin hoito kuin hoiva ovat kiivaassa murroksessa. Koskettava ja täysin kohtuuttomalta tuntuva esimerkki siitä, miten yhteiskunta päättää yksilöiden elämästä heidän puolestaan, löytyy pakinoitsijamme Siskon eli Urpu Silvennoisen pakinasta sivulta 67. Tämän vuoden viimeisen Su- Per-lehden mukana tulee tuttuun tapaan liiton taskukalenteri kaikille jäsenille. Lehden sisällöstä löytyy niin vakavaa ammatillista asiaa kuin iloista joulumieltä nostattavia herkkureseptejä. Juuri tänään, kun eteläisessä Suomessa lunta tupruttaa kirjaimellisesti taivaan täydeltä, on helppo uskoa sen valkean, oikean joulun lähestyvän. Toivotan kaikille superilaisille levollista jouluaikaa ja hyvää alkavaa vuotta super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Joulukuu Joulukuun SuPer-lehden mukana postitetaan SuPerin jäsenkalenteri Itsenäisyyspäivä Kuntasektorin työaikakurssi, Helsinki, Aktiivi-Instituutin koulutusta Ihmisoikeuksien päivä Luottamusmiesten jatkokurssit, Helsinki, Aktiivi-Instituutin koulutusta SuPer toivottaa kaikille jäsenilleen rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2011! SuPerRaksa-pikkujoulut Tornion ja Kemin vuotiaille jäsenille Talvipäivänseisaus Jouluaatto Viattomien lasten päivä Tammikuu Tipaton tammikuu, Tänä vuonna lahjoitamme joulukortteihin varatut rahat Suomen Punaisen Ristin Hyväpäivä-keräykseen. Keräyksen tuotot käytetään Punaisen Ristin terveyspisteisiin ja ystävätoimintaan. Tuella voidaan perustaa uusia terveyspisteitä, hankkia toiminnassa oleviin pisteisiin uusia välineitä sekä perustaa uusia ystävätoiminnan ryhmiä ja kouluttaa vapaaehtoisia ystäviä Loppiainen Lääkäripäivät, Helsingin Messukeskus, Suomen Lääkäriliitto Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Matka messut, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Oulu, SuPer Toimiston ja kassan aukioloajat SuPerin toimisto on suljettu 6.12., sekä 6.1. Arkipäivisin edunvalvontayksikkö, (09) , jäsenyksikkö, (09) , ja kehittämisyksikkö, (09) , päivystävät kello Työttömyyskassa on suljettu 6.12., , ja 6.1. Kassa palvelee normaalisti Kansallinen lähihoitajapäivä Educa 2011, opetusalan koulutustapahtuma, Helsingin Messukeskus, OAJ Nyt on aika: i n g r a m onnitella uusia lähihoitajia. suositella SuPerin jäsenyyttä valmistuville lähihoitajille ja osallistua jäsenhankintakampanjaan. valmistuvien vaihtaa opiskelijajäsenyys varsinaiseksi jäsenyydeksi ja varmistaa näin lähihoitajan ammattimerkin saaminen. tarkastaa palovaroittimet. tarkistaa omista jäsentiedoista, että s-posti ja puhelinnumerot ovat oikein. ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville Tampereelle ilmoittautua koulutusmatkalle Cambridgeen tutustua SuPerin koulutustarjontaan liiton nettisivuilla. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Työ tekijäänsä palkitsee Suuryritysten ja yhtiöiden johtoa yritetään sitouttaa työhönsä maksamalla entistä suurempia palkkioita. Kuinka hyvä sitouttaja raha on ihmiselle, jonka palkka on muutenkin yli kymmenkertainen keskipalkkaan nähden? Saako se hakeutumaan tehtävään ja pysymään siinä vai tähyääkö ihminen jo seuraavaa, parempipalkkaista ja -palkkioista tehtävää? Suomen kilpailukykyä työmarkkinoilla arvioidaan muun muassa elinolojen sekä lasten koulutusmahdollisuuksien, verkostojen ja vertaistuen suhteen ja arvostaapa moni puhdasta luontoa ja rauhallista elämänmenoa. Näitä asioita pohditaan, kun harkitaan muuttoa Suomeen ulkomailta. Palkka on toki paletissa yksi merkittävä tekijä. Eläkeyhtiöiden johtoon riittää osaajia maan rajojen sisäpuoleltakin. Eläkejohtajista Varman Matti Vuorian palkka ja palkkiot olivat viime vuonna euroa, Ilmarisen Harri Sailaksen euroa, Eläke-Fennian Lasse Heiniön euroa ja Veritaksen Jan-Erik Stenmanin euroa. Väitetään, ettei eläkeyhtiöiden johtajilla ole motivaatiota tehdä työtä, vaikka palkat ovat tätä luokkaa. Tuloerot kasvavat Suomessa voimakkaasti, ilmiö on maailmanlaajuinen. Sitä ei kuitenkaan ole pakko hyväksyä ja kohautella olkapäitä. Maailmaa voi ja pitää muuttaa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on sektori, jossa haasteita riittää eikä periksi voi antaa. Jos luovuttaisiin taistelusta laadukkaan hoidon puolesta, liian moni kärsisi, kaikkein eniten ne kansalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta pitää puoliaan. Tarvitaanko hoitoalalla työhön si- touttamista? Palkoissa on vielä parannettavaa, henkilöstömitoitukset eivät ole kohdallaan ja osaamisen käyttämisen mahdollisuudet monella työpaikalla alkutekijöissään. Johtamiselle on runsaasti haasteita. Työntekijät ja ammattiliitot ovat tuoneet useaan otteeseen esiin tekijöitä, joilla hoitohenkilökuntaa saataisiin houkuteltua alalle ja pysymään siellä. Tutkimusten mukaan hoitoalallaan ollaan kuitenkin erittäin sitoutuneita, työ palkitsee tekijäänsä. Huolimatta korkeasta sitoutumisasteesta, hoitoalalla kamppaillaan jaksamisen kanssa. Jospa päättäjät ottaisivat tosissaan hoitoalan kriisin ja alkaisivat toteuttaa keinoja, joilla hoitajat jaksavat työssään. Ei ole kysymys vain sitouttamisesta vaan tänä päivänä palvelujen turvaamisesta ja jopa potilasturvallisuudesta. Siihen tarvitaan rahaa, valitettavasti. Kysymys on kuitenkin siitä mihin yhteiskunnan varoja halutaan käyttää. On kysymys arvovalinnoista. Rahaa löytyy tärkeisiin kohteisiin. Pian toteutuva hoiva-avustajakoulutus ei ole vastaus hoitoalan kriisiin. Työttömyystilastoja halutaan saada kuntoon ja luodaan ammattiryhmä, jonka palkka tulee olemaan riittämätön. Ihmiset pakotetaan tekemään kahta työtä. Työpaikoilla uusi ammattiryhmä asettaa johtamiselle entistä enemmän haasteita. Löytyykö meiltä riittävässä määrin hyvää johtamista, jotta uudet hoiva-avustajat löytävät oman paikkansa työpaikoilla ja ettei heillä korvata koulutettuja hoitajia? Hakeutuuko hoitoalalle jatkossakin ihmisiä, jotka kokevat ihmisten hoitamisen omaksi alakseen? Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen haaste. On yhteinen haaste, kuinka saamme ikääntymisen tuntumaan mahdollisuudelta, uudelta vaiheelta elämässä ja ikääntyneiden auttamisen arvokkaalta myös päättäjien päätöksissä. Kuinka saamme päättäjät sitoutumaan yhteisen haasteen ratkaisemiseksi yhtä vahvasti kuin kentällä toimivat hoitajat jo nyt ovat sitoutuneet? Hyvää ja rauhallista joulua.. Löytyykö meiltä riittävässä määrin hyvää johtamista, jotta uudet hoiva-avustajat löytävät oman paikkansa työpaikoilla ja ettei heillä korvata koulutettuja hoitajia? super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Työurien pidentämistä suunniteltava vastuullisesti teksti ja kuva sonja kähkönen Työurien pidentäminen, työhyvinvointi ja palkkakehitys puhuttivat yleisöä SuPerin työmarkkinapäivillä Helsingissä marraskuuta. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan 330 superilaista luottamusmiestä. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki avasi työmarkkinapäivien ohjelman tuomalla esiin vanhustenhuollon haasteet: kuntatalouden tila kiristyy, ikäihmisiä on yhä enemmän ja maan väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Työssä käyvien pitää siis elättää yhä suurempaa työvoiman ulkopuolella olevaa joukkoa. Se pakottaa miettimään palvelurakenteisiin uusia toimintatapoja. Vanhustenhuollossa haasteena on myös laitospaikkojen vähentäminen kestävästi ja yhä useamman vanhuksen hoitaminen kotona. Jos miehitystä ei samalla nosteta, on tilanne vaikea hoitajille, jotka ovat tottuneet ajatukseen, että työ tehdään hyvin ja sille pitää olla riittävästi aikaa. Palomäen mukaan työurien pidentämisessä on käytettävä kaikki jo olemassa olevat keinot. Lisäksi on varmistettava, että työntekijät jaksavat työssään nykyiseen eläkeikään asti. Todellisia työuria saadaan pidennettyä merkittävästi kehittämällä työaikoja ja työolosuhteita sekä turvaamalla riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa. Myös osaaikatyön hyödyntäminen entistä tehokkaammin lisäisi työhyvinvointia ja pidentäisi siten työuria. Palomäki totesi, että työurien pidentämisessä on kiinnitettävä huomiota työhyvinvoinnin parantamiseen. Jos työntekijät eivät jaksa työssään, ei eläkeiän nostaminen pidennä työuria. Lisäksi työurien pidentämisessä on keskityttävä enemmän työntekijöiden motivaation ja jaksamisen tukemiseen, kuin Edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila- Vaarnon mukaan noin neljännes kunnista on käyttänyt syyskuussa jaetun tuloksellisuuserän hankkeisiin, joiden kirjo on suuri. jaksamista ylläpitävien etuuksien leikkaamiseen. Työpaikoille tulisi luoda kulttuuri, jossa myös vanhempien työntekijöiden osaamista arvostetaan. Uuden, haastavan työuran luominen on oltava mahdollista myös viisikymmentä vuotta täyttäneille. On muistettava, että työnantajalla on suuri vastuu siitä, millaisia todellisia mahdollisuuksia pidemmille työurille annetaan. Tuloksellisuuserästä työhyvinvointiin SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno puhui työmarkkinapäivillä kuntasektorin neuvottelutilanteesta ja muista ajankohtaisista asioista, joista etenkin syyskuussa jaettu tuloksellisuuserä herätti keskustelua. SuPerin tekemän, suuntaa antavan kyselyn mukaan tuloksellisuuserä on pääsääntöisesti jaettu yleiskorotuksina. Kyselyn mukaan toiseksi yleisin tuloksellisuuserän kohde olivat kehittämishankkeet, joiden pitikin olla yksi keskeinen osa tuloksellisuuserän jakoperustetta. Muita tuloksellisuuserän kohteita olivat esimerkiksi henkilökohtaiset lisät ja palkkojen harmonisointi. Työmarkkinapäivillä mukana olleet luottamusmiehet vahvistivat näkemystä siitä, että tuloksellisuuserän kohteet ovat olleet vaihtelevia. Esiin tuotiin myös se, että kaikkialla jako ei ole ollut täysin oikeudenmukaista. Yksityissektorin neuvottelutilanteesta ja luottamusmiesjärjestelmän toimivuudesta kertoi SuPerin yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens. Yksityissektorin haasteena esiin nousi erityisesti luottamusmiesten vähäinen määrä, mikä osaltaan hankaloittaa paikallisen tason edunvalvontaa. SuPerin työmarkkinapäivien kantava teema oli työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Erityisasiantuntija Tarja Hakola Työterveyslaitokselta kertoi terveistä työajoista ja edunvalvontayksikön johtaja Markku Salomaa STTK:sta puhui työurien pidentämisestä. Kuntien eläkevakuutuksen kouluttaja Päivi Lillebegin aiheena olivat eläkkeet ja työssä jatkamisen vaihtoehdot, kun työkyky heikkenee. Työmarkkinapäivien ohjelman päätti näyttelijä Tom Pöysti huumorisävytteisellä esityksellään aiheesta mieli vikana vai voimavarana.. työmarkkinapäivien aiheista lisää sivuilla super

7 Lääkehoitolupa hukkapaperia? teksti marjo sajantola Pitkäaikaissairaalana toimineesta Suursuon sairaalasta tuli osa Helsingin kaupunginsairaalan kuntoutuksen tulosyksikköä vuoden 2010 alusta. Lähi- ja perushoitajien määrä henkilöstössä tulee vähenemään, sillä tavoitteena on sairaanhoitajavoittoinen henkilöstörakenne. Vaikka vakituisella henkilöstöllä on irtisanomissuoja, ja lähi- ja perushoitajille on työpaikkoja kaupungin eri yksiköissä, muutos aiheuttaa epätietoisuutta. Organisaatiomuutoksessa otettiin käyttöön akuuttisairaalan lääkehoitosuunnitelma. Suursuon sairaalan työnjako-ohjeissa sanotaan yksiselitteisesti, että sairaanhoitaja jakaa lääkkeet pöydille ennen ruokailua. Jos sairaanhoitajaa ei ole, tehtävä delegoidaan vakinaiselle perushoitajalle. Lääkehoidon supistaminen lähi- ja perushoitajien tehtävistä aiheuttaa superilaisille mielipahan lisäksi käytännön ongelmia työnteossa. Pitkäaikaissairaalan aikana lääkehoitoluvan antamin valtuuksin tehtäviään tehneet lähi- ja perushoitajat kokevat nyt, että työnantaja ei arvosta heidän osaamistaan. Aikaisemmin he saivat itse tarkistaa potilaan tiedoista, mitä lääkkeitä tämä tarvitsee. Hankaluuksia työnteossa syntyy esimerkiksi silloin, kun osastolla ei ole sairaanhoitajaa. Tällöin tarvittavat lääkkeet on kysyttävä toisen osaston sairaanhoitajalta. Luottamusmies Eila Keskinen päivitti itsekin pari vuotta sitten lääkehoitolupansa, joka nyt mahdollisti potilaan hoitamisen myös lihakseen pistettävillä PKV- ja huumelääkeinjektioilla. Pitkäaikaissairaalan aikana monet lähija perushoitajat hankkivat lääkehoitopassin tai täydensivät muuten opintojaan ja antoivat näytöt. Ihmettelen, miten kaupungilla on varaa haaskata tällainen osaaminen, Keskinen toteaa. Ohjeista tinkimättä Ylihoitaja Saija-Riitta Eskola-Manneri sanoo, että sairaalassa noudatetaan valtakunnallista lääkehoito-opasta ja sen mukaan laadittua akuuttisairaalan lääkehoitosuunnitelmaa. Hän toteaa, että pitkäaikaissairaalan toiminnan aikana oli myös erilainen lupakäytäntö, joka salli joillekin perushoitajista esimerkiksi huumelääkkeiden annostelun. Aiemmin sairaanhoitajista oli pula, mutta se on Eskola- Mannerin mukaan nyt helpottunut. Joissakin tilanteissa sairaanhoitaja saattaa joutua delegoimaan perushoitajalle valmiiksi jakamansa lääkkeen viemisen potilaalle. Jokaisella lähija perushoitajalla on myös mahdollisuus päivittää insuliinin ja hepariinin pistolupansa. Henkilöstörakennetta pyritään muuttamaan pehmein keinoin pitemmän ajan kuluessa. Muutos on valtava, mutta se on edessä. Tällä hetkellä jokaista hoitajaa todella tarvitaan ja arvostetaan. Muutoksesta on puhuttu paljon. Ongelmia on voinut tulla myös siinä, miten asioita on tuotu osastotasolla esille, Eskola-Manneri sanoo. Laadusta huolehdittava Pääluottamusmies Silja Paavola tietää myös tilanteen taustat. Hän näkee, että koska Suursuo siirtyi Laakson kuntoutuksen tulosyksikön alaiseksi, työkäytännöt kopioitiin sieltä. Hän kertoo, että työnantajan edustajien mukaan Laakson sairaalan henkilöstössä on ollut lääkehoidon antamiseen riittävästi sairaanhoitajia, eikä lähi- ja perushoitajien osaamista ole käytetty. Perus- ja lähihoitajien tehtävien rajaamisesta käydyissä neuvotteluissa olen saanut monta kertaa kuulla, että työnantajalla on oikeus määrätä tehtävistä ja että he toimivat vain sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan. Yksittäisessä sairaalassa kuitenkin ylilääkäri ja ylihoitaja päättävät siitä, millainen on sairaalan käytäntö, Paavola toteaa. Paavola muistuttaa, että lääkkeiden jaon delegoinnissa on huolehdittava myös vastuukysymyksistä. Lisäksi lääkehoidon vaikutusten seuraaminen on olennainen osa myös lähi- ja perushoitajien työtä, joten työnantajan on tarjottava täydennyskoulutusta osaamisen ylläpitämiseksi. Paavola on myös huolissaan superilaisten tehtävänkuvien supistumisesta, koska se heijastuu myös työnvaativuuden arviointiin ja siten suoraan palkkakehitykseen.. i n g r a m super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Jäsenten mielipiteitä kartoitetaan kyselyllä SuPer selvittää laitoshoidon vähentämisen vaikutuksia teksti ja kuva jukka järvelä SuPer selvittää kyselyllään, miten meneillään oleva laitoshoidon paikkojen vähentäminen ja kotihoidon palvelujen kasvattaminen vaikuttavat hoitotyöhön ja vanhusten asemaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan nopealla aikataululla. Laitoshoitoa vähennetään, ja tavoitteena on lisätä kotiin annettavia palveluja sekä asumispalveluja. Valtakunnallisen ikäihmisten laatusuosituksen mukaan tavoitteena on vuoteen 2012 mennessä, että 92 prosenttia vanhuksista asuu kotona itsenäisesti tai kattavien sosiaali- sekä terveyspalvelujen turvin ja vain kolme prosenttia yli 75-vuotiaista olisi hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa vuodeosastoilla. Tiedotusvälineissä on käyty vilkasta keskustelua laitoshoidon osittaisen purkamisen aiheuttamista ongelmista. Selvitys valmis loppuvuodesta Lähihoitaja Anne Autio mittaamassa asiakkaaltaan sydänfilmiä Helsingin kotihoidossa viime kesänä. Etenkin kotona hoidettavien vanhusten määrä on tänä vuonna lisääntynyt Helsingissä, mutta heitä hoitavien määrä on silti pysynyt ennallaan. SuPer haluaa nyt kuulla jäsenistönsä ääntä muutoksen keskeltä tekemällä asiasta selvityksen. Liitto haluaa vaikuttaa hoitajien työhyvinvointiin ja vanhusten saamaan hoitoon niin, että elämä jatkossakin olisi inhimillistä ja laadukasta niin työntekijänä kuin hoidettavana. Toistaiseksi SuPerin selvitykseen on kerätty jo noin tuhat vastausta. Lopulliset tulokset valmistuvat pian, selvitys valmistuu vielä ennen vuodenvaihdetta. Jotkut hoitajien kommentit kotihoitopainotteiseen hoitoon siirtymisestä ovat olleet järkyttävääkin luettavaa: Yhä huonompikuntoisia hoidetaan kotona. Samoin sairaaloista kotiutetaan puolikuntoisena. Palvelutaloihin ei pääse. Iltavuoron jälkeen ja vapaa-ajalla on seurattu, näkyykö kylillä asiakkaitamme eksyneen oloisena. Joskus olemme vieneet muistamattomia omalla vapaa-ajallamme koteihinsa tai olemme käyneet iltavuoron jälkeen ajelemassa ja tarkistamassa ovatko valot sammuneet, yksi selvityksen kyselyyn vastanneista hoitajista kertoo tilanteesta. Ehdit vielä kommentoida Selvityksen kotihoito-osuudesta vastaava SuPerin suunnittelija Sari Erkkilä kertoo karun totuuden: vaikka kotihoidon asiakasmäärät ovat lisääntyneet, hoitajien määrä on pysynyt käytännössä samana. Syynä on kuntien varattomuus: uusien hoitajien palkkaukseen ei ole rahaa. Myös laitospuolen hoitajien mielipiteitä kartoittava suunnittelija Soili Nevala pohtii, onko avopalveluihin ja hoiva-asumiseen siirtymiseen todellisia resursseja. Vanhustenhoidon laitoksissa työskentelevät voivat yhä lähettää Nevalalle tietoja, miltä kotihoitopainotteisemmaksi siirtyvä hoito näyttää heidän silmin: 8 super

9 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen haasteiden edessä teksti leena lindroos Johtaminen nousee esille yhtenä keskeisimmistä asioista, kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään. Johtajiin ja esimiehiin kohdistuu monenlaisia odotuksia ja heiltä edellytetään näkemystä siitä, mihin pyritään ja mitä tavoitellaan. Näin totesi puheenjohtaja Juhani Palomäki SuPerin ja Sitran yhdessä järjestämässä terveydenhuollon johtamista käsitelleessä seminaarissa marraskuussa Helsingissä. Henkilökunta odottaa, että se pääsee vaikuttamaan tavoitteisiin ja ennen kaikkea siihen, millä keinoin tavoitteisiin päästään. Henkilökunnalle on siis luotava mahdollisuudet osallistua, Palomäki korosti. Johtamisessa oikeudenmukaisuus ja reiluus nousevat vahvasti esille. Henkilöstöä on kohdeltava tasapuolisesti samanlaisissa tilanteissa. Tämä näkyy esimerkiksi työvuorojen ja lomien suunnittelussa ja erilaisten vapaiden järjestelyissä. Johtajien on pyydettävä palautetta omasta toiminnastaan ja uskallettava myöntää virheensä. Oikeudenmukainen ja reilu toimintatapa lisäävät luottamusta ja luovat osaltaan sosiaalista pääomaa. Palomäen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossakin henkilöstölle on annettava mahdollisuus käyttää koko osaamistaan mahdollisimman monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Myös henkilöstön jatkuva kehittäminen korostuu. Riittävän koulutetun hoitohenkilökunnan määrän turvaaminen on keskeisesti johtajien vastuulla. Valitettavan usein johto ei edes esitä henkilöstömäärän lisäyksiä. Kehittyvä johtajuus näkyy aikaisempaa tuloksellisempana toimintana ja henkilökunnan tyytyväisyytenä. Tarvitaan entistä enemmän ja sitoutuneempaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kehittyvä johtajuus näkyy aikaisempaa tuloksellisempana toimintana ja henkilökunnan tyytyväisyytenä. Samalla se luo myönteistä työnantajakuvaa, mikä helpottaa henkilökunnan saatavuutta. Kaikki ovat voittajia. Seminaarissa kuultiin Sitran johtaja Juha Kostiaisen selvitys julkishallinnon johtamisohjelmasta vuosille Sen tavoitteita ovat muun muassa kasvattaa hyvinvointia lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja valinnanvapautta, kehittää tuottavuutta lisääviä ja uutta liiketoimintaa synnyttäviä monituottajamalleja, vahvistaa julkishallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja päätöksentekoa sekä luoda ihmiskeskeisempää ja tehokkaampaa julkista hallintoa johtajuutta kehittämällä. Helsingin kaupungin kodinhoidon johtaja Anna- Liisa Lyytinen totesi, että Suomi on siirtymässä muista Pohjoismaista poiketen julkishoivasta perhehoivan suuntaan. Sen koordinointi on entistä vaikeampaa, sillä hoivan toteuttaminen pirstaloituu. Työn laadulle asetettavia haasteita ovat asiakkaiden kuuntelu, palautekanavat ja niin kysynnän, tarpeen kuin hoitoon pääsyn kriteerien kehittäminen. Myös henkilöstö tulee kohdentaa oikein ja asiakasprosesseja kehittää. Muina alustajina johtamisseminaarissa kuultiin johdon työnohjaaja Anne-Liisa Palmu-Jorosta ja valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Seija Petrowia.. Muista siirtyä SuPerin Facebook-ryhmästä fanisivulle! SuPerin Facebook-sivusto on vaihtumassa. Aiemman Facebook-ryhmän rinnalle on perustettu fanisivu, ja vanha ryhmä suljetaan, kunhan sen jäsenet ovat siirtyneet fanisivulle. Fanisivulle liittyminen edellyttää, että sinulla on Facebook-tili. Kun vierailet fanisivulla ensimmäistä kertaa, napsauta otsikon vieressä olevaa "Tykkää"-painiketta. Perhepäivähoitajat työaikalain piiriin ensi vuoden alussa Perhepäivähoitajien säännöllinen viikkotyöaika lyhentyy 40 tuntiin eli 7,5 prosentilla nykytilanteeseen verrattuna. Lasten päivähoitolaissa tarkoitetussa perhepäivähoidossa voidaan jatkossa käyttää myös jaksotyöaikaa. Perhepäivähoitajien työaikasuojelu on tähän saakka perustunut pelkästään työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiin. Niiden mukaan perhepäivähoitajien säännöllinen työaika on ollut 43 tuntia 15 minuuttia viikossa. Uudessa laissa työaikalain jaksotyöaikasäännöstä on muutettu siten, että myös lasten päivähoitolaissa tarkoitetussa perhepäivähoidossa voidaan käyttää jaksotyöaikaa. Muutos helpottaa joustavampien työaikajärjestelyjen käyttöä kunnissa. i n g r a m super

10 Joulukuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Rypsiöljylle kehuja Rypsiöljyn nauttiminen vähentää terveyttä rapauttavaa fibrinogeeniä elimistössä, osoittaa Helsingin ja Tampereen yliopistoissa tehty rasvahappotutkimus. Fibrinogeenin kohoaminen edistää verisuonitukosten syntyä ja ylläpitää tulehdustilaa elimistössä. Fibrinogeenin nousu on läheisessä yhteydessä myös muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin, diabetekseen, Alzheimerin tautiin ja dementiaan. helsingin yliopisto Transrasvat pois! Islanti seuraa Tanskan esimerkkiä ja tiukentaa toisena Pohjoismaana elintarvikkeiden transrasvoja koskevaa sääntelyä. Transrasvamääräysten tiukennuksia on ajettu pohjoismaisen yhteistyön voimin jo vuosia. Transrasva on kovetettua rasvaa, jolla on tutkimusten mukaan runsaasti epäsuotuisia terveysvaikutuksia. Ehkäisyä ei tunnetakaan Yli puolet naisista haluaisi saada lisää tietoa raskauden ehkäisystä, vaikka Suomi on ehkäisyn edelläkävijämaa ja tietoa on runsaasti saatavilla. Nuorilla naisilla tiedon tarve korostuu. Tietoa tarvitaan, koska sen perusteella on mahdollista tehdä yksilöllisiä ehkäisyvalintoja. Ehkäisymenetelmät, joista halutaan useimmiten lisätietoa, ovat ehkäisysauva, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari. cision Elintärkeä D-vitamiini Kuopiolaistutkimuksen mukaan D-vitamiinin puutos voi lisätä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tutkimus vahvistaa viime vuosina lisääntynyttä tietoa D-vitamiinin puutteen yhteydestä kroonisten sairauksien riskiin. Suomessa iho pystyy kesäkuukausina tuottamaan auringosta D-vitamiinia riittävästi, mutta muina aikoina tarve täytyy kattaa ravinnon tai lisäravinteiden sisältämällä D-vitamiinilla. itä-suomen yliopisto Antibiootit korvattava? Antibiootteja suositellaan yhä lasten välikorvatulehdusten hoitoon, vaikka tutkimusten mukaan niistä hyötyy vain osa. Heilläkin lääkitys lähinnä lyhentää oireita ja saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia. Suomalaissuosituksissa antibioottien teho välikorvatulehdukseen myönnetään vähäiseksi, mutta korvatulehdus kehotetaan silti hoidettavaksi pääsääntöisesti antibiootilla, jos äkillisen välikorvatulehduksen diagnoosi on riittävän varma. duodecim Pidä suoli kunnossa Terveellisten elintapojen noudattaminen vähentäisi huomattavasti paksusuolisyöpiä, tanskalaistutkimus osoittaa. Lähes neljännes paksusuolisyövistä jäisi kehittymättä, jos ihmiset liikkuisivat enemmän, söisivät terveellisesti, joisivat alkoholia kohtuullisesti, välttäisivät vyötärölihavuutta ja lopettaisivat tupakoinnin. duodecim Akneesta itsemurhaan Vakavaa aknea potevat yrittävät itsemurhaa todennäköisemmin kuin samanikäiset yleensä. Osin riski saattaa liittyä aknen hoidossa käytettävään isotretinoiini-lääkkeeseen, ruotsalaistutkimus vihjaa. Lääkettä on käytetty aknen hoitoon 1980-luvulta saakka. Itsemurhayritykset näyttivät yleistyvän jo ennen hoidon aloittamista. Tämä viittaa riskin liittyvän myös akneen ja sen aiheuttamiin psykologisiin vaikeuksiin. duodecim Tervettä ruokaa Välimeren alueen ruokavalion terveellisyys on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Tulosten yhteisanalyysin mukaan ruoka muun muassa ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, monia syöpiä, hermostoa rappeuttavia sairauksia ja niistä johtuvia kuolemia. Italialaistutkijoiden tekemä meta-analyysi perustuu yli 2,2 miljoonan ihmisen tietoihin 17 eri tutkimuksesta. duodecim Työ tappaa miljoonia Työtapaturmiin kuolee ympäri maailman vuosittain noin työntekijää eli yli 1000 työntekijää päivässä. Työhön liittyviin sairauksiin, kuten syöpiin ja sydänja verisuonisairauksiin, kuolee vuosittain noin kaksi miljoonaa työntekijää. Luvut käyvät ilmi Päivi Hämäläisen tuoreesta väitöskirjasta. 10 super i n g r a m

11 muut lehdet Siisteys ja aseptinen käyttäytyminen ovat kaiken a ja o, mutta välillä ne ovat aika pahasti hukassa. Vaikka olen ollut täällä kauan, vieläkin tulee asiaa ihmeteltyä. Lontoossa työskentelevä anestesiahoitaja Miia Mikkola sairaanhoitaja 11/2010 Mitä mieltä? Marraskuun kysymys oli: Kirjaudutko SuPerin jäsensivuille? Paha ja hyvä olo eivät tutkimusten mukaan ole toistensa vastakohtia. Pahan olon tunne voi kadota, mutta onnellisuus ei sanottavasti nouse. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen mielenterveys 5/2010 Virkakielen vaikeaselkoisuus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Pahimmillaan epäselvä virkakieli on uhka kansalaisten oikeusturvalle ja demokratialle. kielenhuollon tiedotuslehti kielikello 3/ % Kyllä 51 % En 30 vuotta sitten Suomen Apuhoitajaliitto jatkoi organisaationsa kehittämistä, kun liittovaltuusto hyväksyi ammattiosastojen rekisteröinnin. Jäsenmäärä kasvoi, joten liitto edellytti julkilausumassaan, että sen painoarvoa vahvistetaan TVK- ja TVK-V-järjestöissä. Liitto sanoi lausumassa tukevansa keskusjärjestöään ja korosti myös yhteistyötä, se ei halunnut eriytyä. Pääviesti oli kuitenkin jämäkkä: Apuhoitajaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena, että itsenäisiä liittoja pyritään liittämään muihin organisaatioihin oman keskusjärjestön sisällä tai että suunnitellaan uusia organisaatiomalleja keskusjärjestötasolla. apuhoitajalehti 12/1980 Kyllä, koska harjoittelin lääkelaskuja tenttiä varten. sivut ovat hyvät ja sieltä löytää paljon ajankohtaista, kiinnostavaa asiaa. siellä on helppo täyttää tarvittaessa myös päivärahahakemus. ilmoittauduin koulutukseen. Samalla selasin muutenkin läpi. voin kätevästi tarkastaa tietoni ja seurata päivärahani käsittelyä ja maksua. saan tietoni nopeasti päivitettyä, joten ne pysyvät ajan tasalla. katson, ovatko yrittäjäjäsenyyteni maksut ajan tasalla. haen tietoa ja katson, mitä SuPerilla on tarjolla. kävin lukemassa kannanottoja. olen yhdysjäsen ja haluan pysyä ajan tasalla liiton asioissa. se on nopeaa ja helppoa. En, koska tunnukset ovat hukassa, eikä ole tarvettakaan mennä sinne. luen lehden kannesta kanteen ja saan siten tietoa. kuulen asioista muilta työyhteisön superilaisilta. en omista tietokonetta, eikä näillä palkoilla ole edes varaa ostaa. olen yrittänyt huonolla menestyksellä. en omista tietokonetta ja töissä on muutakin tekemistä. teen tietokoneella vain välttämättömimmän. lehti on niin kattava. eläkeläisellä ei ole päivittäistä tarvetta. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 61. super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Nalle teksti ja kuvat sonja kähkönen Isokokoinen pehmonalle oli Ulla Mönkkösen ystävä, tuki ja turva, kun hän muutti parikymppisenä lapsuudenkodistaan Mikkelistä Helsingin vilinään. Kahdeksantoistavuotiaana Ulla Mönkkönen toivoi vanhemmiltaan joululahjaksi pehmonallea, mielellään isoa sellaista. Taisin ennakoida sitä, että olin muuttamassa pois kotoa. Ajattelin, että nalle voisi tuoda minulle turvaa siinä suuressa elämänmuutoksessa. Kun joulu tuli, tiesi Ulla heti paketin nähdessään, että hänen toiveensa oli huomioitu. Lahjapaperiin oli kääritty suuri, teddykarvainen nalle. Se ei ollut mikä tahansa kaupan hyllyltä hankittu lelu, vaan Ullan äidin tuttavan mittatilaustyönä tekemä. Mönkkönen asui kotonaan vuoteen 1982, jolloin hän valmistui apuhoitajaksi. Kun hän näki koulun seinällä lapun, jossa Koskelan sairaalaan haettiin työntekijöitä, päätti hän muutaman kurssikaverinsa kanssa lähteä Helsinkiin tietenkin nalle mukanaan. Uudella paikkakunnalla Ulla tunsi olonsa toisinaan yksinäiseksi, joten nalle toi lämpöä, muistoja lapsuuden kodista ja häivytti ikävää. Muutin aluksi Koskelan sairaalan asuntolaan. Muuttokuorma ei ollut häävi, sillä asuntolan huoneet olivat valmiiksi kalustettuja. Kännyköiden puuttuessa yhteydenpito kotiin oli hankalampaa kuin nykyään, joten nalle sai toimittaa halikaverin virkaa. Mönkkönen tunnustaa, että sairaalan asuntolassa pehmolelu sai silloin tällöin kuulla omistajansa ääneen laukomiaan ajatuksia. Ulla muisti kyllä kertoa nallelle, jos joku asia otti todella päähän tai oli aihetta iloita. Vielä tänä päivänä komennan nallea joskus siivoamaan, mutta ei se siitä tunnu innostuvan, hän nauraa. Nykyään nalle asuu hyllyllä Ullan teini-ikäisen tyttären huoneessa. Kellariin rakasta pehmolelua ei ole koskaan unohdettu, vaan sille on aina järjestetty aitiopaikka, josta seurata perhe-elämän arkea. Hoitoala tutuksi lapsena Hoitajan ammatti oli Ulla Mönkköselle luonnollinen valinta, sillä hän on pienestä pitäen asunut vanhainkoti- ja sairaalamiljöössä. Olin kolmevuotias kun muutimme Sulkavalla sijaitsevaan kunnalliskotiin. Äitini toimi sen johtajana ja isäni työskenteli mielisairaanhoitajana. Suurin kunnia Ulla Mönkkösen innostuksesta opiskella hoitajaksi kuulunee kunnalliskodilla työskennelleelle Hilkka-nimiselle apuhoitajalle. Hän oli pienen Ullan mielestä yksi mukavimmista ihmisistä maan päällä. Kutsuin Hilkkaa pikkutädiksi, koska hän oli niin pieni. Tykkäsin hänestä hirveästi ja päätin silloin, että minustakin tulee isona samanlainen hoitaja. Myöhemmin Ullan perhe muutti Moision sairaalan tuntumaan Mikkeliin. Siellä Mönkkönen teki sairaala-apulaisen töitä jo ennen opintojaan apuhoitajakoulussa. Olen monta kertaa miettinyt, että minulle se potilaiden keskellä pyöriminen oli todella luonnollista. Siihen tavallaan kasvoi. Opin samalla ymmärtämään erilaisuutta, sillä Moision psykiatrisen sairaalan ympäristössä näki kaikenlaista. En ihmettele maailmalla oikeastaan enää mitään, mitä vastaan tulee. Helsinkiin muutettuaan Ulla Mönkkönen työskenteli Koskelan sairaalassa puoli vuotta, jonka jälkeen hän sai paikan Käpylän kuntoutuskeskuksesta. Sillä tiellä olen edelleen, vaikka alussa tein keikkaa muuallakin. Yhden virkavapaavuoden työskentelin Kustaankartanossa, minkä lisäksi takana on yksi äitiysloma, kuntoutuskeskuksen selkäydinvammaosastolla työskentelevä Ulla kertoo. Monipuolisessa työssään hän on viihtynyt hyvin. Vaikeinta on ehkä työn organisointi. Silloin kun minulla on useampi oma kuntoutuja ja heidän omatoimisuutensa vaihtelee, on haastavaa järjestää tehtävät niin, että jokaiselle on aikaa riittävästi. Jos pikkulapsesta asti hoitoalaa seurannut Ulla saisi tuoda yhden asian menneisyydestä tähän päivään, hän toisi juuri sitä aikaa, jota potilaan kanssa voisi viettää. Tietynlainen läsnäolo on ajan myötä vähentynyt, ja työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän. Toki paljon hyvääkin on tapahtunut, esimerkiksi ergonomiassa on menty harppauksin eteenpäin.. 12 super

13 Perushoitaja Ulla Mönkkösen mielestä nallessa on parasta se, että se on lutunen, jollain tapaa viaton ja tuo mieleen muistoja. super

14 Työpaikan hyvä hengetär teksti liisa uusiniitty kuvat laura vesa Ritva Juhalaa nolottaa, kun työtoverit vieressä kehuvat ja kiittelevät. Honkajoen peruspalvelukeskuksessa pitkään työskennellyt osastosihteeri tuntee lähes jokaisen pienen kotikuntansa asukkaan ja osaa tarvittaessa opastaa työtovereitaan monissa käytännön asioissa. On tavanomainen loppusyksyn aamu, pimeä ja nuhjuinen. Honkajoen peruspalvelukeskuksen ovet on avattu kello 8. Ritva Juhala, 47, asettuu työpaikalleen ilmoittautumis- ja neuvontapisteen taakse, avaa tietokoneet ja puhelinkeskuksen. Työparina työskentelevä terveydenhoitaja Annakaisa Järvelä istuu vieressä neuvonnan puolella. Puhelimet alkavat heti piristä. Ihmiset varaavat aikoja lääkärille ja laboratorioon, hyväntuulinen Ritva selittää. Työhuoneiden ovet käyvät, kun työtoverit saapuvat työpaikalle. Noin 1900 asukkaan Honkajoki on kaksi vuotta kuulunut Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitos-kuntayhtymä POSA:an. Siinä ovat mukana Kankaanpään kaupunki sekä Siikaisten, Karvian ja Jämijärven kunnat. Palvelu kattaa noin ihmistä. Osa työntekijöistä työskentelee usean kunnan alueella. Isoista kuntaliitoksista valitetaan usein, mutta Ritva on tyytyväinen. Moni asia on selkiintynyt, myös oma työnkuvani. Minulle on järjestynyt enemmän aikaa saneluiden kirjoittamiseen. Ritvan työnkuva on niin monimuotoinen, että tehtävien luettelemisen sijasta on parasta seurata hänen kannoillaan ja katsoa mitä hän tekee. Seinäjoen sairaanhoitajakoulusta 1983 vastaanotto-osastonavustajaksi valmistuneella Ritva Juhalalla on sekä hoitotyöhön sekä toimistotehtäviin valmentava koulutus. Vastaavaa tutkintoa ei enää ole. Olin ensimmäiset vuodet Seinäjoen terveyskeskuksessa lääkärin vastaanottoavustajana ja keskussairaalan silmä- ja korvaosastoilla osastoavustajana. Tulin Honkajoelle 1986 ensiksi vanhainkotiin hoitoapulaiseksi. Vuoden päästä sain vakinaisen työpaikkani, Ritva kertoo. Käytävällä luulisi olevan kovakin säpinä, sillä on sekä laboratoriopäivä että lääkärin vastaanotto, mutta aamupäivä on ihmeen rauhallinen. Joitakin asiakkaita käy hakemassa Ritvalta diabeteksen hoitovälineitä, verensokeriliuskoja ja lansetteja. Aamun rauhallisuus johtuu siitä, että meillä kaikki toimii ajanvarauksella. Siksi täällä ei ole ruuhkiakaan, Ritva selittää. Puoli yhdeksän jälkeen asiakas tulee otattamaan sydänfilmin. Toimenpide valmisteluineen ja jälkien puhdistuksineen vie Ritvalta noin 15 minuuttia. Filmi menee suoraan tietokoneelle, josta se voidaan lukea. En ole perehtynyt siihen, mitä filmi kertoo, ellei se näytä aivan suoraa viivaa. Ja vaikka jotain tietäisin, en voi ruveta tulkitsemaan asiakkaalle, koska se ei kuulu työhöni. Pitää tuntea vastuunsa rajat, Ritva muistuttaa. 14 super

15 Puhelin on tietokoneen ohella osastosihteeri Ritva Juhalan tärkein työkalu. Koska kaikki käynnit hoidetaan ajanvarauksella, osastosihteeri huolehtii, että asiakkaalle löytyy sopiva aika lääkärin vastaanotolle tai laboratoriokokeisiin. super

16 Toimenpiteet kirjataan sekä potilaskansioon että tietokoneelle. Ritvalle lääketieteen sanasto on tuttua kouluajoilta. 2. Osastosihteeri voi ottaa tarvittaessa sydänfilmejä, sillä hänellä on myös hoitoalan koulutus. 3. Ritva tuo lääkäri Minna Mecklinille nipun uusittavia reseptejä ennen kuin potilaita aletaan ottaa vastaan. Lääkkeet saa samana päivänä Lääkäriä odotellaan puolelta päivin. Hän käy Honkajoen peruspalvelukeskuksessa neljästi viikossa. Meillä käy useita eri lääkäreitä, koska he työskentelevät ostopalveluperiaatteella. Lääkärien jatkuva vaihtuminen tietysti kuormittaa, mutta he ovat reippaita nuoria miehiä ja naisia, Ritva kiittelee. Asiakas ojentaa uusittavan reseptin. Ritva merkitsee päivämäärän tietokoneelle. Jos reseptit on tuotu maanantaista torstaihin kello 12 mennessä, apteekista tullaan hakemaan ne sen jälkeen, kun lääkäri on ne allekirjoittanut. Asiakas saa hakea lääkkeensä suoraan apteekista samana päivänä kello 15 jälkeen. Minusta se on hyvää palvelua, Ritva huomauttaa. Kello on 9 ja Ritva pistäytyy tarkistamassa toimenpidehuoneen jääkaapin lämpötilan sekä maksimi- ja minimilämpötilat. Lopuksi hän kuittaa allekirjoituksellaan kaapin tarkistetuksi. Tämä on joka-aamuinen pieni, mutta tärkeä toimenpide. Kaapissa säilytetään muun muassa rokotteita, joiden on oltava tietyssä lämpötilassa, Ritva selittää. Meillä on jo useita vuosia ollut sellainen käytäntö, että asiakkaita palvellaan mahdollisimman hyvin. Vastaanottoaulassa odottaa kaksi asiakasta. Ritva kutsuu vanhempaa rouvaa etunimeltä ja juttelee tämän kanssa ääntä madaltaen. Joskus mietin, pitäisikö vanhempia ihmisiä teititellä, mutta samat ihmiset saattavat kauppareissuilla huikata, mitä kissoilleni kuuluu. Ihmiset tietävät jo, että kodittomat kulkukissat ovat erityisen lähellä sydäntäni, Ritva nauraa. Pieni talo joustaa Nuori mies haluaa laboratoriokokeisiin. Hänen olisi pitänyt käydä jo aikaisemmin, ja määräaika on menossa umpeen. Ritva järjestelee hänelle mutisematta aikaa. Meillä on jo useita vuosia ollut sellainen käytäntö, että asiakkaita palvellaan mahdollisimman hyvin. Itsellekin on mukava tehdä työtä tyytyväisten ihmisten kanssa. Ritva Juhala on tuntenut monet asiakkaansa koululaisista alkaen. Seinän takana toimivalla neuvolalla on oma järjestelmänsä, mutta joskus äidit tulevat sairastuneen lapsensa kanssa terveyskeskuksen puolelta hakemaan sairauslomaa. Etkö tunne asiakkaasi liiankin hyvin? Kai mielesi tekee joskus sanoa, että mene nyt vain kotiin, kyllä sinä sielläkin paranet? Sellaista en voi sanoa. Minulla on aina työparina terveydenhoitaja, joka arvioi, minne asiakas ohjataan. Minun täytyy sitä paitsi kirjata asiakaspuheluni tietokoneelle ja tilastoida ne. Puhelin soi: Ai että tänään pitäisi ottaa verikoe? Kauanko teiltä menisi, kun olette täällä. Odottakaa hetki, tarkistan laboratoriosta onnistuuko se tänään. Kyllä se onnistuu, jos heti lähdette. Kiitos, hei. Ritva sulkee puhelimen ja ottaa asiakkaalta vastaan tämän palauttaman polvituen. Hän paketoi sen, ja tuki kulkeutuu lähetin mukana fysioterapiaan Kankaanpäähän. 16 super

17 Puolen tunnin ruokatunti kuluu omia eväitä syödessä. Työkavereiden kanssa ehtii vaihtaa tärkeimmät työasiat ja paikkakunnan kuulumiset. 5. Ritva tarkistaa jääkaapin lämpötilan. Joka-aamuinen toimenpide on pieni mutta tärkeä. Sillä varmistetaan, että lääkkeet ja rokotteet säilyvät käyttökelpoisina. Kokenut työtoveri kullan arvoinen Terveydenhoitaja Annakaisa Järvelä kiittelee työtoverinsa monipuolista osaamista. Ritva on ollut 23 vuotta asiakaspalvelussa, ja työn ohessa hän on oppinut hallitsemaan monia terveysaseman tehtäviä. Uuden työntekijän on hyvä päästä pitkään alalla työskennelleen työpariksi. Kysyn Ritvalta muun muassa Kelaan tai muihin lausuntotodistuksiin liittyviä paperiasioita. Ne eivät ole kuuluneet omaan koulutukseeni. Ritva käy viemässä välinehuoltoon Kankaanpään keskusvarastolta tilaamansa nipun toimenpidesaksia. Osa on suoria, osa hiukan kaartuvia. Tilaajan pitää olla tarkkana, mitä tilaa, ja varsinkin, että tilaa kaiken tarvittavan hyvissä ajoin. Sen takia välineitä on tarkkailtava. Jos laitoshuoltaja sairastuu, välinehuolto kuuluu minulle, hän selittää. Välinehuolto on yhteinen hammashoitolan kanssa ja siellä steriloidaan kaikki terveysaseman hoitotyössä käytettävät esineet. Entä jos itse sairastut? En ole ollut sairauslomalla kymmeneen vuoteen No, kyllä varmaan joku tekisi työni, kirjoittaisi sanelut tai sitten ne odottaisivat, kun palaan töihin. Ja siksi ettei sairastuisikaan, Ritva hoitaa kuntoaan lenkkeilemällä ja jumppaamalla kotona. Alkoholia ja tupakkaa hän ei käytä lainkaan. Minulla on sydänvika, jota hoidan lääkityksellä. Oma sairaus kannustaa pitämään terveydestä huolta. Kello on vähän yli kymmenen, ja Ritva pistäytyy tarkistamassa laboratorion jääkaapin lämpötilan. Puhelin soi ja hän kiirehtii vastaamaan. Soittaja kysyy omaisensa koetuloksista. Ritva avaa asiakkaan kohdan tietokoneestaan ja ilmoittaa soittajalle antavansa näytteen tulokset lääkärille. Hän kehottaa soittamaan kello 14 jälkeen. Puhelun päätyttyä hän piipahtaa viemään lääkärin vastaanotolle tulevien potilaiden kansiot valmiiksi vastaanottohuoneen pöydälle. Vaikka lääkäri näkee potilasta koskevat tiedot koneeltaan, myös kansiot tarkistetaan. Asiakkaalle tehdään kansio, jos hänestä tulee arkistoitavaa. Esimerkiksi kuntoutusselosteet laitetaan kansioihin, Ritva selittää. Matalaa hierarkiaa Kello on puoli yksitoista ja Ritva lähtee ruokatauolle Annakaisan jäädessä neuvontaan. Sosiaalihoitaja Leena Huhtala tulee käytävällä vastaan ja kysyy asiakkaan reseptilääkkeistä. Tässä talossa ei voida puhua byrokratiasta, kun sosiaalitoimisto ja terveyskeskus ovat samassa käytävässä. Ritva on meidän pelastava enkeli, hänellä on laaja tietämys lähes kaikesta, Leena Huhtala kiittelee. Ritva lämmittää mikrossa ateriansa ja juttelee samalla työpaikastaan. Työnantajastaan hän puhuu lämpimästi, sillä tämä on järjestänyt hänet toivomaansa kriisiryhmään. Toivoin ja pääsin debriefing-koulutukseen, joka on nyt käyty. Tulevaisuus näyttää, miten voin käytännössä auttaa apua tarvitsevia. Yhdeltätoista Ritva päästää Annakaisan ruokatauolle. Lääkäri saattaa tulla milloin vain. Käytävällä istuu pari asiakasta odottamassa, mutta muutoin on hiljaista. Kaikki toimii ajanvarauksella, mutta joskus saattaa yksi haava sekoittaa koko päivän, Ritva naurahtaa. super

18 Lasten- ja äitiysneuvolassa puolisen vuotta työskennellyt terveydenhoitaja Marika Rantala pyrähtää Ritvan kainaloon. Ritvaa täytyy kehua. Hän on tämän talon hyvä hengetär, joka on aina valmis keskeyttämään omat työnsä ja neuvomaan, jos tarvitsen apua. Minulle ovat kuntayhtymän käytännöt olleet aivan vieraita. Sitä paitsi Ritva on aina hyvällä tuulella, Marika kiittelee. Ritva naurahtaa hämillään ja selittää tietämystään sillä, että hän on pisimpään Honkajoen terveyskeskuksessa ollut työntekijä. Hoitotyöstä tullut tuttua Kello lähenee puolta päivää ja Ritva vie lääkäri Minna Mecklinille uusittavaksi potilaiden jättämät reseptit. Puhelin soi, ja hän kiirehtii vastaamaan. Meneekö sinulla puoli tablettia kerran päivässä? hän kysyy soittajalta. Vaikka hoitokäytännöt ovat yli 20 vuodessa tulleet osittain hyvinkin tutuiksi, Ritva ei ole lähtenyt opiskelemaan uutta tutkintoa, niin muodikasta kuin se onkin. Nuorempana siihen vaikuttivat perhesyyt. Kahden pojan äitinä hänen olisi pitänyt käydä koulua 80 kilometrin päässä Porissa. Nyt pojat ovat jo aikuisia, mutta Ritvan liikenevä aika kuluu tiiviisti vapaaehtoistyössä Honkajoen helluntaiseurakunnassa. Hän sanookin uskossaan olevan tärkein voimavaransa. Työ taas on itsessään riittävän palkitsevaa. Kuntayhtymä kouluttaa työntekijöitään kiitettävästi ja saan mielestäni kriisiryhmässä tarpeeksi haastetta, hän sanoo. Iltapäivä sujuu tiiviisti digipuheena tulevien lääkärin saneluiden kirjoittamisessa. Puoli kahdelta Ritva piipahtaa varttitunniksi kahvitauolle ja palaa taas kirjoittamaan. Näppäimet napsuvat kiivaasti, kun potilaiden tiedot siirtyvät tietokoneen uumeniin. Työ keskeytyy, kun asiakas tulee hakemaan avanteen hoitotarvikkeita, toinen katetreja ja kolmas insuliinikynää. Aikaa kuluu, sillä asiakkaiden kanssa tulee vaihdettua muutama sana. Kello on ja puhelin pirisee. Asiakas haluaa tietää, milloin syksyn influenssarokotukset alkavat. Toinen soittaja kysyy, koska hän pääsee diabeetikkojen silmänpohjakuvaukseen. Honkajoella diabetespotilas pääsee yksilöllisen tarpeen mukaan maksuttomaan silmänpohjakuvaukseen. Syksyllä 2010 kuvattavia oli kolmisenkymmentä, Ritva kertoo. Työaikaa on vielä tunti jäljellä. Ritva jatkaa lääkärin saneluiden kirjoittamista. Neljään mennessä hän saa urakkansa tehdyksi. Työtovereiden kanssa suljetaan ovet ja tietokoneet ja sammutetaan valot. Ritva lähtee ajelemaan viiden kilometrin päässä olevaan kotiinsa. Ensin hän poikkeaa kaupassa. Heti ovella on odottamassa nuorin, kolmikuinen löytökissa Vili-Veikka. Suvi, Lilja, Kielo ja Sampokin tulevat nuuskimaan, mitä kauppakassista löytyy, Ritva nauraa. Illalla hän aikoo mennä vielä reippaalle lenkille. Mies lämmittää sillä välin saunan.. Tänään töissä Kuka: Honkajoella asuva 47-vuotias osastosihteeri, kotoisin Isojoelta. Valmistunut 1983 vastaanotto-osastoavustajaksi Seinäjoen sairaanhoitajakoulusta. Perhe: Puoliso Mikko Juhala sekä 24- ja 21- vuotiaat pojat. keen vuoden Seinäjoen terveyskeskuksessa lääkärin vastaanottoapulaisena ja sen jälkeen kaksi vuotta osastoavustajana Seinäjoen keskussairaalan silmä- ja korvaosastoilla. Muutti miehensä mukana Honkajoelle, jonka vanhainkodissa oli vuoden hoitoapulaisena. Vuodesta 1988 Honkajoen peruspalvelukeskuksen osastosihteeri. Harrastukset: Lenkkeily, jumppa, kissat, nukkekoti. Parasta työssä: Työpaikan hyvä ilmapiiri ja hyvin toimiva tiimi. Työ ja työura: Työskennellyt valmistumisensa jäl- Ikävintä työssä: Ajoittainen kiire. 18 super

19 Uusi tutkimus pöllyttää vanhoja ennakkoluuloja: Onko yksityinen palveluasuminen kunnallista parempaa? teksti jukka järvelä Yksityisillä ja kunnallisilla hoivapalveluilla on eroa. Mutta minkälaisia? Sitä selvitteli myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuoreessa tutkimuksessaan. Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Palkansaajien tutkimuslaitos ryhtyivät yhdessä tutkimaan, onko yksityisen ja kunnallisen palveluasumisen välillä eroja, tiedossa oli joukko väitteitä. Kilpailutuksen on esimerkiksi väitetty tuovan halvempia ja tehokkaampia asumispalveluja hieman väsähtäneeseen kuntakenttään. Kun tuore tutkimus nyt julkaistiin, moni asia oli kääntynyt päälaelleen. Täytyy sanoa, että muutaman kerran olemme itsekin joutuneet katsomaan tuloksia uudelleen. Että ovatko ne todella noin päin, erikoistutkija Timo Sinervo myöntää. Sinervo korostaa, että toistaiseksi on varsin vaikea sanoa, onko elo yksityisessä palvelutalossa parempaa kuin julkisessa. Pitävää vastausta haettaessa on käytävä läpi toistakymmentä tutkittavaa muuttujaa, ja alkuun selkeältäkin tuntuva vertailu hämärtyy lisää, kun verrattavat seikat eivät lopulta olekaan täysin yhteismitallisia. Yksityisen ja julkisen palveluasumisen vertailua haittaa esimerkiksi se, että niiden asiakaskunta on erilainen. Yksityisellä puolella eli yritysten ja järjestöjen tarjoamissa palveluissa pääpaino on dementia-asiakkaissa. Kuntapuolen monenkirjavammasta asukasjoukosta osa vaatii sairaanhoidollisia toimenpiteitä, mutta keskimäärin he tarvitsevat hieman vähemmän hoitoa kuin yksityisellä puolella. Hinta, laatu, tyytyväisyys? Tutkijat perehtyivät neljän vuoden aikana noin 170 osaston tilanteeseen. Suurin osa oli tehostetun palveluasumisen yksikköjä, mutta mukana oli myös vanhainkoteja. Yksi tutkimuspäätelmistä oli se, että jako vanhainkotien ja palvelutalojen välillä alkaa olla jo keinotekoinen, niin paljon ne muistuttavat toisiaan. Yllätystulos oli, että yksityinen palveluasuminen oli selkeästi kunnallista kalliimpaa. Samaan tulokseen tosin on aiemmin päätynyt myös Valvira tutkimuksessaan. Yksityisen kalleus johtuu suuremmasta henkilöstömäärästä. Kun kunnat kilpailuttavat yksityisiä vanhuspalveluita, juuri henkilöstön riittävä määrä on ollut tärkeä tekijä. Kuntien laitosten oma henkilöstömäärä ei nouse yhtä korkealle tiukkojen budjettiraamien puristuksessa. Hoidon laadussa ei ollut suuria eroja yksityisten ja kunnallisten yksiköiden välillä. Julkisella puolella monilääkitys oli yleisempää, mutta se voi johtua asiakaskunnan erilaisuudesta. Julkispuolella asiakkaat kokivat kipua eniten, mutta tämäkin voi johtua siitä, että dementiapainotteisessa yksityishoidossa asiakkaiden on vaikea kertoa kipukokemuksistaan. Myös vanhusten "alavireinen mieliala" oli kuntapuolella suurinta. Liikkumisen apuvälineitä käytettiin kunnallisella puolella huomattavasti enemmän ehkä siksi, että välineitä oli kunnan organisaatiossa helposti saatavilla. Henkilöstö kuormittui kuntapuolella eniten, kakkosena tulivat järjestöt, parhaiten selvittiin yrityksissä. Järjestöjen hoivapaikoissa henkilökunnan viihtyminen, sitoutuminen ja motivaatio olivat parasta, kunnat olivat seuraavaksi paras paikka ja yritykset menestyivät tässä huonoiten. Kuntien työntekijät olivat tyytyväisimpiä työnsä hallintaan ja johtamiseen. Palkitsemisesta kuntatyöntekijät antoivat huonoimmat arvosanat, järjestöjen laitosten hoitajat parhaat. Yleiset mielikuvat yksityisen palveluasumisen tehokkuudesta eivät aivan vastanneet ennakko-odotuksia. Yksityinen on kohtalaisen laadukasta eikä henkilöstö voi siellä huonosti, mutta johtaminen ja tiimityö eivät siellä ole kuntapuolta parempia, Sinervo tiivistää tuloksia. Kaiken kaikkiaan vanhustenhoito on ala, jossa henkilöstön hyvinvointi on kauttaaltaan saatava paremmalle tasolle. Kohti uudenlaista kilpailutusta Kilpailutusta esimerkiksi vanhustenhuollossa on kritisoitu monin tavoin. Timo Sinervon mukaan kilpailuttamisessa on kuitenkin kehitytty. Toistaiseksi kaksi kuntaa on asettanut palvelulle hinnan ja sitten kilpailuttanut laatua. Enemmän on yleistynyt tapa, jossa laatuvaatimukset, kuten henkilöstömäärä, ovat ehdottomia ja ne on täytettävä, jotta edes pääsee kilpailuun mukaan. Tästä voidaan astua vielä yksi askel eteenpäin, kun otetaan huomioon asiakkaiden terveydentila. Tällöin hinta asettuisi asiakkaiden kuntoisuuden mukaiselle tasolle.. super

20 Kustaankartanossa kysytään: Mihin kaikkeen työvuoron pitää riittää? teksti tiina örn kuva jukka järvelä Helsingin Kustaankartanossa hoitajan työhön kuuluu asukkaiden ruoka- ja vaatehuolto. Jääkö enää riittävästi aikaa koulutusta vastaavalle hoitotyölle? Kirjataanpa ylös työt, jotka hoitajan tulee Suomen toiseksi suurimmassa vanhustenkeskuksessa, Kustaankartanossa, tehdä yhden työvuoron aikana. Listasta tulee pitkä ja työt vaihtelevat ruokasalin lattian pesusta lääkkeiden jakoon. Ei siis ihme, että Kustaankartanosta kuuluu viestiä, ettei hoitajilla ole aikaa pitää edes kahvitaukoa. Uupumus on tuttu työkaveri, ja hoitajien poissaolot ovat lisääntyneet, toteaa ammattiosaston puheenjohtaja Hannele Hyvönen. Kustaankartanossa työskentelevä lähihoitaja Anneli Kauste vahvistaa, että hoitajan työvuoro on usein juoksua tehtävästä toiseen. Kun tulee aamuvuoroon, niin jo lounaan jaon jälkeen on usein aivan loppu. Ruokahuolto on Kustaankartanossa siirtynyt hoitajien vastuulle. Yhtään uutta hoitajan vakanssia ei ole perustettu. Ruokahuolto pitää sisällään ruoan haun, kattauksen, ruoan jaon, voileipien teon, astioiden pesun ja kahvinkeiton. Hoitajien vastuulla on nyt myös keittiön ja ruokasalin siivous. Anneli Kauste laskee, että ruokahuolto vie hoitajan työpäivästä noin puolitoista tuntia. Kustaankartanon johtaja Leena Pohjola tietää, että ruokahuollon siirtyminen hoitajien vastuulle on herättänyt vastustusta. Soraääniä kuuluu niiltä osastoilta, joita ei ole vielä jaettu suunnitelmien mukaan kahdeksi eri soluksi. Soluihin tulevat tupakeittiöt, asukkaiden määrä pienenee ja ruokahuolto on silloin luontevampi osa hoitajan työtä. Kustaankartanossa työskentelevä lähihoitaja Arja Grahn on sitä mieltä, etteivät keittiöhommat kuulu hoitajille. Eivät ne ole osa hoitajien koulutusta. Varmasti on saatavilla työntekijöitä, joiden osaamisalaa ruokahuolto on ja jotka haluavat sitä tehdä. Lähihoitajat harmittelevat, ettei sijaisia saa aina kutsua puuttuvien hoitajien paikalle. Myös Leena Pohjola peräänkuuluttaa oikeutta palkata sijaisia. Sitä toivoo, että vaikka on tiukat budjetit, niin pystyttäisiin aina palkkaamaan sijaisia. Sijaisten palkkaaminen varmistaa, että mitoitukset ovat käytännössä sitä, miltä ne näyttävät paperilla. Pohjola lisää, että pienten osastojen haaste on haavoittuvaisuus poissaolotilanteissa. Harmaa ylityö on usein merkki siitä, että työvuoroon on sisällytetty liikaa töitä. Aika ei yksinkertaisesti riitä. Kustaankartanon lähihoitajat Arja Grahn ja Anneli Kauste toteavat, että työpäivä venyy usein yli työajan. Asukkaan hoitoa ei voi jättää kesken. Harmaata ylityötä on, vaikka sanotaan, ettei sellaista ole, painottaa Hannele Hyvönen. Ongelma on siinä, ettei töistä lähdön siirtymistä merkata listoihin. Harmaa ylityö ei näin ollen näy missään, vaikka se verottaa hoitajien vapaa-aikaa ja jaksamista. Epäkohdat esille Hannele Hyvönen kaipaa Kustaankartanoon kellokallea mittaamaan aikaa, joka kuhunkin hoitajan työtehtävään 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kyläkierroksella nousseita teemoja

Kyläkierroksella nousseita teemoja Kyläkierroksella nousseita teemoja Mallun aikataulut ja ajanvaraus Asenteet Mallun käyttöön Neuvonta ja palvelukokeilut Sairaanhoidolliset tarpeet Mallu-autossa Yleisimmät palvelutarpeet haja-asutusalueella

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot