Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen"

Transkriptio

1 Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen Sisäisen turvallisuuden ohjelman alatyöryhmäraportti/2012

2 Sisällys 1 Johdanto Suhde aiempiin päätöksiin ja ohjelmiin sekä kansainvälisiin velvoitteisiin Nykytilan kuvaus Rikollisuuden kokonaiskuva Poliisin tietoon tullut rikollisuus Tutkimukset ja piilorikollisuus Yhteydenotot tiettyihin rikosuhripalveluihin Nykyiset rikosuhripalvelut ja tekijöille suunnattu apu kattavuus ja palveluihin ohjautuminen Rikosuhripäivystys (RIKU) Tukinainen Monika-Naiset Liitto Ensi- ja turvakotien liitto Kriminaalihuollon tukisäätiö (Krits) Kirkon palvelut rikoksentekijöille ja uhreille Julkishallinnon palvelut Palvelujen määrä suhteessa kokonaisrikollisuuteen ja muita keskeisiä havaintoja Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan esitetyt toimenpiteet Lisätään palvelujen rahoitusta ja saatavuutta Parannetaan riskiryhmiin kuuluvien rikoksentekijöiden ja erityisen haavoittuvien uhrien ohjautumista palvelujen piiriin ja lisätään tällaisten palvelujen tarjontaa Parannetaan rikoksen uhrien ja tekijöiden ohjautumista palvelujen ja avun piiriin esitutkinnassa Työryhmän muut toimenpide-esitykset ja huomiot Liite 1: Eriävä mielipide työryhmän loppuraporttiin / Mervi Sarimo... 31

3 1 Johdanto Valtioneuvosto asetti hankkeen kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelemiseksi Ohjelman valmisteluun nimettiin asettamispäätöksessä kuusi asiantuntijaryhmää, joista yhden tehtävänä oli valmistella ainakin ehdotukset rikoksen uhrin ohjaamiseksi palveluihin, rikoksen tekijän ohjaamiseksi avun piiriin sekä ehdotukset rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistamiseksi koko maan alueella ottaen huomioon erityisryhmien, kuten iäkkäiden ja maahanmuuttajien tarpeet. Valmisteluhankkeen ja sen asiantuntijaryhmien toimikausi päättyi Hankkeen ohjausryhmä, johon kuului keskeisten ministeriöiden ja virastojen johtajia, luovutti työryhmien ehdotukset sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmälle, joka vei ohjelman valtioneuvoston päätöksentekomenettelyyn. Ohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä Periaatepäätös toimeenpannaan pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen toimikauden aikana ministeriöiden alaisten yksiköiden toimesta osana näiden toiminnan ja talouden suunnittelua sekä tulosohjausta. Muut ohjelmassa mainitut toimenpiteiden toteuttajat toimeenpanevat ohjelmaa osaltaan näiden kanssa sovittavalla tavalla. Toimenpiteiden toteutumista seurataan kunkin toimenpiteen vastuuviranomaisen toimesta sen alaisessa hallinnossa sekä keskitetysti koko ohjelman osalta sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristössä. Rikoksen uhrin ja tekijän asemaa käsitellyt työryhmä asetti tavoitteekseen esittämillensä toimenpiteille, että niillä on rikoksia ennaltaehkäisevä vaikutus ja että ne vastaavat yhteiskunnan tehtäviin tukea rikoksen uhria rikoskokemuksesta selviämisessä ja tämän oikeuksien toteutumisessa. Rikoksentekijöille suunnattujen toimenpiteiden tavoitteena on tarjota tekijälle valmiuksia rikoksettomaan elämään. Kaikki rikoksen uhrit ja tekijät eivät ole rikosprosessin kanssa samanaikaisesti tai sen jälkeen annettavan avun tarpeessa, mutta järjestelmän tulee varmistaa, että ne uhrit, jotka tarvitsevat tukea, ja ne tekijät, jotka ovat uusimisvaarassa, saavat asianmukaista apua. Palveluihin ohjaamisessa tulee nykyistä paremmin huomioida se, että uhri tai tekijä eivät välttämättä tunnista olevansa palvelun tarpeessa taikka tietoisia palvelun saatavuudesta. Uhrin palveluilla käsitetään tässä sellainen emotionaalinen tai materiaalinen tuki ja neuvonta, joiden avulla uhrin edellytykset selvitä kokemuksestaan paranevat. Työryhmä ei ole tarkastellut varsinaisia suojelutoimenpiteitä tai kriminalisointeja, joilla rikoksen uhrin suojaa tekijän aiheuttamalta uhalta parannettaisiin, joskaan apu- ja suojelutoimenpiteet eivät useimmiten ole yksiselitteisesti joko yhtä tai toista taikka toisistaan irrallisia asioita. Työryhmä ei myöskään ole laajemmin tarkastellut sellaisia sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita, joiden tarjoaminen kuuluu julkisen sektorin palveluihin lain tai muun velvoitteen nojalla. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa on joitakin rikoksen uhrin ja tekijän asemaa koskevia tai näihin vaikuttavia kirjauksia, jotka on otettu huomioon tässä työskentelyssä. Hallitusohjelmassa todetaan mm. että väkivallan nykyistä parempi torjuminen ja rikosten uhrien tukipalvelujen kehittäminen on tärkeää. 2

4 Yksityiskohtaisemmin siinä todetaan, että Rikosuhripäivystyksen palvelut turvataan sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti ja että tälle selvitetään kestävä rahoitusmalli. Seksuaalisen väkivallan uhreille tulee tarjota katkeamaton hoitoketju ja lähi- ja perhesuhdeväkivallan uhreille lisätään turvakotipaikkoja kiinnittäen huomiota paikkojen alueelliseen jakautumiseen. Lisäksi ohjelmassa todetaan ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamiseen liittyen yleisesti, että kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia tuen ja palvelujen tuottajina etenkin heikoimmassa asemassa oleville vahvistetaan. Tällä on rikoksen uhrien ja tekijöiden palveluita tarkastellessa erittäin suuri periaatteellinen merkitys, koska suuri osa näistä palveluista tuotetaan nimenomaan järjestöjen voimin. Työryhmä on valmistelussa kerännyt aineistoa eri lähteistä toimenpide-esitystensä perustaksi. Aineisto koostuu mm. poliisin rikostilastoista, tutkimuksista sekä työryhmässä edustettuina olevien järjestöjen havainnoista ja näiden toimintaa kuvaavista tilastoista. Työryhmä on lisäksi kuullut Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen asiantuntijoita selvittääkseen vakavimpien ja eniten uhriutumista aiheuttavien rikosten kokonaiskuvaa sekä uhrien asemaa rikosprosessissa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman asettamispäätöksessä edellytettiin, että sitä valmistelevat asiantuntijaryhmät tunnistavat toimeksiantonsa mukaiset keskeisimmät arjen turvallisuushaasteet ja esittävät ratkaisut ongelmien hoitamiseksi sekä ennaltaehkäisemiseksi tulevaisuudessa. Toisaalta ohjelman tulee huomioida keskeiset muut strategiat, ohjelmat ja päätökset, joiden toimeenpanosta on päätetty. Täten ohjelmaan sisällytettyjen toimenpiteiden tarkoituksena ei ole ratkaista kaikkia niitä haasteita, joita työryhmien toimialaan voisi kuulua eikä niiden tarkoituksena ole muuttaa olemassa olevia rakenteita enemmän kuin on tarkoituksenmukaista juuri näihin keskeisiin haasteisiin vastaamisessa. Työryhmän arvion mukaan tämä tarkoitti rikosten uhrien ja tekijöiden osalta seuraavaa: palvelujen saatavuuden edistäminen edellyttää rahoituksen lisäämistä sekä eri toimijoiden välisen koordinaation kehittämistä. Pelkkä ohjautumisen lisääminen ei palveluntarjoajien nykyinen työtaakka huomioon ottaen tule yhtään lisäämään palvelujen tavoittavuutta tai tehokkuutta ilman, että palvelujen voimavaroja kasvatetaan. Työryhmän keskeiset esitykset muodostuvat kolmesta eri kokonaisuudesta: 1. palvelujen rahoituksen ja saatavuuden lisääminen yleisesti, 2. riskiryhmään kuuluvien rikoksentekijöiden (vapaalla olevat nuoret, syrjäytyneet miehet sekä useamman vankeusrangaistuksen kärsineet rikoksentekijät) ja erityisen haavoittuvien rikoksen uhrien (ulkomaalaistaustaiset, ihmiskaupan uhrit, seksuaalirikoksen uhrit, lapset, ikääntyneet, vammaiset, henkirikoksen uhrien omaiset yms.) palvelujen tarjonnan vahvistaminen sekä 3. rikoksen uhrien ja tekijöiden palveluihin ohjaamisen parantaminen esitutkinnassa ja yleisesti, eritoten edellä mainittujen ryhmien osalta. Niiltä osin kuin esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää jatkovalmistelua, tämän toteuttaa vastuutahoksi esitetty ministeriö tai virasto. 3

5 1.1 Suhde aiempiin päätöksiin ja ohjelmiin sekä kansainvälisiin velvoitteisiin Rikoksen uhrien asemaa on käsitelty lukuisissa aiemmissa ohjelmissa ja asiayhteyksissä. Päällekkäisyyksien välttämiseksi työryhmä ei ole tässä kappaleessa esitetyn tarkastelun lisäksi ottanut aiempien ohjelmien tai päätösten toimenpiteitä uudelleen käsittelyyn. Työryhmä esittää kuitenkin toimenpiteissään ratkaisuja joihinkin niihin ongelmiin, jotka on tunnistettu aiemmassakin valmistelussa ja joihin ei vielä ole riittävää vastetta. Ensimmäisessä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, joka hyväksyttiin syyskuussa 2004, oli neljä toimenpidettä koskien rikoksen uhrin asemaa: rikosuhripäivystyksen toiminnan vakiinnuttaminen, alueellisesti kattavan turvakotiverkoston varmistaminen, väkivallan uhria ja tekijää koskevaa tietoa tuottavan tutkimuksen laajentaminen kattavaksi sekä rikosvahinkolain uudistaminen. Toisessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa toimenpiteinä oli mm. kehittää seksuaalisen ja fyysisen väkivallan uhriksi joutuneiden lasten ja nuorten auttamiseksi ns. Lastentalotoimintamalli, kriminalisoida lasten houkutteleminen tapaamiseen seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa ja valtakunnallistaa turvakotien sekä Rikosuhripäivystyksen toiminta. Lisäksi päätettiin luoda 24 tunnin maksuton valtakunnallinen puhelinpäivystys kaikille uhreille 116-alkuisella palvelunumerolla. Edellisissä sisäisen turvallisuuden ohjelmissa olleet rikoksen uhria koskeva toimenpiteet ovat toteutuneet osittain. Keskeinen haaste on ollut molemmissa ohjelmissa kirjattuna olleen rikosuhripalvelujen (Rikosuhripäivystyksen ja turvakotien) vakiinnuttaminen ja valtakunnallistaminen. Yleinen uhripalveluverkosto on nykyisellään varsin laaja, mutta palvelujen kysyntä on kasvanut kiihtyvässä tahdissa ja erityisesti erityisen haavoittuville ryhmille suunnattuja palveluja on valtakunnallisesti vähän saatavilla. Oikeusministeriö esitti valtion budjettikehysvalmistelussa kaudelle toisen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpiteen edellyttämät lisäykset Rikosuhripäivystyksen rahoitukseen, mutta esitystä ei hyväksytty. Oikeusministeriö on tästä huolimatta moninkertaistanut omalta avustusmomentiltaan Rikosuhripäivystykselle suunnattuja varoja vuodesta 2003, mutta ohjelmaan kirjatun toimenpiteen toteuttamisen edellyttämän suuruusluokan varoja ei ole osoitettu. Turvakotipalveluiden edistäminen on mainittu sekä ensimmäisessä että toisessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Tämän osalta on tähän asti toteutunut selvitys turvakotitoiminnasta, joka julkaistiin vuonna Näiden palveluiden järjestäminen ei ole lakisääteistä vaan kunnilla on yleinen velvoite järjestää asiakkailleen sosiaalipalveluja, mikä joissakin kunnissa on tulkittu sisältävän myös turvakotipalvelujen järjestämisen. Myöskään rahoitusongelmaa näiden palvelujen osalta ei ole ratkaistu siten, että turvakotipalvelujen tarjonta vastaisi yleiseurooppalaista tasoa. Tämä on ongelmallista ottaen huomioon Suomessa esiintyvän lähisuhdeväkivallan kokonaismäärä. 4

6 Syyskuussa 2009 eduskunnalle annetussa ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa todettiin, että uhripalvelujen maantieteellinen kattamattomuus on ongelmallista myös ihmisoikeusnäkökulmasta, koska uhreilla ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta päästä palvelujen piiriin. Hallituksen päätöksestä laadittiin vuonna 2010 poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma, joka linjaa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen työtä vuosille Ohjelman tavoitteena on puuttua väkivaltaan ennakoivasti, ehkäistä väkivallan uusiutumista, parantaa seksuaalisen väkivallan uhrien asemaa ja heille tarjottavaa kriisiapua sekä tukea, kehittää keinoja tunnistaa ja puuttua haavoittuvassa asemassa olevien kokemaan väkivaltaan sekä lisätä viranomaisten ja ammattilaisten osaamista naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä ja auttamisessa. Ohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joilla on naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohella suuri merkitys myös yleiselle rikoksen uhreille ja tekijöille suunnattavalle työlle. Kansainvälisellä tasolla Suomea sitoo Euroopan unionin puitepäätös rikoksen uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyistä vuodelta Suomi täyttää puitepäätöksen edellytykset rikoksen uhrin oikeuksista, joiden mukaan uhrilla on mm. oikeus saada tietoa tukipalveluista. Lisäksi valtion tulee edistää tällaisia palveluja ja niiden rahoitusta. Uhrien tukijärjestöillä tarkoitetaan tässä nimenomaan valtiosta riippumattomia laillisia järjestötoimijoita, joiden antama tuki täydentää valtion tällä alalla tekemää työtä. Parhaillaan EU:ssa valmistellaan direktiiviä rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisesta. Ns. rikosuhridirektiivillä vahvennetaan jäsenvaltioiden velvollisuuksia näissä kysymyksissä. Rikoksen tekijän palveluita ei ole ohjelmatasolla tarkasteltu samassa mittakaavassa. Perinteisesti näitä toimintoja on hoitanut vuoteen 2001 asti julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys, tämän jälkeen kriminaalihuoltolaitos ja nykyisin Rikosseuraamuslaitos kriminaalipolitiikan operatiivisena keskusvirastona. Rakenteellisesti tekijälle suunnattu apu ja kuntoutus ovatkin pitkälti olleet osa seuraamusjärjestelmää, jonka keskeisenä ideaalina on ollut rikoksentekijöiden kuntouttaminen siten, että nämä eivät enää tekisi rikoksia. Tässä järjestöillä sekä kunnilla on ollut seuraamusjärjestelmän tarjoamaa apua täydentävä rooli. 5

7 2 Nykytilan kuvaus Nykytila-arviossaan työryhmä tarkasteli rikollisuuden kokonaiskuvaa uhriutumisen kannalta merkittävimpien ja haasteellisimpien rikostyyppien osalta. Se kartoitti vastaavasti myös olemassa olevan palveluverkoston palvelutarjonnan ajallista ja alueellista laajuutta sekä tavoittavuutta. Rikostilanteen osalta työryhmän tavoitteena on kuvata mahdollisesti vakavaan uhriutumiseen johtavien erilaisten rikosten ilmenemisen laajuus (ml. piilorikollisuus) ja mitä muutoksia siinä on tapahtunut viime vuosina. Näiden havaintojen avulla työryhmä pyrki selvittämään, miten nykyinen palveluntarjonta vastaa mahdollista kysyntää (rikollisuuden kokonaiskuva) ja avun tarpeen muutoksia (viimeaikaiset muutokset valituissa rikostyypeissä). Lisäksi työryhmä tarkasteli, minkä väylien kautta rikoksen uhrit ja tekijät ohjautuvat palvelujen ja avun piiriin, jotta voidaan selvittää, miltä osin ohjautumista voi ja tulee parantaa. Keskeisenä lähdeaineistona tarkastelussa on käytetty työryhmässä edustettuina olevien rikoksen uhreille sekä tekijöille palvelua ja apua tarjoavien järjestöjen kokemusperäisiä havaintoja ja asiakastilastointia. Nämä järjestöt, Rikosuhripäivystys (RIKU), Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Monika-Naiset, Ensi- ja turvakotien liitto, Lyömätön Linja Espoossa ja Kriminaalihuollon tukisäätiö edustavat palveluntarjonnan volyymiltaan suurta osaa valtakunnallisesti saatavilla olevista, järjestöjen tuottamista yleisistä rikosuhripalveluista ja osaa saatavilla olevista erityisryhmien rikosuhripalveluista sekä osaa tekijöille suunnatuista palveluista. Muita uhreille ja tekijöille palveluja tuottavia tahoja ovat mm. Suomen Mielenterveysseura, Henkirikosten uhrien omaisten yhdistys HUOMA, HelsinkiMissio, Naisten Linja, Suomen Delfins ry, Maria-Akatamia, Kaapatut lapset, Suomen vanhusten turvakotiyhdistys SUVANTO, Vankien omaiset, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Non-Fighting Generation NFG, kirkkojen tekemä työ, eräät päihdehuoltoa, mielenterveystyötä sekä asumispalveluja tuottavat järjestöt sekä lukuisat muut valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti toimivat tahot. 2.1 Rikollisuuden kokonaiskuva Uhrin tukipalvelujen ja rikoksentekijöihin kohdistettavien toimenpiteiden tarvetta arvioitaessa työryhmä on ottanut huomioon ensisijaisesti ne uhrilliset rikostyypit, joiden uhriksi joutumisen haittavaikutukset ovat yhteiskunnallisesti tai yksilön inhimillisen kärsimyksen kannalta merkittäviä, ja joiden tekijöiden osalta heille kohdennetulla avulla olisi uusintarikollisuutta ennalta estäviä vaikutuksia. Uhrikokemuslähtöinen tarkastelu on perusteltua myös rikoksentekijöihin suunnattavan työn kannalta. Ennaltaehkäisevää työtä ja uusintarikollisuutta vähentäviä toimia on tarkoituksenmukaista suunnata niihin rikoksiin, jotka aiheuttavat vakavaa uhriutumista. Näitä ovat henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, seksuaalirikokset, tietyt omaisuusrikokset, ryöstöt, tietyt liikennerikokset sekä ihmiskauppa. Kokemuksen haavoittuvuutta voi lisätä tekijän ja uhrin välinen suhde (kuten esimerkiksi lähisuhdeväkivallassa), uhriin liittyvät ominaisuudet (esimerkiksi lapsi tai ikääntynyt, vähemmistöön kuuluminen) tai se, että 6

8 tapahtuma on omiaan rikkomaan uhrin turvallisuudentunnetta voimakkaasti (esim. yksityisissä asunnoissa tehdyt omaisuusrikokset sekä loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneet liikennerikokset).. Rikollisuuden kokonaiskuvan lähdeaineistona on edellä mainittujen rikosten osalta käytetty poliisille ilmi tulleen rikollisuuden tilastoja sekä Rikosuhripäivystyksen ja muiden uhripalveluiden tilastoja, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rikostilannekatsausta ja asiantuntijalausuntoja piilorikollisuuden osalta, sekä muuta tutkimustietoa Poliisin tietoon tullut rikollisuus Työryhmä on poliisin tilastoihin perustuvassa tarkastelussaan valinnut tarkastelujaksoksi vuodet Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa on vuodesta 2008 tapahtunut merkittävää (17 %) tilastollista nousua; vuonna 2008 näiden määrä oli n kpl ja vuonna 2011 n kpl. Tämä selittynee suurelta osin rikoslain muutoksella vuonna 2011, joka saattoi lähisuhteessa ja työtehtävissä tapahtuneen sekä alaikäiseen kohdistuneen lievän pahoinpitelyn virallisen syyttäjän alaisuuteen. Lakimuutoksen vaikutuksen puolesta puhuu se, että vuodesta 2008 vuoteen 2009 ilmi tulleiden väkivaltarikosten määrä laski edellisestä vuodesta (n kpl vuonna 2009) ja pysyi tämän jälkeen varsin tasaisena ennen lakimuutosta. Henkirikosten määrä on pysynyt samalla tasolla Suomessa jo pitkään, n. 120 tapausta vuodessa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan suhteellinen osuus kaikista henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista on myös pysynyt samana, n % tasolla tarkastelujaksolla Ryöstöjen määrä on myös pysynyt varsin samana; vuonna 2008 poliisin tietoon tuli n ryöstöä tai törkeää ryöstöä ja vuonna 2011 n tapausta. Erityistä huomiota palvelujen näkökulmasta tulee kiinnittää työssä kohdattuihin ryöstöihin. Näiden osalta auttamisjärjestelmään ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. On epäselvää, mikä osa auttamisjärjestelmästä on työnantajan vastuulla ja mikä osa yhteiskunnan. Poliisille ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on noussut lähes kolmanneksella vuodesta 2009 vuoteen 2011 n tapauksen vuositasolta n tapaukseen, mikä on merkittävä kasvu. Omaisuusrikosten määrä on pysynyt samalla, n tapauksen, vuositasolla. Yksityisasunnossa tehdyt omaisuusrikokset eli pääasiassa asuntomurrot ovat myös pysyneet samalla, n kappaleen vuositasolla, muodostaen n. 2 % kaikista tehdyistä omaisuusrikoksista. Asuntomurrolla on uhrikokemuksen kannalta muitakin merkittäviä vaikutuksia kuin pelkkä taloudellinen menetys. Kodin säilymisellä turvallisena on kokonaisvaltainen merkitys asukkaiden, niin aikuisten kuin lasten kokonaisturvallisuudentunteen kannalta. Liikennerikosten määrä on laskenut n tapauksesta tapaukseen ja liikenteessä kuolleiden määrä on pysynyt n. 300 menehtyneen tasolla. 7

9 Liikennerikoksissa loukkaantuu vuositasolla n henkilöä. Liikennerikoksia pidetään usein onnettomuuksina. Vähemmälle huomiolle jää se, että kyseessä on rikos, joka johtaa samalla tavalla uhrin kannalta usein raskaaseen oikeusprosessiin niin kuin mikä tahansa rikos. Liikennerikoksen uhrin mahdollinen avuntarve tulee tunnistaa ja ohjaus tukipalveluihin toteutua etenkin loukkaantumiseen tai läheisen kuolemaan johtaneissa tapauksissa. Poliisin kirjaamien rasististen rikosten määrä on myös pysynyt 300 tapauksen vuositasolla tarkastelujakson aikana. Rasististen rikosten osalta tilastointi perustuu siihen, että esitutkintaviranomainen tunnistaa ja luokittelee rikoksen mahdolliset rasistiset motiivit, minkä lisäksi näihin rikoksiin pätee usein yleinen maahanmuuttajien korkea rikosilmoituksentekokynnys Tutkimukset ja piilorikollisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen laatiman kokonaisrikollisuuskatsauksen perusteella arvioiden uhrikokemukset, jotka ovat omiaan edellyttämään palveluja ja tukitoimia, ovat lukumäärältään vähäisiä suhteessa rikosten kokonaismäärään. Poliisin tietoon tulleista rikoksista vuonna % oli omaisuusrikoksia, 25 % liikennerikoksia (pl. liikennerikkomukset), 7 % väkivaltarikoksia, 4 % rattijuopumuksia ja 0,5 % seksuaalirikoksia. Väkivaltarikoksista 84 % oli lievän tai tavallisen tekomuodon pahoinpitelyitä. Vuonna 2009 tehdyn kansallisen uhritutkimuksen mukaan edeltävän 12 kuukauden aikana 5 % naisista oli joutunut väkivaltarikoksen uhriksi työpaikallaan, 2 % oli kokenut väkivaltaa tuttavan taholta ja 2 % perhe tai lähisuhdeväkivaltaa. Miehistä 3 % oli kokenut väkivaltaa ravintolassa ja 3 % tuttavan taholta. Suurin yksittäinen tekijäryhmä oli tuntematon tekijä, joita oli 51 % tapauksista miehiin kohdistuneessa väkivallassa ja 37 % naisiin kohdistuneessa väkivallassa. Eri väkivallan tyypeistä edellisestä uhritutkimuksesta lisääntyneitä ovat työpaikkaväkivalta, nuorten miesten välinen väkivalta ja kiusaaminen sekä vuotiaiden tekemät väkivallanteot. Näistä eritoten työpaikkaväkivalta on noussut merkittävästi; vuodesta 1980 sen määrä on viisinkertaistunut samalla kun katuväkivallan määrä on laskenut n. 2,5 % tasosta yhden prosentin tasoon. Seksuaalirikosten kokonaisuuden osalta ei kehitystä tai sen suuntaa kyetä tieteellisesti todentamaan, vaikka ilmi tulleiden tapausten määrä on kasvanut merkittävästi. Lapsiin kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö näyttää sitä vastoin laskeneen. Syrjäytymisen ja rikoksentekijöiden sekä uhrien välinen yhteys on selvä ja vahva: mitä vakavampiin väkivallan muotoihin mennään, sen useammin sekä tekijä että uhri ovat syrjäytyneitä. Väkivalta kasautuu myös muiden tekijöiden mukaan. Miehet tekevät n. 80 % kaikista väkivaltarikoksista, nuorten miesten osuus tästä on suuri ja väkivallan uhrit ja tekijät ovat usein samoja henkilöitä eri tilanteissa. Tutkimusten tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että on uhri- ja tekijäryhmiä, joihin liittyvä rikollisuus jää kansallisessa tutkimuksessa paljastumatta (esim. ikääntyneet ja maahanmuuttajat). 8

10 Lapsiin kohdistuneessa väkivallassa on pitkällä aikavälillä tapahtunut joitakin muutoksia. Poliisiammattikorkeakoulu käynnisti 2008 tutkimushankkeen Lapset väkivallan uhreina, joka päättyi Tutkimuksen mukaan: Lapsiin kohdistuva väkivalta on varsin yleinen ilmiö, vaikka kuritusväkivalta onkin puolittunut 20 vuodessa. Pojat kohtaavat väkivaltaa koulussa tai kaveriporukoissa, tytöt useimmin kotona. Pahoinpitelyn kohteeksi pojista on joutunut 20 % ja tytöistä 15 % viimeksi kuluneen vuoden aikana (kysely tehtiin tammikuussa 2008). Nuorista 5 % ilmoitti pahoinpitelystä aiheutuneen vamman ja yksi sadasta hakeutui lääkärin hoitoon. Joka kolmas 9-luokkalainen ja joka viides 6-luokkalainen on kokenut vanhempiensa taholta joskus elämänsä aikana lievää fyysistä väkivaltaa. Monet ovat nähneet kotonaan väkivaltaa: joka seitsemäs 6-luokkalainen ja joka kuudes 9-luokkalainen on nähnyt kotonaan äitiin, isään tai sisarukseensa kohdistunutta väkivaltaa. Vanhempien välinen väkivalta ja kuritusväkivalta liittyvät yhteen: jos perheessä käytetään väkivaltaa, siitä saa kukin osansa. Lasten vakava seksuaalinen hyväksikäyttö oli vähentynyt selvästi kahdessakymmenessä vuodessa, mutta lievempiä seksuaalisen hyväksikäytön muotoja ilmoitetaan yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Seksuaalisuus liittyy usein sähköisillä viestimillä tapahtuvaan ahdisteluun, jonka kohteeksi tytöt joutuvat selvästi poikia useammin. Joka viides 9-luokkalainen tyttö ilmoittaa, että hänelle on käytetty internetissä rivoa kieltä, häntä on pyydetty lähettämään seksikkäitä kuvia tai hänelle on ehdotettu seksiä. Internetiä ja matkapuhelimia käytetään myös muunlaiseen häirintään, kuten kiusaamiseen ja uhkailuun. Hyväksikäytön tunnuspiirteitä on myös joissain tapauksissa ikätovereiden välisessä seksuaalisessa kanssakäymisessä. Maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistui enemmän väkivaltaa ja muita rikoksia kuin kantaväestön lapsiin. Erityisesti ero tulee esille ryöstöissä ja varkauksissa. Lisäksi tekijä oli tuntematon useammin kuin vertailuryhmällä. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan taustalla on muukalaisvihamielisyyttä ja rasismia. Kokemukset lasten keskinäisestä kiusaamisesta eivät poikenneet ryhmien välillä, ja rasistiset motiivit näyttivät olevan ikätovereiden välisessä väkivallassa harvinaisempia kuin muussa väkivallassa. Kotona nähty ja koettu väkivalta oli yleisempää maahanmuuttajataustaisten lasten ryhmässä kuin vertailuryhmässä. Ikääntyneiden osalta vastaavanlainen selvitys laadittiin oikeusministeriössä vuonna 2011 (Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen, OM:n selvityksiä ja ohjeita 41/2011): 9

11 Poliisin tilastoissa monessa rikostyypissä näkyy ikääntyneisiin kohdistuneiden rikosten määrän lisääntyminen tarkastelujakson aikana. Tilastollinen kasvu selittyy pääasiassa sillä, että ikääntyneiden määrän lisääntyminen lisää ikääntyneisiin kohdistuneiden rikosten yhteismäärää. Muutamassa rikostyypissä kasvu on kuitenkin merkittävä ikäluokan kokoon suhteuttamisen jälkeenkin. Näitä rikoksia ovat mm. petos, vakuutus- ja maksuvälinepetos sekä pahoinpitelyt ja lievät pahoinpitelyt. Petosrikosten uhriksi joutuminen on lisääntynyt erityisesti yli 65-vuotiailla naisilla. Poliisin tilastojen perusteella ikääntyneisiin kohdistuneista rikoksista suurin osa (72 %) on omaisuusrikoksia, henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia on 5 %. Ikääntyneiden joutuminen rikoksen uhriksi on poliisin tilastojen mukaan huomattavasti vähäisempää kuin alle 65-vuotiaan väestön. Poliisitilastoihin pohjaavat arviot ovat kuitenkin puutteellisia. Suurin osa kaikista yksityiseen henkilöön kohdistuneista väkivalta- ja omaisuusrikoksista jää tulematta poliisin tietoon. Ikääntyneiden kohdalla ilmoitusalttiutta voi heikentää erityinen hoivan ja huolenpidon tarve. Ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn heikentyminen voi ilmetä vaikeutena kulkea omin voimin, käyttää puhelinta ja muita kommunikaatiovälineitä, ongelmina muistissa ja puhekyvyssä sekä muina ongelmina, jotka vaikeuttavat itsenäistä selviytymistä arjesta. Järjestöjen tukipalvelujen kokemuksen mukaan ikääntyneiden tarve tukeen ja suojeluun rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen on keskimäärin muuta väestöä suurempi iästä johtuvasta elämänhallinnan luonnollisesta heikkenemisestä johtuen. Kuitenkin heidän ohjautuvuutensa uhrille kohdennettuihin tukipalveluihin on keskimääräistä heikompaa Yhteydenotot tiettyihin rikosuhripalveluihin Useimpien rikosuhri- ja tekijäpalvelujen osalta asiakkuuksia tai yhteydenottoja ei ole tilastoitu sen perusteella, minkä rikoksen kohteeksi he ovat joutuneet (uhrit) tai mihin rikokseen he ovat syyllistyneet (tekijät). Palvelujen suhdetta kokonaisrikollisuuteen käsitellään tarkemmin jäljempänä. Alla on em. järjestöjen erilaisesta tilastointikäytännöstä johtuen esitettynä pääasiassa Rikosuhripäivystyksen sekä osittain Raiskauskriisikeskus Tukinaisen rikostyypin perusteella jaotellut yhteydenotot ja niissä vuosien 2008 ja 2010 välillä tapahtuneet muutokset. Vaikka rikosuhripalveluihin tulleiden yhteydenottojen suhde kokonaisrikollisuuteen ei ilmene pelkästään yhteydenottojen lukumäärää tarkastelemalla, antaa se käsityksen palvelujen kysynnässä tarkasteluaikana tapahtuneista muutoksista. Alla esitetty kooste ei sisällä varsinaisessa tukisuhteessa olevien henkilöiden yhteydenottoja ja kontakteja palvelun piirissä. Toisaalta, yhteydenottajien lukumäärä on yhteydenottojen määrää pienempi, koska yhdellä yhteydenottajalla saattaa olla useita yhteydenottoja ja useita koettuja eri rikoksia. Pari- ja lähisuhdeväkivallan osalta Rikosuhripäivystykseen tuli yhteydenottoja vuonna 2011, vuonna 2010 niitä oli ja vuosina 2008 ja 2009 yhteydenottojen 10

12 määrä oli n vuositasolla. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 Tukinaiseen tulleet vastaavat yhteydenotot nousivat 134 tapauksesta 367 tapaukseen. Henkirikosten osalta yhteydenottojen määrä Rikosuhripäivystykseen kasvoi merkittävästi: 49 tapausta vuonna 2008, 64 tapausta vuonna 2009 ja 108 tapausta vuonna 2010 ja 140 vuonna Muussa väkivallassa poliisitilastojen perusteella tapahtunut kasvu ei ole näyttäytynyt yhtä vahvasti Rikosuhripäivystyksen yhteydenotoissa, joissa kasvua on 837 tapauksesta 999 tapaukseen vuosina Tämä kertoo osaltaan myös siitä, että kokonaisrikollisuus ei tarkasteluaikana ole tältä osin noussut, vaan kyseessä on nimenomaan lainsäädännön aiheuttama muutos. Sitä vastoin väkivaltaan muutoin viittaavissa yhteydenotoissa on tapahtunut merkittävää kasvua; muu uhkailu, häirintä ja kiristys yhteydenoton syynä ovat vuosina kasvaneet 503 yhteydenotosta 865 yhteydenottoon. Uhripalveluihin ohjautuvuuden näkökulmasta myös ihmiskaupan ja ihmiskaupan kaltaisten rikosten perusteella yhteyttä ottaneiden määrä on kasvanut suhteellisessa tarkastelussa merkittävästi, mikä voisi osaltaan viitata suureen piilorikollisuden määrään. Vuonna 2008 Rikosuhripäivystykseen ei tullut yhtään yhteydenottoa näiden vuoksi, mutta vuonna 2010 yhteydenottoja oli jo 31 (vuonna kpl), vuonna 2011 niitä oli vain 16. Määrät ovat kuitenkin kokonaisuutena tarkastellen vielä pieniä, joten tilastoihin perustuvia johtopäätöksiä ei asiasta voi vetää. Seksuaalisen väkivallan perusteella palveluihin yhteyttä ottaneiden määrä kasvoi tarkastelujaksolla huomattavasti. Rikosuhripäivystykseen tulleet yhteydenotot kasvoivat 590 tapauksesta 840 tapaukseen ja Tukinaiseen tulleet yhteydenotot kasvoivat vuodessa ( ) yhteydenotosta 2 783:een. Erityisesti tässä on huomioitava se, että RIKUun tulleissa yhteydenotoissa lukumäärän kasvu on johtunut pääasiassa alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrän kasvusta (101 tapausta enemmän vuonna 2010 kuin vuonna 2008). 2.2 Nykyiset rikosuhripalvelut ja tekijöille suunnattu apu kattavuus ja palveluihin ohjautuminen Työryhmä on kartoittaessaan rikosuhri- ja tekijäpalvelujen laajuutta ja kattavuutta hyödyntänyt ensisijaisesti työryhmässä edustettuna oleville tahoille kohdennettua kyselyä ja toissijaisesti aiemmin tehtyjä selvityksiä sekä asiantuntijalausuntoja. Kyselyssä on pääosin avoimin kysymyksin selvitetty palvelujen alueellista ja ajallista saatavuutta, asiakasvolyymiä sekä palveluihin ohjautumisen mekanismeja Rikosuhripäivystys (RIKU) RIKU on yhteistyösopimukseen perustuva hanke, jonka tavoitteena on rikoksen uhrin aseman parantaminen. Tavoitteeseen pyritään vaikuttamalla ja tuottamalla matalan kynnyksen tukipalveluita. RIKUa toteuttavat Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin 11

13 Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Naisasialiitto Unioni ja hanketta valtakunnallisesti koordinoiva Suomen Setlementtiliitto. Toimintaa johtaa ja koordinoi lähes 30 palkattua ammattilaista. Tukipalvelut tuotetaan pääosin valittujen, koulutettujen ja ammatillisesti ohjattujen vapaaehtoisten toimesta, joita on noin 300. Rikosuhripäivystyksellä on keskustoimisto ja 7 aluetoimistoa, joista toimintaa johdetaan ja koordinoidaan, sekä 29 palvelupistettä, joissa ohjataan vapaaehtoistyötä ja toteutetaan tukipalveluita. Rikosuhripäivystykseen tuli vuonna 2011 yli muuta kuin tukihenkilötoimintaan liittyvää yhteydenottoa puhelimella tai sähköisesti. Yhteydenottajille tarjotaan käytännön neuvontaa, henkistä tukea sekä ohjausta eri laajuudessa asiakkaan tarpeen mukaan. Järjestön palvelut on suunnattu rikoksen uhreille rikostyyppiin katsomatta, uhrien läheisille, rikosasian todistajille rikosasioissa sekä neuvonnan tarpeessa oleville muille rikoksen uhrin kohdanneille henkilöille. Rikosuhripäivystyksen valtakunnalliset palvelut koostuvat auttavasta puhelimesta juristin puhelinneuvonnasta, Rikumobiilista, josta yhteydenottaja saa mm. matkapuhelimeensa järjestön lähimmän palvelupisteen yhteystiedot tekstiviestillä ympärivuorokautisesti, sekä verkkopalvelu Rikunetistä, jossa kysyjä saa kirjallisen vastauksen kysymyksiinsä. Palvelupisteistä rikoksen uhrille voidaan osoittaa henkilökohtainen tukihenkilö tukemaan tarpeen mukaan mm rikosilmoituksen tekemisessä ja muussa asioinnissa viranomaisten luona, oikeusavustajan löytämisessä sekä korvaus- ja lähestymiskieltohakemuksen laatimisessa sekä tuomioistuinkäsittelyssä. Tukisuhteissa Rikosuhripäivystyksellä oli vuonna henkilöä, mikä oli merkittävästi edellisvuotta enemmän, jolloin luku oli Tukisuhteisiin liittyviä puheluita on vuositasolla keskimäärin n. 8 per tuettava, ja tukihenkilön ja tuettavan tapaamisia kahdenkeskisiä tapaamisia keskimäärin yhdestä kahteen, minkä lisäksi tukihenkilö on usein läsnä viranomaistapaamisilla ja tuomioistuinkäsittelyssä. Alaikäisten osuus yhteydenottajista on vuositasolla n. 6 % ja yli 64-vuotiaiden osuus 4 5 %. Ulkomaalaistaustaiselle rikoksen uhrille osoitettiin tukihenkilö 170 tapauksessa. Muita yhteydenottoja ulkomaalaistaustaisilta asiakkailta oli 283. Rikosuhripäivystyksen palvelujen piiriin ohjautuvat henkilöt tulevat useimmiten (n. 30 % tapauksista) poliisilta esitutkinnan alkuvaiheessa saamansa tiedon perusteella ja ohjautuvuus tätä kautta paranee vuosi vuodelta. Haasteeksi on koettu, että sovittelua ja rikoksen uhrin tukipalveluja käsitellään joissakin yksiköissä toisensa poissulkevasti, eli sovitteluun ohjattujen rikostapausten uhreille ei ehkä esitetä mahdollisuutta rikosuhripalveluihin tai sen esittämisen tavassa on kehitettävää. Tämän lisäksi palvelujen piiriin ohjaamisessa on eroja poliisipiireittäin. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kautta palvelun piiriin ohjautuminen on sattumanvaraista ja näiden osalta on alueellisia eroja ja ohjautuvuudessa on kehitettävää. Huonosti palvelun piiriin ohjautuvat alaikäiset, ikääntyneet sekä liikennerikosten uhrit. 12

14 2.2.2 Tukinainen Raiskauskriisikeskus Tukinaisen välittömien palvelujen piirissä oli vuonna 2010 yli 170 seksuaalirikoksen uhria ja järjestöön oli yhteydessä yhteensä 736 henkilöä puhelimitse tai sähköisesti (kasvua 73 henkilöä vuodesta 2009). Palvelut kohdistuvat seksuaalirikosten uhreihin sekä heidän läheisiinsä. Palveluihin kuuluvat yksilökäynnit kriisijaksoilla sekä juristilla, ryhmätukikeskustelut, juridinen apu oikeusprosessissa sekä tukihenkilömahdollisuus. Palvelut ovat saatavilla puhelimitse valtakunnallisesti (neuvonta) osapäiväisesti (arkisin päiväsaikaan ja viikonloppuisin ja pyhisin ilta-aikaan) ympäri vuoden. Tämän kautta asiakkaat ohjataan paikallisen terveydenhuollon piiriin tai paikallisesti palveluja tarjoavaan kriisikeskukseen, mikäli tällainen on olemassa. Edellä kuvattuja henkilökohtaisia palvelumuotoja järjestö tarjoaa pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa. Kriisijaksolla olevan asiakkaan asiakkuuden kesto vaihtelee kolmesta viiteen kuukauteen, jonka aikana asiakkaalla on viikoittaisia käyntikertoja keskimäärin yksi tai kaksi. Sellaisilla asiakkailla, jotka saavat järjestön kautta oikeusavustajan palveluita, asiakkuudet voivat kestää pidempään. Tukinaiseen ohjautuu suurin osa asiakkaista itse, pääosin internetistä haetulla tiedolla. Myös poliisin, terveydenhuollon tai muun auttajatahon ohjaamana palvelujen piiriin tulee asiakkaita. Myös uhrien läheiset selvittelevät uhrien apuna auttajatahoja. Järjestön kokemuksen mukaan sen palvelujen piiriin ohjautuvat huonosti maahanmuuttajanaiset, päihteiden käyttäjät, iäkkäät sekä sellaiset henkilöt, jotka ovat varttuneet vailla vanhemman tai muun aikuisen hoivaa tai huolenpitoa. Palvelun tyypillinen asiakas on aikuisikäinen nainen, joka on lapsuudessaan tai nuoruudessaan kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä tai väkivaltaa jonkun tuntemansa henkilön taholta, sekä nuorena aikuisena raiskattu nainen, joka on raiskattu alle kaksi viikkoa ennen yhteydenottoa tai yli vuoden ennen yhteydenottoa. Alaikäiset asiakkaat ohjataan lastensuojeluun ja sitä kautta alaikäisillä suunnattuihin palveluihin, kuten nuorisopsykiatrian poliklinikat, perheneuvolat, nuorisoasemat sekä Tyttöjen talo Monika-Naiset Liitto Monika-Naiset Liitossa toimii turvakotipalveluja tarjoava Mona-koti sekä Voimavarakeskus, johon on koottu monipuolisten palvelujen kokonaisuus. Palveluihin kuuluu psykososiaalinen tuki, mahdollisuus tukihenkilöön rikosprosessissa tai arjen asioiden hoitamisessa sekä sosiaalisen tukiverkoston rakentamisessa, palvelun tarpeiden kartoitusta, muiden palvelujen piiriin ohjaamista ja neuvontaa sekä vertaistukiryhmiä väkivallan uhreille. Tavoitteena on aina uhrin kokonaisvaltainen palveleminen. Palvelujen kohderyhmänä ovat väkivaltaa kokeneet maahanmuuttajanaiset ja heidän lapsensa. Vuonna 2010 järjestön Mona-kodissa on ollut asiakkaana 84 naista ja 47 lasta. Voimavarakeskuksen palveluissa asiakaskontakteja on ollut yhteensä kaikkiaan 13

15 801 asiakkaalla. Tyypillisesti turvakotijakso Mona-kodissa kestää 1 50 päivää, ja jakauma 1 10 vuorokauden, vuorokauden ja vuorokauden välillä on tilastollisesti tasainen. Mona-koti, joka toimii pääkaupunkiseudulla, on auki ympäri vuorokauden läpi vuoden. Voimavarakeskuksella on toimipisteet Helsingissä ja Vantaalla. Voimavarakeskuksen päivystävä puhelin palvelee ympärivuorokautisesti ja valtakunnallisesti. Järjestöllä on myös aluetoimisto Kemissä, joka tarjoaa tukipalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Pohjois-Suomessa. Yksinäisten alaikäisten osuus asiakkaista on noin 2 %, mutta asiakkaita, joilla on alaikäisiä lapsia palvelujen piiriin saapuessaan, on n. 40 % asiakkaista. Palvelun tyypillinen asiakas on vuotias työtön tai matalasti palkatussa työssä oleva maahanmuuttajanainen. Palvelujen piiriin ohjautuminen on pitkälti sosiaalisen verkoston varassa siinä suhteessa, että suurin osa asiakkaista on saanut tiedon palveluista tuttavan tai sukulaisen kautta, ja vain noin viidesosa asiakkaista tulee viranomaisten ohjaamana. Harvaan asutuilla seuduilla asuvien lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten ohjautuminen palveluihin on heikkoa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien asiakkaiden määrä on noin % asiakaskunnasta. Iäkkäiden (yli 64-vuotiaat) osuus Voimavarakeskuksen ja Mona-turvakodin asiakkaista on n. 1,5 %, eli heidän ohjautuvuutensa palvelun piiriin on suhteessa todennäköiseen kokonaisrikostilanteeseen huono Ensi- ja turvakotien liitto Ensi- ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelu- ja kansalaisjärjestöjärjestö, joka toimii 29 jäsenyhdistyksen keskusjärjestönä. Liiton jäsenyhdistyksissä tehtävän perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tavoitteena on väkivallan ehkäiseminen sekä väkivaltaa kokeneiden ja sitä käyttäneiden lasten, naisten ja miesten auttaminen. Väkivaltatyötä tehdään 14 turvakodissa, avopalveluna 17 yhdistyksessä sekä nettiturvakodin kautta. Turvakodit on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai suorastaan vaarallista. Turvakotiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Turvakodista saa keskusteluapua väkivallasta irrottautumiseen ja kriisistä selviytymiseen. Turvakotien lapsityö auttaa lapsia käsittelemään väkivaltakokemuksia ja välittää vanhemmille tietoa väkivallasta lapsen näkökulmasta. Vuonna 2011 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämissä 14 turvakodissa oli yhteensä 2296 asiakasta, joista 1083 naista, 61 miestä ja 1152 lasta. Lapsista kolmasosa oli alle 2-vuotiaita ja yli 10-vuotiaita 20 prosenttia. Valtaosa asiakkaista viipyi turvakodilla alle viikon. Yleistä oli myös, että turvakodissa asuttiin pitempään kuin viikko, mutta alle kuukausi. Vähemmän kuin joka viides oli turvakodissa yli kuukauden. Maahanmuuttaja-asiakkaiden osuus on keskimäärin 20 prosenttia, suurissa kaupungeissa enemmän. Asiakkaat puhuivat äidinkielenään 36 eri kieltä. 14

16 Väkivaltatyön avopalvelut tarjoavat tarvittaessa pitkäaikaistakin tukea perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja jo koetusta väkivallasta selviytymiseen. Avopalveluissa voi saada tukea turvakodissa olon jälkeen tai jos on kokenut väkivaltaa, mutta ei tarvitse turvakotia. Avopalvelu voi olla puhelinneuvontaa, ajanvaraukseen perustuvaa keskusteluapua väkivaltatyön ammattilaiselta, ohjattu vertaisryhmä tai esimerkiksi tuettua asumista. Avopalveluista apua haki 533 naista, 409 lasta ja yli 1000 miestä. Tyypillisimmillään asiakkuus kesti kahdesta kuukaudesta vuoteen, mutta usein se jatkui pidempäänkin. Nettiturvakoti on internet-sivusto, josta löytyy suurelle yleisölle tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta sekä apua ja tukea omaan tilanteeseen. Nettiturvakodissa oli vuonna 2011 keskimäärin 2500 eri kävijää kuukaudessa. Vuosittainen kävijämäärä oli Toukokuun alusta nettiturvakodissa on ollut mahdollista saada reaaliaikaista kahdenvälistä chat-keskusteluapua ammattilaiselta. Vuoden loppuun mennessä chattejä toteutui yhteensä 63 kertana 32 eri käyttäjän kanssa. Chatin asiakkaista naisia oli 37 ja miehiä 8. Kaikista chateistä nuorten chattejä oli 23. Perheiden turvallisuutta edistää myös työ väkivallan tekijöiden kanssa. Ensi- ja turvakotien liitossa tehdään ns. Jussi-työtä kahdeksassa jäsenyhdistyksessä kahdentoista työntekijän voimin. Keskusjärjestö vastaa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Jussi-työn lisäksi liiton piirissä työskennellään väkivallan tekijöiden kanssa myös useilla muilla paikkakunnilla. Jussi-työn vaikuttavuudesta valmistui tammikuussa 2010 Sinikka Törmän ja Kati Tuokkolan tekemä ulkoinen arviointitutkimus. Arviointi rakentuu 80 Jussi-työn asiakkaan vastaamaan palautekyselyyn sekä teemahaastatteluihin, jotka tehtiin asiakkaan puolisolle, Jussi-työn-tekijöille, Jussi-työtä tekevien yhdistysten toiminnanjohtajille ja Jussi-työn kanssa yhteistyössä olleille sosiaalityöntekijöille. Arviointitutkimuksen johtopäätös on, että Jussi-työllä on ollut selkeää vaikuttavuutta sekä siihen sitoutuneiden asiakkaiden että myös yhteiskunnalliselta kannalta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksenä toimiva Lyömätön Linja Espoossa on aloittanut Suomessa kantaväestön miesten kanssa tehtävän työn vuonna Toimintaa varten on kehitetty Väkivallan katkaisu -ohjelma, jonka avulla väkivallan tekijät voivat kehittää itselleen valmiuksia ja välineitä väkivallan käytöstä eroon pääsemiseen. Väkivallan katkaisu -ohjelman tavoitteena on kaikkien perheenjäsenten turvallisuuden parantaminen ja avun piiriin saattaminen. Tavoitteena on, että koko perhettä autetaan eri tahojen yhteistyönä. Väkivallan katkaisu -ohjelman lisäksi toiminnassa tehdään verkostotyötä ja yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Lisäksi toimintaa kehitetään erilaisten kokeilujen avulla. Erään kehittämistyön tuloksena on syntynyt vankiloissa toimiva ja väkivallan katkaisuun motivoiva Unbeatables -ohjelma. Valtakunnallisesti tunnetuin työmuoto on Perheväkivalta Rikosprosessissa - yhteistyömalli (PRYM), jonka perusteella väkivallan tekijän ja uhrin yhteystiedot välitetään asianosaisten suostumuksella Lyömätön Linja Espoossa -palveluihin. Yhteystiedot saatuaan sekä tekijään että uhriin ollaan välittömästi yhteydessä. Tämä 15

17 vuonna kehitetty ja arvioitu toimintamalli on parantanut huomattavasti huonosti ohjautuvien henkilöiden palveluihin ohjautuvuutta. Malli parantaa väkivallan ennaltaehkäisyä ja estää väkivallan uusiutumista. Tällä hetkellä Lyömätön Linja Espoossa kehittää yhteistyössä THL:n kanssa kokonaisuutta, jonka taustalla on PRYM -yhteistyömalli. Kehitettävän kokonaisuuden kautta MARAK mallissa tullaan jatkossa huomioimaan myös väkivallan tekijät ja heidän ohjautuvuus palvelujen piiriin. Espoossa toimivan Lyömättömän Linjan yhteydessä toimii maahanmuuttajamiehille tarkoitettu Miehen Linja, joka aloitettiin vuonna Palvelu on tällä hetkellä ainut Suomessa, joka keskittyy erityisesti maahanmuuttajamiesten kanssa työskentelyyn. Miehen Linjalla sovelletaan Väkivallan katkaisu -ohjelmaa ja tehdään väkivaltaa ennaltaehkäisevää kotouttamistoimintaa miesten parissa. Toiminnan tavoitteena on perustehtävän ohella tuottaa tietoa, jota voidaan levittää myös muualle Suomeen ja siten kehittää palvelujärjestelmiä nykyhetken tarpeita vastaaviksi. Miehen Linja -toiminnassa on kehitetty Dusti -ryhmätoiminnan malli, joka voidaan liittää osaksi lakisääteistä kotouttamistoimintaa. Äiti-lapsityön kehittäminen vankilassa -projektin ( ) kautta Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt työtä sen eteen, että vankilassa olevien pienten lasten ja heidän äitiensä erityistarpeet huomioitaisiin. Projektin tavoitteina oli luoda vankiloiden äiti-lapsiosastoille puitteet lapsen huomioon ottamiselle äidin vankeusaikana niin, että lapset saavat vankilassa ollessaan asianmukaista hoitoa ja huolenpitoa ja riski lasten kaltoinkohteluun vankiloiden äiti-lapsiosastolla pienenee. Työtä suunniteltiin, toteutettiin ja kehitettiin tiiviissä yhteistyössä vankiloiden henkilökunnan kanssa kahdessa vankilassa, Hämeenlinnassa ja Vanajalla. Vankiloiden äiti-lapsiosastojen tilalle perustettiin Vankilan perheosasto, joka aloitti toimintansa huhtikuussa Palveluihin ohjautumisen mekanismit vaihtelevat yleisesti. Tosin Jussi-työn osalta itseohjautuvuuden aste on suuri; lähes 70 % asiakkaista hakeutuu palveluun omasta aloitteestaan. Huono ohjautuvuus Jussi-työn osalta vaikuttaisi sitä vastoin olevan toistuvilla perhe- ja lähisuhdeväkivallan tekijöillä (näitä vain pieni osa asiakkaista) sekä suhteesta toiseen väkivaltaisesti käyttäytyvillä, ja yleisesti nuorilla, vammaisilla sekä ikääntyneillä Kriminaalihuollon tukisäätiö (Krits) Kriminaalihuollon tukisäätiö on rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä valtakunnallinen asiantuntija- ja palveluntuottajajärjestö. Sen keskeisenä tavoitteena on uusintarikollisuuden ennaltaehkäisy kehittämällä tarpeenmukaisia palvelu- ja tukijärjestelmiä. Säätiön valtakunnallisia palveluja ovat kriminaaliasiamiestoiminta, lapsi- ja perhetyö, oppimisvalmennustyö sekä Portti Vapauteen -verkkopalvelu rikostaustaisille, heidän omaisilleen ja näiden kanssa työtä tekeville. Verkkopalvelu on osoittautunut 16

18 merkittäväksi tiedonsaannin, tuen ja keskustelujen areenaksi. Kuukausittain sivustolla on kävijöitä runsas 5000, joista noin 2000 on osallistunut keskustelufoorumeihin. Näistä suosituin on Linnalesket. Pääkaupunkiseudulla säätiöllä on myös vertaistukipalvelu Redis sekä tukiasumispalveluita asunnottomana vankilasta vapautuville. Kriminaaliasiamiestoiminta tukee ja ohjaa rikosseuraamusasiakkaita ja heidän läheisiään pyrkien ehkäisemään väliinputoamista. Asiakasyhteydenottoja tässä palvelussa on vuositasolla 500 kpl. Vertaistukipiste on avoinna vuoden ympäri maanantaista lauantaihin 4-6h päivässä. Toimintamuotoja ovat palveluohjaus, päiväkeskustoiminta, tukihenkilötoiminta sekä kuntouttava harrastustoiminta. Säätiön tukiasumispalvelujen, joiden tavoitteena on se, että vapautunut asiakas etenee itsenäiseen asumiseen, piirissä on kerrallaan n vapautunutta. Säätiön asumisvalmennusyksikössä on 22 asiakaspaikkaa ja tukiasuntoja säätiöllä on 49. Lisäksi säätiöllä on käytössään Y-säätiöltä ja kunnilta saatuja jatkotukiasuntoja. Säätiön ohella eräät asumispalveluja tuottavat järjestöt ovat kansallisen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman myötä voineet viime vuosina lisätä merkittävästi asunnottomana vapautuvien vankien mahdollisuuksia päästä tukiasumispalvelujen piiriin Kirkon palvelut rikoksentekijöille ja uhreille Suomen evankelisluterilainen kirkko on Rikosuhripäivystyksen perustajayhteisöjä. RIKUn toiminta-ajatuksen mukaisesti kirkko taustayhteisönä ei tuota päällekkäisiä palveluja RIKUNn kanssa, vaan kirkon työssä pyritään ohjaamaan uhreja RIKUn palveluihin sekä toisinpäin, otetaan vastaan RIKUn kirkon palveluihin ohjaamia ihmisiä. Yhteiskunnallisesti ainutlaatuinen ihmisten auttavan kohtaamisen muoto on kirkon diakoniatyö, jossa perinteinen toimintamuoto on kotikäyntityö. Jokaiseen kuntaan ulottuvana diakoniassa kohdataan tuhansia suomalaisia heidän kodissaan, joka mahdollistaa uhriksi joutumisen havaitsemisen tilanteissa, joissa se voi jäädä muuten kokonaan piiloon. Diakoniassa kohdataan erityisen paljon ikääntyneitä ihmisiä. Asiakaskontaktien määrä diakoniassa on vuositasolla ollut n , josta kodeissa tapahtuvien kontaktien osuus on yli kaksi kolmasosaa. Kirkon tilastointijärjestelmästä ei saa tarkkoja tietoja siitä, miten monessa asiakaskontaktissa uhriksi joutuminen on ollut keskeinen syy kontaktiin. Tilastojen perusteella on pääteltävissä, että ensisijainen syy kontaktiin on väkivalta tai rikoksen uhriksi joutuminen vuositasolla n tapauksessa. Todennäköisesti luku on huomattavasti suurempi niiden kontaktien osalta, joissa uhriksi joutuminen tai väkivallan kokeminen on osa auttamissuhteen sisällön kokonaisuutta, sillä sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat ovat ensisijainen syy vuosittain n tuhannessa diakonian asiakaskontaktissa. Kirkon perheneuvonnassa on maan suurimpana perheterapeuttisten palvelujen toimijana asiakaskontakteja vuosittain n Perheneuvontaan hakeutuessaan vuositasolla n. 17

19 5000 asiakasta ilmoittaa ensisijaiseksi avun tarpeekseen väkivaltaan liittyvät ongelmat. Perheneuvojilta saadun tiedon mukaan väkivalta ja uhriksi joutuminen on kuitenkin huomattavasti yleisempää: vuosittain n asiakassuhteessa käsitellään väkivallan ja uhriksi joutumisen kysymyksiä, joita useimmat asiakkaat eivät palveluun tullessaan halua tai pysty ilmoittamaan avun hakemisen syyksi. Nuoria ja lapsia kohdataan kirkon nuorisotyössä ja erityisnuorisotyössä vuosittain kymmeniä tuhansia, joista uhreiksi joutumisen tilanteessa varsinkin kaduilla ja nuorten suosimien tapahtumien yhteydessä toimivassa erityisnuorisotyön Saapas-työssä kohdataan vuosittain n Rikoksen tekijöiden kanssa tehtävä työ on kirkon sielunhoitotyön ja diakoniatyön perinteisimpiä työmuotoja. Vankiloissa on 18 päätoimista ja 7 sivutoimista vankilasielunhoidon virkaa, joiden asiakassuhteiden määrä on vuositasolla yhteensä n Vankilasielunhoidon asiakassuhteissa käsiteltävistä sisällöistä merkittävimpiä ovat tilastojen mukaan esiintyvyysjärjestyksessä ihmissuhteiden ongelmat, vankeuteen ja vapautumiseen liittyvät ongelmat, päihdeongelmat, mielenterveyden ongelmat ja hengelliset kysymykset. Näistä kolmea ensimmäistä käsitellään vähintään joka toisessa asiakaskontaktissa. Vankilasielunhoidon viranhaltijoista enemmistöllä on viran kirkollisen päätehtävän lisäksi ensisijainen vastuu vankilan jostakin muusta kuntouttavan työn alueesta. Vankien ja vapautuneiden vankien sekä vankien läheisten kanssa työskentelee kriminaalityöhön ja päihdetyöhön osoitetun toimenkuvan perusteella diakoniatyöntekijää ja erityisnuorisotyöntekijää. Asiakassuhteita on vuosittain arviolta Avomuotoisissa palveluissa, esim. päiväkeskustoiminta, kohdataan em. lukuun nähden moninkertainen määrä ihmisiä. Palvelujen muotoja ovat henkilökohtainen auttamissuhde, ryhmämuotoiset toiminnat, taloudellinen avustaminen, tukiasunnot, leiritoiminta ja hengelliset tilaisuudet. Kirkolliset järjestöt ovat myös merkittävä rangaistuksesta vapautuneita rikoksentekijöitä auttava kolmannen sektorin taho: yksistään paikallisten katulähetysjärjestöjen toiminta tavoittaa vuosittain tuhansia vapautuneita. Suurin rikoksentekijöitä palveleva kristillinen toimija evankelisluterilaisen kirkon ohella on kuitenkin Helluntaiherätys, jonka vankilatyössä on n. 100 vapaaehtoistyötä tekevää henkilöä ja toiminta vapautuneiden hyväksi erityisesti Kan-järjestön (Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö Ry) palveluyksiköiden kautta tarjoaa tukea avopalvelumuodossa tuhansille sekä päihdehoitolaitoksissa sadoille vapautuneille vangeille vuosittain Julkishallinnon palvelut Julkishallinnon tarjoamien rikosuhripalvelujen ja tekijän avun osalta kokonaistilanteen kartoitus on erittäin haasteellista. Muut kuin rikosoikeus- ja rikosseuraamusjärjestelmän toteutumista edistävät palvelut tuotetaan osana viranomaistoimintaa, jonka ensisijainen 18

20 tai lakisääteinen tehtävä on huolehtia henkilön asiasta tai ongelmasta riippumatta siitä, liittyykö asiaan rikosta (esim. sosiaali- ja terveystoimen palvelut), minkä vuoksi rikoksesta johtuvaa palvelua ei juurikaan tilastoida. Sekä rikoksentekijöiden että uhrien yleistä elämänlaatua ja elämänhallintaa parantavilla julkishallinnon toimilla on luonnollisesti kuitenkin merkittävä uhreja voimauttava ja rikoksia ennalta ehkäisevä vaikutus. Rikoksentekijöiden osalta Rikosseuraamuslaitos toteuttaa yhteistyössä järjestöjen kanssa vankeuslain mukaisia kuntouttamistoimia, joiden tavoitteena on edistää vankeusrangaistuksesta vapautuneiden vankien elämänhallintaa ja siten ehkäistä uusintarikollisuutta. Uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäisemiseksi tarvitaan toimintamalleja siitä, miten havaittuun väkivaltaan voidaan puuttua ja miten uhrin turvallisuus voidaan turvata jatkossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koordinoinut useamman vuoden mittaista poikkihallinnollista MARAK-hanketta (moniammatillinen riskiarviointi perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa), jossa pilotoidaan moniammatillista riskinarvioinnin menetelmää lähisuhdeväkivaltatapauksissa muutamalla paikkakunnalla. Erityisesti on huomioitava, että monet julkishallinnon palvelut voisivat nykyistä paremmin vastata myös rikoksen uhrin tuen tarpeisiin, jos niiden henkilöstöllä olisi enemmän kohdennettua asiantuntemusta tunnistaa rikoksen uhri, tietoa rikoksen uhrin asemasta sekä tarjolla olevista tukipalveluista ja niistä seurauksista, joita rikoskokemuksesta voi sen kohteelle seurata Palvelujen määrä suhteessa kokonaisrikollisuuteen ja muita keskeisiä havaintoja Muita kuin tuki- ja muihin palvelusuhteisiin kuuluvia yhteydenottoja rikosuhri- ja tekijäpalveluihin (RIKU, Tukinainen, Ensi- ja Turvakotien Liitto, Monika-Naiset) on viime vuosina ollut vuositasolla n Tämän lisäksi asiakkaita erilaisissa turvakoti-, avopalvelu- ja tukisuhteissa on n kpl. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikosten osalta osuus esim. Rikosuhripäivystykseen tulleista yhteydenotoista on n. 25 % vuositasolla (1 500 yhteydenottoa), ja kaikkien palvelujen osalta perhe- ja lähisuhdeväkivallan perusteella turvakoti-, avopalvelu- (ml. tekijät) ja tukisuhteissa on n. 2/3 asiakkaista. Tämä suhde n asiakkuutta per n esiin tullutta lähisuhdeväkivaltatapausta on varsin korkea, mutta piilorikollisuuden osuus etenkin näissä tapauksissa lienee merkittävä. Ihmis-kaupan ja rasististen rikosten osalta ilmi tulleiden tapausten määrät ovat vähäisiä, mutta näissäkin kyse lienee pitkälti tunnistamiseen tai kirjaamiseen liittyvistä ongelmista (vrt. esimerkiksi RIKUn tilastot). Selkeä pulma työperäisen ihmiskaupan palveluohjauksessa on siinä, että sen ilmituloon ja tunnistamiseen ei ole järjestelmää. Esim. työsuojeluviranomaisen rooli yltää pääosin vain työnantajan valvontaan, jolloin työntekijän työoloihin kohdistuvan epäilyn tutkimiseen ei kaikkialla ole valtuuksia. Tästä seuraa, että työntekijä, joka ei omaaloitteisesti hae, ymmärrä hakea tai uskalla hakea apua, jää palveluohjauksen ulkopuolelle. 19

Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen. Työryhmän loppuraportti

Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen. Työryhmän loppuraportti Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen Työryhmän loppuraportti Helsinki, 18.6.2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 1.1 Suhde aiempiin

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö 24.10.2012 Päätöksen perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi toimeenpano Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.9.2012

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh: SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Rikosuhripäivystyksen lausunto Istanbulin sopimuksen hyväksymisestä

Rikosuhripäivystyksen lausunto Istanbulin sopimuksen hyväksymisestä 10.11.2014 HE 155/2014 vp Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnalle Rikosuhripäivystyksen lausunto Istanbulin sopimuksen hyväksymisestä Rikosuhripäivystys (RIKU) kiittää mahdollisuudesta lausua Istanbulin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Hankkeen tausta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään seksuaalisen väkivallan

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.1.2014 Lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshenkilöiden toimenkuvan kehittäminen kunnissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS Taustaa KRIS-Tampereella VST-hanke aloitettu v. 2008, nyt meneillään VST II Helsingissä VST-hanke aloitettiin 1.9.2011 Tampereella hankkeessa työskentelevät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

MARAK moniammatillinen riskinarviointi MARAK moniammatillinen riskinarviointi Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien

Lisätiedot

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot