Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen"

Transkriptio

1 Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen Sisäisen turvallisuuden ohjelman alatyöryhmäraportti/2012

2 Sisällys 1 Johdanto Suhde aiempiin päätöksiin ja ohjelmiin sekä kansainvälisiin velvoitteisiin Nykytilan kuvaus Rikollisuuden kokonaiskuva Poliisin tietoon tullut rikollisuus Tutkimukset ja piilorikollisuus Yhteydenotot tiettyihin rikosuhripalveluihin Nykyiset rikosuhripalvelut ja tekijöille suunnattu apu kattavuus ja palveluihin ohjautuminen Rikosuhripäivystys (RIKU) Tukinainen Monika-Naiset Liitto Ensi- ja turvakotien liitto Kriminaalihuollon tukisäätiö (Krits) Kirkon palvelut rikoksentekijöille ja uhreille Julkishallinnon palvelut Palvelujen määrä suhteessa kokonaisrikollisuuteen ja muita keskeisiä havaintoja Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan esitetyt toimenpiteet Lisätään palvelujen rahoitusta ja saatavuutta Parannetaan riskiryhmiin kuuluvien rikoksentekijöiden ja erityisen haavoittuvien uhrien ohjautumista palvelujen piiriin ja lisätään tällaisten palvelujen tarjontaa Parannetaan rikoksen uhrien ja tekijöiden ohjautumista palvelujen ja avun piiriin esitutkinnassa Työryhmän muut toimenpide-esitykset ja huomiot Liite 1: Eriävä mielipide työryhmän loppuraporttiin / Mervi Sarimo... 31

3 1 Johdanto Valtioneuvosto asetti hankkeen kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelemiseksi Ohjelman valmisteluun nimettiin asettamispäätöksessä kuusi asiantuntijaryhmää, joista yhden tehtävänä oli valmistella ainakin ehdotukset rikoksen uhrin ohjaamiseksi palveluihin, rikoksen tekijän ohjaamiseksi avun piiriin sekä ehdotukset rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistamiseksi koko maan alueella ottaen huomioon erityisryhmien, kuten iäkkäiden ja maahanmuuttajien tarpeet. Valmisteluhankkeen ja sen asiantuntijaryhmien toimikausi päättyi Hankkeen ohjausryhmä, johon kuului keskeisten ministeriöiden ja virastojen johtajia, luovutti työryhmien ehdotukset sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmälle, joka vei ohjelman valtioneuvoston päätöksentekomenettelyyn. Ohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä Periaatepäätös toimeenpannaan pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen toimikauden aikana ministeriöiden alaisten yksiköiden toimesta osana näiden toiminnan ja talouden suunnittelua sekä tulosohjausta. Muut ohjelmassa mainitut toimenpiteiden toteuttajat toimeenpanevat ohjelmaa osaltaan näiden kanssa sovittavalla tavalla. Toimenpiteiden toteutumista seurataan kunkin toimenpiteen vastuuviranomaisen toimesta sen alaisessa hallinnossa sekä keskitetysti koko ohjelman osalta sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristössä. Rikoksen uhrin ja tekijän asemaa käsitellyt työryhmä asetti tavoitteekseen esittämillensä toimenpiteille, että niillä on rikoksia ennaltaehkäisevä vaikutus ja että ne vastaavat yhteiskunnan tehtäviin tukea rikoksen uhria rikoskokemuksesta selviämisessä ja tämän oikeuksien toteutumisessa. Rikoksentekijöille suunnattujen toimenpiteiden tavoitteena on tarjota tekijälle valmiuksia rikoksettomaan elämään. Kaikki rikoksen uhrit ja tekijät eivät ole rikosprosessin kanssa samanaikaisesti tai sen jälkeen annettavan avun tarpeessa, mutta järjestelmän tulee varmistaa, että ne uhrit, jotka tarvitsevat tukea, ja ne tekijät, jotka ovat uusimisvaarassa, saavat asianmukaista apua. Palveluihin ohjaamisessa tulee nykyistä paremmin huomioida se, että uhri tai tekijä eivät välttämättä tunnista olevansa palvelun tarpeessa taikka tietoisia palvelun saatavuudesta. Uhrin palveluilla käsitetään tässä sellainen emotionaalinen tai materiaalinen tuki ja neuvonta, joiden avulla uhrin edellytykset selvitä kokemuksestaan paranevat. Työryhmä ei ole tarkastellut varsinaisia suojelutoimenpiteitä tai kriminalisointeja, joilla rikoksen uhrin suojaa tekijän aiheuttamalta uhalta parannettaisiin, joskaan apu- ja suojelutoimenpiteet eivät useimmiten ole yksiselitteisesti joko yhtä tai toista taikka toisistaan irrallisia asioita. Työryhmä ei myöskään ole laajemmin tarkastellut sellaisia sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita, joiden tarjoaminen kuuluu julkisen sektorin palveluihin lain tai muun velvoitteen nojalla. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa on joitakin rikoksen uhrin ja tekijän asemaa koskevia tai näihin vaikuttavia kirjauksia, jotka on otettu huomioon tässä työskentelyssä. Hallitusohjelmassa todetaan mm. että väkivallan nykyistä parempi torjuminen ja rikosten uhrien tukipalvelujen kehittäminen on tärkeää. 2

4 Yksityiskohtaisemmin siinä todetaan, että Rikosuhripäivystyksen palvelut turvataan sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti ja että tälle selvitetään kestävä rahoitusmalli. Seksuaalisen väkivallan uhreille tulee tarjota katkeamaton hoitoketju ja lähi- ja perhesuhdeväkivallan uhreille lisätään turvakotipaikkoja kiinnittäen huomiota paikkojen alueelliseen jakautumiseen. Lisäksi ohjelmassa todetaan ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamiseen liittyen yleisesti, että kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia tuen ja palvelujen tuottajina etenkin heikoimmassa asemassa oleville vahvistetaan. Tällä on rikoksen uhrien ja tekijöiden palveluita tarkastellessa erittäin suuri periaatteellinen merkitys, koska suuri osa näistä palveluista tuotetaan nimenomaan järjestöjen voimin. Työryhmä on valmistelussa kerännyt aineistoa eri lähteistä toimenpide-esitystensä perustaksi. Aineisto koostuu mm. poliisin rikostilastoista, tutkimuksista sekä työryhmässä edustettuina olevien järjestöjen havainnoista ja näiden toimintaa kuvaavista tilastoista. Työryhmä on lisäksi kuullut Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen asiantuntijoita selvittääkseen vakavimpien ja eniten uhriutumista aiheuttavien rikosten kokonaiskuvaa sekä uhrien asemaa rikosprosessissa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman asettamispäätöksessä edellytettiin, että sitä valmistelevat asiantuntijaryhmät tunnistavat toimeksiantonsa mukaiset keskeisimmät arjen turvallisuushaasteet ja esittävät ratkaisut ongelmien hoitamiseksi sekä ennaltaehkäisemiseksi tulevaisuudessa. Toisaalta ohjelman tulee huomioida keskeiset muut strategiat, ohjelmat ja päätökset, joiden toimeenpanosta on päätetty. Täten ohjelmaan sisällytettyjen toimenpiteiden tarkoituksena ei ole ratkaista kaikkia niitä haasteita, joita työryhmien toimialaan voisi kuulua eikä niiden tarkoituksena ole muuttaa olemassa olevia rakenteita enemmän kuin on tarkoituksenmukaista juuri näihin keskeisiin haasteisiin vastaamisessa. Työryhmän arvion mukaan tämä tarkoitti rikosten uhrien ja tekijöiden osalta seuraavaa: palvelujen saatavuuden edistäminen edellyttää rahoituksen lisäämistä sekä eri toimijoiden välisen koordinaation kehittämistä. Pelkkä ohjautumisen lisääminen ei palveluntarjoajien nykyinen työtaakka huomioon ottaen tule yhtään lisäämään palvelujen tavoittavuutta tai tehokkuutta ilman, että palvelujen voimavaroja kasvatetaan. Työryhmän keskeiset esitykset muodostuvat kolmesta eri kokonaisuudesta: 1. palvelujen rahoituksen ja saatavuuden lisääminen yleisesti, 2. riskiryhmään kuuluvien rikoksentekijöiden (vapaalla olevat nuoret, syrjäytyneet miehet sekä useamman vankeusrangaistuksen kärsineet rikoksentekijät) ja erityisen haavoittuvien rikoksen uhrien (ulkomaalaistaustaiset, ihmiskaupan uhrit, seksuaalirikoksen uhrit, lapset, ikääntyneet, vammaiset, henkirikoksen uhrien omaiset yms.) palvelujen tarjonnan vahvistaminen sekä 3. rikoksen uhrien ja tekijöiden palveluihin ohjaamisen parantaminen esitutkinnassa ja yleisesti, eritoten edellä mainittujen ryhmien osalta. Niiltä osin kuin esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää jatkovalmistelua, tämän toteuttaa vastuutahoksi esitetty ministeriö tai virasto. 3

5 1.1 Suhde aiempiin päätöksiin ja ohjelmiin sekä kansainvälisiin velvoitteisiin Rikoksen uhrien asemaa on käsitelty lukuisissa aiemmissa ohjelmissa ja asiayhteyksissä. Päällekkäisyyksien välttämiseksi työryhmä ei ole tässä kappaleessa esitetyn tarkastelun lisäksi ottanut aiempien ohjelmien tai päätösten toimenpiteitä uudelleen käsittelyyn. Työryhmä esittää kuitenkin toimenpiteissään ratkaisuja joihinkin niihin ongelmiin, jotka on tunnistettu aiemmassakin valmistelussa ja joihin ei vielä ole riittävää vastetta. Ensimmäisessä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, joka hyväksyttiin syyskuussa 2004, oli neljä toimenpidettä koskien rikoksen uhrin asemaa: rikosuhripäivystyksen toiminnan vakiinnuttaminen, alueellisesti kattavan turvakotiverkoston varmistaminen, väkivallan uhria ja tekijää koskevaa tietoa tuottavan tutkimuksen laajentaminen kattavaksi sekä rikosvahinkolain uudistaminen. Toisessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa toimenpiteinä oli mm. kehittää seksuaalisen ja fyysisen väkivallan uhriksi joutuneiden lasten ja nuorten auttamiseksi ns. Lastentalotoimintamalli, kriminalisoida lasten houkutteleminen tapaamiseen seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa ja valtakunnallistaa turvakotien sekä Rikosuhripäivystyksen toiminta. Lisäksi päätettiin luoda 24 tunnin maksuton valtakunnallinen puhelinpäivystys kaikille uhreille 116-alkuisella palvelunumerolla. Edellisissä sisäisen turvallisuuden ohjelmissa olleet rikoksen uhria koskeva toimenpiteet ovat toteutuneet osittain. Keskeinen haaste on ollut molemmissa ohjelmissa kirjattuna olleen rikosuhripalvelujen (Rikosuhripäivystyksen ja turvakotien) vakiinnuttaminen ja valtakunnallistaminen. Yleinen uhripalveluverkosto on nykyisellään varsin laaja, mutta palvelujen kysyntä on kasvanut kiihtyvässä tahdissa ja erityisesti erityisen haavoittuville ryhmille suunnattuja palveluja on valtakunnallisesti vähän saatavilla. Oikeusministeriö esitti valtion budjettikehysvalmistelussa kaudelle toisen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpiteen edellyttämät lisäykset Rikosuhripäivystyksen rahoitukseen, mutta esitystä ei hyväksytty. Oikeusministeriö on tästä huolimatta moninkertaistanut omalta avustusmomentiltaan Rikosuhripäivystykselle suunnattuja varoja vuodesta 2003, mutta ohjelmaan kirjatun toimenpiteen toteuttamisen edellyttämän suuruusluokan varoja ei ole osoitettu. Turvakotipalveluiden edistäminen on mainittu sekä ensimmäisessä että toisessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Tämän osalta on tähän asti toteutunut selvitys turvakotitoiminnasta, joka julkaistiin vuonna Näiden palveluiden järjestäminen ei ole lakisääteistä vaan kunnilla on yleinen velvoite järjestää asiakkailleen sosiaalipalveluja, mikä joissakin kunnissa on tulkittu sisältävän myös turvakotipalvelujen järjestämisen. Myöskään rahoitusongelmaa näiden palvelujen osalta ei ole ratkaistu siten, että turvakotipalvelujen tarjonta vastaisi yleiseurooppalaista tasoa. Tämä on ongelmallista ottaen huomioon Suomessa esiintyvän lähisuhdeväkivallan kokonaismäärä. 4

6 Syyskuussa 2009 eduskunnalle annetussa ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa todettiin, että uhripalvelujen maantieteellinen kattamattomuus on ongelmallista myös ihmisoikeusnäkökulmasta, koska uhreilla ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta päästä palvelujen piiriin. Hallituksen päätöksestä laadittiin vuonna 2010 poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma, joka linjaa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen työtä vuosille Ohjelman tavoitteena on puuttua väkivaltaan ennakoivasti, ehkäistä väkivallan uusiutumista, parantaa seksuaalisen väkivallan uhrien asemaa ja heille tarjottavaa kriisiapua sekä tukea, kehittää keinoja tunnistaa ja puuttua haavoittuvassa asemassa olevien kokemaan väkivaltaan sekä lisätä viranomaisten ja ammattilaisten osaamista naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä ja auttamisessa. Ohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joilla on naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohella suuri merkitys myös yleiselle rikoksen uhreille ja tekijöille suunnattavalle työlle. Kansainvälisellä tasolla Suomea sitoo Euroopan unionin puitepäätös rikoksen uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyistä vuodelta Suomi täyttää puitepäätöksen edellytykset rikoksen uhrin oikeuksista, joiden mukaan uhrilla on mm. oikeus saada tietoa tukipalveluista. Lisäksi valtion tulee edistää tällaisia palveluja ja niiden rahoitusta. Uhrien tukijärjestöillä tarkoitetaan tässä nimenomaan valtiosta riippumattomia laillisia järjestötoimijoita, joiden antama tuki täydentää valtion tällä alalla tekemää työtä. Parhaillaan EU:ssa valmistellaan direktiiviä rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisesta. Ns. rikosuhridirektiivillä vahvennetaan jäsenvaltioiden velvollisuuksia näissä kysymyksissä. Rikoksen tekijän palveluita ei ole ohjelmatasolla tarkasteltu samassa mittakaavassa. Perinteisesti näitä toimintoja on hoitanut vuoteen 2001 asti julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys, tämän jälkeen kriminaalihuoltolaitos ja nykyisin Rikosseuraamuslaitos kriminaalipolitiikan operatiivisena keskusvirastona. Rakenteellisesti tekijälle suunnattu apu ja kuntoutus ovatkin pitkälti olleet osa seuraamusjärjestelmää, jonka keskeisenä ideaalina on ollut rikoksentekijöiden kuntouttaminen siten, että nämä eivät enää tekisi rikoksia. Tässä järjestöillä sekä kunnilla on ollut seuraamusjärjestelmän tarjoamaa apua täydentävä rooli. 5

7 2 Nykytilan kuvaus Nykytila-arviossaan työryhmä tarkasteli rikollisuuden kokonaiskuvaa uhriutumisen kannalta merkittävimpien ja haasteellisimpien rikostyyppien osalta. Se kartoitti vastaavasti myös olemassa olevan palveluverkoston palvelutarjonnan ajallista ja alueellista laajuutta sekä tavoittavuutta. Rikostilanteen osalta työryhmän tavoitteena on kuvata mahdollisesti vakavaan uhriutumiseen johtavien erilaisten rikosten ilmenemisen laajuus (ml. piilorikollisuus) ja mitä muutoksia siinä on tapahtunut viime vuosina. Näiden havaintojen avulla työryhmä pyrki selvittämään, miten nykyinen palveluntarjonta vastaa mahdollista kysyntää (rikollisuuden kokonaiskuva) ja avun tarpeen muutoksia (viimeaikaiset muutokset valituissa rikostyypeissä). Lisäksi työryhmä tarkasteli, minkä väylien kautta rikoksen uhrit ja tekijät ohjautuvat palvelujen ja avun piiriin, jotta voidaan selvittää, miltä osin ohjautumista voi ja tulee parantaa. Keskeisenä lähdeaineistona tarkastelussa on käytetty työryhmässä edustettuina olevien rikoksen uhreille sekä tekijöille palvelua ja apua tarjoavien järjestöjen kokemusperäisiä havaintoja ja asiakastilastointia. Nämä järjestöt, Rikosuhripäivystys (RIKU), Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Monika-Naiset, Ensi- ja turvakotien liitto, Lyömätön Linja Espoossa ja Kriminaalihuollon tukisäätiö edustavat palveluntarjonnan volyymiltaan suurta osaa valtakunnallisesti saatavilla olevista, järjestöjen tuottamista yleisistä rikosuhripalveluista ja osaa saatavilla olevista erityisryhmien rikosuhripalveluista sekä osaa tekijöille suunnatuista palveluista. Muita uhreille ja tekijöille palveluja tuottavia tahoja ovat mm. Suomen Mielenterveysseura, Henkirikosten uhrien omaisten yhdistys HUOMA, HelsinkiMissio, Naisten Linja, Suomen Delfins ry, Maria-Akatamia, Kaapatut lapset, Suomen vanhusten turvakotiyhdistys SUVANTO, Vankien omaiset, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Non-Fighting Generation NFG, kirkkojen tekemä työ, eräät päihdehuoltoa, mielenterveystyötä sekä asumispalveluja tuottavat järjestöt sekä lukuisat muut valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti toimivat tahot. 2.1 Rikollisuuden kokonaiskuva Uhrin tukipalvelujen ja rikoksentekijöihin kohdistettavien toimenpiteiden tarvetta arvioitaessa työryhmä on ottanut huomioon ensisijaisesti ne uhrilliset rikostyypit, joiden uhriksi joutumisen haittavaikutukset ovat yhteiskunnallisesti tai yksilön inhimillisen kärsimyksen kannalta merkittäviä, ja joiden tekijöiden osalta heille kohdennetulla avulla olisi uusintarikollisuutta ennalta estäviä vaikutuksia. Uhrikokemuslähtöinen tarkastelu on perusteltua myös rikoksentekijöihin suunnattavan työn kannalta. Ennaltaehkäisevää työtä ja uusintarikollisuutta vähentäviä toimia on tarkoituksenmukaista suunnata niihin rikoksiin, jotka aiheuttavat vakavaa uhriutumista. Näitä ovat henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, seksuaalirikokset, tietyt omaisuusrikokset, ryöstöt, tietyt liikennerikokset sekä ihmiskauppa. Kokemuksen haavoittuvuutta voi lisätä tekijän ja uhrin välinen suhde (kuten esimerkiksi lähisuhdeväkivallassa), uhriin liittyvät ominaisuudet (esimerkiksi lapsi tai ikääntynyt, vähemmistöön kuuluminen) tai se, että 6

8 tapahtuma on omiaan rikkomaan uhrin turvallisuudentunnetta voimakkaasti (esim. yksityisissä asunnoissa tehdyt omaisuusrikokset sekä loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneet liikennerikokset).. Rikollisuuden kokonaiskuvan lähdeaineistona on edellä mainittujen rikosten osalta käytetty poliisille ilmi tulleen rikollisuuden tilastoja sekä Rikosuhripäivystyksen ja muiden uhripalveluiden tilastoja, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rikostilannekatsausta ja asiantuntijalausuntoja piilorikollisuuden osalta, sekä muuta tutkimustietoa Poliisin tietoon tullut rikollisuus Työryhmä on poliisin tilastoihin perustuvassa tarkastelussaan valinnut tarkastelujaksoksi vuodet Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa on vuodesta 2008 tapahtunut merkittävää (17 %) tilastollista nousua; vuonna 2008 näiden määrä oli n kpl ja vuonna 2011 n kpl. Tämä selittynee suurelta osin rikoslain muutoksella vuonna 2011, joka saattoi lähisuhteessa ja työtehtävissä tapahtuneen sekä alaikäiseen kohdistuneen lievän pahoinpitelyn virallisen syyttäjän alaisuuteen. Lakimuutoksen vaikutuksen puolesta puhuu se, että vuodesta 2008 vuoteen 2009 ilmi tulleiden väkivaltarikosten määrä laski edellisestä vuodesta (n kpl vuonna 2009) ja pysyi tämän jälkeen varsin tasaisena ennen lakimuutosta. Henkirikosten määrä on pysynyt samalla tasolla Suomessa jo pitkään, n. 120 tapausta vuodessa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan suhteellinen osuus kaikista henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista on myös pysynyt samana, n % tasolla tarkastelujaksolla Ryöstöjen määrä on myös pysynyt varsin samana; vuonna 2008 poliisin tietoon tuli n ryöstöä tai törkeää ryöstöä ja vuonna 2011 n tapausta. Erityistä huomiota palvelujen näkökulmasta tulee kiinnittää työssä kohdattuihin ryöstöihin. Näiden osalta auttamisjärjestelmään ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. On epäselvää, mikä osa auttamisjärjestelmästä on työnantajan vastuulla ja mikä osa yhteiskunnan. Poliisille ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on noussut lähes kolmanneksella vuodesta 2009 vuoteen 2011 n tapauksen vuositasolta n tapaukseen, mikä on merkittävä kasvu. Omaisuusrikosten määrä on pysynyt samalla, n tapauksen, vuositasolla. Yksityisasunnossa tehdyt omaisuusrikokset eli pääasiassa asuntomurrot ovat myös pysyneet samalla, n kappaleen vuositasolla, muodostaen n. 2 % kaikista tehdyistä omaisuusrikoksista. Asuntomurrolla on uhrikokemuksen kannalta muitakin merkittäviä vaikutuksia kuin pelkkä taloudellinen menetys. Kodin säilymisellä turvallisena on kokonaisvaltainen merkitys asukkaiden, niin aikuisten kuin lasten kokonaisturvallisuudentunteen kannalta. Liikennerikosten määrä on laskenut n tapauksesta tapaukseen ja liikenteessä kuolleiden määrä on pysynyt n. 300 menehtyneen tasolla. 7

9 Liikennerikoksissa loukkaantuu vuositasolla n henkilöä. Liikennerikoksia pidetään usein onnettomuuksina. Vähemmälle huomiolle jää se, että kyseessä on rikos, joka johtaa samalla tavalla uhrin kannalta usein raskaaseen oikeusprosessiin niin kuin mikä tahansa rikos. Liikennerikoksen uhrin mahdollinen avuntarve tulee tunnistaa ja ohjaus tukipalveluihin toteutua etenkin loukkaantumiseen tai läheisen kuolemaan johtaneissa tapauksissa. Poliisin kirjaamien rasististen rikosten määrä on myös pysynyt 300 tapauksen vuositasolla tarkastelujakson aikana. Rasististen rikosten osalta tilastointi perustuu siihen, että esitutkintaviranomainen tunnistaa ja luokittelee rikoksen mahdolliset rasistiset motiivit, minkä lisäksi näihin rikoksiin pätee usein yleinen maahanmuuttajien korkea rikosilmoituksentekokynnys Tutkimukset ja piilorikollisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen laatiman kokonaisrikollisuuskatsauksen perusteella arvioiden uhrikokemukset, jotka ovat omiaan edellyttämään palveluja ja tukitoimia, ovat lukumäärältään vähäisiä suhteessa rikosten kokonaismäärään. Poliisin tietoon tulleista rikoksista vuonna % oli omaisuusrikoksia, 25 % liikennerikoksia (pl. liikennerikkomukset), 7 % väkivaltarikoksia, 4 % rattijuopumuksia ja 0,5 % seksuaalirikoksia. Väkivaltarikoksista 84 % oli lievän tai tavallisen tekomuodon pahoinpitelyitä. Vuonna 2009 tehdyn kansallisen uhritutkimuksen mukaan edeltävän 12 kuukauden aikana 5 % naisista oli joutunut väkivaltarikoksen uhriksi työpaikallaan, 2 % oli kokenut väkivaltaa tuttavan taholta ja 2 % perhe tai lähisuhdeväkivaltaa. Miehistä 3 % oli kokenut väkivaltaa ravintolassa ja 3 % tuttavan taholta. Suurin yksittäinen tekijäryhmä oli tuntematon tekijä, joita oli 51 % tapauksista miehiin kohdistuneessa väkivallassa ja 37 % naisiin kohdistuneessa väkivallassa. Eri väkivallan tyypeistä edellisestä uhritutkimuksesta lisääntyneitä ovat työpaikkaväkivalta, nuorten miesten välinen väkivalta ja kiusaaminen sekä vuotiaiden tekemät väkivallanteot. Näistä eritoten työpaikkaväkivalta on noussut merkittävästi; vuodesta 1980 sen määrä on viisinkertaistunut samalla kun katuväkivallan määrä on laskenut n. 2,5 % tasosta yhden prosentin tasoon. Seksuaalirikosten kokonaisuuden osalta ei kehitystä tai sen suuntaa kyetä tieteellisesti todentamaan, vaikka ilmi tulleiden tapausten määrä on kasvanut merkittävästi. Lapsiin kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö näyttää sitä vastoin laskeneen. Syrjäytymisen ja rikoksentekijöiden sekä uhrien välinen yhteys on selvä ja vahva: mitä vakavampiin väkivallan muotoihin mennään, sen useammin sekä tekijä että uhri ovat syrjäytyneitä. Väkivalta kasautuu myös muiden tekijöiden mukaan. Miehet tekevät n. 80 % kaikista väkivaltarikoksista, nuorten miesten osuus tästä on suuri ja väkivallan uhrit ja tekijät ovat usein samoja henkilöitä eri tilanteissa. Tutkimusten tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että on uhri- ja tekijäryhmiä, joihin liittyvä rikollisuus jää kansallisessa tutkimuksessa paljastumatta (esim. ikääntyneet ja maahanmuuttajat). 8

10 Lapsiin kohdistuneessa väkivallassa on pitkällä aikavälillä tapahtunut joitakin muutoksia. Poliisiammattikorkeakoulu käynnisti 2008 tutkimushankkeen Lapset väkivallan uhreina, joka päättyi Tutkimuksen mukaan: Lapsiin kohdistuva väkivalta on varsin yleinen ilmiö, vaikka kuritusväkivalta onkin puolittunut 20 vuodessa. Pojat kohtaavat väkivaltaa koulussa tai kaveriporukoissa, tytöt useimmin kotona. Pahoinpitelyn kohteeksi pojista on joutunut 20 % ja tytöistä 15 % viimeksi kuluneen vuoden aikana (kysely tehtiin tammikuussa 2008). Nuorista 5 % ilmoitti pahoinpitelystä aiheutuneen vamman ja yksi sadasta hakeutui lääkärin hoitoon. Joka kolmas 9-luokkalainen ja joka viides 6-luokkalainen on kokenut vanhempiensa taholta joskus elämänsä aikana lievää fyysistä väkivaltaa. Monet ovat nähneet kotonaan väkivaltaa: joka seitsemäs 6-luokkalainen ja joka kuudes 9-luokkalainen on nähnyt kotonaan äitiin, isään tai sisarukseensa kohdistunutta väkivaltaa. Vanhempien välinen väkivalta ja kuritusväkivalta liittyvät yhteen: jos perheessä käytetään väkivaltaa, siitä saa kukin osansa. Lasten vakava seksuaalinen hyväksikäyttö oli vähentynyt selvästi kahdessakymmenessä vuodessa, mutta lievempiä seksuaalisen hyväksikäytön muotoja ilmoitetaan yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Seksuaalisuus liittyy usein sähköisillä viestimillä tapahtuvaan ahdisteluun, jonka kohteeksi tytöt joutuvat selvästi poikia useammin. Joka viides 9-luokkalainen tyttö ilmoittaa, että hänelle on käytetty internetissä rivoa kieltä, häntä on pyydetty lähettämään seksikkäitä kuvia tai hänelle on ehdotettu seksiä. Internetiä ja matkapuhelimia käytetään myös muunlaiseen häirintään, kuten kiusaamiseen ja uhkailuun. Hyväksikäytön tunnuspiirteitä on myös joissain tapauksissa ikätovereiden välisessä seksuaalisessa kanssakäymisessä. Maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistui enemmän väkivaltaa ja muita rikoksia kuin kantaväestön lapsiin. Erityisesti ero tulee esille ryöstöissä ja varkauksissa. Lisäksi tekijä oli tuntematon useammin kuin vertailuryhmällä. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan taustalla on muukalaisvihamielisyyttä ja rasismia. Kokemukset lasten keskinäisestä kiusaamisesta eivät poikenneet ryhmien välillä, ja rasistiset motiivit näyttivät olevan ikätovereiden välisessä väkivallassa harvinaisempia kuin muussa väkivallassa. Kotona nähty ja koettu väkivalta oli yleisempää maahanmuuttajataustaisten lasten ryhmässä kuin vertailuryhmässä. Ikääntyneiden osalta vastaavanlainen selvitys laadittiin oikeusministeriössä vuonna 2011 (Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen, OM:n selvityksiä ja ohjeita 41/2011): 9

11 Poliisin tilastoissa monessa rikostyypissä näkyy ikääntyneisiin kohdistuneiden rikosten määrän lisääntyminen tarkastelujakson aikana. Tilastollinen kasvu selittyy pääasiassa sillä, että ikääntyneiden määrän lisääntyminen lisää ikääntyneisiin kohdistuneiden rikosten yhteismäärää. Muutamassa rikostyypissä kasvu on kuitenkin merkittävä ikäluokan kokoon suhteuttamisen jälkeenkin. Näitä rikoksia ovat mm. petos, vakuutus- ja maksuvälinepetos sekä pahoinpitelyt ja lievät pahoinpitelyt. Petosrikosten uhriksi joutuminen on lisääntynyt erityisesti yli 65-vuotiailla naisilla. Poliisin tilastojen perusteella ikääntyneisiin kohdistuneista rikoksista suurin osa (72 %) on omaisuusrikoksia, henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia on 5 %. Ikääntyneiden joutuminen rikoksen uhriksi on poliisin tilastojen mukaan huomattavasti vähäisempää kuin alle 65-vuotiaan väestön. Poliisitilastoihin pohjaavat arviot ovat kuitenkin puutteellisia. Suurin osa kaikista yksityiseen henkilöön kohdistuneista väkivalta- ja omaisuusrikoksista jää tulematta poliisin tietoon. Ikääntyneiden kohdalla ilmoitusalttiutta voi heikentää erityinen hoivan ja huolenpidon tarve. Ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn heikentyminen voi ilmetä vaikeutena kulkea omin voimin, käyttää puhelinta ja muita kommunikaatiovälineitä, ongelmina muistissa ja puhekyvyssä sekä muina ongelmina, jotka vaikeuttavat itsenäistä selviytymistä arjesta. Järjestöjen tukipalvelujen kokemuksen mukaan ikääntyneiden tarve tukeen ja suojeluun rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen on keskimäärin muuta väestöä suurempi iästä johtuvasta elämänhallinnan luonnollisesta heikkenemisestä johtuen. Kuitenkin heidän ohjautuvuutensa uhrille kohdennettuihin tukipalveluihin on keskimääräistä heikompaa Yhteydenotot tiettyihin rikosuhripalveluihin Useimpien rikosuhri- ja tekijäpalvelujen osalta asiakkuuksia tai yhteydenottoja ei ole tilastoitu sen perusteella, minkä rikoksen kohteeksi he ovat joutuneet (uhrit) tai mihin rikokseen he ovat syyllistyneet (tekijät). Palvelujen suhdetta kokonaisrikollisuuteen käsitellään tarkemmin jäljempänä. Alla on em. järjestöjen erilaisesta tilastointikäytännöstä johtuen esitettynä pääasiassa Rikosuhripäivystyksen sekä osittain Raiskauskriisikeskus Tukinaisen rikostyypin perusteella jaotellut yhteydenotot ja niissä vuosien 2008 ja 2010 välillä tapahtuneet muutokset. Vaikka rikosuhripalveluihin tulleiden yhteydenottojen suhde kokonaisrikollisuuteen ei ilmene pelkästään yhteydenottojen lukumäärää tarkastelemalla, antaa se käsityksen palvelujen kysynnässä tarkasteluaikana tapahtuneista muutoksista. Alla esitetty kooste ei sisällä varsinaisessa tukisuhteessa olevien henkilöiden yhteydenottoja ja kontakteja palvelun piirissä. Toisaalta, yhteydenottajien lukumäärä on yhteydenottojen määrää pienempi, koska yhdellä yhteydenottajalla saattaa olla useita yhteydenottoja ja useita koettuja eri rikoksia. Pari- ja lähisuhdeväkivallan osalta Rikosuhripäivystykseen tuli yhteydenottoja vuonna 2011, vuonna 2010 niitä oli ja vuosina 2008 ja 2009 yhteydenottojen 10

12 määrä oli n vuositasolla. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 Tukinaiseen tulleet vastaavat yhteydenotot nousivat 134 tapauksesta 367 tapaukseen. Henkirikosten osalta yhteydenottojen määrä Rikosuhripäivystykseen kasvoi merkittävästi: 49 tapausta vuonna 2008, 64 tapausta vuonna 2009 ja 108 tapausta vuonna 2010 ja 140 vuonna Muussa väkivallassa poliisitilastojen perusteella tapahtunut kasvu ei ole näyttäytynyt yhtä vahvasti Rikosuhripäivystyksen yhteydenotoissa, joissa kasvua on 837 tapauksesta 999 tapaukseen vuosina Tämä kertoo osaltaan myös siitä, että kokonaisrikollisuus ei tarkasteluaikana ole tältä osin noussut, vaan kyseessä on nimenomaan lainsäädännön aiheuttama muutos. Sitä vastoin väkivaltaan muutoin viittaavissa yhteydenotoissa on tapahtunut merkittävää kasvua; muu uhkailu, häirintä ja kiristys yhteydenoton syynä ovat vuosina kasvaneet 503 yhteydenotosta 865 yhteydenottoon. Uhripalveluihin ohjautuvuuden näkökulmasta myös ihmiskaupan ja ihmiskaupan kaltaisten rikosten perusteella yhteyttä ottaneiden määrä on kasvanut suhteellisessa tarkastelussa merkittävästi, mikä voisi osaltaan viitata suureen piilorikollisuden määrään. Vuonna 2008 Rikosuhripäivystykseen ei tullut yhtään yhteydenottoa näiden vuoksi, mutta vuonna 2010 yhteydenottoja oli jo 31 (vuonna kpl), vuonna 2011 niitä oli vain 16. Määrät ovat kuitenkin kokonaisuutena tarkastellen vielä pieniä, joten tilastoihin perustuvia johtopäätöksiä ei asiasta voi vetää. Seksuaalisen väkivallan perusteella palveluihin yhteyttä ottaneiden määrä kasvoi tarkastelujaksolla huomattavasti. Rikosuhripäivystykseen tulleet yhteydenotot kasvoivat 590 tapauksesta 840 tapaukseen ja Tukinaiseen tulleet yhteydenotot kasvoivat vuodessa ( ) yhteydenotosta 2 783:een. Erityisesti tässä on huomioitava se, että RIKUun tulleissa yhteydenotoissa lukumäärän kasvu on johtunut pääasiassa alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrän kasvusta (101 tapausta enemmän vuonna 2010 kuin vuonna 2008). 2.2 Nykyiset rikosuhripalvelut ja tekijöille suunnattu apu kattavuus ja palveluihin ohjautuminen Työryhmä on kartoittaessaan rikosuhri- ja tekijäpalvelujen laajuutta ja kattavuutta hyödyntänyt ensisijaisesti työryhmässä edustettuna oleville tahoille kohdennettua kyselyä ja toissijaisesti aiemmin tehtyjä selvityksiä sekä asiantuntijalausuntoja. Kyselyssä on pääosin avoimin kysymyksin selvitetty palvelujen alueellista ja ajallista saatavuutta, asiakasvolyymiä sekä palveluihin ohjautumisen mekanismeja Rikosuhripäivystys (RIKU) RIKU on yhteistyösopimukseen perustuva hanke, jonka tavoitteena on rikoksen uhrin aseman parantaminen. Tavoitteeseen pyritään vaikuttamalla ja tuottamalla matalan kynnyksen tukipalveluita. RIKUa toteuttavat Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin 11

13 Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Naisasialiitto Unioni ja hanketta valtakunnallisesti koordinoiva Suomen Setlementtiliitto. Toimintaa johtaa ja koordinoi lähes 30 palkattua ammattilaista. Tukipalvelut tuotetaan pääosin valittujen, koulutettujen ja ammatillisesti ohjattujen vapaaehtoisten toimesta, joita on noin 300. Rikosuhripäivystyksellä on keskustoimisto ja 7 aluetoimistoa, joista toimintaa johdetaan ja koordinoidaan, sekä 29 palvelupistettä, joissa ohjataan vapaaehtoistyötä ja toteutetaan tukipalveluita. Rikosuhripäivystykseen tuli vuonna 2011 yli muuta kuin tukihenkilötoimintaan liittyvää yhteydenottoa puhelimella tai sähköisesti. Yhteydenottajille tarjotaan käytännön neuvontaa, henkistä tukea sekä ohjausta eri laajuudessa asiakkaan tarpeen mukaan. Järjestön palvelut on suunnattu rikoksen uhreille rikostyyppiin katsomatta, uhrien läheisille, rikosasian todistajille rikosasioissa sekä neuvonnan tarpeessa oleville muille rikoksen uhrin kohdanneille henkilöille. Rikosuhripäivystyksen valtakunnalliset palvelut koostuvat auttavasta puhelimesta juristin puhelinneuvonnasta, Rikumobiilista, josta yhteydenottaja saa mm. matkapuhelimeensa järjestön lähimmän palvelupisteen yhteystiedot tekstiviestillä ympärivuorokautisesti, sekä verkkopalvelu Rikunetistä, jossa kysyjä saa kirjallisen vastauksen kysymyksiinsä. Palvelupisteistä rikoksen uhrille voidaan osoittaa henkilökohtainen tukihenkilö tukemaan tarpeen mukaan mm rikosilmoituksen tekemisessä ja muussa asioinnissa viranomaisten luona, oikeusavustajan löytämisessä sekä korvaus- ja lähestymiskieltohakemuksen laatimisessa sekä tuomioistuinkäsittelyssä. Tukisuhteissa Rikosuhripäivystyksellä oli vuonna henkilöä, mikä oli merkittävästi edellisvuotta enemmän, jolloin luku oli Tukisuhteisiin liittyviä puheluita on vuositasolla keskimäärin n. 8 per tuettava, ja tukihenkilön ja tuettavan tapaamisia kahdenkeskisiä tapaamisia keskimäärin yhdestä kahteen, minkä lisäksi tukihenkilö on usein läsnä viranomaistapaamisilla ja tuomioistuinkäsittelyssä. Alaikäisten osuus yhteydenottajista on vuositasolla n. 6 % ja yli 64-vuotiaiden osuus 4 5 %. Ulkomaalaistaustaiselle rikoksen uhrille osoitettiin tukihenkilö 170 tapauksessa. Muita yhteydenottoja ulkomaalaistaustaisilta asiakkailta oli 283. Rikosuhripäivystyksen palvelujen piiriin ohjautuvat henkilöt tulevat useimmiten (n. 30 % tapauksista) poliisilta esitutkinnan alkuvaiheessa saamansa tiedon perusteella ja ohjautuvuus tätä kautta paranee vuosi vuodelta. Haasteeksi on koettu, että sovittelua ja rikoksen uhrin tukipalveluja käsitellään joissakin yksiköissä toisensa poissulkevasti, eli sovitteluun ohjattujen rikostapausten uhreille ei ehkä esitetä mahdollisuutta rikosuhripalveluihin tai sen esittämisen tavassa on kehitettävää. Tämän lisäksi palvelujen piiriin ohjaamisessa on eroja poliisipiireittäin. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kautta palvelun piiriin ohjautuminen on sattumanvaraista ja näiden osalta on alueellisia eroja ja ohjautuvuudessa on kehitettävää. Huonosti palvelun piiriin ohjautuvat alaikäiset, ikääntyneet sekä liikennerikosten uhrit. 12

14 2.2.2 Tukinainen Raiskauskriisikeskus Tukinaisen välittömien palvelujen piirissä oli vuonna 2010 yli 170 seksuaalirikoksen uhria ja järjestöön oli yhteydessä yhteensä 736 henkilöä puhelimitse tai sähköisesti (kasvua 73 henkilöä vuodesta 2009). Palvelut kohdistuvat seksuaalirikosten uhreihin sekä heidän läheisiinsä. Palveluihin kuuluvat yksilökäynnit kriisijaksoilla sekä juristilla, ryhmätukikeskustelut, juridinen apu oikeusprosessissa sekä tukihenkilömahdollisuus. Palvelut ovat saatavilla puhelimitse valtakunnallisesti (neuvonta) osapäiväisesti (arkisin päiväsaikaan ja viikonloppuisin ja pyhisin ilta-aikaan) ympäri vuoden. Tämän kautta asiakkaat ohjataan paikallisen terveydenhuollon piiriin tai paikallisesti palveluja tarjoavaan kriisikeskukseen, mikäli tällainen on olemassa. Edellä kuvattuja henkilökohtaisia palvelumuotoja järjestö tarjoaa pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa. Kriisijaksolla olevan asiakkaan asiakkuuden kesto vaihtelee kolmesta viiteen kuukauteen, jonka aikana asiakkaalla on viikoittaisia käyntikertoja keskimäärin yksi tai kaksi. Sellaisilla asiakkailla, jotka saavat järjestön kautta oikeusavustajan palveluita, asiakkuudet voivat kestää pidempään. Tukinaiseen ohjautuu suurin osa asiakkaista itse, pääosin internetistä haetulla tiedolla. Myös poliisin, terveydenhuollon tai muun auttajatahon ohjaamana palvelujen piiriin tulee asiakkaita. Myös uhrien läheiset selvittelevät uhrien apuna auttajatahoja. Järjestön kokemuksen mukaan sen palvelujen piiriin ohjautuvat huonosti maahanmuuttajanaiset, päihteiden käyttäjät, iäkkäät sekä sellaiset henkilöt, jotka ovat varttuneet vailla vanhemman tai muun aikuisen hoivaa tai huolenpitoa. Palvelun tyypillinen asiakas on aikuisikäinen nainen, joka on lapsuudessaan tai nuoruudessaan kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä tai väkivaltaa jonkun tuntemansa henkilön taholta, sekä nuorena aikuisena raiskattu nainen, joka on raiskattu alle kaksi viikkoa ennen yhteydenottoa tai yli vuoden ennen yhteydenottoa. Alaikäiset asiakkaat ohjataan lastensuojeluun ja sitä kautta alaikäisillä suunnattuihin palveluihin, kuten nuorisopsykiatrian poliklinikat, perheneuvolat, nuorisoasemat sekä Tyttöjen talo Monika-Naiset Liitto Monika-Naiset Liitossa toimii turvakotipalveluja tarjoava Mona-koti sekä Voimavarakeskus, johon on koottu monipuolisten palvelujen kokonaisuus. Palveluihin kuuluu psykososiaalinen tuki, mahdollisuus tukihenkilöön rikosprosessissa tai arjen asioiden hoitamisessa sekä sosiaalisen tukiverkoston rakentamisessa, palvelun tarpeiden kartoitusta, muiden palvelujen piiriin ohjaamista ja neuvontaa sekä vertaistukiryhmiä väkivallan uhreille. Tavoitteena on aina uhrin kokonaisvaltainen palveleminen. Palvelujen kohderyhmänä ovat väkivaltaa kokeneet maahanmuuttajanaiset ja heidän lapsensa. Vuonna 2010 järjestön Mona-kodissa on ollut asiakkaana 84 naista ja 47 lasta. Voimavarakeskuksen palveluissa asiakaskontakteja on ollut yhteensä kaikkiaan 13

15 801 asiakkaalla. Tyypillisesti turvakotijakso Mona-kodissa kestää 1 50 päivää, ja jakauma 1 10 vuorokauden, vuorokauden ja vuorokauden välillä on tilastollisesti tasainen. Mona-koti, joka toimii pääkaupunkiseudulla, on auki ympäri vuorokauden läpi vuoden. Voimavarakeskuksella on toimipisteet Helsingissä ja Vantaalla. Voimavarakeskuksen päivystävä puhelin palvelee ympärivuorokautisesti ja valtakunnallisesti. Järjestöllä on myös aluetoimisto Kemissä, joka tarjoaa tukipalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Pohjois-Suomessa. Yksinäisten alaikäisten osuus asiakkaista on noin 2 %, mutta asiakkaita, joilla on alaikäisiä lapsia palvelujen piiriin saapuessaan, on n. 40 % asiakkaista. Palvelun tyypillinen asiakas on vuotias työtön tai matalasti palkatussa työssä oleva maahanmuuttajanainen. Palvelujen piiriin ohjautuminen on pitkälti sosiaalisen verkoston varassa siinä suhteessa, että suurin osa asiakkaista on saanut tiedon palveluista tuttavan tai sukulaisen kautta, ja vain noin viidesosa asiakkaista tulee viranomaisten ohjaamana. Harvaan asutuilla seuduilla asuvien lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten ohjautuminen palveluihin on heikkoa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien asiakkaiden määrä on noin % asiakaskunnasta. Iäkkäiden (yli 64-vuotiaat) osuus Voimavarakeskuksen ja Mona-turvakodin asiakkaista on n. 1,5 %, eli heidän ohjautuvuutensa palvelun piiriin on suhteessa todennäköiseen kokonaisrikostilanteeseen huono Ensi- ja turvakotien liitto Ensi- ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelu- ja kansalaisjärjestöjärjestö, joka toimii 29 jäsenyhdistyksen keskusjärjestönä. Liiton jäsenyhdistyksissä tehtävän perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tavoitteena on väkivallan ehkäiseminen sekä väkivaltaa kokeneiden ja sitä käyttäneiden lasten, naisten ja miesten auttaminen. Väkivaltatyötä tehdään 14 turvakodissa, avopalveluna 17 yhdistyksessä sekä nettiturvakodin kautta. Turvakodit on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai suorastaan vaarallista. Turvakotiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Turvakodista saa keskusteluapua väkivallasta irrottautumiseen ja kriisistä selviytymiseen. Turvakotien lapsityö auttaa lapsia käsittelemään väkivaltakokemuksia ja välittää vanhemmille tietoa väkivallasta lapsen näkökulmasta. Vuonna 2011 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämissä 14 turvakodissa oli yhteensä 2296 asiakasta, joista 1083 naista, 61 miestä ja 1152 lasta. Lapsista kolmasosa oli alle 2-vuotiaita ja yli 10-vuotiaita 20 prosenttia. Valtaosa asiakkaista viipyi turvakodilla alle viikon. Yleistä oli myös, että turvakodissa asuttiin pitempään kuin viikko, mutta alle kuukausi. Vähemmän kuin joka viides oli turvakodissa yli kuukauden. Maahanmuuttaja-asiakkaiden osuus on keskimäärin 20 prosenttia, suurissa kaupungeissa enemmän. Asiakkaat puhuivat äidinkielenään 36 eri kieltä. 14

16 Väkivaltatyön avopalvelut tarjoavat tarvittaessa pitkäaikaistakin tukea perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja jo koetusta väkivallasta selviytymiseen. Avopalveluissa voi saada tukea turvakodissa olon jälkeen tai jos on kokenut väkivaltaa, mutta ei tarvitse turvakotia. Avopalvelu voi olla puhelinneuvontaa, ajanvaraukseen perustuvaa keskusteluapua väkivaltatyön ammattilaiselta, ohjattu vertaisryhmä tai esimerkiksi tuettua asumista. Avopalveluista apua haki 533 naista, 409 lasta ja yli 1000 miestä. Tyypillisimmillään asiakkuus kesti kahdesta kuukaudesta vuoteen, mutta usein se jatkui pidempäänkin. Nettiturvakoti on internet-sivusto, josta löytyy suurelle yleisölle tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta sekä apua ja tukea omaan tilanteeseen. Nettiturvakodissa oli vuonna 2011 keskimäärin 2500 eri kävijää kuukaudessa. Vuosittainen kävijämäärä oli Toukokuun alusta nettiturvakodissa on ollut mahdollista saada reaaliaikaista kahdenvälistä chat-keskusteluapua ammattilaiselta. Vuoden loppuun mennessä chattejä toteutui yhteensä 63 kertana 32 eri käyttäjän kanssa. Chatin asiakkaista naisia oli 37 ja miehiä 8. Kaikista chateistä nuorten chattejä oli 23. Perheiden turvallisuutta edistää myös työ väkivallan tekijöiden kanssa. Ensi- ja turvakotien liitossa tehdään ns. Jussi-työtä kahdeksassa jäsenyhdistyksessä kahdentoista työntekijän voimin. Keskusjärjestö vastaa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Jussi-työn lisäksi liiton piirissä työskennellään väkivallan tekijöiden kanssa myös useilla muilla paikkakunnilla. Jussi-työn vaikuttavuudesta valmistui tammikuussa 2010 Sinikka Törmän ja Kati Tuokkolan tekemä ulkoinen arviointitutkimus. Arviointi rakentuu 80 Jussi-työn asiakkaan vastaamaan palautekyselyyn sekä teemahaastatteluihin, jotka tehtiin asiakkaan puolisolle, Jussi-työn-tekijöille, Jussi-työtä tekevien yhdistysten toiminnanjohtajille ja Jussi-työn kanssa yhteistyössä olleille sosiaalityöntekijöille. Arviointitutkimuksen johtopäätös on, että Jussi-työllä on ollut selkeää vaikuttavuutta sekä siihen sitoutuneiden asiakkaiden että myös yhteiskunnalliselta kannalta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksenä toimiva Lyömätön Linja Espoossa on aloittanut Suomessa kantaväestön miesten kanssa tehtävän työn vuonna Toimintaa varten on kehitetty Väkivallan katkaisu -ohjelma, jonka avulla väkivallan tekijät voivat kehittää itselleen valmiuksia ja välineitä väkivallan käytöstä eroon pääsemiseen. Väkivallan katkaisu -ohjelman tavoitteena on kaikkien perheenjäsenten turvallisuuden parantaminen ja avun piiriin saattaminen. Tavoitteena on, että koko perhettä autetaan eri tahojen yhteistyönä. Väkivallan katkaisu -ohjelman lisäksi toiminnassa tehdään verkostotyötä ja yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Lisäksi toimintaa kehitetään erilaisten kokeilujen avulla. Erään kehittämistyön tuloksena on syntynyt vankiloissa toimiva ja väkivallan katkaisuun motivoiva Unbeatables -ohjelma. Valtakunnallisesti tunnetuin työmuoto on Perheväkivalta Rikosprosessissa - yhteistyömalli (PRYM), jonka perusteella väkivallan tekijän ja uhrin yhteystiedot välitetään asianosaisten suostumuksella Lyömätön Linja Espoossa -palveluihin. Yhteystiedot saatuaan sekä tekijään että uhriin ollaan välittömästi yhteydessä. Tämä 15

17 vuonna kehitetty ja arvioitu toimintamalli on parantanut huomattavasti huonosti ohjautuvien henkilöiden palveluihin ohjautuvuutta. Malli parantaa väkivallan ennaltaehkäisyä ja estää väkivallan uusiutumista. Tällä hetkellä Lyömätön Linja Espoossa kehittää yhteistyössä THL:n kanssa kokonaisuutta, jonka taustalla on PRYM -yhteistyömalli. Kehitettävän kokonaisuuden kautta MARAK mallissa tullaan jatkossa huomioimaan myös väkivallan tekijät ja heidän ohjautuvuus palvelujen piiriin. Espoossa toimivan Lyömättömän Linjan yhteydessä toimii maahanmuuttajamiehille tarkoitettu Miehen Linja, joka aloitettiin vuonna Palvelu on tällä hetkellä ainut Suomessa, joka keskittyy erityisesti maahanmuuttajamiesten kanssa työskentelyyn. Miehen Linjalla sovelletaan Väkivallan katkaisu -ohjelmaa ja tehdään väkivaltaa ennaltaehkäisevää kotouttamistoimintaa miesten parissa. Toiminnan tavoitteena on perustehtävän ohella tuottaa tietoa, jota voidaan levittää myös muualle Suomeen ja siten kehittää palvelujärjestelmiä nykyhetken tarpeita vastaaviksi. Miehen Linja -toiminnassa on kehitetty Dusti -ryhmätoiminnan malli, joka voidaan liittää osaksi lakisääteistä kotouttamistoimintaa. Äiti-lapsityön kehittäminen vankilassa -projektin ( ) kautta Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt työtä sen eteen, että vankilassa olevien pienten lasten ja heidän äitiensä erityistarpeet huomioitaisiin. Projektin tavoitteina oli luoda vankiloiden äiti-lapsiosastoille puitteet lapsen huomioon ottamiselle äidin vankeusaikana niin, että lapset saavat vankilassa ollessaan asianmukaista hoitoa ja huolenpitoa ja riski lasten kaltoinkohteluun vankiloiden äiti-lapsiosastolla pienenee. Työtä suunniteltiin, toteutettiin ja kehitettiin tiiviissä yhteistyössä vankiloiden henkilökunnan kanssa kahdessa vankilassa, Hämeenlinnassa ja Vanajalla. Vankiloiden äiti-lapsiosastojen tilalle perustettiin Vankilan perheosasto, joka aloitti toimintansa huhtikuussa Palveluihin ohjautumisen mekanismit vaihtelevat yleisesti. Tosin Jussi-työn osalta itseohjautuvuuden aste on suuri; lähes 70 % asiakkaista hakeutuu palveluun omasta aloitteestaan. Huono ohjautuvuus Jussi-työn osalta vaikuttaisi sitä vastoin olevan toistuvilla perhe- ja lähisuhdeväkivallan tekijöillä (näitä vain pieni osa asiakkaista) sekä suhteesta toiseen väkivaltaisesti käyttäytyvillä, ja yleisesti nuorilla, vammaisilla sekä ikääntyneillä Kriminaalihuollon tukisäätiö (Krits) Kriminaalihuollon tukisäätiö on rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä valtakunnallinen asiantuntija- ja palveluntuottajajärjestö. Sen keskeisenä tavoitteena on uusintarikollisuuden ennaltaehkäisy kehittämällä tarpeenmukaisia palvelu- ja tukijärjestelmiä. Säätiön valtakunnallisia palveluja ovat kriminaaliasiamiestoiminta, lapsi- ja perhetyö, oppimisvalmennustyö sekä Portti Vapauteen -verkkopalvelu rikostaustaisille, heidän omaisilleen ja näiden kanssa työtä tekeville. Verkkopalvelu on osoittautunut 16

18 merkittäväksi tiedonsaannin, tuen ja keskustelujen areenaksi. Kuukausittain sivustolla on kävijöitä runsas 5000, joista noin 2000 on osallistunut keskustelufoorumeihin. Näistä suosituin on Linnalesket. Pääkaupunkiseudulla säätiöllä on myös vertaistukipalvelu Redis sekä tukiasumispalveluita asunnottomana vankilasta vapautuville. Kriminaaliasiamiestoiminta tukee ja ohjaa rikosseuraamusasiakkaita ja heidän läheisiään pyrkien ehkäisemään väliinputoamista. Asiakasyhteydenottoja tässä palvelussa on vuositasolla 500 kpl. Vertaistukipiste on avoinna vuoden ympäri maanantaista lauantaihin 4-6h päivässä. Toimintamuotoja ovat palveluohjaus, päiväkeskustoiminta, tukihenkilötoiminta sekä kuntouttava harrastustoiminta. Säätiön tukiasumispalvelujen, joiden tavoitteena on se, että vapautunut asiakas etenee itsenäiseen asumiseen, piirissä on kerrallaan n vapautunutta. Säätiön asumisvalmennusyksikössä on 22 asiakaspaikkaa ja tukiasuntoja säätiöllä on 49. Lisäksi säätiöllä on käytössään Y-säätiöltä ja kunnilta saatuja jatkotukiasuntoja. Säätiön ohella eräät asumispalveluja tuottavat järjestöt ovat kansallisen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman myötä voineet viime vuosina lisätä merkittävästi asunnottomana vapautuvien vankien mahdollisuuksia päästä tukiasumispalvelujen piiriin Kirkon palvelut rikoksentekijöille ja uhreille Suomen evankelisluterilainen kirkko on Rikosuhripäivystyksen perustajayhteisöjä. RIKUn toiminta-ajatuksen mukaisesti kirkko taustayhteisönä ei tuota päällekkäisiä palveluja RIKUNn kanssa, vaan kirkon työssä pyritään ohjaamaan uhreja RIKUn palveluihin sekä toisinpäin, otetaan vastaan RIKUn kirkon palveluihin ohjaamia ihmisiä. Yhteiskunnallisesti ainutlaatuinen ihmisten auttavan kohtaamisen muoto on kirkon diakoniatyö, jossa perinteinen toimintamuoto on kotikäyntityö. Jokaiseen kuntaan ulottuvana diakoniassa kohdataan tuhansia suomalaisia heidän kodissaan, joka mahdollistaa uhriksi joutumisen havaitsemisen tilanteissa, joissa se voi jäädä muuten kokonaan piiloon. Diakoniassa kohdataan erityisen paljon ikääntyneitä ihmisiä. Asiakaskontaktien määrä diakoniassa on vuositasolla ollut n , josta kodeissa tapahtuvien kontaktien osuus on yli kaksi kolmasosaa. Kirkon tilastointijärjestelmästä ei saa tarkkoja tietoja siitä, miten monessa asiakaskontaktissa uhriksi joutuminen on ollut keskeinen syy kontaktiin. Tilastojen perusteella on pääteltävissä, että ensisijainen syy kontaktiin on väkivalta tai rikoksen uhriksi joutuminen vuositasolla n tapauksessa. Todennäköisesti luku on huomattavasti suurempi niiden kontaktien osalta, joissa uhriksi joutuminen tai väkivallan kokeminen on osa auttamissuhteen sisällön kokonaisuutta, sillä sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat ovat ensisijainen syy vuosittain n tuhannessa diakonian asiakaskontaktissa. Kirkon perheneuvonnassa on maan suurimpana perheterapeuttisten palvelujen toimijana asiakaskontakteja vuosittain n Perheneuvontaan hakeutuessaan vuositasolla n. 17

19 5000 asiakasta ilmoittaa ensisijaiseksi avun tarpeekseen väkivaltaan liittyvät ongelmat. Perheneuvojilta saadun tiedon mukaan väkivalta ja uhriksi joutuminen on kuitenkin huomattavasti yleisempää: vuosittain n asiakassuhteessa käsitellään väkivallan ja uhriksi joutumisen kysymyksiä, joita useimmat asiakkaat eivät palveluun tullessaan halua tai pysty ilmoittamaan avun hakemisen syyksi. Nuoria ja lapsia kohdataan kirkon nuorisotyössä ja erityisnuorisotyössä vuosittain kymmeniä tuhansia, joista uhreiksi joutumisen tilanteessa varsinkin kaduilla ja nuorten suosimien tapahtumien yhteydessä toimivassa erityisnuorisotyön Saapas-työssä kohdataan vuosittain n Rikoksen tekijöiden kanssa tehtävä työ on kirkon sielunhoitotyön ja diakoniatyön perinteisimpiä työmuotoja. Vankiloissa on 18 päätoimista ja 7 sivutoimista vankilasielunhoidon virkaa, joiden asiakassuhteiden määrä on vuositasolla yhteensä n Vankilasielunhoidon asiakassuhteissa käsiteltävistä sisällöistä merkittävimpiä ovat tilastojen mukaan esiintyvyysjärjestyksessä ihmissuhteiden ongelmat, vankeuteen ja vapautumiseen liittyvät ongelmat, päihdeongelmat, mielenterveyden ongelmat ja hengelliset kysymykset. Näistä kolmea ensimmäistä käsitellään vähintään joka toisessa asiakaskontaktissa. Vankilasielunhoidon viranhaltijoista enemmistöllä on viran kirkollisen päätehtävän lisäksi ensisijainen vastuu vankilan jostakin muusta kuntouttavan työn alueesta. Vankien ja vapautuneiden vankien sekä vankien läheisten kanssa työskentelee kriminaalityöhön ja päihdetyöhön osoitetun toimenkuvan perusteella diakoniatyöntekijää ja erityisnuorisotyöntekijää. Asiakassuhteita on vuosittain arviolta Avomuotoisissa palveluissa, esim. päiväkeskustoiminta, kohdataan em. lukuun nähden moninkertainen määrä ihmisiä. Palvelujen muotoja ovat henkilökohtainen auttamissuhde, ryhmämuotoiset toiminnat, taloudellinen avustaminen, tukiasunnot, leiritoiminta ja hengelliset tilaisuudet. Kirkolliset järjestöt ovat myös merkittävä rangaistuksesta vapautuneita rikoksentekijöitä auttava kolmannen sektorin taho: yksistään paikallisten katulähetysjärjestöjen toiminta tavoittaa vuosittain tuhansia vapautuneita. Suurin rikoksentekijöitä palveleva kristillinen toimija evankelisluterilaisen kirkon ohella on kuitenkin Helluntaiherätys, jonka vankilatyössä on n. 100 vapaaehtoistyötä tekevää henkilöä ja toiminta vapautuneiden hyväksi erityisesti Kan-järjestön (Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö Ry) palveluyksiköiden kautta tarjoaa tukea avopalvelumuodossa tuhansille sekä päihdehoitolaitoksissa sadoille vapautuneille vangeille vuosittain Julkishallinnon palvelut Julkishallinnon tarjoamien rikosuhripalvelujen ja tekijän avun osalta kokonaistilanteen kartoitus on erittäin haasteellista. Muut kuin rikosoikeus- ja rikosseuraamusjärjestelmän toteutumista edistävät palvelut tuotetaan osana viranomaistoimintaa, jonka ensisijainen 18

20 tai lakisääteinen tehtävä on huolehtia henkilön asiasta tai ongelmasta riippumatta siitä, liittyykö asiaan rikosta (esim. sosiaali- ja terveystoimen palvelut), minkä vuoksi rikoksesta johtuvaa palvelua ei juurikaan tilastoida. Sekä rikoksentekijöiden että uhrien yleistä elämänlaatua ja elämänhallintaa parantavilla julkishallinnon toimilla on luonnollisesti kuitenkin merkittävä uhreja voimauttava ja rikoksia ennalta ehkäisevä vaikutus. Rikoksentekijöiden osalta Rikosseuraamuslaitos toteuttaa yhteistyössä järjestöjen kanssa vankeuslain mukaisia kuntouttamistoimia, joiden tavoitteena on edistää vankeusrangaistuksesta vapautuneiden vankien elämänhallintaa ja siten ehkäistä uusintarikollisuutta. Uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäisemiseksi tarvitaan toimintamalleja siitä, miten havaittuun väkivaltaan voidaan puuttua ja miten uhrin turvallisuus voidaan turvata jatkossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koordinoinut useamman vuoden mittaista poikkihallinnollista MARAK-hanketta (moniammatillinen riskiarviointi perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa), jossa pilotoidaan moniammatillista riskinarvioinnin menetelmää lähisuhdeväkivaltatapauksissa muutamalla paikkakunnalla. Erityisesti on huomioitava, että monet julkishallinnon palvelut voisivat nykyistä paremmin vastata myös rikoksen uhrin tuen tarpeisiin, jos niiden henkilöstöllä olisi enemmän kohdennettua asiantuntemusta tunnistaa rikoksen uhri, tietoa rikoksen uhrin asemasta sekä tarjolla olevista tukipalveluista ja niistä seurauksista, joita rikoskokemuksesta voi sen kohteelle seurata Palvelujen määrä suhteessa kokonaisrikollisuuteen ja muita keskeisiä havaintoja Muita kuin tuki- ja muihin palvelusuhteisiin kuuluvia yhteydenottoja rikosuhri- ja tekijäpalveluihin (RIKU, Tukinainen, Ensi- ja Turvakotien Liitto, Monika-Naiset) on viime vuosina ollut vuositasolla n Tämän lisäksi asiakkaita erilaisissa turvakoti-, avopalvelu- ja tukisuhteissa on n kpl. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikosten osalta osuus esim. Rikosuhripäivystykseen tulleista yhteydenotoista on n. 25 % vuositasolla (1 500 yhteydenottoa), ja kaikkien palvelujen osalta perhe- ja lähisuhdeväkivallan perusteella turvakoti-, avopalvelu- (ml. tekijät) ja tukisuhteissa on n. 2/3 asiakkaista. Tämä suhde n asiakkuutta per n esiin tullutta lähisuhdeväkivaltatapausta on varsin korkea, mutta piilorikollisuuden osuus etenkin näissä tapauksissa lienee merkittävä. Ihmis-kaupan ja rasististen rikosten osalta ilmi tulleiden tapausten määrät ovat vähäisiä, mutta näissäkin kyse lienee pitkälti tunnistamiseen tai kirjaamiseen liittyvistä ongelmista (vrt. esimerkiksi RIKUn tilastot). Selkeä pulma työperäisen ihmiskaupan palveluohjauksessa on siinä, että sen ilmituloon ja tunnistamiseen ei ole järjestelmää. Esim. työsuojeluviranomaisen rooli yltää pääosin vain työnantajan valvontaan, jolloin työntekijän työoloihin kohdistuvan epäilyn tutkimiseen ei kaikkialla ole valtuuksia. Tästä seuraa, että työntekijä, joka ei omaaloitteisesti hae, ymmärrä hakea tai uskalla hakea apua, jää palveluohjauksen ulkopuolelle. 19

Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen. Työryhmän loppuraportti

Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen. Työryhmän loppuraportti Rikoksen uhrin ja tekijän ohjaaminen palvelujen ja avun piiriin ja rikosuhripalvelujen saatavuuden varmistaminen Työryhmän loppuraportti Helsinki, 18.6.2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 1.1 Suhde aiempiin

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA TIINA RANTANEN ALUEJOHTAJA, LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO 14.10.2013 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 14.10.2013 2 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON EDISTÄÄ RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö 24.10.2012 Päätöksen perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi toimeenpano Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.9.2012

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ

Lisätiedot

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta Pyydä apua Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta 2 Paikalliset auttajat ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys.

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Pitkää. ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt. Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen. Rikoksentorjuntaseminaari 4.10.2012 Tampere

Pitkää. ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt. Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen. Rikoksentorjuntaseminaari 4.10.2012 Tampere Pitkää ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt hdätty! Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen Ankkurin perusidea Tarkoituksena on auttaa nuoria pois syrjäytymiseen johtavilta urilta. Estää lasten ja nuorten

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 KRITS TUKIASUMISPALVELUT ASUMISVALMENNUSYKSIKKÖ Tuettuja soluasuntoja 28 paikkaa. Saattaen vapauteen projektilla tällä hetkellä 7 paikkaa. TUKIASUNNOT

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. VIA VIS väkivaltatyö Kodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke 2009-2012 Mia Tuominen 1 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia,

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

MONIKA-NAISET liitto ry

MONIKA-NAISET liitto ry MONIKA-NAISET liitto ry Moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Hermannin Rantatie 12 A sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, 1998 > tarjoaa palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO Jukka Mäki 31.10.2012 Toiminta 2012 Järjestötyö Palvelutoiminta KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö PROJEKTIT

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen. Lahti 19.3.2014 Tarja Mankkinen

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen. Lahti 19.3.2014 Tarja Mankkinen Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Lahti 19.3.2014 Tarja Mankkinen Miksi yhteinen tekeminen on tärkeää yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuudelle KONTROLLITURVALLISUUS perinteiset turvallisuuspalvelut poliisi

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA.

MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. Via Vis Väkivaltatyön hanke Kodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä ja ehkäisevä hanke Oulun Seudun Setlementti ry (OSS ry) OULUNSETLEMENTTI.FI/VIAVIS/ Monikulttuurinen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot