Vakka. Jeesus, meidän perheestä tänään tahdon kiittää. Moni muisto lämpöinen meidät yhteen liittää.

Transkriptio

1 Vakka Seurakunnan ter vehdys jokaiseen vihtiläiseen kotiin Seurakuntavaalit ensi syksynä s. 5 Seurakunnan kesäkahvilat Nummelassa ja kirkonkylässä s. 6 ja 7 Hiekkasen perheen terveiset Etiopiasta s. 9 Kesällä on retkiä ja leirejä kaiken ikäisille s. 10 Diakoni Raimo Ek on tehnyt elämäntyönsä ihmisten auttamisessa s. 12 Jeesus, meidän perheestä tänään tahdon kiittää. Moni muisto lämpöinen meidät yhteen liittää. Vanhempaa kun väsyttää, Jeesus voimaa anna. Suuria ja pieniä sylissäsi kanna. Anna levon hetkiä. Turha kiire poista. Auta, että jokainen kuuntelisi toista. Siunaa meidän perhettä, Jeesus rukoilemme. Sinä meidät lahjaksi annoit toisillemme. Anna-Mari Kaskinen, Virsi 748

2 Vakka Tervehdys seurakunnasta Vihdissä Kirkko ja sen jäsenyys tässä ajassa Kirkko on liikkeellä kaikkia ihmisiä koskettavilla asioilla. Mitä tällaisia asioita on? Elämän alku ja loppu. Syntymä ja kuolema. Elämän tarkoitus. Syyllisyys ja armo. Hyljätyksi tuleminen ja rakkaus. Yksin oleminen ja yhteen tuleminen. Jumala ja jumalattomuus. Luetteloa voisi jatkaa, eikä se olisi edes hankalaa. Vaikka kirkon esillä pitämät asiat koskevat jollakin tapaa kaikkia ihmisiä, vain harvat käyvät kirkossa ja jotkut jopa eroavat kirkosta. Monien mielestä kirkko elää tällä hetkellä jäsenyyskriisin aikaa. Tätä havaintoa vahvistaa ainakin kaksi seikkaa. Kirkon jumalanpalveluksiin osallistuminen laskee vuosi vuodelta ja kirkosta eroaminen jatkuu erityisesti ruuhka-suomessa tasaisen tappavaan tahtiin. Vihtiläisittäin tilanne on vielä kohtuullisen hyvä, kun yli 80 % väestöstä kuuluu kirkkoon, mutta Helsingin seurakunnissa jäsenyyskato on vienyt kirkkoon kuuluvien prosenttiosuuden väestöstä 65 % pintaan. Tämä alkaa näkyä jo selkeinä seurakuntien toiminnan supistuksina ja tarpeena luopua vähäkäyttöisistä kiinteistöistä. Kirkon tilan ja tulevaisuuden näkymien arviointi on hyvin monisäikeinen asia. Kirkko elää ja toimii ajan virrassa. Sillä on oma erityistehtävänsä elämän merkityssisältöjen luojana ja ylläpitäjänä. Se ammentaa voimansa uskosta, sanasta ja sakramenteista ja pyrkii tarjoilemaan näitä elämän eväitä kunkin aikakauden ihmisille. Luterilaisen kirkon ominaispiirre on ollut kautta vuosisatojen pyrkimys päivittää sanansa ja tekonsa ajan tarpeita vastaavaan muotoon. Tämä on ollut kirkollemme sekä vahvuus että heikkous. Vahvuus se on ollut siinä mielessä, että olemme pystyneet vastaamaan kunkin ajankohdan haasteisiin tuoreella ja yhteisön ihmisiä palvelevalla tavalla. Heikkous tämä ajan tarpeiden herkkä aistiminen on ollut siinä mielessä, että emme ole pystyneet samalla kertaa luomaan traditioita ja perinteitä, uskonnollisen käyttäytymisen muotoja, jotka palvelisivat kasvavan sukupolven sitoutumista kirkkoon ja yhteisölliseen elämään. Lyhyesti sanottuna jotakin on vialla, jos kristitty ei rukoile eikä käy kirkossa, vaikka hän on kirkon jäsen. Ennen pitkää tämänkaltainen kirkon jäsen on entinen jäsen, joka sanoo, ettei kirkko merkitse minulle mitään, joten eroan siitä. Suomen kirkon elävyys on ollut kautta aikain sen herätysliikkeiden elävyyttä. Jumala on antanut kirkolle herätyksen aikoja ja näin kirkko on säilyttänyt suuren vaikutuksensa suomalaisessa kulttuurissa. Tehtävämme on rukoilla oman aikamme kirkolle herätystä, jotta kirkon työ evankeliumin eteenpäin viejänä hedelmöittäisi tämän ajan ihmisten elämää. Tule mukaan rakentamaan elävää kirkkoa tälle paikkakunnalle osallistumalla seurakunnalliseen elämään jumalanpalveluksissa ja erilaisissa toimintapiireissä. Aivan erityisen mahdollisuuden osallistua kirkon tulevaisuuden rakentamiseen tarjoavat tulevat seurakunnalliset vaalit marraskuussa ja myöhemmin järjestettävät kirkkoherran vaalit. Tarjolla on vastuunkantamisen paikkoja. Pekka Valkeapää, vt. kirkkoherra Kirkkoherran vaali siirtyy ensi vuoteen Vihdin kirkon ovet ovat avoinna kesällä Lapsetkin voivat tutustua kotikirkkoon Kirkkoherran vaali siirtyy pidettäväksi syksyn seurakuntavaalien jälkeen. Espoon tuomiokapituli päättää seurakunnan kirkkoherran viran avoimeksi julistamisen tarkemmasta aikataulusta myöhemmin tänä keväänä. Seurakunnan toivomus oli, että kirkkoherran vaali ja seurakuntavaalit olisi voitu toteuttaa samalla kertaa, mutta kirkkolain mukaiset aikataulut viran avoimeksi julistamis- ja hakumenettelyissä eivät suo tätä mahdollisuutta. Virka voidaan julistaa haettavaksi niin myöhään, että hakuaika, ehdokasasettelu ja tarvittava valitusaika vievät niin paljon aikaa, että mm. ennakkoäänestys voitaisiin suorittaa vasta juuri seurakuntavaalien ennakkoäänestyksen jälkeen. Seurakuntalaiset eivät todennäköisesti lähtisi viikon välein äänestysmatkalle. Uusi kirkkoherra voidaan siis mahdollisesti asettaa virkaan seurakunnan 500-vuotisjuhlavuotena. Mutta katsotaan, miten käy. Karhua ei pidä nylkeä ennen kuin se on kaadettu, sanoo vanha sananlasku. PN 2 Seuraava Vakka ilmestyy Paino Salon Lehtitehdas Vakan toimitus Vihdintie 6, Vihti puh. (09) faksi. (09) Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh pekka.valkeapaa@evl.fi Toimitussihteerit Pirjo Nieminen ja Heikki Nieminen puh pirjo.nieminen@evl.fi heikki.nieminen@evl.fi Kuvankäsittely ja taitto Suomen Kirkkomediat Ilmoitusmyynti Tuula Vitamo-Lindström p Kesällä on tapana käydä mielenkiintoisissa ja kauniissa paikoissa. Lasten kanssa kierretään Puuha- ja Muumimaat. Välillä on antoisaa poiketa kirkoissa ja tutustua ympäröivään kirkkomaahan. Kokeilkaapa lasten kanssa kirkkoon tutustumista kaikilla aisteilla. Rakennuksen kivijalassa on mahtavan kokoisia ja monenvärisiä kiviä. Ne ovat kesäauringossa lämpimiä. Eteisessä tuntuu vanhan rakennuksen tuoksu, sisällä tuoksuvat kukat ja kynttilät. Pääovesta avautuu pitkä kirkonkäytävä, jonka matto on karkea. Pieni kirkkovieras voi mitata, kuinka monta askelta on ovelta alttarin luo. Kirkon penkissä voi istua vähän aikaa ja kuunnella hiljaisuutta. Jos hyvin sattuu, siinä voi kuunnella myös kanttorin soittoa uruilla. Avoimesta ovesta voi kuulua naakkojen kalkatusta. Lastenkin äänet sopivat hyvin kirkkoon. Kirkon Isäntä itse sanoi: Sallikaa lasten tulla. Ja mitä katseltavaa kirkosta löytyykään! Monissa paikoissa on kuvia ja kaiverruksia. Joskus oppaalla on mahdollisuus lähteä vieraiden mukana kirkon torniin, ja sieltä avautuu nähtäväksi hieno maisema yli kirkonkylän Kirkkojärvelle. Jos päivä on ollut kuuma, kirkon opas voi tarjota kylmää vettä tai mehua janoisille. Kirkon ovet ovat avoinna sunnuntaista perjantaihin klo Kesäkuun 11. päivästä lähtien elokuun 11. päivään saakka ovet ovat avoinna klo Tervetuloa kirkon oppaaksi! Opastus kirkossa tapahtuu sekä vapaaehtoisten että palkattujen päivystäjien toimesta. Vapaita aikoja talkoopäivystäjille on vielä paljon jäljellä. Jos voit tulla töihin vaikka pariksi tunniksi, siitäkin on hyötyä. Päivystäjä saa opastuksen tehtävään. Ole hyvä, tiedustele asiasta tai ilmoittaudu: Marja-Liisa Suontaka p tai Pirjo Nieminen p Kansikuva: Kaarina ja Petri Niemisen perheessä vietetään jo toista äitienpäivää. Auroran, 1 v., ensimmäinen hiekkalaatikko on tekeillä.

3 Vihdin seurakunta Vakka Kirkon leivissä "Papin työ on mielekkäintä, mitä voin kuvitella" Outi Lantto aloitti Vihdin seurakunnan palveluksessa vapunpäivänä. Mirja Luodes aloitti toukokuun alussa kolmen kuukauden pestin lähetyssihteerin sijaisena. Tuula Kankkunen on vuorotteluvapaalla, ja Mirja hoitelee Kello-Pelmannin kesäkahvilan asioita, lähetysopetusta rippikouluissa ja muuta lähetystyöhön liittyvää. Heinäkuussa hän tulee olemaan enemmänkin mukana rippikoululeireillä. Kuka olet? Mirja Luodes, sosionomi (AMK). Minulla on nuorisotyönohjaajan ja lähetyssihteerin pätevyys. Olen kasvanut Orivedellä ja asun tällä hetkellä Helsingissä. Olen kihloissa, häitä järjestellään loppusyksyksi. Mistä sinulle on tänään tullut hyvä mieli? Keväästä ja auringosta, siitä, että on taas lämmin. Olen ollut kävelyllä Helsingin Laajasalossa, täällä on niin nätit maastot, että kyllä kelpaa kulkea. Missä olet hyvä työssä/kotona? Ihmisten kanssa olemisessa. Olen myös tällainen lähetyshörhö, jolla on sydän ja palo ja halu lähetystyöhön. Lapsuudesta asti lähetys on kulkenut jotenkin elämässä mukana. Perhetuttuja ja sittemmin ystäviä on ollut lähetystyössä. Itsekin olin vuoden Englannissa työssä Operaatio Mobilisaation kautta. Olin mukana mm. ovelta ovelle -evankeliointityössä ja maahanmuuttajien parissa. Heitä riittää Birminghamin alueella. Myös lapsityö, nuorisotyö ja katuevankeliointi tuli Seurakunnan pappiskaartin toinen uusi vahvistus, Outi Lantto, on pohjoisen kasvatti, mutta ehtinyt asua etelässä jo yhtä kauan kuin Rovaniemelläkin. Monipuolisen uran akateemisessa maailmassa ja kehitysyhteistyösektorilla luonut Outi aloitti teologian opinnot vuonna Tärkein tehtävä on julistaa Jumalan sanaa Outille päätös lähteä opiskelemaan teologiaa ja jättää pappisvihkimysanomus syntyi hitaasti kypsyen pitkän ajan kuluessa. Pidän papin työtä mielekkäimpänä, mitä voi kuvitella. Papin tärkein tehtävä on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja. Näiden tekemisen niin, että koko seurakunta tulee mahdollisimman hyvin palvelluksi, koen olevan työn tutuksi. Ensin meille pidettiin perusjakso, missä harjoiteltiin tulevaa työtä. Nuorisoevankeliointia tein yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa. Rentoutumisessa olen hyvä. Koti on minulle paikka, jossa rentoudun usein sohvalla istuen ja televisiota katsellen tai sudokuja täyttäen. Mitkä heikkoudet uskallat tunnustaa? En ole maailman järjestelmällisin. Vaatii ponnistuksia, että saa Lähetyssihteerin sijainen Mirja Luodes tunnustautuu lähetyshörhöksi Mirja lomareissulla Dublinissa. aikaan työn vaatimaa järjestelmällisyyttä. Lempisarjakuvasi? Kamut. Se on niin herttainen ja kuitenkin realistinen. Mitä teet vapaa-ajallasi? Yritän vähän järjestellä niitä häitä tai ainakin etsiä valmiiksi ideoita. Täällä Helsingissä olen mukana seurakuntajutuissa. Pyrin käymään ylistyskuorossa silloin, kun ehdin. Vietän aikaa ystävien kanssa. ydintä, Outi sanoo. Hän pitää myös hyvin tärkeänä sitä, että kaikki kastetut kirkkomme jäsenet voisivat tuntea aidosti olevansa osa kirkkoa ja löytää itselleen seurakunnan piiristä sopivaa toimintaa, johon osallistua. Uusi tehtävä ja työympäristö innostavat Outi Lantto sanoo uuden työn uudella paikkakunnalla tuntuvan mukavalta haasteelta. Vihdistä tekee paikkakuntana jännittävän se, että tänne muuttaa paljon uutta väkeä, erityisesti nuoria perheitä, ja toisaalta taas suuri osa väestöstä on asunut täällä vuosikymmeniä, Outi pohtii. Hän itse asuu Helsingin keskustassa 11-vuotiaan poikansa kanssa. Harrastuksekseen Outi muun muassa tekee käsitöitä ja mainitsee myös olevansa harrastajanäyttelijä ja kirjoittaja. Lisäksi hän tekee vapaaehtoistyötä Suomen lähialueilla asuvien vähäosaisten hyväksi, käy mielellään teatterissa sekä ottaa laulutunteja. Vanhana partiolaisena Outi myös liikkuu mielellään luonnossa. Osa-aikaeläkkeen puolittajaksi Outi Lantto tulee alkuun lomittamaan papistoa kesäajaksi, ja jatkaa sitten seurakunnan kappalaisen Reijo Kaarron osa-aikaeläkkeen sijaisena, pääsääntöisesti kuusi viikkoa kerrallaan. Odotan uudelta toimeltani erityisesti seurakuntalaisten kohtaamista erilaisissa tilanteissa. Tietysti toivon, että tapaisin heitä runsain joukoin sunnuntaisin jumalanpalveluksessa! Heikki Nieminen Miltä Vihti nyt tuntuu? Vaikea sanoa vielä, mutta tosi ihanasti minut on otettu vastaan. Valkovuokkojen ja sinivuokkojen määrä on yllättänyt! Mikä on tärkeää elämässä? Elämässä tärkeää on Jumala, seurakuntayhteys ja hiljentyminen. Tärkeitä ovat myös läheiset ihmiset ja kansainvälisen vastuun kantaminen. PN Hengellisiä kesäjuhlia Suomessa kesällä 2006 Suomen Lähetysseuran Lähetysjuhlat 2006 Kuunnellaan taivasta Hippoksen liikuntakeskuksessa, Jyväskylässä Kansan Raamattuseuran Sanan suvipäivät Nurmeksessa Kylväjän kesäpäivät Tulevaisuus on Jumalan Kankaanpäässä Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Suviseurat pidetään Kainuussa Sotkamossa Juholankylällä, noin kolme kilometriä Sotkamon keskustasta. Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Evankeliumijuhla Sinä täytät minut ilolla Joensuussa Paikka: Joensuu Areena Herättäjäjuhlat Hiljennä äänet maailman Ylivieskassa ! Kansanlähetyspäivät Aika herätä Alajärvellä Suomen Raamattuopiston Hengelliset syventymispäivät Helsingin Johanneksen kirkossa Riisiä ei saa enää heittää vihkimisen yhteydessä Vihdin kirkossa vietettävien häiden yhteydessä ei enää saa heittää riisiä eikä paperisuikaleita. Kirkkoneuvosto päätyi tähän ratkaisuun huhtikuisessa kokouksessaan. Heitetty riisi on osoittautunut kirkon puhtaanapidon kannalta hankalaksi. Hiekan seassa jauhautuneena riisi muodostaa veden kanssa liimamaisen massan, joka vaikeuttaa hiekkakäytävien puhtaanapitoa ja edistää linnun ulosteita sisältävän hiekan tarttumista kenkiin ja sen kulkeutumista edelleen sisätiloihin. Vihdin kirkon ympäristössä elelee suuri naakkaparvi, joka aiempina kesinä on viihtynyt riisiaterian äärellä. Kesälauantaisin vihkimiset ovat usein tunnin välein, joten kirkkoa ja sen ympäristöä ei ehditä siivota välillä. 3

4 Vakka Tervehdys seurakunnasta Äitienpäivänä Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa. 2. Moos. 20:12 Lumien sulamisaikaan, kun tulevat kalliot näkyviin, on joka kallio iän uurtamat äitini kasvot, lämpimät päivän paisteessa, kun rakkaus on sulattanut jään. Helvi Juvonen Maailma elää Jumalan nälässä, ja maan päälle tullessaan Jeesus tahtoi tyydyttää tämän nälän. Rukoilkaa rakastaen niin kuin lapset, pyytäkää sydämenne halulla, että saisitte rakastaa paljon ja rakastaa niitä, jotka eivät tiedä, mitä rakkaus on. Ja kiittäkäämme Jumalaa kaikesta siitä rakkaudesta, jolla hän niin monin tavoin ja niin monissa elämämme vaiheissa on rakastanut meitä. Äiti Teresa Ja sitten, kun Pispala aamun saa, äitini vuoteen valmistaa ja linnut, linnut helää Oi kuinka on ihana elää ja tuutia lapsenlapsiaan ja kertoa kauniita uniaan! Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni, rakastakaa! Lauri Viita, runosta Alfhild Leipää ja suolaa Lasten suusta On kylvämisen aika 4 Vanhaan aikaan tähän vuodenaikaan kuului tärkeänä asiana kylvövakka. Tänään harva kylvömies käyttää kylvövakkaa, mutta kylväminen on edelleenkin yhtä ajankohtainen ja merkittävä asia. Tämän päivän kylvövakka on kasvanut noista vanhoista ajoista huomattavasti, ja kylvöhommat sujuvat paljon nopeammin kuin aikoinaan, mutta edelleen on kylväminen yhtä tärkeää. Joskus olen nähnyt taulun, jossa kylvömies on polvillaan pellon reunassa rukoilemassa Jumalan siunausta viljan kasvulle. Nykyään ei ehkä niin helposti kuin aikaisemmin tule mieleen rukous kylvötöiden alussa. Toivoisin, että olen pahasti väärässä tässä asiassa. Jos olen väärässä, niin oikaiskaa hyvät ihmiset minua! Olisin iloinen ollessani väärässä. Antakaa palautetta (puh ). Tämän päivän psalmiteksti sanoo: Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. Jos nyt ei itkienkään tarvitse kylvää, niin monenmoista vaivaa ja puuhaa kylvötyössä on tänäänkin. Maanviljelys ei ole koskaan ollut helppoa. Jos tänään onkin helppo kylvää leveällä kylvökoneella, niin eipä EU-Suomessa muuten ole niin helppoa olla viljelijänä. Monenlaiset ahdistukset ovat jokavuotisena riesana. Jos ei tänään halla niin usein viekään satoa kuin Saarijärven Paavon aikoihin, niin sitäkin useammin ainaiset leikkaukset maanviljelijän tuloissa. Kyllä rukousta ja Jumalan eteen käymistä todella tarvitsemme. Omin voimin emme saa kasvamaan yhtäkään jyvää. Siispä täytyy toivoa kasvua Jumalalta. Muistan pienviljelijä-isäni usein sanoneen: Kahdella ei Jumala kiusaa; työllä ja nälällä. Mielestäni tuo isäni toteamus oli jopa uskontunnustus. Mekin saamme rohkeasti luottaa Jumalaan. Hän ei ole luopunut vallastaan. Hän on edelleen taivaan ja maan Herra. Hän on aivan ylivertainen maallisiin herroihin (jopa eu-herroihin) nähden. Siksi saamme Psalmin kirjoittajan sanoihin yhtyä: Sanokaa Jumalalle: Kuinka pelottavia ovatkaan sinun tekosi! Viholliset nöyrtyvät sinun edessäsi suuren voimasi tähden. Koko maa kumartuu eteesi, koko maa laulaa kiitostasi ja ylistää nimeäsi. Näin kirjoitti pastori Pekka Kankkunen Vihdin pyhäkouluissa ja kerhoissa kirjattua Kerhossa kylvettiin yhteisesti pääsiäisruohoja. Kun isä tuli hakemaan Viivi sanoi: Iskä, me ollaan kasvatettu rikkaruohoja. Pyhäkoulussa puhuttiin kasteesta. Opettaja sanoi, että olitte kastettaessa niin pieniä, ettette muista itse tapahtumaa. Johon lapset sanoivat: Kyllä me muistetaan. Opettaja: Kuinka se on mahdollista, minä en muista mitään omasta kasteestani. Lapsi: Sähän oletkin niin paljon vanhempi, kyllä me muistetaan, mehän ollaan 5- tai 7 vuotiaita. 7-vuotias Jani tavaili rukoustauluja kerhohuoneen seinällä ja luki kaverilleen: Jeesus olen pieni kana sylissä ja sai runsaasti kikatusta. Taulussa luki: Jeesus, olen pieni, kanna sylissä. Ohjaaja kysyi kerhossa mikä on Suomen pääkaupunki? Lapsi vastasi: Jumbo. Päiväkerhossa syötiin eväitä. Yksi lapsista sanoi syöneensä jo mandariinin ja vielä on nälkä. Siihen toinen kerholainen sanoi: Olisit laittanu sen mannaryynin puoliks. Päiväkerholainen katseli ohjaajaansa ja totesi: Sä oot ihan hyvä ohjaaja, vaikka sä ootkin jo vanha.

5 Vihdin seurakunta Vakka 40 vuotta sitten ripille päässeiden kutsutilaisuus Leirillä opiskeltiin ahkerasti. Tytti Kaipainen toimi v kesäteologina rippikoululeirin opettajana. (Kuva Irene Kontia) Vihdin seurakunta kutsui ensimmäistä kertaa koolle 40 vuotta sitten Vihdissä ripille päässeet. Viikkoja ennen juhlaa kirkkoherran virastossa tehtiin paljon työtä Vihdistä muualle muuttaneiden kutsuvieraiden osoitteiden löytämiseksi. Lopulta noin 250 kutsua lähti eri puolille Vihtiä ja Suomenmaata. Jumalanpalveluksen lisäksi kokoontumiseen liittyi kahvitilaisuus seurakuntatalolla. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut 36 henkilöä ja kahvittelun jälkeen kukin esittäytyi. Vanhoja rippikoulukavereita oli tullut aina Mikkelistä, Tampereelta ja Valkealasta asti. Posiolta tuli tälle joukolle sähköpostitervehdys henkilöltä, joka ei päässyt itse tulemaan. Tilaisuudessa oli mukana myös yksi tämän joukon rippikouluopettajista, kesäteologina tuolloin toiminut vihtiläinen Tytti Kaipainen. Vuoden 1966 rippikouluasioista puhuttaessa ja kuvia katsellessa muisteltiin muitakin opettajia. Puheissa tulivat esiin nuorisonohjaajat Oili ja Uuno Poikonen, pastori Palonen ja pastori Hidén. Seurakuntavaaleissa kannustetaan äänestämään sydämellä Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa isänpäivän aikaan. Vaalipäivä on sunnuntai Seurakuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään Vihdissä valitaan 33 kirkkovaltuutettua, jotka puolestaan valitsevat jäsenet kirkkoneuvostoon sekä johto- ja toimikuntiin. Syksyn seurakuntavaaleissa herätellään äänestäjiä huomaamaan seurakuntien toiminta lapsityössä, perheiden parissa ja diakoniatyössä. Valtakunnallisen kampanjan tunnuksena on Käytä sydäntä. Se tekee hyvää. Tunnus viittaa siihen, että järkipäätökset tehdään myös tunteella. Hyvästä päätöksestä syntyy hyvää sekä päätöksen kohteelle että sen tehneelle. Vaalisivut verkossa Marraskuun seurakuntavaaleille on avattu omat valtakunnalliset verkkosivut. Sivuilta löytyvät perustiedot vaaleista, luottamushenkilöiden tehtävistä ja ehdokkaaksi ryhtymisestä. Vaalisivuilla julkaistaan tiedot seurakuntavaalien ehdokkaista lokakuussa. Sivut ovat osoitteessa evl.fi/ vaalit. Ehdokasasettelu päättyy Vaalien ehdokasasettelu on jo käynnistynyt, ja vilkkain vaihe alkaa kesän lopulla. Ehdokasasettelu päättyy Ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset. Valmiiden ryhmittymien lisäksi voi perustaa oman valitsijayhdistyksen, johon tarvitaan vähintään 10 seurakunnan äänioikeutettua jäsentä. Verkkosivuilta löytyy tulostettava lomake, jolla voi perustaa oman valitsijayhdistyksen. Ehdokkaaksi haluavan kannattaa ottaa selvää, millaisia ryhmittymiä seurakunnassa jo on. Valitsijayhdistyksistä saa tietoja nykyisiltä luottamushenkilöiltä ja myöhemmin kirkkoherranvirastosta. Tavoitteena on saada seurakuntaan eri-ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ja eri aloja edustavia luottamushenkilöitä, jotka antavat kokemuksensa ja näkemyksensä seurakunnan käyttöön. Erityisesti toivotaan, että nuorten aikuisten luottamushenkilöiden määrä kasvaa. Luottamushenkilö päättää toiminnan linjoista, kirkollisveroprosentista ja talousarviosta eli siitä, mihin kirkollisverorahoja käytetään. Luottamushenkilöt valitsevat kirkkoherraa lukuun ottamatta seurakunnan viranhaltijat, eli esimerkiksi seurakuntapapit, kanttorit ja diakoniatyöntekijät. Vt. kirkkoherra Pekka Valkeapää oli tilaisuudessa mukana ja haastoi kutsuvieraita muistelemaan oman rippikouluaikansa ilmapiiriä ja arvomaailmaa. Tilaisuuden lopussa vierailla oli mahdollisuus vastata nimettömänä paperille kysymykseen: Mitä haluaisit kysyä Jumalalta? Vastauksista saattoi lukea monenlaista elämän ja vaikeiden kysymysten pohdintaa. Joku totesi, että tässä vaiheessa elämää ei ole enää kysymyksiä; sitä ennemminkin katselee ja ihmettelee mitä eteen tulee! Jonkun kysymys oli: Vieläkö sinä Jumala hyväksyt minut? Joku puolestaan muisteli rippikoulun tunnuslaulua ja kirjoitti: Yhä edelleen soi sydämessä Mua tartu käteen Herra ja taluta. Kutsutilaisuuden päättyessä saliin jäi iloisesti seurusteleva joukko, jossa osoitteita ja puhelinnumeroita kyseltiin ja kirjoiteltiin muistiin! Kaiken kaikkiaan tilaisuudesta jäi sellainen olo, että tällainen juhla kannattaa järjestää seuraavanakin vuonna. Tuula Kiiski Isoset siunattiin tehtäväänsä Viime sunnuntaina Vihdin kirkossa noin 40 koulutuksen loppuun suorittanutta isosta siunattiin tehtäväänsä rippikoululeireillä. Monessa seurakunnassa on yleistynyt käytäntö siunata isoset kevään päättyessä. Isosille on merkittävää, että he saavat siunauksen tärkeään ja vaativaan tehtäväänsä. Viime vuonna rippikoulun isoskoulutukseen osallistui nuorta Suomessa. Lukumäärä kasvoi edellisvuodesta yhdeksän prosenttia. Varsinkin suurimmissa kaupungeissa kaikki isosiksi halukkaat eivät mahdu leireille mukaan. Medialeiri kasvattaa nuorten medialukutaitoa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien valtakunnallisia kesäjuhlia, Radiolähetystyön kesäpäiviä, vietetään Pieksämäellä Kesäpäivien yhteydessä järjestetään medialeiri 9 13-vuotiaille varhaisnuorille nyt toista kertaa. Medialeirillä varhaisnuoren medialukutaito kasvaa. Leirin työpajoissa syntyy leiriläisten toteuttamana kuunnelmia. Niissä Raamatun maailman totuudetkin ovat läsnä, kertoo Marjaana Kotilainen, toinen medialeirin johtajista. Radiokuunnelmien lisäksi medialeirin ohjelmassa on mm. Internet-kotisivujen ja videoraporttien tekoa sekä raamattu- ja lähetysopetusta. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. (SANSA) on vuonna 1973 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö. Sen erityisalana on radion ja muiden sähköisten viestimien välityksellä tehtävä lähetystyö. Vihdin seurakunnan nimikkolähetti, Hilveliisa Ukkonen on Sansan työntekijänä Slovakiassa. Lisää tietoa kesäpäivistä: www. sansa.fi 5

6 Vakka Tervehdys seurakunnasta Risto Santala tuntee ehtoollisen historian Risto Santala vihittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papiksi vuonna Hän on tehnyt pääasiallisen elämäntyönsä Israelin ja juutalaislähetyksen parissa. Santala saapuu torstaina Vihdin seurakuntaan luennoimaan ehtoollisen historiallisista juurista. Hepreankielen ja juutalaisuuden tuntija Risto Santala avaa uusia ulottuvuuksia raamatuntulkintaan. Israel kutsui jo nuorena Risto Santala on tullut tunnetuksi kirjallisesta tuotannostaan sekä julistus- ja sielunhoitotyöstään. Hän on toiminut pastorina kotimaassa ja ulkomailla, aluksi mm. nuorisopastorina Helsingissä sekä merimiespappina Haifassa. Vuonna 1957 hän siirtyi Suomen Lähetysseuran heprealaisen Shalhevetjah-työkeskuksen ja -koulun opettajaksi Jerusalemiin. Täällä syntyi surutyönä v ensimmäinen kirja, Pieni astia Pyhässä maassa, kertomus Santalan nuorena nukkuneesta Ismo-pojasta. Vuonna 1968 työskentely Israelissa kävi mahdottomaksi, jolloin Santala palasi Suomeen seitsemäksi laihaksi vuodeksi, toimien ansiokkaasti Helsingin Raamattukoulun rehtorina vuoteen 1975 saakka. Näinä vuosina hänellä oli mahdollisuus opiskella lisää Raamattua sekä rabbinistisia lähteitä. Vuosina hän palveli jälleen Israelissa. Tuolloin syntyivät hänen tuotantonsa pääteokset, alun perin hepreaksi kirjoitetut Messias Vanhassa ja Uudessa testamentissa rabbinistisen kirjallisuuden valossa (suom. Kristinuskon juuret I ja II). Eläkkeellä, mutta edelleen Herran työssä Vuodesta 1987 Risto Santala toimi Lahden Joutjärven evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherrana vuoteen 1992 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Santala on myös saanut rovastin arvonimen, jonka hänen mukaansa saa kun on täyttänyt viisikymmentä vuotta ja ei omista rikosrekisteriä. Eläkepäivinä Santala on työskennellyt ahkerasti kirjoittamisen ja Israelin parissa. Tammikuussa 2004 hän vastaanotti Genevessä teologian kunniatohtorin arvon. Santala luennoi Nummelassa Rovasti Risto Santala on pidetty luennoitsija, joka kiertää edelleen puhumassa. Hän saapuu Nummelan seurakuntakeskukseen torstaina klo 18 luennoimaan aiheesta Ehtoollisen historialliset juuret Messiaan ateria. Hän paneutuu mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen oli kiirastorstai-illan pääsiäisateria? Mihin perustuu ehtoollisleivän kastaminen viiniin? Mitä merkitsevät sanat juokaa tästä kaikki? Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa nauttimaan Vihdin kesästä Kello-Pelmannin kahvilassa Tänä kesänä kolmatta kauttaan aloittava Kello-Pelmannin kesäkahvila avautuu toukokuun 21. päivänä. Kahvila sijaitsee Vihdin kirkonkylässä kirkkoon johtavien portaiden puolivälissä ja toukokuun lopulla paikalle ilmestyvät koko kesän esillä olevat opasteet, joista näkyvät myös kahvilan aukioloajat. Kahvilan kesäkauden avajaisia vietetään jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvien merkeissä klo 11, ja kahvila on auki sinä päivänä kello 15 asti. Tervetuloa mukaan! Toukokuussa Kello-Pelman on auki myös sunnuntaina klo Kesäkuussa aukioloajat ovat keskiviikkoisin klo 13-19, lauantaisin klo ja sunnuntaisin kello Kahvila sijaitsee entisen kellonsoittajan mökissä ja piha-alueella on tilaa myös usealle kahvilapöydälle. Pihalta on kaunis näköala kirkkojärvelle. Näkymä on ehkäpä Vihdin kauneimpia. Kello-Pelman toimii suurelta osalta seurakunnan vapaaehtoisvoimin, ja kahvilan tuotto käytetään seurakuntamme nimikkolähettien työn kannatukseen Israelissa diakoniatyöhön, Etiopiassa sairaala- ja seurakuntatyöhön sekä Venäjällä ja Slovakiassa seurakuntatyöhön. Taidenäyttely Pysäkillä Pysäkki kahvilan toukokuun taiteilijat ovat Satu Kankkunen ja Mirjami Kankkunen, kälykset. Satu on naimisissa Mirjamin veljen kanssa. Nuoret naiset ovat taideopiskelijoita, Mirjami Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä kuvataidekasvatus-linjalla ja Satu University of East Londonissa, Englannissa. Mirjamilla taiteen tekeminen on ollut mukana koko elämän ajan. Nyt esillä olevissa töissä näkyy kokemus ja syvyys. Tänä keväänä olen aloittanut maalaamisen kuitenkin eri pohjalta kuin aikaisemmin. Nyt koulussakin on mahdollisuus käyttää siihen enemmän tunteja. Pysäkin näyttelyyn hän sanoi tuoneensa töitä, koska kutsuttiin. Tämä on aika haastava paikka, tila on pieni ja avoinna vain kun kahvila on auki. Mutta tälläkin tavalla voi tehdä diakoniatyötä. Satu on harrastanut sekä kuvanveistoa että maalausta. Nuorempana taiteen tekemiseen kuului filosofista totuuden etsimistä. Nyt suhtautuminen on 6 yksinkertaisempaa, kauneuteen pyrkimistä, uusien ikkunoiden avaamista. Töissä on yllätyksellisyyttä, arvoituksellisuutta ja huumoria. Pöydällä on kirjoja, joihin tekisi mieli tarttua, yksi niistä on vanha tuttu Tuulen viemää. Yllättäen kirjasta onkin tehty taideteos, käykääpä katsomassa, miten. Taulujen nimissä leikkii mielikuvitus: Karnevaali, Silmäpeli, Tanssivat sammalet, Passiofloran kippura ja Risainen omatunto, joka johtaa repaleiseen elintapaan. Taulut eivät ole aiheiltaan uskonnollisia, mutta Satu on sitä mieltä, että koska olemme uskossa, eiköhän se liene mukana kaikessa, mitä teemme. PN Mirjami ja Satu Kankkunen pystyttivät Nummelan Pysäkki-kahvilaan Sanataidenäyttelyn. Hämärän suojissa on Mirjamin sekatekniikalla tekemä maalaus.

7 Vihdin seurakunta Vakka Kotoa liikkeelle ihmisten pariin Diakoniatyötä Pysäkki-kahvilan pannunkahvassa Kun vain avaa kotiovensa ja lähtee liikkeelle, näin kuvaa Lahja Sundell mukaantuloaan Vihdin seurakuntaan, ja sen Pysäkkikahvilan vapaaehtoistoimintaan. Kesälomamatkalla hän ihastui Nummelan kauniisiin maisemiin. Jo heti syksyllä 2005 hän muutti Nummelaan ja siten hänestä tuli Vihdin seurakuntalainen. Pysäkkikahvilassa hän aloitti työt marraskuussa. Kahvilassa työskennellessäni voin antaa aikaani diakoniatyön hyväksi. Saan tavata siellä eriikäisiä ja erilaisia ihmisiä ja vaihtaa ajatuksia. Olen myös valmis esirukoilijan tehtäviin, kun minua siihen pyydetään. Viihdyn ihmisläheisessä työssä, kertoo Lahja. Olen kokenut nummelalaiset aktiivisiksi, ystävällisiksi ja sydämellisiksi ihmisiksi. Kireys ja kiire on heiltä pois. Olen kokenut, että uutena seurakuntalaisena minun on ollut helppo päästä mukaan erilaisiin toimintoihin. Lahja on myös valmis kultaisen iän kerhon vetäjäksi diakonissan apuna tai toisen vapaaehtoisen parina. Muutenkin hän on aktiivinen ihminen. Hän osallistunut SPR:n vapaaehtoistoimintaan ja on aloittanut uuden kristillisen eläkeläisjärjestön sihteerinä. Pohjois-Karjalan kasvatti Lahja Sundell on kasvanut Pohjois-Karjalassa, Juuassa monilapsisen perheen nuorimpana tyttärenä. Kodin isä oli nuorena joutunut onnettomuuteen, ja kokenut sen jälkeen hengellisen herätyksen. Isä luki lapsille raamattua ja Lahja osallistui myös pyhäkouluun. Lapsuuden hengellisyydestä jäi hänelle hyvä muisto. Yhdessä käytiin körttijuhlilla ja opittiin Siionin virsiä. Isä kuoli Lahjan ollessa 11-vuotias, ja se merkitsi sitä, ettei perheellä ollut varaa lähettää häntä jatkokoulutukseen kuten vanhempia sisaruksia. Kuopion kautta Helsingin seudulle töihin Ensimmäiset vuodet hän oli erilaisissa toimistotöissä kuten pankissa, verotoimistossa, keskuslaboratoriossa, yhteensä lähes kymmenen vuotta. Näissä hän sai aina perehdytyksen työpaikkakoulutuksen kautta. Mutta veri veti opiskelemaan ja haaveena oli hoitoala. Hän halusi tehdä työtä, jossa voi auttaa ja palvella. V hän kirjoitti ylioppilaaksi Tapiolan iltaoppikoulusta. Diakonissalaitoksessa hän opiskeli ensin perushoitajaksi ja sitten sisätautien ja kirurgian erikoissairaanhoitajaksi. Työpaikka löytyi Hyksistä Helsingistä. Sairaanhoitajana hän ehti toimia kymmenisen vuotta, mutta joutui sen jälkeen jäämään kotiin omaishoitajaksi hoitamaan sairasta miestään. Nyt hän on ollut leskenä jo kolmatta vuotta ja hakeutunut yksin ollessaan seurakunnan erilaisille vapaaehtoistyön kursseille ja maallikkovastuunkantajaksi. Lahja Sundell on yksi seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöistä, jotka huolehtivat monista vastuullisista tehtävistä. Tuomas-messu ja retriitit tutuiksi Ennen Vihtiin tuloaan Lahja toimi Olarin seurakunnassa mm. messuavustajana Matin-messussa. Messu vastaa meidän Tuomas-messuamme. Vihdissä Lahja Sundell on myös osallistunut Nummelan Tuomas-messuihin, ja hoitanut siellä erilaisia pieniä tehtäviä. Hän on havainnut, että Nummelan messujen muoto on vaatimattomampi ja karsitumpi kuin Olarin tai Helsingin messut. Lisäksi hän on ollut mukana myös Hiljaisuuden retriitissä Riuttarannassa. Retriitin tiloissa kauneuden kokonaisvaltaisuus yllätti - suorastaan mykisti minut! Hän koki siellä vahvasti ikonien, kukka-asetelmien ja kynttilöiden kautta Jumalan läsnäoloa. Aiemmin hän oli ollut mukana Karjalohjalla Heponiemen Hiljaisuuden Keskuksessa talkootöissä. Siellä hän pääsi tutustumaan retriittien rukoushetkiin ja hiljaisuuden toimintaan lumoavassa Heponiemen historiallisessa maisemassa. Omalla kohdallaan Lahja kokee, että tärkeintä on säilyttää usko ja luottamus Taivaan Isään ja palvella häntä ja ihmisiä niillä lahjoilla ja kyvyillä, joita on saanut. Lisäksi oma terveys, liikunta ja hyvät ystävät ovat tärkeitä. Mutta ennen kaikkea läheinen on oma poika, joka asuu Helsingissä. Kirsti Suutari Pysäkki-kahvila Nummelan seurakuntakeskuksen diakoniasiivessä Kappelitieltä, läheltä Lohjantien risteystä pääsee poikkeamaan diakoniatoimiston yhteydessä sijaitsevaan Pysäkki-kahvilaan. Kahvila on avoinna muutamana päivänä viikossa. Aikaisemmin kahvila toimi seurakuntakeskuksen tontilla olevissa puutaloissa. Pysäkki-kahvilassa on jo pitkään pidetty myös taidenäyttelyitä. Sekä harrastaja- että ammattitaiteilijat ovat saaneet töitään esille kuukaudeksi kerrallaan. Kahvilan toiminnasta vastaa suuri vapaaehtoisten joukko. Kahvilan aukioloajat Nummelan seurakuntakeskuksen diakoniasiivessä Kappelitie 5 Tiistaisin klo Torstaisin klo (ei kesä-elokuussa 2006) Perjantaisin klo Poikkea Pysäkille tapaamaan vanhoja tai uusia tuttuja. Sointu Lemminkäinen tarjoilee Pysäkille poikkeaville kahvit. Vapaaehtoistyöntekijät leipovat aika-ajoin pakastimeen kahvin kanssa tarjottavaa. Pysäkki-kahvilaan seurakuntakeskuksen sisäpihalla pääsee Kappelitien varrelta, Lohjantien risteyksen tuntumasta. 7

8 Vakka Tervehdys seurakunnasta Viikaripostia Kesäaskartelu Askartelu on kesälläkin kivaa, jos on sateinen päivä tai voi muuten askarrella ulkona. Tämän askartelun voi tehdä joko sisällä sadepäivänä, kunhan on valmistellut etukäteen tai ulkona luonnossa tai kotinurmikolla. Tarvitset: Nyrkkisi kokoisen tai isomman kiven, siveltimiä, vesivärejä tai muita maaleja esim. isän varastosta, vanhan tiskiharjan, lakkaa. 1. Etsi pihalta maalattavaksi sopiva oman nyrkkisi kokoinen (tai isompi) kivi. Pientä kiveä on vaikea maalata. Voi etsiä useampiakin kiviä, jos innostut maalaamaan. (Tämän vaiheen voi tehdä jo aikaisemminkin vaikka sadepäivän varalle.) 2. Pese ja puhdista kivet huolella. Apuna voit käyttää esim. vanhaa tiskiharjaa, mutta kysy ensin äidiltä lupa 3. Maalaa kiven pintaan esimerkiksi eläimiä, kukkia tai vaikka koristekuvioita. 4. Anna töiden kuivua kunnolla. 5. Jos olet käyttänyt vesivärejä, älä vie kiveä ulos sateeseen, sillä väri lähtee pois kastuessa. Jos kuitenkin haluat viedä kiven esim. ulos kukkapenkin viereen koristeeksi, kysy isältäsi olisiko hänellä varastossa lakkapurkkia, jolla voisit suojata kivimaalaukset. Labyrintti ja väritystehtävä Nea on hukannut uimarenkaansa. Kulje hänen kanssaan labyrintin läpi (älä ylitä väliseiniä), ja kun pääsette sieltä ulos, väritä kuva. Kesän tylsistymistä vastaan T O P Pihapiirin ja ympäristön siisteys-skaba naapureiden / ystävien kesken. Eniten roskia kerännyt voittaa ja hävinneet tarjoavat hänelle grilli-illallisen. 2. Kolmiottelu: mölkky-tikanheitto-petankki. Voittanut järjestää lettukestit. 3. Kerää luonnonkukista kaunis kimppu ja ilahduta sillä jotakin läheistäsi. 4. Eväsretki metsään. 5. Uimaan Moksijärven rannalle tai jollekin muulle läheiselle uimarannalle. 6. Tutustumaan ja hiljentymään kirkkoon. 7. Jäätelökioskille. 8. Tutustuminen maatilalle. 9. Pyöräretki. 10. Kerää metsämansikoita heinään ja ilahduta ystävääsi tai vanhaa mummoa. 11. Suppilovahverometsästys. Hauskoja hetkiä toivottelevat Eila, Mirca ja Maarit 8

9 Vihdin seurakunta Vakka Hiekkasten kuulumisia Etiopiasta Pastori Jari Hiekkanen lähti viime kesänä lähetystyöhön Etiopiaan lääkärivaimonsa Tuulan ja lastensa Jaakon ja Juhon kanssa. He ovat Vihdin seurakunnan nimikkolähettejä. Tuula: Joulunviettoa ja ruisleipätaikinaa Olemme nyt viettäneet ensimmäistä jouluamme täällä etelässä. En olisi etukäteen arvannut miten mukavaa se olisi. Sylvian joululaulu, joka on tehty Italian kesäisessä säässä, kosketti syvästi. Jouluaattona oli lämpömittari hellelukemissa ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Mutta mepä pidimme koko päivän verhot ikkunoiden edessä, niin että sisällä oli ihanan hämyistä, ja kynttilät loivat rauhaisaa tunnelmaa. Joulukuusi (muovinen) välkkyi nurkassa ja lahjaksi saatu enkelikello kilisi pöydällä. Pahvikuvista koottu joulukuvaelma muistutti joulun sanomasta ja piparkakut, suklaa ja itse tehty glögi tuoksuivat joululta. Joulun jälkeen tempaisin todella keittiöpuuhissa. Löysin nimittäin keittokirjastani hapanleivän ohjeen, ja kun olimme saaneet lahjaksi hapankorppua, jota kirjan mukaan voi käyttää taikinajuuren tekoon, ryhdyin tuumasta toimeen. Täältä Addis Abebasta kun saa ostettua ruisjauhoja. Joten pesin siivousämpärin, ja laitoin sinne muhimaan hapankorpunpalasia, vettä ja ruisjauhoja. Olipa jännittävät ajat edessä, kun odotin että sotku alkaisi happamoitua ja kuplia. Yhdessä vuorokaudessa ei vielä tapahtunut mitään, mutta Jari rohkaisi minua odottelemaan, ja seuraavana aamuna herättyämme hän kurkisti liinan alle ja totesi: Nyt on kyllä alkanut tapahtua jotakin! Ja niin olikin, hauskaa vaahtoa oli taikinan pinnalla. Joten niin sitten apulaisten riemuksi leivoin kolme reikäleipää. Taikinajuurta on nyt pikku möykky pakkasessa odottamassa seuraavaa leipomusinnostusta. Etiopiassa meitä suomalaisia on kai reilut sata. Suuren osan heistä näimme itsenäisyyspäivänä suurlähettilään edustusasunnolla, kun kaikki maassa olevat suomalaiset oli kutsuttu puutarhakekkereihin. Tämän jatkuvan kansainvälisyyden keskellä tuntui aika oudolta seistä väkijoukossa, jossa lähes jokainen puhuikin kotimaista. Lapsista näkee välillä sen, miten rankkaa tähän kielten sekamelskaan sopeutuminen on. Pojat halusivat marraskuussa mennä naapurin lasten kanssa norjalaiseen aamupäiväkerhoon, mutta välillä varsinkin Jaakko valittaa sitä, että hän ei pysty sanomaan mitään mitä itse haluaisi, kukaan ei ymmärrä. Joinakin kerhoaamuina tuli sitten yllättäviä mahakipuja ja kommentti että tänään en halua lähteä. Tässä eräänä aamuna hän halasi minua aamupalapöydässä ja sanoi: Sinä äiti olet sitten niin ihana kun sinä ymmärrät suomea! Tänne tullessamme Juho luokitteli ihmiset kahteen kastiin, suomalaisiin (valkonaamaiset) ja etiopialaisiin. Sitten hän alkoi tajuta että kaikki suomalaiset eivät osaakaan suomen kieltä... Joten kun katselimme Juhon kanssa Vihdin seurakunnan lehteä, jossa oli lähetyssihteeri-tuulan kuva, Juho sanoi: Toi on tuttu, toi puhuu suomee... Eipä olisi tullut nelivuotiaan mieleen vielä viisi kuukautta sitten. Jari: Opiskelemassamme oromon kielessä ei ole olemassa sanaa lumi. Lunta ei täällä sada juuri lainkaan. Sen sijaan on sana jää, sillä hyvin kylminä öinä saattaa korkeilla seuduilla maassa olla paikoin jäätä. Joten lumi ilmaistaan hyvin mielenkiintoisella kiertoilmaisulla, jonka voisi suomentaa: jää kuin puuvillaa. Uuden vuoden taitteessa tulee aina katsoneeksi hieman taaksepäin ja samalla pohtineeksi millaisia huippuja ja laaksoja löytyykään edestäpäin. Sanoihin rikas ja haasteellinen tiivistyy jo elettyä ja edessä olevaakin. Lähetystyöntekijä tuntuu jollain merkillisellä tavalla kulkevan tietä, jossa ollaan inhimillisten resurssien äärirajoilla. Haasteita on loputtomiin niin kielen oppimisen, kulttuurin, kuin evankeliuminkin saralla. Tuntuu siltä, että Jumala jälleen kerran pyytää kääntymään hänen puoleensa. Kääntyessämme häneen me käännymme myös hänen hyvyyteensä ja kirkkauteensa, hänen ainokaisen poikansa puoleen joka myös sanoo: Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. (Matt.11:28 ) Kääntyessämme Jumalan puoleen meillä on vain etsivä, kolkuttava ja pyytävä katse. Jumalaan turvatessamme omat sanat vähenevät, käyvät turhiksi. Erään sotaveteraanin seuroissa pitämä puhe olikin tiivistynyt kolmeen sanaan: Veri vei velat. Jeesuksen luona on sydämen synnit kannettu pois, ja siitä alkaa lepo, joka kestää uudenkin vuoden haasteiden edessä. Maailman lyhyintä saarnaa miettiessä voisi siksi päätyä vaikka näihin kolmeen sanaan: Olen armahdettu syntinen. Aurinkoisin terveisin, Jari, Tuula, Jaakko ja Juho Vihti juhlii ensi vuonna 500-vuotiasta seurakuntaa Ensi vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta Vihdin ensimmäisen tunnetun kirkkoherran Martin vihkimisestä virkaansa. Edellinen maininta Vihdistä tunnetuissa asiakirjoissa on 20 vuotta aikaisemmin, jolloin Vihti vielä kuului kappeliseurakuntana Lohjaan. Itsenäisen seurakunnan myötä syntyi itsenäinen paikkakunta. Alueen yhtenäisyyden rakensi seurakunta, vaikka toki Vihdin rajat ovat vuosisatojen saatossa hieman eläneetkin. Ihmisiä yhdisti yhteinen kirkko, niin ilossa kuin surussakin. Juhlavuosi seurakunnan, kunnan ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä Juhlavuoden teemaksi on otettu Vihti tutuksi vihtiläisille. Juhlavuoden rakentavatkin vihtiläiset vihtiläisille, järjestelyjä ohjaava juhlatoimikunta ei sinänsä järjestä tapahtumia. Juhlavuosi koostuu elokuun järjestettävästä pääjuhlasta ja ympäri vuoden eri yhdistysten järjestämistä lukemattomista tapahtumista kaikkialla Vihdissä. Erityinen teema on Kuukauden kylä, jolloin Vihdin eri kulmakunnat järjestävät omaa toimintaansa ja esittelevät itseään. Monelle vihtiläisellekin saattaa olla yllätys mitä kaikkea laajasta Vihdistä löytyy. Vihti on voimakkaasti kasvava paikkakunta, joten uusien vihtiläisten juurtuminen Vihtiin on suuri haaste. Monet vanhatkin vihtiläiset tuntevat huonosti pitäjänsä mahdollisuuksia. Juhlavuoden tarkoitus onkin antaa ihmisille uusia mahdollisuuksia tuntea Vihti kodikseen ja olla ylpeitä vihtiläisyydestään. Juhlavuosi toivottavasti madaltaa kynnystä lähteä rohkeasti mukaan erilaisiin tapahtumiin, joita järjestöt järjestävät juhlavuoden puitteissa. Mukaan lähtevillä on hyvät mahdollisuudet löytää uusia harrastusmahdollisuuksia ja sen myötä tuoreita näkökulmia vihtiläisyyteen. Samalla yhdistykset saavat mahdollisuuden aktivoitua ja etsiä uutta verta riveihinsä. Tärkeä yhdistävä tekijä on tervehenkinen kotiseutuylpeys Vihti on tänään niin monipuolinen paikkakunta, että mahdollisuuksista ei ole pulaa. Me jokainen rakennamme itse oman vihtiläisyytemme niistä lukemattomista palikoista, joita meille tarjotaan. Kun tuntee kuuluvansa kotiseudulleen, on paljon helpompi kohdata monia haasteita. Vihtiläisyyden sisältö on viimeisen 500-vuoden aikana muuttanut monta kertaa muotoaan. Sitä tapahtuu tänäkin päivänä esimerkiksi muuttoliikkeen, mutta myös yhteiskunnallisen muutoksen myötä. Vihtiläisyyden sisältö määrittyykin koko ajan uudelleen ja tarkoittaa eri sukupolville eri asiaa. Silti vihtiläisyydestään saa olla ylpeä. Seurakunnalla on keskeinen rooli juhlavuodessa monipuolisella toiminnallaan. Seurakunta on kulkenut pitkän tien, mutta sen ajaton sanoma on ajankohtainen tänä päivänäkin. Seurakunnalla on edelleen mahdollisuus toimia myös ihmisiä kokoavana voimana, kuten se on toiminut jo vuosisadat Vihtiä rakentaessaan. Lähtekää kaikki innolla ja avoimin mielin mukaan juhlavuoteen! Tietoa juhlavuodesta saa koteihin loppuvuodesta jaettavasta kotiseutukalenterista ja jo nyt internetistä osoitteesta Jussi Roms Vihti 500 -juhlatoimikunnan puheenjohtaja 9

10 Vakka Tervehdys seurakunnasta Vihdin seurakunnassa tapahtuu kesällä 2006 JUMALANPALVELUKSET Vihdin kirkossa pyhäpäivinä klo 10. Nummelan kirkossa pyhäpäivinä klo 12. Vihtijärven kappelissa: su 4.6., (kesäasukkaiden kirkkopyhä), ja Pyhän Birgitan kirkossa Birgitan kuolinpäivän vesper klo 18. (Kirkon rauniot Vihdin kirkonkylässä Vanhankirkonniemessä.) Konfirmaatiojumalanpalvelukset pidetään seuraavasti: la 17.6., su 18.6., su 2.7., su 9.7., la 15.7., su 16.7., la 29.7., su 30.7., la 5.8., su 6.8. Lasten kevätkirkot Keskiviikkona klo 9.15 ja 10 Nummelassa Torstaina 1.6. klo 9.30 Vihdissä LAPSI- JA PERHETYÖN TOIMINTAA KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ PERHERETKI Su Vivamon Raamattukylään Vivamon Raamattukylä on elämyksellinen kohde kaikenikäisille! Lähtö Vihdistä klo ja Nummelasta klo Kotiinpäin lähdemme klo Hinta: Aikuiset 17, 3 12-v. 13, alle 3-v. 0. Hintaan sisältyy: matkat, lounas ja ohjelma. Tied. ja ilmoittautumiset eila.musikka@evl.fi tai Mukana menossa Eila ja Mirca. Ohjelma Vivamossa: klo Luomisen puutarha nukketeatteri klo Lounas klo Vaellusnäytelmä klo Sallikaa lasten tulla lasten musiikkinäytelmä klo Päivä päättyy Raamattukylän tunnuslaulusta Astu sisälle Raamattukylään! Astu sisälle seikkailuun. Tapaat ystäviä siellä. Kuljet maahan salattuun Astu sisälle Raamattukylään. Sinne sinua kutsutaan Et ole enää yksin, Tule mukaan kasvamaan. sanat: Anna-Mari Kaskinen LASTEN OMA KEVÄTKIRKKO Nummelassa klo 9.15 ja Vihdissä klo klo 9.30 Kaikki lapset vanhempineen, hoitajineen, opettajineen tervetuloa päättämään kevättä yhteiseen kevätkirkkoon. Kirkkohetki on kestoltaan n.20min. Kesän touhut pikku vipeltäjille: LEIKKIKENTTÄKERHOT (Huom. 14. ja ei kerhoa, koska olemme viikarien vesipeuhuissa mukana) Vapaata touhuilua ja mukavaa yhdessäoloa kesän aluksi. Lapset ovat kentällä kuitenkin vanhempiensa vastuulla. Ei ennakkoon ilmoittautumista eikä toiminta maksa mitään! Kerhopaikat: Pappilanpellon kenttä joka päivä klo Väinämöisen kenttä ma, ke, pe klo Ojakkalan koulun kenttä ti, to MIKSEREIDEN KESÄKERHO Kesäkerho kokoaa yhteen kaikki syntyneet lapset ympäri Vihtiä. Ohjelmassa on kesäpuuhailua ja retkeilyä ulkona. Ainoastaan sateiden sattuessa ollaan sisätiloissa. Vihdin kirkonkylän seurakuntatalolla ryhmä kokoontuu ma ja ke klo Nummelan seurakuntakeskuksella ryhmä kokoontuu ti ja to Kerholaiset tuovat mukanaan omat lounaseväänsä, kerhotossut, säänmukaisen varustuksen ja tietysti riemukkaan kesämielen. Hinta 15 maksetaan ensimmäisellä kerhokerralla! VIIKARIEN VESIPEUHUT 14. ja RIUTTARANNASSA Kumpaankin päivään omat ryhmänsä syntyneiden lasten omat rantapäivät klo Uimista, rannassa polskimista ja sateen sattuessa sisäohjelmaa. Päivän aikana syödään hintaan kuuluva lounas. Kuljetus tapahtuu vanhempien omin kyydityksin. Hinta 5 maksetaan paikanpäällä. PERHERETKI KORKEASAAREEN Vipinää viidakossa ja vähän muuallakin klo 9 lähtö kirkonkylän srk-talolta klo 9.15 lähtö Nummelan srk-talolta Matka kulkee Lastenkappeli Arkin kautta, jossa meillä on pieni lasten hartaushetki ja sen jälkeen matka jatkuu Korkeasaareen jossa meillä on heti aluksi yhteinen ruokailu n. klo12. Kotiin lähdemme ajamaan n. klo16. Hinta (sis. matkat, sisäänpääsymaksut, ruokailun) alle 4-v. 2, v. 9, v. 11., aikuiset 13. ILMOITTAUTUMISET perheretkelle, kesäkerhoihin ja vesipeuhuihin lähtien p UUDEN TOIMINTAKAUDEN ALKAESSA... PERHEKERHOT Lasten ja lasta kotona hoitavien oma yhteinen viikoittainen kerho on perhekerho. Perhekerhot aloittavat toimintansa jälleen Ilmoittautumiset kirkonkylässä, Nummelassa sekä Ojakkalassa klo paikan päällä tai puhelimitse. Sivukylien ilmoittautumiset ensimmäisellä kerhokerralla. Tarkemmat kerhoajankohdat elokuussa www. vihdinseurakunta.fi tai paikallislehtien Kirkolliset-palstalta. PÄIVÄKERHOT Pyörähtävät jälleen käyntiin Vekkuli-, Vesseli-, Viikari- ja Mikserikerhojen myötä alkaen. ILMOITTAUTUMISET OVAT OLLEET KEVÄÄLLÄ MUTTA mahdollisia vapaita paikkoja voi kysellä alkaen iltapäivisin kerhopisteistä. PYHÄKOULUT ovat kesälomalla mutta alkavat jälleen syyskuun puolessavälissä. LAPSI- JA PERHETYÖN TOIMISTO on kesällä suljettu, koska olemme kaikki kesän toiminnassa mukana ja lomilla alkaen sinua ja perhettäsi palvelee jälleen lapsija perhetyön toimisto , lape.vihti@evl.fi Kerhopisteistä voi suoraan kysyä mahdollisia vapaita paikkoja tai muuta kerhoihin liittyvää asiaa alkaen iltapäivisin. Kirkonkylä Nummela Ojakkala Sivukylät Piirroskuvat sivulla: TOIMINTAA 1 7-LUOKKALAISILLE KESÄLLÄ LEIKKIKENTTÄPÄIVÄT 1 2-LUOKKALAISILLE (Ei 14. ja 15.6.) Nummelassa Väinämöisen kentällä ma, ke, pe klo Ojakkalassa koulun kentällä ti ja to klo Pappilanpellolla joka päivä klo Osallistumismaksu: 1 / päivä, omin eväin. Ilmoittautuminen joka päivälle erikseen: alkaen lapsi- ja perhetyön toimistoon puh: posti: lape.vihti@evl.fi VARHAISNUORTEN KESÄLEIRI 3 6-LUOKKALAISILLE Riuttarannan vanhalla puolella. Leirimaksu 30. Perinteisen leiriohjelman (pelejä, askartelua, uimista, tutustumista Raamatun kertomuksiin sekä uusiin ystäviin) lisäksi luvassa muutama yllätysohjelmanumero Ilmoittautuminen ja lisätiedot: , ja klo 9-19 Maarit Tampiolle. gsm: maarit.tampio@evl.fi Ilmoittautuessa kerro lapsen nimi, ikä, ruokaaineallergiat, osoite sekä huoltajan puhelinnumero. Leirille lähtijöille lähetetään erikseen myös leirikirjeet. DIAKONIATYÖN KESÄ TYÖNTEKIJÖIDEN PUHELINAJAT VASTAANOTON AJANVARAUSTA VARTEN: KIRKONKYLÄ, seurakuntatalo, Vihdintie 6, p ma 9 11 Maria-Liisa Pakalén ti 9 11 Maria-Liisa Pakalén pe 9 11 Sirkku Peltoniemi Kesällä 2006 puhelinaika vain keskiviikkoisin klo 9 11 (ei ja 30.8.). NUMMELA, seurakuntakeskus, Kappelitie 5 ti 9 11 Eija Vuorela p to Pirkko Orakoski p pe 9 11 Pirkko Orakoski p Kesällä 2006 puhelinaika vain keskiviikkoisin klo p

11 KIINNITÄ 1. LK POSTI- MERKKI TÄHÄN. PL HELSINKI Osoitteita voidaan käyttää suora mark kinointi tarkoituk siin. Askel ei lunasta maksamattomia kortteja. Vihdin seurakunta Vakka LEIREJÄ, SAUNAILTOJA JA RETKIÄ Aikuisten virkistysleiri Riuttarannassa Tule alkukesän heräävän luonnon keskelle lepäämään ja virkistymään. Ohjelmassa ulkoilua, retki, saunomista, pelejä, hyvää ruokaa ym. Lähtö Nummelan kirjaston pihasta seurakunnan ja omilla autoilla tiistaina klo ja paluu torstaina klo 15 jälkeen. Ota mukaan ulkoiluun sopivat kengät ym. varusteet, pyyhe ja liinavaatteet. Hinta 30, joka maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä diakoniatoimistoon tai leirin alkaessa työntekijälle. Ilmoittautumiset kirkonkylässä ma, ti ja pe 9 11 p ja Nummelassa to ja ti, pe 9 11 p tai Tervetulotoivotuksin Maria-Liisa, Pirkko, Sirkku ja Osmo Perheiden saunaillat Riuttarannan rantasaunalla pe ja pe klo Ilmoittautumiset Pirkko Orakoski p tai Kultaisen iän ja kyläkerhojen kesäretki Espooseen ja Kauniaisiin ma Tervetuloa kirkkomatkalle tuomiokirkkoomme, Suomen Raamattuopistolle ja Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkkoon! Lähtö linja-autolla Selin monitoimitalo klo 8.30 Otalammen Pirkola 8.40 Kirkonkylän srk-talo 8.55 Ojakkalan kanto 9.15 Nummelan srk-keskus 9.30 Ohjelma: Espoon tuomiokirkko esittely ja hartaus Suomen Raamattuopisto Kauniaisissa lounas, kirjamyymälä Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko Tapiolassa klo n Vapaata ostosaikaa kauppakeskuksessa Kotiinlähtö 14.45, Nummela klo 15.15, Selki n. klo Hinta kerhokassaa keränneiltä 8 ja muilta 15. Ilmoittautumiset diakoniatoimistoihin: kirkonkylässä p , Nummelassa p tai / Eija tai / Maria-Liisa ja / Sirkku Mukana matkalla Eija, Sirkku ja Maria-Liisa Retkipäivä Riuttarantaan eläkeläisille ja Pysäkin vapaaehtoisille, Kuortilanluhdin, Kuortilankujan ja Nummenselkä 8 10 asukkaille torstaina Tervetuloa Moksjärven rannalle viettämään leppoisaa kesäpäivää! Aloitamme päivän klo 10 luontopolun merkeissä. Lounas klo ja kahvi klo 13.30, jonka jälkeen halukkaat voivat saunoa rantasaunassa. Mehut ja makkarat kuuluvat asiaan, samoin pelit ja laulut! Kotiin lähdemme n. klo 16. Hinta: 6 Kuljetus: Linja-auto lähtee Nummelan seurakuntakeskuksen pihasta klo 9.20, Nummenselästä klo 9.30, Kuortilanluhdilta kirkonkylästä (museota vastapäätä) klo 9.45 ja Kuortilankujalta Uudenmaantiellä n. klo Ilmoittautumiset: Diakoniatoimistoihin: kirkonkylässä p ke 9-11 tai Nummelassa p ke ke mennessä. Samalla ilmoitettava ruokavalioista. Kesäisin terveisin Eija ja Maria-Liisa Muita retkiä Riuttarantaan elokuussa: ke 9.8. Kaarikeskuksen ja Hopearinteen asukkaiden retkipäivä ma Näkövammaisten retkipäivä ti Invalidien retkipäivä ke-to Työkeskuksen leiri ti Mäntyrinteen asukkaiden retkipäivä MUSIIKKIA VIHDIN KIRKOSSA To Seurakunnan kuorojen kevätkonsertti klo 18 Pe Suviyön soitto klo 22, Ulla Eho-Saario ja Timo Saario Su Urkukonsertti, urkutaiteilija Ville Urponen RETKI LÄHETYSJUHLILLE JYVÄSKYLÄÄN Kesäkuun toisena viikonloppuna Vihdistä tehdään retki Suomen Lähetysseuran lähetysjuhliin Jyväskylään. Hinta koostuu matkoista sekä majoitus- ja ruokailukustannuksista. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pastori Hannu Hiipakka tai lähetystoimisto (Mirja Luodes) TAIDETTA JA HILJAISUUTTA Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Kirsti Suutari p , tai sähköposti kirsti.suutari@evl.fi. TAIDERETRIITTI JA TAIDEPÄIVÄ Karjalohjalla yhteistyössä Heponiemen Hiljaisuuden keskuksen kanssa. Aloitetaan akvarellimaalauksella to klo ja työskennellään puhuen perjantaipäivä. Hiljaisuuteen laskeutuminen perjantai-iltana klo Retriitti päättyy su n. klo Maalausta voi jatkaa myös retriitissä. Hinta ilman maalauspäivää 110 ja maalauspäivän kanssa 160 (sis. vihtiläisten alennuksen 20, jolla seurakunta tukee osanottajia). Ilmoittautumiset ja tiedustelut 5.6. mennessä. PERHEIDEN OLO- JA LEPOPÄIVÄT RIUTTARANNASSA Aloitus pe klo 10 ja päätös su klo 15. Leppoisaa yhdessäoloa kauniin luonnon keskellä saunoen, uiden luonnossa liikkuen ja hyvästä ruuasta nauttien, mahdollisuus myös akvarellimaalaukseen ulkona. Hinta 50 /aikuinen, 25 /kouluik.lapsi. Tiedustelut ja ilmoittautuminen kesäkuun loppuun mennessä Pirkko Orakoski p tai Kirsti Suutari LASTEN TAIDEPÄIVIÄ RIUTTARANNASSA 5 6-vuotiaille 2. ja 3.8. klo , ei os. maksua. 7 8-vuotiaille 8.8., ruokamaksu 5. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: kesäkuun loppuun mennessä. TAIDEKERHO 5 6-VUOTIAILLE NUMMELASSA Syksyn kerhoon ilmoittautuminen toukokuun loppuun mennessä. Tietoja sekä ilmoittautumiskaavakkeet Nummelan seurakuntakeskuksesta lastenohjaajilta. Ilmoitusmarkkinointi: Kotimaa-yhtiöt Tuula Vitamo-Lindström, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi puhelin , faksi ILMAINEN NÄYTE- LEHTI! LEIKKAA IRTI, TÄYTÄ JA POSTITA! HALUAN ILMAISEN NÄYTELEHDEN! NIMI MUISTA KIINNITTÄÄ 1 LK. POSTI- MERKKI. OSOITE 01kansi5_06.indd 1 POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO (MYÖS SUUNTA) LEHTITILAUKSET: TILAAJAPALVELU, p , tilauspalvelut@kotimaa.fi 11

12 Vakka Tervehdys seurakunnasta Kirkon kirjoissa Pitkä ura palvelutehtävässä Alkoholistien parissa Helsingissä ja Vihdissä Diakoni Raimo Ek on jäämässä eläkkeelle palveltuaan diakonina Vihdin seurakunnassa yli kaksikymmentä vuotta, 66-vuotiaaksi saakka. Iloinen silmien pilke ja harrastukseksi työtään nimittävä Raimo on tuttu näky kaduilla ja kujilla. Seurakuntatyö on elämää, seurakunta on elämänyhteys. Vähän toista vuotta sitten hänelle myönnettiin kirkkohallituksen ansiomerkki pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kirkon diakoniatyössä. Olen erityisen kiitollinen ansiomerkistä siksi, että diakoniatyöstä ja sen tekijöistä ei kirjoiteta suurin otsikoin lehdissä. Siitä, mitä työ keskeisimmältä olemukseltaan on, ei tiedä kukaan muu kuin työntekijä itse ja hänen autettavansa. Työstä alkoholistien parissa löytyi oma paikka Raimo Ek aloitti diakoniatyön päätoimisesti v Olin kuusi vuotta työssä yhdistyksessä, joka toimi läheisessä työyhteydessä Helsingin diakoniakeskuksen kanssa. Työ oli alkoholistien ja vankilasta vapautuvien asumisen järjestelyä sekä henkistä ja hengellistä tukemista. Asuin koko sen ajan saman katon alla ohjattavieni kanssa. Se oli ensimmäinen työyhteisö, jonka koin omakseni. Miesten joukossa oli myös paljon sodassa vammautuneita miehiä. He olivat minua iäkkäämpiä ja jouduinkin kysymään, miten löydän yhteyden näiden kovia kokeneiden miesten kanssa. Sain oppaaksi Paavalin sanan: Neuvo vanhaa miestä kuin isääsi, eli ei suurena johtajana vaan heitä kunnioittavana, ymmärtävänä tukijana. Siltojen alla, metsissä ja kaduilla Vuonna -75 virkanimike muuttui katulähetystyöntekijäksi, avokenttätyöhön, työalueena koko Helsinki. Arvid von Martens oli esimiehenäni katulähetystyössä. Hänellä oli samanlainen työnäky kuin minullakin - tai päinvastoin. Työnäkyni sain 12-vuotiaana ollessani lähes 10 vuotta sairaana. Se oli: Köyhät ja sairaat tulisi auttaa Jeesuksen tuntemiseen ja siihen liittyi laulun säe Leiväks kasvaa murunen, kun Herra siunaa. Tämä työnäky alkoi toteutua 30-vuotiaana. Työtiimin ohella suurena tukena oli lähes sadan vapaaehtoisen avustajan joukko. Heidän kanssaan järjestettiin tilaisuuksia seurakunnan tiloissa ja asuntoloissa. Lisäksi kävimme vankiloissa, siltojen alla, metsissä, kaduilla ja puistoissa kohtaamassa ihmisiä. Asunnottomia autettiin saamaan asuntoja ja työpaikkojakin. Mutta kaikessa toiminnassa keskeisenä asiana oli uskoon rohkaiseminen. Meidän toimintamme oli kutakuinkin samanlaista kuin Pelastusarmeijassa. Meillä oli aina iloinen henki. Vakavat asiat otettiin vakavasti, mutta ilo ei ollut koskaan karannut kauas. Vihdissä aluksi työlästä Vihtiin Ekin perhe muutti v Raimo sai viran seurakunnan diakonina. Eläkkeelle jäävä diakoni Raimo Ek sai jo toista vuotta sitten kirkkohallituksen ansiomerkin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kirkon diakoniatyössä. Diakonian perheleireillä otettiin miehistä mittaa. Alkuvuodet Vihdissä olivat vaikeita. Oli työlästä löytää oma paikka. Työolosuhteet olivat niin erilaiset kuin Helsingissä. Täällä jouduin tekemään päihde- ja kriminaalityötä pääasiassa yksin. Monet asiat veivät voimia: talon rakentaminen ja sittemmin auto-onnettomuudessa loukkaantuminen, ja sydänkin reistaili. Mutta paranin vähitellen, ja niin itseni ja perheeni kuin myös taloudelliset huolet sain jättää Herran haltuun. Ajattelin: Jos minä en pysty selviämään, enhän minä köyhä mies korkealta putoa. Krempat ja niistä toipumiset ovat olleet parasta koulutusta seurakuntatyöhön. Paavalillakin oli pistin lihassa. Ne muistuttavat, mikä olen ihmisenä. Minä tarvitsen Jumalan apua päivästä toiseen, jotta selviän velvoitteistani. Ilman tätä työnohjausta, voisin olla ylpeä. Ehkä en ymmärtäisi ollenkaan niitä, jotka tulevat heikkoina apua pyytämään. Minä olen saanut olla diakoni Jumalan armosta. Sanon sen hyvin nöyrästi. Olen oppinut, ettei elämän kohtalo tai työ tee elämästä raskasta. Väärät asenteet tekevät sen. Työ laajeni ilo löytyi Vihdissä jouduin etsimään asiakaskuntani ihminen kerrallaan. Työ lähti kehittymään, yhteydet alkoholistien ja vankilassa olevien kanssa laajenivat nopeasti. Henkilökohtainen yhteydenpito, kodeissa käyminen ja ihmisten kohtaaminen kujilla on ollut merkittävää. Meillä on ollut myös valtavan hienoja leirejä ja retkiä vuosien varrella. Miesten vapaailta on yksi suurista ilonaiheista. Kymmenien vuosien elämänkokemus oli jopa eduksi kanssakäymisessä. On valmiuksia puhua kuin isä rakkaalle lapselleen, rohkaisten ihmisiä siihen, että heillä on lupa rukoilla ja pyytää apua Jumalalta. Sosiaalityöntekijän tai lääkärin virkaan ei kuulu puhua jumalasuhteen hoitamisesta. Se tehtävä on annettu nimenomaan seurakunnan työntekijälle. Raimo Ek on pohtinut, millä mittareilla seurakuntatyötä voitaisiin mitata. Ei niin kuin yritysmaailmassa. Sen tulee olla mitä keskeisimmin hengellistä työtä. Tuloksia voidaan nähdä vain sen kautta, miten ihmiset saavat avun. Meillä kirkossa on erinomaisen hyvä organisaatio ja talous on turvattu, korkeasti koulutettuja työntekijöitä on paljon, mutta yhteistä työnäkyä tulisi selkiyttää. Me turhaudumme ja kyllästymme ja jopa kuljemme työssämme harhaan, jos meillä ei ole selkeätä näkyä. Sitä ei ehkä saada pään tiedoilla koulutuksesta, mutta Jumala sen voi antaa, mikäli me nöyrrymme sitä yhdessä ja yksityisesti rukoilemaan. Yhteiskuntavastuuta ja yhteistyötä vaimon kanssa Työn ohella Raimo Ek on ollut aktiivinen osallistuja myös muuhun yhteiskuntavastuuseen. Koko Vihdissä oloaikanani olen ollut mukana jossakin kunnan luottamustoimessa. Työni sielläkin on aina tähdännyt heikoimpien hyvinvointiin. Nyt olen kunnanvaltuutettuna kristillisdemokraattien edustajana. Olen ollut monissa työryhmissä etsimässä mahdollisuuksia kehittää tukitoimia vihtiläisille päihderiippuvaisille. Sain olla myös perustamassa Vihtiin Mielenterveysseuraa. Sen toiminnasta onkin nopeasti kehittynyt merkittävä palveluyhteisö tukea tarvitseville vihtiläisille. Raimon perheeseen kuuluvat Maisa-vaimo ja kaksi aikuista poikaa, joilla on omat perheensä. Olemme olleet noin 33 vuotta avioliitossa. Erosta emme ole vielä puhuneet. Suunnitelmat ovat aivan päinvastaiset. Me tutustuimme 70-luvulla katulähetystyön yhteyksissä. Maisa kävi laulamassa ja tuomassa hengellistä sanomaa asukeille ja kävi myös vankiloissa laulamassa. Kun avioiduimme, teimme yhdessä paljon työtä. Nytkin Maisa käy häissä ja hautajaisissa ja leireillä musisoimassa. Miesten vapaaillan porukasta syntyi Mieskööri, jossa Maisa on toiminut laulunjohtajana kolmatta vuotta. Kasvu on kasvua pienemmäksi Olen saanut asiakkailta merkillisen suurta hyväksyntää ja kunnioitusta osakseni. Heiltä tuleva palaute vie pienelle paikalle. Elämä on kasvua loppuun sakka, ja oikeansuuntainen kasvu on kasvua pienemmäksi. Sydämessäni soivat laulun sanat: Ah jospa mitään en oisi, tyhjä särjetty astia vain, tuotu Mestarin jalkojen juureen korjaustansa vartoamaan. Minut tyhjän hän että vois täyttää. Jumala-ikävä on elänyt minussa lapsesta asti. Se on kaipausta saada elää lähellä Jumalaa niin, että Hän voisi käyttää. Nyt joku voi ajatella, että minä hurskastelen. Mutta jos minulla näillä kokemuksilla ja vuosikymmenillä ei ole lupa kertoa sitä, mikä on minulle keskeisimmän tärkeää, niin milloin sitten! Raimo Ekin läksiäisiä vietetään kirkonkylän seurakuntatalolla keskiviikkona klo 13. Tilaisuus on avoin kaikille seurakuntalaisille. Raimo näkisi siellä mielellään työtovereitten lisäksi entiset ja nykyiset diakoniajohtokunnan jäsenet sekä yhteistyökumppanit ynnä niitä seurakuntalaisia, joiden keskuudessa hän on palvellut. Pirjo Nieminen Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo Vihdintie 6, Vihti p. (09) Faksi (09) Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko Kappelitie 5, Nummela, p. (09) (vahtimestarit) 12