Lapin lapset sodan jaloissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin lapset sodan jaloissa"

Transkriptio

1

2

3 Merja Paksuniemi Vahvoiksi kasvaneet Lapin lapset sodan jaloissa Siirtolaisuusins tuu Turku

4 Copyright Merja Paksuniemi & Siirtolaisuusins tuu Julkaisija: Siirtolaisuusins tuu Eerikinkatu 34, Turku h p://www.siirtolaisuusins tuu.fi Kirjan tai o ja kansi: Kirsi Sainio Kannen kuvat: SA-kuva-arkisto Kar a takakannessa ja sivulla 56: Marko Paksuniemi ISBN (paine u) ISBN (verkkoversio/pdf) ISSN Kirjapaino: Painosalama, Turku 2014

5 3 Alkusanat Tahdon sanoa kiitokseni seuraaville henkilöille ja tahoille, jotka ovat edesauttaneet tämän tutkimuksen valmistumista: Turun Siirtolaisuusinstituutin johtaja VTT, dosentti Ismo Söderling ja tutkimusjohtaja FT, dosentti Elli Heikkilä, ovat toivottaneet minut lämpimästi tervetulleeksi Siirtolaisuusinstituutin verkostotutkijoiden joukkoon. Kiitän heitä saamastani tuesta ja avusta. Tutkimusta on taloudellisesti tukenut Siirtolaisuusinstituutin Niilo ja Helen M. Alhon rahasto, jota myös kiitän. Kiitokseni esitän myös Lapin Sotaorvot ry:n puheenjohtajalle, eversti Mikko Virrankoskelle. Hän on paitsi auttanut minua hankkimaan tutkimusaineistoa, myös jakanut tietämystään Suomen ja Lapin tilanteesta toisen maailmansodan aikana. Tutkimusta ei olisi, elleivät kymmenet sota-aikana lapsuutensa viettäneet olisi halunnut jakaa kokemuksiaan sota-ajasta. Kiitän kaikkia teitä, jotka annoitte osan elämästänne yleiseen tietoisuuteen. Kiitän myös siitä luottamuksesta, jota te minua ja tutkimustani kohtaan osoititte. Tämä tutkimus on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle, tutkimusaineistostani on tuotettu myös tieteellisiä artikkeleita. Ei voi välttyä ajatukselta, että tälläkin hetkellä eri puolilla maailmaa lasten selviytymistä sodan jaloissa eletään todeksi. Rovaniemellä, rauhanvuonna Merja Paksuniemi

6 4 Omistettu äidilleni ja isälleni, vahvoiksi kasvaneille sodan lapsille

7 5 Sisällys. Johdanto Sota Pohjois-Suomessa Lapset ja perheet sota-aikana Lapsen kokemusmaailmaa sotavuosien elämästä Lapsen elämää Koulunkäyntiä poikkeuksellisissa olosuhteissa Heti kun kynnele kykeni, piti alakaa töihin Pikkulotta ja Sotilaspojat Jäi aikaa silti leikkeihinkin Muutokset perheessä Isänmaan puolesta Siipirikkoja Hammasta purren vain eteenpäin Miehet kotiin rintamalta Evakkomatkalla Jonnekki olthin menosa, mutta minne? Elämää evakossa Sotalapsena ruotsalaisperheessä Että oli mahtava tunne olla kotona! Sodan jaloissa vahvoiksi kasvaneet... Kirjallisuus

8 1 Johdanto 1.1. Sota Pohjois-Suomessa Saksa hyökkäsi Puolaan syyskuussa 1939, minkä seurauksena Ranska ja Iso- Britannia julistivat sodan Saksalle. Toinen maailmansota oli alkanut. Viro, Latvia ja Liettua allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Neuvostoliiton kanssa, mutta neuvottelut Suomen kanssa päättyivät tuloksettomina. Sodan uhka kohdistui myös Suomeen ja maamme ulkopoliittinen tilanne Neuvostoliiton kanssa kiristyi. (Jokipii 1987, ) Talvisodan syttyessä vihollisjoukkojen keskitykset Pohjois-Suomessa olivat Petsamon ja siitä etelämpänä Kemijärven, Suomussalmen ja Kuhmon suunnassa. Suomen joukko-osastot olivat puolestaan Petsamon ja Sallan suunnalla. Osastot olivat myös Kuhmon ja Suomussalmen suunnalla. (Rautio ym. 2004, ) Suomi oli valmistautunut talvisotaan huonosti. Aseet olivat vanhentuneita, ammuksista oli pula, eikä sotimiseen tarvittavaa materiaalia, esimerkiksi armeijan vaatteita, ollut kaikille. Suuri ero oli myös sotajoukkojen vahvuuksissa: Suomen armeijan vahvuus oli noin miestä, Neuvostoliiton armeijassa lähes miljoona. (Juutilainen & Karvinen 1989, 123; Rajala 1990, 10.) Neuvostojoukot etenivät Pohjois-Suomessa ja väestöä evakuoitiin kiireellä länteen. Majoituspaikkoina olivat koulut, paikallisten kodit ja piharakennukset. (Hiilivirta 1999, 36, 42; Kortelainen 2006, 124.) Talvisota päättyi maaliskuussa 1940 ja Suomi allekirjoitti rauhansopimuksen kovin ehdoin. Sopimus ei tuonut luottamusta Suomen ja Neuvostoliiton välille ja Suomi näkikin vaihtoehdokseen liittoutua Saksan kanssa. Saksa miehitti Tanskan ja Norjan huhtikuussa 1940 ja suunnitteli hyökkäystä Neuvostoliittoon. Sopimus suomalaisten ja saksalaisten sotilaallisesta yhteistyöstä vahvistettiin touko-kesäkuussa ja saksalaiset saapuivat Pohjois-Suomeen. Kun jatkosota alkoi kesällä 1941, tuli Rovaniemestä Pohjois-Suomessa olleiden saksalaisten esikuntakaupunki.

9 7 Rovaniemen ohella saksalaisia tuki- ja huoltojoukkoja sekä ilmavoimien yksiköitä oli keskitetty runsaasti myös Kemin seudulle. (Rajala 1990, 9; Rautio ym. 2004, 13; Uola 2005, 439; Ursin 1980, 17.) Kun vuonna 1943 kävi yhä selvemmäksi, että Saksa ja Suomi olivat häviämässä sodan, Suomi pyrki irrottautumaan sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Sodan uhka oli todellinen, joten Lapin evakuointi aloitettiin. Tässä olivat saksalaiset aseveljet auttamassa. (Kulju 2013, 37, 46.) Syyskuussa 1944 suomalaiset aloittivat, Neuvostoliiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, sodan saksalaisia vastaan. Tämä sopusotana alkanut näytelmä ei kuitenkaan miellyttänyt Suomeen saapunutta valvontakomissiota: Suomi ei ole täyttänyt niitä velvollisuuksia, joihin se on sitoutunut saksalaisten aseista riisumiseksi. Se vaati suomalaisilta tosisodan aloittamista miehittämisellä uhaten. (UM, valvontakomission puheenjohtajan kirje Suomen presidentille 1944.) Sotatoimet alkoivat 28.9., kun ensimmäiset laukaukset ammuttiin suomalaisten ja saksalaisten välillä. Varsinaisena Lapin sodan aloituspäivänä pidetään 1.10., kun suomalaisten suorittama maihinnousu saksalaisten selustaan Tornion ulkosatamassa käynnistyi. Pohjois-Suomesta tuli sotatanner. Pohjois-Suomessa oli tuolloin yli saksalaista mukanaan lähes vuoden taisteluvarasto. (Kulju 2013, 70, 93.) Pohjois-Norjaa kohden vetäytyvät saksalaiset polttivat Lapin melko täydellisesti erityisesti pääteiden varsilta. Suomen Lapissa tuhot olivat yleisesti sitä suurempia, mitä pohjoisemmaksi tultiin. Saksalaiset tuhosivat perusteellisesti alueen, mikä alkoi Hyrynsalmen kirkonkylän kohdalta ja jatkui Utsjoelle ja Enontekiöön saakka. Rovaniemi hävitettiin kokonaan. Hävitysretket ulottuivat myös useisiin Kuva 1. Rovaniemen raunioilta, (SA-kuva).

10 8 syrjäkyliin. (UM, Rajavaltuuskunnan evakuointipäällikkö Kivisen raportti lähetystöneuvosto Vartiovaaralle ; Kulju 2013, 36 37, , 232, 267.) Ahto (1980) toteaa, että vetäytyvät joukot olivat tuhotöissään perusteellisempia, kuin mitä johto oli käskenyt. On esimerkiksi runsaasti esimerkkejä siitä, miten hävityskomppaniat näkivät vaivaa etsiytyessään hyvinkin syrjässä olleisiin kyliin niitä polttamaan. He tuhosivat systemaattisesti % Lapin rakennuksista, lisäksi sillat, rummut ja puhelinlinjat sekä miinoittivat tiet ja tienvierustat. (Ahto 1980; Hyvönen 1991, 55 56; Kallioniemi 1990, 8 9; Kulju 2013; Martikainen, 2005, 31; Ursin 1980; Virkkunen 2012.) Samoilla pohjoisen teillä liikkuivat siis saksalaiset pohjoiseen kintereillään suomalaiset sotajoukot ja lappilaiset evakot tavaroineen ja karjoineen kohti etelää ja länttä. Suomen hallitus neuvotteli vuonna 1944 Ruotsin kanssa mahdollisuudesta evakuoida Lapin väestöä Ruotsiin. Sopimus allekirjoitettiin ja se koski henkilön evakuointia. Pohjois-Suomen evakuointi jaettiin neljään kiireellisyysvyöhykkeeseen, joten evakuointi tapahtui eri aikataulussa riippuen siitä, mihin kiireellisyysvyöhykkeeseen koti sijoittui. (KA, Puolustushallinnon asiakirjat, Lapin evakuointikäskyt; ks. Martikainen 2005; Ursin 1980, ) Lapin väestön evakuoinnin aloittaminen sai liikkeelle toista sataa tuhatta henkilöä, mukana niin naisia, miehiä, lapsia kuin vanhuksiakin. (Hyvönen 1991; Jokipii Kuva 2. Suomalaisia evakoita Haaparannalla, (SA-kuva).

11 9 1987; Kallioniemi 1990; Kulju 2013, 46; Kuorsalo & Saloranta 2005; Lehtola 1994; Oksanen 2010.) Lapin maakunta väestöineen ja karjoineen oli evakuoituna vähintään Oulujoen eteläpuolelle tai Pohjois-Ruotsiin. Evakuointi oli henkisesti raskasta sekä aikuisille että lapsille. Tiet olivat täynnä kulkijoita ja taustalla kuului usein sodan ääniä. (Kortelainen 2006; Kortelainen 2008, 15 18; Rautio ym. 2004; Sorvali 2004, 7 8.) Evakuoitavan väestön ohessa teillä kulkivat myös paikasta toiseen liikkuvat sotilaat ja lotat, jotka jakoivat muun muassa ruokaa evakoille. (Kujala 2009, 176; Sallinen-Gimpl 2005, 21 24; Sorvali 2004.) Matkaa tehtiin äitien, sisarusten ja isovanhempien kanssa isät ja perheen varttuneet pojat olivat sotarintamalla, tai kaatuneet (esim. Oksanen 2010; Paksuniemi 2013). Sota ja siihen liittyvät traumaattiset kokemukset jättävät aina pysyvän varjon sen läpi eläneisiin ihmisiin. Sotakokemuksiin liittyy lähes aina myös emotionaalista, fyysistä ja taloudellista turvattomuutta, jotka limittyvät toisiinsa (Jensen & Shaw 1993; Loughry & Eyber 2003). Koti puolestaan edustaa lapselle turvallisuutta, jossa nämä kolme turvallisuuden tunnetta yhdistyvät (Korppi-Tommola 1996). Koti käsittää myös kotiseudun ja herättää tunteita juurista, muistoista ja tuttuuden tunteesta. Kotiin liittyy lisäksi ajatus arjesta ja itsestäänselvyydestä, perheestä, suvusta, ystävistä, sosiaalisista verkostoista ja kuulumisesta niihin. (esim. Ilonen 2013.) Kodin jättäminen ja evakkoon lähteminen oli lapsille erittäin mieleenpainuva tapahtuma. Toinen maailmansota kosketti ajankohtana eläneitä suomalaisia niin kotirintamalla kuin sodassakin. Koetut vuodet jättivät jälkensä pysyvästi. Sotaleskiksi jäi yli naista, lasta jäi orvoiksi (Martikainen 2005; Näre 2010; Salmi 1986) rintamalla kaatui, haavoittui tai katosi yhteensä henkilöä (Häikiö 1996). Kaatuneista miehistä 90 % oli iältään vuotiaita (Harjumaa 1991; Kallioniemi 1999). Haavoittuneita oli noin henkilöä, joista pysyvästi vammautui noin Heistä suurin osa oli alle 30-vuotiaita nuoria miehiä. Suomalaisten henkilötappiot Lapin sodassa olivat 774 kaatunutta, 262 kadonnutta ja haavoittunutta miestä. (esim. Martikainen 2005, 31.) Puolustusvoimien palveluksessa oli suuri määrä 17 vuotta täyttäneitä nuorukaisia, mikä oli tuolloin asevelvollisuuden ikä Suomessa (Korppi-Tommola 1996, 15 16; Werner 2001). Tilanne ja olosuhteet olivat pohjoisessa toisenlaiset kuin Etelä-Suomessa: kotitienoot muuttuivat sotatantereiksi ja väestön oli pakko lähteä kotisijoiltaan sotaa pakoon. Sotavuodet jättivät jälkeensä lähes tuhotun Lapin, jonka raunioilta väestö aloitti jälleenrakentamisen ja uuden tulevaisuuden perustamisen. Pohjois-Suomen asema toisen maailmansodan aikana ja sen jälleenrakennusvuosina oli siis täysin toisenlainen verrattuna eteläiseen Suomeen.

12 Lapset ja perheet sota-aikana Lapsen elämä sotavuosina ja heidän kokemustensa merkitys myöhempään elämään on alkanut saamaan ansaitsemaansa huomiota. Sota-ajan lapsia käsittelevien tutkimusten määrä onkin viime vuosina lisääntynyt niin ulkomailla kuin Suomessakin. Jouni Kallioniemi julkaisi vuonna 1999 teoksen Kotirintama , jossa hän tuo esille kotirintaman panoksen merkitystä sotavuosien aikana. Toisessa teoksessaan Kotirintaman lapset ja nuoret (2006), hän kuvaa lasten ja nuorten kokemuksia ja elämää sotavuosien aikana. Historiallinen Aikakauskirja (2006) julkaisi teemanumeron Lapset ja sota, jossa valotetaan sota-ajan lasten elämää ja heidän kokemuksiaan lapsuudesta. Vuosina 2007 ja 2010 julkaistussa kirjasarjassa Sodassa koettua, osat Haavoitettu lapsuus ja Sodan kasvattamat sisältävät niin ikään laajan katsauksen sotavuosina lapsina olleiden elämästä (Näre ym. 2007; Näre ym. 2010). Vuonna 2012 ilmestyi kolmas Kallioniemen teos Lapsuuteni Suomi. Teos kertoo suomalaisten lasten elämästä runsaan sadan vuoden ajalta. Kirjassa tuodaan esille myös se muutos, mikä lasten elämässä on eri elinolosuhteiden vuoksi tapahtunut. Useimmissa muissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa painottuu sodan lapsille aiheuttamien traumojen selvittäminen sekä niiden vaikutukset myöhäisempään elämään. (esim. Alastalo ym. 2013; Elbedour ym. 1993; Fethney 1990; Lev-Wiesel & Amir 2000; Lev-Wiesel & Amir 2003; Parson 2008; Punamäki 1981; Punamäki 1982; Smith ym. 2003; van der Hal-Van Raalte ym. 2007; Wessels 1998). Perheen elämään ja lapsen turvallisuuden tunteeseen liittyvissä sota-ajan tutkimuksissa selvennetään äidin ja isän rooleja, perheen toimintaa sekä läheisten merkitystä lapsen elämässä. Sotien aikana solmittiin noin avioliittoa vuodessa. Avioerot olivat harvinaisempia ja avioliiton päättymisen syy olikin useimmiten puolison kuolema. (Julkunen 1990, 241.) Sotien jälkeen eronneisuus kohosi, sillä sodan aikana ja sen jälkeisissä olosuhteissa solmittuja avioliittoja purettiin (Kallioniemi 2006, 222; Kujala 2009, 140). Sotien jälkeisessä perheisiin kohdistuvassa tutkimuksessa paneuduttiin isän, äidin ja perheen merkitykseen sekä lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Isyys ja äitiys yhdistyivät keskustelussa, jossa selvitettiin toisen maailmasodan aikana eläneiden lasten kokemuksia sotaorpoudesta sekä sodan aiheuttamista perheidyllin rikkoutumisesta. Tutkimusten keskiössä oli sota-ajan lapsen kokemusmaailma siitä, millaiset jäljet isättömyys jätti häneen. Ehjässä perheessä luotiin puitteet lapsen normaalille kehitykselle: isä huolehti vaimosta, joka puolestaan pystyi huolehtimaan lapsistaan (Bowlby ym. 1956; Holmes 1993; Lupton & Barclay 1997; Vuori 2004). Käsitys ja 1950-lukujen isistä on saanut negatiivisväritteisen kuvan. Tutkimuksessa isiä on luonnehdittu roolimalliksi kelpaamattomiksi ja kaukaisiksi, tämä johtui sotien aikaan saamista muutoksista. Lapset jäivät kaipaamaan

13 11 isän huomiota ja miehen mallia elämässään (esim. Kallioniemi 2006, 222; Kujala 2003). Kivimäki (2006a) kuitenkin painottaa, että ei kaikkien sota-ajan perheiden elämä ollut väkivaltaisten ja alkoholisti-isien terrorisoimaa. Joukossa oli myös perheitä, joissa elettiin tasaista arkea ja joissa oli isiä, jotka olivat hyväluontoisia kasvattajia. (Kivimäki 2006b; Kivimäki 2013.) Erkki Kujala (2003) toteaa väitöskirjassaan Sodan pojat, että miehet olivat kovien koettelemustensa vuoksi kireitä ja hermostuneita, mikä osaltaan heijastui kodin ilmapiiriin. Tilannetta pahensi lisäksi se, että sotien jälkeen miehet olivat kiireisiä jälleenrakennustöissä, joten lasten tai perheen kanssa vietetty aika oli vähäistä. Ajan kirjoituksissa naisihanne korosti isänmaahan ja perheeseen liittyviä arvoja. Äiti oli kansalainen, joka synnytti ja hoivasi tulevaa sukupolvea. Äiti omisti myös elämänsä maanpuolustukselle ja kotirintaman toiminnalle. Mies oli puolestaan taistelija, joka puolusti isänmaataan lasten, naisten ja kodin puolesta. (Kemppainen 2006, 237.) Perheitä tukemaan perustettiin erilaisia järjestöjä ja valtakunnallisia tukitoimia, kuten Väestöliitto vuonna 1941, auttamaan suomalaisten elämää. Näitä olivat myös sotakuukausipalkat ja leskeneläkkeet sekä sotavammaisten ja sotaorpojen huolto. (Hietanen 1990, 326, ) Osa sotavuosina lapsina olleista menetti toisen tai molemmat vanhempansa. Läheisen menettäminen on tapahtuma, joka vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi ahdistuksena tai fyysisinä oireina ja siitä selviäminen on aina yksilöllinen prosessi. Selviämisen apuna toimivat erilaiset tekijät, kuten sosiaalinen verkosto ja positiivinen elämänasenne. Lapsen suremisessa on tärkeää, että hänellä on lähellään aikuinen tai sisarukset, joiden kanssa hän voi menetyksestään puhua. Toisinaan aikuiset pyrkivät salaamaan oman surunsa, ajatuksenaan säästää lasta. Tämä vaikuttaa siihen, että myös lapset alkavat peittämään tunteitaan (esim. Bowlby ym. 1956; Fethney 1990; Lev-Wiesel & Amir 2003). Tukimuotona lapsille oli myös vapaaehtoistyönä tapahtuva sotakummitoiminta. Tämä tarkoitti sitä, että sotaorpoja otettiin kummilapsiksi ja/tai heitä autettiin taloudellisesti omaan kotiinsa. (esim. Pulma 1987.) Sotaorpoja tuettiin osittain myös ammattiin kouluttautumisessa. Lapsuudessa koettuja eroja vanhemmista, erityisesti äidistä, pidetään yleisesti lapsen psyykkiselle kehitykselle haitallisena ja vaikutuksiltaan kauaskantoisina (Räsänen 1988, 119). Wernerin (2001) tutkimuksen mukaan perheenjäsenet, jotka pysyivät sota-aikana lapsen mukana ja tukena, olivat lapselle lohdun lähde. Ikävöinti on ollut sodan kokeneiden lasten tuntemuksia sodassa (Kuorsalo & Saloranta 2006, 10). Pienelle lapselle pitkäaikainen ero vanhemmista saattaa muodostua traumaattiseksi kokemukseksi (Fonagy ym. 2002). Lasten siirrot on niin ikää nostettu esille historiallisessa kontekstissa, lisäksi lasten tilanne sotaa käyvissä maissa nykypäivänä on paljon tutkittu aihe. Kaikki lapset, jotka kokevat sodan elämässään, ovat tavallaan sotalapsia. Sotalapsi nimitystä voidaan käyttää myös lapsista, jotka ovat syntyneet sodan

14 12 aikana. Kuitenkin useimmat tutkimukset rajoittavat sotalapsi-termin käsittämään lapsia, jotka erotettiin kodeistaan ja siirrettiin toiseen maahan sotaa pakoon. Suomalaisia sotalapsia oli toisen maailmansodan aikana noin Aihetta käsitteleviä tutkimuksia on tehty useita. (esim. Eronen 1996; Heikkilä & Söderling 2013; Kavén 2010; Kavén 2011; Knuuttila & Levola 2000; Lagnebro 1990; Lagnebro 1994; Rautio ym. 2004; Räsänen 1988; Salminen 2006; Salminen 2007.) Heistä on kirjoitettu myös kaunokirjallisuutta, lähinnä muistelmia, sekä lehtiartikkeleita (esim. Tuominen 2005). Suomalaisia väitöskirjatason tutkimuksia lasten siirroista on tehty neljä. Lillemor Lagnebron tekemän Finska krigsbarn -tutkimuksen mukaan lapsen etu olisi ollut, jos häntä ei olisi lähetetty sotalapseksi Ruotsiin. Kyseinen lapsiryhmä oli hänen mukaansa oman aikansa lapsipakolaisia, joihin erokokemukset sekä suuret elämänmuutokset, osan kohdalla myös huono kohtelu, johtivat yksilön myöhempään kehitykseen heikentävästi. Lagnebro toteaa myös, että lapsuuden kokemukset kantautuivat aikuisuuteen ja ilmenivät muun muassa ahdistuksina ja heikkona itsetuntona. Hänen mukaansa näitä lapsia olisi pitänyt auttaa ja tukea kotimaassaan Suomessa. (Langebro 1990.) Eila Räsänen (1988) puolestaan toteaa vertailututkimuksessaan Lapsuusajan separaatiokokemusten vaikutus aikuisiän psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin, että sotalapset selvisivät kokemuksistaan ilman henkisiä vaurioita huolimatta separaatiokokemuksistaan ja painottaa, että olot Suomessa olivat kotiin jääneille lapsille myös erityisen hankalat. Tutkimustulosten mukaan lasten kyky sopeutua sodan aiheuttamiin muutoksiin oli huomattavan suuri. Täysin päinvastaisen tuloksen on puolestaan saanut Hanna Alastalo (2013) väitöskirjassaan Early life stress and later health Cardiovascular disease and general health among former war evacuee sekä lääketieteellinen tutkimusryhmä artikkelissaan Early Life Stress and Physical and Psychosocial Functioning in Late Adulthood. Tutkimusten mukaan Ruotsiin siirrettyjen sotalasten elämä oli huomattavasti paljon vaikeampaa kuin Suomeen jääneiden. Tutkimuksissa vertaillaan kohderyhmien lasten terveyttä aikuisiässä ja stressin merkitystä heidän elämänkaaressaan. Tulosten mukaan biologiset muutokset näkyivät sotalasten kohonneena sydäntauti- ja diabetesriskinä. Psykologiset seuraukset sen sijaan näkyivät kohonneena mielenterveyshäiriöriskinä, mikä ilmeni persoonallisuus- ja päihdehäiriöinä. (Alastalo 2013; Alastalo ym ) Neljäs väitöskirja on sotalapsuuden kokeneen Pertti Kavénin (2010) varsin laaja tutkimus Humanitaarisuuden varjossa, jossa hän tarkastelee poliittisia tekijöitä lasten siirtojen taustalla. Hänen tutkimuksensa mukaan sotalapsien lähettäminen Ruotsiin oli laajakantoinen poliittinen erehdys. Suomalaisten tavoitteena oli, että kaikki siirretyt lapset palaisivat jälleenrakentamaan kotimaataan. Pohjoismaihin jäi kuitenkin lopullisesti useita tuhansia suomalaisia. Lasten siirroille asetetut tavoitteet eivät toteutuneet, ja syynä siihen olivat silloiset käsitykset lapsesta.

15 13 Emotionaaliset seikat olivat toisarvoisia taloudellisten ja fyysisten seikkojen, kuten ravinnon, rinnalla. Tutkimuksen mukaan Ruotsiin lähetetyt sotalapset olivat pelinappuloita, joita käytettiin poliittisiin tarkoituksiin niin sotavuosina kuin sodan jälkeenkin. Neljäs laajempi tutkimus on Heikki Salmisen (2007) tekemä lisensiaatintutkimus Lappu kaulassa yli Pohjanlahden, jossa hän selvittää lastensiirtojen kansainvälistä taustaa. Tutkimuksen näkökulma on sotalasten siirtoihin liittyneissä ylätason päätöksissä, niitä tehneissä toimijoissa sekä toteutuneissa organisaatioissa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Hän nostaa esille sotalasten palauttamiset Suomeen ja siihen liittyvät ongelmat: suomenkielen unohtaminen, sopeutuminen vanhaan kotiin sekä kouluun ja perheen elämään tuotti lapsille ongelmia. Lisähaastetta toi elintason muutos, jonka lapset takaisin Suomeen siirtyessään kohtasivat. Edellä mainituista tutkimuksista ei yksikään keskity käsittelemään Pohjois-Suomen lasten tilannetta tai elämää sotavuosina. Pohjois-Suomen väestön evakuoinnista Ruotsin puolelle ovat tehneet tutkimuksen Pohjoiset pakolaiset Erkki Rautio, Tuomo Korteniemi ja Mirja Vuopio vuonna Tutkimus perustuu Raution pro gradu tutkielmaan, jota on laajennettu lisäämällä mukaan henkilökohtaisia kokemuksia evakuoinnista. Tutkimuksessa käsitellään varsin tarkasti evakuointia prosessina, elämää pakolaisena ja takaisin kotiin paluuta. Tutkimuksessa nostetaan esille myös lasten elämää kyseisenä aikana. Pohjois-Suomen saamelaisväestön evakuointia ovat tutkineet Niilo Aikio (2000) ja Veli-Pekka Lehtola (1994). Tutkimusten näkökulma keskittyy saamelaisen kulttuurin ja elämäntavan muutoksiin evakuoinnin vaikutuksesta. Evakkomatka oli voimakkaasti tunnepitoinen jakso, jonka saamelaiset erilaisten kokemustensa ja erilaisten luonteidensa mukaisesti kokivat joko myönteisen elämyksellisenä tai hyvin kielteisenä, jopa traumaattisena aikana. Ulkoisia vaikutteita merkittävämmäksi tekijäksi koko saamelaiskulttuurin kannalta tuli Lapin sodan aiheuttama hävitys ja jälleenrakennus. Vuosisataisen asutuksen tuhoutuminen merkitsi luonnollisesti katkeamaa aineellisessa kulttuurissa. Tuhoamatta jääneillä alueilla elämä asettui kuitenkin evakkomatkan jälkeen nopeasti vanhoille uomilleen ja sai vielä muutaman vuosikymmenen jatkaa entistä kehitystään. (Aikio 2000; Lehtola 1994.) Evakkoteemasta julkaisi väitöskirjan Anneli Ilonen vuonna Hänen tutkimuksensa keskittyy tarkastelemaan Karjalan evakoiden kannakselaisen identiteetin muotoutumista sotavuosien jälkeen. Hänen tutkimuksensa mukaan identiteetti on isänmaallista karjalaisuutta, tasa-arvoisuutta, aktiivista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta ja yrittäjyyttä. Karjalaisten evakkoon lähdössä on havaittavissa yhteisiä piirteitä Lapin väestön evakuoinnin kanssa: Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden asukkaat eivät voineet koskaan palata kotikonnuilleen.

16 Lapsen kokemusmaailmaa sotavuosien elämästä Sodan kokemusten tutkimisessa ollaan tekemisissä historiallisten ja pitkää ajanjaksoa koskevien tekijöiden kanssa. Nämä muodostavat prosessin, jossa omat kokemukset muotoutuvat sotamuistoiksi. Tutkimuksen kannalta ei ole niinkään tärkeää, mitä tapahtui, vaan se, kuinka ihmiset tämän tapahtuman ymmärsivät (Hyrkkänen 2002, 57.) Tämä tutkimus on lasten kokemusmaailmaa sodasta ja miten he sen henkilökohtaisesti kokivat. Kysymyksessä on aihe, jota ei voida tavoittaa asiakirjojen avulla: sen vuoksi tarvitaan muistitietoa. Tavallisen ihmisen nostaminen tutkimuskohteeksi on yksi uuden sotahistorian tutkimusintresseistä. (Kivimäki 2006a, ) Tutkimuksessa on kokemushistoriallinen lähestymistapa, jonka mukaisesti tutkimusaineistoa tarkastellaan kokonaisina merkitysjärjestelminä. Tärkeämpää on hahmottaa yleisesti kokijan ja ympäröivän todellisuuden vuorovaikutussuhdetta sodan oloissa, kuin tuottaa yksityiskohtaista tietoa sotakokemuksen sisällöstä. Kokemushistorian metodologian mukaan lähteistä ei pyritä etsimään autenttista tapahtumamenneisyyttä, vaan niistä erotetaan kokijan todellisuutta rakentavia merkitysjärjestelmiä. Lisäksi tavoitteena on hahmottaa kokijan ja rakenteiden dialektista suhdetta hänen todellisuuden rakentumisessa. (ks. Hyrkkänen 2002; Kivimäki 2006a, ) Sodan kokemushistorian tutkimuksessa lähdeaineisto perustuu muistinvaraiseen tietoon. Muistelun tuloksena tuotettua muistitietoaineistoa voidaan ymmärtää menneisyyttä käsitteleväksi puheeksi. Muistelu on myös menneisyyden mieleen palauttamista, jakamista, pohtimista ja oman elämän paikantamista osaksi historiaa. Muisteluaineiston tulkinnan kautta tutkijat ovatkin konstruoineet selviytymiskertomuksia, joiden tarkoituksena on tuoda esiin se, miten elämän vastoinkäymiset on voitettu ja miten ne on kestetty. (Ukkonen 2000.) Muistitietoaineisto suo mahdollisuuden kuvata sota-aikana lapsena olleiden elämää, lapsen arkea. Junilan (2000) mukaan ihmisen arjen tutkiminen ja sen ymmärtäminen on välttämätön osa historian tutkimusta. Aineistolla voidaan tutkia ja analysoida näiden ihmisten subjektiivista elämänkokemusta: voidaan puhua subjektiiviseen tietoon perustuvan tutkimuksen tekemisestä, jossa kertojat muistelevat, tulkitsevat ja kuvaavat elämäänsä. (esim. Granfelt 1998.) Kokemuksen käsitteen tarkastelemiksi on aloitettava historiallisista prosesseista, jotka diskurssien avulla tuottavat käsityksen ihmisistä ja heidän kokemuksistaan. Kokemuksien hierarkia jakautuu kahteen tasoon. Ensimmäisellä tasolla ihminen on kiinni jokapäiväisessä kokemuksen virrassa ja kun hän tiedostaa mitä on tapahtumassa, hän siirtyy seuraavalle tasolle. Tällä toisella tasolla hänelle muodostuu kokemukselleen merkitys. (Smith ym ) Olettamuksena on, että muistot eletyistä sotavuosista ovat muuttuneet vuosien saatossa, eikä varsinaisen koetun ja muuttuneiden kokemusten erottaminen ole välttämättä mahdollista. Aikuisena

17 15 muistoihin palaaminen antaa sota-ajan kokemuksille kuitenkin merkityksen ja osoittaa myös sen, mitä on mahdollista muistaa. Tässä tutkimuksessa on kyse tapahtumien ja kokemusten kuvaamisesta lapsen silmin katsottuna, ei sodan yksityiskohtaisten tapahtumien selventäminen. Tarkoituksena on koota eri tarinat yhdeksi kokonaisuudeksi (ks. Chatty ym. 2005; Kalela 2000; Lappalainen 2002; Renvall 1965; Roos 1988, 61 62). Tutkimus ei etene historialliselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan kronologisesti, vaan enimmäkseen systemaattisesti, teemoittain (ks. Hyrkkänen 2002; Kivimäki 2006a, 83 84). Valintaa perustelen edellisten lisäksi aineistosta esille nousseeseen faktaan: sota-aika oli tutkimushenkilöille monta vuotta jatkunut sekasorron ja epävakaan elämäntilanteen aikaa. Tutkimushenkilöt eivät myöskään lapsena tienneet, mikä sota oli menossa, tai mikä vuosi oli kyseessä. Eräs tutkimushenkilöistä totesi: kesä ko se oli, kesä sota en mie muista nimeä. Ja toinen puolestaan sanoi: Mie en muista ollenkaan, että mikä vuosi tai sota se oli Muistelut perustuivat pitkälti vuodenaikoihin, kuten syystalvella, keväällä, kesällä, tai johonkin merkittäväksi kokemaansa tapahtumaan. Lapsena sodan kokeneet eivät kertoneet muistojaan sotahistoriaan peilaten, vaan omaan kokemusmaailmaansa ja lapsen arkeen liittyen. Olikin mielenkiintoista havaita, että kun tutkimushenkilö muisteli lapsuuttaan, hän peilasi maailmaa lapsen silmin, eikä automaattisesti suodattanut sitä nykytietämyksensä kautta. Tutkimuksen aineisto on hankittu kertomalla tutkimushankkeesta eri sota-aikaa käsittelevissä tilaisuuksissa, joissa tutkimuksesta kiinnostuneet ovat jättäneet yhteystietonsa. Aineiston hankinnassa ovat olleet apuna myös Lapin Sotaorpo- ja Sotalapsi yhdistykset. Tutkimusaineisto koostuu runsaan 40 Lapin läänin lapsen muistelmasta, joista osa on kirjoitettua muistelua, osa haastatteluja (ks. Ruusuvuori ym. 2010; Ruusuvuori & Tiittula 2005). Haastattelut etenivät vuorovaikutuksessa tutkijan ja haastateltavien kanssa, jossa pysyteltiin sotavuosiin liittyvien teemojen parissa. Tutkijana olin tietoinen siitä, että muistitieto voi olla joskus jopa virheellistä: lapsena tapahtuneet asiat ovat saattaneet muuttua mielessä vuosien aikana. Kyse on noin 70 vuoden takaisista kokemuksista ja niiden heijastuksista nykyhetkeen. Haastattelut litteroitiin sanatarkasti ja tutkimusaineiston analyysissä käytetään suoria lainauksia aineistosta. Tämä omalta osaltaan tukee tutkimuksen luotettavuutta. Haastateltavista kuusi eivät halunneet nimeään julkisuuteen, joten heille on annettu eri nimet. (ks. Kuula 2011.) Kahdella naispuolisella ja kahdella miespuolisella tutkimushenkilöllä oli samat nimet, joten ne muokattiin eri tavalla. Muiden tutkimukseen osallistuvien henkilöiden nimet ovat alkuperäisiä. Lähdeaineistona käytetään lisäksi tutkimuskirjallisuutta ja aikalaislehtiä, joista keskeisimmäksi nousi Kotiliesi Suomen kotitalousväen lehti vuosilta

18 16 Tutkimuksen keskiössä on aihe: Miten sotavuodet vaikuttivat lapsen elämään? Tätä selvennetään aineistosta nousseiden teemojen avulla: Millaista lapsen arki oli? Miten perheen elämä muuttui? Mitä evakossa olo piti sisällään? Ensimmäiseksi tarkennan lasten elämää. Mitä velvollisuuksia heillä oli, miten he viettivät aikaansa ja millaista arki oli. Toisessa osiossa keskityn äidin ja isän rooleihin perheessä sekä niiden peilautumiseen lapsen elämään. Seuraavaksi käsittelen evakkoon lähtemistä, siellä olemista ja kotiin palaamista. Viimeisessä luvussa nostan esille kokoavasti niitä teemoja, jotka aineistosta nousivat esille. Tutkimuksessa esiintyvien lapsiryhmien nimet ovat evakot, sotalapset ja sotaorvot. Evakuointi tarkoittaa alueen tyhjentämistä ja väestön siirtämistä turvallisempaan paikkaan. Evakuointi sanasta muovautui kansankielessä sana evakko, jota tässä tutkimuksessa käytetään. Evakko tarkoittaa henkilöä, joka siirrettiin pois omasta kodistaan sotatoimien vuoksi. Virallisissa asiakirjoissa tästä siirretystä ihmisryhmästä käytetään sanaa pakolaiset tai siirtolaiset. Sotalapsi tarkoittaa lasta, joka siirrettiin turvaan Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan asumaan toiseen perheeseen. Sotalapsia lähetettiin Suomesta toisen maailmansodan aikana Ruotsiin noin lasta, Norjaan noin sata lasta ja Tanskaan lasta. Noin lasta jäi palaamatta Suomeen. Lapin läänistä lähetettyjä sotalapsia oli noin lasta. (Kavén 2011; Salminen 2007.) Aviomiehiä kaatui sodissa noin ja saman verran jäi sotaleskiä. Sotaorpoja jäi sotien jäljiltä kymmeniä tuhansia. Osa heistä ei koskaan nähnyt isäänsä ja osa heistä menetti myös äitinsä tai sisarensa. (ks. Harjumaa 1991.)

19 Lapsen elämää Koulunkäyntiä poikkeuksellisissa olosuhteissa Kansan sivistäminen sotavuosien aikana pyrittiin toteuttamaan poikkeuksellisissakin olosuhteissa niin hyvin kuin mahdollista, joten koulunkäynti rytmitti myös tutkimushenkilöiden elämää. Sota-aika vaikutti kansakoulun toimintaan ja opetusta pyrittiin järjestämään vaativista olosuhteista huolimatta. Opetushallitus antoi ohjeet, joissa sanottiin, miten opetus tuli järjestää sotavuosina. Koululaitoksen kehittämissuunnitelmat lykättiin 1930-luvun lopulla sotien vuoksi: kouluviranomaiset keskittyivät turvaamaan peruskoulutuksen saannin. Lisäksi uudet pedagogiset suuntaukset, joita muista maista oli virrannut, keskeytyivät yhteyksien katkettua useisiin maihin. (Nurmi 1989; Paksuniemi 2009, 175; Syväoja 2004; Uusiautti ym ) Talvisodan ajan koulunkäynti oli epäyhtenäistä ja epäsäännöllistä. Rauhan aikana tilanne koheni hieman, mutta keskeytyi jälleen jatkosodan aikana. Matti kertoi, että joka luokalle oli määrätty paikka, minne piti siirtyä suojaan ilmahälytyksen aikana. Hänelle oli jäänyt erityisesti muistiin seuraavat tapahtumat: Kerran tuli hälytys ja me mentiin sinne luokan kanssa ja niin me yhen kaverin kanssa livahettiin sieltä ja mentiin kahavilaan. No eihän siellä ollu kettään! Kaikki oli pommisuojasa! Pommitus tuli, ne pommitti vanhan torin lähelle. Me oltiin sotilaspoikia ja meitä oli opetettu, että vaaran uhatessa piti mennä mahollisimman matalaksi ja me mentiin pöydän alle maata. Jyrinä loppu ja sireeni huusi, että ilmavaara ohi ja me mentiin luokkaan. Sillä tunnilla oli uskontotunti ja meillä oli pappi opettajana. Se oliki ottanut pommisuojasa nimenhuudon ja me puututtiin. Ja kun me mentiin luokkaan ja toiset tuli perässä, niin opettaja kysy että missäs te vintiöt oletta olleet? Me että täälä.

20 18 Hän että äläkää valehelko, kahavilassa olette olleet. Rangaistusta pojille ei tästä kuitenkaan tullut. Se oli Matin mielestä kummallista, sillä koulukuri oli hänen mukaansa kova. (ks. Syväoja 2004.) Erityisjärjestelyitä pyrittiin tekemään sotavuosien aikana ympäri Suomen, että koulunkäynti olisi jollain tasolla saatu pidettyä toiminnassa (Nurmi 1989, 30; Paksuniemi 2009; Uusiautti ym. 2013). Reeta kertoi: Mie muistan, että koulua ei ollu joka päivä niin mie olin kotona. Mie en saanu syyslukukaudelta 1939 todistustakaan. Tuli se uusi opettaja ja kävin kevätlukukauden ja sain päättötodistuksen kansakoulusta sitte. Sodan syttyminen ja koulutyön lopettaminen oli jäänyt selkeästi muistiin: se oli merkittävä tapahtuma koululaisten elämässä. Antero kertoi: Tuli marraskuun 30. päivä, taisi olla tiistai. Pilvinen ja harmaa päivä se oli Rovaniemellä. Sitten taas matkaan kohti koulua. Keli oli sen laatuinen, että kuljin nuo pari kilometriä jalan enkä suksilla tai polkupyörällä. Se koulupäivä päättyi lyhyeen. Oli toinen tunti menossa, kun rehtorimme Koski- Mikko ryntäsi luokasta luokkaan ja julisti, että sota on syttynyt, Helsinkiä on pommitettu! Lähtekää nopeasti kaikki kotiin! Äkkiä siitä lähdin minäkin, puolihölökkää riensin kotia kohti. Kaarina puolestaan muisteli: Kuva 3. Kansakoulutodistus (Reetan kotiarkisto). Koulussa oltiin ja muistan sen päivän, kun opettaja sano, että enää ei tulla kouluun. Muistan että sieltä sain ottaa semmosen puupenaalin matkaan. Suomen koulurakennuksia ja opettajaseminaareja tarvittiin maanpuolustuksessa. Joihinkin, kuten esimerkiksi Tornion opettajaseminaariin, perustettiin sotasairaala (Kujala 2013, 106; Paksuniemi 2009, 46 50). Antero kertoi: Elävästi muistan sen päivän, jolloin Rantavitikan kansakoulun tiloihin majotettiin konekiväärikomp-

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Oy Sigillum Ab ja Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopisto Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Taustaa Historiaa Ruotsi Tanska Norja

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU. Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista.

JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU. Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista. JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista. Rovaniemi ennen hävitystä Millaista elämä oli Rovaniemellä? Millaiset liikenneyhteydet oli

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Miesten ja naisten yksinäisyys

Miesten ja naisten yksinäisyys Miesten ja naisten yksinäisyys - Näkökulmana elämänkulku Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija Vanhuus ja sukupuoli -seminaari 20.11.2015, Tieteiden talo, Helsinki Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot