Lapin lapset sodan jaloissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin lapset sodan jaloissa"

Transkriptio

1

2

3 Merja Paksuniemi Vahvoiksi kasvaneet Lapin lapset sodan jaloissa Siirtolaisuusins tuu Turku

4 Copyright Merja Paksuniemi & Siirtolaisuusins tuu Julkaisija: Siirtolaisuusins tuu Eerikinkatu 34, Turku h p://www.siirtolaisuusins tuu.fi Kirjan tai o ja kansi: Kirsi Sainio Kannen kuvat: SA-kuva-arkisto Kar a takakannessa ja sivulla 56: Marko Paksuniemi ISBN (paine u) ISBN (verkkoversio/pdf) ISSN Kirjapaino: Painosalama, Turku 2014

5 3 Alkusanat Tahdon sanoa kiitokseni seuraaville henkilöille ja tahoille, jotka ovat edesauttaneet tämän tutkimuksen valmistumista: Turun Siirtolaisuusinstituutin johtaja VTT, dosentti Ismo Söderling ja tutkimusjohtaja FT, dosentti Elli Heikkilä, ovat toivottaneet minut lämpimästi tervetulleeksi Siirtolaisuusinstituutin verkostotutkijoiden joukkoon. Kiitän heitä saamastani tuesta ja avusta. Tutkimusta on taloudellisesti tukenut Siirtolaisuusinstituutin Niilo ja Helen M. Alhon rahasto, jota myös kiitän. Kiitokseni esitän myös Lapin Sotaorvot ry:n puheenjohtajalle, eversti Mikko Virrankoskelle. Hän on paitsi auttanut minua hankkimaan tutkimusaineistoa, myös jakanut tietämystään Suomen ja Lapin tilanteesta toisen maailmansodan aikana. Tutkimusta ei olisi, elleivät kymmenet sota-aikana lapsuutensa viettäneet olisi halunnut jakaa kokemuksiaan sota-ajasta. Kiitän kaikkia teitä, jotka annoitte osan elämästänne yleiseen tietoisuuteen. Kiitän myös siitä luottamuksesta, jota te minua ja tutkimustani kohtaan osoititte. Tämä tutkimus on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle, tutkimusaineistostani on tuotettu myös tieteellisiä artikkeleita. Ei voi välttyä ajatukselta, että tälläkin hetkellä eri puolilla maailmaa lasten selviytymistä sodan jaloissa eletään todeksi. Rovaniemellä, rauhanvuonna Merja Paksuniemi

6 4 Omistettu äidilleni ja isälleni, vahvoiksi kasvaneille sodan lapsille

7 5 Sisällys. Johdanto Sota Pohjois-Suomessa Lapset ja perheet sota-aikana Lapsen kokemusmaailmaa sotavuosien elämästä Lapsen elämää Koulunkäyntiä poikkeuksellisissa olosuhteissa Heti kun kynnele kykeni, piti alakaa töihin Pikkulotta ja Sotilaspojat Jäi aikaa silti leikkeihinkin Muutokset perheessä Isänmaan puolesta Siipirikkoja Hammasta purren vain eteenpäin Miehet kotiin rintamalta Evakkomatkalla Jonnekki olthin menosa, mutta minne? Elämää evakossa Sotalapsena ruotsalaisperheessä Että oli mahtava tunne olla kotona! Sodan jaloissa vahvoiksi kasvaneet... Kirjallisuus

8 1 Johdanto 1.1. Sota Pohjois-Suomessa Saksa hyökkäsi Puolaan syyskuussa 1939, minkä seurauksena Ranska ja Iso- Britannia julistivat sodan Saksalle. Toinen maailmansota oli alkanut. Viro, Latvia ja Liettua allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Neuvostoliiton kanssa, mutta neuvottelut Suomen kanssa päättyivät tuloksettomina. Sodan uhka kohdistui myös Suomeen ja maamme ulkopoliittinen tilanne Neuvostoliiton kanssa kiristyi. (Jokipii 1987, ) Talvisodan syttyessä vihollisjoukkojen keskitykset Pohjois-Suomessa olivat Petsamon ja siitä etelämpänä Kemijärven, Suomussalmen ja Kuhmon suunnassa. Suomen joukko-osastot olivat puolestaan Petsamon ja Sallan suunnalla. Osastot olivat myös Kuhmon ja Suomussalmen suunnalla. (Rautio ym. 2004, ) Suomi oli valmistautunut talvisotaan huonosti. Aseet olivat vanhentuneita, ammuksista oli pula, eikä sotimiseen tarvittavaa materiaalia, esimerkiksi armeijan vaatteita, ollut kaikille. Suuri ero oli myös sotajoukkojen vahvuuksissa: Suomen armeijan vahvuus oli noin miestä, Neuvostoliiton armeijassa lähes miljoona. (Juutilainen & Karvinen 1989, 123; Rajala 1990, 10.) Neuvostojoukot etenivät Pohjois-Suomessa ja väestöä evakuoitiin kiireellä länteen. Majoituspaikkoina olivat koulut, paikallisten kodit ja piharakennukset. (Hiilivirta 1999, 36, 42; Kortelainen 2006, 124.) Talvisota päättyi maaliskuussa 1940 ja Suomi allekirjoitti rauhansopimuksen kovin ehdoin. Sopimus ei tuonut luottamusta Suomen ja Neuvostoliiton välille ja Suomi näkikin vaihtoehdokseen liittoutua Saksan kanssa. Saksa miehitti Tanskan ja Norjan huhtikuussa 1940 ja suunnitteli hyökkäystä Neuvostoliittoon. Sopimus suomalaisten ja saksalaisten sotilaallisesta yhteistyöstä vahvistettiin touko-kesäkuussa ja saksalaiset saapuivat Pohjois-Suomeen. Kun jatkosota alkoi kesällä 1941, tuli Rovaniemestä Pohjois-Suomessa olleiden saksalaisten esikuntakaupunki.

9 7 Rovaniemen ohella saksalaisia tuki- ja huoltojoukkoja sekä ilmavoimien yksiköitä oli keskitetty runsaasti myös Kemin seudulle. (Rajala 1990, 9; Rautio ym. 2004, 13; Uola 2005, 439; Ursin 1980, 17.) Kun vuonna 1943 kävi yhä selvemmäksi, että Saksa ja Suomi olivat häviämässä sodan, Suomi pyrki irrottautumaan sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Sodan uhka oli todellinen, joten Lapin evakuointi aloitettiin. Tässä olivat saksalaiset aseveljet auttamassa. (Kulju 2013, 37, 46.) Syyskuussa 1944 suomalaiset aloittivat, Neuvostoliiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, sodan saksalaisia vastaan. Tämä sopusotana alkanut näytelmä ei kuitenkaan miellyttänyt Suomeen saapunutta valvontakomissiota: Suomi ei ole täyttänyt niitä velvollisuuksia, joihin se on sitoutunut saksalaisten aseista riisumiseksi. Se vaati suomalaisilta tosisodan aloittamista miehittämisellä uhaten. (UM, valvontakomission puheenjohtajan kirje Suomen presidentille 1944.) Sotatoimet alkoivat 28.9., kun ensimmäiset laukaukset ammuttiin suomalaisten ja saksalaisten välillä. Varsinaisena Lapin sodan aloituspäivänä pidetään 1.10., kun suomalaisten suorittama maihinnousu saksalaisten selustaan Tornion ulkosatamassa käynnistyi. Pohjois-Suomesta tuli sotatanner. Pohjois-Suomessa oli tuolloin yli saksalaista mukanaan lähes vuoden taisteluvarasto. (Kulju 2013, 70, 93.) Pohjois-Norjaa kohden vetäytyvät saksalaiset polttivat Lapin melko täydellisesti erityisesti pääteiden varsilta. Suomen Lapissa tuhot olivat yleisesti sitä suurempia, mitä pohjoisemmaksi tultiin. Saksalaiset tuhosivat perusteellisesti alueen, mikä alkoi Hyrynsalmen kirkonkylän kohdalta ja jatkui Utsjoelle ja Enontekiöön saakka. Rovaniemi hävitettiin kokonaan. Hävitysretket ulottuivat myös useisiin Kuva 1. Rovaniemen raunioilta, (SA-kuva).

10 8 syrjäkyliin. (UM, Rajavaltuuskunnan evakuointipäällikkö Kivisen raportti lähetystöneuvosto Vartiovaaralle ; Kulju 2013, 36 37, , 232, 267.) Ahto (1980) toteaa, että vetäytyvät joukot olivat tuhotöissään perusteellisempia, kuin mitä johto oli käskenyt. On esimerkiksi runsaasti esimerkkejä siitä, miten hävityskomppaniat näkivät vaivaa etsiytyessään hyvinkin syrjässä olleisiin kyliin niitä polttamaan. He tuhosivat systemaattisesti % Lapin rakennuksista, lisäksi sillat, rummut ja puhelinlinjat sekä miinoittivat tiet ja tienvierustat. (Ahto 1980; Hyvönen 1991, 55 56; Kallioniemi 1990, 8 9; Kulju 2013; Martikainen, 2005, 31; Ursin 1980; Virkkunen 2012.) Samoilla pohjoisen teillä liikkuivat siis saksalaiset pohjoiseen kintereillään suomalaiset sotajoukot ja lappilaiset evakot tavaroineen ja karjoineen kohti etelää ja länttä. Suomen hallitus neuvotteli vuonna 1944 Ruotsin kanssa mahdollisuudesta evakuoida Lapin väestöä Ruotsiin. Sopimus allekirjoitettiin ja se koski henkilön evakuointia. Pohjois-Suomen evakuointi jaettiin neljään kiireellisyysvyöhykkeeseen, joten evakuointi tapahtui eri aikataulussa riippuen siitä, mihin kiireellisyysvyöhykkeeseen koti sijoittui. (KA, Puolustushallinnon asiakirjat, Lapin evakuointikäskyt; ks. Martikainen 2005; Ursin 1980, ) Lapin väestön evakuoinnin aloittaminen sai liikkeelle toista sataa tuhatta henkilöä, mukana niin naisia, miehiä, lapsia kuin vanhuksiakin. (Hyvönen 1991; Jokipii Kuva 2. Suomalaisia evakoita Haaparannalla, (SA-kuva).

11 9 1987; Kallioniemi 1990; Kulju 2013, 46; Kuorsalo & Saloranta 2005; Lehtola 1994; Oksanen 2010.) Lapin maakunta väestöineen ja karjoineen oli evakuoituna vähintään Oulujoen eteläpuolelle tai Pohjois-Ruotsiin. Evakuointi oli henkisesti raskasta sekä aikuisille että lapsille. Tiet olivat täynnä kulkijoita ja taustalla kuului usein sodan ääniä. (Kortelainen 2006; Kortelainen 2008, 15 18; Rautio ym. 2004; Sorvali 2004, 7 8.) Evakuoitavan väestön ohessa teillä kulkivat myös paikasta toiseen liikkuvat sotilaat ja lotat, jotka jakoivat muun muassa ruokaa evakoille. (Kujala 2009, 176; Sallinen-Gimpl 2005, 21 24; Sorvali 2004.) Matkaa tehtiin äitien, sisarusten ja isovanhempien kanssa isät ja perheen varttuneet pojat olivat sotarintamalla, tai kaatuneet (esim. Oksanen 2010; Paksuniemi 2013). Sota ja siihen liittyvät traumaattiset kokemukset jättävät aina pysyvän varjon sen läpi eläneisiin ihmisiin. Sotakokemuksiin liittyy lähes aina myös emotionaalista, fyysistä ja taloudellista turvattomuutta, jotka limittyvät toisiinsa (Jensen & Shaw 1993; Loughry & Eyber 2003). Koti puolestaan edustaa lapselle turvallisuutta, jossa nämä kolme turvallisuuden tunnetta yhdistyvät (Korppi-Tommola 1996). Koti käsittää myös kotiseudun ja herättää tunteita juurista, muistoista ja tuttuuden tunteesta. Kotiin liittyy lisäksi ajatus arjesta ja itsestäänselvyydestä, perheestä, suvusta, ystävistä, sosiaalisista verkostoista ja kuulumisesta niihin. (esim. Ilonen 2013.) Kodin jättäminen ja evakkoon lähteminen oli lapsille erittäin mieleenpainuva tapahtuma. Toinen maailmansota kosketti ajankohtana eläneitä suomalaisia niin kotirintamalla kuin sodassakin. Koetut vuodet jättivät jälkensä pysyvästi. Sotaleskiksi jäi yli naista, lasta jäi orvoiksi (Martikainen 2005; Näre 2010; Salmi 1986) rintamalla kaatui, haavoittui tai katosi yhteensä henkilöä (Häikiö 1996). Kaatuneista miehistä 90 % oli iältään vuotiaita (Harjumaa 1991; Kallioniemi 1999). Haavoittuneita oli noin henkilöä, joista pysyvästi vammautui noin Heistä suurin osa oli alle 30-vuotiaita nuoria miehiä. Suomalaisten henkilötappiot Lapin sodassa olivat 774 kaatunutta, 262 kadonnutta ja haavoittunutta miestä. (esim. Martikainen 2005, 31.) Puolustusvoimien palveluksessa oli suuri määrä 17 vuotta täyttäneitä nuorukaisia, mikä oli tuolloin asevelvollisuuden ikä Suomessa (Korppi-Tommola 1996, 15 16; Werner 2001). Tilanne ja olosuhteet olivat pohjoisessa toisenlaiset kuin Etelä-Suomessa: kotitienoot muuttuivat sotatantereiksi ja väestön oli pakko lähteä kotisijoiltaan sotaa pakoon. Sotavuodet jättivät jälkeensä lähes tuhotun Lapin, jonka raunioilta väestö aloitti jälleenrakentamisen ja uuden tulevaisuuden perustamisen. Pohjois-Suomen asema toisen maailmansodan aikana ja sen jälleenrakennusvuosina oli siis täysin toisenlainen verrattuna eteläiseen Suomeen.

12 Lapset ja perheet sota-aikana Lapsen elämä sotavuosina ja heidän kokemustensa merkitys myöhempään elämään on alkanut saamaan ansaitsemaansa huomiota. Sota-ajan lapsia käsittelevien tutkimusten määrä onkin viime vuosina lisääntynyt niin ulkomailla kuin Suomessakin. Jouni Kallioniemi julkaisi vuonna 1999 teoksen Kotirintama , jossa hän tuo esille kotirintaman panoksen merkitystä sotavuosien aikana. Toisessa teoksessaan Kotirintaman lapset ja nuoret (2006), hän kuvaa lasten ja nuorten kokemuksia ja elämää sotavuosien aikana. Historiallinen Aikakauskirja (2006) julkaisi teemanumeron Lapset ja sota, jossa valotetaan sota-ajan lasten elämää ja heidän kokemuksiaan lapsuudesta. Vuosina 2007 ja 2010 julkaistussa kirjasarjassa Sodassa koettua, osat Haavoitettu lapsuus ja Sodan kasvattamat sisältävät niin ikään laajan katsauksen sotavuosina lapsina olleiden elämästä (Näre ym. 2007; Näre ym. 2010). Vuonna 2012 ilmestyi kolmas Kallioniemen teos Lapsuuteni Suomi. Teos kertoo suomalaisten lasten elämästä runsaan sadan vuoden ajalta. Kirjassa tuodaan esille myös se muutos, mikä lasten elämässä on eri elinolosuhteiden vuoksi tapahtunut. Useimmissa muissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa painottuu sodan lapsille aiheuttamien traumojen selvittäminen sekä niiden vaikutukset myöhäisempään elämään. (esim. Alastalo ym. 2013; Elbedour ym. 1993; Fethney 1990; Lev-Wiesel & Amir 2000; Lev-Wiesel & Amir 2003; Parson 2008; Punamäki 1981; Punamäki 1982; Smith ym. 2003; van der Hal-Van Raalte ym. 2007; Wessels 1998). Perheen elämään ja lapsen turvallisuuden tunteeseen liittyvissä sota-ajan tutkimuksissa selvennetään äidin ja isän rooleja, perheen toimintaa sekä läheisten merkitystä lapsen elämässä. Sotien aikana solmittiin noin avioliittoa vuodessa. Avioerot olivat harvinaisempia ja avioliiton päättymisen syy olikin useimmiten puolison kuolema. (Julkunen 1990, 241.) Sotien jälkeen eronneisuus kohosi, sillä sodan aikana ja sen jälkeisissä olosuhteissa solmittuja avioliittoja purettiin (Kallioniemi 2006, 222; Kujala 2009, 140). Sotien jälkeisessä perheisiin kohdistuvassa tutkimuksessa paneuduttiin isän, äidin ja perheen merkitykseen sekä lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Isyys ja äitiys yhdistyivät keskustelussa, jossa selvitettiin toisen maailmasodan aikana eläneiden lasten kokemuksia sotaorpoudesta sekä sodan aiheuttamista perheidyllin rikkoutumisesta. Tutkimusten keskiössä oli sota-ajan lapsen kokemusmaailma siitä, millaiset jäljet isättömyys jätti häneen. Ehjässä perheessä luotiin puitteet lapsen normaalille kehitykselle: isä huolehti vaimosta, joka puolestaan pystyi huolehtimaan lapsistaan (Bowlby ym. 1956; Holmes 1993; Lupton & Barclay 1997; Vuori 2004). Käsitys ja 1950-lukujen isistä on saanut negatiivisväritteisen kuvan. Tutkimuksessa isiä on luonnehdittu roolimalliksi kelpaamattomiksi ja kaukaisiksi, tämä johtui sotien aikaan saamista muutoksista. Lapset jäivät kaipaamaan

13 11 isän huomiota ja miehen mallia elämässään (esim. Kallioniemi 2006, 222; Kujala 2003). Kivimäki (2006a) kuitenkin painottaa, että ei kaikkien sota-ajan perheiden elämä ollut väkivaltaisten ja alkoholisti-isien terrorisoimaa. Joukossa oli myös perheitä, joissa elettiin tasaista arkea ja joissa oli isiä, jotka olivat hyväluontoisia kasvattajia. (Kivimäki 2006b; Kivimäki 2013.) Erkki Kujala (2003) toteaa väitöskirjassaan Sodan pojat, että miehet olivat kovien koettelemustensa vuoksi kireitä ja hermostuneita, mikä osaltaan heijastui kodin ilmapiiriin. Tilannetta pahensi lisäksi se, että sotien jälkeen miehet olivat kiireisiä jälleenrakennustöissä, joten lasten tai perheen kanssa vietetty aika oli vähäistä. Ajan kirjoituksissa naisihanne korosti isänmaahan ja perheeseen liittyviä arvoja. Äiti oli kansalainen, joka synnytti ja hoivasi tulevaa sukupolvea. Äiti omisti myös elämänsä maanpuolustukselle ja kotirintaman toiminnalle. Mies oli puolestaan taistelija, joka puolusti isänmaataan lasten, naisten ja kodin puolesta. (Kemppainen 2006, 237.) Perheitä tukemaan perustettiin erilaisia järjestöjä ja valtakunnallisia tukitoimia, kuten Väestöliitto vuonna 1941, auttamaan suomalaisten elämää. Näitä olivat myös sotakuukausipalkat ja leskeneläkkeet sekä sotavammaisten ja sotaorpojen huolto. (Hietanen 1990, 326, ) Osa sotavuosina lapsina olleista menetti toisen tai molemmat vanhempansa. Läheisen menettäminen on tapahtuma, joka vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi ahdistuksena tai fyysisinä oireina ja siitä selviäminen on aina yksilöllinen prosessi. Selviämisen apuna toimivat erilaiset tekijät, kuten sosiaalinen verkosto ja positiivinen elämänasenne. Lapsen suremisessa on tärkeää, että hänellä on lähellään aikuinen tai sisarukset, joiden kanssa hän voi menetyksestään puhua. Toisinaan aikuiset pyrkivät salaamaan oman surunsa, ajatuksenaan säästää lasta. Tämä vaikuttaa siihen, että myös lapset alkavat peittämään tunteitaan (esim. Bowlby ym. 1956; Fethney 1990; Lev-Wiesel & Amir 2003). Tukimuotona lapsille oli myös vapaaehtoistyönä tapahtuva sotakummitoiminta. Tämä tarkoitti sitä, että sotaorpoja otettiin kummilapsiksi ja/tai heitä autettiin taloudellisesti omaan kotiinsa. (esim. Pulma 1987.) Sotaorpoja tuettiin osittain myös ammattiin kouluttautumisessa. Lapsuudessa koettuja eroja vanhemmista, erityisesti äidistä, pidetään yleisesti lapsen psyykkiselle kehitykselle haitallisena ja vaikutuksiltaan kauaskantoisina (Räsänen 1988, 119). Wernerin (2001) tutkimuksen mukaan perheenjäsenet, jotka pysyivät sota-aikana lapsen mukana ja tukena, olivat lapselle lohdun lähde. Ikävöinti on ollut sodan kokeneiden lasten tuntemuksia sodassa (Kuorsalo & Saloranta 2006, 10). Pienelle lapselle pitkäaikainen ero vanhemmista saattaa muodostua traumaattiseksi kokemukseksi (Fonagy ym. 2002). Lasten siirrot on niin ikää nostettu esille historiallisessa kontekstissa, lisäksi lasten tilanne sotaa käyvissä maissa nykypäivänä on paljon tutkittu aihe. Kaikki lapset, jotka kokevat sodan elämässään, ovat tavallaan sotalapsia. Sotalapsi nimitystä voidaan käyttää myös lapsista, jotka ovat syntyneet sodan

14 12 aikana. Kuitenkin useimmat tutkimukset rajoittavat sotalapsi-termin käsittämään lapsia, jotka erotettiin kodeistaan ja siirrettiin toiseen maahan sotaa pakoon. Suomalaisia sotalapsia oli toisen maailmansodan aikana noin Aihetta käsitteleviä tutkimuksia on tehty useita. (esim. Eronen 1996; Heikkilä & Söderling 2013; Kavén 2010; Kavén 2011; Knuuttila & Levola 2000; Lagnebro 1990; Lagnebro 1994; Rautio ym. 2004; Räsänen 1988; Salminen 2006; Salminen 2007.) Heistä on kirjoitettu myös kaunokirjallisuutta, lähinnä muistelmia, sekä lehtiartikkeleita (esim. Tuominen 2005). Suomalaisia väitöskirjatason tutkimuksia lasten siirroista on tehty neljä. Lillemor Lagnebron tekemän Finska krigsbarn -tutkimuksen mukaan lapsen etu olisi ollut, jos häntä ei olisi lähetetty sotalapseksi Ruotsiin. Kyseinen lapsiryhmä oli hänen mukaansa oman aikansa lapsipakolaisia, joihin erokokemukset sekä suuret elämänmuutokset, osan kohdalla myös huono kohtelu, johtivat yksilön myöhempään kehitykseen heikentävästi. Lagnebro toteaa myös, että lapsuuden kokemukset kantautuivat aikuisuuteen ja ilmenivät muun muassa ahdistuksina ja heikkona itsetuntona. Hänen mukaansa näitä lapsia olisi pitänyt auttaa ja tukea kotimaassaan Suomessa. (Langebro 1990.) Eila Räsänen (1988) puolestaan toteaa vertailututkimuksessaan Lapsuusajan separaatiokokemusten vaikutus aikuisiän psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin, että sotalapset selvisivät kokemuksistaan ilman henkisiä vaurioita huolimatta separaatiokokemuksistaan ja painottaa, että olot Suomessa olivat kotiin jääneille lapsille myös erityisen hankalat. Tutkimustulosten mukaan lasten kyky sopeutua sodan aiheuttamiin muutoksiin oli huomattavan suuri. Täysin päinvastaisen tuloksen on puolestaan saanut Hanna Alastalo (2013) väitöskirjassaan Early life stress and later health Cardiovascular disease and general health among former war evacuee sekä lääketieteellinen tutkimusryhmä artikkelissaan Early Life Stress and Physical and Psychosocial Functioning in Late Adulthood. Tutkimusten mukaan Ruotsiin siirrettyjen sotalasten elämä oli huomattavasti paljon vaikeampaa kuin Suomeen jääneiden. Tutkimuksissa vertaillaan kohderyhmien lasten terveyttä aikuisiässä ja stressin merkitystä heidän elämänkaaressaan. Tulosten mukaan biologiset muutokset näkyivät sotalasten kohonneena sydäntauti- ja diabetesriskinä. Psykologiset seuraukset sen sijaan näkyivät kohonneena mielenterveyshäiriöriskinä, mikä ilmeni persoonallisuus- ja päihdehäiriöinä. (Alastalo 2013; Alastalo ym ) Neljäs väitöskirja on sotalapsuuden kokeneen Pertti Kavénin (2010) varsin laaja tutkimus Humanitaarisuuden varjossa, jossa hän tarkastelee poliittisia tekijöitä lasten siirtojen taustalla. Hänen tutkimuksensa mukaan sotalapsien lähettäminen Ruotsiin oli laajakantoinen poliittinen erehdys. Suomalaisten tavoitteena oli, että kaikki siirretyt lapset palaisivat jälleenrakentamaan kotimaataan. Pohjoismaihin jäi kuitenkin lopullisesti useita tuhansia suomalaisia. Lasten siirroille asetetut tavoitteet eivät toteutuneet, ja syynä siihen olivat silloiset käsitykset lapsesta.

15 13 Emotionaaliset seikat olivat toisarvoisia taloudellisten ja fyysisten seikkojen, kuten ravinnon, rinnalla. Tutkimuksen mukaan Ruotsiin lähetetyt sotalapset olivat pelinappuloita, joita käytettiin poliittisiin tarkoituksiin niin sotavuosina kuin sodan jälkeenkin. Neljäs laajempi tutkimus on Heikki Salmisen (2007) tekemä lisensiaatintutkimus Lappu kaulassa yli Pohjanlahden, jossa hän selvittää lastensiirtojen kansainvälistä taustaa. Tutkimuksen näkökulma on sotalasten siirtoihin liittyneissä ylätason päätöksissä, niitä tehneissä toimijoissa sekä toteutuneissa organisaatioissa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Hän nostaa esille sotalasten palauttamiset Suomeen ja siihen liittyvät ongelmat: suomenkielen unohtaminen, sopeutuminen vanhaan kotiin sekä kouluun ja perheen elämään tuotti lapsille ongelmia. Lisähaastetta toi elintason muutos, jonka lapset takaisin Suomeen siirtyessään kohtasivat. Edellä mainituista tutkimuksista ei yksikään keskity käsittelemään Pohjois-Suomen lasten tilannetta tai elämää sotavuosina. Pohjois-Suomen väestön evakuoinnista Ruotsin puolelle ovat tehneet tutkimuksen Pohjoiset pakolaiset Erkki Rautio, Tuomo Korteniemi ja Mirja Vuopio vuonna Tutkimus perustuu Raution pro gradu tutkielmaan, jota on laajennettu lisäämällä mukaan henkilökohtaisia kokemuksia evakuoinnista. Tutkimuksessa käsitellään varsin tarkasti evakuointia prosessina, elämää pakolaisena ja takaisin kotiin paluuta. Tutkimuksessa nostetaan esille myös lasten elämää kyseisenä aikana. Pohjois-Suomen saamelaisväestön evakuointia ovat tutkineet Niilo Aikio (2000) ja Veli-Pekka Lehtola (1994). Tutkimusten näkökulma keskittyy saamelaisen kulttuurin ja elämäntavan muutoksiin evakuoinnin vaikutuksesta. Evakkomatka oli voimakkaasti tunnepitoinen jakso, jonka saamelaiset erilaisten kokemustensa ja erilaisten luonteidensa mukaisesti kokivat joko myönteisen elämyksellisenä tai hyvin kielteisenä, jopa traumaattisena aikana. Ulkoisia vaikutteita merkittävämmäksi tekijäksi koko saamelaiskulttuurin kannalta tuli Lapin sodan aiheuttama hävitys ja jälleenrakennus. Vuosisataisen asutuksen tuhoutuminen merkitsi luonnollisesti katkeamaa aineellisessa kulttuurissa. Tuhoamatta jääneillä alueilla elämä asettui kuitenkin evakkomatkan jälkeen nopeasti vanhoille uomilleen ja sai vielä muutaman vuosikymmenen jatkaa entistä kehitystään. (Aikio 2000; Lehtola 1994.) Evakkoteemasta julkaisi väitöskirjan Anneli Ilonen vuonna Hänen tutkimuksensa keskittyy tarkastelemaan Karjalan evakoiden kannakselaisen identiteetin muotoutumista sotavuosien jälkeen. Hänen tutkimuksensa mukaan identiteetti on isänmaallista karjalaisuutta, tasa-arvoisuutta, aktiivista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta ja yrittäjyyttä. Karjalaisten evakkoon lähdössä on havaittavissa yhteisiä piirteitä Lapin väestön evakuoinnin kanssa: Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden asukkaat eivät voineet koskaan palata kotikonnuilleen.

16 Lapsen kokemusmaailmaa sotavuosien elämästä Sodan kokemusten tutkimisessa ollaan tekemisissä historiallisten ja pitkää ajanjaksoa koskevien tekijöiden kanssa. Nämä muodostavat prosessin, jossa omat kokemukset muotoutuvat sotamuistoiksi. Tutkimuksen kannalta ei ole niinkään tärkeää, mitä tapahtui, vaan se, kuinka ihmiset tämän tapahtuman ymmärsivät (Hyrkkänen 2002, 57.) Tämä tutkimus on lasten kokemusmaailmaa sodasta ja miten he sen henkilökohtaisesti kokivat. Kysymyksessä on aihe, jota ei voida tavoittaa asiakirjojen avulla: sen vuoksi tarvitaan muistitietoa. Tavallisen ihmisen nostaminen tutkimuskohteeksi on yksi uuden sotahistorian tutkimusintresseistä. (Kivimäki 2006a, ) Tutkimuksessa on kokemushistoriallinen lähestymistapa, jonka mukaisesti tutkimusaineistoa tarkastellaan kokonaisina merkitysjärjestelminä. Tärkeämpää on hahmottaa yleisesti kokijan ja ympäröivän todellisuuden vuorovaikutussuhdetta sodan oloissa, kuin tuottaa yksityiskohtaista tietoa sotakokemuksen sisällöstä. Kokemushistorian metodologian mukaan lähteistä ei pyritä etsimään autenttista tapahtumamenneisyyttä, vaan niistä erotetaan kokijan todellisuutta rakentavia merkitysjärjestelmiä. Lisäksi tavoitteena on hahmottaa kokijan ja rakenteiden dialektista suhdetta hänen todellisuuden rakentumisessa. (ks. Hyrkkänen 2002; Kivimäki 2006a, ) Sodan kokemushistorian tutkimuksessa lähdeaineisto perustuu muistinvaraiseen tietoon. Muistelun tuloksena tuotettua muistitietoaineistoa voidaan ymmärtää menneisyyttä käsitteleväksi puheeksi. Muistelu on myös menneisyyden mieleen palauttamista, jakamista, pohtimista ja oman elämän paikantamista osaksi historiaa. Muisteluaineiston tulkinnan kautta tutkijat ovatkin konstruoineet selviytymiskertomuksia, joiden tarkoituksena on tuoda esiin se, miten elämän vastoinkäymiset on voitettu ja miten ne on kestetty. (Ukkonen 2000.) Muistitietoaineisto suo mahdollisuuden kuvata sota-aikana lapsena olleiden elämää, lapsen arkea. Junilan (2000) mukaan ihmisen arjen tutkiminen ja sen ymmärtäminen on välttämätön osa historian tutkimusta. Aineistolla voidaan tutkia ja analysoida näiden ihmisten subjektiivista elämänkokemusta: voidaan puhua subjektiiviseen tietoon perustuvan tutkimuksen tekemisestä, jossa kertojat muistelevat, tulkitsevat ja kuvaavat elämäänsä. (esim. Granfelt 1998.) Kokemuksen käsitteen tarkastelemiksi on aloitettava historiallisista prosesseista, jotka diskurssien avulla tuottavat käsityksen ihmisistä ja heidän kokemuksistaan. Kokemuksien hierarkia jakautuu kahteen tasoon. Ensimmäisellä tasolla ihminen on kiinni jokapäiväisessä kokemuksen virrassa ja kun hän tiedostaa mitä on tapahtumassa, hän siirtyy seuraavalle tasolle. Tällä toisella tasolla hänelle muodostuu kokemukselleen merkitys. (Smith ym ) Olettamuksena on, että muistot eletyistä sotavuosista ovat muuttuneet vuosien saatossa, eikä varsinaisen koetun ja muuttuneiden kokemusten erottaminen ole välttämättä mahdollista. Aikuisena

17 15 muistoihin palaaminen antaa sota-ajan kokemuksille kuitenkin merkityksen ja osoittaa myös sen, mitä on mahdollista muistaa. Tässä tutkimuksessa on kyse tapahtumien ja kokemusten kuvaamisesta lapsen silmin katsottuna, ei sodan yksityiskohtaisten tapahtumien selventäminen. Tarkoituksena on koota eri tarinat yhdeksi kokonaisuudeksi (ks. Chatty ym. 2005; Kalela 2000; Lappalainen 2002; Renvall 1965; Roos 1988, 61 62). Tutkimus ei etene historialliselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan kronologisesti, vaan enimmäkseen systemaattisesti, teemoittain (ks. Hyrkkänen 2002; Kivimäki 2006a, 83 84). Valintaa perustelen edellisten lisäksi aineistosta esille nousseeseen faktaan: sota-aika oli tutkimushenkilöille monta vuotta jatkunut sekasorron ja epävakaan elämäntilanteen aikaa. Tutkimushenkilöt eivät myöskään lapsena tienneet, mikä sota oli menossa, tai mikä vuosi oli kyseessä. Eräs tutkimushenkilöistä totesi: kesä ko se oli, kesä sota en mie muista nimeä. Ja toinen puolestaan sanoi: Mie en muista ollenkaan, että mikä vuosi tai sota se oli Muistelut perustuivat pitkälti vuodenaikoihin, kuten syystalvella, keväällä, kesällä, tai johonkin merkittäväksi kokemaansa tapahtumaan. Lapsena sodan kokeneet eivät kertoneet muistojaan sotahistoriaan peilaten, vaan omaan kokemusmaailmaansa ja lapsen arkeen liittyen. Olikin mielenkiintoista havaita, että kun tutkimushenkilö muisteli lapsuuttaan, hän peilasi maailmaa lapsen silmin, eikä automaattisesti suodattanut sitä nykytietämyksensä kautta. Tutkimuksen aineisto on hankittu kertomalla tutkimushankkeesta eri sota-aikaa käsittelevissä tilaisuuksissa, joissa tutkimuksesta kiinnostuneet ovat jättäneet yhteystietonsa. Aineiston hankinnassa ovat olleet apuna myös Lapin Sotaorpo- ja Sotalapsi yhdistykset. Tutkimusaineisto koostuu runsaan 40 Lapin läänin lapsen muistelmasta, joista osa on kirjoitettua muistelua, osa haastatteluja (ks. Ruusuvuori ym. 2010; Ruusuvuori & Tiittula 2005). Haastattelut etenivät vuorovaikutuksessa tutkijan ja haastateltavien kanssa, jossa pysyteltiin sotavuosiin liittyvien teemojen parissa. Tutkijana olin tietoinen siitä, että muistitieto voi olla joskus jopa virheellistä: lapsena tapahtuneet asiat ovat saattaneet muuttua mielessä vuosien aikana. Kyse on noin 70 vuoden takaisista kokemuksista ja niiden heijastuksista nykyhetkeen. Haastattelut litteroitiin sanatarkasti ja tutkimusaineiston analyysissä käytetään suoria lainauksia aineistosta. Tämä omalta osaltaan tukee tutkimuksen luotettavuutta. Haastateltavista kuusi eivät halunneet nimeään julkisuuteen, joten heille on annettu eri nimet. (ks. Kuula 2011.) Kahdella naispuolisella ja kahdella miespuolisella tutkimushenkilöllä oli samat nimet, joten ne muokattiin eri tavalla. Muiden tutkimukseen osallistuvien henkilöiden nimet ovat alkuperäisiä. Lähdeaineistona käytetään lisäksi tutkimuskirjallisuutta ja aikalaislehtiä, joista keskeisimmäksi nousi Kotiliesi Suomen kotitalousväen lehti vuosilta

18 16 Tutkimuksen keskiössä on aihe: Miten sotavuodet vaikuttivat lapsen elämään? Tätä selvennetään aineistosta nousseiden teemojen avulla: Millaista lapsen arki oli? Miten perheen elämä muuttui? Mitä evakossa olo piti sisällään? Ensimmäiseksi tarkennan lasten elämää. Mitä velvollisuuksia heillä oli, miten he viettivät aikaansa ja millaista arki oli. Toisessa osiossa keskityn äidin ja isän rooleihin perheessä sekä niiden peilautumiseen lapsen elämään. Seuraavaksi käsittelen evakkoon lähtemistä, siellä olemista ja kotiin palaamista. Viimeisessä luvussa nostan esille kokoavasti niitä teemoja, jotka aineistosta nousivat esille. Tutkimuksessa esiintyvien lapsiryhmien nimet ovat evakot, sotalapset ja sotaorvot. Evakuointi tarkoittaa alueen tyhjentämistä ja väestön siirtämistä turvallisempaan paikkaan. Evakuointi sanasta muovautui kansankielessä sana evakko, jota tässä tutkimuksessa käytetään. Evakko tarkoittaa henkilöä, joka siirrettiin pois omasta kodistaan sotatoimien vuoksi. Virallisissa asiakirjoissa tästä siirretystä ihmisryhmästä käytetään sanaa pakolaiset tai siirtolaiset. Sotalapsi tarkoittaa lasta, joka siirrettiin turvaan Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan asumaan toiseen perheeseen. Sotalapsia lähetettiin Suomesta toisen maailmansodan aikana Ruotsiin noin lasta, Norjaan noin sata lasta ja Tanskaan lasta. Noin lasta jäi palaamatta Suomeen. Lapin läänistä lähetettyjä sotalapsia oli noin lasta. (Kavén 2011; Salminen 2007.) Aviomiehiä kaatui sodissa noin ja saman verran jäi sotaleskiä. Sotaorpoja jäi sotien jäljiltä kymmeniä tuhansia. Osa heistä ei koskaan nähnyt isäänsä ja osa heistä menetti myös äitinsä tai sisarensa. (ks. Harjumaa 1991.)

19 Lapsen elämää Koulunkäyntiä poikkeuksellisissa olosuhteissa Kansan sivistäminen sotavuosien aikana pyrittiin toteuttamaan poikkeuksellisissakin olosuhteissa niin hyvin kuin mahdollista, joten koulunkäynti rytmitti myös tutkimushenkilöiden elämää. Sota-aika vaikutti kansakoulun toimintaan ja opetusta pyrittiin järjestämään vaativista olosuhteista huolimatta. Opetushallitus antoi ohjeet, joissa sanottiin, miten opetus tuli järjestää sotavuosina. Koululaitoksen kehittämissuunnitelmat lykättiin 1930-luvun lopulla sotien vuoksi: kouluviranomaiset keskittyivät turvaamaan peruskoulutuksen saannin. Lisäksi uudet pedagogiset suuntaukset, joita muista maista oli virrannut, keskeytyivät yhteyksien katkettua useisiin maihin. (Nurmi 1989; Paksuniemi 2009, 175; Syväoja 2004; Uusiautti ym ) Talvisodan ajan koulunkäynti oli epäyhtenäistä ja epäsäännöllistä. Rauhan aikana tilanne koheni hieman, mutta keskeytyi jälleen jatkosodan aikana. Matti kertoi, että joka luokalle oli määrätty paikka, minne piti siirtyä suojaan ilmahälytyksen aikana. Hänelle oli jäänyt erityisesti muistiin seuraavat tapahtumat: Kerran tuli hälytys ja me mentiin sinne luokan kanssa ja niin me yhen kaverin kanssa livahettiin sieltä ja mentiin kahavilaan. No eihän siellä ollu kettään! Kaikki oli pommisuojasa! Pommitus tuli, ne pommitti vanhan torin lähelle. Me oltiin sotilaspoikia ja meitä oli opetettu, että vaaran uhatessa piti mennä mahollisimman matalaksi ja me mentiin pöydän alle maata. Jyrinä loppu ja sireeni huusi, että ilmavaara ohi ja me mentiin luokkaan. Sillä tunnilla oli uskontotunti ja meillä oli pappi opettajana. Se oliki ottanut pommisuojasa nimenhuudon ja me puututtiin. Ja kun me mentiin luokkaan ja toiset tuli perässä, niin opettaja kysy että missäs te vintiöt oletta olleet? Me että täälä.

20 18 Hän että äläkää valehelko, kahavilassa olette olleet. Rangaistusta pojille ei tästä kuitenkaan tullut. Se oli Matin mielestä kummallista, sillä koulukuri oli hänen mukaansa kova. (ks. Syväoja 2004.) Erityisjärjestelyitä pyrittiin tekemään sotavuosien aikana ympäri Suomen, että koulunkäynti olisi jollain tasolla saatu pidettyä toiminnassa (Nurmi 1989, 30; Paksuniemi 2009; Uusiautti ym. 2013). Reeta kertoi: Mie muistan, että koulua ei ollu joka päivä niin mie olin kotona. Mie en saanu syyslukukaudelta 1939 todistustakaan. Tuli se uusi opettaja ja kävin kevätlukukauden ja sain päättötodistuksen kansakoulusta sitte. Sodan syttyminen ja koulutyön lopettaminen oli jäänyt selkeästi muistiin: se oli merkittävä tapahtuma koululaisten elämässä. Antero kertoi: Tuli marraskuun 30. päivä, taisi olla tiistai. Pilvinen ja harmaa päivä se oli Rovaniemellä. Sitten taas matkaan kohti koulua. Keli oli sen laatuinen, että kuljin nuo pari kilometriä jalan enkä suksilla tai polkupyörällä. Se koulupäivä päättyi lyhyeen. Oli toinen tunti menossa, kun rehtorimme Koski- Mikko ryntäsi luokasta luokkaan ja julisti, että sota on syttynyt, Helsinkiä on pommitettu! Lähtekää nopeasti kaikki kotiin! Äkkiä siitä lähdin minäkin, puolihölökkää riensin kotia kohti. Kaarina puolestaan muisteli: Kuva 3. Kansakoulutodistus (Reetan kotiarkisto). Koulussa oltiin ja muistan sen päivän, kun opettaja sano, että enää ei tulla kouluun. Muistan että sieltä sain ottaa semmosen puupenaalin matkaan. Suomen koulurakennuksia ja opettajaseminaareja tarvittiin maanpuolustuksessa. Joihinkin, kuten esimerkiksi Tornion opettajaseminaariin, perustettiin sotasairaala (Kujala 2013, 106; Paksuniemi 2009, 46 50). Antero kertoi: Elävästi muistan sen päivän, jolloin Rantavitikan kansakoulun tiloihin majotettiin konekiväärikomp-

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Oy Sigillum Ab ja Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopisto Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Taustaa Historiaa Ruotsi Tanska Norja

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU. Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista.

JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU. Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista. JÄLLEENRAKENNUKSEN KOKENEEN HENKILÖN HAASTATTELU Haastattelussa voi kysyä lisätietoa esim. seuraavista aiheista. Rovaniemi ennen hävitystä Millaista elämä oli Rovaniemellä? Millaiset liikenneyhteydet oli

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2015 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2015 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 19 ja oppilaita 96. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot