Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8/2013 www.turunseurakunnat.fi"

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8/ Fadderskapet är en kärlekshandling 4 ja 20 Suruviestin viejät ja sairaalapapit kohtaavat ihmisen ilman kulisseja. 6 7 Anna-Mari Kaskisen runot soivat virsissä ja nuorten veisuissa. Riparilla taivaskaan ei ole rajana. Nuoret pohtivat itsekseen ja peilaavat keskenään elämän peruskysymyksiä. s.9 11

2 Silmästä silmään ALUKSI Joitakin vuosia sitten kulkiessani pitkää sairaalan käytävää kävin yhtä elämäni kamppailuista. Toki olen monesti kulkenut sairaalan käytäviä ja tuota samaista pitkääkin, mutta vain tämän muistan. Kävellessäni näin ulko-oven kaukana edessä ja tiesin, että juuri käytävän pituisen matkan verran minulla oli aikaa tehdä päätös. Jäädä vai lähteä? Purin hampaita yhteen, oli oltava rohkea, vaikka en ollut varma olinko juuri nähnyt äitini viimeistä kertaa elävänä vai tapaisinko hänet vielä uudelleen elossa. Vajaa vuotta aikaisemmin äitini joutui yllättäen sairaalaan. Se oli syöpä. Tiesin, että syövästä voi parantua, mutta siihen liittyi myös kuoleman läsnäolo, pelko läheisen menettämisestä. Olin vuotta aiemmin haudannut isovanhempia- Tapasimme taas toisemme, kuolema ja minä. ni. Nyt tapasimme jälleen toisemme, kuolema ja minä. Kavereita meistä ei tullut, vaikka tapasimme tuon jälkeen vielä monesti. Englantilainen kirjailija C.S. Lewis menetti vaimonsa vain muutaman avioliittovuoden jälkeen. Lewis pohti surua tunteiden ja järjen tasolla. Kirjassaan Muistiinpanoja surun ajalta (1961, Kirjapaja 2009) Lewis kirjoittaa: Tiesin etukäteen, että tällaisia asioita ja pahempiakin tapahtuu päivittäin. Olisin voinut sanoa, että olin ottanut ne huomioon. Minua oli varoitettu olin varoittanut itseäni luottamasta maalliseen onneen. Meille jopa luvattiin kärsimyksiä. Ne kuuluvat osana ohjelmaan. Meille kerrottiin jopa, että autuaita ovat murheelliset, ja minä hyväksyin sen. Totta kai on eri asia, jos jotakin tapahtuu itselle eikä muille ja todellisuudessa eikä mielikuvituksessa. Asioiden tilaa ei voi kaunistella. Jos taloni luhistui yhdestä iskusta, se oli korttitalo. Lewisilla suruun liittyi kamppailu uskon ja epäuskon kanssa. Todellinen vaara on siinä, että alan uskoa hänestä kauheita asioita. Johtopäätös, jota pelkään, ei ole Siispä Jumalaa ei loppujen lopuksi olekaan olemassa, vaan Tällainen siis Jumala todella on. Älä enää petä itseäsi. Riippumatta siitä, miten läheisenä tai etäisenä olemme Jumalan elämässämme kokeneet, surussa ja kuoleman äärellä haemme asioille usein selitystä Jumalalta. Häilymme kysymystemme kanssa C.S. Lewisin tapaan jossakin tunteiden ja järjen välimaastossa lausuen suruamme ääneen hiljaisina vaikerruksina tai sarjatulena vaatien vastauksia. Samalla, kun uskomme Jumalan hyvyyteen, ihmettelemme hänen sallimuksensa tarkoitusta. Äitini parani syövästä, mutta itse jouduin kohtaamaan menettämisen mahdollisuuden, surun ja pelon. Kaiken sen sekamelskan keskellä ainoa vaihtoehtoni oli luottaa lujasti siihen, mitä en voinut nähdä. Jumalan olemuksen syvyydet jäävät salatuiksi siitäkin huolimatta, että hän on ilmoitta- nut Raamatussa itsestään kaiken se, mikä on tarpeen tietää. Olin käynyt oman kamppailuni kuoleman kanssa. Sain oppia tuntemaan sen, että kuolema on selätetty lopullisesti kuten Paavali kirjoittaa kirjeessään filippiläisille: Elämä on Kristus ja kuolema on voitto. Siksi kaikessa kärsimyksessäkin on aina toivo. Leena Koski SATTUVAT SANAT Tämän työn tulokset ovat parhaimmillaan sellaisia, että lapsi alkaa kiinnostua tulevaisuudestaan, esimerkiksi harrastuksista tai ammatista. Tukiperheen isä Hannu Repo Satakunnan Kansa Vaikka Jumalan todellisuuden tihkumista läpi tavallisen arjen korostava luterilaisuus on pyhittänyt arjen, tulisi varoa arkistamasta pyhää. Mittaamattoman (ja varsinkin rahassa mittaamattoman) iso merkitys inhimilliselle kulttuurille on nimittäin sillä, minkä runoilija Ilpo Tiihonen sanoo eräässä runossaan: Olkoon sunnuntaisin valtio hetken vaiti. Turun piispan erityisavustaja Jaakko Heinimäki, Turun Sanomien Ristiveto-blogissa Jos joku löytää uskosta elämäänsä fiiliksiä ja jos usko auttaa esimerkiksi kuoleman selittämiseen, se ei ole minulta pois. Olen käynyt viime vuosina lukemattomia keskusteluja uskosta. Huomaan, että heilutan monesti loppupeleissä kristittyjen lippua ja puolustan heitä ihan täysillä. Muusikko Samae Koskinen, Sana 37/2013 Oikeus terveyteen on ihmisen perusoikeus. Suomi on allekirjoittanut useita kansainvälisiä sopimuksia, joissa luvataan huolehtia kaikista täällä olevista ihmisistä, mukaan lukien heidän terveydestään. Käytännössä näin ei nyt tapahdu. Paperittomien klinikalla työskentelevä lääkäri Jenni Peltonen, Turun ylioppilaslehti 9/2013 Välittäminen tarkoittaa sitä, että ihminen nähdään arvokkaansa sinänsä. Se on rakkautta, joka ei aseta mitään ehtoja tai erityisiä ansioita. Olen ymmärtänyt, että tässä on kirkon syvin sanoma. Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen, Esse 36/2013 KUUKAUDEN SANA Helvetillinen kateus yhtä helvettiä! Kateus, tuo seitsemästä synnistä järjestykseltään toinen ja inhottavin. Inhottavaksi sen tekee sortumisen helppous. Nykysuomen sanakirjan mukaan kateus liittyy ihmiseen, joka ei suo toiselle hyvää ja haluaa itselleen hyvän, joka toisella on. Vanhan sananlaskun mukaan kateus vie tuhkatkin pesästä. Kateudesta riittää sanontoja, mielipiteitä ja ajatuksia. Oli kateudesta mitä mieltä tahansa niin yksi on varmaa, jokainen kiistää sen omalta kohdaltaan. Kateus on kavala. Se tunkeutuu niin ovelasti ihmisen mieleen, että oikein hirvittää. Se myrkyttää mielen ja laittaa ihmisen valehtelemaan itselleen. Ihminen uskottelee omalle päälleen, että kateuden tunteelle on aina oikeutus ja järkeenkäypä selitys. Olemme alati alttiita sortumaan helvetilliseen kateuden kiusaukseen. Kristillisessä viitekehyksessä voisi sanoa että vanha vihtahousu istuu jokaisen olkapäällä. Tämän huomaa missä tahansa työyhteisössä, jossa helposti vahditaan ja kytätään työkaverin työotetta ja kahvituntien pituutta. Vanha kiusaaja aiheuttaa kateutta myös jokaisessa taloyhtiössä. Muhevinta kasvualustaa kateudella on menestyvä naapuri. Se jos jokin ärsyttää. Paitsi että on menestyvä, niin myös se että sattuu olemaan naapuri. Jostain syystä kaukaisemman tuntemattomamman menestyminen on helpompi kestää kuin tutun. Kateus on helvetti. Se vie mielen helposti mukanaan. Se kuljettaa kantajansa pimeimpään laaksoon, varjojen maahan. Kateellinen mieli kylvää pimeyttä paitsi omaan mieleensä myös ympäristöönsä. Se on kuin rikkaruoho. Ensin se nielee kantajansa, kunnes kateus pulppuaa kantajansa sanoista ja teoista läheisille ihmisille, työkavereille, naapureille ja muille. Kateuden kohteita kyllä maailmassa riittää. Kateus on helvetti. Se on saatanasta. Se tuhoaa ihmistä sisältä käsin, mutta uskottelee jotain muuta. Ihminen siirtyy valehtelemaan itselleen, ihminen siirtyy itsepetoksen tilaan ja sieltä käsin myrkyttämään muita. Se saattaa ihmisen pimeyteen ja ihminen yrittää epätoivoisesti levittää kateudesta kumpuavaa Jussi Vierimaa pahansuopaisuuttaan ympäristöönsä. Kateus on kyltymätön. Kateuden riivaama ihminen on kuin alkoholisti. Kateellisella ihmisellä on paha olla. Omaan pahaan oloonsa hän yrittää vetää mahdollisimman monia mukaansa. Ihminen ei välttämättä itse tunnista tilaansa, eikä tästä syystä osaa hakeutua takaisin valoon. Kateellinen ihminen täytyy herättää huomaamaan oma tilansa, oma ilkeytensä ja mielensä myrkkyvaikutus. Rehellisyys, erilaisuuden sietäminen, jopa toisen ihmisen menestymisen salliminen, inhimillisen todellisuuden monivivahteisuuden hyväksyminen ovat ensi askeleita kateuden helvetistä valoon. Hyväksyä ja sallia toinen ihminen sellaisenaan kuin on. Se tekee helposti kipeää. Tietoisella tunnekontrollilla kateudesta voi päästä pikku hiljaa pois. Se helpottaa. Kun ihminen huomaa sallivansa muille ihmisille heille kuuluvan ainutlaatuisen arvon sinänsä, se vie kohti itsensä hyväksymistä. Itseään ei tarvitsekaan enää verrata muihin ja tuntea kateutta. Voi oppia rakastamaan itseään ja muita lähimmäisiään sellaisina kuin he ovat. Voi jopa oppia tuntemaan myötä iloa toisen ihmisen puolesta. Ikuisen kilvoittelun tiellä meitä kehotetaan kohti parannusta. On hyvä aloittaa itsestä. Paavalin sanoin; Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä. (Room.12:21) Heikki Arikka Keskusrekisterin johtaja KANNEN KUVA Isosilla on tärkeä rooli rippileirillä. Yhdessäolo ja asioiden pohdiskelu porukalla jäävät usein paremmin mieleen kuin oppikirjojen sisältö. Kaarinalainen Noora Ketola on konkari-isonen, oman rippileirinsä jälkeen hän on ollut isosena kahtena kesänä. Kuva Jussi Vierimaa vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Mia Henriksson, Lauri Palmunen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Aiju von Schöneman, Päätoimittaja Paula Heino, Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, Toimittajat Aleksi Rajamäki, Leena Koski, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, puh , , Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02)

3 3 Henri Kirkanen Jussi Vierimaa Myös Ristimäen kaivausten johtajana toimineelle Juha Ruohoselle kirkon perustusten löytyminen oli suuri yllätys. Suomen vanhin kirkko löytyi Ravattulasta Kaarinan Ravattulan kylästä läheltä Aurajoen rantaa tehtiin loppukesällä arkeologinen suurlöytö. Peltojen keskellä sijaitsevalta metsäsaarekkeelta löytyi 1100-luvulla rakennetun kirkon hyvin säilyneet perustukset ja sitä ympäröivä kirkkomaa, johon on haudattu noin sata vainajaa. Löytö on ainutlaatuinen ja antaa uutta valaistusta kristinuskon varhaisvaiheille Suomessa. Vastaavia paikkoja on etsitty Suomesta 150 vuoden ajan tuloksetta. Vaikka rautakauden ja keskiajan vaihteeseen ajoittuvia kalmistoja tunnetaan runsaasti, ei varmoja kirkkorakennusten perustuksia niistä ole löytynyt. Ravattulasta löytynyt rakennus on peräisin ajalta ennen seurakunnallista järjestäytymisvaihetta ja se on ilmeisesti toiminut vajaan sadan vuoden ajan läheisen kylän kirkkona. Turun yliopiston arkeologian opiskelijat ovat suorittaneet alueella kaivauksia jo vuosien ajan, mutta vasta viime kesän kaivausten loppuvaiheessa varmistui, että kyseessä kirkkorakennus, kertoo kaivausten johtaja Juha Ruohonen, joka on itsekin vielä ihmeissään kaivauksilla tapahtuneesta läpimurrosta. Kirkko ja haudat on sijoitettu perinteiseen kristilliseen tapaan itä-länsisuuntaan. Kirkkosali oli pituudeltaan noin 10 metriä ja leveydeltään noin 6 metriä, sen päähän rakennettu kuoriosa oli kapeampi. Kuorista on löytynyt myös alttarin kiviset perustukset. Kirkkorakennus on todennäköisesti ollut hirsinen. Perustusten lisäksi kaivauksissa on löytynyt muun Kaivauksilta löytyneiden esinelöytöjen perusteella arkeologit pyrkivät rakentamaan kokonaiskuvaa kirkkorakennuksesta. Rautanaulat ovat peräisin joko lattia- tai kattolaudoista. Sulanut pronssi viittaa siihen, että rakennus on aikoinaan palanut. Pronssiset koristeet ovat ilmeisesti peräisin naisten juhlavaatteista. muassa katto- tai lattianauloja, sulanutta pronssia, hopeakolikoita ja naisten vaatteissa käytettyjä pronssisia koristeita. Kirkon sisältä löytynyt sulanut pronssi antaa viitteitä siitä, että rakennus olisi tuhoutunut tulipalossa, mutta nokijälkien ja kuumuudessa hapertuneiden kivien puuttuminen puhuvat tätä teoriaa vastaan. Myös metsäsaareketta ympäröineestä aidasta on jäljellä järeät kiviperustukset. Vainajat haudattiin kirkon ympäristöön puuarkuissa. Ajan kuluessa vainajat ja arkkujen puuaines ovat maatuneet, joten hautapaikoista muistuttavat lähinnä niistä löydetyt arkuissa käytetyt rautanaulat, vainajien yllä olleet korut ja maahan jääneet painanteet, jotka edelleen erottuvat hämmästyvän selvästi. Suomen vanhimman kirkon jäänteiden löytyminen avaa uusia näkökulmia kirkkohistoriaan. Ainutlaatuisen arkeologisen löydön jälkeenkin paljon jää vielä historian hämärään. Kaivausten jatkaminen ja esinelöytöjen ajoittaminen vaatii pikaisesti lisärahoitusta. MS-K Uudet majoitustilat Harvan saaressa tarjoavat entistä paremmat puitteet NMKY:n järjestämille leireille. NMKY:lle uudet majoitustilat Harvaan Turun NMKY:n kunniapuheenjohtaja, emeritusarkkipiispa Jukka Paarma vihki elokuun lopussa käyttöön Turun NMKY:n leirikeskuksen uudet majoitustilat Harvan saaressa. Vihkipuheessaan emeritusarkkipiispa Jukka Paarma ylisti Harvan ainutlaatuista henkeä. Jukka Paarma on toiminut Turun NMKY:n puheenjohtajana 90-luvulla ja hänellä on kunniapuheenjohtajana edelleen vahvat siteet yhdistyksen toimintaan. Harvan leirikeskuksen tiloja on uusittu kahdessa vaiheessa viime vuosien aikana. Ensin valmistui vuoden 2010 kesäksi nykyaikainen ruokala- ja huoltorakennus. Sen myötä saari sai myös asianmukaiset suihku- ja saniteettitilat. Samassa yhteydessä saareen tulivat myös sähköt ja viemäröinti sekä nykyaikaiset internetyhteydet. Tänä kesänä valmistuivat uudenaikaiset majoitustilat kolmellekymmenelle hengelle. Tilat ovat olleet koekäytössä jo tämän vuoden toukokuusta lähtien ja toimintakäytäntöjä on opeteltu yhdessä. Majoitusrakennuksessa on kaksi erillistä makuusalia ryhmien majoittumiseen. Leirikeskuksen varustukseen kuuluvat muun muassa frisbeegolfrata, kanootteja ja kajakkeja, palloilukenttä ja korikiipeilypaikka sekä jättikota ja grillikatos sekä puulämmitteinen sauna. Harvan kesäleirikeskus sijaitsee Airiston itälaidalla, Erikvallan niemen edustalla. Saari on toiminut NMKY:n kesäleiripaikkana jo vuodesta 1925, jolloin se siirtyi yhdistyksen omistukseen. Leirikeskus on Suomen ensimmäinen kiinteä nuorisoleirikeskus. NMKY:n järjestötoiminnan johtaja Ilpo Lahdenkauppi kertoo, että esteettömyyteen ja luontoystävällisyyteen on pitänyt kiinnittää aivan erityistä huomiota, kun mukana rahoituskuvioissa on ollut myös julkista rahaa. Rakennustöiden suunnittelussa ja saaren polkuverkostossa on otettu huomioon esteetön pyörätuolilla liikkuminen. Lahdenkaupin mukaan töihin ja rakentamiseen on huvennut rahaa noin kaksi miljoonaa euroa. Rakennuskustannuksiin on saatu rahaa NMKY:n oman rahoituksen lisäksi muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Turun kaupungilta ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymältä. Henri Kirkanen Turun NMKY juhlii 120-vuotista toimintaansa järjestämällä kulttuurikeskus Logomossa klo alkaen suuren gaalajuhlan, jonka musiikista vastaavat Turun NMKY:n tunnetut musiikin taiturit. Kutsun NMKY:n 120-vuotisjuhlaan voi tilata verkkosivulta Café Mikael avasi ovensa Pernossa Palvelukeskus Höveliin tuli uutta elämää syyskuun alussa, kun Café Mikael avasi ovensa entisen apteekin tiloissa. Mikaelinseurakunnan uudessa toimipisteessä on tarjolla diakoniavastaanoton lisäksi myös lounasruokaa, kahvilapalveluita, vapaata yhdessäoloa ja näyttelyitä. Kahvilan ideoinut diakoniatyöntekijä Mertsi Ärling korostaa toivon näkökulmaa. Café Mikael tuo seurakunnan lähelle asukkaita ja mataloittaa kirkon kynnystä entisestään. Vaikka toiminta jatkuu vain kivenheiton päässä sijaitsevalla Paakarlan seurakuntakodilla entiseen tapaan, palvelukeskuksessa sijaitseva kahvila tuo seurakunnan arjen keskellä eri tavalla. Täällä Hövelissä olemme saman katon alla kaupan, terveysaseman ja muiden palveluiden kanssa, Ärling jatkaa. Diakonia-asiakkaille Café Mikaelin avaaminen tarkoittaa entistä helpompaa tavoitettavuutta, sillä Mertsi Ärling päivystää siellä viitenä päivänä viikossa. Ainakin avajaisten perusteella kahvilan toiminta näyttäytyy tarpeellisena. Yli kahdeksankymmentä ihmistä osallistui tervetuliaiskahvitukseen ja tilan siunaamiseen. Kahvilan tunnuslause Jokainen käynti tekee hyvää muistuttaa siitä, miten monella tavalla se pyrkii auttamaan. Diakonia-asiakkaille annetaan henkistä ja aineellista apua, lounasasiakkaille on tarjolla herkullista kotiruokaa edulliseen viiden euron hintaan ja vapaaehtoiset löytävät kahvilan kautta mielekästä tekemistä. Ilman vapaaehtoisten työpanosta kahvilaa ei olisi syntynyt eikä sen toiminta voisi jatkua. Aarno Virta, Seppo Lindholm ja Juha Noponen kunnostivat pienellä budjetilla entisen apteekin uuteen kuosiinsa. Särkylääkkeiden sijasta tiskiltä saa nyt herkkuleivonnaisia ja tuoretta kahvia Melissa Lindemanin luotsaaman vapaaehtoisjoukon ansiosta. Vaikka kahvilan ulkoiset puitteet ovat nyt kunnossa, muutamia toiveita Mertsi Ärlingillä on vielä. Taulutelevisio ja play station olisivat mahtava lisä kabinettitilaan. Ne houkuttaisivat paikalle varsinkin nuoria aikuisia. Asiakkaille tarkoitettu tietokonehan meillä jo on. Toinen haaveeni on kiertoilmauunilla varustettu teollisuushella. Nykyinen hellamme on hyvin vanha, mutta uutta meillä ei ole varaa hankkia, Mertsi Ärling summaa. Turun kaupunginteatterin näyttelijänä tutuksi tullut Esko Aarre-Ahtio on palannut nuoruudenharrastuksensa valokuvauksen pariin. Kahvilan avajaisiin hän oli koostanut valokuvanäyttelyn Elämäni re(p)liikit. Marraskuun loppuun saakka esillä olevat kuvat ovat kuin arkisen pieniä katkelmia Leena Koski Café Mikael tuo uutta elämää Hövelin palvelukeskukseen. Kahvilan avajaisiin osallistui kahdeksankymmentä kävijää. tutuista asioista, joita kaikki ovat nähneet ja Aarre-Ahtio on huomannut kuvata. Valokuvat ovat kuin palapelin palasia, joiden ympärille katsoja täydentää kokonaisuuden. MS-K

4 4 Suruviestin tuojat Pappi tulee omaisten tueksi poliisin kerrottua ikävän uutisen Kun poliisi soittaa ovikelloa ja tuo ikäviä uutisia, omaisen maailma mullistuu. Mitä tapahtui? Miksi? Kysymyksiä käsittelemään ja surussa tukemaan paikalle voi tulla poliisin lisäksi seurakunnan kuolinviestipäivystäjä. Poliisi ja seurakunnat tekevät kuolinviestiyhteistyötä yleensä tilanteissa, joissa ihminen on kuollut äkkiarvaamatta. Usein kyseessä on itsemurha, liikenneonnettomuus tai katoamistapauksen selviäminen. Kuolinviestiyhteistyö poliisin ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän välillä käynnistyi Aloite tuli poliisilta, jolla on lakisääteinen velvollisuus kuolinviestien toimittamiseen. Se on yksi poliisin raskaimmista tehtävistä, erityisesti jos viestiä viedessä on kiire seuraavaan tehtävään, kertoo ylikonstaapeli Tuija Järvenpää Varsinais-Suomen poliisilaitokselta. Hän oli valmistelemassa kuolinviestiyhteistyötä liki pari vuotta. Esimerkkiä toimintaan saatiin Helsingistä, jossa työskentelee poliisipappi. Nyt vastaavaa tehdään myös muun muassa Tampereella ja Loimaalla. Pelisäännöt sovittiin mahdollisimman selkeiksi. Poliisi arvioi aina sen, mihin tilanteisiin seurakunnan päivystäjää pyydetään, kertoo yhteistyötä koordinoiva yhteiskunnallisen työn pastori Petri Laitinen. Järvenpää kertoo, että kriisipäivystäjälle on tarvetta etenkin silloin, jos kuollut henkilö on lapsi tai nuori tai kyse on pienten lasten vanhemmista. Noin neljäsosa on tapauksia, joissa poliisi tutkii kuolinsyytä, kun ihminen on kuollut kotiinsa. Valmiudessa yölläkin Kuolinviestipäivystysrinkiin kuuluu yhteensä noin 30 pappia ja diakonia, jotka ovat vuorollaan valmiudessa vuorokauden. Vuoroja tulee noin kerran kuussa. Arkisin päivystäjinä ovat seurakuntien työntekijät ja viikonloppuisin sairaalapapit. Osa kriisipäivystäjistä on erikoistunut jo aiemmin kriisi- ja sielunhoitotyöhön. Päivystäjäksi ryhtyminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia. Päivystäjät kokevat kuolinviestin viemisen tärkeänä velvollisuutenaan. Tätä pidetään arvostettuna, mutta vaativana tehtävänä. Jotkut diakonit ovat sanoneet, että päivystäjän työ on samankaltaista, mitä he tekevät koko ajan, Laitinen kertoo. Kaikki päivystäjät osallistuvat koulutukseen, jossa käsitellään aihetta lain, käytännön seikkojen ja aiemmista tapauksista saatujen kokemusten näkökulmasta. Koulutuksissa seurakunnan työntekijät ovat kysyneet meiltä, mitä kriisipäivystäjän pitää sanoa omaisille. Siihen ei voi antaa valmista mallia. Käsi olkapäällä voi riittää, Järvenpää toteaa. Äkkilähtöön valmistautuneena Kriisipäivystystäjän työvuorolle ei saa osua tehtäviä, joita ei voi jättää nopeasti kesken. Esimerkiksi kirkolliset toimitukset eivät siis käy. Kännykän on myös oltava ladattuna ja muut puhelut on pidettävä lyhyinä mahdollisen hälytyksen varalta. Hälytys poliisilta tulee suoraan päivystäjälle. Tarpeen vaatiessa viestinviejän on oltava lähtövalmiudessa heti. Päivystäjä pukeutuu virka-asuun. Mukana hänellä on esite eri tahojen tarjoamasta avusta omaisille. Muita varsinaisia varusteita ei ole, mutta jotkut pitävät mukanaan Raamattua. Puolen tunnin päästä puhelusta pyrimme olemaan perillä. Yölähtöjäkin voi tulla, joten tehtävä ei sovellu kaikille. Joku ei ehkä saa nukuttua päivystysvuorossa ollenkaan, Laitinen toteaa. Eteen tulevat tapaukset vaativat aina soveltamista. Kriisipäivystäjän on osattava lukea tilannetta, etukäteen ei voi tietää, mitä oven takana on, Järvenpää muistuttaa. Iltaisin ja öisin poliisin hälytyspartio voi hyvin nopeasti joutua lähtemään uuteen hälytykseen. Kriisipäivystäjää käyttäneet poliisipartiot ovat voineet jättää turvallisin mielin perheen. Kentältä on tullut pelkästään positiivista palautetta. Olemme äärettömän tyytyväisiä yhteistyöhön, ylikonstaapeli kertoo. Hyvä vastaanotto Joskus poliisi ja seurakunnan työntekijä menevät omaisen kotiin yhtä aikaa, kun taas joskus poliisi soittaa päivystäjälle ollessaan jo paikan päällä. Puhelun aikana selvitetään tapauksen faktat. Omaisten tarvitsemaa tukea mietitään ennakolta, mutta aina sitä ei pystytä arvioimaan tai tilanne muuttuu, Järvenpää summaa. Faktat ovat tärkeitä, niitä käymme omaisten kanssa läpi - emme spekuloi asioilla, Laitinen sanoo. Kun päivystäjä saapuu paikalle, poliisi kertoo omaiselle kriisipäivystäjästä. Laitisen mukaan ihmiset Etukäteen ei voi tietää, mitä oven takana on. Poliisi arvioi aina sen, mihin tilanteisiin seurakunnan päivystäjää pyydetään. Kriisipäivystäjälle on tarvetta etenkin silloin, jos kuollut henkilö on lapsi tai nuori tai kyse on pienten lasten vanhemmista, kertoo kuolinviestiyhteistyötä koordinoiva yhteiskunnallisen työn pastori Petri Laitinen. Timo Jakonen suhtautuvat asiaan yleensä myönteisesti. Vain ehkä kerran päivystäjä on käännytetty pois, pastori kertoo. Omaisen niin halutessa päivystäjä voi ottaa yhteyttä muslimeihin, ortodokseihin, katolilaisiin tai vapaa-ajattelijoihinkin. Yleensä ihmiset kokevat saavansa meiltä apua. Tämä on luonteeltaan kriisityötä, uskonnollinen puoli ei ole suuresti mukana. Joku saattaa toki toivoa, että esimerkiksi rukoilemme yhdessä. Jotkut ovat todenneet, että tämä on hieno juttu, juuri sellaista, mitä seurakunnan pitäisikin tehdä. Läsnä sokkitilanteessa Päivystäjä on omaiselle ensivaiheen auttaja, jota vastassa on usein sokissa olevan ihminen. Laitisen mukaan tärkeintä on empatia. Sureva käy läpi prosessia. Kohtaamme tunteita ja osoitamme, että ne ovat hyväksyttyjä. Omaiset reagoivat yleensä kahdella tavalla: joko tunnereaktio on hyvin voimakas, tai mitään reaktiota ei heti tule. Omaisen kanssa käsitellään surua ja tapahtuneeseen liittyviä kysymyksiä. Samalla selvitetään tukiverkostoja ja jatkoapua. Käytännön asioissakin autetaan tarvittaessa. Joskus paikalla on myös lapsia, joille kuolemasta pitää kertoa. Olemme halunneet varmistaa, ettei päivystäjän tehtävästä tule liian raskasta. Jos ketään muita läheisiä tai sukulaisia ei saada omaisen tueksi kolmen tunnin kuluessa, SPR:n ensihoitoryhmä tulee avuksi. Tehtäviä on rajoitettu, jotta päivystäjä kykenee hoitamaan ne muun työnsä ohessa. Hän saattaa silti avustaa omaisia esimerkiksi hautajaisjärjestelyissä. Normaalin työpäivän jatkaminen kuolinviestin viemisen jälkeen ei ole päivystäjälle aina yksinkertaista. Tapahtunutta on onneksi mahdollista puida yhdessä poliisin ja kollegoiden kanssa. Itse nollaan ajatukset musiikin avulla. Myös aivan toisenlaisten työtehtävien tekeminen auttaa, Laitinen kertoo. Päivystäjään turvaudutaan yhä useammin Kriisipäivystäjien tarve vaihtelee. Aiemmin päivystäjä on hälytetty vuodessa vajaat parikymmentä kertaa, mutta tämän vuoden alkupuolella hälytyksiä on tullut pari kolme kuukaudessa. Hälytystehtäviä ei siis välttämättä osu yhdelle päivystäjälle kovin tiheästi. Poliisi ottaa meidät usein mukaan vain erittäin pahoihin tilanteisiin. Olemme viestittäneet, että meitä voi pyytää mukaan myös niin sanottuihin tavallisiin tapauksiin. Jokainen käynti on ainutkertainen ja tärkeä, Laitinen sanoo. Kriisipäivystäjiä voitaisiin käyttää enemmänkin. Ne partiot, jotka ovat tehneet kuolinviestiyhteistyötä, käyttävät päivystäjiä yleensä uudelleen. Muilla on siihen ehkä liian korkea kynnys, Järvenpää pohtii. Yhteistyö poliisin kanssa on Laitisen mukaan sujunut hyvin ja se on ollut opettavaista. Hän katsoo, että päivystyssysteemi on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä maan toimivin ja kattavin. Hälytyksistä saatuja kokemuksia käydään yhdessä läpi pari kertaa vuodessa. Myös Järvenpää on tyytyväinen, mutta kertoo, että poliisi toivoisi vastaavaa yhteistyötä myös muihin kuntiin. Me toimimme koko Varsinais-Suomen alueella. Tarvetta tälle olisi muuallakin kuin Turussa ja Kaarinassa, ylikonstaapeli toteaa. Minna Uusivirta

5 5 Elämän ihmeen äärellä HAUTAUSJÄRJESTELY-VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Henrikissä kaikille avoin kastejuhla Suositusten mukaan lapsi pi- täisi kastaa noin kahden kuukauden ikään mennessä. Viime vuonna syntyneistä turkulaisista ja kaarinalaisista vauvoista kastettiin 64,1 prosenttia. Syitä kastamatta jättämiselle on monenlaisia. Vauvaperheiden elämä on joskus niin täynnä kaikkia käytännön asioiden järjestelyjä, ettei aikaa tai ajatusta riitä ristiäisille. Isomman asunnon tai uuden auton hankinta voi täyttää vanhempien ajatukset, joskus esteeksi voi nousta perheessä sattunut kuolemantapaus tai vaikkapa äkillinen ulkomaan työkomennus. Taustalla ei siis aina ole sen suurempia elämänkatsomuksellisia asioita, valottaa Henrikinseurakunnan pappi Heidi Jokinen. Osa vanhemmista taas ajattelee, etteivät he halua antaa lapselleen uskonnollista kasvatusta tai valita uskontoa lapsensa puolesta. Heidi Jokisen mielestä tämä ajatuskuvio kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Vanhemmat tekevät joka päivä päätöksiä lapsensa puolesta ja hänen parhaakseen. Uskonto ei todellakaan ole ainoa asia, jonka vanhemmat siirtävät lapselleen. Yh- Timo Jakonen Ristiäiset on monen pienokaisen ensimmäinen oma juhla, joka herkistää niin vanhemmat, iso vanhemmat kuin kummitkin. Joskus kastejuhla jää kuitenkin pitämättä, kun perheen elämässä tapahtuu niin paljon vauvan ensimmäisten elin kuukausien aikana. Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 Vähätorilla Puh Myös liikeajan jälkeen Maksuton asiakaspysäköinti Ilmoittaja, ota yhteyttä. Jaana Mehtälä Viime vuonna Henrikinkirkon kastejuhlaan osallistui seitsemän lasta läheisineen. Vauvojen lisäksi kastemaljan äärellä oli hieman vanhempiakin lapsia. tä lailla vanhempien asenteet vaikkapa kierrättämisen suhteen vaikuttavat lapsen ajatteluun. Lasta ei voi kasvattaa arvotyhjiössä. Kaikki vanhempien tekemiset ja tekemättä jättämiset vaikuttavat lapseen. Siunauksen ja kiitoksen juhla Uusi elämä on aina ihme. Ristiäisissä vanhemmat haluavat jakaa kiitollisuutensa pienokaisesta läheistensä kanssa ja pyytää lapselle Jumalan siunausta. Kasteen yhteydessä lapsesta tulee kristitty ja kirkon jäsen. Suomalaiseen kasteperinteeseen kuuluu myös nimen antaminen, kasteen yhteydessä lapsi kirjataan väestörekisteriin omalla nimellään. Monissa perheissä nimi onkin kasteeseen saakka tarkkaan varjeltu salaisuus. Nimen julkistaminen on kuitenkin tietyllä tavalla kasteen sivujuonne, Heidi Jokinen muistuttaa. Kasteen kristillisestä luonteesta muistuttavat myös kummit. Lapsella pitää olla kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia. Poikkeustapauksissa kirkkoherran päätöksellä yksikin kummi riittää. Toisinaan lapsi jää kastamatta, kun perheen lähipiiristä ei löydy sopivia kummeja. Joskus kummeina toimivat isovanhemmat tai sama ihminen voi olla perheen kaikkien lasten kummi. Seurakunnan kastejuhlassa kaikki on valmiina Miten pitäisi menetellä sitten, jos vauva-arki on vienyt voimat ja kastejuhlan järjestäminen tuntuu ylivoimaiselta? Tai kehtaako kasteelle viedä lasta, joka jo aloittelee koulunkäyntiä? Henrikinkirkolla järjestettävä kaikille avoin kastejuhla on tarkoitettu juuri tällaisia tapauksia varten. Kirkolle voi tulla ilman ennakkoilmoittautumisia, siellä on kaikki valmiina juhlia varten, Heidi Jokinen rohkaisee. Kirkolla on todellakin kaikki valmiina. Hohtavan valkoinen kas- temekko vauvoille ja pienikokoinen alba hieman isommille lapsille odottavat käyttäjiään. Myös kummit löytyvät seurakunnan puolesta. Eikä kahvejakaan tarvitse lähteä kotiin keittelemään, sillä kakkukahvit tarjotaan myös kastettavan lähipiirille. Kirkolla kastetaan juhlapäivänä alle 15-vuotiaita lapsia, joiden vanhemmista ainakin toisen tulee kuulua kirkkoon. Yli 12-vuotiailta lapsilta kysytään myös heidän oma suostumuksensa kasteeseen. Myös kummien tulee olla kirkon jäseniä. Perheet voivat tulla sunnuntaina Henrikinkirkolle, Peltolantie 2, klo välisenä aikana. Paikalla on tuolloin neljä pappia. Jokainen lapsi kastetaan omassa toimituksessaan, jonka kulkuun vanhemmat, sisarukset, kummit tai isovanhemmat voivat halutessaan osallistua vaikkapa tekstinlukijoina tai laulajina. Mukaansa vanhemmat ja kummit tarvitsevat ainoastaan henkilötodistuksensa, joiden avulla väestörekisteritiedoista varmistetaan kirkon jäsenyys. MS-K kotimaa.fi Servicehuset Wilen Gubbhemmet i Åbo r.f., allmännyttig förening etabl Hiljaisuuden päivä avaa kanavat ylöspäin Tuomiokirkossa vietetään lau- antaina klo 9 19 ensimmäistä kertaa Hiljaisuuden päivää. Kyseessä on eräänlainen pienoisretriitti. Retriittikonkarit kertovat usein, miten keho ja mieli lepäävät hiljaisuudessa. Yhden päivän retriitti sopii myös heille, jotka eivät pysty irrottautumaan koko viikonlopuksi. Lisäksi se antaa mahdollisuuden niillekin, jotka haluavat aluksi kokeilla hiljaisuutta pienemmissä annoksissa, sanoo Tuomiokirkkoseurakunnan pastori Miika Ahola. Aholan lisäksi Hiljaisuuden päivää ovat suunnitelleet Ruotsalai- sen seurakunnan kirkkoherra Nalle Öhman ja retriittipappi Päivi Vuorilehto, jotka yhdessä vetävät Aureliassa kokoontuvaa Hiljaisen meditaation ryhmää. Hiljaisuuden päivän ohjelma koostuu erilaista meditaatioharjoituksista ja yhteisistä aterioista. Päivä alkaa aamumessulla, minkä jälkeen nautitaan yhteinen aamupala. Ensimmäistä tunnin kestävää meditaatioharjoitusta varten kirkon pääkuoriin tuodaan alustat ja rukousjakkarat. Puoliltapäivin vietetään itäisestä perinteestä ammentavaa Jeesuksen rukous -palvelusta. Keittolounaan jälkeen on vuorossa kehollista meditaatiota sisar Helvin johdolla. Kuvameditaatiossa eläydytään Raamatun kertomuksiin pääkuorin freskojen välityksellä ja käydään maalausten herättämää sisäistä vuoropuhelua. Ohjaajien lisäksi itse Tuomiokirkko rakennuksena on hyvin voimallisesti mukana päivän ohjelmassa. Sen korkeuteen kohoavat holvit, vuosisatoja sisälleen sulkevat seinät sekä kaikki sen sisällä lausutut rukoukset ja huokaukset koskettavat. Hiljaisuuden päivän ajaksi kirkkoa pyritään rauhoittamaan turisteilta, jotka voivat silloin liikkua pyhäkössä vain rajatulla alueella. Iltapäiväkahvin jälkeen pidetään vielä kaksi erilaista meditaatioharjoitusta, joista jälkimmäisen aikana perehdytään kontemplatiiviseen rukouslauluun ja harjoitellaan iltamessua varten. Päivä päättyy kaikille avoimeen iltamessuun klo 18. Päivän järjestäminen edellyttää osallistujaa. Ruokailujen takia osallistujilta peritään 10 euron korvaus. Ilmoittautumiset mennessä Tove Peltoniemelle, p Aamu- ja iltamessuun voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista, mutta hiljaisuuden päivään ilmoittautuneiden toivotaan osallistuvan päivän kaikkiin osioihin. Varaa itsellesi tai ryhmälle aika ja tule tutustumaan palvelutaloomme. Kahvitarjoilu! Palvelutalo Wilen, yleishyödyllinen yhdistys Turun Ukkokoti r.y. perust. 1892

6 6 Turkulaistytön tie virsien Lapsuus on läsnä Anna-Mari Kaskisen runoissa Runoilija Anna-Mari Kaskinen kannustaa sukeltamaan lasten ja Luojan maailmaan. Niiden tunnusmerkkejä ovat ilo ja leikki, luovuus ja rakkaus. Niiden voima ylittää kulttuurien rajat ja jopa kuoleman. Timo Jakonen Pienikin on tärkeä! laulavat tuhannet pienet koululaiset syksyn alussa. Pienikin voi tuoda/ ympärilleen lämpöä/ hyvää mieltä luoda. Lasten ohjelmajulistus on virsikirjassa. Se on virsi 488, jonka on kirjoittanut runoilija Anna-Mari Kaskinen. Kaskinen kuuluu suomalaisen hengellisen musiikin kärkinimiin. Hänen kynästään on lähtenyt tuhansia runoja. Sävelasuja niille ovat antaneet Pekka Simojoki, Petri Laaksonen, Jaakko Löytty ja monet muut säveltäjät. Rippikoululaiset osaavat Kaskisen lauluja tusinoittain. Seitsemän runotekstiä on päätynyt nykyiseen virsikirjaan. Lauluja on käännetty kymmenelle kielelle, kiinaksikin. Kähärin kirjoittajatyttö Pienikin on tärkeä -virressä lauletaan, että Jeesus itsekin on ollut pieni. Hänet kutsutaan mukaan leikkeihin ja luokkaan, jossa kasvetaan yhdessä. Anna-Mari Kaskinenkin on ollut pieni. Hän oli silloin Miettisen Anna- Mari ja kävi koulua Turussa, ensin Kerttulissa ja toiselta luokalta lähtien Kähärin kansakoulussa. Kähärin koulun pihalla runoilija kurkistaa ikkunasta alakerran luokkaan. Tuolla minä istuin, hän muistaa. Pulpetissa istuvan tytön mielikuvitus liiteli, ja hän kirjoitti jo kolmannella luokalla niin pitkiä aineita, että sai erityisvapauden: hänen ei tarvinnut kirjoittaa aineita musteella puhtaaksi. Siihen olisi mennyt välituntikin, runoilija naurahtaa. Viihdyin Kähärissä. Koulu oli kodikas. Pihalla oli paljon tilaa leikkiä niin kuin nykyisinkin. Ympäristö oli rauhallinen. Juhannuskukkulan perhe Miettisen perhe asui Juhannuskukkulalla. Uuteen aravataloon asettui paljon lapsiperheitä. Kavereita riitti. Yhdessä seikkailtiin kukkulan kallioilla ja rotkossa. Juhannuskukkulalta katsellessa tuntui, että koko Turku oli jalkojen juurella. Sieltä näkyi Tuomiokirkon torni ja kaikki. Aikuisenakin olen etsinyt paikkoja, joista avautuu laaja näkymä. Lapsen oli hauska kipaista kouluun puutaloalueen läpi, joka oli kuin Astrid Lindgrenin kirjoista. Matkan varrella saattoi poiketa kauppaan ostamaan jotain hyvää. Kaskinen katselee punaisen puuaidan ympäröimää koulupihaa. Tässä pihalla meillä oli kerran tanhuesitys. Esitykseen ei kutsuttu yleisöä, mutta kerroin asiasta kotona. Kun esityksen aika tuli, aidan takana seisoi tasan kaksi ihmistä. Toinen oli ohi kulkenut iäkäs nainen. Toinen oli isä salkku kädessä. Hän oli tullut kesken työpäivän katsomaan esitystä. Hän halusi arvostaa sitä, mitä me lapset teimme. Anna-Marin äiti toimi lastentarhanopettajana ja päiväkodin johtajana. Omille lapsilleen hän järjesti hauskoja yllätyksiä, leikkejä ja juhlia. Koti antoi myös hengellisiä eväitä. Iltaisin rauhoituttiin iltarukoukseen. Sunnuntaisin lapset lähetettiin pyhäkouluun. Minulla oli hyvä lapsuus, Kaskinen summaa. Minusta välitettiin. Vanhemmat olivat läsnä lastensa elämässä. Lapsen ilon vaalija Anna-Mari Kaskinen on vakuuttunut siitä, että lapsuus on valtava voimavara. Haluaisin säilyttää lapsessa luontaisesti olevaa iloa. Tahtoisin vaalia ja kehittää mielikuvitusmaailmaa. Niinpä runoilija sukeltaa lasten maailmaan yhä uudelleen ja lähettää sieltä löytyneet aarteet kiertoon lastenrunoissa ja loruissa, kertomuksissa ja lastenkirjoissa, näytelmissä ja Lastenmaa-lehden päätoimittajana. Lasten ikiomat jumalanpalvelukset, Meidän messu ja Mukulamessu, ovat saaneet Kaskiselta sanoituksensa. Kaskisen näytelmissä katsojat kulkevat kirjaimellisesti lampaiden kanssa Hyvän Paimenen perässä ja jännittävät Joosefin ihmeellisiä seikkailuja faaraon hovissa. He seuraavat tietäjiä Jeesus-lapsen seimen äärelle ja opetuslapsia Jeesuksen haudalle joka onkin yllättäen tyhjä. Ympärivuotinen näytelmätoiminta tapahtuu Lohjalla sijaitsevan Vivamo-keskuksen Raamattukylässä. Vivamon niityt, metsät, rannat, vanhat aitat ja riihet antavat valmiit kulissit näytelmille. Pikkuinen lapsi näkee sen,/ mitä ei näe aikuinen./ Silmiä lapsen ei mikään peitä./ Lapsi on nähnyt enkeleitä/ suuressa Jumalan talossa/ puhtaassa, kirkkaassa valossa. Runoilija Anna-Mari Kaskinen muistelee lapsuuttaan Kähärin koulun pihalla. Riemun ja kaipauksen poluilla Viime vuodet Anna-Mari Kaskinen on toiminut Vivamon johtajana. Eräs hänen ideoistaan on Lastenkylä, jolla on takana ensimmäinen toimintavuosi. Vivamon ympäristö tarjoaa puitteet kylälle. Rahaa rakentamiseen ei ole ollut, mutta aina on ilmaantunut kirvesmiehiä nakuttamaan mökkejä kuntoon ja käsityön taitajia ompelemaan verhoja ja nukketeatterin hahmoja. Lasten hirsinen kirkko on tulossa hirsitaloyrityksen lahjoituksena. Ja juuri äskettäin, syyskuun alkupäivinä eräs turkulainen päivänsankari lahjoitti syntymäpäivärahansa Lastenkylälle. Toimintakeskuksen johtaja hämmästelee kiitollisena ihmisten alttiutta antaa omastaan. Monet toivat perinnehuonekaluja ja leluja ja kysyivät, olisiko näille käyttöä. Teimme vanhaan aittaan Mummolan. Lapset pääsevät leikkimään vanhan ajan leluilla ja tutustumaan menneeseen. Lapsena liikuimme isän ja äidin kanssa paljon luonnossa. Lastenkylässäkin on luontopolku, jonka on suunnitellut Raision seurakunnan ympäristökasvatuksen asiantuntija Hannele Siltala. Saimme sinne lahjoituksena köysiradan. Lapset kokeilevat sitä etsiessään liito-oravaa, Kaskinen hymyilee. Luontopolun varrelle on pystytetty myös muistomerkki, jonka äärellä voi muistella poismenneitä läheisiä. Lastenkylässä kaikki tunteet ovat sallittuja, myös suru, jota on helpompi käsitellä luonnon keskellä, Kaskinen sanoo ja kertoo muistomerkin tarinan. Etsiskelin netistä, löytyisikö polulle sopivaa muistomerkkiä. Etsimisestäni tietämättä minulle tuntematon perhe otti yhteyttä ja kysyi, voisinko kirjoittaa muistokiveen sopivan runon. Heidän yrityksensä valmisti muistomerkkejä, joihin he kaivertaisivat tekstin. Tein runon. He kaiversivat sen muistomerkkiin ja lahjoittivat yhden niistä Vivamoon. Kävi ilmi, että heillä oli taustalla oma suru. Pienen suuret kysymykset Anna-Mari Kaskinen tietää, että pienen lapsen mielessä voi liikkua syviä ja raskaitakin asioita. Sieppaan sanan auringosta, toisen sudenkorennosta, kolmas kelluu pilven päällä, neljäs juoksee meren jäällä. Olin lapsi, joka pohti paljon asioita. Syyllisyys ja synti askarruttivat. Jo yhdeksänvuotiaana tajusin, että en selviä Jumalan edessä. Tyttö alkoi miettiä myös kuolemaa. Murrosiässä kysymykset syvenivät. Elämä paljastui epävarmaksi. Kannattiko rakentaa tulevaisuutta, kaikkihan saattoi hetkessä murentua ja kadota? Kyselijä meni rippikouluun etsimään ratkaisuja pohdintoihinsa ja teki siellä tietoisen valinnan: Kristuksen seuraaminen oli se tie, jota halusin kulkea. En halunnut elää vain itseni varassa. Vuosien mittaan elämä alkoi voittaa. Luottamus armoon sai syyllisyyden väistymään. Silti kuolema kulki olkapäällä, tuli kaikkiin tilanteisiin. Lauluissa yritän yhä käsitellä sitä. Kaskisen lauluissa tosiaan ilon liepeillä häilähtää katoavuuden tumma varjo. Elämä on hauras. Täällä kuollaan on tosiasia. Mutta tosiasioita lauluissa ovat myös valo ja rakkaus, kuolemaa väkevämpi. Elonkorjuun aika Kähärin koulun vieressä on leikkikenttä kuten silloin ennenkin. Runoilija istahtaa keinuun ja ottaa tottuneesti vauhtia. Taivas hohtelee yllä sinisenä. Ympärillä puissa on jo aavistus syksyä. Keinu pysähtyy. Lapsuuden muisteluun liittyy suru. Anna-Mari Kaskinen joutui hyvästelemään isänsä äskettäin elokuussa. Isälle tuli elonkorjuun aika. Kun lapsuudessani teimme automatkoja, isä pysähtyi usein tien varteen katsomaan, mitä kasvoi missäkin ja miten sato edistyi. Hän oli SOK:n hankintapäällikkö, mutta myös luontoihminen. Lohjan kotimme pihamaalle isä istutti paljon omenapuita. Kun isän kuoleman jälkeen jälkeen saavuimme pihaamme, yksi puu oli täynnä punaisia omenoita. Hedelmät olivat kypsät. Isän pitkä sairaus oli hiljaista valmistautumista luopumiseen. Usein tuntui raskaalta nähdä sairauden aiheuttamat muutokset. Isä oli minulle hyvin rakas. Oli kuitenkin tärkeää kohdata kaikki vaiheet. Uskon, että surutyöhön auttaa, kun on katsonut silmästä silmään sairautta ja kärsimystä. Anna-Mari Kaskinen on ollut laatimassa virsikirjan ja kirkkokäsikirjan rukouksia. Sairaalan kappelissa isän saattohartaudessa hän koki itse, miten paljon valmiit kaavat ja rukoukset saattavat tukea ja lohduttaa. Saattohartauden kaava ei ole vain muotomenoa. Se todella kannattelee. Kun näkee rakkaan ihmisen kuolleena, ei aina pysty tekemään sitä, mitä on suunnitellut. Kaava antaa sanat surulle. Saattohartaus on hyvin tärkeä tuki suruprosessissa, samoin sairaalapapin läsnäolo, Kaskinen sanoo kiitollisena sairaalapastori Hanna Hella-Aron levollisesta mukana olosta Minua lohduttaa se, että elämän kaikki päivät ovat Jumalan tiedossa. Aidat kaatuvat Minunkin vaiheeni ovat suuremmassa kädessä, Anna-Mari Kaskinen uskoo. Kun Kaskinen kertoo vaiheistaan, elämä ei todellakaan kuulosta sattumien sokealta leikiltä. Pienistä sattumuksista kasvaa suoranaisia sukelluksia uusiin ulottuvuuksiin kauaskantoisin seurauksin.

7 7 tekijäksi Kuten silloinkin, kun kuusitoistavuotias Puolalan yhteislyseolainen sukelsi opettajansa kannustamana kansainväliseen lukioon Kanadassa. Kahden vuoden sukelluksen tulos oli kansainvälinen ylioppilastutkinto. Papereita suurempi löytö oli itse kansainvälisyys. Koulussa oli opiskelijoita 46 maasta. Eri maanosien nuoret laitettiin toistensa asuinkavereiksi. Pakostakin tutustui erilaisiin kulttuureihin. Koulun kristittyihin kuului kiinalaisia anglikaaneja, tulisieluisia meksikolaisia helluntailaisia, katolisia eri puolilta maailmaa. Siinä seassa suomalaisen luterilaisen nuoren naisen kirkolliset aidat kaatuivat. Sen jälkeen olen etsinyt kaikkialla enemmän sitä, mikä yhdistää kristittyjä kuin erottaa heitä, Kaskinen sanoo. Sukellus johti siihen, että Suomeen palattuaan ylioppilas kotiutui Helsingin kansainväliseen seurakuntaan. Hän löysi itsensä myös Temppeliaukion kirkosta laulamassa neljä tuntia päivässä turisteille seitsemällä eri kielellä. Se oli hänen ensimmäinen kesätyöpaikkansa. Sukellus vaikutti jatkuvasti elämän valintatilanteissa. Kulttuurisukellus Ylioppilas Anna-Mari Miettinen siirtyi Helsinkiin opiskelemaan ja etsi asuntoa. Hänen kummitätinsä sauvolainen ystävätär etsi puolestaan vuokralaista Helsingissä asuvalle äidilleen. Vuokralaisen tehtävänä oli tarvittaessa olla turvana 86-vuotiaalle leskirouvalle. Iäkäs täti oli Lempi Hellaakoski, runoilija Aaro Hellaakosken leski, Anna- Mari Kaskinen kertoo. Ja se joku, joka sai asua hänen luonaan, olin minä. Siitä alkoi kolmivuotinen kulttuurisukellus. Lempi Hellaakoski oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen sisar. Hänen kotinsa oli täynnä tauluja ja patsaita, joita hän esitteli vuokralaiselleen: Olin tuon ja tuon mallina. Eduskunnan istuntosalin Tulevaisuus-patsaan naishahmosta hän totesi: Minä olen se nainen. Eräänä päivänä vuokraemäntä koputti opiskelijan ovelle: Tule kahville, täällä on Eya Leino. Eino Leinon tytär oli tullut Pariisista käymään Suomessa ja piipahti Hellaakoskella. Vierailija antoi vuokralaiselle muistoksi isänsä runokirjan. Lempi Hellaakosken koko elämänpiiri oli kulttuurin täyttämä. Tajusin olevani äärimmäisen etuoikeutettu. Meille syntyi ystävyys, vaikka ikäero oli suuri. Lempi Hellaakoski oli lahjakas ja avara. Keskustelimme paljon runoudesta. Kuljin hänen seuralaisenaan monissa kulttuuritilaisuuksissa. Aloin uskoa, että taiteen tekeminen on vakavasti otettavaa työtä. Sitä työtä Kaskinen on sitten tehnyt yli kolme vuosikymmentä. Kirjoittamisesta tuli tapa elää. Kirjojen määrä lähenee sataa. Musikaalien, näytelmien, messujen ja muiden käsikirjoitusten laskemiseen eivät sormet riitä. Iltaisin Lempi Hellaakosken kotona viivyttiin yhden kirjan äärellä. Hän toivoi, että luettaisiin ensimmäisen korinttilaiskirjeen kolmattatoista lukua: Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä... Hänen Raamattunsa oli täynnä merkintöjä, Kaskinen muistaa. Hän kävi vuoropuhelua raamatuntekstien kanssa. Lempi Hellaakosken kuoltua sukulaiset toivoivat, että Anna-Mari Kaskinen laulaisi hautajaisissa. Kaskinen oli jo tullut tunnetuksi lauluntekijänä. Hänen laulunsa Onneni on olla Herraa lähellä oli monille tuttu. Ystäväänsä ajatellen Kaskinen kirjoitti siihen lisäsäkeistön: Herra, kädelläsi/ uneen painan pään,/ kutsut ystäväsi lepäämään./ Käsi minut kantaa/ uuteen elämään,/ ikirauhan antaa,/ valoon jään. Laulu on nykyisin virsi 517. Säilömisen salaisuus Sukellusmatkat pitenivät. Anna-Mari ja Pekka Kaskinen muuttivat kahden lapsensa kanssa viideksi vuodeksi Australiaan. Kolmas lapsi syntyi siellä. Pekka Kaskinen toimi siirtolaispappina Melbournessa. Juhannuskukkulan tytölle tarjoutui avaria näkymiä ja huimia sukelluksia. Runsaista löydöistä Anna-Mari Kaskinen valitsee tärkeimmän: Äidinkieli oli se aarre, joka Australian sukelluksesta löytyi. Tajusin, miten suuri asia on se, että voi rukoilla omalla äidinkielellään. Lapsena opetetut iltarukoukset ja virret ovat suunnattoman arvokkaita. Virret ovat rukouksia. Ne sanoittavat tuntoja omalla äidinkielellä. Kun ei löydä omia sanoja, virret tulevat avuksi. Ne vakuuttavat siitä, että on olemassa sittenkin joku suurempi, joku joka tietää, missä minä olen, kun en itse sitä tiedä. Virret muistuttavat, että elämä ei ole vain tässä ja nyt ja pääty kuolemaan. On olemassa enemmän. On olemassa taivas. Anna-Mari Kaskinen on takonut löytöään virsirunoiksi. Hän on ollut tekemässä Ruotsin kirkon suomenkielistä virsikirjaa. Parhaillaan hän kuuluu työryhmään, joka valmistelee suomalaisen virsikirjan lisävihkoa. Virret ovat aarteisto. Yritän oppia niitä ulkoa. Varastoin niitä muistiini. Australiassa opettelin muunkin säilömisen. Ihminen voi säilöä henkisiä varastoja. Tulevaa varten voi laittaa säilöön luonnon näkymiä, puita, taivaan, tuoksuja, hyviä kokemuksia. Tarpeen tullen ne voi ottaa esiin ja vahvistua niistä. Australiassa kävimme oikeastikin sukeltamassa itärannikon suurilla koralliriutoilla. En mennyt laitteilla, mutta snorklasin. Veden pinnan alla näin Luojan luovuuden ilon ja leikin: hän on tännekin piilottanut kasvien ja meritähtien ja ihmeellisten eläinten valtakunnan. Kannattaa sukeltaa, Anna-Mari Kaskinen kannustaa. Sukeltaminen pelottaa. Tuntematon syvyys pelottaa. Mutta kun tulee pinnalle, on entistä rikkaampi. Tytti Issakainen Kuvatekstit ovat Anna-Mari Kaskisen virsistä, lauluista ja lasten runokirjoista. "Jokainen joki ja puro ja tie/ ihmeitä kohti meitäkin vie." Tule meidän luokkaamme,/ ilo sisään kanna./ Yhdessä me kasvamme./ Ystävyyttä anna. "Silloin kun en ole enää täällä,/ kun soittaa ylitseni tuuli hiljainen,/ on Isän käsi pääsi päällä,/ jää sydämeesi valo rakkauden."

8 Fadderskap ett förbund mellan familjer För Ann-Sofi och Oscar Store hör bön och andligt förebildskap till det viktigaste i att vara fadder. Den utgångspunkten styrde också när de själva valde faddrar till sitt barn. Septembersolen har fått termometern att krypa över 40-gradersstrecket på altanen till familjen Stores hem i Studentbyn, men ögonen på familjens nykomling Aurora lyser ännu klarare. Hon har precis återvänt till Åbo, där hon föddes för sex månader sedan. Sommaren har familjen tillbringat i Österbotten, där båda föräldrarna växt upp. Mamma Ann-Sofi kommer från Kronoby och studerar till biologi- och geografilärare, och pappa Oscar kommer från Terjärv och studerar teologi. Blott 23 och 25 år gamla är de redan faddrar åt sammanlagt tre barn, och har nyligen fått vara med om att välja faddrar åt sitt första egna barn. Böner i vardagen Första gången Ann-Sofi blev fadder var i tonåren. Då gällde det ett av hennes syskonbarn. Jag tänkte nog inte så mycket på vad fadderskapet innebar då, det var väldigt naturligt att välja faddrar inom familjen. På senare år har jag tänkt mera på hur det är viktigt att faddern ska vara en andlig förebild, och stöda familjen i bön, säger Ann-Sofi. Sitt andra fadderbarn fick Oscar och Ann-Sofi börja be för redan innan barnet var fött. Min syster blev sjuk under sin graviditet så hon frågade oss väldigt tidigt. På så vis fick vi börja be aktivt för både henne och barnet redan innan födseln, säger Ann-Sofi. Parets yngsta gemensamma fadderbarn Aaron blir snart ett år, och för honom ber Oscar flera gånger om dagen. Jag är med i samma bönegrupp som barnets pappa, och vi har en nyckelringsgrej som ska påminna oss om att be för de andra i gruppen. Varje gång jag låser cykeln eller öppnar dörren påminns jag om bönegruppen, och på så vis också om Aaron, så jag skickar i väg många snabba böner. En kärlekshandling Ann-Sofi och Oscar är noga med att betona att fadderskapet inte handlar om vem som köper julklappar och födelsedagspresenter. Det ska inte heller endast vara en titel, utan något mycket mer konkret. När man tar emot att bli fadder ingår man ett äktenskap med familjen i fråga, och förbinder sig till att finnas där resten av livet för att hjälpa och stöda. Det är en kärlekshandling, säger Oscar. Ann-Sofi håller med, och säger att trots att den egna familjen är den viktigaste kristna fostraren är det också viktigt att barnet genom sina faddrar får ta intryck också av andra vuxna, så det inte blir så inrutat. Vi vill gärna ha en aktiv relation till våra fadderbarn, och ha tid för dem, säger Ann-Sofi. 8 Oscar och Ann-Sofi Store ser på fadderskapet som en kärlekshandling och ville att Aurora skulle få faddrar som hon får träffa regelbundet. Välja förebilder När Stores stod inför uppgiften att välja faddrar till sitt eget barn var det viktigast att det skulle vara goda kristna förebilder. Vi valde vänner som står oss nära på flera sätt, och som vi tror att kommer att finnas nära resten av livet också. Det är svårt att ha en nära relation med folk man aldrig ser, och vi vill att Aurora ska få lära känna dem, så att hon blir lite av deras barn också. Det finns ju en gammal tanke om att faddrarna ska ta över vårdnaden om något skulle hända föräldrarna, och även om man sällan gör så längre har jag tänkt att det är viktigt att välja faddrar som skulle klara av det, säger Oscar. Jag har inte tänkt så mycket konkret på det, men nog på att faddrarna ska vara personer som finns där också under tuffa tider, säger Ann-Sofi. Pratade ni igenom hur ni ser på fadderskap när ni frågade era vänner om de ville bli faddrar? Förstås diskuterade vi saken, men det behövdes inte så mycket prat eftersom det är människor vi redan känner. Vi vet att de ber för Aurora utan att vi behöver uppmana dem, säger Oscar. Auroras faddrar utgörs både av ett par och en ensamstående person, men det var inget som Ann-Sofi och Oscar tänkte närmare på. Med tanke på förebildsskapet ville jag välja faddrar av båda könen, men det hade inte behövt vara ett par, säger Ann-Sofi. För min del hade det kunnat vara vilka kombinationer som helst, det var de här personerna som dök upp i hjärtat först, säger Oscar. För mig fanns nog tanken att vi kunde ha bett någon familjemedlem bli fadder, men vi har goda relationer till våra familjer i alla fall, så det var inget måste. Även om vi ber speciellt för våra fadderbarn är det ju naturligt att inkludera också resten av familjen i bönerna, säger Ann-Sofi. Mer än namngivning Fadderskap klingar fortfarande positivt också i många sekulariserade människors öron vad tror ni att det beror på? Främst på att det är en sed. Du behöver inte vara religiös för att klara av att tycka om ett barn, och att bli tillfrågad om att bli fadder är ett hedersuppdrag och en vänskapsbetygelse, säger Oscar. När det gäller dopet i sig var det viktigt för Stores att visa att det handlar om mer än en namngivningsfest. Det är en motståndsrörelse som jag tycker mig se bland många kristna, att man väljer att avslöja barnets namn långt på förhand, till exempel via facebook, för att visa dopet inte handlar om det utan om något annat, säger Oscar. Ylva Vikström Ylva Vikström Gospelglöd i novembermörkret Kom med och sjung med kyrkokörsångare från när och fjärran! Åbo svenska kyrkosångarkrets och Åbo svenska församling välkomnar alla gospelintresserade att tillbringa en helg i körmusikens tecken den november. Helgen går i samma stil som evenemanget Novemberglädje, som ordnades för två år sedan. I år bär helgen namnet Novemberglöd. Det säger mycket om gospelmusikens natur, säger kretsens ordförande Erik Andersson. På programmet står Henrik Mossbergs gospelmässa, som sångarna tillsammans lär sig under helgen, och framför i Henrikskyrkan söndagen den 24 november klockan 18. Mässan är Åbo svenska församlings huvudgudstjänst den dagen, och målet är att fylla kyrkan. Mossberg själv fungerar som kursens ledare. Det är första gången vi gör en musikmässa med nattvard och allt, men det fungerar utmärkt eftersom ÅSF:s kyrkoherde Nalle Öhman själv är en duktig sångare och fungerar som mässans liturg, säger kretsdirigent Peter Södergård. Man behöver ingen tidigare erfarenhet av körsång för att delta, och både svensk- och finskspråkiga är hjärtligt välkomna. Det är heller inget krav att höra till kyrkan, vi riktar oss till alla intresserade, säger kretsens vice ordförande och ÅSF:s kantor Marjo Danielsson. Mossberg är en bra inkörsport för kyrkokorister som inte är vana vid gospel sedan tidigare. Det är en riktig gudstjänst, och den är väldigt klangfull, säger kretsens sekreterare Inger Pietiläinen. Anmälningar tas emot fram till 30 september. Kursen kostar 50 euro, inklusive lunch och kaffe båda dagarna. Login får deltagarna stå för själv. Anmälningar och mer information: Peter Södergård, eller Inger Pietiläinen, eller Noter till mässan fås på förhand. Det ordnas också två icke-obligatoriska förberedande övningar i Väståboland och Kimitoön under hösten. Få saker går upp emot fjällvandring. Man stänger av all stress och teknisk distraktion. Klockan förlorar sin betydelse, och all koncentration går åt annat, som matlagning, läsa kartan, att njuta av de vackra landskapen, lyssna på vindens sus och andas den friska luften. Det finns inget bättre att dricka än det klara, kalla vattnet direkt från en fjällbäck. Rågbröd och en soppa gjord med hjälp av en trangia smakar aldrig så bra som då man är på vandring. I helheten spelar benvärken, tröttheten och myggsvärmarna i dalarnas björksnår mindre roll. För några somrar sen var jag med fem andra män på en veckas vandring i svenska fjällen med Sveriges högsta topp Kebnekaise som mål. Innan vi gav oss iväg norrut gjorde vi upp en resplan, vi bestämde oss för vad vi skulle ta På vandring med oss och införskaffade det som behövdes. På parkeringsplatsen där vandringsleden började packade vi ryggsäckarna och fördelade tyngden någorlunda jämnt. Vi kollade att vi faktiskt hade med oss av mat, kläder, tält, sovsäckar och annat som behövs för en vecka avstängda från alla bekvämligheter som annars är så självklara. Vi var också väldigt noga med att inte packa ner sådant som troligen inte skulle behövas. Ingen var intresserad av extra tyngd att bära på. Redan första dagen kunde man ganska bra urskilja hur olika personers persondrag kom fram. Några ville gå snabbare fram medans andra ville gå långsamt, njuta av utsikten och ta bilder. Själv försökte jag hålla ihop gruppen någorlunda. Vissa etapper gick genom djup snö fastän det var midsommartid. Solen sken hela veckan, dag och natt, vilket gjorde våra regnkläder till helt överflödigt bagage och eftersom vi inte hade med oss solskyddskräm blev vi brända. Vi studerade kartan varje dag för att sätta upp dagsmål för var vi skulle lägra nästa natt. Den sista etappen upp mot Kebnekaises topp kändes rejält i benen. Väl uppe på toppen var utsikten fantastisk. Bergtopparna spred ut sig så långt man kunde se. Det enda som hördes var vindens sus och ens egna andetag. Vi hade nått målet! Det var värt all möda. Väl tillbaks i bilen och på väg hemåt var det intressant hur det kunde kännas lyxigt att stanna för att äta vid en grill. Livet är inget snabblopp. Det är en vandring. För att det inte skall bli allt för tungt borde man fundera på vad man har för mål och delmål och vad man har med i packningen. Vilka saker är nödvändiga, vilka saker är bra, vilka saker är roliga och vilka saker är helt onödiga. Det lönar sig inte att titta på sina egna fötter hela tiden och inte heller att ge allt för mycket uppmärksamhet vid varje litet hinder eller sten som ligger i vägen. Det finns mål i livet som det lönar sig att kämpa för. Detta gäller inte minst äktenskap och familj. Det är avgörande att läsa kartan och kompasset. I den kristna vandringen är Bibeln och bönen som karta och kompass. De gemensamma gudstjänsterna borde vara uppfriskande vilopauser som ger kraft att gå vidare. Himlen är det slutliga målet. Jonathan Westergård Tyst retreatdag i Domkyrkan lördagen den 9.11 klo 9 19 Inleds med svensk morgonmässa i Taizestil kl 9 som är öppen för alla. Programmet som är tvåspråkigt består av olika slags meditativa övningar och gemensamma måltider. Vi kommer att använda oss av domkyrkans rum och främre delen av kyrkan är avstängd för turister. Dagen erbjuder en möjlighet för den som vill pröva på tyst retreat. I programmet ingår tyst meditation på kudde eller pall, meditativ gång, tidebön i ortodox tradition, kropps meditation med syster Helvi, och kontemplativ sång. Den tysta dagen avslutas med finsk aftonmässa med kontemplativ sång. En avgift på 10 euro tas för måltidskostnaderna. Anmälningar om deltagande (15- max 40 personer) senaste den till församlingssekreterare Tove Peltoniemi, tel

9 9 Jussi Vierimaa Elämän ja uskon ihmettelyä Ripari on hittijuttu. Niin suosittu, että rippikoulun tielle lähtee useampi kuin neljä viidestä ripari-ikäisestä nuoresta. Moni ei saa edes yhdestä kerrasta tarpeekseen, vaan jatkaa riparitaivaltaan isoseksi seuraavan kesän rippileirille. Jotain taikaa rippikoulussa siis täytyy olla. Mutta mitä? Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatuksen teologi Kari Kanala näkee rippikoulun kruununjalokivenä kirkon toiminnassa. Se tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua uskon ja elämän keskeisiin kysymyksiin sekä omaan kotiseurakuntaan. Kirkolle se antaa tuhannen taalan tilaisuuden tutustua isoon osaan ikäluokan nuorista ja innostaa heidät mukaan kotiseurakuntansa toimintaan. Mutta mitä riparilla oikein tehdään ja mitä siellä opetetaan? Onko ripari ulkolukua ja katekismuksen pänttäystä, hengailua leirinuotiolla ja tähtien katselua, oikean ja väärän etsimistä ja omien rajojen tutkiskelua, virsien veisuuta falskilla nuotilla vai kaikkea tätä yhtä aikaa?

10 10 Rippikoulun nimi johtaa oikeastaan hieman harhaan, sillä ripari on aika kaukana tavallisesta koulunkäynnistä. Pänttäystä ja ulkoa opettelua on nykyriparilla vähän, ja pakollisia ulkoläksyjä ja perinteisiä oppitunteja tärkeämpää ovat kokemukset ja elämykset. Kaarinan seurakunnassa rippikoulunsa käynyt Aleksi Airikkala kertoo, että hänen rippileirillään ei esimerkiksi käytetty lainkaan oppikirjaa eikä järjestetty perinteistä loppukoetta. Se taisi kyllä olla hieman poikkeuksellista, mutta kertoo kuitenkin, että oppia voi hyvin monella eri tavalla. Usein esimerkiksi oppimispäiväkirjat saattavat auttaa asioiden omaksumista ja omaa pohdintaa, tänä kesänä toista kertaa isosena rippileirillä ollut Airikkala kertoo. Ennen kaikkea rippikoulu merkitseekin elämän ja uskon ihmettelyä, pohdintaa ja uusia oivalluksia. Rippikoulussa etsitään vastauksia moniin suuriin kysymyksiin. Kuka minä olen? Mitä järkeä on elämässä? Onko Jumalaa olemassa ja jos on, onko hänellä asiaa minulle? Näinkin haastaviin kysymyksiin saattaa riparilla löytyä järkevältä kuulostavia vastauksia. Rippikoulu on hyvä paikka puhua mieltä askarruttavista kysymyksistä ja ongelmista luotettavassa ilmapiirissä. Vastauksia etsitään yhdessä ja jokaisen kysymykset ovat ihan yhtä tärkeitä ja arvokkaita, kannustavat isoset Aleksi Airikkala ja Noora Ketola. Kasvatuksen teologi Kari Kanala korostaa, että nykypäivän rippikoulussa lähtökohtana onkin opettamisen sijaan oppiminen ja oivaltaminen. Tärkeimmät ahaa-elämykset ja koskettavimmat kokemukset eivät useinkaan löydy oppikirjasta vaan syntyvät usein rippikoululaisen pään sisällä tiiviissä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Toiset ihmiset ovat leirillä yhtä aikaa sekä ikkunoita että peilejä. He voivat heijastaa peilien lailla jotain omasta itsestä ja auttaa parempaan itsetuntemukseen. Samalla he ovat myös ikkunoita, jotka auttavat näkemään ulkopuolista maailmaa ja ymmärtämään paremmin muita ihmisiä, pohdiskelee rippikoulutyötä seurakuntayhtymässä koordinoiva Kanala. Tiiviissä yhteisössä vietetyn intensiivisen viikon aikana omat elämänarvot voivatkin kokea kolauksen ja oma ajatusmaailma saada yllättäen kokonaan uusia värisävyjä. Jos esimerkiksi omassa elämässä kaikki asiat ovat kovin mustavalkoisia, voi ripari antaa siihen väliin sopivasta harmaan eri sävyjä, Kanala antaa esimerkin. Toiset ihmiset ovat leirillä yhtä aikaa sekä ikkunoita että peilejä. Elämä, usko ja rukous Rippikouluopetuksen peruspilarit ovat olleet samat jo pitkään. Opetus rakentuu piispainkokouksen vuonna 2001 hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti kolmen keskeisen pääteeman eli elämän, uskon ja rukouksen ympärille. Uskolla tarkoitetaan toisaalta uskon sisältöä ja opillisia perusteita sekä toisaalta luottamusta Jumalan hyvyyteen eli omakohtaista uskon kokemista. Katekismuksen pohjalta rippikouluopetuksen peruspilareiksi nousseet elämä, usko ja rukous linkittyvät opetuksessa vahvasti yhteen sekä täydentävät ja vahvistavat toinen toisiaan. Rippikoulu on kirkon kasteopetusta. Sen tehtävänä on auttaa nuorta elämään ja ymmärtämään sitä uskoa, johon hänet on kasteessa liitetty. Rippikoulu on koolla oleva seurakunta. Siksi elämän, uskon ja rukouksen kysymykset ovat siellä kiinteästi aina läsnä. Samalla Jumala vahvistaa sitä uskoa ja rakkautta, jonka hän on kasteessa lahjoittanut. Kanala haluaa korostaa, että rippikoulu kuten muukin seurakunta koostuu passiivisen yleisön sijaan aktiivisista toimijoista ja tekijöistä. Nuoret ovat tottuneet sosiaalisessa mediassa vahvaan sisällöntuottajan rooliin, ja samanlainen rooli heillä on myös rippikoulussa: he vaikuttavat omalla toiminnallaan rippikoulun sisältöön, käsiteltäviin aihealueisiin sekä yhteishengen syntymiseen riparilla. Tämän vuoksi kaikki rippikoulut ovat erilaisia, ja niiden kokonaisuus on monen eri tekijän summa. Siihen vaikuttavat niin ohjaajat, isoset, nuoret itse kuin heitä ympäröivä maailma ja sen ajankohtaiset tapahtumatkin. Rippileirilläkään ei eletä tyhjiössä, Kanala toteaa. Tutuiksi oman seurakunnan kanssa Rippikoulun käy 83 prosenttia ikäluokasta, ja moni jatkaa riparitaivaltaan myöhemmin isosena. Kari Kanala näkeekin rippikoulun kruununjalokivenä kirkon toiminnassa, eikä aivan suotta. Mikään muu seurakunnan järjestämä toiminta ei kokoa yhteen yhtä suurta ikäluokkaa eikä yhdistä yhtä laajasti erilaisissa elämäntilanteissa olevia ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Rippikoulu tarjoaa nuorelle hyvän mahdollisuuden tutustua uskon ja elämänarvojen rinnalla myös omaan kotiseurakuntaan. Kirkolle se tarjoaa puolestaan mahdollisuuden tutustua suureen osaan ikäluokan nuorista ja innostaa heitä mukaan kotiseurakuntansa toimintaan. Osan kaikkiaan 80 tunnin mittaista rippikouluopetusta muodostaakin tutustuminen oman seurakunnan toimintaan. Rippikoulunuoret osallistuvat jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin ja pääsevät näin jyvälle siitä, mitä kaikkea kotiseurakunnassa oikein tapahtuu. Tiettyjä tekstejä opetellaan rippikoulussa yhä ulkoa, jotta osallistuminen jumalanpalvelukseen olisi helppoa ja luontevaa. Esimerkiksi Isä meidän -rukouksesta, uskontunnustuksesta ja Herran siunauksesta on konkreettista hyötyä jumalanpalvelukseen ja kirkollisiin toimituksiin osallistuttaessa. Myös kymmenen käskyä opetellaan riparilla yhä ulkoa. Ne muodostavat kristinuskon eettisen selkärangan, johon jokaisen kristityn on helppo nojata haastavienkin valintojen äärellä. Kohtaamista, ymmärrystä ja välittämistä Ulkolukua enemmän riparilla opetellaan kuitenkin kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään toisia ihmisiä. Elämää ja ihmisyyttä käsitellään rippikoulussa usein viiden tärkeän portaan kautta. Ensimmäinen niistä on kohtaaminen, joka merkitsee välittämistä itsestä ja toisista. Kohtaaminen tarkoittaa ymmärrystä siitä, että kelpaan itse Jumalalle juuri sellaisena kuin olen sekä toisaalta kunnioitusta toisia kohtaan eli ymmärrystä siitä, että myös muut ihmiset kelpaavat Jumalalle juuri sellaisina kuin he ovat. Seuraava tärkeä porras on ymmärrys, joka tarkoittaa nuorten mielipiteiden ja ajatusten kuuntelua ja ymmärtämistä. Tämän jälkeen tulee myötätunto, joka merkitsee rinnalla kulkemista. Rippikouluun tulevilla nuorilla saattaa toisinaan olla elämässä takana koviakin kokemuksia. Meidän tehtävämme on kulkea rinnalla kumppanina ja kuunnella, ei asettua yläpuolelle opettajan asemaan näissä asioissa. Myötätuntoa seuraa luonnollisesti välittäminen eli empatia toisia ihmisiä kohtaan ja heidän tunteidensa huomioiminen. Kohtaamisen, ymmärryksen, myötätunnon ja välittämisen kautta rakentuu lopulta toivo. Se merkitsee ymmärrystä siitä, että elämällä on mieli ja merkitys ja että tämä merkitys syntyy vain yhteistyössä toisten kanssa. Samalla löytyy usein vastaus myös elämän peruskysymyksiin ihmisenä olemisesta ja elämän merkityksestä. Samanarvoisina Jumalan edessä Kari Kanalan, Aleksi Airikkalan ja Noora Ketolan puheessa toistuu tiheään yksi yhdistävä sana: samanarvoisuus. Se on arvo, johon satsataan opetuksessa paljon ja jota heidän mielestään ei oikeastaan koskaan voi korostaa liikaa. Kasteen myötä meidät on kaikki otettu Jumalan lapsiksi ja olemme kaikki Jumalan edessä samanarvoisia. Siksi kenelläkään ei ole oikeutta tuomita tai arvottaa toisen uskoa tai vakaumusta. Jokaisen usko on yhtä tärkeää ja jokainen voi uskoa omalla tavallaan niin rippikoulussa kuin muutoinkin elämässä, Kanala valottaa. Samanarvoisuus ja erilaisuuden kunnioittaminen yltää kattavana teemana läpi koko rippikoulun opetuskokonaisuuden. Se merkitsee mahdollisuutta olla arvostettu ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen, mutta silti samanvertainen toisten rinnalla. On tärkeää ymmärtää, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja yhtä arvokkaita riippumatta ihonväristä, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä tai vaikkapa seksuaalisesta suuntautumisesta, isoset pohtivat. Silti kaikki eivät kuitenkaan ole tasaveroisia. Siksi lähimmäisyys, oikeudenmukaisuus ja toisten kunnioittaminen ovat juuri niin tärkeitä ja keskeisiä arvoja, Kanala jatkaa. Rakkaus ja seksuaalisuus puhuttavat Jos riparilaiset saisivat äänestää rippikoulun kiinnostavimman oppitunnin, se olisi isosten mukaan ehdottomasti rakkaus ja seksuaalisuus. Näistä asioista puhuminen on rippikoulussa myös kaikkien kolmen mielestä erityisen tärkeää. Rippikoulu saattaa olla ainoa paikka, jossa nuoret voivat puhua näistä elämän tärkeistä asioista vapautuneesti ja esittää avoimesti mieltä askarruttavia kysymyksiä. Siksi niihin on tärkeä suhtautua avoimesti ja kunnioittavasti. Seksuaalisuuteen liittyviä teemoja käsitellään riparilla usein nuorten omien kysymysten pohjalta. Suljettaville lapuille voi nimettömänä kirjata arkojakin mieltä askarruttavia asioita, ja rippileirin ohjaajat purkavat esille nousseita teemoja parhaansa mukaan. Rippikoululaisilta tulee Kanalan ja isosten kokemusten mukaan yleensä paljon kysymyksiä aiheeseen liittyen. Tyypillisimpiä ovat kysymykset seurustelusta ja seksistä sekä sopivasta iästä seksuaalisen kanssakäymisen aloittamiseen. Myös seksuaalivähemmistöistä ja kirkon näkemyksistä seksuaalikysymyksiin kysellään paljon.

11 11 Kuka minä olen? Mitä järkeä on elämässä? Mutta mitä kirkko sitten vastaa rippikoululaisille, pastori Kari Kanala? Tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja rakastetuksi on koko elämän pohja ja perusta. Seksuaalisuus on Jumalan antama lahja meille ja me itse tiedämme, mitä lahjan saaminen tarkoittaa. Se on iloinen asia, jota pitää arvostaa ja kunnioittaa. Samalla rakkaus ja seksuaalisuus ovat myös todella herkkiä asioita, joita ei pidä lähteä mestaroimaan tai puoskaroimaan. Siksi esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin on äärimmäisen tärkeää suhtautua kunnioituksella ja arvostaen. Toivon, että rippikoulu voisi osaltaan lieventää homofobisia asenteita ja opettaa nuorille lisää suvaitsevaisuutta. Ajattelen, että kirkon on syytä siunata eikä kirota, Kanala summaa. Hän kertoo, että kun rippikoulussa käydään läpi erityyppisiä parisuhteita, puhutaan avio- ja avoliiton lisäksi tasavertaisesti myös rekisteröidystä parisuhteesta. Opetuksessa korostetaan vastuun kantamisen ja sitoutumisen tärkeyttä sekä kykyä nähdä parisuhde laajana kokonaisuutena, josta seksuaalisuus muodostaa vain yhden osan. On tärkeää ymmärtää, ettei rakkaus ole vain hetken hurmaa, vaan myös arkista yhdessäoloa ja tekemistä. Vastuun kantamista on toisen tunteiden huomioiminen myös silloin, kun parisuhde on päättymässä. Riparilla voidaankin keskustella myös esimerkiksi siitä, miten tehdä bänät vastuullisesti: tekstiviestillä vai kasvotusten? Aleksi ja Noora heittävät esimerkin. Isoset ovat tärkeänä tukena Hyvän rippikoulun avaintekijöitä ovat taitavat ohjaajat, innokkaat rippikoululaiset sekä motivoituneet isoset, jotka toimivat rippileirillä tärkeänä linkkinä nuorten ja ohjaajien välillä. Saman ikäisten nuorten on usein helpompi lähestyä riparilaisia ja päästä samalle aallonpituudelle heidän kanssaan. Hyvät isoset ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä rippileirin onnistumiselle. He ovat korvaamaton apu ja tuki opettajille sekä samalla loistavia esikuvia rippikoululaisille. Tällaisia isosia meillä on paljon remmissä ja olen siitä ylpeä ja kiitollinen, Kanala kehuu. Kun oma rippikoulu on onnistuneesti takana, miksi isoskoulutukseen sitten kannattaa lähteä, Aleksi ja Noora? Isoskoulutus on todella kivaa ja monipuolista. Siellä oppii monia uusia asioita ja saa miettiä omia asenteitaan elämää ja toisia ihmisiä kohtaan. Porukka on mukavaa ja kavereita saa paljon. Entä miten isoset kannustaisivat rippileirille lähtöä empivää tulevaa riparilaista? Rohkeasti mukaan vaan. Rippileirillä jokainen hyväksytään juuri sellaisena kuin hän on ja uusia kavereita löytyy ihan varmasti. Samalla oppii itsenäistymään ja katsomaan elämää uudella tavalla, Noora vinkkaa. Rippileiri tarjoaa myös uusia elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Aleksi muistelee omaa ripariaan, jolla ohjaajat veivät ryhmän illalla kajakkimelonnalle. Meloimme auringonlaskussa saarta ympäri nauttien ympäröivästä luonnosta ja hiljaisuudesta. Se oli upea elämys ja samalla pieni pala itsensä voittamista, sillä melonta oli monille kokemuksena uusi. Tulevaisuuden ja toivon kysymyksiä Riparilla etsitään ja usein löydetäänkin siis vastauksia elämän moniin suuriin kysymyksiin. Opetus on kattavaa ja monipuolista, ja eri teemoja käsitellään rippikoululaisten kulloistenkin tarpeiden ja toiveiden mukaan. Kysymyksiin, niihin hankaliinkin, pyritään aina löytämään vastaus. Kuulostaa kattavalta paketilta, ja sitähän rippikouluopetus onkin. Mutta voisiko se olla vielä jotain enemmän? Puuttuuko rippikouluopetuksesta jotain oleellista tai jääkö jokin asia liian vähälle huomiolle? Toivoisin, että rippileirillä käsiteltäisiin vieläkin laajemmin jokapäiväiseen elämäämme kuuluvia valintoja ja vastuita. Esimerkiksi luonnonsuojelu ja medialukutaito ovat mielenkiintoisia ja ajankohtaisia teemoja, joista varmasti syntyisi paljon ajatustenvaihtoa, Kari Kanala visioi. Etäisiltä ja haastaviltakin vaikuttavat asiat kannattaa pitää rippikoulussa läsnä, sillä rippikoulunuorista kasvaa pian aikuisia, jotka omilla valinnoillaan vaikuttavat yhteiskuntamme tilaan ja maapallomme hyvinvointiin. Siksi tulevaisuuden ja toivon kysymyksistä olisikin ajankohtaista keskustella juuri silloin, kun toivon ikäluokka on yhdessä koolla ajatuksia vaihtamassa sekä uskon ja elämän peruspilareita hahmottamassa ja ilmapiiri on avoin uudenlaiselle ajattelulle ja oman toiminnan muuttamiselle. Rita Suhonen

12 12 Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie Turku. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p Kovakantinen, sidottu. Hinta 27 Risto Blom KALLEIN JALOKIVI suuri kultainen kaupunki Mihin sinä uskot? Miten perustelet uskosi? Mitä sinulle merkitsee Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa? Pastori Risto Blom selvittää tässä kesällä ilmestyneessä kirjassaan kristin uskon tärkeimpiä ja keskeisimpiä asioita, joista jokaisen kristityn tulisi olla selvillä. Kirjassa on n. 200 s. selittävää tekstiä ja n. 140 s. saarnoja, jotka myös selittävät käsiteltävänä olevia asioita. Sopii sekä teo logeille että maallikoille, kirjassa ei käytetä teologisia termejä. Myynti: Ristikukka Kustannuksen nettikirjakauppa (www.ristikukkakustannus.fi) sekä muut kristilliset kirjakaupat Ilmoittaja, ota yhteyttä. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä , Pluralismia käsi kädessä Grace & Peace Choices, choices Syksyn olennaisia havaintojani on se, että sana pluralism on englanninkielisessä puheessa (vielä) hankalampi lausua kuin pluralismi suomessa. Ehkä juuri tämä jonkinmoinen vaikeus pysäytti tuumaamaan myös sanan merkitystä. Jo ammoin viime vuosituhannella alettiin toistaa, että elämme moniarvoisessa yhteiskunnassa. Tässä juuri moniarvoisuus on pluralismin käännös ja vastine. Mutta ehkei se kaikesta vakiintuneisuudestaan huolimatta olekaan erityisen osuva sanavalinta. Tällä tarkoitan yksinkertaisesti sitä, mitä Euroopan uskontojohtajien neuvosto pari vuotta sitten Moskovassa monimutkaisesti julisti: Käsityksemme ihmisoikeuksista perustuu ymmärrykseemme ihmisarvosta. Siihen sisältyvät monet uskonnolliset ydinarvomme. Siksi katsomme, että ihmisoikeudet eivät ole uusi arvojärjestelmä, vaan pikemminkin joidenkin perinteisten moraaliarvojen valtioita sitova muodollinen ilmaus, jota erilaiset uskonnolliset ja perinteiset arvojärjestelmät tukevat. Moniarvoisuudesta puhuminen antaa helpolla toisenlaisen mielikuvan. Sellaisen, että perinteiset uskonnolliset arvot ovat yksi systeemi ja ihmisoikeudet toinen järjestelmä arvot ovat lähtökohtaisesti monet ja erilaiset. Vaikka niissä on itse asiassa paljotikin samaa. Niin uskontojen kesken kuin keiden kanssa tahansa. Monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus eivät kanna vastaavaa rasitetta. Ne kertovat, aivan oikein ja perustellusti, kulttuurien ja uskontojen moneudesta. Ne vain eivät tule väittäneeksi mitään näiden perusarvojen erilaisuudesta. Joku voisi ajatella ja varmaan ajatteleekin ettei tällaisella sivumerkitysten kaivelulla ole mitään väliä. Mutta on sillä jotakin: juuri siksi kielestä yhäti perataan erilaisia ihmisryhmiä tökkiviä ilmaisuja. Joka vaikkapa edelleen puhuu kuuromykistä on paitsi jäänyt ajastaan pahasti jälkeen ei myöskään tunnista eikä kunnioita viittomakielen ilmaisukykyä ja kulttuuria luovaa voimaa. Eivätkä jutku tai ryssä ole neutraaleja, saati mitään hellittelynimiä. Ne työntävät luota eivätkä kutsu luo. Siksi myös kannattaa puhua pluralismista eikä moniarvoisuudesta. Vaikka jälkimmäinen sopiikin suuhun paremmin, edellinen on parempi kädenojennus. Kaarlo Kalliala Turun piispa FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION I ve been thinking about choosing lately. We all make hundreds of choices each day and most of them do not even register with us. We choose what to wear, we choose what to have for breakfast, we choose the brand of toothpaste we use and so on and so on. Not so surprisingly, this is not exactly the kind of choosing I am thinking about. It all started with my daughter and a little toy dog she bought for herself. We ve been trying to teach her a little bit about what money is and on occasion when we go to the store she can take her teddy bear wallet with her and choose something to buy. This time she went to a big toy store with daddy and after careful choosing chose this little green monster dog which cost her four Euros. She absolutely loves her little dog, whose name is apparently Maija. As I saw her joy and excitement over this very simple process of choosing something and buying it, it struck me once more just how important it is that we have choices we can make. It isn t a particularly clever realisation but a good reminder of that which is important to us. Given that I am a pastor and this is the paper of the Turku and Kaarina Parish Union you are probably by now expecting me to take up God here. I will soon enough, but what I would like to remind us all is just how privileged we in the first world are when it comes to the amount of choices we can make. The majority of this world s people have far less options and if you happen to be a woman or an orphan in a third world country they are virtually non-existent. And the big thing is that we all need a sense of being in charge of at least some things in our lives. That s why prisons are tough places to end up in. Choosing can sometimes become a problem, too. We all love stories about people who through incredible determination and dedication achieve something remarkable. And we want to teach our children to think that the very same is possible for them, too. In a way, yes, this is true, but the thing is that it can also lead our children and young people to think that they have to know exactly what they want at a very early age and if they don t then that s it. The pressure of being perfect and the pressure to be brilliant can hit them very hard and can lead to not wanting to choose anything so that they can keep all their options open. The problem is that not choosing means not moving ahead, not learning and not developing. To have the right and privilege to choose can be terrifying which is why I ll do that pastoral thing and take up our Heavenly Father now. Firstly, and most importantly, God chose you. The very first act of choosing was His. Secondly, we choose Him. Every day. It s a choice Kaarlo Kalliala KOLUMNI we make and one which He so very much desires us to make. Rooted in His love and will choosing is no longer only and indeed at all about you but about Him. Rooted in Him the choices we make become blessed. Rooted in Him our choices are choices that bring forth that which is most rewarding to our lives and those around us. Rooted in him we, and our choices, become blessed. It can and often takes courage to make choices. To know that God is with us and that no matter what He can and wants to help us if some of the choices we make turn out to not be the best ones is rather reassuring. In other words, there really is nothing to be afraid of and very few things give us as much joy as making a good decision, choosing well. May all the choices you make in your life be blessed by God s love. Amen. Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation Kotimaa24 taskussasi! Lue uutisia ja blogeja K24 -applikaatiosta. Mukana myös uskontojen kalenteri. Ladattavissa Windows Marketplacesta. Raamattuvisa etsii Luukas-tietäjiä Varsinais-Suomen Pipliaseura järjestää sunnuntaina messun jälkeen Liedon seurakuntatalon Mestarinsalissa Raamattuvisan, jossa mittelevät Luukkaan evankeliumin tuntemuksesta 1 3-henkiset joukkueet. Voit siis osallistua vaikka yksinkin tai koota pienen joukkueen, jossa yksi jäsenistä saa olla teologi. Maalli kotkin kyllä pärjäävät tässä kisassa, sillä ainakin osittain Luukkaan evankeliumi on kaikille tuttu, sillä löytyyhän sieltä muun muassa kaikille tuttu jouluevankeliumi. Ensimmäistä kertaa järjestettävän kilpailun on ideoinut rovasti Sirkka-Liisa Peltola-Laine. Raamattuvisan tarkoituksena on innostaa ihmisiä Raamatun ääreen. Minä otan kilpailun vastaan haasteena. On hauska testata, kuinka paljon vielä tässä iässä jää päähän uusia asioita, sanoo lietolainen Pirkko Leiniö. Kunnon kilpailun tapaan Raamattuvisassakin palkitaan parhaat tietäjät. Tällä kertaa on luvassa Suomen Pipliaseuran tuotteita. Ilmoittautumiset kilpailuun postikortilla mennessä osoitteella: Sirkka-Liisa Peltola-Laine, Haverintie 15, Yläne. Anna-Maija Raittilan matka unkarin kieleen Anna-Maija Raittilan kuolemasta tuli elokuun lopussa kuluneeksi vuosi. Häntä muistellaan ja hänen Unkari-yhteyksistään keskustellaan Kaarinan seurakuntasalissa maanantaina klo 18. Keskusteluun osallistuu muun muassa Budapestin ELTEyliopiston suomalais-ugrilaisen kielitieteen professori Márta Csepregi, Anna-Maija Raittilan ystävä ja elämäntyön perusteellinen tuntija, jonka lapsuudenkodin puutarhasta alkoi Anna-Maija Raittilan matka unkarilaiseen runouteen ja unkarin kieleen. Anna-Maija Raittilan merkitys on suuri uskomattoman monilla elämänalueilla: runoilijana, suomentajana, virsikirjantekijänä, teologina, uskonnollisena ajattelijana, kirkon uudistajana, retriittien ja hiljaisuuden viljelyn uranuurtajana. Kaarinassa hänet muistetaan Morbackan yhteisön perustajana. Yksi keskeinen linja hänen elämässään ja tuotannossaan liittyi Unkariin. Hänellä oli tiiviit kirkolliset ja henkilökohtaiset yhteydet Unkariin, ja hän on yksi merkittävimmistä unkarilaisen kirjallisuuden suomentajista. Keskustelun järjestäjinä ovat Kaarinan seurakunta ja Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus.

13 13 Kaiken se kestää Martinkirkko 80 vuotta Turun Martin kaupunginosa koki hirmuisen hävityksen jatkosodan pommituksissa 25. kesäkuuta 1941, kun venäläisten pommikonelaivue kylvi tuhoaan heti aamun ensitunteina. Pommituksessa tuhoutui 18 kivitaloa, ja yli sata puutaloissa asunutta perhettä menetti kotinsa niiden palettua kivijalkaa myöten tuhkaksi. Näky Martinmäellä pommitusten jälkeen oli lohduton. Hälvenevän savun seasta pilkisti kuitenkin esiin kaupunkilaisille kovin tuttu hahmo, Martinkirkon valkoinen torni. Kuin ihmeen kaupalla Martinkirkko seisoi täysin vahingoittumana muutoin raunioiksi muuttuneella Sotalaistenmäellä. Vain muutama sen ikkunoista rikkoutui, ja alkava tulipalo estettiin neuvokkaan henkilökunnan toimesta. Melkein tasan 72 vuotta myöhemmin tuo Martin kaupunginosan maamerkki seisoo täsmälleen samalla paikalla ehkä ylväämpänä kuin koskaan. Se jos jokin on varmasti juhlimisen arvoista, mutta nyt juhlitaan kirkon 80-vuotista olemassaoloa. Martinkirkko nimittäin vihittiin käyttöön Martti Lutherin syntymän 450-vuotisjuhlana 12. marraskuuta Kirkko on näin myös nimetty uskonpuhdistaja Martti Lutherin mukaan. Martinkirkon 80-vuotisjuhlinta alkaa juhlamessulla sunnuntaina 20. lokakuuta uskonpuhdistuksen juhlapäivänä. Juhlakonsertissa sunnuntaina esitetään kirkon alkuvuosien ajan 30-luvun musiikkia. Musiikkia esittää kansainvälisesti menestynyt Eugakuoro yhdessä Tuomiokirkon kuoron kanssa. Viimesyksyinen TEHDAS Teatterin Martti! -esitys uusitaan Martinkirkossa perjantaina klo ja sunnuntaina klo Juhlaohjelma löytyy seurakunnan verkkosivuilta osoitteesta martinseurakunta.fi. HK Martinkirkko säilyi kuin ihmeen kaupalla jatkosodan pommituksissa, vaikka muut rakennukset sen ympäriltä tuhoutuivat täysin. Savun hälvennyttyä näky Sotalaistenmäellä oli lohduton. Hepokullassa pöydät täynnä antiikkia Perhe on paras ja joskus pahin Toista kertaa järjestettävät antiikkimyyjäiset kokoavat antiikin harrastajat, myyjät ja ostajat saman katon alle Hepokullan seurakuntatalolle lauantaina klo 12 alkaen. Idean takana on Maarian seurakunnan kappalainen Meeri Kokkola. Antiikkimyyjäiset pidettiin ensimmäisen kerran keväällä, ja tapahtuma oli menestys. Kuka tahansa saa tulla kauppaamaan tavaroitaan kolmen tunnin ajaksi ilman pöytämaksua. Järjestäjät toivovat tapahtu - maan ennen kaikkea sellaista tavaraa, jota myydään pöydiltä; vaaterekkejä ei ole. Tavaran tulisi olla antiikkia eli vähintään 50 vuotta vanhaa. Sanoin ja sävelin tavataan Naisten illassa perjantaina 11. lokakuuta klo Kaarinan kirkolla, Voudinkatu 2. Musiikista vastaavat trubaduurit Johanna Mäkinen ja Anneli Leivo ja illan muusta sisällöstä huolehtii tietokirjailija Tuula Vainikainen. Tarjolla on Poikluoman naistenpiirin tekemä iltapala ja ehtoollinen pastori Merja Auerin avustamana. Tuula Vainikaiselta ilmestyi syyskuun puolivälissä Mieluinen miniä -niminen kirja. Vainikainen pohtii kirjassaan, millaista on olla miniä: vaimo, äiti, anopin arvioivan katseen kohde vai tervetullut perheenjäsen? Kirja käy läpi miniöiden arkea eri ajoilta maalaistaloista suurkaupunkeihin. Ääneen pääsevät kaupunkien uraäidit, maalaistalojen emännät, useamman anopin miniät, Suomeen naidut maahanmuuttajat ja suomalaiset miniät maailmalla. Kahden sukupolven naiset koettavat elää yhteisen nimittäjänsä, pojan ja puolison, kanssa. Tosielämän tarinoiden lisäksi miniän elämää tarkastellaan myös tutkimusten ja tunnettujen romaanien kautta. Vainikainen on itse anopiton miniä ja tuore tupla-anoppi. Hän on tutkaillut naisten perhe- ja ihmissuhteita myös aiemmissa kirjoissa Äidit ja aikuiset tyttäret (2009) ja Tyhjenevä pesä, täysi sydän (2011). Erittäin suosittuja viime kerralla olivat hopea- ja tinaesineet, posliini- ja lasitavarat sekä ylipäätään sellaiset esineet, joita muutoinkin myydään antiikkikaupoissa tai -messuilla. Pöytiä on rajoitetusti, joten myyntipaikkojen varaamisessa kannattaa olla nopea, Kokkola vinkkaa. Verbum Sonans etsii laulajia SA-kuva Antiikkimyyjäiset Hepokullan seurakuntatalolla, Varkkavuorenkatu 23, la klo Pöytävaraukset ja lisätiedot: Meeri Kokkola, Maarian seurakunnan kappalainen, p , Yksi pöytä/myyjä. Kaipaatko haasteita, etsitkö kuorolaulun rajoja? Maarian seurakunnan kuoro Verbum Sonans hakee riveihinsä nuotinlukutaitoisia sopraanoja, alttoja, tenoreita ja bassoja. Yhtyelaulusta ja äänenmuodostuksesta kiinnostuneet nuotinlukutaitoiset laulajat ovat tervetulleita aloittamaan laulukautta saksalaissäveltäjien teosten parissa. Ohjelmistossa ovat Georg Friedrich Händelin My song shall be alway (HWV 252) -anthem ja Heinrich Schützin kaksoiskuoromagnificat Meine Seele erhebt den Herren. Harjoitukset ovat keskiviikkoisin klo Pallivahan seurakuntakeskuksessa, Paltankatu 2. Harjoitusiltoina ja kuoroleiripäivinä toimii naperoparkki. Verbum Sonans, Soiva sana, on kuoro vuotiaille naisille ja miehille. Se esiintyy vaihtelevasti kirkko- ja kamarikuorokokoonpanolla laulajista, ohjelmasta ja tilaisuudesta riippuen. Verbum Sonans toimii Sibelius-Akatemian harjoituskuorona Syksyllä 2013 lehtori Timo Nuoranne ja B-tutkintoa suorittavat kuoronjohtajat laululeirittävät kuoroa, ja keväällä 2014 Verbum Sonans laulaa arvosanoin arvioitavan konsertin. Varaa aika laulunäytteeseen kuoron johtajalta: FM, MuM, kanttori Marja Haikka, p , Hengen ravintoa Turun kirjamessuilta Turun kansainvälisillä kirjamessuilla, jotka järjestetään Turun messukeskuksessa, on tavan mukaan jälleen korkeatasoista kirkollista ohjelmaa. Siitä vastaa vapaaehtoinen työryhmä Pyhän Henrikin säätiön ja Lähetysyhdistys Betelin taloudellisella tuella. Kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat osat: Perjantai Auditorio 1 klo Ambomaamme suomalaisten pitkä tie Martti Rautasesta Pekka Haavistoon. Kansanedustaja Pekka Haavisto, lähetysjohtaja Seppo Rissanen, kirjastotoimen apulaisjohtaja Saara Ihamäki ja tekstiilisuunnittelija Aini Niinkoti. Keskustelua johdattelee päätoimittaja Mari Teinilä. Lauantai Kuisti klo Juhani Rekola viimeiset tulevat ensimmäisiksi (pappi, kirjailija ja komministeri). Keskustelijoina arkkipiispa Kari Mäkinen, Juhani Rekola, toimittaja Viena-Inkeri Lounela, kirjailija Sami Liuhto. Keskustelua johdattelee toimitusjohtaja Kari J. Kettula. Sunnuntai Auditorio I klo Körttiseurat! Teatteriohjaaja Kaisa Korhonen, käsikirjoittaja, pastori Veli-Pekka Hänninen, teatteriohjaaja, kirjailija Juha Hurme. Veisataan Siionin virsiä. Sunnuntai Kuisti klo Anna-Maija Raittilan arvoitus (Kirjailija, kääntäjä, ekumeenikko, rajojen ylittäjä). Arvoitusta ratkomassa TT, dosentti Vesa Hirvonen, toimittaja Kaisa Raittila, päätoimittaja Mari Teinilä. Keskustelua johdattelee kirjailija Tytti Issakainen. Kirjapaja julkaisee kirjamessuille uusintapainoksena yhtenä niteenä kaksi Juhani Rekolan esseekirjaa. Kirjan nimi on Ilo pimeydessä ja se sisältää kirjat Beetlehem on kaikkialla ja Ruusumaanantaista pääsiäisaamuun. Kirjapaja nostaa esiin myös Anna-Maija Raittilan ajatusten helmiä kirjassa Niin kevyt on rakkaus, Ikkunoita luottavaiseen elämään. Lisäksi julkaisee turkulainen turbator Torsti Lehtisen kirjoittaman kirjasen Juhani Rekolasta. Kirjasen nimi on Kova ja kaunis elämä. Mihin seurakuntaan kuulun? Syyslukukauden alkaessa moni uusi kirkkoon kuuluva turkulainen tai kaarinalainen miettii, mihin seurakuntaan hän seurakuntayhtymän alueelle muuttaessaan kuuluu. Asian voi tarkistaa osoitteen perusteella Turun kaupungin karttapalvelusta. Kartasta on hyvä apu varsinkin, jos asuu kahden seurakunnan rajalla. Varsinkin opiskelemaan Turkuun tulevat nuoret miettivät, mihin seurakuntaan he muuton jälkeen kuuluvat. Asia selviää parilla klikkauksella. Avaa ensin netistä Sitten valitse vasemmalta valikosta kohta Alue jaot. Klikkaa se auki ja valitse Seurakuntarajat. Tämän jälkeen voit kirjoittaa ylhäällä olevaan osoitekenttään osoitteesi. Jos seurakunnan nimi ei heti näy kartalla, voit pienentää karttaa, kunnes se näkyy. Uusille seurakuntalaisille seurakunnat lähettävät tervetulokirjeen, josta saa lisätietoa omasta seurakunnasta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluu kymmenen seurakuntaa ja jäsentä. Kaarinan kaupungin alueella on kaksi seurakuntaa, Kaarinan seurakunta ja Piikkiön seurakunta. Villitusina tarjoaa tekemistä ja toimintaa Villitusina-tapahtuma kokoaa kuudesluokkalaisia nuoret yhteen tekemisen ja touhuamisen merkeissä Henrikinkirkolle lauantaina klo Tapahtumassa pistäydytään erilaisissa työpajoissa, joissa kokeillaan mm. kankaanpainantaa, tuunausta ja osallistutaan lautapeliluolan peliturnauksiin. Lisäksi päivän aikana käydään raamatturasteilla ja valmistetaan ihan itse välipalaa. Villitusina-tapahtumassa halutaan erilaisen tekemisen avulla vahvistaa ja rohkaista yläkouluun siirtyvien nuorten itsetuntoa. Jokaiselle Turun ja Kaarinan alueella asuvalle kirkkoon kuuluvalle vuonna 2011 syntyneelle lähetetään kotiin kutsu Villitusina-tapahtumaan. Myös muut Turun ja Kaarinan alueen kuudesluokkalaiset voivat ilmoittautua tapahtumaan. Ilmoittautuminen on käynnissä osoitteessa

14 14 Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Linkit Uutiskirje Kumppanit Appsit Jäsen 360 Taustat Seurakuntatiedotus Käytä vaikutusvaltaasi! Artikkelit Videot Arviot Koulutus Blogit Kuvat Pilvityökalu Ilmoittaudu Kotimaa Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Linkit Pro -kehittäjäksi. Uutiskirje Saat ammattilaiskanavan koekäyttöösi Kumppanit Appsit Tapahtumat Feedit Seurakuntatiedotus ensimmäisten joukossa syksyllä Uutiset Videot Taustat Koulutus Blogit Kuvat Pilvityökalu Varaa paikkasi: vaikuttaja On nyt enemmän. Kotimaa on Tietoa, sisältöä, palveluja. Nyt kaikki samassa paikassa. Kotimaa Pro on seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden ammattilaiskanava, joka kokoaa verkkoon yhteen paikkaan monipuoliset sisällöt ja palvelut. Kaikki on nyt Kotimaassa ja Kotimaa on kaikkialla! Kotimaa-lehti Nauti tutun lehden seurasta joka torstai. Löydä tietoa, taustoja ja väitteitä kirkosta anno domini Näköislehti Lue koko Kotimaa-lehti verkossa tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. Aikaan ja paikkaan katsomatta. K24 Seuraa ajankohtaisia uutisia, blogeja ja keskusteluja. Ammattilaiskanava Käytä verkkopalvelun sisältöä helpottamaan työtäsi. Kotimaa Pro tarjoaa työhön parhaat käytännöt sekä työmuotokohtaiset teemasisällöt.

15 15 AALLON PITUUKSILLA MessuT LuTherin kirkolla YLE Turun Radio 94,3 (97,3) MHz Syksyn aikana Seurapuheessa paitsi löydetään kulttuurin juuria ja versoja, luodataan muutenkin vähän syvemmältä. Seurapuhe torstaisin noin klo Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 seuraa kirkkovuoden kulkua, ottaa näkökulmaa pyhäpäivän teksteihin sekä kertoo kirkolliset uutiset. Syys-lokakuussa mietitään muun muassa, mitä lohikäärmetarinoissa on taustalla. Toivossa puhutaan myös perhekulttuurin muutoksesta. Nuoren papin näkökulmasta vaihdetaan seuraavana sunnuntaina kristinuskon alkuvuosisadoille. Ohjelmaisäntänä Hannu Huppe Hurme. Toivo2000 sunnuntaisin klo sekä uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Radio City Turku 105,5 (103,5) MHz Radio City elää miehen elämää seurakuntayhtymän tuottamassa ohjelmasarjassa. Lokakuun lopulla käydään läpi kriisiä ja otetaan aikalisä. Radio Dei Turku 107,3 (99,4) MHz Päivittäiset ohjelmatiedot osoitteessa radiodei.fi > Ohjelmat. Kinoteekki-leffaohjelmaa jatkaa blogi osoitteessa kinoteekki-elokuvakritiikki.blogspot.fi. Virtuaalikirkko.fi Kansallispyhäkön sunnuntaimessut lähetetään suorana internetissä klo 10. Su klo 11 Messu, Pekka Lindqvist Su klo 11 Messu, Timo Nisula Pe Su Pieni Suuri Puhdistuskurssi - Viikonloppukurssi luterilaisuuden salatuista iloista, mukana STI:n pääsihteeri Ville Auvinen, Olli Koskenniemi, Antti Koskenniemi, Timo Nisula Su klo 11 Messu Ville Auvinen, Timo Nisula Su klo 10 Sanajumalanpalvelus Tuomiokirkossa, SLEY:n kirkkopyhä Su klo 11 Messu, Olli Koskenniemi Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Suurella sydämellä verkkosivusto tarjoaa sekä kertakeikkoja että pidempiä hyvän mielen vapaaehtoispestejä. Juuri nyt tarvitaan muun muassa: Juhlien järjestäjiä. Maarian seurakunnassa haetaan tapahtumiin emäntiä ja isäntiä kattamaan pöytiä, tarjoilemaan sekä selvittelemään tiskit ja korjaamaan jäljet muutaman kerran syksyllä ja keväällä. Puhelinturvaa vanhukselle. Paakarlassa asuvan vanhuksen lähimmät sukulaiset ovat lähdössä matkalle loka-joulukuuksi. Vanhukselle kaivataan puhelinturvaksi vapaaehtoista, joka voisi soitella pari kertaa viikossa ja kysellä kuulumisia. Pyhäkoulunopettajia Marttiin. Pyhäkoulu on lasten oma jumalanpalvelus, jossa kirkkovuosi otetaan vastaan lasten tavalla. Martinkirkon sunnuntaipyhäkouluun etsitään nyt ohjaajia. Tarkemmin näistä ja muista hyvän mielen vapaaehtoistöistä internetissä suurellasydamella.fi. Lisätietoja saa myös toiminnanohjaaja Kaisa Lundénilta tai puh MV Auta. kumppanina Sivut sujuvasti nettiin Elämää ulkoavaruudessa? Lokakuussa säästetään energiaa Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Elämä on... niin mitä? Jumala loi auringon ja kuun ja maan, mutta onko elämää ulkoavaruudessa? Ja mitä jos... Turun Henrikinseurakunta tähyilee kauas tähtien taakse Henrikinkirkon Ruususalissa sunnuntaina 20. lokakuuta klo Elämää avaruudesta etsivät astrobiologi, FT Kirsi Lehto Turun yliopistosta sekä FT, geneetikko ja teologi Kirsi Huoponen, joka toimii pappina Henrikinseurakunnassa. Pappi ja astrobiologi hakevat vastauksia kysymyksiin, mitä elämä oikeastaan on, millaista elämää avaruudessa voisi olla ja mitkä ovat elämän rajat ja edellytykset. Onko elämä lopultakin mysteeri? Entä mitä teologia sanoo elämästä? Kirsi Lehto on julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita elämän synnyn problematiikasta. Hän on myös kirjoittanut aihetta sivuavan runokirjan Niiniveen lauluja. Henrikinkirkko on osoitteessa Peltolantie 2. MV Suomi viettää valtakunnallista energiansäästöviikkoa 17. kerran lokakuun toisella viikolla Energiansäästöviikolla kiinnitetään huomio lämmitykseen, liikenteeseen, vedenkäyttöön, hankintoihin ja sähkönkäyttöön. Viikon teemoista voi lukea lisää osoitteessa energiansaastoviikko.fi. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Energiansäästöviikkoa vietetään arki-illan teemavesperein Tuomiokirkossa, teemanäyttelyin sekä työyhteisön tietoiskuilla. Lisätietoja lähempänä internetistä turunseurakunnat.fi. Energiansäästöviikon viimeisimmät uutiset ja vinkit löytyvät Facebookista. Viikko näkyy myös Twitterissä Energiansäästöviikkoa voit viettää vaikkapa laskemalla, kuinka monta latauslaitetta tai valmiustilassa olevaa sähkölaitetta kodissasi on. Kytke virta pois tai irrota pistokkeet, kun et tarvitse laitetta. Vinkki energiansaastoviikko.fi -sivuilta. Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma pe 9 17 puh Gallup Pihla Syrjänen Muistoja rippikoulusta Pihla Syrjänen Pertti Korhonen Kävin iltarippikoulua keväällä Järvenpään pappilassa. Tunteja meille piti useimmiten kirkkoherra, mutta toisinaan myös nuorempi pappi, jolla oli kiinnostavampia juttuja. Leiriä meillä ei ollut. Rippikoulu tuntui silloin hieman pakkopullalta. Taimi Sitari Kävin rippikouluni Tampereella. Rippileirillä telttailimme kaksi viikkoa saaressa. Leirinuotiot ovat jääneet mieleen, samoin jatkuva vesisade leirin aikana. Leiristä jäi paljon hyviä muistoja. Leirin innoittamana menin itsekin isoseksi. Elisa Viitasalo Alussa en pitänyt leiristä, sillä tunsin lähes kaikki ihmiset jo valmiiksi. Loppua kohti leiri parani eikä sieltä olisi halunnut lähteä pois. Leikit olivat kivoja. Myös ryhmän keskeiset raamikset olivat ihan mukavia. Lassi Jyräsalo Ripari parani koko ajan loppua kohti. Olin leirillä viikon Kunstenniemessä. Tylsää leirillä oli se, ettei ollut tarpeeksi vapaa-aikaa. Yhdessä leikityt leikit olivat kivoja. Tarjoamme Palvelutalo Iso-Heikissä ikäihmisille turvallisen ja viihtyisän kodin sekä luotettavat ja laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden. Keittiömme valmistaa herkulliset ateriat vuoden jokaisena päivänä. Ohjelmatarjontamme on monipuolinen ja runsas. Palvelutalo ISO-HEIKKI Huolenpitoa Iso-Heikkiläntie 5, Turku Puh

16 16 Kaarinan kirkossa Su klo 18 Kirkkokonsertti Musiikkia hämärtyvään iltaan DIAKONIA- RUOKAILUT Halisten sunnuntailounaat Halisten srk-kodissa, Gregorius IX:n tie 6.10., ja klo Lounas 1,50 e, lapset 7 12 v. 1 e, alle kouluikäiset maksutta Runosmäen keskiviikkokeitto Runosmäen srk-kodissa, Munterinkatu , ja klo Vapaaehtoinen maksu 1 e, lapset maksutta Haliskahvila Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros Kahvia tarjolla joka ti ja to klo Ruokakassien jako klo 12 Jesari, Jäkärlän puistokatu 20 Ruokakassien jako pe klo Runosmäen nuorisotalo Ruokakello Piiparinpolku 13 Ruokakassien jako to klo 10 ELÄKELÄISET Eläkeläisten muisteluryhmä Hepokullan srk-talolla, Varkkavuorenkatu 23, maanantaisin (paritt. vkot) klo 13. Muistellaan yhdessä elämänvaiheita lapsuudesta tähän päivään. Tied. ja ilm.: diakoniatyöntekijä Ulla Valtonen ti ja to klo , p tai Selvä suunta -eläkkeelle jäävien ryhmä Raunistulan srk-talolla, Murtomaantie 12, maanantaisin (parill. vkot) klo 13, alk Ryhmä juuri eläkkeelle jääneille tai jääville. Ikääntyvien hyvinvointitekijöihin ja elämänhallintaan liittyviä kysymyksiä. Tied. ja ilm. Ulla Valtonen, p , Helena Korhonen, p Maarian Vireät nuorekkaat eläkeläiset: ti retki Vivamoon Lohjalle Seniorien syysjuhlaan. Tied. ja ilm mennessä Raunistulan diak.tstoon ti ja to klo , p Eläkeläiskerhojen retki Merimaskuun Lähtö Martinkirkon edestä bussilla klo 11, hinta 15 e. Perillä Merimaskussa noin klo 11.45, tutustumme kirkkoon rovasti Matti Huovisen opastuksella. Jatkamme bussilla Viherlahden leirikeskukseen keittolounaalle, sis. leipää ja jälkiruuan. Paluumatkalle klo 15. Lisätietoja: diakoni Mikaelinkirkossa Su klo Urkutuokio ja urkujen esittely Jan Hirvilahti, p Ilm. srk-sihteerille ma mennessä, p "Kauniina nauhana vuosien päivät" muisteluryhmän vapaita paikkoja voi vielä pe saakka tiedustella Tuomiokirkkoseurakunnan diakonilta Tamara Partaselta, p Ryhmä kokoontuu torstai-iltapäivisin seitsemän kertaa loka-marraskuun aikana. Eläkeläisille suunnatussa ryhmässä kootaan oma elämäntarina helminauhaksi. Nuorekkaat eläkeläiset Tapahtumien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset. Ti Tiistaitreffit klo 13 juhlasalissa, Eerikink. 3, 2.krs. Liikunnasta iloa ja toimintakykyä. Liikuntavastaava Päivi Vastamäki. Lopuksi juttukahvit (2 e). Ke Vierailu Pelastusarmeijaan, Hämeenkatu 20. Ilm. Anneli Leppäselle numeroon Pe Miesten lounasporukka klo 12, Ravintola Komppeli, Puistokatu 3 Ti Lounastreffit klo 12.30, Ravintola Upseerikerho, Kaivokatu 12 Ti Tiistaitreffit klo 13, Humanitäärinen avustus- ja katastrofityö Punaisen ristin avustustyöntekijä, sairaanhoitaja Marjatta Koho La Teatterimatka Uudenkaupungin teatteriin, jossa esitetään Charles Dickensin kertomus Saiturin joulu. Lähtö Tuomiokirkolta klo 12. Matkan hinta 30 e sis. teatterilipun, bussin ja väliaikakahvin. Ilm mennessä Sirpa Salmiselle, p Järj. Tuomiokirkkoseurakunta HENGELLISTÄ OHJAUSTA Ohjatut rukousviikot Elämän ja uskon vuoropuhelua rukouksen hengessä Osallistujat sitoutuvat päivittäiseen puolituntiseen rukousmietiskelyyn kotona Raamatun tekstien äärellä ja viikoittaiseen kahdenkeskiseen tapaamiseen ohjaajansa kanssa. Kuusiviikkoisen jakson alussa ja lopussa osallistumme yhdessä messuun ja ryhmätapaamiseen sen jälkeen. Tied. ja ilm. Auli Hynönen- Rinne p tai KIRKOT JA KAPPELIT Tapahtumia Taidekappelissa Hartaus torstaisin klo 18, järj. Martinseurakunta Kappeli soi musiikkia sunnuntaisin klo 13 Pyhän kosketus a Touch of the Sacred ke klo 17.45, opastettu tutustuminen Taidekappeliin Kappeli soi Laulamme yhdessä toivevirsiä su klo 13 Musiikkia kappeleissa -konsertti su klo 16, Turun konservatorio Virsikoulu Taidekappelissa Haluaisitko oppia sinulle tuntemattomia virsiä? Virsikirja on täynnä koskettavia tekstejä ja upeita sävelmiä. Tule ja kerro, minkä virren haluaisit oppia ja opetellaan yhdessä. Voit toivoa useampaakin sinulle outoa virttä. Jos aika riittää, paneudutaan niihin kaikkiin. Virsikoulu klo ti , to , ma ja to Näyttely Professori Jorma Hynninen, maalauksia saakka. Näyttely avoinna ti pe klo 11 15, to klo ja la su klo Tervetuloa! KOULULAISET lk. pelailuiltapäivä ma klo Lausteen srkkodilla, Maistraatinpolku 1. Luvassa pientä tarjoilua. pelailun päätämme hartauteen. Maksuton. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Lilli Jussila p , lk. pikkujoululeiri Kunstenniemessä (sisämajoitus). Leirimaksu 25 e (sis. täysihoidon, kuljetuksen ja tapaturmavakuutuksen) maksetaan ennen leiriä kotiin tulevalla laskulla. Ilm mennessä (7 14-vuotiaat ->) Leirit on tarkoitettu ensisijaisesti Henrikinseurakuntaan kuuluville. Jos tarvitset avustusta leirimaksuun, otathan yhteyttä oman seurakuntasi diakoniatyöhön. Henrikinsrk:n osalta johtava diakoni Heli Lindroos, p , Leiriläiselle lähetetään tarkemmat ohjeet sisältävä leirikirje hyvissä ajoin kotiin. Lisätiet. nuorisotyönohjaaja Lilli Jussila, p , LAPSET JA NUORET Nuorten kirkko Kaarinan kirkossa, Voudinkatu 2 Su klo 14 ja su klo 17 Puuhapäivä kaikenikäisille La klo Poikluoman seurakuntatalossa, Poikluomantie 9. Metsäkirkko ja tehtävärata Poikluoman metsässä, lettuja 1 e ym. Mukana partiolippukunta Rajakiven Kiertäjät ja Kaarinan seurakunnan lapsityön tiimi. Lasten laulukirkko to klo , Martinkirkko. Oma rytmisoitin mukaan! Tervetuloa! Järj. Martinseurakunta, Kaija ja Kirsi Maarian seurakunta: Luontopyhäkoulu klo 17 19: Ruissalossa, paikka vielä avoin. Ilm. päivää ennen retkeä tekstiviestillä p , Legopyhäkoulu torstaisin saakka klo (PAITSI 26.9., , , ), Pallivahan srk-keskus, Paltankatu 2. Ei ennakkoilm. Kaakaopyhäkoulu keskiviikkoisin 2.10., ja klo Halisten srk-koti, Gregorius IX:n tie 8. Sunnuntaipyhäkoulu , , klo Runosmäen srk-koti, Munterinkatu 15. OLLAAN YHDESSÄ Koko perheen monikulttuurinen MAAILMOJEN MESSU , ja Henrikinkirkossa, Peltolantie 2, klo 15 Suomeksi ja osin englanniksi, ranskaksi ja osanottajien omilla kielillä. Messun jälkeen syödään yhdessä. Tervetuloa! Äitien saunaillat Ke ja ke klo NMKY:n saunatiloissa, Sirkkalankatu 27. Rentoutumista, virkistymistä, yhdessäoloa ja hartaus. Seurakunta tarjoaa kahvin, teen ja mehun, muu tarjoilu nyyttäriperiaatteella. Oma pyyhe mukaan. Tule saunomaan arjen hulina mielestäsi! Lisät. Mikaelinseurakunnan perhetyöntekijä Pauliina Elonen, p Peittopiiri 10 vuotta Äiti Teresan peittoja on neulottu vuodesta 2003 Kaarinan kirkolla ja vuodesta 2007 Poikluoman seurakuntatalolla. Juhlan kunniaksi Kaarinan kirkolla, Voudinkatu 2, on peittonäyttely viikolla 39 sunnuntaihin saakka Mahdolliset muistamiset villalankoina. Lähetys kutsuu kaffetuokioon! Aninkaistenk. 1, 2. krs. (Seurakuntien toimitalo). Joka toinen ti klo 13 (parill. vkot). Aluksi hartaus, jonka jälkeen ohjelmaa ja kahvit Sanaa ja laulua, Milla ja Harri Ruskeepää Lue enemmän, luulet vähemmän kirjasto 150 vuotta, Kirsti Saksa Pyhäinpäivän Sanaa ja virsiä, Anneli Rantalaiho. Domcafén tietovisa torstaisin klo 17 Domcafé. Testaa tietosi tai tule yleisöksi. Aihepiirit maan ja taivaan väliltä. Veisaten viikonloppuun Tule aloittamaan viikonloppu rentouttavasti laulamalla pe ja klo 18. Virsi-ilta Mikaelin srk-kodissa, Puistokatu 13, tarjoaa yhdessäoloa, pääosassa virsien laulaminen ja niihin tutustuminen. Jaetaan ajatuksia itselle tärkeistä ja tutuista virsistä ja opetellaan myös vähemmän laulettuja virsiä. Virsiiltoja vetää kanttori Silvia Koski, joka kertoo myös virsien taustoista. Hoida itseäsi musiikin ja vaikuttavien tekstien kautta. Teetarjoilu. Lämpimästi tervetuloa! PERHEET Parisuhteen vuosihuolto Luentosarja Kaarinan kirkossa, Voudinkatu 2 Su klo 16 Ilta Rakkaudelle, Maija ja Hannu Nyman Su klo 16 Parisuhteen kolmannet pyörät? Parisuhdetta kuormittavat tai rikkovat ulkoiset tekijät, Milla Sahla, Katriina Bildjuschkin Luennoilla lastenhoito ja iltapala. Lastenhoitoon ilmoittautuminen, p Järj. Kaarinan kaupunki ja seurakunta RETKET JA MATKAT "Suojassa enkelin saan vaeltaa." Perheiden ilta ke klo Tuomiokirkossa. Etsitään yhdessä enkeleitä Tuomiokirkosta ja tutustutaan kirkkoon monin eri tavoin. Lopuksi mehuhetki Lähetyskahvila Dom Cafessa kirkon kivijalassa. Nojatuolimatkat ympäri maailman jatkuvat taas Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa Eerikinkatu 3, klo 18 n diaesityksin ja keskusteluin. Su Nojatuolimatka Intiaan rukous muuttaa maailmaa mm. Hanna-työn avulla, kertojana Seija A. Niemi. Su Nojatuolimatka Lappiin tunturipappina Lapin luonnossa, kertojana rovasti (el.) Terho Hämeenkorpi. Kahvitarjoilu. Järj. Tuomiokirkkoseurakunnan matkaryhmä. Koko perheen retki Kasnäsiin la Lähtö klo Piikkiön srktalolta. Sis. kylpylän allasosaston käytön, vierailun Sinisimpukan luontokeskuksessa ja lounasbuffetin. Hinnat: Aikuiset 24 e / 5 12v lapset 10 e / 1 4v ilmaiseksi Varaa paikkasi pian (kerro mahd. ruoka-aineallergiat) ja kysy lisätietoja: p (Katri Elonheimo) ja p (Mia Piiparinen) Tervetuloa mukaan! Piikkiön seurakunnan diakoniatyö RETRIITIT Hiljaisuuden retriitit Tammilehdossa Sinä talutat minua neuvosi mukaan II, retriitti AA- ja Al Anonlaisille. Nimettömyys taataan. Ilm. p , Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Pirjo Ketola Erityinen tavallisessa, Pyhä arjessa. Suunnattu seurakuntien vapaaehtoisille, avoin myös muille osallistujille. Leena Flander, Kaisa Lundén Hengittävä hiljaisuus. Rentoutusta ja rukousta retriitin tapaan. Tiina Törö, Päivi Vuorilehto Sateenkaariretriitti Päivimaaria Ollila, Jaana Rantala La klo 9 19 Hiljaisuuden päivä Turun tuomiokirkossa. Miika Ahola, Björn Öhman, Päivi Vuorilehto ym. Hinta 10 e, sis. kevyen lounaan. Ilm. p Ikonimaalausta ja rukousta. Ekumeeninen retriitti jo vähintään yhden ikonin maalanneille. Antti Narmala, Anneli Leppänen. Retriittien hinta 69 e, op., eläk. ja tyött. 56 e Tied. ja ilm. (jos ei toisin mainittu) p tai Katso myös RUKOUSTA Rukousta liikkuen tiistaisin klo Henrikin kirkko, Ruususali, klo (kirkkosalissa ) Koko kehomme voi olla mukana rukouksessa, sitä toteutamme musiikin ja Raamatun sanan avulla Hannele Tenhun johdolla. Rukoustanssiryhmä perjantaisin klo , Yrjänän srk-koti, Itäinen Pitkäkatu 49. Tanssillisia kuvioita ja liikkeitä hengellisiin lauluihin ja virsiin. Pilvi Rostedt, Tiina Jyrkinen ja Titta Hassila. Tied. molemmista Hannele Tenhu, p Ylistystanssipäivä klo 12 17, Eerikinkatu 3, 2. krs., juhlasali Jumalan ylistäminen tanssilla musiikin, tanssin ja Pyhän Hengen välinen keskustelu tanssijoiden vuorovaikutus improvisaatiossa. Tanssinopettaja, FB Mission ylistystanssija Ilona Martikainen, kristillisen Lähde-tanssikoulun perustaja. Musiikissa FB Missionin tiimi. Os.maksu 10 e sis. kahvit. Tule rohkeasti mukaan, vaikket olisi koskaan tanssinut! Tied. ja ilm mennessä Hannele Tenhu, p , s-posti Järj. Tuomiokirkkoseurakunta. RYHMÄT Kupittaan Hannat Kokoonnumme Kupittaan seurakuntakodissa, Sirkkalankatu 4, parillisten viikkojen torstai-iltaisin klo Käsityöilta Lottien ilta Eila Nurmikari ja Mirjam Aho kertovat Kutsumme jonkun Martta/ Martti-kerhon vierailulle Kutsumme Sansan edustajan vierailulle Kutsumme Lähetyspysäkin väen ja Anneli Rantalaihon vierailulle Lisäksi: la Auran Hannat 10 v, su Isänpäivä, la puurojuhla. Varissuon Hannat Maanantaisin klo 14 Varissuon kirkolla, Kousankatu Ilosanoma kaikuu kaikkialle, Muutos on mahdollista, Rukous kantaa. Lisätietoja molemmista Hannaryhmistä: Seija A. Niemi, p , Keskusteluilta lapsen menettäneille vanhemmille, isovanhemmille ja aikuisille sisaruksille Ti klo Aurelia, Aurakatu 18, 1. krs., Turku Kahvin lomassa mahdollisuus vaihtaa ajatuksia muiden saman kokeneiden kanssa. Tietoa palveluista, joita Turun seudulla on tarjolla läheisen menettäneille. Tapahtumaan ovat tervetulleita niin syntymättömän, pienen kuin aikuisenkin lapsen kuoleman kokeneet. Tule mukaan, vaikka kokemuksesta olisi kulunut pitkäkin aika. Järj. Lounais-Suomen Mielenterveysseuran Feeniks-hanke, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun Kaupunkilähetys ry/ Senioripysäkki sekä Käpy Lapsikuolemaperheet ry. SURURYHMÄT Sururyhmä itsemurhan tehneen läheisille Ryhmässä voit käydä läpi kuolemaan liittyviä ajatuksia ja tunteita yhdessä toisten, vastaavan kokeneiden kanssa. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa. Vetäjinä toimivat pastorit Päivi Vuorilehto ja Johan Mullo. Tied. ja ilm mennessä

17 17 sielunhoitotyön sihteerille p Lisätietoja myös > toimintaa > sururyhmät TAPAHTUMAT Kummiterveiset Ugandasta Suomen World Vision 30 vuotta. To klo 18 Henrikinkirkossa, Peltolantie 2. Kuvia, kertomuksia ja kokemuksia kehitysmaan lapsen kummiudesta. Mukana mm. Wilson Kirwa. Oopperan kantaesitys Mikaelinkirkossa Ti 5.10., pe ja la klo 19 "Unissa kaikki oli selkeämpää" Liisa on nukahtanut puiston penkille vuonna 1986 ja herää 2000-luvun Ihmemaassa. Rooleissa Turun AMK:n Taideakatemian musiikin koulutusohjelman ja Turun Konservatorion opiskelijoita. Liput 25/18 e, S-kortilla 22 e. Anna-Maija Raittilan matka Unkarin kieleen Ma klo 18, Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2 Keskusteluilta Raittilan muistoksi hänen laajasta elämäntyöstään ja erityisesti hänen Unkariyhteyksistään. Keskustelemassa mm. Márta Csepregi, Budapestin ELTEyliopiston professori ja Anna-Maija Raittilan hyvä ystävä. Keskustelun vetää Anna Tarvainen. Tied. Merja Auer, puh Järj. Kaarinan seurakunta ja Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus. Vanhustenviikon tapahtuma ke Pallivahan kirkolla, Paltankatu 2. klo 11 Kauneimmat hengelliset laulut, kanttori Heikki Rainio klo 12 keittolounas ja kahvi klo 13 kirjailija Tytti Issakainen: Maarian ruustinna Jenny Maria Tallgrenin ihmeellinen elämä Lounas ja kahvi 5 e. Ilm. Raunistulan diak.tstoon ti tai to klo , p tai Seurakuntakoulu, luentosarja uskontunnustuksesta Maarian kirkko, Maunu Tavastin katu 2, keskiviikkoisin klo 18: Jeesus Kristus Jumalan Poika Jeesus Kristus Ihmisen Poika Jeesus ristiinnaulittuna Jeesus ylösnousseena Jeesus taivaaseen astuneena Juonto kirkkoherra Katri Rinne, aiheeseen johdattaa lähetyssihteeri Lauri Lehtinen. Apostolin kyydissä -raamattuluento Raunistulan srk-kodissa, Murtomaantie 12, la klo 15: Jerusalemin alkuseurakunta rukoilee voimaa ja vainoaja kääntyy puolustajaksi. Raamattuluentosarjassa tutustutaan Apostolien tekojen vaiheikkaisiin seikkailuihin kerran kuussa la klo 15. Luennot kaikille avoimia ja maksuttomia. Israelilaisen raamatuntutkija Daniel Brecherin vierailuluento la Johannesmessu Pallivahan kirkossa sunnuntaina klo 17. Messu toteutetaan Mikaelin ja Maarian seurakunnan näytelmäryhmän yhteistyönä. Saarna: Ismo Seivästö, lit. Mikko Laurén, musiikki: Esa-Pekka Kanniainen ja Katulähetyksen lauluryhmä. Esirukouspalvelua. Kahvit. Järj. Maarian seurakunnan evankelioimistyön tukiryhmä. Toivoa horisontissa saariston tapahtuma Ke klo 18 Miesten saunailta Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 To klo 9.30 Minimessu lapsiperheille Hirvensalon kirkossa, Honkaistentie 85, klo 18 "Runoja toivosta" Turun lausuntokerho ry:n runoilta Kakskerran kirkossa, Kakskerran kirkkotie 110 klo 18 Syystunnelmia iltamusiikki Taidekappelissa, Martinseurakunnan kanttorit Pe klo Soppatykki Haarlan K-kaupan pihalla klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Hirvensalon kirkossa. Mukana Seppo Juntunen La klo Iloa ja rauhaa horisontissa naisten hyvinvoinnin päivä Hennalassa, Hennalantie 10. Ohjelmassa mm. sielun, kehon ja hengen rentoutumista, gospeljumppaa, sauna, ehtoollinen Su klo 12 Sadonkorjuun kiitoskirkko ja kirkkokahvit Kakskerran kirkossa, Kakskerran kirkkotie 110 Su klo 17 Toivoa horisontissa Missiomessu Hirvensalon kirkossa, Honkaistentie 85. Vapaamuotoinen messu, jossa tilaa laululle ja puheelle, rukoukselle ja ehtoolliselle, lapsille pyhäkoulu ja kaikille iltapala. Mukana Laura Kalaja. Aamurukous keskiviikosta lauantaihin klo 8 Hirvensalon kirkossa, Honkaistentie 85. Ankkuripaikka Hirvensalon kirkossa sunnuntaisin klo 17, Honkaistentie Ankkuroituna pelkoon Seppo Jokinen Mitä salaisuuksia kannamme? Miten vapautua suvun taakasta? Pekka Larkela Miksi hylkääminen traumatisoi? Tor Spiik Ankkuripaikka on minun, sinun ja Jumalan välinen levähdyshetki elämän aallokossa. Se on rupattelua alustuksen pohjalta iltakahvin äärellä. Se on mahdollisuus kahdenkeskiseen rukoukseen. Olet lämpimästi tervetullut! Runon- ja laulun ilta pizzalla su klo 18 Hannunniitun srk-talolla, Virmuntie 2. Lausunta, Heikki Salomaa; laulu ja säestys, Laura Kalaja; pizzat, Kyllikki Aaltonen; säestys, Heikki Lehtonen. Kolehti Sleyn lähetystyöhön kohteena Myanmar. Ohravelliä merimieskirkkotyön hyväksi Maittavaa perinneherkkua on tarjolla lounasaikaan Mikaelin seurakuntakodissa ke klo Velliä voi myös ostaa kotiin, joko valmiiksi pakattuna tai omaan astiaan. Ohjelmassa lisäksi merimieskirkkopiirin iloiset arpajaiset, joissa jokainen arpa voittaa. Merimieskirkon ja yhteis - vastuun tuotepöydiltä voi tehdä laadukkaita löytöjä. Järj. Mikaelinseurakunnan merimieskirkkotyö ja yhteisvastuukeräys sekä Turun merimieskirkko. Lisät. Timo Hanttu, p To klo 17 arkeologi Juhana Ahlamon opastama kävelykierros Tuomiokirkon ja Unikankareenkummun historiallisiin kerrostumiin. Hinta 10 e lähetystyön hyväksi, sis. opastuksen ja kahvit Domcaféssa. Paikkoja rajoitetusti. Liput Tuomiokirkon infosta. Lepoa ja turvaa -viikonloppu Uittamon srk-kodilla la klo ja su klo Rukous auttaa, mutta arjen huolet ja pelot valtaavat helposti mielen. Opimme lepäämään turvassa Jumalassa ja itsessämme ja myös kehollisesti lepäämään Jumalan läsnäolossa. Ohjaamassa LikK, fysioterapeutti Merja Harju. Mukana myös Hannele Tenhu, jolle ilm. ja tied., p , SEURAKUNTA NIMELTÄ KAARINA Kaarinan Kirkkopäivät Kaarinan kirkossa, Voudinkatu 2 HUONE -näytelmä Ma klo 13 TarinaTehtaan esitys (30 min) ja kahvit LEVÄHDÄ HETKI matka rukoukseen Ke klo 13 trubaduuri RAUHAN, IHMISOIKEUKSIEN JA KANSAINVÄLISEN VASTUUN RUKOUSPÄIVÄ To klo 18 Syksyn pimetessä -iltakirkko PERJANTAI ON TOIVOA TÄYNNÄ Yona ja orkesteri Liikkuvat Pilvet Jonglööri Lauri Koskinen pe klo 19 Lastenhoitoon ilmoittautuminen, p USKO SINÄ VAAN, NIIN MEKIN USKOTAAN Popmessu la klo 18 Lauramaria Houseband, Ansku Leppänen ja Mika Ostela Piparikahvit RAKKAUS VOITTAA KAIKEN Juhlamessu ja kakkukahvit su klo 10 Vieraita pohjoismaisista ystävyysseurakunnista VAMMAISTYÖ Vammaistyön seurakuntapiiri ke 2.10 klo Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22, käynti sisäpihalta. Kahvit juodaan Vilkussa klo Itua elämään vertaistukiryhmä yksineläville työikäisille, jotka tarvitsevat tukea alakulosta selviytymiseen, joka toinen keskiviikko klo (parill. vkot) diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22, seuraavasti: 2.10., , , , ja Ryhmä on avoin ryhmä, johon voi osallistua omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on antaa tukea alakulon kohtaamisessa ja käsittelyssä, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämisessä, arjen selviytymiskeinojen edistämisessä, vastuullisten itsehoitokeinojen löytämisessä ja sosiaalisen tukiverkoston ylläpitämisessä ja laajentamisessa. Ohjaajina vertaisvetäjä ja projektityöntekijä. Lisät.: Malla Tallila, p tai Helvi Lähteenmäki, p Kehitysvammaistyö Musiikkikerho joka toinen maanantai klo Henrikinkirkolla, Peltolantie 2. Seuraavat kerrat: 30.9., ja Tunteiden tupa -keskusteluryhmä aikuisten kehitysvammaisten vanhemmille. Kokoontuu joka toinen tiistai diakoniakeskuksessa klo Seuraavat kerrat 1.10., ja Teema- ja infoilta erityislasten perheille (erit. kun perheessä ja arjessa tarvitaan tukea kommunikointiin) ke klo Maarian pappilan tallissa, Sorolaisenk. 4. Infotilaisuus vaihtoehtoisista kommunikointimenetelmistä ja puhevammaisten tulkin työstä. Ilm. pe mennessä tarjoilua ja lastenhoitotarvetta varten. Lisät. ja ilm. kehitysvammaistyön diakoni Tarja Muurinen p , YKSINELÄVÄT Ma klo Sinkkuilta Turun kristillisen opiston rehtori Tapani Rantala Ma klo Moniryhmäilta itsetuntemusta etsimässä: Petri: enneagrammista big fiveen, Marja: verovähennys, porinaryhmä Ma klo Sinkkuilta ylikonstaapeli Tuija Järvenpää: Antaako Nelosen Poliisit -sarja oikean kuvan poliisin työstä? Kaikki yllä olevat tapaamiset Eerikinkatu 3, juhlasali, 2. krs. Karaokekahvilat su ja su klo 17 20, Mikonmökki, Puutarhakatu 24. Kulttuurikahvilat la ja la klo , Aurelia, Aurakatu 18. Lisäksi la kulttuurikahvila elokuvaillan merkeissä Mikonmökissä. Yksinelävien messu Tuomiokirkossa, ajankohdat netissä osoitteessa: elämän eri tilanteisiin >Yksineläville KAUNEIMMAT HENGELLISET LAULUT Su vietetään Vanhusten kirkkopyhää ja sitä seuraavalla viikolla Vanhusten viikkoa. Kauneimpia hengellisiä lauluja Henrikinseurakunta: ke klo Henrikinkirkko, Peltolantie 2 Kuljetus: Kirjurinaukio, Lauste klo 12 Lehmusvalkama Saga-Ispoisten seurakuntakoti- Koivulan srk-koti Henrikinkirkko. Paluu klo päinvastaista reittiä. Kaarinan seurakunta: To klo 10 ehtoollinen, Värttinä, Luhakatu 1 Katariinanseurakunta: Varttuneen väen kirkkopyhä: su klo 10 Pyhän Katariinan kirkko; klo 12 kirkkokahvit, Hannunniitun srkkoti; klo 12 Varissuon kirkko ja Kauneimpia hengellisiä lauluja to klo 13 Varissuon kirkko, Kousankatu 6 Maarian seurakunta: ke klo 11 Pallivahan kirkko, Paltantie 2 Keittolounas ja päiväjuhla, esitelmä kirjailija Tytti Issakainen Piikkiön seurakunta: ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, Piikkiön srkkeskus, Hepojoentie 4 Tuomiokirkkoseurakunta: pe klo 15 Tuomiokirkko. Åbo svenska församling: ke keittolounas klo 12 ja n. klo 13 yhteislauluja, Aurelia, Aurakatu 18. HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Säännöllinen viikkotoiminta: Ma klo 9.30 Perhekerho Ma klo 17 Miesten Raamattupiiri Ma klo 19 Henkari Henrikin aikuisten Raamattupiiri (henkari.fi) Ti klo 12 Kolmen vartin kuoro Ti klo 13 Päivähartaus Ti klo 13 Lähetyspiiri Ti klo 13 Merimieskirkkopiiri Ti klo Rukoustanssiryhmä Ke klo 14 Henrikin lukupiiri (paritt. vkot) Ke klo Henrikin Lapsikuoro Ke klo 18 Henrikin Kirkkokuoro To klo 13 Torstaipiiri Jumalanpalvelukset: Su klo 10 Enkelimessu, Odell, Laakkonen Ti klo 18 Nuorten messu, Jokinen, Mäenpää, Nuorten bändi Su klo 10 Messu, Mäntyä, Laakkonen Su klo 10 Messu, Huoponen, Paaso, Henrikin lapsikuoro Su klo 10 Messu, Pätsi, Paaso Su klo 15 Maailmojen messu, Miettinen Su klo 13 Messu, Mäntylä, Laakkonen Muu toiminta Henrikinkirkolla: To klo Raamattu ja tämän ajan kysymykset, Huoponen To klo 18 Kummiterveiset Ugandasta Suomen Word Vision 30 vuotta. Mukana mm. Wilson Kirwa. Su klo 16 Virsiakatemia. Esa Ruuttunen laulaa matkavirsiä. Ti klo Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi. Tied. ja ilm. Seija Pakarinen-Gröhn, p Ke klo 13 Kauneimmat hengelliset laulut (vanhusten viikon tilaisuus). Kuljetus. Kahvit. Su klo 12 Kastejuhla, ks. lisää ks. lisää s. 5 Su klo 17 (huom. aika) Laulun ja sanan hetki, Jarvansalo, Huoponen Su klo 18 Sohva, Laitinen, Odell Ti klo Henrikin keskusteluillat jatkuvat, Huoponen To klo 19 Rukousilta, Rukousryhmä; rukouslauluja klo alkaen. Su klo 15 Elämä on niin mitä? Alustuksia ja keskustelua elämän suuresta arvoituksesta. Astrobiologi, FT Kirsi Lehto (TY) sekä pastori, FT Kirsi Huoponen. To klo Raamattu ja tämän ajan kysymykset, Huoponen LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinkatu 1 Säännöllinen viikkotoiminta: Ke klo 13 Keskiviikkokerho (paritt. vkot) Ke klo Raamattupiiri To klo 10 Perhekerho KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelkuja 3 To klo 18 Vanhempien voimavara ryhmä alkaa. Lastenhoito järj. Tied. ja ilm. syyskuun loppuun menn. Seija Pakarinen- Gröhn, p Säännöllinen viikkotoiminta: Ma klo 13 Seniorikahvila Ma klo 17 Raamattupiiri Saviruukut Ti klo 9.30 Vauvakahvila. Vertaistukiryhmä ekavauvojen perheille. Pe klo 9.30 Perhekerho KARDEROOPI, Kaarlentie 2 (ent. Ispoisten srk-koti) To klo 13 Eläkeläisten kerho LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke klo 13 Hartaus, Miettinen Huom. Kaupungin ja seurakunnan yhdessä järjestämä omaishoitajien ryhmä kokoontuu kerran kuussa Lehmusvalkamassa. Tied. Laura Yliluoma, p KAARINAN KIRKKO, Voudinkatu 2 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi ja klo Cantilenakuoro, Rautakoski Perjantaisin klo 13 Raamattupiiri, Pesonen Su klo 10 Mikkelinpäivän perhemessu, Kesti, Rautakoski, kirkkokahvit ja -mehut Ma klo 13 Diakoniapiiri Tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri Ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, syksyn aiheena Raamatun miehet Keskiviikkoisin klo 16 Kaarinan kirkkokuoro, Peltonen To klo 18 Miesten piiri Pe klo 18 Silta-ilta, Ostela, Engström Su klo 10 Messu, Kuoppala, Peltonen, piparikahvit Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Heino La klo 16 Kultaiset sävelet Kaarina Concert Orchestran konsertti Su klo 10 Messu, ekumeeninen lähetyspyhä, Pesonen, kirkon ulkomaanavun yhteyspäällikkö Katriina Kong, Rautakoski. Lähetyskahveilla esitellään KUA.n työtä kuvin ja sanoin. Ma klo 13 Diakoniapiiri Ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri klo 18 Lauletaan yhdessä uusien virsien ilta To klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri klo 18 Miesten piiri Pe klo 18 Rukouksen sillalla, Ostela Su klo 10 Messu, Ostela, Rautakoski klo 18 Musiikkia hämärtyvään iltaa, Rautakoski, Peltonen To klo 18 Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä, Syksyn pimetessä -iltakirkko, Pesonen Su klo 10 Kirkkopäivien juhlajumalanpalvelus, Heino, Vahtola, Rautakoski, Peltonen Ma klo 13 Diakoniapiiri Ke klo 13 Eläkeläisten opin-

18 18 topiiri klo 18 Laula ja leiki, lastenvirsi-ilta kaikenikäisille KUUSISTON KIRKKO, Linnanrauniontie 157 Su klo 12 Sadonkorjuun kiitosmessu, Heino, Peltonen Su klo 12 Messu, Ostela, Peltonen POIKLUOMAN SRK-TALO, Poikluomantie 9 Torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri, 10-vuotisjuhlanäyttely saakka Kaarinan kirkolla To 26.9., ja klo 18 Raamattupiiri, Heino Su klo 12 Sanajumalanpalvelus, Auer, Peltonen Ti klo 18 Naisten piiri, Auer Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi Su ja klo 18 Sanan ja laulun ilta Ke klo 18 Perheilta yhden vanhemman perheille Ma klo 18 Päihdeongelmaisten läheisryhmä LITTOISTEN SRK-TALO, Kampakuja 1 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi HARTAUDET JA PIIRIT To ja klo 13 Voivalan lähetyspiiri, Peltosilla Voudinkatu 6 B 6 Ti klo Hartaus, Kuovinkadun toimintakeskus Ke klo 13 Hartaus, Lähitupa To klo 12 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä Ti klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Hovirinnan palvelukeskus To klo 10 Vanhusten viikon ehtoollinen Hyviä vuosia, Värttinä klo Kuusiston lähetyspiiri Pe klo 13 Nepal-piiri Onnikassa Ti klo 13 Hartaus, Onnikka PYHÄN KATARIINAN KIRKKO, Kirkkotie 46 Su klo 10 Messu, Forsström- Roivanen, Markkula, Lautjärvi Su klo 10 Messu, Vesti, Paatere, Lautjärvi Su klo 10 Messu, Toljamo, Forsström-Roivanen, Hartikainen Su klo 10 Messu, Paatere, Viirros, Lautjärvi Su klo 10 Messu, Markkula, Forsström-Roivanen, Lautjärvi VARISSUON KIRKKO, Kousankatu 6 Maanantaisin klo 8.30 Rukouspiiri Joka toinen ti klo 13 Varttuneen väen kerho: ja Torstaisin klo 16 Isoskoulutus Joka toinen to klo 18 Raamattupiiri, 3.10., , tied. p , Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho Su klo 12 Messu, Forsström- Roivanen, Markkula, Hartikainen Su klo 14 Turun seudun Inkeri-seuran Mikkelinpäivän tilaisuus, Hirvonen Ti klo 13 Raamatun äärellä, Sirkka-Liisa Vappula La klo 14 Turun seudun Inkeriseuran Inkerin päivän tilaisuus, Hirvonen Su klo 12 Sanajumalanpalvelus, Paatere, Hartikainen Su klo 17 Yhteyden messu, Markkula, aiheena Totuus tekee vapaaksi To klo 13 Kauneimmat hengelliset laulut Su klo 12 Messu, Toljamo, Forsström-Roivanen, Hartikainen Ti klo 13 Raamatun äärellä, Sirkka-Liisa Vappula Su klo 12 Sanajumalanpalvelus, Viirros, Lautjärvi Su klo 17 Yhteyden messu, Vesti, aiheena Usko muuttaa elämän Ma klo 14 Hanna-ryhmä, Ilosanoma kuuluu kaikkialle Su klo 12 Messu, Markkula, Forsström-Roivanen, Hartikainen Ma klo 19 Siionin virsiseurat, kahvit klo alk. Ti klo 13 Raamatun äärellä, Sirkka-Liisa Vappula NUMMEN SRK-KOTI, Papinkatu 2 Tiistaisin klo 10 Perhekerho (Pun.tupa) Joka toinen ti klo 13 Varttuneen väen piiri: 1.10., , Ti klo Lähetyspiiri HANNUNNIITUN SRK-TALO, Virmuntie 2 Joka toinen torstai klo 9.30 Perhekerho: 26.9., , Su klo 12 Messu, Toljamo, Lautjärvi Su klo 18 Runon ja laulun ilta Ke klo 11 Annan tupa Ke klo 11 Annan tupa HURTTIVUOREN SRK-KOTI, Punatulkunkatu 1 Joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen piiri: 3.10., JAANIN SRK-TALO, Karjakuja 75 Joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): ja PETKELTIE 5 KERHOHUONE Joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: ja DIAKONIA Diakoniatyön puhelinaika ja ajanvarausvast.otot ti ja pe klo , p Varissuon kirkon diak.tstolla, Kousank. 6 Hyviä vuosia Vanhusten viikko Su Varttuneen väen kirkkopyhä klo 10 Katariinan kirkossa klo 12 Hannunniitun srk-kodilla/kirkkokahvit klo 12 Varissuon kirkossa To klo 13 Kauneimmat hengelliset laulut Varissuon kirkossa / Antero Paatere, Johanna Hartikainen ja Sinikka Laine. Kyytiapua tarvitseva, ilm. ti ja pe klo , p tai ark. klo 9 15, p Varttuneen väen kerhot Annantupa ke ja Hurtti to / / (ehtoollisen vietto) Nummi ti / / Varissuo ti / Jaani/Sirpan kerho ma / Hyvinvointia tasapainoliikunnasta Hannuniitun srk-talo, ma klo aloittelijat ja ma klo jatkoryhmä 2.9. alk. ja Varissuolla pe klo (Kousankuja 5 B, Annikanpolun puolelta sisään) Joustava vaatetus, sisätossut ja vesipullo. Ilm. Turun kgin viriketoiminnan ohjaajille, p Kädentaitojen ryhmä Varissuon Pikkutuvassa pe klo 10 Varissuon kirkon Pikkutupa ma-ke klo 12 15, kotiruokalounas 2 e/ateria Terveydenhoidon ammattilaiset antavat hyvinvointineuvontaa Hannunniitun srk-kodilla (diakoniatyön ovesta sisäpihalta sisään) ma klo Su klo Monikulttuurinen irakilainen mandaiateria Varissuon kirkolla (vapaaeht. maksu 3 e/ateria). Aterian valmistaa Katariinan diak.työn vapaaeht. yhdessä yhdistyksen kokkikerhon kanssa. MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastin katu 2 Su klo 10 Mikkelinpäivän perhekirkko Ke klo 18 Seurakuntakoulu Su klo 10 Messu Ke klo 18 Seurakuntakoulu Ke klo 18 Seurakuntakoulu Ke klo 18 Seurakuntakoulu Ke klo 18 Seurakuntakoulu To klo 18 Aleksis Kiven päivän tilaisuus Su klo 10 Messu, Kristillisen työväenyhdistyksen kirkkopyhä To klo 18 Virsiseurat Su klo 10 Messu Su klo 10 Messu PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 Su klo 11 Messu, Kokkola, Niemi Su klo 17 Johannesmessu, Ismo Seivästö, Laurén, Esa-Pekka Kanniainen ja Katulähetyksen lauluryhmä, Mikaelin ja Maarian srk:n näytelmäryhmä Su klo 11 Messu Ke klo 11 Vanhustenviikon tapahtuma: mm. Kauneimmat hengelliset laulut, kirjailija Tytti Issakainen Su klo 11 Messu Su klo 11 Messu, terveydenhoitoväen kirkkopyhä, mukana Suomen Sairaanhoitajien Kristillinen Seura, Turun alaosasto. Kirkkokahvit, musiikkia, arvontaa. Su klo 11 Messu, lähetyspyhä, Martti Asikainen Pipliaseurasta Su klo 17 Johannesmessu MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Tiistaisin klo 10 Juttutupa Joka toinen vko torstaisin klo 18 vuorotellen nuorten aikuisten Lataamo-ilta ja raamisnyyttärit. Lataamo kokoontuu pappilassa, raamisnyyttärit kodeissa. Liity Lataamon sähköpostilistalle: Lisät.:www.facebook.com/ maarialataamo. Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Ruskeepää, Rainio HALISTEN SRK-KOTI, Gregorius IX:n tie 8 Keskiviikkoisin (paritt. vkot) klo 18 Raamattu- ja rukousryhmä HEPOKULLAN SRK-TALO, Varkkavuorenkatu 23 Maanantaisin (paritt. vkot) klo 13 Muisteluryhmä Maanantaisin klo 18 Raamattupiiri Tiistaisin klo Tuolijumppa Torstaisin (parill.vkot) klo 13 Lähetyspiiri Torstaisin (paritt. vkot) klo 18 Raamattuilta To klo 13 Kanttorin laulajaiset Su klo 15 Sanan ja laulun iltapäivähetki: pyhäkoululauluja, kant. Helena Koilisranta La klo 12 Antiikkimyyjäiset, ks. lisää s. 13 Su klo 15 Sanan ja laulun iltapäivähetki To klo 13 Kanttorin laulajaiset KOTIMÄEN SRK-TALO, Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Tiistaisin (paritt. vkot) klo 13 Kädentaitoja, klo 14 Tasapainoilua Tiistaisin (parill.vkot) klo 14 Tuolijumppa Keskiviikkoisin (parill. vkot) klo 13 Muistijumppa Keskiviikkoisin (paritt.vkot) klo 13 Päiväpiiri RAUNISTULAN SRK-TALO, Murtomaantie 12 Tiistaisin (paritt.vkot) klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri Maanantaisin (parill. vkot) klo 13 Selvä suunta -eläkkeelle jäävien ryhmä, alk La klo 15 Apostolin kyydissä: raamattuluento RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 Maanantaisin klo ja torstaisin klo Ystäväntupa Maanantaisin (parill. vkot) klo 17 Raamattupiiri Keskiviikkoisin (parill.vkot) klo 12 Lähetyspiiri Ma 7.10., 4.11., klo Omaishoitajat YLI-MAARIAN SRK-TALO, Mittumaarintie 73 Keskiviikkoisin pappi paikalla klo 13 Su 6.10., klo 13 Viikkomessu Japanin-lähetyspiiri: ke klo 18 Lehdoilla, Raskinpolku 9 B 21; ke klo 18 Ranteilla, Valkkimyllynkuja 1 PERHEKERHOT Maarian pappilan talli ma klo 9 11 Hepokullan srk-talo ti klo Yli-Maarian srk-talo ke klo , to klo Pallivahan srk-keskus to klo Halisten srk-koti pe klo Kotimäen srk-talo pe klo VAUVAKERHO Taskulan skr-koti, Mullintie 16, ti klo MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1 Su klo 10 Messu, Norvasuo, Mustonen, Satomaa, Erkamaa Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavatt. alk. klo 16, Hildén, Kaisa Takkula Su klo 10 Messu, Riihimäki, Kuusela, Satomaa, Takkula. Suomen Lähetysseuran Etiopian nimikkolähetin Regina Hantikaisen eläkkeellejäämiskahvit. Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavatt. alk. klo 16, Riihimäki, Salakari Su klo 10 Messu, Hägglund, Riihimäki, Salakari, Takkula Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavatt. alk. klo 16, Mustonen, Takkula Su klo 10 Messu, Norvasuo, Kauko Viitanen, Satomaa, Salakari, Martinkirkon kuoro, Martinkirkon 80-vuotisjuhlamessu Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavatt. alk. klo 16, Hägglund, Takkula To klo 18 Lastenlaulukirkko, Erkamaa Su klo 10 Messu, Mustonen, Norvasuo, klo 16 Rejoice in the Lamb -juhlakonsertti Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi tavatt. alk. klo 16, Takkula KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 To klo 18 Runoja toivosta: Turun lausuntakerho ry:n runoilta, Kuusela Su klo 12 Messu, Sadonkorjuun kiitosjuhla, Mustonen, Salakari HIRVENSALON SRK-KESKUS, Honkaistentie 85 Su klo 17 Ankkuripaikka, Kuusela Ke klo Alfakurssi, Kuusela Ke klo Alfakurssi, Kuusela Pe klo 18 Sanan ja rukouksen ilta: Seppo Juntunen, Kuusela Su klo 17 Missiomessu, Kuusela Ke klo 13 Eläkeläisten kerhokahvila Ke klo 13 Eläkeläiskerho: keittolounas, Nurmi Su klo 17 Ankkuripaikka, Kuusela MARTIN SRK-KOTI, Temppelinkatu 1 Ti klo Lähetyksen ompeluseurat, Metso Ma klo 18 Kylväjäpiiri tornikappelissa Ti klo Lähetyksen ompeluseurat, Metso Ke klo Naistenilta HENNALAN SRK-KOTI, Hennalantie 10, Satava Ke klo Hennalan piiri La klo 13 Naisten hyvinvoinnin päivä, Kuusela, Erkamaa Ke klo Hennalan piiri, Metso Ke klo Hennalan piiri UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 Su klo 15 Pyhäpäivän messu ja kirkkokahvit, Kuusela, Takkula Ke klo 13 Eläkeläiskerho: keittolounas, Hirvilahti Ke klo 13 Eläkeläisten kerhokahvila YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäkatu 49 Perjantaisin klo 17 Rukoustanssi Ke klo 13 Eläkeläiskerho, Kuusela Pe ja klo 18 Lähetyksen puuhapiiri La klo 18 Israel-työ ry:n kokous To klo 13 Eläkeläiskerho: keittolounas, Larkela Ke klo 13 Eläkeläisten kanttorikahvila klo 13 MYLLYMÄENTIE 22 Ke 2.10., ja klo 14 Lähetyspiiri. Tied. Maija Vanhanen, p PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI, Seiskarinkatu 35 Hartaus torstaisin klo 18: Kuusela, Salakari Hägglund, Salakari Syystunnelmia -iltamusiikki, järj. Martinsrk:n kanttorit Mustonen, Salakari Salakari MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 To klo Turku rukoilee kristittyjen yhteinen rukousilta, Mahdollisuus, Michael Kimuli (Uganda) Su klo 10 Mikkelinpäivän messu, K. Hakanpää, näytelmäsaarna: Seivästö ja Elonen, M. Hakanpää, Kuorikoski Su klo 18 Konsertti vainottujen kristittyjen puolesta Ke klo 18 Iltamessu, Paakkanen, M. Hakanpää Su klo 10 Messu, Friman, Lehikoinen, M. Hakanpää, Koski, tekstinluku Mika Laiho. Kirkkolounas Mikaelin srk-kodissa. Kimppabussi: klo 9.00 Kans.palv. talo-vakka-suomentie-kustavintie-talinkorventie-suikkilantie- klo 9.20-Artukaistentie-Hyrköistentie- Pernontie - klo 9.35-Messukentäntie-Vienola-Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie klo 9.40 Iso-Heikkilän ymp.-nuutinkatu- klo 9.45 Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo 12 - Su klo 17 Mikaelmessu, Vesa Siltala ja KRS:n opiskelijat Ti klo 18 Konsertti, Key Ensemble Ke klo 18 Iltamessu, Sankamo, M. Hakanpää Su klo 10 Messu, Hanttu, K. Hakanpää, M. Hakanpää, Kuorikoski. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely klo 15 Urkukonsertti Mikaelinkirkon urut 11 vuotta, Marko Koskinen (Lapua). Vapaa pääsy. Ke klo 18 Iltamessu, Seivästö, M. Hakanpää Su klo 10 Messu, Paakkanen, Sankamo, Koski, Kuorikoski. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi - Su klo 17 Mikaelmessu, Uskonpuhdistuksen muistopäivä: Onko luterilaisuus syvältä? Sankamo, Mikaelinkirkon kuoro Ke klo 18 Iltamessu, Jaakkola, M. Hakanpää Su klo 10 Messu (Raamattuopiston kirkkopyhä), Lehikoinen, Arto Kaarma, M. Hakanpää, Koski, tekstinluku Ulla-Maija Vierimaa. Kirkkokahvit Su klo 18 Nenäpäivän Tuomasmessu Ke klo 18 Iltamessu, Hanttu MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Su klo Kirkkolounas Ke klo Ohravellitapahtuma, ks. Tapahtumat, ed. aukeama Pe klo 18 Virsi-ilta, Koski Ma klo Naisia Kaivolla ilta, yhteistyössä KRS Kohtaamispaikka su klo 17 (29.9., , ) Mikaelin Raamattukoulu tiistaisin klo Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma klo Lähetyspiiri (klubi) ti klo Aamurukous (klubi) ke klo 8 - Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo Vauvakerho (srk-sali) ke klo Pienpiiri (klubi) ke klo 19 - Merimieskirkkopiiri (klubi)

19 19 to klo , tied. p Mikaelin omaishoitajat (klubi) ke klo (9.10.), tied. p Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Keskusta, Puistokatu 13 B 2. krs) to klo , p MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24 Aikuisille: Syvällisemmin Raamattuun ti klo , tied. p Lapsille ja nuorille: Askartelukerho alakouluikäisille ma klo Perhekerho pe klo Leffailta nuorille to klo 18 Nuortenilta pe klo (ei 27.9.) Missio Mikonmökki lähetyspiiri joka toinen to klo 18 Muualla: Mopokerho Pansion moottorihallissa: to klo Lisätietoja: Facebook-ryhmä Turun GG SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su ja klo 12 Messu, Paakkanen, Kuorikoski - Pyhäkoulu su klo Pienpiirit ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa - Perhekerho ti klo Eläkeläiskerho to klo PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 Su klo 14 Lähiökirkko, Jaakkola To klo 18 Kohtaamispaikka To klo 18 Toivon torstai elämän leipää ja ruokakasseja To klo 18 Rukousilta - Lähetyspiiri ke klo Puuhakerho alakouluikäisille ke klo Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 - Tuolijumppa ja eläkeläiskerho to klo (vapaaeht. kahviraha 2 e) - Pilates pe klo Perhekerho pe klo (kerran kk:ssa, ) - Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Laivateollisuudenk. 28) ma klo , p HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Su klo 12 Perhekirkko, K. Hakanpää Su klo 18 Syyslaulujen ilta, K. Hakanpää Perhekerho to klo Raamattupiiri to klo 19 PALVELUTALO ISO-HEIKKI Eläkeläishartaus ma klo (30.9., , ) MUUTA OHJELMAA Miesten saunailta ma klo Turun merimies kirkolla (Suikkilantie 2). Keskustelua, pieni iltapala. Äitien saunailta, ks. Ollaan yhdessä ed. aukeama Yleisöluistelu HK Areenalla Ei mailoja, maksuton. La klo (28.9., , , ) Su klo (6.10.) Mikael-teatteri To klo Aikamatka Rooman valtakuntaan ja Jeesuksen ajan Juudeaan Mikaelinkirkolla. Uudet näyttelijät tervetulleita. Tied. Ismo Seivästö, p Kuorot Mikaelinkirkon kuoro ke klo Mikaelin srk-kodissa Aboa Gospel ke klo Mikaelin srk-kodissa Nuorten musaryhmä soittajille ja laulajille to klo Mikonmökin pianohuoneessa (Puutarhakatu 24). (Tied. kanttori Silvia Koski , PAATTISTEN KIRKKO, Paattistentie 847 Su klo 16 Mikkelinpäivän perhekirkko, kirkkokahvit ja -mehut, Heikkinen. Tervetuloa erityisesti isovanhemmat ja kummit. Su klo 10 Metsäkirkko Paattisten luontopolun laavulla, Heikkinen. Mukana Vaakun Vartijat. Ei jumalanpalvelusta kirkossa. Su klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu Su klo 10 Messu ja kirkkokahvit, Järvensivu Su klo 10 Sadonsiunauskirkko, Heikkinen. Mukana Maataloustuottajat. PAATTISTEN SRK-TALO, Paattistentie 857 Viikoittain: Ma klo 9 11 Avoin kerho, klo 19 Kirkkokuoro Ti ja to klo Päiväkerho 3 5-vuotiaille Ke klo 16 ja 17 Perhemuskarit Klo 18 Naisten jumppa Muuta srk-talolla: Ti klo 18 Käsityökahvila To Raamatullisia ruokia -kokki-ilta. Ilm menn. p PAATTISTEN PAPPILA, Paattistentie 859 Viikoittain: Ma klo Bändikerho Ke klo Diakonin päivystys Muuta: Ti klo 15 Diakonia-vapaaehtoispiiri To ja klo 17 Isoskoulutus, klo 18 Nuortenilta Ti klo 18 Miestenilta Ke klo 13 Seniorikahvila Ke klo 12 Lähetyspiiri PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, perhekirkko, Nieminen Pe klo 9.30 Lasten kirkkohetki, perhekerho jatkuu heti perään Su klo 10 Messu, Ijäs Su klo 10 Vanhusten viikon juhlamessu, Ijäs, Hermonen, Korintti, juhlalounas srk-talolla, Kainot Pojat esiintyy, tilaa maksuton kuljetus: Lions Club, p. (02) Su klo 10 Sadonkorjuun kiitosmessu, Nieminen, Piikkiön maataloustuottajat, uutispuuro ja kahvit srk-talolla. Su klo 10 Tuomasmessu, Nieminen, Hermonen, vapaaehtoisia, kirkkoteet srk-talolla. PIIKKIÖN SRK-KESKUS, Hepojoentie 4 Ma klo Naistenpiiri Ti klo Lastenkuoro Pikantti Ti klo 18 Kirkkokuoro Korintti Ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä: Kauneimmat hengelliset laulut ; klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta: Miten kristityksi tullaan?, Olli Koskenniemi To klo 18 Ilosanomailta: Yhteisen jakamisen ilta, Raimo Kaarima, Heljä Vaaskorpi Ma klo Naistenpiiri Ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä; klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta: Kastamattomat lapset Olli Koskenniemi Ma klo Naistenpiiri Ke klo Iltaperhetoimintaa: Koko perhe kokkaa! ilm. pe menn. p (ilmoitathan ruokaaineallergiat) Pe klo 9.30 Perhekerho (tarkista kirkkohetket kirkon ohjelmasta!) VANHA SEURAKUNTATALO, Hepojoentie 4 Ti klo 9 11 Kaiken kansan kahvila Ti klo 16 Nuorten bändi Ke klo 17 Isoskoulutus uusille isosille, paritt. vkot Ke klo 17 Jatkokoulutus isosille, parill. vkot Ke klo Yläkouluikäisten avoimet ovet Oivaltajat to klo vanhalla srk-talolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihde- tai mielenterveysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. PAPPILA, Pappilantie 4 Ti klo 18 Äitien ilta, Oma paikkani pohdiskelua ja kahvittelua PYÖLINRANTA, Pyölintie 77 Miestenpiiri parill, vkot ke klo 18, sauna klo 17 DIAKONIA Omaishoitajien Torstaitupa Tupasvillassa (Hepojoentie 7) joka kuun ensimm. to klo Tule mukaan kahville ja kertomaan kuulumisia! Yhteistyössä Kaarinan kaupunki, Piikkiön srk ja Punainen Risti. Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti 11 12, p tai (ovi paloaseman puolella). piikkionseurakunta TUOMIOKIRKKO, Tuomiokirkonkatu 1 Pappi tavatt. rippiä ja sielunhoitoa varten ma klo 16 18, to klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälk. ja la klo 18 alkavan iltakirkon jälk. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé kirkon porrastasanteella avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälk.: seurustelun sakramenttia, uunituoretta pullaa ja kahvia 3,50 e lähetystyön hyväksi. Jumalanpalvelukset klo 10: Su Messu, Tuomiokirkon kuoro 60 v: Rinne, Kairavuo, Åberg, Hietaharju, Tuomiokirkon kuoro joht. Maria Utriainen. Su Messu, Hokkanen Aaltonen. Su Vanhustenviikon messu: Kairavuo, Ahola. Su Sanajumalanpalvelus, SLEY:n nimikkopyhä: Rinne, saarna nimikkolähetti Mika Latva-Rasku (internettyö Japanissa). Su Messu, Turun NMKY 120 v: Rinne, saarna piispa Kalliala Viikkomessut: Aamuehtoollinen ke klo 8 Keskipäivän ehtoollinen to klo 12 Iltaehtoollinen la klo 18 (alkoholiton viini) Muita tapahtumia: Vesper (illan rukoushetki) ma-pe klo 18 Ranskankielinen vesper klo 17 to 26.9., sisar Helvi ja Marketta Vuola Luetaan yhdessä kirjaa Antti Laato: Kristus psalmeissa ma pe klo Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin su ja klo 18 Tuomiokirkon kuoro 60 vuotta -juhlakonsertti su klo 17, joht. Maria Utriainen Kauneimmat hengelliset laulut pe klo 15 Iltaehtoollinen la klo 18, saarnaaja Turun Rauhanyhdistyksestä Virsistä voimaa ke klo Urkumusiikkia la klo 17.30, Hietaharju Lauluryhmä CCI:stä la klo 18 iltaehtoollisella II Rukouspäivän ehtoollishetki to klo 12 TOIMITALO, Eerikinkatu 3 Su klo Lähetysjuhla, mukana nimikkolähettipari Latva- Raskut Japanista Su klo 18 Nojatuolimatka Intiaan: Rukous muuttaa maailmaa mm. Hanna-työn avulla, kertojana Seija A. Niemi PERHEILLE Perhekerho to klo 9.30 Kupittaan srk-koti, Sirkkalank. 4 Perheiden ilta Suojassa enkelin saan vaeltaa ke klo 18 Tuomiokirkko, Helin, Forsman KOULULAISILLE Seuraa ilmoittelua nettisivuillamme: Turun tuomiokirkkoseurakunta/ Nuoret ja koululaiset/ Koululaiset Tule mukaan puuhaamaan yhdessä kivoja juttuja! Käsikellokerho ti klo Nuortentalo, Eerikink. 1 ELÄKELÄISILLE Keskiviikkokerho parill. ke (2.10., , ) klo 13 toimitalossa (Eerikink. 3) ja Vuorikodissa (Vuorikatu 8) Tuolijumppa paritt. ke (9.10., ) klo 13 toimitalon juhlasalissa LÄHETYSPIIRIT Lähetyksen kaffetuokio parill. ti klo 13 Yläsali, Soile Ahlqvist Betel-piiri paritt. ma klo 13 Yläsali, Terttu-Sisko Meskanen Lähetyspysäkki paritt. to klo 13 Kupittaan srk-koti (Sirkkalank. 4): Anneli Rantalaiho Hepr. 3-4: Jeesus on suurin, Anna-Liisa Varhiala Hepr. 5-6: "Kristuksen oppi ja Jumalan sanan varma lupaus", Ari Malmi Hepr. 7-8: "Kristus - uuden liiton ylipappi". Kupittaan Hannat parill. to klo Kupittaan srk-koti: Käsityöilta Lottien ilta - Eila Nurmikari ja Mirjam Aho kertovat RAAMATTU- JA KESKUSTELUPIIRIT Ilosanomapiiri joka ke klo Kupittaan srk-koti. Aiheena Johanneksen evankeliumi. Sakari ja Pirkko Ansaharju sekä Helmi Neuvonen Naisten aamu parill. to klo 10 Kabinetti, Sari Lehti Timon Raamis paritt. to klo Salonki, Timo Rantanen KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Puikkoset-piiri ti 1.10., , klo 10 Salongissa Lukulamppu to klo Kupittaan srk-koti: Max Jakobsson, Tulevaisuus Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli, p Kirjallisuuspiiri paritt. ke klo Salonki MÅNDAGAR kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.), jämna veckor. kl Wes Coast Gospel Choir s övning i Aurelia (1 vån.) TISDAGAR kl Tonårskörens övning i Aurelia (3 vån.), inte vecka 42 kl. 18 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.), 1.10 och kl. 20 Kontemplativ sång i Domkyrkan ONSDAGAR kl Familjecafé i Papinholma församlingshem, Käräjäkalliontie 4, Kustö kl. 11 Förbönsgruppen träffas i Aurelia (3 vån.) kl. 12 Frukostklubben på Svenska Klubben (Aurag. 1), jämna veckor kl Café Orchidé i Aurelia (1 vån.), varierande program, inte 9.10 kl Café aderton (åk. 3-6), inte vecka 42 kl Barnkören Kristallernas övning i Aurelia (3 vån.), inte vecka 42 kl Barnkören TIDOs övning i Aurelia (3 vån.), inte vecka 42 kl Ungdomscafé i Aurelia (2 vån.), inte vecka 42 kl. 17 Gudstjänstgrupps möte i Aurelia (3 vån.) kl. 18 Veckomässa i Aurelia (2 vån.) kl Café för unga vuxna Ugandalainen Kimuli vierailee Mikaelissa i Aurelia (2 vån.), inte vecka 42 kl. 19 Tyst meditation i Aurelia (1 vån.) TORSDAGAR kl Familjecafé i Aurelia (2 vån.), inte vecka 42. kl Barnkören Korallernas övning i Sirkkala skola, inte vecka 42. kl Barnkören SOLAs övning i Sirkkala skola, inte vecka 42. kl Kyrkokörens övning i Aurelia (3 vån.) LÖRDAGAR kl Kyrkans barntimme i Aurelia (2 vån.), inte vecka 42. SÖNDAGAR kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, kyrkkaffe efter högmässan är det kyrktaxi till högmässan. Kyrktaxin kan beställas per tel senast fre kl Lö kl. 17 Träff för ensamstående, förfrågningar per tel (Carita Eklund) To kl. 19 Vesper i Skarpskyttekapellet. Sö kl. 16 Mässa i St. Karins kyrka, kyrkkaffe efter mässan. On kl. 13 Äldres vecka firas med sopplunch och program i Aurelia, anmälning per tel senast To kl. 11 Knattekyrka i Aurelia (1 vån.) Sö kl. 10 Gudstjänst i Aurelia (1 vån.), kyrkkaffe efter gudstjänsten. Lö kl. 18 Så ska psalmen låta konsert i Mikaelskyrkan. Holy Communion Services October 6 & 20 in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Tuomiokirkonkatu 1. Some books, toys and crafts materials are available for kids during services. Pastor Mia s address is Phone: Office hours at Kasvatusasiain keskus, Eerikinkatu 3, 5th floor, Wed a.m. 1 p.m. Mia will be on holiday Oct 12 Oct 19. Mikaelinkirkossa vietetään kristittyjen yhteistä Turku rukoilee -iltaa torstaina klo Illan teemana on Muutos. Rukoukseen turkulaisia on johdattamassa ugandalainen rukousjohtaja Michael Kimuli, joka on vainojen ajan jälkeen nähnyt Ugandan nykyisen suuren herätyksen. Idi Aminin aikana vainotut kristityt rukoilivat yhdessä metsäkirkoissaan muutosta. Sen jälkeen maa on muuttunut paljon ja kehittynyt yhdeksi kristillisen lähetyksen keskuksista, Kimuli kertoo. Uudenvuodenjuhlassa 2011 Kimuli innosti lukuisia turkulaisia rukoukseen kaupungin puolesta. Tuosta juhlasta lähtien Turku on ollut päivittäin hänen sydämellään. Rukousilta on samalla Mahdollisuus muutokseen -mediamission kiitosjuhla, johon kutsutaan kaikkia talkoisiin osallistuneita vapaaehtoisia. Kiitossanoista vastaavat kirkkoherra Jouni Lehikoinen ja projektipäällikkö Pekka Heikkilä.

20 20 Toisenlaisessa pappilassa Sairaalapapin työ on kuuntelua ja läsnäoloa, surun jakamista mutta myös ilon. Turun eri sairaaloissa työskentelee viisi sairaalapappia. Heidän työnsä eroaa monella tavalla tavallisesta papin työstä. Vai eroaako sittenkään? Kappeli on valoisa ja kaunis, sillä se avautuu kaupunginsairaalan puistoon. Mutta se on myös pieni ja toisinaan tuntuu tavallistakin pienemmältä, sillä sairaalapappi Hanna Hella-Aron seurakunta on usein liikkeellä pyörätuoleilla ja sängyillä. Mutta onhan se mukavaa, jos kirkko on täynnä vaikka olisi pienikin. Ollaan Kaskenlinnan sairaalassa. Se valmistui reilu neljä vuotta sitten ja siellä hoidetaan pitkäaikaissairaita, minkä lisäksi sairaalassa on kuntoutuspuoli. Hella-Aro on siirtänyt työpisteensä sinne hiljattain, kun kollega jäi eläkkeelle. Aloitin sairaalapapin työssä vuonna Sitä ennen olin vanhainkotipappina kolme vuotta ja sitä ennen työskentelin kehitysvammaisten parissa. Olen siis melkein aina tehnyt vähän tavallisesta poikkeavaa papin työtä. Pidän kovasti tällaisesta erityistyöstä. Tykkään olla siellä, missä eletään arkipuolen elämää, Hella-Aro sanoo. Ei silti, kyllä hän kuulemma pitää hartauksien pitämisestä, mutta ei niinkään isoista estradeista: Täällä on hartauksissa yleensä sellainen perhepiirin tuntu. Potilaiden lisäksi mukana on tietysti myös hoitajia, kun eiväthän monet potilaista itse tänne pääsisikään. Ytimessä olemista Sairaalapapin työ Turussa täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Alkujaan se oli hyvinkin hartauspainotteista. Liikkeelle lähdettiin pienestä: kun 60-luvulla toimintaa organisoitiin ja pidettiin ensimmäiset valtakunnalliset neuvottelupäivät, ne järjestettiin Eerikinkadulla seurakunnan tiloissa ja paikallaolijat myös nukkuivat siellä lattialla makuupusseissa. Silloisen Turun sairaalapapin vaimo teki ruuat. Nykyään sairaalapappeja on koko maassa liki 140. Sellainen määrä ei enää hevillä mahtuisi Eerikinkadun tiloihin lattialle nukkumaan. Työnkuvakin on muuttunut, nykyään sairaalapapin työ on pitkälti läsnäoloa ja kuuntelua: Tämä on työtä, jossa on oltava koko ajan valmis kohtaamaan äkkinäisiä muutoksia. Yhtäkkiä löytää edestään täysin hädissään olevan ihmisen ja on jotenkin pystyttävä ja osattava olla jonkinlaisena tukena. Yleisin kysymys onkin, että eikö tämä työ ole raskasta. No onhan se. Toisaalta se on myös jollain lailla koko ajan ytimessä olemista, ihan joka hetki, Hella-Aro miettii. Pappi on paikalla Hella-Aron seurakunta on paikan luonteesta johtuen tietenkin vanhusvoittoista, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että fonttikoko, jolla kappelissa veisattavien virsien sanat on painettu, on normaalia suurempaa. Mutta eivät kaikki seurakuntalaiset silti asu sairaalassa: Paljon on myös omaisia. Olen iloinen siitä, että omaisetkin uskaltavat tarvittaessa kääntyä sairaalapapin puoleen. Jos esimerkiksi oma puoliso on sairaalassa, voi olla että ihminen käy täällä muutaman vuoden ajan joka päivä. Se on raskasta aikaa. Siinä väsyy helpolla myös se vierellä olija ja kaipaa tukea. Usein yhteys sairaalapappiin syntyy sairaalan henkilökunnan kautta: Potilas on joko itse pyytänyt tai sitten henkilökunta on ehdottanut, että täällä on pappikin paikalla, jos kaipaa keskustelukumppania. Sanovat vielä, että se on ihan tavallinen ihminen! Toisinaan omaiset toivovat, että mummon kanssa voisi jutella. Joskus, harvemmin, joku tulee myös tänne minun huoneeseeni. Vastikään kävi eräs pappa pyörätuolilla ja sanoi, että halusi tulla katsomaan, kuka se täällä pappilassa oikein asuu, Hella- Aro nauraa. Kaskenlinnan pappila ei toki ihan Piikkiön pappilan veroinen ole, mutta työhuoneeksi kyllin iso, niin että sinne mahtuu tarvittaessa potilaan muutama sukulainenkin. Yhteistyötä henkilökunnan kanssa Hella-Aron työ on sikälikin erikoista, että hänen täytyy pystyä toimimaan ikään kuin in cognito. Nykyinen henkilö- ja tietosuoja on nimittäin niin tiukka, ettei pappi suinkaan voi noin vain käydä osastoilla kiertelemässä niin kuin joskus muinoin. Tieto kulkee ennen kaikkea hoitohenkilökunnan välityksellä, minkä lisäksi papit kertovat olemassaolostaan netissä ja ilmoitustauluilla. On ihan a ja o, että henkilökunta uskaltaa suositella ja ehdottaa papin tapaamista. Meillä onkin oikein hyvää yhteistyötä. Ja onneksi on myös niin, että niitä pyyntöjä tulee ihan mukavasti. Entä milloin sairaalapappi voi sanoa onnistuneensa työssään? Kun töistä lähtiessä toteaa, että olipa mielenkiintoinen ja monivaiheinen päivä ja on kohdannut ihmisiä joita ei olisi luullut kohtaavansa. Tai kun on sattunut paikalle juuri Tykkään olla siellä, missä eletään arkipuolen elämää. silloin kun tarvitaan jotkut voisivat kutsua sitä johdatukseksikin. Elämäntarinoiden kuuntelua Yleensä sairaalapapille halutaan kertoa ennen kaikkea omaa elämäntarinaa, vaikka toki se sairauskin siellä usein on. Kaikenlaista saakin kuulla: Koskaan sitä ei lakkaa ihmettelemästä ihmiselämän kirjoa. Kuinka erilaisia elämät ovat ja kuinka suu- On ihmeellistä, miten suurtenkin menetysten jälkeen elämä jatkuu ja millaisia ihmiskohtaloita maailmaan mahtuu, kertoo reilut kymmenen vuotta sairaalapappina toiminut Hanna Hella-Aro. Timo Jakonen rienkin menetysten jälkeen elämä voi silti jatkua. Nykyään ei enää ole sodassa olleita juurikaan, mutta sitten on muunlaisia asioita ja murheita, Hella-Aro kertoo. Sairasvuoteella puhutaan siitä mitä kaikkea elämä on pitänyt sisällään, millaisia iloja ja suruja, menetyksiäkin siihen on liittynyt. Erilaiset kriisit nousevat helposti muistoihin ja halutaan purkaa ja puhua niitä pois. Ja jos kuolema lähestyy niin kyllä se mietityttää. Sitten ovat tietenkin potilaat joilla on hengellinen tausta. He toivovat että heidän puolestaan rukoillaan. Usein nautitaan myös ehtoollista yleensä siellä osastolla. Mutta ei sairaalapapin työ suinkaan ole pelkkää surussa viipymistä: Erityisesti kuntoutusosastolla on kiva, kun sieltä päästään pois, kuntoudutaan, tervehdytään. Siinä on usein vähän haikeuttakin, kun on pitkään tunnettu mutta tietenkin se on hieno tunne nähdä kuinka joku pääsee eteenpäin. Toivotetaan silloin toisillemme, että toivottavasti emme näe pitkään aikaan! Arkea sairaalassa Vaikka sairaalapappi hänen seurakuntalaisistaan puhumattakaan joutuu usein vaikeidenkin asioiden eteen, niin huumorintaju ja tilannekomiikka auttavat. Paljon täällä nauretaan yhdessä potilaiden ja omaisten kanssa. Sillä vaikka ollaan sairaalassa, niin elämää täälläkin eletään iloineen ja suruineen. Sairaalaan yritetään myös tuoda arkea ja tavallista elämää niin paljon kuin mahdollista. Vähän aikaa sitten oli käymässä osastoilla halikoiria, joita sai pitää sylissä. Se oli oikein mukavaa. Joulujuhlia vietetään tietenkin ja joskus on vähän suurempiakin juttuja kuten kun tangokuninkaalliset kävivät esiintymässä. Ja sitten tietenkin täytyy olla elämässä myös muuta kuin työ: Kollega, joka juuri jäi eläkkeelle, sanoi joskus kauan sitten, että pitää muistaa ettei tämä työ ole koko elämä. Että pitää olla harrastuksia ja pitää huolehtia omista läheisistä. Itselleni oma perhe on tietenkin tärkeä, ystävät myös. Harrastuksia ovat liikkuminen, erityisesti luonnossa liikkuminen. Metsässä kävely on parasta. Luen myös paljon. Tärkeää on osata jättää työ työpaikalle. Ja vaikka työpaikka on sairaala, niin leikkausta ei kannata Hella-Arolta tilata: Onhan tässä vuosien varrella joitain termejä oppinut, mutta Kauan sitten itse asiassa hieman haaveilin lääkärin työstä, mutta minun sairaalaurastani tuli nyt tällainen vähän toisenlainen. Roope Lipasti

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Kastekodin opas Perhon seurakunta

Kastekodin opas Perhon seurakunta Kastekodin opas Perhon seurakunta Kasteen merkitys KASTEEN KAUTTA KRISTITYKSI Kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Kasteessa ihminen liittyy kotipaikkansa paikallisseurakuntaan ja maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille 2 Sana surussasi Kuolema on kulkenut lähelläsi. Läheinen ihminen on poistunut luotasi. On surun aika. Läheisen kuolema pysäyttää nyt ajan ja tekemisen. Rakkaan ihmisen menettäminen

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Minä olen Jeesus len Jees Minä

Minä olen Jeesus  len Jees Minä Minä olen Jeesus Nimilappu pussinnauhaan, peliohje pussiin. Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Pyhien isiemme esirukouksien tähden Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Aamen. Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia

Lisätiedot