Entistä ekompaa sydänkäpyselle s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Entistä ekompaa sydänkäpyselle s. 14"

Transkriptio

1 Elämässä Kelan lehti joka kotiin n Ajassa Harva päätös muuttuu muutoksenhakulautakunnassa. s. 8 9 n Terveys Kriisivaiheen jälkihoitoa voi vielä hakea. s. 11 n Koti&Perhe Kaksosperheessä on tuplatyö. s n Opiskelu&Työ Taantuma näkyy Kelan toimistoissa. s. 17 n Eläkkeellä Täydestä kansaneläkkeestä on tullut työkyvyttömien eläke. s 19 Kelan etuudet s Kela Benefits s. 24 Entistä ekompaa sydänkäpyselle s. 14

2 2 Ajassa n 3 Elämässä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 2/2009 jaetaan Pääkirjoitus n Toukokuu 2009 pietari posti 42. vuosikerta Vuonna 2009 ilmestyy neljä lehteä. Seuraava lehti ilmestyy syyskuun alussa. Valituksen tie on pitkä Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus tai Puh. vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Jos lehden jakelusta ilmenee kysyttävää, voi soittaa Suoramainonnan palvelunumeroon (09) tai antaa palautetta verkkolomakkeella osoitteessa Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Hilkka Arola Etuudet tiedottaja Hilkka Nakari Toimistosihteeri Nina Sistonen Taitto Kansikuva Juha Törmälä 0,2 % johti valitukseen Jos asiakas on tyytymätön Kelan päätökseen, hän toimittaa valituksensa Kelaan. Päätöksen liitteenä on valitusosoitus, jota asiakas voi käyttää. Hän voi myös halutessaan tulostaa Kelan internetsivuilta valituslomakkeen. Tämä osuus valittamisesta käy vielä nopeasti ja helposti. Valituksen saavuttua Kela tarkistaa, onko päätös ollut virheellinen ja voiko sen oikaista. Mahdollisesti asiakkaalta pyydetään lisäselvityksiä. Jos oikaisu ei ole mahdollinen, Kelan on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä lähetettävä valitus eteenpäin sille muutoksenhakulautakunnalle, joka kyseistä etuutta koskevia valituksia käsittelee. Poikkeuksellisesti määräaika voi olla 60 päivää, jos lisäselvitysten hankkiminen kestää pitkään. Useimmissa tapauksissa muutoksenhakuelin on sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta. Siellä keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2008 yli 16 kuukautta ja on edelleen pidentynyt. Sitä tuskin kukaan voi pitää kohtuullisena. Kela ei voi vaikuttaa muutoksenhakulautakuntien toimintaan, asioiden käsittelynopeuteen ja lautakuntien riittävään resursointiin muuten kuin muistuttamalla ongelmasta. Joulukuussa 2007 Kelan valtuutetut lähettivät sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle kirjelmän, jossa kiinnitettiin huomiota sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan pitkiin käsittelyaikoihin. Lautakunta on sen jälkeen saanut lisää henkilökuntaa, mutta tilanne ei ole parantunut. Kela teki vuonna 2007 yhteensä 13,5 miljoonaa etuuspäätöstä, joista :sta valitettiin muutoksenhakulautakuntiin. Valitusten määrä oli siis pieni, kun ainoastaan 0,2 % päätöksistä johti valitukseen. Vain % päätöksistä muuttuu muutoksenhakulautakunnissa. Ruuhkaa aiheuttavat siis suurelta osin valitukset, jotka eivät johda muutokseen, mutta jotka silti vaativat selvitystyötä ja vievät aikaa virheellisten päätösten käsittelemiseltä. Yksittäistä asiakasta ei voi moittia turhasta valittamisesta, koska jos hän tuntee tulleensa väärin kohdelluksi, hän toki haluaa selvyyden asiaansa. Usein valitukseen johtanee se, että sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö on erittäin monimutkaista, ja asiakkaan on vaikea ymmärtää saamansa päätöksen perusteluja varsinkaan, jos päätös on hänen kannaltaan kielteinen. Hallintolaki velvoittaa Kelaa perustelemaan etuuspäätökset ja tiedottamaan asiakkaalle kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Monelle asiakkaalle saattaisi riittää tieto siitä, montako euroa tilille on tulossa ja milloin. Monimutkaisissa tilanteissa päätöksen perustelut lainsäädäntöviittauksineen ovat monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Toisaalta, jos perustelut jätettäisiin tarkoin kirjaamatta, asiakkaan olisi vaikeampaa valittaa silloin, kun siihen on syytä. Toivottavasti lainsäädäntö selkeytyy, mikä auttaa tässäkin asiassa. Seija Kauppinen Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl. Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN Pinnalla n Moni vanhempi on ihmetellyt, miksi äiti tai isä ei pääse katsomaan alaikäisen lapsensa tietoja Kelan asiointipalvelussa. Kelan asiointipalveluun (www.kela. fi/asiointi) kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Palvelussa voi kerralla katsoa vain yhden henkilön tietoja, hakea niihin liittyviä etuuksia ja tehdä muutoksia. Lapsen tiedot ja lapselle myönnetyt tuet näkyvät vain hänen omissa tiedoissaan. Lapsen hoidon vuoksi myönnetyistä Kelan tuista valtaosa haetaan vanhemman henkilötunnuksella, jolloin haku- ja päätöstiedot näkyvät vanhemman tiedoissa. Ainoastaan lapsen tiedoissa näkyviä etuuksia ovat mm. lapsen saamat sairaanhoidon korvaukset, alle 16-vuotiaan vammaistuki, perhe-eläke sekä vakuuttamisaikaa koskevat päätökset. Lapsen tietoja pääsee katsomaan, jos lapsella on omat verkkopankkitunnukset tai sähköinen henkilökortti ja nämä ovat vanhemman käytössä. Pankkien käytännöt verkkopankkitunnuksien myöntämisessä saattavat vaihdella. Kaikki pankit eivät myönnä verkkopankkitunnuksia alle 15-vuotiaille. Käytäntöä kannattaa tiedustella omasta pankista. Alaikäisen sirullinen henkilökortti haetaan poliisilta. Kortti on voimassa viisi vuotta. Sähköinen asiointi kortilla edellyttää kortinlukijan ja kortinlukijaohjelmiston hankkimista. Maksuttoman kortinlukijaohjelmiston voi ladata väestörekisterikeskuksen FINEID.FI-sivustolta (www.fineid.fi). Sieltä löytyy tietoa myös kortinlukijoiden maahantuojista ja jälleenmyyjistä. Heini Lehikoinen Kansaneläke on turvattu Kansaneläkkeen saajat voivat Kelan talousosaston osastopäällikön Erkki Meriläisen mukaan olla rauhallisin mielin. Kansaneläke on lakisääteinen etuus. Se rahoitetaan siitäkin huolimatta, että työnantajien Kela-maksu poistetaan kokonaan. Kansaneläkkeitä on aikaisemmin suureksi osaksi rahoitettu juuri Kela-maksulla. Eläke ja sen taso ovat turvassa, Meriläinen vakuuttaa. Tänä vuonna maksettavien kansaneläkkeiden rahoitus on jo varmistettu. Rahoitus varmistetaan jatkossakin, mutta suoraan valtion kassasta. Kelan talouteen työnantajien Kela-maksun alentaminen huhtikuun alusta aiheuttaa tänä vuonna 390 miljoonan euron loven. Kun työnantajien Kela-maksu ensi vuonna poistetaan pysyvästi, Kelan tulot vähenevät 1,1 miljardia euroa vuodessa. Tarkoituksena on rahoittaa kansaneläkkeet ainakin tänä vuonna ja ensi vuonna pääosin lisäämällä valtion lainanottoa, Meriläinen arvelee. Maaliskuussa hallitus päätti myös korottaa energiaveroja vuodesta 2011 alkaen Kela-maksun poistamisen rahoittamiseksi. Meriläisen mukaan kansaneläke on edelleen merkittävä etuus monen ihmisen ja perheen toimeentulon kannalta. Alkavista eläkkeistä noin puolessa on jonkinlainen osa kansaneläkettä, hän sanoo. Nana Uitto Kaikki muutokset kansantaloudessa vaikuttavat myös Kelan toimintaan. Osastopäällikkö Erkki Meriläinen toivoo, ettei kansaneläkkeiden rahoituksen siirtyminen kokonaan valtiolle vaaranna Kelan toiminnan määrätietoista kehittämistä. Kansaneläkettä saa tällä lähes henkilöä. Luvussa ovat mukana täyttä kansaneläkettä saavien lisäksi ne, jotka saavat pientä kansaneläkettä työeläkkeensä lisäksi. Kansaneläke voi olla vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke. Tähän asti kansaneläkkeet ovat olleet osa sosiaalivakuutusta. Suoraan valtion budjetista maksettavina ne ovat yleistä sosiaaliturvaa. Se on periaatteellisessa mielessä suuri muutos, Meriläinen sanoo. Hän uskoo kuitenkin, että kansaneläkkeet korottuvat tästä eteenpäinkin indeksin mukaan. Mahdollisista tasokorotuksista kansaneläkkeisiin eduskunta päättänee normaalisti. Budjettisidonnaisuuden ei pitäisi vaikuttaa siihen, hän arvioi. Meriläinen muistuttaa, että hallitus on jo tehnyt periaatepäätöksen vuonna 2011 käyttöön otettavasta takuueläkkeestä. Takuueläkkeen tavoitteena on parantaa pientä eläkettä saavien asemaa ja toimeentuloa. Takuueläkkeen suuruudesta ja toteuttamisesta päätetään myöhemmin. Hilkka Arola

3 4 n Ajassa Ajassa n 5 Tutkittu juttu Raimo Raitasalo Kirjoittaja on Kelan tutkimusprofessori Antero Aaltonen Elatustuet Kelasta, elatussopimus kunnalta Rodeo.fi/Barbro WIckström n Sitaatit Mielialojen vuoristorataa VIRHE ARVIOT OMASTA voin nista TAVALLISIA Tunnetuimmat mielialan vaikeudet liittyvät erilaisiin masennustiloihin. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet mielialaa ja elämää vaurioittavat kaksisuuntaiset mielialahäiriöt. Vuonna 2007 näiden johdosta 731 henkilöä joutui työkyvyttömyyseläkkeelle. Heistä vähän yli puolet oli naisia. Kaksisuuntaisiksi nimetyille mielialan vaikeuksille ovat ominaisia mielialan voimakkaat jaksottaiset vaihtelut. Välillä mieliala on voimakkaasti kohonnut ja kiihtynyt, jolloin suuruuskuvitelmat ovat usein esillä ja toimeliaisuus sekä tarmokkuus ovat kohtuuttomia. Välillä taas mieliala on aivan maassa, syyllisyyden tunteet vaivaavat mieltä ja aktiivisuus on hävinnyt. Aikaisemmin osaa näistä vaikeuksista nimitettiin maanisdepressiivisiksi häiriöiksi. Jos mielialan voimakkaat vaihtelut ovat ilmaantuneet ensimmäisen kerran nuorella aikuisiällä, niillä on taipumus muuttua pysyviksi, uusiutuviksi masennuksen ja tarmokkuuden jaksoiksi. Joillakin taiteilijoilla luovuus ja tuotteliaisuus ovat parhaimmillaan näiden jaksojen välisenä aikana sekä haltioitumisen ja tarmokkuuden jakson alkuvaiheessa. Tuoreimmat tutkimukset viittaavat siihen, että vaikeuksien alkamisesta häiriön luotettavaan tunnistamiseen kuluu huomattavan pitkä aika, kahdeksisen vuotta. Viive johtuu osin siitä, että mielialojen voimakkaita vaihteluita kokeva ei itse tunnista vointiaan hoitoa vaativaksi häiriöksi. Vaikean, raskaita itsesyytöksiä ja itsetuhoisia ajatuksia sisältävän masennusjakson aikana henkilöllä voi olla käsitys, että vaikeus on rangaistus ja se tulee vain kärsiä omien pahojen ajatusten, kuvitelmien ja tekojen johdosta. Häiriön toisen vaiheen ääripäässä eli haltioitumisen ja yliaktiivisuuden aikana tuntuu tavallisesti siltä, että kaikki sujuu äärimmäisen hyvin, itsellä ei ole mitään vaikeuksia. Tällöin ajatuskin hoidosta tuntuu täysin vieraalta. Tätä vaihetta on kutsuttu paoksi ulkoiseen todellisuuteen. Silloin kosketus omaan tunne-elämään on kadonnut ja kyky tulla muiden ihmisten kanssa toimeen on tilapäisesti sammunut. Omakohtaisesti koettua hoidontarvetta ei lisää sekään, että unen suoma lepo jää vähäiseksi. Aika ja asioitten hoitaminen tuntuvat etenevän aivan liian hitaasti, ja pitäisi ehtiä tekemään ja puuhaamaan mittavasti enemmän, kuin todellisuudessa pystyy. Mielialojen vaihteluista kärsivä tarvitsee jo alkuvaiheessa lähiomaisten opastusta, jotta hän hakeutuisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hoitoon. Myös hoidossa pysyminen edellyttää läheisten kannustusta, koska virhearviot omasta voinnista ovat tavallisia. Virhearviointien välttämiseksi potilas tarvitsee seikkaperäistä opastusta ja tietoa sairautensa luonteesta. Vaikka hoidon pääpaino on potilaan kuntoutumisessa, huomio ja tuki on kiinnitettävä myös potilaan lähiomaisiin ja heidän jaksamiseensa. Työpankista palkattu Hannu Mäkelä on oppinut taitavaksi kalan käsittelijäksi. Kalatukku E. Eriksson Oy:n tuotantopäällikkö Pekka Kanervo on tyytyväinen. Työpankin kautta oikea työ sopivalle ihmiselle Työpankkikokeilussa etsitään vaikeasti työllistyville töitä avoimilta työmarkkinoilta. Vuoden alussa käynnistyneen työpankkikokeilun tarkoituksena on kehittää palveluja, jotka parantavat erityisesti pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja vajaakuntoisten osaamista ja valmiuksia työelämässä. Kokeilussa kehitetään erilaisia toimintamalleja, joilla hankalasti työllistyvien käytettävissä oleva työpanos saataisiin paremmin hyödynnettyä. Pääkaupunkiseudulla työpankkina toimii yhteishanke Vantaan Valo, josta vastaavat Vantaan kaupunki, aikuiskoulutuskeskus Edupoli ja sosiaalinen yritys Lubor Oy. Lubor Oy:n tehtävänä on välittää yrityksille työvoimaa ja toimia myös itse työllistäjänä. Meiltä tilataan esimerkiksi erilaisia pakkaus- ja lajittelutöitä. Välitämme palkkaamaamme työvoimaa edelleen asiakasyrityksiimme. Työntekijä voi palata takaisin työpankkiin töihin, jos työt yrityksessä loppuvat. Jos työtä ei tietyllä hetkellä pystytä järjestämään lainkaan, vaihtoehtoina tarjotaan koulutusta ja työharjoittelua, Paavo Ässämäki Lubor Oy:stä kertoo. Vastaavanlaisia työpankkeja on kaikkiaan seitsemän ympäri maata. Toimiessaan sosiaalisina työllistäjinä työpankit saavat palkkakustannuksiinsa palkkatukea myös työntekijän ollessa lainassa yrityksissä. Kokeilun projektipäällikkö Aarne Kuusi uskoo yrityksistä löytyvän paljon sellaista työtä, jota vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat pystyvät tekemään. Ei mitään keinotekoista risusavottaa vaan ihan järkeviä töitä, jotka joka tapauksessa on tehtävä. Työvoimapulan aikana joudumme kuitenkin miettimään työjärjestelyt uusiksi. Yritysten kannattaa nyt lähteä kanssamme yhteistyöhön ja herätä miettimään, miten kynnelle kykenevien työpanos voitaisiin käyttää hyväksi omassa toiminnassa. Valtio on puolestaan talkoissa mukana, jotta mahdollisimman moni olisi töissä ja rahaa riittäisi myös jatkossa sosiaaliturvan rahoitukseen. Kun yritys tarvitsee uudelleen väkeä ruuhkiensa purkamiseen, tuttu työntekijä on saatavilla eikä perehdytystä tarvita, Kuusi huomauttaa. Kalatukku E. Eriksson Oy:n tuotantopäällikkö Pekka Kanervo on pääosin tyytyväinen työpankista saamiinsa työntekijöihin. Kalojen käsittely, paloittelu ja pakkaus sujuvat heiltä mallikkaasti. Hän rohkaisee työnantajia lähtemään ennakkoluulottomasti mukaan työpankkitoimintaan. Työpankin henkilökunta auttaa sopivan työntekijän valinnassa. Pieni vamma, lyhyt työhistoria ja huonot työnhakutaidot ovat saattaneet johtaa pitkäänkin työttömyyteen, vaikka työhaluja ja riittäviä työtaitoja olisikin. Työpankista pestattu Hannu Mäkelä keskeyttää hetkeksi lohen suomustamisen, ja miehet vaihtavat päivän kuulumisia. Toukokuussa odotellaan isoa siikaja ahvensaalista. Kalanjalostuksen paras sesonki on alkamassa. Heini Lehikoinen Lapsen elatustuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelalle huhtikuun alusta. Elatustukea saa noin lasta. Kela hoitaa myös elatusavun perinnän noin elatusvelvolliselta. Elatusavun vahvistaminen ei siirry Kelaan. Kunnat huolehtivat edelleen elatussopimusten laatimisesta ja siihen liittyvästä neuvonnasta. Tiedot elatustuen saajista ja niistä elatusvelvollisista, joilla on elatusapuvelkaa perinnässä, siirrettiin maaliskuussa kunnista Kelaan automaattisesti. Tietoja siirrettäessä ilmeni, että joissakin kunnissa osa elatustuen saajista on saanut enemmän tukea kuin heille lain mukaan olisi kuulunut. Tällaisia tapauksia oli noin Yleensä kyse oli melko pienestä liikamaksusta, esim. 6,50 e/kk. Kelan on maksettava elatustuki oikean suuruisena, jotta asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Kela muutti liikaa maksetut elatustuet oikean suuruisiksi heti huhtikuussa. Jos elatustuen määrä muuttui, tuen saaja on saanut Kelalta kirjeen ja kirjallisen päätöksen asiasta. Asiakkaat voivat hoitaa elatustukeen ja elatusapuvelan perintään liittyvät asiat missä tahansa Kelan toimistossa. Uusia elatustukihakemuksia Kela on ottanut vastaan huhtikuusta lähtien. Puhelimitse asiakkaat saavat neuvontaa palvelunumerosta , johon voi soittaa arkisin klo Soitto maksaa normaalin paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksun. Hilkka Arola Kunto kohdalleen ja paino hallintaan Keventäjän kunto- ja ravintokirja on käytännönläheinen elintapojen kohentamiseen innostava opas. Siinä on huomioitu erilaiset elämäntilanteet ja ikäryhmät lapsia ja ikääntyneitä unohtamatta. Kirjassa pohditaan aluksi tuiki tärkeää motivaatiota ja sen ylläpitämistä. Liikuntaan ja ravintoon liittyviä aiheita käsitellään jouhevasti vuodenaikoja seuraillen. Kirjan liikuntavalikoimasta löytyy kokeilemalla jokaiselle mieluisa liikuntamuoto. Ruokavaliota koskevat keskeiset asiat on esitetty asiantuntevasti perustellen. Myös tunnesyömisen kiemuroiden ratkaisemiseksi annetaan hyviä ideoita. Kirjassa on tuotu taitavasti esiin se, että oikein oivallettuna Sirpa Arvonen ja Anette Palssa. Keventäjän kuntoja ravintokirja Tammi, sivua. ISBN suositellut elintapavalinnat rikastuttavat arkea tarjoamalla hyvää oloa tuottavia ruokailu- ja liikuntatuokioita. Niitä voi toteuttaa sekä yksin että yhdessä perheen ja muun lähipiirin kanssa. Lukuisat värivalokuvat havainnollistavat tekstiä ja houkuttelevat tarttumaan kirjaan. Kirja liittyy MTV3:n internetissä toimivaan Keventäjät-painonhallintapalveluun, jonka asiantuntijaryhmään kirjoittajat kuuluvat. Kirjaa voi suositella oppaaksi kaikille, jotka haluavat omatoimisesti pitää huolta terveydestään ja kunnostaan sekä välttyä lihomiselta. Paula Hakala Satu yhteiskuntavastuusta Mika Rättö Tihkuluodon kuiskaajat Teos, sivua ISBN Tuotteliaan monitaitelijan Mika Rätön esikoisteos Tihkuluodon kuiskaajat on unenomainen satu maailman kylmyydestä ja niistä keinoista, joilla jokainen voi puhaltaa lämpöä yhteiseen kekoomme. Kirjan päähenkilö Hiili Hansson Kekäle on Tihkuluodolla asuva haihattelija, joka unelmoi glamour-ammateista, kuten rapututkijan urasta. Äiti kyllästyy pojan yölliseen riekkumiseen ja takoo tälle järkeä päähän: on opiskeltava säällinen ammatti veturimiehenä. Vastahakoisesti Hiili lähtee opiskelemaan kaupunkiin. Kun hän palaa epäonniselta opintomatkaltaan, ei kotipaikkakunta ole enää entisensä. Tihkuluoto on ajautunut talousongelmiin, ja julkiset tilat ovat päässeet repsahtamaan pahemman kerran. Tihkuluodon kuiskaajat käsittelee sadun keinoin lastenkirjoissa harvoin tavattuja aiheita, kuten syrjäytymistä, mielenterveysongelmia ja alkoholismia. Suurien ongelmien rinnalla kulkee positiivinen ajattelutapa. Auttamisen ei tarvitse olla rasite, vaan toisia auttamalla auttaa myös itseään. Hiili löytääkin oman kutsumuksen paikkakuntansa jälleenrakentamisesta. Rätön kirjoitustyyli on kaikessa rönsyilevyydessään raskas, eikä kirja välttämättä avaudu pienille lapsille. Teoksen opetus sopii kuitenkin koko perheelle: Oman kunnan kohtaloon voi aina vaikuttaa talkoovoimin, kunhan ei muserru ongelmien alle. Täytyy malttaa aloittaa pienestä, ihmisen kokoisesta projektista. Jarkko Uro Ei ole mitään järkeä, että työmarkkinatuki vedetään niin korkealle, että se houkuttelee kaikki elämäntapaintiaanit työttömiksi. EK:n lakiasiain johtaja Lasse Laatunen, Sosiaalivakuutus 1/2009 n Luvut 40% Elämässä Mitt i allt -lehden paperista on kierrätyskuitua. n Tänä vuonna 2008 Opiskelijat söivät tuettua ateriaa.

4 6 n Ajassa Ajassa n 7 kari arola Eläkkeiden maksu Suomen ja Australian välillä helpottuu Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus astuu voimaan Sopimus mahdollistaa vanhuuseläkkeen myöntämisen ja maksamisen Suomen ja Australian välillä. Sopimuksella on merkitystä erityisesti niille ihmisille, jotka ovat työskennelleet Australiassa ja palanneet Suomeen. Sopimuksen valmisteluvaiheessa arvioitiin, että Suomessa asuu noin aikaisemmin Australiassa asunutta henkilöä, jotka voivat nyt hakea vanhuuseläkettä Australiasta. Vastaavasti arveltiin, että Australiassa on noin henkilöä, jotka voivat sopimuksen tultua voimaan hakea kansaneläkettä Suomesta. Suomessa asuva henkilö hakee Australian vanhuuseläkettä täyttämällä tavallisen vanhuus-eläkehakemuksen, jota saa mm. Kelan toimistoista ja internetsivuilta tai Hakemuksen voi jättää Kelaan, työeläkelaitokseen tai Eläketurvakeskukseen. Sen jälkeen Eläketurvakeskus lähettää hakijalle täytettäväksi Australian vanhuuseläkehakemuksen, heti kun lomakkeet on saatu Australiasta. Hakemuksen jättämisessä ei kannata viivytellä, sillä Australian eläke voidaan maksaa takautuvasti aikaisintaan siitä päivästä, kun hakemus on jätetty, kuitenkin aikaisintaan alkaen. Lisätietoja Australian eläkkeen hakemisesta saa Eläketurvakeskuksesta (ja Kelan eläkeasioiden puhelinpalvelusta ). Australiassa asuva voi jättää Suomen kansaneläkettä koskevan hakemuksen Australian eläkeviranomaiselle (Centrelink), joka toimittaa sen Suomen Kelaan. Kansaneläkkeessä on kuuden kuukauden takautuva hakuaika. Tilinumerot muuttuvat euromaksualueella Suomalaiset tilinumerot muuttuvat kansainvälisen käytännön mukaisiksi. Suomalaiset pankit siirtyvät vuoden 2010 loppuun mennessä käyttämään yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) maksunvälitystä. Tämä edellyttää, että myös suomalaisten pankkien tilinumerot ovat kansainvälisessä muodossa (IBAN). Kela huolehtii asiakkaiden puolesta käytössä olevien tilinumeroiden muutoksista, joten asiakkaiden ei itse tarvitse ilmoittaa niitä Kelaan. Kela pyytää eläkkeiden ja etuuksien maksuissa käytössä olevat tilinumerot kansainvälisessä IBAN-muodossa suoraan pankeilta syksyllä Kesäkuusta 2009 alkaen Kelan lomakkeissa ja sähköisessä asioinnissa tilinumerot pyydetään ilmoittamaan IBAN-muodossa. Tilinumeron kansainvälinen muoto (IBAN) ja pankkitunniste (BIC) löytyvät esimerkiksi tiliotteesta tai verkkopankista. suosittu sivusto uudistui Kelan internetsivut (www.kela.fi) ovat julkishallinnon käytetyimpiä verkkopalveluita. Viime vuonna Kelan sivuille tehtiin 9,3 miljoonaa vierailua. Suosituimpia ovat asiointipalvelut, joissa asiakkaat voivat tarkistaa omia etuustietojaan ja hakea Kelan tukia verkossa. Tietoa Kelasta -osiossa on tietoa Kelan toiminnasta, organisaatiosta, tutkimuksesta, tilastoista sekä mm. avoimet työpaikat, julkaisut ja tiedotearkisto. Tiedotteita voi jatkossa tilata myös RSS-syötteenä. Etusivulta pääsee suoraan henkilöasiakkaiden etuuksiin. Ne on jaettu elämäntilanteiden mukaan. Työnantajat-osioon on koottu työnantajille suunnattua tietoa muun muassa työterveyshuollosta ja perhevapaista sekä linkit työnantajien asiointipalveluun, jossa työantajat voivat Katso-tunnuksilla lähettää Kelalle tietoja tai hakea etuuksia. Yhteistyökumppanit-osiosta löytyy Kelan palveluprosessiin osallistuville asiantuntijoille, kuten lääkäreille ja terveydenhuoltohenkilöstölle, apteekeille, oppilaitoksille, kuljetus- ja kuntoutuspalveluntuottajille, suun nattua tietoa ja asiointipalveluita. Kelan internetsivut palvelevat myös työnantajia Kelan uusilla internetsivuilla työnantajat on nostettu omaksi asiakasryhmäkseen henkilöasiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden rinnalle. Palvelun ylälaidassa, jokaisella sivulla, sijaitsevat vaihtoehtoiset hakutavat, linkit kieliversioihin sekä kirjasinkoon suurennus- ja pienennyspainikkeet. Asioi verkossa -osiosta löytyvät asiointipalvelut sekä laskurit ja tulostettavat hakemuslomakkeet, joihin on pikalinkit myös etusivulta sekä elämäntilanne-osioiden oikeasta palstasta. Sivun alaosa rajautuu alapalkkiin, jossa on tietoja mm. palvelun käyttöehdoista ja -ohjeista. n Sivujen sisältö on suunnattu erikokoisten yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin johdolle ja työntekijöille. He tarvitsevat työssään tietoja työnantajan maksuista, työterveyshuollosta, sairauslomista, kuntoutuksesta ja perhevapaista sekä ulkomaille lähtevistä tai Suomeen tulevista työntekijöistä. Sivujen rakenne, ilme ja suuri osa sisällöstä on uudistettu. Uudistuksen tavoitteena on parantaa sivuston käytettävyyttä sekä ohjata asiakkaita ja yhteistyökumppaneita käyttämään verkkopalveluita vieläkin aktiivisemmin. Etusivulla on suora kirjautumismahdollisuus tunnistusta vaativiin asiointipalveluihin, uusimmat tiedotteet sekä pikalinkkejä käytetyimpiin palveluihin. Yhteystiedot-osiosta löytyvät Kelan palvelunumerot, toimistojen, erityisyksiköiden sekä hallinnon yhteystiedot. Kelan toimistojen, sivuvastaanottojen sekä yhteispalvelupisteiden yhteystiedot löytyvät jatkossa palvelupisteenhaulla. n Työnantajasivuilla on tarjolla tietoa myös kotitalouksille. Tällä hetkellä lasten yksityisen hoidon tuki on ainoa Kelan tuista, jossa kotitalous on työnantajan roolissa. Kelan internetsivusto selkeytyi, totesi jyväskyläläinen fysioterapeutti Tuula Kohonen etsittyään sivuilta tietoa potilaitaan ja itseään varten. Kohonen haki sivustolta itselleen ja miehelleen Jaakolle eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Pariskunta lähtee toukokuussa Azoreille juhlistamaan neljääkymmentä avioliittovuottaan. Tutustuin sairaanhoitokorttiin vasta sivustoa katsellessani. Korttihan on hyödyllinen, kun sillä voi saada lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa lomaillessaan EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä. Kortin haku verkossa on selkeää ja helppoa. Kortit saimme noin viikossa, Kohonen sanoo. Hän on hyödyntänyt Kelan aikaisempaa nettisivustoa työssään etsiessään Fysio Tuula Kohosen potilaita varten tietoja esimerkiksi vaikeavammaisille tarkoitetusta Kelan kuntoutuksesta. Ilkka Pietarinen Tuula Kohonen kuntouttaa vaikeavammaisen potilaan polvea. Sivusto toimii moitteettomasti Joskus en saanut joitakin sivuja auki. Kelan toimisto tulosti niitä minulle. Nykyinen sivusto toimii moitteettomasti. Se on myös selkeä. Löysin hakemani tiedot helposti, Kohonen toteaa. Hän katsoi eritoten kuntoutusosioita ja antoi vihjeen niistä potilaalleenkin, joka halusi selvittää mahdollisuuttaan päästä johonkin kuntoutuslaitokseen. Erilaiset laskurit ovat veikeitä ja tarpeellisia. Niiden avulla voi saada konkreettisen kuvan etuuksista. Katsoin myös toimistojen yhteystietoja, kun potilaat kysyvät niitä joskus. Informaatio löytyi helposti. Kohonen testasi myös Kela-tietonsa. Sain Kela-visasta pistettä. Jotkut kysymykset olivat helppoja, mutta esimerkiksi lapsilisäkysymykset eivät, kun omat lapseni ovat jo aikuisia. Vähän jouduin hakemaan apua oljenkorsista, Kohonen sanoo. Marjut Reivilä Kelan psykoterapialta poistuu harkinnanvaraisuus Kelan tukeman psykoterapian harkinnanvaraisuus poistuu vuonna Vuosittainen määräraha ei tuolloin enää rajoita kuntoutujien määrää vaan psykoterapiaa saisivat kaikki, jotka sitä tarvitsevat ja joilla on siihen oikeus. Hallitus päätti asiasta kehysriihessä maaliskuussa. Kelan mielenterveyskuntoutus täydentää kunnille kuuluvaa lakisääteistä mielenterveyspalveluiden järjestämistä. Kela mainostaa radiossa Kela mainosti verkkopalveluitaan huhtikuussa radiokampanjalla, joka pyöri 54 kaupallisella radiokanavalla eri puolilla maata. Seuraavan kerran mainokset kuullaan radiossa elokuun lopulla. Radiossa on viisi erilaista mainosta. Yhdessä mainostetaan yleisesti verkkopalveluja. Lisäksi on oma mainos asumistuen, työttömyysturvan, opintotuen ja lapsiperheen verkkopalveluista. Kelan asiakkaat voivat hakea jo kaikki lapsiperheen tuet, opintotuen ja yleisen asumistuen sekä monia muita etuuksia verkossa. Kelan internetsivuilla voi tehdä myös mm. työttömyysajanilmoituksen (TT2) ja palauttaa tai perua opintotukea. Kuukausittain palveluun tunnistaudutaan jo kertaa. Kela-visasta tuli hetkessä suosittu Kelan internetsivuilla olevaa Kela-visaa pelattiin kuukauden aikana reilut kertaa. Visa avautui samaan aikaan uusien internetsivujen kanssa sekä suomeksi että ruotsiksi. Kela-visa kysyy Kelaan liittyviä kysymyksiä, ja pelaaja voi valita oikean vastauksen 3 4 vastausvaihtoehdosta. Pelin edetessä kysymykset vaikeutuvat. Visa on osoitteessa ja se on avoin kaikille. In To -palvelupisteellä lähes asiakasta Kelan ja Verohallinnon yhteisessä In To -palvelupisteessä tuetaan ulkomailta Suomeen tulevia työntekijöitä alkutaipaleella. Marraskuussa avatussa palvelupisteessä on tähän mennessä neuvottu noin ulkomaalaista, jotka ovat tulleet pääkaupunkiseudulle töihin, opiskelemaan tai yrittäjiksi. Eniten asiakkaita on tullut Virosta, Venäjältä, Intiasta sekä Englannista. In To pisteessä palvellaan mm. englanniksi, viroksi, venäjäksi ja hindiksi. Usein asiakkaan kanssa laitetaan vireille sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvät asiat. In To -palvelupisteen www. intofinland.fi-sivuille on kerätty muistilista Suomeen muuttavalle työnhakijalle sekä tietoja sosiaaliturvasta ja verotuksesta. Verkkosivuilla on vieraillut jo noin kävijää. Myös sähköpostineuvonnasta on tullut osa In To:n päivittäistä toimintaa. Helsingin Kampissa Autotalossa sijaitseva In To palvelee asiakkaita maanantaista perjantaihin klo 9 12 ja

5 8 n Ajassa Ajassa n 9 Vaula Aunola Valitusoikeus on kuluttajansuojaa Joskus postiluukusta kolahtaa viranomaisen kirje, jonka sisältö ei miellytä. Asiakas voi valittaa sosiaalietuuksiin liittyvästä päätöksestä, jos hän kokee, että päätös on tehty väärin perustein. Tärkeintä on tehdä valitus määräajassa ja perustella se hyvin. Asiakkaiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus ovat perusperiaatteita sosiaalietuuksia myönnettäessä. Asiakas voi valittaa Kelan tai työeläkelaitoksen tekemästä päätöksestä riippumattomaan muutoksenhakulautakuntaan, joka tutkii päätöksen oikeellisuuden. Valitusprosessi on ilmainen. Valtaosa Kelan päätöksistä tehdyistä valituksista käsitellään Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa. Opintotukiasioita koskevat valitukset käsitellään kuitenkin opintotuen muutoksenhakulautakunnassa, ja työttömyysturva-asioiden valitukset menevät työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Työeläkettä koskevat asiat hoidetaan Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa. Asiakkaan ei tarvitse itse tietää oikeaa valitustahoa, vaan jokaisen päätöksen mukana postitetaan tarkat ohjeet siitä, miten ja mihin voi valittaa. Ohjeisiin kannattaa tutustua tarkasti ja laatia tarvittaessa valitus niiden mukaan, neuvoo Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja Silja Romo. Kelasta lähetetään noin 17 miljoonaa asiakaskirjettä ja päätöstä vuodessa. Pientä osaa asiakkaista päätös ei miellytä. Jos saat Kelasta etuuspäätöksen, joka tuntuu perusteettomalta, toimi näin: Jos olet tyytymätön Kelan päätökseen 1 2 1a Tarkista päätöksestä, täyttyvätkö etuuden saamisen edellytykset tilanteessasi. Tarkista, oletko muistanut antaa oikein kaikki etuuteesi vaikuttavat tiedot ja toimittanut tarvittavat liitteet. Jos edelleen tuntuu, että päätös ei ole oikein, katso päätöksestä, miten siihen haetaan muutosta. Jätä kirjallinen valitus (muutoshakemus) Kelaan 30 päivän kuluessa. muistilista muutoksenhakuun 1a Kirjallinen valitus Mikä tahansa Kelan toimisto 1b Jos Kela hyväksyy kaikilta osin valituksessa esittämäsi vaatimukset, Kela oikaisee itse päätöksensä. Valituksen ollessa vielä vireillä Kela voi muuttaa päätöstään asiakkaan eduksi, jos asiakas antaa lisätietoja. 1c Valitus ja Kelan lausunto 1b Mahdollinen oikaisupäätös Lautakunnan päätös Valituskirje on vapaamuotoinen, eikä sen tekeminen edellytä lakiosaamista. Valitus on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti ja määräajassa. Hyvässä valituksessa asiakas erittelee tarkasti, mistä hän valittaa ja mitä vaatii, sekä perustelee valituksensa huolellisesti. Perustelujen tueksi olisi hyvä liittää lisäselvityksiä, sanoo varapuheenjohtaja Jukka Lilleberg Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta. Kelan päätöksiä koskevat valitukset toimitetaan ensin Kelaan. Kela tarkistaa valituksen vaatimukset ja voi itse oikaista päätöksensä. Tällöin valitusta ei ole tarpeen lähettää muutoksenhakulautakuntaan. Useimmin Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan valitetaan sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä ja yleistä asumistukea koskevista päätöksistä. Tyypillinen valitus koskee etuusoikeutta: hakijalle ei ole myönnetty esimerkiksi asumistukea, vaikka omasta mielestään hänellä olisi siihen oikeus. Yleisiä valituksen aiheita ovat myös etuuden määrä ja takaisinperintä. Vuosittain Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan tulee vireille yli asiaa. Valitukset ratkaistaan pääsääntöisesti jaostoissa, joissa on useita jäseniä. Esimerkiksi terveydentilaa ja työkykyä koskevissa asioissa kokoonpanossa on aina mukana lääkäri, Romo kertoo. Lautakuntaan tulleista Kelan päätöksistä vain % muuttuu. Valitusta laativan asiakkaan on syytä varautua kärsivälliseen odottamiseen. Ruuhkautumisen vuoksi Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa valitusten keskimääräinen käsittelyaika on 16 kuukautta. Työttömyysturvan ja opintotuen muutoksenhakulautakunnissa valituksen käsittely kestää keskimäärin seitsemän kuukautta. Työeläkeasioista valittava saa päätöksen noin viidessä kuukaudessa. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tavoitteeseen lyhentää käsittelyaika kuuteen kuukauteen on toistaiseksi vielä pitkä matka. Yksi syy ruuhkaan on valitusmäärien kasvu. Asiakkaiden valveutuneisuus valitusasioissa on lisääntynyt. Etuuksia on enemmän kuin ennen, Lilleberg pohtii. Laura Kosonen Riippumaton muutoksenhakulautakunta 1c Jos edellytyksiä oikaisuun ei ole, Kela lähettää valituksen ja oman lausuntonsa 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi. Lausunto lähetetään tiedoksi myös asiakkaalle. 2 Jatkovalitus ja Kelan lausunto Oikeuden lopullinen päätös Vakuutusoikeus joka on puolueeton tuomioistuin 2 Jos olet tyytymätön myös muutoksenhakulautakunnan päätökseen, sinulla on oikeus valittaa edelleen vakuutusoikeuteen. Myös vakuutusoikeudelle lähtevä valitus lähetetään Kelan kautta. Vakuutusoikeuden päätös on valitusasioissa lopullinen. Byrokratia on kuin Kiinan muuri Helsinkiläinen Marjut Cadia on vihainen, turhautunut ja surullinen. Hänen ansiosidonnainen työttömyyspäivärahansa katkaistiin viime joulukuussa. Cadian on vaikea ymmärtää katkaisun syytä. Viime syksynä Cadia otti vastaan projektityön, josta hän sai palkkaa 500 euroa. Hän ilmoitti tekemästään työstä työttömyyskassalle ja sai vastaukseksi lisäselvityspyynnön. Ihmettelin hieman, mistä on kysymys, ja tiedustelinkin asiaa kassalta. Lähetin pyydetyn selvityksen siitä, miten olin työn tehnyt, Cadia muistelee. Järkytys oli suuri, kun työttömyyskassan vastauskirjeessä ilmoitettiin, että Cadian ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha katkaistaan kokonaan. Peruste oli se, ettei Cadia ollut tehnyt työtä fyysisesti samassa paikassa työnantajan kanssa, ikään kuin valvovan silmän alla. Tällainen pykälä tuntuu täysin järjettömältä. Työnantajalla ei edes ollut toimitilaa, sillä kyseessä oli yhdistyksen toiminnan aloittamiskartoitus. Tein asiasta valituksen kassalle, mutta se ei muuttanut päätöstään. Valitukseni jatkoi eteenpäin työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan, Cadia kertoo. Cadia kuvailee, kuinka vaikea hänen oli saada vastauksia asiaa koskeviin kysymyksiinsä. Soittelin kymmeniä puheluita Kelaan, työttömyyskassaan ja työ- ja elinkeinotoimistoon. Mistään en saanut selkeitä vastauksia. Otin yhteyttä myös lakineuvontaan. Siellä juristi vain päivitteli työttömyysturva-asioiden monimutkaisuutta. Cadian on mahdotonta ymmärtää, että työn vastaanottamisesta ja sen rehellisestä ilmoittamisesta saa niin kovan rangaistuksen. Vielä käsittämättömämpää hänen mielestään on se, kuinka hädissään olevaa ihmistä voidaan pompotella luukulta toiselle. Byrokratia on kuin Kiinan muuri, jonka läpi ei pääse. Cadian valitus on edelleen käsiteltävänä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Laura Kosonen

6 10 n Terveys Terveys n 11 Lääkkeillä on nyt 580 viitehinta ryhmää Lääkkeiden viitehinta otettiin käyttöön huhtikuun alussa. Vaihtokelpoiset lääkkeet sijoitettiin omiin viitehintaryhmiinsä, joissa lääkkeen Kela-korvaus määräytyy ryhmän edullisimman lääkkeen mukaan. Viitehintaa halvemman, samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta. Satojen lääkepakkausten hinta halpeni, kun lääkevaihdon piiriin tuli lisää lääkkeitä. Viitehintaryhmiä on 580, ja niihin kuuluu korvattavaa lääkepakkausta. Se on 41 % kaikista korvausjärjestelmään kuuluvista pakkauksista. Eri kauppanimellä myytäviä lääkevalmisteita on kaikkiaan 600. Yhteen viitehintaryhmään kuuluu keskimäärin neljä valmistetta, joilla on eri kauppanimi. Jos asiakas ei halua vaihtaa viitehintaa kalliimpaa lääkettään halvempaan, hän saa Kela-korvauksen vain viitehinnasta ja maksaa viitehinnan ylittävän osan itse. Ns. lääkekattoon eli lisäkorvausoikeuteen lasketaan vain viitehinnan mukainen osuus. Huhtikuussa vahvistetut viitehinnat ovat voimassa kesäkuun loppuun asti. EU-kortin voi nyt tilata verkossa Eurooppalaisen sairaanhoitokortin voi tilata kätevästi Kelan internetsivujen asiointipalvelusta asiointi. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Palvelu hakee rekisteristä henkilötiedot valmiiksi. Asiakkaan ei tarvitse täyttää muuta kuin tieto siitä, haluaako hän, että kortti postitetaan kotiin vai hakeeko hän kortin haluamastaan Kelan toimistosta. Lisäksi tilauksen yhteydessä voi ilmoittaa, jos ei halua, että Kela uusii kortin kahden vuoden päästä. Asiakas näkee hakemuksensa ja sen lähetyspäivän asiointipalvelusta myös jälkikäteen. Viime vuonna kortteja myönnettiin lähes kappaletta. Vaula Aunola Nyt nukun hyvin Helena Pekarila ei tiennyt olevansa narskuttaja, ennen kuin hänen hammaslääkärinsä otti asian puheeksi. Öinen hampaiden kiristely oli hionut Pekarilan kulmahampaat tasaisiksi. Jatkuva voimaharjoittelu oli myös vahvistanut purentalihaksia. Kasvojen lihaksia ja leukaniveliä särki. En ymmärtänyt, että se johtui narskuttelusta. Välillä kipu tuntui kaulassa ja niskassa asti, Pekarila kertoo. Pekarila työskenteli tuolloin Yleisradiossa assistenttina. Työpaikan organisaatiomuutosten aiheuttama stressi häiritsi unta. Uneni ei silti keskeytynyt yöllä, enkä herännyt narskutukseen. Aamulla en kuitenkaan tuntenut oloani levänneeksi. Narskuttelu ja hampaiden yhteenpuristaminen eli bruksismi on tahdosta riippumatonta puremalihasten toimintaa. Se on unen liikehäiriö, joka yleensä liitetään stressaavaan elämäntilanteeseen. Unen aikana narskuttelevia arvioidaan olevan noin 10 % väestöstä. Valveilla hampaitaan puristelee yhteen jopa 20 %. Tavallinen narskuttaja on iältään vuotias, ja naisilla se on hieman yleisempää kuin miehillä. Tässä iässä moni elää ruuhkavuosiaan, uraa rakennetaan ja perhettä kasvatetaan, pohtii purentafysiologian dosentti, erikoishammaslääkäri Jari Ahlberg. Stressi häiritsee unta. Unen keventyessä lähelle heräämisvaihetta alkaa narskutus. Ahlbergin mukaan narskutuksen syitä voi stressin lisäksi olla useita: uniapnea, refluksitauti tai vaikkapa Helena Pekarilalla on levollinen uni edessä. Purentakisko on tavallinen hoitokeino narskutuksen oireisiin. Useimmilla narskuttajilla kisko vähentää leukanivelen rasitusta ja rentouttaa purentalihaksia. Kisko suojaa hampaita ja paikkoja myös narskuttelun aiheuttamalta kulumiselta. n Kisko valmistetaan hammaslaboratoriossa läpinäkyvästä muovista hammaslääkärin ottaman mallin mukaan. Kisko sovitetaan tavallisesti potilaan yläleukaan, ja sitä Erikoishammaslääkäri Jari Ahlberg vaula aunola epäsäännöllinen vuorotyö, joka saattaa häiritä unirytmiä. Narskuttaja nukkuu siis huonosti. Loppuuko narskutus, jos uni saadaan kuntoon? Vai pitääkö narskutuksesta päästä ennen kuin voi nukkua levollisesti? Jari Ahlberg arvelee, että perimmäinen syy on unihäiriö, joten se on syytä selvittää. Hän korostaa, että narskuttelun oireisiin eli kasvojen lihas- ja nivelkipuun ja hampaiden ja paikkojen kulumiseen kannattaa puuttua. Purentakisko suojaa hampaita ja vähentää narskutusvoimaa. Narskutuksen aiheuttajana on perinteisesti pidetty epätasapainoista purentaa. Tästä ollaan nykyisin hieman eri mieltä. Purentakiskollakin voidaan tasapainottaa purentaa muuttamatta kuitenkaan hampaiden purupintoja. Narskuttajan ei kannata valveilla ollessaan treenata purentalihaksiaan entistä enempää, ja purukumin sijasta on hyvä suosia ksylitolipastillia. Hieronta helpottaa, kun kasvolihaksia kivistää. Purentalihas on niitä harvoja ihmiskehon lihaksia, joita voi hieroa yhtä aikaa molemmilta puolilta. Ylitrimmattuihin lihaksiin on annettu lamaavia botuliiniruiskeita, jotka voivat auttaa pahimman tilanteen yli. Ennen tällaista hoitoa on kuitenkin tiedettävä, ettei potilaalla ole nukkuessa hengityshäiriöitä, Ahlberg tähdentää. Helena Pekarila sai avun purentakiskosta. Narskutus on helpottanut. Kasvojen ja niskan kivut ovat hävinneet, ja uni tuntuu taas virkistävältä. Olen niin tottunut kiskoon, etten halua luopua siitä Satu Kontiainen KiskoTYÖSTÄ saa korvausta käytetään öisin, toisinaan myös päivisin. Kiskon sovittamiseen ja hiomiseen tarvitaan muutama hammaslääkärissäkäynti. n Purentakiskon kustannuksista Kela korvaa osan hammaslääkärin palkkiosta. Korvaus on 60 % vahvistetun taksan mukaisesta määrästä. Hammaslaboratorion osuudesta ei makseta korvausta. Helena Pekarilalla oli tapana narskutella nukkuessa hampaitaan. Purentakisko palautti levollisen unen. n Viime vuonna korvausta maksettiin kiskon hammaslääkärintyöstä, yhteensä yli euroa. Purentafysiologista hoitoa korvattiin kaikkiaan 1,5 miljoonalla eurolla. n Narskuttelun aiheuttamia tavallisimpia suun vaurioita ovat paikkojen ja hampaiden kulumiset ja lohkeamiset. Näiden korjauksesta paikkaustyö kuuluu sairausvakuutuskorvauksen piiriin. Vakavimpiin vaurioihin tarvitaan proteettista hoitoa, jota ei sairausvakuutuksesta korvata. Jokelan ja Kauhajoen kriisien jälkihoito jatkuu Kelasta voi vielä hakea kriisivaiheen jälkeistä psykoterapiaa sekä Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien että Aasian katastrofin vuoksi. Jokelan tapahtumien vuoksi jälkihoitoa on Kelalta saanut noin 30 henkilöä. Jokelan tapahtumien kustannukset Kelalle ovat tähän mennessä olleet noin euroa. Kauhajoen tapahtumien vuoksi Kelalle on tullut hakemuksia vasta vähän. Kelan kuntoutusta koulujen kriisitilanteissa voivat saada tapahtumakoulujen oppilaat, opettajat ja muut työntekijät sekä heidän perheensä ja omaisensa muut tapahtumapaikalla olleet, esimerkiksi auttamistyöhön osallistuneet, ja heidän perheensä ja omaisensa sekä muut tapauksen johdosta psykoterapiaa tarvitsevat, kun oireiden yhteys tapahtumaan on ilmeinen. Kuntoutuksen työnjaon mukaisesti alle 16-vuotiaiden psykoterapiakuntoutus kuuluu kokonaan terveydenhuollon vastuulle. Siten Kelan tukemaa psykoterapiaa voidaan myöntää vuotiaille nuorille ja Osa terapioista jatkuu vielä vuotiaille aikuisille joko lyhytkestoisena tai enintään kolme vuotta kestävänä terapiana. Psykoterapiat myönnetään samoin perustein kuin Kelan harkinnanvarainen psykoterapia. koskevien perusteiden mukaisesti. Terapian saaminen edellyttää terveydenhuollossa käynnistettyä alkuhoitoa ja akuutin vaiheen kriisiterapiaa. Kun pidemmän terapian tarve on ilmeistä, terveydenhuolto ohjaa hakemaan Kelan tukemaa terapiaa. Vielä tänä vuonna terapiaa Aasian katastrofin johdosta Aasian katastrofin vuoksi terapiaa on myönnetty vuoden 2008 aikana neljälle uudelle hakijalle. Vuosina Kelan tukemia terapioita on saanut 90 henkilöä, joista noin puolelle on annettu päätös kolmen vuoden terapiasta. Osa näistä terapioista jatkuu yhä. Kela on maksanut Aasian katastrofin terapiakustannuksia vuosina yhteensä euroa. Vielä tämän vuoden aikana tehdyn hakemuksen perusteella voidaan terapia myöntää seuraaville ryhmille: katastrofissa vanhempansa menettäneet lapset ja nuoret katastrofialueella loukkaantuneet ja vammautuneet aikuiset sekä lapset ja nuoret kadonneiden, kuolleiden, loukkaantuneiden ja vammautuneiden omaiset ja muut läheiset henkilöt (aikuiset, nuoret ja lapset) katastrofialueella olleet henkilöt, jotka tarvitsevat katastrofin johdosta kuntoutuspalveluja. Jokelan ja Kauhajoen sekä Aasian katastrofin kuntoutuspalvelun ohjeet ovat internetissä > Kuntoutus> Harkinnanvarainen kuntoutus > Katastrofit ja kriisit. Hilkka Arola

7 12 n Koti&Perhe Koti&Perhe n 13 Teksti Hannu Kaskinen n Kuvat Ari Korkala Kaksos pojat tykkäävät rutiineista Jos Jonnen ja Sampon vaunulenkki on vähän myöhässä tai rutiini muuten rikkoontuu, äiti kuulee kunniansa. Minna Aho, 29, on huomannut parhaaksi patistaa kaksospojat samaan rytmiin. Jos toisella on nälkä, toistakin syötetään. Jos toinen nukahtaa, toinenkin yritetään saada unten maille. Jonne ja Sampo syntyivät 3. marraskuuta 2008 Pirkkalaan. Tiesimme jotenkin, mitä on tulossa. Isälläni ja miehelläni on kaksosveli ja serkuissani on kaksoset. Kun menimme ultraäänitutkimukseen, naureskelimme vain tarkistavamme, että onhan siellä kaksoset, Minna Aho muistelee. Äidin mukaan pojissa ei ole mitään samaa. Sami Aho, 32, sanoo, että Jonne on ajattelevampi, ihmettelevämpi. Äiti jatkaa: Vähän arempi, osaa jo vierastaa. Isä sanoo, että Sampo on fyysisempi, ja äiti jatkaa: Hymyilee, rakastaa kaikkia. Kaksoset syntyivät kaksossukuun. Lompakko ja unet kovilla Minna Aho työskentelee Tampereen teknillisen yliopiston kirjastosihteerinä. Äitiysloma kestää marraskuulle. Sitten koittaa joko hoitovapaa tai palkkatyö. Rankkoina päivinä kaipaan töihin. Rahakin tietysti vaikuttaa, emmekä pärjäisi hoitorahalla. Esimerkiksi kaksosten vakuutukset maksavat tuplasti sen mitä yhden vauvan vakuutukset. Isomman autonkin ostosta piti neuvotella pankin kanssa. Minna Aho iloitsee, että vaatteita ei enää tarvitse ostaa tuplasti, kun pojat näyttävät kasvavan eri tahtia. Sami Aho kehittää Nokia Siemens Networksillä ohjelmistoja. Hän kertoo olleensa taloussyistä vain kolme viikkoa isyysvapaalla. Ennen ensimmäistä työpäivää unet jäivät pariin tuntiin, kun kaksoset valvoivat. Senkin jälkeen työssä on pitänyt taistella väsymystä vastaan. Hän myöntää, että vauvojen sitovuus yllätti. Vauvat vaativat täyden huomion, eikä istuskelu parin metrin päässä riitä. Joskus kuulee uskomuksia, että siinähän kaksi menee kuin yksikin. Kaksosten hoito vaatii kuitenkin jopa enemmän kuin tuplatyön. Esimerkiksi nukkumaan mennessä molemmat pojat usein häiritsevät toisiaan, Sami Aho miettii. Lastenhoitoapua Ahot saavat Minnan Oulaisissa asuvilta vanhemmilta joskus viikonloppuisin ja Samin Iissä asuvilta vanhemmilta kerran kuukaudessa. Parisuhde lujittumassa Pariskunta luonnehtii, että romantiikka ei juuri kuki. Minna sanoo nukahtavansa, kun pojatkin nukahtavat, että jaksaa taas aamulla. Silti Ahot uskovat, että lopulta lastenkasvatus lujittaa parisuhdetta. Peruspäivänä pojat herättävät äidin kello Äiti vaihtaa vaipat, imettää sekä antaa pojille sosetta ja pullomaitoa. Sitten pojat haluavat aamu-unille. Niiden jälkeen syödään, käydään pesulla ja puetaan. Puolenpäivän jälkeen pojat ovat ulkona vaunuissa hirveän huudon saattelemina. Hyvällä tuurilla he nukkuvat kolme tuntia, ja silloin on aikaa kotiaskareille. Iltaisin syödään kolmen tunnin välein sekä leikitään ja torkutaan. Viimeistään yhdeltä pojat nukahtavat, Minna Aho selostaa. Kuin yhdestä suusta Ahot jatkavat, että vaikka päivät ovat pitkiä ja yöt lyhyitä, päivääkään he eivät vaihtaisi. Vanhemmat iloitsevat myös siitä, että kalenterissa on yksi yhteinen meno: Sauna Open Air -metallifestivaali Tampereella kesäkuuta. Monimuotoiset perheet Ahot elävät arkea kaksospoikien ehdoilla. n Suomessa on 1,4 miljoonaa perhettä, joihin kuuluu 76 % väestöstä. Lapsiperheitä on noin ja niissä on hieman yli miljoona alle 18-vuotiasta lasta. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt 10 vuodessa lähes seitsemällä prosentilla ja perheet ovat yhä monimuotoisempia. Samaa sukupuolta olevia rekisteröityjä pareja on noin n Lapsiperheistä 62 % on ns. ydinperheitä, joissa on avioliitossa olevat isä ja äiti sekä yksi tai useampia lapsia. Jatkuvasti on kuitenkin kasvanut niiden lasten lukumäärä, jotka asuvat muussa kuin ydinperheessä. Avoliitossa olevia lapsiperheitä on noin ja yhden päähuoltajan perheitä lähes n Äiti ja lapsi -perheitä on noin eli 17 % lapsiperheistä, kun taas isä ja lapsiperheitä on alle kolme prosenttia. Vaikka lapsi asuu vakituisesti jommankumman vanhemman kanssa, vanhemmilla voi olla yhteishuoltajuus. n Uusperheitä on yli eli noin 9 % kaikista lapsiperheistä. Niissä asuu hieman yli 10 % kaikista alle 18-vuotiaista lapsista. Määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 2,3 prosenttiyksikköä. Uusperheissä asuvista lapsista on äidin lapsia lähes , yhteisiä ja isän lapsia hieman yli Avioliiton on solminut hieman alle puolet uusperheen vanhemmista. Lähde: Tilastokeskus, perhetilastot 2007; vuoden 2008 tilastoluvut julkaistaan toukokuussa

8 14 n Koti&Perhe Koti&Perhe n 15 Kolumni Jarkko Uro Kirjoittaja on freelancetoimittaja Vaula Aunola Oli vain sopeuduttava Lapset vastaan vanhemmat LAPSI PÄIHITTÄÄ VANHEMMAN Ikiaikainen mittelö lasten ja aikuisten välillä käydään yhä uudestaan, kun parivuotiaat taaperot näyttävät vanhemmilleen kaapin paikan. Tilanne toistuu aina samanlaisena: aikuinen latelee sääntöjä, nostaa esineitä turvaan, yrittää takoa lapsen päähän käytöstapoja, mutta lapsi päihittää silti vanhemman. Näin on oleva aina ja ikuisesti, sillä supervoimat näyttävät tekevän uhmaikäisistä voittamattomia. Mitä ihmettä? Supervoimia taaperoilla? Eikö nykytiede ole osoittanut tällaiset erikoiskyvyt satuiluksi? Tiede ei kuitenkaan taida koskea pieniä lapsia. Ensinnäkin taaperot osaavat lukea vanhempien ajatuksia. Jos aikuinen sattuu ajattelemaan, että kännykkä voi rikkoutua lapsen käsissä, lapsi löytää puhelimen takuuvarmasti seuraavan vuorokauden aikana ja tuhoaa sen. Näin käy, vaikka vanhempi varautuisi asiaan. Jos aikuinen nostaa kännykän turvaan kaapin päälle, lapsi käyttää tuolia vuorikiipeilyvälineenä ja valloittaa tahtoa uhmaavan Mount Lipaston. Jos aikuinen taas kuvittelee, että kännykkä on housujen taskussa turvassa, hän ei voisi olla enempää väärässä. Lapsi väsyttää ensin aikuisen puistossa, ja kun vanhempi torkahtaa, peli on jo pelattu. Lapsi kaivaa puhelimen taskusta, pelaa sillä palloa ja lyö sitä vielä harjanvarrella. Ei auta, vaikka sohvalle torkahtanut vanhempi ehtisi raottaa silmiään. Näillä pienillä ajatustenlukijoilla on näet rakettimoottorit. Siinä missä aikuinen ehtii ottaa yhden askeleen, lapsi on jo syöksynyt uskomattomalla nopeudella huoneen poikki. Siinä missä aikuinen vilkaisee yhteen suuntaan, lapsi on jo tarkastanut koko huoneen. On yksinkertainen tosiasia, että vanhemmat käyvät hitailla taajuuksilla, joten aina kun aikuisen väsyneet aivosolut raksahtavat yhden havainnon eteenpäin, kaikki on jo tapahtunut moneen kertaan: maljakko on paiskattu lattialle, DVD-levyä on käytetty lattialuuttuna ja hammasharjalla on pesty kissan hampaat. Jos tilanne on näin toivoton, kannattaako edes yrittää? Kyllä! Tuhannesti kyllä, sillä muut vaihtoehdot johtavat turmioon. Ajatellaan esimerkiksi Lepakkomiestä ja Jokeria. Jos taistelu heidän väliltään päättyisi, kummallakaan ei olisi enää mitään sijaa maailmassa. Sankarit ja superrikolliset häviäisivät kuin mahtisalaman iskusta, ja jäljelle jäisi vain hiljainen tuulen vire ja kaipuu sydämeen. Taistelua ei siis käydä lopputuloksen vaan itse kamppailun vuoksi. On kamppailtava, jotta lapsi voisi olla lapsi. Ja ollakseen aikuinen täytyy pistää vähän rähinää pystyyn. Nyrkkeilykuuluttajan sanoin: Let s get ready to rumble! Äitiyspakkaus: Kestävää kehitystä Uusi äitiyspakkaus on edeltäjäänsä ekologisempi ja värimaailmaltaan neutraalimpi. Äitiysavustusraati on viime vuosien myönteisten palautteiden innoittamana päättänyt pitäytyä vaaleissa sävyissä. Luonnonvalkoista on nyt jopa entistä enemmän ja muita värejä vain vähän. Tuotevalinnoissaan raati on myös huomioinut kestävän kehityksen periaatteita. Pakkauksen ykkössuosikki eli ulkohaalari on tänä vuonna vaaleanharmaa, kuten myös siihen kuuluvat lämpötossut ja myssy. Päällysmateriaali on 63-prosenttisesti muovisista kertakäyttöpulloista valmistettua kierrätysmateriaalia. Muuten yksivärisen haalarin rinnuksessa ja käänteissä on kuvio, joka on vihje haalarin nimeen: Sydänkäpy. Useita vuosia pakkauksessa ollut kevyt toppahaalari on vaihtunut pehmeään ja ohueen luonnonvalkoiseen villasekoitehaalariin, joka lämmittää olematta jäykkä vauvan päällä. Pehmeät auringonkukkakuvioiset sukat ja tumput on tällä kertaa valmistettu bambusta, ruokokasvista, joka kasvaa nopeasti ilman lannoitteita ja torjunta-aineita. Kestävän kehityksen teemaa tukevat nyt kaksi kestovaippasettiä entisen yhden sijasta. Näin äitiysavustusraati kannustaa perheitä kokeilemaan kestovaippoja, joiden suosio on nopeasti kasvanut. Äitiyspakkauksen kaikki tuotteet on testattu Tulli- Äitiyspakkauksessa on nyt entistä e nemmän luonnonvalkoista. Muita värejä on hyvin säästeliäästi. laboratoriossa. Tuotteet on ennen jakelun aloittamista todettu turvallisiksi formaldehydin ja atsovärien osalta. Suosittu pakkaus vuodesta 1939 Äitiysavustuksella ja -pakkauksella on ikää jo 70 vuotta. Aluksi äitiysavustusta saivat vain vähävaraiset äidit. Se osoittautui yhdessä neuvolajärjestelmän kanssa tehokkaaksi keinoksi vähentää lapsivuode- ja imeväiskuolleisuutta. Äitiysavustuksen ehtona oli ja on edelleen, että odottava äiti käy äitiysneuvolassa ennen viidettä raskauskuukauttaan. Etenkin 40-luvulla äitiyspakkaus oli keino saada äidit terveydenhoitojärjestelmän ja terveysvalistuksen piiriin. Lapsen ja äidin terveyttä ja kodin hygieniatasoa tukivat äitiyspakkauksessa sideharsovaipat, pesuvati, saippua, pyyhkeet ja lastenvaatteet. Jo 1949 äitiyspakkauksesta tuli kaikkien äitien etuus ansiotasoon katsomatta. Vuosikymmenten kuluessa pakkauksen sisältöä on jatkuvasti kehitetty ja ajanmukaistettu. Äitiyspakkauksen suosio on pitänyt pintansa vuosikymmenestä toiseen. Vuonna 1994 vastuu äitiyspakkauksesta siirtyi Valtion hankintakeskukselta Kelalle. Tua Kyrklund Lisätietoja ja kuvia osoitteessa > Lapsiperheet > Äitiysavustus. Jyväskylässä asuva kahden lapsen isä Tuomas Lehtonen, 32, ei juuri jännittänyt toisen lapsensa Meri-Tuulin syntymää parisen vuotta sitten. Synnytys sujui perätilasta huolimatta tavalliseen tapaan, kunnes lääkäri huomasi, että lapsi on tulossa ulos toinen jalka edellä. Synnytys olisi pitkittynyt liiaksi, ja vauvalle olisi saattanut tulla hapensaantivaikeuksia. Normaali synnytys muuttui saman tien hätätilanteeksi. Heidi-äiti vietiin kiireellä hätäsektioon. Siinä vaiheessa myös isällä alkoi olla ahdistunut olo, sillä hän pelkäsi sekä äidin että vauvan hyvinvoinnin puolesta. Hän ei päässyt leikkaussaliin mukaan. Onneksi keisarileikkaus sujui kuitenkin hyvin. Vaikka olo oli leikkauksen jälkeen helpottunut, tunsin itseni iltapäivällä todella yksinäiseksi, epävarmaksi ja voimattomaksi. Istuin yksikseni monta tuntia itkevä Meri-Tuuli sylissäni. Tuomas Lehtosen mukaan vaikeaan tilanteeseen oli vain sopeuduttava, sillä esimerkiksi synnytysvalmennuksessa ei käsitelty poikkeavia tilanteita. Isää ei myöskään pyydetty mukaan synnytyksen jälkeisiin keskusteluihin, jotka käytiin äidin kanssa. Lehtonen uskoo, että hänetkin olisi otettumukaan, jos hän itse olisi sitä pyytänyt. Hänestä olisi tärkeää, että isille opetettaisiin, miten heidän tulisi reagoida poikkeaviin tilanteisiin, esimerkiksi raskausmyrkytykseen, raskauden jälkeiseen masennukseen ja keskenmenoon. Virpi Kirves Lehtosen perheen arki on mukavaa. Vaikeaa synnytystä puitava myös isän kanssa Miten isä selviytyy puolisonsa tavallista kivuliaammasta ja pitkittyneestä synnytyksestä? Nehän ovat usein äidillekin vaikeita kohdata. Palveluissa tulisi ottaa vanhemmat erikseen huomioon, kertoo tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen-Viitanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen- Viitanen kannustaa keskusteluun vanhempien kanssa. Hän tietää, että isät kokevat yhä jäävänsä hieman synnytysasioissa ulkopuolelle. Molemmat vanhemmat odottavat perhevalmennukselta realistista tietoa synnytyksestä, myös siitä miten toimia poikkeavissa tilanteissa. Erityisenä haasteena Tuovinen-Hakulinen pitää vaikeiden synnytysten jälkipuintia molempien Vaula Aunola vanhempien kanssa yhdessä ja erikseen sekä synnytyssairaalassa että neuvolassa. Mies kokee monet asiat eri tavalla ja on ensimmäisen lapsen syntyessä usein äitiä jäljessä vanhemmuuteen kasvamisessa. Perhevalmennus tavoittaisi isät Hakulinen-Viitasen mukaan perhevalmennus on hyvä keino tavoittaa myös isät. Hän korostaa, että isyyden lisäksi tulisi pitää mielessä myös miehen ja puolison näkökulma. Yleensä isät kokevat synnytykseen osallistumisen positiiviseksi asiaksi, jossa samalla kasvaa kohti vanhemmuutta. Hän uskoo, että tulevaisuudessa tämä huomioidaan entistä enemmän. Synnyksessä mukana olleet isät pystyvät paremmin tukemaan äitiä imetyksen käynnistämisessä ja sen jatkamisessa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa korostetaan, että perhevalmennuksessa tulee käsitellä myös isän roolia sekä synnytyksen poikkeavia tilanteita. Ilkka Pietarinen

9 16 n Opiskelu&Työ Opiskelu&Työ n 17 Pätkätyöläisille omaa kuntoutusta Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus kehittää yhteistyössä Kelan kanssa kuntoutusta pätkätyöntekijöille työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa Teostassa. Hanke alkoi viime vuonna ja jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tänä aikana hankkeeseen pääsee noin 100 kuntoutujaa Kanta- ja Päijät-Hämeestä, Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta. Tähän mennessä mukana on ollut kaksi ryhmää, yhteensä 10 kuntoutujaa. Kuntoutuksen tavoitteena on edistää kuntoutujan terveyttä ja työkykyä sekä tukea hänen työuraansa. Hankkeessa etsitään mallia, joka jatkossa palvelisi parhaiten epätyypillisiä töitä tekeviä. Teosta-kuntoutusta voidaan toteuttaa mm. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen Hämeenlinnan ja Vantaan toimipisteissä. Myös Lahteen on suunniteltu avomuotoryhmiä. Kuntoutukseen hakeudutaan täyttämällä Kelan kuntoutushakemus, johon liitetään B-lääkärinlausunto. Hakemus toimitetaan Hämeenlinnan Kelaan. Kuntoutuja saa kuntoutusjaksojen ajalta kuntoutusrahaa. Asumistuesta apua, kun lomautus tai työttömyys pitkittyy Työttömyyden jatkuessa yleinen asumistuki voi keventää taloudellista ahdinkoa. Asumistuki ei kuitenkaan ole tarkoitettu helpottamaan lyhytaikaista tulojen vähenemistä. Niinpä lomautus tai työttömyys ei aina tuo oikeutta tukeen. Yleinen asumistuki on tarkoitettu keventämään pienitulostenasumismenoja. Tukea voivat saada sekä yksin asuvat että perheelliset vuokra- tai omistusasunnon aiheuttamiin kustannuksiin. Tulot vähentävät asumistukea. Kelassa arvioidaan asumistuen hakijan ja hänen kanssaan asuvien yhteistä, pysyvää tulotasoa. Pysyvänä pidetään tulotasoa, joka kestää tai jonka oletetaan kestävän vähintään viisi kuukautta. Jos lomautus kestää esimerkiksi kaksi kuukautta, tuloihin otetaan mukaan kahden kuukauden tulo lomautusajalta ja kymmenen kuukauden palkka. Tällöin tulot yleensä ylittävät asumistuen tulorajat. Verkossa voi arvioida etuutensa määrän Nykyisessä tilanteessa myös työttömyyskassat ruuhkautuvat. Ansiosidonnaisen päivärahan hakija voi itse arvioida päivärahan määrän Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta löytyvällä laskurilla. Asiakkaan laskemaa ja Kelaan toimittamaa arviota ansiosidonnaisen päivärahan määrästä voidaan käyttää apuna asumistukea laskettaessa. Kelan internetsivuilla (www.kela.fi/laskurit) asumistuen hakija voi itse arvioida, onko hänellä mahdollisuus saada asumistukea ja paljonko tukea tulisi. Asumistukea voi hakea myös verkossa osoitteessa Lisätietoja saa asumistuen palvelunumerosta En pelkää pätkätöitä Rovaniemeläiselle teatteri-ilmaisun ohjaajalle Anne Niskalalle, 29 v, ei ole löytynyt vakinaista työpaikkaa, mutta lyhytaikaisia töitä on riittänyt. Harrastajien ohjauksia kansalaisopistoissa, kirjastonhoitajien tuurauksia, opetusta kuntayhtymissä ja teatteri-ilmaisun opetusta esimerkiksi opettajankoulutukses- n Kun jäät työttömäksi tai opintosi päättyvät eikä sinulla ole työpaikkaa, ilmoittaudu mahdollisimman pian työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Työttömänä työnhakijana sinulla on oikeus työttömyyspäivärahaan (ansiopäiväraha tai peruspäiväraha) tai työmarkkinatukeen. sa oleville. Juuri nyt on alkamassa kymmenen kuukauden pesti nuorille suunnatussa projektissa ja muutto Kittilään, Niskala luettelee tekemisiään. Pätkätöiden sekaan mahtuu myös pätkäopiskeluja. Pätkätöiden ohella hän opiskelee tällä hetkellä luokanopettajan tutkintoa. Minulle tällainen elämä on elämäntapa. Suunnittelen tulevaisuutta päivä tai kuukausi kerrallaan. Aina on löytynyt jotakin tekemistä, ja jos ei ole löytynyt, olen saanut lyhytaikaisesti työttömyyskorvausta. Niskalan avomies on matkailualalla toimiva pätkätyöläinen. Molemmat ovat oppineet vaihtamaan paikkakuntaa, jos kotipaikkakunnalta ei löydy töitä. Kun jäät työttömäksi n Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta. Ansiopäivärahaa maksetaan työttömyyskassan jäsenille enintään 500 päivän ajan. Lisätietoja ansiopäivärahasta saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön internetsivuilta tai omasta työttömyyskassastasi. n Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea haetaan Kelasta. Sinulla on oikeus peruspäivärahaan, jos täytät työssäoloehdon eli olet ollut työssä vähintään 10 kuukautta työttömyyttä edeltävän reilun kahden vuoden aikana. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivän ajan. Anne Niskalalle pätkätöiden joukkoon mahtuu myös pätkäopiskeluja. Timo Lindholm Aina jossakin on töitä, mutta niitä pitää mennä tekemään sinne. Toisaalta ajattelen, että minun on kehitettävä koko ajan itseäni, etten jämähdä siihen mitä olen. En pelkää tulevaisuutta, sillä suunnittelen sitä pätkittäin. Pitää kehua itse itseään, että hyvä minä, kun taas onnistuin, palkitsen näin itseäni. Sven Pahajoki n Jos et täytä työssäoloehtoa, voit saada Kelasta työmarkkinatukea. Sitä maksetaan niille työttömille työnhakijoille, jotka tulevat ensi kertaa työmarkkinoille tai jotka eivät viime aikoina ole olleet töissä. Työmarkkinatukea maksetaan myös niille työttömille, jotka eivät enää saa ansio- tai peruspäivärahaa 500 päivän enimmäisajan täytyttyä. Yhä useampi työtön hakee apua Kelasta Moni työtön tarvitsee Kelan työttömyysturvaa ja yleistä asumistukea. timo lindholm Uuden työttömien ryhmän muodostavat pätkätöitä tehneet nuoret aikuiset. He eivät aina kuulu työttömyyskassaan eivätkä siksi saa ansiosidonnaista päivärahaa. Heidän vaihtoehdokseen jää Kelan työmarkkinatuki tai peruspäiväraha. Helsingin vakuutuspiirin johtaja Ritva Männynoksa kertoo, että taantuman aikana pääkaupunkiseudulla työttömäksi on jääty usein palvelualalta. Helsingissä joukkoirtisanomiset eivät näy kuten teollisuuspaikkakunnilla, joilla suljetaan kokonaisia tehdasyksiköitä. Täällä palveluala hallitsee elinkeinoelämää ja nuoret työttömät ovat usein olleet pätkätöissä. Koko palveluammattien skaala on edustettuna kaupan myyjistä taksinkuljettajiin, Männynoksa kertoo. Kelan Helsingin toimistoissa on asiakkaina myös paljon virolaisia rakennustyöläisiä. Työttömäksi jäätyään he hakevat oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Männynoksa kannustaa työttömiä hakemaan lisätietoja myös verkosta. Nuoret ovat tottuneita netinkäyttäjiä, hän sanoo. Vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio ennustaa, että sähköinen asiointi lisääntyy. Vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio Kelan Rovaniemen toimistosta kertoo, että Lapin alueella työttömyysetuuksien hakijoiden määrä ei ole vielä merkittävästi lisääntynyt. Rovaniemen seudulla ei ole sellaista teollisuutta, joka olisi vähentänyt runsaasti työntekijöitä. Elinkeinorakenne koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Pitkälle palveluelinkeinoista toimeentulonsa saavat lappilaiset eivät joudu kovin herkästi luopumaan työstään, Rautio kertoo. Hakijamäärään vaikuttaa myös se, että entistä useampi kuuluu työttömyyskassoihin. Hänen mukaansa taantuman pitkittyessä Kelalta saatavat etuudet tulevat tarpeellisemmiksi. Toimistoasiointi on esimerkiksi Oulussa lisääntynyt neljänneksen edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka samaan aikaan sähköinen asiointi on lisääntynyt noin 15 %. Rovaniemellä toimistoasioinnissa ei ole vielä nähtävissä yhtä selvää muutosta. Sähköinen asiointi on kuitenkin lisääntynyt. Sven Pahajoki Tua Kyrklund Vakuutuspiirin johtajan Ritva Männynoksan toimialueella on paljon ulkomaalaisia etuuden hakijoita. vaula aunola Vanhempien tulot voivat näkyä opintotuki päätöksessä Vanhempien tulot ovat yksi opintotuen määräytymisperuste. Ne voivat korottaa tai pienentää tukea tai estää sen saannin kokonaan. Vanhempien tulot vaikuttavat opintorahaan alle 20-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla ja asumislisään alle 18-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla. Heidän opintotukipäätöksessään näkyvät vanhempien tulotiedot. Muilla opiskelijoilla vanhempien tulot näkyvät opintotukipäätöksessä vain, jos opiskelija asuu vanhempansa luona ja hänellä on vanhempien pienituloisuuden perusteella oikeus opintorahan vähävaraisuuskorotukseen. Vanhempien tulot huomioidaan ja ilmoitetaan päätöksessä viimeksi vahvistetun verotuksen mukaisina ja sen suuruisina kuin veroviranomainen ilmoittaa ne Kelalle. Jos vanhempien yhteenlasketut tulot ovat pienentyneet vähintään 20 %, opiskelija voi ilmoittaa asiasta Kelalle, jolloin tukea myönnettäessä otetaan huomioon pienemmät tulos.. Perusteltua ja tarpeen Opintotukipäätöksessä vanhempien tulotietojen näyttäminen on perusteltua ja tarpeen, koska opintotuen hakijan on voitava tarkistaa päätöksen perusteena käytetyt tiedot ja opintotukiratkaisun oikeellisuus. Menettelyllä turvataan opintotuen saajan oikeusturva ja täytetään hallintolain vaatimus päätöksen perustelemisesta. Lisäksi opintotuen hakijan on pystyttävä arvioimaan vanhempiensa muuttuneiden tulojen ilmoittamisen tarpeellisuus. Jos vanhempien tulot pienenevät, opiskelijalla voi olla oikeus korkeampaan opintotukeen. Vanhempien tulot eivät näy hakemusvaiheessa opiskelijalle lähetetyssä esitäytetyssä opintotukihakemuksessa tai Kelan asiointipalvelun sähköisessä opintotukihakemuksessa. Vanhempien yksityisyyden suoja ei vaarannu tulotietojen ilmoittamisen perusteella, sillä tiedot verotuksessa vahvistettujen ansio- ja pääomatulojen kokonaismääristä ovat nykylakien mukaan julkisia tietoja. Myös tietosuojavaltuutettu ja eduskunnan oikeusasiamies ovat hyväksyneet Kelan menettelyn vanhempien tulotietojen käyttämisestä opintotuessa. Jouni Parkkonen nana uitto

10 18 n Eläkkeellä Eläkkeellä n 19 Takuueläke vuonna 2011 Hallitus on sitoutunut ottamaan vuoden 2011 maaliskuussa käyttöön ns. takuueläkkeen. Sillä on tarkoitus turvata pienten eläkkeiden kohtuullinen taso. Tämän päivän rahassa takuueläkkeen arvioidaan olevan kuukaudessa 685 euroa, mikä taataan jokaiselle eläkeläiselle. Takuueläkkeen mukaista lisää maksetaan henkilöille, joiden kokonaiseläke ansioeläke ja kansaneläke jää alle takuueläkkeen tason. Takuueläkkeen saajia on noin Eläkkeen rahoitukseen käytetään vuodessa 111 miljoonaa euroa. Kela kehittää ikääntyneiden kuntoutusta Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke on käynnistynyt 20 kunnassa, jotka ovat Enonkoski, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Sulkava, Savonlinna, Oulunsalo, Pudasjärvi, Simo, Tyrnävä, Kalajoki, Oulainen, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Juva, Mikkeli, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä. Hanke on yksi neljästä vuosina eri puolilla maata toteutettavasta ikääntyneiden kuntoutushankkeesta, joissa Kela selvittää kuntoutuksen vaikuttavuutta. Yhteistoiminnallisen kuntoutuksen hanke toteutetaan yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimien kanssa. Kuntoutukseen haetaan oman terveyskeskuksen kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu tekevät hankkeesta tutkimuksen. Ryhmäkuntoutuksen valitaan 480 yli 74-vuotiasta, jotka asuvat kotona tai palvelutalossa. Kuntoutujiksi valittavilla on tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi vaikeuksia selviytyä jokapäiväisessä elämässä ja he tarvitsevat ulkopuolista apua ja kuntoutusta, mutta he pystyvät kuitenkin liikkumaan itsenäisesti apuvälineiden avulla. Läheinen osallistuu kuntoutukseen osan aikaa. Sijaisuudet siltana Kaiken takana on kamera. Kolme ja puoli vuotta sitten Kirstin kolmekymmenvuotinen avioliitto päättyi yhtäkkiä eroon. Hylätyksi tuleminen kouraisi, mutta Kirsti löysi peilikseen vanhan ihastuksensa, kameran. Kauniina ja valoisana aamuna matematiikan opettaja Kirsti Hassinen, 61, päätti jäädä eläkkeelle. Pitkässä parisuhteessa puoliso toimii peilinä. Kuvaan paljon myös itseäni ja rakennan näin uutta identiteettiäni. Erohetkellä laillinen eläkeikä 60-vuotiaana häämötti lähitulevaisuudessa. Sitä työstään nauttinut opettaja ei kuitenkaan silloin haikaillut. Kannustavan työyhteisön ja murrosikäisten oppilaiden jättäminen ei houkutellut. Kun oppilaita arvostaa ja kunnioittaa, he suhtautuvat samalla tavalla. Toki opettajan työ vie mehut. Koko ajan on oltava persoonallaan mukana ja valppaana. Illalla ei pitemmän päälle enää jaksa tehdä mitään erityistä.. Luonteelleen tyypillisesti Kirsti teki päätöksensä työuran päättämisestä vain pari kuukautta ennen Harri Mäenpää eläkkeelle jääm,istään. Kauniina ja hyvävaloisena aamuna mieli teki lähteä valokuvaamaan mutta pitikin lähteä kouluun. Ajattelin, että eiköhän minun tule tehdä sitä, minkä nyt koen tärkeimmäksi itselleni. Kirsti jäi eläkkeelle viime vuoden elokuussa. Nuorille kokemusta Virkauransa viimeisinä vuosina Kirsti keskittyi hiljaisen tiedon siirtämiseen. Luokan ovi oli aina auki Kirsti Hassinen unohtaa ikävät asiat. kollegoille ja koulunkäyntiavustajille. Nuoremmat saivat minulta kokemustietoa, minä heiltä tuoretta teoriaa. Nyt Kirsti tekee sijaisuuksia entisessä koulussaan Kontiolahdella. Sijaisuuksissa etuoikeus on nuorilla. Tiettyinä aikoina sijaisten saanti on vaikeaa. On oppilaiden etu, että he saavat pätevän ja koulun tavat tuntevan sijaisen. Sijaisuudet virkistävät eläkeläistä. Tänäänkin oli nautinnollista opettaa ja rupatella ystäväkollegojen kanssa. Minut kutsutaan edelleen myös opettajayhteisön kekkereihin. Tulot eivät vaikuta eläkkeeseen. Verot tietysti nousevat, mikä on oikein. Tekemistä toimennaisella riittää. Myös keskittyminen kirjoittamiseen kiehtoo. Aloitin digitaalikuvauksen opiskelun ammattikorkeakoulussa. Voin päättää ajankäytöstäni ja oppia uutta! Eläkkeelle jäätyäni podin hetken huonoa omaatuntoa siitä, voinko nauttia eläkkeestäni, mutta en enää. Saan oikeudenmukaista eläkettä. Hyvää tuuriakin oli, sillä eläkeiät ovat nousemassa. Rytmi ruokailuun Kirsti luonnehtii itseään ihmiseksi, joka unohtaa ikävät asiat. Viimeisenä työvuonna reuma rupesi rassaamaan opettajaa. Oppilaat naureskelivat, kun jouduin kirjoittamaan taululle vasemmalla kädellä. Eläkkeelle jäätyään Kirsti päätti lähteä Lappiin vaellukselle. Vaelluksen alla reuma paheni, eikä hän pystynyt puristamaan kumpaakaan kättä. Mietin, miten pärjään rinkan kanssa. Varasin viikkoa ennen kortisonipiikin, mutta en tarvinnut sitä. Rupesin näet uimaan kylmässä järvessä. Vaelluksella pulahtelimme tunturipuroissa. Kylmäuinnista tuli tapa. Takana on myös merkittävä painonpudotus. En tarvitse enää edes verenpainelääkkeitä. Säännöllisessä työssä oli säännölliset ruokailut. Eläkkeellä yksin eläen piti luoda tarkat tavat, jotta paino ei rupea sahaamaan. En syö kattilasta. Tässäkin kamera toimii peilinäni. Päivi Spåre nana uitto Täyden kansan eläkkeen luonne on muuttunut Täysi kansaneläke on muuttunut pääosin työkyvyttömien eläkkeeksi. Suomessa oli vuoden 2008 lopussa runsaat täyden kansaneläkkeen saajaa. Heistä 65 % on työkyvyttömyyseläkkeellä ja 35 % vanhuuseläkkeellä. Johtava tutkija Heikki Niemelä Kelan tutkimusosastolta sanoo, että täyden kansaneläkkeen luonne on muuttunut. Täyden kansaneläkkeen saajat ovat aikaisempaa nuorempia. Puolet on alle 55-vuotiaita, ja heistä kaksi kolmasosaa on miehiä. Aikaisemmin enemmistö täyttä kansaneläkettä saavista naisista oli 65 vuotta täyttäneitä ja siten vanhuuseläkkeellä. Nyt hieman yli puolet naisista on työkyvyttömiä, ja painopiste on muuttunut yhä nuorempiin ikäluokkiin. Täyttä kansaneläkettä saavat ovat useimmiten naisia, 58 %. Miehistä työkyvyttömyyseläkkeellä on jopa 84 %, ja heistä kaksi kolmasosa on vuotiaita. Niemelä arvelee, että kehityssuunta jatkuu: työkyvyttömien osuus korostuu entisestään. Niemelä näkee myös täyden Johtava tutkija Heikki Niemelä näyttää, miten täysi kansaneläke on kehittynyt ansiotaso- ja TEL-indeksiin nähden. Kansaneläke on jäänyt jälkeen yleisestä ansiotasosta. Syrjäytyneet Nuoret miehet Eläkkeellä kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkkeen luonteen muuttuneen. Työkyvyttömyyseläkkeestä on osittain tullut yhteiskunnasta syrjäytyneiden nuorten miesten etuus, kun muut eläkkeet eivät takaa turvaa. Hän uskoo, että kansaneläkkeen rooli tulee järjestelmänä säilymään ja sen tärkeys korostuu pienituloisten niukkana eläketurvana. Kansaneläkejärjestelmä tukee niitä, jotka saavat pientä työeläkettä tai joille ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä. Täysi kansaneläke on vuonna 2009 yksinäiselle 584,13 e/kk ja avio- tai avoliitossa olevalle 518,12 e/kk. Hilkka Arola

11 20 nn nn Etuudet Etuudet nn nn 21 Kelan etuudet 2009 Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Tarkempia tietoja eri etuuksista ja niiden myöntämisperusteista saat ilmaisista esitteistä, palvelunumeroista, toimistoista ja internetsivuilta Terveys Esitteet: Kun sairastat, Kuntoutukseen ja Työterveyshuolto Kelan kortit n Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeutesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauksen samalla kun asioit. n Kun muutat Suomeen, täytä hakemuslomake y77 ja toimita se Kelaan. Sen perusteella saat päätöksen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Kela on lopettanut kuvallisten Kela-korttien myöntämisen. Aikaisemmin myönnetyt kortit ovat voimassa edelleen ja niiden tietoja voi päivittää ilmaiseksi vuoteen 2014 saakka. Pelkästään kansaneläkettä saaville alle 65-vuotiaille turvataan oikeus eläkeläisalennuksiin kansaneläkkeensaajan kortilla, joita alettiin postittaa Kelasta huhtikuussa. n Eurooppalaisen sairaanhoitokortin Suomen sairausvakuutukseen kuuluva voi tilata Kelan toimistosta. Kortin haltijalla on oikeus lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon, kun hän oleskelee toisessa eu- tai eta-maassa tai Sveitsissä. Kortti on ilmainen, ja se on voimassa kaksi vuotta. Kela lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia. Sairauskuluista korvaus n Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) sekä osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 % 13,46 euroa ylittävältä osalta taksasta). Todellinen korvaustaso kustannuksista on nykyisin noin %. Kelan taksoihin voit tutustua joko Kelan internetsivuilla tai toimistoissa. Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut ovat yleensä suurempia kuin taksat. Suorakorvaus tai hakemus n Yleensä saat Kela-korvauksen jo Palvelua lapsiperheelle numerossa Käytössäsi Kelan valtakunnalliset palvelunumerot ma pe klo Asumisen tuet Eläkeasiat Omaisen kuolema Työttömät Soittaminen palvelunumeroon maksaa paikallisverkkomaksun tai matkapuhelinsopimuksesi mukaisen matkapuhelinmaksun. hoitopaikassa näyttämällä Kelakorttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan hoitopaikan laskusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden kuukauden kuluessa Kelasta. Hammashoidosta korvaus n Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % taksasta, mutta käytännössä noin 40 % keskimääräisistä palkkioista. Tutkimuksen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa. Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia. Veteraanien hammashoitokorvaus n Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumisesta. Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien teknisestä työstä 50 % taksasta. Erikoishammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksan määrästä. Pekka Kiirala Lääkekuluista korvaus n Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. 100 %:n ryhmässä maksat kuitenkin 3 euroa lääkkeeltä. Huhtikuun alussa otettiin käyttöön lääkkeiden viitehintajärjestelmä. Siinä lääkkeille määritetään viitehinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa halvemman samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus. Jos itse maksamiesi lääkekustannusten osuus tänä vuonna ylittää 672,70 euroa, ns. lääkekatto, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä. Viitehintajärjestelmässä lääkekattoon otetaan vain viitehinnan mukainen osuus. Kela ilmoittaa lisäkorvausoikeuden täyttymisestä sinulle kirjeitse. Tällä ilmoituksella saat lisäkorvauksen suoraan apteekissa. Matkakorvaus n Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, joka ylittää 9,25 euroa yhteen suuntaan. Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20 euroa kilometriltä. Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä. Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta. Sairauspäiväraha n Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. yel-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää. Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden yel- tai myel-vakuutuksen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan ja opiskelijan vähintään opintotuen mukaan. Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 22,04 euroa arkipäivältä, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Osasairauspäiväraha n Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on ollut oikeus sairauspäivärahaan vähintään 60 arkipäivää välittömästi ennen paluuta työhön. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä %:lla. Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivärahasta. Kuntoutus n Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. lasten perhekuntoutusta ja aikuisten psykoterapiaa. Vajaakuntoisille nuorille koulutusta n Kun vuotiasta vajaakuntoista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuutensa. Hänet ohjataan ensi sijassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka määrä on vähintään 22,04 e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea. Kuntoutusraha n Kuntoutusrahaa voi saada vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti esimerkiksi Kelan, terveydenhuollon tai työterveyshuollon järjestämään kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen. Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta 8 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi työharjoittelun tai tavallista pienipalkkaisemman työn aikana. Vammais- ja hoitotuet n Alle 16-vuotiaan vammais tukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolen pidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. 16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella. Vammaistuki on korvaus sairauden tai vamman aiheuttamasta haitasta, avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeesta ja/tai erityiskustannuksista. Perusvammaistuki on 85,59 e/ kk, korotettu vammaistuki 199,71 e/ kk ja ylin vammaistuki 387,26 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Hoitotukea maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavan eläkkeen tai korvauksen taikka maahanmuuttajan erityistuen saajalle. Perushoitotuki on 57,32 e/kk, korotettu hoitotuki 142,70 e/kk ja ylin hoitotuki 301,75 e/kk. Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa. Ruokavaliokorvaus n Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville. Veroton korvaus on 21 e/ kk. Työterveyshuollon tuki n Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus on 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja. Koti&Perhe Esitteet: Lapsiperheelle, Asumiseen tukea, Kun muutat Suomeen ja Kun muutat ulkomaille Valtakunnalliset palvelunumerot: Lapsiperheet , Yleinen asumistuki , Eläkkeensaajan asumistuki Äitiysavustus n Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen. Kansainvälinen adoptiotuki n Kela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan. Vanhempainpäivärahat n Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta verollisia vanhempainpäivärahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa maksetaan työolosuhteiden vaarallisuuden vuoksi raskauden alkamisesta lähtien. Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 18 arkipäivältä äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana sekä sen lisäksi 1 12 arkipäivältä vanhempainrahan jatkoksi, jos isä käyttää vähintään kaksi viikkoa vanhempainvapaan lopusta. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana hoitoon otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella kuten sairauspäivärahat, mutta osan aikaa äitiysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan korotettuna. Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 22,04 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,04 euroa arkipäivältä että opintorahaa. Lapsilisä n Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lapsesta 100 e/kk, toisesta 110,50 e/kk, kolmannesta 141 e/kk, neljännestä 161,50 e/kk sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 182 e/kk. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 46,60 e/kk. Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää maakuntahallitus. Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat 26.5., 26.6., 24.7., ja Pienten lasten hoidon tuet n Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päättymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Jos vanhemmat eivät ole valinneet kunnan järjestämää päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 314,28 e/kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 94,09 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 60,46 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 168,19 e/kk. Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 160,00 e/kk/lapsi. Perhe voi saada tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 134,55 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle. Osittaista hoitorahaa maksetaan 70 e/kk työ- tai virkasuhteessa olevalle vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi. Elatustuki n Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on 136, 41 e/kk lapsi. Erityishoitoraha n Äiti tai isä voi saada ansionmenetyksen korvauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin työ tulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoito rahaa voidaan maksaa 22,04 euroa arkipäivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vähintään työttömyysturvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa. Asumistuet n Kela maksaa pienituloisille henkilöille heidän asumismenojensa alentamiseksi yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset, 65 vuotta täyttäneet henkilöt tai sitä nuoremmat eläkkeensaajat, jotka ovat työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä tai saavat leskeneläkettä tai maahanmuuttajan erityistukea. Osa-aikaeläkettä, varhen nettua vanhuuseläkettä tai vanhuuseläkettä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat hakea yleistä asumistukea. Muutto ulkomaille tai Suomeen n Jos olet muuttamassa ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos taas aiot oleskella ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen. Työskentely eu- tai eta-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden. Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille. Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuutto tai vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa. Kun muutat vakinaisesti Suomeen, hae sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella y77. Jos muutat Suomeen alle kahdeksi vuodeksi eli tilapäisesti, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt. Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelijalle ja Työttömälle Valtakunnallinen palvelunumero työttömille: Opintotuki n Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus. Opintoraha on e/kk. Se on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitoksen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhteiden mukaan. Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opintorahan. Vanhempien tulojen pienuus voi myös korottaa opintorahaa. Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90 201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saada Kelan yleistä asumistukea. Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seurata vuositulojaan ja ottaa selvää, miten ne vaikuttavat opintotukeen. Laskentaohjelma löytyy internetistä www. kela.fi/laskurit. Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttamisen ja muut muutokset voit hoitaa internetissä Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle valtion takaaman opintolainan korot enintään viiden puolivuotiskauden ajan. Koulumatkatuki n Päätoimisesti ammatillisessa lukiossa tai oppilaitoksessa opiskeleva voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuuntainen matka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse matkoistaan vähintään 43 e/kk.

12 22 nn nn Etuudet Tehtävät n 23 Sotilasavustus n Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot. Kela maksaa sotilasavus tuksena: perusavustusta, joka on täyden kansaneläkkeen suuruinen. Lasten määrä korottaa perusavustusta. Perheen tulot pienentävät täyttä avustusta. asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea. erityisavustusta, esimerkiksi las ten tarvikkeisiin ja elatusmaksut, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana. Sotilasavustusta voi hakea varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava. kelassa töissä harri mäenpää tuksesta, jonka Kela maksaa. Työttömälle koulutuspäivärahaa n Pitkään työelämässä ollut työtön voi saada koulutuspäivärahaa omaehtoiseen päätoimiseen opiskeluun. Päiväraha on työttömyysturvan suuruinen. Maahanmuuttajille kotoutumistuki n Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin normaali työkyvyttömyyseläke. Veteraanille rintamalisää n Kela maksaa mies- tai naisveteraanille verotonta rintamalisää 45,64 e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää. Veteraanilta vaaditaan rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus. Miinanraivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään. Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilie, jos hänellä on jokin mainituista tunnuksista. Vuorottelukorvaus n Vähintään 10 vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat keskenään sopia työntekijän vuorotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enintään 359 päivää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaan ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 tai 80 % työttömyyspäivärahan määrästä. Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta omasta kassastaan ja muut Kelasta. Perustuki työttömälle n Työtön vuotias työn hakija voi saada Kelasta: työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen: pääsääntöisesti lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaalietuudet vaikuttavat sen määrään. Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä. Työtön voi saada koulutustukea työ- ja elinkeinotoimiston ostaman koulutuksen ajalta. Koulutustukea maksetaan perustukena Kelasta ja ansiotukena työttömyyskassasta. Lisäksi koulutukseen osallistuja voi saada ylläpitokorvausta. Verollinen täysi peruspäiväraha, Kelan koulutustuki ja täysi työmarkkinatuki ovat 25,63 e/pv ja lapsikorotus yhdestä lapsesta 4,86 e/pv, kahdesta lapsesta 7,13 e/pv ja kolmesta tai useammasta 9,19 e/pv. Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumisen yhteydessä. Sairaan hyvä puhelinneuvoja Asiakaspalvelu on minun juttuni. On palkitsevaa, kun olen osannut olla avuksi ja neuvoa puhelimessa asiakasta, sanoo Kelan yhteyskeskuksen Joensuun yksikön vakuutussihteeri Pia Tikka. Puhelinneuvontaa tehdään tiimeissä. Pian tiimin nimi on Sairaanhyvät. Se neuvoo ja ohjaa asiakkaita sairaanhoito-, kuntoutus- ja vammaisetuuksissa. Pia tuli taloon keväällä 2006 asiakasneuvojaksi. Nyt hänellä on määräaikainen pesti vakuutussihteerinä. Toki teen edelleen puhelimessa asiakaspalvelutyötä. Lisäksi olen etuusvastaava sairaanhoito- ja lääkekorvauksissa. Käyn koulutuksissa, etsin ja jaan ajantasaista tietoa taustatukena kollegoille. Ongelmien ratkominen ja asioiden selvittäminen viehättävät minua. Puhelinneuvonta on haastavaa. Pitää olla hyvät vuorovaikutustaidot ja pitää olla kielellisesti lahjakas, jotta osaa pelkistää ja selittää vaikeatkin asiat ymmärrettävästi puhelimessa. Hymyn pitää kuulua äänessä. Tiedonmäärä on stressitekijä, mutta tiimissä vertaistuki toimii. Ja tiimin vetäjä eli palvelupäällikkö kantaa isommat asiat, jotta me muut voimme tehdä iloisesti työtämme. Pia kehuu työnantajaa ja viihtyisää työympäristöä. Kelassa asioilla on tietty järjestys, ja se toimii. Kun työpäivän päätteeksi panen työpaikan oven kiinni, työt jäävät tänne. Päivi Spåre Kelan töitä on tarjolla osoitteessa Irtisanotun muutosturva n Tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulle voidaan maksaa työttömyysturvan peruspäivärahaan, koulutuspäivärahaan tai koulutustukeen korotusosaa. Peruspäivärahaan tai koulutustukeen voi saada työllistymisohjelmalisää. Täysi korotusosa tai työllistymisohjelmalisä on 4,41 e/pv. Matka-avustus työn aloittamiseen n Jos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle, hän voi saada vähintään 2 kuukautta tai enintään 4 kuukautta palkkansa lisäksi täyttä työmarkkinatukea matka-avustuksena. Työja elinkeinotoimisto päättää avus- Eläkkeellä Esitteet: Eläkkeelle ja Omaisen kuoltua Valtakunnallinen puhelinpalvelu: Eläkeasiat , Omaisen kuoltua Eläkeläiselle perusturva n Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni. Työeläkettä ovat mm. omat työ-, virka- ja yrittäjäeläkkeet sekä leskeneläkkeet. Täysi kansaneläke on yksinäiselle 584,13 e/kk ja avio- tai avoliitossa olevalle 518,12 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 51,54 e/ kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulona 1 207,38 e/kk ja avio- tai avoliitossa olevalle 1 075,30 e/kk. Kansaneläke on verotettavaa tuloa. Kansaneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asunut ulkomailla tai ottanut kansaneläkkeensä varhennettuna. Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke vuotiaalle, työttömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle vuotiaalle sekä vanhuus eläke 65 vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna 62 vuoden iästä alkaen. Kela myöntää lapsikorotusta sekä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsikorotus on 20,37 e/kk/lapsi. Kuntoutustuki työkyvyttömälle n Määräajaksi myönnettävä kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen Maahanmuuttajalle erityistuki n Iäkäs tai työkyvytön maahanmuuttaja voi kansalaisuudestaan riippumatta saada Kelasta erityistukea, jonka täysi määrä on sama kuin täysi kansaneläke. Sitä kuitenkin pienentävät lähes kaikki hakijan käytettävissä olevat tulot sekä osa puolison tuloista. Pitkäaikaistyöttömälle eläketukea n Vuosina syntyneellä, pitkään työttömänä olleella on tietyin ehdoin oikeus saada eläketukea. Oikeus eläketukeen jatkuu sen kuukauden loppuun, jolloin henkilö täyttää 62 vuotta. Silloin hän saa vanhuuseläkkeen, johon ei tehdä varhennusvähennystä. Leskelle ja lapsille perhe-eläke n Kela maksaa kansaneläkelain perusteella yleistä perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8- vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös vuotias opiskeleva lapsi. Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu alkueläke kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuhteista ja tuloista riippuen jatkoeläkettä. Leskeneläkkeen määrä on sama kuin kansaneläkkeen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi myös hänen muut tulonsa. Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmäärän, joka on 55,43 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippuen täydennysmäärää enintään 83,84 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää. Ristikko 2/2009 Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään maanantaina Ratkaisija maksaa vastauksen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti, Ristikko 2/2009, Palautepalvelut, Helsinki Ristikko 1/09 ratkaisu Elämässä 1/2009 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti: Raimo Liukkonen, Hankasalmi as, 20 euroa voitti: Pia Kaski, Jokioinen, 15 euroa voittivat: Hannu Vilén, Sastamala, Irma Korhonen, Helsinki, Veikko Alhainen, Riihimäki, Aija Taimi, Hämeenlinna, Eila Osara, Helsinki, Hilkka Tuomisto, Myllysalo, Raija Paananen, Pori, Anja Kiema, Jyväskylä. Kymmenen kysymystä sosiaaliturvasta 1. Minkä ikäisille Kelan työkyvyttömyyseläkettä maksetaan? a) vuotiaille b) vuotiaille c) vuotiaille Kela maksaa maahanmuuttajille ja pakolaisille a) kotiuttamistukea b) kodittomuustukea c) kotouttamistukea Nimi Lähiosoite Postinumero ja paikkakunta Rintamalisää maksetaan veteraaneille, jos hänellä on a) rintamapalvelustunnus b) sotilaspassi c) EU-passi Minkä ikäiselle työttömälle Kela maksaa päivärahaa? a) vuotiaille b) vuotiaille c) vuotiaille Minkä ikäisille Kela maksaa kuntoutusrahaa? a) vuotiaille b) vuotiaille c) vuotiaille 6. Adoptiotuki maksetaan ottovanhemmille, jos lapsi on a) alle 5-vuotias b) alle 18-vuotias c) alle 21-vuotias 7. Kela korvaa työnantajille terveydenhuollon kustannuksista a) noin puolet b) kaiken c) satunnaisen osan 8. Kela maksaa ruokavalio korvausta a) vatsaflunssapotilaille b) keliakiaa sairastaville c) luulotautisille Oikeat vastaukset: 9. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on voimassa a) kaksi vuotta b) kymmenen vuotta c) ikuisesti 10. Vanhempainrahaa maksetaan lapsen a) isovanhemmille b) vain äidille c) isälle tai äidille 1c, 2c, 3a, 4c, 5c, 6b, 7a, 8b, 9a ja10c.

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun

Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun Tilastokatsaus Lisätietoja: 19.03.2015 Terhi Rautesalo, puh. 020 634 1528, etunimi.sukunimi@kela.fi Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun Muutoksenhakulautakuntiin saapui

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Kun muutat Suomeen ja Suomesta 1 Kun muutat Suomeen

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksissa tukena

Elämässä mukana muutoksissa tukena Elämässä mukana muutoksissa tukena Kaikkien Kela Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita.

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta 1 Kun muutat Suomeen 2

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

Kelan ja In To Finland -palvelupisteen yhteistyö neuvojien kanssa. Olga Tarsalainen Palvelupäällikkö, Helsingin asiakaspalvelu / In To

Kelan ja In To Finland -palvelupisteen yhteistyö neuvojien kanssa. Olga Tarsalainen Palvelupäällikkö, Helsingin asiakaspalvelu / In To Kelan ja In To Finland -palvelupisteen yhteistyö neuvojien kanssa Olga Tarsalainen Palvelupäällikkö, Helsingin asiakaspalvelu / In To Kela vuonna 2014 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet.

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia?

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Toiminta-ajatuksemme

Toiminta-ajatuksemme Toiminta-ajatuksemme Elämässä mukana muutoksissa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. 13.2.2012 2 Kelan strategia 2012 2015: visio Parasta palvelua,

Lisätiedot

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Kelan kesätilaisuus 31.8.2010 ETK/ Ulla Käyhkö Eläketurvakeskus KOULUTTAA Eläkkeen hakeminen ulkomailta Suomessa asuva eläkkeenhakija 2 Eläketurvakeskus välittää

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Yritystukien haku 2014-2020

Yritystukien haku 2014-2020 Yritystukien haku 2014-2020 Sähköinen asiointi Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus Sivu 1 2.3.2015 Esityksen sisältö: Tuen hakeminen Hakemuksen vireilletulo Toimenpidesuunnitelman

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana

Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana Anita Leskinen 03.12.2009 Lainsäädäntö Opiskelijaan sovellettava lainsäädäntö määräytyy Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan - POS 5 artikla * Henkilöön,

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 25.8.2011 Sanna Kuorikoski Sisältö Työhön ulkomaille Työskentely EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä ja sairaanhoito-oikeus

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Sotilasavustuksen tarkoitus Turvata palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle toimeentulo sekä Korvata asevelvolliselle itselleen hänen käytössään olevasta asunnosta

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Eläkkeen hakeminen ulkomailta. Tiesitkö, että voit hakea eläkettä jopa 1960-luvulla ulkomailla tehdystä työstä?

Eläkkeen hakeminen ulkomailta. Tiesitkö, että voit hakea eläkettä jopa 1960-luvulla ulkomailla tehdystä työstä? Eläkkeen hakeminen ulkomailta Tiesitkö, että voit hakea eläkettä jopa 1960-luvulla ulkomailla tehdystä työstä? Eläketurvakeskus (ETK) on apunasi, kun haet eläkettä ulkomailta. ETK hoitaa yhteydenpidon

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot