LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINNON AMMATILLISIA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINNON AMMATILLISIA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ"

Transkriptio

1 MONISTE 9/2008 Maria Ruuskanen LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINNON AMMATILLISIA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI VUOSILLE

2 Opetushallitus ja tekijä Taitto: Tmi Eija Högman Moniste 9/2008 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2008

3 ESIPUHE Opetushallitus myönsi vuonna 2007 Kirkkopalvelut ry:n Sisälähetysseuran oppilaitokselle valtionavustuksen lapsi- ja perhetyön perustutkinnon (lastenohjaajien) tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin ja selvityksen tekemiseen. Käsillä oleva selvitys on tämän osaamistarvekartoituksen tulos. Selvitys pohjustaa ammatillisten perustutkintojen uudistustyötä, joka tehdään porrastetusti kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin vuoteen 2010 mennessä. Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden tarkistus on aloitettu syksyllä 2007 ja työ valmistuu loppuvuonna Uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan Osaamistarpeiden ennakoinnissa käytettiin lähinnä laadullisia menetelmiä sekä aineiston keräämisessä että sen analysoinnissa. Haastateltaviksi valittiin työnantajien ja työntekijöiden edustajia lastenohjaajien erilaisista keskeisistä työympäristöistä, kuten seurakunnan lapsi- ja perhetyöstä, kunnan päivähoidosta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta eri puolilta Suomea. Myös alan koulutusta tarjoavien oppilaitosten ja sektorin muiden toimijoiden mielipidettä kysyttiin. Haastattelujen lisäksi aineistoa täydennettiin alan tulevaisuutta ennakoivien asiakirjojen ja selvitysten tiedoilla. Aineiston kokoamisen, haastattelut ja analysoinnin kuten myös raportin kirjoittamisen toteutti käytännössä yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalipsykologi Maria Ruuskanen Sisälähetysseuran oppilaitoksen toimeksiannosta. Raportti perustuu lähinnä laadulliseen analyysiin, joten haastateltavien mielipiteiden painoarvoa ei ole kuvattu määrällisesti. Selvitys palvelee tutkinnon perusteiden uudistamistyön lisäksi saumattomasti nuorisoalan ja muun ohjaustoiminnan koulutustoimikunnan tehtävää. Lastenohjaajien koulutus kuuluu tämän koulutustoimikunnan toimialaan. Selvityksen tulosten pohjalta voidaan tehdä aloitteita ja ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi monilla tasoilla. Lämmin kiitos selvityksen tekijälle ja kaikille kartoitustyöhön osallistuneille! Helsingissä Marja Pesonen Nuorisoalan ja muun ohjaustoiminnan koulutustoimikunnan puheenjohtaja Ulla Aunola Koulutustoimikunnan sihteeri Opetushallitus 3

4 4

5 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUSTAPA Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Menetelmät ja aineisto 7 2 KASVATUSTYÖSSÄ TOIMIVIEN OSAAMISVAATIMUKSET TULEVAISUUTTA JA KASVATUSALAA KOSKEVIEN JULKAISUJEN JA ASIAKIRJOJEN VALOSSA 10 3 HAASTATTELUJEN TULOKSET Tulevaisuutta ei ole ilman menneisyyttä kasvatustoiminnan historiaa ja nykypäivän haasteita Helpompaa vai vaikeampaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristön piirteitä Tarvitaanko ennustajia? tulevaisuuden ennakoimisen vaikeus Lastenohjaajien työnkuva ja perusosaaminen Tulevaisuuden haasteiden heijastuminen lastenohjaajien osaamisvaatimuksiin Perheiden ja lasten tukeminen Työn pohjana olevat arvot ja arvo-osaaminen Ryhmän ohjaaminen vs. yksilön ohjaaminen Ilmaisutaidot, ilmaisutaitojen ohjaus ja menetelmätuntemus Iltapäivätoiminnan haasteet ja vaatimukset osaamiselle Informaatiotulvan hallitseminen Työyhteisössä toimiminen Verkostoituminen ja yhteistyö Monikulttuurisuus Oman osaamisen arviointi ja ammatillinen kehittyminen Alalle hakeutuvan persoonallisuus ja asenteet millainen on hyvä kasvatustoiminnan ammattilainen? Työhyvinvointi ja jaksaminen Haasteelliset ja osaamista koettelevat tilanteet työssä Vastavalmistuneiden osaamisvaatimukset Seurakunnan ja muun yhteiskunnan kasvatustoiminta eroja toimintaympäristöissä ja työn sisällöissä Seurakuntien työ myllerryksessä Uskontokasvatus päivähoidossa Kristillisen kasvatuksen osaaminen Ammatillinen identiteetti Palvelunäkökulma ja markkinointiosaaminen 73 5

6 3.5 Muita tulevaisuudessa tarvittavia työelämävalmiuksia Talousosaaminen Aseptinen osaaminen ja hygieniaosaaminen Lainsäädännön tuntemus Työntekijöiden ja lasten turvallisuus Toimintatapojen kehittäminen työyhteisössä ja omassa työssä Ekologisuus ja ympäristöosaaminen Verkko-osaaminen ja tekstinkäsittelytaidot Mikä on tärkeää tulevaisuuden kasvatustyössä? 79 4 TULEVAISUUDEN VAATIMUKSIA LASTENOHJAAJIEN KOULUTUKSELLE Opiskelija-aineksen haasteellisuus Näkemykset ja kokemukset lastenohjaajakoulutuksesta Ajatuksia lastenohjaajakoulutuksen kehitettävistä sisällöistä yhteenvetoa haastattelujen tuloksista Koulutuksen ja työelämän välinen vuoropuhelu 86 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 87 LÄHTEET 89 LIITTEET 91 Liite 1. Selvityksen informantit 91 Liite 2. Haastattelurunko 92 6

7 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUSTAPA 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lapsi- ja perhetyön ammatilliseen perustutkintoon liittyvien tulevaisuuden osaamistarpeiden selvittämisen tarkoituksena on ennakoida vuosien toimintaympäristöjen tilannetta tutkintoa vastaavilla toimialoilla. Tarkoituksena on myös kartoittaa osaamista, jota tutkinnon suorittaneilta henkilöiltä tulevaisuudessa edellytetään. Selvitys liittyy Opetushallituksen vuosina toteuttamaan ammatillisten perustutkintojen ja opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyöhön. Osaamistarvekartoitus luo osaltaan peilauspintaa Lahden Diakoniasäätiön lapsi- ja perhetyön perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistamishankkeelle. Selvityksen käytännön toteuttamista ovat edeltäneet kommentit, joita Opetushallituksen asettama ohjausryhmä ja Lahden Diakoniasäätiön hankkeen työryhmä ovat antaneet selvityssuunnitelmasta ja haastattelukysymyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriön Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportissa (2007) todetaan: Henkilöstön koulutuksen on vastattava annettavan palvelun sisältöä ja laatua, siksi varhaiskasvatuksen koulutusjärjestelmää ja koulutuksia on arvioitava varhaiskasvatuksessa esiintyvien nykyisten osaamisen haasteiden ja tarpeiden pohjalta. Käsillä oleva selvitys vastaa omalta osaltaan tähän haasteeseen. Erilaisten selvitysten tuloksia voi toisinaan olla vaikea soveltaa koulutuksessa ei ole aina selvää, kuinka osaamisen haasteet operationalisoidaan koulutuksen sisällöiksi. Tässä raportissa on ollut pyrkimyksenä kuvata haastatteluissa esiin tulleita asioita elämänläheisesti, käyttäen muun muassa haastatteluista poimittuja suoria lainauksia, jotta olisi mahdollisuus välittää sitä aitoa sanomaa, jota eri tahot ovat oman työnsä sisällöistä ja sen tulevaisuudesta tuoneet esille. Mielipiteitä ei ole laitettu tärkeysjärjestykseen sen mukaan, kuinka moni on tietystä asiasta puhunut. Kaikkien näkemykset ovat merkityksellisiä, koska jokainen mielipide kuvastaa kunkin varhaiskasvatustyössä toimivan ihmisen sen hetkistä tai tulevaisuuteen suuntautunutta todellisuutta aidoimmillaan hänen omasta tehtävästään ja toimintaympäristöstään katsottuna. Näin ollen olisi väärin lähteä tekemään näkemyksistä karkeita yleistyksiä ottamalla huomioon vain ne asiat, jotka useimmat ovat maininneet. Lastenohjaajan koulutuksen toteuttamismuotoihin tai koulutuksen historiaan ei tässä raportissa ole paneuduttu. Siitä saa tarvittaessa tietoa muista lähteistä (ks. esim. Sosiaali- ja terveysministeriö 2007b). 1.2 Menetelmät ja aineisto Selvityksessä käytettiin laadullisia menetelmiä sekä aineiston keräämisessä että sen analysoinnissa. Aineiston keruumenetelmänä oli kohdennettu haastattelu (Yin 1987), ja analysoinnissa käytettiin toimintatutkimuksellisia periaatteita ja menetelmiä (Kuula 2000). 7

8 Aineiston keräämistä ja analysointia sekä niistä tehtyjä päätelmiä tehtiin jatkuvana prosessina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kootun aineiston tuloksia testataan seuraavilla sopiviksi osoittautuvilla haastateltavilla samalla, kun uudelta haastateltavalta saadaan uusia näkökulmia analysoitavaksi ja päätelmien pohjaksi. Näin ollen selvityksen taustalla on hermeneuttinen viitekehys ja hermeneuttiseen kehään perustuva tiedon muodostuksen idea. (Wikipedia.) Lastenohjaajien keskeisiä työympäristöjä ovat seurakunnan lapsi- ja perhetyö, kunnan päivähoito sekä iltapäivätoiminta (Opetushallitus 2001). Nämä työympäristöt pyrittiin huomioimaan haastateltavien valinnassa. Aineisto kerättiin haastattelemalla ensinnäkin osaamishaasteiden kannalta ajatellen merkittäviä informantteja, toiseksi eri positioista käsin varhaiskasvatuksen kenttää hallitsevia informantteja sekä kolmanneksi eri ammattiryhmien informantteja. Käytännössä valittiin haastateltaviksi yhteiskunnan järjestämän päivähoidon ja muun kasvatustoiminnan työnantajien ja työntekijöiden edustajia eri puolilta Suomea. Lisäksi haastateltiin lapsi- ja perhetyön ammatillista peruskoulutusta tarjoavien oppilaitosten edustajia, sosiaalitoimen ja järjestöjen lastensuojelussa työskenteleviä sekä muita toimijoita, joilla oli näkemystä tutkintoa vastaavien alojen toimintaympäristöistä tulevaisuudessa (esim. järjestöjen ja ammattiliittojen edustajia). Selvitystä varten haastateltiin yhteensä 40:tä työnantajien, kouluttajien, työntekijöiden sekä sidosryhmien edustajaa. Selvityksessä pyrittiin huomioimaan sekä seurakunnan että yhteiskunnan järjestämän päivähoidon toimintaympäristöt (Ks. liite 1). Haastattelut tehtiin helmi-maaliskuussa 2008 käyttäen aineistonkeruumenetelmänä kohdennettua haastattelua, jossa kysymykset ovat avoimia ja haastattelu on keskustelunomainen. Haastattelussa käytetään konsultatiivista työotetta ja dialogisuuden periaatteita (Yin 1987). Haastateltava nähdään oman työnsä, ammattinsa, ammattialansa ja oppimisensa asiantuntijana, joka havainnoi ja kehittää omaa työtään henkilökohtaisesti värittyneestä käyttöteoriastaan käsin. Kuten Ojanen (2006) kirjoittaa: Dewey totesi jo 1950-luvulla, että kaikki aito oppiminen tulee kokemuksen kautta. Tieto ei ole irrotettavissa elämän kokemuksesta. Haastattelun päätarkoitus on saada syvällistä tietoa juuri niistä asioista, joista haastateltava on saanut kokemusta ja kerännyt tietoa omassa työ- ja sidosryhmäympäristössään. Siten haastattelusta kerätty analysoitava aineisto on haastateltavien määrään nähden moninkertainen, koska jokaisella haastateltavalla on lukuisia työ- ja/tai sidosryhmäkumppaneita, esimerkiksi työkaverit, lasten vanhemmat tai omien lasten perhepäivähoitajat. Tällainen haastatteluaineiston keräämistekniikka rikastaa ymmärrystä tutkittavista ilmiöistä ja hyödyntää optimaalisella tavalla jokaisen informantin tuomaa lisätietoa. (Yin 1987.) Haastattelukysymysten (ks. liite 2) pohjana ja selvityksen täydentävänä aineistona olivat kasvatusalaa koskevat julkaisut sekä eri tahojen tekemät, tulevaisuutta ennakoivat asiakirjat ja selvitykset. Kaikissa kysymyksissä näkökulmana olivat sekä aikaisemmin tapahtuneet että odotettavissa olevat muutokset työssä. Kysymysrunko on eräänlainen tarkastuslista, jonka avulla voi arvioida, onko kaikki sellaiset aihealueet käsitelty, joista haastateltavalla osoittautuu haastattelun kuluessa olevan näkemystä. Tällainen menetelmä tarjoaa myös mahdollisuuden esittää tarkentavia ja syventäviä lisäkysymyksiä. (Yin 1987.) Informanteiksi valituille lähetettiin sähköpostitse tiedote tekeillä olevasta selvityksestä sekä pyyntö haastatteluun osallistumisesta, minkä jälkeen heihin otettiin yhteyttä haastatteluajan sopimiseksi. Osittain haastateltavat valikoituivat lumipallomenetelmän avulla: haas- 8

9 tateltavilta kysyttiin, tuntevatko he potentiaalisia haastateltaviksi soveltuvia henkilöitä, ja näihin henkilöihin otettiin sitten yhteyttä. Aineiston kerääminen lopetettiin siinä vaiheessa, kun haastattelut alkoivat toistaa itseään eli kyllääntyä suhteessa selvityksen tavoitteisiin. Aineistoa kerättäessä heräsi varhaiskasvatuksen toimintaympäristöä, yhteiskunnallisia rakenteita ja lainsäädäntöä koskevia lisäkysymyksiä, joiden kannalta aineistonkeruuta olisi ollut mielenkiintoista jatkaa ja syventää. Osaaminenhan ei ole irrallaan rakenteista, joissa sitä käytetään. Lähes kaikki haastattelun antaneista kertoivat haastattelun kuluessa suorasti tai epäsuorasti antavansa tietoa mielellään, ja ilman haastattelijan tekemää rajaamista haastatteluajat olisivat useassa tapauksessa venähtäneet reilusti yli asetetun tavoiteajan. Jäi vaikutelma, että haastateltavat tunnistivat haastattelun kuluessa omaa, aiemmin tiedostamatonta, näkemystään oman alansa tulevaisuudesta. 9

10 2 KASVATUSTYÖSSÄ TOIMIVIEN OSAAMIS- VAATIMUKSET TULEVAISUUTTA JA KASVATUSALAA KOSKEVIEN JULKAISUJEN JA ASIAKIRJOJEN VALOSSA Selvitysten tulosten perusteella yksilön selviytyminen ja siihen yhteydessä olevat tekijät eivät ole nykyajan ja tulevaisuuden maailmassa yhdentekeviä. Useat työryhmät ovat pohtineet, kuinka lapset, nuoret ja aikuiset voivat löytää paikkansa tulevaisuuden yhteiskunnassa. On tarkasteltu myös sitä, minkälaista osaamista eri alojen ammattilaisilta edellytetään, ja toisaalta sitä, mitä asioita tulisi ottaa huomioon jo koulutettaessa uusia osaajia työelämän palvelukseen. Lasten hyvinvoinnin merkitys korostuu yhteiskunnan ikärakenteen muuttuessa. Toimintakykyisiä veronmaksajia tarvitaan, mutta lapsen hyvän elämän tukemisen syyt ovat ensisijaisesti inhimilliset. (Lastensuojelun keskusliitto 2004.) Mietinnöissä, tulevaisuusfoorumeissa ja asiakirjoissa esiin tuodut tulevaisuuden haasteet ovat kaikki hyvin samansuuntaisia kuin käsillä olevassa selvityksessä haastateltujen kertomat asiat. Ennakointi on kuitenkin vaativa tehtävä muun muassa sen takia, että monimutkaiset ja nopeasti tapahtuvat yhteiskunnalliset muutokset vaikeuttavat trendien hahmottamista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007b). Ihmisten hyvinvoinnin edellytysten muuttuminen ja tulevaisuuden muutostrendejä Hämäläisen (2006) mukaan Suomessa on tapahtunut arjen hyvinvoinnin hiljainen murros. Sekä ihmisten resursseihin, toimintamahdollisuuksiin, arkipäivän toimintaan, rooleihin että tarpeiden tyydytykseen liittyvissä tekijöissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosikymmenten aikana. Asiantuntijoiden määritellessä taloudellisen hyvinvoinnin reunaehtoja ovat kansalaisten arkielämän muutokset ja heidän kokemansa hyvinvointi jääneet taka-alalle aina ei ole muistettu tai osattu arvioida, kuinka tehdyt päätökset vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja elämisen edellytyksiin. Perheen ulkopuoliset tekijät määrittelevät yhä enemmän perheiden elämää, ja niillä on vaikutusta myös päivärytmiin ja perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen (Lastensuojelun keskusliitto 2004). Ihmisten kokemaan, subjektiiviseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ei välttämättä ymmärretä vielä kovinkaan hyvin. Aina olisi kuitenkin tarpeen pysähtyä arvioimaan toiminnan lopullista päämäärää, kansalaisten hyvinvointia. (Hämäläinen 2006.) Yhteiskunnan jäsenten käytettävissä olevat resurssit ja toimintamahdollisuudet ovat viime vuosikymmeninä parantuneet, mutta samalla useat korkeaan elintasoon liittyvät sairaudet ovat alkaneet lisääntyä. Lievätkin mielenterveysongelmat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia tietotyössä. Vapaa-ajasta on tullut aiempaa niukempi resurssi. Aikapulaa pahentavat tulotason kasvu, tietotyön siirrettävyys, aikuisten ja lasten harrastusten lisääntyminen, pidentyneet työ-, kauppa- ja harrastusmatkat sekä lisääntynyt television katsominen. Samalla myös sosiaalisten suhteiden vaaliminen on kärsinyt muun muassa muuttoliikkeen 10

11 ja aikapulan pahentumisen takia. Perinteisten ihmissuhteiden rapautumisella on omat vaikutuksensa ihmisten hyvinvointiin. Nykyajan työelämä tai harrastukset eivät pysty tarjoamaan toivottavaa jatkuvuutta, varmuutta ja syvyyttä. Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys eivät kuitenkaan ole merkityksettömiä hyvinvoinnin kannalta, mikä tarkoittaa, että yksityisen, julkisen ja kansalaissektorin toimintamalleille lankeaa kokonaan uudenlaisia haasteita. (Hämäläinen 2006.) Suomalaisen hyvinvoinnin kehittämiseen tulevaisuudessa tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Tulevaisuus asettaa suuria haasteita ihmisten elämänhallinnalle muun muassa toimintamahdollisuuksien, vapauksien ja valinnan mahdollisuuksien lisääntymisen myötä, joten uusi tilanne on tiedostettava ja on kannustettava ihmisiä vastuullisiin valintoihin ja vastuulliseen käyttäytymiseen. Ihmiset tekevät helposti päätöksiä, jotka tyydyttävät yksilön tarpeita lyhyellä aikavälillä mutta aiheuttavat pitkällä aikavälillä ongelmia sekä ihmisille itselleen että koko yhteiskunnalle. Itsekkyys ja lyhytjänteisyys leimaavat tulevaisuutta, jolloin myös lastenkasvatusongelmat, avioerot, yksinhuoltajaperheiden köyhyys, lapsimäärän väheneminen ja ympäristön pilaantuminen ovat arkipäivää. Perheet joutuvat tasapainoilemaan perhe-elämän vaatimusten, työsuhteiden epävakauden ja työttömyyden keskellä. Suuret tuloerot, rakenteellinen työttömyys ja taantuvien alueiden selviytymismahdollisuuksien heikentyminen ensinnäkin pakottavat julkisen sektorin pohtimaan perinteisiä vastuita, toimintamalleja ja rakenteita ja toiseksi vaativat tehokasta työnjakoa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Kaikilla ei ole yhtäläisiä edellytyksiä selvitä uudessa toimintaympäristössä, jossa vaaditaan yksilöltä entistä suurempaa henkilökohtaista vastuuta omien päätösten ja tekemisten seurauksista. Henkilöstön osaamisessa painottuu siten muun muassa arvo-osaaminen ja medialukutaito ja sen opettaminen myös lapsille. Lapsille on tarjottava yhteisöllisyyden, yhteisvastuullisuuden, kohtuullisuuden ja kestävän kehityksen arvoja. Tulevaisuudessa luonnonvarojen suojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta tulevat yhä enemmän olemaan mukana ihmisten arkipäivässä. (Hämäläinen 2006; Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a; Opetusministeriö 2007; Lastensuojelun keskusliitto 2004; Laki lasten päivähoidosta.) Suomen menestys sekä yksilöiden hyvinvointi perustuu tulevaisuudessa muun muassa sivistyksen hyödyntämiseen. Sivistyksellä on merkittävä positiivinen korrelaatio terveyteen (Ojanen 2005). Sivistyksen perussisällön tulee muodostua suvaitsevaisuudesta, yhteisvastuusta ja korkeasta moraalista, jotka kaikki edellyttävät kulttuurin tuntemuksen lisäämistä ja suomalaisen perinteen ja arvopohjan välittämistä sukupolvelta toiselle. Aikaisemmin tämä on tapahtunut perheen ja suvun piirissä, mutta perhemallin muutos on johtanut tällaisen siteen heikkenemiseen ja toisinaan jopa katkeamiseen. Nyky-yhteiskunnan kielteisimpiä kehityspiirteitä ovat muun muassa juurettomuuden lisääntyminen ja yhteisöllisyyden katoaminen. Arvot ovat tärkeä perusta terveelle yhteiskunnalle, ja vastuunkantoa ja huolenpitoa perheestä ja muista lähimmäisistä tulisi korostaa etenkin perheiden, nuorten ja lasten pahoinvoinnin lisääntyessä. (Suomi 2015.) Kasvatustyön ja ammattikasvattajien osaamisen vaatimukset Kasvatuskaan ei ole irrallaan kulttuurista ja yhteiskunnan jatkuvasta muutoksesta, mikä tulee ottaa osaltaan huomioon varhaiskasvatuksen toteutuksen jatkuvassa arvioinnissa, tavoitteiden asettamisessa ja toteuttamisessa. Kasvatuksen tulisi olla myös proaktiivista, 11

12 minkä avulla voidaan edesauttaa paremman yhteiskunnan ja maailman kehittymistä ja parantaa yksilöiden hyvinvoinnin edellytyksiä. (Stakes 2005.) Kansainvälistyminen ja liikkuvuus maiden rajojen yli sekä sitä kautta monikulttuurisuus, erilaisten ihmisten kohtaamisen sekä kaksikielisyyden tukemisen taitojen tarve lisääntyvät tulevaisuutta kohti mentäessä. Koulutusjärjestelmän tulisi kasvattaa opiskelijoita monikulttuurisuuteen ja suvaitsevaisuuteen, mikä edellyttää muun muassa monipuolisten ja yhteistoiminnallisten opiskelumuotojen käyttämistä, jotta opiskelijat voivat tottua tällaiseen työskentelyyn jo koulutusaikana. Kulttuurien ja eri uskontojen välinen rakentava dialogi sekä syrjintää ehkäisevän toiminnan merkitys korostuvat tulevaisuudessa. Myös maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a; Opetusministeriö 2007:41.) Elinikäinen itsensä kehittäminen tarvitsee toteutuakseen edellytyksiä jo opiskeluaikana. Opettajien tulisi osata tukea opiskelijoiden lahjakkuutta ja luovuutta. (Uusikylä 2003.) Luovuus ja innovatiivisuus ovat tärkeä apu uusien toimintatapojen kehittämisessä. Merkitystä on myös kyvyllä sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja käyttää erilaisia vuorovaikutuskanavia (Suomi 2015). Paineita tuottavat tulevaisuudessa erilaiset varhaiskasvatukseen vaikuttavat muutokset, joita ovat esimerkiksi juuri monikulttuurisuuden lisääntyminen, erityisen tuen tarpeiden lisääntyminen lasten keskuudessa, tuen muotojen kehittyminen sekä perheiden monimuotoistuminen. Pedagogisen tehtävän rinnalla korostuvat yhä enemmän perheiden tukeminen ja yhteisöllisyyttä korostavat tehtävät. Myös palvelurakenteessa tapahtuu muutoksia, joita ovat muun muassa perhepäivähoitajien rekrytoinnin haasteet ja heidän työnsä ammatillisen luonteen korostuminen sekä avoimien varhaiskasvatuspalveluiden laajeneminen ja monipuolistuminen. Sekä varhaiskasvatuksen työn laajeneminen että osaamisvaatimusten kasvaminen aiheuttavat henkilöstömäärän lisäämisen tarpeita kunnissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a) Kirkon henkilöstöstä huomattava osa jää eläkkeelle lähivuosina, mikä puolestaan lisää uusien lastenohjaajien tarvetta myös seurakunnan puolella (Kirkkohallitus 2007). Kuntaliiton lapsipoliittisessa ohjelmassa tärkeinä lasten hyvinvointiin tulevaisuudessa vaikuttavina asioina nähdään työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä yhteiskunnan lapsikäsitys, arvot ja asenteet. Tasapainoisen kasvu- ja kehittymisympäristön luomisen keskeisiä tekijöitä ovat vanhemmuus ja sen tukeminen, yhteisöllisyys ja yhteisvastuu sekä ylipäätään niin kotien kuin yhteiskunnan palvelujenkin piirissä tarjottavan kasvatuksen laatu. Lapsen näkökulma tulee ottaa huomioon, ja tärkeään osaan tulee nostaa terveelliset elämäntavat, turvallisuus ja oppiminen kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Muun muassa syrjäytymiskehityksen pysäyttämisessä tarvitaan eri tahojen yhteistyötä esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä. (Kuntaliitto 2000.) Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukainen kokonaisuus. Lapsen kasvua ihmisyyteen ja kehittymistä eettisesti vastuukykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi tulee tukea. Kaikkien lapsen kasvatukseen osallistuvien on tiedostettava oma roolinsa kasvatuksen kentässä. (Opetushallitus 2000; Stakes 2003.) Lasten parissa työskentelevien koulutuksessa tulee painottaa tietoa lapsen oikeuksista ja niiden merkityksestä työhön (Lastensuojelun keskusliitto 2004). Varhaiskasvatuksen ensisijainen ja tärkein tehtävä on lasten kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Kasvatustyön avulla autetaan ihmisiä elämään mielekkäästi. Elämän mielekkyys ja merkityksellisyys on yhteydessä myös ihmisten hyvinvointiin. Hyvä varhaiskasvatus on 12

13 turvallista, yksilöllistä ja lapsen persoonallisuuden ja perhekulttuurin huomioon ottavaa, ja sille on luonteenomaista ennaltaehkäisevä työote. Lasten ja oheiskasvattajien välisiä pysyviä sekä turvallisia suhteita pitäisi pystyä vaalimaan. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa ja jossa hyvä hoito on kaiken toiminnan perusta. Tulevaisuudessa asiakkaiden asiantuntemus varhaiskasvatuspalveluiden laadun suhteen korostuu, jolloin merkityksellistä on asiakaslähtöisyys ja osallisuus sekä osapuolten tasavertainen ja keskusteleva suhde. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007c; Stakes 2003; Kirkkohallitus 2004.) Erilaisissa tulevaisuutta luotaavissa lähteissä peräänkuulutetaan sekä organisaatioiden että hallinnon rajat joustavammin ylittävän yhteistyön lisäämistä. Lapsiperheiden peruspalvelujen yhdistymistä kaivataan vielä aikaisempaakin enemmän, ja useat tahot vaativat perhekeskuksia, joista palvelut voitaisiin saada yhdeltä luukulta koko perheen tarpeisiin vastaten sekä perhettä kokonaisuutena hoitaen ja auttaen. Tärkeää on, että moniammatillisen yhteistyön avulla riskien ja tuen tarpeen tunnistaminen parantuisi myös maahanmuuttajaperheiden osalta ja että perheiden varhaista vuorovaikutusta kyettäisiin tukemaan entistä paremmin. Henkilöstön osaamista tulisi vahvistaa tiimityötaidoissa, ryhmien ohjaamisessa ja prosessin hallinnassa. (Karvonen 2007.) Monialainen yhteistyö ja verkostoituminen tuovat mukanaan kollektiivisen vastuun sekä jatkuvan toiminnan arvioinnin ja kehittämisen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtävät ovat laajentuneet ja monimutkaistuneet, mikä lisää vaatimuksia ammatillisen osaamisen ylläpitämiselle ja kehittämiselle sekä edellyttää valmiuksia seurata alaa ja sitä sivuavaa tutkimustietoa kriittisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007b). Laaja-alaisen ammattitaidon ja sen ajan tasalla pitämisen vaatimukset edellyttävät itsestä ja omasta työkyvystä huolehtimista mutta toisaalta myös organisaatioiden panostusta työntekijöiden jaksamisen turvaamiseksi (ks. mm. Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, kehitysnäkymiä; Sosiaali- ja terveysministeriö 2007c). Sekä kirkon lapsi- ja perhetyössä että yhteiskunnan muissa varhaiskasvatuspalveluissa toimivien työssä painottuu jatkossakin kotien kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyön alkaessa luotu toimiva ja kiinteä vuorovaikutus helpottaa mahdollisiin ongelmiin puuttumista. Seurakunnan lastenohjaajat tarvitsevat valmiuksia tukea vanhempia kristillisessä kasvatuksessa sekä päivähoidon henkilöstöä uskontokasvatuksen monipuolisessa toteuttamisessa. Lastenohjaajilla tulee olla yksilöllisen kohtaamisen ja ohjaamisen taitoja, joita heidän on osattava soveltaa lapsen iän ja muiden tilanteen vaatimusten mukaisesti. (Kirkkohallitus 2004.) Lastenohjaajan työssä painottuu lapsen kohtaaminen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Tärkeitä työn osa-alueita seurakunnassa ovat muun muassa kasvatuskumppanuus lasten vanhempien kanssa, varhainen ongelmiin puuttuminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa toimiminen. Moniammatillisuus ja verkostoissa toimiminen ovat nekin lastenohjaajan ydinosaamista, ja ilmaisullisesta sekä taiteellisesta osaamisesta on apua muun muassa kasvua tukevan toimintaympäristön rakentamisessa. (Kirkon kasvatus- ja nuorisotyö 2006; ks. myös Lastensuojelun keskusliitto 2004; Sosiaali- ja terveysministeriö 2007c.) 13

14 3 HAASTATTELUJEN TULOKSET 3.1 Tulevaisuutta ei ole ilman menneisyyttä kasvatustoiminnan historiaa ja nykypäivän haasteita Ihmisten toiminnassa on aina mukana sekä menneisyys että tulevaisuus edellinen muistoina, jälkimmäinen toiveina ja odotuksina, joskus jopa pelkoina. Jotta lastenohjaajien tulevaisuuden osaamistarpeita voitaisiin ennakoida, on oltava ainakin jonkinlainen ymmärrys siitä, millainen matka tähän hetkeen on kuljettu. Menneisyyteen ei pidä juuttua, mutta silloin tällöin on hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka nykyhetkessä vallitseviin asiaintiloihin on päädytty. Menneisyytensä on hyvä tuntea, jotta tapahtumista voisi ottaa opiksi tai nykyisyyttä ymmärtää. Menneisyys voi hankaloittaa toimimista, jos se unohdetaan tai sitä ei lainkaan tiedosteta. Eräs sidosryhmän edustaja totesi: Monesti tulee mieleen se kehittämisen pakko, että koko ajan kehitetään ihan hirveesti ja kun alkaa kattoo jotain vanhoja papereita ja vanhoja asioita, niin huomaa, että ahaa nyt ollaan palaamassa takaisin. Pyörää ei siis ole tarpeen keksiä aina uudestaan. Alla on kuvattu haastateltujen näkemyksiin perustuvia analyysin tuloksia ja johtopäätöksiä. Kuvauksessa kuljetaan kronologisesti menneisyydestä tähän päivään ja lopulta tulevaisuuden haasteisiin Helpompaa vai vaikeampaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristön piirteitä Yhteiskunnalliset muutokset ja perhe-elämän haasteet Lapsuus itsessään ei muutu, mutta ympäristö, jossa lapset kasvavat, muuttuu. Kaikki valinnat, jotka yhteiskunnassa ja perheissä tehdään, vaikuttavat aina jollain tavalla toinen toisiinsa ja siten myös lasten elämään ja hyvinvointiin useissa tapauksissa viiveellä luvun alun laman vaikutusten satoa korjataan tänä päivänä, koska ne lapset, jotka olivat laman aikaan pieniä, alkavat perustaa perheitä. Myös valtiovallan leikkaukset lapsiperheiden tuissa ja palveluissa ovat alkaneet kantaa hedelmää : tänä päivänä ja vielä enemmän tulevaisuudessa ammattikasvattajat joutuvat vastatusten yhä moninaisempien ongelmien ja perheiden pahoinvoinnin kanssa. Sillon kun alettiin säästää tai leikattiin kustannuksia, niin lasten ja perheiden tuista ja heihin kohdistuvista asioista leikattiin ihan surutta kaikkialta eikä kukaan sillon selvittänyt sitä, että minkälainen tilanne voi syntyä jonkun perheen kohdalla. Nyt ihan vasta 2000-luvun puolella on alkanut tulla selvityksiä, että näin ne vaikutti ja todettiin, että aika rajusti ja aika kamalaa. Mut sillon jotenkin vaan oli tää juustohöylä, että kaikkialta vietiin ja tuntuu vähän tekopyhältä ihmetellä, kun jotenkin kun on vähän kaikki tehty, että on tilanne saatu tällaseks. (sidosryhmän edustaja) 14

15 Haastatteluissa esiin tulleiden näkemysten mukaan kuilut ihmisyksilöiden ja kansojen välillä kasvavat. Yksinhuoltajavanhemmat köyhtyvät köyhtymistään, ja optioiden haalijat jatkavat rikastumistaan. Individualismin ja muiden samanaikaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ohella näistä saattaa seurata kansalaisille mielenterveysongelmia ja päihteiden, erityisesti huumeiden käyttöä, velkaantumista, loppuun palamista, uranluontiin liittyviä paineita, perheiden yhteisen ajan puuttumista sekä siten syrjäytymistä ja eriarvoisuutta lasten keskuudessa. Perheet ovat sekä taloudellisesti että alueellisesti eriarvoisessa asemassa. Useilta nykyajan lapsilta saattaa puuttua myös sisarustuki, sillä perhekoko on pienentynyt. Toisaalta on korostettu sitä, että pahoinvoivat perheet ja lapset ovat marginaalinen ryhmä hyvinvoivien perheiden joukossa, mutta tämä ei poista sitä tosiasiaa, että yksikin vaikeuksien kanssa kamppaileva lapsi tai perhe on liikaa. Kasvatusalan ammattilaiset joutuvat tekemisiin eri tavalla oireilevien lasten ja aikuisten kanssa jopa päivittäin, jolloin tarvitaan laajaa tietoa, viisautta ja kykyä oivaltaa, jotta kyetään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Elinkeino- ja työrakenteen muutos heijastuu lasten maailmaan. Lapset laitetaan yhä varhemmin päivähoitoon, ja oheiskasvattajien määrä lapsen elämässä saattaa olla hyvinkin suuri. Vanhemmat eivät ehdi tutustua lapseensa, ja vanhemmuuden kiirastuli ja siitä seuraava onnistumisen kokemus jää kokematta. Vanhempien työelämässään kokemat paineet ovat vuosien varrella kasvaneet, eikä vaatimusten kohtuullistumista ole näkyvissä olkoonkin, että jotkut perheet ovat alkaneet tehdä enemmän valintoja, jotka liittyvät muun muassa perhe-elämän rauhoittamiseen lasten ollessa pieniä. Nämä valinnat vaativat taloudellisten kompromissien tekemistä: jos haluaa järjestää lapsilleen rauhallista yhdessä olemista heidän ollessaan pieniä, se tapahtuu usein taloudellisen toimeentulon kustannuksella. Perheiden jaksamiseen ja lasten hyvinvointiin tulevaisuudessa vaikuttaa suuresti se, mihin suuntaan työelämä menee. Työelämässä ei vielä nykyäänkään välttämättä arvosteta sitä, että vanhemmat ottavat vastuuta jälkikasvustaan ja asettavat lasten asiat vähintään samalle viivalle oman uransa ja työelämän kanssa. Vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana toimiminen ei ole arvoasteikossa läheskään yhtä korkealla kuin esimerkiksi yrityksen hallituksessa vaikuttaminen. Vanhemman ei kannata myöskään kuuluttaa kovin suurella äänellä, jos poistuu töistä kesken päivän keskustelemaan lastansa koskevista asioista lapsen opettajan tai hoitajan kanssa. Kaivataan enemmän yhteiskunnallisesti kestäviä ratkaisuja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Yleensä ottaen perheiden arkipäivää värittää kiire, yhä lisääntyvät vaatimukset vanhemmuutta kohtaan sekä vanhempien jaksamattomuus. Yhteiskunta asettaa suuria paineita vanhemmuudelle, mutta vanhemmat osaavat tehdä sen myös itse. Luetaan eri alojen kirjallisuutta, lehdet ovat pullollaan hienoja kasvatusohjeita ja neuvoja siitä, kuinka lapsista saadaan kasvatettua osaavia ja älykkäitä mallikansalaisia. Kansalaisten havainto- ja kokemusmaailma on kasvatusasioissakin yhä enemmän median eikä heidän välittömien omien kokemustensa muovaamaa (Hämäläinen 2006). Tämä on tuonut mukanaan alati kasvavan sellaisten vanhempien joukon, joka pelkää tehdä itsenäisesti lapsensa kasvatusta koskevia päätöksiä, koska ajattelee vahingoittavansa lasta tai vaarantavansa hänen hyvän kasvunsa edellytykset. Terve vanhemmuus kärsii tiedon valtavasta määrästä ja kasvatuksen tieteellistämisestä. Lapsen etu on alettu asettaa kaiken muun edelle yhä enenevässä määrin, mutta vanhempien epävarmuuden vuoksi myös kasvatusalan ammattilaiset joutuvat ottamaan jatkuvasti kantaa lapsen kasvatukseen ja hoitoon liittyviin asioihin. Myös uusavuttomuus kukkii nimenomaan oman kodin ja lasten hoitoon liittyvissä asioissa. Vanhemmat eivät aina muista huolehtia esimerkiksi sään mukaisesta vaatetuksesta tai varavaatteista, eivätkä kaikki tiedä, kuinka perunat keitetään. Nuorten aikuisten mediankäyttökompetenssit 15

16 sitä vastoin ylittävät monissa tapauksissa heidän vanhempiensa taidot erityisesti uusien digitaalisten viestinten käytössä (Opetusministeriö 2007). Ammattikasvattajat ovat myös panneet merkille, että joillakin nuorilla äideillä ja isillä on entistä parempi tietämys myös siitä, kuinka lasta kohtaan tulevaa informaatiotulvaa tulee kontrolloida. Yhteiskunnan järjestämän päivähoidon ja seurakunnan toimintamuotojen ja niissä työskentelevien arkeen vaikuttavat erilaiset perhemuodot, joita synnyttää muun muassa viime vuosina lisääntynyt avioerojen määrä. Uusi ilmiö on pienten lasten vanhempien eroaminen. Uusperheet, yksinhuoltajat, sukupuolivähemmistöperheet, yhteishuoltajat, ydinperheet, sijaisperheet sekä maahanmuuttajaperheet tuovat omat haasteensa lastenohjaajien osaamiselle. Isät ovat tulleet mukaan perheiden arkeen eri tavalla kuin aikaisemmin. Heitä on alkanut näkyä myös avoimessa päivähoitotoiminnassa ja muskareissa. Nuoret perheet ovat nykyään ja tulevaisuudessa tasa-arvoisempia, eli sekä äiti että isä ottavat osaa lasten asioihin ja elämään. Perheiden tasa-arvoistuminen on ollut myönteistä, mutta se on vaatinut ja vaatii myös jatkossa lapsen kasvatukseen osallistuvilta ammattilaisilta uudenlaista, isät huomioon ottavaa vuorovaikutusta; lasten asioista keskustellaan yhtä lailla isien kuin äitienkin (toisinaan myös isovanhempien) kanssa, isä ei ole enää vain viestinviejä. Ammatillisen varhaiskasvatuksen muuttuminen Lapsiryhmät ovat päivähoidon puolella suuria ja haasteellisia. Varhaiskasvatuspuolella työlle on alettu asettaa vaatimuksia, jotka laajentavat entisen selkeän päiväkoti- tai kerhotyön työnkuvaa. Liike-elämän laajeneminen ja aukioloaikojen pidentyminen lisäävät haasteita myös päivähoidon puolella. Resurssipula vaivaa jatkuvasti ja tuo haasteita työntekijöiden jaksamiselle. Sijaisia ei useinkaan ole, jolloin yhtä hoitajaa kohti on liikaa lapsia silloin, kun työntekijöitä on sairaslomilla tai koulutuksissa. Aikaisemmin päivähoidon henkilökuntavajetta täydennettiin harjoittelijoilla ja työllistetyillä, eli henkilökuntaa oli tavallaan enemmän kuin nykyään. Tämä ei ollut kuitenkaan yksinomaan positiivinen asia, koska lasten kanssa toimi ihmisiä, joilla ei ollut koulutusta kyseisiin tehtäviin. On kaikkien etu, että lasten kanssa työskentelee koulutettuja ja lapsista pitäviä alansa ammattilaisia. Oppilaitosten työssäoppimisjaksojen aikana harjoittelijoita on päivähoidon puolellakin edelleen, mutta mielenkiintoinen kysymys on, kuka heitä ohjaa niissä paikoissa, joissa he ovat lisäresurssi. Myös institutionaalisessa varhaiskasvatuksessa on tapahtunut muutoksia. Päivähoidossa osaamisen tasoa on alennettu (mitattuna esimerkiksi eri ammattiryhmien osuudella päivähoidon henkilöstöstä ja heidän koulutustensa sisällöllä). Henkilöstörakenne päivähoidossa on muuttunut vuosien kuluessa luvun alussa muutettiin lastentarhanopettajien määrää päivähoitoryhmissä siten, että kahden asemesta riitti, että ryhmää kohti oli yksi lastentarhanopettaja. Haastatteluissa kävi ilmi, että useissa päiväkodeissa lastentarhanopettajia ei työskentele välttämättä lainkaan esimerkiksi pienimpien ryhmissä, joissa olisi vähintään yhtä suuri tarve varhaispedagogiselle osaamiselle ja korkealaatuiselle varhaiskasvatukselle kuin isompien lasten kanssa toimittaessa. Ryhmästä ovat siten vastuussa lastenhoitajat, jotka ovat koulutustaustaltaan sosionomeja, päivähoitajia, lastenohjaajia tai lähihoitajia (ja jotka kaikki eivät ole edes suuntautuneet lapsi- ja nuorisotyöhön). Haastateltujen mukaan tämä on monella tavalla yhteydessä työntekijöiden osaamisvaati- 16

17 muksiin ja hyvinvointiin sekä varhaiskasvatuksen laatuun. Jos ryhmästä puuttuu lastentarhanopettaja, jolla yleensä on pedagoginen vastuu varhaiskasvatuksessa, jää suunnittelu- ja kasvatusvastuu muun muassa lastenohjaajien harteille. Toisaalta pedagogisen osaamisen oheneminen päivähoidossa on puhuttanut ja puhuttaa tulevaisuudessakin, mikä asettaa uusia haasteita myös lastenohjaajien koulutukselle. Haastateltujen mukaan myös varhaispedagogiikan tason rapautuminen on huolestuttavaa: entisten pedagogisten teorioiden tilalle ei ole tullut muuta kuin puhe lapsikeskeisyydestä. Lisäksi Stakes on purkanut normiohjausta ja siirtynyt informaatio-ohjaukseen, jolloin tulee helposti sellainen ilmapiiri, että esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmassa (Stakes 2003) esitettyjä asioita voi kärjistetysti ilmaisten tehdä tai jättää tekemättä. Kuvaavia esimerkkejä ovat päivähoidon uskontokasvatus ja monet muut varhaiskasvatussuunnitelman orientaatiot, jotka helposti toteutuvat sen mukaan, onko päivähoidon työntekijöillä suuntautuneisuutta, ymmärrystä, kiinnostusta ja aikaa kyseisiin asioihin vai ei. Taitava ammattilainen osaa huolehtia orientaatioiden välisestä tasapainosta osana moniammatillista työyhteisöä. Muiden orientaatioiden mukaisen toiminnan järjestämisestä yleensä huolehditaan, mutta uskontokasvatus on helppo lyödä täysin laimin tai jättää yksinomaan seurakunnan vastuulle. Haastateltujen mielestä tämäkin on tyhjää parempi. Positiivistakin kehitystä on onneksi näkyvissä. Yhteiskunnan varhaiskasvatusta tarjoa vien tahojen työssä palvelunäkökulma on alkanut korostua yhä enemmän. Asiakas (perhe) on tullut näkyvämmäksi, ja asiakasnäkökulma tulee jatkossa korostumaan entisestään. Myös lapsen etu on alettu ottaa huomioon yhä paremmin. Nykyään mietitään enemmän lapsen jaksamista ja lapsen kasvamista, sitä, minkä ikäisille lapsille tarjotaan mitäkin toimintaa. Lapsen edun ja näkökulman huo mioon ottaminen näkyy siinä, että takavuosien toimintatuokiokeskeisyydestä ja aikuislähtöisestä kasvatustavasta on siirrytty kokonaisvaltaiseen toiminnan suunnitteluun, joka perustuu pitkälti lapsen persoonallisuuden, yksilöllisyyden ja oikea-aikaisuuden tunnistamiseen varhaiskasvatuksessa. Päivähoitopalvelujen rakenteet ja perheille tarjottavat palvelut ovat muuttuneet. Vuonna 1996 tullut subjektiivinen päivähoito-oikeus on tuonut mukanaan sekä hyvää että huonoa. Hyvä asia on, että jos lapsi tarvitsee tukea kasvunsa ja kehityksensä turvaamisessa, hänellä on siihen oikeus ja mahdollisuus. Toisaalta yhä useammat vanhemmat ovat alkaneet kokea, että yhteiskunnan päivähoito pystyy tarjoamaan lapsille jotain ihmeellisempää, suurempaa ja parempaa kuin vanhemmat itse tämä koskee myös uskontokasvatusta jolloin subjektiivinen päivähoito-oikeus palvelee väärällä tavalla näitä vanhempia, jotka eivät usko selviävänsä lastensa kasvatuksesta. (Väinälä 2004.) Kaikkien alle kouluikäisten lasten oikeus päivähoitopaikkaan vaikuttaa myös seurakuntien päiväkerhotoimintaan. Koska kunnat lisäävät vaihtoehtoisten päivähoitomuotojen tarjontaa, lapset seurakuntien päiväkerhoissa vähenevät. Seurakuntien lapsi- ja perhetyö ja kristillisten arvojen merkitys Kirkosta eroaminen on lisääntynyt. Valtaosa kirkosta eronneista on nuoria aikuisia, jolloin jatkossa yhä useammalta puuttuu oikeus tulla vihityksi avioliittoon kirkollisesti (Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiaa vuoteen 2015 laatineen työryhmän mietintö 2007). Haastatellut toivat esille huolta siitä, että jatkossa kastamattomien lasten määrä lisääntyy, jolloin heitä ei välttämättä saada seurakunnan toimintaan mukaan ja he saattavat jäädä 17

18 hengellisen kasvatuksen ulkopuolelle. Päivähoito voi tulevaisuudessa olla ainoa paikka lapsen elämässä, jossa hän törmää hengellisyyteen ja uskontoon. Siten myös seurakunta joutuu pohtimaan, mitä ovat ne toimintamuodot, joita se voi tarjota perheille, jotta lapset saisivat tulevaisuudessakin kosketuksen kristillisyyteen ja luterilaisuuteen. Seurakuntien lapsi- ja perhetyö on muutenkin ollut myllerryksessä viime aikoina muun muassa kunta- ja palvelurakenteen ja seurakuntarakenteiden muuttumisen myötä, ja esimerkiksi strategioita uusitaan jatkuvasti. Edellä mainitut asiat vaikuttavat jatkossakin lastenohjaajien työnkuvaan. Seurakunnan vahvuudeksi nähtiinkin haastatteluissa nimenomaan lapsi- ja perhetyö. Nuorten perheiden laadukas tukeminen ja palveleminen on seurakunnan tehokkaimpia tapoja pitää jäsenistöä kirkossa. Myös erilaiset kunnan ja seurakunnan yhteistyömuodot lisääntynevät tulevaisuudessa. Kristillisten arvojen merkityksestä nykypäivänä oltiin haastatteluissa montaa mieltä, mutta melko yksimielisiä oltiin siitä, että yhteiskunnan arvot ovat yleensä ottaen moninaistuneet ja että uskonnostakin ollaan nykyään tietoisempia kuin esimerkiksi 1980-luvulla, jolloin ruokarukoukset ja aamuhartaudet olivat kouluissa ja päivähoidossa arkipäivää mutta eivät välttämättä merkinneet sen enempää kenellekään. Toisaalta uskontoon liittyvissä asioissa ollaan erittäin varovaisia, ja omista näkemyksistä ei välttämättä haluta puhua kovin suureen ääneen. Suomalaisten lasten koetaan olevan henkisen ja hengellisen ravinnon suhteen aliravittuja, mihin koetaan olevan yhteydessä sen, että tämän päivän vanhemmilla ei ole välttämättä kotoa saatua kristillisen kasvatuksen mallia. Tämä puolestaan lisää tarvetta sellaisille seurakunnan toiminnoille, jotka tavoittavat lasten lisäksi heidän vanhempansa. Ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin Myönteinen asia on, että ongelmista on alettu puhua. Vanhemmatkin ovat tulleet monista asioista tietoisemmiksi ja ottaneet jopa kasvatusvastuuta takaisin itselleen. Hankalia asioita ei myöskään yritetä lakaista maton alle, vaan niihin pyritään puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Perheen arvostus on muutenkin lisääntymässä, ja on alettu kiinnittää huomiota erilaisiin perheiden arkielämän laatua ja perheen jäsenten tyytyväisyyttä parantaviin asioihin. Jatkuvasti mietitään keinoja ja tapoja auttaa lapsia ja vanhempia, jotta ei jouduttaisi lastensuojelun viimesijaisiin toimenpiteisiin. Myös ihmisyys tulee säilymään nopeasti muuttuvassa maailmassa; aina tullaan kamppailemaan parisuhdeongelmien, väsymisen, vanhempana olemisen vaikeuden sekä syyllisyyden tunteiden kanssa. Yhteiskunnan eri tahojen kaupunkien, järjestöjen ja seurakuntien järjestämä aamu- ja iltapäivätoiminta ennaltaehkäisee tehokkaasti lasten syrjäytyneisyyttä ja ongelmien syntymistä erityisesti silloin, kun siinä työskentelee innostavaa, ammattitaitoista ja lasten itsenäistymistä rakastavassa hengessä tukevaa henkilöstöä. Maantieteellisten alueiden erityispiirteitä Eri osissa Suomea varhaiskasvatuspalveluja käyttävät asiakkaat ovat erilaisia, samoin haasteet, joita varhaiskasvatuksen työntekijät kohtaavat. Kaakkois-Suomelle on ominaista suuri ja kasvava venäläisten muuttoliike. Aikaisemmin Venäjältä tulleet maahanmuuttajat alkavat käyttää seurakuntien palveluja enemmän, vaikka eivät kuuluisikaan kirkkoon. Kaakkois-Suomessa on myös rakennemuutosten paikkakuntia (kuten Hamina, Voikkaa ja 18

19 Anjalankoski), joissa äidin tai isän tai molempien työttömäksi jäädessä lapsia tulee seurakunnan kerhoihin ja mukaan avoimeen päivähoitotoimintaan. Suomessa on myös useita opiskelijakaupunkeja, kuten Jyväskylä ja Vaasa, joissa on juurettomuutta: monilta perheiltä puuttuvat tukiverkostot, koska omaisverkostot ovat muualla. Perheiden yksinäisyys on tosiasia myös muualla Suomessa, mutta erityisesti juuri niillä paikkakunnilla, joilla on paljon muualta muuttaneita opiskelijaperheitä. He keräävät joskus ympärilleen nettiverkoston erilaisilla keskustelupalstoilla vierailemalla tai vertaisverkoston, johon kuuluu esimerkiksi perhekerhoissa käyviä vanhempia. Avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa rakennetaan uudenlaista yhteisöllisyyttä. Näille verkostoille on kuitenkin ominaista, että niissä ei kovinkaan usein tarjota esimerkiksi vastavuoroista lastenhoitoapua. Myös Hämäläisen (2006) mukaan yhteisöllisyyden luonne on muuttumassa. Uudenlaisten yhteisöjen (ns. uusheimoutumisen) merkitys hyvinvoinnissa kasvaa. Näihin yhteisöihin ei kuitenkaan välttämättä liity vastuuntuntoa muista yhteisöistä tai laajemmin yhteiskunnasta. Pohjois-Suomessa työsuhteiden vaihtelevuus on arkipäivää. Työt ovat hyvin usein sesonkiluonteisia varsinkin niillä paikkakunnilla, joilla on matkailutoimintaa. Yksityisyrittäjiä on runsaasti. Esimerkiksi Kittilään tulee kymmeniä uusia yrityksiä kuukaudessa. Lisäksi kaivostoiminta tuo lapsia päivähoidon piiriin. Silloin kun töitä on, työpäivät ovat pitkiä. Joillekin vanhemmille on kerrottava, että lapset voivat olla hoidossa vain rajallisen ajan päivää kohti. Perheiden jaksaminen, elämänrytmin kiivaus ja yhteisöllisyyden katoaminen huolestuttaakin oheiskasvattajia. Tämä vaikuttaa Pohjois-Suomessa lasten hoidon tarpeeseen muun muassa siten, että on tarjottava monimuotoista päivähoitoa. Vuoropäivähoidossa saattaa olla pienempien lasten lisäksi kouluikäisiä (7 8-vuotiaita). Pohdinnan alla on, tarjotaanko tulevaisuudessa päivähoitoa myös 9-vuotiaille lapsille. Lappi tyhjenee osittain, mutta matkailuvaltaisilla paikkakunnilla väkiluku kuitenkin lisääntyy sesonkiaikana. Syrjäytymisvaarassa olevien perheiden tukemisen lisääntymisen myötä diakoniatyyppisen työn merkitys kasvaa. Turismista tulonsa saavilla paikkakunnilla ihmiset eivät välttämättä tiedä, ketkä ovat kyläläisiä, ketkä turisteja. Pienet sivukylät kuitenkin pysyvät edelleen kyläyhteisöinä. Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa on runsaasti eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Pohjois- Suomeen kaivostoiminta ja matkailu tuovat ihmisiä eri puolilta maailmaa, ja päivähoidon henkilökuntakin tarvitsee kielitaitoa myös kehon kieltä on hyvä tuntea. Erilaisten tapojen tunteminen on tärkeää: esimerkiksi läheisyys ja koskettelu on monissa muissa kulttuureissa yleisempää kuin suomalaisessa kulttuurissa. Uskontokasvatuksen toteuttaminen on joillakin alueilla Suomessa haasteellisempaa kuin toisilla. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa on paljon ateisteja tai eri lahkoihin ja uskontokuntiin kuuluvia (mm. vanhoillislestadiolaisia, Jehovan todistajia, shamanisteja), jolloin päivähoidossa saattaa olla useita lapsia, jotka eivät voi osallistua uskontokasvatukseen. Tämä tekee helposti työntekijöistä varovaisia, mistä seuraa, että uskontokasvatuksen toteuttaminen rajoittuu lähinnä kirkkovuoden juhlapyhiin ja seurakunnan pitämiin tilaisuuksiin päivähoidossa. Perheiden kanssa on käytävä tarkkaan läpi, mitä heidän uskontonsa tarkoittaa käytännössä ja miten se tulee päivähoidossa ottaa huomioon. 19

20 Verkostotyön haasteellisuus saattaa vaihdella alueittain. Pienillä paikkakunnilla yhteistyö eri tahojen välillä on helppoa, koska toiset tunnetaan ja yhteyden pitäminen on sujuvaa. Suomessa on ainakin toistaiseksi eroja maan eri osien ilmastossa. Vuodenajat määräävät lasten kanssa tapahtuvaa toimintaa erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa talviaikaan ollaan enemmän sisätiloissa ja ilmojen lämmetessä siirrytään ulkopuuhiin Tarvitaanko ennustajia? tulevaisuuden ennakoimisen vaikeus Lähes kaikki haastatellut kokivat, että tulevaisuuden ennakoiminen on viime vuosina vaikeutunut ja vaikeutuu edelleen. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa nopeat yhteiskunnalliset muutokset ja ihmisten liikkuvuus sekä organisaatiomuutokset. Useilla työn osa-alueilla muutokset tapahtuvat erittäin nopeasti, toisilla taas hyvinkin hitaasti, joten mukana pysyäkseen on seurattava tarkasti ympärillä meneillään olevia asioita. Myös tulevaisuuden ennakoimisen taitoa tarvitaan, jotta muutoksessa pysyy mukana. Haastatellut olivat sitä mieltä, että pitäisi olla itse menossa ajatuksissaan paljon pidemmällä tulevaisuudessa kuin mihin käytännössä pystyy. Useat arvelivat kykenevänsä näkemään parin vuoden, muutamat noin viiden vuoden päähän. Näkemykset ennakoinnin hankaluudesta ovat mielenkiintoisia, koska usein selvityksiä ja ennustuksia laaditaan yli kymmenen vuoden säteellä, minne asti käsityskykymme vain vaivoin riittää. Hämäläinen (2006) toteaa, että samalla kun käytettävissä olevan informaation määrä on kasvanut nopeasti, ihmisten kyky tulkita maailman tapahtumia ja muutoksia on pysynyt ennallaan, ellei jopa heikentynyt. 3.2 Lastenohjaajien työnkuva ja perusosaaminen Työn sisältö Lastenohjaajan työ tulee tulevaisuudessakin olemaan lasten perushoitoa, kasvatusta ja opetusta. Kaiken lasten kanssa työskentelyn tulee olla entistä tiedostavampaa oman toiminnan mukauttamisen edellytys on kyky tunnistaa yhteiskunnallisia muutoksia. Seurakunnassa työskentelevän lastenohjaajan on vastattava sekä toiminnan suunnittelusta että toteuttamisesta itsenäisesti tai työparin kanssa, eikä tällainen osaamisen tarve poistu kunnan päivähoidonkaan puolella. Kunnan päivähoidon työntekijät saavat kuitenkin enemmän hyötyä työyhteisön moniammatillisesta tuesta. Pienten puolella yhteiskunnan tarjoamissa päivähoitopalveluissa painottuu perushoivan antaminen, mutta myös toiminnan suunnitteluun menee aikaa (lauluhetket, voimistelu, askartelu jne.). Sekä seurakunnan työssä että erityisesti suurempien lasten parissa päivähoidossa kiinnitetään enemmän huomiota lapsen yksilölliseen kehitykseen ja kasvuun. Lapsen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kehitys tulee huomioida siten, että lapsen hyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena. Emotionaalisen kehityksen tukeminen on myös tärkeä osa-alue, mikä käytännössä tarkoittaa muun muassa nimien antamista lapsen tuntemuksille ja olotiloille. Kaikissa niissä paikoissa, joissa lastenohjaajat tulevaisuudessa työskentelevät, kokonaisuuksien suunnittelun osaaminen sekä toiminnan monipuolisuuden varmistaminen on yhä merkityksellisempää. Lasten kanssa työskenneltäessä on tärkeää tehdä sitä, mikä on tarpeellista, ei vain sitä, mikä itseä kiinnostaa. 20

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: ARVOT SUHTEESSA LAPSIIN - turvallisuus o rajat - rakkaus, lämpö ja välittäminen - oikeus lapsuuteen - mahdollisuus uuden oppimiseen o oikeus esiopetukseen o oikeus

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Anna-Leena Välimäki 5.5.2011 ALV 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1. periaate toteaa, että lasten mielipiteet

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot