LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINNON AMMATILLISIA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINNON AMMATILLISIA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ"

Transkriptio

1 MONISTE 9/2008 Maria Ruuskanen LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINNON AMMATILLISIA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI VUOSILLE

2 Opetushallitus ja tekijä Taitto: Tmi Eija Högman Moniste 9/2008 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2008

3 ESIPUHE Opetushallitus myönsi vuonna 2007 Kirkkopalvelut ry:n Sisälähetysseuran oppilaitokselle valtionavustuksen lapsi- ja perhetyön perustutkinnon (lastenohjaajien) tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin ja selvityksen tekemiseen. Käsillä oleva selvitys on tämän osaamistarvekartoituksen tulos. Selvitys pohjustaa ammatillisten perustutkintojen uudistustyötä, joka tehdään porrastetusti kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin vuoteen 2010 mennessä. Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden tarkistus on aloitettu syksyllä 2007 ja työ valmistuu loppuvuonna Uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan Osaamistarpeiden ennakoinnissa käytettiin lähinnä laadullisia menetelmiä sekä aineiston keräämisessä että sen analysoinnissa. Haastateltaviksi valittiin työnantajien ja työntekijöiden edustajia lastenohjaajien erilaisista keskeisistä työympäristöistä, kuten seurakunnan lapsi- ja perhetyöstä, kunnan päivähoidosta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta eri puolilta Suomea. Myös alan koulutusta tarjoavien oppilaitosten ja sektorin muiden toimijoiden mielipidettä kysyttiin. Haastattelujen lisäksi aineistoa täydennettiin alan tulevaisuutta ennakoivien asiakirjojen ja selvitysten tiedoilla. Aineiston kokoamisen, haastattelut ja analysoinnin kuten myös raportin kirjoittamisen toteutti käytännössä yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalipsykologi Maria Ruuskanen Sisälähetysseuran oppilaitoksen toimeksiannosta. Raportti perustuu lähinnä laadulliseen analyysiin, joten haastateltavien mielipiteiden painoarvoa ei ole kuvattu määrällisesti. Selvitys palvelee tutkinnon perusteiden uudistamistyön lisäksi saumattomasti nuorisoalan ja muun ohjaustoiminnan koulutustoimikunnan tehtävää. Lastenohjaajien koulutus kuuluu tämän koulutustoimikunnan toimialaan. Selvityksen tulosten pohjalta voidaan tehdä aloitteita ja ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi monilla tasoilla. Lämmin kiitos selvityksen tekijälle ja kaikille kartoitustyöhön osallistuneille! Helsingissä Marja Pesonen Nuorisoalan ja muun ohjaustoiminnan koulutustoimikunnan puheenjohtaja Ulla Aunola Koulutustoimikunnan sihteeri Opetushallitus 3

4 4

5 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUSTAPA Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Menetelmät ja aineisto 7 2 KASVATUSTYÖSSÄ TOIMIVIEN OSAAMISVAATIMUKSET TULEVAISUUTTA JA KASVATUSALAA KOSKEVIEN JULKAISUJEN JA ASIAKIRJOJEN VALOSSA 10 3 HAASTATTELUJEN TULOKSET Tulevaisuutta ei ole ilman menneisyyttä kasvatustoiminnan historiaa ja nykypäivän haasteita Helpompaa vai vaikeampaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristön piirteitä Tarvitaanko ennustajia? tulevaisuuden ennakoimisen vaikeus Lastenohjaajien työnkuva ja perusosaaminen Tulevaisuuden haasteiden heijastuminen lastenohjaajien osaamisvaatimuksiin Perheiden ja lasten tukeminen Työn pohjana olevat arvot ja arvo-osaaminen Ryhmän ohjaaminen vs. yksilön ohjaaminen Ilmaisutaidot, ilmaisutaitojen ohjaus ja menetelmätuntemus Iltapäivätoiminnan haasteet ja vaatimukset osaamiselle Informaatiotulvan hallitseminen Työyhteisössä toimiminen Verkostoituminen ja yhteistyö Monikulttuurisuus Oman osaamisen arviointi ja ammatillinen kehittyminen Alalle hakeutuvan persoonallisuus ja asenteet millainen on hyvä kasvatustoiminnan ammattilainen? Työhyvinvointi ja jaksaminen Haasteelliset ja osaamista koettelevat tilanteet työssä Vastavalmistuneiden osaamisvaatimukset Seurakunnan ja muun yhteiskunnan kasvatustoiminta eroja toimintaympäristöissä ja työn sisällöissä Seurakuntien työ myllerryksessä Uskontokasvatus päivähoidossa Kristillisen kasvatuksen osaaminen Ammatillinen identiteetti Palvelunäkökulma ja markkinointiosaaminen 73 5

6 3.5 Muita tulevaisuudessa tarvittavia työelämävalmiuksia Talousosaaminen Aseptinen osaaminen ja hygieniaosaaminen Lainsäädännön tuntemus Työntekijöiden ja lasten turvallisuus Toimintatapojen kehittäminen työyhteisössä ja omassa työssä Ekologisuus ja ympäristöosaaminen Verkko-osaaminen ja tekstinkäsittelytaidot Mikä on tärkeää tulevaisuuden kasvatustyössä? 79 4 TULEVAISUUDEN VAATIMUKSIA LASTENOHJAAJIEN KOULUTUKSELLE Opiskelija-aineksen haasteellisuus Näkemykset ja kokemukset lastenohjaajakoulutuksesta Ajatuksia lastenohjaajakoulutuksen kehitettävistä sisällöistä yhteenvetoa haastattelujen tuloksista Koulutuksen ja työelämän välinen vuoropuhelu 86 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 87 LÄHTEET 89 LIITTEET 91 Liite 1. Selvityksen informantit 91 Liite 2. Haastattelurunko 92 6

7 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUSTAPA 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lapsi- ja perhetyön ammatilliseen perustutkintoon liittyvien tulevaisuuden osaamistarpeiden selvittämisen tarkoituksena on ennakoida vuosien toimintaympäristöjen tilannetta tutkintoa vastaavilla toimialoilla. Tarkoituksena on myös kartoittaa osaamista, jota tutkinnon suorittaneilta henkilöiltä tulevaisuudessa edellytetään. Selvitys liittyy Opetushallituksen vuosina toteuttamaan ammatillisten perustutkintojen ja opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyöhön. Osaamistarvekartoitus luo osaltaan peilauspintaa Lahden Diakoniasäätiön lapsi- ja perhetyön perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistamishankkeelle. Selvityksen käytännön toteuttamista ovat edeltäneet kommentit, joita Opetushallituksen asettama ohjausryhmä ja Lahden Diakoniasäätiön hankkeen työryhmä ovat antaneet selvityssuunnitelmasta ja haastattelukysymyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriön Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportissa (2007) todetaan: Henkilöstön koulutuksen on vastattava annettavan palvelun sisältöä ja laatua, siksi varhaiskasvatuksen koulutusjärjestelmää ja koulutuksia on arvioitava varhaiskasvatuksessa esiintyvien nykyisten osaamisen haasteiden ja tarpeiden pohjalta. Käsillä oleva selvitys vastaa omalta osaltaan tähän haasteeseen. Erilaisten selvitysten tuloksia voi toisinaan olla vaikea soveltaa koulutuksessa ei ole aina selvää, kuinka osaamisen haasteet operationalisoidaan koulutuksen sisällöiksi. Tässä raportissa on ollut pyrkimyksenä kuvata haastatteluissa esiin tulleita asioita elämänläheisesti, käyttäen muun muassa haastatteluista poimittuja suoria lainauksia, jotta olisi mahdollisuus välittää sitä aitoa sanomaa, jota eri tahot ovat oman työnsä sisällöistä ja sen tulevaisuudesta tuoneet esille. Mielipiteitä ei ole laitettu tärkeysjärjestykseen sen mukaan, kuinka moni on tietystä asiasta puhunut. Kaikkien näkemykset ovat merkityksellisiä, koska jokainen mielipide kuvastaa kunkin varhaiskasvatustyössä toimivan ihmisen sen hetkistä tai tulevaisuuteen suuntautunutta todellisuutta aidoimmillaan hänen omasta tehtävästään ja toimintaympäristöstään katsottuna. Näin ollen olisi väärin lähteä tekemään näkemyksistä karkeita yleistyksiä ottamalla huomioon vain ne asiat, jotka useimmat ovat maininneet. Lastenohjaajan koulutuksen toteuttamismuotoihin tai koulutuksen historiaan ei tässä raportissa ole paneuduttu. Siitä saa tarvittaessa tietoa muista lähteistä (ks. esim. Sosiaali- ja terveysministeriö 2007b). 1.2 Menetelmät ja aineisto Selvityksessä käytettiin laadullisia menetelmiä sekä aineiston keräämisessä että sen analysoinnissa. Aineiston keruumenetelmänä oli kohdennettu haastattelu (Yin 1987), ja analysoinnissa käytettiin toimintatutkimuksellisia periaatteita ja menetelmiä (Kuula 2000). 7

8 Aineiston keräämistä ja analysointia sekä niistä tehtyjä päätelmiä tehtiin jatkuvana prosessina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kootun aineiston tuloksia testataan seuraavilla sopiviksi osoittautuvilla haastateltavilla samalla, kun uudelta haastateltavalta saadaan uusia näkökulmia analysoitavaksi ja päätelmien pohjaksi. Näin ollen selvityksen taustalla on hermeneuttinen viitekehys ja hermeneuttiseen kehään perustuva tiedon muodostuksen idea. (Wikipedia.) Lastenohjaajien keskeisiä työympäristöjä ovat seurakunnan lapsi- ja perhetyö, kunnan päivähoito sekä iltapäivätoiminta (Opetushallitus 2001). Nämä työympäristöt pyrittiin huomioimaan haastateltavien valinnassa. Aineisto kerättiin haastattelemalla ensinnäkin osaamishaasteiden kannalta ajatellen merkittäviä informantteja, toiseksi eri positioista käsin varhaiskasvatuksen kenttää hallitsevia informantteja sekä kolmanneksi eri ammattiryhmien informantteja. Käytännössä valittiin haastateltaviksi yhteiskunnan järjestämän päivähoidon ja muun kasvatustoiminnan työnantajien ja työntekijöiden edustajia eri puolilta Suomea. Lisäksi haastateltiin lapsi- ja perhetyön ammatillista peruskoulutusta tarjoavien oppilaitosten edustajia, sosiaalitoimen ja järjestöjen lastensuojelussa työskenteleviä sekä muita toimijoita, joilla oli näkemystä tutkintoa vastaavien alojen toimintaympäristöistä tulevaisuudessa (esim. järjestöjen ja ammattiliittojen edustajia). Selvitystä varten haastateltiin yhteensä 40:tä työnantajien, kouluttajien, työntekijöiden sekä sidosryhmien edustajaa. Selvityksessä pyrittiin huomioimaan sekä seurakunnan että yhteiskunnan järjestämän päivähoidon toimintaympäristöt (Ks. liite 1). Haastattelut tehtiin helmi-maaliskuussa 2008 käyttäen aineistonkeruumenetelmänä kohdennettua haastattelua, jossa kysymykset ovat avoimia ja haastattelu on keskustelunomainen. Haastattelussa käytetään konsultatiivista työotetta ja dialogisuuden periaatteita (Yin 1987). Haastateltava nähdään oman työnsä, ammattinsa, ammattialansa ja oppimisensa asiantuntijana, joka havainnoi ja kehittää omaa työtään henkilökohtaisesti värittyneestä käyttöteoriastaan käsin. Kuten Ojanen (2006) kirjoittaa: Dewey totesi jo 1950-luvulla, että kaikki aito oppiminen tulee kokemuksen kautta. Tieto ei ole irrotettavissa elämän kokemuksesta. Haastattelun päätarkoitus on saada syvällistä tietoa juuri niistä asioista, joista haastateltava on saanut kokemusta ja kerännyt tietoa omassa työ- ja sidosryhmäympäristössään. Siten haastattelusta kerätty analysoitava aineisto on haastateltavien määrään nähden moninkertainen, koska jokaisella haastateltavalla on lukuisia työ- ja/tai sidosryhmäkumppaneita, esimerkiksi työkaverit, lasten vanhemmat tai omien lasten perhepäivähoitajat. Tällainen haastatteluaineiston keräämistekniikka rikastaa ymmärrystä tutkittavista ilmiöistä ja hyödyntää optimaalisella tavalla jokaisen informantin tuomaa lisätietoa. (Yin 1987.) Haastattelukysymysten (ks. liite 2) pohjana ja selvityksen täydentävänä aineistona olivat kasvatusalaa koskevat julkaisut sekä eri tahojen tekemät, tulevaisuutta ennakoivat asiakirjat ja selvitykset. Kaikissa kysymyksissä näkökulmana olivat sekä aikaisemmin tapahtuneet että odotettavissa olevat muutokset työssä. Kysymysrunko on eräänlainen tarkastuslista, jonka avulla voi arvioida, onko kaikki sellaiset aihealueet käsitelty, joista haastateltavalla osoittautuu haastattelun kuluessa olevan näkemystä. Tällainen menetelmä tarjoaa myös mahdollisuuden esittää tarkentavia ja syventäviä lisäkysymyksiä. (Yin 1987.) Informanteiksi valituille lähetettiin sähköpostitse tiedote tekeillä olevasta selvityksestä sekä pyyntö haastatteluun osallistumisesta, minkä jälkeen heihin otettiin yhteyttä haastatteluajan sopimiseksi. Osittain haastateltavat valikoituivat lumipallomenetelmän avulla: haas- 8

9 tateltavilta kysyttiin, tuntevatko he potentiaalisia haastateltaviksi soveltuvia henkilöitä, ja näihin henkilöihin otettiin sitten yhteyttä. Aineiston kerääminen lopetettiin siinä vaiheessa, kun haastattelut alkoivat toistaa itseään eli kyllääntyä suhteessa selvityksen tavoitteisiin. Aineistoa kerättäessä heräsi varhaiskasvatuksen toimintaympäristöä, yhteiskunnallisia rakenteita ja lainsäädäntöä koskevia lisäkysymyksiä, joiden kannalta aineistonkeruuta olisi ollut mielenkiintoista jatkaa ja syventää. Osaaminenhan ei ole irrallaan rakenteista, joissa sitä käytetään. Lähes kaikki haastattelun antaneista kertoivat haastattelun kuluessa suorasti tai epäsuorasti antavansa tietoa mielellään, ja ilman haastattelijan tekemää rajaamista haastatteluajat olisivat useassa tapauksessa venähtäneet reilusti yli asetetun tavoiteajan. Jäi vaikutelma, että haastateltavat tunnistivat haastattelun kuluessa omaa, aiemmin tiedostamatonta, näkemystään oman alansa tulevaisuudesta. 9

10 2 KASVATUSTYÖSSÄ TOIMIVIEN OSAAMIS- VAATIMUKSET TULEVAISUUTTA JA KASVATUSALAA KOSKEVIEN JULKAISUJEN JA ASIAKIRJOJEN VALOSSA Selvitysten tulosten perusteella yksilön selviytyminen ja siihen yhteydessä olevat tekijät eivät ole nykyajan ja tulevaisuuden maailmassa yhdentekeviä. Useat työryhmät ovat pohtineet, kuinka lapset, nuoret ja aikuiset voivat löytää paikkansa tulevaisuuden yhteiskunnassa. On tarkasteltu myös sitä, minkälaista osaamista eri alojen ammattilaisilta edellytetään, ja toisaalta sitä, mitä asioita tulisi ottaa huomioon jo koulutettaessa uusia osaajia työelämän palvelukseen. Lasten hyvinvoinnin merkitys korostuu yhteiskunnan ikärakenteen muuttuessa. Toimintakykyisiä veronmaksajia tarvitaan, mutta lapsen hyvän elämän tukemisen syyt ovat ensisijaisesti inhimilliset. (Lastensuojelun keskusliitto 2004.) Mietinnöissä, tulevaisuusfoorumeissa ja asiakirjoissa esiin tuodut tulevaisuuden haasteet ovat kaikki hyvin samansuuntaisia kuin käsillä olevassa selvityksessä haastateltujen kertomat asiat. Ennakointi on kuitenkin vaativa tehtävä muun muassa sen takia, että monimutkaiset ja nopeasti tapahtuvat yhteiskunnalliset muutokset vaikeuttavat trendien hahmottamista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007b). Ihmisten hyvinvoinnin edellytysten muuttuminen ja tulevaisuuden muutostrendejä Hämäläisen (2006) mukaan Suomessa on tapahtunut arjen hyvinvoinnin hiljainen murros. Sekä ihmisten resursseihin, toimintamahdollisuuksiin, arkipäivän toimintaan, rooleihin että tarpeiden tyydytykseen liittyvissä tekijöissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosikymmenten aikana. Asiantuntijoiden määritellessä taloudellisen hyvinvoinnin reunaehtoja ovat kansalaisten arkielämän muutokset ja heidän kokemansa hyvinvointi jääneet taka-alalle aina ei ole muistettu tai osattu arvioida, kuinka tehdyt päätökset vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja elämisen edellytyksiin. Perheen ulkopuoliset tekijät määrittelevät yhä enemmän perheiden elämää, ja niillä on vaikutusta myös päivärytmiin ja perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen (Lastensuojelun keskusliitto 2004). Ihmisten kokemaan, subjektiiviseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ei välttämättä ymmärretä vielä kovinkaan hyvin. Aina olisi kuitenkin tarpeen pysähtyä arvioimaan toiminnan lopullista päämäärää, kansalaisten hyvinvointia. (Hämäläinen 2006.) Yhteiskunnan jäsenten käytettävissä olevat resurssit ja toimintamahdollisuudet ovat viime vuosikymmeninä parantuneet, mutta samalla useat korkeaan elintasoon liittyvät sairaudet ovat alkaneet lisääntyä. Lievätkin mielenterveysongelmat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia tietotyössä. Vapaa-ajasta on tullut aiempaa niukempi resurssi. Aikapulaa pahentavat tulotason kasvu, tietotyön siirrettävyys, aikuisten ja lasten harrastusten lisääntyminen, pidentyneet työ-, kauppa- ja harrastusmatkat sekä lisääntynyt television katsominen. Samalla myös sosiaalisten suhteiden vaaliminen on kärsinyt muun muassa muuttoliikkeen 10

11 ja aikapulan pahentumisen takia. Perinteisten ihmissuhteiden rapautumisella on omat vaikutuksensa ihmisten hyvinvointiin. Nykyajan työelämä tai harrastukset eivät pysty tarjoamaan toivottavaa jatkuvuutta, varmuutta ja syvyyttä. Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys eivät kuitenkaan ole merkityksettömiä hyvinvoinnin kannalta, mikä tarkoittaa, että yksityisen, julkisen ja kansalaissektorin toimintamalleille lankeaa kokonaan uudenlaisia haasteita. (Hämäläinen 2006.) Suomalaisen hyvinvoinnin kehittämiseen tulevaisuudessa tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Tulevaisuus asettaa suuria haasteita ihmisten elämänhallinnalle muun muassa toimintamahdollisuuksien, vapauksien ja valinnan mahdollisuuksien lisääntymisen myötä, joten uusi tilanne on tiedostettava ja on kannustettava ihmisiä vastuullisiin valintoihin ja vastuulliseen käyttäytymiseen. Ihmiset tekevät helposti päätöksiä, jotka tyydyttävät yksilön tarpeita lyhyellä aikavälillä mutta aiheuttavat pitkällä aikavälillä ongelmia sekä ihmisille itselleen että koko yhteiskunnalle. Itsekkyys ja lyhytjänteisyys leimaavat tulevaisuutta, jolloin myös lastenkasvatusongelmat, avioerot, yksinhuoltajaperheiden köyhyys, lapsimäärän väheneminen ja ympäristön pilaantuminen ovat arkipäivää. Perheet joutuvat tasapainoilemaan perhe-elämän vaatimusten, työsuhteiden epävakauden ja työttömyyden keskellä. Suuret tuloerot, rakenteellinen työttömyys ja taantuvien alueiden selviytymismahdollisuuksien heikentyminen ensinnäkin pakottavat julkisen sektorin pohtimaan perinteisiä vastuita, toimintamalleja ja rakenteita ja toiseksi vaativat tehokasta työnjakoa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Kaikilla ei ole yhtäläisiä edellytyksiä selvitä uudessa toimintaympäristössä, jossa vaaditaan yksilöltä entistä suurempaa henkilökohtaista vastuuta omien päätösten ja tekemisten seurauksista. Henkilöstön osaamisessa painottuu siten muun muassa arvo-osaaminen ja medialukutaito ja sen opettaminen myös lapsille. Lapsille on tarjottava yhteisöllisyyden, yhteisvastuullisuuden, kohtuullisuuden ja kestävän kehityksen arvoja. Tulevaisuudessa luonnonvarojen suojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta tulevat yhä enemmän olemaan mukana ihmisten arkipäivässä. (Hämäläinen 2006; Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a; Opetusministeriö 2007; Lastensuojelun keskusliitto 2004; Laki lasten päivähoidosta.) Suomen menestys sekä yksilöiden hyvinvointi perustuu tulevaisuudessa muun muassa sivistyksen hyödyntämiseen. Sivistyksellä on merkittävä positiivinen korrelaatio terveyteen (Ojanen 2005). Sivistyksen perussisällön tulee muodostua suvaitsevaisuudesta, yhteisvastuusta ja korkeasta moraalista, jotka kaikki edellyttävät kulttuurin tuntemuksen lisäämistä ja suomalaisen perinteen ja arvopohjan välittämistä sukupolvelta toiselle. Aikaisemmin tämä on tapahtunut perheen ja suvun piirissä, mutta perhemallin muutos on johtanut tällaisen siteen heikkenemiseen ja toisinaan jopa katkeamiseen. Nyky-yhteiskunnan kielteisimpiä kehityspiirteitä ovat muun muassa juurettomuuden lisääntyminen ja yhteisöllisyyden katoaminen. Arvot ovat tärkeä perusta terveelle yhteiskunnalle, ja vastuunkantoa ja huolenpitoa perheestä ja muista lähimmäisistä tulisi korostaa etenkin perheiden, nuorten ja lasten pahoinvoinnin lisääntyessä. (Suomi 2015.) Kasvatustyön ja ammattikasvattajien osaamisen vaatimukset Kasvatuskaan ei ole irrallaan kulttuurista ja yhteiskunnan jatkuvasta muutoksesta, mikä tulee ottaa osaltaan huomioon varhaiskasvatuksen toteutuksen jatkuvassa arvioinnissa, tavoitteiden asettamisessa ja toteuttamisessa. Kasvatuksen tulisi olla myös proaktiivista, 11

12 minkä avulla voidaan edesauttaa paremman yhteiskunnan ja maailman kehittymistä ja parantaa yksilöiden hyvinvoinnin edellytyksiä. (Stakes 2005.) Kansainvälistyminen ja liikkuvuus maiden rajojen yli sekä sitä kautta monikulttuurisuus, erilaisten ihmisten kohtaamisen sekä kaksikielisyyden tukemisen taitojen tarve lisääntyvät tulevaisuutta kohti mentäessä. Koulutusjärjestelmän tulisi kasvattaa opiskelijoita monikulttuurisuuteen ja suvaitsevaisuuteen, mikä edellyttää muun muassa monipuolisten ja yhteistoiminnallisten opiskelumuotojen käyttämistä, jotta opiskelijat voivat tottua tällaiseen työskentelyyn jo koulutusaikana. Kulttuurien ja eri uskontojen välinen rakentava dialogi sekä syrjintää ehkäisevän toiminnan merkitys korostuvat tulevaisuudessa. Myös maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a; Opetusministeriö 2007:41.) Elinikäinen itsensä kehittäminen tarvitsee toteutuakseen edellytyksiä jo opiskeluaikana. Opettajien tulisi osata tukea opiskelijoiden lahjakkuutta ja luovuutta. (Uusikylä 2003.) Luovuus ja innovatiivisuus ovat tärkeä apu uusien toimintatapojen kehittämisessä. Merkitystä on myös kyvyllä sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja käyttää erilaisia vuorovaikutuskanavia (Suomi 2015). Paineita tuottavat tulevaisuudessa erilaiset varhaiskasvatukseen vaikuttavat muutokset, joita ovat esimerkiksi juuri monikulttuurisuuden lisääntyminen, erityisen tuen tarpeiden lisääntyminen lasten keskuudessa, tuen muotojen kehittyminen sekä perheiden monimuotoistuminen. Pedagogisen tehtävän rinnalla korostuvat yhä enemmän perheiden tukeminen ja yhteisöllisyyttä korostavat tehtävät. Myös palvelurakenteessa tapahtuu muutoksia, joita ovat muun muassa perhepäivähoitajien rekrytoinnin haasteet ja heidän työnsä ammatillisen luonteen korostuminen sekä avoimien varhaiskasvatuspalveluiden laajeneminen ja monipuolistuminen. Sekä varhaiskasvatuksen työn laajeneminen että osaamisvaatimusten kasvaminen aiheuttavat henkilöstömäärän lisäämisen tarpeita kunnissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a) Kirkon henkilöstöstä huomattava osa jää eläkkeelle lähivuosina, mikä puolestaan lisää uusien lastenohjaajien tarvetta myös seurakunnan puolella (Kirkkohallitus 2007). Kuntaliiton lapsipoliittisessa ohjelmassa tärkeinä lasten hyvinvointiin tulevaisuudessa vaikuttavina asioina nähdään työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä yhteiskunnan lapsikäsitys, arvot ja asenteet. Tasapainoisen kasvu- ja kehittymisympäristön luomisen keskeisiä tekijöitä ovat vanhemmuus ja sen tukeminen, yhteisöllisyys ja yhteisvastuu sekä ylipäätään niin kotien kuin yhteiskunnan palvelujenkin piirissä tarjottavan kasvatuksen laatu. Lapsen näkökulma tulee ottaa huomioon, ja tärkeään osaan tulee nostaa terveelliset elämäntavat, turvallisuus ja oppiminen kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Muun muassa syrjäytymiskehityksen pysäyttämisessä tarvitaan eri tahojen yhteistyötä esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä. (Kuntaliitto 2000.) Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukainen kokonaisuus. Lapsen kasvua ihmisyyteen ja kehittymistä eettisesti vastuukykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi tulee tukea. Kaikkien lapsen kasvatukseen osallistuvien on tiedostettava oma roolinsa kasvatuksen kentässä. (Opetushallitus 2000; Stakes 2003.) Lasten parissa työskentelevien koulutuksessa tulee painottaa tietoa lapsen oikeuksista ja niiden merkityksestä työhön (Lastensuojelun keskusliitto 2004). Varhaiskasvatuksen ensisijainen ja tärkein tehtävä on lasten kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Kasvatustyön avulla autetaan ihmisiä elämään mielekkäästi. Elämän mielekkyys ja merkityksellisyys on yhteydessä myös ihmisten hyvinvointiin. Hyvä varhaiskasvatus on 12

13 turvallista, yksilöllistä ja lapsen persoonallisuuden ja perhekulttuurin huomioon ottavaa, ja sille on luonteenomaista ennaltaehkäisevä työote. Lasten ja oheiskasvattajien välisiä pysyviä sekä turvallisia suhteita pitäisi pystyä vaalimaan. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa ja jossa hyvä hoito on kaiken toiminnan perusta. Tulevaisuudessa asiakkaiden asiantuntemus varhaiskasvatuspalveluiden laadun suhteen korostuu, jolloin merkityksellistä on asiakaslähtöisyys ja osallisuus sekä osapuolten tasavertainen ja keskusteleva suhde. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007c; Stakes 2003; Kirkkohallitus 2004.) Erilaisissa tulevaisuutta luotaavissa lähteissä peräänkuulutetaan sekä organisaatioiden että hallinnon rajat joustavammin ylittävän yhteistyön lisäämistä. Lapsiperheiden peruspalvelujen yhdistymistä kaivataan vielä aikaisempaakin enemmän, ja useat tahot vaativat perhekeskuksia, joista palvelut voitaisiin saada yhdeltä luukulta koko perheen tarpeisiin vastaten sekä perhettä kokonaisuutena hoitaen ja auttaen. Tärkeää on, että moniammatillisen yhteistyön avulla riskien ja tuen tarpeen tunnistaminen parantuisi myös maahanmuuttajaperheiden osalta ja että perheiden varhaista vuorovaikutusta kyettäisiin tukemaan entistä paremmin. Henkilöstön osaamista tulisi vahvistaa tiimityötaidoissa, ryhmien ohjaamisessa ja prosessin hallinnassa. (Karvonen 2007.) Monialainen yhteistyö ja verkostoituminen tuovat mukanaan kollektiivisen vastuun sekä jatkuvan toiminnan arvioinnin ja kehittämisen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtävät ovat laajentuneet ja monimutkaistuneet, mikä lisää vaatimuksia ammatillisen osaamisen ylläpitämiselle ja kehittämiselle sekä edellyttää valmiuksia seurata alaa ja sitä sivuavaa tutkimustietoa kriittisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007b). Laaja-alaisen ammattitaidon ja sen ajan tasalla pitämisen vaatimukset edellyttävät itsestä ja omasta työkyvystä huolehtimista mutta toisaalta myös organisaatioiden panostusta työntekijöiden jaksamisen turvaamiseksi (ks. mm. Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, kehitysnäkymiä; Sosiaali- ja terveysministeriö 2007c). Sekä kirkon lapsi- ja perhetyössä että yhteiskunnan muissa varhaiskasvatuspalveluissa toimivien työssä painottuu jatkossakin kotien kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyön alkaessa luotu toimiva ja kiinteä vuorovaikutus helpottaa mahdollisiin ongelmiin puuttumista. Seurakunnan lastenohjaajat tarvitsevat valmiuksia tukea vanhempia kristillisessä kasvatuksessa sekä päivähoidon henkilöstöä uskontokasvatuksen monipuolisessa toteuttamisessa. Lastenohjaajilla tulee olla yksilöllisen kohtaamisen ja ohjaamisen taitoja, joita heidän on osattava soveltaa lapsen iän ja muiden tilanteen vaatimusten mukaisesti. (Kirkkohallitus 2004.) Lastenohjaajan työssä painottuu lapsen kohtaaminen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Tärkeitä työn osa-alueita seurakunnassa ovat muun muassa kasvatuskumppanuus lasten vanhempien kanssa, varhainen ongelmiin puuttuminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa toimiminen. Moniammatillisuus ja verkostoissa toimiminen ovat nekin lastenohjaajan ydinosaamista, ja ilmaisullisesta sekä taiteellisesta osaamisesta on apua muun muassa kasvua tukevan toimintaympäristön rakentamisessa. (Kirkon kasvatus- ja nuorisotyö 2006; ks. myös Lastensuojelun keskusliitto 2004; Sosiaali- ja terveysministeriö 2007c.) 13

14 3 HAASTATTELUJEN TULOKSET 3.1 Tulevaisuutta ei ole ilman menneisyyttä kasvatustoiminnan historiaa ja nykypäivän haasteita Ihmisten toiminnassa on aina mukana sekä menneisyys että tulevaisuus edellinen muistoina, jälkimmäinen toiveina ja odotuksina, joskus jopa pelkoina. Jotta lastenohjaajien tulevaisuuden osaamistarpeita voitaisiin ennakoida, on oltava ainakin jonkinlainen ymmärrys siitä, millainen matka tähän hetkeen on kuljettu. Menneisyyteen ei pidä juuttua, mutta silloin tällöin on hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka nykyhetkessä vallitseviin asiaintiloihin on päädytty. Menneisyytensä on hyvä tuntea, jotta tapahtumista voisi ottaa opiksi tai nykyisyyttä ymmärtää. Menneisyys voi hankaloittaa toimimista, jos se unohdetaan tai sitä ei lainkaan tiedosteta. Eräs sidosryhmän edustaja totesi: Monesti tulee mieleen se kehittämisen pakko, että koko ajan kehitetään ihan hirveesti ja kun alkaa kattoo jotain vanhoja papereita ja vanhoja asioita, niin huomaa, että ahaa nyt ollaan palaamassa takaisin. Pyörää ei siis ole tarpeen keksiä aina uudestaan. Alla on kuvattu haastateltujen näkemyksiin perustuvia analyysin tuloksia ja johtopäätöksiä. Kuvauksessa kuljetaan kronologisesti menneisyydestä tähän päivään ja lopulta tulevaisuuden haasteisiin Helpompaa vai vaikeampaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristön piirteitä Yhteiskunnalliset muutokset ja perhe-elämän haasteet Lapsuus itsessään ei muutu, mutta ympäristö, jossa lapset kasvavat, muuttuu. Kaikki valinnat, jotka yhteiskunnassa ja perheissä tehdään, vaikuttavat aina jollain tavalla toinen toisiinsa ja siten myös lasten elämään ja hyvinvointiin useissa tapauksissa viiveellä luvun alun laman vaikutusten satoa korjataan tänä päivänä, koska ne lapset, jotka olivat laman aikaan pieniä, alkavat perustaa perheitä. Myös valtiovallan leikkaukset lapsiperheiden tuissa ja palveluissa ovat alkaneet kantaa hedelmää : tänä päivänä ja vielä enemmän tulevaisuudessa ammattikasvattajat joutuvat vastatusten yhä moninaisempien ongelmien ja perheiden pahoinvoinnin kanssa. Sillon kun alettiin säästää tai leikattiin kustannuksia, niin lasten ja perheiden tuista ja heihin kohdistuvista asioista leikattiin ihan surutta kaikkialta eikä kukaan sillon selvittänyt sitä, että minkälainen tilanne voi syntyä jonkun perheen kohdalla. Nyt ihan vasta 2000-luvun puolella on alkanut tulla selvityksiä, että näin ne vaikutti ja todettiin, että aika rajusti ja aika kamalaa. Mut sillon jotenkin vaan oli tää juustohöylä, että kaikkialta vietiin ja tuntuu vähän tekopyhältä ihmetellä, kun jotenkin kun on vähän kaikki tehty, että on tilanne saatu tällaseks. (sidosryhmän edustaja) 14

15 Haastatteluissa esiin tulleiden näkemysten mukaan kuilut ihmisyksilöiden ja kansojen välillä kasvavat. Yksinhuoltajavanhemmat köyhtyvät köyhtymistään, ja optioiden haalijat jatkavat rikastumistaan. Individualismin ja muiden samanaikaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ohella näistä saattaa seurata kansalaisille mielenterveysongelmia ja päihteiden, erityisesti huumeiden käyttöä, velkaantumista, loppuun palamista, uranluontiin liittyviä paineita, perheiden yhteisen ajan puuttumista sekä siten syrjäytymistä ja eriarvoisuutta lasten keskuudessa. Perheet ovat sekä taloudellisesti että alueellisesti eriarvoisessa asemassa. Useilta nykyajan lapsilta saattaa puuttua myös sisarustuki, sillä perhekoko on pienentynyt. Toisaalta on korostettu sitä, että pahoinvoivat perheet ja lapset ovat marginaalinen ryhmä hyvinvoivien perheiden joukossa, mutta tämä ei poista sitä tosiasiaa, että yksikin vaikeuksien kanssa kamppaileva lapsi tai perhe on liikaa. Kasvatusalan ammattilaiset joutuvat tekemisiin eri tavalla oireilevien lasten ja aikuisten kanssa jopa päivittäin, jolloin tarvitaan laajaa tietoa, viisautta ja kykyä oivaltaa, jotta kyetään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Elinkeino- ja työrakenteen muutos heijastuu lasten maailmaan. Lapset laitetaan yhä varhemmin päivähoitoon, ja oheiskasvattajien määrä lapsen elämässä saattaa olla hyvinkin suuri. Vanhemmat eivät ehdi tutustua lapseensa, ja vanhemmuuden kiirastuli ja siitä seuraava onnistumisen kokemus jää kokematta. Vanhempien työelämässään kokemat paineet ovat vuosien varrella kasvaneet, eikä vaatimusten kohtuullistumista ole näkyvissä olkoonkin, että jotkut perheet ovat alkaneet tehdä enemmän valintoja, jotka liittyvät muun muassa perhe-elämän rauhoittamiseen lasten ollessa pieniä. Nämä valinnat vaativat taloudellisten kompromissien tekemistä: jos haluaa järjestää lapsilleen rauhallista yhdessä olemista heidän ollessaan pieniä, se tapahtuu usein taloudellisen toimeentulon kustannuksella. Perheiden jaksamiseen ja lasten hyvinvointiin tulevaisuudessa vaikuttaa suuresti se, mihin suuntaan työelämä menee. Työelämässä ei vielä nykyäänkään välttämättä arvosteta sitä, että vanhemmat ottavat vastuuta jälkikasvustaan ja asettavat lasten asiat vähintään samalle viivalle oman uransa ja työelämän kanssa. Vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana toimiminen ei ole arvoasteikossa läheskään yhtä korkealla kuin esimerkiksi yrityksen hallituksessa vaikuttaminen. Vanhemman ei kannata myöskään kuuluttaa kovin suurella äänellä, jos poistuu töistä kesken päivän keskustelemaan lastansa koskevista asioista lapsen opettajan tai hoitajan kanssa. Kaivataan enemmän yhteiskunnallisesti kestäviä ratkaisuja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Yleensä ottaen perheiden arkipäivää värittää kiire, yhä lisääntyvät vaatimukset vanhemmuutta kohtaan sekä vanhempien jaksamattomuus. Yhteiskunta asettaa suuria paineita vanhemmuudelle, mutta vanhemmat osaavat tehdä sen myös itse. Luetaan eri alojen kirjallisuutta, lehdet ovat pullollaan hienoja kasvatusohjeita ja neuvoja siitä, kuinka lapsista saadaan kasvatettua osaavia ja älykkäitä mallikansalaisia. Kansalaisten havainto- ja kokemusmaailma on kasvatusasioissakin yhä enemmän median eikä heidän välittömien omien kokemustensa muovaamaa (Hämäläinen 2006). Tämä on tuonut mukanaan alati kasvavan sellaisten vanhempien joukon, joka pelkää tehdä itsenäisesti lapsensa kasvatusta koskevia päätöksiä, koska ajattelee vahingoittavansa lasta tai vaarantavansa hänen hyvän kasvunsa edellytykset. Terve vanhemmuus kärsii tiedon valtavasta määrästä ja kasvatuksen tieteellistämisestä. Lapsen etu on alettu asettaa kaiken muun edelle yhä enenevässä määrin, mutta vanhempien epävarmuuden vuoksi myös kasvatusalan ammattilaiset joutuvat ottamaan jatkuvasti kantaa lapsen kasvatukseen ja hoitoon liittyviin asioihin. Myös uusavuttomuus kukkii nimenomaan oman kodin ja lasten hoitoon liittyvissä asioissa. Vanhemmat eivät aina muista huolehtia esimerkiksi sään mukaisesta vaatetuksesta tai varavaatteista, eivätkä kaikki tiedä, kuinka perunat keitetään. Nuorten aikuisten mediankäyttökompetenssit 15

16 sitä vastoin ylittävät monissa tapauksissa heidän vanhempiensa taidot erityisesti uusien digitaalisten viestinten käytössä (Opetusministeriö 2007). Ammattikasvattajat ovat myös panneet merkille, että joillakin nuorilla äideillä ja isillä on entistä parempi tietämys myös siitä, kuinka lasta kohtaan tulevaa informaatiotulvaa tulee kontrolloida. Yhteiskunnan järjestämän päivähoidon ja seurakunnan toimintamuotojen ja niissä työskentelevien arkeen vaikuttavat erilaiset perhemuodot, joita synnyttää muun muassa viime vuosina lisääntynyt avioerojen määrä. Uusi ilmiö on pienten lasten vanhempien eroaminen. Uusperheet, yksinhuoltajat, sukupuolivähemmistöperheet, yhteishuoltajat, ydinperheet, sijaisperheet sekä maahanmuuttajaperheet tuovat omat haasteensa lastenohjaajien osaamiselle. Isät ovat tulleet mukaan perheiden arkeen eri tavalla kuin aikaisemmin. Heitä on alkanut näkyä myös avoimessa päivähoitotoiminnassa ja muskareissa. Nuoret perheet ovat nykyään ja tulevaisuudessa tasa-arvoisempia, eli sekä äiti että isä ottavat osaa lasten asioihin ja elämään. Perheiden tasa-arvoistuminen on ollut myönteistä, mutta se on vaatinut ja vaatii myös jatkossa lapsen kasvatukseen osallistuvilta ammattilaisilta uudenlaista, isät huomioon ottavaa vuorovaikutusta; lasten asioista keskustellaan yhtä lailla isien kuin äitienkin (toisinaan myös isovanhempien) kanssa, isä ei ole enää vain viestinviejä. Ammatillisen varhaiskasvatuksen muuttuminen Lapsiryhmät ovat päivähoidon puolella suuria ja haasteellisia. Varhaiskasvatuspuolella työlle on alettu asettaa vaatimuksia, jotka laajentavat entisen selkeän päiväkoti- tai kerhotyön työnkuvaa. Liike-elämän laajeneminen ja aukioloaikojen pidentyminen lisäävät haasteita myös päivähoidon puolella. Resurssipula vaivaa jatkuvasti ja tuo haasteita työntekijöiden jaksamiselle. Sijaisia ei useinkaan ole, jolloin yhtä hoitajaa kohti on liikaa lapsia silloin, kun työntekijöitä on sairaslomilla tai koulutuksissa. Aikaisemmin päivähoidon henkilökuntavajetta täydennettiin harjoittelijoilla ja työllistetyillä, eli henkilökuntaa oli tavallaan enemmän kuin nykyään. Tämä ei ollut kuitenkaan yksinomaan positiivinen asia, koska lasten kanssa toimi ihmisiä, joilla ei ollut koulutusta kyseisiin tehtäviin. On kaikkien etu, että lasten kanssa työskentelee koulutettuja ja lapsista pitäviä alansa ammattilaisia. Oppilaitosten työssäoppimisjaksojen aikana harjoittelijoita on päivähoidon puolellakin edelleen, mutta mielenkiintoinen kysymys on, kuka heitä ohjaa niissä paikoissa, joissa he ovat lisäresurssi. Myös institutionaalisessa varhaiskasvatuksessa on tapahtunut muutoksia. Päivähoidossa osaamisen tasoa on alennettu (mitattuna esimerkiksi eri ammattiryhmien osuudella päivähoidon henkilöstöstä ja heidän koulutustensa sisällöllä). Henkilöstörakenne päivähoidossa on muuttunut vuosien kuluessa luvun alussa muutettiin lastentarhanopettajien määrää päivähoitoryhmissä siten, että kahden asemesta riitti, että ryhmää kohti oli yksi lastentarhanopettaja. Haastatteluissa kävi ilmi, että useissa päiväkodeissa lastentarhanopettajia ei työskentele välttämättä lainkaan esimerkiksi pienimpien ryhmissä, joissa olisi vähintään yhtä suuri tarve varhaispedagogiselle osaamiselle ja korkealaatuiselle varhaiskasvatukselle kuin isompien lasten kanssa toimittaessa. Ryhmästä ovat siten vastuussa lastenhoitajat, jotka ovat koulutustaustaltaan sosionomeja, päivähoitajia, lastenohjaajia tai lähihoitajia (ja jotka kaikki eivät ole edes suuntautuneet lapsi- ja nuorisotyöhön). Haastateltujen mukaan tämä on monella tavalla yhteydessä työntekijöiden osaamisvaati- 16

17 muksiin ja hyvinvointiin sekä varhaiskasvatuksen laatuun. Jos ryhmästä puuttuu lastentarhanopettaja, jolla yleensä on pedagoginen vastuu varhaiskasvatuksessa, jää suunnittelu- ja kasvatusvastuu muun muassa lastenohjaajien harteille. Toisaalta pedagogisen osaamisen oheneminen päivähoidossa on puhuttanut ja puhuttaa tulevaisuudessakin, mikä asettaa uusia haasteita myös lastenohjaajien koulutukselle. Haastateltujen mukaan myös varhaispedagogiikan tason rapautuminen on huolestuttavaa: entisten pedagogisten teorioiden tilalle ei ole tullut muuta kuin puhe lapsikeskeisyydestä. Lisäksi Stakes on purkanut normiohjausta ja siirtynyt informaatio-ohjaukseen, jolloin tulee helposti sellainen ilmapiiri, että esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmassa (Stakes 2003) esitettyjä asioita voi kärjistetysti ilmaisten tehdä tai jättää tekemättä. Kuvaavia esimerkkejä ovat päivähoidon uskontokasvatus ja monet muut varhaiskasvatussuunnitelman orientaatiot, jotka helposti toteutuvat sen mukaan, onko päivähoidon työntekijöillä suuntautuneisuutta, ymmärrystä, kiinnostusta ja aikaa kyseisiin asioihin vai ei. Taitava ammattilainen osaa huolehtia orientaatioiden välisestä tasapainosta osana moniammatillista työyhteisöä. Muiden orientaatioiden mukaisen toiminnan järjestämisestä yleensä huolehditaan, mutta uskontokasvatus on helppo lyödä täysin laimin tai jättää yksinomaan seurakunnan vastuulle. Haastateltujen mielestä tämäkin on tyhjää parempi. Positiivistakin kehitystä on onneksi näkyvissä. Yhteiskunnan varhaiskasvatusta tarjoa vien tahojen työssä palvelunäkökulma on alkanut korostua yhä enemmän. Asiakas (perhe) on tullut näkyvämmäksi, ja asiakasnäkökulma tulee jatkossa korostumaan entisestään. Myös lapsen etu on alettu ottaa huomioon yhä paremmin. Nykyään mietitään enemmän lapsen jaksamista ja lapsen kasvamista, sitä, minkä ikäisille lapsille tarjotaan mitäkin toimintaa. Lapsen edun ja näkökulman huo mioon ottaminen näkyy siinä, että takavuosien toimintatuokiokeskeisyydestä ja aikuislähtöisestä kasvatustavasta on siirrytty kokonaisvaltaiseen toiminnan suunnitteluun, joka perustuu pitkälti lapsen persoonallisuuden, yksilöllisyyden ja oikea-aikaisuuden tunnistamiseen varhaiskasvatuksessa. Päivähoitopalvelujen rakenteet ja perheille tarjottavat palvelut ovat muuttuneet. Vuonna 1996 tullut subjektiivinen päivähoito-oikeus on tuonut mukanaan sekä hyvää että huonoa. Hyvä asia on, että jos lapsi tarvitsee tukea kasvunsa ja kehityksensä turvaamisessa, hänellä on siihen oikeus ja mahdollisuus. Toisaalta yhä useammat vanhemmat ovat alkaneet kokea, että yhteiskunnan päivähoito pystyy tarjoamaan lapsille jotain ihmeellisempää, suurempaa ja parempaa kuin vanhemmat itse tämä koskee myös uskontokasvatusta jolloin subjektiivinen päivähoito-oikeus palvelee väärällä tavalla näitä vanhempia, jotka eivät usko selviävänsä lastensa kasvatuksesta. (Väinälä 2004.) Kaikkien alle kouluikäisten lasten oikeus päivähoitopaikkaan vaikuttaa myös seurakuntien päiväkerhotoimintaan. Koska kunnat lisäävät vaihtoehtoisten päivähoitomuotojen tarjontaa, lapset seurakuntien päiväkerhoissa vähenevät. Seurakuntien lapsi- ja perhetyö ja kristillisten arvojen merkitys Kirkosta eroaminen on lisääntynyt. Valtaosa kirkosta eronneista on nuoria aikuisia, jolloin jatkossa yhä useammalta puuttuu oikeus tulla vihityksi avioliittoon kirkollisesti (Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiaa vuoteen 2015 laatineen työryhmän mietintö 2007). Haastatellut toivat esille huolta siitä, että jatkossa kastamattomien lasten määrä lisääntyy, jolloin heitä ei välttämättä saada seurakunnan toimintaan mukaan ja he saattavat jäädä 17

18 hengellisen kasvatuksen ulkopuolelle. Päivähoito voi tulevaisuudessa olla ainoa paikka lapsen elämässä, jossa hän törmää hengellisyyteen ja uskontoon. Siten myös seurakunta joutuu pohtimaan, mitä ovat ne toimintamuodot, joita se voi tarjota perheille, jotta lapset saisivat tulevaisuudessakin kosketuksen kristillisyyteen ja luterilaisuuteen. Seurakuntien lapsi- ja perhetyö on muutenkin ollut myllerryksessä viime aikoina muun muassa kunta- ja palvelurakenteen ja seurakuntarakenteiden muuttumisen myötä, ja esimerkiksi strategioita uusitaan jatkuvasti. Edellä mainitut asiat vaikuttavat jatkossakin lastenohjaajien työnkuvaan. Seurakunnan vahvuudeksi nähtiinkin haastatteluissa nimenomaan lapsi- ja perhetyö. Nuorten perheiden laadukas tukeminen ja palveleminen on seurakunnan tehokkaimpia tapoja pitää jäsenistöä kirkossa. Myös erilaiset kunnan ja seurakunnan yhteistyömuodot lisääntynevät tulevaisuudessa. Kristillisten arvojen merkityksestä nykypäivänä oltiin haastatteluissa montaa mieltä, mutta melko yksimielisiä oltiin siitä, että yhteiskunnan arvot ovat yleensä ottaen moninaistuneet ja että uskonnostakin ollaan nykyään tietoisempia kuin esimerkiksi 1980-luvulla, jolloin ruokarukoukset ja aamuhartaudet olivat kouluissa ja päivähoidossa arkipäivää mutta eivät välttämättä merkinneet sen enempää kenellekään. Toisaalta uskontoon liittyvissä asioissa ollaan erittäin varovaisia, ja omista näkemyksistä ei välttämättä haluta puhua kovin suureen ääneen. Suomalaisten lasten koetaan olevan henkisen ja hengellisen ravinnon suhteen aliravittuja, mihin koetaan olevan yhteydessä sen, että tämän päivän vanhemmilla ei ole välttämättä kotoa saatua kristillisen kasvatuksen mallia. Tämä puolestaan lisää tarvetta sellaisille seurakunnan toiminnoille, jotka tavoittavat lasten lisäksi heidän vanhempansa. Ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin Myönteinen asia on, että ongelmista on alettu puhua. Vanhemmatkin ovat tulleet monista asioista tietoisemmiksi ja ottaneet jopa kasvatusvastuuta takaisin itselleen. Hankalia asioita ei myöskään yritetä lakaista maton alle, vaan niihin pyritään puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Perheen arvostus on muutenkin lisääntymässä, ja on alettu kiinnittää huomiota erilaisiin perheiden arkielämän laatua ja perheen jäsenten tyytyväisyyttä parantaviin asioihin. Jatkuvasti mietitään keinoja ja tapoja auttaa lapsia ja vanhempia, jotta ei jouduttaisi lastensuojelun viimesijaisiin toimenpiteisiin. Myös ihmisyys tulee säilymään nopeasti muuttuvassa maailmassa; aina tullaan kamppailemaan parisuhdeongelmien, väsymisen, vanhempana olemisen vaikeuden sekä syyllisyyden tunteiden kanssa. Yhteiskunnan eri tahojen kaupunkien, järjestöjen ja seurakuntien järjestämä aamu- ja iltapäivätoiminta ennaltaehkäisee tehokkaasti lasten syrjäytyneisyyttä ja ongelmien syntymistä erityisesti silloin, kun siinä työskentelee innostavaa, ammattitaitoista ja lasten itsenäistymistä rakastavassa hengessä tukevaa henkilöstöä. Maantieteellisten alueiden erityispiirteitä Eri osissa Suomea varhaiskasvatuspalveluja käyttävät asiakkaat ovat erilaisia, samoin haasteet, joita varhaiskasvatuksen työntekijät kohtaavat. Kaakkois-Suomelle on ominaista suuri ja kasvava venäläisten muuttoliike. Aikaisemmin Venäjältä tulleet maahanmuuttajat alkavat käyttää seurakuntien palveluja enemmän, vaikka eivät kuuluisikaan kirkkoon. Kaakkois-Suomessa on myös rakennemuutosten paikkakuntia (kuten Hamina, Voikkaa ja 18

19 Anjalankoski), joissa äidin tai isän tai molempien työttömäksi jäädessä lapsia tulee seurakunnan kerhoihin ja mukaan avoimeen päivähoitotoimintaan. Suomessa on myös useita opiskelijakaupunkeja, kuten Jyväskylä ja Vaasa, joissa on juurettomuutta: monilta perheiltä puuttuvat tukiverkostot, koska omaisverkostot ovat muualla. Perheiden yksinäisyys on tosiasia myös muualla Suomessa, mutta erityisesti juuri niillä paikkakunnilla, joilla on paljon muualta muuttaneita opiskelijaperheitä. He keräävät joskus ympärilleen nettiverkoston erilaisilla keskustelupalstoilla vierailemalla tai vertaisverkoston, johon kuuluu esimerkiksi perhekerhoissa käyviä vanhempia. Avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa rakennetaan uudenlaista yhteisöllisyyttä. Näille verkostoille on kuitenkin ominaista, että niissä ei kovinkaan usein tarjota esimerkiksi vastavuoroista lastenhoitoapua. Myös Hämäläisen (2006) mukaan yhteisöllisyyden luonne on muuttumassa. Uudenlaisten yhteisöjen (ns. uusheimoutumisen) merkitys hyvinvoinnissa kasvaa. Näihin yhteisöihin ei kuitenkaan välttämättä liity vastuuntuntoa muista yhteisöistä tai laajemmin yhteiskunnasta. Pohjois-Suomessa työsuhteiden vaihtelevuus on arkipäivää. Työt ovat hyvin usein sesonkiluonteisia varsinkin niillä paikkakunnilla, joilla on matkailutoimintaa. Yksityisyrittäjiä on runsaasti. Esimerkiksi Kittilään tulee kymmeniä uusia yrityksiä kuukaudessa. Lisäksi kaivostoiminta tuo lapsia päivähoidon piiriin. Silloin kun töitä on, työpäivät ovat pitkiä. Joillekin vanhemmille on kerrottava, että lapset voivat olla hoidossa vain rajallisen ajan päivää kohti. Perheiden jaksaminen, elämänrytmin kiivaus ja yhteisöllisyyden katoaminen huolestuttaakin oheiskasvattajia. Tämä vaikuttaa Pohjois-Suomessa lasten hoidon tarpeeseen muun muassa siten, että on tarjottava monimuotoista päivähoitoa. Vuoropäivähoidossa saattaa olla pienempien lasten lisäksi kouluikäisiä (7 8-vuotiaita). Pohdinnan alla on, tarjotaanko tulevaisuudessa päivähoitoa myös 9-vuotiaille lapsille. Lappi tyhjenee osittain, mutta matkailuvaltaisilla paikkakunnilla väkiluku kuitenkin lisääntyy sesonkiaikana. Syrjäytymisvaarassa olevien perheiden tukemisen lisääntymisen myötä diakoniatyyppisen työn merkitys kasvaa. Turismista tulonsa saavilla paikkakunnilla ihmiset eivät välttämättä tiedä, ketkä ovat kyläläisiä, ketkä turisteja. Pienet sivukylät kuitenkin pysyvät edelleen kyläyhteisöinä. Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa on runsaasti eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Pohjois- Suomeen kaivostoiminta ja matkailu tuovat ihmisiä eri puolilta maailmaa, ja päivähoidon henkilökuntakin tarvitsee kielitaitoa myös kehon kieltä on hyvä tuntea. Erilaisten tapojen tunteminen on tärkeää: esimerkiksi läheisyys ja koskettelu on monissa muissa kulttuureissa yleisempää kuin suomalaisessa kulttuurissa. Uskontokasvatuksen toteuttaminen on joillakin alueilla Suomessa haasteellisempaa kuin toisilla. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa on paljon ateisteja tai eri lahkoihin ja uskontokuntiin kuuluvia (mm. vanhoillislestadiolaisia, Jehovan todistajia, shamanisteja), jolloin päivähoidossa saattaa olla useita lapsia, jotka eivät voi osallistua uskontokasvatukseen. Tämä tekee helposti työntekijöistä varovaisia, mistä seuraa, että uskontokasvatuksen toteuttaminen rajoittuu lähinnä kirkkovuoden juhlapyhiin ja seurakunnan pitämiin tilaisuuksiin päivähoidossa. Perheiden kanssa on käytävä tarkkaan läpi, mitä heidän uskontonsa tarkoittaa käytännössä ja miten se tulee päivähoidossa ottaa huomioon. 19

20 Verkostotyön haasteellisuus saattaa vaihdella alueittain. Pienillä paikkakunnilla yhteistyö eri tahojen välillä on helppoa, koska toiset tunnetaan ja yhteyden pitäminen on sujuvaa. Suomessa on ainakin toistaiseksi eroja maan eri osien ilmastossa. Vuodenajat määräävät lasten kanssa tapahtuvaa toimintaa erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa talviaikaan ollaan enemmän sisätiloissa ja ilmojen lämmetessä siirrytään ulkopuuhiin Tarvitaanko ennustajia? tulevaisuuden ennakoimisen vaikeus Lähes kaikki haastatellut kokivat, että tulevaisuuden ennakoiminen on viime vuosina vaikeutunut ja vaikeutuu edelleen. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa nopeat yhteiskunnalliset muutokset ja ihmisten liikkuvuus sekä organisaatiomuutokset. Useilla työn osa-alueilla muutokset tapahtuvat erittäin nopeasti, toisilla taas hyvinkin hitaasti, joten mukana pysyäkseen on seurattava tarkasti ympärillä meneillään olevia asioita. Myös tulevaisuuden ennakoimisen taitoa tarvitaan, jotta muutoksessa pysyy mukana. Haastatellut olivat sitä mieltä, että pitäisi olla itse menossa ajatuksissaan paljon pidemmällä tulevaisuudessa kuin mihin käytännössä pystyy. Useat arvelivat kykenevänsä näkemään parin vuoden, muutamat noin viiden vuoden päähän. Näkemykset ennakoinnin hankaluudesta ovat mielenkiintoisia, koska usein selvityksiä ja ennustuksia laaditaan yli kymmenen vuoden säteellä, minne asti käsityskykymme vain vaivoin riittää. Hämäläinen (2006) toteaa, että samalla kun käytettävissä olevan informaation määrä on kasvanut nopeasti, ihmisten kyky tulkita maailman tapahtumia ja muutoksia on pysynyt ennallaan, ellei jopa heikentynyt. 3.2 Lastenohjaajien työnkuva ja perusosaaminen Työn sisältö Lastenohjaajan työ tulee tulevaisuudessakin olemaan lasten perushoitoa, kasvatusta ja opetusta. Kaiken lasten kanssa työskentelyn tulee olla entistä tiedostavampaa oman toiminnan mukauttamisen edellytys on kyky tunnistaa yhteiskunnallisia muutoksia. Seurakunnassa työskentelevän lastenohjaajan on vastattava sekä toiminnan suunnittelusta että toteuttamisesta itsenäisesti tai työparin kanssa, eikä tällainen osaamisen tarve poistu kunnan päivähoidonkaan puolella. Kunnan päivähoidon työntekijät saavat kuitenkin enemmän hyötyä työyhteisön moniammatillisesta tuesta. Pienten puolella yhteiskunnan tarjoamissa päivähoitopalveluissa painottuu perushoivan antaminen, mutta myös toiminnan suunnitteluun menee aikaa (lauluhetket, voimistelu, askartelu jne.). Sekä seurakunnan työssä että erityisesti suurempien lasten parissa päivähoidossa kiinnitetään enemmän huomiota lapsen yksilölliseen kehitykseen ja kasvuun. Lapsen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kehitys tulee huomioida siten, että lapsen hyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena. Emotionaalisen kehityksen tukeminen on myös tärkeä osa-alue, mikä käytännössä tarkoittaa muun muassa nimien antamista lapsen tuntemuksille ja olotiloille. Kaikissa niissä paikoissa, joissa lastenohjaajat tulevaisuudessa työskentelevät, kokonaisuuksien suunnittelun osaaminen sekä toiminnan monipuolisuuden varmistaminen on yhä merkityksellisempää. Lasten kanssa työskenneltäessä on tärkeää tehdä sitä, mikä on tarpeellista, ei vain sitä, mikä itseä kiinnostaa. 20

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö. Heidi Backman VOSE 16.6.2011

Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö. Heidi Backman VOSE 16.6.2011 Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö Heidi Backman VOSE 16.6.2011 Alan rajaus Lastenneuvonta Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Lasten kotihoito Avoin päivähoito Lasten kerhot Varhaiserityiskasvatus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot