Tietoa päihteistä Nurmijärven kodeille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa päihteistä Nurmijärven kodeille"

Transkriptio

1 Nuorisotoimi 2006 Tietoa päihteistä Nurmijärven kodeille

2 N uorten terve tulevaisuus on kaikkien yhteinen tavoite. Lisääntyvä, entistä varhaisemmin alkava nuorten päihteiden käyttö ovat merkittäviä terveyttä uhkaavia asioita. Alkoholin ja huumeiden käyttö on lisääntynyt koko maassa. Kouluterveyskyselyn mukaan noin joka viides nurmijärveläinen nuori tupakoi päivittäin. Yläasteikäisistä joka neljäs käyttää alkoholia kerran kuukaudessa tai useammin. Lukioikäisistä joka kolmas. Aikuisten velvollisuus on ehkäistä ja puuttua alaikäisten lasten päihteiden käyttöön kotona, koulussa, kadulla ja eri ajanviettopaikoissa. Tieto päihteiden lisääntyneestä käytöstä aiheuttaa ahdistusta ja epätietoisuutta siitä, miten tähän asiaan tulisi puuttua. Puuttuminen on välittämistä. Me kaikki voimme välittää omiemme ohella myös muiden lapsista. Jokaisella lapsella tulisi olla ainakin yksi välittävä aikuinen. TIETOA PÄIHTEISTÄ NURMIJÄRVEN KODEILLE-oppaan tarkoituksena on mm. välittää tietoa ja auttaa löytämään oikeita toimintatapoja ja tunnistamaan lasten ja nuorten päihteiden käyttöön liittyviä ilmiöitä. Toivomme sen omalta osaltaan täydentävän päihdetietouttanne sekä tukevan teitä kasvatustehtävässänne. Lisää tietoa mm. tämän hetken Nurmijärven päihdetilanteesta ja kunnassa tapahtuvasta ehkäisevästä päihdetyöstä, löytyy vuonna 2006 päivitetystä Nurmijärven kunnan Päihdeohjelmasta. (http://www.nurmijarvi.fi/kuntainfo/fi_fi/strategiat/ 1

3 Pikakertaus päihteistä Laajassa merkityksessä päihteillä tarkoitetaan sekä laillisia että laittomia päihdyttäviä aineita. Päihde-nimitystä käytetään kaikista kemiallisista aineista, jotka aiheuttavat humalatilan tai päihtymisen tunteen. Suomessa päihteisiin luetaan tupakka, alkoholi, lääkkeet, huumausaineet ja tekniset liuottimet. Huumausaineiksi luokitellaan jotkut lääkkeet, sienet, kannabis LSD, heroiini ja amfetamiini. Huumausaineet jaetaan edelleen vaikutuksen mukaan alaryhmiin: kannabistuotteet, hallusinogeenit eli harha-aistimuksia aiheuttavat aineet, keskushermostoa kiihottavat aineet ja keskushermostoa lamaannuttavat aineet. Päihteiden aiheuttama vaikutus riippuu käytetystä aineesta, käyttötavasta, määrästä, käyttöajasta, käyttöympäristöstä, käyttäjän persoonallisuustekijöistä ja yleistilasta, iästä sekä kehon koosta. Päihteitä voidaan käyttää suun kautta (pureskelu, imeminen, nieleminen), nuuskaamalla, imeyttämällä limakalvolta, lihaksentai suonensisäisesti ja imppaamalla. Omana ryhmänään on päihteiden sekakäyttö. Huumausaineet eroavat muista päihteistä niiden laittomuuden vuoksi. Voiko nuori olla päihderiippuvainen? Nuorten kohdalla yleisin riippuvaisuus alkuvaiheessa syntyy päihteidenkäytön tilanteisiin. Käyttötilanteisiin yhdistetään usein kaverit ja hauskanpito tai päihteiden 2

4 käyttö antaa rohkeutta tehdä jotain jännittävää. Alkoholin käyttö on usein merkittävä tekijä nuorten onnettomuuksissa sekä erilaisissa väkivaltarikoksissa ja järjestyshäiriöissä. Varsinaisista päihteistä yleisin riippuvuus syntyy tupakkatuotteisiin. Se on erittäin nopeasti syntyvä ja vaikea riippuvuus. Alkoholin osalta taas säännöllinen käyttö kasvattaa nopeasti toleranssia, ja alkoholin käyttö muuttuu haitalliseksi käytöksi. Haitallisen käytön tunnusmerkkejä ovat mm. ongelmatilanteet, kasvaneet alkoholiannokset, tiivis, viikoittainen alkoholin käyttö tai satunnaisempi käyttö, jota leimaa erittäin runsas alkoholin määrä. Varsinaiset päihdediagnoosin kriteerit eivät usein nuoren kohdalla täyty, sillä harva nuori käyttää päihteitä lääketieteellisesti riippuvuustasoisesti. Nuorelta puuttuvat esim. vieroitusoireet, vaikka muutama päihderiippuvuus-kriteeri täyttyisikin Miksi huumeita käytetään? Nuorten huumausaineiden käytön ja kotiolojen välisestä yhteydestä on keskusteltu paljon. Usein ajatellaan käyttäjien tulevan rikkinäisistä tai muuten ongelmallisista perheistä. Todellisuudesta he tulevat kaikenlaisista kodeista. Syitä huumeiden käyttöön etsitään sukurasitteista, kasvatuksesta tai vaikeista suhteista vanhempiin. Huumeiden kokeilulle tai käytölle ei ole olemassa yksiselitteistä tai tiettyä syytä. Jokaisella käyttäjällä on omat persoonalliset taustansa, jotka ovat vaikuttaneet hänen valintoihinsa. Jo se, että huumeiden käyttö on kiellettyä, saattaa innostaa nuorta protestoimaan arkipäivän elämää vastaan niiden avulla. Lisäksi jotkut nuorten ihanteet rock-tähdistä urheilijoihin käyttävät huumeita tai hormonivalmisteita seurauksista välittämättä. 3

5 Osa pyrkii huumeiden avulla lieventämään ahdistusta, masennusta tai yksinäisyyttä. Perheen omat kriisit, kuten alkoholismi tai avioero, voivat järkyttää nuoren tasapainoa. Yhteiskuntamme nykytilakaan ei voi olla vaikuttamatta nuoren elämännäkymiin. Suurin osa huumeita kokeilevista on koulunuorisoa, joka törmää aineisiin kavereiden kautta. Niitä kokeillaan uteliaisuudesta ja kavereiden myötävaikutuksesta tai jopa painostuksesta. Mitä enemmän aineita on tarjolla, sitä todennäköisemmin niihin törmätään. Mahdollisuudet kokeiluun lisääntyvät ja käyttökynnys madaltuu. Tähän vaikuttaa myös huumeita vähättelevä asenne, joka on levinnyt nuorten keskuuteen. Huumeita kokeillaan myös kavereiden kehuman hyvän fiiliksen tähden. Aineiden käyttöön saattaa liittyä ihaillun aseman saavuttaminen. Olipa huumekokeilujen syy mikä tahansa, ratkaiseva valinta tulee nuoren tehtäväksi silloin, kun hänelle tarjotaan huumeita ensimmäisen kerran. Silloin hän päättää joko kokeilla tai kieltäytyä kokeilemasta. Riippuvuus Tupakoinnin aloittaminen ja alkoholin käyttö altistavat huumekokeiluille: tupakointitekniikan osaava nuori oppii myös polttamaan esim. kannabista. Useimmat huumekokeilut aloitetaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Tie vahvaan riippuvuuteen ja koviin aineisiin kulkee kannabiksen ja muiden päihteiden kautta. Kannabis on useimmiten ensimmäinen nuorten kokeilema huumausaine. Sen saanti on helppoa ja usein sitä pidetään vaarattomana ja alkoholia muodikkaampana. Puhe miedosta huumeesta kuitenkin vähättelee kannabiksen käytön haittoja ja houkuttelee kokeilemaan myös muita huumausaineita. 4

6 Huumeet vaikuttavat ihmisen henkisiin ja fyysisiin toimintoihin. Ne muuttavat käyttäjän tajunnan tasoa sekä vaikuttavat myös hänen tunne-elämäänsä ja sosiaalisiin suhteisiinsa. Huumeiden aiheuttama päihtymistila jää käyttäjän mieleen elämään kokemuksena, joka toistuessaan lukuisia kertoja pahentaa riippuvuutta eli kaipuuta päihde-elämyksen uusintaan. Huumeiden käytön aiheuttaman haitan suuruus riippuu aineesta, käytön määrästä ja käyttötavasta. Yksilöllisten tekijöiden vuoksi joillekin käyttäjille kehittyy suuria haittoja nopeammin kuin muilla. Joskus muutama kokeilukertakin saattaa riittää riippuvuuden kehittymiseen. Myös käyttäjän persoona ja elämänkokemukset vaikuttavat siihen, miten aineiden vaikutukset koetaan. Jatkuva käyttö jopa joidenkin aineiden lyhytaikainen käyttö aiheuttaa eriasteista henkistä ja fyysistä riippuvuutta. Huumeiden käytön haitat Yksittäiset huumekokeilut eivät välttämättä johda jatkuvaan käyttöön saati riippuvuuteen. Sen sijaan minkä tahansa huumausaineen jatkuva ja säännöllinen käyttö sisältää yhä suuremman terveysriskin. Jatkuva käyttö ja yhteydet laittomaan huumemaailmaan lisäävät myös riskiä joutua tekemiin lain kanssa ja sosiaalista syrjäytymistä. Huumeita voidaan käyttää polttaen, suun kautta, nenään nuuskaten tai suonen sisäisesti kulloisenkin aineen mukaan. Suoneen pistettäessä terveysriskit kasvavat. Erilaiset tartuntataudit kuten maksatulehdukset, sydämen sisäkalvon tulehdus, HIV ja verenmyrkytys leviävät likaisten ruiskujen välityksellä. Huumeiden yliannostuksesta johtuvat kuolemantapaukset liittyvät yleensä suonensisäisesti käytettyihin huumeisiin. 5

7 Huumeiden käyttäjällä on vain rajalliset mahdollisuudet tietää tai kontrolloida, mitä hänen hankkimansa aine todella sisältää. Monenlaiset epäpuhtaudet lisäävät terveysriskiä ja voivat johtaa jopa myrkytysvaaraan tai ainakin kudostulehduksiin pistoalueella. Huumeen vaikutusten tehostamiseksi tai säätelemiseksi saatetaan käyttää useita aineita samanaikaisesti. Aineiden yhteisvaikutusta on usein vaikea ennakoida, ja seuraukset saattavatkin olla kohtalokkaita. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöön. Nurmijärvellä ehkäisevä päihdetyö on suunnattu nuoriin. Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään vaikuttamaan: päihteiden saatavuuteen päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin päihteiden käyttötapoihin päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin päihteiden käyttöä tukevaan kulttuuriin Tavoitteet: edistää terveyttä ja hyvinvointia ehkäistä huumeiden kokeilua ja käyttöä vaikuttaa nuorten ja muun väestön asenteisiin päihteiden käytön vähentämiseksi ylläpitää ja vahvistaa huumeiden vastaista asenneilmapiiriä päihteiden käytön vastainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa 6

8 Mitä nuoret odottavat päihdeasioiden käsittelyltä? Suurin osa nuorista on haluaa keskustella avoimesti päihteisiin liittyvistä asioista. Nuoret ovat kiinnostuneita terveyteensä vaikuttavista asioista, ja terveyden näkökulma onkin tärkeä oppimisen kanava. Kielteistä asennetta päihteisiin tukee tieto päihteiden käytön terveyshaitoista. Nuoret hakevat myös malleja siitä, miten suhtautua erilaisiin asioihin, tilanteisiin ja ihmisiin. Nuoret pitävät koulua luontevana paikkana päihdekeskusteluille ja kotia tärkeänä asenteiden muokkaajana. Asennevaikuttajina pidetään myös vapaa-aikaan liittyviä ihmissuhteita. On olennaista huomioida myös kaveripiirin vaikutus nuoren omiin asenteisiin. Suurin osa nuorista on erittäin huumekielteisiä, mutta tupakan ja alkoholin käyttöön suhtaudutaan lievemmin. Viime aikainen kehitys on osoittautunut täysin raittiiden yläluokkalaisten määrän kasvua. Negatiivisena kehityksenä voidaan todeta tyttöjen lisääntynyt päihteidenkäyttö ja alkoholia säännöllisesti käyttävien nuorten suuret alkoholiannokset. Nuoret odottavat tulevansa kuulluiksi, kun keskustellaan päihteistä ja että heidät kohdataan tasavertaisina keskustelijoina. Nuorten tietolähteet päihteistä saattavat vaihdella huhuista tutkittuun tietoon, ja internet puolestaan tuo omanlaisiaan haasteita. Nuorilla on vääriä käsityksiä mm. siitä, kuinka yleistä päihteiden käyttö on ikätovereiden keskuudessa. Yleensä päihteiden käyttöä kuvitellaan olevan enemmän kuin sitä todellisuudessa on. Nuorten kokemusten, asenteiden, arvojen ja käyttäytymisen tunteminen on tärkeää. Ongelmana on se, miten nämä seikat saadaan selvitettyä. Nuoret toivovat päihdekasvatuksen kattavan päihteet laajasti, ei siis pelkästään huumausaineita. 7

9 Kuten aikuinen, myös nuori toivoo ymmärtämystä elämäntilanteisiin ja asenteisiin. Tähän keskusteluun tarvitaan aikuiselta keskustelijalta selkeä oma näkemys asioista ja toisaalta kykyä kuunnella. Omaa näkemystä ei voi kuitenkaan tarjota ainoana oikeana vaihtoehtona. Nuoret eivät yleensä hae yhtä oikeaa vastausta, vaan ovat kiinnostuneita kuulemaan, miksi toiset tekevät erilaisia ratkaisuja kuin toiset. Nuoret ovat valmiita siihen, että heidät haastetaan sisäisten konfliktien ratkaisemiseen. Valinnanvapaus annetaan nuorelle itselleen ja samalla korostetaan valintoihin liittyvää vastuuta. Vaikka koti ja koulu ovat luontaisia toimintaympäristöjä päihdekasvatukselle, voidaan päihdekasvatusta toteuttaa myös nuorten vapaa-ajan ympäristössä. Päihteettömät vapaa-ajan ympäristöt kiinnostavat nuoria itseään, vaikka käytännössä saattaa olla nuorisotyössä olla ongelmia järjestää ilta- tai viikonlopputapahtumia. Vastuu kasvatuksesta Ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on aina kodilla ja vanhemmilla. Perheen perustehtävänä, oikeutena ja velvollisuutena on huolehtia perheenjäsenten hyvinvoinnista - yhteiskunnan tulee tukea tätä tehtävää. Vanhemmaksi ei synnytä, vaan vanhemmaksi kasvetaan elämällä yhdessä lapsen kanssa, hänen kasvuaan ja kehitystään seuraamalla ja tukemalla. Mallit kasvatukseen jokainen on saanut omasta lapsuudenkodistaan. Jokainen vanhempi ja lapsi ovat erilaisia ja ainutkertaisia. Ei ole olemassa valmista kasvatuksen kaavaa, jota voisi noudattaa parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. Niin lapsi kuin nuorikin tarvitsee selkeät, turvalliset rajat. Rajoilla vanhemmat viestivät ja opettavat lapsille yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat arvot ja normit. Sovituista 8

10 rajoista on pidettävä kiinni. Vanhempien tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää säännöt ja rajat lapsen käyttäytymiselle. Lapsen kehitystehtävänä taas on testata ja kokeilla niitä kaikkia. Ei liene ihme, että ristiriitoja syntyy. Kasvatus ei rakennu yksinomaan säännöistä, rajoista, kielloista ja komennoista. Perusta luodaan turvallisuudella, hyväksynnällä, rakkaudella, luottamuksella ja kiitoksella. Kiittäminen ja hyväksyminen on tehokkaampaa kuin moittiminen Ohjeita vanhemmille päihdekasvatukseen: Tue lapsesi itsetunnon vahvistumista. Hyvä itsetunto on myönteinen kuva itsestä. Jokaisella on ainakin yksi osa-alue, jossa hän on hyvä. On tärkeää osoittaa se nuorelle. Me kaikki tarvitsemme onnistumisen tunteita. Puhu lapsesi kanssa tupakasta, alkoholista ja huumeista. Tartu sopiviin tilaisuuksiin, joissa asian voi ottaa esille. Lehtiartikkeli, tv-ohjelma tai jokin tapahtuma tai vaikka tämä opas voi olla luonnollinen alku keskustelulle. Anna aikaa lapsellesi ja kuuntele häntä. Voit kertoa omista ensikokeiluistasi ja kokemuksistasi. Jotta syntyy avoin ja luottamuksellinen keskustelu, on hyvä ottaa esille päihteiden myönteisiä ja kielteisiä puolia sekä miettiä syitä, miksi yleensä käytetään päihteitä. Koska tupakan ja päihteiden käytön terveyshaitat (esim. keuhkosyöpä tai maksakirroosi) tuntuvat nuoresta yleensä kaukaisilta, kannattaa keskustella myös nuorelle ajankohtaisemmista haitoista, kuten iho-ongelmista (tupakka) sekä yleiskunnon heikkenemisestä, paino-ongelmista, tappeluihin joutumisesta ja seksuaalisen hyväksikäytön riskeistä. Entä kun lapsesi tulee päihtyneenä kotiin? Päihtymistilan voimakkuudesta riippuen voi olla parempi siirtää perusteellisemmat keskustelut seuraavaan päivään. Pääasia on, 9

11 että asiasta keskustellaan, jotta nuori huomaa vanhempien välittävän hänen tekemisistään. Asiasta vaikeneminen viestittää nuorelle, että vanhemmat hyväksyvät hänen päihteiden käyttönsä. Kun keskustelet lapsesi kanssa, aloita siitä, mitä näit ja koit ( esim. oksenteluista ja hajuista). Älä oleta asioita, kysy suoraan ja kuuntele keskeyttämättä, mitä nuori sinulle vastaa. Kerro, miltä sinusta tuntui (olit huolissasi, vihainen tai peloissasi). Ilmaise lopuksi mielipiteesi asiasta. Kerratkaa perheen säännöt, esim. mihin aikaan nuori haetaan / tulee kotiin. Auta lastasi miettimään, miten hän voi sanoa ei päihteille. Ryhmän paine päihteiden käyttöön on usein erittäin voimakas. Keskustele nuoren kanssa keinoista, miten selvitä hankalasta tilanteesta esim. jos kaverit tyrkyttävät päihteitä. Erilaisia kieltäytymistapoja pitää miettiä ja harjoitella etukäteen! Tue lastasi turvallisuutta antavilla säännöillä ja rajoituksilla Nuorten mielestä sääntöjä tarvitaan. Nuoren kasvaessa säännöt saavat sopimuksen luonteen. Nuoren on hyvä harjoitella vastuunottoa ja kykyä pitää lupaukset. Nuoren on helpompi suhtautua myönteisesti omien vanhempiensa asettamiin rajoihin, jos käytäntö ystävien perheissä on samantapainen. Vanhemmat voivat keskustella esim. vanhempainilloissa tai lastensa lähimpien ystävien vanhempien kanssa mm. seuraavista asioista: Mitkä ovat eri ikäisten sopivia kotiintuloaikoja ja voidaanko sopia yhteisistä aikarajoista? Mikä on oma suhtautuminen tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin? Mitkä ovat yhteiset pelisäännöt, jos lapsi haluaa olla yötä kaverinsa luona viikonloppuna? Onko vanhempainilloissa mahdollista allekirjoittaa ns. verkostosopimus, jossa luokan oppilaiden vanhemmat sitoutuvat 10

12 ilmoittamaan toisilleen, jos saavat tietää jonkun lapsista käyttäneen alkoholia tai kokeilleen huumeita? Muista: vanhemmat ovat vanhempia eivät kavereita! Päihdekokeilut Nuorten kasvuun ja kehitykseen kuuluu rajojen kokeileminen. Päihdekokeilut ovat myös rajojen hakemista. Päihdekokeiluun on puututtava, vaikka kokeilu ei tarkoita sitä, että nuorella olisi päihderiippuvuus. Rakentavassa hengessä käyty keskustelu nuoren kanssa vaikuttaa myös nuoren päihteiden käyttöön. Keskustelussa aikuisen tulee ilmaista nuorelle kielteinen kantansa päihteiden käytölle ja samalla osoittaa aito välittämisensä nuoren tulevaisuudesta Juomisen vaikutus nuoreen: Tytöt tulevat alkoholista helpommin riippuvaisiksi kuin pojat. Tytöillä alkoholi aiheuttaa nopeammin fyysisiä muutoksia kuin pojilla, koska tytöillä kehossa on vähemmän vettä. Myös hormonit vaikuttavat. Mitä nuorempana aloittaa juomiskokeilut, sitä todennäköisemmin käyttää alkoholia aikuisena usein ja paljon kerrallaan. Viikoittainen tai känniin johtava alkoholinkäyttö alle 14- vuotiaana altistaa ongelmakäytölle ikävuoteen mennessä. Ongelmakäytön todennäköisyys pienenee oleellisesti, jos alkoholinkäyttö alkaa vasta 18-vuotiaana. Alkoholinkäytöllä on vahva yhteys aggressiivisuuteen. Muistin ja oppimisen aivoalue on kymmenen prosenttia tavallista pienempi niillä nuorilla, jotka käyttävät alkoholia runsaasti. 11

13 Persoonallisuuden ja käyttäytymisen aivoalueilla on eniten kehitysmuutoksia vuotiailla sekä vuotiailla. Säännöllisesti alkoholia käyttävillä nuorilla esiintyy huomattavia neuropsykologisia häiriöitä vuotiaana. Keinoja varhaiseen puuttumiseen Päihteiden käytön kokeiluvaiheessa tunnusmerkit ovat vähäisiä. Normaali hajuaisti on hyvänä apuna tupakoinnin ja alkoholin käytön huomaamiseksi. Hasista saattaa olla vaikeampi jäljittää varhaisessa vaiheessa, mutta hasiksen makea imelä haju voi pysyä jonkin aikaa vaatteissa. Muutoin väsymys ja punaiset silmät ovat havaittavia tuntomerkkejä. Keskustele lapsesi kanssa huolestasi ja kerro, miksi epäilet häntä tupakan, alkoholin, liuotinaineiden tai huumeiden käytöstä. Kerro, ettet hyväksy päihteiden käyttöä missään muodossa. Kuuntele myös nuorta. Nuori ymmärtää, että pohjimmiltaan on kysymys siitä, että hänestä välitetään. Jos epäilykset ovat aiheellisia, osoitat asiaan puuttumisellasi, ettet salli käytön jatkumista. Puuttumalla varhaisessa vaiheessa asioihin, keskeytät ei toivotun käyttäytymisen ja kehityksen. Kokeilusta päihteiden käyttöön Päihteiden käytön havaitsemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa neuvoa tai ohjetta. On kuitenkin olemassa merkkejä, joiden havainnointi helpottaa käyttäjän tunnistamista. Usein ensimmäiset ja näkyvimmät merkit nuoren päihteiden käytöstä liittyvät käyttäytymiseen. 12

14 Nuori on väsynyt, välinpitämätön ja ailahtelevainen, rahan tarve lisääntyy, esiintyy valehtelua, koulupinnausta ja eristäytymistä. Koulusuoritukset huononevat jne. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tällöin välttämätöntä tilanteen selvittämiseksi. Mikäli asiaan ei ole aikaisemmin tartuttu tai aiemmat toimenpiteet eivät ole auttaneet, on asiaan syytä puuttua viimeistään tässä vaiheessa ja sopia, mihin toimenpiteisiin ryhdytään sekä noudattaa suunnitelmaa johdonmukaisesti. Ulkoisia muutoksia ja fyysisiä oireita voivat olla: mielialojen vaihtelu, hermostuneisuus, aggressiivisuus, poikkeava sisäänpäin kääntyneisyys, syrjään vetäytyminen poikkeava puheliaisuus, kikattelu vähäinen unentarve ja / tai ajoittainen yliväsymys ja runsas nukkuminen sammaltava puhe, hidastuneet liikkeet ja refleksit näkö- ja kuuloharhat pelko- ja paniikkitilat ajan-, paikan- ja etäisyydenarviointikyvyn muutokset pahoinvointi, ruokahaluttomuus, laihtuminen kiihtynyt pulssi muutokset silmissä: pupillien laajentuminen tai supistuminen, silmänvalkuaisten punoitus Ohjeita kasvattajille: Vanhemmat keskustelevat keskenään ja sopivat yhteiset toimintatavat ja pelisäännöt nuoren kanssa. Keskustele nuoren kanssa päihteiden käytön seurauksista. Ota yhteyttä kouluun/ kouluterveydenhuoltoon ja keskustele, millä tavoin koulu voi auttaa, mitä sääntöjä nuoren on noudatettava ja miten poissaolotilanteista on toimittava. Jos koulu epäilee oppilaan käyttävän päihteitä, koulu ottaa yhteyttä vanhempiin yhteisen linjan ja toimintatapojen luomiseksi. Hanki kunnolliset perustiedot huumeista. 13

15 Pitempiaikainen päihteiden käyttö ja riippuvuus Pitempiaikaisen päihteiden käytön seurauksena tunnusmerkit huomaa vielä selvemmin. Kotoa saattaa löytyä huumeita ja nuori voi syyllistyä rikoksiin. Hän saattaa tunnustaakin päihteitä tai huumeiden käytön. Tässä vaiheessa perhe tarvitsee, ja sillä on oikeus saada apua ulkopuolisilta alkoholin ja huumeiden käytön ongelmiin perehtyneiltä työntekijöiltä. Muutokset nuoren käyttäytymisessä: Koulussa ja vapaa-aikana toistuvat poissaolot koulusta, koulumenestyksen heikkeneminen säännöistä piittaamattomuus, esim. kotiintuloajat eivät päde, jatkuva myöhästely suuret asennemuutokset tai välinpitämättömyys ärsyyntyminen aiempaa helpommin harrastusten yllättävä muuttuminen, esim. kannabiksen käyttäjälle tyypillistä, ettei hän jaksa enää tai halua jatkaa enää aikaisempien harrastusten parissa kaveripiirin yhtäkkinen muuttuminen samaistuminen johonkin ääriliikkeeseen tupakoinnin aloittaminen rahankäytön lisääntyminen asioiden salailu, valehtelu ja päättömät puheet Kotona päihteisiin liittyviä esineitä ja käyttövälineitä päihdemyönteisyydestä kertovia tavaroita: julisteita, pinssejä ym. oudot tuoksut, esim. hampun imelä haju kotoa katoaa rahaa, alkoholia, lääkkeitä tms. 14

16 Jos lapsesi toistuvista keskusteluista huolimatta jatkaa päihteiden käyttöä, pyydä asiantuntijoilta apua ja neuvoja. Soita esim. kouluterveydenhoitajalle, sosiaalityöntekijälle, päihdesairaanhoitajalle, ehkäisevän päihdetyön päihdetyöntekijälle tai A-klinikalle. Mitä aikaisemmassa vaiheessa haet apua, sitä paremmat mahdollisuudet nuorella on selviytyä. Saat apua nuoren auttamiseen. Nuorten päihdepalvelut Nurmijärven kunnassa Alle 18-vuotiailla nuorilla on omat hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät erityistarpeet. Avohoito, A-klinikat tarjoavat erikoistuneita avohoitopalveluita haitalliseksi muodostuneiden riippuvuusongelmien hoitoon. Palvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia ja perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ne ovat tarkoitettu päihteen käyttäjille sekä heidän läheisilleen. Nurmijärveläinen nuori voi mennä mm. seuraaviin paikkoihin hoidontarvearviointikäynnille ilman maksusitoumusta: Nuorisoasema Tellus, Hyvinkää Helsingin nuorisoaseman poliklinikka Helsingin Diakonissalaitoksen Huumepäivystyspoliklinikka Nuorisoasema Tellus on matalan kynnyksen palvelu alle 25- vuotiaille. Lähetettä ei tarvita ja palvelu on maksutonta. Tellus tarjoaa keskusteluapua, neuvontaa, huumeseuloja ja akupunktiota. Helsingin Nuorisoaseman poliklinikka palvelee vuotiaita nuoria ja heidän läheisiään jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä tai muista riippuvuuksista. Palvelut on tarkoitettu nuorille, heidän vanhemmilleen ja läheisilleen. Hoitopalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. 15

17 Hoitoon hakeudutaan tulemalla päivystysvastaanotolle tai soittamalla puhelinpäivystykseen. Hoitopalveluja ovat päivystysluonteiset kriisikäynnit, akupunktio, hoidon tarpeen arviot, terapiaryhmät sekä yksilö-, pari- ja perheterapia. Lääkärin palveluja voi käyttää muun hoidon ohella erikseen sovitusti. Helsingin Diakonissalaitoksen Huumepäivystyspoliklinikan palvelut on tarkoitettu sekä alle 18-vuotiaille että aikuisille huumeidenkäyttäjille Huumepäivystyspoliklinikan palveluja ovat: puhelinpäivystys ja neuvonta, hoidontarpeen arviointi, hoitoonohjaus, kriisihoito ja konsultaatio. Huumepäivystyspoliklinikalle voi mennä kuka tahansa, koska tahansa, lähetettä ei tarvita. Hoitoon hakeutuminen on asiakkaalle maksutonta. Poliklinikalta asiakas ohjataan jatkohoitoon. Päätös alle 18- vuotiaiden päihteiden käyttäjien laitoshoidosta edellyttää yhteistyötä lasten ojelun kanssa. Laitosolosuhteissa tapahtuva pidempiaikainen vieroitus- ja kuntouttava hoito järjestetään hoidon tarpeen arvioinnin perusteella yhteistyössä nuoren, hänen vanhempiensa sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa yksikössä, joka on valittu nuoren yksilöllisten tarpeiden perusteella. Nurmijärven sosiaalityöntekijät korostavat nuorten hoitoon ohjaamisessa ja hoidossa pysymiseksi vanhempien sitoutumista yhdessä tehtyihin suunnitelmiin. Vanhempien syyllisyys nuoren tilanteesta voi johtaa siihen, että vanhemmat antavat nuorelle tilaisuuden tulla hoidosta kotiin tilanteessa, jossa rajoja pitäisi tiukentaa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhoidossa nuoren päihteiden käytöstä keskustellaan terveystarkastusten yhteydessä. Nuori hakeutuu kouluterveydenhoitajan vastaanotolle myös omaaloitteisesti ongelmiensa vuoksi. Toisinaan nuori tulee vanhempiensa, ystäviensä tai koulun lähettämänä. Päihdekäyttäytymistä pohditaan yhdessä nuoren, terveydenhoitajan ja 16

18 lääkärin kanssa. Luottamuksellinen suhde nuoreen on työskenelyssä kaiken perusta. Keskustelut ovat aikaa vieviä ja edellyttävät useita tapaamisia. Tarvittaessa nuori ohjataan jatkohoitoon. Se voi olla mielenterveys- tai päihdealan hoitoyksikkö. Tilanteen vaatiessa otetaan yhteyttä myös vanhempiin ja sosiaalitoimeen. Verkostoyhteistyön merkitys korostuu kouluterveydenhoitajien työssä. Päihdeasiakas Nurmijärven kouluterveydenhuollossa Koti Poliisi Hyvinkään nuorisopoliklinikka Nuori + kouluterveydenhuolto (terveveydenhoitaja, lääkäri) Päihdehoitoyksiköt Koulutoimi - oppilashuoltoryhmä päihdesairaanhoitajat Ehkäisevän päihdetyön päihdetyöntekijä Sosiaalitoimi 17

19 Päihdehoidon polku sosiaalitoimessa asiakas, omainen, viranomainen tms. ottaa yhteyttä etuuskäsittely sosiaalityöntekijät neuvonta TILANTEEN KARTOITUS/ TILANNEARVIO oma sosiaalityöntekijä moniammatillisen tiimin arvio päihdehoitajat, a-klinikka, omalääkäri, huumepäivystysklinikka, TILANNEARVIO terveystoimen sosiaalihoitaja ym. päihdehoidon tarpeen arvio - ehkäisevä päihdetyö - perhetyö - terveystoimi ym. laitoshoito maksusitoumuspäätös sosiaalitoimesta 18

20 Hoidon tarpeen arviointi (HTA) lähettävä taho: sosiaalitoimi, lääkäri, omainen, työnantaja diakoni, ehkäisevä päihdetyö, työvoimatoimisto omalääkäri päihdehoitajat HTA kriisityöntekijä päihdelääkäri hoitajien arvio laitoshoito avohoito psyk sairaanhoitaja avohoito esim. srk jokin muu a- klinikka päihdehoitaja AA 19

21 Yhteystietoja Kouluterveydenhuolto/nuorisoneuvola: Kirkonkylän alue Nurmijärven yhteiskoulu Klaukkalan alue, Klaukkalan yläaste Mäntysalon koulu Rajamäen alue Rajamäen yläaste Kunnan päihdesairaanhoitajat: Sh Riitta Repo Klaukkalan terveysasema ( ti - pe) Vaskomäentie 2, Klaukkala (09) tai , parhaiten tavattavissa klo Rajamäen terveysasema (ke) Terveystie 1, Rajamäki Mth Elina Markus Klaukkalan terveysasema (ti - pe) (09) tai , parhaiten tavattavissa klo

22 Kirkonkylän terveysasema (ti) Sairaalantie 2, Nurmijärvi Nurmijärven sosiaalitoimisto Keskustie 2 A, Nurmijärvi (09) * Klaukkalan aluetoimisto Viirintie Nurmijärven nuorisotoimi Keskustie 2 B (09) * Ehkäisevä päihdetyö Päihdetyöntekijä Muut: Nuorisoasema TellUs Martinkatu 5, HYVINKÄÄ Helsingin nuorisoaseman poliklinikka Hietaniemenkatu 5, 2. krs, HELSINKI (09) , fax (09) Helsingin Diakonissalaitoksen Huumepäivystyspoliklinikka Munkkisaarenkatu 16, HELSINKI Poliklinikan päivystysnumero (09) Hietalinna-yhteisö Hietaniemenkatu 5, 5. krs, HELSINKI (09) , fax (09)

23 Helsingin Diakonissalaitos, Kurvin huumepoliklinikka Munkkisaarenkatu 16, 2 krs., HELSINKI (09) AA-auttavan puhelin (09) Raittiuden Ystävät ry. Annankatu 29 A 9, HELSINKI (09) Mannerheimin Lastensuojeluliitto Irti huumeista ry palveleva puhelin Elämä On Parasta Huumetta ry Mäkelänkatu 49, 3.krs, HELSINKIi (09) , Neuvontapuhelin, -asiaa huumeista ja apua käyttäjille , soita ilmaiseksi 24 h. Linkkejä:

24 Huumeista koko totuus Mielenterveys 23

25 24

26 25

27

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen

Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen Yhteistyöpäivä 1.10.2015 Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen Tuula Seppänen FinFami Uusimaa ry. Alkoholi Riippuvuutta aiheuttavat päihteet Liimat, yskänlääkkeet, liuotteet Kannabistuotteet

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Terveystieto Anne Partala HUUMEET

Terveystieto Anne Partala HUUMEET Terveystieto Anne Partala HUUMEET PORTTITEORIA PÄIHTEET TIETYSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ ELÄMÄÄN: 1. Tupakka ja alkoholi 2. Kannabis tuotteet 3. Vahvemmat huumeet (pienempi kynnys) NARKOMAANI: huumausaineista tullut

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

TARVITSETKO SINÄ TAI LÄHEISESI APUA? Hyvinkään palvelut mielenterveys-, päihde- ja lähisuhdeväkivaltakysymyksissä

TARVITSETKO SINÄ TAI LÄHEISESI APUA? Hyvinkään palvelut mielenterveys-, päihde- ja lähisuhdeväkivaltakysymyksissä TARVITSETKO SINÄ TAI LÄHEISESI APUA? Hyvinkään palvelut mielenterveys-, päihde- ja lähisuhdeväkivaltakysymyksissä Miten voit? Mielenterveys on elämän mittaan muuttuva tila. Mielenterveys laajana ja myönteisenä

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA

KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA Esitelmä Päihde- ja mielenterveyspäivillä Asiantuntija Jussi Perälä, VTT, EHYT ry Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, VTT, STM Lähihistoria 1950-luvulla

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

Kohteina: Lapset ja nuoret. Ehkäisevä päihdetyö. Päihdeohjelma. www.nurmijarvi.fi

Kohteina: Lapset ja nuoret. Ehkäisevä päihdetyö. Päihdeohjelma. www.nurmijarvi.fi 2006 Kohteina: Lapset ja nuoret Ehkäisevä päihdetyö Päihdeohjelma www.nurmijarvi.fi Päihdeohjelma Eri tutkimukset ja tilastot osoittavat nuorten päihteiden käytön lisääntyneen. Päihteiden käyttö aloitetaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LINNANKATU 28 p. 269 0974, 269 1185 Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin sekä huolta-aiheuttavaan aiheuttavaan tai haitalliseen päihteiden p käyttk

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot