Tietoa päihteistä Nurmijärven kodeille

Transkriptio

1 Nuorisotoimi 2006 Tietoa päihteistä Nurmijärven kodeille

2 N uorten terve tulevaisuus on kaikkien yhteinen tavoite. Lisääntyvä, entistä varhaisemmin alkava nuorten päihteiden käyttö ovat merkittäviä terveyttä uhkaavia asioita. Alkoholin ja huumeiden käyttö on lisääntynyt koko maassa. Kouluterveyskyselyn mukaan noin joka viides nurmijärveläinen nuori tupakoi päivittäin. Yläasteikäisistä joka neljäs käyttää alkoholia kerran kuukaudessa tai useammin. Lukioikäisistä joka kolmas. Aikuisten velvollisuus on ehkäistä ja puuttua alaikäisten lasten päihteiden käyttöön kotona, koulussa, kadulla ja eri ajanviettopaikoissa. Tieto päihteiden lisääntyneestä käytöstä aiheuttaa ahdistusta ja epätietoisuutta siitä, miten tähän asiaan tulisi puuttua. Puuttuminen on välittämistä. Me kaikki voimme välittää omiemme ohella myös muiden lapsista. Jokaisella lapsella tulisi olla ainakin yksi välittävä aikuinen. TIETOA PÄIHTEISTÄ NURMIJÄRVEN KODEILLE-oppaan tarkoituksena on mm. välittää tietoa ja auttaa löytämään oikeita toimintatapoja ja tunnistamaan lasten ja nuorten päihteiden käyttöön liittyviä ilmiöitä. Toivomme sen omalta osaltaan täydentävän päihdetietouttanne sekä tukevan teitä kasvatustehtävässänne. Lisää tietoa mm. tämän hetken Nurmijärven päihdetilanteesta ja kunnassa tapahtuvasta ehkäisevästä päihdetyöstä, löytyy vuonna 2006 päivitetystä Nurmijärven kunnan Päihdeohjelmasta. ( 1

3 Pikakertaus päihteistä Laajassa merkityksessä päihteillä tarkoitetaan sekä laillisia että laittomia päihdyttäviä aineita. Päihde-nimitystä käytetään kaikista kemiallisista aineista, jotka aiheuttavat humalatilan tai päihtymisen tunteen. Suomessa päihteisiin luetaan tupakka, alkoholi, lääkkeet, huumausaineet ja tekniset liuottimet. Huumausaineiksi luokitellaan jotkut lääkkeet, sienet, kannabis LSD, heroiini ja amfetamiini. Huumausaineet jaetaan edelleen vaikutuksen mukaan alaryhmiin: kannabistuotteet, hallusinogeenit eli harha-aistimuksia aiheuttavat aineet, keskushermostoa kiihottavat aineet ja keskushermostoa lamaannuttavat aineet. Päihteiden aiheuttama vaikutus riippuu käytetystä aineesta, käyttötavasta, määrästä, käyttöajasta, käyttöympäristöstä, käyttäjän persoonallisuustekijöistä ja yleistilasta, iästä sekä kehon koosta. Päihteitä voidaan käyttää suun kautta (pureskelu, imeminen, nieleminen), nuuskaamalla, imeyttämällä limakalvolta, lihaksentai suonensisäisesti ja imppaamalla. Omana ryhmänään on päihteiden sekakäyttö. Huumausaineet eroavat muista päihteistä niiden laittomuuden vuoksi. Voiko nuori olla päihderiippuvainen? Nuorten kohdalla yleisin riippuvaisuus alkuvaiheessa syntyy päihteidenkäytön tilanteisiin. Käyttötilanteisiin yhdistetään usein kaverit ja hauskanpito tai päihteiden 2

4 käyttö antaa rohkeutta tehdä jotain jännittävää. Alkoholin käyttö on usein merkittävä tekijä nuorten onnettomuuksissa sekä erilaisissa väkivaltarikoksissa ja järjestyshäiriöissä. Varsinaisista päihteistä yleisin riippuvuus syntyy tupakkatuotteisiin. Se on erittäin nopeasti syntyvä ja vaikea riippuvuus. Alkoholin osalta taas säännöllinen käyttö kasvattaa nopeasti toleranssia, ja alkoholin käyttö muuttuu haitalliseksi käytöksi. Haitallisen käytön tunnusmerkkejä ovat mm. ongelmatilanteet, kasvaneet alkoholiannokset, tiivis, viikoittainen alkoholin käyttö tai satunnaisempi käyttö, jota leimaa erittäin runsas alkoholin määrä. Varsinaiset päihdediagnoosin kriteerit eivät usein nuoren kohdalla täyty, sillä harva nuori käyttää päihteitä lääketieteellisesti riippuvuustasoisesti. Nuorelta puuttuvat esim. vieroitusoireet, vaikka muutama päihderiippuvuus-kriteeri täyttyisikin Miksi huumeita käytetään? Nuorten huumausaineiden käytön ja kotiolojen välisestä yhteydestä on keskusteltu paljon. Usein ajatellaan käyttäjien tulevan rikkinäisistä tai muuten ongelmallisista perheistä. Todellisuudesta he tulevat kaikenlaisista kodeista. Syitä huumeiden käyttöön etsitään sukurasitteista, kasvatuksesta tai vaikeista suhteista vanhempiin. Huumeiden kokeilulle tai käytölle ei ole olemassa yksiselitteistä tai tiettyä syytä. Jokaisella käyttäjällä on omat persoonalliset taustansa, jotka ovat vaikuttaneet hänen valintoihinsa. Jo se, että huumeiden käyttö on kiellettyä, saattaa innostaa nuorta protestoimaan arkipäivän elämää vastaan niiden avulla. Lisäksi jotkut nuorten ihanteet rock-tähdistä urheilijoihin käyttävät huumeita tai hormonivalmisteita seurauksista välittämättä. 3

5 Osa pyrkii huumeiden avulla lieventämään ahdistusta, masennusta tai yksinäisyyttä. Perheen omat kriisit, kuten alkoholismi tai avioero, voivat järkyttää nuoren tasapainoa. Yhteiskuntamme nykytilakaan ei voi olla vaikuttamatta nuoren elämännäkymiin. Suurin osa huumeita kokeilevista on koulunuorisoa, joka törmää aineisiin kavereiden kautta. Niitä kokeillaan uteliaisuudesta ja kavereiden myötävaikutuksesta tai jopa painostuksesta. Mitä enemmän aineita on tarjolla, sitä todennäköisemmin niihin törmätään. Mahdollisuudet kokeiluun lisääntyvät ja käyttökynnys madaltuu. Tähän vaikuttaa myös huumeita vähättelevä asenne, joka on levinnyt nuorten keskuuteen. Huumeita kokeillaan myös kavereiden kehuman hyvän fiiliksen tähden. Aineiden käyttöön saattaa liittyä ihaillun aseman saavuttaminen. Olipa huumekokeilujen syy mikä tahansa, ratkaiseva valinta tulee nuoren tehtäväksi silloin, kun hänelle tarjotaan huumeita ensimmäisen kerran. Silloin hän päättää joko kokeilla tai kieltäytyä kokeilemasta. Riippuvuus Tupakoinnin aloittaminen ja alkoholin käyttö altistavat huumekokeiluille: tupakointitekniikan osaava nuori oppii myös polttamaan esim. kannabista. Useimmat huumekokeilut aloitetaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Tie vahvaan riippuvuuteen ja koviin aineisiin kulkee kannabiksen ja muiden päihteiden kautta. Kannabis on useimmiten ensimmäinen nuorten kokeilema huumausaine. Sen saanti on helppoa ja usein sitä pidetään vaarattomana ja alkoholia muodikkaampana. Puhe miedosta huumeesta kuitenkin vähättelee kannabiksen käytön haittoja ja houkuttelee kokeilemaan myös muita huumausaineita. 4

6 Huumeet vaikuttavat ihmisen henkisiin ja fyysisiin toimintoihin. Ne muuttavat käyttäjän tajunnan tasoa sekä vaikuttavat myös hänen tunne-elämäänsä ja sosiaalisiin suhteisiinsa. Huumeiden aiheuttama päihtymistila jää käyttäjän mieleen elämään kokemuksena, joka toistuessaan lukuisia kertoja pahentaa riippuvuutta eli kaipuuta päihde-elämyksen uusintaan. Huumeiden käytön aiheuttaman haitan suuruus riippuu aineesta, käytön määrästä ja käyttötavasta. Yksilöllisten tekijöiden vuoksi joillekin käyttäjille kehittyy suuria haittoja nopeammin kuin muilla. Joskus muutama kokeilukertakin saattaa riittää riippuvuuden kehittymiseen. Myös käyttäjän persoona ja elämänkokemukset vaikuttavat siihen, miten aineiden vaikutukset koetaan. Jatkuva käyttö jopa joidenkin aineiden lyhytaikainen käyttö aiheuttaa eriasteista henkistä ja fyysistä riippuvuutta. Huumeiden käytön haitat Yksittäiset huumekokeilut eivät välttämättä johda jatkuvaan käyttöön saati riippuvuuteen. Sen sijaan minkä tahansa huumausaineen jatkuva ja säännöllinen käyttö sisältää yhä suuremman terveysriskin. Jatkuva käyttö ja yhteydet laittomaan huumemaailmaan lisäävät myös riskiä joutua tekemiin lain kanssa ja sosiaalista syrjäytymistä. Huumeita voidaan käyttää polttaen, suun kautta, nenään nuuskaten tai suonen sisäisesti kulloisenkin aineen mukaan. Suoneen pistettäessä terveysriskit kasvavat. Erilaiset tartuntataudit kuten maksatulehdukset, sydämen sisäkalvon tulehdus, HIV ja verenmyrkytys leviävät likaisten ruiskujen välityksellä. Huumeiden yliannostuksesta johtuvat kuolemantapaukset liittyvät yleensä suonensisäisesti käytettyihin huumeisiin. 5

7 Huumeiden käyttäjällä on vain rajalliset mahdollisuudet tietää tai kontrolloida, mitä hänen hankkimansa aine todella sisältää. Monenlaiset epäpuhtaudet lisäävät terveysriskiä ja voivat johtaa jopa myrkytysvaaraan tai ainakin kudostulehduksiin pistoalueella. Huumeen vaikutusten tehostamiseksi tai säätelemiseksi saatetaan käyttää useita aineita samanaikaisesti. Aineiden yhteisvaikutusta on usein vaikea ennakoida, ja seuraukset saattavatkin olla kohtalokkaita. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöön. Nurmijärvellä ehkäisevä päihdetyö on suunnattu nuoriin. Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään vaikuttamaan: päihteiden saatavuuteen päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin päihteiden käyttötapoihin päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin päihteiden käyttöä tukevaan kulttuuriin Tavoitteet: edistää terveyttä ja hyvinvointia ehkäistä huumeiden kokeilua ja käyttöä vaikuttaa nuorten ja muun väestön asenteisiin päihteiden käytön vähentämiseksi ylläpitää ja vahvistaa huumeiden vastaista asenneilmapiiriä päihteiden käytön vastainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa 6

8 Mitä nuoret odottavat päihdeasioiden käsittelyltä? Suurin osa nuorista on haluaa keskustella avoimesti päihteisiin liittyvistä asioista. Nuoret ovat kiinnostuneita terveyteensä vaikuttavista asioista, ja terveyden näkökulma onkin tärkeä oppimisen kanava. Kielteistä asennetta päihteisiin tukee tieto päihteiden käytön terveyshaitoista. Nuoret hakevat myös malleja siitä, miten suhtautua erilaisiin asioihin, tilanteisiin ja ihmisiin. Nuoret pitävät koulua luontevana paikkana päihdekeskusteluille ja kotia tärkeänä asenteiden muokkaajana. Asennevaikuttajina pidetään myös vapaa-aikaan liittyviä ihmissuhteita. On olennaista huomioida myös kaveripiirin vaikutus nuoren omiin asenteisiin. Suurin osa nuorista on erittäin huumekielteisiä, mutta tupakan ja alkoholin käyttöön suhtaudutaan lievemmin. Viime aikainen kehitys on osoittautunut täysin raittiiden yläluokkalaisten määrän kasvua. Negatiivisena kehityksenä voidaan todeta tyttöjen lisääntynyt päihteidenkäyttö ja alkoholia säännöllisesti käyttävien nuorten suuret alkoholiannokset. Nuoret odottavat tulevansa kuulluiksi, kun keskustellaan päihteistä ja että heidät kohdataan tasavertaisina keskustelijoina. Nuorten tietolähteet päihteistä saattavat vaihdella huhuista tutkittuun tietoon, ja internet puolestaan tuo omanlaisiaan haasteita. Nuorilla on vääriä käsityksiä mm. siitä, kuinka yleistä päihteiden käyttö on ikätovereiden keskuudessa. Yleensä päihteiden käyttöä kuvitellaan olevan enemmän kuin sitä todellisuudessa on. Nuorten kokemusten, asenteiden, arvojen ja käyttäytymisen tunteminen on tärkeää. Ongelmana on se, miten nämä seikat saadaan selvitettyä. Nuoret toivovat päihdekasvatuksen kattavan päihteet laajasti, ei siis pelkästään huumausaineita. 7

9 Kuten aikuinen, myös nuori toivoo ymmärtämystä elämäntilanteisiin ja asenteisiin. Tähän keskusteluun tarvitaan aikuiselta keskustelijalta selkeä oma näkemys asioista ja toisaalta kykyä kuunnella. Omaa näkemystä ei voi kuitenkaan tarjota ainoana oikeana vaihtoehtona. Nuoret eivät yleensä hae yhtä oikeaa vastausta, vaan ovat kiinnostuneita kuulemaan, miksi toiset tekevät erilaisia ratkaisuja kuin toiset. Nuoret ovat valmiita siihen, että heidät haastetaan sisäisten konfliktien ratkaisemiseen. Valinnanvapaus annetaan nuorelle itselleen ja samalla korostetaan valintoihin liittyvää vastuuta. Vaikka koti ja koulu ovat luontaisia toimintaympäristöjä päihdekasvatukselle, voidaan päihdekasvatusta toteuttaa myös nuorten vapaa-ajan ympäristössä. Päihteettömät vapaa-ajan ympäristöt kiinnostavat nuoria itseään, vaikka käytännössä saattaa olla nuorisotyössä olla ongelmia järjestää ilta- tai viikonlopputapahtumia. Vastuu kasvatuksesta Ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on aina kodilla ja vanhemmilla. Perheen perustehtävänä, oikeutena ja velvollisuutena on huolehtia perheenjäsenten hyvinvoinnista - yhteiskunnan tulee tukea tätä tehtävää. Vanhemmaksi ei synnytä, vaan vanhemmaksi kasvetaan elämällä yhdessä lapsen kanssa, hänen kasvuaan ja kehitystään seuraamalla ja tukemalla. Mallit kasvatukseen jokainen on saanut omasta lapsuudenkodistaan. Jokainen vanhempi ja lapsi ovat erilaisia ja ainutkertaisia. Ei ole olemassa valmista kasvatuksen kaavaa, jota voisi noudattaa parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. Niin lapsi kuin nuorikin tarvitsee selkeät, turvalliset rajat. Rajoilla vanhemmat viestivät ja opettavat lapsille yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat arvot ja normit. Sovituista 8

10 rajoista on pidettävä kiinni. Vanhempien tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää säännöt ja rajat lapsen käyttäytymiselle. Lapsen kehitystehtävänä taas on testata ja kokeilla niitä kaikkia. Ei liene ihme, että ristiriitoja syntyy. Kasvatus ei rakennu yksinomaan säännöistä, rajoista, kielloista ja komennoista. Perusta luodaan turvallisuudella, hyväksynnällä, rakkaudella, luottamuksella ja kiitoksella. Kiittäminen ja hyväksyminen on tehokkaampaa kuin moittiminen Ohjeita vanhemmille päihdekasvatukseen: Tue lapsesi itsetunnon vahvistumista. Hyvä itsetunto on myönteinen kuva itsestä. Jokaisella on ainakin yksi osa-alue, jossa hän on hyvä. On tärkeää osoittaa se nuorelle. Me kaikki tarvitsemme onnistumisen tunteita. Puhu lapsesi kanssa tupakasta, alkoholista ja huumeista. Tartu sopiviin tilaisuuksiin, joissa asian voi ottaa esille. Lehtiartikkeli, tv-ohjelma tai jokin tapahtuma tai vaikka tämä opas voi olla luonnollinen alku keskustelulle. Anna aikaa lapsellesi ja kuuntele häntä. Voit kertoa omista ensikokeiluistasi ja kokemuksistasi. Jotta syntyy avoin ja luottamuksellinen keskustelu, on hyvä ottaa esille päihteiden myönteisiä ja kielteisiä puolia sekä miettiä syitä, miksi yleensä käytetään päihteitä. Koska tupakan ja päihteiden käytön terveyshaitat (esim. keuhkosyöpä tai maksakirroosi) tuntuvat nuoresta yleensä kaukaisilta, kannattaa keskustella myös nuorelle ajankohtaisemmista haitoista, kuten iho-ongelmista (tupakka) sekä yleiskunnon heikkenemisestä, paino-ongelmista, tappeluihin joutumisesta ja seksuaalisen hyväksikäytön riskeistä. Entä kun lapsesi tulee päihtyneenä kotiin? Päihtymistilan voimakkuudesta riippuen voi olla parempi siirtää perusteellisemmat keskustelut seuraavaan päivään. Pääasia on, 9

11 että asiasta keskustellaan, jotta nuori huomaa vanhempien välittävän hänen tekemisistään. Asiasta vaikeneminen viestittää nuorelle, että vanhemmat hyväksyvät hänen päihteiden käyttönsä. Kun keskustelet lapsesi kanssa, aloita siitä, mitä näit ja koit ( esim. oksenteluista ja hajuista). Älä oleta asioita, kysy suoraan ja kuuntele keskeyttämättä, mitä nuori sinulle vastaa. Kerro, miltä sinusta tuntui (olit huolissasi, vihainen tai peloissasi). Ilmaise lopuksi mielipiteesi asiasta. Kerratkaa perheen säännöt, esim. mihin aikaan nuori haetaan / tulee kotiin. Auta lastasi miettimään, miten hän voi sanoa ei päihteille. Ryhmän paine päihteiden käyttöön on usein erittäin voimakas. Keskustele nuoren kanssa keinoista, miten selvitä hankalasta tilanteesta esim. jos kaverit tyrkyttävät päihteitä. Erilaisia kieltäytymistapoja pitää miettiä ja harjoitella etukäteen! Tue lastasi turvallisuutta antavilla säännöillä ja rajoituksilla Nuorten mielestä sääntöjä tarvitaan. Nuoren kasvaessa säännöt saavat sopimuksen luonteen. Nuoren on hyvä harjoitella vastuunottoa ja kykyä pitää lupaukset. Nuoren on helpompi suhtautua myönteisesti omien vanhempiensa asettamiin rajoihin, jos käytäntö ystävien perheissä on samantapainen. Vanhemmat voivat keskustella esim. vanhempainilloissa tai lastensa lähimpien ystävien vanhempien kanssa mm. seuraavista asioista: Mitkä ovat eri ikäisten sopivia kotiintuloaikoja ja voidaanko sopia yhteisistä aikarajoista? Mikä on oma suhtautuminen tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin? Mitkä ovat yhteiset pelisäännöt, jos lapsi haluaa olla yötä kaverinsa luona viikonloppuna? Onko vanhempainilloissa mahdollista allekirjoittaa ns. verkostosopimus, jossa luokan oppilaiden vanhemmat sitoutuvat 10

12 ilmoittamaan toisilleen, jos saavat tietää jonkun lapsista käyttäneen alkoholia tai kokeilleen huumeita? Muista: vanhemmat ovat vanhempia eivät kavereita! Päihdekokeilut Nuorten kasvuun ja kehitykseen kuuluu rajojen kokeileminen. Päihdekokeilut ovat myös rajojen hakemista. Päihdekokeiluun on puututtava, vaikka kokeilu ei tarkoita sitä, että nuorella olisi päihderiippuvuus. Rakentavassa hengessä käyty keskustelu nuoren kanssa vaikuttaa myös nuoren päihteiden käyttöön. Keskustelussa aikuisen tulee ilmaista nuorelle kielteinen kantansa päihteiden käytölle ja samalla osoittaa aito välittämisensä nuoren tulevaisuudesta Juomisen vaikutus nuoreen: Tytöt tulevat alkoholista helpommin riippuvaisiksi kuin pojat. Tytöillä alkoholi aiheuttaa nopeammin fyysisiä muutoksia kuin pojilla, koska tytöillä kehossa on vähemmän vettä. Myös hormonit vaikuttavat. Mitä nuorempana aloittaa juomiskokeilut, sitä todennäköisemmin käyttää alkoholia aikuisena usein ja paljon kerrallaan. Viikoittainen tai känniin johtava alkoholinkäyttö alle 14- vuotiaana altistaa ongelmakäytölle ikävuoteen mennessä. Ongelmakäytön todennäköisyys pienenee oleellisesti, jos alkoholinkäyttö alkaa vasta 18-vuotiaana. Alkoholinkäytöllä on vahva yhteys aggressiivisuuteen. Muistin ja oppimisen aivoalue on kymmenen prosenttia tavallista pienempi niillä nuorilla, jotka käyttävät alkoholia runsaasti. 11

13 Persoonallisuuden ja käyttäytymisen aivoalueilla on eniten kehitysmuutoksia vuotiailla sekä vuotiailla. Säännöllisesti alkoholia käyttävillä nuorilla esiintyy huomattavia neuropsykologisia häiriöitä vuotiaana. Keinoja varhaiseen puuttumiseen Päihteiden käytön kokeiluvaiheessa tunnusmerkit ovat vähäisiä. Normaali hajuaisti on hyvänä apuna tupakoinnin ja alkoholin käytön huomaamiseksi. Hasista saattaa olla vaikeampi jäljittää varhaisessa vaiheessa, mutta hasiksen makea imelä haju voi pysyä jonkin aikaa vaatteissa. Muutoin väsymys ja punaiset silmät ovat havaittavia tuntomerkkejä. Keskustele lapsesi kanssa huolestasi ja kerro, miksi epäilet häntä tupakan, alkoholin, liuotinaineiden tai huumeiden käytöstä. Kerro, ettet hyväksy päihteiden käyttöä missään muodossa. Kuuntele myös nuorta. Nuori ymmärtää, että pohjimmiltaan on kysymys siitä, että hänestä välitetään. Jos epäilykset ovat aiheellisia, osoitat asiaan puuttumisellasi, ettet salli käytön jatkumista. Puuttumalla varhaisessa vaiheessa asioihin, keskeytät ei toivotun käyttäytymisen ja kehityksen. Kokeilusta päihteiden käyttöön Päihteiden käytön havaitsemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa neuvoa tai ohjetta. On kuitenkin olemassa merkkejä, joiden havainnointi helpottaa käyttäjän tunnistamista. Usein ensimmäiset ja näkyvimmät merkit nuoren päihteiden käytöstä liittyvät käyttäytymiseen. 12

14 Nuori on väsynyt, välinpitämätön ja ailahtelevainen, rahan tarve lisääntyy, esiintyy valehtelua, koulupinnausta ja eristäytymistä. Koulusuoritukset huononevat jne. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tällöin välttämätöntä tilanteen selvittämiseksi. Mikäli asiaan ei ole aikaisemmin tartuttu tai aiemmat toimenpiteet eivät ole auttaneet, on asiaan syytä puuttua viimeistään tässä vaiheessa ja sopia, mihin toimenpiteisiin ryhdytään sekä noudattaa suunnitelmaa johdonmukaisesti. Ulkoisia muutoksia ja fyysisiä oireita voivat olla: mielialojen vaihtelu, hermostuneisuus, aggressiivisuus, poikkeava sisäänpäin kääntyneisyys, syrjään vetäytyminen poikkeava puheliaisuus, kikattelu vähäinen unentarve ja / tai ajoittainen yliväsymys ja runsas nukkuminen sammaltava puhe, hidastuneet liikkeet ja refleksit näkö- ja kuuloharhat pelko- ja paniikkitilat ajan-, paikan- ja etäisyydenarviointikyvyn muutokset pahoinvointi, ruokahaluttomuus, laihtuminen kiihtynyt pulssi muutokset silmissä: pupillien laajentuminen tai supistuminen, silmänvalkuaisten punoitus Ohjeita kasvattajille: Vanhemmat keskustelevat keskenään ja sopivat yhteiset toimintatavat ja pelisäännöt nuoren kanssa. Keskustele nuoren kanssa päihteiden käytön seurauksista. Ota yhteyttä kouluun/ kouluterveydenhuoltoon ja keskustele, millä tavoin koulu voi auttaa, mitä sääntöjä nuoren on noudatettava ja miten poissaolotilanteista on toimittava. Jos koulu epäilee oppilaan käyttävän päihteitä, koulu ottaa yhteyttä vanhempiin yhteisen linjan ja toimintatapojen luomiseksi. Hanki kunnolliset perustiedot huumeista. 13

15 Pitempiaikainen päihteiden käyttö ja riippuvuus Pitempiaikaisen päihteiden käytön seurauksena tunnusmerkit huomaa vielä selvemmin. Kotoa saattaa löytyä huumeita ja nuori voi syyllistyä rikoksiin. Hän saattaa tunnustaakin päihteitä tai huumeiden käytön. Tässä vaiheessa perhe tarvitsee, ja sillä on oikeus saada apua ulkopuolisilta alkoholin ja huumeiden käytön ongelmiin perehtyneiltä työntekijöiltä. Muutokset nuoren käyttäytymisessä: Koulussa ja vapaa-aikana toistuvat poissaolot koulusta, koulumenestyksen heikkeneminen säännöistä piittaamattomuus, esim. kotiintuloajat eivät päde, jatkuva myöhästely suuret asennemuutokset tai välinpitämättömyys ärsyyntyminen aiempaa helpommin harrastusten yllättävä muuttuminen, esim. kannabiksen käyttäjälle tyypillistä, ettei hän jaksa enää tai halua jatkaa enää aikaisempien harrastusten parissa kaveripiirin yhtäkkinen muuttuminen samaistuminen johonkin ääriliikkeeseen tupakoinnin aloittaminen rahankäytön lisääntyminen asioiden salailu, valehtelu ja päättömät puheet Kotona päihteisiin liittyviä esineitä ja käyttövälineitä päihdemyönteisyydestä kertovia tavaroita: julisteita, pinssejä ym. oudot tuoksut, esim. hampun imelä haju kotoa katoaa rahaa, alkoholia, lääkkeitä tms. 14

16 Jos lapsesi toistuvista keskusteluista huolimatta jatkaa päihteiden käyttöä, pyydä asiantuntijoilta apua ja neuvoja. Soita esim. kouluterveydenhoitajalle, sosiaalityöntekijälle, päihdesairaanhoitajalle, ehkäisevän päihdetyön päihdetyöntekijälle tai A-klinikalle. Mitä aikaisemmassa vaiheessa haet apua, sitä paremmat mahdollisuudet nuorella on selviytyä. Saat apua nuoren auttamiseen. Nuorten päihdepalvelut Nurmijärven kunnassa Alle 18-vuotiailla nuorilla on omat hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät erityistarpeet. Avohoito, A-klinikat tarjoavat erikoistuneita avohoitopalveluita haitalliseksi muodostuneiden riippuvuusongelmien hoitoon. Palvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia ja perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ne ovat tarkoitettu päihteen käyttäjille sekä heidän läheisilleen. Nurmijärveläinen nuori voi mennä mm. seuraaviin paikkoihin hoidontarvearviointikäynnille ilman maksusitoumusta: Nuorisoasema Tellus, Hyvinkää Helsingin nuorisoaseman poliklinikka Helsingin Diakonissalaitoksen Huumepäivystyspoliklinikka Nuorisoasema Tellus on matalan kynnyksen palvelu alle 25- vuotiaille. Lähetettä ei tarvita ja palvelu on maksutonta. Tellus tarjoaa keskusteluapua, neuvontaa, huumeseuloja ja akupunktiota. Helsingin Nuorisoaseman poliklinikka palvelee vuotiaita nuoria ja heidän läheisiään jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä tai muista riippuvuuksista. Palvelut on tarkoitettu nuorille, heidän vanhemmilleen ja läheisilleen. Hoitopalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. 15

17 Hoitoon hakeudutaan tulemalla päivystysvastaanotolle tai soittamalla puhelinpäivystykseen. Hoitopalveluja ovat päivystysluonteiset kriisikäynnit, akupunktio, hoidon tarpeen arviot, terapiaryhmät sekä yksilö-, pari- ja perheterapia. Lääkärin palveluja voi käyttää muun hoidon ohella erikseen sovitusti. Helsingin Diakonissalaitoksen Huumepäivystyspoliklinikan palvelut on tarkoitettu sekä alle 18-vuotiaille että aikuisille huumeidenkäyttäjille Huumepäivystyspoliklinikan palveluja ovat: puhelinpäivystys ja neuvonta, hoidontarpeen arviointi, hoitoonohjaus, kriisihoito ja konsultaatio. Huumepäivystyspoliklinikalle voi mennä kuka tahansa, koska tahansa, lähetettä ei tarvita. Hoitoon hakeutuminen on asiakkaalle maksutonta. Poliklinikalta asiakas ohjataan jatkohoitoon. Päätös alle 18- vuotiaiden päihteiden käyttäjien laitoshoidosta edellyttää yhteistyötä lasten ojelun kanssa. Laitosolosuhteissa tapahtuva pidempiaikainen vieroitus- ja kuntouttava hoito järjestetään hoidon tarpeen arvioinnin perusteella yhteistyössä nuoren, hänen vanhempiensa sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa yksikössä, joka on valittu nuoren yksilöllisten tarpeiden perusteella. Nurmijärven sosiaalityöntekijät korostavat nuorten hoitoon ohjaamisessa ja hoidossa pysymiseksi vanhempien sitoutumista yhdessä tehtyihin suunnitelmiin. Vanhempien syyllisyys nuoren tilanteesta voi johtaa siihen, että vanhemmat antavat nuorelle tilaisuuden tulla hoidosta kotiin tilanteessa, jossa rajoja pitäisi tiukentaa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhoidossa nuoren päihteiden käytöstä keskustellaan terveystarkastusten yhteydessä. Nuori hakeutuu kouluterveydenhoitajan vastaanotolle myös omaaloitteisesti ongelmiensa vuoksi. Toisinaan nuori tulee vanhempiensa, ystäviensä tai koulun lähettämänä. Päihdekäyttäytymistä pohditaan yhdessä nuoren, terveydenhoitajan ja 16

18 lääkärin kanssa. Luottamuksellinen suhde nuoreen on työskenelyssä kaiken perusta. Keskustelut ovat aikaa vieviä ja edellyttävät useita tapaamisia. Tarvittaessa nuori ohjataan jatkohoitoon. Se voi olla mielenterveys- tai päihdealan hoitoyksikkö. Tilanteen vaatiessa otetaan yhteyttä myös vanhempiin ja sosiaalitoimeen. Verkostoyhteistyön merkitys korostuu kouluterveydenhoitajien työssä. Päihdeasiakas Nurmijärven kouluterveydenhuollossa Koti Poliisi Hyvinkään nuorisopoliklinikka Nuori + kouluterveydenhuolto (terveveydenhoitaja, lääkäri) Päihdehoitoyksiköt Koulutoimi - oppilashuoltoryhmä päihdesairaanhoitajat Ehkäisevän päihdetyön päihdetyöntekijä Sosiaalitoimi 17

19 Päihdehoidon polku sosiaalitoimessa asiakas, omainen, viranomainen tms. ottaa yhteyttä etuuskäsittely sosiaalityöntekijät neuvonta TILANTEEN KARTOITUS/ TILANNEARVIO oma sosiaalityöntekijä moniammatillisen tiimin arvio päihdehoitajat, a-klinikka, omalääkäri, huumepäivystysklinikka, TILANNEARVIO terveystoimen sosiaalihoitaja ym. päihdehoidon tarpeen arvio - ehkäisevä päihdetyö - perhetyö - terveystoimi ym. laitoshoito maksusitoumuspäätös sosiaalitoimesta 18

20 Hoidon tarpeen arviointi (HTA) lähettävä taho: sosiaalitoimi, lääkäri, omainen, työnantaja diakoni, ehkäisevä päihdetyö, työvoimatoimisto omalääkäri päihdehoitajat HTA kriisityöntekijä päihdelääkäri hoitajien arvio laitoshoito avohoito psyk sairaanhoitaja avohoito esim. srk jokin muu a- klinikka päihdehoitaja AA 19

21 Yhteystietoja Kouluterveydenhuolto/nuorisoneuvola: Kirkonkylän alue Nurmijärven yhteiskoulu Klaukkalan alue, Klaukkalan yläaste Mäntysalon koulu Rajamäen alue Rajamäen yläaste Kunnan päihdesairaanhoitajat: Sh Riitta Repo Klaukkalan terveysasema ( ti - pe) Vaskomäentie 2, Klaukkala (09) tai , parhaiten tavattavissa klo Rajamäen terveysasema (ke) Terveystie 1, Rajamäki Mth Elina Markus Klaukkalan terveysasema (ti - pe) (09) tai , parhaiten tavattavissa klo

22 Kirkonkylän terveysasema (ti) Sairaalantie 2, Nurmijärvi Nurmijärven sosiaalitoimisto Keskustie 2 A, Nurmijärvi (09) * Klaukkalan aluetoimisto Viirintie Nurmijärven nuorisotoimi Keskustie 2 B (09) * Ehkäisevä päihdetyö Päihdetyöntekijä Muut: Nuorisoasema TellUs Martinkatu 5, HYVINKÄÄ Helsingin nuorisoaseman poliklinikka Hietaniemenkatu 5, 2. krs, HELSINKI (09) , fax (09) Helsingin Diakonissalaitoksen Huumepäivystyspoliklinikka Munkkisaarenkatu 16, HELSINKI Poliklinikan päivystysnumero (09) Hietalinna-yhteisö Hietaniemenkatu 5, 5. krs, HELSINKI (09) , fax (09)

23 Helsingin Diakonissalaitos, Kurvin huumepoliklinikka Munkkisaarenkatu 16, 2 krs., HELSINKI (09) AA-auttavan puhelin (09) Raittiuden Ystävät ry. Annankatu 29 A 9, HELSINKI (09) Mannerheimin Lastensuojeluliitto Irti huumeista ry palveleva puhelin Elämä On Parasta Huumetta ry Mäkelänkatu 49, 3.krs, HELSINKIi (09) , Neuvontapuhelin, -asiaa huumeista ja apua käyttäjille , soita ilmaiseksi 24 h. Linkkejä:

24 Huumeista koko totuus Mielenterveys 23

25 24

26 25

27