Tietoa päihteistä Nurmijärven kodeille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa päihteistä Nurmijärven kodeille"

Transkriptio

1 Nuorisotoimi 2006 Tietoa päihteistä Nurmijärven kodeille

2 N uorten terve tulevaisuus on kaikkien yhteinen tavoite. Lisääntyvä, entistä varhaisemmin alkava nuorten päihteiden käyttö ovat merkittäviä terveyttä uhkaavia asioita. Alkoholin ja huumeiden käyttö on lisääntynyt koko maassa. Kouluterveyskyselyn mukaan noin joka viides nurmijärveläinen nuori tupakoi päivittäin. Yläasteikäisistä joka neljäs käyttää alkoholia kerran kuukaudessa tai useammin. Lukioikäisistä joka kolmas. Aikuisten velvollisuus on ehkäistä ja puuttua alaikäisten lasten päihteiden käyttöön kotona, koulussa, kadulla ja eri ajanviettopaikoissa. Tieto päihteiden lisääntyneestä käytöstä aiheuttaa ahdistusta ja epätietoisuutta siitä, miten tähän asiaan tulisi puuttua. Puuttuminen on välittämistä. Me kaikki voimme välittää omiemme ohella myös muiden lapsista. Jokaisella lapsella tulisi olla ainakin yksi välittävä aikuinen. TIETOA PÄIHTEISTÄ NURMIJÄRVEN KODEILLE-oppaan tarkoituksena on mm. välittää tietoa ja auttaa löytämään oikeita toimintatapoja ja tunnistamaan lasten ja nuorten päihteiden käyttöön liittyviä ilmiöitä. Toivomme sen omalta osaltaan täydentävän päihdetietouttanne sekä tukevan teitä kasvatustehtävässänne. Lisää tietoa mm. tämän hetken Nurmijärven päihdetilanteesta ja kunnassa tapahtuvasta ehkäisevästä päihdetyöstä, löytyy vuonna 2006 päivitetystä Nurmijärven kunnan Päihdeohjelmasta. (http://www.nurmijarvi.fi/kuntainfo/fi_fi/strategiat/ 1

3 Pikakertaus päihteistä Laajassa merkityksessä päihteillä tarkoitetaan sekä laillisia että laittomia päihdyttäviä aineita. Päihde-nimitystä käytetään kaikista kemiallisista aineista, jotka aiheuttavat humalatilan tai päihtymisen tunteen. Suomessa päihteisiin luetaan tupakka, alkoholi, lääkkeet, huumausaineet ja tekniset liuottimet. Huumausaineiksi luokitellaan jotkut lääkkeet, sienet, kannabis LSD, heroiini ja amfetamiini. Huumausaineet jaetaan edelleen vaikutuksen mukaan alaryhmiin: kannabistuotteet, hallusinogeenit eli harha-aistimuksia aiheuttavat aineet, keskushermostoa kiihottavat aineet ja keskushermostoa lamaannuttavat aineet. Päihteiden aiheuttama vaikutus riippuu käytetystä aineesta, käyttötavasta, määrästä, käyttöajasta, käyttöympäristöstä, käyttäjän persoonallisuustekijöistä ja yleistilasta, iästä sekä kehon koosta. Päihteitä voidaan käyttää suun kautta (pureskelu, imeminen, nieleminen), nuuskaamalla, imeyttämällä limakalvolta, lihaksentai suonensisäisesti ja imppaamalla. Omana ryhmänään on päihteiden sekakäyttö. Huumausaineet eroavat muista päihteistä niiden laittomuuden vuoksi. Voiko nuori olla päihderiippuvainen? Nuorten kohdalla yleisin riippuvaisuus alkuvaiheessa syntyy päihteidenkäytön tilanteisiin. Käyttötilanteisiin yhdistetään usein kaverit ja hauskanpito tai päihteiden 2

4 käyttö antaa rohkeutta tehdä jotain jännittävää. Alkoholin käyttö on usein merkittävä tekijä nuorten onnettomuuksissa sekä erilaisissa väkivaltarikoksissa ja järjestyshäiriöissä. Varsinaisista päihteistä yleisin riippuvuus syntyy tupakkatuotteisiin. Se on erittäin nopeasti syntyvä ja vaikea riippuvuus. Alkoholin osalta taas säännöllinen käyttö kasvattaa nopeasti toleranssia, ja alkoholin käyttö muuttuu haitalliseksi käytöksi. Haitallisen käytön tunnusmerkkejä ovat mm. ongelmatilanteet, kasvaneet alkoholiannokset, tiivis, viikoittainen alkoholin käyttö tai satunnaisempi käyttö, jota leimaa erittäin runsas alkoholin määrä. Varsinaiset päihdediagnoosin kriteerit eivät usein nuoren kohdalla täyty, sillä harva nuori käyttää päihteitä lääketieteellisesti riippuvuustasoisesti. Nuorelta puuttuvat esim. vieroitusoireet, vaikka muutama päihderiippuvuus-kriteeri täyttyisikin Miksi huumeita käytetään? Nuorten huumausaineiden käytön ja kotiolojen välisestä yhteydestä on keskusteltu paljon. Usein ajatellaan käyttäjien tulevan rikkinäisistä tai muuten ongelmallisista perheistä. Todellisuudesta he tulevat kaikenlaisista kodeista. Syitä huumeiden käyttöön etsitään sukurasitteista, kasvatuksesta tai vaikeista suhteista vanhempiin. Huumeiden kokeilulle tai käytölle ei ole olemassa yksiselitteistä tai tiettyä syytä. Jokaisella käyttäjällä on omat persoonalliset taustansa, jotka ovat vaikuttaneet hänen valintoihinsa. Jo se, että huumeiden käyttö on kiellettyä, saattaa innostaa nuorta protestoimaan arkipäivän elämää vastaan niiden avulla. Lisäksi jotkut nuorten ihanteet rock-tähdistä urheilijoihin käyttävät huumeita tai hormonivalmisteita seurauksista välittämättä. 3

5 Osa pyrkii huumeiden avulla lieventämään ahdistusta, masennusta tai yksinäisyyttä. Perheen omat kriisit, kuten alkoholismi tai avioero, voivat järkyttää nuoren tasapainoa. Yhteiskuntamme nykytilakaan ei voi olla vaikuttamatta nuoren elämännäkymiin. Suurin osa huumeita kokeilevista on koulunuorisoa, joka törmää aineisiin kavereiden kautta. Niitä kokeillaan uteliaisuudesta ja kavereiden myötävaikutuksesta tai jopa painostuksesta. Mitä enemmän aineita on tarjolla, sitä todennäköisemmin niihin törmätään. Mahdollisuudet kokeiluun lisääntyvät ja käyttökynnys madaltuu. Tähän vaikuttaa myös huumeita vähättelevä asenne, joka on levinnyt nuorten keskuuteen. Huumeita kokeillaan myös kavereiden kehuman hyvän fiiliksen tähden. Aineiden käyttöön saattaa liittyä ihaillun aseman saavuttaminen. Olipa huumekokeilujen syy mikä tahansa, ratkaiseva valinta tulee nuoren tehtäväksi silloin, kun hänelle tarjotaan huumeita ensimmäisen kerran. Silloin hän päättää joko kokeilla tai kieltäytyä kokeilemasta. Riippuvuus Tupakoinnin aloittaminen ja alkoholin käyttö altistavat huumekokeiluille: tupakointitekniikan osaava nuori oppii myös polttamaan esim. kannabista. Useimmat huumekokeilut aloitetaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Tie vahvaan riippuvuuteen ja koviin aineisiin kulkee kannabiksen ja muiden päihteiden kautta. Kannabis on useimmiten ensimmäinen nuorten kokeilema huumausaine. Sen saanti on helppoa ja usein sitä pidetään vaarattomana ja alkoholia muodikkaampana. Puhe miedosta huumeesta kuitenkin vähättelee kannabiksen käytön haittoja ja houkuttelee kokeilemaan myös muita huumausaineita. 4

6 Huumeet vaikuttavat ihmisen henkisiin ja fyysisiin toimintoihin. Ne muuttavat käyttäjän tajunnan tasoa sekä vaikuttavat myös hänen tunne-elämäänsä ja sosiaalisiin suhteisiinsa. Huumeiden aiheuttama päihtymistila jää käyttäjän mieleen elämään kokemuksena, joka toistuessaan lukuisia kertoja pahentaa riippuvuutta eli kaipuuta päihde-elämyksen uusintaan. Huumeiden käytön aiheuttaman haitan suuruus riippuu aineesta, käytön määrästä ja käyttötavasta. Yksilöllisten tekijöiden vuoksi joillekin käyttäjille kehittyy suuria haittoja nopeammin kuin muilla. Joskus muutama kokeilukertakin saattaa riittää riippuvuuden kehittymiseen. Myös käyttäjän persoona ja elämänkokemukset vaikuttavat siihen, miten aineiden vaikutukset koetaan. Jatkuva käyttö jopa joidenkin aineiden lyhytaikainen käyttö aiheuttaa eriasteista henkistä ja fyysistä riippuvuutta. Huumeiden käytön haitat Yksittäiset huumekokeilut eivät välttämättä johda jatkuvaan käyttöön saati riippuvuuteen. Sen sijaan minkä tahansa huumausaineen jatkuva ja säännöllinen käyttö sisältää yhä suuremman terveysriskin. Jatkuva käyttö ja yhteydet laittomaan huumemaailmaan lisäävät myös riskiä joutua tekemiin lain kanssa ja sosiaalista syrjäytymistä. Huumeita voidaan käyttää polttaen, suun kautta, nenään nuuskaten tai suonen sisäisesti kulloisenkin aineen mukaan. Suoneen pistettäessä terveysriskit kasvavat. Erilaiset tartuntataudit kuten maksatulehdukset, sydämen sisäkalvon tulehdus, HIV ja verenmyrkytys leviävät likaisten ruiskujen välityksellä. Huumeiden yliannostuksesta johtuvat kuolemantapaukset liittyvät yleensä suonensisäisesti käytettyihin huumeisiin. 5

7 Huumeiden käyttäjällä on vain rajalliset mahdollisuudet tietää tai kontrolloida, mitä hänen hankkimansa aine todella sisältää. Monenlaiset epäpuhtaudet lisäävät terveysriskiä ja voivat johtaa jopa myrkytysvaaraan tai ainakin kudostulehduksiin pistoalueella. Huumeen vaikutusten tehostamiseksi tai säätelemiseksi saatetaan käyttää useita aineita samanaikaisesti. Aineiden yhteisvaikutusta on usein vaikea ennakoida, ja seuraukset saattavatkin olla kohtalokkaita. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöön. Nurmijärvellä ehkäisevä päihdetyö on suunnattu nuoriin. Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään vaikuttamaan: päihteiden saatavuuteen päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin päihteiden käyttötapoihin päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin päihteiden käyttöä tukevaan kulttuuriin Tavoitteet: edistää terveyttä ja hyvinvointia ehkäistä huumeiden kokeilua ja käyttöä vaikuttaa nuorten ja muun väestön asenteisiin päihteiden käytön vähentämiseksi ylläpitää ja vahvistaa huumeiden vastaista asenneilmapiiriä päihteiden käytön vastainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa 6

8 Mitä nuoret odottavat päihdeasioiden käsittelyltä? Suurin osa nuorista on haluaa keskustella avoimesti päihteisiin liittyvistä asioista. Nuoret ovat kiinnostuneita terveyteensä vaikuttavista asioista, ja terveyden näkökulma onkin tärkeä oppimisen kanava. Kielteistä asennetta päihteisiin tukee tieto päihteiden käytön terveyshaitoista. Nuoret hakevat myös malleja siitä, miten suhtautua erilaisiin asioihin, tilanteisiin ja ihmisiin. Nuoret pitävät koulua luontevana paikkana päihdekeskusteluille ja kotia tärkeänä asenteiden muokkaajana. Asennevaikuttajina pidetään myös vapaa-aikaan liittyviä ihmissuhteita. On olennaista huomioida myös kaveripiirin vaikutus nuoren omiin asenteisiin. Suurin osa nuorista on erittäin huumekielteisiä, mutta tupakan ja alkoholin käyttöön suhtaudutaan lievemmin. Viime aikainen kehitys on osoittautunut täysin raittiiden yläluokkalaisten määrän kasvua. Negatiivisena kehityksenä voidaan todeta tyttöjen lisääntynyt päihteidenkäyttö ja alkoholia säännöllisesti käyttävien nuorten suuret alkoholiannokset. Nuoret odottavat tulevansa kuulluiksi, kun keskustellaan päihteistä ja että heidät kohdataan tasavertaisina keskustelijoina. Nuorten tietolähteet päihteistä saattavat vaihdella huhuista tutkittuun tietoon, ja internet puolestaan tuo omanlaisiaan haasteita. Nuorilla on vääriä käsityksiä mm. siitä, kuinka yleistä päihteiden käyttö on ikätovereiden keskuudessa. Yleensä päihteiden käyttöä kuvitellaan olevan enemmän kuin sitä todellisuudessa on. Nuorten kokemusten, asenteiden, arvojen ja käyttäytymisen tunteminen on tärkeää. Ongelmana on se, miten nämä seikat saadaan selvitettyä. Nuoret toivovat päihdekasvatuksen kattavan päihteet laajasti, ei siis pelkästään huumausaineita. 7

9 Kuten aikuinen, myös nuori toivoo ymmärtämystä elämäntilanteisiin ja asenteisiin. Tähän keskusteluun tarvitaan aikuiselta keskustelijalta selkeä oma näkemys asioista ja toisaalta kykyä kuunnella. Omaa näkemystä ei voi kuitenkaan tarjota ainoana oikeana vaihtoehtona. Nuoret eivät yleensä hae yhtä oikeaa vastausta, vaan ovat kiinnostuneita kuulemaan, miksi toiset tekevät erilaisia ratkaisuja kuin toiset. Nuoret ovat valmiita siihen, että heidät haastetaan sisäisten konfliktien ratkaisemiseen. Valinnanvapaus annetaan nuorelle itselleen ja samalla korostetaan valintoihin liittyvää vastuuta. Vaikka koti ja koulu ovat luontaisia toimintaympäristöjä päihdekasvatukselle, voidaan päihdekasvatusta toteuttaa myös nuorten vapaa-ajan ympäristössä. Päihteettömät vapaa-ajan ympäristöt kiinnostavat nuoria itseään, vaikka käytännössä saattaa olla nuorisotyössä olla ongelmia järjestää ilta- tai viikonlopputapahtumia. Vastuu kasvatuksesta Ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on aina kodilla ja vanhemmilla. Perheen perustehtävänä, oikeutena ja velvollisuutena on huolehtia perheenjäsenten hyvinvoinnista - yhteiskunnan tulee tukea tätä tehtävää. Vanhemmaksi ei synnytä, vaan vanhemmaksi kasvetaan elämällä yhdessä lapsen kanssa, hänen kasvuaan ja kehitystään seuraamalla ja tukemalla. Mallit kasvatukseen jokainen on saanut omasta lapsuudenkodistaan. Jokainen vanhempi ja lapsi ovat erilaisia ja ainutkertaisia. Ei ole olemassa valmista kasvatuksen kaavaa, jota voisi noudattaa parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. Niin lapsi kuin nuorikin tarvitsee selkeät, turvalliset rajat. Rajoilla vanhemmat viestivät ja opettavat lapsille yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat arvot ja normit. Sovituista 8

10 rajoista on pidettävä kiinni. Vanhempien tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää säännöt ja rajat lapsen käyttäytymiselle. Lapsen kehitystehtävänä taas on testata ja kokeilla niitä kaikkia. Ei liene ihme, että ristiriitoja syntyy. Kasvatus ei rakennu yksinomaan säännöistä, rajoista, kielloista ja komennoista. Perusta luodaan turvallisuudella, hyväksynnällä, rakkaudella, luottamuksella ja kiitoksella. Kiittäminen ja hyväksyminen on tehokkaampaa kuin moittiminen Ohjeita vanhemmille päihdekasvatukseen: Tue lapsesi itsetunnon vahvistumista. Hyvä itsetunto on myönteinen kuva itsestä. Jokaisella on ainakin yksi osa-alue, jossa hän on hyvä. On tärkeää osoittaa se nuorelle. Me kaikki tarvitsemme onnistumisen tunteita. Puhu lapsesi kanssa tupakasta, alkoholista ja huumeista. Tartu sopiviin tilaisuuksiin, joissa asian voi ottaa esille. Lehtiartikkeli, tv-ohjelma tai jokin tapahtuma tai vaikka tämä opas voi olla luonnollinen alku keskustelulle. Anna aikaa lapsellesi ja kuuntele häntä. Voit kertoa omista ensikokeiluistasi ja kokemuksistasi. Jotta syntyy avoin ja luottamuksellinen keskustelu, on hyvä ottaa esille päihteiden myönteisiä ja kielteisiä puolia sekä miettiä syitä, miksi yleensä käytetään päihteitä. Koska tupakan ja päihteiden käytön terveyshaitat (esim. keuhkosyöpä tai maksakirroosi) tuntuvat nuoresta yleensä kaukaisilta, kannattaa keskustella myös nuorelle ajankohtaisemmista haitoista, kuten iho-ongelmista (tupakka) sekä yleiskunnon heikkenemisestä, paino-ongelmista, tappeluihin joutumisesta ja seksuaalisen hyväksikäytön riskeistä. Entä kun lapsesi tulee päihtyneenä kotiin? Päihtymistilan voimakkuudesta riippuen voi olla parempi siirtää perusteellisemmat keskustelut seuraavaan päivään. Pääasia on, 9

11 että asiasta keskustellaan, jotta nuori huomaa vanhempien välittävän hänen tekemisistään. Asiasta vaikeneminen viestittää nuorelle, että vanhemmat hyväksyvät hänen päihteiden käyttönsä. Kun keskustelet lapsesi kanssa, aloita siitä, mitä näit ja koit ( esim. oksenteluista ja hajuista). Älä oleta asioita, kysy suoraan ja kuuntele keskeyttämättä, mitä nuori sinulle vastaa. Kerro, miltä sinusta tuntui (olit huolissasi, vihainen tai peloissasi). Ilmaise lopuksi mielipiteesi asiasta. Kerratkaa perheen säännöt, esim. mihin aikaan nuori haetaan / tulee kotiin. Auta lastasi miettimään, miten hän voi sanoa ei päihteille. Ryhmän paine päihteiden käyttöön on usein erittäin voimakas. Keskustele nuoren kanssa keinoista, miten selvitä hankalasta tilanteesta esim. jos kaverit tyrkyttävät päihteitä. Erilaisia kieltäytymistapoja pitää miettiä ja harjoitella etukäteen! Tue lastasi turvallisuutta antavilla säännöillä ja rajoituksilla Nuorten mielestä sääntöjä tarvitaan. Nuoren kasvaessa säännöt saavat sopimuksen luonteen. Nuoren on hyvä harjoitella vastuunottoa ja kykyä pitää lupaukset. Nuoren on helpompi suhtautua myönteisesti omien vanhempiensa asettamiin rajoihin, jos käytäntö ystävien perheissä on samantapainen. Vanhemmat voivat keskustella esim. vanhempainilloissa tai lastensa lähimpien ystävien vanhempien kanssa mm. seuraavista asioista: Mitkä ovat eri ikäisten sopivia kotiintuloaikoja ja voidaanko sopia yhteisistä aikarajoista? Mikä on oma suhtautuminen tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin? Mitkä ovat yhteiset pelisäännöt, jos lapsi haluaa olla yötä kaverinsa luona viikonloppuna? Onko vanhempainilloissa mahdollista allekirjoittaa ns. verkostosopimus, jossa luokan oppilaiden vanhemmat sitoutuvat 10

12 ilmoittamaan toisilleen, jos saavat tietää jonkun lapsista käyttäneen alkoholia tai kokeilleen huumeita? Muista: vanhemmat ovat vanhempia eivät kavereita! Päihdekokeilut Nuorten kasvuun ja kehitykseen kuuluu rajojen kokeileminen. Päihdekokeilut ovat myös rajojen hakemista. Päihdekokeiluun on puututtava, vaikka kokeilu ei tarkoita sitä, että nuorella olisi päihderiippuvuus. Rakentavassa hengessä käyty keskustelu nuoren kanssa vaikuttaa myös nuoren päihteiden käyttöön. Keskustelussa aikuisen tulee ilmaista nuorelle kielteinen kantansa päihteiden käytölle ja samalla osoittaa aito välittämisensä nuoren tulevaisuudesta Juomisen vaikutus nuoreen: Tytöt tulevat alkoholista helpommin riippuvaisiksi kuin pojat. Tytöillä alkoholi aiheuttaa nopeammin fyysisiä muutoksia kuin pojilla, koska tytöillä kehossa on vähemmän vettä. Myös hormonit vaikuttavat. Mitä nuorempana aloittaa juomiskokeilut, sitä todennäköisemmin käyttää alkoholia aikuisena usein ja paljon kerrallaan. Viikoittainen tai känniin johtava alkoholinkäyttö alle 14- vuotiaana altistaa ongelmakäytölle ikävuoteen mennessä. Ongelmakäytön todennäköisyys pienenee oleellisesti, jos alkoholinkäyttö alkaa vasta 18-vuotiaana. Alkoholinkäytöllä on vahva yhteys aggressiivisuuteen. Muistin ja oppimisen aivoalue on kymmenen prosenttia tavallista pienempi niillä nuorilla, jotka käyttävät alkoholia runsaasti. 11

13 Persoonallisuuden ja käyttäytymisen aivoalueilla on eniten kehitysmuutoksia vuotiailla sekä vuotiailla. Säännöllisesti alkoholia käyttävillä nuorilla esiintyy huomattavia neuropsykologisia häiriöitä vuotiaana. Keinoja varhaiseen puuttumiseen Päihteiden käytön kokeiluvaiheessa tunnusmerkit ovat vähäisiä. Normaali hajuaisti on hyvänä apuna tupakoinnin ja alkoholin käytön huomaamiseksi. Hasista saattaa olla vaikeampi jäljittää varhaisessa vaiheessa, mutta hasiksen makea imelä haju voi pysyä jonkin aikaa vaatteissa. Muutoin väsymys ja punaiset silmät ovat havaittavia tuntomerkkejä. Keskustele lapsesi kanssa huolestasi ja kerro, miksi epäilet häntä tupakan, alkoholin, liuotinaineiden tai huumeiden käytöstä. Kerro, ettet hyväksy päihteiden käyttöä missään muodossa. Kuuntele myös nuorta. Nuori ymmärtää, että pohjimmiltaan on kysymys siitä, että hänestä välitetään. Jos epäilykset ovat aiheellisia, osoitat asiaan puuttumisellasi, ettet salli käytön jatkumista. Puuttumalla varhaisessa vaiheessa asioihin, keskeytät ei toivotun käyttäytymisen ja kehityksen. Kokeilusta päihteiden käyttöön Päihteiden käytön havaitsemiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa neuvoa tai ohjetta. On kuitenkin olemassa merkkejä, joiden havainnointi helpottaa käyttäjän tunnistamista. Usein ensimmäiset ja näkyvimmät merkit nuoren päihteiden käytöstä liittyvät käyttäytymiseen. 12

14 Nuori on väsynyt, välinpitämätön ja ailahtelevainen, rahan tarve lisääntyy, esiintyy valehtelua, koulupinnausta ja eristäytymistä. Koulusuoritukset huononevat jne. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tällöin välttämätöntä tilanteen selvittämiseksi. Mikäli asiaan ei ole aikaisemmin tartuttu tai aiemmat toimenpiteet eivät ole auttaneet, on asiaan syytä puuttua viimeistään tässä vaiheessa ja sopia, mihin toimenpiteisiin ryhdytään sekä noudattaa suunnitelmaa johdonmukaisesti. Ulkoisia muutoksia ja fyysisiä oireita voivat olla: mielialojen vaihtelu, hermostuneisuus, aggressiivisuus, poikkeava sisäänpäin kääntyneisyys, syrjään vetäytyminen poikkeava puheliaisuus, kikattelu vähäinen unentarve ja / tai ajoittainen yliväsymys ja runsas nukkuminen sammaltava puhe, hidastuneet liikkeet ja refleksit näkö- ja kuuloharhat pelko- ja paniikkitilat ajan-, paikan- ja etäisyydenarviointikyvyn muutokset pahoinvointi, ruokahaluttomuus, laihtuminen kiihtynyt pulssi muutokset silmissä: pupillien laajentuminen tai supistuminen, silmänvalkuaisten punoitus Ohjeita kasvattajille: Vanhemmat keskustelevat keskenään ja sopivat yhteiset toimintatavat ja pelisäännöt nuoren kanssa. Keskustele nuoren kanssa päihteiden käytön seurauksista. Ota yhteyttä kouluun/ kouluterveydenhuoltoon ja keskustele, millä tavoin koulu voi auttaa, mitä sääntöjä nuoren on noudatettava ja miten poissaolotilanteista on toimittava. Jos koulu epäilee oppilaan käyttävän päihteitä, koulu ottaa yhteyttä vanhempiin yhteisen linjan ja toimintatapojen luomiseksi. Hanki kunnolliset perustiedot huumeista. 13

15 Pitempiaikainen päihteiden käyttö ja riippuvuus Pitempiaikaisen päihteiden käytön seurauksena tunnusmerkit huomaa vielä selvemmin. Kotoa saattaa löytyä huumeita ja nuori voi syyllistyä rikoksiin. Hän saattaa tunnustaakin päihteitä tai huumeiden käytön. Tässä vaiheessa perhe tarvitsee, ja sillä on oikeus saada apua ulkopuolisilta alkoholin ja huumeiden käytön ongelmiin perehtyneiltä työntekijöiltä. Muutokset nuoren käyttäytymisessä: Koulussa ja vapaa-aikana toistuvat poissaolot koulusta, koulumenestyksen heikkeneminen säännöistä piittaamattomuus, esim. kotiintuloajat eivät päde, jatkuva myöhästely suuret asennemuutokset tai välinpitämättömyys ärsyyntyminen aiempaa helpommin harrastusten yllättävä muuttuminen, esim. kannabiksen käyttäjälle tyypillistä, ettei hän jaksa enää tai halua jatkaa enää aikaisempien harrastusten parissa kaveripiirin yhtäkkinen muuttuminen samaistuminen johonkin ääriliikkeeseen tupakoinnin aloittaminen rahankäytön lisääntyminen asioiden salailu, valehtelu ja päättömät puheet Kotona päihteisiin liittyviä esineitä ja käyttövälineitä päihdemyönteisyydestä kertovia tavaroita: julisteita, pinssejä ym. oudot tuoksut, esim. hampun imelä haju kotoa katoaa rahaa, alkoholia, lääkkeitä tms. 14

16 Jos lapsesi toistuvista keskusteluista huolimatta jatkaa päihteiden käyttöä, pyydä asiantuntijoilta apua ja neuvoja. Soita esim. kouluterveydenhoitajalle, sosiaalityöntekijälle, päihdesairaanhoitajalle, ehkäisevän päihdetyön päihdetyöntekijälle tai A-klinikalle. Mitä aikaisemmassa vaiheessa haet apua, sitä paremmat mahdollisuudet nuorella on selviytyä. Saat apua nuoren auttamiseen. Nuorten päihdepalvelut Nurmijärven kunnassa Alle 18-vuotiailla nuorilla on omat hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät erityistarpeet. Avohoito, A-klinikat tarjoavat erikoistuneita avohoitopalveluita haitalliseksi muodostuneiden riippuvuusongelmien hoitoon. Palvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia ja perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ne ovat tarkoitettu päihteen käyttäjille sekä heidän läheisilleen. Nurmijärveläinen nuori voi mennä mm. seuraaviin paikkoihin hoidontarvearviointikäynnille ilman maksusitoumusta: Nuorisoasema Tellus, Hyvinkää Helsingin nuorisoaseman poliklinikka Helsingin Diakonissalaitoksen Huumepäivystyspoliklinikka Nuorisoasema Tellus on matalan kynnyksen palvelu alle 25- vuotiaille. Lähetettä ei tarvita ja palvelu on maksutonta. Tellus tarjoaa keskusteluapua, neuvontaa, huumeseuloja ja akupunktiota. Helsingin Nuorisoaseman poliklinikka palvelee vuotiaita nuoria ja heidän läheisiään jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä tai muista riippuvuuksista. Palvelut on tarkoitettu nuorille, heidän vanhemmilleen ja läheisilleen. Hoitopalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. 15

17 Hoitoon hakeudutaan tulemalla päivystysvastaanotolle tai soittamalla puhelinpäivystykseen. Hoitopalveluja ovat päivystysluonteiset kriisikäynnit, akupunktio, hoidon tarpeen arviot, terapiaryhmät sekä yksilö-, pari- ja perheterapia. Lääkärin palveluja voi käyttää muun hoidon ohella erikseen sovitusti. Helsingin Diakonissalaitoksen Huumepäivystyspoliklinikan palvelut on tarkoitettu sekä alle 18-vuotiaille että aikuisille huumeidenkäyttäjille Huumepäivystyspoliklinikan palveluja ovat: puhelinpäivystys ja neuvonta, hoidontarpeen arviointi, hoitoonohjaus, kriisihoito ja konsultaatio. Huumepäivystyspoliklinikalle voi mennä kuka tahansa, koska tahansa, lähetettä ei tarvita. Hoitoon hakeutuminen on asiakkaalle maksutonta. Poliklinikalta asiakas ohjataan jatkohoitoon. Päätös alle 18- vuotiaiden päihteiden käyttäjien laitoshoidosta edellyttää yhteistyötä lasten ojelun kanssa. Laitosolosuhteissa tapahtuva pidempiaikainen vieroitus- ja kuntouttava hoito järjestetään hoidon tarpeen arvioinnin perusteella yhteistyössä nuoren, hänen vanhempiensa sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa yksikössä, joka on valittu nuoren yksilöllisten tarpeiden perusteella. Nurmijärven sosiaalityöntekijät korostavat nuorten hoitoon ohjaamisessa ja hoidossa pysymiseksi vanhempien sitoutumista yhdessä tehtyihin suunnitelmiin. Vanhempien syyllisyys nuoren tilanteesta voi johtaa siihen, että vanhemmat antavat nuorelle tilaisuuden tulla hoidosta kotiin tilanteessa, jossa rajoja pitäisi tiukentaa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhoidossa nuoren päihteiden käytöstä keskustellaan terveystarkastusten yhteydessä. Nuori hakeutuu kouluterveydenhoitajan vastaanotolle myös omaaloitteisesti ongelmiensa vuoksi. Toisinaan nuori tulee vanhempiensa, ystäviensä tai koulun lähettämänä. Päihdekäyttäytymistä pohditaan yhdessä nuoren, terveydenhoitajan ja 16

18 lääkärin kanssa. Luottamuksellinen suhde nuoreen on työskenelyssä kaiken perusta. Keskustelut ovat aikaa vieviä ja edellyttävät useita tapaamisia. Tarvittaessa nuori ohjataan jatkohoitoon. Se voi olla mielenterveys- tai päihdealan hoitoyksikkö. Tilanteen vaatiessa otetaan yhteyttä myös vanhempiin ja sosiaalitoimeen. Verkostoyhteistyön merkitys korostuu kouluterveydenhoitajien työssä. Päihdeasiakas Nurmijärven kouluterveydenhuollossa Koti Poliisi Hyvinkään nuorisopoliklinikka Nuori + kouluterveydenhuolto (terveveydenhoitaja, lääkäri) Päihdehoitoyksiköt Koulutoimi - oppilashuoltoryhmä päihdesairaanhoitajat Ehkäisevän päihdetyön päihdetyöntekijä Sosiaalitoimi 17

19 Päihdehoidon polku sosiaalitoimessa asiakas, omainen, viranomainen tms. ottaa yhteyttä etuuskäsittely sosiaalityöntekijät neuvonta TILANTEEN KARTOITUS/ TILANNEARVIO oma sosiaalityöntekijä moniammatillisen tiimin arvio päihdehoitajat, a-klinikka, omalääkäri, huumepäivystysklinikka, TILANNEARVIO terveystoimen sosiaalihoitaja ym. päihdehoidon tarpeen arvio - ehkäisevä päihdetyö - perhetyö - terveystoimi ym. laitoshoito maksusitoumuspäätös sosiaalitoimesta 18

20 Hoidon tarpeen arviointi (HTA) lähettävä taho: sosiaalitoimi, lääkäri, omainen, työnantaja diakoni, ehkäisevä päihdetyö, työvoimatoimisto omalääkäri päihdehoitajat HTA kriisityöntekijä päihdelääkäri hoitajien arvio laitoshoito avohoito psyk sairaanhoitaja avohoito esim. srk jokin muu a- klinikka päihdehoitaja AA 19

21 Yhteystietoja Kouluterveydenhuolto/nuorisoneuvola: Kirkonkylän alue Nurmijärven yhteiskoulu Klaukkalan alue, Klaukkalan yläaste Mäntysalon koulu Rajamäen alue Rajamäen yläaste Kunnan päihdesairaanhoitajat: Sh Riitta Repo Klaukkalan terveysasema ( ti - pe) Vaskomäentie 2, Klaukkala (09) tai , parhaiten tavattavissa klo Rajamäen terveysasema (ke) Terveystie 1, Rajamäki Mth Elina Markus Klaukkalan terveysasema (ti - pe) (09) tai , parhaiten tavattavissa klo

22 Kirkonkylän terveysasema (ti) Sairaalantie 2, Nurmijärvi Nurmijärven sosiaalitoimisto Keskustie 2 A, Nurmijärvi (09) * Klaukkalan aluetoimisto Viirintie Nurmijärven nuorisotoimi Keskustie 2 B (09) * Ehkäisevä päihdetyö Päihdetyöntekijä Muut: Nuorisoasema TellUs Martinkatu 5, HYVINKÄÄ Helsingin nuorisoaseman poliklinikka Hietaniemenkatu 5, 2. krs, HELSINKI (09) , fax (09) Helsingin Diakonissalaitoksen Huumepäivystyspoliklinikka Munkkisaarenkatu 16, HELSINKI Poliklinikan päivystysnumero (09) Hietalinna-yhteisö Hietaniemenkatu 5, 5. krs, HELSINKI (09) , fax (09)

23 Helsingin Diakonissalaitos, Kurvin huumepoliklinikka Munkkisaarenkatu 16, 2 krs., HELSINKI (09) AA-auttavan puhelin (09) Raittiuden Ystävät ry. Annankatu 29 A 9, HELSINKI (09) Mannerheimin Lastensuojeluliitto Irti huumeista ry palveleva puhelin Elämä On Parasta Huumetta ry Mäkelänkatu 49, 3.krs, HELSINKIi (09) , Neuvontapuhelin, -asiaa huumeista ja apua käyttäjille , soita ilmaiseksi 24 h. Linkkejä:

24 Huumeista koko totuus Mielenterveys 23

25 24

26 25

27

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot