VARHAINEN PUUTTUMINEN IKÄÄNTYMISEN JA RIIPPUVUUDEN YHTEISVAIKUTUKSEEN ELÄMÄSSÄ, PAIKALLISEN YHTEISTYÖN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARHAINEN PUUTTUMINEN IKÄÄNTYMISEN JA RIIPPUVUUDEN YHTEISVAIKUTUKSEEN ELÄMÄSSÄ, PAIKALLISEN YHTEISTYÖN AVULLA"

Transkriptio

1 VIRE2-PROJEKTI Vire 2 VARHAINEN PUUTTUMINEN IKÄÄNTYMISEN JA RIIPPUVUUDEN YHTEISVAIKUTUKSEEN ELÄMÄSSÄ, PAIKALLISEN YHTEISTYÖN AVULLA

2 2 VIRE 2 VIRE 2 3 Sisällys Johdanto Johdanto... 3 Ikääntyminen... 4 Kolmas ikä... 4 Huomioitavaa työskentelystä ikääntyneiden parissa... 5 Eettisyys... 7 Ikääntyneet ja lääkkeet... 9 Psykososiaalinen lähestymistapa (kokonaisvaltainen) Ihmiseen vaikuttavat tekijät Päihdeongelma ja sen tunnistaminen Päihteidenkäytön puheeksiottaminen Päihteiden vaikutukset ikääntyneellä Miksi päihteiden käyttöön ei puututa? Päihdeongelma terveydenhuollossa Ravinto Päihdehoitojen keskeiset lait Yhteystietoja Psykososiaaliset laitospalvelut Avopalvelut Päihdekäytön tunnusmerkit Miten menetellä: akuutti tilanne Muutoksen tarve päihteiden käyttötavassa Yhteenveto ja tekijän kommentit Tämä opas on suunnattu Porin seudulla asuvien päihdeongelmaisten hoitajille, kotihoitopalvelun henkilökunnalle, omaishoitajille ja muille läheisille, jotka miettivät miten voisivat auttaa riippuvuuksista kärsiviä läheisiään ja parantaa hoidettaviensa elämänlaatua. Vire-projekti on suunnattu hoito- ja hoivahenkilöstölle, jotka päivittäin tapaavat ja hoitavat päihde- ja muista riippuvuuksista kärsiviä henkilöitä sekä heidän läheisilleen. Päihderiippuvuuden tunnistaminen ja siitä puhuminen ovat arkoja asioita. Kotihoitaja arkailee puheeksiottamista, koska hän toimii asiakkaan kodissa. Omaishoitajat, jotka tuntevat hoivattavansa, eivät myöskään helposti pysty ottamaan puheeksi päihteiden käyttöä tai käytön määrän lisääntymistä. Terveisin, Virpi Kallio projektipäällikkö/päihdetyöntekijä Irene Hiltula projektityöntekijä/päihdetyöntekijä Lähteet... 34

3 4 VIRE 2 VIRE 2 5 Ikääntyminen Jokainen meistä vanhenee. Se on elämään kuuluva tosiasia, vaikka sitä ei haluaisikaan tunnustaa. On vaikeaa tuntea itsensä arvokkaaksi kun mieli on kuin kaksikymppisellä, mutta keho on kuusikymppisen. Kun puhutaan arvokkaasta vanhenemisesta, tarkoitetaan useimmiten kotonaan asuvia tai laitoshoidossa olevia elämänsä iltaan ehtineitä henkilöitä. Ei niinkään ikäihmisiä, joilla on jonkinasteinen riippuvuus. Ikääntyminen tulee kuitenkin yllättäen, etenkin jos on koko ikänsä tehnyt työtä, hoitanut perhettä ja lapsia. Eläkepäivät saattavat tuntua pitkiltä ja yksitoikkoisilta, kun lapsillakin on jo omat perheensä ja kiireensä. Saattaa myös olla, ettei moneen päivään tule tavattua ketään. Ihmiselle tulee ontto olo. Tuntuu, ettei hän kelpaa mihinkään. Hänestä tuntuu, ettei ole enää yhdyskuntakelpoinen. Siksi elämään täytyy saada uutta sisältöä. Joskus se kuitenkin johtaa kielteiseen elämänsisältöön, päihteiden, lääkkeiden sekä pelien liialliseen käyttöön ja riippuvuuteen. Neljäntenä ikävaiheena on varsinainen vanhuus, jolloin riippuvuus muista ihmisistä taas kasvaa ja autonomia kaventuu. 1) Työelämän ja vanhuuden väliin mahtuu kolmannen iän ajanjakso, joka saattaa joillakin kestää jopa useita kymmeniä vuosia. Kolmannen iän katsotaan kattavan ikävuosien 55 ja 80 välisen ajan. Kaikilla on haave siitä mitä eläkkeellä ollessaan haluaisi tehdä. Selvitämme, mitä ikääntyvät todella haluaisivat tehdä eläkkeelle päästyään. Ihmiset ovat nykyisin hyvässä kunnossa ikääntyneinäkin, mistä johtuen ihmisten arvioidaan olevan eläkkeellä vuotta, mahdollisesti jopa kauemmin. Taloudellinen tulevaisuus ei aina näytä hyvältä, varsinkin jos joutuu työttömäksi parhaassa työiässään. Nykyisin on tapana lopettaa työsuhteita taloudellisten ja tuotannollisten syiden takia. Silloin on kysymys usein sadoista, jopa tuhansista henkilöistä, joilla olisi vielä työvuosia jäljellä ja osaamista annettavanaan. Työttömäksi joutuminen on raskas isku ikänsä työelämässä olleelle, mikäli työttömällä ei ole tukiverkostoa joka auttaisi vaikeina aikoina. Kolmas ikä Ensimmäisen iän muodostavat lapsuus ja nuoruus. Se on muista riippuvainen, mutta yleensä huoleton ikävaihe, jolloin leikitään ja käydään koulua. Toinen ikävaihe on erilaisten velvollisuuksien täyttämä työikä eli perheellistymisen, aikuisuuden ja keski-iän aika. Kolmas ikä koittaa silloin, kun työelämä on jo takana. Se on nuorten eläkeläisten elämää, joka ei ole enää työn, mutta silti monien muiden toimintojen täyttämää. Lapsiin kohdistuvat perhevelvollisuudet ovat tässä vaiheessa vähäisiä ja omat vanhemmatkin ovat todennäköisesti jo kuolleet. Kolmas ikä onkin käsitettä tunnetuksi tehneen Peter Laslettin (1989) mukaan henkilökohtaiselle hyvinvoinnille omistettua aikaa. Huomioitavaa työskentelystä ikääntyneiden parissa Kun työskennellään ikääntyneiden henkilöiden parissa, on huomioitava iän mukanaan tuomat tarpeet, sosiaaliset suhteet ja sairaudet. Ikääntyneet useimmiten myös liikkuvat vähemmän sekä saattavat syödä yksitoikkoisemmin. Ikääntyneillä yksinäisyys on huomattavasti yleisempää kuin nuoremmilla. Puoliso on saattanut kuolla sekä lapset lähteä kotoa ja perustaa perheen matkojenkin päähän. Tällöin kännyköistä ja tietokoneista huolimatta yhteydenpito on hankalaa. 1) Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi Käsitteestä ja sen käytöstä Gerontologia 16 (2002): 3,

4 6 VIRE 2 VIRE 2 7 Eettisyys Brigham Young -yliopiston tutkimuksen mukaan ihmisillä, joilla on vahvat ihmissuhteet on jopa 50 prosenttia paremmat mahdollisuudet välttää ennenaikainen kuolema verrattuna niihin, joilla ei ole vastaavaa tukiverkostoa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen puute on terveydelle yhtä haitallista kuin alkoholismi ja haitallisempaa kuin liikkumattomuus ja ylipainoisuus. 2) Vaikka ystäväpalveluja on nykyään saatavissa, yksinäiset ihmiset tuntuvat arastelevan niiden käyttämistä. Syynä saattaa olla harhaluulo siitä, että ystäväpalveluja hakevia pidetään luusereina, koska heillä ei ole niin kutsuttuja oikeita ystäviä. Todellisuus on kuitenkin toinen ja ystäväpalveluiden vapaaehtoistyöntekijät ottavat jokaisen asiakkaansa omana itsenään. Saattaa jopa käydä niin, että työntekijän ja asiakkaan välinen asiakkuussuhde jatkuu oikeana ystävyytenä. Huomioitavaa myös Realistinen jäljellä oleva elinikä Ryhmätoiminta, harrastukset Ravinto Liikunta Lääkitys, myös muu kuin reseptilääke, päivittäinen käyttö Kiusaaminen Asiakasta kohtaan / asiakkaan toimesta Väkivalta Asiakasta vastaan / asiakkaan toimesta Työn etiikka Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Etusijalla tulisivat olla heikoimmat, köyhimmät ja syrjäytyneimmät henkilöt sekä seurauksiltaan vakavimmat päihdeongelmat. Yhdenvertaisuus Päihdehaitoista kärsiville tasa-arvoinen kohtelu, riippumatta ongelmien alkuperästä tai käytetystä päihteestä. Solidaarisuus Päihdehaitoista kärsivien ihmisarvoa ei loukata, eikä käytetä syrjivää kieltä eikä käytäntöjä. Suomen laissa syrjintä on rikos. Osallisuus Kaikkien itsemääräämis- ja osallistumisoikeutta itseään koskeviin päätöksiin kunnioitetaan. Tuetaan päihteiden käyttäjiä ja heidän läheisiään. Rehellisyys ja vapaus Viestinnän ja tietouden sekä kasvatuksen tulee perustua tosiasioihin. Ammattieettiset periaatteet Ammatilliset arvot ja periaatteet tunnetaan ja otetaan huomioon, tasavertainen toteutus. Yhteiskunnallinen vaikutus Päihdetyötä tekevän on tuotava tietonsa kokemuksensa ja asiantuntijan näkemyksensä julkiseen keskusteluun päihdehaittojen lievittämisen näkökulmasta. 2) Tutkimus: Ihmissuhteiden puute yhtä haitallista kuin alkoholismi, Tekniikka & Talous, Kaisa Simola)

5 8 VIRE 2 VIRE 2 9 Ikääntyneet ja lääkkeet Sosiaali- ja terveydenhoitoalan keskeisiä periaatteita: Elämän kunnioittaminen ja ihmisarvon mukainen kohtelu Jokaisella ihmisellä on oikeus elää hyvä ja arvokas elämä. Hänen arvomaailmaansa ja elämänkatsomustaan tulee kunnioittaa. Itsemääräämisoikeus Laki potilaan asemasta ja oikeuksista antaa potilaalle itsemääräämisoikeuden hoitoonsa. Potilaan on saatava kaikki tiedot itseensä liittyvistä asioista ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Oikeudenmukaisuus Asiakkaalla on oikeus saada sosiaali- ja terveysalan palveluja. Tasa-arvoisuus Asiakasta on kohdeltava tasa-arvoisesti hänen asemastaan, tilanteestaan, sukupuolestaan, iästään, uskonnostaan, kulttuuristaan, rodustaan, vakaumuksestaan ja mielipiteistään riippumatta. Vastuullisuus Salassapitovelvollisuus, työryhmä vastaa työstään asiakkaalle (lähihoitajan eettiset ohjeet). Ikääntyvien parissa työskennellessä tulee ottaa huomioon vuosien mukanaan tuomien sairauksien lisäksi myös muut tarpeet, kuten sosiaaliset suhteet. Yksinäisyys on ikääntyneillä huomattavasti yleisempi olotila kuin nuoremmilla. Saattaa olla että puoliso on kuollut, lapset lähteneet kotoa ja perustaneet perheen matkojen päähän. Ikääntynyt ihminen saattaa käyttää myös runsaasti itsehoitolääkkeitä päivisin, hänelle määrättyjen lääkkeiden lisäksi. Ikäihmiset tuntuvat kilpailevan lääkemääristä muiden ikääntyneiden kanssa. Aina he eivät myöskään kerro hoitavalle lääkärille paljonko ja minkälaisia valmisteita he käyttävät päivittäin. Kaikki lääkkeet eivät sovi toistensa kanssa nautittavaksi, yhteiskäytössä lääkkeen teho saattaa heiketä tai tehoa tulee liikaakin. Ikääntyneiden lääkkeiden käyttö on huomattavasti suurempaa kuin muulla väestöllä. Yhden sairauden hoitoon käytettävä lääke voi haitata toisen sairauden hoitoa. Lääkityksen päämäärien ja haittojen punnitseminen vaikeutuu. Uusia oireita tai vaivoja hoidettaessa tulisi ensimmäiseksi tarkistaa, voivatko ne johtua jostain lääkkeestä. Muut riippuvuudet, esimerkiksi peliriippuvuus, on myös otettava huomioon, koska pelaaminen aiheuttaa syyllisyyttä, rahojen menetystä. Lisäksi ravinto muodostuu yksipuolisemmaksi ja sen vuoksi saattaa fyysinen kunto huonontua. Vantaan kaupungin vanhustenhuollon erityispalveluyksikön johtaja, apulaisylilääkäri Matti Mäkelä luennoi Sairaanhoitajapäivillä ikääntyneiden lääkehoidon ongelmista. Mäkelän mukaan on yhtä paljon liian vähäisestä lääkityksestä kuin liiasta lääkityksestä johtuvia ongelmia.

6 10 VIRE 2 VIRE 2 11 Psykososiaalinen lähestymistapa (kokonaisvaltainen) Ihmiseen vaikuttavat tekijät Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi: Haastattelu: Päihteiden käyttö, asuminen, työ/toiminta, terveystilanne, sosiaaliset suhteet. Havainnointi: Nonverbaalinen (ei sanallinen) viestintä (asento, ilmeet, olemus, hygienian taso ym.). Arkisen selviytymiskyvyn kartoitus: Miten asiakas huolehtii perustarpeistaan: (syöminen, juominen, asuminen, puhtaus, kodinhoito, lapsista huolehtiminen, lasten elatusavut ym.). Arkipäivän kartoitus: Itsenäisyys ja avuntarve perustarpeista huolehtimisessa, arkitottumukset, elinympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet, sosiaalinen verkosto (sukupuu ja verkostokartta), keneltä saa apua, minkälaiseksi kokevat elämänlaatunsa. Psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen: Dialogisuhde: Tasa-arvoinen vuoropuhelu, yhteistyö Ohjaaminen arjessa: Arkitoiminnot, tavoitteet (välitavoitteet ja pitkän ajan tavoitteet) Tukeminen kasvussa ja kehityksessä: Selviytymisvoimavarojen (resurssien) lisäämistä. Toiminta on tärkeää. Voimavaroihin kuuluvat yksilön ja ympäristön voimavarat. Kun yksilöllä on vähän voimavaroja, niin silloin tarvitaan enemmän ympäristön voimavaroja. Yksilöllä on fyysisiä ja psykososiaalisia voimavaroja. Yksilön ja ympäristön mahdollisuuksien lisääminen. Perimä: Nykyään on tutkimuksellista tietoa siitä, että alkoholismi on perinnöllistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että alkoholistin lapsesta automaattisesti tulisi päihteiden suurkuluttaja. Ympäristö: Mikäli päivittäisessä elinympäristössään näkee päihteiden käyttöä, sitä voi pitää normaalina ja asiaankuuluvana käyttäytymisenä. Toisaalta se voi vaikuttaa myös päinvastaisesti - henkilöstä tulee absolutisti. Kasvatus ja koulutus: Mitä enemmän ihmisellä on tietoa, sen enemmän mahdollisuuksia hänellä on. Ystäväpiiri: Nauttiessaan ystäviensä kanssa päihteitä ystäväpiiri tuntuu läheisemmältä ja pelko kiusaamisesta toisenlaista käyttäytymistä kohtaan on läsnä. Työn mielekkyys: Tyytymättömyys työhön saattaa lisätä päihteiden käyttöä. Ikä: Ikääntyneet käyttävät lääkkeitä muuta väestöä enemmän, mistä johtuen päihteiden sietokyky on heillä heikko. Ikääntyneillä sekakäytön vaara on tällöin suuri. Työttömyys: Tarpeettomuuden tunne saattaa aiheuttaa päihteiden käytön lisääntymistä. Yksinäisyys: Ikääntyneille ihmisille yksinäisyys on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Kun lapset ovat lähteneet maailmalle ja perustaneet omat perheensä, on tarpeettomuuden tunne ikääntyneiden vanhempien yksinäisyydessä usein läsnä. Harrastukset: Mikäli ei harrasta mitään, päihteet saattavat täyttää toimetonta elämää. Voimavarojen kartoitus: Verkostokartta, merkityskartta (lapset, puoliso, vanhemmat, ystävät, työ, toiminta/harrastus). 3) 3) Kettunen & Kähäri-Wiik & Vuori-Kemilä & Ihalainen 2002

7 12 VIRE 2 VIRE 2 13 Kokonaisvaltaisuus: Ihminen on otettava huomioon kokonaisuutena. Asiakkaan kohteluun eivät saa vaikuttaa hänen ikänsä, rotunsa tai uskontonsa. Hoitohenkilökunta ei saa näyttää omia tunteitaan ja kaikessa hoitotyössä on toimittava asiakkaan parhaaksi. Tasa-arvo kaikkien kesken. Työntekijällä saa toki olla myös omat mielipiteensä asioista, mutta hän ei saa tuoda niitä esille tai tuputtaa asiakkaalle. Kun päihde- ja muut ongelmat lisääntyvät, ne saattavat aiheuttaa muita seurannaisvaikutuksia. Asiakkaan valittaessa rahapulaa saattaa taustalla olla myös päihteet ja/tai peliongelma. Siihen on puututtava ajoissa, koska taustaongelmatkin voivat lisääntyä ajan myötä. Lääkkeet ja päihteet ovat kohtalokas yhdistelmä. Sekakäyttö on katkaistava ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä. Päihteidenkäytön puheeksiottaminen Päihdeongelma ja sen tunnistaminen Ikääntyneiden päihdeongelmat tunnistetaan ja diagnosoidaan huonosti. Ne ikääntyneet, jotka ovat päihteiden suurkuluttajia tai päihderiippuvaisia, hakeutuvat melko harvoin hoitoon ensisijaisesti päihdeongelmien vuoksi, saati suoraan päihdepalvelujen asiakkaaksi. Palveluihin hakeutumisen syynä ovat usein muut terveyteen liittyvät seikat. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovatkin ensisijaisen tärkeässä roolissa ikääntyneiden päihdeongelmien tunnistamisessa. 4) Henkilö, joka on päivittäin tekemisissä asiakkaan kanssa, ei välttämättä huomaa merkkejä päihteiden käytöstä ennen kuin merkit ovat ilmiselvät. Asiakas saattaa piilottaa myös pulloja sekä itseltään, että hoitajiltaan. Vaikeuksia puheeksiottamisessa: 1. Katsotaan, että ongelma on liian yksityinen. 2. Läheiset ja perheenjäsenet peittelevät, koska häpeävät. 3. Työkaverit peittelevät ja suojelevat henkilöä. 4. Ystävät peittelevät, ettei riippuvuusongelmista kärsivä henkilö loukkaannu heille. 5. Ystävät, joilla on itsellä sama ongelma, eivät välitä. 6. Lääkärit eivät kysele, vaikka saattavat epäillä sairauksien syyn olevan päihteissä. Perhe, työtoverit, ystävät ja muut saattavat mahdollistaaa riippuvuuden jatkumisen. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa riippuvuus osaavasti puheeksi jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asiakas saattaa tulla aggressiiviseksi ja muistamattomaksi sekä suhtautua leväperäisesti itseensä ja ympäristöönsä. 4) Nykky & Heino & Myllymäki & Rinne. Ikääntyminen ja päihteet 2010,

8 14 VIRE 2 VIRE 2 15 Päihteiden vaikutukset ikääntyneellä Milloin puheeksiottaminen tapahtuu: Asiakkaan huomionherättäminen tapahtuu asialla tai tavalla, joka havahduttaa asiakkaan huomaamaan riippuvuutensa. Kun asiakas myöntää riippuvuutensa, hän tarvitsee kaiken mahdollisen avun. Perheen lähteminen. Työpaikan menettäminen riippuvuuden vuoksi. Ystäväpiirin menettäminen. Ystävät eivät enää kestä häntä. Kuka ottaa asian puheeksi: Asiakkaan läheiset Kotihoitopalvelun työntekijät Lääkärit Työterveydenhuolto Kotisairaanhoito Erilaiset testit: Puhallus- ja virtsatestit (esim. alkometri, pikaseulat) Kyselyt (esim. alkoholin riskit eli Audit) Päihdekäyttöä ilmaisevat laboratoriotutkimukset (esim. ajo-oikeusasiakkaiden seuranta) Asiakas ei aina kerro totuutta päihteiden käytöstään. Eräs asiakas oli kertonut lääkärille, ettei käytä alkoholia, mutta tupakan käytön myönsi. Mitä lääkäri voi tässä tapauksessa tehdä, kun hänen on kuitenkin luotettava asiakkaan sanaan? Ammattitaito ja oikea suhtautuminen asiakkaisiin on ensiarvoisen tärkeä asia. Asiakas vaistoaa, mikäli et ole tosissasi. Tällöin yhteys jää pinnalliseksi ja asiakas kertoo vain sen, minkä olettaa sinun haluavan kuulla. Hyöty jää tällöin olemattomaksi. Päihteiden käyttö aiheuttaa huomattavia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Yksin alkoholi aiheuttaa noin 5 prosenttia kaikista kuolemantapauksista Suomessa. 5) Päihteet ja etenkin alkoholin suurkulutus ovat yhteiskunnan merkittävimpiä terveysuhkia Alkoholi voi aiheuttaa käyttäjälleen useita sairauksia ja on usein syynä erilaisissa tapaturmissa ja tappeluissa. Alkoholin aiheuttamia sairauksia ovat mm. sydän-, maksa- ja syöpäsairaudet, diabetes, mielenterveyshäiriöt, dementia, ylipaino sekä hormonihäiriöt. Alkoholidementia ei ole vain ikääntyneiden sairaus, vaan sitä tavataan myös nuoremmilla. Mitä aikaisemmin päihteiden käyttö on alkanut, sitä varmempaa alkoholidementiaan sairastuminen on. Päihdesairauksien osuus ja merkitys kasvaa terveydenhuollossa, koska suuret ikäluokat eläköityvät, joutuvat työttömiksi jne. Terveydenhuollolla on keskeinen asema päihdehäiriöiden ja -ongelmien ehkäisyssä sekä niiden havaitsemisessa ja hoidossa. On tärkeää muistaa päihdehäiriöiden ja -ongelmien yleisyys sekä etsiä niitä aktiivisesti eri potilasryhmistä. Varhainen havaitseminen on tehokkaan hoidon edellytys. Mikä on liikaa? Alkoholin riskikulutus = alkoholinkäyttö joka aiheuttaa terveydellisiä vaaroja Riskikäyttäjä on henkilö, joka pysyvästi käyttää alkoholia yli sen enimmäismäärän, mikä lisää merkittävästi terveyshaittoja. Enimmäismäärä on: mies: 40 g/vrk nainen: 20 g/vrk Alkoholin suurkulutuksen raja Suomessa on: miehillä: 24 annosta viikossa naisilla: 16 annosta viikossa 5)

9 16 VIRE 2 VIRE 2 17 Miksi päihteiden käyttöön ei puututa? Päihdeongelma terveydenhuollossa Osaamattomuuden tunne Tiedon ja taidon puute Menetelmien puute Välineiden puute = Koulutuksen puute Ihmisen itsemääräämisoikeuteen vetoaminen Omien päihdeasenteiden selkiytymättömyys Turhaa puuhastelua.. = Nurjat ja virheelliset asenteet Ei kuulu minun tehtäviini! Kyvyttömyys kohdata potilaan tunteet Oman itsensä suojaaminen = Valvonnan puute Arviointivälineisiin ei luoteta 6) Päihdeongelmaiset ovat erityisryhmä, joka kuluttaa terveydenhuollon resursseja perusväestöä enemmän. Päihdeongelmaisia on jatkuvasti (ja usein) sairaalahoidossa erilaisten somaattisten ja psyykkisten sairauksien takia. Päihdehaastattelu tulisi tehdä kaikille! Tietojen huolellinen kirjaaminen on tärkeää. Raskaana oleva päihdeongelmainen tulee aina ohjata arvioon. Lastensuojeluilmoitus muistettava! Jatkohoitoa ei pidä tyrkyttää potilaille, mutta mahdollisuutta siihen tulisi aina tarjota. Verkosto päihdeyhdyshenkilöiden kesken on tärkeä rakenne päihdehoitotyön paikallisessa kehittämisessä! 8) Tarvitaan: Työvälineitä - Tiedottamista (kaikille sama tieto) - Kehittämistä (henkilökunta mukaan kehittämistyöhön) Osaamista Oivallusta Uskallusta Koulutusta Kirjaamista Asenteet: Motivointi päihdekäytön muutokseen koetaan vaikeaksi Motivointi jatkohoitoon koetaan vaikeaksi ja aikaa vieväksi Uusi asia etenkin perusterveydenhuollossa 7) 6) Ilkka Helamo, sh, Päihdekouluttaja. 7) Minna-Maria Behm. Sairaanhoitaja-lehti ) Ilkka Helamo, sh, päihdekouluttaja

10 18 VIRE 2 VIRE 2 19 Ravinto Päihdehoitojen keskeiset lait Ravitsemuksella on suuri vaikutus myös päihteidenkäyttäjän elämään. Ravinnon suunnittelussa on otettava huomioon asiakkaan lääkitys, liikunta sekä muut sairaudet. Esteitä tarvittavan ravinnon saannille Yksinäisyys: Ei viitsi valmistaa ruokaa vain itselle. Ruoka on yksitoikkoista: Puutteellinen ravintoaineiden saanti. Ei ole nälkä: Alkoholi ja muut päihteet vievät näläntunteen. Päihteiden käyttäjä ei aina syö kunnolla, mikäli syö ollenkaan, joten hänen fyysinen kuntonsa on usein erittäin huono. Hänen peruskuntonsa korjataan ensin esimerkiksi katkaisuhoitoasemalla tai SELMAlla, jossa hänelle annetaan vitamiineja. Varsinkin B-ryhmän vitamiinit ovat tärkeitä, sillä ne estävät alkoholisairauksien puhkeamisen. Päihteiden käyttäjän elimistö on kuitenkin saatava nopeasti kuntoon. Tähän edellä mainittu vitamiinikuuri on nopein keino. Ravinnolla ei elimistöä saada tasapainotettua yhtä nopeasti. Lautasmalli on suosituin ja selkein. Sen mukaan on helppo rakentaa jokaiselle omanlaisensa ateriakokonaisuus. Päihdetyöhön vaikuttavat lait Päihteisiin liittyvät lait löytyvät Internetistä Finlex-tietopankin laki- ja asetusteksteistä. Finlex-säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Alkoholilaki /1143 Tämän lain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Huumausainelaki /373 Tämän lain tavoitteena on huumausaineiden laittoman Suomeen tuonnin, Suomesta viennin, valmistuksen, levittämisen ja käytön ehkäiseminen. Huumausaineasetus huumausaineiden valvonnasta /2008 Tässä asetuksessa säädetään huumausainelain (373/2008) mukaisesta lupahallinnosta, luvanvaraisesta toiminnasta ja sen valvonnasta. Huumausaineasetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista /2008 Tässä asetuksessa kerrotaan huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista. Lastensuojelulaki /417 Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojeluasetus /1010 Kuntien velvollisuudesta huolehtia lapsen kaikenlaisista tarpeista, lastensuojelun/lapsen näkökulmasta Mielenterveyslaki /1116 Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta

11 20 VIRE 2 VIRE 2 21 Mielenterveysasetus /1247 Työnohjaus, tahdosta riippumaton hoito, rikoksesta syytetyn mielentilan tutkiminen ja hoito tahdosta riippumatta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. Poliisilaki /493 Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. ( /21) Poliisiasetus /1112 Poliisin henkilöstöstä, poliisin tehtävät. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista /566 Kansaneläkelaitos järjestää ja korvaa kuntoutusta sekä turvaa kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana tämän lain mukaisesti. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785 Etiikka, oikeus hyvään terveydenhuoltoon, potilaan oikeudet saada tietoa sairaudestaan, hoitoon pääsyn turvaaminen, potilasasiamiehet, salassapito. Päihdehuoltolaki /41 Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuoltoasetus /653 Kunnan ja valtion velvollisuudet järjestää päihdehuollon palveluja, kuntoutussuunnitelmien teko, virat (kelpoisuusvaatimukset ja täyttäminen). Raittiustyölaki /828 Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Raittiustyöasetus /233 Seuraa kunnan ja valtion tekemää raittiustyötä, laatii ehdotuksia raittiussuunnitelmista. Asetus raittiustyöasetuksen muuttamisesta Pieniä tarkistuksia edelliseen asetukseen. Rikoslaki /39 (ks. 50 luku Huumausainerikoksista) Alkoholi- ja huumerikoksen määritelmät ja rangaistukset. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812 Tämän lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Sosiaalihuoltolaki /710 Kuntien velvollisuudesta sosiaalihuollon järjestämisessä sekä kotihoidosta. Sosiaalihuoltoasetus /607 Sosiaalisten olojen kehittämiseksi sekä sosiaalisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sosiaalilautakunnan on perehdyttävä elinolosuhteisiin kunnassa ja seurattava niiden kehitystä. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä /559 Tämän lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi /693 Tässä laissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi /225 Mitä tupakka on, tupakan myynti, tutkimukset, tupakointitilan määritelmä, kiellot ja rajoitukset. Kaikki lait ovat löydettävissä osoitteesta:

12 22 VIRE 2 VIRE 2 23 Yhteystietoja Psykososiaaliset laitospalvelut Psykososiaaliset palvelut Katkaisuhoitoasema puh. (02) Kuntoutumisyksikkö puh. (02) Katkaisuhoitoasema ja kuntoutumisyksikkö toimivat osoitteessa Veturitallinkatu 6, Pori A-klinikka puh. (02) A-Klinikka toimii osoitteessa Maantiekatu 29, Pori Muut Terveyskeskukset puh. (02) Työterveyslääkärit (oma työterveysasema) SELMA, yhteispäivystys puh. (02) / vaihde (virka-aikana) puh. (02) (virka-ajan ulkopuolella) Näistä toimipaikoista saa aina apua akuuttiin ongelmaan. Katkaisuhoitoasema Hoitojakso n. 3-7 vrk Katkaisuhoitoasemalla on lääkäri, joka on yhteinen kuntoutumisyksikön ja A-klinikan kanssa. Tavoittena on päihdekierteen katkaisu ja yleiskunnon kohentaminen. Tarjoaa neuvontaa, asiakas tai läheinen voi ottaa yhteyttä vuorokauden ajasta riippumatta. Kuntoutumisyksikkö Hoitojakso 1-4 vk Selvittää asiakkaan mahdollisuuksia päihteiden käytön lopettamiseksi ja pysyvän raittiuden saavuttamiseksi. Pyritään lisäämään yhteisöllisyyden tunnetta. Terapeuttisia mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi sosiaaliterapuatti ja perheterapeutti. Hyödynnetään pehmeitä keinoja, kuten hypnoosia ja akupunktiota. Tarvitaan maksusitoumus kunnalta.

13 24 VIRE 2 VIRE 2 25 Avopalvelut Avopalvelut A-klinikka Päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen tarkoitettu avohoitoa antava palveluyksikkö. Lääkäri ja sairaanhoitajat - avoinna arkisin Korvaushoito huumeasiakkaille. Sosiaaliterapeutittien vastaanotto ajanvarauksella. Terveyskeskukset Oman alueen toimijat Neuvovat miten menetellä päihderiippuvaisen kanssa. Katkaisuhoitoa noin 1-2 vrk, jonka jälkeen kuntoutumisyksikköön Harjavallan sairaalaan tai osastolle kunnosta riippuen. SELMA (selviämishoitoyksikkö) Satakunnan keskussairaalassa toimiva yhteispäivystyshanke potilaille, joilla on myös jokin fyysinen/psyykkinen sairaus. Päihteet eivät ole ainoa kriteeri, jolla potilas otetaan sisään. Hoitoaika on noin 12 h. Tämän jälkeen potilas sijoitetaan kunnosta riippuen joko osastoille, Harjavallan sairaalaan tai lähetetään kotiin. Pelastusarmeija Veturitallinkatu 3, Pori Kristillinen toimija, joka tarjoaa asumispalveluja, neuvontaa ja avustuksia. Porin miesten asuntola tarjoaa tuettua asumispalvelua porilaisille päihdeongelmista kärsiville miehille. Asukkaaksi asuntolaan haetaan Porin kaupungin perusturvatoimiston kautta täyttämällä ARA:n asuntohakemus tai ottamalla yhteyttä suoraan asuntolaan. Ehdoton edellytys asumiselle on päihteettömyys ja väkivallattomuus. Asiakkaan uskonnollisella suuntauksella ei ole merkitystä vaikka em. järjestöt ovat kristillisesti suuntautuneita. Sininauha ja Pelastusarmeija tekevät työtään pyyteettömästi hädänalaisille ihmisille. Asukas saa itse valita lähteekö hän mukaan kristilliseen toimintaan vai ei. Diakonialaitos (02) Kristillinen toimija, joka tarjoaa asumispalveluja, kotihoitoa, neuvontaa ja avustuksia. A-killat, Elämäntapayhdistykset (02) Vapaudenkatu 11, Pori Tarjoaa neuvontaa, opastusta ja vertaistukea. Sininauha (02) Muistokatu 4, Pori Kristillinen toimija, joka tarjoaa asumispalveluja ja neuvontaa. Ensisuoja Ensisuojaa kutsutaan Sinisuojaksi ja se tarjoaa tilapäisen yöpymismahdollisuuden päihtyneille ja asunnottomille. Ensisuojassa on peseytymis- ja ruokailumahdollisuus sekä tilat vaatehuollolle. AA, toipuville alkoholisteille AA:lla on Porissa ja lähikunnissa kokouksia lähes päivittäin ja niistä saavat vertaistukea kaikki sitä haluavat. Al-Anon, alkoholistien läheisille Päihderiippuvaisen läheisille tarkoitettu vertaistukipalvelu. NA, huumeriippuvaisille Tarkoitettu toipuville huumeidenkäyttäjille.

14 26 VIRE 2 VIRE 2 27 Mielenterveyden eri toimijat (02) Tarjoavat vertaistukea sekä asiakkaalle, että hänen läheisilleen. Päihde- ja peliriippuvainen kärsii myös eriasteisista mielenterveyden vaivoista, joten hänelle mielenterveyden vertaistuki on paikallaan. Päihderiippuvainen saattaa menettää riippuvuutensa takia kaikki elämänsä kiinnekohdat: perheensä, työnsä sekä asuntonsa. Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry (02) turvakotiyhdistys/ Porin Esikon turvakoti Päivystys (02) Turvakotien tavoitteena on ehkäistä perheväkivaltaa ja estää siitä johtuvien haittojen syntymistä ja syvenemistä. Turvakodit tarjoavat kriisiapua ja välittömän suojan sekä pitkäjänteistä tukea perheväkivaltatilanteissa eläville. Porin kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto (02) Antinkatu 12 B, Pori Joskus raha-asiat ovat niin solmussa, ettei niistä selviä omin neuvoin. Vinkkejä ja tukea saat kuntasi talous- ja velkaneuvojalta. Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat. Useammalla kunnalla saattaa olla yhteinen neuvoja. Talous- ja velkaneuvojat auttavat velkatilanteen kartoittamisessa ja kertovat erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista neuvotteluissa velkojien kanssa maksuaikataulujen ja velkojen järjestelyssä tuomioistuimelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa Tietoa ja neuvontaa talousasioissa saa myös Porin kaupungin perusturvakeskuksesta/aikuissosiaalityön vaihteesta numerosta (02) Kela Sivustolta löytyvät tarvittavat palvelunumerot sekä lomakkeita, joita tarvitaan erilaisten tukien hakemiseen. Muita yhteystietoja Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa (02) Hyvän Mielen Talo (02) SPR Satakunnan piiri (02) Klubitalo Sarastus (02) Ikäihmisten neuvola SYKE / Peliriippuvuus Sininauhaliitto

15 28 VIRE 2 VIRE 2 29 Päihdekäytön tunnusmerkit Selviä, kaikille sopivia tunnusmerkkejä ei voida määrittää, koska jokainen on yksilö. Siksi myös päihderiippuvuus näkyy eri tavalla ja asiakas pyrkii yleensä viimeiseen asti kieltämään riippuvuutensa. Yleisimpiä merkkejä: Voimakas himo tai pakonomainen halu käyttää päihdettä. Heikentynyt kyky hallita päihteen käyttöä. Ainetta käytetään usein suurempia määriä tai pidempiä jaksoja kuin oli tarkoitus. Aineen sietokyky on lisääntynyt. Entinen päihdeannos ei enää tunnu vaikuttavan ja annosta joudutaan suurentamaan entisen vaikutuksen saavuttamiseksi. Aineen käytön vähentyessä tai päättyessä ilmenee vieroitusoireita. Jatkuva halu tai epäonnistuneita yrityksiä vähentää tai kontrolloida aineen käyttöä. Aikaa kuluu huomattavasti aineen hankintaan, käyttöön tai aineen vaikutuksista toipumiseen. Käyttö alkaa muodostua elämän keskipisteeksi. Tärkeitä harrastuksia tai sosiaalisia suhteita lopetetaan aineen käytön takia. Käyttöä jatketaan, huolimatta niistä kiistattomista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista, joita käytöstä aiheutuu. Sekavuus, jota ei ole ennen havaittu, eikä sitä voi liittää mihinkään lääkkeen sivuvaikutukseen. Poikkeava aggressiivisuus, joka ei johdu lääkkeen sivuvaikutuksesta. Lääkkeen sivuvaikutuksesta tai muusta sairaudesta johtumaton välinpitämättömyys itsestä ja ympäristöstään, lääkityksen laiminlyönti. Selkeä alkoholin tuoksu. Rahanpuute, laskut kasautuvat, ei tiedä/kerro, minne rahat ovat menneet. Uusia epämääräisiä ystäviä. Useat kaatumiset ja loukkaantumiset. 9) Nämä ovat merkkejä, jotka kertovat päihteiden käytöstä ja sekakäytöstä. Ne pitäisi huomata ja aloittaa niiden pohjalta ennaltaehkäisy. Lisäksi tulisi miettiä päihteettömyyteen suuntautuvia myönteisiä aktiviteetteja, joiden parissa ikääntyneet mieluusti päivänsä viettäisivät. Asukastuvat: Tarjoavat virikepitoisia harrastuksia Kuntosalit: Myös ikääntyneille sopivia. Niissä voidaan kuntouttaa lähes kaikkia yleisimpiä vaivoja Palvelutalojen päiväosastot: Virikepitoista ohjelmaa, kaikki huomioonottavaa Kristilliset järjestöt: Keskustelua, vertaistoimintaa Myönteisiä aktiiviteetteja kehittävä toiminta voi estää päihteiden käytön. Asiakas saattaa myös innostua uudelleen entisestä harrastuksestaan. Nämä keinot saattavat auttaa asiakasta heräämään päihteettömään elämään. Siihen ei ole kuitenkaan oikotietä, ennen kaikkea päihteettömyys vaatii uuden elämänmallin suunnittelua. Työntekijöitä on vähän ja heillä on todella vähän aikaa asiakasta kohti. Siksi tarvitaan kolmannen sektorin apua, eli vapaaehtoisia jotka hoitaisivat asiakkaiden kuljetukset (suurimmalla osalla on kuitenkin taksisetelit) sekä keskustelisivat, kävelisivät ja avustaisivat asiakkaita tarpeen mukaan erilaisissa arjen toimissa. Ikääntyneiden suurin syy päihteiden käyttöön on yksinäisyys. Uudet ihmis- ja ystävyyssuhteet saattavat parhaassa tapauksessa auttaa asiakasta aloittamaan päihteettömän elämän. Vapaaehtoistyötä on saatavilla Punaiselta Ristiltä ja Vapaaehtoiskeskus Liisasta sekä kristillisiltä järjestöiltä. Pitää kuitenkin huomioida, ettei satunnainen päihteiden käyttö ole merkki riippuvuudesta, jos esimerkiksi nauttii alkoholia kerran kuukaudessa tai harvemmin. Säännöllisesti, päivittäin ja viikoittain, toistuvaan päihteiden käyttöön on kuitenkin puututtava jo aikaisessa vaiheessa. 9)

16 30 VIRE 2 VIRE 2 31 Miten menetellä: akuutti tilanne Muutoksen tarve päihteiden käyttötavassa Kotihoitopalvelut - elintoiminnot neuvoo mitä tehdä - asiakkaan tarpeen mukainen hoito - jälkihoito - seuranta Asiakas Asiakas/omainen löydetään kaatuneena, verta vuotavana ja humalassa kotinsa lattialta. Toimenpiteet: Omainen neuvoo mitä tehdä - asiakkaan tarpeen mukainen hoito Retkahdus Esiharkintavaihe Harkintavaihe Terveyskeskukset / oma lääkäri lähetteellä Selmaan (selviämishoitoyksikkö) 12 h hoitojakso, jonka jälkeen kotihoitoon, osastolle tai Harjavallan sairaalaan Katkaisuhoitoasema Kuntoutumisyksikkö lähetteellä/ilman lähetettä asiakkaan oma halu peruskunnon kohottaminen 3-7 vrk laitosjakso asiakkaan haluama/ tarvitsema jatkohoito Kotihoitopalvelu, kotisairaanhoito kotihoitopalvelu jatkaa jälkihoitona - päihteiden käytön seuranta Omainen jatkaa jälkihoitoa ja seurantaa omaiselle helpompi tutkia kaapit ym. piilot Ylläpitovaihe Päätösvaihe Asiakkaan elintoimintojen tarkistaminen ja parempaan asentoon auttaminen. Häntä ei kuitenkaan saa liikutella paljoa. Soitto 112: neuvovat mitä tehdä ja toimittavat tarvittaessa ambulanssin. Päivystykseen, jossa asiakas tutkitaan ja paikataan. Tämän jälkeen SELMAan, jossa hän saa tarvitsemansa lääkityksen. 12 h jälkeen asiakas menee joko kotiin sairaalan osastolle tai Harjavallan sairaalaan. Mikäli vammoja ei ole, asiakas saattaa ensisijaisesti tarvita Katkaisuhoitoaseman palveluja. Soitto Katkolle varmistaa onko vapaita paikkoja ja asiakkaan fyysinen kunto voi myös asettaa esteitä sinne pääsemiselle. Kuntoutumisyksikkö jatkaa Katkaisuhoitoaseman aloittamaa työtä. Kuntoutumishoitoyksikköön voi hakeutua myös ilman Katkoa. Kuntoutumisyksikön hoitojaksot ovat pituudeltaan 1-4 viikkoa - kunta antaa maksusitoumuksen. Jatkohoitona asiakas voi oman mieltymyksensä mukaan käyttää joko 3-sektorin toimijoiden palveluja tai Avohoitopalveluja (A-klinikka). Toimeenpanovaihe Esiharkintavaihe Ihminen ei vielä itse tunnista ongelmaansa, mutta lähiympäristö (ystävät, läheiset ym.) alkavat kokea päihteidenkäytön häiritseväksi. Päihteitä käyttävä ihminen ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole vielä valmis muuttamaan käyttäytymistään. Vaihe saattaa kestää pitkään, jopa vuosia. Harkintavaihe Ihminen alkaa huolestua omasta terveydestään, taloudellisesta tilanteestaan ym. Tämä herättää hänet tarkastelemaan päihteiden käyttöään. Tietoisuus alkaa herätä myös lähiyhteisön muutosten tai vakavan kriisitilanteen myötä.

17 32 VIRE 2 VIRE 2 33 Yhteenveto ja tekijän kommentit Päätösvaihe Voimakkaat tunne-elämykset, oman tilan uudelleen arvioiminen ja lähiyhteisön tuki auttavat päätöksenteossa. Muutoskokeiluja on voinut olla. Muutospäätöksen jälkeen on tärkeää sitoutua päätökseen, ryhtyä konkreettisiin toimiin ja laatia muutossuunnitelmia (tavoitteet, keinot, aikataulu ym.). Toimeenpanovaihe Päätös muuttuu ympärillä havaittavaksi toiminnaksi (päihteille halutaan vaihtoehtoja, päihteettömyydestä puhuminen, tuen hakeminen ym.). Myönteinen palaute on tärkeää. Ylläpitovaihe Vaativin ja haastavin vaihe. Riski palata entiseen kasvaa kun toimintavaiheen monet positiiviset muutokset alkavat haalistua ja päihteidenkäytön haittoihin liittyvät mielikuvat ovat etäämpänä. Vaatii edelleen tukea ja työstämistä. Retkahdus Retkahdus eli vanhaan käyttäytymismalliin palaaminen on osa muutosprosessia. Retkahdusta ei pidä ajatella epäonnistumisena, vaan esimerkiksi mahdollisuutena havaita syyt, jotka altistavat vanhaan käyttäytymismalliin palaamiseen. 10) Retkahdus kuuluu asiaan eikä sitä pidä suurennella. Tärkeintä on retkahduksen jälkeinen aika. Usein esiharkinta- ja harkintavaihe jäävät pois välistä ja siirrytään suoraan päätösvaiheeseen, mahdollisesti jopa toimintavaiheeseen, josta taas jatketaan ylläpitovaiheeseen ja retkahdukseen. Retkahduksissa tärkeintä on niiden kesto, joka pienenee kerta kerralta sekä retkahdusten välinen aika, joka pitenee. Päästään vihdoin siihen että retkahduksia ei enää satu, joten tarkoitus on saavutettu. Ikääntyneillä päihderiippuvuuden toteaminen on vaikeaa. Vuoden aikana olemme käyneet asiakkaiden luona, joita olemme saaneet sekä SELMAsta, että päihdepalveluista. Tänä aikana on tullut ilmi heitä kaikkia yhdistävä tekijä - yksinäisyys. Suurimpana syynä ikääntyneiden päihde- ja peliriippuvuuteen on yksinolo. Osa heistä sanoo menevänsä baarin tai kaupan pelikoneille, koska silloin ainakin näkee ihmisiä ja saa puhua heidän kanssaan. Huomasimme myös, miten yksityiseksi päihteet ja riippuvuus koetaan. Alku oli vaikeaa: miten saada asiakas puhumaan päihderiippuvuudestaan? Kaikki totesivat, ettei heillä ole mitään riippuvuutta. Tapaamisten jatkuessa syitä kuitenkin alkoi ilmetä, samoin myöntämistä ja huomiota avun tarpeesta. Kaikki nämä ihmiset kuuluvat sodan jälkeiseen suureen ikäluokkaan, jolle on opetettu, ettei omista asioista huudella kylillä. Päihderiippuvuutta ei pidetä etenkään ikääntyneiden parissa mitenkään mediaseksikkäänä asiana, joten siitä mieluimmin vaietaan. Ikääntyneiden asiakkaiden mielestä asia on yksityinen ja varsinkin ikääntyneiden naisten päihteiden käyttö on tabu. Ikä ja sairaudet saavat elimistössä aikaan muutoksia, jotka vaikuttavat lääkkeiden käyttäytymiseen elimistössä. Samat lääkkeet, joita nuoremmat ikäluokat käyttävät, vaikuttavat eri tavoin. Ikääntyneillä on myös useampia iän mukanaan tuomia sairauksia, jotka vaikuttavat lääkitykseen. Kaikkien lääkkeiden yhteisvaikutus sekä päihteiden käyttö, saattavat aiheuttaa vaarallisia haitta- ja yhteisvaikutuksia. Tämän vuoksi lääkärin pitäisi saada tietää päihteiden käytöstä. Useimmiten potilas kuitenkin kieltää päihteiden käytön sitä kysyttäessä. Kuten alussa todettiin, jo riippuvuuden toteaminen on vaikeaa; lääkäritkään eivät siihen aina pysty, joten silloin saattaa lääkitys olla virheellinen. Jalkautuminen asiakkaiden koteihin auttaa paremmin luomaan käsityksen asiakkaan todellisista tarpeista. Yhteistyö päihdepalvelujen, 3-sektorin ja vapaaehtoistyöntekijöiden kesken auttaisi asiakasta saamaan juuri sillä hetkellä tarvitsemansa avun. Jalkautuva tiimi, johon voisi kuulua päihdetyöntekijä, sosiaaliterapeutti/perheterapeutti, kotihoitaja, ym. arvioisivat asiakkaan ja suunnittelisivat jokaiselle yksilöllisen ohjelman. Perusperiaatteena olisi, että ainakin yksi tiimin työntekijöistä olisi sama koko ajan. Jatkuvasti vaihtuva henkilöstö ei helpota asiakkaan luottamuksen saamista. 10) Havio & Inkinen & Partanen. Päihdehoitotyö 2008

18 34 VIRE 2 VIRE 2 35 Lähteet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi Käsitteestä ja sen käytöstä Gerontologia 16 (2002): 3, ) Kettunen & Kähäri-Wiik & Vuori-Kemilä & Ihalainen 2002 Nykky & Heino & Myllymäki & Rinne. Ikääntyminen ja päihteet 2010, Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ydenhuolto pdf Ilkka Helamo, sairaanhoitaja, Päihdekouluttaja Havio & Inkinen & Partanen. Päihdehoitotyö Kirjallisuutta Airaksinen, Timo (2002): Vanhuuden ylistys. Otava, Helsinki. Gilleard, Christopher & Paul Higgs (2000): Cultures of Ageing. Self, citizen and the body. Prentice Hall, Pearson Education, Harlow. Jyrkämä, Jyrki (2001): Vanheneminen ja vanhuus. Teoksessa Jyrki Jyrkämä & Anne Sankari, toim.: Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. Vastapaino, Tampere, Karisto, Antti, toim. (2000): Suomalaiselämää Espanjassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Karisto, Antti (1997): Vanhuus kaupungissa johdatus teemaan. Teoksessa Antti Karisto, toim.: Vanhuus kaupungissa. WSOY, Juva. Kortteinen, Matti (1992): Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hanki ja jää, Hämeenlinna. Laslett, Peter (1989): A fresh map of life. The emergence of the third age. Weidenfield and Nicolson, London. Martelin, Tuija (2002): Elinajan ja toimintakyvyn muutokset ja erot hyvin iäkkäillä. Luento kurssilla Myöhäisvanhuus tutkittavana, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitos Riikonen, Eero & Makkonen, Mikko & Vilkkumaa, Ilpo (2002): Hullun työn tauti. Vastapaino, Tampere. Sadler. William A. (2000): The third age: six principles for personal growth and rejunevation after forty. Perseus Press, Cambridge, MA. Sihvonen, Ari-Pekka (2003): Sairastavuus ja toimintakykyinen elinaika. Teoksessa Eino Heikkinen & Taina Rantanen, toim.: Gerontologia. Duodecim, Helsinki (ilmestyy) Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus, Helsinki. Havio, Marja-Liisa & Inkinen, Maria & Partanen Airi,(2008) Päihdehoitotyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi: Helsinki) Metteri Anna & Haukka Wacklin. Sosiaalinen tuki kuntoutuksen ytimessä, 2004). Ijäs Kirsi. Sukupuu. Avain oman elämän ja perheen ymmärtämiseen, 2003 Havio & Inkinen & Partanen. Päihdehoitotyö Lääkkeet mielen hoidossa, Matti O Huttunen Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito Käypä hoito Saatavilla Internetissä: Ikääntyneiden alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja hoito, Duodecim 2008;124(13): Mauri Aalto ja Antti Holopainen, Katsaus Verkosta tilattavat julkaisut htm hoi50028

19 Virpi Kallio Projektipäällikkö / Päihdetyöntekijä Vire2-projekti on saanut osarahoituksen Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahastolta ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY).

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Päihdepalvelut kotiin Kokemuksia kotona tapahtuvasta alkoholikatkaisuhoidosta ja jälkikuntoutuksesta Råman Päivi, laitoshoidon koordinaattori,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 2 (12) A. UUSIEN SANOJEN MUODOSTAMINEN 1. TEHTÄVÄ. uus/-yys, -us/-ys substantiivit

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö Esipuhe...3 Sosiaali- ja terveysala...4 Lähihoitajan ammatti...5 Lähihoitajan eettiset periaatteet...5 Ihmisarvon kunnioittaminen...5 Itsemääräämisoikeus...6 Oikeudenmukaisuus...6

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Toimittanut SuPerin eettinen työryhmä 2015 Helsinki 2015 Copyright SuPer ry www.superliitto.fi E S I P U H E Sosiaali- ja terveysalan työ luo perustan yhteiskunnan toimivuudelle.

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot