VARHAINEN PUUTTUMINEN IKÄÄNTYMISEN JA RIIPPUVUUDEN YHTEISVAIKUTUKSEEN ELÄMÄSSÄ, PAIKALLISEN YHTEISTYÖN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARHAINEN PUUTTUMINEN IKÄÄNTYMISEN JA RIIPPUVUUDEN YHTEISVAIKUTUKSEEN ELÄMÄSSÄ, PAIKALLISEN YHTEISTYÖN AVULLA"

Transkriptio

1 VIRE2-PROJEKTI Vire 2 VARHAINEN PUUTTUMINEN IKÄÄNTYMISEN JA RIIPPUVUUDEN YHTEISVAIKUTUKSEEN ELÄMÄSSÄ, PAIKALLISEN YHTEISTYÖN AVULLA

2 2 VIRE 2 VIRE 2 3 Sisällys Johdanto Johdanto... 3 Ikääntyminen... 4 Kolmas ikä... 4 Huomioitavaa työskentelystä ikääntyneiden parissa... 5 Eettisyys... 7 Ikääntyneet ja lääkkeet... 9 Psykososiaalinen lähestymistapa (kokonaisvaltainen) Ihmiseen vaikuttavat tekijät Päihdeongelma ja sen tunnistaminen Päihteidenkäytön puheeksiottaminen Päihteiden vaikutukset ikääntyneellä Miksi päihteiden käyttöön ei puututa? Päihdeongelma terveydenhuollossa Ravinto Päihdehoitojen keskeiset lait Yhteystietoja Psykososiaaliset laitospalvelut Avopalvelut Päihdekäytön tunnusmerkit Miten menetellä: akuutti tilanne Muutoksen tarve päihteiden käyttötavassa Yhteenveto ja tekijän kommentit Tämä opas on suunnattu Porin seudulla asuvien päihdeongelmaisten hoitajille, kotihoitopalvelun henkilökunnalle, omaishoitajille ja muille läheisille, jotka miettivät miten voisivat auttaa riippuvuuksista kärsiviä läheisiään ja parantaa hoidettaviensa elämänlaatua. Vire-projekti on suunnattu hoito- ja hoivahenkilöstölle, jotka päivittäin tapaavat ja hoitavat päihde- ja muista riippuvuuksista kärsiviä henkilöitä sekä heidän läheisilleen. Päihderiippuvuuden tunnistaminen ja siitä puhuminen ovat arkoja asioita. Kotihoitaja arkailee puheeksiottamista, koska hän toimii asiakkaan kodissa. Omaishoitajat, jotka tuntevat hoivattavansa, eivät myöskään helposti pysty ottamaan puheeksi päihteiden käyttöä tai käytön määrän lisääntymistä. Terveisin, Virpi Kallio projektipäällikkö/päihdetyöntekijä Irene Hiltula projektityöntekijä/päihdetyöntekijä Lähteet... 34

3 4 VIRE 2 VIRE 2 5 Ikääntyminen Jokainen meistä vanhenee. Se on elämään kuuluva tosiasia, vaikka sitä ei haluaisikaan tunnustaa. On vaikeaa tuntea itsensä arvokkaaksi kun mieli on kuin kaksikymppisellä, mutta keho on kuusikymppisen. Kun puhutaan arvokkaasta vanhenemisesta, tarkoitetaan useimmiten kotonaan asuvia tai laitoshoidossa olevia elämänsä iltaan ehtineitä henkilöitä. Ei niinkään ikäihmisiä, joilla on jonkinasteinen riippuvuus. Ikääntyminen tulee kuitenkin yllättäen, etenkin jos on koko ikänsä tehnyt työtä, hoitanut perhettä ja lapsia. Eläkepäivät saattavat tuntua pitkiltä ja yksitoikkoisilta, kun lapsillakin on jo omat perheensä ja kiireensä. Saattaa myös olla, ettei moneen päivään tule tavattua ketään. Ihmiselle tulee ontto olo. Tuntuu, ettei hän kelpaa mihinkään. Hänestä tuntuu, ettei ole enää yhdyskuntakelpoinen. Siksi elämään täytyy saada uutta sisältöä. Joskus se kuitenkin johtaa kielteiseen elämänsisältöön, päihteiden, lääkkeiden sekä pelien liialliseen käyttöön ja riippuvuuteen. Neljäntenä ikävaiheena on varsinainen vanhuus, jolloin riippuvuus muista ihmisistä taas kasvaa ja autonomia kaventuu. 1) Työelämän ja vanhuuden väliin mahtuu kolmannen iän ajanjakso, joka saattaa joillakin kestää jopa useita kymmeniä vuosia. Kolmannen iän katsotaan kattavan ikävuosien 55 ja 80 välisen ajan. Kaikilla on haave siitä mitä eläkkeellä ollessaan haluaisi tehdä. Selvitämme, mitä ikääntyvät todella haluaisivat tehdä eläkkeelle päästyään. Ihmiset ovat nykyisin hyvässä kunnossa ikääntyneinäkin, mistä johtuen ihmisten arvioidaan olevan eläkkeellä vuotta, mahdollisesti jopa kauemmin. Taloudellinen tulevaisuus ei aina näytä hyvältä, varsinkin jos joutuu työttömäksi parhaassa työiässään. Nykyisin on tapana lopettaa työsuhteita taloudellisten ja tuotannollisten syiden takia. Silloin on kysymys usein sadoista, jopa tuhansista henkilöistä, joilla olisi vielä työvuosia jäljellä ja osaamista annettavanaan. Työttömäksi joutuminen on raskas isku ikänsä työelämässä olleelle, mikäli työttömällä ei ole tukiverkostoa joka auttaisi vaikeina aikoina. Kolmas ikä Ensimmäisen iän muodostavat lapsuus ja nuoruus. Se on muista riippuvainen, mutta yleensä huoleton ikävaihe, jolloin leikitään ja käydään koulua. Toinen ikävaihe on erilaisten velvollisuuksien täyttämä työikä eli perheellistymisen, aikuisuuden ja keski-iän aika. Kolmas ikä koittaa silloin, kun työelämä on jo takana. Se on nuorten eläkeläisten elämää, joka ei ole enää työn, mutta silti monien muiden toimintojen täyttämää. Lapsiin kohdistuvat perhevelvollisuudet ovat tässä vaiheessa vähäisiä ja omat vanhemmatkin ovat todennäköisesti jo kuolleet. Kolmas ikä onkin käsitettä tunnetuksi tehneen Peter Laslettin (1989) mukaan henkilökohtaiselle hyvinvoinnille omistettua aikaa. Huomioitavaa työskentelystä ikääntyneiden parissa Kun työskennellään ikääntyneiden henkilöiden parissa, on huomioitava iän mukanaan tuomat tarpeet, sosiaaliset suhteet ja sairaudet. Ikääntyneet useimmiten myös liikkuvat vähemmän sekä saattavat syödä yksitoikkoisemmin. Ikääntyneillä yksinäisyys on huomattavasti yleisempää kuin nuoremmilla. Puoliso on saattanut kuolla sekä lapset lähteä kotoa ja perustaa perheen matkojenkin päähän. Tällöin kännyköistä ja tietokoneista huolimatta yhteydenpito on hankalaa. 1) Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi Käsitteestä ja sen käytöstä Gerontologia 16 (2002): 3,

4 6 VIRE 2 VIRE 2 7 Eettisyys Brigham Young -yliopiston tutkimuksen mukaan ihmisillä, joilla on vahvat ihmissuhteet on jopa 50 prosenttia paremmat mahdollisuudet välttää ennenaikainen kuolema verrattuna niihin, joilla ei ole vastaavaa tukiverkostoa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen puute on terveydelle yhtä haitallista kuin alkoholismi ja haitallisempaa kuin liikkumattomuus ja ylipainoisuus. 2) Vaikka ystäväpalveluja on nykyään saatavissa, yksinäiset ihmiset tuntuvat arastelevan niiden käyttämistä. Syynä saattaa olla harhaluulo siitä, että ystäväpalveluja hakevia pidetään luusereina, koska heillä ei ole niin kutsuttuja oikeita ystäviä. Todellisuus on kuitenkin toinen ja ystäväpalveluiden vapaaehtoistyöntekijät ottavat jokaisen asiakkaansa omana itsenään. Saattaa jopa käydä niin, että työntekijän ja asiakkaan välinen asiakkuussuhde jatkuu oikeana ystävyytenä. Huomioitavaa myös Realistinen jäljellä oleva elinikä Ryhmätoiminta, harrastukset Ravinto Liikunta Lääkitys, myös muu kuin reseptilääke, päivittäinen käyttö Kiusaaminen Asiakasta kohtaan / asiakkaan toimesta Väkivalta Asiakasta vastaan / asiakkaan toimesta Työn etiikka Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Etusijalla tulisivat olla heikoimmat, köyhimmät ja syrjäytyneimmät henkilöt sekä seurauksiltaan vakavimmat päihdeongelmat. Yhdenvertaisuus Päihdehaitoista kärsiville tasa-arvoinen kohtelu, riippumatta ongelmien alkuperästä tai käytetystä päihteestä. Solidaarisuus Päihdehaitoista kärsivien ihmisarvoa ei loukata, eikä käytetä syrjivää kieltä eikä käytäntöjä. Suomen laissa syrjintä on rikos. Osallisuus Kaikkien itsemääräämis- ja osallistumisoikeutta itseään koskeviin päätöksiin kunnioitetaan. Tuetaan päihteiden käyttäjiä ja heidän läheisiään. Rehellisyys ja vapaus Viestinnän ja tietouden sekä kasvatuksen tulee perustua tosiasioihin. Ammattieettiset periaatteet Ammatilliset arvot ja periaatteet tunnetaan ja otetaan huomioon, tasavertainen toteutus. Yhteiskunnallinen vaikutus Päihdetyötä tekevän on tuotava tietonsa kokemuksensa ja asiantuntijan näkemyksensä julkiseen keskusteluun päihdehaittojen lievittämisen näkökulmasta. 2) Tutkimus: Ihmissuhteiden puute yhtä haitallista kuin alkoholismi, Tekniikka & Talous, Kaisa Simola)

5 8 VIRE 2 VIRE 2 9 Ikääntyneet ja lääkkeet Sosiaali- ja terveydenhoitoalan keskeisiä periaatteita: Elämän kunnioittaminen ja ihmisarvon mukainen kohtelu Jokaisella ihmisellä on oikeus elää hyvä ja arvokas elämä. Hänen arvomaailmaansa ja elämänkatsomustaan tulee kunnioittaa. Itsemääräämisoikeus Laki potilaan asemasta ja oikeuksista antaa potilaalle itsemääräämisoikeuden hoitoonsa. Potilaan on saatava kaikki tiedot itseensä liittyvistä asioista ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Oikeudenmukaisuus Asiakkaalla on oikeus saada sosiaali- ja terveysalan palveluja. Tasa-arvoisuus Asiakasta on kohdeltava tasa-arvoisesti hänen asemastaan, tilanteestaan, sukupuolestaan, iästään, uskonnostaan, kulttuuristaan, rodustaan, vakaumuksestaan ja mielipiteistään riippumatta. Vastuullisuus Salassapitovelvollisuus, työryhmä vastaa työstään asiakkaalle (lähihoitajan eettiset ohjeet). Ikääntyvien parissa työskennellessä tulee ottaa huomioon vuosien mukanaan tuomien sairauksien lisäksi myös muut tarpeet, kuten sosiaaliset suhteet. Yksinäisyys on ikääntyneillä huomattavasti yleisempi olotila kuin nuoremmilla. Saattaa olla että puoliso on kuollut, lapset lähteneet kotoa ja perustaneet perheen matkojen päähän. Ikääntynyt ihminen saattaa käyttää myös runsaasti itsehoitolääkkeitä päivisin, hänelle määrättyjen lääkkeiden lisäksi. Ikäihmiset tuntuvat kilpailevan lääkemääristä muiden ikääntyneiden kanssa. Aina he eivät myöskään kerro hoitavalle lääkärille paljonko ja minkälaisia valmisteita he käyttävät päivittäin. Kaikki lääkkeet eivät sovi toistensa kanssa nautittavaksi, yhteiskäytössä lääkkeen teho saattaa heiketä tai tehoa tulee liikaakin. Ikääntyneiden lääkkeiden käyttö on huomattavasti suurempaa kuin muulla väestöllä. Yhden sairauden hoitoon käytettävä lääke voi haitata toisen sairauden hoitoa. Lääkityksen päämäärien ja haittojen punnitseminen vaikeutuu. Uusia oireita tai vaivoja hoidettaessa tulisi ensimmäiseksi tarkistaa, voivatko ne johtua jostain lääkkeestä. Muut riippuvuudet, esimerkiksi peliriippuvuus, on myös otettava huomioon, koska pelaaminen aiheuttaa syyllisyyttä, rahojen menetystä. Lisäksi ravinto muodostuu yksipuolisemmaksi ja sen vuoksi saattaa fyysinen kunto huonontua. Vantaan kaupungin vanhustenhuollon erityispalveluyksikön johtaja, apulaisylilääkäri Matti Mäkelä luennoi Sairaanhoitajapäivillä ikääntyneiden lääkehoidon ongelmista. Mäkelän mukaan on yhtä paljon liian vähäisestä lääkityksestä kuin liiasta lääkityksestä johtuvia ongelmia.

6 10 VIRE 2 VIRE 2 11 Psykososiaalinen lähestymistapa (kokonaisvaltainen) Ihmiseen vaikuttavat tekijät Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi: Haastattelu: Päihteiden käyttö, asuminen, työ/toiminta, terveystilanne, sosiaaliset suhteet. Havainnointi: Nonverbaalinen (ei sanallinen) viestintä (asento, ilmeet, olemus, hygienian taso ym.). Arkisen selviytymiskyvyn kartoitus: Miten asiakas huolehtii perustarpeistaan: (syöminen, juominen, asuminen, puhtaus, kodinhoito, lapsista huolehtiminen, lasten elatusavut ym.). Arkipäivän kartoitus: Itsenäisyys ja avuntarve perustarpeista huolehtimisessa, arkitottumukset, elinympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet, sosiaalinen verkosto (sukupuu ja verkostokartta), keneltä saa apua, minkälaiseksi kokevat elämänlaatunsa. Psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen: Dialogisuhde: Tasa-arvoinen vuoropuhelu, yhteistyö Ohjaaminen arjessa: Arkitoiminnot, tavoitteet (välitavoitteet ja pitkän ajan tavoitteet) Tukeminen kasvussa ja kehityksessä: Selviytymisvoimavarojen (resurssien) lisäämistä. Toiminta on tärkeää. Voimavaroihin kuuluvat yksilön ja ympäristön voimavarat. Kun yksilöllä on vähän voimavaroja, niin silloin tarvitaan enemmän ympäristön voimavaroja. Yksilöllä on fyysisiä ja psykososiaalisia voimavaroja. Yksilön ja ympäristön mahdollisuuksien lisääminen. Perimä: Nykyään on tutkimuksellista tietoa siitä, että alkoholismi on perinnöllistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että alkoholistin lapsesta automaattisesti tulisi päihteiden suurkuluttaja. Ympäristö: Mikäli päivittäisessä elinympäristössään näkee päihteiden käyttöä, sitä voi pitää normaalina ja asiaankuuluvana käyttäytymisenä. Toisaalta se voi vaikuttaa myös päinvastaisesti - henkilöstä tulee absolutisti. Kasvatus ja koulutus: Mitä enemmän ihmisellä on tietoa, sen enemmän mahdollisuuksia hänellä on. Ystäväpiiri: Nauttiessaan ystäviensä kanssa päihteitä ystäväpiiri tuntuu läheisemmältä ja pelko kiusaamisesta toisenlaista käyttäytymistä kohtaan on läsnä. Työn mielekkyys: Tyytymättömyys työhön saattaa lisätä päihteiden käyttöä. Ikä: Ikääntyneet käyttävät lääkkeitä muuta väestöä enemmän, mistä johtuen päihteiden sietokyky on heillä heikko. Ikääntyneillä sekakäytön vaara on tällöin suuri. Työttömyys: Tarpeettomuuden tunne saattaa aiheuttaa päihteiden käytön lisääntymistä. Yksinäisyys: Ikääntyneille ihmisille yksinäisyys on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Kun lapset ovat lähteneet maailmalle ja perustaneet omat perheensä, on tarpeettomuuden tunne ikääntyneiden vanhempien yksinäisyydessä usein läsnä. Harrastukset: Mikäli ei harrasta mitään, päihteet saattavat täyttää toimetonta elämää. Voimavarojen kartoitus: Verkostokartta, merkityskartta (lapset, puoliso, vanhemmat, ystävät, työ, toiminta/harrastus). 3) 3) Kettunen & Kähäri-Wiik & Vuori-Kemilä & Ihalainen 2002

7 12 VIRE 2 VIRE 2 13 Kokonaisvaltaisuus: Ihminen on otettava huomioon kokonaisuutena. Asiakkaan kohteluun eivät saa vaikuttaa hänen ikänsä, rotunsa tai uskontonsa. Hoitohenkilökunta ei saa näyttää omia tunteitaan ja kaikessa hoitotyössä on toimittava asiakkaan parhaaksi. Tasa-arvo kaikkien kesken. Työntekijällä saa toki olla myös omat mielipiteensä asioista, mutta hän ei saa tuoda niitä esille tai tuputtaa asiakkaalle. Kun päihde- ja muut ongelmat lisääntyvät, ne saattavat aiheuttaa muita seurannaisvaikutuksia. Asiakkaan valittaessa rahapulaa saattaa taustalla olla myös päihteet ja/tai peliongelma. Siihen on puututtava ajoissa, koska taustaongelmatkin voivat lisääntyä ajan myötä. Lääkkeet ja päihteet ovat kohtalokas yhdistelmä. Sekakäyttö on katkaistava ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä. Päihteidenkäytön puheeksiottaminen Päihdeongelma ja sen tunnistaminen Ikääntyneiden päihdeongelmat tunnistetaan ja diagnosoidaan huonosti. Ne ikääntyneet, jotka ovat päihteiden suurkuluttajia tai päihderiippuvaisia, hakeutuvat melko harvoin hoitoon ensisijaisesti päihdeongelmien vuoksi, saati suoraan päihdepalvelujen asiakkaaksi. Palveluihin hakeutumisen syynä ovat usein muut terveyteen liittyvät seikat. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovatkin ensisijaisen tärkeässä roolissa ikääntyneiden päihdeongelmien tunnistamisessa. 4) Henkilö, joka on päivittäin tekemisissä asiakkaan kanssa, ei välttämättä huomaa merkkejä päihteiden käytöstä ennen kuin merkit ovat ilmiselvät. Asiakas saattaa piilottaa myös pulloja sekä itseltään, että hoitajiltaan. Vaikeuksia puheeksiottamisessa: 1. Katsotaan, että ongelma on liian yksityinen. 2. Läheiset ja perheenjäsenet peittelevät, koska häpeävät. 3. Työkaverit peittelevät ja suojelevat henkilöä. 4. Ystävät peittelevät, ettei riippuvuusongelmista kärsivä henkilö loukkaannu heille. 5. Ystävät, joilla on itsellä sama ongelma, eivät välitä. 6. Lääkärit eivät kysele, vaikka saattavat epäillä sairauksien syyn olevan päihteissä. Perhe, työtoverit, ystävät ja muut saattavat mahdollistaaa riippuvuuden jatkumisen. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa riippuvuus osaavasti puheeksi jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asiakas saattaa tulla aggressiiviseksi ja muistamattomaksi sekä suhtautua leväperäisesti itseensä ja ympäristöönsä. 4) Nykky & Heino & Myllymäki & Rinne. Ikääntyminen ja päihteet 2010,

8 14 VIRE 2 VIRE 2 15 Päihteiden vaikutukset ikääntyneellä Milloin puheeksiottaminen tapahtuu: Asiakkaan huomionherättäminen tapahtuu asialla tai tavalla, joka havahduttaa asiakkaan huomaamaan riippuvuutensa. Kun asiakas myöntää riippuvuutensa, hän tarvitsee kaiken mahdollisen avun. Perheen lähteminen. Työpaikan menettäminen riippuvuuden vuoksi. Ystäväpiirin menettäminen. Ystävät eivät enää kestä häntä. Kuka ottaa asian puheeksi: Asiakkaan läheiset Kotihoitopalvelun työntekijät Lääkärit Työterveydenhuolto Kotisairaanhoito Erilaiset testit: Puhallus- ja virtsatestit (esim. alkometri, pikaseulat) Kyselyt (esim. alkoholin riskit eli Audit) Päihdekäyttöä ilmaisevat laboratoriotutkimukset (esim. ajo-oikeusasiakkaiden seuranta) Asiakas ei aina kerro totuutta päihteiden käytöstään. Eräs asiakas oli kertonut lääkärille, ettei käytä alkoholia, mutta tupakan käytön myönsi. Mitä lääkäri voi tässä tapauksessa tehdä, kun hänen on kuitenkin luotettava asiakkaan sanaan? Ammattitaito ja oikea suhtautuminen asiakkaisiin on ensiarvoisen tärkeä asia. Asiakas vaistoaa, mikäli et ole tosissasi. Tällöin yhteys jää pinnalliseksi ja asiakas kertoo vain sen, minkä olettaa sinun haluavan kuulla. Hyöty jää tällöin olemattomaksi. Päihteiden käyttö aiheuttaa huomattavia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Yksin alkoholi aiheuttaa noin 5 prosenttia kaikista kuolemantapauksista Suomessa. 5) Päihteet ja etenkin alkoholin suurkulutus ovat yhteiskunnan merkittävimpiä terveysuhkia Alkoholi voi aiheuttaa käyttäjälleen useita sairauksia ja on usein syynä erilaisissa tapaturmissa ja tappeluissa. Alkoholin aiheuttamia sairauksia ovat mm. sydän-, maksa- ja syöpäsairaudet, diabetes, mielenterveyshäiriöt, dementia, ylipaino sekä hormonihäiriöt. Alkoholidementia ei ole vain ikääntyneiden sairaus, vaan sitä tavataan myös nuoremmilla. Mitä aikaisemmin päihteiden käyttö on alkanut, sitä varmempaa alkoholidementiaan sairastuminen on. Päihdesairauksien osuus ja merkitys kasvaa terveydenhuollossa, koska suuret ikäluokat eläköityvät, joutuvat työttömiksi jne. Terveydenhuollolla on keskeinen asema päihdehäiriöiden ja -ongelmien ehkäisyssä sekä niiden havaitsemisessa ja hoidossa. On tärkeää muistaa päihdehäiriöiden ja -ongelmien yleisyys sekä etsiä niitä aktiivisesti eri potilasryhmistä. Varhainen havaitseminen on tehokkaan hoidon edellytys. Mikä on liikaa? Alkoholin riskikulutus = alkoholinkäyttö joka aiheuttaa terveydellisiä vaaroja Riskikäyttäjä on henkilö, joka pysyvästi käyttää alkoholia yli sen enimmäismäärän, mikä lisää merkittävästi terveyshaittoja. Enimmäismäärä on: mies: 40 g/vrk nainen: 20 g/vrk Alkoholin suurkulutuksen raja Suomessa on: miehillä: 24 annosta viikossa naisilla: 16 annosta viikossa 5)

9 16 VIRE 2 VIRE 2 17 Miksi päihteiden käyttöön ei puututa? Päihdeongelma terveydenhuollossa Osaamattomuuden tunne Tiedon ja taidon puute Menetelmien puute Välineiden puute = Koulutuksen puute Ihmisen itsemääräämisoikeuteen vetoaminen Omien päihdeasenteiden selkiytymättömyys Turhaa puuhastelua.. = Nurjat ja virheelliset asenteet Ei kuulu minun tehtäviini! Kyvyttömyys kohdata potilaan tunteet Oman itsensä suojaaminen = Valvonnan puute Arviointivälineisiin ei luoteta 6) Päihdeongelmaiset ovat erityisryhmä, joka kuluttaa terveydenhuollon resursseja perusväestöä enemmän. Päihdeongelmaisia on jatkuvasti (ja usein) sairaalahoidossa erilaisten somaattisten ja psyykkisten sairauksien takia. Päihdehaastattelu tulisi tehdä kaikille! Tietojen huolellinen kirjaaminen on tärkeää. Raskaana oleva päihdeongelmainen tulee aina ohjata arvioon. Lastensuojeluilmoitus muistettava! Jatkohoitoa ei pidä tyrkyttää potilaille, mutta mahdollisuutta siihen tulisi aina tarjota. Verkosto päihdeyhdyshenkilöiden kesken on tärkeä rakenne päihdehoitotyön paikallisessa kehittämisessä! 8) Tarvitaan: Työvälineitä - Tiedottamista (kaikille sama tieto) - Kehittämistä (henkilökunta mukaan kehittämistyöhön) Osaamista Oivallusta Uskallusta Koulutusta Kirjaamista Asenteet: Motivointi päihdekäytön muutokseen koetaan vaikeaksi Motivointi jatkohoitoon koetaan vaikeaksi ja aikaa vieväksi Uusi asia etenkin perusterveydenhuollossa 7) 6) Ilkka Helamo, sh, Päihdekouluttaja. 7) Minna-Maria Behm. Sairaanhoitaja-lehti ) Ilkka Helamo, sh, päihdekouluttaja

10 18 VIRE 2 VIRE 2 19 Ravinto Päihdehoitojen keskeiset lait Ravitsemuksella on suuri vaikutus myös päihteidenkäyttäjän elämään. Ravinnon suunnittelussa on otettava huomioon asiakkaan lääkitys, liikunta sekä muut sairaudet. Esteitä tarvittavan ravinnon saannille Yksinäisyys: Ei viitsi valmistaa ruokaa vain itselle. Ruoka on yksitoikkoista: Puutteellinen ravintoaineiden saanti. Ei ole nälkä: Alkoholi ja muut päihteet vievät näläntunteen. Päihteiden käyttäjä ei aina syö kunnolla, mikäli syö ollenkaan, joten hänen fyysinen kuntonsa on usein erittäin huono. Hänen peruskuntonsa korjataan ensin esimerkiksi katkaisuhoitoasemalla tai SELMAlla, jossa hänelle annetaan vitamiineja. Varsinkin B-ryhmän vitamiinit ovat tärkeitä, sillä ne estävät alkoholisairauksien puhkeamisen. Päihteiden käyttäjän elimistö on kuitenkin saatava nopeasti kuntoon. Tähän edellä mainittu vitamiinikuuri on nopein keino. Ravinnolla ei elimistöä saada tasapainotettua yhtä nopeasti. Lautasmalli on suosituin ja selkein. Sen mukaan on helppo rakentaa jokaiselle omanlaisensa ateriakokonaisuus. Päihdetyöhön vaikuttavat lait Päihteisiin liittyvät lait löytyvät Internetistä Finlex-tietopankin laki- ja asetusteksteistä. Finlex-säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Alkoholilaki /1143 Tämän lain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Huumausainelaki /373 Tämän lain tavoitteena on huumausaineiden laittoman Suomeen tuonnin, Suomesta viennin, valmistuksen, levittämisen ja käytön ehkäiseminen. Huumausaineasetus huumausaineiden valvonnasta /2008 Tässä asetuksessa säädetään huumausainelain (373/2008) mukaisesta lupahallinnosta, luvanvaraisesta toiminnasta ja sen valvonnasta. Huumausaineasetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista /2008 Tässä asetuksessa kerrotaan huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista. Lastensuojelulaki /417 Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojeluasetus /1010 Kuntien velvollisuudesta huolehtia lapsen kaikenlaisista tarpeista, lastensuojelun/lapsen näkökulmasta Mielenterveyslaki /1116 Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta

11 20 VIRE 2 VIRE 2 21 Mielenterveysasetus /1247 Työnohjaus, tahdosta riippumaton hoito, rikoksesta syytetyn mielentilan tutkiminen ja hoito tahdosta riippumatta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. Poliisilaki /493 Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. ( /21) Poliisiasetus /1112 Poliisin henkilöstöstä, poliisin tehtävät. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista /566 Kansaneläkelaitos järjestää ja korvaa kuntoutusta sekä turvaa kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana tämän lain mukaisesti. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785 Etiikka, oikeus hyvään terveydenhuoltoon, potilaan oikeudet saada tietoa sairaudestaan, hoitoon pääsyn turvaaminen, potilasasiamiehet, salassapito. Päihdehuoltolaki /41 Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuoltoasetus /653 Kunnan ja valtion velvollisuudet järjestää päihdehuollon palveluja, kuntoutussuunnitelmien teko, virat (kelpoisuusvaatimukset ja täyttäminen). Raittiustyölaki /828 Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Raittiustyöasetus /233 Seuraa kunnan ja valtion tekemää raittiustyötä, laatii ehdotuksia raittiussuunnitelmista. Asetus raittiustyöasetuksen muuttamisesta Pieniä tarkistuksia edelliseen asetukseen. Rikoslaki /39 (ks. 50 luku Huumausainerikoksista) Alkoholi- ja huumerikoksen määritelmät ja rangaistukset. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812 Tämän lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Sosiaalihuoltolaki /710 Kuntien velvollisuudesta sosiaalihuollon järjestämisessä sekä kotihoidosta. Sosiaalihuoltoasetus /607 Sosiaalisten olojen kehittämiseksi sekä sosiaalisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sosiaalilautakunnan on perehdyttävä elinolosuhteisiin kunnassa ja seurattava niiden kehitystä. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä /559 Tämän lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi /693 Tässä laissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi /225 Mitä tupakka on, tupakan myynti, tutkimukset, tupakointitilan määritelmä, kiellot ja rajoitukset. Kaikki lait ovat löydettävissä osoitteesta:

12 22 VIRE 2 VIRE 2 23 Yhteystietoja Psykososiaaliset laitospalvelut Psykososiaaliset palvelut Katkaisuhoitoasema puh. (02) Kuntoutumisyksikkö puh. (02) Katkaisuhoitoasema ja kuntoutumisyksikkö toimivat osoitteessa Veturitallinkatu 6, Pori A-klinikka puh. (02) A-Klinikka toimii osoitteessa Maantiekatu 29, Pori Muut Terveyskeskukset puh. (02) Työterveyslääkärit (oma työterveysasema) SELMA, yhteispäivystys puh. (02) / vaihde (virka-aikana) puh. (02) (virka-ajan ulkopuolella) Näistä toimipaikoista saa aina apua akuuttiin ongelmaan. Katkaisuhoitoasema Hoitojakso n. 3-7 vrk Katkaisuhoitoasemalla on lääkäri, joka on yhteinen kuntoutumisyksikön ja A-klinikan kanssa. Tavoittena on päihdekierteen katkaisu ja yleiskunnon kohentaminen. Tarjoaa neuvontaa, asiakas tai läheinen voi ottaa yhteyttä vuorokauden ajasta riippumatta. Kuntoutumisyksikkö Hoitojakso 1-4 vk Selvittää asiakkaan mahdollisuuksia päihteiden käytön lopettamiseksi ja pysyvän raittiuden saavuttamiseksi. Pyritään lisäämään yhteisöllisyyden tunnetta. Terapeuttisia mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi sosiaaliterapuatti ja perheterapeutti. Hyödynnetään pehmeitä keinoja, kuten hypnoosia ja akupunktiota. Tarvitaan maksusitoumus kunnalta.

13 24 VIRE 2 VIRE 2 25 Avopalvelut Avopalvelut A-klinikka Päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen tarkoitettu avohoitoa antava palveluyksikkö. Lääkäri ja sairaanhoitajat - avoinna arkisin Korvaushoito huumeasiakkaille. Sosiaaliterapeutittien vastaanotto ajanvarauksella. Terveyskeskukset Oman alueen toimijat Neuvovat miten menetellä päihderiippuvaisen kanssa. Katkaisuhoitoa noin 1-2 vrk, jonka jälkeen kuntoutumisyksikköön Harjavallan sairaalaan tai osastolle kunnosta riippuen. SELMA (selviämishoitoyksikkö) Satakunnan keskussairaalassa toimiva yhteispäivystyshanke potilaille, joilla on myös jokin fyysinen/psyykkinen sairaus. Päihteet eivät ole ainoa kriteeri, jolla potilas otetaan sisään. Hoitoaika on noin 12 h. Tämän jälkeen potilas sijoitetaan kunnosta riippuen joko osastoille, Harjavallan sairaalaan tai lähetetään kotiin. Pelastusarmeija Veturitallinkatu 3, Pori Kristillinen toimija, joka tarjoaa asumispalveluja, neuvontaa ja avustuksia. Porin miesten asuntola tarjoaa tuettua asumispalvelua porilaisille päihdeongelmista kärsiville miehille. Asukkaaksi asuntolaan haetaan Porin kaupungin perusturvatoimiston kautta täyttämällä ARA:n asuntohakemus tai ottamalla yhteyttä suoraan asuntolaan. Ehdoton edellytys asumiselle on päihteettömyys ja väkivallattomuus. Asiakkaan uskonnollisella suuntauksella ei ole merkitystä vaikka em. järjestöt ovat kristillisesti suuntautuneita. Sininauha ja Pelastusarmeija tekevät työtään pyyteettömästi hädänalaisille ihmisille. Asukas saa itse valita lähteekö hän mukaan kristilliseen toimintaan vai ei. Diakonialaitos (02) Kristillinen toimija, joka tarjoaa asumispalveluja, kotihoitoa, neuvontaa ja avustuksia. A-killat, Elämäntapayhdistykset (02) Vapaudenkatu 11, Pori Tarjoaa neuvontaa, opastusta ja vertaistukea. Sininauha (02) Muistokatu 4, Pori Kristillinen toimija, joka tarjoaa asumispalveluja ja neuvontaa. Ensisuoja Ensisuojaa kutsutaan Sinisuojaksi ja se tarjoaa tilapäisen yöpymismahdollisuuden päihtyneille ja asunnottomille. Ensisuojassa on peseytymis- ja ruokailumahdollisuus sekä tilat vaatehuollolle. AA, toipuville alkoholisteille AA:lla on Porissa ja lähikunnissa kokouksia lähes päivittäin ja niistä saavat vertaistukea kaikki sitä haluavat. Al-Anon, alkoholistien läheisille Päihderiippuvaisen läheisille tarkoitettu vertaistukipalvelu. NA, huumeriippuvaisille Tarkoitettu toipuville huumeidenkäyttäjille.

14 26 VIRE 2 VIRE 2 27 Mielenterveyden eri toimijat (02) Tarjoavat vertaistukea sekä asiakkaalle, että hänen läheisilleen. Päihde- ja peliriippuvainen kärsii myös eriasteisista mielenterveyden vaivoista, joten hänelle mielenterveyden vertaistuki on paikallaan. Päihderiippuvainen saattaa menettää riippuvuutensa takia kaikki elämänsä kiinnekohdat: perheensä, työnsä sekä asuntonsa. Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry (02) turvakotiyhdistys/ Porin Esikon turvakoti Päivystys (02) Turvakotien tavoitteena on ehkäistä perheväkivaltaa ja estää siitä johtuvien haittojen syntymistä ja syvenemistä. Turvakodit tarjoavat kriisiapua ja välittömän suojan sekä pitkäjänteistä tukea perheväkivaltatilanteissa eläville. Porin kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto (02) Antinkatu 12 B, Pori Joskus raha-asiat ovat niin solmussa, ettei niistä selviä omin neuvoin. Vinkkejä ja tukea saat kuntasi talous- ja velkaneuvojalta. Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat. Useammalla kunnalla saattaa olla yhteinen neuvoja. Talous- ja velkaneuvojat auttavat velkatilanteen kartoittamisessa ja kertovat erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista neuvotteluissa velkojien kanssa maksuaikataulujen ja velkojen järjestelyssä tuomioistuimelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa Tietoa ja neuvontaa talousasioissa saa myös Porin kaupungin perusturvakeskuksesta/aikuissosiaalityön vaihteesta numerosta (02) Kela Sivustolta löytyvät tarvittavat palvelunumerot sekä lomakkeita, joita tarvitaan erilaisten tukien hakemiseen. Muita yhteystietoja Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa (02) Hyvän Mielen Talo (02) SPR Satakunnan piiri (02) Klubitalo Sarastus (02) Ikäihmisten neuvola SYKE / Peliriippuvuus Sininauhaliitto

15 28 VIRE 2 VIRE 2 29 Päihdekäytön tunnusmerkit Selviä, kaikille sopivia tunnusmerkkejä ei voida määrittää, koska jokainen on yksilö. Siksi myös päihderiippuvuus näkyy eri tavalla ja asiakas pyrkii yleensä viimeiseen asti kieltämään riippuvuutensa. Yleisimpiä merkkejä: Voimakas himo tai pakonomainen halu käyttää päihdettä. Heikentynyt kyky hallita päihteen käyttöä. Ainetta käytetään usein suurempia määriä tai pidempiä jaksoja kuin oli tarkoitus. Aineen sietokyky on lisääntynyt. Entinen päihdeannos ei enää tunnu vaikuttavan ja annosta joudutaan suurentamaan entisen vaikutuksen saavuttamiseksi. Aineen käytön vähentyessä tai päättyessä ilmenee vieroitusoireita. Jatkuva halu tai epäonnistuneita yrityksiä vähentää tai kontrolloida aineen käyttöä. Aikaa kuluu huomattavasti aineen hankintaan, käyttöön tai aineen vaikutuksista toipumiseen. Käyttö alkaa muodostua elämän keskipisteeksi. Tärkeitä harrastuksia tai sosiaalisia suhteita lopetetaan aineen käytön takia. Käyttöä jatketaan, huolimatta niistä kiistattomista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista, joita käytöstä aiheutuu. Sekavuus, jota ei ole ennen havaittu, eikä sitä voi liittää mihinkään lääkkeen sivuvaikutukseen. Poikkeava aggressiivisuus, joka ei johdu lääkkeen sivuvaikutuksesta. Lääkkeen sivuvaikutuksesta tai muusta sairaudesta johtumaton välinpitämättömyys itsestä ja ympäristöstään, lääkityksen laiminlyönti. Selkeä alkoholin tuoksu. Rahanpuute, laskut kasautuvat, ei tiedä/kerro, minne rahat ovat menneet. Uusia epämääräisiä ystäviä. Useat kaatumiset ja loukkaantumiset. 9) Nämä ovat merkkejä, jotka kertovat päihteiden käytöstä ja sekakäytöstä. Ne pitäisi huomata ja aloittaa niiden pohjalta ennaltaehkäisy. Lisäksi tulisi miettiä päihteettömyyteen suuntautuvia myönteisiä aktiviteetteja, joiden parissa ikääntyneet mieluusti päivänsä viettäisivät. Asukastuvat: Tarjoavat virikepitoisia harrastuksia Kuntosalit: Myös ikääntyneille sopivia. Niissä voidaan kuntouttaa lähes kaikkia yleisimpiä vaivoja Palvelutalojen päiväosastot: Virikepitoista ohjelmaa, kaikki huomioonottavaa Kristilliset järjestöt: Keskustelua, vertaistoimintaa Myönteisiä aktiiviteetteja kehittävä toiminta voi estää päihteiden käytön. Asiakas saattaa myös innostua uudelleen entisestä harrastuksestaan. Nämä keinot saattavat auttaa asiakasta heräämään päihteettömään elämään. Siihen ei ole kuitenkaan oikotietä, ennen kaikkea päihteettömyys vaatii uuden elämänmallin suunnittelua. Työntekijöitä on vähän ja heillä on todella vähän aikaa asiakasta kohti. Siksi tarvitaan kolmannen sektorin apua, eli vapaaehtoisia jotka hoitaisivat asiakkaiden kuljetukset (suurimmalla osalla on kuitenkin taksisetelit) sekä keskustelisivat, kävelisivät ja avustaisivat asiakkaita tarpeen mukaan erilaisissa arjen toimissa. Ikääntyneiden suurin syy päihteiden käyttöön on yksinäisyys. Uudet ihmis- ja ystävyyssuhteet saattavat parhaassa tapauksessa auttaa asiakasta aloittamaan päihteettömän elämän. Vapaaehtoistyötä on saatavilla Punaiselta Ristiltä ja Vapaaehtoiskeskus Liisasta sekä kristillisiltä järjestöiltä. Pitää kuitenkin huomioida, ettei satunnainen päihteiden käyttö ole merkki riippuvuudesta, jos esimerkiksi nauttii alkoholia kerran kuukaudessa tai harvemmin. Säännöllisesti, päivittäin ja viikoittain, toistuvaan päihteiden käyttöön on kuitenkin puututtava jo aikaisessa vaiheessa. 9)

16 30 VIRE 2 VIRE 2 31 Miten menetellä: akuutti tilanne Muutoksen tarve päihteiden käyttötavassa Kotihoitopalvelut - elintoiminnot neuvoo mitä tehdä - asiakkaan tarpeen mukainen hoito - jälkihoito - seuranta Asiakas Asiakas/omainen löydetään kaatuneena, verta vuotavana ja humalassa kotinsa lattialta. Toimenpiteet: Omainen neuvoo mitä tehdä - asiakkaan tarpeen mukainen hoito Retkahdus Esiharkintavaihe Harkintavaihe Terveyskeskukset / oma lääkäri lähetteellä Selmaan (selviämishoitoyksikkö) 12 h hoitojakso, jonka jälkeen kotihoitoon, osastolle tai Harjavallan sairaalaan Katkaisuhoitoasema Kuntoutumisyksikkö lähetteellä/ilman lähetettä asiakkaan oma halu peruskunnon kohottaminen 3-7 vrk laitosjakso asiakkaan haluama/ tarvitsema jatkohoito Kotihoitopalvelu, kotisairaanhoito kotihoitopalvelu jatkaa jälkihoitona - päihteiden käytön seuranta Omainen jatkaa jälkihoitoa ja seurantaa omaiselle helpompi tutkia kaapit ym. piilot Ylläpitovaihe Päätösvaihe Asiakkaan elintoimintojen tarkistaminen ja parempaan asentoon auttaminen. Häntä ei kuitenkaan saa liikutella paljoa. Soitto 112: neuvovat mitä tehdä ja toimittavat tarvittaessa ambulanssin. Päivystykseen, jossa asiakas tutkitaan ja paikataan. Tämän jälkeen SELMAan, jossa hän saa tarvitsemansa lääkityksen. 12 h jälkeen asiakas menee joko kotiin sairaalan osastolle tai Harjavallan sairaalaan. Mikäli vammoja ei ole, asiakas saattaa ensisijaisesti tarvita Katkaisuhoitoaseman palveluja. Soitto Katkolle varmistaa onko vapaita paikkoja ja asiakkaan fyysinen kunto voi myös asettaa esteitä sinne pääsemiselle. Kuntoutumisyksikkö jatkaa Katkaisuhoitoaseman aloittamaa työtä. Kuntoutumishoitoyksikköön voi hakeutua myös ilman Katkoa. Kuntoutumisyksikön hoitojaksot ovat pituudeltaan 1-4 viikkoa - kunta antaa maksusitoumuksen. Jatkohoitona asiakas voi oman mieltymyksensä mukaan käyttää joko 3-sektorin toimijoiden palveluja tai Avohoitopalveluja (A-klinikka). Toimeenpanovaihe Esiharkintavaihe Ihminen ei vielä itse tunnista ongelmaansa, mutta lähiympäristö (ystävät, läheiset ym.) alkavat kokea päihteidenkäytön häiritseväksi. Päihteitä käyttävä ihminen ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole vielä valmis muuttamaan käyttäytymistään. Vaihe saattaa kestää pitkään, jopa vuosia. Harkintavaihe Ihminen alkaa huolestua omasta terveydestään, taloudellisesta tilanteestaan ym. Tämä herättää hänet tarkastelemaan päihteiden käyttöään. Tietoisuus alkaa herätä myös lähiyhteisön muutosten tai vakavan kriisitilanteen myötä.

17 32 VIRE 2 VIRE 2 33 Yhteenveto ja tekijän kommentit Päätösvaihe Voimakkaat tunne-elämykset, oman tilan uudelleen arvioiminen ja lähiyhteisön tuki auttavat päätöksenteossa. Muutoskokeiluja on voinut olla. Muutospäätöksen jälkeen on tärkeää sitoutua päätökseen, ryhtyä konkreettisiin toimiin ja laatia muutossuunnitelmia (tavoitteet, keinot, aikataulu ym.). Toimeenpanovaihe Päätös muuttuu ympärillä havaittavaksi toiminnaksi (päihteille halutaan vaihtoehtoja, päihteettömyydestä puhuminen, tuen hakeminen ym.). Myönteinen palaute on tärkeää. Ylläpitovaihe Vaativin ja haastavin vaihe. Riski palata entiseen kasvaa kun toimintavaiheen monet positiiviset muutokset alkavat haalistua ja päihteidenkäytön haittoihin liittyvät mielikuvat ovat etäämpänä. Vaatii edelleen tukea ja työstämistä. Retkahdus Retkahdus eli vanhaan käyttäytymismalliin palaaminen on osa muutosprosessia. Retkahdusta ei pidä ajatella epäonnistumisena, vaan esimerkiksi mahdollisuutena havaita syyt, jotka altistavat vanhaan käyttäytymismalliin palaamiseen. 10) Retkahdus kuuluu asiaan eikä sitä pidä suurennella. Tärkeintä on retkahduksen jälkeinen aika. Usein esiharkinta- ja harkintavaihe jäävät pois välistä ja siirrytään suoraan päätösvaiheeseen, mahdollisesti jopa toimintavaiheeseen, josta taas jatketaan ylläpitovaiheeseen ja retkahdukseen. Retkahduksissa tärkeintä on niiden kesto, joka pienenee kerta kerralta sekä retkahdusten välinen aika, joka pitenee. Päästään vihdoin siihen että retkahduksia ei enää satu, joten tarkoitus on saavutettu. Ikääntyneillä päihderiippuvuuden toteaminen on vaikeaa. Vuoden aikana olemme käyneet asiakkaiden luona, joita olemme saaneet sekä SELMAsta, että päihdepalveluista. Tänä aikana on tullut ilmi heitä kaikkia yhdistävä tekijä - yksinäisyys. Suurimpana syynä ikääntyneiden päihde- ja peliriippuvuuteen on yksinolo. Osa heistä sanoo menevänsä baarin tai kaupan pelikoneille, koska silloin ainakin näkee ihmisiä ja saa puhua heidän kanssaan. Huomasimme myös, miten yksityiseksi päihteet ja riippuvuus koetaan. Alku oli vaikeaa: miten saada asiakas puhumaan päihderiippuvuudestaan? Kaikki totesivat, ettei heillä ole mitään riippuvuutta. Tapaamisten jatkuessa syitä kuitenkin alkoi ilmetä, samoin myöntämistä ja huomiota avun tarpeesta. Kaikki nämä ihmiset kuuluvat sodan jälkeiseen suureen ikäluokkaan, jolle on opetettu, ettei omista asioista huudella kylillä. Päihderiippuvuutta ei pidetä etenkään ikääntyneiden parissa mitenkään mediaseksikkäänä asiana, joten siitä mieluimmin vaietaan. Ikääntyneiden asiakkaiden mielestä asia on yksityinen ja varsinkin ikääntyneiden naisten päihteiden käyttö on tabu. Ikä ja sairaudet saavat elimistössä aikaan muutoksia, jotka vaikuttavat lääkkeiden käyttäytymiseen elimistössä. Samat lääkkeet, joita nuoremmat ikäluokat käyttävät, vaikuttavat eri tavoin. Ikääntyneillä on myös useampia iän mukanaan tuomia sairauksia, jotka vaikuttavat lääkitykseen. Kaikkien lääkkeiden yhteisvaikutus sekä päihteiden käyttö, saattavat aiheuttaa vaarallisia haitta- ja yhteisvaikutuksia. Tämän vuoksi lääkärin pitäisi saada tietää päihteiden käytöstä. Useimmiten potilas kuitenkin kieltää päihteiden käytön sitä kysyttäessä. Kuten alussa todettiin, jo riippuvuuden toteaminen on vaikeaa; lääkäritkään eivät siihen aina pysty, joten silloin saattaa lääkitys olla virheellinen. Jalkautuminen asiakkaiden koteihin auttaa paremmin luomaan käsityksen asiakkaan todellisista tarpeista. Yhteistyö päihdepalvelujen, 3-sektorin ja vapaaehtoistyöntekijöiden kesken auttaisi asiakasta saamaan juuri sillä hetkellä tarvitsemansa avun. Jalkautuva tiimi, johon voisi kuulua päihdetyöntekijä, sosiaaliterapeutti/perheterapeutti, kotihoitaja, ym. arvioisivat asiakkaan ja suunnittelisivat jokaiselle yksilöllisen ohjelman. Perusperiaatteena olisi, että ainakin yksi tiimin työntekijöistä olisi sama koko ajan. Jatkuvasti vaihtuva henkilöstö ei helpota asiakkaan luottamuksen saamista. 10) Havio & Inkinen & Partanen. Päihdehoitotyö 2008

18 34 VIRE 2 VIRE 2 35 Lähteet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi Käsitteestä ja sen käytöstä Gerontologia 16 (2002): 3, ) Kettunen & Kähäri-Wiik & Vuori-Kemilä & Ihalainen 2002 Nykky & Heino & Myllymäki & Rinne. Ikääntyminen ja päihteet 2010, Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ydenhuolto pdf Ilkka Helamo, sairaanhoitaja, Päihdekouluttaja Havio & Inkinen & Partanen. Päihdehoitotyö Kirjallisuutta Airaksinen, Timo (2002): Vanhuuden ylistys. Otava, Helsinki. Gilleard, Christopher & Paul Higgs (2000): Cultures of Ageing. Self, citizen and the body. Prentice Hall, Pearson Education, Harlow. Jyrkämä, Jyrki (2001): Vanheneminen ja vanhuus. Teoksessa Jyrki Jyrkämä & Anne Sankari, toim.: Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. Vastapaino, Tampere, Karisto, Antti, toim. (2000): Suomalaiselämää Espanjassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Karisto, Antti (1997): Vanhuus kaupungissa johdatus teemaan. Teoksessa Antti Karisto, toim.: Vanhuus kaupungissa. WSOY, Juva. Kortteinen, Matti (1992): Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hanki ja jää, Hämeenlinna. Laslett, Peter (1989): A fresh map of life. The emergence of the third age. Weidenfield and Nicolson, London. Martelin, Tuija (2002): Elinajan ja toimintakyvyn muutokset ja erot hyvin iäkkäillä. Luento kurssilla Myöhäisvanhuus tutkittavana, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitos Riikonen, Eero & Makkonen, Mikko & Vilkkumaa, Ilpo (2002): Hullun työn tauti. Vastapaino, Tampere. Sadler. William A. (2000): The third age: six principles for personal growth and rejunevation after forty. Perseus Press, Cambridge, MA. Sihvonen, Ari-Pekka (2003): Sairastavuus ja toimintakykyinen elinaika. Teoksessa Eino Heikkinen & Taina Rantanen, toim.: Gerontologia. Duodecim, Helsinki (ilmestyy) Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus, Helsinki. Havio, Marja-Liisa & Inkinen, Maria & Partanen Airi,(2008) Päihdehoitotyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi: Helsinki) Metteri Anna & Haukka Wacklin. Sosiaalinen tuki kuntoutuksen ytimessä, 2004). Ijäs Kirsi. Sukupuu. Avain oman elämän ja perheen ymmärtämiseen, 2003 Havio & Inkinen & Partanen. Päihdehoitotyö Lääkkeet mielen hoidossa, Matti O Huttunen Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito Käypä hoito Saatavilla Internetissä: Ikääntyneiden alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja hoito, Duodecim 2008;124(13): Mauri Aalto ja Antti Holopainen, Katsaus Verkosta tilattavat julkaisut htm hoi50028

19 Virpi Kallio Projektipäällikkö / Päihdetyöntekijä Vire2-projekti on saanut osarahoituksen Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahastolta ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY).

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluissa on toteutettu vanhuspalvelulain 6 :ään perustuen palvelujen laatukyselyt kevään ja kesän 2014 aikana. Kyselyjen tarkoituksen on ollut selvittää

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten arjen turvaa

Ikäihmisten arjen turvaa Ikäihmisten arjen turvaa Ongelmia ja ratkaisuja Krista Kirjavainen Toukokuu 2013 KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMUn tarkoituksena tukea ja kannustaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot