SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA KUNTATALOUS"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 Sisällä: Länsi-Suomen lääni Lokakuu 6/2010 Osoitteellinen jakelu s Lastensuojelu s Erikoisryhmät Kuntoutus Vanhustyö Päihdehuolto + Muut palvelut Kujalantie tevaniemi 03/ CTM OY SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUT SERTIFIOITUA LAATUA LASTENSUOJELUN ARKEEN * Sijaishuollon palvelut * Itsenäistymisasunnot * Jälkihuolto * Perhetyö * Monikulttuuriset palvelut * Avohuollon tukipalvelut * Terapiapalvelut * Koulutus-, konsultaatio- ja asiantuntijapalvelut * Lastensuojelun edunvalvonta * CTM Oy kustannus JOKAISELLA LAPSELLA ON OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Saverola luo nuorelle mahdollisuuden! ERITTÄIN positiivista on se että saan ensimmäisen vuaden amiksessa käytyä kunnolla mihinkä en ehkä olisi ikinä pystynyt ellei mua ois sijoitettu tänne. Huamaa että täällä järki tulee päähän ja hölmöilyt jää nollaan. Osa työnkijöistä on mahtavia..suurin osa. Antaa hyviä neuvoja ja tukee kaikella mahdollisella tavalla. Joskus vaan tuntuu ettei aikuiset täällä ymmärrä meitä nuarii mut sekin johtuu siitä et teil on kypsempi ja laajempi ajatusmaailma. Kaikki asiat tääl on ärsyttänyt jossain vaihees mut se vaihe on menny ohi. Se vähän ottaa päähän ku ei saa olla toisten huaneen ovil mut ymmärrän sen täysin! Tällä hetkellä ei paljoa miinusta ole täs paikas. Melkeinpä kokonaan plussan pualel. Suuri miinus on ötökät ja paarmat! -Saverola Oy on on noin 20:n kasvatusalan ammattilaisen sijaishuolto- ja jälkihuoltopalveluja tuottava yritys. Yritys ylläpitää nuorisokotia ja perhekotia. Sijaishuoltopalveluissa yrityksen erityisosaamisalueena ovat haastavat nuoret. Tärkeinä kilpailuvaltteina ovat keskimääräistä suurempi henkilökunnan määrä, korkea ammattitaito ja alan riittävä koulutusta. Yhteisesti sopimamme toiminnan arvot ovat kodinomaisuus, taloudellisuus, turvallisuus, oikeudenmukaisuus, ammatillisuus ja rajoja tukeva kasvatuksellisuus. Nämä arvot ovat yhdessä hyväksytyt, eräänlaiset toiminnan perustuslait, Nuorisokodin johtaja Marja Långvik kuvailee Saverolan toimintaa. -Kymmenen paikkainen yksityinen Nuorisokoti Saverola sijaitsee Kouvolan kaupungissa, Saveron kylässä. Nuorisokoti Saverolan asiakas on vuotias, vahvaa kasvatuksellista tukea tarvitseva nuori. Saverolassa on itsenäistymisasunnossa mahdollisuus arjen itsenäisempään opetteluun ja sijoituksen päätyttyä myös Saverolan antamaan jälkihuoltoon, Långvik selvittää. Nuorisokoti hoitaa ja kasvattaa kuntien sosiaalilautakuntien huostaanottamia kouluikäisiä tyttöjä ja poikia. Tyypillisiä nuorilla ovat koulunkäyntiin sekä käytökseen liittyvät vaikeudet. Nuorisokodissa nuori opettelee oman elämän hallintaa yksilöllisten tavoitteiden avulla, mutta samalla hän opettelee ottamaan huomioon muuta yhteisöä ottamalla vastuuta yhteisten tehtävien ja asioiden hoidosta. Nuorisokoti tarjoaa nuorelle kodinomaisen kasvuympäristön elämisen taitojen opetteluun. Kodissa eletään arkea siivouksineen ja ruoanlaittoineen. Askareet hoidetaan yhdessä. Nuoret huolehtivat itse oman huoneensa ja säännöllinen vuorokausirytmi turvataan nukkumaanmeno- ja heräämisajoilla. Aikuisten ohjauksessa harrastukset ja muu jokapäiväinen toiminta ovat samalla kertaa kasvatusta, viihtymistä ja tervettä väsymistä. Arjen selkeys ja säännöllisyys luovat perusturvaa ohjaten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon, Långvik kertoo. - Nuorisokodin ilmapiiri pyritään luomaan mahdollisimman turvalliseksi, jotta nuoret voivat rauhassa käydä koulua. Koulua käydään aluksi kotona ja siirrytään asteittain lähikouluun. Turvallisten aikuisten ja kasvatuksellisen ympäristön lisäksi nuori saa tarvittaessa myös ulkopuolista tukea kasvuunsa. Nuorisokodin kasvatustyötä auttaa myös tiivis kyläyhteisö, Långvik mainitsee. Viisipaikkainen Perhekoti Saverola Anjalankosken kaupungissa, Myllykoskella noudattaa pääosin samoja linjauksia mitä nuorisokodissakin. Perhekoti hoitaa ja kasvattaa kuntien sosiaalilautakuntien huostaanottamia tyttöjä ja poikia. Perhekotivanhempien lisäksi talossa työskentelee myös Saverolan muu henkilökunta. Turvallisia aikuisia, joiden kanssa on hyvä olla Kuva suofutispelin tauolta - Tavoitteenamme on ylläpitää saavutettua laatua ja kehittää entisestään yksikön toimintaa Laatua on läsnäolo niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen ja muille yhteistyökumppaneille. Laatu on välittämistä ja ihmisten kohtaamista. Laatu on avoin syli. Turvallisia aikuisia, joiden kanssa on myös mukavaa.laatu on hyvän huomaamista, jämäkkyyttä ja sovituista asioista kiinni pitämistä. Laatu on hyvää tiedotusta, turvallisuutta, toimivaa yhteistyötä, luotettavuutta sekä tulosten aikaansaamista. Laatua on toimia työtä ohjaavien lakien mukaisesti. Laatua on kasvatuksellinen kiinnostus nuoreen, työhöntarttumiskyky ja järjestelmällisyys. Laatua on lapsen edun mukaisuus. Laatua on myös hyvinvoiva henkilökunta, Långvik määrittelee. - Henkilökunnan jaksamisesta ja viihtymisestä huolehditaan moninaisin tavoin, mm. liikuntaharrastamista tukemalla, yhteisillä harrasteilla yms. kehityskeskusteluilla, Marja Långvik kertoo Saverolan toiminnasta. Lastensuojelulaitos Lumme Oy Vuodesta 2006 toiminut Lastensuojelulaitos Lumme Oy on yksityinen toimija, jonka perustehtävänä on sijoitettujen lasten/nuorten tavoitteellinen hoito ja kasvatus. Hoito- ja kasvatustyön lähtökohtana ovat lapsen/nuoren ja hänen perheensä arvostaminen, perhekeskeisyys sekä kunnioittava ja ratkaisukeskeinen työskentelyote. Lumpeessa on paikkoja seitsemälle, vuotiaalle nuorelle. Lisäksi talossa on erillinen perhekuntoutusyksikkö sekä tilat kotikoulutoiminnalle. Lumme sijaitsee Isojoen läheisyydessä entisissä Kodesjärven kyläkoulun idyllisissä tiloissa. Lastensuojelulaitoksen uusi omistaja, porilainen yrittäjä Antti Kiilholma, osti yrityksen toiminnot huhtikuussa Kiilholma on ollut jo aiemmin kiinteistön omistaja. Painotus lyhytkestoisiin sijoituksiin -Uuden omistajan myötä olemme painottaneet palveluitamme hieman uusiksi, myös henkilökunnan rakenne muuttui samoihin aikoihin. Ympäristömme tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet lyhytaikaisiin minimissään kuukauden kestäviin sijoituksiin. Tämän tarkoituksena on antaa nuorelle mahdollisuus pysähtymiseen ja omien ajatusten kokoamiseen, kertoo vastaava ohjaaja Taina Pitkäranta. Lyhytkestoisilla sijoituksilla saadaan usein lisä- sekä harkinta-aikaa huostaanottopäätökselle. Myöskin nuorelle tämä tarjoaa hyvän paikan miettiä omaa elämäntilannettaan. -Käytössämme on erilaisia työtapoja, riippuen nuoren tarpeista. Toiset henkilökunnan edustajista osaavat paremmin puhua ja toiset taas kuunnella, tähän lisätään vielä erilaiset työtavat, kuten tunne- vahvuuskortit, vuorovaikutuspelit ja käsinuket ym. Työtapa valitaan tapauskohtaisesti, riippuen nuoren tarpeista. Painotamme henkilökunnan mahdollisuutta käyttää omia vahvuusalueitaan, kuten esimerkiksi askartelutaitoja, Pitkäranta toteaa. Monipuolinen henkilökunta luo toimintaan perspektiiviä Laitoksessa työskentelevien ihmisten koulutustausta on hyvin monipuolinen. Töissä on sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, sosionomeja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia, lähihoitaja. -Monilla meistä on jo aikaisempaakin taustaa työelämästä, joten sitä voidaan hyödyntää täällä. Tätä kautta nähdään seinien ulkopuolellekin ja voidaan tuoda tarvittavaa osaamista tännekin. Vahvuutena pitäisin, että meillä on montaa eri ammattikuntaa edustettuna. Etuna pidän talomme terveydenhuollon ammattilaisia, koska näitä ei ole läheskään kaikissa tämän tyyppisissä laitoksissa. Näin asioita osataan katsoa eri kulmista, mutta sen kautta Kuntosali siis myös ohjaajien käytössä. voidaan saada lisäksi erilaisia ratkaisumalleja ja lähestymistapoja, Pitkäranta näkee. Maalaismiljöö antaa Pitkärannan mukaan jo itsessään mahdollisuudet monipuoliselle toiminnalle. Lastensuojelulaitos Lumpeessa luontoa hyödynnetään todella paljon terapeuttisena elementtinä. Nuorille on tarjolla myös kuntoiluhuone, joka on myös ohjaajien käytössä. Iso pihapiiri mahdollistaa monipuoliset aktiviteetit, johon lisätään vielä nuorten omat harrastukset, joihin nuoria tuetaan. -Lauantaisin on meillä ns. reissu- ja toimintapäivä, jonka puitteissa nuorille tarjotaan elämyksiä ja kokemuksia, joita vaille jotkut heistä ovat voineet jäädä. Nämä voivat liittyä kulttuuriin, liikuntaan tai kädentaitoihin. Reissu- ja toimintapäivän ohjelma suunnitellaan aina etukäteen. Kodesjärventie KODESJÄRVI Y-tunnus GSM osasto puh: johtaja Sari Lampi sari.lampi(at)lsl-lumme.fi vastaava ohjaaja Taina Pitkäranta taina.pitkaranta(at) lsl-lumme.fi

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turussa Vasta uudistettu lastensuojelulaki toi ehkäisevälle työlle lisää velvoitteita mutta silti lastensuojelun kokonaistilanne on Suomessa kestämätön. Jatkuvasti kasvavat huostaanottoluvut kertovat ehkäisevän työn puutteesta ja kyvyttömyydestä siirtää työn painopistettä varhaiseen vaiheeseen sekä vakavista puutteista mielenterveys- ja päihdepalveluissamme. Erityisen tuen tarpeessa arvioidaan olevan jo noin % lapsiväestöstä. Myös lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleitten lasten määrä on noussut vuodesta 1996 vuoteen :sta lähes :een. Mistä nämä luvut kertovat? Vanhempien kasvatuskyvyttömyydestä, mielenterveysongelmista ja päihteidenkäytöstä? Vai kasvatuksen ammatillistumisesta ja asiantuntija-avun herkästä hakemisesta? Valtakunnallisille lastensuojelupäiville Turun Holiday Club Caribiaan kokoontuu lähes 1000 lastensuojelun ammattilaista pohtimaan ja etsimään ratkaisuja erityisesti ehkäisevän lastensuojelun haasteisiin. Luovuus ja rohkeus ehkäisevän työn avaimiksi -teemaa käsitellään päivillä monista näkökulmista. Lastensuojelun Keskusliiton järjestämä tapahtuma on lastensuojelualan suurin vuosittainen koulutustapahtuma, joka tarjoaa alan ammattilaisille, tutkijoille, päättäjille ja median edustajille mahdollisuuden tietojen päivittämiseen ja kokemusten vaihtoon. Päivillä pohditaan muun muassa: Mitä ehkäisevä lastensuojelu on ja mitä se maksaa? Voidaanko lasten mieltä suojella lailla? Miten sosiaalinen media auttaa nuoria? Miten lastensuojelulaki on vaikuttanut ammattilaisten toimintatapoihin ja työskentelymahdollisuuksiin? Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu lastensuojelualan kattojärjestö, joka ajaa lapsen etua, vaikuttaa yhdessä jäseniensä kanssa lapsia koskevaan päätöksentekoon ja yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen. Liiton jäseninä on 94 järjestöä ja 36 kuntaa tai kuntayhtymää. Lisätietoja Tiistaina päivien avajaispuheen pitää professori Pekka Himanen (klo ), keskiviikkona kuulemme muun muassa ohjelmajohtaja Maija Perhon ja lastenpsykiatri Matti Kaivosojan ajatuksia (klo ). Torstaina puolestaan lastenpsykiatri Jukka Mäkelä esittelee vision vaikuttavammasta tavasta tukea Suomen lapsia (klo ). Joka toinen vuosi järjestettävät Valtakunnalliset lastensuojelupäivät järjestetään jo 44. kerran. Lastensuojelun Keskusliitto järjestää päivät yhdessä tapahtumakaupungin, tänä vuonna Turun kaupungin, ja Sosiaalijohto ry:n kanssa. Lisätietoja ja päivien ohjelma: Nuorisokoti Saverola Nuorisokoti Saviniemi Lisätietoja: Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen puh hanna-mari.savolainen@lskl.fi Olemme ammatillinen perhekoti Turun Satavassa ja tarjoamme lastensuojelulain mukaista pitkäaikaista sijaishuoltoa lapsille ja nuorille....saa tuntea itsensä rakastetuksi, hoivatuksi ja arvostetuksi juuri sellaisena kuin on... Tonttipellontie 26, Turku Puh. (02) , gsm Kasvattajina perustamme hoidon siihen että jokainen lapsista saa tuntea itsensä rakastetuksi hoivatuksi ja arvostetuksi juuri sellaisena kuin on. Kodinomaiset olosuhteet ja yhteinen arki selkeine päivärytmeineen antavat lapselle tunteen turvallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta, sekä luovat pohjaa eheyttävälle tulevaisuudelle. Satuniemi on laitosluvilla toimiva 10 paikkailen kaikenikäisten huostaan otettujen lasten ja nuorten koti. Perhekodin vanhemmat asuvat yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Toimintaideologiamme on perhekeskeisyys ja vanhemmuuden tukeminen. PERHEKOTI SATUNIEMI OY NIEMENMUTKA KIURUVESI gsm satuniemi@co.inet.fi

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Ruoksmäen lastenkoti: Kivilinnan vastaanottokoti: Salon Perhetukikeskus Oy on vuodesta 2004 toiminut lastensuojelupalveluita tarjoava yritys ja sillä on kaksi toimintayksikköä. Salossa, hyvien liikenneyhteyksien päässä sijaitsee erilaisiin lastensuojelullisiin tilanteisiin vastaava yritys. Toimintayksiköt eivät edusta tiettyä kasvatuskoulukuntaa, vaan toiminta on perusteltua lähinnä tavoitteelliseen arjen hallintaan ja vastuunkantamiseen liittyviin toimintoihin. Usein lapsilla ei ole aikaisemmin ollut arjen elämä hallussa. Tarkoituksena on saada rauhoitettua tilanne ja harjoitella sekä arvioida elämän perustaitoja kuten ruokapöytätapoja ja kohteliasta keskustelua. Samoin isompien lasten kanssa luodaan merkitystä koulun käynnin vastuulle, sovittujen aikojen noudattamiselle sekä kodin askareiden hoidolle. Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää harjoittelua sekä sen arviointia, vaan vastaavasti lapsille annetaan aikaa ja elämyksiä. Hauraasta taimesta vahvaksi puuksi Elämän arjenhallinta kantaa hedelmää koko ihmisen eliniän. Ihmisen elämää voi kuvata puun omaiseksi. Aluksi lapsi on hyvin pieni ja hauras taimi. Elämän arki kasvattaa puun juurakkoa ja puuta. Välillä elämän tuulet horjuttavat sitä. Puu kasvaa ja vahvistuu sitä mukaa miten elämän lehvästönä olevat tavoitteet alkavat pikku hiljaa kasvaa ja täyttyä. Joskus siihen tarvitaan tukea ulkopuolelta, jotta tuulet eivät horjuta sitä liikaa. Näin kasvu ja kehitys pääsevät jatkumaan. Juuri näinä tukipilareina, osana lapsen elämää toimitaan lastensuojelun osa-alueella. Mukana ollaan vain jonkin aikaa ja elämän arjen taitojen hallinta jatkaa puun kasvua. Tavoitteena on tarjota lapselle paremman elämän eväitä. Salon Perhetukikeskuksen arvot ja toimintaperiaatteet antavat viitekehyksen kaikelle toiminnalle. Ne on myös aukaistu konkreettiselle käytännön tasolle molempien toimintayksiköiden kanssa. Arvoja ovat ihmisen kunnioitus, myönteisyys, Salon Perhetukikeskus Oy avoimuus sekä tulevaisuuteen usko. Toimintaperiaatteina toiminnassa on perhekeskeisyys, yksilöllisyys, suunnitelmallisuus sekä aktiivisuus. Lapsen tulon syy ei ole koskaan kovin yksinkertainen vaan se on useamman tekijän yhteissumma. Tämän vuoksi perheen kanssa tehtävä yhteistyö on hyvin oleellinen osa työskentelyä. Huoltajien kanssa tehdään tiivistä ja tavoitteellista yhteistyötä. Heitä tavataan säännöllisesti. Huoltajille myös soitetaan viikoittain, jos he eivät ole käyneet ja heidän kanssa jaetaan lapsen arjen sujuminen. Huoltajat ovat aina oleellisessa asemassa lapsen elämässä, vaikka lapsi olisikin sijoitettu. Samoin eri yhteistyötahoihin ollaan tiiviisti yhteydessä, jotta paremman elämän eväät saataisiin elämän arki tasapainoisemmaksi. Lapsilla pitää olla ikään ja kehitystasoon nähden sopiva määrä vastuuta. Lasten kanssa pitää neuvotella asioista, mutta lopullinen päätäntävalta ja vastuu on aikuisella. Lasten pitää antaa itse kokeilla rajoja. Aikuiset ovat sitä varten, että he ovat vastaanottamassa lasten törmäilyjä ja voivat samalla ohjata häntä uuteen suuntaan. Lapsesta ja hänen asioistaan pitää olla kiinnostunut. Lasten kanssa tehdään ikätasoon nähden erilaisia sopimuksia. Heidän niissä pysyessä luottamus kasvaa. Jos he eivät pysy sopimusten sisällä, mietitään lapsen kanssa miksi. Näin opetetaan vastuun kantoa ja sitä myötä vapauden saamista. Lapset tarvitsevat turvallisia, reiluja sekä johdonmukaisia aikuisia. Palautteen antaminen on tärkeää. Ruoksmäki ja Kivilinna Ruoksmäen lastenkoti on aukaistu vuonna 2004 ja se vastaa pidempiaikaisiin sijoituksiin. Lapsen tullessa Ruoksmäkeen lapsi voi olla vuotias. Ruoksmäkeen lapset tulevat suunnitellusti. Kivilinnan vastaanottokoti on aukaistu Kivilinnaan tulevat lapset ovat iältään 0-17-vuotiaita. Kivilinnaan voidaan sijoittaa ympärivuorokauden kiireellisesti kriisitilanteessa tai suunnitellusti lastensuojelun tarpeen arviointiin. Valvottuja tapaamisia järjestetään sovitusti. Tavallinen perusarki muodostuu leikin, koulun käynnin ja kodin askareiden ympärille. Koulua käydään oman opetussuunnitelman mukaisessa koulussa. Molempien toimintayksiköiden toiminnasta vastaa yksikön esimies. Heidän lisäkseen ohjaajina toimii erilaisin työtaustoin olevia opisto/ ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Molemmissa toimintayksiköissä on myös keittäjäemäntä. Toimintayksiköiden käytössä on yhteinen kehittämiskoordinaattori sekä kiinteistönhuoltaja. Koko toiminnasta vastaa toimitusjohtaja. Omaohjaajatyöpari Lapsille nimetään aina omaohjaajatyöpari, joka vastaa ensisijaisesti lapsen kasvusta ja kehityksestä. Omaohjaajat työskentelevät intensiivisesti lasten kanssa. Heillä voi olla apunaan erilaisia työmenetelmiä ja välineitä. Lapsen perustyö on kuitenkin koulun käynti. Koulun suorittamiseen kannustetaan ja sitä tuetaan. Lapsille, jotka ovat peruskoulunsa suorittaneet mutta eivät käy jostakin syystä toisen asteen koulutusta, järjestetään jokaiseksi päiväksi jotakin tekemistä. Ajatuksena tässä on se, että elämällä on sisältöä. Tekeminen voi olla kodin arjen askareita tai vaikkapa erilaista pajatoimintaa. Pienimpien lasten arki muodostuu leikin ja yhteisen tekemisen ympärille. Lapsille yritetään löytää mielekästä tekemistä ja heitä kannustetaan harrastusten pariin. Omaohjaajat toimivat myös yhdyshenkilönä eri toimijoiden kanssa ja tekevät tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa. Omaohjaajat ovat lapsen äänen esiintuojia ja lapsen asioista tiedottajia muulle työtiimille. Omaohjaajat tapaavat myös huoltajia ja voivat olla näin myös linkkinä lapsen ja huoltajien välillä. Molemmissa toimintayksiköissä on säännöllisesti ulkopuolinen työnohjaus. Sen lisäksi työntekijät voivat käydä suunnitellusti koulutuksissa. Vuosittain järjestetään talon sisäisiä suurempia koulutuspäiviä. Raskaan työn vastapainoksi työssä jaksamista henkilöstöä tuetaan vuosittain työhyvinvointipäivillä sekä kannustetaan liikunnan ja kulttuurin pariin taloudellisen kannustimen myötä. Työtiimin ja sen sisällä yksittäisten työntekijöiden työssä viihtyminen sekä jaksaminen ovat laadukkaan työn tae. Perhetukikeskus mukana Verkonkutoja-hankkeessa Tehtävää työtä on arvioitava ja kehitettävä suunnitelmallisesti. Salon Perhetukikeskus on mukana Verkonkutojahankkeessa, jossa tarkoituksena on luoda uudenlainen palautteenkeruu menetelmä. Palaute kerätään sekä lapsilta että huoltajilta. Tämän jälkeen kokoonnutaan asiakasraatiin pohtimaan palvelua. Asiakasraati koostuu palvelun tarjoajista, palvelun ostajista se kä palvelun saajista. Näin voidaan parhaiten arvioida tyytyväisyyttä nykyiseen palvelun laatuun ja löytää kehittämisen kohteet. Ruoksmäen lastenkodissa on tapana tavata lapsi ja hänen huoltajansa sijoituksen jälkeen palaute- ja arviointikeskustelun merkeissä. Samoin molemmissa toimintayksiköissä järjestetään lähteneiden lasten grilli-ilta, jonne kutsutaan aikaisemmin olleet lapset. Työssä on erityisen palkitsevaa se, miten aikaisemmin lähteneet lapset muistelevat sijoituksen aikoja ja osaavat usein katsoa tilannetta ennemmin mahdollistajana, eivätkä niinkään taakkana. Lastensuojelutyö kantaa usein hedelmää vasta myöhemmin. On kuitenkin opittava poimimaan hedelmiä myös arjen pienistä hetkistä ja tilanteista. Lisätietoja: Salon Perhetukikeskus Oy Vanha Turuntie Hajala Ruoksmäen lastenkoti Yksikön esimies Hannu Pekkala, Kivilinnan vastaanottokoti Yksikön esimies Marita Nikander, Salon Perhetukikeskus Oy on omalla osastollaan lokakuussa mukana valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Turussa. Tervetuloa keskustelemaan lisää toiminnastamme!

5 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Sertifioitua laatua lastensuojelun arkeen CTM Oy Sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi niistä muutamasta yrityksestä Suomessa, jotka ovat sertifioineet tuottamiensa lastensuojelupalveluiden laadun. CTM Oy tuottaa ISO 9001:2008 laatustandardin mukaisia sertifioituja palveluita lastensuojelun arkeen. Yrityksen tuottama sijaishuollon prosessi, lastensuojelun oheis- ja erityispalvelut, johtamisprosessi sekä tukiprosessit ovat sertifiointiin sisältyviä toimintoja. Tammikuussa 2010, yritys työntekijöineen juhli lastensuojelun ammattilaisten, järjestöväen, yhteistyötahojen, yliopiston ja yrittäjäjärjestön edustajien sekä kaupungin päättäjien kanssa lastensuojelun saralla harvinaista CTM Oy:lle myönnettyä laatusertifikaattia, joka varmentaa sen, että yrityksen laatujärjestelmä täyttää ISO 9001:2008 standardin vaatimukset. Juhlava päivä oli monivuotisen ja vaativan laatutyöskentelyn huipentuma. Yrityksen työntekijät olivat juhlansa ansainneet, sillä sertifiointia edeltävät pari vuotta ja sertifikaatin saamista edeltänyt auditointi, olivat jokaiselle työntekijälle vaativia. Epäselväksi eivät jääneet yhdellekään työntekijälle CTM Oy:n arvot ja tavat toimia. Kaikki toiminta yrityksen omistamissa lastenkodeissa tehtiin näkyväksi aukikirjoittamalla toiminta ulkopuolisten tutkailtavaksi ja arvioitavaksi. Laatujärjestelmästä tuli lastensuojelupalveluita tuottavan yrityksen selkäranka, johon jokainen työntekijä voi toiminnassaan tukeutua. Laatutyöskentelyn vieminen sertifikaattitasolle oli mittava haaste yritykselle ja vaati huomattavia taloudellisia panostuksia sekä jokaisen työntekijän sitoutumista laadun kehittämiseen. Lastenkotien lapset sekä heidän vanhempansa olivat myös osaltaan palautteen antamisella kehittämässä laatujärjestelmää, samoin yrityksen yhteistyötahot sekä palveluita ostavat kunnat sosiaalityöntekijöineen. -CTM Oy on jatkuvasti, mutta hallitusti kasvava, lastensuojelupalveluita tuottava yritys, jonka toimitusjohtaja luottaa laatuun myös lastensuojelun arjessa. Tarjouskilpailutus asettaa palveluiden tuottajille tietyt laatuvaatimukset, mutta ulkopuolista auditointia laadun suhteen ei edellytetä. Jokainen palveluntuottaja varmasti haluaa mainostaa tuottamiensa palveluiden korkeaa laatua, mutta valitettavasti subjektiivinen arvio tuotettujen palveluiden laadusta voi olla hyvinkin kaukana laatujärjestelmän standardit täyttävistä vaatimuksista ulkopuolisine auditointeineen. Laatujärjestelmä ei suinkaan saa olla itsetarkoitus vaan se on väline tehdä hyvää ja tasokasta lastensuojelutyötä, jossa toimintaa arvioidaan myös ulkopuolisten taholta, sanoo toimitusjohtaja, TtM Tina Mäkelä. Mäkelä sanoo, että on lastensuojelupalveluita ostavien kuntien edunmukaista, että yrityksellä on laatujärjestelmä, joka määrittää ja mittaa kunnille myytävien palveluiden laatua ja sitä, että palveluntuottajan lupaukset palveluiden sisältöjen suhteen toteutuvat. -On myös sijaishuollossa olevien lasten edunmukaista, että laatujärjestelmän edellyttämät laatukriteerit toteutuvat. Laatujärjestelmä varmistaa myös osaltaan, että palvelut toteutetaan lastensuojelulain vaatimusten mukaisina. Erilaisten mittaustulosten avulla voidaan arvioida lapsen sijaishuollon paikan oikeellisuutta ja työn tuloksellisuutta. Laatusertifikaattia ei ole myönnetty pysyvästi vaan joka vuosi se täytyy ansaita toteuttamalla palvelut laatustandardin mukaisina ja ulkopuolisen arvioinnin eli auditoinnin kautta. Pienryhmäkotien arvot ja yhdessä toteutetut laatukriteerit ovat työn kivijalka, jonka päälle rakennetaan lasten ja nuorten sekä heitä ohjaavien aikuisten hyvinvointi ja tulevaisuus. -Pienryhmäkotiemme perusarvot ja toimintamallit tähtäävät laadukkaan ja jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet huomioivan työn toteuttamiseen. Yhteisen toimintamallien löytyminen lasten ja nuorten sekä perheiden välille on asia, joka mahdollistaa sijoituksen onnistumisen sekä lapsen ja nuoren hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa, Tina Mäkelä toteaa. Ratkaisukeskeisyys on tapa ratkaista eteen tulevia ongelmia asiakaslähtöisesti ja luovasti -Pyrimme löytämään ratkaisuja erilaisiin ongelmatilanteisiin ja kykenemme tunnistamaan oman osaamisemme rajat sekä ohjaamaan lapsi tai nuori tarvittaessa ulkoisiin palveluihin. Ratkaisukeskeisyyteen kuuluu ajatus positiivisesta kannustamisesta sekä ongelmien kautta kasvamisesta. Lapsille ja nuorille pyritään tarjoamaan keinoja, joiden avulla pärjätä omassa elämässään ja selviytyä vastoinkäymisistä. Pyrimme yhteisönä ratkaisemaan kasvatustyön haasteita ja vaikeuksia siten, että jokaisen mielipidettä kunnioitetaan. Ongelmien ratkaiseminen ja niistä oppiminen ovat tärkeitä asioita työyhteisön toiminnan kannalta, Mäkelä korostaa. Lapsen kunnioittaminen yksilönä CTM OY SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUT SERTIFIOITUA LAATUA LASTENSUOJELUN ARKEEN -Pienryhmäkotiemme perusarvona on lasten / nuorten kunnioittaminen yksilöinä. Heidän erilaisuutensa sekä yksilöllisyytensä ymmärretään hoito- ja kasvatustyön lähtökohtana. Lapsia ja nuoria tuetaan hyväksymään toistensa erilaisuus * Jälkihuolto ja ainutkertaisuus. On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori * saa Perhetyö tuntea itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi, että hän saa onnistumisen tunteita, luottamuksen kokemuksia ja ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Kunnioitamme lapsia ja nuoria arvokkaina ja yksilöllisinä mm. siten, että heidät otetaan mukaan mahdollisimman suuressa määrin heitä koskevien asioiden päättämiseen lasta kuullaan. Pienryhmäkotien asiakkaina heillä on tärkeä rooli toiminnan suunnittelemisessa ja arvioimisessa. Lasten kanssa voidaan esimerkiksi tehdä yhdessä hoitoja kasvatussuunnitelma. Lapsia ja nuoria kunnioitetaan oman elämänsä asiantuntijoina ja heitä kannustetaan vaikuttamaan oman elämänsä päätöksiin. Pyrimme kohtaamaan lapsia ja nuoria jatkuvasti arjen tilanteissa siten, että vuorovaikutus olisi positiivista ja itsetuntoa tukevaa. Lastensuojelutyö on usein myös haastavaa yhteistyötä perheiden ja lapsen lähiverkoston kanssa. Pyrimme kunnioittamaan lasten vanhempia, perheitä ja yhteistyökumppaneita kaikissa kohtaamisissa, Mäkelä sanoo. Eettinen ajattelu on olennainen osa lastensuojelutyötä - Eettisyyden ohjenuorana pienryhmäkodeissamme toimii lapsen etu ja lapsen oikeuksien käsitteet, joiden mukaan pyrimme ratkaisemaan tilanteen aina niin, että se tukee lapsen ja nuoren yksilöllistä hoitoa ja kasvua. Eettisyyteen liittyy vastuu lapsen elämästä ja perheestä. sekä lapsen etnisen taustan ja eritystarpeiden huomioimisesta. Pyrimme tekemään päätöksemme yhteisöllisesti ja riittävän tiedon perusteella siten, että toiminta palvelisi kaikkien osapuolten tarpeita huomioiden erityisesti lapsen tai nuoren edun. Työntekijämme ovat sitoutuneita työhönsä ja lasten kasvuun sekä tuntevat eettisen vastuunsa työhönsä liittyen. Työyhteisössä arvostetaan korkeita periaatteita työn laadun ja työmoraalin suhteen. Myös työntekijöiden erilaiselle osaamiselle ja vahvuuksille annetaan arvoa ja niitä pyritään hyödyntämään työyhteisössä, Mäkelä määrittelee. * Sijaishuollon palvelut * Itsenäistymisasunnot Pienryhmäkodin toiminnan tavoitteena on toivon luominen lapsille ja nuorille ja heidän omaisilleen - Lastensuojelu on usein haasteellista ja ongelmalähtöistä. Positiivisen palautteen ja positiivisen kannustamisen kautta pyritään tukemaan elämänmyönteisen asenteen kehitystä. Asiakkaita ja heidän omaisiaan tuetaan positiiviseen ongelmaratkaisuun. Positiivisuuden tavoitteena on luoda hyvä itsetunto ja myönteinen lähestymistapa ongelmiin. Pienryhmäkodeissamme on käytössä useita eri menetelmiä ja välineitä työn laadun parantamiseksi ja työn tavoitteiden saavuttamiseksi. Menetelmien tavoitteena on lisätä lapsen / nuoren hyvinvointia ja valmiuksia itsenäisen elämän taitojen saavuttamiseen. Menetelmiä pyritään soveltamaan yhteisöllisesti siten, että jokaisella on mahdollisuus hyödyntää erityisosaamista työssään. Lisäksi kouluttaudumme jatkuvasti uusien työmenetelmien hallintaan. Ennen kaikkea menetelmien tarkoituksena on löytää keinoja ja välineitä lapsille / nuorille oman tilanteensa läpikäymiseen yksilöllisellä, itseään kiinnostavalla, lapsen iän ja kehityksen huomioon ottavalla tavalla. Menetelmien tavoitteena on antaa lapselle ja nuorelle välineitä elämänsä hallintaan sekä itsetunnon parantamiseen, Tiina Mäkelä kertoo. Pienryhmäkoti Merilinna Turussa on 7-18 vuotiaiden lasten koti. Merilinnassa on vahvuutena vankka psykiatrinen erityisosaaminen sekä kokemus lapsista, jotka vaativat kasvuunsa paljon tukea. Merilinnassa hoitonäkökulma on lapsilähtöinen ja kuntouttava. * Monikulttuuriset palvelut * Avohuollon tukipalvelut * Terapiapalvelut * Koulutus-, konsultaatio- ja asiantuntijapalvelut * Lastensuojelun edunvalvonta * CTM Oy kustannus Pienryhmäkoti Hovilinna Mynämäellä on koti yli 12- vuotta täyttäneille nuorille, jotka tarvitsevat kasvunsa tukemiseen vahvaa ammatillista sekä psykiatrista erityisosaamista. Hovilinnassa nuorilla on myös mahdollisuus opetella turvallisesti ja tuetusti itsenäistä asumista erillisessä Pihatalossa, jossa sijaitsee kolme nuorten tarpeiden mukaisesti varusteltua yksiötä. JOKAISELLA LAPSELLA ON OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN Pienryhmäkoti Myllylinna Turussa tarjoaa hoitoa ja huolenpitoa huostaanotetuille ja avohuollon tukitoimena sijoitetuille pienille lapsille, joita ei nuoresta iästään huolimatta voida joko lapsen tai hänen perheensä vaativan taustan vuoksi sijoittaa perhesijoitukseen. Myllylinnan erityisosaamisena on monikulttuurinen osaaminen ja tarvittaessa arabiankieliset palvelut. Pienryhmäkoti Niittylinna on Mynämäelle tammikuussa 2011 avattava vahvan psykiatrisen osaamisen ja psykiatriseen kuntoutukseen erikoistunut erityislastensuojeluyksikkö yli 12- vuotiaille nuorille. Niittylinnan pihapiirissä aloittaa toimintansa myös Opetusyksikkö Leinikki. jossa nuorilla on mahdollisuus käydä peruskoulua silloin kun lapsi tarvitsee oppimisympäristökseen pienryhmää ja yksilöllisiä ratkaisuja. Niittylinna toimii osana Hovilinnaa. Niittylinna voi toimia tarvittaessa porttina Pienryhmäkoti Hovilinnaan tai vaihtoehtoisesti vankkarajaisena kotina nuorelle koko hänen sijaishuollon tarpeensa ajan. Kaikissa CTM Oy:n omistamissa pienryhmäkodeissa hoidon lähtökohtana ovat lapsen yksilöllisyys, erityisyys ja ainutkertaisuus. Säännöllinen arkielämä ja varmuus huolenpidon jatkuvuudesta muodostavat hoidon ja kasvatustyön perustan. Lapselle halutaan mahdollistaa mahdollisimman hyvä lapsuus. Hänelle tarjotaan huolenpitoa ja autetaan selviytymään arjen askareissa. Häntä opastetaan parantamaan sosiaalisia taitojaan ja huomioimaan muita ihmisiä, sekä hallitsemaan omaa käyttäytymistään sekä löytämään uudenlaisia malleja toimia. Toiminnan tavoitteena kiteytetysti on tukea lasta kasvamaan tasapainoiseksi ja vastuuntuntoiseksi aikuiseksi, joka kykenee löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa. Yrityksen kaikissa pienryhmäkodeissa työntekijät muodostavat moniammatillisen tiimin, jossa mukana ovat CTM Oy:n palveluksessa olevat psykologi, psykiatriset sairaanhoitajat, kirjallisuusterapeutti, toimintaterapeutti sekä ostopalveluna psykiatri ja vankka erityisosaajien yhteistyöverkosto. Tina Mäkelä toivoo, ett CTM Oy tunnetaan palveluiden sertifioidusta laadusta lasten arjessa, mutta ennen kaikkea inhimillisestä ja eettisesti kestävästä kasvatustyöstä, jossa kaiken toiminnan tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen kasvuympäristö ja lapsesta aidosti välittävät aikuiset, jotka kulkevat lapsen rinnalla hänen elämäntietään kulloinkin tarvittavan ajan. Lisätietoa ja paikkatiedustelut CTM Oy:n lastensuojelupalveluista saa osoitteesta tai puh ja

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Matulasta tehokkaita työvälineitä sijoituksiin, perhetyöhön ja tukipalveluihin Terveydenhuoltoa lukuunottamatta koko sosiaalipuolen palveluita ja tukipalveluita tarjoava Matula sijaitsee Loimaan maaseutumiljöössä. Sen lastensuojelulaitoksessa on 7-13 paikkaa lapsille ja nuorille. Jälkihuoltoa löytyy itsenäistyville nuorille ja perhehoitoyksikössä kuntoudutaan koko perheen voimin. Lisäksi tuki- ja perhetyötä tehdään suoraan nuorten ja perheiden koteihin. Matulassa sen alkumetreiltä saakka mukana ollut Marko Mykkänen kritisoi tämän päivän lastensuojelulakia liian varovaiseksi; Nykyinen trendi muutaman kuukauden mittaisista sijoituksista on hänen mukaansa liian lyhyt ja yleensä liian myöhään tehty. Mykkäsellä on lastensuojelutyöstä parinkymmenen vuoden kokemus. Itse lapset ja nuoret eivät ole vuosien varrella muuttuneet paljoakaan, mutta yhteiskunnan vaatimukset ovat paljonkin. Halu olla nuori ja lapsi ovat olemassa, mutta mahdollisuutta tähän ei aina ole. Uuden lastensuojelulain myötä kunnille tuli jokin etsikkoaika, ja kunnat hakevat paraikaa toimintamalliaan sen kanssa. Viimeisen puolentoista vuoden aikana meille on tullut lyhimmillään kuukauden ja pisimmillään vuoden mittaisia paikkakyselytilanteita. Niin lyhyissä sijoituksissa on tarkoituksena katkaista nuoren tai lapsen kotona jokin vallalla oleva tilanne ja rauhoittaa se, vaikka nähtävissä on että kotona ja nuoren elinpiirissä on mittavampiakin ongelmia. Ennen sijoitusajat olivat poikkeuksetta pari- kolme vuotta, jolloin lastensuojelulaitokset saivat jo jotain aikaiseksikin. On selvää ettei vuotiaan nuoren kanssa päästä muutamassa kuukaudessa kovin syvällisiin tuloksiin. Sen ikäisenä nuori on jo päässyt elämän makuun ja jo opittuja toimintamalleja on vaikeampi muuttaa ja muokata. Tosiasia on, että mitä vanhempi nuori on, sitä tottuneempia hän on kodissaan ja elämässään tapahtuviin asioihin ja toimintamalleihin, taustoittaa Mykkänen. Avun vastaanottokyky riippuu myös vanhemmista. Mykkäsen mukaan usein 12-vuotiaan lapsen vanhemmat ovat halukkaampia ottamaan apua vastaan, kun taas 16-vuotiaan kohdalla he kokevat, että asiat ovat jo menneet niinkuin ovat, ja nuori itsenäistyy pian. Nykylaki sanoo, että avohuollonsijoitus pitää muuttaa huostaanotoksi jos kriteerit täyttyvät. Mutta entä jos eivät ihan täyty tai ei haluta lähteä asiassa oikeusteitse etenemään. Silloin sijoitusta ei voida avohuoltona jatkaa, niin varsinkin nyt näyttäisi siltä, että laitetaan nuori kotiin keräämään ns. pisteitä ja puututaan uudestaan kun riittävät kriteerit ovat koossa. Ennen tilanne ratkaistiin avohuollon sijoituksena eikä huostaanottoon välttämättä menty ja tuloksia saatiin eikä haaskattu turhaa aikaa sijoituksen sanamuodoista kinaamiseen vaan keskityttiin itse asiaan. -Seuraavat vuoden näyttävät mihin yhteiskunta menee ja mihin kuntapolitiikka kallistuu. Odotan sitä mielenkiinnolla. Suomessakin pyritään varsinkin nuorempien sijoitettavien kohdalla enenemässämäärin perhesijoituksiin kuten ruotsissa on tehty jo pidemmän aikaa. Tilanteesta tekee vaikean se, että pitäisi löytyä perheitä jotka jaksavat kasvattaa nuorta myös silloin kun hän on murrosikäinen ja tai perheen ja sukulaisten kanssa tulee vaikeuksia. Toki kaikkia sijoitusmuotoja tarvitaan ja on myös lapsia jotka voidaan perhesijoitukseen laittaa, mutta mistä löytyy riittävä ammattitaito tai ennustaja joka osaa sanoa mikä sijoitusmuoto on kullekin asiakkaalle järkevin vaihtoehto. Meillä on myös paljon kokemuksia siitä kuinka vaikeaa oleminen on silloin, kun nuorta heitellään paikasta toiseen. Lasten ja nuorten sijoituksissa yleensä pakettiin kuuluvat päihde- ja/ tai mielenterveysongelmaiset lapsen vanhemmat, iso suku, koko nuoren kasvuympäristö ja verkosto ja näiden kaikkien kanssa tehdään yhteistyötä. Sosiaalityöntekijät ovat tavoitettavissa vain virka-aikana, vaikka apua tarvittaisiin yleensä pimeän tullen ja pullon auettua. Kaksivuorotyö ei olisi sosiaalitoimellekaan hassumpi vaihtoehto, joskin joissakin kunnissa tätäkin on kokeiltu. Kotikäynti suoritettuna illalla on todennäköisesti osuvampi kuin virka-aikana tehty ennalta sovittu kotikäynti. Sosiaalityön toimintamallit ovat syvällä yhteiskunnan toimintamalleissa ja ne muuttuvat hitaasti, ja sosiaalityöntekijät tekevät paljon muutakin kuin lastensuojelutyötä joten työtaakka on monesti kohtuuton. Kunnilla ei ole resursseja käydä perheissä paikan päällä riittävästi, ja lastensuojeluilmoituksia pitää tulla todella paljon ennen kuin asioihin puututaan, niiden vaatimalla tavalla. ryhmä ihmisiä joilla kaikilla on koulutukset ja vankka kokemus alasta. -Olemme tukipalveluiden puolella huomanneet, että aikaa ei perheiden kohdalla ole haaskattavaksi turhuuksiin. Yhteinen linja on löydettävä usein nopeasti, ja toimenpiteiden tulee olla tarpeeksi tehokkaita jotta niistä on hyötyä. Joskus tavoite voi olla 9-luokan loppuun saattaminen, ja se on silloin hyvä. Työn ja tuen tavoitteet täytyy olla kaikille myös kirjallisesti selvillä. Emme ole lähteneet mukaan sellaisiin tapauksiin, joissa toimenpiteet eivät mielestämme ole olleet riittävät, vaan haluamme toimia laadukkaasti ja tavoitteellisesti niin että tekemästämme työstä todella on apua, painottaa Mykkänen. Perhehoitoyksikölle on varattu yksi talo, jonne voi tulla elämäntilanteen mukaiseen kuntoutukseen. Perhetyöhön on Matulassa panostettu maltillisen varmasti. -Perhehoitoyksikkömme on ollut mukana toiminnassamme reilun vuoden päivät. Palvelulle oli selkeästi kysyntää, ja meillä oli kiinteistö joka soveltuu tällaiseen käyttöön. Koska sijoitukset ovat mielestäni tällä hetkellä lyhytnäköisiä, pääsee perhetyön kautta vaikuttamaan aikaisemmassa vaiheessa koko kuvioon, eli vanhempiin ja nuorten käytökseen. Perheet saapuvat meille sosiaalitoimen lähettämänä, avohuollon perhetukineuvonnan tai psykiatrisen puolen kautta joko tahtomattaan tai omasta tahdostaan. Perheyksikköömme tullaan yleensä aina omasta vapaasta tahdosta. Meille tuleminen voi olla monelle myös ainoa vaihtoehto, jos esimerkiksi puoliso on lähtenyt, alkoholismia on ja koti lähtee alta. Usein myös nuoret äidit ovat jättäneet koulun kesken, ja me autamme heitä koko elämäntaparemontin tekemisessä, kuvailee Mykkänen. Nyky-yhteiskunnassa kokonaisvaltaisen vastuunottaminen omista tekemisistään ja toimistaan on heikentynyt mielestäni mitä suuremmassa määrin, on vain oikeuksia mutta ei velvollisuuksia, ei osata olla kasvattajia ja vanhempia vaan kaikkien tarvitsisi olla jotain suurempaa, mutta mitä. Kyky elää tavallista tylsää elämää on heikentynyt ja kun sen elämänsietokyvyn löytää niin silloin moni asia on huomattavasti helpompaa ja valoisampaa. Tähän me koitamme löytää ratkaisuja Matulassa. Lisä-/ Matula Oy Mäki-kitkontie Loimaa Puh Matulasta apua moneen ongelmaan Vuonna 1991 perustettu Matula toimi ensin perhekotina ja sittemmin lastensuojelulaitoksena. Perinteisen lastensuojelutyön rinnalla sen palvelupaletista löytyy tukihenkilötoimintaa sekä perhetyötä. Työstä vastaa moniammatillinen ja osaava

7 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Vastaanottokoti Täyskäännös on ympärivuorokautista hoitoa antava yksityinen lastensuojelun yksikkö kouluikäisille lapsille. Täyskäännös on 12-paikkainen. Lapsi voi tulla Täyskäännökseen avohuollon tukitoimen sijoituspäätöksellä, huostaanotettuna tai kiireellisesti sijoitettuna. - Meille tulevat lapset ovat hyvin moniongelmaisia. Perustehtävämme on tehdä arviointityötä lapsen ja perheen tuentarpeesta. Tarjoamme myös lyhytaikaista kuntouttavaa hoitoa yksilöllisen hoito- ja kasvatussuunnitelman mukaisesti. Ammatillinen, laadukas hoito sekä tiivis yhteistyö sosiaalityöntekijöiden ja vanhempien kanssa ovat toimintamme keskeisiä lähtökohtia. Lapsi on meille sijoitettuna keskimäärin kolme kuukautta. Talomme on tällä hetkellä täysi ja tarvetta tällaiselle palvelulle tuntuu olevan, taustoittaa johtaja Katja Halonen. Rajat ja arki kadoksissa Kriisistä voimaantumiseen Halonen kertoo huomanneensa, että perheiden ongelmat ovat nykyään hyvin moninaisia ja laaja-alaisia, aina mielenterveysongelmista kasvatusongelmiin. -Perheiden ongelmat sisältävät useita sivujuonteita, ja mielenterveys- ja päihdeongelmat nivoutuvat usein toisiinsa, jolloin myös rajat perheen sisällä ovat menneet sekaisin. Usein myös vanhemman uusi ihmissuhde saa lapsen oireilemaan huomionpuutteesta. Myös yhteisten kasvatuslinjojen löytäminen esimerkiksi uusioperheissä voi olla haasteellista. Lapset toivovat paljon yhteistä tekemistä ja aikaa vanhempiensa kanssa. yhteiskunnan hektinen ja vaativa elämä näkyy myös perheiden arjessa siten, että arjen ja perheen yhdessäolo korvataan helposti jollakin tekemisellä tai menemisellä. Usein kuitenkin lapsille ja nuorille riittää aikuisen/ vanhemman läsnäolo ja kotona oleminen. Aikuisen läsnäolon ei kuitenkaan tarvitse olla lapselle pelkkää juhlaa, vaan yksinkertaisesti läsnäoloa ja normaalia arkea. -Havaittavissa on myös monta eri kasvatuslinjaa, joiden ääripäät näkyvät meillä korostuneesti. On tavallista, ettei lapselle ei ole asetettu lainkaan rajoja tai kaikki rajat ovat äärimmäisen tiukat. Ensimmäisessä mallissa vanhemmat eivät kykene luomaan mitään päivärytmiä, eivätkä tiedä mitä lapsi milloinkin tekee. Vanhemmat luottavat siihen, että lapsi osaa hoitaa itse itsensä eivätkä näe sitä, että lapsi kaipaa stuktuureeja ja sopivaa ohjattua elämää. Lapset hakevat välittämistä, ja meille tulevat lapset ovat erittäin huomionhakuisia, Halonen kertoo. Perheiden vuorovaikutussuhteet ovat Halosen mukaan usein sijoituksen alkuvaiheilla hyvinkin tulehtuneet. Näin ollen hetkellinen etäisyys ja erillään oleminen tuo molemmille osapuolille aikaa ja tilaa pohtia asioita. Täyskäännöksestä uusi suunta elämälle Vastaanottokoti toimii maalaismaisemissa Sipoon Hindsbyssä. Täyskäännös-jakson aikana lapset käyvät koulua omissa kouluissaan. Tarvittaessa lapselle voidaan räätälöidä koulunkäynti myös paikan päällä. -Jakson lopussa voimme tarvittaessa hoitaa lapsen tutustumiskäynnit sekä muuton pidempiaikaiseen jatkosijoituspaikkaan. Henkilökuntamme koostuu toimintaterapeutista, erityisopettajasta, sairaanhoitajasta, huoltomiehestä sekä ohjaajista, luettelee Halonen. Toiminta rakentuu arviointityön kautta -Toimintamme rakentuu arviointityöhön. Jatkossa mietimme palvelunkehittämistä niin, että ns. nivelvaiheisiin painottuvaa perhetyötä tehdään entistä enemmän. Etenkin avohuolto- ja ennaltaehkäisevää työtä pyritään tuomaan mukaan palveluihin. Pyrimme laajentamaan palveluketjuamme entistä kattavammaksi, Halonen kertoo. Täyskäännöksessa tehdään tiivistä yhteistyötä perheen, sen sosiaalisen verkoston sekä sosiaalitoimiston edustajien kanssa. Voimavarat pyritään löytämän perheen sisältä ja viemään niitä kodin haastaviin tilanteisiin. -Pyrimme tarjoamaan intensiivistä tukea arviointivaiheeseen, koskien perhetyötä ja nuoren kanssa tehtävää työtä. Halonen kertoo, että perhetyötä tullaan kehittämään niin, että Toimiva lapsi ja perhe -malli tulee Täyskäännöksen kokonaisvaltaiseen käyttöön. Koulutus aloitetaan heti alkuvuodesta Kyseessä on noin puolen vuoden koulutus, joten menetelmä on käytössä heti alkukesästä. Koulutuksen kautta perhetyöhön saadaan struktuuria ja tasalaatuisuutta. -Meillä on oma toimintaterapeutti ja sairaanhoitaja. Toimintaterapeutti on opiskellut sosiaalipedagogista hevostoimintaa, joka pyrkii vastaamaan erityisesti vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. Sairaanhoitaja on taas omalta osaltaan somaattisen- ja psyykkisen puolen erikoisosaaja ja pystyy toimimaan yhteyshenkilönä verkostossa. Keskiviikkoisin kodilla on toimintaterapeutin vetämä ilta, joilloin harrastetoiminnan puitteissa voidaan esim. keilata, seinäkiipeillä tai askarrella talolla. Kyseessä on talon sisältä tuleva toiminnallinen ilta, joka kuuluu kaikille. -Tuemme myös nuorten omia harrastuksia. Osa meille tulevista nuorista voi aluksi todella huonosti, eivätkä he pysty harrastamaan mitään hetkeen. Näissä tilanteissa pyrimme vain tilanteen rauhoittamiseen. Lapsia tuetaan harrastusten pariin heidän halujen ja voimavarojen mukaan, kertoo Halonen. Vastaanottokoti Täyskäännös pyrkii osallistamaan sekä perheet että lapset kuntoutumisprosessiin, jolla on tulosten kannalta suurta merkitystä. Täyskäännöksessä pyritään voimaannuttavaan tapaan lähestyä asioita ja uskotaan, että kun perheet ja nuoret pystyvät vaikuttamaan prosessiinsa eri tavalla, sillä on merkitystä kuntoutumisen kannalta. Jotta kotiutuminen on mahdollista vaatii se muutosta koko perheessä ei vain pelkästään lapsessa/nuoressa. Vastaanottokoti Täyskäännös Martiksentie SIPOO Puh Kuva viime kesän Espanjan matkaltamme. Perhekodissamme tahdomme avartaa lasten maailmaa ja antaa elämyksiä kaikille siellä asuville lapsille, joista yksi keino ovat yhdessä tehdyt matkat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Perhekoti Nurmipirtti Tavoitteena tasapainoinen perhekeskeisyys Perhekotityö on ihmisyyden peruskokemusalueisiin vaikuttamista ja lapsen arjen hyvinvoinnin turvaamista. Perhekodissa rajojen ja sääntöjen yksilöllinen sekä ikä- ja kehitystasoinen korostaminen mahdollistavat lapselle elämän perusteiden oppimisen. Viisipaikkainen ammatillinen Perhekoti Nurmipirtti Ky aloitti toimintansa helmikuussa Perhekoti on tarkoitettu 5-paikkainen, eri ikäisille lapsille ja nuorille. Perhekoti sijaitsee Laukaan kunnassa, noin 18 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen maaseutuympäristössä. Lähimmät kaupungit ovat Äänekoski ja Jyväskylä. Tarvittavat palvelut ovat hyvin saatavilla. Talo on valmistunut vuonna 1998 ja tilojen mitoituksessa on otettu huomioon oman perheemme lisäksi tilat perhekotiin asumaan asettuville lapsille. Yhteisiä asumis-, oleskelu-, harrastus- ja huoltotiloja on n. 400 m2. Vanhemmat lapsineen ovat kokoaikaisesti osa perhekotia ja vastaavat sen toiminnasta -Perhekoti Nurmipirtin kokoaikaisina vanhempina ja lastensuojelutyössä olemme toimineet yhdessä vuodesta 1999 alkaen. Tätä ennen olemme hankkineet niin elämän-kuin työkokemusta ja koulutusta eri aloilta. Olemme molemmat sairaanhoitajia. Perheeseemme kuuluu viisi biologista lasta, joista yksi on muuttanut jo kotoa pois, kertoo Perhekodin äiti, toimitusjohtaja Anne Riissanen. Anne on sairaanhoitotyön lisäksi opiskellut ja toiminut opetustehtävissä, lasten kerhoohjaajana, päivähoidossa ja nyt 11 vuotta perhekotiyrittäjänä. Anne on myös ADHD-ohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja ja Perhekodin isällä, Sakari Riissasella, on erikoistumisalana psykiatrinen ja sisätauti-kirurginen sairaanhoito ja työkokemus vuodesta 1981 alkaen kunnallisessa terveydenhuollossa. Viime vuodet ennen perhekoti -isyyttä Sakari on toiminut psykiatrisena sairaanhoitajana niin aikuis- kuin nuorisopsykiatrian osastoilla. Sakari vastaa perhekodin hoidosta ja kasvatuksesta. Sakari on parhaillaan voimavarakeskeisessä työnohjaaja-koulutuksessa. -Perhekotiimme vastaanotetaan lastensuojelulain- ja asetuksen mukaisesti lapsia, jotka tulevat osaksi tätä perheyhteisöä unohtamatta kuitenkaan lasten omia biologisia juuria ja kotia, Anne Riissanen kertoo. -Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Lastensuojelu on työtä lasten ja perheiden hyväksi, tavoitteena on lasten suotuisten kasvuolojen turvaaminen ja vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään. Ammatillinen perhekoti on lapselle perhehoitoa tarjoava koti Perhekoti Nurmipirtissä uskotaan vahvasti ympäristön ihmista hoitavaan vaikutukseen ja voidaankin puhua green care toiminnasta, joka tarkoittaa luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaa toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. -Tarjoamme meille tulevalle lapselle kodin, jossa on hyvä käydä läpi elämän mukanaan tuomia kokemuksia turvallisissa puitteissa sekä opetella elämän perussääntöjä ja taitoja turvallisessa aikuisten ohjauksessa, Anne määrittelee. - Kokonaisvaltaisen kasvatuksen ja huolenpidon tukena toimii perheessä elettävä tavallinen arki, jossa ikätasoisesti koulunkäynti, harrastukset ja kodin toimiin osallistuminen tähtäävät elämässä selviytymiseen ja itsenäiseen elämään. Kasvatustyömme perustuu kristillisiin perusarvoihin sekä sosiaalipedagogiseen viitekehykseen, joiden puitteissa painotamme hyvää käytöstä, omista asioista huolehtimista ja vastuunottoa sekä tavallisen arjen arvostusta kunkin lapsen ja nuoren omien kykyjen mukaisesti, Anne ja Sakari kertovat. - Uramme aikana olemme saaneet runsaasti kokemuksia kaltoin kohdeltujen, traumaattisia kokemuksia kokeneiden, psyykkisesti oireilevien sekä toipuvien lasten kanssa elämisestä ja työskentelystä sekä tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriöisistä lapsista. Nämä ovat tällä hetkellä Perhekoti Nurmipirtin erityisosaamisalat, joissa pyrimme edelleen kehittämään työtämme ja osaamistamme, Riissaset täsmentävät. Anne kertoo, että keväällä-2011 vapautuu 1 paikka. -Työssä jaksamiseksi meillä on olemassa työnohjaus ja pyrimme jatkuvasti vuosittain kehittämään osaamistamme omaehtoisen opiskelun avulla ja toimimalla aktiivisesti Ammatillisten perhekotien liiton jäsenkotina osallistumalla sen toimintaan ja koulutuksiin, Anne ja Sakari Riissanen kertovat. Ammatillisten Perhekotien liiton (Apkl ry), tavoitteena on tukea siihen kuuluvia perhekoteja korkealaatuisten lasten sijaishuoltopalvelujen tuottamisessa sekä, yhteistyössä muun lastensuojelukentän kanssa, toimia alan yleisten toimintaedellytysten parantamiseksi. Perhekoti Nurmipirtti Anne ja Sakari Riissanen Muurikaisentie Äijälä puh Sähköposti: pk-nurmipirtti(at)apkl.fi

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Perhekoti Haukkala on vuodesta 1996 alkaen toiminnassa ollut 7-paikkainen ammatillinen perhekoti, joka tarjoaa korjaavaa, eheyttävää ja turvallista vanhemmuutta sitä vaille jääneille lapsille mahdollisimman kodinomaisissa olosuhteissa. Perhekoti sijaitsee Salon kaupungin välittömässä läheisyydessä. Lähiympäristöstä löytyvät perus-, erityis- ja ammattikoulut, lukio, jatko-opiskelupaikat, perheneuvola, lasten ja nuorten psykiatrinen osasto ja poliklinikka, muut terveydenhoito- ja mielenterveyspalvelut sekä monipuoliset harrastus- ja viriketoiminnot. Perhekotiin sijoitettavien lasten ikärakenne- ym. kriteerit eivät ole yksiselkoisesti ennalta määriteltävissä. Ensisijaisena kriteerinä on pohtia lapsikohtaisesti, pystytäänkö lapselle tarjoamaan hänen tarvitsemansa yksilöllinen hoito ja kasvatuksellinen tuki sekä miten kyseinen lapsi nivoutuu perhekodin hoidolliseen kokonaisuuteen. Perhekotiin tullessa jokaiselle lapselle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan ja tarkistetaan yhdessä sijoittajakunnan kanssa vähintään kahdesti vuodessa. Hoitosuunnitelman teossa lähdetään liikkeelle lapsen yksilöllisistä lähtökohdista ja edeltäneessä elämässä vastausta vaille jääneistä tarpeista, joiden kokonaisvaltaiseen vastaa-miseen perhekoti pyrkii. Tältä pohjalta lapsen kasvua lähdetään eheyttämään korjaamalla niitä kehityksellisiä häiriötekijöitä, jotka ovat esteenä lapsen kasvulle ja kehitykselle kohti tervettä ja tasapainoista aikuisuutta. Yhteydenpito säilyy nuorten lähdettyä vielä aikuisiässäkin ja toteutetun jälkihuollon johdosta kaikilla perhekodista itsenäistyneillä on vähintään toisen asteen koulutus. Jokainen huostaanotettu ja sijoitettu lapsi kantaa jonkinasteista haavaa sielussaan. Kokemus on osoittanut, että kaikkien kasvatusnäkemysten ja -teorioiden keskellä tärkeää on välittää lapsesta, olla kiinnostunut hänen maailmastaan sekä elää ja jakaa yhdessä hä nen elämänsä ilot ja surut. Tämän lapsen oman maailman ymmärtämisen kautta on mahdollista ohjata häntä hänen kasvussaan kohti aikuisuutta. Perhekotivanhempina toimivat psykologi Riitta Santala, työkokemusta mm. sosiaalikuraattorina, opettajana ja kriisityöryhmän jäsenenä sekä yhteisötyön työnohjaaja ja teologi Juhani Santala, työkokemusta mm. erityisnuorisotyöntekijänä ja SOS -lapsikyläjohtajana. Perhekodissa työskentelee lisäksi muita alan koulutuksen ja työkokemuksen omaavia työntekijöitä. Lisäksi kasvatus- ja hoitoalan opiskelijoille on mahdollisuus suorittaa perhekodissa työharjoittelujaksoja. Perhekoti Haukkala on Ammatillisten perhekotien liiton jäsen ja toimii yhteistyössä muiden ammatillisten perhekotien ja lastensuojelutahojen kanssa. Inkereentie Salo Puhelin Sähköposti: Pirttikosken Perhekodissa lähdetään liikkeelle lapsen ja nuoren yksilöllisistä kyvyistä ja voimavaroista Pirttikosken perhekodin toiminnan tavoitteena on tasapainoisen ja turvallisen kasvun ja kehityksen mahdollistaminen lapselle, jonka elämätilanne on ongelmallinen. Tavoitteena on luoda lapsille kodinomainen ja avoin toimintaympäristö ilman turhia rajoittavia toimenpiteitä. -Turvallisen ympäristön taataksemme perhekotiimme ei sijoiteta vaikeasti päihdeongelmaisia tai vakavassa rikoskierteessä olevia nuoria, kertoo johtaja Eeva Pirttikoski. -Perhekotiin sijoitetaan lapsia ja nuoria avohuollon tukitoimenpitein tai huostaanoton kautta. Lapset ja nuoret ovat sijoitusvaiheessa olleet iältään 7-17-vuotiaita. Sisarusten ollessa kyseessä olemme vastaanottaneet nuorempiakin. Syyt perhekodissa asumiseen joko väliaikaisesti tai pysyvästi voivat olla hyvin moninaiset. Elämäntilanne kotona voi olla turvaton ja ahdistava, koulunkäynti on ongelmallista tai nuoren kaveripiiri on nuoren kasvua ja kehitystä vaarantava. Sijoittamisella pyritään myös ehkäisemään nuoren kasvua ja kehitystä vaarantava päihteiden käyttö, Pirttikoski sanoo. -Jokaiselle nuorelle hankitaan terapiapalveluja aina tarpeen mukaan. Nämä tukipalvelut voivat tulla joko kunnan tarjoamina tai yksityissektorin kautta. Perhekotiin emme ota vaikeasti päihdeongelmaisia, vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä tai toistuvasti hyvin väkivaltaisesti käyttäytyviä nuoria. Tämä mahdollistaa kodinomaisen ja avoimen toimintaympäristön ilman turhia rajoittavia toimenpiteitä, Pirttikoski täsmentää. Perhekoti toimii kahdessa eri yksikössä, sijoituspaikkoja on yhteensä 14. Molemmat yksiköt, Ketola ja Huovila, sijaitsevat maaseudun rauhassa Oulujokivarressa noin 8 kilometrin etäisyydellä Muhoksen keskustasta ja 30 kilometrin päässä Oulusta. Yksiköiden etäisyys toisistaan on noin kolme kilometriä. Ketolan yksikkö on ollut toiminnassa pian kymmenen ja Huovilan yksikkö kuusi vuotta. Parin vuoden ajan Ketolan yksikköön on ollut sijoitettuina ala-asteikäisiä ja Huovilaan lähempänä täysiikäisyyttä olevia nuoria. Muhoksen keskustaan on matkaa noin 8 kilometriä. Keskustassa sijaitsevat yläaste, Luovin ammatillisen koulutuskeskuksen toimipiste, Oulun seudun ammattiopiston yksikkö sekä lukio. Muutaman kilometrin säteellä yksiköistä on ala-asteen koulu, johtaja Eeva Pirttikoski kertoo. -Ketolan ja Huovilan toiminnasta vastaavat sosiaalialan ammattikorkeakoulun käyneet henkilöt. Näiden lisäksi vakituiseen henkilökuntaamme kuuluu lähihoitaja, yhteisöpedagogi, terveydenhoitaja, sosiaalialan ohjaajia sekä sijaisia, jotka ovat jo useita vuosia tehneet päätyönsä tai opintojensa ohella arvokasta työtä Pirttikosken perhekodeilla. Ohjaajien motivoituneisuus ja sitoutuneisuus työhönsä näkyy henkilökunnan vähäisenä vaihtuvuutena. Harrastukset itsetunnon kehittäjinä -Arkielämässä mielekkään vapaa-ajan toiminnan merkitys lapsen itsetunnon ja -tuntemuksen kehittymisen edellytyksenä on suuri, kuvailee Pirttikoski. Perhekoti ei ole suljettu yhteisö, vaan lapsia kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään sosiaalisia suhteita myös yksikön ulkopuolella. Lapsia kannustetaan harrastustoiminnan pariin etsimällä yhdessä motivoivia harrastuksia tai tukemalla jo olemassa olevien harrastuksien jatkamisessa. Muhoksella on monipuoliset harrastusmahdollisuudet, ja alueella toimii aktiivisesti urheiluseuroja. Keskustassa on muun muassa kuntosali, ratsastuskoulu, jäähalli, jalkapallokenttiä, sekä uimahalli. Myös musiikkiharrastukset ja käsityöt kuuluvat monen lastenkodin nuoren arkeen. -Sijainti joen rannalla antaa lisäksi mahdollisuudet kalastukseen, veneilyyn ja melontaan. Myös muita luonnossa liikkumisen muotoja on helppo harrastaa perhekodin ympäristössä. Molemmilla perhekodeilla on mahdollisuus pienimuotoiseen autojen ja mopojen korjaukseen. Perhekodilla on myös carting-auto, jolla nuoret voivat käydä ajamassa lähellä sijaitsevassa Iinatin moottoriurheilukeskuksessa. Huovilan yksikössä on liikuntahalli, jota molempien yksiköiden nuoret voivat käyttää esimerkiksi pallopelien pelaamiseen. Perhekodissa aikuinen luo lapselle ja nuorelle turvalliset rajat kasvussa kohti aikuisuutta -Lapsen ja nuoren tasapainoisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tueksi arkirutiinien noudattaminen perhekodissa, koulunkäynti ja harrastukset sekä vapaa-aika luovat pohjan toiminnalle lasten ja nuorten parhaaksi. Molemminpuolisen luottamuksen saavuttaminen ohjaajien ja lapsen välillä on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Lähtökohtana on tiedostaa jokaisen lapsen ja nuoren yksilölliset kyvyt ja voimavarat. Tavoitteet kunkin lapsen ja nuoren kohdalla asetetaan yksilöllisesti yhdessä perheen ja sosiaalitoimen kanssa. Tavoitteena on nuoren ja hänen vanhempiensa välisen suhteen normalisoiminen sekä vanhempien tukeminen heidän kasvatustyössään. Toiminnalla pyritään siihen, että nuori voi palata takaisin kotiin vanhempiensa luokse tai täysi-ikäiseksi tultuaan hän pystyy selviytymään elämässään itsenäisesti, Pirttikoski kertoo. Yhteistyö lasta ja nuorta lähellä olevien tahojen kanssa on tärkeää -Tiivis yhteistyö lapsen ja nuoren perheen, sekä kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa mahdollistaa tavoitteellisen työn lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukevaksi. Tämän lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä oppilaitosten opettajien kanssa. Muhoksen peruskoulussa on hyvin toimiva oppilashuolto. Oppilashuollossa toteutuu ns. varhaisen puuttumisen malli. Tämä tarkoittaa kaikkiin sääntöjen vastaisiin tekoihin ja käyttäytymiseen puuttumista välittömästi. Vuoropuhelu eri yhteistyötahojen kanssa mahdollistaa lapsen ja nuoren tavoitteellisen ja kokonaisvaltaisen kasvualustan. Jälkihuolto turvaamaan opintojen loppuun saattamista Nuoren täytettyä 18 vuotta, on kunnilla mahdollisuus ostaa perhekodilta jälkihuoltopalvelua. Usein käy niin, että siinä iässä nuoren ammattiopinnot ovat vielä kesken. Tarkoituksenmukaisinta kuitenkin olisi suorittaa opinnot loppuun ja valmistua ammattiin. Perhekoti tarjoaa jälkihuoltopalvelua 21 ikävuoteen asti. Jokaiselle jälkihuollossa olevalle nuorelle räätälöidään oma, nuoren elämäntilanteeseen sopiva jälkihuoltopaketti.. Eeva Pirttikoski, kasvatusjohtaja, terveydenhoitaja eeva@pirttikoskenperhekoti.fi

9 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Ajatuksia ammatillisten perhekotien asemasta ja toiminnasta sijaishuoltokentässä Uusi lastensuojelulaki painottaa entisestään huostaanotettujen alle 12-vuotiaiden sijoitettavien lasten sijaishuoltomuodoksi perhehoitoa. *Lapsen sijoitusta valmisteltaessa tulee määritellä jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti iästä, elämänhistoriasta, hoidontarpeesta ja kehityksen edellytyksistä käsin kullekin lapselle mahdollisimman oikea paikka, joka pystyy työskentelemään myös lapsen biologisen verkoston kanssa. *Lapsen luonnollisin ja turvallisin elinympäristö on perhe, jossa hänestä välitetään, pidetään huolta ja jonne hän kokee kuuluvansa. Uusi lastensuojelulaki painottaa entistä enemmän ammatillisten perhekotien olevan perhehoitoa liittämällä ne entistä selvemmin tulevan perhehoitolain piiriin. *Ammatillinen perhekoti on lapselle pysyvä turvallinen koti, jossa alan koulutuksen saaneet perhekotivanhemmat asuvat ja ovat lasta varten vuorokauden ympäri ja jossa lapsi saa eheyttävän ja korjaavan kokemuksen perhe-elämästä. Suuri osa alle 12-vuotiaista sijoitettavista lapsista on erityishoidon tarpeessa, johon tarpeeseen voivat vastata riittävästi ainoastaan alan koulutetut ammattilaiset. *Ammatillinen perhekoti tarjoaa erityistukea ja kasvatusta tarvitsevalle, traumatisoituneelle ja monesti vaille jääneelle lapselle turvallisen kiinnittymisen kohteen, pitkäjänteiseen hoito- ja kasvatustyöhön ammatillisesti sitoutuneet ja jaksavat perhekotivanhemmat Ammatillinen perhekoti *Perhekodin perustamisedellytyksiä ovat mm. monivuotinen työkokemus ja alan ammatillinen koulutus sekä viranomaisten lupakriteerit tarkastuksineen. Nämä yhdistettynä tietoiseen päätökseen luopua aikaisemmasta työurasta ja keskittyä sijoitettavan lapsen kokonaisvaltaiseen hoitoon ja kasvatukseen takaavat perhekodin sitoutuneisuuden ja pysyvyyden. *Ammatillinen perhekoti sitoutuu kunkin lapsen ongelmien ratkaisuun, koska sillä on valmius lapsen tarvitsemaan erityistarpeiden huomioimiseen ja hoitoon, verkostoyhteistyöhön sekä usein haasteellisen biologisen verkoston kanssa työskentelyyn. *Moniammatillinen koulutettu työntekijäjoukko takaa hoidon laadun ja riittävyyden vastaten lasten moninaisiin erityistarpeisiin sekä mahdollistavat monenlaisten arkitöiden keskellä perhekotivanhempien keskittymisen hoidettavan lapsen kuntoutukseen. *Ammatillisen perhekodin tarjoama hoito kattaa lapsen kokonaisvaltaisen hoidon ja ylläpidon, kuulumisen perheyhteisöön, hyvätasoiset puitteet asua ja elää, jatkuvan aikuisen läsnäolon, monipuolisen ylläpidon, harrastukset, vapaa-ajan välineet, matka- ja retkielämykset sekä peruslääkehoidon. Perhekoti sitoutuu huolehtimaan myös toiminnan mahdollistavista ulkoisista rakenteista ja ammattitaitoisten työntekijöiden henkilöstökuluista. #Lapselle, joka ei tarvitse erityistä tukea ja jonka biologinen verkosto ei aseta erityisvaatimuksia, hyvä sijoituspaikka on tavallista perhe-elämää elävä sijaisperhe. #Voimakkaita rajoitustoimia tarvitsevan, kiinnittymään kykenemättömän ja vahvasti oireilevan nuoren tarvitsema sijoituspaikka on laitos. #Erityistä ammatillisesti tukevaa ja kuntouttavaa perhehoitoa tarvitsevalle lapselle hyvä sijoituspaikka on ammatillinen perhekoti. Ammatillinen perhekoti voi toimintamuotona vastata kokonaisvaltaisesti lapsen eheytymisen kannalta olennaisiin perustarpeisiin; kotiin, perheen jäsenenä kasvamiseen, yhteisöllisyyteen, biologisen verkoston huomioon ottamiseen sekä pysyvien aikuisten tarjoamaan lapsen yksilölliseen moni-ammatilliseen tukeen ja hoitoon. Seuraavat ammatilliset perhekodit ovat olleet yhdessä työstämässä kevään 2010 aikana näitä ajatuksia: AMANDA (Piikkiö) ANVOLA (Piikkiö) HAUKKALA (Salo) ILOLA (Masku) KATRIN PALVELUKOTI (Uusikaupunki) KIRSIKKALAAKSO (Tarvasjoki) LOHIRINNE (Turku) LYHTY (Somero) MUSTAKISSA (Turku) PEUKALOINEN (Lieto) PÄHKINÄPENSAS (Koski TL) RAUHANLINNA (Rauma) SARIJANNE (Sauvo) VALO (Somero) VANILLA (Loimaa) VILLA RAUHA (Turku) Lamujoen Perhekodit Oy:ssä keskitytään ammattitaidolla ja sydämellä lapsen tarpeisiin yksilöllisesti Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Lastensuojelu on työtä lasten ja perheiden hyväksi, tavoitteena on lasten suotuisten kasvuolojen turvaaminen ja vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään. Lamujoen perhekodit Oy ylläpitää Ojantakasen ja Mäkituvan perhekoteja. Yhteisössä työsken-telee 20 asialleen omistautunutta, koulutettua tai koulutuksessa olevaa työntekijää, joiden jaksamisesta huolehditaan täydennyskoulutuksen, työnohjauksen ja tykytoiminnan tuella. Perhekoti-idean isinä ovat tulleet tunnetuiksi jo edesmennyt Pohjolakodin johtaja, talousneuvos Seppo Saloranta ja silloinen Oulun kaupungin sosiaalijohtaja, sosiaalineuvos Jori R. Rissanen. Heidän tavoitteenaan oli koulukodin suurten oppilasasuntoloiden muuttaminen kodinomaisemmiksi yksiköiksi. Toimittuaan vuodesta 1979 perhekotityössä Muhoksella - perhekotien Koivulehto ja Kavela perhe-kotivanhempina, Auli ja Tapio Siekkinen perustivat v Lamujoen perhekodit Oy:n Pulkki-laan kuntainliiton entisen vanhainkodin tiloihin. Lamujoen perhekodit Oy:n omistajataho on ollut perustamassa uutta etujärjestöä Yksityisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten yhdistys Luja ry:tä kehittämään perhekotien ja laitosten toimintaa. -Ojantakasen perhekoti perustettiin vuonna 1991 ja se on neljätoistapaikkainen kaksiosastoinen yksikkö, johon voidaan sijoittaa vuotiaita tyttöjä ja poikia joko huostaanotettuina tai avohuollon tukitoimenpiteenä. Varsinaisten sijoituspaikkojen lisäksi perhekoti tarjoaa kriisi- sekä tutkimuspaikkoja sekä puhuttelupalvelua nuorille, joista on vasta nousemassa huolta. Mäkituvan perhekoti perustettiin v ja se on kuusipaikkainen, nuorten itsenäistymistä tukeva yksikkö. Mäkituvalla kasvatusvastuussa oleva aikuinen asuu yhdessä nuorten kanssa, mutta paino-piste arjesta selviytymisestä siirtyy enemmän nuorten harteille, Tapio Siekkinen kertoo. Lamujoen perhekodit Oy:ssä noudatetaan viisiportaista nuoren positiivista kasvua ja kehitystä tukevaa järjestelmää -Ensimmäinen porras on Ojantakasen perhekodin Noviisi-osasto, missä tapahtuu nuoren pysäyttäminen ja eitoivottujen käyttäytymismallien poisopettaminen. Toinen porras on Nestori-osasto, mihin nuori siirtyy tietyt kriteerit täyttäessään. Nestori-osastolla keskitytään uusien, hyväksyttyjen toimintamallien sisäistämiseen sekä niiden vahvistamiseen. Kolmas porras on Mäkituvalle muutto ja siellä harjoitellaan itsenäisempää arjesta selviytymistä ja vastuunkantoa. Neljäs porras onkin sitten tukiasuntoon siirtyminen ja itsenäisen elämän opetteleminen. Viides porras on täysi-ikäisen nuoren sitoutuminen jälkihuoltoon sekä asumisen että koulunkäynnin jatkuminen perhekotiyhteisössä, Tapio Siekkinen kuvailee järjestelmää. -Arkipäivinä kukin nuori käy kehitystehtävänään ikätasonsa edellyttämää koulumuotoa. Nuoret käyvät joko Siikalatvan kunnan Ylä- tai Ala-Mäkelän koulua tai lukiota, Piippolan käsi- ja taideteollisuusopistoa, Haapaveden ammattiopistoa tai Haapaveden opistoa. Kaikki nuoret eivät eri syistä johtuen selviä normaaliopetuksesta, joten perhekodilla on oma kotikoulu, jossa annetaan opetusta sekä ala- että yläasteella. Perhekodilla voi käydä Ammattiopisto Luovin alaisena neljää eri opintolinjaa, joissa voi suorittaa 3 vuoden ammattitutkinnon tai käyttää suoritetut opintoviikot hyväkseen myöhemmin. Tällä järjestelyllä pystymme takaamaan, että kukin nuori saa tarvitsemaansa opetusta ja pystyy hyödyntämään omat kykynsä optimaalisesti. Tavoitteena on kuitenkin aina selviäminen normaalin opetuksen pariin, Siekkinen sanoo. Kun kouluasiat ovat kunnossa, on nuorilla mahdollisuus eri harrastuksiin esim. käsitöihin, musiikkiin, ratsastukseen, jääkiekkoon tai käynteihin punttisalilla, kansalaisopistolla jne. Kerran viikossa on yhteinen liikuntatuokio sekä henkilökohtainen musiikinopetusaika. Perhekodilla harjoitellaan kasvattajien tuella arkipäivän askareita esim. kodin, lintujen, kissojen ja kalojen hoitoa, pyykinpesua ja puhtaanapitoa. Perhekodin arkeen kuuluvat myös retket, mökkeily, ravit ja luonnossa liikkuminen. Perhekoti tukee nuoria myös erilaisten ajokorttien sekä metsästyskortin hankinnassa, Tapio Siekkinen luonnehtii Lamujoen Perhekodin toimintaa ja tunnelmia. Nuorten yhteydenpitoa kotiin, läheisiin aikuisiin ja hyviin kavereihin tuetaan Perhekoti aikuisineen on vain eräs vaihe nuoren elämässä, siksi perheen kanssa tehdään avointa yhteistyötä. Läheiset voivat sovitusti myös vierailla/ yöpyä perhekodilla. Jokaisen nuoren asiakassuunnitelma tehdään yhdessä sosiaalitoimen ja vanhempien kanssa. Kasvatus- ja hoitosuunnitelma päivitetään säännöllisesti. Perhekodilla käy kuukausittain konsultoiva lääkäri. Elämäni tarina esseen kautta käydään keskustellen läpi nuoren menneisyyttä. Murrosikä on toinen mahdollisuus. Pysäkki-keskusteluissa käydään läpi ja täytetään nuoren Kehityskaarta. Nuoret käyvät suunnitellusti mahdollisuuksien mukaan kotonaan viikonloppulomilla. Kohti tulevaisuutta Lamujoen perhekodit Oy:ssä on tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Yritys on mukana Tykes-rahoitteisessa Kohti hallittua sukupolvenvaihdosta - projektissa. Projektin tavoitteena on auttaa yrittäjiä valmistautumaan riittävän ajoissa edessä olevaan vaihdosprosessiin, kehittää yritystä työpaikkana sekä yhteiskunnalliselta kannalta tavoitteena on edistää yritystoiminnan jatkumista ja kehittymistä sekä säilyttää työpaikkoja. Hanke kestää yhden vuoden (11/ /2010). Vuoden vaihteessa Auli ja Tapio Siekkisen tytär Riina ja hänen miehensä Marko Niskala alkavat perhekoti-yrittäjiksi. OJANTAKASEN PERHEKOTI Os: Ojantakasentie 42, Pulkkila Puh: Fax: Tapio: tapio.siekkinen@ ojantakanen.fi Auli: auli.siekkinen@ ojantakanen.fi Henkilökunta: ojantakanen@ojantakanen.fi

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Sipilän Varakoti Oy huolenpitoa lapsille ja perheille Sipilän Varakoti kehittää voimakkaasti toimintaansa. Yritys on kehittänyt jatkumon arvioinnista itsenäiseen asumiseen sekä lapsille, että perheille. Alkuarvioinnin ja itsenäistymisen välille mahtuvat korjaavan kasvatustyön ja hoitotyön pitkäaikaiset palvelut sekä kriisityön interventiot. Edellä mainittuja täydentävät intensiivinen, kuntouttava perhetyö sekä perus- ja kymppiluokkaopetus. -Sipilän Varakoti Oy pystyy palveluillaan vastaamaan tämän päivän haasteisiin: monipuolisuuteen, joustavuuteen, laatuun ja taloudellisuuteen. Lapsen etu sekä lapsen ja perheen huomioiminen kaikissa sijoituksen vaiheessa ovat myös lastensuojelulain vaatimuksia. Lapsi voi tarvittaessa kulkea meillä koko kasvupolkunsa itsenäiseen elämään tutuksi tulleessa kasvuympäristössä, toimitusjohtaja Kyösti Sipilä kertoo. -Palveluihimme kuuluvat lyhytaikaiset lasten kriisi-, arvio- ja avohuoltopalvelut, pitkäaikainen lapsen hoitotyö, pitkäaikainen korjaava kasvatustyö, itsenäistymis- ja jälkihuoltotyö, perhearvio- ja perhekuntoutuspalvelut ja peruskoulu. Koulussamme toimii alakoulu sekä kolme yläluokkaa. Lisäksi lapsilla on mahdolli- suus hakeutua yläasteen lisäopetusluokalle täydentämään opintojaan ja korottamaan peruskoulun päättötodistuksen numeroita, Sipilä selvittää. -Toimintojen rakenne on luotu turvaamaan lapsen etu ja työn laatu kaikissa sijoituksen vaiheissa. Moniammatillinen työ vaatii erityisosaamisen kokoamista. Sisäinen asiakasohjaus on vastuussa lapsen tarvitsemista palveluista ja työmuodoista sekä lapselle ja perheille asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta ja tuloksellisuudesta. Asiakasohjaustyö tukee, seuraa ja arvioi jatkuvasti ammatillista omahoitajatyötä, Sipilä määrittelee yrityksen toimintaa. Sipilän Varakoti sijaitsee Helsingistä 100 km koilliseen, kolmessa toimipisteessä Orimattilassa. Lahteen on matkaa n. 20 km, Helsingistä moottoritietä Orimattilaan ajaa n. tunnissa. Yksiköt -Meillä toimii kuusi yksikköä: Pienryhmäkodit Vilttitossu, Herkkumäki ja Jokihelmi, Itsenäistymisyksikkö Myötätuuli sekä Perhekeskus Tarina ja Keijunkankaan kouluyksikkö. Koulutoimintamme vuoksi meille sijoitetaan lapsia, jotka eivät ole selviytyneet omien koulujensa tukitoimien varassa. Kysymys on useimmiten vaikeahoitoisista lapsista, jotka tarvitsevat kiireellistä apua ja vierihoitotukea. Yksiköiden arki pyritään luomaan mahdollisimman välittäväksi ja kodinomaiseksi lapsille. Perhekeskuksessa tehdään perhearviointia sekä kuntouttavaa perhehoitoa. Kuntoutuksen yksi perustavoite on estää perheen lasten huostaanotto. Jokaisessa yksikössä on omat erityisosaamisensa ja säännöstönsä. Toiminta on arkista, strukturoitua ja turvallista eikä luo lapselle utopistista kuvaa elämästä, Kyösti Sipilä toteaa. Moniammatillinen työyhteisö -Sipilän Varakodin henkilökunta muodostaa moniammatillisen työyhteisön, johon kuuluu tällä hetkellä noin 60 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetusalan osaajaa ja erityisosaajaa. Ammatillinen, osaava tavoitteiden asettelu ja työn tuloksellisuus on läpinäkyvän toiminnan perusta. Yrityksen koulutusmyönteisyys ja monipuoliset työhyvinvointiprojektit luovat jaksavan ja innovatiivisen työilmapiirin, Sipilä sanoo. Välittävä ja kodinomainen ympäristö ja ilmapiiri -Tällä hetkellä Sipilän Varakodissa on 43 lastensuojelun asiakaspaikkaa ja lisäksi jälkihuollon tukiasuntoja. Perheille on neljä paikkaa. Varakodin toimintaa ohjaa lastensuojelulaki. Toimintatapamme on lapsia ja perheitä huomioiva ja kuunteleva. Kuntien sosiaalitoimet ostavat palveluita ja arvostavat yhteistyössä joustavuuttamme, nopeaa reagointia ja tietysti laadukasta ja tuloksellista työtä. Kun oman talon sisältä löytyy laajaa asiantuntijuutta, asiakkaiden hoito ja kuntoutuminen nopeutuu ja sijoitusajat lyhenevät, Sipilä vakuuttaa. Varakodin lasta monipuolisesti tukeva ja hyvin resursoitu työ sijoituksen alussa auttaa lasta saavuttamaan omaa ikätasoaan. Syrjäytyminen estyy ja normaalit ikään kuuluvat tulevaisuuden suunnitelmat mahdollistuvat. Yhteiskunta hyötyy ajoissa ja riittävästi annetusta avusta myöhemmin taloudellisesti, kun ongelmat eivät pääse kasautumaan, Kyösti Sipilä toteaa. Toimitusjohtaja Kyösti Sipilä, puh Kasvatusjohtaja Anne Sipilä, puh Heinämaantie 35, Orimattila puh , etunimi.sukunimi(at) sipilanvarakoti.fi Uutta suuntaa nuoren elämään työpajan kautta MeToo -hanke toimii pääasiassa Rovaniemen alueella, mutta käytännössä apua tarjotaan kaikille sitä tarvitseville nuorille kotikunnasta riippumatta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa erityinen huoli osoitetaan nuorille, jotka ovat vaarassa pudota opiskelu-, koulu-, ja työelämän ulkopuolelle. MeToo auttaa nuoria elämän pienissä pulmatilanteissa, tukee nuoren arjenhallintaa sekä viettää aikaa yhdessä nuoren kanssa. MeToo:n kautta ohjataan nuoria myös Rovaniemen Monitoimikeskus-säätiön palveluiden pariin. MeToo:sta voi saada apua oman elämänsuunnan löytämiseen. Kuvassa Maaria Ahlstén ja Aleksi Poikela. Romotke on Rovaniemen työhönvalmennussäätiö, joka on erikoistunut sosiaalisiin valmennus- ja kuntoutuspalveluihin. Käytännössä suuri osa asiakkaista tulee joko työvoiman palvelukeskuksen tai Kelan kautta. -Nuoren kuntoutustarpeet ja tavoitteet kartoitetaan heti valmennuksen alkumetreillä. Nuori saa itse määritellä omat näkemyksensä ja tavoitteensa tulevaisuutensa suhteen, ja niiden täyttymistä seurataan työpajassa. Tavoitteet voivat liittyä oman alan löytämiseen, kouluun pääsemiseen tai työllistymiseen, kertoo MeToohankkeen toinen vetäjä Maaria Ahlstén. Romotken kuntoutus- ja valmennuspalveluihin on MeToo:n kautta mennyt pääasiassa vuotiaita nuoria. Ahlsténin mukaan suurin osa nuorista on aloittanut toisen asteen koulutuksen, mutta ovat syystä tai toisesta päätyneet jättämään sen kesken. -Monella nuorella on taustallaan ongelmia työpaikan tai koulun kanssa. Usein ongelmat ovat kasaantuneet, eikä elämä tunnu sujuvan raha-asioiden eikä ihmissuhteidenkaan osalta. Työpaja on hyvä tapa katkaista syöksykierre, ja katsoa omaa tilannetta rauhassa hiukan eri näkökulmasta. MeToo on yksi kanava, jonka kautta työpajalle voi ohjautua, opastaa Ahlstén. Romotken kuntoutus ja valmennus ovat konkreettista työtä, joka suoritetaan erilaisilla työpajoilla nuoren omista lähtökohdista käsin. -Pajoja löytyy lähes kaikille aloille, aina puu-, auto- ja metallitöistä siivous-, keittiö- tai tekstiilialan töihin. Työpajalla nuori voi harjoitella omaa alaa tai kokeilla eri aloja, jotta löytäisi sen mikä häntä eniten kiinnostaa, lisää Ahlstén. Työpajalla voi olla kerrallaan noin 10 kuntoutujaa tai valmentautujaa. Jokaiselle nuorelle jaetaan vastuuta ja työtehtäviä kykyjen ja osaamisen mukaan. Yksilövalmentaja auttaa viralliseen puoleen liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi toimeentulotuen hakemisessa tai muiden nuoren tarvitsemien papereiden täyttämisessä. -MeToo:n tiimoilta ensisijainen tavoitteemme on, että nuori menisi opiskelemaan tai sijoittuisi työelämään. Tavallisimmin nuoremme ohjautuvat opiskelemaan; työpajan lisäksi he hakeutuvat ensisijaisesti ammattikouluun. MeToo-hankkkeen kaltaista etsivää nuorisotyötä on valtakunnallisesti ympäri maata. Kun hanke aloitettiin, oli sen ajatuksena juuri työpajojen hyödyntäminen hankalissa elämäntilanteissa olevien nuorten syöksykierteen katkaisemiseksi. Työpajojen järjestäjä on jokaisessa kunnassa eri paikkakuntakohtaisesti työpajoja johtaa joko säätiö, kunta tai kaupunki, Maaria Ahlstèn selvittää. MeToo-hankkeen projektityöntekijät Aleksi Poikela ja Maaria Ahlstén Yhteystiedot : Rovaniemen Monitoimikeskus-säätiö / MeToo-hanke Maaria Ahlstèn Projektityöntekijä / MeToo - hanke PL 110, Vaihdekatu 2, Rovaniemi Puh maaria.ahlsten@ romotke.fi

11 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 Turvaa, hoivaa, tukea ja kasvatusta Neljä -osastoinen Keminmaan nuorisokoti sai viime keväänä rinnalleen uuden hoito- ja kuntoutusyksikkö Sateenkaaren, joka on vanhasta yksiköstä poiketen suunnattu erityisesti psyykkisesti oireileville nuorille. Keminmaan nuorisokodin osastot on nimetty Tuikuksi, Kipinäksi, Lyhdyksi ja Soihduksi, joiden avulla nuorisokoti voi vastata mihin tahansa lastenhuollon vaiheeseen. 24-paikkainen nuorisokoti on suunnattu vuotiaille nuorille, joiden elämään puututaan kasvatuksellisesti. Nuorten taustalla voi olla monenlaisia tarinoita ja lähtökohtia. Vastaanottoyksikkö Tuikussa arvioidaan nuoren tilanne, saatetaan järjestykseen nuoren päivärytmi ja asetetaan raamit. Elämäntilannetta jne. Nuori saa suunnitella omat ruokaostoksensa ohjaajan avustuksella, ja oppii järkevää ja taloudellista rahan käyttöä. ruskoulutodistuksen numeroita ja hakea omaa alaansa. Pohjantähtiopistolla on myös Kemissä Avain Ammattiin -linja joka on erinomainen peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa oleville nuorille. Nuorisokodin lähialueelta löytyvät myös ammattioppilaitokset ja lukio. Harrastusmahdollisuuksia löytyy niin talosta itsestään kuin lähiympäristöstäkin. -Meillä on oma musiikkihuone jossa voi soittaa ja laulaa. Nuorisokoti sijaitsee ihan joen rannassa, joka tarjoaa erinomaiset kalastus- ja untimahdollisuudet. Naapurissa on ratsastustalli, jota nuoremme käyttävät aktiivisesti. Talvisin käytämme paljon Kallinkankaan hiihtokeskusta. Läheltä löytyvät keila- ja uimahalli ja kuntosali. Muita harrastusmahdollisuuksia on tarjolla alueen eri opistoilla ja yhdistyksillä, joihin myös voi vapaasti osallistua, luettelee Ruotsalainen. Nuorisokodilla on oma leirikeskus Ranuan Portimossa, jossa on rantasauna ja kota. Leirikeskusta vuokrataan myös ulkopuolisille. Lisätietoja saa Päivi Ruotsalaiselta numerosta Sateenkaari on paikka kodin ja psykiatrisen sairaalan välillä Kuntoutuskoti Sateenkaari sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Sateenkaari on tarkoitettu vuotiaille psyykkisesti oireileville nuorille ja loppuvuodesta avataan vuotiaille psyykkisesti oireileville lapsille suunnattu hoidollinen yksikkö. -Jos lapsi tai nuori ei pärjää kotona tai koulussa tai oireilee muuten psyykkisesti, on Sateenkaari sopiva välimuotopaikka kodin ja sairaalaosaston välillä. Henkilökuntamme koostuu hoitoalan osaajista. Jos lapsella tai nuorella on jo terapia käynnissä meille tullessaan, jatkuu se normaalisti myös meillä olo ajan, tiivistää yksikön johtaja Seija Suopajärvi. Sateenkaaren lapsille on varattu 6-9 paikkaa ja nuorille 11 paikkaa, lasten puoli avataan vuoden 2010 lopulla ja se on erillään nuorten yksiköstä. -Toiminta on lähtenyt liikkeelle erittäin lupaavasti. Meillä on ollut enimmillään yhdeksän nuorta, ja tällä hetkellä heitä on kuusi. Teemme laadukasta työtä ja nuoria on kotiutettu. Vanhemmat ovat mielestämme lastensa parhaita asiantuntijoita, joten teemme paljon yhteistyötä heidän ja lähettävän tahon kanssa. Emme ole ehtineet vielä edes markkinoida koko paikkaa, mutta nuoria on tullut meille puskaradion kautta, toteaa Suopajärvi. Suopajärven mukaan Sateenkaareen päätyvien nuorten oireilun takana voi olla monenlaisia ongelmia, kuten itsetuhoajatuksia, itsetunnon heikkoutta, kiusaamista, ADHD:ta, aggressiivista käyttäytymistä ja ahdistusta. -Henkilökunta tarkkailee nuoria jatkuvasti arjessa, ja tekee havaintoja siitä miten nuori käyttäytyy ryhmässä, aikuisten kanssa, miesten, naisten, nuorten, lasten ynnä muiden kanssaeläjien kanssa. Toiminnallisuutemme tarjoaa tähän tarkkailuun paljon hyviä mahdollisuuksia. Lisäksi nuori käy keskusteluja yksilötapaamisissa omahoitajansa kanssa. Lisäksi talon pojat ovat toivoneet ja saaneet pienryhmätapaamisia, joissa yksi hoitaja ja kaksikolme nuorta keskustelevat mieltä askarruttavista asioista. Nuoret tarvitsevat usein aikuisten aikaa ja läsnäoloa, jota valitettavasti monella kotona ei ole ollut. Perusrajat, rakkaus ja läsnäolo helpottavat yksinäisyyden tunnetta. Vaikka olemme kodinomainen paikka, on tavoitteemme kotiuttaa nuori turvallisesti suhteellisen pian. Kaikki tunteet ovat meillä luvallisia, harmeista päästään yli puhumalla. Nuoren ei tarvitse selvitä yksin, vaan häntä tuetaan luomaan myös omia sosiaalisia turvaverkostoja perheeseen, harrastuksiin ja ystäviin, kiteyttää Suopajärvi. Pihapiirissämme toimii Keminmaan keskuskoulun erityisluokka sekä Pohjantähtiopisto, missä nuori voi mm. korottaa peruskoulun numeroja. Kemi- Tornio alueen ammattiopistot sekä Keminmaan lukio ovat lähellä. Lisä-/ Keminmaan nuorisokoti Sateenkaari Seija Suopajärvi Puh selvitetään kokonaisvaltaisesti, ja hoitoaika suunnitellaan yhteistyössä lähettävän tahon ja nuoren perheen tai muiden läheisten kanssa. - Tuikusta edetään toiselle osastolle alkuarvioinnin jälkeen kuntoutumaan. Nuorille pyritään hakemaan säännöllinen harrastus ja kuntoutumisen edellytyksenä on, että nuorella on säännöllinen ja tavoitteellinen päiväohjelma kuten esimerkiksi koulu. Elämä Lyhty-osastolla on vielä hiukan rajatumpaa kuin seuraavalla Soihtu-osastolla. Soihdussa nuoret kasvavat vähitellen itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen opettelemalla ottamaan vastuuta omasta itsestään ja valinnoistaan elämässään. Samalla opetellaan ottamaan huomioon muuta yhteisöä jakamalla vastuuta yhteisten asioiden ja tehtävien hoidosta, kuvailee johtaja Päivi Ruotsalainen. Soihtu sijaitsee Lyhdyn yläkerrassa, ja soveltuu parhaiten itsenäistymiseen valmistautuville nuorille. Soihdussa harjoitellaan perusarkitaitoja: ruoan laittoa, virastoasiointia, rahan käyttöä -Nuoret ovat meillä erilaisissa elämänvaiheissa. Tavoitteenamme on joko kotiuttaa heidät turvallisesti tai tukea heitä itsenäistymisprosessissa. Jälkihuoltomme tekee töitä kotiutuneiden tai oman asunnon hankkineiden nuorten kanssa. Jälkihuoltoa voidaan antaa myös muille kuin meiltä lähteneille nuorille. Töitä voidaan jatkaa nuoren kanssa aina 21. ikävuoteen saakka, lisää Ruotsalainen. Tukiasuntola Pohjankoti on 5-paikkainen valvottu jälkihuollon tukiasuntola. Solutyyppisessä asuntolassa on nuorilla oma huone, suihku- ja wctiloineen sekä yhteisen keittiö ja pyykinpesutilat. Yksilöllisesti tehtävä hoitoja kasvatussuunnitelma ohjaa nuorta sijoituksen läpi. Kaikilla osastoilla nuorta kannustetaan koulun käynnin ja harrastusten pariin. Koulumahdollisuuksia löytyy nuorisokodin omasta pihapiiristä. Pihapiirissä toimii Keminmaan keskuskoulun alainen erityisluokka ja yleissivistävä linja Pohjantähti Opistolla. Kansanopistossa voi korottaa pe-

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kurkelan nuorisokoti on terapeuttinen kasvatusyhteisö vuotiaille Kurkelan nuorisokoti viettää toiminnan kymmenvuotisjuhlia työn ja kehityksen merkeissä. Toimintamme pohjautuu yhteisökasvatukseen ja -hoitoon. Kurkelan yhteisöhoidolla on selkeä rakenne. Kasvatus ja hoito vuorottelevat sopivassa suhteessa arjen keskellä. Tulokselliseen yhteisökasvatukseen pääsemiseksi tarvitaan jatkuvaa toiminnan arvioimista ja tutkivaa otetta. - Kotimme on 7 paikkainen, laitosluvilla toimiva sijaishuollon ympärivuorokautista kasvatusta ja hoitoa antava yksikkö. Arvomme ovat: tasa-arvoisuus ja yhteisöllisyys, terveen järjen periaate, avoimuus ja rehellisyys, ehdoton oikeudenmukaisuus, luottamuksen periaate ja fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden periaate, erityistyöntekijä Sisko Kangas- Juvonen määrittelee Kurkelan nuorisokodin toimintaa. - Yhteisöllisyyden hengen mukaisesti arvomme ovat avoimessa tarkastelussa koko yhteisön keskuudessa. Pyrimme vaikuttamaan kasvatettavien ryhmään vuorovaikutuksen keinoin. Kaikki arjen tilanteet ovat myös aktiivisen kasvatuksen ja hoidon hyödynnettäviä elementtejä. - Toimintamme perustuu kirjalliseen, nuorta yksilöllisesti itsenäisyyteen valmistavaan kasvatusohjelmaan. Nuoren tulee kysyä itseltään: Mitä haluan, mitä toivon? Omien tarpeiden ja tunteiden tiedostamiseen käytämme keinona toimintaa. Laadimme jokaiselle nuorelle henkilökohtaiset viikoittaiset tavoitteet, jotta nuori kykenee hahmottamaan ajankäyttönsä ja oppii vastuullisuuteen toi- minnassaan. Turvallisuuden tunne luodaan säännöllisellä päivä- ja viikko-ohjelmalla sekä omaohjaajajärjestelmällä. Nuorella on mahdollisuus oman toimintansa voimalla nousta ja edetä kasvussaan ja saavuttaa näin enemmän itsenäisyyttä sekä omaa vapautta, vastuullisuutta unohtamatta. Aikuisen tehtävänä on tukea sekä ohjata nuorta kasvussa ja kehityksessä, prosessissa, jonka kesto ja kuvio muodostuvat hyvin yksilöllisiksi. Nuoren tullessa täysi-ikäiseksi tarjoamme myös jälkihuoltoa, joka on luonnollinen jatkumo toimintamme painottuessa nuoren itsenäisen elämänhallinnan saavuttamiseen. Joskus joudumme valitsemaan osittaisen itsehallinnan, kuitenkin omista lähtökohdista ihmisarvoisen, yhteiskunnan rajoitukset huomioivan elämän nuorisokodin jälkeen, Sisko Kangas-Juvonen kertoo. Luonnonläheisyys ja monimuotoiset tilat antavat hyvät eväät arjelle - Toimitilamme ovat 1992 rakennetussa puutalossa. Neliöitä on 560 ja asiakashuoneista viidessä on oma kylpyhuone. Talossa on tilaa perheiden vierasmajoitukseen. Jälkihuollon asunnot ovat samassa kiinteistössä: omilla sisäänkäynneillä varustetut huone keittiöllä yläkerrassa ja kaksio alakerrassa. Haapajärven keskustaan on matkaa 8 km ja Nivalaan Arjen toiminnan mukana nuoret oppivat Kurkelassa kaikkia niitä kotitöitä, joita me jokainen joudumme normaalielämässä hallitsemaan. Nuoret pitävät huolta omien huoneidensa siisteydestä ja tekevät oman vaatehuoltonsa. Osallistuminen yhteisten tilojen siivoukseen ja kunnossapitoon viikkovastuulla, opettaa työn huolellista tekemistä ja vastuuta. Kiertävissä vastuualueissa nuoret vastaavat työnsä tuloksesta toiselle, alueen vastaanottavalle nuorelle. - Keittiö toimii laajemmassa muodossa arjen terapiakeskuksena sillä ruokaan kiinnitämme erityisen suurta huomiota. Valmistamme ruuan itse käyttämällä mahdollisimman paljon lähialueen raaka-aineita. Nuorillamme on pääsääntöisesti yksipuoliset ravintotottumukset Kurkelaan tullessa. Keittiömme antimiin tutustuttaminen on yksi perusasioista ja joskus joudumme tekemään työtä nuoren koko sijoitusajan ravinto- ja nautintoainetottumusten selkiyttämiseksi. - Kurkelassa nuori on yksilö- tai pariopetuksessa. Ohjaus saadaan Mikkelin Otavan opistolta ja opetus tapahtuu yksilöllisesti nuoren oppimisresurssit huomioiden. Kotiopetuksen merkitys on korostunut toiminnan jatkuessa, sillä sijoitukseen tulevilla nuorilla on henkilökohtainen hoidon tarve tai vakava oppimismotivaation puute. Kotiopetukseen on kuulunut jo kahdeksan vuoden ajan kiinteä musiikin opetus musiikkihuoneessamme, mikäli nuori on kiinnostunut musiikista. Peruskoulun voi toki suorittaa myös Haapajärvellä. Opiskelun esteenä on usein nuoren tulovaiheen huonovointisuus. Kotona käydessä koulu joustaa, mutta suorituksia tulee kuitenkin. - Peruskoulunsa suorittaneilla on lähipaikkakunnilla, sekä Haapajärvellä hyvät mahdollisuudet jatko-opiskelulle lukion ja ammattioppilaitosten tarjoamana. - Harrastusmahdollisuudet kuten luontoliikunta, kalastus ja metsästys ovat Kurkelan kiinteä, ohjaajien tuottama tarjonta nuorelle. Lähikaupunkien ja Haapajärven palveluina ostamme joukkuepeli- uima- ja jäähallipalvelut. Yksityisiltä palvelutuottajilta ostamme kuntosali-, keilahalli-, ja persoonallisemmat harrastuspalvelut, Kangas-Juvonen mainitsee. Henkilökunta on yhteisökasvatuksen ja -hoidon avain - Tällä hetkellä kokoaikaisen henkilökunnan peruskoulutukset ovat poliisi, sosionomeja, yhteisöpedagogi, lähihoitajia mp ja -kt, sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia. Kaikilla työntekijöillä on yhteisöhoidon- ja kasvatuksen perusteet - koulutus. Lisäksi useilla on nlp-practitioner tai npl coach, päihdetyöntekijän at., psykiatrisen hoidon eat. liikunnanohjaaja jne.. Vakituisten työntekijöiden kouluttautumisesta on tullut perinne. Tälläkin hetkellä on menossa useamman vuoden pituisia koulutuksia työn ohessa. Työntekijöissä on sekä miehiä, että naisia. - Sijaisten käyttö asettaa yhteisökasvatuksen ja hoidon näkökulmasta erityisen vaatimustason. Sijaisina käytämme mielellään vakituisia sijaisia. Jatkuvasta perehdyttämisestä on huolehdittava ja prosessit kirjattava sekä päivitettävä toiminnan oppaisiin. Henkilöstökokouksissa käymme säännöllisesti läpi perustehtävää, sillä meillä kaikilla on taipumus unohdella, miksi olemme tässä yhteisössä. Vaikeiden asioiden puhumista ja kriittisen palautteen antamista harjoittelemme tietoisesti, Kangas-Juvonen toteaa. Työntekijöiden jaksamista tuetaan työkykyä ylläpitävien toimintojen avulla; yksi tärkeä elementti on säännöllinen työnohjaus, joka on sekä yksilö- että ryhmätyönojausta. Pitkäaikaista uskollisuutta työnantaja palkitsee maksamalla lomamatkan ja muistamalla kunniamerkein, ennalta määrättyinä palvelusvuosina, mainitsee Sisko Kangas-Juvonen Paras palkinto työstämme..tulee kuitenkin nuorten elämää seuraamalla Kurkelan jälkeen. Historiamme pitää sisällään 70 nuoren tarinan. Sijoitusaikamme ovat olleet suhteellisen lyhyitä, alle 1 vuosi = 28, 1-3 vuotta 30, ja 3-5 vuotta 5. Kaikilla heillä on oma osuutensa siitä kokonaisuudesta, ketä olemme tänään. Suurin osa nuorista on tavalla tai toisella yhteydessä meihin. Olemme eläneet Kurkelassa nuortemme kanssa elämän makuista aikaa. Puhelimemme pirahtaa silloin tällöin ja kuulemme otteita siitä vapaudesta, jota me kaikki aikanamme kaipasimme aikuisuuden kynnyksellä. Pihaamme kaartaa auto, jossa matkaavat nuoret halki Suomen lomamatkoillaan. Yhtenä etappina on Kurkela, jonne piipahdetaan jälkikasvun kanssa kertomaan ja kysymään kuulumiset. Elämä jatkuu elämän makuisena myös Kurkelan jälkeen. Siihen kuuluvat ylä- ja alamäet. Tärkeintä on ihmisyys ja rohkeus, usko siihen että siivet kantavat. Ja luottamus, apu löytyy kun uskaltaa sitä pyytää. Apu ei ole rahaa, se on kuulevat korvat ja myötäelämisen hetki, ilossa ja surussa. Pieni tönäisy, usko siihen että Sinä selviät tästä. Elämä on paras opettaja Kurkela on välivaihe, jossa saadaan hippunen mallia selviytymiseen, Sisko Kangas- Juvonen toteaa. Lisätietoja palveluistamme saat: erityistyöntekijä Sisko Kangas-Juvonen ja kasvatusjohtaja Kirsi Myllylä. nettisivut:

13 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Kodikkaat, turvalliset ja viihtyisät tilat, eheyttävä kasvuympäristö Lasten Holvikoti Oy on nykyaikainen lastensuojeluyksikkö Idyllisessä kyläkeskuksessa Ikaalisten Tevaniemessä sijaitseva Lasten Holvikoti Oy on vuonna 2008 valmistuneissa tiloissa toimiva yksityinen 7-paikkainen lastensuojeluyksikkö. Holvikoti tarjoaa avohuollon tukitoimin sijoitetuille ja huostaan otetuille lapsille kodinomaisen, turvallisen ja eheyttävän kasvuympäristön. Tällä hetkellä Holvikodissa on 5-15-vuotiaita lapsia ja nuoria. Holvikodin rakennus on vuonna 2008 valmistunut, nimenomaan lastensuojelulaitoksen tarpeisiin suunniteltu talo. Rakennettujen leikkipaikkojen lisäksi jäljellä on paljon vapaata nurmikkoa. Holvikodin rakennus on vuonna 2008 valmistunut, nimenomaan lastensuojelulaitoksen tarpeisiin suunniteltu talo. Asuinympäristö on turvallinen ja rauhallinen. Talossa on sprinklerijärjestelmä sekä nykyaikaiset palo- ja savuhälyttimet ja koneellinen ilmanvaihto. Vaikka kyseessä on lastensuojelulaitos, Holvikoti on oikea koti, jossa eletään lasten kanssa normaalia, turvallista arkielämää. Leikitään, käydään koulua, harrastetaan, tehdään yhdessä ruokaa. Meillä käy lasten kavereita ja lapset käyvät kavereidensa luona, kertoo kasvatusjohtaja Laura Suutari. Jokaisella lapsella on oma tilava ja valoisa huone. Osasta huoneita on järvinäköala Kyrösjärvelle. Keittiö-ruokailuhuone -olohuone -yhdistelmä on avara ja viihtyisä. Talo on aivan ihana. Kun tänne tulee, tuntee todella tulevansa kotiin, Suutari kiittelee. Virikkeellinen ympäristö Holvikodin käytettävissä on myös piharakennus, jossa on harrastetilaa ja autotalli. Virikkeitä on tarjolla runsaasti niin sisällä kuin ulkonakin. Harrastetilassa on mahdollisuus askarteluun, rumpujen soittoon, nyrkkeilyyn sekä erilaisten pelien pelaamiseen. Henkilökunnasta löytyy monen alan harrastajia, jotka pystyvät ohjaamaan lapsia monipuolisesti aina musiikkia, partioita ja ratsastusta myöten. Holvikodin tontti on iso, ja rakennettujen leikkipaikkojen lisäksi jäljellä on paljon vapaata nurmikkoa, jossa lapset voivat vapaasti juoksennella ja telmiä. Lähellä on paljon metsikköä ja muuta seikkailumaastoa. Noin puolen kilometrin päästä löytyy myös uimaranta. Sijainti on sikälikin erinomainen, että ala-asteen koulu on tien toisella puolella. Yläasteelle Ikaalisiinkin on helppo kulkea, sillä bussipysäkki on lähellä, Suutari kuvailee. Vanhemmat kasvatuskumppaneina Lasten Holvikodin henkilökuntaan kuuluu sosiaali-, terveys-, ja nuorisotyön ammattilaisia. Toiminnassa painotetaan yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Lapsi ja perhe kohdataan aina yksilöllisesti. Koko henkilöstö osallistuu kaikenlaisiin töihin. Näin opimme parhaiten tuntemaan lapset ja heidän tarpeensa ja pystymme tarjoamaan lapselle tavallisen kodin tekemistä sekä turvaa aina siivousta ja syliä myöten. Pyrimme tukemaan lapsen vahvuuksia, ja katsomme eteenpäin. Jokaisella lapsella on juuri hänelle nimetty ohjaajapari, joka pääsääntöisesti huolehtii lapsen asioista. Lapselle laaditaan tavoitteellinen kasvatussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti kuukausittain. Toimintamme on lapsilähtöistä. Kuuntelemme ja rohkaisemme lasta sanomaan PERHETUKIPALVELU KOMPASSI AVOHUOLLON TUKEA LASTENSUOJELUN ASIAKASPERHEILLE Ennaltaehkäisevä Korjaava Kuntouttava Jälkihuolto Ammatillinen tukihenkilötoiminta Kompassi on jalkautuva matalan kynnyksen palvelu, joka toimii tiiviissä yhteistyössä ja lisäresurssina kuntien sosiaalityön lastensuojelun kanssa. Lastensuojelutyön ja psykiatrisen työn osaajat toteuttavat laadukasta perhetyötä voimavara- ja ratkaisukeskeisesti perheen tarpeet lähtökohtanaan. YKSITYISPALVELUT Kompassi toimii perheiden apuna haasteellisissa elämäntilanteissa Parisuhdeongelmissa Kriisitilanteissa Kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä Kun perheessä on mielenterveystai päihdeongelmia Yksityisesti hankittuun palveluun on perheiden mahdollista saada kotitalousvähennys. oman mielipiteensä asioista. Esimerkiksi oman huoneen kalustamisessa ja sisustamisessa otetaan lapsen toiveet huomioon mahdollisuuksien mukaan. Lapsilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja toiveensa lastenkokouksissa. Holvikodissa panostetaan paljon vanhempien kanssa tehtävään työhön. Vanhemmat ovat meille kasvatuskumppaneita. He tietävät, mitä lapsen elämässä on tapahtunut ennen kuin lapsi on tullut Holvikotiin. Etäisyys lasten kotikuntiin on sopiva voidaksemme tehdä tiivistä yhteistyötä lasten vanhempien ja muidenkin lapselle läheisten ja tärkeiden henkilöiden kanssa. Meillä on hyvät ja toimivat yhteydet myös sosiaalitoimeen. Pyrimme kaikin tavoin tukemaan lapsen elämänvalintoja ja vastuunottamista, jotta hänen tulevaisuutensa olisi mahdollisimman hyvä, Laura Suutari sanoo. Holvikoti tarjoaa myös jälkihuoltoa 18- vuotta täyttäneille nuorille. Jälkihuollossa tuetaan nuorta ja hänen läheisverkostoaan. Tavoitteena on, että nuori pärjää omassa elämässään oman läheisverkostonsa tukemana. Lasten Holvikoti Oy Kujalantie 11 Tevaniemi Puh , / johtaja Laura Suutari KOULUTUS- JA KONSULTOINTIPALVELUT Kompassin koulutustarjontaa 2010 lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta seksuaalinen hyväksikäyttö perheväkivalta kriisityö ja traumaviitekehys fyysinen kuntoutus mielenterveystyössä luovuus työvälineeksi erityislasten liikunnanohjaus Räätälöimme koulutus- ja konsultointipalveluamme organisaationne tarpeita vastaavaksi. Käytössänne ovat myös psykiatrisen hoitotyön ja lasten väkivaltatyön vertaiskonsultin palvelut. Ota yhteyttä, laaditaan yhteistyössä juuri teidän organisaatiotanne palveleva koulutuskokonaisuus! Kompassi toimii Länsi-Suomen alueella. Toimitaan yhdessä! Luotsimaja Oy Perhetukipalvelu Kompassi Annika Vallin puh

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Ennaltaehkäisevässä perhetyössä pyritään tukemaan lapsiperheitä ja vahvistamaan vanhemmuutta varhaisessa vaiheessa. Koko perheen perhekuntoutus lastensuojelussa on Suomessa melko uutta. Se on kehittynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien osana kuntien lastensuojelua. Perhekuntoutus tapahtuu usein osittain laitosympäristössä, joka erottaa sen asiakkaan kotona tapahtuvasta perhetyöstä. Perhekuntoutus työmuotona soveltuu hyvin osaksi lastensuojelun avohuollon työskentelyä sekä huostaanoton lakkautustyöskentelyä. Sen on käytännössä todettu olevan tehokas apu myös tilanteissa, joissa on olemassa kodin ulkopuolisen sijoituksen riski, mutta perhe on motivoitunut perhekuntoutukseen ja perhekuntoutusta on oikea-aikaisesti mahdollista perheelle tarjota. -Vuonna 2002 Karekuntoutus Oy aloitti lasten perhekuntoutuskurssi-toiminnan terveydenhuollon toimiluvalla. Vuoden 2005 alusta yrityksen päätoimiala muuttui sosiaalialan toiminnaksi, lastenkotitoiminnaksi. Perustimme 8+ 3 paikkaisen lastenkodin Pielavedelle. Vuonna 2006 perustimme toisen osaston Pielavedelle ja v toteutettiin perhekuntoutushanke, jolloin aloimme kehittämään perhetyöskentelyä meille sijoitettujen lasten perheiden kanssa. Nyt vuonna 2010 lastenkotitoiminta on jaettu kahteen lastenkotiin, toimitusjohtaja, psykoterapeutti Terho Lukkarinen kertoo. -Nykyisin Karekuntoutuksella on kaksi lastenkotia: Karekoti sekä Puistotien lastenkoti. Paikkoja kahdessa lastenkodissa on 25. Hoidamme v huostaanotettuja tai avohuollon tukitoimin sijoitettuja erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Painopistealueet työssämme ovat: koulu, oppimisvaikeuksien tuki, psykiatrinen kuntoutus, perhetyö ja perhekuntoutus. Kuntouttavan sijoituksen kesto on keskimäärin noin vuosi. Viime aikoina lasten huostaanotot ja sijoittaminen kodin ulkopuolelle on pyritty tekemään entistä enemmän lyhyinä, tavoitteellisina sijoituksina, joissa perhe työskentelee mukana, Lukkarinen selvittää. Lastenkotien lisäksi Karekuntoutuksessa tekee perhetyötä laitoksen sisällä ja ennen kaikkea ulkopuolella perheyksikkö. Kuntoutuksen karetta nuoren ja perheen elämään! Yhteiskunnallisten monien muutosten seurauksena perheet kokevat oman tehtävänsä vaikeaksi eikä lähiympäristössä välttämättä ole saatavilla tukea esim. sukulaisilta tai ystäviltä. Perinteisellä tavalla toteutettu sosiaalityö tai tukipalvelut eivät ole riittävällä tavalla kyenneet vastaamaan näihin tarpeisiin. -Pyrimme saamaan kriisiytyneen elämäntilanteen hallintaan yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa mahdollisimman pian. Aloitamme mahdollisimman keskeltä kriisiä, tuemme koulun käynnin etenemistä vaikeuksista huolimatta sekä kannustamme ja tuemme perheen mukaantuloa yhteistyöhön. Kaikkeen tähän satsaamme aikuisten voimavaroja, Terho Lukkarinen korostaa. - Perhetyössä voidaan luontevalla tavalla toteuttaa ennaltaehkäisevää työtä, jonka osuutta sosiaalialalla halutaan mm. kustannussyistä lisätä. Esim. lastensuojelun järeiden keinojen, kuten kodin ulkopuolelle sijoittamisen,tarve voidaan varhaisen puuttumisen ansiosta jopa välttää kokonaan, kun asiat huomioidaan ajoissa. tällöin lievemmät toimenpiteet voivat olla tehokkaita puuttumisen keinoja. perhetyö voi asiakkaan kannalta olla myös korjaavaa ja tukevaa, Lukkarinen vakuuttaa. myös mahdollinen kodin ulkopuolella tapahtuva sijoitusvaihe on nuoren elämässä lyhyt ja mielekäs, kun perhe on sen aikana mahdollistamassa kotiinpaluuta. -Perhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Jos perhekuntoutuksen aikana todetaan, että näin ei ole, pyritään yhdessä vanhempien kanssa löytämään lapselle sijaishuoltopaikka. Onnistuessamme yhteistyössä nuori pääsee etenemään pikemmin ja tuloksellisemmin normaalilla kasvu-urallaan. Sijoitusaika Karekuntoutuksessa on ollut vuosina keskimäärin alle 10 kuukautta. Otamme vastaan myös kiireellisiä sijoituksia, Lukkarinen sanoo. -Karekoti tarjoaa hoitopaikkoja erityistä tukea tarvitseville nuorille. Karekodilla on tukeva moniammatillinen henkilökunta, joka mahdollistaa tiiviin tuen, hoivan ja rajojen asettelun. Yrityksessä työskentelee 44 terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaista. Nykyinen lastensuojelulaki mahdollistaa huostaanoton tapahduttua lapsen sijoittamisen kotiin 6 kk ajan erityisistä syistä. Laitos varaa paikan lapselle ja käyttää sitä lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Yhdistettynä intensiiviseen perhetyöhön sijoitus kotiin on joskus hyvin toimiva työtapa. JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA ALLA

15 Luotsimaja Oy tarjoaa palveluitaan pääsääntöisesti kuntien lastensuojelun lisäresurssiksi, mutta palveluita tarjotaan lisäksi yksityisille perheille. Yritys tarjoaa ennalta ehkäisevää työmuotoa tueksi lastensuojelutilanteeseen. Saavutetut tulokset ovat todella rohkaisevia. -Ennaltaehkäisevän toiminnan kautta huostaanottojen määrää voidaan radikaalisti vähentää. Jos huostaanotto kuitenkin näyttää ainoalta ratkaisulta, tarjoamamme perhetyön kautta voidaan lyhentää sijoituksen kestoa ja saada siinä parempia tuloksia. Tarjoamamme palvelun kautta sijoitus tuottaa lapsen kannalta parempia tuloksia, kertoo toiminnanjohtaja Heli Rautava. Menetelmän puitteissa palvelu räätälöidään hyvin SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Luotsimaja Oy Ennaltaehkäisevän toiminnan kautta huostaanotto voidaan monissa tapauksissa välttää tarkasti ja tilannekohtaisesti. Räätälöinti suoritetaan tiiviissä yhteistyössä vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Sosiaalitoimella on asiakassuunnitelmat, jonka pohjalta Luotsimaja Oy tekee kuntoussuunnitelman. Kuntoutussuunnitelman puitteissa päätetään käytettävät tavoitteet ja työvälineet. -Kaikissa vaiheissa raportoidaan kunnalle, eli toimintamme on hyvin läpinäkyvää heidän suuntaansa. Tehtävää työtä arvioidaan vähintään kahden kuukauden välein, joten kunnassakin tiedetään mihin suuntaan kuntoutuksen puitteissa ollaan menossa, Rautava esittelee. Tuloksia mitataan säännöllisesti Työvälineillä mitataan työn ja hoidon vaikuttavuutta. Menetelmänä käytetään mm. PEKUmittaria, jossa asiakkaan kanssa tehtävällä itsearvioinnilla ja työntekijän arvion kautta saadaan selvitettyä suurimmat ongelmat. Kun ongelmat löytyvät on niihin helpompi lähteä puuttumaan. Työväline motivoi myös asiakasta työskentelemään, koska tätä kautta hän näkee oman tilanteensa. Käytettävät mittarit räätälöidään aina perhekohtaisesti. -Voimavara- ja ratkaisukeskeinen työskentely on keskeistä toiminnassamme koska haluamme, että perhe itse huomaa mahdolliset epäkohdat ja kenties virheelliset tavat toimia. Koetamme tukea perhettä muuttamaan omaa toimintamalliaan, eli toimimaan ennen kaikkea perheenä. Tarkoituksenamme on tukea vanhemmuutta ja sitä kautta lapsia, Rautava toteaa. Tulokset rohkaisevia -Saavutetut tulokset ovat yllättäneet meidätkin. Olemme saavuttaneet sellaisia tuloksia hyvinkin lyhyessä ajassa, jotka eivät ikinä olisi olleet saavutettavissa sijaishuollon puolella. Olemme pystyneet välttämään huostaanottoja, olemme saaneet perheen ongelmalliset kommunikaatiotilanteen toimimaan ja pystyneet sitä kautta estämään perheiden hajoamisia. Perheet on saatu toiminaan kuten niiden tulisi toimia, eli perheessä on vuorovaikutusta ja ongelmia ratkotaan yhdessä. Tulokset ovat olleet aivan valtavia ja se motivoi tekemistämme todella voimaperäisesti. Teemme todella haastavaa perhetyötä, mutta juuri tällaista työn kuuluisi ollakin, koska tässä apu menee ongelman ytimeen. Kun apu tarjotaan kotiin tarpeeksi ajoissa, perhettä ei tarvitse hajottaa, painottaa Rautava. Yhteiskunnalle huomattavasti edullisempi vaihtoehto -Tämän menetelmän kustannukset ovat murto-osa sijaishuollon kustannuksista. Meidän hinta on aina sama, olipa perheessä yksi tai vaikka viisi lasta, hoito on saman hintaista asukaslukumäärästä riippumatta. Yhden sijoitetun lapsen hoitokulujen hinnalla saatetaan auttaa jopa kymmeniä perheitä vuodessa, työskentelyn kestosta riippuen, Rautava toteaa. Työtä pystyttäisiin Rautavan mukaan tekemään kuntien lisäresurssina, jonka ymmärtäminen voi viedä jonkin aikaa. Menetelmää ei tarjota rahastusmielessä, vaan ongelman purussa niin, että huostaanottoja voitaisiin välttää. -Apua on tarjolla silloin kun sitä tarvitaan, eikä kunnan tarvitse perustaa uutta virkaa kutakin tilannetta varten. Meidät tarvitsee palkata vain silloin ja siksi ajaksi kuin palvelua tarvitaan, eikä nyt puhuta isoista rahoista. Kyseinen tapa toimia on Luotsimajan kehittämä ja siihen kuuluu olennaisesti mies-naistyöparit, joka on lähtökohtana tarjottavalle palvelulle. -Meillä on psykiatrian osaamista ja tarjoamaamme traumatyönosaamistakaan ei ole kamalasti Suomessa saatavilla. Väkivalta- ja traumatyö on asia jonka tulisi olla enemmän esillä lastensuojelussa, kuin mitä se nyt on. Toimintaamme on suunniteltu kolme vuotta, joten kyseessä on pitkällisen suunnittelun tulos ja sen tulokset puhuvat nyt puolestaan. Menetelmää halutaan jakaa myös muille alan toimijoille -Haluamme koulutuksen ja konsultoinnin kautta jakaa tätä osaamistamme myös muille toimijoille. Ei ole tarkoitus salata tietojamme. Voimme järjestää koulutuksia koko Suomen alueella, vaikka ihan työpaikkakohtaisesti räätälöityinä. Tarjolla on eri mittaisia ja sisältöisiä koulutuksia, aina kunkin toimijan tarpeen mukaan, lupaa Heli Rautava. Luotsimaja Oy tarjoaa asiantuntijapalveluitaan olosuhdeselvityksissä, antaa lausuntoja huolto- ja/tai tapaamisriitaasioissa, hoitaa perheasioiden sovittelua ja eroneuvontaa, tarjoaa koulutus- ja konsultointipalveluita. Koulutustarjontaan kuuluvat mm. seuraavat aihealueet: lasten mielenterveyden tukeminen, traumaviitekehys, perheväkivalta, lapsiin kohdistuva väkivalta, vanhemmuuden tukeminen, yhteisöteatteri työvälineenä sosiaali- ja terveydenhuollossa, fyysinen turvallisuus sosiaalityössä, erityislasten liikunnanohjaus ja fyysinen kuntoutus mielenterveystyössä. Luotsimaja Oy Aatuntie 19, Pori Toiminnanjohtaja Heli Rautava gsm heli.rautava(a)luotsimaja.fi Toimintamme perustuu aikuisen vankkaan läsnäoloon arjessa, jolloin lukittuja ovia ei tarvita -Karekodilla on oma kotikoulu luokkahuoneineen sekä runsaasti harrastetilaa nuorille. Lisäksi läheinen luonto tarjoaa harrastemahdollisuuksia. Karekoti on entinen Sulkavan koulu, joka on remontoitu lastenkotikäyttöön. Puistotien lastenkoti sijaitsee kirkonkylällä kahdessa erillisessä pienkerrostalossa, jotka on remontoitu lastenkotikäyttöön. Puistotien lastenkoti tarjoaa hoitopaikan viidelletoista erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle. Puistotiellä on tukeva moniammatillinen henkilökunta, joka mahdollistaa tiiviin tuen, hoivan ja rajojen asettelun. Myös Puistotien lastenkodissa on oma kotikoulu. Puistotien lastenkodissa on erillisiä tiloja, joihin voidaan ottaa koko perhe arviointi- tai kuntoutusjaksolle, Terho Lukkarinen kertoo. Mallia maailmalta Maija ja Terho Lukkarinen kertovat hakeneensa mallia uusiin lastensuojelumuotoihin Suomen ulkopuolelta. Vuosi sitten he olivat tutustumassa Hollannin lastensuojeluun. Arnheimin alueella on toiminut Lindenhout Centraal n. 20 v. Keskuksessa on tällä hetkellä 670 työntekijää ja 2500 perhettä, joiden kanssa työskennellään pääosin kotona. Laitosten määrä on pudonnut ko. aikana yli puolella. Kuukauden päästä, marraskuun 5-10 päivinä, johtaja John Goessens Lindenhout Centraalista on tulossa Karekuntoutuksen vieraaksi, tutustumaan Suomeen ja kertomaan lisää Hollannin lastensuojelusta. Kiinnostuneet ovat tervetulleita keskustelutilaisuuksiimme. Tarkempia tietoja voi katsoa nettisivuiltamme

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Marko: abiturientti, musikaalinen, urheilullinen, ahkera, sijoitettu Vapaa-ajallaan Marko harrastaa liikunnan lisäksi myös musiikkia. Perhekoti Makarioksessa asuva 17-vuotias Marko kirjoittaa keväällä ylioppilaaksi ja suunnittelee valtiotieteen opintoja yliopistossa. Marko otettiin huostaan ja sijoitettiin 11-vuotiaana Perhekoti Makariokseen Jorvin sairaalakoulusta. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän muuttaa perhekodin tukiasuntoon. Siihen saakka hän asuu kotonaan Makarioksessa, Perhekodissa nuorella mahdollistuu hyvä elämä. Hoidollisin ja kasvatuksellisin menetelmin nuori saa kokea olonsa turvalliseksi sekä saa elämäänsä pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Perhekotivanhempien tarjoama psykologinen vanhemmuus sekä kodissa työskentelevien muiden aikuisten tarjoamat tukevat ja turvalliset ihmissuhteet ovat hoidon ja kasvatuksen kannalta ensiarvoisen tärkeät elementit. Perhekoti Päiviön antama perhehoito on kotia korvaavaa ja elämänkolhuja korvaavaa toimintaa Perhekoti Päiviö tarjoaa kodinomaista asumista johon ystäväpiirikin on alusta alkaen suhtautunut luonnollisesti. Suoraan Jorvin psykiatriselta osastolta Makariokseen sijoitettu Marko ei ollut käynyt koulua noin vuoteen. Hän siirtyi perhekodin lähikouluun integroituna, ja hän aloitti yläasteensa pienryhmässä, josta hänet sitten siirrettiin normaaliopetukseen. -Olen ollut Makarioksessa suhteellisen pitkään, eli kuusi vuotta. Alkuun olin aika ujo ja ylipainoinen. Ala-asteella lintsasin paljon ja keskiarvoni oli vitosen luokkaa. Nykyään koulu menee paremmin ja olen keskiverto oppilas. Soitan kitaraa, käyn usein salilla ja lenkillä. Talvisin olen sunnuntailautailija, kuvailee Marko. Perhekodissa asuessaan Marko on viettänyt kesiä Puolangan mökillä jossa mm. marjastetaan koko joukon voimin. Kahtena kesänä Marko on ollut kiertämässä Eurooppaa Interrail- lipulla. Ekologinen matkustustapa on perhekodin arvojen mukaisesti on opittu. Suuria tulevaisuudensuunnitelmia Markolla ei vielä ole. -Kevään kirjoitusten jälkeen haluan mennä töihin sillä en jaksa olla vaan kotona. Yliopistojen pääsykokeet tulevat päälle heti kirjoitusten perään, joten täytyy vielä miettiä mihin hakee. Valtio-oppi kiinnostaisi. Vuoden 2012 alussa lähden armeijaan, joten ainakin sinne saakka olisi hyvä olla töissä tai koulussa. Jatko-opinnot pääsisivät sitten täydellä vauhdilla käyntiin armeijan jälkeen. Lukion jälkeen ehtisin tehdä töitä ja saada rahaa säästöön. En ole nirso töiden suhteen. Viime kesänä olin kuukauden Helsingin kaupungilla hoitoapulaisena, eli kävin vanhusten kanssa ulkona ja kaupassa. Aikaisempina kesinä olen ollut raksalla, Marko luettelee. Katse kohti omaa tulevaisuutta Markon vanhemmat ovat espoolaisia. Markolla on kaksi aikuista siskoa ja yksi veli. Hän lomailee sisarustensa luona ja vanhempien kunnosta riippuen tapaa myös heitä säännöllisesti. -Sijoitustilanteessa ymmärsin että muutan pois kotoa, mutta en tiennyt mitä se loppupeleissä tarkoittaa. Minulle kerrottiin että kotilomia on, mutta en muista miten hahmotin asian silloin. Uskon että suhtauduin asiaan aika hyvin. Nyt elämä alkaa hahmottua, ja nämä asiat alkavat olla taakse jäänyttä elämää. Kokonaisuudessaan olen täällä viihtynyt. Myös vaikeampia aikoja on varmasti ollut. Parhaimmat ystäväni tietävät taustani, eikä kukaan ole sanonut siitä mitään ihmeellistä. Olen ollut asian suhteen avoin mikäli se on jossain tullut esille tai puheeksi. Ehkä jotkut voivat ihmetellä asiaa, mutta eivät ole sanoneet sitä minulle vaan hyväksyneet sen hiljaisesti, pohtii Marko. Kuin mikä tahansa perhe Makarioksessa on tällä hetkellä kuusi lasta ja Marko on heistä vanhin. - Olen yksi talossa pisimpään olleista. Tämä on kuin mikä tahansa koti eikä täällä ole laitosmaista. Jotain lastensuojelulakiin liittyviä sääntöjä tietysti on, mutta eivät ne Interraililla Eurooppaa tutuksi. Elämää ja Elämyksiä - Perhekoti Päiviö vuotiaille, huostaanotetuille tai avohuollon tukitoimin sijoitetuille lapsille ja nuorille. Päiviön perhekodissa nuorille luodaan hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvuympäristö. Nuoret voivat toimia ikäistään vastaavalla tasolla ja heillä on mahdollisuus persoonallisuuden eheytymiseen, avoimeen keskusteluun ja tunteiden ilmaisuun. Tavoitteena on, että nuoret kykenevät aikuisena vastuulliseen elämään. -Meille tulevat lapset ja nuoret ovat huostaanotettuja tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettuja lapsia ja nuoria. Lapset ja nuoret ovat pääasiassa aivan tavallisten perheiden lapsia ja nuoria. Lasten vanhemmat eivät vain syystä tai toisesta kykene siinä muurrosiän tiimellyksessä huolehtimaan heistä. Päiviö on perheen kaltainen pieni yhteisö. -Koti on kodinomainen, pehmeä ja rakennettu. Perhekoti on sijoitetuille lapsille koti ja he saavat kotiin tullessaan myös perheen. Perhekotimme toimii tiiviissä yhteistyössä sijoitettujen lasten ja nuorten vanhempien ja heille muuten läheisten ihmisten sekä sijoittavan kunnan että muiden moniammatillisten verkostojen kanssa, omistajat Raija ja Reijo Paasirova määrittelevät perhekotinsa toimintaa. Tavoitteena tasapainoinen perhekeskeisyys - Työmme tavoitteena on kasvattaa lapsia tasapainoiseen kasvuun ja elämäntilanteiden hallintaan turvallisessa, välittävässä ja virikkeitä antavassa, kodinomaisessa kasvuympäristössä sekä antaa heille mahdollisuus kasvaa rauhassa kohti tervettä aikuisuutta sekä tukea kunkin lapsen henkilökohtaisia vahvuuksia ja persoonallista osaamista. Näin lapsille suodaan mahdollisuus kehittyä omien tuntemustensa mukaisesti. Tärkeää on lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen kotona ja yhteiskunnassa, Raija Paasirova täsmentää. Raijalla on 30 vuotinen kokemus nuorisotyöstä ja hän on erikoistunut erityisnuorisotyöhän. Raijalla on myös erä- ja luontooppaan koulutus ja kokemus. Reijo on toiminut 17 vuotta lastensuojelun sosiaalityössä ja kehittänyt erityisesti elämyspedagogisia toimintoja lastensuojelun tueksi. Tästä työstään Reijo on saanut useita tunnustuksia. Virikkeellinen ympäristö ja mahdollisuus monipuolisiin harrastuksiin tuovat myös vastapainoa arjen askareihin - Arjen pyörittäminen on jokaisen perhekodin jäsenen - niin ohjaajien kuin nuortenkin - tehtävä. Kodin arkielämä perustuu tavallisen kodin arkeen, jossa työntekijöiden ammattitaidolla on ratkaiseva merkitys lapsen kasvun ja kehityksen oikealle ja hyvälle etenemiselle. Arjen rutiinit perhekodissa kuten koulunkäynti ja vapaa-ajan harrastukset ovat haittaa. Periaatteessa tämä on kuitenkin normaali perhe vain sillä erotuksella, että kukaan ei ole sukua keskenään, Marko selvittää. Perhekodin arvopohjan tavoitteet ovat toteutuneet ja Marko on saanut kasvaa tasavertaisena ikäistensä kanssa. Lisä-/Yhteystietoja: Perhekoti Makarios Maria&Martta Maria Hämäläinen Puh terveen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen alulle saattajia, Paasirovat kuvailevat perhekodin toimintaa. - Perhekotimme toiminta perustuu yhteiselle tekemiselle ja yhteen hiileen puhaltamiselle, Raija korostaa. Perhekodin yhtenä periaatteena on työntekoon opettaminen - Kotitöiden tarkoituksena on auttaa lasta ymmärtämään, että mikään asia ei ole itsestäänselvyys ja että tavoitteiden saavuttamiseksi on tehtävä töitä, niin aikuisten kuin lastenkin, Raija sanoo. - Koulunkäynnin vastapainoksi pyritään tarjoamaan mielekästä ja ikätason mukaista toimintaa. Maaseutu itsessään muodostaa innostavan maailman. Päiviö sijaitsee Kittilän Könkäällä idyllisessä maalaisympäristössä suurten tuntureiden keskellä. Matkaa Leville on n. 9 km ja Kittilän lentokentälle n. 20 km. Retki-, leiri- ja vaellustoiminta on oleellinen osa perhekodin toimintaa, Raija ja Reijo Paasirova mainitsevat. Perhekoti Päiviö Inarintie KÖNGÄS Puh raiski@levi.fi

17 Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin ja tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa. Lastensuojelutoimenpitein autetaan lasta tai nuorta silloin, kun hänen elämäntilanteensa on sellainen, että hänen terve kehityksensä ja hyvinvointinsa on vaarassa. Lastensuojelun tarve voi syntyä perheen ongelmien vuoksi. Silloin, kun lapsen elämänolosuhteet vaarantuvat, lapselle on taattava mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Porissa sijaitsevan Veikkakodin tarkoituksena on turvata lapsen ja nuoren tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa ja toivomustensa mukaisesti. Lastenkodin hoitava arki sääntöineen ja rajoineen aikuisjohtoisesti on keskeinen osa lasten ja nuorten hoitoa. -Tarkoituksemme on antaa lapsille ja nuorille turvallinen koti, jossa he voivat kasvaa ja kehittyä tasapainoisiksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Veikka-Koti - suvaitsevaisuutta ja iloista asennetta! jäseniksi. Keskeistä kasvatuksessa on selkeät turvalliset rajat ja jatkuvuus, Veikka-Kodin omistaja, psykiatrian ja sis. kir. sairaanhoitaja Aila Ketonen määrittelee lastenkodin toimintaa. Ketosen yhtiökumppanina toimii lähihoitaja Anna-Mari Tikka. Veikka-Koti Oy:n osakkaat ovat kokeneita yrittäjyyden sekä lastensuojelun ammattilaisia ja he toimivat itse mukana arjen työssä työyhteisön jäseninä. -Vuonna 2005 perustettu lastenkotimme on seitsemänpaikkainen huostaanotetuille ja avohuollon tukitoimenpiteitä tarvitseville vuotiaille lapsille ja nuorille tarkoitettu yksityinen kaupunkikoti. Lisäksi lastenkodissamme on jälkihuolto- ja tukiasunto yhdelle nuorelle. Syksyn aikana vapautuu kaksi paikkaa, Ketonen kuvailee. Veikka-Kodissa aktivoiva toiminta on tärkeää - Veikka-Koti tarjoaa turvallisen kasvuympäristön. Toiminnallisuus on ollut selkeänä tavoitteena alusta alkaen, ja siihen kaupunkimaisen Veikka- Kodin ympäristö luo hyvät mahdollisuudet. -Toiminnassamme pyrimme löytämään sopivia ratkaisuja eri tilanteisiin ja lasten ja nuorten henkilökohtaisia taitoja ja kykyjä tuetaan mm. harrastustoiminn a n kautta. Lähiympäristössä on hyviä harrastusmahdollisuuksia, kuten Isomäen urheilukeskus ja maauimala. Veikka-Kodin läheisyydessä on ala- ja yläaste sekä useita ammatillisia oppilaitoksia. Lähialueella sijaitsee lisäksi erityisluokkia ja -kouluja. Lapsia ja nuoria tuetaan heidän vahvuuksien ja kiinnostusten mukaisiin harrastustoimiin, Ketonen kertoo. Ohjaajat myös toimivat yh- des- sä lasten ja nuorten kanssa eri harrastusryhmissä. Yksilöllisyyttä ja yhteistyötä Veikka-Kodissa lapsia ja nuoria kasvattaa, opettaa ja huoltaa sosiaali- ja terveyden- huol- toalan ammattilaisten joukkoyhteistyössä lapsen perheen sekä sosiaali-, terveys- ja koulutoimen viranomaisten kanssa. -Perusarvonamme on lasten ja nuorten kunnioittaminen yksilöinä. Heitä tuetaan hyväksymään toistensa erilaisuus ja ainutkertaisuus. On tärkeää, Lapsilähtöisiä työvälineitä lastensuojelun osapuolille että jokainen lapsi ja nuori saa tuntea itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi, että hän saa onnistumisen tunteita, luottamuksen kokemuksia ja ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä, Ketonen korostaa. Lapsille ja nuorille laaditaan kasvu- ja tavoitesuunnitelma. Työkaluina tavoitteeseen pääsemiseksi jokaisella lapsella on omaohjaaja ja säännöllinen viikko-ohjelma, joiden avulla saavutetaan hallittu arki. Lisä-/ Veikka-koti Oy Toiminnanjohtaja Aila Ketonen Puh Pesäpuu ry on valtakunnallinen lastensuojelun erityisosaamisen keskus, joka kehittää ja tuottaa yleishyödyllisiä palveluita kaikille lastensuojelun osapuolille. Huomio on keskitetty huostaan otettuihin lapsiin ja nuoriin, joiden osallisuutta ja oikeuksien toteutumista pyritään parantamaan mahdollisimman monelta suunnalta. Pesäpuu mm. kehittää arjen työmenetelmiä ja -välineitä sijaisperheille, sosiaalityöntekijöille sekä kokoaa sijoitettujen nuorten omia kehittäjä - vertaistukiryhmiä. Huostaanotto ei ole rangaistus vaan uusi mahdollisuus Pesäpuusta työvälineitä muutokseen Raili Bäck-Kiianmaa Pesäpuusta kritisoi julkisuudessakin pyörinyttä näkökantaa siitä, että huostanotto rikkoo lapsen ja nuoren elämää niin, ettei hän aikuisena pärjää omillaan tai syrjäytyy. -Täytyy muistaa, että mitä aikaisemmin asioihin puututaan, sitä aikaisemmin lapsen tai nuoren eheytyminen voi alkaa. Huostaanotolla on mahdollisuus katkaista syrjäytymisen ketju, mutta se edellyttää hyvin valmennettua sijaisperhettä ja riittävää tukiverkostoa niin sijoitettavalla lapselle kuin hänen sijaisvanhemmilleenkin. Huostaanotto ei ole aina huono asia, vaan antaa lapselle tai nuorelle mahdollisuuden selvitä elämässä, hän painottaa. Pesäpuussa on viime vuosina panostettukin siihen, että sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa tehtävän työn ja työvälineiden kehittämistyössä on mukana sijoitettuja lapsia ja nuoria, jotka kertovat omista lähtökohdistaan käsin millaista tukea ja apua he tarvitsevat. -Voimakkain saamamme signaali on ollut, että sijoitettava lapsi ja nuori haluaa tulla kuulluksi ja huomioiduksi sijoitustilanteessa. Kaikkien lapsia työssään kohtaavien tahojen tulisi toimia lapsilähtöisesti. Prosessi on pitkä, sillä työmetodit eri toimijoilla ovat hyvin erilaiset, mutta niitä kehitetään ja työkaluja arjen työhön tarjotaan. Itse huostaan otetuille tärkeää on myös sijaisperhe, joka on saanut tehtävään valmennukset ja jolla on valmiudet toimia sijaisperheenä. Lisäksi vertaistuki, terapia ynnä muut tukimuodot pitäisi olla aina tarjolla nuorelle ja lapselle sijoituksen jälkeenkin, sillä pelkkä tavallinen perhe ei aina riitä. Myös sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea ja arjen työvälineitä, luettelee Bäck-Kiianmaa. Pesäpuun ylläpitää ja kehittää sijaisperheiden valmennuksessa käytettävää PRIDE-ohjelma. Ohjelma on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu. Haasteita riittää Hyvän pohjatyön jälkeen Pesäpuussa kehitetään edelleen jo olemassa olevia työmenetelmiä ja -välineitä saadun palautteen pohjalta. Lähivuosina kehitetään erityisesti nuorten sijaisperheiden, maahanmuuttajien, sekä Suomen omien vähemmistöryhmien, saamelaisten ja romaanien kanssa tehtävää työtä. -Pyrimme tuomaan sijoitetun lapsen ääntä entistä voimakkaammin esiin. Siinä on paljon haastetta, mutta aktiivisella työllä saavutamme myös tuloksia. Marraskuussa järjestämme valtakunnallisen perhehoidon päivän Jyväskylässä neljättä kertaa yhdessä Perhehoitoliiton kanssa, kertoo Bäck-Kiianmaa. Pesäpuun verkkokaupasta voi hankkia lastensuojeluun liittyviä konkreettisia työvälineitä, oppaita, käsikirjoja ja tutkimuksiaä. Bäck-Kiianmaa painottaa, että itse tuote ei yksin ole riittävä, vaan ennen uusien toimintamallien käyttöönottoa olisi hyvä kouluttautua niihin kunnolla. Pesäpuu järjestääkin koulutuksia kaikille lastensuojelussa toimiville tahoille. Lisä-/ Pesäpuu ry Raili Bäck-Kiianmaa Puh

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kataran Kuntoutuspalvelut Ky Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin ja tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa. Lastensuojelutoimenpitein autetaan lasta tai nuorta silloin, kun hänen elämäntilanteensa on sellainen, että hänen terve kehityksensä ja hyvinvointinsa on vaarassa. -Lastensuojelun tarve voi syntyä perheen ongelmien vuoksi. Silloin, kun lapsen elämänolosuhteet vaarantuvat, lapselle on taattava mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella, Kataran Kuntoutuspalvelut Ky:n johtaja Kreetta Katara korostaa. Henkinen turvallisuus tulee huolenpidon ja välittämisen kautta Perhekoti Kukkakehä on lastensuojelulain mukainen huostaanotetuille ja sijaishuoltoa tarvitseville lapsille tarkoitettu kodinomainen yksikkö. Kukkakehässä on lyhyt- ja pitkäaikaiseen sijoitukseen on kuusi paikkaa ja lisäksi yksi paikka akuuttia tarvetta varten. -Perhekodin palvelumuotona on myös avohuoltoa tukeva toiminta.tarvittaessa voimme tukea erilaisissa tilanteissa vanhempien jaksamista, jolloin lapsi voi olla perhekodissamme hoidossa tietyn sovitun ajan, ns tukilapsena., Järjestämme myös valvottuja tapaamisia, jolloin vanhempi tapaa lastaan valvotusti käräjäoikeuden määräämänä.. Katara määrittelee Kukkakehän toimintaa. -Perhekodissamme on tilaa noin 300 m2. Perhekodissa on pyritty huomioimaan turvallisuustekijät monesta eri näkökulmasta. Tarvittaessa alakerran tiloissa pääsee liikkumaan pyörätuolilla. Yläkerrassa olevan saunan lisäksi käytettävissä on myös ulkosauna. Lasten käytössä olevat huoneet ovat tilavat ja viihtyisät. Jokainen lapsi luo aikanaan oman tyylisensä huoneen, jossa tuntee viihtyvänsä ja olotila tuntuu kotoisalta, Katara kuvailee. Turvallisesta arjesta lapsi voi ponnistaa kohti vastuullista aikuisuutta -Vuorokausirytmin säännöllisyys ja vastuunotto omasta elämästä ja itsestä. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota jo varhaisessa vaiheessa yhteisön arjessa. Kodin arkitöissä lapset auttavat vuorotellen kykyjensä mukaan oppiakseen erilaisia elämässä tarvittavia taitoja. Arjen selviytymistä tukee se, että yhteisössä vastuuta on siirretty nuorelle itselleen pienissä erissä, niin että hän oppii huomaamaan oman toimintansa merkityksen ja huomaamaan oman vastuunsa asioiden hoitamisessa, Katara tähdentää. -Pidämme tärkeänä koulunkäynnin sujumista sekä erilaisia harrastustoimintoja. Harrastusta tuetaan, joka perustuu lapsen luontaiseen kiinnostukseen ja osaltaan myös taidon omaamiseen. Perhekodissa voi harrastaa mm. atk-taitoja, kalastusta, erilaisia kädentaitoja. Perhekodin lapsien on mahdollista harrastaa ratsastusta. Kiinteistöön kuuluva ranta antaa mahdollisuuden erilaiseen viriketoimintaan. Ulkopuolella perhekodin on kahden kilometrin päässä uima- ja keilahalli. Lisäksi Perhekodilla on käytössä myös oma uimaallastila ns.virikekeskuksessa Haapajärven keskustassa Haapajärvi on tunnettu monipuolisista urheilumahdollisuuksista. Edellytyksiä koulunkäynnin sujumiselle! -Noin kahden kilometrin päässä on Martinmäen koulu, jossa on esikoulu, perus- ja erityisopetusta. Haapajärvellä on myös lukio. Kansalaisopisto järjestää monipuolista opetusta kaikille ikäryhmille. Haapajärven ammattiopistossa (HAI) voi suorittaa merkonomin ja datanomin tutkinnot. Ammattikorkeakoulupuolella järjestetään tradenomikoulutusta. Nivalassa ja esim. Ylivieskassa voi suorittaa ammattikoulun eri opintolinjoja ja eri sosiaalialan tutkintoja. Lähimmät yliopistot ovat Oulussa ja Jyväskylässä. Tämän lisäksi on mahdollisuus suorittaa avoimen yliopiston opintoja mm. Haapajärvellä ja lähialueilla. Haapajärvelle on hyvät liikenneyhteydet. Kaupungissa on lähiliikenteen rautatieasema ja Ylivieskassa rautatieasema, jossa useimmat junat pysähtyvät. -Nyt syksyllä saimme valmiiksi remontoitua (100 m2) pihapiirissä olevan talon nuorille tukiasunnoiksi. Talossa on 5 paikkaa. Tällöin nuoret harjaannuttavat ja vahvistavat perhekodissa opittuja elämisen taitoja itsenäisemmin vastuuta kantaen. Nuorilla on mahdollisuus saattaa opiskelunsa päätökseen ja asua turvallisessa/tutussa ympäristössä. Rakennusten välissä on noin kymmenen metriä, joten turva, tuki ja kontrolli on lähellä, Katara kertoo. Perhekuntoutus Päivänkakkara -Perhekuntoutuksen toiminta-ajatus on vanhemmuuden tukeminen, lasten turvallisuuden kasvuolosuhteiden turvaaminen sekä perheen omien voimavarojen löytäminen ja vahvistaminen. Perheen tilannetta halutaan selvittää lapsen turvallisen kehityksen varmistamiseksi tai perheessä voi olla huostaanoton uhka. Kuntoutuksen tehtävänä voi olla vanhemmuuden-, vanhempien- ja lasten tuen arviointi ja lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukeminen. Perhekuntoutusjakso voi kestää yhdestä kuukaudesta eteenpäin, perheen tilanteesta riippuen, Katara selvittää. Kotiapu Katteluksen palvelutarjonta on monipuolinen ja joustava Ammattilaisten käyttäminen kodin siivous- ja hoitotehtävissä yleistyy voimakkaasti koko ajan. -Kataran kuntoutuspalvelujen Kotiapu Kattelus on perustettu palvelemaan ihmistä eri elämäntilanteiden tarpeissa. Työntekijämme ovat motivoituneita asiakaspalvelun ammattilaisia ja tarjoamme laadukasta ja ammattitaitoista kotihoitopalvelua. Luonnollisesti, tarvittava palvelukokonaisuus rakennetaan yhdessä asiakkaan kanssa vastaamaan asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Palveluvalikoimaamme kuuluu mm. monenlainen kodinhoito esim. siivous, ikkunan pesu, pyykin pesu, silitys, vaatehuolto tai kaupassa käynti, pihan hoito, esim. nurmikon leikkaus, pensasaitojen leikkaus, pihan laatoitus tai yleensä pihan puhtaanapito, Katara luettelee. -Asiakkaan itsemääräämisoikeus ja asiakkaan kodin kunnioittaminen ovat Kotiapu Katteluksen toimintaa ohjaavina tekijöinä. Luotettavaan palveluun liittyy luonnollisesti vaitiolovelvollisuus. Luotettavuus on erittäin merkittävä tekijä, koska työ tehdään asiakkaiden kotona, Katara määrittelee. -Toimintaa ja palvelujen laatua kehitettään säännöllisesti. Määrittävänä tekijänä on asiakkailta saatu palaute, jota hyödynnämme työn kehittämisessä. Samalla asiakas saa myös merkittävän henkilökohtaisen veroedun. Verotuksessa voi vähentää 60 % maksamista arvonlisäverollisista hinnoista työn osalta. Kreetta Katara selvittää. Yrityksellä on käytössä oma Virikekeskus, jota ahkerasti käytetään. Tiloja myös vuokrataan mm koulutus ja kokoontumistarpeisiin. Kataran Kuntoutuspalvelut Ky Kreetta Katara Katteluksenkuja Haapajärvi puh kreetta.katara@kukkakeha. fin ajan

19 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Vasemmalla Eemelin vastaanottokoti ja oikealla lastensuojelulaitos Lastensuojelulaitos Eemeli kehittää avohuollon palveluitaan Yksityinen lastensuojelulaitos Eemeli on avannut ovensa marraskuussa Eemeli tarjoaa viihtyisän ja lämminhenkisen kodin 12 huostaanotetulle, tai muulla tavoin sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle ja nuorelle. Eemelin rinnalla samassa pihapiirissä toimii Eemelin vastaanottokoti täysin uusissa tiloissa. Tänä kesänä Eemelissä on aloitettu voimakkaasti myös avopuolen pal- veluita; Eetu perhetyö aloitettiin heinäkuussa ja Eetun myötä nyt myös perhearvioinnit, vanhemmuuden arvioinnit, perheterapia ja perheeseen tehtävä perhetyö, tukihenkilöineen on mahdollista saada Eemelistä. Toiminnanjohtaja Jaana Laurén Lastensuojelulaitos Eemelistä kertoo, että tarkoituksena on avohuollon palveluilla vastata tämän ajan tarpeisiin, ja se on hänen mielestään aivan oikea toimintamalli. -Perhetyöllä ja perheterapialla voidaan välttää pitkäaikaisia huostaanottoja ja sijoituksia, sillä kuntouttava työote pääsee suurempaan rooliin ja perhettä voidaan huomioida ja tukea kokonaisvaltaisesti, Laurén vakuuttaa. -Eemelissä toimii tällä hetkellä kolme perheterapeuttia ja kuntoutustyöryhmä johon kuuluu sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisia mm. psykiatrinen sairaanhoitaja, opettaja, sekä tarvittaessa lääkäri. - Ajatuksenamme on luoda palveluistamme saumaton kokonaisuus. Olemme kaikki samassa pihapiirissä, ja nyt kun olemme laajentaneet perhetyöhön ja avohuollon palveluihin, voimme periaatteessa tarjota kaikista pehmeimmät menetelmät avohuollon puolelta, sekä tarvittaessa vastata tilanteisiin Vastaanottokodin neuvotteluhuone myös vastaanottokodin tai lastenkodin palveluilla. Tarjoamme siis apua koko perheelle tarvittaessa. Vastaanottokodille on mahdollisuus ottaa lapsi sisälle tunnin varoitusajalla esim. sosiaalipäivystyksen kautta. Vastaanottokodille voi lapsi tulla myös ennalta sovitusti pysäytys-, kuntoutus- tai arviointi jaksolle. Luonnollisesti sijoitustilanteissa arvioimme parhaan sijoituspaikan tapauskohtaisesti, joten se ei välttämättä ole oma lastenkotimme ja aina etusijalla on lapsen kotiinpaluun mahdollistaminen, muistuttaa Jaana Laurén. Lastensuojelulaitos Eemelissä on avattu tänä syksynä myös Harjavallan koulutoimen alainen koululuokka, jossa opettajana toimii Matti Luoma. Koululuokka on kahdeksanpaikkainen. Neljä paikoista on varattu laitoksen lapsille ja neljä paikkaa vastaanottokodin lapsille. Vastaanottokodin yleiset tilat Lisä-/ Lastensuojelulaitos Eemeli Satakunnantie Harjavalta Puh

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kun nuoriso- ja perhekodit tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, niiden työssä ja myös henkilöstön koulutusvaatimuksissa korostuvat sosiaalityön ja hoitoalojen ammattitaito. Viime aikoina on alettu ymmärtää, että perhe- ja nuorisokotien asiakkaista suuri osa tarvitsee nimenomaan mielenterveydellistä hoitoa ja huolenpitoa. Jokaisen nuoren yksilöllisten, hoito- ja kasvatussuunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden lisäksi nuorisokotien toiminnan tavoitteita ovat tukea nuorta ikätasoisen toimintakyvyn saavuttamisessa, koulunkäynnissä, harrastustoiminnassa sekä itsenäistymisessä kohti vastuullista aikuisuutta. Jämsän Nuorisokoti on yksityinen lastensuojelulaitos, joka tarjoaa kunnille ostopalveluna sijoituspaikan huostaanotetulle, kiireellisesti sijoitetulle tai avohuollon tukitoimena sijoitetulle lapselle. Nuorisokoti tarjoaa turvallisen ja lapsen kasvutarpeita vastaavan, kodinomaisen ympäristön seitsemälle yli 10-vuotiaalle lapselle. Jälkihuoltona Jämsän Nuorisokoti tarjoaa vuotiaille tar- Jämsän Nuorisokoti Turvaa, hoivaa, kasvatusta vittavan tuen omaan asuntoon lähellä Nuorisokotia. Jämsän Nuorisokoti sijaitsee Jämsän keskustassa ja koulut ja harrastusmahdollisuudet sijaitsevat lähellä. Nuorisokotiin on helppo tulla myös julkisilla kulkuneuvoilla. - Jämsän Nuorisokoti on avoimuuteen, yhteisöllisyyteen sekä oma- ja yhteisvastuullisuuteen perustuva kodinomainen yksityinen lastensuojeluyksikkö, jossa nuoret saavat ammattitaitoisilta ja kokeneilta aikuisilta tukea ja turvaa yksilöllisessä kasvussaan ja kehityksessään. Vs. kasvatusjohtaja Nanna Heinänen määrittelee Nuorisokodin toimintaa. -Toimintamme pohjalla ovat työyhteisön yhteisesti sopimat arvot, jotka ovat Nuorisokodin laatutyön pohjana, näistä keskeisimpänä on lapsen ja perheen arvostus. Lapsella tulee olla oikeus olla lapsi ja kasvaa sekä kehittyä siitä lähtökohdasta käsin. Nuorisokoti pyrkii sijoituspaikkana täydentämään vanhemmuutta, ei poistamaan sitä, Nanna Heinänen korostaa. - Perhetyön keinoin Nuorisokoti pyrkii tukemaan koko perhettä ja siten lisäämään vanhempien voimavaroja tukea lapsensa kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta lapsen ja hänen perheensä välillä. Tavallisen perhetyön lisäksi vanhemmille tarjotaan myös terapeuttista perhetyötä, jonka toiminnasta vastaa talon oma psykoterapeutti. Nuorisokodilla on käytettävissä lapsia varten oma psykiatri, joka tilanteen vaatiessa tekee nopeasti lapsen tarvitsemat tutkimukset ja konsultoi henkilökuntaa. Myös psykoterapeutti tai Jämsän Nuorisopsykiatrian poliklinikka voi tarvittaessa tarjota lapsille keskusteluapua tai terapiaa, Heinänen selvittää. Yhteistyötä perheiden kanssa on paljon - Vuosittain järjestetään esimerkiksi joulu- ja kevätjuhla ja jokin yhteinen tapahtuma. Esimerkiksi viime kesänä teimme Särkänniemeen retken, johon pääsivät mukaan vanhemmat ja sisarukset. Vanhemmat ovat tervetulleita Nuorisokodille ja heidät otetaan toivottuina vieraina vastaan. Vanhemmilla on myös tarvittaessa mahdollisuus yöpyä nuorisokodilla. Yhteistyö lapsen kannalta olennaisten verkostojen, kuten sosiaalitoimen, koulujen, terveydenhuollon ja lastenpsykiatrian kanssa on tärkeä osa Nuorisokodin toimintaa, Heinänen sanoo. -Nuorisokoti on suuntautunut tukemaan lapsia, joilla on koulunkäynti- ja/tai mielenterveysongelmia tai vaikeuksia perheen sisäisissä asioissa. Tämän vuoksi työyhteisön koulutus ja osaaminen on kohdennettu näihin kolmeen osa-alueeseen. Nuorisokodissa lapsilla on mahdollisuus käydä koulua myös laitoksen sisällä olevassa kotiopetusluokassa, jonka opetuksesta vastaa erityisopettaja. Tarkoituksena on, että jokainen sijoitettu lapsi jää aluksi kotiopetukseen tilanteen rauhoittamisen ja lapsen koulutason selvittämisen ajaksi. Tarvittaessa erityisopettajalla on luokassa avustaja. Nuorisokodin kotiopetuksessa käy myös sellaisia lapsia, jotka osallistuvat vain kouluun eivätkä ole muutoin sijoitettuina. Sijoituksen tavoitteita mietitään aina yhdessä lapsen, perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa, Heinänen kertoo. Nuorisokodin työn perustana on kuntouttava arki -Pelkästään se, että päivittäiset rutiinit toimivat, rauhoittaa usein lapsen tilannetta paljon. Kun normaali arki saadaan aluksi toimimaan, voidaan keskittyä muihin tavoitteisiin. Nuorisokodilla on käytössä taito- ja valmiusportaat, joiden avulla lasta pyritään motivoimaan saavuttamaan kaikille yhteiset tavoitteet. Jokaiselle lapselle pyritään löytämään ainakin yksi pysyvä harrastus, tällä hetkellä lapset harrastavat mm. ratsastusta, kitaransoittoa ja laskettelua, Nanna Heinänen kertoo. Nanna Heinänen Vs. kasvatusjohtaja Jämsän Nuorisokoti Kelhänkatu Jämsä puh nanna.heinanen@ jamsannuorisokoti.fi tai info@jamsannuorisokoti.fi Hiekkaniemen Nuorisokeskuksessa lähdetään liikkeelle lapsen ja nuoren yksilöllisistä kyvyistä ja voimavaroista Perhekodit ja muut lastensuojeluyksiköt ovat toimintaperiaatteeltaan ja hoitoideologialtaan kehitetty vastaamaan ajankohtaisiin lastensuojelullisiin haasteisiin: turvallinen ja lapsilähtöinen kasvatus, virikkeellinen, kodinomainen kasvuympäristö, sekä ongelmia ylläpitävien tekijöiden selvittely yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa yksilöllistä hoitosuunnitelmaa toteuttaen. Hiekkaniemen Nuorisokeskus on avoimuuteen, yhteisöllisyyteen sekä oma- ja yhteisvastuullisuuteen perustuva kodinomainen yksityinen lastensuojeluyksikkö. Riitta ja Juha Rimmin keväällä-2002 perustamassa Nuorisokeskuksessa nuoret saavat ammattitaitoisilta ja kokeneilta aikuisilta tukea ja turvaa yksilöllisessä kasvussaan ja kehityksessään. Hiekkaniemi on pieni kodinomainen yksikkö jonka vahvuuksia on vahva alan osaaminen ja kokenut henkilökunta. Yksikkö tarjoaa lastensuojelun avo-, laitos- ja jälkihuollon palveluja. Paikkoja on seitsemälle vuotiaalle nuorelle. Kasvatustyötä tekevät nuorisotyön, kasvatuksen, sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaiset. Ohjaajilla on hyvät valmiudet nuorten vapaa-ajan ja harrastusten ohjaamiseen. Hiekkaniemen Nuorisokeskuksen johtajana on sosiaalityöntekijä, perhe- ja psykoterapeutti Riitta Rimmi ja toimitusjohtajana nuorisotyön ohjaaja Juha Rimmi. - Hiekkaniemessä ohjataan ja kasvatetaan nuoria nuorisotyön keinoin. Toiminnallinen ja aktiivinen tekeminen nuorten ja aikuisten kesken on kasvatustyön perustana. Nuorten oma osallisuus on erityisen tärkeää. Nuoria kannustetaan liikunnallisiin harrastuksiin ja vahvistetaan nuorten aikaisempia harrastuksia. Kasvatuksessa myös eläimillä on erittäin tärkeä osuus, Riitta Rimmi määrittelee Nuorisokeskuksen toimintaa. Yksi periaatteista on myös se ettei nuoria laiteta kiertoon vaan yksikössä pyritään järjestämään palvelut niin, että nuori voi kasvaa ja kuntoutua Hiekkaniemessä. Nuorisokeskus käyttää Juvan kunnan sekä Etelä-Savon Koulutus Oy:n palveluja. Nuorten käytössä ovat normaalit kunnalliset terveyspalvelut, sekä yksityinen psykiatrinen palvelu Mikkelin Nuorten Hoitopisteessä. Terapiapalvelut järjestetään tarpeen mukaan, Rimmi mainitsee. Tie itsenäistymiseen periaatteella - Nuorisokeskuksen toiminnan tavoitteena on tasapainoisen ja turvallisen kasvun ja kehityksen mahdollistaminen lapselle, jonka elämätilanne on ongelmallinen. Tavoitteena on luoda lapsille kodinomainen ja avoin toimintaympäristö ilman turhia rajoittavia toimenpiteitä. Toiminta-ajatuksenamme on tukea, kasvattaa ja kuntouttaa nuoria itsenäistymään tarjoten pienyhteisön, joka antaa turvallisen kasvuympäristön ja rajat painottaen arkilähtöisyyttä, vapauksia ja vastuuta, Riitta Rimmi luonnehtii. -Nuorelle nimetään vastuuaikuiset ja laaditaan nuoren yksilölliset tarpeet huomioon ottava hoito- ja kasvatussuunnitelma. Hiekkaniemen jokaisella nuorella on omaohjaaja ja varaohjaaja, jotka huolehtivat nuoren arjen sujumisesta. Tuemme myös voimakkaasti nuoria pitämään yhteyttä omiin biologisiin vanhempiin ja omaan lähiverkostoon, sekä omaan sosiaalityöntekijään Riitta toteaa. - Hiekkaniemi on varsin tiivis yhteisö, näin ollen nuorilla on hyvät mahdollisuus opetella ryhmässä olemista, ristiriitatilanteiden selvittelyä, toisten huomioon ottamista ja erilaisuuden sietämistä sekä päihteetöntä ja savutonta arkipäivän elämää, Riitta jatkaa. Lähellä kaikkea.. Hiekkaniemi sijaitsee Juvalla, Jukajärven rannalla, kaksi kilometriä kuntakeskuksesta. Keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin, jatko-opintoihin ja harrastuksiin. Hiekkaniemi ei ole suljettu yhteisö, vaan lapsia kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään sosiaalisia suhteita myös yksikön ulkopuolella, Riitta korostaa. - Sijainti palveluiden läheisyydessä antaa hyvät mahdollisuudet opetella itsenäistä asioiden hoitamista ja kulkemista aikuisten tuella, Riitta Rimmi jatkaa. Päärakennus on 840 m² kolmikerroksinen puurakennus. Päärakennuksen yhteydessä on kaksi vanhemmille nuorille itsenäistymisen opetteluun tarkoitettua yksiötä. Piha-aluetta on yhteensä 2,5 hehtaaria. Pihapiirissä on rantasauna, hevostalli, talousrakennus, jossa on mahdollisuus moottoriharrasteisiin sekä puu- ja metallitöihin. Hiekkaniemen käytössä on myös Ylläksen läheisyydessä oleva kiinteistö, Tervakieppi. Hiekkaniemeläiset toivottavat teidät tervetulleiksi tutustumaan toimintaamme joko netin kautta tai Juvalle! puh

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on kuusipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Yhdessä perheen kanssa

Yhdessä perheen kanssa Yhdessä perheen kanssa Vaahteramäki - Sijaishuoltopalvelut Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki sijaitsee Alavuden asemanseudulla. Tarvittavat palvelut löytyvät kolmen kilometrin etäisyydeltä, Alavuden keskustasta.

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi

YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy on moniammatillisia sijaishuollon palveluja tuottava yritys,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS KUNTAYHTYMÄN KATSAUS 2.7.2019 . LASTENSUOJELUN KUNTOUTUSYKSIKKÖ LASTENSUOJELUN VASTAANOTTO- JA ARVIOINTITYÖ Kuntayhtymällä on kolme lastensuojelun vastaanotto- ja arviointiyksikköä; Auerkulman perhetukikeskus

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Juha Kylli Oulu 18.9.2014

Juha Kylli Oulu 18.9.2014 Juha Kylli Oulu 18.9.2014 Mikä on VillaNuttu? Lastensuojeluyksikkö VillaNuttu Oy on vuonna 2004 perustettu perheyritys, jonka tavoite on olla yhteiskunnallisesti hyvää tekevä, toiveikasta työtä tarjoava

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Yksilöllistä elämää yhdessä

Yksilöllistä elämää yhdessä Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Salmijärven lastensuojelulaitos Lastenkoti Salmila

Salmijärven lastensuojelulaitos Lastenkoti Salmila Salmijärven lastensuojelulaitos Lastenkoti Salmila Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Pentti Kovalainen / lastensuojelulaitoksen johtaja Salmijärven lastensuojelulaitos Lastenkoti Salmila

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Monimuotoisen perhehoidon mahdollisuudet edistää tasavertaisuutta arjessa Monimuotoinen perhehoito Porissa Porin kaupungin perusturva päätti syyskuussa 2016 mahdollistaa

Lisätiedot

Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen lastensuojelulaitosten ja lasten- ja

Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen lastensuojelulaitosten ja lasten- ja LAPE-Kymenlaakso Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen - lastensuojelulaitosten ja lasten- ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö LAPE-Kymenlaakson laitoshoidon kehittämisen tavoitteet

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Oma-aikuinen Arjen Apuna

Oma-aikuinen Arjen Apuna Oma-aikuinen Arjen Apuna Palvelumalli jälkihuoltoon siirtyvälle lapselle ja hänen läheisilleen Urhea Ruusu Meijerikatu 4 74700 Kiuruvesi copyright: Sijaishuoltokoti Urhea Ruusu 2011 Urhea Ruusu on 7- paikkainen

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Koti on POP Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2018 Tukea lapsiperheille

Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2018 Tukea lapsiperheille Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2018 Tukea lapsiperheille Lapsi ja perhekohtaisella lastensuojelulla on viimesijainen vastuu turvata lapsen terve kehitys ja hyvinvointi. Raportti sisältää Kuopion

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

PIENRYHMÄKOTI HAVUMÄEN PEREHDYTYSKANSIO

PIENRYHMÄKOTI HAVUMÄEN PEREHDYTYSKANSIO 2014 PIENRYHMÄKOTI HAVUMÄEN PEREHDYTYSKANSIO SISÄLTÖ 1.1 Toiminta-ajatus ja toimintatavat...4 1.2 Ammatillisuus...4 1.3 Struktuuri ja kodinomaisuus.4 1.4 Yhteistyö... 5 2 HAVUMÄEN KIRJALLISET DOKUMENTIT...6

Lisätiedot

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot