HYV AUUTINEN JUMALALTA!

Transkriptio

1 HYV AUUTINEN JUMALALTA!

2 Miten voit hyoty a tast a kirjasesta? Tam an kirjasen avulla voit oppia tuntemaan Jumalan sanaa, Raamattua. Kappaleiden lopussa olevat viitteet kertovat, mista kohtaa Raamattua loyd at vastaukset lihavalla painettuihin kysymyksiin. Mieti raamatunkohtia lukiessasi, miten ne vastaavat noihin kysymyksiin. Kuka tahansa Jehovan todistaja auttaa mielella an sinua ymmart am a an Raamattua. D Lue Luukkaan 24:32, 45. Miten raamatunkohdat l oytyv at? Raamatun kirja Luvun numero D Lue Johanneksen 17:3. Jakeen numero 2012 WATCH TOWER BIBLE AND TRACT SOCIETY OF PENNSYLVANIA Hyva uutinen Jumalalta! Julkaisija JEHOVAN TODISTAJAT Joulukuun 2013 painos Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen a on Pyha Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. JOHANNES 16:33 17:24 on ahdistusta, mutta rohkaiskaa mielenne! Min a olen voittanut maailman. 17 N am a asiat Jeesus puhui ja nosti silmans a taivasta kohti ja sanoi: Is a, hetki on tullut; kirkasta poikasi, jotta poikasi kirkastaisi sinut, 2 sen mukaan kuin olet antanut h anelle vallan kaikkeen lihaan, jotta han antaisi ikuisen elam an niiden koko joukolle, jotka olet h anelle antanut. 3 Tam a merkitsee ikuista elam a a, ett a he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja h anen tuntemustaan, jonka olet l ahettanyt, Jeesuksen Kristuksen. 4 Min a Huom. Kaikki julkaisut, joihin tass a kirjasessa viitataan, ovat Jehovan todistajien julkaisemia. Valokuvat: sivu 6 (ylha all a), Kuolleenmeren kirjaka ar o: Shrine of the Book, Photo The Israel Museum, Jerusalem; sivu 6 (keskella) ja sivu 32 (ylha all a oikealla), kreikkalainen koodeksi: From The Codex Alexandrinus in Reduced Photographic Facsimile, 1909, British Library; sivu 16, Hitler: Based on U.S. National Archives photo Good News From God! Finnish (fg-fi) Made in Finland, 2013

3 Mika hyva uutinen Jumalalla on? 1 1. Mika uutinen Jumalalla on ihmisille? Jumala haluaa ihmisten nauttivan elam ast a maan pa alla. Han loi maapallon ja kaiken sen pa all a olevan, koska han rakastaa ihmisia. Pian han ryhtyytoimiin, jotta kaikissa maissa asuvilla ihmisilla olisi hyva tulevaisuus. Jumala poistaa kaiken, mika aiheuttaa ihmiskunnalle karsimyst a. D Lue Jeremian 29:11. Mika an hallitus ei ole onnistunut poistamaan vaki- valtaa, sairauksia eika kuolemaa. Mutta hyva uutinen on, etta Jumala tulee pian korvaamaan kaikki ihmisten hallitukset omalla hallituksellaan. Sen alamaiset saavat nauttia rauhasta ja hyvast a terveydesta. D Lue Jesajan 25:8; 33:24; Danielin 2: Miksi tam a hyva uutinen on nyt tarke a? Karsimykset pa attyv at vasta, kun Jumala havitt a a maan pa alt a pahat ihmiset (Sefanja 2:3). Milloin tam a tapahtuu? Jumalan sanassa ennustettiin ne vaikeat olosuhteet, jotka koettelevat nyt ihmiskuntaa. Nykyiset tapahtumat osoittavat, etta Jumalan aika toimia on lahell a. D Lue 2. Timoteuksen kirjeen 3: Mita meidan tulisi tehda? Meidan tulisi hankkia tietoa Jumalasta hanen Sanansa Raamatun avulla. Se on kuin kirje rakastavalta isalt a. Siina kerrotaan, miten voimme jo nyt vietta a parempaa elam a a ja miten voimme tulevaisuudessa saada ikuisen elam an maan pa all a. Kaikki eivat ehka pida siita, etta sinua autetaan ymmart am a an Raamattua. Mutta koska edessamme on nain hieno tulevaisuus, alk a amme antako minka an esta a meita hankkimasta tietoa siita. D Lue Sananlaskujen 29:25; Ilmestyksen 14:6, 7. 3

4 2 Kuka on Jumala? 1. Miksi meidan tulisi palvoa Jumalaa? Tosi Jumala on kaiken Luoja. Hanell a ei ole alkua eika loppua (Psalmit 90:2). Raamatussa oleva hyva uutinen on laht oisin hanelt a (1. Timoteukselle 1:11). Koska Jumala on antanut meille elam an, meidan tulee palvoa yksin hant a. D Lue Ilmestyksen 4: Millainen Jumala on? Kukaan ihminen ei ole milloinkaan nahnyt Jumalaa, koska han on henki eli aineellisia luomuksia korkeampi ela- manmuoto ( Johannes 1:18; 4:24). Voimme kuitenkin nah- da hanen teoistaan, millaisia ominaisuuksia hanell a on. Esi- merkiksi monenlaiset kukat ja hedelmat kertovat Jumalan rakkaudesta ja viisaudesta. Suunnaton maailmankaikkeus kertoo hanen voimastaan. D Lue Roomalaiskirjeen 1:20. Voimme oppia Jumalan persoonallisuudesta viela enemman lukemalla Raamattua. Siina kerrotaan muun muassa, mista han pita a ja mista ei ja miten han kohtelee ihmisia ja suhtautuu eri asioihin. D Lue psalmi 103: Onko Jumalalla nimi? Jeesus sanoi: Isa meidan, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. (Matteus 6:9, Kirkkoraamattu 1992; kursivointi meidan.) Jumalasta kaytet a an monia arvonimia, mutta hanell a on vain yksi erisnimi. Se lausutaan eri kielissa eri tavoin. Suomen kielessa kaytet a an yleensa muotoa Jehova mutta joskus myos muotoa Jahve. D Lue 2. Mooseksen kirjan 3:15, KR-1992; psalmi 83:18 (83:19, KR-1992). Jumalan nimi on poistettu monista raamatunka ann oksista ja korvattu arvonimilla Herra tai Jumala. Mutta kun 4

5 Raamattu kirjoitettiin, Jumalan nimi esiintyi siina noin kertaa. Jeesus teki tuon nimen tunnetuksi, kun han kertoi ihmisille Jumalasta. D Lue Johanneksen 17: Valitt a ak o Jehova meista? Merkitsevatk o ihmisten kar- simykset sita, ettei Jehova valit a isan tavoin Rakastavan meista? Jotkut vaitt av at, etta Jumala ajattelee Jumala aiheuttaa meille karsi- myksia koetellakseen meita, hyvinvointiamme. pitkaaikaista mutta se ei pida paikkaansa. D Lue Jaakobin kirjeen 1:13. Jumala arvostaa meita niin paljon, etta han on antanut meille tahdonvapauden. Olemme varmasti kiitollisia siita, etta saamme palvella Jumalaa vapaasta tahdostamme. ( Joosua 24:15.) Monet kuitenkin haluavat tehda pahaa toisille, ja siksi maailmassa on paljon karsimyst a. Tallainen epaoikeudenmukaisuus murehduttaa Jehovaa. D Lue 1. Mooseksen kirjan 6:5, 6. Jehova valitt a a meista. Han haluaa meidan nauttivan ela- mast a. Pian han tekee lopun karsimyksist a ja niiden aiheuttajista. Hanell a on kuitenkin ollut hyva syy sallia karsimyksi a rajallisen ajan. Oppijaksosta 8 kay ilmi, mika tam a syy on. D Lue 2. Pietarin kirjeen 2:9; 3:7, Miten voimme pa ast a lahelle Jumalaa? Jehova kehottaa meita lahestym a an hant a rukouksessa. Han on kiinnostunut meista yksiloin a. (Psalmit 65:2; 145: 18.) Han on halukas antamaan anteeksi. Vaikka toisinaan erehdymmekin, han panee merkille pyrkimyksemme miellytta a hant a. Epat aydellisyydest amme huolimatta voimme siis luoda laheisen suhteen Jumalaan. D Lue psalmi 103:12 14; Jaakobin kirjeen 4:8. Jehova on antanut meille elam an, ja siksi meidan tulisi rakastaa hant a enemman kuin keta an muuta (Markus 12: 30). Kun osoitat rakkautesi Jumalaan hankkimalla hanest a lisa a tietoa ja tekemall a, mita han pyyta a, pa aset entista lahemm aksi hant a. D Lue 1. Timoteuksen kirjeen 2:4; 1. Johanneksen kirjeen 5:3. 5

6 3 Onko hyva uutinen tosiaan peraisin Jumalalta? 1. Kuka on Raamatun tekija? Se hyva uutinen, etta ihmiset tulevat elam a an ikuisesti maan pa all a, on kirjoitettu muistiin Raamattuun (Psalmit 37:29). Raamattu koostuu 66 pienesta kirjasta. Jumala kaytti niiden kirjoittamiseen noin 40:ta uskollista miesta. Ensimmaiset viisi kirjaa kirjoitti Mooses suunnilleen vuotta sitten ja viimeisen kirjan apostoli Johannes yli 1900 vuotta sitten. Kenen ajatuksia raamatunkirjoittajat esittivat? Jumala kommunikoi heidan kanssaan pyhan henkensa valityksell a (2. Samuelin kirja 23:2). Heidan kirjoittamansa ajatukset eivat olleet heidan omiaan vaan Jumalan. Raamatun tekija on siis Jehova. D Lue 2. Timoteuksen kirjeen 3:16; 2. Pietarin kirjeen 1:20, Miksi voimme luottaa Raamattuun? Tiedamme, etta Raamattu on peraisin Jumalalta, koska siina ennustetaan tulevaisuus tarkasti yksityiskohtia myoten. Tah an ei kykene yksika an ihminen. ( Joosua 23: 14.) Vain Kaikkivaltias Jumala pystyy ennustamaan ihmiskunnan tulevaisuuden tasm allisesti. D Lue Jesajan 42:9; 46:10. Jumalan kirjoituttaman kirjan voisi odottaa olevan ainutlaatuinen ja sellainen Raamattu onkin. Runsaat kaksi miljardia Raamattua on levitetty yli 450 kielella. Vaikka se on vanha kirja, se on sopusoinnussa todistetun tieteen kanssa. Sen 40 kirjoittajaa eivat esittaneet keskena an ristiriitaisia ajatuksia. Raamatusta heijastuu selvasti Jumalan rakkaus. Lisaksi Raamatulla on voimaa muuttaa ihmisten elam a paremmaksi. Nam a seikat ovat saaneet miljoonat vakuuttumaan siita, etta Raamattu on Jumalan sana. D Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 2:13. Ks. kirjanen Kirja kaikille ihmisille. 6

7 3. Mita Raamattu sisalt a a? Raamatussa kerrotaan paljon hyvast a uutisesta, joka koskee Jumalan rakkaudellista tarkoitusta ihmiskunnan suhteen. Siina seliteta an, miten ensimmaiset ihmiset menettivat mahdollisuuden ela a paratiisissa maan pa all a ja miten paratiisi lopulta ennallistetaan. D Lue Ilmestyksen 21:4, 5. Jumalan sana sisalt a a myos lakeja, periaatteita ja neuvoja. Lisaksi Raamattu kertoo, miten Jumala on historian kuluessa ollut tekemisissa ihmisten kanssa. Tam a auttaa nakem a an, millainen Jumala on. Raamatun avulla voit siis oppia tuntemaan Jumalan ja saat tieta a, miten sinusta voi tulla hanen ystav ans a. D Lue psalmi 19:7, 11 (19:8, 12; KR-1992); Jaakobin kirjeen 2:23; 4:8. 4. Miten voit ymmart a a Raamattua? Tam a kirjanen auttaa sinua ymmart am a an Raamattua. Kirjasessa kaytet a an samaa opetusmenetelma a, jota Jeesus kaytti. Han viittasi toistuvasti raamatunkohtiin ja selitti Raamatun kirjoitusten merkityksen. D Lue Luukkaan 24:27, 45. Hyva uutinen Jumalalta on suurenmoinen asia. Jotkut eivat kuitenkaan valit a siita, toisia se jopa arsytt a a. Al a lannistu. Ikuisen elam an toivosi riippuu siita, etta opit tuntemaan Jumalan. D Lue Johanneksen 17:3. Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa 2. 7

8 4 Kuka on Jeesus Kristus? 1. Miten Jeesuksen el am a alkoi? Toisin kuin kukaan muu ihminen Jeesus eli taivaassa henkiolentona ennen syntyma ans a maan pa alle ( Johannes 8:23). Han oli Jumalan ensimmainen luomus, ja han auttoi kaiken muun luomisessa. Koska han on ainoa, jonka Jumala on luonut ilman valik att a, hant a sanotaan sopivasti Jumalan ainosyntyiseksi Pojaksi ( Johannes 1:14). Jeesusta kutsutaan myos Sanaksi, koska han toimi Jumalan edustajana. D Lue Sananlaskujen 8:22, 23, 30; Kolossalaiskirjeen 1:15, Miksi Jeesus tuli maan pa alle? Jumala lahetti Poikansa maan pa alle siirtam all a hanen elam ans a taivaasta juutalaisen neitsyen Marian kohtuun. Jeesuksella ei siis ollut ihmisisa a. (Luukas 1:30 35.) Jeesus tuli maan pa alle 1) opettamaan totuuden Jumalasta, 2) naytt am a an esimerkkia siita, miten voimme tehda Jumalan tahdon vaikeissakin olosuhteissa, ja 3) antamaan tay- dellisen elam ans a lunnaiksi. D Lue Matteuksen 20: Miksi tarvitsemme lunnaita? Lunnaat ovat hinta, joka maksetaan jonkun vapauttamiseksi kuoleman uhasta (2. Mooseksen kirja 21:29, 30). Kuolema ja vanheneminen eivat kuuluneet Jumalan alkuperaiseen tarkoitukseen ihmiskunnan suhteen. Mista tiedamme sen? Jumala sanoi ensimmaiselle ihmiselle Aadamille, etta jos han tekisi sellaista, mita Raamatussa sanotaan synniksi, Mitka ominaisuudet tekivat Jeesuksesta han kuolisi. Jos siis helposti lahestytt av an? Aadam ei olisi tehnyt syntia, han ei olisi koskaan (MATTEUS 11:29; MARKUS 10:13 16.)

9 kuollut. (1. Mooseksen kirja 2:16, 17; 5:5.) Raamatun mukaan kuolema tuli Aadamin kautta koko ihmismaailmaan. Synti ja siita koituva rangaistus, kuolema, siirtyivat siis Aadamilta kaikille hanen jalkel aisilleen. Tarvitsemme lunnaita vapautuaksemme Aadamilta perimast amme kuolemanrangaistuksesta. D Lue Roomalaiskirjeen 5:12; 6:23. Kuka voisi maksaa lunnaat ja vapauttaa meidat kuolemasta? Kun kuolemme, maksamme hinnan vain omista synneistamme. Kukaan epat aydellinen ihminen ei voi sovittaa toisten synteja. D Lue psalmi 49:7 9 (49:8 10, KR-1992). 4. Miksi Jeesus kuoli? Toisin kuin me Jeesus oli taydellinen. Hanen ei tarvinnut kuolla sen vuoksi, etta han olisi itse tehnyt syntia. Sen sijaan han kuoli toisten syntien vuoksi. Lahett am all a Poikansa kuolemaan meidan puolestamme Jumala osoitti suurta rakkautta ihmiskuntaa kohtaan. Jeesuskin ilmaisi rakkautta meita kohtaan tottelemalla Isa ans a ja antamalla elam ans a meidan syntiemme edesta. D Lue Johanneksen 3:16; Roomalaiskirjeen 5:18, Mita Jeesus tekee nykya an? Kun Jeesus oli maan pa all a, han paransi sairaita, heratti kuolleita ja toi huojennusta karsiville. Siten han osoitti, mita han tekee tulevaisuudessa kaikkien tottelevaisten ihmisten hyvaksi. (Matteus 15:30, 31; Johannes 5:28.) Hanen kuoltuaan Jumala palautti hanet eloon henkiolentona (1. Pietarin kirje 3:18). Sen jalkeen Jeesus odotti Jumalan oikealla puolella, kunnes Jumala antoi hanelle vallan hallita Kuninkaana koko maata (Heprealaisille 10:12, 13). Nyt Jeesus hallitsee Kuninkaana taivaassa, ja hanen seuraajansa julistavat tat a hyva a uutista kautta maailman. D Lue Danielin 7:13, 14; Matteuksen 24:14. Pian Jeesus kaytt a a kuninkaanvaltaansa tehdakseen lopun kaikista karsimyksist a ja niiden aiheuttajista. Kaikki, jotka uskovat haneen ja tottelevat hant a, saavat nauttia ela- mast a maanpa allisess a paratiisissa. D Lue psalmi 37:9 11. Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvuissa 4 ja 5. 9

10 5 Mik a on Jumalan tarkoitus maan suhteen? 1. Miksi Jumala loi maan? Jehova antoi maapallon meidan ihmisten kodiksi. Ensimmaisi a ihmisia Aadamia ja Eevaa ei siis luotu siksi, etta he asuttaisivat taivaat, silla Jumala oli jo luonut enkelit elam a an taivaassa (Job38:4, 7). Sen sijaan Jumala asetti ensimmaisen ihmisen ihastuttavaan paratiisiin, Eedenin puutarhaan (1. Mooseksen kirja 2:15 17). Jehova antoi hanelle ja hanen tuleville jalkel aisilleen odotteen ela a loputtomasti maan pa all a. D Lue psalmi 37:29; 115:16. Aluksi paratiisi kasitti vain Eedenin puutarhan. Ensimmaisen ihmisparin oli ma ar a taytt a a maa jalkel aisill a an. Aikanaan heidan oli tarkoitus alistaa koko maa valtaansa ja tehda siita paratiisi. (1. Mooseksen kirja 1:28.) Maapallo ei koskaan tuhoudu, vaan se tulee aina olemaan ihmiskunnan koti. D Lue psalmi 104:5. 2. Miksi maa ei ole nykya an paratiisi? Aadam ja Eeva eivat totelleet Jehovaa, ja siksi han ajoi heidat pois Eedenin puutarhasta. Paratiisi menetettiin, eika yksika an ihminen ole onnistunut ennallistamaan sita. Raamatussa sanotaan: Maa on annettu jumalattoman kasiin. (Job9:24.) D Lue 1. Mooseksen kirjan 3:23, 24. Onko Jehova luopunut alkuperaisest a tarkoituksestaan ihmiskunnan suhteen? Ei! Han on kaikkivaltias. Han ei voi epaonnistua. (Jesaja 45:18.) Jehova palauttaa ihmiskunnan tilaan, joka on sopusoinnussa hanen alkuperaisen tarkoituksensa kanssa. D Lue psalmi 37:11, Miten paratiisi ennallistetaan? Paratiisi ennallistetaan maan pa alle, kun Jeesus hallitsee Jumalan asettamana Kuninkaana. Jeesus johtaa Jumalan 10

11 enkeleita Harmagedonin taistelussa ja tuhoaa kaikki Jumalan vastustajat. Sitten Jeesus vangitseesaatanan tuhanneksi vuodeksi. Jumalan palvelijat selviytyvat tuosta tuhosta elossa, koska Jeesus opastaa ja suojelee heita. He tulevat ela- ma an ikuisesti paratiisissa maan pa all a. D Lue Ilmestyksen 20:1 3; 21:3, Milloin karsimykset loppuvat? Milloin Jumala poistaa pahuuden maan pa alt a? Jeesus antoi tunnusmerkin, joka ilmaisisi, milloin loppu olisi lahell a. Maailman nykyiset olosuhteet uhkaavat ihmisen olemassaoloa ja osoittavat, etta elamme nyt asiainjarjestelm an pa attymisen aikaa. D Lue Matteuksen 24:3, 7 14, 21, 22. Niiden tuhannen vuoden aikana, jolloin Jeesus hallitsee maata taivaasta kasin, han poistaa kaiken karsimyksen (Jesaja9:6, 7; 11:9). Sen lisaksi etta Jeesus palvelee Kuninkaana, han toimii Ylimmaisen a Pappina ja pyyhkii pois Jumalaa rakastavien synnit. Jeesuksen valityksell a Jumala siis poistaa sairauden, vanhenemisen ja kuoleman. D Lue Jesajan 25:8; 33: Ketka saavat ela a tulevassa paratiisissa? Paratiisissa saavat ela a ne, jotka tottelevat Jumalaa (1. Johanneksen kirje 2:17). Jeesus lahetti seuraajansa etsima an savyisi a ihmisia ja opettamaan heille, miten voi saada Jumalan hyvaksymyksen. Jehova valmentaa nykya an miljoonia ihmisia elam a an tulevassa maanpa allisess a paratiisissa. (Sefanja 2:3.) Jehovan todistajien valtakunnansaleissa he oppivat, miten olla parempia aviomiehia ja isia, vaimoja ja aiteja. Lapset ja vanhemmat palvovat Jumalaa yhdessa ja oppivat, miten Raamatun tuntemus voi hyodytt a a heita. D Lue Miikan 4:1 4. Valtakunnansalissa tapaat ihmisia, jotka rakastavat Jumalaa ja haluavat miellytta a hant a. Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa 3. 11

12 6 Onko kuolleilla toivoa? 1. Mika on kuolleita koskeva hyva uutinen? Kun Jeesus saapui Jerusalemin lahell a sijaitsevaan Betaniaan, hanen ystav ans a Lasarus oli ollut kuolleena nelja paiv a a. Jeesus meni haudalle Lasaruksen sisarten Martan ja Marian kanssa, ja pian paikalle kera antyi muitakin. Miten onnellisia Martta ja Maria olivatkaan, kun Jeesus heratti Lasaruksen takaisin eloon! D Lue Johanneksen 11:21 24, Martta oli jo selvilla kuolleita koskevasta hyvast a uutisesta. Han tiesi, etta Jehova heratt a a kuolleet jalleen eloon maan pa alle. D Lue Jobin 14:14, Mit a meille tapahtuu, kun kuolemme? Ihmiset on tehty maan tomusta (1. Mooseksen kirja 2: 7; 3:19). Meilla ei ole kuolematonta sielua, joka asuisi liharuumiissamme. Kun kuolemme, aivommekin kuolevat ja ajatuksemme ja tunteemme havi av at. Mika an osa meista ei ja a eloon. Koska siis kuolleet ovat tiedottomia, Lasaruksella ei ollut mita an kerrottavaa kuolemasta. D Lue Saarnaajan 9:5, 6, 10. Kiduttaako Jumala ihmisia kuoleman jalkeen? Koska Raamatun mukaan kuolleet ovat tiedottomia, helvettioppi ei voi pita a paikkaansa. Tuo oppi hap aisee Jumalaa. Pelkka ajatuskin ihmisten kiduttamisesta tulessa on hanest a vastenmielinen. D Lue Jeremian 7:31. Jumala sanoi Aadamille: Tomua sina olet, ja tomuun sina palaat. (1. MOOSEKSEN KIRJA 3:19.) 12

13 3. Voivatko kuolleet puhua meille? Kuolleet eivat pysty puhumaan eivatk a kuulemaan (Psalmit 115:17). Mutta pahat enkelit voivat puhua ihmisille ja esiintya vainajina (2. Pietarin kirje 2:4). Jehova kielta a ka antym ast a kuolleiden puoleen. D Lue 5. Mooseksen kirjan 18:10, Ketka palaavat eloon? Miljoonat kuolleet palaavat eloon maan pa alle. Kuolleista heratet a an sellaisiakin, jotka eivat tunteneet Jumalaa ja jotka harjoittivat pahaa. D Lue Luukkaan 23:43; Apostolien tekojen 24:15. Kuolleista heratetyt voivat oppia totuuden Jumalasta ja osoittaa uskoa Jeesukseen tottelemalla hant a (Ilmestys 20:11 13). Ne heista, jotka tekevat hyva a, saavat ela a ikuisesti maan pa all a. D Lue Johanneksen 5:28, Mita ylosnousemus kertoo Jehovasta? Jumala antoi kuolleille toivon lahett am all a Poikansa kuolemaan meidan puolestamme. Ylosnousemus kertoo siis Jehovan rakkaudesta ja ansaitsemattomasta hyvyydesta. Kenet sina haluaisit tavata, kun kuolleet palaavat eloon? D Lue Johanneksen 3:16; Roomalaiskirjeen 6:23. Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvuissa 6, 7 ja

14 7 Mik a on Jumalan valtakunta? 1. Mik a on Jumalan valtakunta? Jumalan valtakunta on taivaallinen hallitus. Se tulee korvaamaan kaikki muut hallintojarjestelm at ja huolehtimaan siita, etta Jumalan tahtotapahtuu taivaassa ja maan pa all a. Tam a on hyva uutinen. Ihminen kaipaa hyva a hallintoa, ja Jumalan valtakunta tyydytta a pian tuon tarpeen. Se yhdista a kaikki maan pa all a elav at. D Lue Danielin 2:44; Matteuksen 6:9, 10; 24:14. Jehova on nimittanyt Valtakuntansa kuninkaaksi Poikansa Jeesuksen Kristuksen. D Lue Ilmestyksen 11: Miksi Jeesus on ihanteellinen kuningas? Jumalan Poika on ihanteellinen kuningas, koska han on huomaavainen ja han pita a lujasti kiinni siita, mika on oikein ( Johannes 1:14). Hanell a on myos riittav asti valtaa ja voimaa auttaa ihmisia, koska han tulee hallitsemaan koko maata taivaasta kasin. Kun Jeesus oli heratetty kuolleista, Mika tekee han nousi taivaaseen ja istui Jeesuksesta Jehovan oikealle puolelle odottamaan (Heprealaisille 10:12, 13). ihanteellisen kuninkaan? Lopulta Jumala antoi hanelle vallan ryhtya hallitsemaan. (MARKUS 1:40 42.) D Lue Danielin 7:13, Ketka tulevat hallitsemaan Jeesuksen kanssa? Jeesuksen kanssa taivaassa tulee hallitsemaan ryhma, jonka jaseni a sanotaan pyhiksi (Daniel 7:27). Ensimmai- seksi tah an ryhma an valittiin Jeesuksen uskolliset apostolit. Jehova on valinnut pyhien joukkoon uskollisia miehia ja 14

15 naisia aina nykyaikaan asti. Jeesuksen tavoin heidatkin heratet a an kuolleista henkiolennoiksi. D Lue Johanneksen 14:1 3; 1. Korinttilaiskirjeen 15: Kuinka monta ihmista taivaaseen menee? Jeesus sanoi, etta heita on pieni lauma (Luukas 12:32). Heidan lopullinen ma ar ans a on He tulevat hallitsemaan maata Jeesuksen kanssa. D Lue Ilmestyksen 14:1. 4. Mit a tapahtui, kun Jeesus alkoi hallita? Jumalan valtakunta alkoi hallita vuonna Kuninkaana Jeesus ensi tyokseen heitti Saatanan demoneineen alas maahan. Saatana raivostui, ja han alkoi aiheuttaa vaikeuksia kautta maapallon. (Ilmestys 12:7 10, 12.) Ihmiskunnan ongelmat ovat siita lahtien jatkuvasti lisa antyneet. Sodat, nal anh ad at, tautiepidemiat ja maanjaristykset ovat kaikki osa tunnusmerkkia, joka osoittaa, etta Jumalan valtakunta ottaa pian huolehtiakseen maan asioista. D Lue Luukkaan 21:7, 10, 11, Mita Jumalan valtakunta saa aikaan? Maailmanlaajuisen saarnaamistyon valityksell a Jumalan valtakunta kokoaa jo nyt kaikista kansoista yksimielista suurta joukkoa. Miljoonista noyrist a ihmisista tulee Jeesuksen alamaisia. Jumalan valtakunta suojelee heita, kun se tuhoaa maan pa alt a nykyisen pahan asiainjarjestelm an. Kaikkien, jotka haluavat hyoty a Jumalan valtakunnan hallinnosta, tulee siksi oppia alistumaan Jeesuksen valtaan. D Lue Ilmestyksen 7:9, 14, 16, 17. Tuhannen vuoden aikana Valtakunta toteuttaa Jumalan alkuperaisen tarkoituksen ihmiskunnan suhteen. Koko maapallosta tulee paratiisi. Lopuksi Jeesus luovuttaa Valtakunnan takaisin Isalleen. (1. Korinttilaisille 15:24 26.) Tiedatk o jonkun, jolle haluaisit kertoa Jumalan valtakunnasta? D Lue psalmi 37:10, 11, 29. Kirjan Mita Raamattu todella opettaa? sivuilla seliteta an yksityiskohtaisesti, miten Raamatun ennustukset viittaavat vuoteen Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvuissa 8 ja 9. 15

16 8 Miksi Jumala sallii pahuutta ja karsimyst a? 1. Miten pahuus sai alkunsa? Pahuus sai alkunsa maan pa all a silloin kun Saatana esitti ensimmaisen valheen. Han oli alun perin taydellinen enkeli, mutta han ei pysynyt lujana totuudessa ( Johannes 8:44). Haness a herasi halu saada osakseen palvontaa, joka kuuluu yksinomaan Jumalalle. Saatana valehteli ensimmaiselle naiselle Eevalle ja houkutteli Eevan tottelemaan hant a eika Jumalaa. Eevan tavoinaadamkin oli tottelematon Jumalalle. Aadamin valinta johti karsimyksiin ja kuolemaan. D Lue 1. Mooseksen kirjan 3:1 6, 19. Taivutellessaan Eevan rikkomaan Jumalan kasky a Saatana nostatti kapinan Jumalan suvereeniutta eli ylinta hallitusvaltaa vastaan. Suurin osa ihmisista on asettunut Saatanan puolelle eika ole hyvaksynyt Jumalaa hallitsijakseen. Nain Saatanasta on tullut maailman hallitsija. D Lue Johanneksen 14:30; 1. Johanneksen kirjeen 5: Oliko Jumalan luomuksissa jotain vikaa? Kaikki Jumalan tyot ovat taydellisi a. Hanen luomansa ihmiset ja enkelit pystyivat tottelemaan Jumalaa taydellises- ti. (5. Mooseksen kirja 32:4, 5.) Jumala antoi meille vapau- den valita, teemmeko hyva a vai pahaa. Tam an vapauden ansiosta voimme ilmaista rakkautta Jumalaa kohtaan. D Lue Jaakobin kirjeen 1:13 15; 1. Johanneksen kirjeen 5:3. Ihmishallinnon historia osoittaa, etta ihmiset eivat kykene ratkaisemaan ongelmiaan. 3. Miksi Jumala on sallinut karsimyst a tah an asti? Jehova suvaitsee kapinointia suvereeniuttaan vastaan rajallisen ajan. Miksi? Jotta kavisi ilmeiseksi, etteivat mitka an yritykset hallita ilman hant a koidu ihmisten parhaaksi (Saarnaaja 7:29; 8:9). Nyt

17 kun ihmiskunnalla on takanaan vuoden historia, todisteet ovat selvat. Vallanpitaj at eivat ole onnistuneet poistamaan epaoikeudenmukaisuutta, rikollisuutta, sotia eivat- ka sairauksia. D Lue Jeremian 10:23; Roomalaiskirjeen 9:17. Toisin kuin ihmishallinto Jumalan valta koituu niiden hyodyksi, jotka hyvaksyv at sen (Jesaja48:17, 18). Pian Jehova tekee lopun kaikista ihmisten hallintojarjestelmist a. Maan pa all a tulee elam a an vain sellaisia, jotka kannattavat hanen hallintoaan ( Jesaja 11:9). D Lue Danielin 2: Minka mahdollisuuden Jumalan karsiv allisyys antaa? Saatana vaitti, ettei kukaan palvelisi Jehovaa epaitsek- ka ast a rakkaudesta. Haluaisitko osoittaa tuon vaitteen va a- raksi? Voit tehda sen! Jumalan karsiv allisyys antaa meille mahdollisuuden osoittaa, kannatammeko Jumalan vai ihmisen hallitusvaltaa. Valintamme kay ilmi elam antavastamme. D Lue Jobin 1:8 12; Sananlaskujen 27: Miten voimme valita Jumalan hallitsijaksemme? Voimme valita Jumalan hallitsijaksemme hankkimalla tietoa Jumalan sanaan Raamattuun perustuvasta tosi palvonnasta ja harjoittamalla sita ( Johannes 4:23). Voimme kieltayty a alistumasta Saatanan hallitusvaltaan pysymall Valintamme osoittavat, haluammeko Jumalan hallitsijaksemme. a Jeesuksen tavoinerossa politiikasta ja sodista. D Lue Johanneksen 17:14. Saatana kaytt a a valtaansa edistam all a moraalittomia, vahingollisia tapoja. Kun hylka amme sellaiset tavat, jotkut ystav amme ja sukulaisemme saattavat pilkata tai vastustaa meita (1. Pietarin kirje 4:3, 4). Meidan on siksi tehtav a valinta. Hakeudummeko niiden seuraan, jotka rakastavat Jumalaa? Noudatammeko hanen viisaita, rakkaudellisia lakejaan? Jos teemme nain, todistamme, etta Saatana valehteli vaitt aess a an, ettei kukaan tottelisi Jumalaa silloin kun se on vaikeaa. D Lue 1. Korinttilaiskirjeen 6:9, 10; 15:33. Jumalan rakkaus ihmiskuntaa kohtaan takaa sen, etta pahuus ja karsimys loppuvat. Ne jotka uskovat tam an ja toimivat uskonsa mukaisesti, saavat ela a ikuisesti maan pa all a. D Lue Johanneksen 3:16. Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa

18 9 Miten perheet voivat olla onnellisia? 1. Miksi avioliitto on onnellisen perhe-elam an perusta? Hyva uutinen on peraisin Jehovalta, onnelliselta Jumalalta, joka haluaa perheiden olevan onnellisia (1. Timoteukselle 1:11). Han on pannut alulle avioliittojarjestelyn. Laillinen avioliitto on onnellisen perhe-elam an perusta, koska se tuo turvallisuutta ja tarjoaa hyvan kasvuymparis- ton lapsille. Kristittyjen tulee noudattaa avioliiton rekiste- rointi a koskevia maan lakeja. D Lue Luukkaan 2:1, 4, 5. Miten Jumala suhtautuu avioliittoon? Han haluaa, etta se on miehen ja naisen valinen pysyva liitto. Jehova haluaa aviomiesten ja vaimojen olevan uskollisia toisilleen (Heprealaisille 13:4). Han vihaa avioeroa (Malakia 2:16). Han sallii kuitenkin kristittyjen erota ja menna uudelleen naimisiin, jos heidan puolisonsa tekee aviorikoksen. D Lue Matteuksen 19:3 6, Miten puolisoiden tulisi kohdella toisiaan? Jehova loi miehet ja naiset siten, etta he taydent av at toisiaan avioliitossa (1. Mooseksen kirja 2:18). Perheenpa an a miehen tulisi kantaa pa avastuu perheen elatuksesta ja uskonnollisesta opetuksesta. Hanen tulisi osoittaa uhrautuvaa rakkauttavaimoaan kohtaan. Molempien tulisi rakastaa ja kunnioittaa toisiaan. Koska kaikki miehet ja vaimot ovat epat aydellisi a, heidan on opittava antamaan anteeksi, jotta liitto voisi olla onnellinen. D Lue Efesolaiskirjeen 4:31, 32; 5:22 25, 33; 1. Pietarin kirjeen 3:7. 3. Pit aisik o onnettomasta avioliitosta l ahte a? Jos avioliitossa on vaikeuksia, molempien puolisoiden tulisi pyrki a kohtelemaan toisiaan rakkaudellisesti (1. Ko- 18

19 rinttilaisille 13:4, 5). Jumalan sana ei suosittele tavanomaisten avio-ongelmien ratkaisuksierilleen muuttamista. D Lue 1. Korinttilaiskirjeen 7: Mita Jumala toivoo lapsille? Jehova haluaa lasten olevan onnellisia. Han antaa parhaat neuvot siita, miten voi nauttia lapsuudesta ja nuoruudesta. Han haluaa, etta lapset hyotyv at vanhempiensa viisaudesta ja elam ankokemuksesta (Kolossalaisille 3:20). Luoja toivoo lasten saavan iloa hanen ja hanen Poikansa tahdon tekemisesta. D Lue Saarnaajan 11:9 12:1; Matteuksen 19:13 15; 21:15, Miten vanhemmat edistav at lastensa onnellisuutta? Vanhempien tulisi tyoskennell a ahkerasti sen hyvaksi, etta lapsilla olisi ruokaa, vaatteita ja koti (1. Timoteukselle 5:8). Jotta lapset olisivat onnellisia, heita taytyy myos opettaa rakastamaan Jumalaa ja noudattamaan hanen ohjeitaan (Efesolaisille 6:4). Vanhempien oma esimerkki rakkauden osoittamisesta Jumalaa kohtaan voi vaikuttaa syvasti lasten sydameen. Jumalan sanaan perustuva opetus voi ohjata lasten ajattelua hyva an suuntaan. D Lue 5. Mooseksen kirjan 6:4 7; Sananlaskujen 22:6. Lapsille tekee hyva a saada vanhemmiltaan kiitosta ja kannustusta. He tarvitsevat myos oikaisua ja kuria. Tallai- nen kasvatus voi esta a heita toimimasta tavalla, joka saat- taisi riista a heilta onnellisuuden. (Sananlaskut 22:15.) Kuri ei kuitenkaan koskaan saa olla ankaraa eika julmaa. D Lue Kolossalaiskirjeen 3:21. Jehovan todistajat ovat julkaisseet vanhempien ja lasten avuksi useita Raamattuun perustuvia kirjoja. D Lue psalmi 19:7, 11 (19:8, 12; KR-1992). Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa

20 10 Miten voit tunnistaa tosi uskonnon? 1. Onko olemassa vain yksi tosi uskonto? Jeesus opetti seuraajilleen vain yhta uskontoa, tosi uskontoa. Se on kuin tie, joka vie ikuiseen elam a an. Jeesus sanoi: Harvat ovat ne, jotka sen loyt av at. (Matteus 7:14.) Jumala hyvaksyy ainoastaan Raamatun totuuteen perustuvan palvonnan. Kaikkia tosi palvojia yhdista a yksi usko. D Lue Johanneksen 4:23, 24; 14:6; Efesolaiskirjeen 4:4, Mita Jeesus sanoi va arist a Varokaa va ari a kristityista? profeettoja. Jeesus varoitti, etta va ar at (MATTEUS 7:15.) profeetat turmelisivat kristillisyyden. He naytt av at ulkonaisesti tosi kristityilta ja vaitt av at kirkkojensa olevan kristillisia. Voit kuitenkin saada selville, millaisia he todellisuudessa ovat. Miten? Vain tosi uskonto tuottaa aitoja kristittyja, jotka voidaan tunnistaa heidan ominaisuuksistaan ja toiminnastaan. D Lue Matteuksen 7: Miten voit tunnistaa tosi kristityt? Mieti seuraavia viitta tuntomerkkia: Tosi kristityt pitav at Raamattua Jumalan sanana. He pyrkivat elam a an sen periaatteiden mukaisesti. Tosi uskonto eroaa siis ihmisten kasi- tyksiin pohjautuvasta uskonnos- ta (Matteus 15:7 9). Tosi He julistavat kristityt eivat saarnaa yhta julkisesti ja tee toista. tuntevansa D Lue Johanneksen 17:17; Jumalan, mutta 2. Timoteuksen kirjeen 3:16, 17. teoillaan he kieltav at hanet. (TITUKSELLE 1:16.)

21 Jeesuksen aidot seuraajat kunnioittavat Jumalan nimea Jehova. Jeesus kunnioitti Jumalan nimea tekemall a sita tunnetuksi. Han opetti ihmisia tuntemaan Jumalan ja rukoilemaan Jumalan nimen pyhittamist a (Matteus 6:9). Mika uskonto sinun asuinseudullasi tekee Jumalan nimea tunnetuksi? D Lue Johanneksen 17:26; Roomalaiskirjeen 10:13, 14. Tosi kristityt saarnaavat Jumalan valtakuntaa. Jumala lahetti Jeesuksen saarnaamaan Valtakunnan hyva a uutista. Jumalan valtakunta on ihmiskunnan ainoa toivo. Jeesus puhui Valtakunnasta jatkuvasti, aina kuolinpaiv a ans a saakka. (Luukas 4:43; 8:1; 23:42, 43.) Han sanoi, etta hanen seuraajansakin saarnaisivat sita. Jos joku tulee puhumaan sinulle Jumalan valtakunnasta, mihin uskontokuntaan han todennak oisesti kuuluu? D Lue Matteuksen 24:14. Jeesuksen seuraajat eivat ole osa tast a pahasta maailmasta. Voit tunnistaa heidat siita, etta he eivat ota osaa politiikkaan eivatk a yhteiskunnallisiin konflikteihin. ( Johannes 17:16; 18:36.) He eivat myosk a an jaljittele maailman vahingollisia tapoja eivatk a asenteita. D Lue Jaakobin kirjeen 4:4. Tosi kristittyjen keskuudessa vallitsee ainutlaatuinen rakkaus. Jumalan sana on opettanut heita kunnioittamaan kaikkia etnisia ryhmia. Va ar at uskonnot ovat usein tukeneet vahvasti kansojen valisi a sotia, mutta tosi kristityt kieltayty- vat toimimasta niin (Miika 4:1 3). He kaytt av at sen sijaan epaitsekk a asti aikaansa, voimiaan ja varojaan toisten auttamiseen ja rohkaisemiseen. D Lue Johanneksen 13:34, 35; 1. Johanneksen kirjeen 4: Tunnistatko tosi uskonnon? Mika uskonto perustaa kaikki opetuksensa Jumalan sanaan, kunnioittaa Jumalan nimea ja julistaa Jumalan valtakunnan olevan ihmiskunnan ainoa toivo? Mika ryhma ilmaisee rakkautta kayt ann oss a eika ole mukana sodissa? Mita mielta sina olet? D Lue 1. Johanneksen kirjeen 3: Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa

22 11 Miten Raamatun periaatteet hyodytt av at meita? 1. Miksi tarvitsemme opastusta? Luojamme on viisaampi kuin me. Han huolehtii meista rakastavan Isan tavoin. Hanen tarkoituksensa ei ollut, etta olisimme hanest a riippumattomia ( Jeremia 10:23). Aivan niin kuin lapset tarvitsevat vanhempiensa ohjausta, me kaikki tarvitsemme Jumalan opastusta elam ass amme (Jesaja 48: 17, 18). Siksi Jumala on antanut meille Raamatun periaatteet. D Lue 2. Timoteuksen kirjeen 3:16. Jehovan lait ja periaatteet viitoittavat meille parhaan tavan ela a nykya an ja osoittavat, miten voimme saada ikuisia siunauksia tulevaisuudessa. Luojana Jumalalla on oikeus antaa meille opastusta, ja haluamme varmasti kiitollisina noudattaa sita. D Lue psalmi 19:7, 11 (19:8, 12; KR-1992); Ilmestyksen 4: Mit a Raamatun periaatteet ovat? Raamatun periaatteet ovat perustotuuksia, kun taas lait voivat liittya joihinkin nimenomaisiin tilanteisiin (5. Mooseksen kirja 22:8). Meidan taytyy kaytt a a ajattelukykyamme, jotta ymmart aisimme, miten jokin periaate soveltuu johonkin tiettyyn tilanteeseen (Sananlaskut 2:10 12). Raamattu opettaa esimerkiksi, etta elam a on Jumalan lahja. Tam a perusperiaate voi ohjata meita ollessamme tyoss a, kotona tai matkoilla. Se saa meidat ryhtyma an tarpeellisiin varotoimiin. D Lue Apostolien tekojen 17:28. Miten Raamatun periaatteet kannustavat varovaisuuteen? (PSALMIT 36:9.) 3. Mitka ovat kaksi tarkeint a periaatetta? Jeesus puhui kahdesta hyvin tarke ast a periaatteesta. Ensimmainen niista paljastaa,

23 etta ihmisen elam an tarkoitus on oppia tuntemaan Jumala, rakastaa hant a ja palvella hant a uskollisesti. Meidan tulisi ottaa huomioon tam a periaate aina kun teemme ratkaisuja (Sananlaskut 3:6). Ne jotka toimivat sen mukaan, voivat saavuttaa Jumalan ystavyyden, olla aidosti onnellisia ja ela a ikuisesti. D Lue Matteuksen 22: Toinen periaate auttaa meita elam a an sovussa ja rauhassa toisten kanssa (1. Korinttilaisille 13:4 7). Sen noudattamiseen sisaltyy se, etta jaljittelee Jumalan tapaa kohdella ihmisia. D Lue Matteuksen 7:12; 22:39, Miten Raamatun periaatteet hyodytt av at meita? Kun perheenjasenet noudattavat Raamatun periaatteita, rakkaus yhdista a heita toisiinsa (Kolossalaisille 3:12 14). Perheita suojelee myos se Raamatun periaate, jonka mukaan avioliiton tulisi olla pysyva liitto. D Lue 1. Mooseksen kirjan 2:24. Raamatun opetusten mukaan elaminen voi suojella aineellista ja henkista hyvinvointiamme. Esimerkiksi tyon- antajat palkkaavat usein mieluummin sellaisia tyontekij oit a, jotka noudattavat rehellisyytta ja ahkeruutta koskevia Raamatun periaatteita (Sananlaskut 10:4, 26; Heprealaisille 13:18). Lisaksi Jumalan sana kehottaa meita tyytyma an elam an valtt am att omyyksiin ja arvostamaan Jumalan ystavyytt a enemman kuin aineellisia asioita. D Lue Matteuksen 6:24, 25, 33; 1. Timoteuksen kirjeen 6:8 10. Raamatun periaatteet voivat suojella terveyttamme (Sananlaskut 14:30; 22:24, 25). Esimerkiksi alkoholin liikakayt on kieltav a Jumalan laki suojelee meita hengenvaarallisilta sairauksilta ja onnettomuuksilta (Sananlaskut 23:20). Jehova sallii meidan kaytt a a alkoholia mutta vain kohtuullisesti (Psalmit 104:15; 1. Korinttilaisille 6:10). Jumalan periaatteet hyodytt av at meita, koska ne saavat meidat valvomaan paitsi tekojamme myos ajatuksiamme (Psalmit 119: ). Tosi kristityt eivat kuitenkaan noudata Jumalan normeja vain hyoty akseen itse. He haluavat ennen kaikkea tuottaa kunniaa Jumalalle. D Lue Matteuksen 5: Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvuissa 12 ja

24 12 Miten voit saada l aheisen suhteen Jumalaan? 1. Kuuleeko Jumala kaikki rukoukset? Jumala kehottaa kaikenlaisia ihmisia lahestym a an hant a rukouksessa (Psalmit 65:2). Han ei kuitenkaan kuule eli ota vastaan kaikkia rukouksia. Esimerkiksi vaimoaan huonosti kohtelevan miehen rukoukset voivat estya (1. Pietarin kirje 3:7). Myos silloin kun israelilaiset harjoittivat itsepintaisesti pahuutta, Jumala kieltaytyi kuuntelemasta heidan rukouksiaan. Rukous on selvastikin suuri etuoikeus. Toisaalta Jumala hyvaksyy jopa raike a a syntia tehneiden rukoukset, jos he katuvat. D Lue Jesajan 1:15; 55:7. 2. Miten meidan tulisi rukoilla? Rukoileminen on osa palvontaa, joten meidan tulisi rukoilla ainoastaan Luojaamme, Jehovaa (Matteus 4:10; 6:9). Lisaksi koska olemme epat aydellisi a, meidan tulisi rukoilla Jeesuksen nimessa, silla han kuoli syntiemme edesta (Johannes 14:6). Jehova ei halua meidan toistavan ulkoa opeteltuja tai valmiiksi kirjoitettuja rukouksia, vaan han haluaa meidan rukoilevan sydamest amme. D Lue Matteuksen 6:7; Filippilaiskirjeen 4:6, 7. Luojamme voi kuulla jopa a anett omi a rukouksia (1. Samuelin kirja 1:12, 13). Han kannustaa meita rukoilemaan joka tilanteessa, esimerkiksi aamulla, illalla ja aterioilla seka kohdatessamme ongelmia. D Lue psalmi 55:22; Matteuksen 15: Miksi kristityt kokoontuvat yhteen? Ei ole helppoa luoda laheist a suhdetta Jumalaan, koska elamme sellaisten ihmisten keskella, jotka eivat usko haneen vaan pilkkaavat hanen lupaustaan rauhaisasta maasta (2. Timoteukselle 3:1, 4; 2. Pietarin kirje 3:3, 13). 24

25 Me kaikki siis tarvitsemme toisten uskovien rohkaisevaa seuraa. D Lue Heprealaiskirjeen 10:24, 25. Sellaisten ihmisten seura, jotka rakastavat Jumalaa, auttaa meita pa asem a an lahemm as hant a. Jehovan todistajien kokouksissa on erinomainen tilaisuus saada rohkaisua toisten uskosta. D Lue Roomalaiskirjeen 1:11, Miten voit saada laheisen suhteen Jumalaan? Voit pa ast a lahelle Jehovaa miettimall a, mita olet oppinut hanen Sanastaan. Pohdi hanen toimintaansa, neuvojaan ja lupauksiaan. Mietiskely, johon liittyy rukous, kehitta a sydamess amme arvostusta Jumalan rakkautta ja viisautta kohtaan. D Lue Joosuan 1:8; psalmi 1:1 3. Voit pysya lahell a Jumalaa vain jos uskot ja luotat ha- neen. Usko on kuin kasvi, jota taytyy ravita. Sinun taytyy siis jatkuvasti ravita uskoasi miettimall a uskonkasitystesi perusteita. D Lue Matteuksen 4:4; Heprealaiskirjeen 11:1, Miten laheinen suhde Jumalaan hyodytt a a sinua? Jehova huolehtii niista, jotka rakastavat hant a. Han voi suojella heita kaikelta, mika voisi vaarantaa heidan uskonsa ja ikuisen elam an toivonsa. (Psalmit 91:1, 2, 7 10.) Han varoittaa meita terveyttamme ja onnellisuuttamme uhkaavista elam antavoista. Jehova opettaa meille parhaan tavan ela a. D Lue psalmi 73:27, 28; Jaakobin kirjeen 4:4, 8. Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa

26 13 Mik a on uskontojen tulevaisuus? 1. Ovatko kaikki uskonnot hyvia? Kaikkiin uskontokuntiin kuuluu vilpittomi a ihmisia. On hyva uutinen, etta Jumala nakee heidat ja valitt a a heista. Uskonnon varjolla on ikav a kylla tehty paljon pahaa. (2. Korinttilaisille 4:3, 4; 11:13 15.) Uutisten mukaan jotkin uskontokunnat ovat jopa sekaantuneet terrorismiin, kansanmurhiin ja sotiin seka syyllistyneet lasten kaltoinkohteluun ja hyvaksik aytt o on. Tam a murehduttaa niita, jotka uskovat vilpittom asti Jumalaan. D Lue Matteuksen 24:3 5, 11, 12. Tosi uskonto tuottaa Jumalalle kunniaa, mutta va ar a uskonto heratt a a haness a tyytymatt omyytt a. Va ar a uskonto opettaa Raamatun vastaisia opetuksia muun muassa Jumalasta ja kuolleiden tilasta. Jehova kuitenkin haluaa ihmisten tietav an totuuden hanest a. D Lue Hesekielin 18:4; 1. Timoteuksen kirjeen 2: Mika on uskontojen tulevaisuus? Onneksi uskontokunnat, jotka vaitt av at rakastavansa Jumalaa mutta rakastavatkin Saatanan maailmaa, eivat voi petta a Jumalaa ( Jaakobin kirje 4:4). Kaikista va arist a uskonnoista kaytet a an Raamatussa nimea Suuri Babylon. Va ar a uskonto sai alkunsa muinaisesta Babylonin kaupungista Nooan paivien vedenpaisumuksen jalkeen. Pian Jumala tekee lopun ihmiskuntaa pettavist a ja sortavista uskonnoista. D Lue Ilmestyksen 17:1, 2, 5, 16, 17; 18:8. Jehova ei ole kuitenkaan unohtanut vilpittomi a ihmisia, jotka kuuluvat va ariin uskontoihin eri puolilla maailmaa. Han kokoaa heita nyt yhteen opettamalla heille totuutta. D Lue Miikan 4:2, 5. 26

27 3. Mita vilpittomien ihmisten pitaisi tehda? Jehova on kiinnostunut ihmisista, jotka haluavat tieta a totuuden ja toimia oikein. Han kehottaa heita lahtem a an pois va ar ast a uskonnosta. Jumalaa rakastavat ihmiset haluavat tehda elam ass a an muutoksia miellytta akseen hant a. D Lue Ilmestyksen 18:4. Kun ensimmaisell a vuosisadalla elaneet vilpittom at ihmiset kuulivat hyvast a uutisesta apostoleilta, he ottivat sen ilomielin vastaan. He oppivat Jehovalta uuden, onnellisemman elam antavan, joka antoi heidan elam alleen tarkoituksen ja toivon. He ovat meille esimerkkina, koska omaksuessaan hyvan uutisen he asettivat Jehovan ensi sijalle elam ass a an. D Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:8, 9; 2:13. Jehova toivottaa tervetulleiksi palvelijoistaan koostuvaan perheeseensa kaikki ne, jotka hylka av at va ar an uskonnon. Jos otat vastaan Jehovan lampim an kutsun, hanest a tulee sinun ystav asi, saat toisista Jehovan palvelijoista uuden, rakastavan perheen ja voit ela a ikuisesti. D Lue Markuksen 10:29, 30; 2. Korinttilaiskirjeen 6:17, Miten Jumala saa kaikki kansat iloitsemaan? Va arien uskontojen lahestyv a tuho on hyva uutinen. Ihmiset kautta maailman vapautuvat sorrosta. Va ar a uskonto ei ena a koskaan johda harhaan eika jaa ihmiskuntaa. Kaikkia alyllisi a luomuksia yhdista a ainoan tosi Jumalan palvonta. D Lue Ilmestyksen 18:20, 21; 21:3, 4. Tosi uskonto yhdista a ihmisia. Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvuissa 15 ja

28 14 Miksi Jumalalla on j arjest o? 1. Miksi Jumala organisoi muinaiset israelilaiset kansakunnaksi? Jumala organisoi patriarkka Abrahamin jalkel aiset kansakunnaksi ja antoi heille lakikokoelman. Han kutsui tuota kansaa Israeliksi ja asetti sen varjelemaan tosi palvontaa ja hanen Sanaansa. (Psalmit 147:19, 20.) Israelin valityksell a kaikkien kansojen ihmiset saattoivat siis saada siunauksia. D Lue 1. Mooseksen kirjan 22:18. Jumala valitsi israelilaiset todistajikseen. Heidan historiansa osoittaa, miten Jumalan lakien totteleminen hyodyt- ta a ihmisia (5. Mooseksen kirja 4:6). Nain israelilaiset auttoivat muitakin hankkimaan tietoa tosi Jumalasta. D Lue Jesajan 43:10, Miksi tosi kristityt on organisoitu seurakunnaksi? Aikanaan Israel menetti Jumalan suosion, ja Jumala asetti sen tilalle kristillisen seurakunnan (Matteus 21:43; 23:37, 38). Nykya an Jehovasta todistavat israelilaisten sijasta tosi kristityt. D Lue Apostolien tekojen 15:14, 17. Jeesus organisoi seuraajansa saarnaamaan ja tekema an opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisista (Matteus 10: 7, 11; 24:14; 28:19, 20). Tam a tyo on saavuttamassa huippunsa nyt, kun elamme nykyisen asiainjarjestelm an pa attymisen aikaa. Ensi kertaa historiassa Jehova on koonnut tosi palvonnan yhteyteen miljoonia ihmisia kaikista kansakunnista (Ilmestys 7:9, 10). Tosi kristityt on organisoitu seurakunnaksi, jotta he voisivat auttaa ja rohkaista toisiaan. Heidan kokouksissaan noudatetaan samaa raamatullista opetusohjelmaa kautta maailman. D Lue Heprealaiskirjeen 10:24,

29 3. Miten Jehovan todistajien nykyinen jarjest o sai alkunsa? 1870-luvulla pieni joukko ihmisia alkoi tutkia Raamattua ja loysi uudelleen totuuksia, jotka olivat olleet kauan unohduksissa. He tajusivat, etta Jeesus oli organisoinut kristillisen seurakunnan saarnaamistyot a varten, ja siksi he ryhtyivat julistamaan Valtakuntaa monissa maissa. Vuonna 1931 he omaksuivat nimen Jehovan todistajat. D Lue Apostolien tekojen 1:8; 2:1, 4, 11; 5: Miten Jehovan todistajat on organisoitu? Ensimmaisell a vuosisadalla monien maiden kristilliset seurakunnat hyotyiv at keskushallintoelimesta, joka tunnusti Jeesuksen seurakunnan pa aksi (Apostolien teot 16:4, 5). Samoin nykya an Jehovan todistajat eri puolilla maailmaa hyotyv at kokeneiden vanhinten muodostamasta hallintoelimesta. Se valvoo Jehovan todistajien haaratoimistoja, jotka ka ant av at, painavat ja levittav at Raamatun tutkimiseen tarkoitettuja julkaisuja yli 600 kielella. Nain hallintoelin voi antaa raamatullista rohkaisua ja ohjausta yli seurakunnalle kautta maailman. Jokaisessa seurakunnassa on patevi a miehia, jotka toimivat vanhimpina eli hengellisina paimenina. He huolehtivat rakkaudellisesti Jumalan laumasta. D Lue 1. Pietarin kirjeen 5:2, 3. Jehovan todistajat on organisoitu saarnaamaan hyva a uutista ja tekema an opetuslapsia. Apostolien tavoin saarnaamme talostataloon (Apostolien teot 20:20). Tarjoudumme myos tutkimaan Raamattua vilpittomien, totuutta rakastavien ihmisten kanssa. Jehovan todistajat eivat ole pelkka uskonnollinen organisaatio. Muodostamme perheen, jolla on rakastava Isa. Olemme veljia ja sisaria ja huolehdimme toisistamme (2. Tessalonikalaisille 1:3). Jehovan kansa on organisoitu sita varten, etta se voisi miellytta a Jehovaa ja auttaa toisia, ja siksi se muodostaamaailman onnellisimman perheen. D Lue psalmi 33:12; Apostolien tekojen 20:35. Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa 19.

30 15 Miksi sinun kannattaa jatkaa tiedon hankkimista? 1. Miten hyodyt siita, etta jatkat Raamatun tutkimista? Tam a yleiskatsaus Raamatun perusopetuksiin on epai- lematt a lahent anyt sinua Jehovaan. Sinun taytyy kuitenkin edelleen kasvattaa rakkauttasi hant a kohtaan. (1. Pietarin kirje 2:2.) Voit saada ikuisen elam an vain, jos vahvistat jatkuvasti suhdettasi Jumalaan tutkimalla hanen Sanaansa. D Lue Johanneksen 17:3; Juudaksen kirjeen 21. Kun Jumalan tuntemuksesi kasvaa, uskosi lujittuu. Usko auttaa sinua miellyttam a an Jumalaa. (Heprealaisille 11:1, 6.) Se saa sinut katumaan ja tekema an hyodyllisi a muutoksia elam antavassasi. D Lue Apostolien tekojen 3: Miten Jumalan tuntemuksesi voi hyodytt a a toisia? Me kaikki pidamme hyvien uutisten kertomisesta, joten haluat varmasti puhua oppimistasi asioista toisille. Kun jatkat Raamatun tutkimista, opit perustelemaan Raamatun avulla uskoasi Jehovaan ja hyva an uutiseen. D Lue Roomalaiskirjeen 10: Monet kertovat hyvast a uutisesta aluksi ystavilleen tai sukulaisilleen. Ole tahdikas. Al a sano heidan uskontonsa olevan va ar ass a, vaan kerro Jumalan lupauksista. Muista myos, etta ystav allisell a kayt oksell a on usein suurempi vaikutus kuin sanoilla. D Lue 2. Timoteuksen kirjeen 2:24, Millaisen suhteen voit saada Jumalaan? Jumalan sanan tutkiminen auttaa sinua kasvamaan hengellisesti. Voit saada aivan erityislaatuisen suhteen Jehovaan. Sinusta voi tulla hanen perheensa jasen. D Lue 2. Korinttilaiskirjeen 6:18. Voit saada erityislaatuisen suhteen Jehovaan.

31 4. Miten voit edistya jatkuvasti? Voit edistya hengellisesti, kun jatkat Jumalan sanan tutkimista (Heprealaisille 5:13, 14). Pyyda jotakuta Jehovan todistajaa tutkimaan Raamattua kanssasi Mita Raamattu todella opettaa? -kirjan avulla. Mita enemman opit Jumalan sanasta, sita onnellisempaa elam asi on. D Lue psalmi 1:1 3; 73:27, 28. Hyva uutinen on peraisin Jehovalta, onnelliselta Jumalalta. Voit pa ast a lahemm as hant a olemalla laheisess a yhteydessa hanen kansaansa (Heprealaisille 10:24, 25). Kun ponnistelet jatkuvasti miellytta aksesi Jehovaa, tavoittelet todellista elam a a, ikuista elam a a. Laheisen suhteen luominen Jumalaan on parasta, mita voit tehda. D Lue 1. Timoteuksen kirjeen 1:11; 6:19. MIT A RAAMATTU todella OPETTAA? Saatavissa yli 200 kielella painettuna ja sahk oisess a muodossa osoitteessa Tat a aihetta kasitell a an lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa

32 MIK AAIHE KIINNOSTAA SINUA ENITEN? Mikahyv a uutinen Jumalalla on? Kuka on Jumala? Onko hyva uutinen tosiaan peraisin Jumalalta? Kuka on Jeesus Kristus? Mika on Jumalan tarkoitus maan suhteen? Onko kuolleilla toivoa? Mik a on Jumalan valtakunta? Miksi Jumala sallii pahuutta ja karsimyst a? Miten perheet voivat olla onnellisia? Miten voit tunnistaa tosi uskonnon? Miten Raamatun periaatteet hyodytt av at meita? Miten voit saada laheisen suhteen Jumalaan? Mikaonuskontojen tulevaisuus? Miksi Jumalalla on jarjest o? fg-fi