-liike on ihmisen muotoinen. Osallistaminen. Asunnottomuus Sukupuolisensitiivisyys Vastuullinen vanheneminen Vastuuttava tukeminen Oma Kalaämpäri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. Osallistaminen. Asunnottomuus Sukupuolisensitiivisyys Vastuullinen vanheneminen Vastuuttava tukeminen Oma Kalaämpäri"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Osallistaminen Asunnottomuus Sukupuolisensitiivisyys Vastuullinen vanheneminen Vastuuttava tukeminen Oma Kalaämpäri

2 3 12 Setlementtiliitto [ pääkirjoitus ] Millaista palvelua haluat? Osallistamista oppimassa Setlementtiliiton työpaja kiinnosti järjestöväkeä ja kuntatyöntekijöitä Vastuuttavaa tukemista Johdontyönohjaaja Helena Kekoni perää sosiaalieettistä vastuuta Mikä ihmeen sensitiivisyys? Tyttötyön verkostohankkeen koordinaattori Heta Mulari ja sukupuolisensitiivisyys [ liikkeessä ] Herkkyyttä lähipiirin hiljaisuuksille ja kadonneille tarinoille Tutkija Heta Mulari [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista Yleishyödyllinen asumistuotanto hämmästytti Brysselissä Köyhyyttä kokenut Ulla-Mari Niemeläinen EAPN:n tapaamisessa Jokaisella on vastuu vanhenemisestaan Senioriaktivisti Vappu Taipale [ keskeltä kenttää ] Saalis ei ole ykkösasia Aki Hirvosen vetämä Oma Kalaämpäri -hanke kasvattaa suosiotaan [ toimii ] Setlementtiliike Suomessa k a n s i : i l m a r i v i i h t y i t e s o m a n s k e i t t i p a r k i l l a k u v a : m a r j a a n a m a l k a m ä k i [setlementtiliike] Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton toimialajohtajat Asumisen palvelut. Anu Haapanen, Kansalaisvaikuttaminen. Helka Körkkö, Lapsi- ja nuorisotyö. Otto Pasma, Monikulttuurinen työ. Matti Cantell, Seniori-ja vanhustyö. Opintotoiminta. Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Vaikeat elämäntilanteet ja kriisityö. Pentti Lemmetyinen, Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asunto-tuotantoa harjoittava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille yhteiskunnallisen yrityksen arvon vuonna Juttuvinkit tervetulleita osoitteeseen S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

3 [pääkirjoitus] Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Jaana Kymäläinen, Tiia Fredriksson (opintovapaalla), Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Nykypaino Oy, Helsinki, 2012 ISSN Miten haluat tulla kohdelluksi? Suomi potee osallisuusvajetta. Näin todetaan yhä useammin kun pohditaan syitä kasvavaan polarisaatioon tai järjettömään väkivaltaan. Mitä ihmettä on tapahtumassa, kun niin moni kokee, ettei ole osallinen yhteiskunnassa tai edes oman elämänsä tapahtumien määrittelyssä? Euroopan laajuinen kiristyvä talous, joka heijastuu myös yksittäisiin kuntiin, haastaa miettimään säästökohteita. Ratkaisua haetaan kuntakoon kasvattamisesta ja palveluiden karsimisesta. Lähes aina ratkaisut talousongelmiin tehdään virkamiesten ja poliitikkojen työpöydillä. Kansalaisilta ei kysytä mitään. Jos kysyttäisiin, niin tiedettäisiin, ettei ihmisen kannalta ole niinkään tärkeätä, minkä nimisessä kunnassa hän asuu. Merkityksellistä on se, että hän on lähiyhteisönsä tunnistama ja arvostama, ja että lähellä on saatavilla riittävästi palveluja. Suomessa seurataan kiinnostuneena Englannissa käynnissä olevaa Big Society -kehittämisohjelmaa. Se ei ole kaikilta osin onnistunut, mutta siihen liittyy monia kiinnostavia mahdollisuuksia. Siellä on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi muuttamalla kuntien kilpailuttamiskäytäntöjä. Meillä kunta määrittelee usein pienintä yksityiskohtaa myöten ostettavan palvelun ja palvelun tarjoajaksi valitaan se, joka lupaa tuottaa sen halvimmalla. Englannissa on kokeiltu mallia, jossa palvelun käyttäjiltä kysytään, millaisen palvelun hän haluaisi saada, ja miten tulla kohdelluksi. Tässä tapauksessa kilpailukriteerin määritteleekin osallinen itse. Tällaista soisi tapahtuvan Suomessakin. Setlementtiliikkeen strategia on alusta asti perustunut osallisuuteen. Vain omasta ja lähiyhteisönsä elämästä osallinen ihminen voi osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Osallisuus alkaa aina ihan läheltä. Setlementtiliikkeen perusajatus on ihmisten välisessä arvostavassa vuorovaikutuksessa ja siinä, että jokaisella ihmisellä on annettavaa. Myös kaikkein pienimmällä, vanhimmalla, sairaimmalla tai syrjimpään laitetulla. Kesän jälkeinen työkausi on alkanut, ja on aika rakentaa toimintasuunnitelmaa tulevalle vuodelle. Tehdään sitä tietoisena yhteiskunnassamme nähtävissä olevista kehityskuluista. Ollaan valmiita uudistumaan sekä etsimään toimintatapoja ja asennetta työhömme setlementtiliikkeen arvoista ja etiikasta. Uskon, että samalla tulemme vahvistaneeksi osallisuuden yhteiskuntaa. P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i s e t l e m e n t t i l i i t t o 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

4 Osallistamistyön monet ulottuvuudet tulivat esille Setlementtiliiton järjestämässä työpajapäivässä, johon osallistui setlementtiväen lisäksi kunta- ja järjestötyöntekijöitä. Tilaisuudessa alustanut sosiaalipedagogi Sanna Ryynänen muistutti, että osallisuus on haaste myös tiedemaailmalle. Osallistamista 4 Oletko kuullut Kallio-liikkeestä, Stadin Aikapankista tai Lastenkirkosta? Kaikki kolme osallisuuden uusia tuulia edustavaa liikettä oli vahvasti esillä Setlementtiliiton järjestämässä Osallisuuden työkaluja -työpajapäivässä Kalliolassa, joka oli suunnattu erityisesti järjestö- ja nuorisoalan toimijoille. Päivän avanneen lukiolaisten liiton pääsihteerin Sini Korpisen mielestä järjestöjen tulee antaa nuorille nykyistä paremmat mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa erilaista toimintaa. Nuorta lähellä olevilla aikuisilla on hänestä erityinen vastuu kannustaa nuorta kohti aktiivista kansalaisuutta. Kreisi innostuminen on tärkeää, samoin epäonnistumisten hyväksyminen, Korpinen sanoi. Osallisuudesta alusti sosiaalipedagogiikan S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

5 T e k s t i h e l k a k ö r k k ö, o t t o p a s m a, P i h l a R u u s k a n e n k u v a t m a r j a a n a m a l k a m ä k i oppimassa Itä-Suomen yliopiston ma. lehtori Sanna Ryynänen Itä-Suomen yliopistosta, joka kertoi havainneensa, miten erityisesti nuorten omaehtoinen toiminta ja innovatiiviset projektit ovat lisääntyneet. Osallistumisen kasvu ei koske kuitenkaan kaikkia, ja Ryynänen haastoi läsnäolijoita pohtimaan, kenen osallisuudesta kaikessa tekemisessä on kysymys ja osallisuudesta mihin. Ryynänen nosti esille myös kysymyksen osallisuuteen liittyvän tieteellisen tutkimuksen epäkohdista. Akateeminen maailma on vain vähän osallisena ympäröivässä maailmassa. Tarvitaan myös toisenlaista tutkimista, jossa tutkija menee mukaan eikä seuraa maailman menoa vain sivullisena. Juha Kinanen Mitä teet työksesi: Olen työskennellyt poikien ja -tyttöjen PTKkeskuksessa vuodesta Nykyään olen keskuksen koulutussihteeri. Vastuullani on koulutustoiminnan kehittäminen ja webkoordinointi. Lisäksi olen verkkolehden Jiipeenetti.fi:n päätoimittaja. Mitä sana osallisuus sinulle tarkoittaa? Osallisuus sotketaan helposti osallistumiseen. Osallisuus on varsin subjektiivinen käsite, tunne siitä, että voin vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin. Osallisuutta voi olla myös se, että ei osallistu, jos se on yksilön oma päätös. k u v a r i i t t a w e i j o l a / v a s t a v a l o. f i Miten osallisuus näkyy työssäsi? Jiipeenetti.fi:ssä ison osan julkaistusta materiaalista tekevät koulutetut nuoret reportterit, vuotiaat tytöt ja pojat. Moni heistä on löytänyt Jiipeen kautta itselleen jopa journalistisen uran. Meillä on PTK:ssa myös paljon osallisuushankkeita. Yksi tavoitteistamme on lasten osallisuuden edistäminen ev.lut. kirkon ja myös järjestömme arkipäiväisessä päätöksenteossa. Olemme kehittäneet erilaisia osallistavia tapoja, esimerkiksi lasten leiriparlamentin suurleireillemme. 5 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

6 Osallistamista... >>> 6 Tämä tarkoittaa sitä, että lapset osallistuvat leirillä aikuisten rinnalla täysivaltaisesti päätöksentekoon. Suurempi projekti liittyy kirkolliskokouksen aloitteeseen kirkon päätöksenteossa tapahtuvaan lapsivaikutuksien kartoittamiseen. Monet seurakunnat ovatkin jo valinneet esimerkiksi lapsiasiainhenkilön, jonka tehtävänä on seurata paikallista päätöksentekoa ja sitä, miten päätökset vaikuttavat lapsiin ja perheisiin. Myös kuulemisjärjestelmää suunnitellaan. Olemme kouluttamassa seurakuntien työntekijöitä osallisuuden huomioimiseen. PTK kun on myös kirkon virallinen varhaisnuorisotyön palvelujärjestö. Miten ihmisiä voi osallistaa? Mielestäni yksi nuorisotyöntekijöiden selkeimmistä tehtävistä on toimia mahdollistajina. Jos esimerkiksi päätöksenteossa vaaditaan tiettyä kieltä, nuo- Juha Kinanen risotyöntekijän tehtävänä on muokata nuorten tekemä ehdotus virastokielelle. Liian usein kaikki tehdään itse valmiiksi, ja nuoret vain osallistuvat olematta oikeasti mukana. Nuoret voi ihan hyvin ottaa mukaan esimerkiksi toimintasuunnitelman tai budjetin tekoon. Ei pidä olettaa, ettei nuoria kiinnosta. Mikä osallistamisessa on vaikeinta? Valta tai itse asiassa siitä luopuminen. Olen törmännyt usein siihen, ettei valtaa uskalleta luovuttaa ja antaa nuorten itse suunnitella. Se vie aikaa ja on työläämpää, mutta on sen arvoista. Kokiessamme asian omaksemme sitoudumme oikeasti mukaan. Osallisuuskysymys on meille järjestöissä elämän ja kuoleman kysymys. Jos nuoret eivät koe itseään osallisiksi, niin silloin se on ikään kuin palvelun ostamista, eivätkä nuoret ole itse oikeasti mukana. Mitä vinkkejä antaisit osallisuustyötä tekeville? Osallisuustyö vaatii kouluttamista. Tarvitaan myös asennemuutoksia, mikä vaatii aikaa ja hyviä kokemuksia. Meillä leiriparlamentissa työntekijät ovat saaneet ahaa-elämyksiä. Emme voi esimerkiksi sanoa enää he, vaan pitää sanoa me. Päätöksenteko ei tapahdu ulkopuolelta vaan me teemme ne yhdessä. Miksi osallisuus on tärkeää? Kuten aikaisemmin totesin, se on järjestöille elämän ja kuoleman kysymys. Kun tunnemme itsemme osallisiksi, sitoudumme myös toimintaan. Miksi sitoutuisin, jos en koe jotain asiaa omakseni, tai en voi vaikuttaa siihen? Mainitse esimerkki osallisuudesta? Silmäni avautuivat viisi vuotta sitten englantilaisen sisarjärjestön Boys Brigaden järjestämässä nuorten viikonlopussa, jonka aikana oli tarkoitus suunnitella valtakunnallista hanketta. Kun tulin paikalle, ohjaajat istuivat alakerran kahviossa. Kysyin heiltä, milloin aloitamme suunnittelun. Minulle kerrottiin, että suunnittelu oli jo aloitettu, ja nuoret olivat parhaillaan pohtimassa hankkeen budjettia ja markkinointia. Lopputuloksena oli loistava valtakunnallinen tapahtuma Palm in Palm. Panu Räsänen Mitä teet työksesi? Olen työskennellyt Jyvälän Setlementin nuorisotoiminnan koordinaattorina vuodesta Elokuun alussa 2012 aloitin Jyvälän setlementin Oiva ja Ilona -hankkeessa poikatyöntekijänä. Hankkeen tavoitteena on kehittää sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä Jyväskylän seudulla. Mitä sana osallisuus sinulle tarkoittaa? Toimijan näkökulmasta osallisuus on yksilölle tarjottava mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä niin, että hänen tarpeensa ja identiteettiinsä huomioidaan. Se merkitsee sitä, että pääsee vaikuttamaan niissä yhteisöissä, jotka itse kokee merkityksellisiksi. Miten osallisuus näkyy työssäs? Kehitämme ja tarjoamme Jyvälän Nuorissa lapsille kerhotoimintaa, jossa he pääsevät oppimaan itseilmaisua ja opiskelemaan uusia ilmaisukeinoja. Nuorisotyöntekijän näkökulmasta esimerkiksi valokuvaus on hyvä menetelmä ja osallisuuden väline. Miten ihmisiä voi osallistaa? Lähtökohtana pitää olla, että ei ole pakko osallistaa. Tuntuu hölmöltä puhua asiasta ylhäältä päin. Yksilön tasolla tärkeintä on osallisuuden kokemus. Kun nuori tulee kysymään, mitä hän voi tehdä, hänelle tulee tarjota mahdollisuuksia omaehtoiseen tekemiseen alleviivaamatta sitä, että kyseessä on S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

7 Panu Räsänen osallisuus ja osallistaminen. Mikä osallistamisessa on vaikeinta? Haasteena on etenkin nuorten osallistaminen. Siinä vaiheessa kun ollaan yläasteiässä, nuorilla on paljon kiinnostuksen kohteita ja omaa päätäntävaltaa lähdetään hakemaan. Keskittymiskyky loppuu yleensä nopeasti, ja nuoren voi olla hankala keskittyä pitkäjänteiseen toimintaan. Iso kysymys on, kuinka nuoret hetkessä eläjät saa sitoutettua mukaan paremmin. Vinkkisi osallisuustyötä tekeville? Mielestäni on typerää alkaa suunnittelemaan nuorisotoimintaa, jos ei tunne nuorisokulttuuria. Hedelmällisintä on antaa nuorten itsensä kertoa, mitä he haluavat tehdä. Sen jälkeen nuorille voidaan tarjota tukea ja mahdollisuuksia ajatustensa toteuttamiseen. Osallisuudesta puhuttaessa on mukava kuulla toisten mielipiteitä ja esimerkkejä. Näin aiheeseen saa aina uusia ideoita ja näkökulmia. Miksi osallisuus on tärkeää? 0sallisuus on sitä, että osaa ilmaista itseään ja toimia ryhmässä. Jotta voi kasvaa vahvaksi yksilöksi, pitää olla kokemus siitä, kuinka ryhmässä toimitaan sekä kykyä kriittiseen ajatteluun. On ajateltava asioita omilla aivoillaan. Yksilönä yhteisössä toimiminen on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Mainitse esimerkki osallisuudesta? Valokuvakerhomme sai julkaistua sanomalehti Keskisuomalaisessa osallisuutta kuvaavia valokuvia, joita nuoret olivat ottaneet. Se oli nuorista tosi hienoa. Myöhemmin Nuorten Keski-Suomi ry otti meihin yhteyttä lehdessä olleiden kuvien perusteella. He toivoivat, että valokuvauskerhomme nuoret ottaisivat heidän työn alla olleeseen Osallisuushankejulkaisuunsa. Nuorten suostuttua yhdistyksen koordinaattori tuli tapaamaan heitä, ja yhdessä pohdittiin, millaista osallisuutta heillä on ryhmässä ja yksilötasolla. Esimerkkejä löytyi: Hei mä kuulun jalkapallojoukkueeseen, nuorisovaltuustoon ja valokuvausryhmään. Tämän jälkeen nuoret ottivat valokuvia osallisuuskokemuksistaan, jotka julkaistaan syksyllä Tämä on huikea juttu nuorille. 7 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

8 Osallistamista... >>> Ruby van der Wekken Mitä teet työksesi? Olen ollut mukana erilaisissa globaaleissa kansanliikkeissä. Minua kiinnostavat erityisesti demokratia ja ympäristö. Aikapankin perustimme kolme vuotta sitten. Olimme muutaman ystäväni kanssa Helsingin Kumpulassa puhumassa yhteisöllisyyden ja lähidemokratian merkityksestä. Törmäsimme sattumalta tämän jälkeen globaaliin Aikapankkiin ja innostuimme, sillä konsepti tuntui mainiolta tavalta edistää paikallista hyvinvointia. Ruby van der Wekken Mitä sana osallisuus sinulle tarkoittaa? Kaikilla pitää olla tasa-arvoinen oikeus osallistua ja vaikuttaa omana itsenään. Miten osallisuus näkyy Aikapankissa? Aikapankissa toiminta ja osallistuminen ovat kaikille avoimia. Aikapankissa korostamme, että kaikilla ihmisillä on jotain annettavaa, ja jokainen voi saada toiminnasta jotain itselleen. Miten ihmisiä voi osallistaa? Tärkeää on viesti, että jokainen saa osallistua omana itsenään ja omien kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan. Mikä ihmisen osallistamisessa on vaikeinta? Aikapankissa vaikeinta voi olla avun pyytäminen tuntemattomalta. Samalla on muistettava, että kaikki ovat Aikapankissa tasa-arvoisia, eikä esimerkiksi rahalla ole merkitystä. Resurssinahan aika on loputonta. Vinkkisi osallisuustyötä tekeville? On tärkeää, että ihmiset otetaan mukaan suunnittelemaan ja järjestämään toimintaa. Yhdessä voimme oppia ja yhdessä tekemällä saamme enemmän aikaan. Tämän ymmärtäminen vaatii aikaa, mutta on sen arvoista. K o m m e n t t i Törmään työssäni jatkuvasti sanaan osallisuus. Käytänkin sitä sujuvasti. Usein kuulee kuitenkin kysymyksen, miksi yhtäkkiä puhutaan osallisuudesta, miksi ei riitä, että sanoo esimerkiksi osallistua? Pohdiskelu on aiheellista. Kerran korvasin sanan osallisuus sanoilla osallistua ja tuntea yhteisöllisyyttä ja mietin, sisältyykö näihin kahteen sanaan osallisuuden ajatus? Aloin perehtyä aiheeseen. Sivistyssanakirja kertoo: osallistaa-sana tulee verbistä tehdä osalliseksesi, sana osallistua taas selitetään sanoilla ottaa osaa, olla mukana. Tässäkö piilee se pieni ero, se minkä kirjasin ja korvasin sanoilla osallistua ja tuntea yhteisöllisyyttä? Pelkkä osallistuminen siis tarkoittaa, että osallistuu johonkin, vaikka juoksukilpailuihin. On siis mukana, mutta kukaan ei voi varmasti sanoa, että jäätkö yksin. Osallistuminen voi siis olla yksinäistäkin puuhaa. Osallistaa-sanan juuri taas on sanoissa tehdä osalliseksi. Ja tässä tuleekin se tärkein asia: Ei siis vain olla mukana, vaan myös otetaan mukaan. Et ole enää yksin. Aloin ymmärtää. H e l k a K ö r k k ö Miksi osallisuus on tärkeää? Osallisuus on tärkeää, koska uskon, että kaikilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus osallistua yhteisöönsä ja sen toimintaan. Osallisuus voimaannuttaa, antaa iloa ja mahdollisuuksia S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

9

10 10 Ihmisellä on myötäsyntyinen tarve hallita omaa elämäänsä. Siksi niin nuorilla kuin vanhoilla on oltava osallistamistyössä päätösvalta omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Vastuuttavaa tukemista S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

11 Kun presidentti Sauli Niinistö aloitti virkakautensa, tamperelainen johdontyönohjaaja Helena Kekoni ja työyhteisövalmentaja, logoterapeutti Tuija Widen kutsuttiin presidentinlinnaan esittelemään kehittämäänsä vastuuttavan tuen mallia. He kertoivat myös, mikä heistä on oleellista, kun työskennellään syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten kanssa. Osallistamisessa ydinkysymys on tapa, jolla ihminen kohdataan. Ei auta, vaikka henkilökuntaa olisi kuinka paljon, jos työntekijät eivät kohtaa asiakasta, pitkän uran lastensuojelussa tehnyt Helena Kekoni sanoo. Kohtaamisessa on olennaista työntekijän suhde omaan rooliinsa. Jos otsassani lukee minä autan, alennan nopeasti toisen ja otan häneltä mahdollisuuden toimia itse. Työntekijän on oltava myös tarkkana, ettei ryhdy tekemään asioita asiakkaan puolesta. Se on varma keino viedä ihmiseltä omanarvontunto, vapaus ja halu tarttua asioihin. Työntekijän tärkein työväline on Kekonin mukaan oma persoona. Kohtaamistilanteessa kyse on luottamuksen rakentamisesta ja siitä, miten avaan itseni, jotta toiselle tulee turvallinen olo. Asiakkaan on voitava luottaa, että hänen asiansa otetaan vakavasti. Luottamuksen rakentamisessa on keskeisestä se, että työntekijä ei hätäänny eikä mene paniikkiin toisen ongelmien edessä. Eräs työntekijä kertoi koulutuksessa vuosien takaisesta tilanteesta, jossa hän oli ollut asiakkaana neuvolassa kahden lapsensa kanssa. Kolmas oli vatsassa. Kun terveydenhoitaja oli kysynyt mitä kuuluu, nainen oli kertonut, että mies lähti edellisellä viikolla toisen naisen matkaan. Sen jälkeen terveydenhoitaja jatkoi: Onko ollut turvotusta? Hän ahdistui naisen tilanteesta niin, että ohitti kokonaan asian, jota nimenomaan olisi pitänyt käsitellä. Sosiaalieettinen ymmärrys puuttuu Kekoni on huomannut työnohjaajana, että nuorten kanssa työtä tekevät vetäytyvät helposti sen taakse, että kun se ei kerro. Ei nuori ala yhtäkkiä puhua asioistaan, sillä nuoruuteen liittyy puhumattomuus. Nuori on usein kuin simpukka, joka ei aukea. Siksi nuorelta ei pidä odottaa puhumista. Tuloksellinen yhteistyö edellyttää, että nuori saa valita kohtaamistilanteessa, kertooko hän asioistaan vai ei. Työntekijän vastuulla on viedä tilannetta eteenpäin, mutta niin, että kaikki päätösvalta on nuorella itsellään. Toinen työnohjauksessa usein esitetty argumentti on, että miten sitä voi ymmärtää, kun toinen ei puhu. Jos minulla on työntekijänä tunne, että haluaisin saada jotain infoa, minun on otettava itse puheeksi asiat, joilla on tilanteessa merkitystä. Kaikesta pitää uskaltaa puhua, mikä ei tarkoita sitä, että toinen on saatava keskustelemaan. Jos nuorella on hätä ja työntekijän kanssa puhutaan vain aidan seipäistä, nuorelle tulee tunne, ettei tuokaan ihminen ymmärrä minua, Kekoni sanoo. Kekonin mielestä koulumaailmassa ja terveys- ja sosiaalialalla toimivilta puuttuu sosiaalieettinen ymmärrys siitä, että jos asiakas on valmis kohtaamiseen, hänen on saatava 100-prosenttinen apu. Eräs työntekijä kertoi Kekonille turhautuneena erityisnuoresta, johon kaikki ovat niin kyllästyneitä, sillä se vain käveli ulos tapaamisestamme, vaikka yritin puhua. Työntekijällä on tällaisessa tilanteessa valittavanaan kaksi tietä. Voin vetäytyä taaksepäin ja osoittaa olemuksellani nuorelle, etten enää jaksa hänen kanssaan. Toinen tie on se, että luon hänelle mahdollisuuden valita ja asennoidun häneen tietoisesti niin, että olen tässä enkä luovuta, tapahtui mitä tahansa. Kuka sanoo viimeisen sanan? t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n "Vastuuttavan tuen mallissa (vtm-mallissa) työskentelyn tavoitteellisuutta voidaan maksimoida työntekijän roolikartan avulla, joka rakentuu asiakkaan sen hetkisille akuuteille tarpeille. Kun olemme vtm-koulutuksissa rakentaneet tarve- ja tilannekohtaisia roolikarttoja, työntekijät ovat kokeneet sen hyvin antoisaksi sekä itselleen että asiakkaalle." Älä usko kaikkea mitä ajattelet. Omien ajatusten kyseenalaistaminen tarjoaa loputtomia oppimiskokemuksia. T u n t e m a t o n t y ö n o h j a a j a Valinnan ja vastuun mahdollisuuden antaminen asiakkaalle johtaa Kekonin mukaan usein myönteisiin tuloksiin, koska ihmisellä on myötäsyntyinen tarve hallita omaa elämäänsä. Siksi asiakas on saatava kokemaan, että hän saa päättää itse asioistaan. Myös silloin kun elämänhallinta on pitkälle menetetty, jostain löytyy aina pieni kohta, jossa ihminen voi toimia aktiivisesti. Tässä pienessä kohdassa asiakkaalla pitää olla päätäntävalta, Kekoni korostaa. Nykyään puhutaan usein yhteistyön kehittämisestä eri toimijoiden välillä, mutta Kekoni on havainnut, että käytännössä esiintyy valtataisteluja siitä, kuka saa sanoa viimeisen sanan. On tärkeää, että kaikki tahot ovat valmiita luopumaan vallasta niin suhteessa toisiinsa kuin asiakkaaseen. Silloin keskeiseksi asiaksi nousee tavanomaisen keskustelun sijaan oikean dialogin aikaansaaminen. Dialogin edellytys on tasa-arvoisuus, joka mahdollistaa asiakkaille mahdollisuuden ottaa osaa päätöksiä edeltävään keskusteluun. 11 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

12 12 Mikä ihmeen sensitiivisyys? S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

13 Vastaajana Setlementtiliitto ry:n Tyttötyön verkostohankkeen projektikoordinaattori Heta Mulari. Hän tekee väitöskirjaa tyttöydestä ruotsalaisissa nuortenelokuvissa luvuilla. Lisää sukupuolisensitiivisyydestä opetuksessa. Sanna Kivimäki: Kuinka tämän tuntisi omaksi maakseen. Suomalaisuuden kulttuurisia järjestyksiä. Tampereen yliopisto Mitä on sukupuolisensitiivisyys? Se tarkoittaa herkkyyttä nähdä, että sukupuoli vaikuttaa ihmisten arkeen ja valintoihin. Tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavalla eri asioissa. Kasvamme yhteiskunnallisten ihanteiden ja vaatimusten paineissa tytöiksi ja pojiksi. Kulttuuri ja yhteiskunta asettavat sukupuolimalleja, jotka muuttuvat ajan ja historian mukana. Kärjistäen voi sanoa, että tytöille ihannetytön malliksi tarjotaan kaunistautumista ja muodinmukaista pukeutumista. Pojat ovat poikia urheilemalla ja pelaamalla tietokonepelejä. Voimme kuitenkin myös kritisoida ja vastustaa näitä malleja ja avata uusia näkökulmia. On muistettava, että sukupuoli yksin ei määrää ihmisten olemista, myös etnisellä taustalla, yhteiskuntaluokalla ja seksuaalisella suuntautumisella on merkitystä identiteetin rakentumiseen. Ei voida siis olettaa, että kaikilla tytöillä olisi samanlainen kokemusmaailma tyttönä elämisestä. Esimerkiksi valkoihoinen keskiluokan tyttö saattaa elää hyvin erilaista elämää kuin vähän koulutetun köyhän perheen tytär tai maahanmuuttajatyttö. Kun puhutaan sukupuolesta, puhutaan usein tytöistä/naisista? Miksi? Eikö poika/mies ole sukupuoli? Poika on sukupuoli siinä missä tyttökin. Historiallisesti naistutkimus on kiinnittänyt huomiota naiseen ja purkanut naisen sukupuolittamista mediassa, työelämässä politiikassa jne. Nykyään tehdään myös miestutkimusta, jossa analysoidaan erilaisia tapoja nähdä poika ja poikana olemiseen liitettyjä malleja ja ihanteita. Uutta on myös Poikien Talo Helsingissä. Poikien Talossa pohditaan poikana olemiseen liittyviä paineita. Poikien Talossa jokainen saa olla omanlaisensa poika. T e k s t i M a r i a n n a L a i h o Miten sukupuolisensitiivisyyden voi huomioida konkreettisesti, kun työskentelee nuorten parissa? Pohtimalla muun muassa omia asenteitaan ja ihanteitaan. Kannattaa olla herkkänä myös omille puhetavoilleen. Esimerkiksi häiriköiviä poikia opettaja saattaa nimittää rasavilleiksi, kun vastaavanlaiset tytöt nähdään häiriintyneinä ja avun tarpeessa olevina. Kympin tytöistä puhutaan herkästi ahkerina lukutoukkina, kun kympin poika saa älykön tai peräti neron leiman. Toisaalta hiljaisia ja vetäytyviä poikia ei huomata. Moni heistä saattaa kokea olevansa vääränlainen poika. Toisaalta tyttöjen oletetaan olevan kilttejä, toisaalta kiltteyttä kritisoidaan. Onko kiltteydestä tullut kirosana? Eikö ihminen saa olla kiltti? k u v a v i l l e s o l k i n e n Kiltteydessä ja aggressiivisuudessa on monia puolia. Tyttöjen aggressiivisuus aiheuttaa usein mediapaniikkeja. Ajatellaan, että tytöt ovat omaksuneet liian maskuliinisia käytösmalleja. Toisaalta ajassamme vallitsee ihanne tilaa ottavasta, räväkästä ja ulospäin suuntautuneesta tytöstä, jolloin ujous ja kiltteys saattavat määrittyä kielteisessä valossa. Kiltteyden sijaan pitäisi ehkä puhua ylikiltteydestä. Ylikiltti tyttö on helposti näkymätön. Hän suorittaa, mitä vaaditaan tunnollisesti, mutta ei tiedä, mitä hän itse haluaa. Hän ohittaa itsensä, uhrautuu ja tekee asioita toisten puolesta. Kouluttaja Mari Lankinen on avannut näitä teemoja Voimaneidot-tyttöryhmätyöskentelyssä, jossa harjoitellaan oman tahdon ilmaisua ja avataan aggressioita myönteisenä voimavarana. Tyttönä ja poikana oleminen on moniuloitteista ja ristiriitaista. Voimaannuttamisessa kannustetaan omien kykyjen ja mahdollisuuksien näkemiseen, sisäiseen vahvistamiseen. Sitä kautta tuntee helpommin, että elämä on hallinnassa. 13 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

14 [liikkeessä] 14 Herkkyyttä lähipiirin hiljaisuuksille ja kadonneille tarinoille K ööpenhaminan lentokentällä. Takanani on kahdeksan tuntia katkonaista unta Atlantin yli, hektinen Manhattan, Washington Square Parkin harmaapäiset, shakkia pelaavat herrat ja heidän ohitseen merkkitennareissaan skeittaavat kovakatseiset teinitytöt. Äänten, historioiden ja taiteiden sulattamo vaihtui yhdessä yössä pohjoismaiseen kliiniseen hiljaisuuteen. Lentokenttä nukkuu vielä aamuviiden untaan, ja jalkani ovat kipeät auringon polttamista asfalttikaduista. Istun lepotuoliin, potkaisen kengät pois ja avaan kirjan. Se on koirankorvilla ja tahrainen - kirjan edellinen omistaja tahtoi päästä siitä eroon Williamsburgin katukirppiksellä. Kirja on runoilija Audre Lorden Zami - The New Spelling of My Name. Lukeminen voi joskus olla väkivaltainen kokemus. Tarina kiskaisi minut saman tien irti lentokentältä ja heitti takaisin Atlantin taakse, 1960-luvulle ja nuoren naisen kasvutarinaan keskellä Harlemin köyhiä kortteleita. Omaelämäkerrallisessa teoksessaan Audre Lorde kirjoittaa siitä, millaista oli kasvaa tummaihoisena karibialaisen taustan omaavana tyttönä New Yorkissa, joka näennäisesti puhuu kaikkien yhtäläisistä mahdollisuuksista saada oma äänensä kuuluviin. Lorde oli yksi niistä tummaihoisista naisista, jotka alkoivat kyseenalaistaa länsimaisen kulttuurin, kirjallisuuden ja feministisen liikkeen valkoisuutta, keskiluokkaisuutta ja heteroseksuaalisuutta. Lorde kirjoittaa kokemuksista jotka jäävät yhteiskunnallisessa keskustelussa huomiotta; ihmisistä, jotka eivät pääse näkyviin tai kuuluviin. Hän kirjoittaa - edelleen ajankohtaisesti - ennakkoluuloista, joiden keskellä elämme, myös tasa-arvoideologian läpäisemissä Pohjoismaissa. Teoksen alkusanoissa hän omistaa kirjansa muun muassa sille kalpealle nuorelle naiselle, joka kaipasi apua öisellä kadulla Harlemissa, mutta juoksi pakoon säikähdettyään Lorden ihonväriä. Usein sanotaan, että sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys ovat vaikeita sanoja, ja feminismi on vielä vaikeampi. Lorde ei ehkä olisi mieltänyt kirjoittavansa sukupuoli- tai kulttuurisensitiivisesti, mutta hänen tekstinsä ammentaa ulossulkemisen ja näkymättömäksi tekemisen kokemuksista, joiden huomioiminen on mielestäni sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ajattelun ja työotteen ytimessä. Myös feminismi on minulle sen pohtimista, kuka saa kertoa tarinansa, ja kenellä on mahdollisuus vaikuttaa tiettynä aikana ja tietyssä paikassa - ja miten sukupuoli, seksuaalisuus, etnisyys tai yhteiskuntaluokka vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Se tekee näkyväksi ja haastaa yhteiskunnallisia valtasuhteita. Ei ole itsestään selvää, ketkä saavat esiintyä esimerkiksi kaupunkien katutilassa. Tänä kesänä uutisoitiin Helsingin ja Oulun Pride-kulkueiden aikana tehdystä ilkivallasta. Kesäkuussa North Pride -tapahtumassa Oulussa mies suihkutti kaasusumuttimella puhujana ollutta kansalaisaktivisti Dan Koivulaaksoa kasvoihin. Tämänkaltaiseen asenneilmapiirin kiristymiseen tulee vastata suuremmalla herkkyydellä ja vastarinnalla. Tarvitaan pohdintaa esimerkiksi siitä, miksi Priden kaltainen seksuaalivähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolesta järjestettävä tapahtuma herättää meillä Suomessa, juuri nyt tämän kaltaisia reaktioita. Aito yhteiskunnallinen vaikuttaminen lähtee herkkyydestä oman lähipiirin hiljaisuuksille ja kadonneille tarinoille, olivat ne sitten lähiöissä asuvien teinityttöjen kokemuksia omasta arkipäivästään tai kertomuksia seniorikerhojen tapaamisista. Aitoon dialogiin pyrkiminen ruohonjuuritasolla, esimerkiksi Elävissä Kirjastoissa, voi ihanteellisimmillaan saada vastakkaisia ääniä kohtaamaan ja synnyttää uutta. Kun puhumme joidenkin puolesta, saatamme samalla sulkea joitakin toisia ulos. Ollaan herkkiä hiljaisuuksille ja sille, mitä on rivien väleissä. Kuunnellaan vaihtoehtoisia tarinoita - vaikka ne välillä häiritsisivätkin omaa, totuttua ajatusmaailmaa. H e t a M u l a r i S e t l e m e n t t i l i i t o n p r o j e k t i k o o r d i n a a t t o r i t u t k i j a S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

15 [tässä ja nyt] K u v a N i n a S u b i n "Minun" sijasta löydettävä "me" New Yorkissa syntynyt pakistanilaistaustainen kirjailija Ayad Akhtar, 42, sanoi vieraillessaan elokuussa Suomessa, että lännellä olisi ainakin yksi tärkeä asia opittavana islamilaisuudesta: minun sijasta meidän pitäisi löytää me. Maallistuneessa muslimiperheessä kasvaneen Akhtarin mielestä länsimainen minä-keskeisyys ei pysty tarjoamaan koskaan oikeita vastauksia globaaleihin ongelmiin. - Islam puhuu meistä. Minusta me on löydettävä uudelleen myös lännessä, Akhtar sanoo Nina Lehtisen Aamulehdelle tekemässä haastattelussa. Eurooppalaiseen kulttuuriin hengenheimolaisuutta tunteva Akhtar tunnustautuu uskonnolliseksi etsijäksi, ja hän kertoi löytävänsä kysymyksiinsä vastauksia Koraanin lisäksi niin kristinuskosta kuin juutalaisuudesta. Tieteellisen maailmankuvan ylikorostaminen länsimaisessa kulttuurissa on johtanut Akhtarista siihen, että ihmisten ei sallita enää kysyä sielullisiin perustarpeisiin kuuluvia kysymyksiä, kuten mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa. Akhtarin uusin Otavan kustantama kirja Appelsiinikuorten katu kertoo Yhdysvalloissa syntyneestä muslimipojasta, tämän ensirakkaudesta eronneeseen musliminaiseen naiseen ja uskonnollisesta heräämisestä Poikatyön hankkeelle euroa Opetusministeriö on myöntänyt Puijolassa vuosina toteutettavalle poikatyön Herrax -hankkeelle euroa. Toiminnan kautta otetta elämään -hankkeen avulla kehitetään poikatyötä Kuopiossa ja Kuopion seudulla. Kohderyhmänä ovat alle 29 -vuotiaat pojat ja nuoret miehet. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kuopion kaupungin nuorisopalvelun kanssa. Pyrkimyksenä on kehittää jo olemassa olevia pojille ja nuorille miehille suunnattuja tukitoimia sekä kokonaan uusia poikatyön toimintamalleja. Kuopion Setlementti Puijola ry hallinnoi myös Kuopion Tyttöjen Talon hanketta. Uusi poikatyön hanke tuo lisäresursseja sukupuolitietoisesti tehtävään nuorisotyöhön Kuopiossa. Jos haluat kulkea kovaa, mene yksin. Jos haluat kulkea kauas, mene yhdessä. Afrikkalainen sanonta Muistiongelmaisten palvelukokonaisuus valmistui Harjulan kotihoito- ja kuntoutuspalvelujen henkilökunta on panostanut viime vuosien aikana muistisairaiden hoidon ja hoivan osaamisen kehittämiseen ja muistisairaiden kohtaamiseen. Osaamista on kartutettu muun muassa osallistumalla Demepassi-koulutukseen, joka antaa uusinta tietoa muistisairauksista ja niiden hoidosta ja tarjoaa välineitä dementoituneiden kuntoutukseen ja voimavarojen tukemiseen. Muistiongelmaisten palvelut on koottu nyt yhteen palvelukokonaisuuteen, johon voi tutustua osoitteessa 15 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

16 [tässä ja nyt] Retki lättähattuaikaan S-Asuntojen järjestämä teatteriretki Kangasalle toi mukavaa vaihtelua arkeen tamperelaisen Rientolan Setlementin eläkeläisille, setlementin lähistöllä sijaitsevan senioritalon ja VTS- asuntojen senioriväelle. Ramppi-teatterin 50-luvun lättähattuaikakauteen sijoittuva Poika varjoisalta kujalta herätti senioriväessä hauskoja muistoja omasta nuoruudesta, joita jaettiin esityksen väliajalla. Jukka-Pekka Rotkon ohjaama ja historioitsija Aulis Aarnion kirjoittama näytelmä on tarina jälleenrakentamisesta, uskosta tulevaisuuteen, nuoruuden viattomuudesta ja kyvystä iloita vähästä, mutta myös kertomus pettymyksistä ja peloista ja sankareista vailla siipiä. Rientolan Setlementin kesäretkellä Ramppiteatteriin riitti hauskaa myös esityksen väliajalla. Eturivissä toisena vasemmalla Rientolan seniorikerhon vetäjä Maarit Rauthovi-Puotila ja oikeassa laidassa Rientolan toiminnanjohtaja Matti Laine. Lääkärin kannanotto suututti S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n Kokoomuslaisen kunnanvaltuutetun, gerontologi Antti Hervosen alkoholisteihin liittyvä kannanotto herätti kesällä laajaa keskustelua niin mediassa kuin netissä. Kun Aamulehti kysyi tamperelaisilta valtuutetuilta, pitäisikö kaupunkikuvaa häiritseville alkoholisteille perustaa oma juopottelupaikka, Hervonen vastasi: Saara Saarteinen ( kokoomuslainen poliitikko, joka tekee työtä siitin kaupunkikuvan puolesta) on tehnyt loistavaa työtä jo vuosien ajan. Ei hänkään pysty poistamaan ihmisroskia keskustasta. Poliisi on sitä varten. Kesäksi vapaa majoitus läheiselle saarelle. Paluu sitten kun jäät kantavat. Oskelakodin päihdetyöntekijä Pentti Takalo, millaisia ajatuksia Hervosen kannanotto herättää sinussa, joka teet työtä alkoholistien kanssa? Alkoholismi voi kohdata sosioekonomiseen asemaan katsomatta ketä tahansa, ja ennen pitkää kuka tahansa meistä saattaa istua puiston tai kävelykadun penkillä niiden kanssaihmisten paheksuttavana, jotka ovat nykymaailman kovien arvojen kovettamia. Alkoholisti ei ole ihmisroska, vaan inhimillinen tunteva ja kokeva ihminen, joka voi toipua asianmukaisessa hoidossa yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Aina kannattaa muistaa, että se penkillä istuva ihminen on jonkun isä, äiti, lapsi, veli ja sisko. Aikuisten vastuulla Nuorten parissa työskentelevät hakeutuvat joukolla Jyvälän järjestämään koulutukseen tunnistaakseen seksuaalisen väkivallan entistä paremmin. Seksuaalisuus ja varsinkin seksuaalinen väkivalta on alue, josta on usein vaikea puhua nuorten kanssa. Se saattaa olla sitä kaikille lasten ja nuorten parissa työskenteleville, jopa sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Kynnyksen madaltamiseen tähtää Jyväskylässä järjestettävä koulutus, jossa käsitellään seksuaalista väkivaltaa ja digitaalisen median roolia hyväksikäytössä. Tilaisuus on suunnattu nuorten parissa työskenteleville. Koulutuksen järjestää Jyvälän Setlementin RAY-rahoitteinen Oiva ja Olona -hanke. Hankkeessa kehitetään sukupuolisensitiivistä erityisnuorisotyötä Jyväseudulla. Koulutus on tullut mitä ilmeisimmin tarpeeseen, sillä ilmoittautuneita on jo nyt tullut niin paljon, että jouduimme vaihtamaan isompaan saliin, projektikoordinaattori Sonja Puolakka sanoo. Ilmoitus viranomaiselle Jyväskylässä järjestettävän tilaisuuden kouluttajana toimiva seksuaaliterapeutti Kristiina Hannila Helsingin Tyttöjen Talosta arvelee, että osa ammattilaisista ohittaa mahdollisesta seksuaalisesta väkivallasta kysymisen, koska ei halua kuulla vastausta. Vastaanottavan ilmapiirin luomiseksi työntekijän on oltava sinut aiheen kanssa, Hannila korostaa. Seksuaalisen väkivallan kokemukset aiheuttavat hoitamattomina paitsi inhimillistä kärsimystä ja syrjäytymistä, myös taloudellisia kustannuksia. Nuori tarvitsee luotettavan aikuisen selviytyäkseen hyväksikäytöstä. 16 Jos nuori on kohdannut seksuaalista väkivaltaa, aikuisen on tehtävä

17 asiasta ilmoitus viranomaiselle. Kynnys väkivallan tunnistamiseen ja asian eteenpäin viemiseen on oltava mahdollisimman matala. Nuori ei ole vastuussa häirinnästä Kun vielä joitakin vuosikymmeniä sitten lapsia varoitettiin kadulla kulkevista namusedästä, nykypäivänä haasteet ovat moninkertaistuneet. Internetissä tapahtuva seksuaalinen häirintä ei ole niistä pienin. Liian usein ajatellaan, että seksuaalinen häirintä koskee vain tyttöjä. Tosiasiassa sen piirissä ovat myös pojat, joiden kokemukset jäävät helposti pimentoon aiheen tabuluonteisuuden vuoksi. Tarvitsisimme pojille kohdennettua sukupuolisensitiivistä tukea, Hannila sanoo. Seksuaalissävytteiset viestit voivat joissakin tapauksissa kiehtoa ja tuntua jännittäviltä murrosikäisestä. Tällöinkään nuori ei ole vastuussa häirinnästä, vaan vastuu on aina aikuisen. Rikosta ei lievennä, jos lapsi tai nuori on kyvytön ymmärtämään tapahtuman vakavuutta. Pohdiskelua asian tiimoilta siis riittää. Löysin kaapistani kymmenen vuoden takaista seksuaalikasvatusaineistoa. Siihen verrattuna seksuaalisesta väkivallasta puhutaan nykyään paljon suoremmin. Se on hyvä, Hannila sanoo. Seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan tunnistamista käsittelevään koulutukseen voi ilmoittautua mennessä Koulutus pidetään klo Minnansalissa Jyväskylän kaupunginkirjastolla. Vapaudenkatu Tilaisuudessa toimivat kouluttajina seksuaaliterapeutti Kristiina Hannila Helsingin Tyttöjen Talosta, Poikien Talon projektipäällikkö Antti Ervasti ja asiantuntija Jenni Häikiö Pelastakaa Lapset ry:stä.

18 T e k s t i M a r i a n n a L a i h o Yleishyödyllinen hämmästytti Brysselissä Kuvataiteilija Ulla-Mari Niemeläinen osallistui köyhyyttä kokeneiden tapaamiseen Brysselissä. Hän järkyttyi kuullessaan, että monissa maissa iso osa köyhistä elää asunnottomina ja nälkäisinä. 18 Brysselissä järjestetyn 11:en köyhyyttä kokeneiden tapaamisen aiheena oli tänä vuonna asunnottomuus, josta oli keskustelemassa satoja ihmisiä eri puolilta Eurooppaa: Puolasta, Ruotsista, Bulgariasta, Islannista ja monesta muusta maasta. Suomen neljän hengen delegaatioon kuulunut Ulla-Mari Niemeläinen asuu Haagassa S-asuntojen asunnossa, ja hän lähti mukaan kotitalonsa asukasemännän pyynnöstä. Järkytyin Brysselissä kuullessani, millaisessa köyhyydessä monissa maissa eletään. Mutta oli myös lohdullista ymmärtää, että onneksi Suomessa on vielä jonkinlainen sosiaaliturva jäljellä, Ulla-Mari Niemeläinen sanoo. Niemeläisen koti on 32 neliön yksiö ranskalaisella parvekkeella. Hän kehuu asuntoaan, vaikkakin päivittelee sen ah- tautta. Niemeläinen on nimittäin kuvataiteilija, ja tauluja ja keskeneräisiä maalauksia on joka puolella huoneistossa. Monissa maissa köyhistä iso osa elää asunnottomina ja nälkäisinä. Kreikassa köyhiä nukkuu kadulla. Bulgariassa nuoret parit asuvat usein vanhempiensa luona, koska oman asunnon hankkiminen on aivan liian kallista, hän muistelee tulkin välityksellä kuulemiaan tarinoita. Kun Niemeläinen esitteli köyhien tapaamisessa S-asuntojen mallia, monien maiden osanottajat hämmästelivät S-asuntojen kaltaista yleishyödyllistä asumistuotantoa. Kerroin, että S-asuntomalli pyrkii huomioimaan asukkaan yksilöllisiä tarpeita, kehittämään yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Kysymys on enemmästä kuin vain asunnosta: halusta kehittää >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

19 asumistuotanto Bryssel 19 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

20 >>> kaupunkiyhteisöä. Lisäksi Niemeläinen käytti puheenvuoron naisiin liittyvästä ihmiskaupasta ja lasten hyväksikäytöstä. Ne ovat kauheinta, mitä voi olla, hän sanoo. Lisää yhteisiä "olohuoneita" Köyhien tapaamisen taustalla on Niemeläisen mukaan ajatus vuorovaikutuksesta. Ihmisen ei tarvitse olla yksin hätänsä kanssa. Kanssakäymisellä halutaan leivittää köyhyyttä. Maat voivat oppia toisiltaan ja ottaa mallia toistensa ratkaisuista, hän sanoo. Yksi asia on tullut myös selväksi: turhaa byrokratiaa on vähennettävä. Apu viipyy, kun köyhyyttä tutkitaan ja tilastoidaan vuosikausia ennen kuin ryhdytään mihinkään toimiin. Heikoimmat tarvitsevat apua heti. Niemeläinen toivoisi eri paikkakunnille enemmän avoimia yhteisiä tiloja, olohuoneita, joissa köyhät ja syrjäytymisvaarassa olevat saisivat tavata toisiaan. Kenenkään ei tarvitsisi olla yksin, ja ihmiset voisivat jeesata toisiaan. Sivujen 18 ja 20 kuvat: Kreikan asunnottomien tilannetta esittelevästä esityksestä Brysselissä. Suomen asunnottomien tilannetta esittelevä video, joka esitettiin Brysselissä, löytyy osoitteesta watch?v=j73bcui8a14

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen KUJELMA Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen Minna Saastamoinen 11.11.2016 Tavoite ja kohderyhmä Hankkeen tavoitteena on tukea asiakkaiden osallisuutta ympäröivässä yhteiskunnassa taiteen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

ALI GIRAY KURDI TURKISTA

ALI GIRAY KURDI TURKISTA ALI GIRAY KURDI TURKISTA Muutin Suomeen vuonna -93 Taustaa Muutin Suomeen vuonna 1993 viiden sisaren ja äidin kanssa. Olen asunut Salossa, Mikkelissä, Riihimäellä, Porvoossa, Imatralla, Kouvolassa ja Joensuussa.

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot