NUORTEN SYRJÄYTYMISTÄ EHKÄISEVÄT HANKKEET TAMPEREEN SEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN SYRJÄYTYMISTÄ EHKÄISEVÄT HANKKEET TAMPEREEN SEUDULLA"

Transkriptio

1 NUORTEN SYRJÄYTYMISTÄ EHKÄISEVÄT HANKKEET TAMPEREEN SEUDULLA Irmeli Rantala Ammatillisesti suuntautuva lisensiaatintutkimus 20 ov kevät 2006 Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus Tampereen yliopisto

2 Tampereen yliopisto Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus Irmeli Rantala NUORTEN SYRJÄYTYMISTÄ EHKÄISEVÄT HANKKEET TAMPEREEN SEUDULLA sivua TIIVISTELMÄ Useat ministeriöt ja järjestöt ovat laatineet toimenpideohjelmansa alle 25-vuotiaiden nuorten syrjäytymisen torjumiseksi. Tämän esityksen tavoite oli kartoittaa syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet Tampereen seudun kunnissa. Tutkimuksen pääongelmia oli kolme: 1) Mitä nuorten syrjäytymisen ehkäisyhankkeita on, kenelle ne on suunnattu ja ketkä ovat yhteistyökumppaneina? 2) Miten hankkeet kattavat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tuen tarpeen; minkälainen malli hankkeista on mahdollisesti muodostettavissa? 3) Minkälaista resurssia hankkeisiin on saatu? Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin alueen kuntien sosiaali,- terveys- ja opetusvirastojen sekä työvoima- ja kansaneläketoimistojen esimiesasemassa oleville henkilöille maalis-huhtikuussa Tarkoitus oli tarkastella hankkeiden tarjontaa myös palvelun etsijän näkökulmasta ja siksi sähköisen kyselyn saivat myös paikallisen ilmaisjakelulehden levikkialueella sijaitsevien kulttuuri- ja nuorisopalvelujen tarjoajat ja eri seurakuntien palvelupisteet. Näin löytyivät ne tahot, jotka nuorikin apua etsiessään löytäisi. Tutkimus osoitti, että jokaisen kunnan alueella on meneillään lukuisia hankkeita joko kunnan omia tai kuntien yhteisiä, yhteisöjen ja järjestöjen yksin tai yhteisesti ylläpitämiä. Myös valtakunnallisia hankkeita on meneillään Tampereen seudulla. Resurssista vastaavat pääosin kunta suoraan tai välillisesti, valtio ja Euroopan unionin Sosiaalirahasto (ESR) sekä järjestöt, kuten RAY. Saadun tiedon perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että osa hankkeista toimii määrärahan määrittämän syklin mukaisesti, osa niveltyy organisaation jatkuvaan toimintaan ja tapahtuu toimijoiden päivittäisen toimenkuvan puitteissa. Päällekkäistä toimintaa löytyi vain vähän, mikä muodostaa vaikutelman uusienkin projektien mahtumisesta kyseiselle tehtäväkentälle. Projektien runsaus herätti kuitenkin kysymyksen, miten apua tarvitseva löytää tarvitsemansa palvelun tästä hankeviidakosta. Vai pitääkö kysymys kääntää toisin päin; miten hanke löytää ne koulunsa keskeyttäneet, ammattitaidottomat nuoret, joille koulutuksen jälkeen löytyisi ehkä useitakin työtarjouksia ennustetun työvoimapulan ilmaantuessa. Avainsanat: nuoret, syrjäytyminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, hanke.

3 ESIPUHE Urani erityisopettajana päiväkodista perusopetuksen kautta toiselle asteelle on herättänyt uteliaisuuteni; miten elinikäisen (elinkautisen?) oppimisen mahdollisuus on muovannut jonkin verran kapinahenkisestä lukiolaisesta motivoituneen yliopisto-opiskelijan? Miten motivaatio saattaa parantaa opiskelusuorituksia niin ratkaisevasti eli mitä tapahtui? Miten sitä voisi harjoituttaa lapselle ja nuorelle opinnoissa ja elämässä yleensäkin? Tämän tutkimuksen avulla halusin alun perin tarkastella motivaatio-ongelmaisen nuoren ajatusmaailmaa. Olen kiitollinen PD -työni tarkastaja professori Timo Luopajärvelle, joka kannusti laajentamaan tarkastelunäkökulmaani ja siitä tulikin jatko-opintojeni lähtökohta. Professori Pekka Ruohotien ja myöhemmin professori Juhani Hongan asiantunteva ja paikoin jopa isällinen ohjaus tutkijaseminaareissa avasi tutkimusotettani tarkastelemaan ilmiötä yksilön problematiikan sijasta osana yhteiskunnallisia rakenteita. Heidän innostava kritiikkinsä ylläpiti motivaatiota muuten niin ajankohtaisen aiheen ympärillä. Siitä lausun molemmille lämpimät kiitokseni. Rehtori Tarja Höyssä ja nykyinen esimieheni Tampereen kaupungin lukiotoimen johtava rehtori Jorma Suonio ovat suhtautuneet kiinnostuneina opiskeluuni ja jälkimmäinen on ollut jopa luotsaamassa työtäni Tampereen kaupungin kotisivuille. Se antoi lisävoimia, joita tarvitsin työn edetessä. Kykyihini tehdä tutkimusta ilman virkavapautta ja apurahoja ovat uskoneet monet kollegat ja ystävät, joista myös monet harrastavat opiskelua ansiotyön ohella. Innostus tutkimusta kohtaan on näköjään taipuvaista laajenemaan lähipiiriin. Se osaltaan ylläpiti työni etenemistä. Myös sisareni, rehtori Anneli Rantala-Loikkasen pitkäjänteinen henkinen tuki oli korvaamatonta, samoin kuin kriittisyys kieliasun viimeistelyssä. Dosentti Seija Mahlamäki-Kultasen tarkkasilmäisyys työn loppusuoran ohjaajana ansaitsee eritysmaininnan, josta olen aivan erityisen kiitollinen. Hänellä oli kiireistään huolimatta aikaa ja ystävällisyyttä paneutua työhöni epävarmuuden yllättäessä. Sain moniin viimeistelyä kaipaaviin kohtiin oivallisia kannanottoja. Ne olivat edellytyksenä työni valmistumiselle. Alkuperäiseen kysymykseeni motivaation harjoituttamisesta saa vastauksen seuraamalla projektityöntekijöiden päivittäistä työskentelyä nuorten rinnalla. Sitä se työ käytännössä juuri on - mielekkyyden näkemistä, hyvyyden havaitsemista, asioiden tarkastelua nuoren rinnalla positiivisessa valossa. Heiltä saamani myönteiset kommentit pitivät yllä motivaatiotani loppuun asti. He näkivät työni tulokset merkittävänä omalle työlleen. Siitä kiitos heille Anja Porion runon sanoin:

4 Sen rakkauden välittämisen lämmön määrän jonka terapeutit psykologit kuraattorit nuorisokotien hoitajat erityisopettajat nuorisonohjaajat lastensuojeluviranomaiset antavat vieraalle lapselle ja nuorelle sen tietävät vain saajat että maailmassa vielä hitunen inhimillisyyttä AP (Askola & Porio 1991) Lempäälässä Irmeli Rantala

5 SISÄLTÖ 1. HANKKEET SYRJÄYTYMISTÄ ESTÄMÄSSÄ 4 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA METODOLOGISET RATKAISUT 8 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Tutkimuksen kohderyhmä Kysely tutkimusmenetelmänä Tutkimuksen suorittaminen Aineiston kokoaminen Aineiston analyysi Tutkimuksen luotettavuus SYRJÄYTYMISEN TAUSTAA 4.1. Syrjäytyminen ilmiönä Syrjäytyminen varhaislapsuudessa Syrjäytyminen uranvalintavaiheessa Kasvatus ohjaamassa osallisuuteen LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 5.1. Sosiaali- ja terveystoimi lapsen ja nuoren tukijana Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Perheneuvola ja perhetukikeskukset Opetustoimi lapsen ja nuoren tukijana Erityisopetus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle Opinto-ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto Lisäopetus Työvoimahallinto nuoren tukijana Oppisopimuskoulutus Nuorten työpaja Kelan palvelut nuorille 60

6 5.5. Päihdekuntoutus ja kriminaalihuolto Kolmas sektori MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ HANKKEEKSI Verkostoyhteistyö Hankkeiden kontekstien monimuotoisuus Case 1: Kansainvälinen hanke The Second Chance School Case 2: Toimialakohtainen Ristimäki-hanke Case 3: Toimipistekohtainen Nuorten päihdeputki -hanke HANKKEIDEN ESITTELY, TARKASTELU JA ARVIOINTI Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi POHDINTA 120 LÄHTEET 125 LIITTEET Liite 1 Kyselyn saatekirjelmä 144 Liite 2 Kyselykaavake 145 Liite 3 Kysely kunnittain : Kangasala 147 Liite 4 Vastausten lukumäärät kunnittain: Lempäälä 148 Liite 5 Vastausten lukumäärät kunnittain: Nokia 149 Liite 6 Vastausten lukumäärät kunnittain: Pirkkala 150 Liite 7 Vastausten lukumäärät kunnittain: Tampere 151 Liite 8 Vastausten lukumäärät kunnittain: Vesilahti 152

7 Liite 9 Vastausten lukumäärät kunnittain : Ylöjärvi 153 Liite 10a Vastausten lukumäärät; muut palvelun tarjoajat 1) 154 Liite 10b Vastausten lukumäärät; muut palvelun tarjoajat 2) 155 Liite 11 Kaikki hankkeet Tampereen kaupunkiseudulla 156 Liite 12 Hankkeiden yhteystiedot 157 Liite 13 Lipposen II hallituksen asettaman nuorten osallisuutta edistävän hankkeen toimenpide-ehdotukset v Liite 14 TRENO - Tampereen nuorten osallisuushanke 162 Liite 15 Kansainvälisen tason verkostohanke: Case Second Chance School -toisen mahdollisuuden koulu 163 Liite 16 Toimialakohtaisen tason verkostohanke Case Ristimäki 169 Liite 17 Klassillisen koulun ehkäisevän päihdetyön toimintamalli /terveystyöryhmä/ 2004/Tampere 170 Liite 18 Tilastotietoja Tampereen seudun kunnista 173 KUVIOT Kuvio 1. Tutkimusasetelma (Rantala 2006) 11 Kuvio 2. Nuorten syrjäytymisen ulottuvuudet (Jyrkämä 1986) 19 Kuvio 3. Hyvinvoinnin käsitteellinen malli (Konu & Rimpelä 2003) 31 Kuvio 4. Yhteistyötahot lapsen ja nuoren ympärillä Tampereella (Koivikko ym. 2003) 37 Kuvio 5. Erityisen tuen toimintamalli lukioissa (Kalkkinen & Pääkkönen 2004) 44 Kuvio 6. Opintojen edistämisen ohjauksellinen toimintamalli (Koskinen 2004) 50 Kuvio 7. Yhteinen toimintamalli ja tukiverkosto oppilaiden auttamiseksi (Antikainen 2004) 52 Kuvio 8. Huolen harmaa vyöhyke (Arnkil & Eriksson 2000) 62 Kuvio 9. Ryhmä yksilön ja yhteiskunnan välittäjänä (Himberg & Jauhiainen 1998) 67 Kuvio 10. Seutukunnallisen yhteistyön eteneminen (Laine 2004) 69 Kuvio 11. Eri hallinnonalojen ja järjestöjen muodostama tukiverkosto nuoren ympärillä (Rantala 2006) 72 Kuvio 12. Ehkäisevän päihdetyön verkosto koulussa (Klassillisen koulun opetussuunnitelma 2002) 79 Kuvio 13. Kangasalan sosiaalitoimen Laatua lastensuojeluun kuntayhteistyöllä -projekti 82 Kuvio 14. Kangasalan seurakunnan Nuppi-projekti (Nuorison Psykoterapeuttinen projekti) 83 Kuvio 15. Nuorelle tarjolla olevat hankkeet Kangasalan kunnassa 85

8 Kuvio 16. Lempäälän kunnan nuorisotoimen Nuorten osallisuushanke Nuorisopolitiikan ketjukolari-projekti (Nupon keko) 86 Kuvio 17. Työvoimahallinnon Monitoimikeskuksen (työpaja) Perheverstas-projekti 87 Kuvio 18. Työvoimahallinnon Monitoimikeskus (työpaja) Kytöpalo-projekti 88 Kuvio 19. Nuorelle tarjolla olevat hankkeet Lempäälän kunnassa 90 Kuvio 20. Nuorten nopeutettu rikosprosessi 91 Kuvio 21. Nuorelle tarjolla olevat hankkeet Nokian kaupungissa 93 Kuvio 22. Nuorelle tarjolla olevat hankkeet Pirkkalan kunnassa 94 Kuvio 23. Tampereen kaupungin sosiaalitoimen Turvallisen elämän eväät -hanke 95 Kuvio 24. Tampereen sosiaalitoimen ja muun järjestön (Sosiaalialan järjestö/ Setlementtiyhdistys Naapuri) Tyttöjen talo -hanke 96 Kuvio 25. Setlementti Naapuri ry:n TuAs -hanke (Tuettu Asuminen) 97 Kuvio 26. Kangasalan kunnan (ja PIRTAN) koulu- ja nuorisotoimen sekä seurakunnan Akuprojekti (Ammatilliseen koulutukseen ja uralle) 98 Kuvio 27. A-klinikkasäätiön matalan kynnyksen huumehoitopiste Matalan Pilvestä paisteeseen -projekti ja Pouta-projektit 99 Kuvio 28. Silta-Valmennusyhdistys ry:n KOHO-kurssi 101 Kuvio 29. Tampereen kaupungin sosiaalitoimen ja poliisiviranomaisen Yhteistyössä rikoksettomaan elämään -hanke (YRE) 103 Kuvio 30. YRE valtakunnan tasolla 104 Kuvio 31. Tampereen ja Pirkkalan seurakuntien sekä NMKY:n Cafe Point -hanke 105 Kuvio 32. PIA Polku itsenäiseen asumiseen 106 Kuvio 33. Nuorelle tarjolla olevat hankkeet Tampereen kaupungissa 109 Kuvio 34. Kehyskuntien lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy -hanke 110 Kuvio 35. Nuorelle tarjolla olevat hankkeet Vesilahden kunnassa 111 Kuvio 36. Ylöjärven kaupungin sivistystoimen Elämänhallintakerho 112 Kuvio 37. Ylöjärven kaupungin sivistystoimen Soppeenharjun koulun ryhmä -hanke 113 Kuvio 38. Ylöjärven kaupungin sosiaalitoimen Tukena-hanke 114 Kuvio 39 Ylöjärven kaupungin sosiaalitoimen, seurakunnan ja nuorisotoimen Luotsi-projekti 115 Kuvio 40. Nuorelle tarjolla olevat hankkeet Ylöjärven kaupungissa 117 Kuvio 41. Hankkeiden avulla tarjolla oleva erityinen tuki Tampereen seudulla 119

9 TAULUKOT Taulukko 1. Vastausten lukumäärät kunnittain; Kangasala 147 Taulukko 2. Vastausten lukumäärät kunnittain; Lempäälä 148 Taulukko 3. Vastausten lukumäärät kunnittain; Nokia 149 Taulukko 4. Vastausten lukumäärät kunnittain; Pirkkala 150 Taulukko 5. Vastausten lukumäärät kunnittain; Tampere 151 Taulukko 6. Vastausten lukumäärät kunnittain; Vesilahti 152 Taulukko 7. Vastausten lukumäärät kunnittain; Ylöjärvi 153 Taulukko 8. Vastausten lukumäärät; muut palvelun tarjoajat 1) 154 Taulukko 9. Vastausten lukumäärät; muut palvelun tarjoajat 2) 155 Taulukko 10. Kaikki hankkeet Tampereen kaupunkiseudulla 156 Taulukko 11. Työttömyys Tampereen seudun kunnissa (alle 25 v.) 174 Taulukko 12. Pirkanmaan kuntien hyvinvointivertailu 177 Taulukko 13. Kuntakohtaiset väestötiedot 177

10 1. HANKKEET SYRJÄYTYMISTÄ ESTÄMÄSSÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa syrjäytymishankkeet, joita riskiryhmiin lukeutuville vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille on tarjolla Tampereen seudun kunnissa. Seutukunnan muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Selvityksen kohteena ovat sekä kuntien sisällä että välillä toimivat hankkeet. Saadun kokonaiskuvan perusteella on tarkoitus selvittää hankkeiden sijainti, tavoitteet ja kohdennukset ja sitä kautta lisätä ammattitoimijoiden tietoutta toisistaan yhteistyön lisäämiseksi sekä päällekkäistoimintojen välttämiseksi. Tarkoitus on samalla valottaa sitä julkisten palvelujen täydentäjänä olevaa verkostoa, joka nuoren ympärillä toimii ehkäisemässä ja poistamassa syrjäytymistä ja sen mahdollisia riskitekijöitä. Saadun kuvan perusteella on mahdollista tehdä uusia toimenpide-ehdotuksia yhteistyön lisäämiseksi ja tiedon kulun tehostamiseksi tukiverkostossa nuorten syrjäytymisen ehkäisytyössä eri kokoisissa kunnissa. Tieteellisesti tarkastellen hyvistä käytännöistä oppimisen malli palvelisi toimijoita työssään ja pyrkisi viime kädessä säästämään kuntien, seurakuntien ja yhteisöjen rajallisia resursseja. Nyt kerätty malli on kuitenkin vain kuvaus, tutkijan senhetkinen käsitys toimivista hankkeista, koska todenmukaisen kokonaiskuvan saaminen alati muuntuvasta ilmiöstä lienee mahdollisuuksien rajojen ulkopuolella (Lindblom-Ylänne ym. 2001, 12). Käsite syrjäytyminen on kuvaava ja siksi sitä käytetään varsin väljästi kuvaamaan milloin työttömien, milloin alkoholistien tai vaikkapa ongelmanuorten elämäntilanteita. Syrjäytymisen vakavimmissa muodoissa on usein kyse pitkään jatkuneesta kehityksestä. Tosin esimerkiksi lama-aika ja yksilölliset elämänkriisit voivat käynnistää ongelmien kasaantumisen myös lyhyessä ajassa. Koulutuksen ulkopuolelle jäämistä seuraa epävakaisiin työsuhteisiin valikoituminen ja sittemmin heikko taloudellinen tilanne. Sulkeutuneiden mahdollisuuksien tilalle voi tulla ei-normatiivisia ja ei-toivottuja tapoja nostaa statusta ja saada rahaa. Röngän (1996, 9) mukaan epäsosiaalinen elämäntapa voi muodostua ansaksi, joka edistää syrjäytymistä. Syrjäytymisongelmia on Suomessa pohdittu laajasti. Aloitteita ja selvityksiä on tehty paitsi sosiaali- ja terveysministeriön toimialueella, myös opetushallinnossa, työhallinnossa sekä asunto- ja ympäristöhallinnossa. Mukana ovat olleet vahvalla panoksella myös kirkko, järjestösektori sekä muut toimijat. Ensimmäinen kansallinen syrjäytymisen vastainen toimintasuunnitelma tehtiin Hallinnonalojen välinen syrjäytymistyöryhmä (vv ) edelsi työryhmää, jonka tehtävänä on laatia toinen kansallinen syrjäytymisen vastainen toimintasuunnitelma. Näiden suunnitelmien valmistelu ja seuranta tapahtuvat laajapohjaisesti niin kansallisesti kuin myös Euroopan unionin tasolla. Kansallinen NAP-valmisteluryhmä (National 4

11 Action Plan) organisoi hallinnonalojen välistä yhteistoimintaa. Näin on luotu entistä toimivammat rakenteet ja yhteistyökäytännöt syrjäytymisongelman ratkaisemiseksi (Veijola 2003). Yhtenä tavoitteena kaikilla on taata lapsuuden ja nuoruuden turvallinen kasvu ja kehitys sekä luoda hyvinvointivaltion mukaiset oppimisedellytykset näille maailman terveimmille lapsille. Syrjäytyminen -käsitteen rinnalla käytetään runsaasti sanan positiivista vastakohtaa osallisuus. Se on toteutettavissa oleva tavoite, mutta puutteellisen yhteistyön takia vähäiset resurssit ovat vaarassa kulua epätarkoituksenmukaisesti; ne eivät löydä oikeata kohdetta, jäävät tyystin käyttämättä tai kuluvat epäsuunnitelmallisesti suunnattuna samoihin kohteisiin. Syrjäytymiskehityksen ehkäisemisen tärkeitä ajankohtia ovat siirtymävaiheet; päiväkodista alakouluun, alakoulusta yläluokille ja sieltä toisen asteen koulutukseen ja edelleen työelämään yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Näihin nivelkohtiin pitäisi asiantuntijoiden mukaan kiinnittää kunnissa nykyistä enemmän huomiota ja toteuttaa resurssit tarkoin kohdentaen. Yksi tärkeimpiä keinoja ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä on koulutus. Nuorten aiheettomat poissaolot koulusta tai keskeytynyt opiskelu ovat saaneet mielenkiinnon kohdistumaan vielä varhaisempiin aikoihin; miten tähän on tultu, voiko pikkulapsi-iässä jo syrjäytyä? Näin on syntynyt varhaisen puuttumisen käsite, jota käytetään sekä sosiaali- että kasvatusalan hankkeissa. (Hartikainen-Isokoski 2004, 28.) Se, miksi lähdin tutkimaan nuorten syrjäytymistä, johtuu verkostoitumisen tuomista haasteista päivittäiseen työhöni. Kuten Vehviläinen (2002) toteaa: Yksinäisten sankareiden ajasta mennään kohti tiimityötä. Ammatillisen lisensiaatin tutkinnon tavoitteena onkin tieteeseen perustuvan ammattitaidon ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen. Kyse on perustutkimuksen tulosten hyödyntämisestä käytännön kasvatus-, koulutus- ja kehittämistyössä tai uusien menetelmien luomisesta käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. (Jatkokoulutusopas , 5.) Tämän tutkimustyön eräs tarkoitus on oman työn kehittäminen. Tutkiessani minulle pitkähkön työuran aikana tutuksi tullutta aihetta olen havainnut uutta tietoa syntyvän ympärilläni jatkuvasti ja hyvinkin runsaasti. Ehkä juuri siksi olen kokenut mielenkiinnon säilyneen aiheeseen ja sitä kautta halun luoda uusia käytänteitä myös omassa työssäni saadun tiedon pohjalta. Tutkijan rooliini ei voi olla vaikuttamatta erityispedagogisesti painottunut työura, jonka kuluessa olen seurannut lapsen kasvun piirteitä päiväkotiryhmästä alakouluun, yläkouluun erityisluokille (EVY, EMU, ESY) ja toisen asteen koulutukseen Tampereen kaupungin lukioihin. Tiimityö ja verkostot ovat näissä tapa elää arkea lapsen ja nuoren kasvattamisen kontekstissa; yhteistyö on kirjaimellisesti työn tekemistä yhdessä. Sitoutuneisuus yhteiseen vastuuseen ja tavoitteeseen - kuten suomalainen talkooperinne - on ollut monen menestyvän liikeyrityksen toiminta-ajatuksena. Seuratessani ilmiöitä tehdasyhteisön päiväkodin näkökulmasta Nuutajärvellä heräsi mielessäni kysymys lapsen 5

12 tulevaisuuden ennustamisesta ja sosiaalisen taakan periytyvyydestä. Ajanjakso vaikeasti vammautuneiden opettajana Invalidisäätiön erityiskoulussa Helsingissä synnytti puolestaan epäilyksiä osallisuuden kuulumisesta vain tietylle osalle yhteiskuntamme nuoria. Nykyinen näköalapaikkani toisella asteella koulun tiimityössä on moniammatillisessa kasvattaja- ja opiskelijahuoltoverkostossa varsin keskeinen nuorten elinolojen ja oppimisen viitekehystä tarkastellessani. Lähtiessäni tutkimaan sisältä päin näin lähellä olevaa aihepiiriä tiedostan siinä olevan vaaran käyttää liian suppeata tutkimusotetta. Katson kuitenkin ensisijaisesti olevani kehittämässä juuri Suomessa muotoutumassa olevaa erityisopetuksen toimenkuvaa toisella asteella ja sitä kautta rikastuttamassa sitä kontekstia, jossa päivittäin toimin. Olen tietoinen joistakin tutkimukseni puutteista ja näin jälkeenpäin tarkastellessani painottaisin ehkä tutkimuksen empiiristä osuutta enemmän. Teoriaosuuden laajuudella olen kuitenkin halunnut jäsentää nuoren elämää ohjaavia lähtökohtia ja puitteita mahdollisimman perusteellisesti. Hanketietojen varmistamiseksi olen syksyllä 2005 lähettänyt hankekuvaukset ennakkoon kullekin hankekoordinaattorille. Sain myös arvokasta palautetta, jonka pohjalta olen tehnyt joitakin täydennyksiä ja tarkistuksia. Tampereen opetuspalvelukeskus on kartoittanut TRENO-osallisuushankkeellaan tamperelaisille nuorille suuntautuneita syrjäytymishankkeita, jotka on tarkoitettu ikävuosille Ympäristökunnilla lienee myös käynnistymässä nuorten syrjäytymiseen kohdistuvia kartoitushankkeita. Tämän selvityksen kaltaista monen kunnan syrjäytymishankkeiden kartoitusta painottuen erityisesti ikävuosille en tiedä tehdyn aiemmin Tampereen seudulla. Tutkimuksen vastausprosentti oli 71,4 %, mikä lienee varsin kohtuullinen huomioon ottaen sähköpostikyselyn käytön epävarmuus; teknisistä ongelmista johtuen osa viesteistä jäi ehkä saapumatta perille hyvästä tarkoituksesta huolimatta. Selvityksen tulokset lähetetään asianomaisille yhteisöille; toivon niistä koituvan käytännön hyötyä sekä toimijoille itselleen että muille hallintokunnille poikkihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä. Näin ammattikasvatuksen perimmäinen tavoite tieteenalana myös korostuu tieteen palvellessa tälläkin tavoin käytännön hyötyä. Ilahduttavaa on ollut myös se, että selvitystyö on herättänyt kiinnostusta myös kyselyyn kuulumattomissa kunnissa ja yhteisöissä. Jos taannoin etsittiin syrjäytymisilmiölle syitä ja seurauksia, nyt kysytään kenellä on langat käsissä näiden kaikkien projektien keskellä vai hukataanko resursseja ja henkilökohtaisia voimavaroja. Työni alussa luvussa kaksi määrittelen tutkimuksen lähestymistavan ja tutkimustehtävän. Samalla perustelen työni taustalta löytyvät tieteenfilosofiset taustaoletukset. 6

13 Kolmannessa luvussa selvitän tutkimuksen metodologisia valintoja. Lisäksi kuvaan tutkimusaineistoni, sen hankintaa ja aineiston analyysivaiheita. Arvioin myös tutkimukseni luotettavuutta ja pysyvyyttä eli reliabiliteettia ja validiteettia. Luvussa neljä lähestyn varsin laajasti ja käsitteellisesti tutkimukseni kontekstia tarkastelemalla nuoren syrjäytymiskehityksen taustoja yleisellä tasolla mm. epäsuotuisan perhetilanteen, oppimisvaikeuksien, epäsosiaalisen käyttäytymisen, mielenterveysongelmien ja varhaisen päihdekäyttäytymisen seurauksena. Syrjäytymiskehityksen taustalla käytän Takalan (1992) nuorten syrjäytymisprosessin etenemisestä määrittelemää teoriaa. Luvussa viisi yritän luoda mahdollisimman kattavan kuvan nuorten tukiverkostosta. Tarkoitus on herättää kysymys hankkeiden roolista yhteiskunnallisesti pitkälle järjestäytyneessä sosiaalijärjestelmässä; paikataanko riittämätöntä hoito- ja kasvatusvastuuta perustamalla hanke täyttämään vajetta yleisen palvelusektorin ja nuoren ilmeisen avuntarpeen välillä. Luvussa kuusi kuvaan hanke-käsitteen taustalta löytyvää moniammatillisen verkostoitumisen ilmiötä lähinnä Pohjolan (1991) ja Laineen (2004) teorioiden valossa. Hankkeiden monimuotoisuuden ja toisaalta vaikuttavuuden osoittamiseksi esittelen kolme eri tasoilla toimivaa hanketta. Ensimmäinen on kansainvälisellä tasolla toiminut The Second Chance School (toisen mahdollisuuden koulu) -projekti, joka toteutettiin Hämeenlinnan lisäksi yhdeksässä Euroopan maassa. Se lienee varsin tyypillinen ESR-rahoitteinen, moniammatillinen hanke (liite 15). Olin osallisena hankkeen Suomen osuuden arvioinnissa ja näin pääsin läheltä seuraamaan varsin mittavan hankkeen toteutumista ensin Suomessa ja myöhemmin Brysselissä. Toimialakohtaisena paikallishankkeena kuvaan kaikkiin ikäryhmiin kohdistuvan Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Ristimäen yhdyskuntatyön hanketta (liite 16). Toimipistekohtaisen verkostohankkeen esimerkkinä esittelen erään tamperelaisen yläkoulun päihdeputkihankkeen, joka toteutui keväällä 2004 (liite 17). Se edustaa moniammatillista, poikkihallinnollista toimintaa paikallisin voimavaroin toteutettuna. Siinä sain olla aktiivisesti mukana toimijana ja suunnittelijana, joten siitä saatu kokemus on arvokas arvioidessani moniammatillisten hankkeiden käytännön toimintaa. Luvussa seitsemän esittelen tarkastelun kohteina olleet Tampereen seudun nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet ja analysoin niiden kattavuutta Jyrkämän (1986) teorian valossa. Tavoitteena on muodostaa synteesi toiminnoista ja niiden välille syntyneestä yhteistyöstä eli arvioida syrjäytymistä ehkäisevien yhteistyöhankkeiden toimivia verkostoja. Lisäksi pohdin kartoittamieni verkostojen kirjoa lähinnä palvelun tarjoajan, mutta samalla käyttäjän kannalta. Pitäisikö toimintaa järkiperäistää, päällekkäisiä ja rinnakkaisia toimintoja yhdistää? Voiko saamastani tiedosta hahmotella toimivaa mallia Tampereen kaupunkiseudulle? 7

14 Tutkimukseni ei ota varsinaisesti kantaa maahanmuuttajanuorten ongelmiin tai eri vammaisryhmien spesifiin problematiikkaan. Samoin aikuiskoulutus on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, vaikka aikuiskoulutukseen osallistuu myös runsaasti nuorisoikäluokkaan kuuluvia. 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA METODOLOGISET RATKAISUT Tämä tutkimus on ammattikasvatuksen alaan kuuluva ja paikoin monitieteellisestikin palveluja kartoittava selvitys, jossa ilmiötä kuvaamalla tarkastellaan hankkeita osana empiriaansa eli reaalissa esiintymisympäristössään. Hankkeiden kartoituksella ja analysoinnilla, myöhemmin kuvaamisella ja synteesin teolla, voi olla se käytännön hyöty, että hankkeissa toimijat oppivat uusia ajattelumalleja tarkastelemalla toistensa hankemuodostelmia, yhteistyökuvioita ja resurssilähteitä. Julkaistava tieto saattaa myös eksperimentaalisti ennustaa tapahtumia ja ihmisten toimintoja, jotka ovat seurausta ilmiöstä (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 128). Käytännön tasolla tutkimus voi saada aikaan kiinnostusta uusia yhteistyökumppaneita kohtaan. Tutkimuksen tarkoituksena voi olla Huczynskin ja Buchanan (1991, 17) mukaan 1. kuvata ilmiötä, 2. selittää ilmiötä, 3. ennustaa ilmiön perusteella tai 4. kontrolloida ilmiötä. Hirsjärvi ym. (2002, 127) jaottelee hieman toisin ja katsoo tutkimuksen joko kartoittavan, kuvailevan, selittävän tai ennustavan ilmiötä. Hänen mukaansa tiettyyn tutkimukseen voi sisältyä useampiakin kuin yksi tarkoitus ja että tarkoitus voi myös muuttua tutkimuksen edetessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on aluksi kartoittaa nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet Tampereen kaupunkiseudun kunnissa. Se antaa vastauksen ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Sen jälkeen kun hankkeet nimetään käytännön tasolla, kuvataan Hirsjärven ym. (2002) mukaisesti, mitä tapahtuu. Tarkoitus on selvittää vähän tunnettua ilmiötä ja mahdollisesti löytää ehkä aivan uusiakin. Tämänkaltainen tutkimusstrategia on hyvin tyypillistä juuri tapaustutkimukselle. Samoin tyypillistä on löydetyn ilmiön kuvailu (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 126, Järvinen & Järvinen 2004, 75), joka on tarkoitus suorittaa hankkeita analysoitaessa. Toisena tarkoituksena onkin kuvata ilmiötä (hankkeita). Tieteenfilosofisena lähtökohtana käytän Habermasin ( Järvinen & Järvinen 1995,127) ajattelutapaa tarkastellessani syrjäytymistä ehkäiseviä hankkeita. Hänen humanistisen tieteenkäsityksensä mukaisesti tiedon intressi on hermeneuttinen, funktiona ilmiön ymmärtäminen ja tieteellisen tarkastelun päämääränä tradition tulkinta: millainen ilmiö - erilaisten hankkeiden kirjo - on tutkimukseni kohteena? Onko mahdollista löytää tieto hankkeiden osasista kokonaisuuden avulla vai koostuuko osista kokonaisuus? Miten se pitäisi ymmärtää ja määritellä? 8

15 YK ja sitä kautta Unesco pyrkii turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle ihmisarvon sekä rodullisen ja uskonnollisen tasa-arvon. Hyvin organisoidussa yhteiskunnassa laaditaan lapsen ja nuoren elinolojen turvaamiseksi tietyt lait kuten lastensuojelu- ja perusopetuslaki. Ne takaavat jokaiselle turvallisuuden, huolenpidon ja koulutuksellisen tasa-arvon lapsen perimästä, fyysisistä ominaisuuksista, varallisuudesta yms. huolimatta. Kokonaisuus on yhteiskuntamme rakennettu turvaverkosto nuoren ympärillä. Se koostuu palveluiden tarjoajien erilaisista ja eriasteisista toiminnoista. Tämä sekä lakisääteinen että vapaaehtoinen inhimillinen toiminta voisi turvata jokaiselle lapselle hyvän elämän juuri tässä kontekstissa. Nuorelle se merkitsisi jatkokoulutusmahdollisuuksia ja osallisuuden yhteiskunnassa täysjäsenyyden ja -työllisyyden löytymisen kautta. Näin ei vain aina ole, vaikka poliittista tahtoa ja sen mukana resursseja ohjataan nuorten tukemiseen entistä enemmän. Tutkimustrategioita pohdittaessa Tesch (1992, 72-73) jakaa tutkimustyypit neljään pääryhmään sen mukaan, mistä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita. Koska olen kiinnostunut empiirisesti toiminnan merkityksen ymmärtämisestä hyvin toimivissa syrjäytymisen ehkäisyhankkeissa, tulkitsen löydöksiäni tapaustutkimuksen (case study) keinoin. Tapahtumat sijoittuvat nykyaikaan, ja etsin vastauksia kysymyksiin miten ja miksi, kuten tapaustutkimuksessa tehdään (Järvinen & Järvinen 1995, 8). Tällöin etsitään yhteisiä, ainutkertaisia teemoja sekä tekstin että toiminnan tulkintaa. Lähestymistapa on tunnettu tutkimusjärjestely tai tutkimusote. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa uudesta ympäristöstä. Koska yhteiskunnallinen todellisuus on koko ajan liikkeessä, on tarpeen tuottaa toistuvasti uutta poikkileikkaustietoa kohteista, joissa ihmisillä on keskeinen osuus. Myös Robsonin (1995, 40) tarjoamien määritelmien mukaan juuri tapaustutkimus palvelee ensin kartoittavan ja sitten kuvattavan ilmiön tarkastelutapaa. Kartoittava tutkimus katsoo, mitä tapahtuu, etsii sitten uusia näkökulmia ja löytää uusia ilmiöitä. Piirteiltään tapaustutkimus on yksityiskohtaista, intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevista tapauksista. Siinä valitaan kohteeksi joko yksi tapaus tai joukko tapauksia tai yhteisö. Prosesseja tai yksittäistapauksia tutkitaan suhteessa ympäristöönsä. Aineistoa saatetaan kerätä useilla metodeilla tavoitteena useimmiten ilmiön kuvailu (Hirsjärvi ym. 2001, 123). Tiedonhankintatapana case -tutkimuksessa ovat kyselyt, haastattelut, havainnointi ja arkistomateriaalin käyttö. Tämä tutkimus suoritettiin sähköisen kyselyn (sähköpostikysely) avulla. Koska tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan useita hankkeita, sitä voidaan nimittää myös eräiltä piirteiltään multiple case -tutkimukseksi. Monen casen valintaan voidaan päätyä kun halutaan varmentaa edellisestä tapauksesta saadut tulokset, toisin sanoen kun ennustetaan samoja tuloksia 9

16 (kuten tässä tapahtuu kuntien tarjoamia hankkeita joissakin tapauksissa vertaamalla) tai kun halutaan tuottaa vastakkaisia tuloksia mutta ennakoiduista syistä. (Järvinen & Järvinen 2004, 80.) Cunninghamin (1997) neljästä intensiivimetodista valitsemani narratiivimetodin avulla pyrin tekemään yhteenvetoja saamistani vastauksista. Hänen mukaansa huomiota ei tarvitse kohdistaa mihinkään erityiseen asiaan, vaan kuvauksissa voidaan käyttää yleisiä kategorioita, jotka on saatu aineiston alustavan lajittelun ja luokittelun perusteella. Pyrin tarkastelemaan hankkeita ja niiden taustalla olevaa verkostoyhteistyötä eri näkökulmista. Tässä tutkimuksessa yhteenvedot ovat pohjana synteesille, joka muodostuu toiminnoista ja syntyneestä käytännön yhteistyöstä. Kuvaan tutkittavaa ilmiötä empiirisesti, mikä tarkoittaa hankkeissa mukana olleiden organisaatioiden keskinäisen verkostoitumisen kuvauksista ja toiminnan tulkintaa. Hyväksi todetun käytänteen mallia haluan hahmotella tulosten synteesivaiheessa. Hirsjärvi (2001, 134) varoittaa sekoittamasta mallia ja teoriaa toisiinsa. Koska monilla tieteenaloilla teorian käyttäminen tutkimuksen lähtökohtana tuntuu keinotekoiselta ja harhaanjohtavalta - kuten tässäkin tutkimuksessa - on luonnollisempaa löytää joitakin lainomaisia mallikonstruktioita. Malli on tietynlainen rakennekokonaisuus, josta käyvät ilmi osien suhteet toisiinsa. Niitä voidaan konstruoida ajatuksen keinoin, mutta niiden todentaminen ei aina ole helppoa. Mallit ovat kuitenkin hyödyllisiä, koska niiden avulla voidaan päästä kokonaisuuksien hahmottamiseen, osien keskinäisten suhteiden määrittelemiseen sekä päätelmiin myös niistä kokonaisuuden rakenneosista, joita ei vielä empiirisesti ole tavoitettu (Hirsjärvi ym. 2001, 135). Tutkimuksen pääongelmia on kolme ja kullakin ongelmalla kaksi osaongelmaa: 1. Minkälaisia lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyhankkeita on Tampereen seudulla? 1.1. Mitä hankkeita on ja kenelle ne on suunnattu? 1.2. Ketkä ovat yhteistyökumppaneina? 2. Miten hankkeet kattavat nuorten tuen tarpeen kunkin kunnan alueella? 2.1. Kohdistuvatko hankkeet syrjäytymisprosessin eri vaiheisiin? 2.2. Voiko hankkeista muodostua toimiva malli? 3. Miten kustannukset katetaan? 3.1. Mistä resurssi on lähtöisin? 3.2. Minkälaista resurssia hankkeisiin on osoitettu? 10

17 Saatu tieto on sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista. Tutkimussuuntauksina kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen voivat täydentää toisiaan, kuten Hirsjärven ym. (2001, ) mukaan tässä kysymyksenasettelussa tapahtuukin. Hän ei näe niitä toistensa vastakohtina eli ne eivät ole kilpailevia suuntauksia, vaan saattavat täydentää toisiaan dynaamisessa tasapainossa; kvantitatiivinen aineisto kuvaa numeroita, kvalitatiivinen aineisto kuvaa ilmiön luonnetta ja merkitystä. Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (Hirsjärvi ym. 2001, 152). Myös Johnson ym. (2004, 14-26) lähtee siitä ajatuksesta, että molempien suuntausten käyttö rinnakkain antaa monipuolisemman tiedon empiriasta. 4. Resurssilähde 2.Syrjäytymisriskitekijät 3. Syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet lähiverkosto lapsi/perhe ja nuori 5.Täysi osallisuus 1. Perustason 6. Syrjäytymisuhka tukitoimet ja erityispalvelut 7. Syrjäytyminen/ erityispalvelujen ulottumattomissa Kuvio 1. Tutkimusasetelma (Rantala ) 11

18 Tutkimusasetelma on holistinen, mikä tarkoittaa tapausten kuvailua yleisellä tasolla tutkimatta kovinkaan tapauskohtaisesti yksittäisten tapausten eli case`ien osia. Kutakin yksittäistä hanketta käsitellään kuitenkin omana analyysiyksikkönään (Järvinen & Järvinen 2004, 80). Mielenkiinto tutkimusasetelmassa kohdistuu toimijoihin (kuviossa 1. kohta 3. hankkeet kohdennuksineen ja niiden työntekijät), heidän taustavoimiinsa (kuviossa 1. kohta 4. resurssin lähde) ja toimijoiden mahdolliseen, keskinäiseen yhteistoimintaan eli verkostoitumiseen (kuvio 1. Tutkimusasetelma). Syrjäytymisen riskitekijät eivät ole suoranaisesti kiinnostuksen kohteena tässä esityksessä, samoin yhteiskunnalliset perustason tukitoimet ja erityispalvelut ovat vain taustalla kuvaamassa jo olevaa verkostonomaista tukikenttää nuoren ympärillä. Vastaamatta jää se pitkin matkaa esiin tuleva ilmeinen kysymys, miksi yhteiskunnallinen palveluverkosto ei riitä, vaikka se kattavana onkin olemassa verovaroin ylläpidettynä ja kaikille perusoikeuksiin kuuluvana. Vastaamatta jää myös se spekulaatio, onko niin sanottu täysi osallisuus olemassa kaikilla niillä nuorilla, jotka eivät tämän tutkimuksen piiriin kuuluvissa hankkeissa esiinny. Arvioidessani hankkeita aineiston synteesissä (kappale 7) tarkastelen syrjäytymistä ehkäisevien hankkeiden tavoitteiston kohdentumista Jyrkämän (1986, 40) teorian valossa (tutkimusasetelma kohdat 6 ja 7) ja sen jälkeen pyrin arvioimaan verkostojen kattavuutta alueellisesti ja toiminnallisesti. Lisäksi pohdin näin saadun tiedon merkitystä käytännössä. Näin on tarkoitus hahmotella sekä toimijoille itselleen että kunta-alan päättäjille yhteenveto toiminnan päällekkäisyyksistä eli mahdollisesta resurssihukasta, käyttämättömästä työvoima-, resurssi-, tieto-, palvelu-, idea- ja osaamisreservistä, joka on olemassa mutta ei käytössä. Tuloksena voi löytyä myös keskeytymässä olevaa tai juuri keskeytynyttä toimintaa, joka jatkuessaan voisi hyvinkin saada aikaan toivottua interventiota nuoren elämäntilanteeseen. Tiedon julkistamisella voitaneen herättää uutta inhimillistä kiinnostusta nuoruuden kokonaisvaltaista problematiikkaa kohtaan ja synnyttää uusia yhteistoimintatapoja sekä kannustaa voimavarojen yhdistämiseen. 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Tutkimuksen kohderyhmä Kiinnostukseni nuorten syrjäytymistä estäviin hankkeisiin heräsi joitakin vuosia sitten seuratessani ongelmanuorten tukemiseen suuntautuneiden projektien kirjoa. Samaa asiaa huomasin monen muunkin nuorten parissa toimivan ihmettelevän. Auttajat itsekään eivät aina tuntuneet olevan 12

19 selvillä toistensa hankkeista ja resursseista, joten pitkäaikaisista työpari-, verkosto- ja hoitosuhteista ei voinut edes haaveilla, nuoren edusta puhumattakaan. Ajatukseksi nousi hankkeista kertovan tiedotteen tarpeellisuus kaikille kunnan opetus-, sosiaali- ja terveysalan virkamiehille. Myös kolmas sektori tuntui osittain toimivan vailla täyttä tietoisuutta verkoston kokonaistilanteesta. Koska kunta-alan autonomiaa korostava hallintoajattelu ajoittui samaan aikaan hyvinvointivaltion tukitoimien karsinnan ja kolmannen sektorin joidenkin roolimuutosten kanssa, totesin kuntien yhdistävän voimiaan juuri erilaisissa nuoriin kohdistuvissa rahoitusjärjestelmissä. Näin rajautui alueeksi kuntatyönantajani ja sen kanssa yhteistoimintaa harjoittavat lähikunnat järjestöineen ja vapaaehtoistyöntekijöineen. Tutkimuksen kohteena olivat nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet Tampereen seudulla eli Tampereella ja kuudessa sitä ympäröivässä kunnassa, joita ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärven kaupunki. Kunnat tekevät seutukunnallista yhteistyötä monella sektorilla eivätkä nuorisotoimen hankkeetkaan tästä poikkea. Sähköiseen kyselylomakkeeseen vastasi jokaisesta kunnasta vähintään kaksi, enintään 10 hanketta. Lisäksi tuli kolme läänin tai valtakunnan tason hankkeiden vastausta. Hankkeen ottaminen tarkastelun kohteeksi on haasteellinen tehtävä ensinnäkin ilmiön moniulotteisuuden vuoksi. Rajoiltaan epämääräisenä ja ajallisesti sekä paikallisesti vaihtelevana on haasteellista nimetä ilmiö eri paikkakunnilla ja yhteisöissä samaksi ilmiöksi. Lisäksi sisällöllinen vaihtelevuus niin tavoitteiltaan kuin toteuttamistavoiltaankin on erilainen sekä projektien koon, keston että erilaisten kohdennusten vuoksi. Määrittelen tässä työssä kiinnostuksen kohteena oleviksi hankkeiksi kaikki ne vuotiaisiin kohdistuvat hankkeet, joiden tavoitteeksi toimijat itse ovat kirjanneet syrjäytymisen ehkäiseminen. Hanke voi olla virkamiesten tai muiden toimijoiden perinteisen toimenkuvan puitteissa tapahtuvaa työtä, mutta hankkeen yleisten kriteerien pitää olla voimassa. Hankkeen kriteereitä ovat 1) hankkeella on oltava kirjattu tavoitteisto, 2) hankkeen kesto on ajallisesti määritelty, 3) toiminnan yleiset puitteet ja toteuttajat ovat yhteisesti määritellyt ja 4) hankkeen tulokset kirjataan ja suoritetaan arviointi (www.yle.fi/opinportti/hanke). 13

20 3.2. Kysely tutkimusmenetelmänä Standardoitu kysely tarkoittaa sitä, että samoja asioita kysytään kaikilta vastaajilta samalla tavalla. Tutkimusmetodina käytin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivinen tutkimus tavoittelee laadullista, henkilöiden ilmaisuista tulkittua tietoa käsityksistä (Syrjälä, Ahonen, Syrjäläinen & Saari 1996, 152). Hämäläisen (1987, 1-29) mukaan kysely on tutkimus, jossa aineistona käytetään ihmisten omin sanoin joko kirjallisesti tai suullisesti tuottamaa materiaalia sekä myös tutkijan havaintoina tuottamaa kirjallista materiaalia. Kvantitatiivisessa tutkimusotteessa ei välttämättä olla lähellä tutkittavaa, kuten ei tässäkään tapauksessa tapahtunut. Se saattaa tuoda mukanaan joitakin haittatekijöitä. Hirsjärvi ym. (2001, 182) näkee haittatekijänä esimerkiksi sen, että ei ole mahdollisuutta varmistua siitä, miten vakavasti vastaajat ovat suhtautuneet tutkimukseen, ja ovatko kysymyksen saajat työpisteessään lainkaan perehtyneet siihen asiaan, josta kysymyksiä esitettiin. Toisena haittatekijänä voi nähdä kadon, joka voi aiheutua niin kiireellisestä ajankohdasta kesän kynnyksellä kuin mahdollisesta motivaation puutteestakin. Etuina voidaan mainita kyselyn lähettämisen nopeus ja huokeus sekä laaja kattavuus. Tutkimuksessa oli kyseessä sähköpostikysely. Yksi vastaajista palautti vastauksensa kirjeen muodossa. Vastausprosenttia (74,1) voi kuitenkin pitää varsin kohtuullisena. Sitä saattoi kasvattaa se, että kysymyksiä oli niukalti ja aihe toistaiseksi Tampereen seudulla kartoittamaton. Tutkimuksen kvantitatiivinen osuus oli kysymykset resursseista. Tutkimuskysymys nro 3 pyrki kartoittamaan resurssien alkuperän ja laadun (Miten kustannukset katetaan, mistä resurssi on lähtöisin ja minkälaista resurssia hankkeisiin on osoitettu?). Vastauksissa ilmeni laadullisten kuvausten ohella myös määrällisiä tietoja, jotka on rajattu pois kysymyksenasettelun liiallisen väljyyden vuoksi. Näin kvantitatiivinen osuus jää tässä tutkimuksessa varsin vaatimattomaksi Tutkimuksen suorittaminen Tutkimuskenttää tunnustelin alustavasti joidenkin haastattelujen avulla; luovuin niistä kuitenkin tiedonkeruun muotona todetessani menetelmän työlääksi mahdollisesti saavuttavaan hyötyyn nähden. Lisäksi aineiston keruun aikataulun oli varsin tiukka. Haastattelujen voi katsoa olevan kuitenkin osa alaan orientoivaa esitutkimusta. Varsinaisen tutkimuksen suorittamiseen käytin sähköistä kyselylomaketta (liite 2), jonka lähetin Tampereen seudulla 70:en virastoon, 14

NUORTEN SYRJÄYTYMISTÄ EHKÄISEVÄT HANKKEET TAMPEREEN SEUDULLA

NUORTEN SYRJÄYTYMISTÄ EHKÄISEVÄT HANKKEET TAMPEREEN SEUDULLA NUORTEN SYRJÄYTYMISTÄ EHKÄISEVÄT HANKKEET TAMPEREEN SEUDULLA Irmeli Rantala Ammatillisesti suuntautuva lisensiaatintutkimus 20 ov kevät 2006 Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS Hämeenlinna 4.9.2006 Helena Kasurinen helena.kasurinen@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla MIKSI TUTKIMUSTA Kehittämisen lähtökohta - kansallinen taso - organisaatiotaso

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Opetussuunnitelma koulutuksen ohjausjärjestelmässä OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Koulun opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma,

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2016 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 25.4.2017 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA v. 2016 Lasten ja nuorten

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot