KATHLEEN DesMAISONS: LITTLE SUGAR ADDICTS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATHLEEN DesMAISONS: LITTLE SUGAR ADDICTS"

Transkriptio

1 KATHLEEN DesMAISONS: LITTLE SUGAR ADDICTS Amerikkalainen sokeririippuvuusguru Kathleen DesMaisons on kirjoittanut lasten sokeriongelmiin liittyvän teoksen Little Sugar Addicts, jossa hän kertoo miten tunnistaa lapsen sokerisensitiivisyys, mistä perinnöllisistä ominaisuuksista sokerisensitiivisyys koostuu ja miten auttaa lasta ja koko perhettä kohti parempaa ruokavaliota ja sen myötä tasaisempaa tunne-elämää. Amerikkalaistyyliset alkukiinnostuksen herättäjäkysymykset ovat maan tapaan kuuluen raflaavia, mutta sokerisensitiivisten lasten vanhemmille hyvin todennäköisesti osuvia: Onko lapsesi vuoroin ihastuttava ja hyväntuulinen, vuoroin sietämätön ja kiukkuileva? Onko sinun vaikea ymmärtää lapsesi äkillisten kiukkukohtausten syytä? Tuntuuko sinusta vuoroin, että liikutut kyyneliin lapsesi herttaisuudesta ja vuoroin siltä, että haluaisit voida vaihtaa hänet toiseen lapseen?. DesMaisonsin helpottava vastaus myöntävästi vastanneille vanhemmille on: Se ei ole sinun syytäsi, se ei ole lapsen syytä, se on biokemiallista. Sokeri sekoittaa sokerisensitiivisen lapsen aivot ja epätasainen, huono käytös johtuu huonosta ruoasta, ei lapsen persoonallisuudesta. DesMaisons tarjoaa seitsemän askelen hitaan, mutta vääjäämättömän tien kohti aivan erilaista, tasaisempaa perhe-elämää. KATHLEENIN TARINA Taustatarinasta sen verran, että DesMaisons oli alun perin alkoholistiparantolan johtaja. Klinikan onnistumisprosentti oli vain 20 prosentin hujakoilla, kunnes DesMaisons luki satunnaisesta artikkelista väitteen, jonka mukaan sokerinsyönnillä ja alkoholismilla on havaittu yhteys. Hän oli jo aiemmin havainnut oman suhteensa sokeriin muistuttavan kovasti asiakkaidensa suhdetta alkoholiin. Hän muutti oman ruokavalionsa päästäkseen eroon sokerinhimosta. Sitten hän alkoi kartoittaa kyselyillä asiakkaidensa ruokavaliota ja syömistapoja, ja huomasi käytännössä kaikkien alkoholistien jättävän aamiaisen väliin, syövän epäsäännöllisesti, saavan liian vähän proteiinia ja syövän todella runsaasti nopeita hiilihydraatteja. Hän loi ja otti keskeiseksi osaksi parantolan hoito-ohjelmaa ruokavalion, jossa syödään tukeva, proteiinipitoinen aamiainen, säännölliset välipalat ja lämpimät ateriat sekä pidetään lukua proteiinin ja hitaiden hiilihydraattien runsaasta saannista. Klinikan onnistumisprosentti nousi 92 prosenttiin ja vaikutukset jäivät pysyväksi. Hoitamalla sekä alkoholi- että sokeririippuvuus kuntoon yhtä aikaa, asiakkaiden työkyky ja normaali tunne-elämä palasi pysyvästi raiteilleen. DesMaisons jätti paikkansa klinikan johtajana, palasi yliopistoon ja teki väitöskirjan, jossa hän lanseerasi termin sokerisensitiivisyys kuvaamaan ihmisiä, joilla on synnynnäisesti kolme ominaisuutta: matalat serotoniini- ja betaendorfiinihormonitasot sekä herkästi heittelehtivä verensokeriaineenvaihdunta. Hän luokittelee tutkimustuloksiin vedoten sokerin opiaatteihin verrattavaksi, riippuvuutta aiheuttavaksi huumeeksi niille, joilla on sokerisensitiiviset aivot. Hän havaitsi, että sokeri sotkee sokeriyliherkkien ihmisten biokemiallisen tasapainon pahanpäiväisesti tuottamalla heti sokerin tai nopeiden, vaaleiden hiilihydraattien syömisen jälkeen voimakkaan hyvänolontunteen, jossa serotoniini-, betaendorfiini- ja verensokeritasot nousevat huimasti ja ihmisen käytös on yleensä spontaania, rentoa ja nauravaista. Pari tuntia myöhemmin samaisten hormonitasojen ja verensokerin romahduksen myötä

2 ihmiset käyttäytyvät yksilöllisistä eroista riippuen joko ylivilkkaasti ja levottomasti, täysin passivoituen, väsähtäen ja masentuen tai raivokohtauksella. DesMaisons kirjoitti näistä havainnoistaan kirjoja, perusti nettisivut ja keskustelufoorumin ja nousi maailmanmaineeseen sokeririippuvuusasiantuntijana. SOKERIYLIHERKKYYDEN TUNNISTAMINEN Kirjassa tarjotaan seuraavanlainen kysymyssarja sokeriyliherkkyyden tunnistamiseksi lapsessa, tässä keskinkertainen amatöörisuomennos siitä: Käyttäytyminen: Pyytääkö lapsesi makeaa jatkuvasti? Meneekö lapsesi yllättäen poissa tolaltaan, jolloin tilanteet pahenevat helposti kiukku- tai itkukohtauksiksi? Onko lapsesi impulsiivinen? Onko lapsellasi lyhyt pinna? Heittäytyykö lapsesi toisinaan pelleksi tai diivaksi? Onko lapsesi levoton ja jatkuvasti liikkeessä? Onko lapsesi erittäin puhelias? Onko lapsesi vaikea keskittyä? Jumiutuuko lapsesi pitkiksi ajoiksi johonkin unohtaen kaiken muun? Terveys: Onko lapsellasi paljon allergioita? Yökasteleeko lapsesi? Onko lapsellasi nyt tai ollut korvatulehduskierre? Onko lapsesi ylipainoinen? Tuleeko lapsesi kotiin koulusta [hoidosta] rättiväsyneenä? Onko lapsellasi diagnosoitu diabetes? Onko lapsellasi diagnosoitu AD/HD? Tunne-elämä (DesMaisons korostaa näitä kysymyksiä tärkeimmiksi): Itkeekö lapsesi hysteerisesti?

3 Vaihtelevatko lapsesi mielialat hurmurista kiusankappaleeksi, hyväntuulisesta hapannaamaksi? Onko lapsellasi huono itsetunto, vaikka siihen ei ole aihetta? Tunteeko lapsesi olonsa yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi ryhmässä? Mikäli vastasit kussakin kysymysosassa noin kolmeen tai useampaan kysymykseen, on vahvasti syytä epäillä sokeriyliherkkyyttä. Valitettavasti DesMaisons ei kirjassa avaa tarkemmin esimerkiksi korvatulehdusten ja sokerinsyönnin yhteyttä, mutta AD/HD, diabetes ja ylipainoyhteyksistä on kokonainen oma lukunsa kirjan (ja tämän tiivistelmän) loppupuolella. Kysymyssarjat ovat sikäli yllättäviä, että lukija on varmaankin kuvitellut suurimman osan edellä mainitun kaltaisista piirteistä lapsessaan hänen persoonallisuutensa ilmentymiksi. DesMaisons kuitenkin väittää, että sokeriyliherkkyys ja sokerin/nopeiden hiilihydraattien aiheuttamat hormoni- ja verensokeritasojen vaihtelut voivat selittää suurilta osin edellä kuvatut käytöstavat ja terveyden sekä tunne-elämän ilmiöt. Positiivinen muutos ruokavaliossa tuo mukanaan suuren tasapainottavan ja eheyttävän muutoksen myös lapsen käytökseen, terveyteen ja tunne-elämään. SOKERIYLIHERKKYYDEN BIOLOGIA Verensokeri Verensokerin ailahtelut ovat sokeriyliherkkyyden keskeinen tunnusmerkki. Sokeriyliherkillä lapsilla ja aikuisilla yhtä lailla aineenvaihdunta reagoin nopeasti ja insuliinihormonia erittyy paljon ja nopeasti veren glukoosipitoisuuden noustessa hiilihydraattipitoisten ruokien ja juomien nauttimisen jälkeen. Kun insuliinitason nousu johtaa glukoosin nopeaan poistumiseen verenkierrosta, seuraa romahdus. Tämä heijastuu olotiloihin ensin erittäin nautinnollisena, hyvänä olona ja parin tunnin päästä voimakkaana väsymyksenä tai ärtymyksenä. Proteiini hidastaa tätä reaktiota, ja voimakkaasti se tulee syödessä vain nopeita hiilihydraatteja, kaikkein nopeimmin varsinaisista sokeripitoisista ruoista ja juomista. Tyypillinen esimerkki verensokerivaihtelujen haitallisuudesta sokeriyliherkälle lapselle on se, että hän ensin syö sokerimuroja aamupalaksi, on hoitoon tai kouluun lähtiessä erittäin virkeä ja hyväntuulinen, mutta vireystila, mieliala ja käytös romahtavat noin tuntia ennen lounasaikaa. Lukuisat opettajat ja päivähoidon ammattilaiset voivat varmasti vahvistaa tämän kaavan varsin tutuksi lukuisien lasten ja nuorten kohdalla. Kaava ei kuitenkaan ole niin väistämätön ja normaali, kuin minä sitä pidetään: oikeanlaisella, laadukkaalla aamiaisella romahdus voitaisiin estää. Siitä lisää myöhemmin. Serotoniini Serotoniini on aivotoimintaa rauhoittava hormoni, tietynlainen aivojen jarru. Alhainen serotoniinitaso johtaa alhaiseen impulssikontrolliin, lapsen kohdalla esimerkiksi

4 jatkuvaan puhevirtaan ja helposti kiihtyvään vauhtiin ja aggressioon. Alhainen serotoniinitaso voi myös aiheuttaa jumittamista eli kyvyttömyyttä hellittää jostain aiheesta, tekemisestä tai asiasta. Liian vähäinen serotoniinitaso madaltaa stressinsietokykyä ja on yksi masennusta aiheuttava tekijä. Sokeriyliherkillä ihmisillä on synnynnäisesti alhaisemmat serotoniinitasot, ja sokeri aiheuttaa serotoniinitasoihin vastaavan huipun ja romahduksen välisen kiivaan vaihtelun kuin verensokeriin. Tarkkaa tapaa mitata serotoniinitasoja ei ole, mutta huojentava tieto sokeriyliherkkien lasten vanhemmille on se, että edellä kuvatunlainen heittelehtivä käyttäytyminen ei ole vanhemman kasvatustyylistä tai lapsen omasta persoonallisuudesta tai valinnoista kiinni, vaan biokemiallista seurausta sokerin vaikutuksesta neurologiseen tasapainoon. Muuttamalla ruokavaliota myös hormonitasapainoa löytyy aivan uudella tavalla. Betaendorfiini Betaendorfiini on ikään kuin aivojen kipulääkettä. Sitä erittyy, kun ihmiskeho on hälytystilassa tai rasituksen alaisena. Sokeriyliherkillä ihmisillä on keskivertoa alemmat betaendorfiinitasot, mikä ilmenee alhaisempana kipukynnyksenä. Sokeriyliherkkyys tarkoittaa siis usein herkkyyttä ihmisenä myös psykologisessa mielessä lapsen kohdalla tyypillisesti vaikkapa hammaslääkäripelkoa, täyttä huutoa pienestä naarmusta polvessa tai loukkaantunutta itkuun purskahdusta kun saa osakseen vähäisintäkin arvostelua. Tämä herkkyys siirtyy myös herkkyydeksi reagoida sokeriin voimakkaasti kipua lievittävänä ja mielihyvää tuovana aineena, koska se nostattaa betaendorfiinit hetkeksi pilviin ja romahdus seuraa tietenkin perässä. Toinen osa betaendorfiinien vaikutusta oli DesMaisonsille itselleenkin yllätys ja vaikeaa uskoa aluksi: se vaikuttaa itsetuntoon. Betaendorfiinihuumassa vaikkapa kovan juoksulenkin tai synnytyksen jälkeen sekä tietysti tasoja nostattavan nautintoaineen syömisen tai juomisen jälkeen ihminen tuntee olonsa voimakkaaksi ja kykeneväksi. Kun betaendorfiinitaso on matalalla, ihminen taas tuntee itsensä hyvin vähäisten ympäristön ärsykkeiden seurauksena riittämättömäksi, kyvyttömäksi, avuttomaksi ja surkeaksi. Koska lapsilla on paljon aikuista heikompi itsereflektiokyky ja suhteellisuudentaju, lapselle pari tuntia betaendorfiinitason romahdus aiheuttaa myös itsetunnon romahduksen, jolloin tuntuu siltä, ettei osaa mitään, jaksa mitään ja kykene mihinkään. Sokerin on eläinkokeissa havaittu tuottavan yhtä voimakkaita betaendorfiinitasojen nousuja ja laskuja kuin opiaattihuumeet, kuten heroiini. Sokeri ei ehkä ole yhtä hengenvaarallista, mutta aiheuttaa yhtä lailla riippuvuuden kierteen, jossa sokeri aina ensin aiheuttaa hyvää oloa (eli betaendorfiinihuipun) ja vaikutuksen haihduttua vieroitusoireet, eli romahduksen ja pahan olon, johon sitten sokeriyliherkkä ihminen hakee mieluusti helpotusta tutusta lohdukkeesta sokerista. Lapset ovat tälle kierteelle vielä alttiimpia kuin aikuiset, erityisesti jos heitä ei ole autettu havaitsemaan syömisen ja nälän tuottamia olo- ja tunnetilan vaihteluja. Kun kierre on päässyt pahentumaan siihen pisteeseen, että sokeriyliherkkyys alkaa muuttua sokeririippuvuudeksi, tyypillisiä merkkejä lapsen käytöksessä:

5 leikki, seura tai hienotkaan uudet elämykset eivät kiinnosta, mikäli näköpiirissä on sokeria (normaalien lasten vanhempien voi olla vaikeaa kuvitella, ettei lapsi malta leikkiä syntymäpäiväjuhlilla enää, kun näkee tarjoilujen kattamisen alkavan tai lapsen olevan huvipuistossa kiinnostunut vain siitä, milloin pääsee jäätelökopille, mutta sellaisia lapsia todella on!) elämyksistä tai juhlista jää päällimmäisenä mieleen mitä sokerista oli tarjolla lapsi käyttää taskurahansa pääosin tai kokonaan sokeriherkkuihin ravintolassa syöminen, reissulla pysähdykset ja vastaavat sosiaaliset tilanteet ovat mahdottomia kuvitella ilman vaatimuksia limsasta, jälkiruoasta tms. sokerisesta, jota lapsi on vastaavassa tilanteessa joskus aiemmin saanut Teini-iän myötä sokeriongelma alkaa näkyä yhä vahvemmin itsetunnon kautta, eli kaikkivoipaisten, tulevaisuususkoisten ja hyväntuulisten huippujen ja masentuneiden, toivottomien synkkyyden alhojen vaihteluna. Tämäntyyppistä käytöstähän pidetään nykyisin suorastaan luonnollisena osana nuoruutta, mutta DesMaisons esittää kiehtovan väitteen siitä, että tämän tyyppisellä kliseisellä teinikäyttäytymisellä voi ehkä ollakin paljon luultua voimakkaampi yhteys nuorison tyypillisesti suurkuluttamiin virvoitusjuomiin, karkkiin, roskaruokaan ja muihin nopeisiin hiilihydraattilähteisiin. Näiden biologisten seikkojen yhteisvaikutus on sokeriyliherkässä lapsessa valtava. Tämä voi kauhistuttaa vanhempaa, mutta DesMaisons kääntää sen positiiviseksi uutiseksi: vika ei ole vanhemman kasvatustyylissä eikä lapsen persoonallisuudessa. Vika on ruokavaliossa, joka on muutettavissa oleva tekijä. LASTEN SOKERIONGELMIEN HOITOTAPOJEN KEHITTÄMINEN Kathleen DesMaisonsin perustamalla Radiantrecovery.com -keskustelufoorumilla alun perin omaa sokeririippuvuuttaan kuntoon hoitaneet äidit alkoivat pohtia, miten auttaa lapsia, jotka ovat astelleet samalle sokerihuuruiselle tielle kuin äitinsä. Ensin äidit yrittivät pakon kautta terveellistää koko perheen ruokavaliota ja tehdä sokeriherkuista kiellettyjä. Tämä johti lähinnä valtavaan kapinaan, jatkuvaan riitelyyn ja kaikkinaiseen epäonnistumiseen. DesMaisons ja foorumin äidit päättivät yhdessä, että äitien kannattaa keskittyä vain omaan sokerinsyöntiinsä ja jättää perhe rauhaan. Tästä seurasi yllättävä käänne: jonkin ajan kuluttua yhä useampi äiti raportoi, että heidän muuttunut käytöksensä ja hyvinvoivampi olonsa ei ollut jäänyt lapsilta ja puolisolta huomaamatta, vaan nämä olivat yhä enemmän kyselleet, kiinnostuneet ja alkaneet matkia heitä. Lapsetkin alkoivat syödä tukevia, proteiinipitoisia aamiaisia, säännöllisiä välipaloja ja aterioita ja kuin huomaamatta siinä sivussa sokerinsyönti väheni, kunnes todellinen buy-in eli sokerin haitallisuudesta vakuuttuminen tapahtui ja sokerin syöminen loppui perheistä lähes kokonaan. Pikkuhiljaa näiden havaintojen ja foorumin keskustelujen kautta DesMaisons muokkasi lapsille omat seitsemän askelta, joilla huomioida sokeriyliherkkyys ja minimoida sen haitat. Seitsemän askelta ovat tiivistettynä nämä:

6 1. Proteiinipitoiset, 1 tunnin sisällä heräämisestä syötävät aamiaiset joka ikinen päivä 2. Ruoan ja tunnereaktioiden yhteyden huomioiminen 3. Välipalojen ja juomien terveellistäminen 4. Lounaan ja päivällisen säännöllistäminen ja sisältöön proteiinien ja hitaiden hiilihydraattien lisääminen 5. Täysjyvätuotteisiin siirtyminen 6. Sokerinsyömisen vähentäminen 7. Sokerivapaa elämä Huomaa, että sokerin vähentäminen todella on vasta toiseksi viimeinen askel! Ohjelman ydinidea on olla hyvin hidasta, mutta vääjäämätöntä muutosta ja perustua uusien ruokien tarjoamiseen ennen minkään vanhan kieltämistä. ENNEN KUIN ALAT ASKELEET Seitsemää askelta edeltää esityö, jossa aikuisen itsensä on tarkasteltava läpi ja aloitettava muutos omassa syömisessään. DesMaisons on täysin tietoinen siitä, että sokerisensitiivisillä lapsilla on lähes aina sokerisensitiivinen vanhempi ja taloudessa vain ani harvoin pelkät lapset syövät sokeria. Tämä kohta saattaa kauhistuttaa äitejä, jotka ovat tarttuneet aiheeseen ajatellen, että voivat jotenkin vain pikaisesti hoitaa lapset kuntoon. Peiliin on katsottava syvälle, koska addiktion hoidossa ei käy älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon -logiikka. Lapset omaksuvat sokerikriittisen asenteen parhaiten mallioppimisen kautta ja näkemällä positiiviset muutokset vanhempiensa käyttäytymisessä. DesMaisons kehottaa lukijaa tekemään kaksi tärkeää alkuaskelta: aloittamaan tukevien, proteiinipitoisten aamiaisten syönnin sekä ruokapäiväkirjan pitämisen. Ruokapäiväkirjaan merkitään syödyt ja juodut ravinnot, niiden tuottamat fyysiset ja psyykkiset seuraukset sekä olotiloja myös ruokailujen välillä, etenkin voimakkaat ja äkilliset tunne- ja olotilat. Ruokapäiväkirja auttaa vakuuttumaan ravinnon vaikutuksesta mielialoihin, mikä on erittäin tärkeä pohja siihen, että vanhempi saa aidosti sitouduttua lapsiensa ruokavalion muuttamiseen. Näissä omissa muutoksissa vauhtiin päästyään aletaan seuraavaksi pitää vastaavaa kirjaa lasten syömisistä ja perheen ruokaostoksista, muuttamatta vielä mitään. On ensin havainnollistettava lähtötilanne, koska myöhemmän tilanteen valtavan eron lähtötilanteeseen saa vain niin selville. Eron hurjuus nostattaa sitten motivaatiota muutokseen valtavasti. Lapsilta pitää tarvittaessa kysellä, mitä he ovat päivän aikana syöneet, mutta missään tapauksessa ei saa olla tuomitseva eikä tentata totuutta, jos epäilee lasten valehtelevan. Kun vanhempi itse kertoo rehellisesti kaikista omista mässäilyistään, lapsikin myöntää aikanaan omansa. Sitten kartoitetaan yhdessä (isompien) lasten kanssa, paljonko lapsille kertyy proteiinia päivittäisestä ravinnosta ja paljonko sokeria erilaisissa muodoissa (ja teollisuuden käyttämillä lukemattomilla eri

7 nimityksillä) kukin syö. Tämä salapoliisi- ja laskeskeluvaihe on työläs, mutta sen on tarkoituskin olla. Yleissivistys ravintosisällöistä, erityisesti proteiininlähteistä karttuu, mikä on vain hyväksi kenelle tahansa ihmiselle! Talousvaa an hankkiminen keittiöön voi olla tarpeellinen investointi. Ensimmäinen vaihe on havahtua ongelmaan, eikä ruokavaliotaan voi tehokkaasti lähteä muuttamaan, jos ei ensin tiedä millainen nykyinen ruokavalio on. Toisin kuin monet pikadieetit tai lapsiin kohdistetut kasvatuskikat, DesMaisonsin ohjelmassa korostetaan hitauden merkitystä. Nuo seitsemän askelta pitäisi käydä läpi käyttäen aikaa vähintään puoli vuotta, mieluummin vaikka puolitoista vuotta. DesMaisons korostaa sitä, että lapset ovat lähtökohtaisesti hyvin huumeeseensa kiintyneitä, vastentahtoisesti muutokseen suhtautuvia kohteita, joten heille on annettava runsaasti aikaa sopeutua muutoksiin. Ohjelman ydintä on myös uuden tarjoamisen, ei vanhan kieltämisen kautta muutoksen luominen. Sokerin käytön vähentäminen on vasta toiseksi viimeinen askel! Jos siis lukija oletti, että kaikki perheen ruokavaliossa pitää muuttaa kertaheitolla ja sokerit menevät kokonaan pannaa, hän yllättyy. Baby steps eli pikkuaskeleet on DesMaisonsin lempisanonta, jolla hän tarkoittaa pikkuhiljaa, mutta vääjäämättä toisiaan seuraavia pieniä muutoksia, jotka lopulta saavat aikaan suuren vallankumouksen. Aluksi se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että saa lapsen syömään aamupalaksi suuren sokerimurolautasellisen sijaan pienen sokerimurokupillisen ja sen kaverina einesnakkeja. Muutos voi tuntua järjettömän pieneltä, mutta todellisuudessa aamiaiseen noinkin vähäisellä muutoksella tulee olennaisesti enemmän proteiinia, joka pitää kehon hormoni- ja verensokeritasapainon ja sitä myöten myös lapsen mielialan tasaisempana. ASKEL 1: Aamiainen Ensimmäinen askel onkin aamiainen, ja vain aamiainen. Sokeriongelmasta kärsivissä perheissä ei yleensä syödä kunnon aamiaisia, eivätkä aamiaiset etenkään sisällä tarpeeksi proteiinia eikä niitä syödä tarpeeksi pian heräämisen jälkeen. Murokupillinen maidon kanssa ei ole kunnon aamiainen, vaan se saa lapsen verensokerin ja mielialahormonit hetkeksi huippuunsa ja noin parin tunnin päästä (jolloin lapsi toki on yleensä hoidossa tai koulussa) tulee romahdus eli totaalinen kehon väsymysreaktio, johon lapsi reagoi taipumuksistaan ja olosuhteista riippuen joko ylivilkkaudella, kiukulla tai totaalisella passivoitumisella. Jotkut lapset, uhkaavan usein erityisesti hoikat tytöt, ovat myös jo huomanneet kuinka syömättömyys tuottaa aamulla hyvän olon, mikä johtuu seonneista hormonitasoista sekin. Tämä on alkua polulla, joka johtaa syömishäiriöihin ja se polku kannattaa tukkia heti alkuunsa. DesMaisons kehottaa tekemään tukevan kunnon aamiaisen syömisestä perussäännön, josta ei tingitä yhtenäkään päivänä, missään olosuhteissa, samaan tapaan kuin vaikka hampaanpesusta tai turvavyön kiinni laittamisesta autossa. Tämä sääntö sitoo tietenkin myös vanhempaa itseään ja kaikkein mieluiten perheen kaikkia aikuisia ja esimerkiksi mummulavierailuilla voi pyytää isovanhempiakin mukaan joukkoon. Aamiaisen sisältöjen valitsemiseen kannattaa kuitenkin lapset itsensä pyytää mukaan ideoimaan. Tukevalla aamiaisella tarkoitetaan ateriaa, joka sisältää vähintään yhden hyvän proteiininlähteen (kananmunaa, juustoa, lihaa, kalaa, kanaa, kasvisproteiineja kuten papuja tai pähkinöitä) sekä hyvälaatuisten, hitaiden hiilihydraattien lähteitä

8 (täysjyväviljoja, kasviksia). Kuulostaa hienolta ja ravitsemusopillisesti perustellulta, mutta voi olla jotain niinkin yksinkertaista kuin yksi keitetty kananmuna, pari juustoviipaletta ja porkkanatikkuja. DesMaisons korostaa ennen kaikkea sitä, että yrittää löytää lapsen itsensä valitsemista suosikeista ne proteiini- ja hyvähiilaripitoisimmat ruoat, siis alkuun vaikka hotdog on parempi vaihtoehto kuin ei mitään tai pelkkä hedelmä tai sokerimurot. Vakituisia sokeriherkkuja ei tarvitse jättää aamupalasta heti kokonaan pois, vaan tarpeelliset uudistukset tehdään niiden rinnalle, niiden täydennykseksi. Riittävästi proteiinia ja hitaasti vaikuttavia hiilihydraatteja sisältävä aamiainen muuttaa koko päivän aineenvaihduntaa, mikä alkaa vääjäämättä näkyä lapsen ja tietysti vanhempienkin käytöksessä päivän mittaan. Ei ole lainkaan yllättävää, jos opettajilta tai päivähoidon työntekijöiltä alkaa kuulua posiitiivista palautetta tapahtuneesta muutoksesta käyttäytymisessä. ASKEL 2: ruoan ja tunteiden yhdistäminen Vasta kun aamiaisten syömisestä on tullut vakiintunut tapa, siirrytään seuraavaan askeleeseen, eli ruoan ja tunteiden välisen yhteyden tunnistamiseen. Lasta autetaan myös päiväkirjan avulla pitämään noin neljän päivän ajan kirjaamaan ylös, mitä on syönyt ja miten käyttäytynyt. Vauvoista ja taaperoista päiväkirjan pitäminen jää kokonaan äidin tehtäväksi, mutta jo 3-vuotiaat voivat osallistua sen tekemiseen hieman esimerkiksi auttamalla kuvittamaan kirjaa lehdistä syötyjen ruokien kuvia leikkaamalla ja vastailemalla äidin kysymyksiin. Mitä isompi lapsi, sitä itsenäisemmin hän saisi tehdä koko päiväkirjan pidon. Tässä vaiheessa lapselle kannattaa jo kertoa, mistä on kyse ja lapsen ikätasoon nähden sopivasti selittää, että tämmöisessä kirjassa kerrottiin syödyn ruoan ja tunteiden yhteydestä ja sitä olisi nyt tarkoitus tutkia. Etenkin urheilevat lapset innostuvat helposti tällaisen treenipäiväkirjan tyyppiseen seurantaan. Tähän vaiheeseen voi myös yhdistää isompien lasten kanssa mittaleikkejä: havainnollistetaan sokeripalojen ja hienon sokerin avulla, minkä verran missäkin perheen tyypillisessä herkussa on sokeria. ASKEL 3: välipalat ja juomat Kolmas askel on muokata välipaloja ja juomavalintoja. DesMaisonsin tärkein viesti on: välipalat ovat tuiki tarpeellisia ja on parempi tarjota esimerkiksi aterian viivästyessä tai kodin ulkopuolella käynneillä vaikka ylimääräinenkin välipala kuin antaa sokeriyliherkän lapsen romahtaa raivopäiseksi, ylivilkkaaksi tai totaalisen väsähtäneeksi. Jos lapsi ehtii pahantuuliseksi, tehokkain tapa tukkia rumia puhuva suu on ruokkia se pikimmiten proteiinipitoisella välipalalla ( Cheese, not soap! ). Sokeriyliherkillä lapsilla on DesMaisonsin asiakkaistaan tekemien havaintojen mukaan yleensä kiivas aineenvaihdunta, joten he tarvitsevat ravintoa vähintään kolmen, mieluummin kahden tunnin välein. Välipalalla ei kuitenkaan tässä tapauksessa tarkoiteta missään tapauksessa sokeria tai vaaleita hiilihydraatteja muutenkaan, vaan mieluiten jotain proteiinipitoista, kuten pähkinöitä tai USA:ssa suosittuja kuivattuja juustotuotteita, kuten cheese sticks. Tämä voi kuulostaa suomalaisen lukijan korvaan naposteluun kannustamiselta ja herää kysymys hampaiden terveydestä, mutta DesMaisons vakuuttavasti tuo esille sen, että kun välipalat ovat proteiinipitoisia ja hyvähiilarisia JA ne yhdistetään tukevaan aamiaisiin ja säännöllisiin kunnon aterioihin (joista lisää askeleessa 4), niistä koituu paljon enemmän hyvää kuin haittaa. Sokeriyliherkkien lasten biokemiallisen tasapainon palauttamiseen ja sokerittomaan

9 elämään pyrkimiseen proteiinipitoiset välipalat ovat tärkeä väliporras, jolla ennaltaehkäistään aterioilla nirsoilua ja syömättä jättämistä sekä vieroitusoireisiin romahtamista ja kaikkia siitä seuraavia käytösongelmia. Suomalainen ratkaisu huoleen hampaista lienee lisätä myös ksylitolin käyttöä välipalojen lopuksi? Kolmannen askeleen toinen osa eli juomavalinnat oli kirjasta suomalaiselle äidille ensisilmäyksellä lähestulkoon naurettavaa luettavaa, kun ajattelee pikkulapsia. DesMaisons näet lähtee realistisesti amerikkalaisesta tyypillisestä lähtötilanteesta, ja alkaa käsitellä limonadeja. Suomessa nyt lienee aika harvinaista, että limsat ovat pikkulasten ruokajuomia! Toisaalta viimeistään teini-ikäisiin mennessä Suomessakin on täysin tavanomaista, että limsoja, erityisesti kofeiinipitoisia kola- ja energiajuomia menee täkäläisellä nuorisolla tölkkikaupalla päivässä. Aihe on siis vakava. DesMaisons kuvailee siksi pitkään ja perusteellisesti kofeiinin haittavaikutuksia, etenkin yhdistettynä sokeriin. Kofeiini vain entisestään pahentaa sokerin vaikutuksia, koska se tuottaa samaa serotoniini- ja insuliinitason heittelyä, josta seuraa itsehillinnän pettämistä ja nopeaa painonnousua. Kofeiini lisäksi blokkaa adesoniinia ja GABAtekijää, jotka molemmat vaikuttavat aivoissa ihmisen kykyyn rauhoittua ja nukahtaa. Pienten lasten kolajuomien juominen voi myös tuottaa yökastelua, koska kofeiini on voimakkaan diureettista eli kiihdyttää virtsantuotantoa. Lisäksi kaikki virvoitusjuomat, aikuisten alkoholijuomista lasten pillimehuihin, ovat nestemäistä karkkia eli niiden sokeripitoisuus tekee voimakkaan, nopean vaikutuksen, joka sotkee ruokahalun, tuottaa ensin euforian, sitten romahduksen ja vieroitusoireet. DesMaisons suhtautuu kriittisesti myös sokeria korvaaviin makeutusaineisiin, koska niiden neurologinen reaktiivisuus on kutakuinkin sama. Erityisesti aspartaamin on huomattu olevan vähintään yhtä addiktiivista kuin sokerin ja aiheuttavan voimakasta masennusta vieroitusoireena. DesMaisonsin vinkki limonadeista vieroittamiseen kuvastaa taas hitaan, vaiheittaisen etenemisen filosofiaa. Tähän vieroitukseen pitäisi käyttää aikaa vähintään neljä viikkoa: 1. Kofeiinia sisältävien virvoitusjuomien korvaaminen kofeniinittomilla (mutta ei aspartaamimakeutetuilla!) 2. Limsojen vaihtaminen mehuun, sitten vähitellen mehun liuottaminen vedellä tai vichyllä yhä vetisemmäksi 3. Ruokajuomaksi maito. Tarpeen vaatiessa tekemään saman totutus kuin mehuissa, mutta kaakaon avulla: ensin houkuttelu kaakaon juomiseen, sitten pikkuhiljaa laimennusta kunnes lopulta menee paljas maitokin 4. Paljaan veden tarjoaminen janojuomaksi, kunnes lopulta koko perhe suosii vettä. ASKEL 4: LOUNAS JA PÄIVÄLLINEN Neljäs askel muodostuu varsinaisista aterioista eli lounaan ja päivällisen muokkaamisesta. Ydinajatus on lapsen ruokkiminen ajallaan, eli tarkat ateria-ajat ja niissä pysyminen. Sokeriaddiktiivisille perheille on varsin tyypillistä, että aterioita jätetään välistä, korvataan välipaloilla tai syödään hyvin heittelevästi eri aikaan. Tämän tavan muuttaminen on neljännen askeleen suuri haaste. Kotivanhempana ollessa voi kokeilla tätä alkutestiä: tarjoa lapsille lounas viikon ajan puolen tunnin

10 aikavälin sisällä joka päivä. Aikuisen pitää keskeyttää muut asiat saadakseen lapselle ajallaan ruoan pöytään. Ennen keskittymistä aterioiden sisältöihin on tärkeää pitää yhteinen perheneuvottelu siitä, millaiset ruoka-ajat olisivat perheen arjessa kutakuinkin noudatettavissa. Toki DesMaisons ymmärtää, että perheen jäsenten erilaiset aikataulut tuottavat tälle ajatukselle suuren haasteen ja päiväkoti- ja kouluikäisten lasten osalta lounas ei edes ole vanhemman vastuulla. Pääasia on ruokkia lapset ajallaan, vaikka molemmat vanhemmat eivät välttämättä pöytään ehtisikään. Lapset voi osallistaa leikin kautta mukaan haasteeseen: vaikka niin, että he laittavat herätyskellon soimaan tunnin tai puolitoista ennen ruoka-aikaa, jotta vanhemmat muistaisivat alkaa tehdä ruokaa. Käytännön helpotus on myös niin sanotut suunnitellut jämät (planned-overs), eli se että tekee tahallaan illalla niin paljon ruokaa, että siitä jää yli seuraavan päivän lounaaksi. Olennaista on saada lapset ymmärtämään, että heidän on todella syötävä lounaalla, aloittaen proteiinipitoisimmista ruoista lautasella. Tässä ei tarvitse kurotella kuuhun: pohtikaa yhdessä lasten kanssa, miten saada maksimoitua proteiininsaanti niistä ruoista, joita he tykkäävät syödä ja joita esimerkiksi koulussa on tarjolla. Muuta sitten tarjoamasi annosten suhteita ja opeta lapsia ottamaan itse ruokalassa annokseensa proteiinipitoisempaa ja hyvähiilarisempaa suuntaan (vähemmän lisukeriisi/pasta/perunaa, enemmän salaattia ja proteiininlähdettä). Kotilounaan ei tarvitse olla lammas-artisokkapiirasta munakoisotahnan kera, vaan tavallinen peruskotiruoka riittää. Jotta lapsen saa syömään, DesMaisons kehottaa rohkeasti käyttämään alkuun ei-niin-täydellisiäkin vaihtoehtoja, vaikka pizzaa ja eineksiä. Pääasia, että lapsi syö lämmintä ruokaa. Kun taustalla on jo aiempien askelten tuomat havainnot proteiinipitoisten aamiaisten ja välipalojen positiivisesta vaikutuksesta päivään ja lapsen oloon, sekä lapsen itsekin havaitsema huonon olon ja kiukun yhteys nälkään ja sokerivälipaloihin, tämä askel on helpompi kuin lähtötilanteessa vanhempi saattaa kuvitella. Lounaan haltuun saamisen jälkeen panostetaan päivällisiin, jotka myös saattavat lähtötilanteessa olla varsinainen perheen murheenkryyni, joilla aina kiristetään, uhkaillaan ja lahjotaan lapsia syömään, yleensä kehnoin tuloksin. Kaikkien aiempien askelten ottamisen jälkeen voi kuitenkin olla yllättävänkin helppoa saada lapsi syömään päivällistä, kun vanha valtataistelu heikkenee luonnostaan siitä, että lapsi on päivän aikana jo varsin hyvin ravittu entisen jatkuvan nälän ja sokeriaineenvaihdunnan heittelyn sijaan. Jos päivällisen tekeminen väsyttää, ruoka meinaa viivästyä ja sekä aikuisilla että lapsilla alkaa olla pinna kireällä, DesMaisons kehottaa muistamaan proteiinipitoisen pikkuvälipalan tehon (vaikka porkkanatikkuja ja turkkilaista jogurttia dipiksi) ja käyttämään hyvällä omallatunnolla myös tv-lastenvahtia ruoanlaiton ajan. Jos kaikkien parhaiden yritystenkin jälkeen vanha valtataistelu palaa eikä nirsoilija suostu syömään, koeta välttää vaatimasta lapselta liian nopeaa muutosta. Annan lapsen vaikuttaa ruokalistaan valitsemalla sinun valitsemista vaihtoehdoista, mitä laitetaan. Mikäli käytätte ruokapöydässä ehtoja, kuten vielä kolme lusikallista, niin.., muista keskittää ehtosi proteiinipitoisimpaan osaan ruoassa ja mikäli syötte jälkiruokia, testaa tehdä niistäkin vähähiilarisempia ja proteiinipitoisempia. Viimeistään tässä vaiheessa askelilla etenemistä saattaa tulla mieleen se, että kuinkahan kalliiksi tämäntapaiset ruokavaliomuutokset tulevatkaan?! DesMaisons

11 asettaa asian hyvin kontekstiinsa ja kehottaa laskemaan siitä alkuperäisestä ruokapäiväkirjastanne ja kauppakuittilaskelmistanne, paljonko kaikki syömänne roskaruoka, karkit, jäätelöt, limsat, sipsit jne. maksoivat. Jos ja kun kunnon ruokaan panostaminen vääjäämättä vähentää niiden kulutusta, säästyvän rahan voi siirtää esimerkiksi jauhelihaan, tonnikalaan, kananmuniin, täysjyvämakaroniin, tummaan riisiin ja pakastevihanneksiin sekä kaikenlaiseen tavanomaiseen vihannes- ja maitohyllystä. Peruselintarvikkeita saa yllättäviä määriä pitkälle jalostettuihin elintarvikkeisiin verrattuna. Samoin viimeistään neljännellä askeleella alkaa tuntua siltä, että on uuvuttavaa kaikki se vaivannäkö, jota perheen ruokavalion muutos tuottaa. Kun muutos alkaa näkyä käyttäytymisessä, aikuiset varmasti myös huomaavat, että riitelyä, raivareita, ylikierroksilla oloa ja kaikkinaista tunteiden vuoristorataa on vähemmän. Energiaa jääkin paljon enemmän mukavaan keittiössä puuhasteluun, etenkin jos lapset innostuvat uudella tavalla ruoanlaittoon mukaan. Tähän heitä kannattaakin kannustaa, esimerkiksi kokkikurssien, helppojen reseptien käytön ja hienoa ravintolaa leikkimisen kautta. Apua kannattaa järjestää ruoanlaittoon myös perheen ulkopuolelta: pyytää sukulaisia, kummeja ja ystäviä kokkaamaan lastesi kanssa. Voi tehdä myös toisten vanhempien kanssa yhdessä mega-annoksia arkiruokia ja vaihdella niitä sitten pakasteannoksina kotitekoiseksi pikaruoaksi. Kun saat lounaat ja päivälliset haltuun, huomaat jo valtavan eron lähtötilanteeseen verrattuna! ASKEL 5: hyvät hiilihydraatit Viides askel muodostuu hiilihydraattilähteiden valikoinnista. Painopistettä on tarkoitus muuttaa mahdollisimman paljon pois vaaleista, nopeasti glukoosiksi ruoansulatuksessa muuttuvista hiilihydraateista kohti tummia, hitaasti sulavia hyvälaatuisia ja kuitupitoisia hiilihydraatin lähteitä. Hyvät hiilarit vakauttavat verensokeritasoa. Hiilihydraattien erilaisuus voidaan kuvata hiilarijatkumolla nopeimmista hitaimpiin näin: HIILARIJATKUMO ALKOHO LI LYHYT- KETJUISE T SOKERIT LYHYT- KETJUISET TÄRKKELYK SET PITKÄ- KETJUISET TÄRKKELYK SET PITKÄ- KETJUISET TÄRKKELYK SET SELLULOO SA (ei syötäväks i viini glukoosi vaalea pasta "ruskeat" "vihreät" sakkaroo valkoinen täysjyvävilj olut si riisi at parsa kelpaavaa väkevät fruktoosi vaalea leipä pavut pinaatti ihmiselle) hunaja perunat herneet siirappi juurekset "keltaiset" kurpitsa kesäkurpits a

12 Kaikki hiilihydraatit kyllä hajoavat lopulta ruoansulatuksessa sokeriksi glukoosin muodossa, mutta vauhti on ratkaisevaa aivo- ja hormonitasapainolle, mielialoille ja sitä kautta ihmisen käyttäytymiselle. Parsakaalista ei voi humaltua! Jälleen kirjassa keskitytään muutoksen vaiheittaisuuteen. DesMaisons varoo tekemästä lapsille kertaheitolla niin suuria muutoksia, että he nousevat kapinaan. Jos olette syöneet tähän asti vaaleaa leipää, ei sitä voi suoraan vaihtaa täysjyvärealiin tai mannapuuroa ruispuuroon. Tekemällä muutoksen vaiheittain ja sekoittamalla toisiinsa täysjyvää ja vaaleita jauhoja/suurimoita/pastaa/riisiä makutottumusten muutos tapahtuu pikkuhiljaa ja vastustelua tulee huomattavasti vähemmän kuin rajuissa muutoksissa. Lapsiperheessä tyypillisimpiä keskeisiä hiilarinlähteitä ovat murot, leipä ja pasta, joten kannattaa aloittaa niistä. Näiden ja muiden tuttujen raaka-aineiden tummentamisen jälkeen voi myös tehdä rohkeasti kokeiluja kokonaan uusista hyvien hiilihydraattien lähteistä, kuten ohran, quinoan ja amaranthin käytöstä lisukkeena tai mantelijauhojen käytöstä taikinoissa. ASKEL 6: sokerin vähentäminen Kaikkien näiden muutosten jälkeen vasta koettaa ensimmäinen varsinaisesti sokeriin liittyvä askel: kuudes askel eli sokerin vähentäminen. Koska tämä askel otetaan vasta, kun paljon on jo muuttunut perheen tavoissa, ennen tätä askelta kannattaa palata hetkeksi alkuperäiseen etsiväntyöhön, niihin muutosta edeltäneisiin ruokapäiväkirjoihin ja kauppakuitteihin. Sitten voi itseään kannustaakseen tehdä uuden etsiväntyön ja seurata taas viikon ajan perheen syömisiä ja ruokaostoksia. Sen jälkeen kannattaa istuttaa alas koko perhe ja onnitella itseä ja perhettänne! Tulet samalla opettaneeksi lapsillesi hyvin tärkeää elämäntaitoa: muutoksen tekemistä pienin askelin ja sinnikkäästi. Tämä kuudes askel on vaikein. Kaikki aiemmat askeleet ovat olleet otettavissa kutakuinkin yksityisesti perheen sisällä, viimeistään tämän kuudennen askelen kohdalla törmäätte ulkopuolisten mielipiteisiin ja ihmettelyyn, jopa suoranaiseen arvosteluun. Kannattaa keskittyä omaan perheeseen, uskoa omiin valintoihinsa ja uskoa, että tässä vaiheessa prosessia on jo niin sisällä koko ideassa, että ne selitykset ja perustelut ulkopuolisillekin löytyvät helposti. Tämä on myös ensimmäinen askel, jossa kielletään jotain. Kieltäminen on paljon vaikeampaa kuin salliminen. Lähes mahdotonta se on, jos kieltämisen kohde ei ymmärrä kiellon perusteluja. Jos prosessi on ollut ja aikuinen jatkaa sitä koska minä sanon niin -tyylillä, voi olla käytännössä varma saavansa aikaan vain sen, että sokerista tulee kielletty hedelmä, jota lapsi nauttii aina kun vain vanhempansa selän takana voi. Tässä kohdassa tulee keskeiseksi se, onko onnistunut niin sanottu buy-in eli muutokseen innostuttaminen ja uskominen sokeriin haitallisena aineena. Jos lapsikin on alkanut kritisoida sokeria ja ymmärtää mitä haittaa siitä hänelle on, tämä askel ei ole enää sokerista luopumista, vaan VAPAUTUMISTA. Jos lapsi itse ymmärtää, miksi hänen kannattaa kieltäytyä sokerista ja osaa perustella toimintansa ääneen, hän ei ole enää kaveripiirinsä friikki vaan roolimalli.

13 Kaikesta tästä huolimatta tämän askeleen kanssa Radiantrecovery.comin keskustelufoorumilla vanhemmilla on paljastunut olevan kaikkein suurimpia asenneongelmia. Lopulta DesMaisons sai lukuisten vanhempien kanssa selvitettyä miksi: koska olemme oppineet yhtälön sokeri = rakkaus. Lapsuudestamme asti olemme oppineet, että tärkeät hetket elämässä kuuluu sokerikuorruttaa. Synttärit, häät, matkat, juhlapyhät tärkeisiin hetkiimme on kuulunut sokerin kautta välitetty viesti: tämä on tärkeää, tämä on juhla, sinä olet tärkeä, rakastamme sinua. Sokerikuorrutuksen riistäminen lapsen elämyshetkistä voi tuntua suorastaan julmuudelta. Elämässämme kokonaisuutena sokeri on kuitenkin tuonut mukanaan jatkuvan ristiriidan, jonka voi kuvata kahtena ristiriitaisena viestinä lapsillemme: Viesti 1: Rakastan sinua, ole hyvä, tässä sokeria rakkaalleni. Viesti 2 (n. 2 h edellisen viestin jälkeen tai viimeistään seuraavana aamuna): Olet sietämätön, kun käyttäydyt noin. NOLAAT minut ja rasitat minua. Joten ota sokerilahjus ja jätä minut rauhaan. Kun jätät sokerin pois, tämä ristiviestintä loppuu. Jäljelle jää aito rakkaus. Sokeri ei ole rakkautta. Sokeri on myrkkyä. AJAN antaminen on paljon parempi rakkauden kieli! Jos on vaikeaa uskoa edellä mainittua väiteketjua, DesMaisons kehottaa muistelemaan omaa lapsuuttaan ja parhaita hetkiä omien lasten kanssa. Hyvin todennäköisesti mieleesi tulee hetkiä, siis aikaa, jota olet viettänyt omien vanhempiesi kanssa tai omien lastesi kanssa. Sokeri on todennäköisesti haitannut arkielämäänne niin, että teillä on yhä harvemmin hauskaa aikaa yhdessä ja itse asiassa sinun on saattanut tehdä mieli vältellä lastesi kanssa ajan viettämistä. Sokerin poistaminen yhtälöstä muuttaa tämän, koska se saa riidat ja kiukuttelut vähenemään olennaisesti ja hauskanpidolle jää enemmän tilaa. Sokerista eroon jääneet vanhemmat ovat alkaneet aidosti pitää uudella tavalla sokeriyliherkistä lapsistaan. Sokerin vähentämiseen on yksinkertainen perussääntö: vähennä sokeriannos kerrallaan. Ei kannata keskittyä siis kokonaisuuteen ja tavoitella kertaheitolla täyssokerittomuutta, vaan panostaa yksittäisiin tilanteisiin sitä mukaa, kun ne eteen tulevat. Vaatii mielikuvitusta keksiä sokerin tilalle jotain muuta ja tahdonvoimaa kieltää sokeri, mutta seuraukset ovat vaivan arvoisia. Sokerinkäytön lopettamisen omat miniaskelet ovat tässä: 1. Päätä, että se on todella niin tärkeää. 2. Ole valmis itse elämään sokeritonta elämää. 3. Tunnista, miten ja mistä sokeria tulee taloonne/lapsesi suuhun. (Olet jo ottanut pois paljon merkityksetöntä sokeria, nyt on jäljellä se tunnesidonnaisin sokerinsyönti) 4. Aloita paljaista, helposti tunnistettavista sokerinlähteistä. 5. Pane lapset luetteloimaan, milloin he odottavat saavansa sokeria. 6. Pane lapset suunnittelemaan, miten kohdan 5 listan sokerit korvataan tai niistä luovutaan.

14 7. Anna ajan kulua ja tee pikkuhiljaa kodistanne ei-sokerikeskeisempi. Tämä vaatii enemmän kuin yhden kalenterivuoden kaikkine juhlineen. Hyvin kiehtova DesMaisonsin keskustelufoorumin vanhempien kokemuksista tekemä havainto on se, että hyvin usein tämä kuudes askel on vaikeampi vanhemmille kuin lapselle. Kaikki aiempien askelten muutokset ovat jo tehneet lapsista välinpitämättömämpiä sokerin suhteen, muuttaneet heidän makutottumuksiaan ja tasapainottaneet heidän kehojensa biokemiaa. Kun vanhempi lopulta on valmis ottamaan tämän askeleen, lapset saattavat ottaa sen vastaan olankohautuksella tai ainakin motivoituneena muutokseen. Toki heitä kannattaa tässä kohdassa kovasti muistuttaa sokerittomuuden tuomasta hyvästä fiiliksestä ja tunne-elämän tasaisuudesta. Lapsia ei saa vieroittaa kylmä kalkkuna -metodilla eli kylmiltään pikavieroittamisella! Se saa heidän kehonsa vain shokkiin ja mielensä kapinaan. Paljas sokeri kannattaa ensin korvata hedelmillä. Voi kuulostaa hölmöltä korvata sakkaroosi fruktoosilla, mutta sopeutumiseen pitää järjestää lapselle aikaa. Samoin sokerilipsahdukset kuuluvat asiaan, ja ne kannattaa ottaa oppimiskokemuksina ja auttaa lasta niiden avulla taas muistamaan, mitä haittaa sokerista olikaan. ENTÄ JUHLAT? Lomat, kyläilyt, juhlat ja juhlapyhät ovat sokerittomuuteen siirtymisen haastekohtia. Tunneyhteys sokeriin ja sokerin käytön rooli traditionaalisissa rutiineissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa nousee silloin pintaan. Samoin ulkomaailman sokeriasenteet sekä sokerin markkinoiminen ja tyrkyttäminen erityisesti lapsille tekevät sokerittomuuden kodin ja arjen ulkopuolella paljon haasteellisemmaksi. Anna itsellesi ja perheellesi aikaa ja anna anteeksi lipsahdukset, joita tunteen vallassa tapahtuu. Juhlapyhä kerrallaan löytyy uusia, korvaavia herkkuja sekä tekemistä, joka antaa vastaavaa nautintoa kuin mässäily ennen. Monet sokerittomia juhlapyhiä eläneet konkarit ovat kokeneet, että juhlien, pyhien ja lomien merkitys muuttuu kovasti sokerista vapautumisen myötä: itse sisältö ja toiset ihmiset nousevat tärkeämmiksi kuin ennen. Myös ihmissuhteet saattavat sokerittomuuden myötä pikemminkin lämmetä kuin kylmetä, jos sokeriaineenvaihdunnan ja sitä myöten tunnetilojen heittelyt itseltäsi ja lapsiltasi sukulaisten ja ystävien nähden vähenevät, uskallatte puhua sokeriongelmistanne avoimesti, hehkuttaa uutta elämäntapaa ja pyytää tukea. Aiemmin sokerimässäilyyn käytetty aika ja vieroitusoireisiin käytetty energia voidaan siirtää vaikka yhteiseen liikuntaan, pelailuun ja muuhun rentoutumiseen. DesMaisonsilla on vinkkejä, joilla helpottaa sokerittomuutta. Ilmeisintä on tietenkin etsiä korvaavia, sokerittomia herkkuja. Jos on itse menossa vieraaksi, kannattaa ehdottaa, että juhlat järjestetään nyyttäri- tai noutopöytämuodossa ja tuoda itse mukanaan kyläpaikkaan ruokatuliaisia (esimerkiksi juustoja, hedelmiä tai itse tekemiäsi sokerittomia leivonnaisia). Kannattaa myös aktiivisesti osallistua ohjelman järjestämiseen juhliin ja lomalle tarjoilupöytien ääressä notkumisen sijaan. Lasten mennessä esimerkiksi yökylään, kannattaa olla yhteydessä yökyläpaikan aikuisiin ja keskustella näistä ruokavalioasioista suoraan ja rohkeasti kertoen siitä, että oma lapsi on sokeriyliherkkä ja mitä siitä tyypillisesti seuraa, miten minimoida haitat (= pitää

15 huoli proteiininsaannista) sekä laittaa lapselle mukaan omia proteiinipitoisia eväitä, erityisesti aamupalaksi. Juhlapyhille voi alkaa vuosi kerrallaan keksiä yhä uusia, sokeriin liittyviä perinteitä korvaavia perinteitä, esimerkiksi piparien koristelun sijaan askarteluja tai pääsiäismunien piilottamisleikissä keitettyjen munien koristelun ja piilottamisen nostamisen kaupan suklaamunien tilalle. Ajan antaminen rakkauden kielenä on hyvinvointia edistävää myös toisesta näkökulmasta: yhteistä vapaa-aikaa kannattaa viettää yhdessä liikkuen, yhdessä pelaten ja yhdessä leikkien. Addiktit ovat hyvin itsekeskeisiä ja addiktion varjostamassa perheessä näkyy sen vaikutus yleensä muuallakin kuin ruokapöydässä. Paremman ravinnon tuoman hyväntuulisuuden ja energian voimin kannattaa panostaa myös muuten elintapoihin. Tämän ei tarvitse tarkoittaa miksikään aktiiviurheilijoiksi alkamista, mutta esimerkiksi kävelylenkit tai pihalla yhdessäolo arki-iltojen päivällisen tai viikonloppulounaan jälkeen ovat suositeltavia tapoja jälkiruokamässäilyn korvaajaksi. ENTÄS ERITYISLAPSET? AD/HD, ODD, diabeetikot, ylipainoiset lapset - on monta erityishaastetta, joihin sokeri liittyy vahvasti. DesMaisons kehottaa kaikenlaisia painonhallinnasta, verensokerivaihteluista ja käytöshäiriöistä kärsiviä lapsia hoidettaessa kiinnittämään huomiota ruokavalioon. Hän väittää, että nämä mainitut ongelmat joko johtuvat tai ainakin suuresti pahenevat liiallisesta sokerin ja nopeiden hiilihydraattien osuudesta ruokavaliossa. DesMaisons vastustaa esimerkiksi ylipainoisten lasten laihduttamista ja tarjoaa omaa sokeriyliherkille lapsille suunnittelemaansa ohjelmaa myös ylipainon hoitoon, koska proteiinipitoisten ja hitaita hiilihydraatteja sisältävien ruokien korvatessa yhä enemmän nopeat hiilihydraatit myös paino alkaa lapsella itsestään pudota. Samoin käytöshäiriöiden suhteen DesMaisons esittää hyvin perustellun argumentin siitä, otetaanko erotteludiagnostiikassa läheskään tarpeeksi huomioon sitä, että sokeriyliherkillä lapsilla nimenomaan sokerista johtuvat hormoni- ja verensokerivaihtelut aiheuttavat ongelmakäyttäytymistä, kuten ylivilkkautta, masennusta ja aggressiivista käytöstä. Ennen lääkkeiden käyttöä kannattaisi aina ensin huomioida mahdollisuus muuttaa lapsen ruokavaliota. LOPUKSI: ASKEL 7 SOKERIVAPAA ELÄMÄ Koko ohjelman läpikäymisen jälkeen elämä ei näytä enää samalta yhdellekään perheenjäsenelle. Ennen riitaiset, levottomat ja rasittuneet perheet ovat todella muuttuneet sokerivapauden myötä paljon paremmin toimeen keskenään tuleviksi, rauhallisemmiksi perheiksi. Asiat, joita on perheen sisällä laitettu ihmisten persoonallisuuden piirteiksi ja joista toisia on inhottu ja syytelty, paljastuvatkin huonon olon ja biokemiallisen epätasapainon ilmentymiksi, jotka häipyvät samaa vauhtia nopeiden hiilihydraattien ruokavaliosta häipymisen kanssa. Kun takapakkikausia tulee vaikkapa reissujen tai juhlien aikaan ja perhe palaa kotiin synkeänä ja kireänä, nämäkin kokemukset vain kerta kerralta todistavat sokerivapaan elämän paremmuuden puolesta.

16 Lopuksi henkilökohtaisia huomioitani suomalaisena lukijana: - Kirjassa annetaan Yhdysvalloissa käytyillä painomitoilla eri kokoisten ja ikäisten ihmisten proteiinitarpeesta. Ne pyöristäen mittajärjestelmäämme annetaan nyrkkisäännöksi, että kevyttä fyysistä rasitusta kokevat aikuiset tarvitsevat vuorokaudessa proteiinia kutakuinkin painonsa verran grammoissa ja lapset noin puolitoista kertaa painonsa verran. Samaa laskukaavaa näytti noudattavan esimerkiksi Valion mainossivuilta löytyvä proteiinintarvelaskuri. Suomalaiset ravitsemussuositukset, jotka ovat luettavissa netistä myös, antavat proteiinintarpeen prosentteina kokonaisenergiantarpeesta, mikä on jo aikamoista matematiikkaa, jos kaipaa selkeitä grammamääriä. - Kirjassa suositellaan päivittäisen proteiininsaannin jakaantumista tasaisesti päivän ajaksi, eli aamiaisella ja lounaalla pitäisi lapsen saada proteiinia grammoina noin 30 % painokiloistaan. Siis esimerkiksi 15 kiloisen lapsen kokonaisproteiinintarve on 22,5g, eli aamiaisella tulisi saada noin 5 grammaa proteiinia. Sen verran saa helpostikin desilitrasta maitoa (1,5g), täysjyväleipäpalasta (2g), jonka päällä on viipale juustoa (1g) ja leikkelettä (1g). Sokerimurokupillisesta tai pelkästä hedelmästä sitä taas ei saa. - Kirja sisältää paljon esimerkkejä konkreettisista ruokalajeista, eväistä jne. mutta olen pääosin jättänyt ne pois tästä tiivistelmästä ruokakulttuurierojen ja huonon asiantuntemukseni vuoksi. Koska kirjan linja käytännössä ilmentää monilta osin niin sanottua hyväkarppausta, eli hiilihydraattien laatuun huomion kiinnittämistä, omasta kokemusmaailmastani käsin suosittelen tässä tiivistelmässä kotimaiseksi sopivaksi reseptilähteeksi reseptipankkia.

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

kotitehtävät Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi

kotitehtävät Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi 1 Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi Ohjeet kotitehtävien tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ja ota mukaasi nämä tehtävät. Varaa keskeytymätöntä

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Christer Sundqvist, ravintovalmentaja Nuoren lentopalloilijan ravinnon muistilista KUUNNELKAA! Tämä koskee: urheilijoita vanhempia valmentajia 1)

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Hämeenlinnan voimisteluseura toukokuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen,

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY

RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY ARVOISA ASIAKAS Ruokapäiväkirjan ja ruuankäyttökyselyn avulla selvitämme ruokatottumuksianne ja ravinnonsaantianne. Tietojanne käsitellään täysin luottamuksellisesti,

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini!

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! 14.9.2016 Millaisia viininjuojia suomalaiset ovat? Ja kuinka me eroamme viininkuluttajina muista pohjoismaalaisista? Tuloksia koostettu seuraavista tutkimuksista:

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi

2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi 2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi Suomalaiset saavat edelleen liikaa suolaa -kotitehtävät 1. Mieti keinoja (vähintään 3) suolan vähentämiseksi? Korvaamalla

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kehityksen ja kasvun, menestyksen ja nousujohteisen uran tekijöitä. 30.9.2015 Suomen Jääkiekkoliitto / Karhu-Kissat ry 1

Nuoren urheilijan kehityksen ja kasvun, menestyksen ja nousujohteisen uran tekijöitä. 30.9.2015 Suomen Jääkiekkoliitto / Karhu-Kissat ry 1 Nuoren urheilijan kehityksen ja kasvun, menestyksen ja nousujohteisen uran tekijöitä 30.9.2015 Suomen Jääkiekkoliitto / Karhu-Kissat ry 1 1) KOTI Kannustus ja tuki Positiivinen palaute Liikuntamyönteisyys

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot