KATHLEEN DesMAISONS: LITTLE SUGAR ADDICTS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATHLEEN DesMAISONS: LITTLE SUGAR ADDICTS"

Transkriptio

1 KATHLEEN DesMAISONS: LITTLE SUGAR ADDICTS Amerikkalainen sokeririippuvuusguru Kathleen DesMaisons on kirjoittanut lasten sokeriongelmiin liittyvän teoksen Little Sugar Addicts, jossa hän kertoo miten tunnistaa lapsen sokerisensitiivisyys, mistä perinnöllisistä ominaisuuksista sokerisensitiivisyys koostuu ja miten auttaa lasta ja koko perhettä kohti parempaa ruokavaliota ja sen myötä tasaisempaa tunne-elämää. Amerikkalaistyyliset alkukiinnostuksen herättäjäkysymykset ovat maan tapaan kuuluen raflaavia, mutta sokerisensitiivisten lasten vanhemmille hyvin todennäköisesti osuvia: Onko lapsesi vuoroin ihastuttava ja hyväntuulinen, vuoroin sietämätön ja kiukkuileva? Onko sinun vaikea ymmärtää lapsesi äkillisten kiukkukohtausten syytä? Tuntuuko sinusta vuoroin, että liikutut kyyneliin lapsesi herttaisuudesta ja vuoroin siltä, että haluaisit voida vaihtaa hänet toiseen lapseen?. DesMaisonsin helpottava vastaus myöntävästi vastanneille vanhemmille on: Se ei ole sinun syytäsi, se ei ole lapsen syytä, se on biokemiallista. Sokeri sekoittaa sokerisensitiivisen lapsen aivot ja epätasainen, huono käytös johtuu huonosta ruoasta, ei lapsen persoonallisuudesta. DesMaisons tarjoaa seitsemän askelen hitaan, mutta vääjäämättömän tien kohti aivan erilaista, tasaisempaa perhe-elämää. KATHLEENIN TARINA Taustatarinasta sen verran, että DesMaisons oli alun perin alkoholistiparantolan johtaja. Klinikan onnistumisprosentti oli vain 20 prosentin hujakoilla, kunnes DesMaisons luki satunnaisesta artikkelista väitteen, jonka mukaan sokerinsyönnillä ja alkoholismilla on havaittu yhteys. Hän oli jo aiemmin havainnut oman suhteensa sokeriin muistuttavan kovasti asiakkaidensa suhdetta alkoholiin. Hän muutti oman ruokavalionsa päästäkseen eroon sokerinhimosta. Sitten hän alkoi kartoittaa kyselyillä asiakkaidensa ruokavaliota ja syömistapoja, ja huomasi käytännössä kaikkien alkoholistien jättävän aamiaisen väliin, syövän epäsäännöllisesti, saavan liian vähän proteiinia ja syövän todella runsaasti nopeita hiilihydraatteja. Hän loi ja otti keskeiseksi osaksi parantolan hoito-ohjelmaa ruokavalion, jossa syödään tukeva, proteiinipitoinen aamiainen, säännölliset välipalat ja lämpimät ateriat sekä pidetään lukua proteiinin ja hitaiden hiilihydraattien runsaasta saannista. Klinikan onnistumisprosentti nousi 92 prosenttiin ja vaikutukset jäivät pysyväksi. Hoitamalla sekä alkoholi- että sokeririippuvuus kuntoon yhtä aikaa, asiakkaiden työkyky ja normaali tunne-elämä palasi pysyvästi raiteilleen. DesMaisons jätti paikkansa klinikan johtajana, palasi yliopistoon ja teki väitöskirjan, jossa hän lanseerasi termin sokerisensitiivisyys kuvaamaan ihmisiä, joilla on synnynnäisesti kolme ominaisuutta: matalat serotoniini- ja betaendorfiinihormonitasot sekä herkästi heittelehtivä verensokeriaineenvaihdunta. Hän luokittelee tutkimustuloksiin vedoten sokerin opiaatteihin verrattavaksi, riippuvuutta aiheuttavaksi huumeeksi niille, joilla on sokerisensitiiviset aivot. Hän havaitsi, että sokeri sotkee sokeriyliherkkien ihmisten biokemiallisen tasapainon pahanpäiväisesti tuottamalla heti sokerin tai nopeiden, vaaleiden hiilihydraattien syömisen jälkeen voimakkaan hyvänolontunteen, jossa serotoniini-, betaendorfiini- ja verensokeritasot nousevat huimasti ja ihmisen käytös on yleensä spontaania, rentoa ja nauravaista. Pari tuntia myöhemmin samaisten hormonitasojen ja verensokerin romahduksen myötä

2 ihmiset käyttäytyvät yksilöllisistä eroista riippuen joko ylivilkkaasti ja levottomasti, täysin passivoituen, väsähtäen ja masentuen tai raivokohtauksella. DesMaisons kirjoitti näistä havainnoistaan kirjoja, perusti nettisivut ja keskustelufoorumin ja nousi maailmanmaineeseen sokeririippuvuusasiantuntijana. SOKERIYLIHERKKYYDEN TUNNISTAMINEN Kirjassa tarjotaan seuraavanlainen kysymyssarja sokeriyliherkkyyden tunnistamiseksi lapsessa, tässä keskinkertainen amatöörisuomennos siitä: Käyttäytyminen: Pyytääkö lapsesi makeaa jatkuvasti? Meneekö lapsesi yllättäen poissa tolaltaan, jolloin tilanteet pahenevat helposti kiukku- tai itkukohtauksiksi? Onko lapsesi impulsiivinen? Onko lapsellasi lyhyt pinna? Heittäytyykö lapsesi toisinaan pelleksi tai diivaksi? Onko lapsesi levoton ja jatkuvasti liikkeessä? Onko lapsesi erittäin puhelias? Onko lapsesi vaikea keskittyä? Jumiutuuko lapsesi pitkiksi ajoiksi johonkin unohtaen kaiken muun? Terveys: Onko lapsellasi paljon allergioita? Yökasteleeko lapsesi? Onko lapsellasi nyt tai ollut korvatulehduskierre? Onko lapsesi ylipainoinen? Tuleeko lapsesi kotiin koulusta [hoidosta] rättiväsyneenä? Onko lapsellasi diagnosoitu diabetes? Onko lapsellasi diagnosoitu AD/HD? Tunne-elämä (DesMaisons korostaa näitä kysymyksiä tärkeimmiksi): Itkeekö lapsesi hysteerisesti?

3 Vaihtelevatko lapsesi mielialat hurmurista kiusankappaleeksi, hyväntuulisesta hapannaamaksi? Onko lapsellasi huono itsetunto, vaikka siihen ei ole aihetta? Tunteeko lapsesi olonsa yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi ryhmässä? Mikäli vastasit kussakin kysymysosassa noin kolmeen tai useampaan kysymykseen, on vahvasti syytä epäillä sokeriyliherkkyyttä. Valitettavasti DesMaisons ei kirjassa avaa tarkemmin esimerkiksi korvatulehdusten ja sokerinsyönnin yhteyttä, mutta AD/HD, diabetes ja ylipainoyhteyksistä on kokonainen oma lukunsa kirjan (ja tämän tiivistelmän) loppupuolella. Kysymyssarjat ovat sikäli yllättäviä, että lukija on varmaankin kuvitellut suurimman osan edellä mainitun kaltaisista piirteistä lapsessaan hänen persoonallisuutensa ilmentymiksi. DesMaisons kuitenkin väittää, että sokeriyliherkkyys ja sokerin/nopeiden hiilihydraattien aiheuttamat hormoni- ja verensokeritasojen vaihtelut voivat selittää suurilta osin edellä kuvatut käytöstavat ja terveyden sekä tunne-elämän ilmiöt. Positiivinen muutos ruokavaliossa tuo mukanaan suuren tasapainottavan ja eheyttävän muutoksen myös lapsen käytökseen, terveyteen ja tunne-elämään. SOKERIYLIHERKKYYDEN BIOLOGIA Verensokeri Verensokerin ailahtelut ovat sokeriyliherkkyyden keskeinen tunnusmerkki. Sokeriyliherkillä lapsilla ja aikuisilla yhtä lailla aineenvaihdunta reagoin nopeasti ja insuliinihormonia erittyy paljon ja nopeasti veren glukoosipitoisuuden noustessa hiilihydraattipitoisten ruokien ja juomien nauttimisen jälkeen. Kun insuliinitason nousu johtaa glukoosin nopeaan poistumiseen verenkierrosta, seuraa romahdus. Tämä heijastuu olotiloihin ensin erittäin nautinnollisena, hyvänä olona ja parin tunnin päästä voimakkaana väsymyksenä tai ärtymyksenä. Proteiini hidastaa tätä reaktiota, ja voimakkaasti se tulee syödessä vain nopeita hiilihydraatteja, kaikkein nopeimmin varsinaisista sokeripitoisista ruoista ja juomista. Tyypillinen esimerkki verensokerivaihtelujen haitallisuudesta sokeriyliherkälle lapselle on se, että hän ensin syö sokerimuroja aamupalaksi, on hoitoon tai kouluun lähtiessä erittäin virkeä ja hyväntuulinen, mutta vireystila, mieliala ja käytös romahtavat noin tuntia ennen lounasaikaa. Lukuisat opettajat ja päivähoidon ammattilaiset voivat varmasti vahvistaa tämän kaavan varsin tutuksi lukuisien lasten ja nuorten kohdalla. Kaava ei kuitenkaan ole niin väistämätön ja normaali, kuin minä sitä pidetään: oikeanlaisella, laadukkaalla aamiaisella romahdus voitaisiin estää. Siitä lisää myöhemmin. Serotoniini Serotoniini on aivotoimintaa rauhoittava hormoni, tietynlainen aivojen jarru. Alhainen serotoniinitaso johtaa alhaiseen impulssikontrolliin, lapsen kohdalla esimerkiksi

4 jatkuvaan puhevirtaan ja helposti kiihtyvään vauhtiin ja aggressioon. Alhainen serotoniinitaso voi myös aiheuttaa jumittamista eli kyvyttömyyttä hellittää jostain aiheesta, tekemisestä tai asiasta. Liian vähäinen serotoniinitaso madaltaa stressinsietokykyä ja on yksi masennusta aiheuttava tekijä. Sokeriyliherkillä ihmisillä on synnynnäisesti alhaisemmat serotoniinitasot, ja sokeri aiheuttaa serotoniinitasoihin vastaavan huipun ja romahduksen välisen kiivaan vaihtelun kuin verensokeriin. Tarkkaa tapaa mitata serotoniinitasoja ei ole, mutta huojentava tieto sokeriyliherkkien lasten vanhemmille on se, että edellä kuvatunlainen heittelehtivä käyttäytyminen ei ole vanhemman kasvatustyylistä tai lapsen omasta persoonallisuudesta tai valinnoista kiinni, vaan biokemiallista seurausta sokerin vaikutuksesta neurologiseen tasapainoon. Muuttamalla ruokavaliota myös hormonitasapainoa löytyy aivan uudella tavalla. Betaendorfiini Betaendorfiini on ikään kuin aivojen kipulääkettä. Sitä erittyy, kun ihmiskeho on hälytystilassa tai rasituksen alaisena. Sokeriyliherkillä ihmisillä on keskivertoa alemmat betaendorfiinitasot, mikä ilmenee alhaisempana kipukynnyksenä. Sokeriyliherkkyys tarkoittaa siis usein herkkyyttä ihmisenä myös psykologisessa mielessä lapsen kohdalla tyypillisesti vaikkapa hammaslääkäripelkoa, täyttä huutoa pienestä naarmusta polvessa tai loukkaantunutta itkuun purskahdusta kun saa osakseen vähäisintäkin arvostelua. Tämä herkkyys siirtyy myös herkkyydeksi reagoida sokeriin voimakkaasti kipua lievittävänä ja mielihyvää tuovana aineena, koska se nostattaa betaendorfiinit hetkeksi pilviin ja romahdus seuraa tietenkin perässä. Toinen osa betaendorfiinien vaikutusta oli DesMaisonsille itselleenkin yllätys ja vaikeaa uskoa aluksi: se vaikuttaa itsetuntoon. Betaendorfiinihuumassa vaikkapa kovan juoksulenkin tai synnytyksen jälkeen sekä tietysti tasoja nostattavan nautintoaineen syömisen tai juomisen jälkeen ihminen tuntee olonsa voimakkaaksi ja kykeneväksi. Kun betaendorfiinitaso on matalalla, ihminen taas tuntee itsensä hyvin vähäisten ympäristön ärsykkeiden seurauksena riittämättömäksi, kyvyttömäksi, avuttomaksi ja surkeaksi. Koska lapsilla on paljon aikuista heikompi itsereflektiokyky ja suhteellisuudentaju, lapselle pari tuntia betaendorfiinitason romahdus aiheuttaa myös itsetunnon romahduksen, jolloin tuntuu siltä, ettei osaa mitään, jaksa mitään ja kykene mihinkään. Sokerin on eläinkokeissa havaittu tuottavan yhtä voimakkaita betaendorfiinitasojen nousuja ja laskuja kuin opiaattihuumeet, kuten heroiini. Sokeri ei ehkä ole yhtä hengenvaarallista, mutta aiheuttaa yhtä lailla riippuvuuden kierteen, jossa sokeri aina ensin aiheuttaa hyvää oloa (eli betaendorfiinihuipun) ja vaikutuksen haihduttua vieroitusoireet, eli romahduksen ja pahan olon, johon sitten sokeriyliherkkä ihminen hakee mieluusti helpotusta tutusta lohdukkeesta sokerista. Lapset ovat tälle kierteelle vielä alttiimpia kuin aikuiset, erityisesti jos heitä ei ole autettu havaitsemaan syömisen ja nälän tuottamia olo- ja tunnetilan vaihteluja. Kun kierre on päässyt pahentumaan siihen pisteeseen, että sokeriyliherkkyys alkaa muuttua sokeririippuvuudeksi, tyypillisiä merkkejä lapsen käytöksessä:

5 leikki, seura tai hienotkaan uudet elämykset eivät kiinnosta, mikäli näköpiirissä on sokeria (normaalien lasten vanhempien voi olla vaikeaa kuvitella, ettei lapsi malta leikkiä syntymäpäiväjuhlilla enää, kun näkee tarjoilujen kattamisen alkavan tai lapsen olevan huvipuistossa kiinnostunut vain siitä, milloin pääsee jäätelökopille, mutta sellaisia lapsia todella on!) elämyksistä tai juhlista jää päällimmäisenä mieleen mitä sokerista oli tarjolla lapsi käyttää taskurahansa pääosin tai kokonaan sokeriherkkuihin ravintolassa syöminen, reissulla pysähdykset ja vastaavat sosiaaliset tilanteet ovat mahdottomia kuvitella ilman vaatimuksia limsasta, jälkiruoasta tms. sokerisesta, jota lapsi on vastaavassa tilanteessa joskus aiemmin saanut Teini-iän myötä sokeriongelma alkaa näkyä yhä vahvemmin itsetunnon kautta, eli kaikkivoipaisten, tulevaisuususkoisten ja hyväntuulisten huippujen ja masentuneiden, toivottomien synkkyyden alhojen vaihteluna. Tämäntyyppistä käytöstähän pidetään nykyisin suorastaan luonnollisena osana nuoruutta, mutta DesMaisons esittää kiehtovan väitteen siitä, että tämän tyyppisellä kliseisellä teinikäyttäytymisellä voi ehkä ollakin paljon luultua voimakkaampi yhteys nuorison tyypillisesti suurkuluttamiin virvoitusjuomiin, karkkiin, roskaruokaan ja muihin nopeisiin hiilihydraattilähteisiin. Näiden biologisten seikkojen yhteisvaikutus on sokeriyliherkässä lapsessa valtava. Tämä voi kauhistuttaa vanhempaa, mutta DesMaisons kääntää sen positiiviseksi uutiseksi: vika ei ole vanhemman kasvatustyylissä eikä lapsen persoonallisuudessa. Vika on ruokavaliossa, joka on muutettavissa oleva tekijä. LASTEN SOKERIONGELMIEN HOITOTAPOJEN KEHITTÄMINEN Kathleen DesMaisonsin perustamalla Radiantrecovery.com -keskustelufoorumilla alun perin omaa sokeririippuvuuttaan kuntoon hoitaneet äidit alkoivat pohtia, miten auttaa lapsia, jotka ovat astelleet samalle sokerihuuruiselle tielle kuin äitinsä. Ensin äidit yrittivät pakon kautta terveellistää koko perheen ruokavaliota ja tehdä sokeriherkuista kiellettyjä. Tämä johti lähinnä valtavaan kapinaan, jatkuvaan riitelyyn ja kaikkinaiseen epäonnistumiseen. DesMaisons ja foorumin äidit päättivät yhdessä, että äitien kannattaa keskittyä vain omaan sokerinsyöntiinsä ja jättää perhe rauhaan. Tästä seurasi yllättävä käänne: jonkin ajan kuluttua yhä useampi äiti raportoi, että heidän muuttunut käytöksensä ja hyvinvoivampi olonsa ei ollut jäänyt lapsilta ja puolisolta huomaamatta, vaan nämä olivat yhä enemmän kyselleet, kiinnostuneet ja alkaneet matkia heitä. Lapsetkin alkoivat syödä tukevia, proteiinipitoisia aamiaisia, säännöllisiä välipaloja ja aterioita ja kuin huomaamatta siinä sivussa sokerinsyönti väheni, kunnes todellinen buy-in eli sokerin haitallisuudesta vakuuttuminen tapahtui ja sokerin syöminen loppui perheistä lähes kokonaan. Pikkuhiljaa näiden havaintojen ja foorumin keskustelujen kautta DesMaisons muokkasi lapsille omat seitsemän askelta, joilla huomioida sokeriyliherkkyys ja minimoida sen haitat. Seitsemän askelta ovat tiivistettynä nämä:

6 1. Proteiinipitoiset, 1 tunnin sisällä heräämisestä syötävät aamiaiset joka ikinen päivä 2. Ruoan ja tunnereaktioiden yhteyden huomioiminen 3. Välipalojen ja juomien terveellistäminen 4. Lounaan ja päivällisen säännöllistäminen ja sisältöön proteiinien ja hitaiden hiilihydraattien lisääminen 5. Täysjyvätuotteisiin siirtyminen 6. Sokerinsyömisen vähentäminen 7. Sokerivapaa elämä Huomaa, että sokerin vähentäminen todella on vasta toiseksi viimeinen askel! Ohjelman ydinidea on olla hyvin hidasta, mutta vääjäämätöntä muutosta ja perustua uusien ruokien tarjoamiseen ennen minkään vanhan kieltämistä. ENNEN KUIN ALAT ASKELEET Seitsemää askelta edeltää esityö, jossa aikuisen itsensä on tarkasteltava läpi ja aloitettava muutos omassa syömisessään. DesMaisons on täysin tietoinen siitä, että sokerisensitiivisillä lapsilla on lähes aina sokerisensitiivinen vanhempi ja taloudessa vain ani harvoin pelkät lapset syövät sokeria. Tämä kohta saattaa kauhistuttaa äitejä, jotka ovat tarttuneet aiheeseen ajatellen, että voivat jotenkin vain pikaisesti hoitaa lapset kuntoon. Peiliin on katsottava syvälle, koska addiktion hoidossa ei käy älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon -logiikka. Lapset omaksuvat sokerikriittisen asenteen parhaiten mallioppimisen kautta ja näkemällä positiiviset muutokset vanhempiensa käyttäytymisessä. DesMaisons kehottaa lukijaa tekemään kaksi tärkeää alkuaskelta: aloittamaan tukevien, proteiinipitoisten aamiaisten syönnin sekä ruokapäiväkirjan pitämisen. Ruokapäiväkirjaan merkitään syödyt ja juodut ravinnot, niiden tuottamat fyysiset ja psyykkiset seuraukset sekä olotiloja myös ruokailujen välillä, etenkin voimakkaat ja äkilliset tunne- ja olotilat. Ruokapäiväkirja auttaa vakuuttumaan ravinnon vaikutuksesta mielialoihin, mikä on erittäin tärkeä pohja siihen, että vanhempi saa aidosti sitouduttua lapsiensa ruokavalion muuttamiseen. Näissä omissa muutoksissa vauhtiin päästyään aletaan seuraavaksi pitää vastaavaa kirjaa lasten syömisistä ja perheen ruokaostoksista, muuttamatta vielä mitään. On ensin havainnollistettava lähtötilanne, koska myöhemmän tilanteen valtavan eron lähtötilanteeseen saa vain niin selville. Eron hurjuus nostattaa sitten motivaatiota muutokseen valtavasti. Lapsilta pitää tarvittaessa kysellä, mitä he ovat päivän aikana syöneet, mutta missään tapauksessa ei saa olla tuomitseva eikä tentata totuutta, jos epäilee lasten valehtelevan. Kun vanhempi itse kertoo rehellisesti kaikista omista mässäilyistään, lapsikin myöntää aikanaan omansa. Sitten kartoitetaan yhdessä (isompien) lasten kanssa, paljonko lapsille kertyy proteiinia päivittäisestä ravinnosta ja paljonko sokeria erilaisissa muodoissa (ja teollisuuden käyttämillä lukemattomilla eri

7 nimityksillä) kukin syö. Tämä salapoliisi- ja laskeskeluvaihe on työläs, mutta sen on tarkoituskin olla. Yleissivistys ravintosisällöistä, erityisesti proteiininlähteistä karttuu, mikä on vain hyväksi kenelle tahansa ihmiselle! Talousvaa an hankkiminen keittiöön voi olla tarpeellinen investointi. Ensimmäinen vaihe on havahtua ongelmaan, eikä ruokavaliotaan voi tehokkaasti lähteä muuttamaan, jos ei ensin tiedä millainen nykyinen ruokavalio on. Toisin kuin monet pikadieetit tai lapsiin kohdistetut kasvatuskikat, DesMaisonsin ohjelmassa korostetaan hitauden merkitystä. Nuo seitsemän askelta pitäisi käydä läpi käyttäen aikaa vähintään puoli vuotta, mieluummin vaikka puolitoista vuotta. DesMaisons korostaa sitä, että lapset ovat lähtökohtaisesti hyvin huumeeseensa kiintyneitä, vastentahtoisesti muutokseen suhtautuvia kohteita, joten heille on annettava runsaasti aikaa sopeutua muutoksiin. Ohjelman ydintä on myös uuden tarjoamisen, ei vanhan kieltämisen kautta muutoksen luominen. Sokerin käytön vähentäminen on vasta toiseksi viimeinen askel! Jos siis lukija oletti, että kaikki perheen ruokavaliossa pitää muuttaa kertaheitolla ja sokerit menevät kokonaan pannaa, hän yllättyy. Baby steps eli pikkuaskeleet on DesMaisonsin lempisanonta, jolla hän tarkoittaa pikkuhiljaa, mutta vääjäämättä toisiaan seuraavia pieniä muutoksia, jotka lopulta saavat aikaan suuren vallankumouksen. Aluksi se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että saa lapsen syömään aamupalaksi suuren sokerimurolautasellisen sijaan pienen sokerimurokupillisen ja sen kaverina einesnakkeja. Muutos voi tuntua järjettömän pieneltä, mutta todellisuudessa aamiaiseen noinkin vähäisellä muutoksella tulee olennaisesti enemmän proteiinia, joka pitää kehon hormoni- ja verensokeritasapainon ja sitä myöten myös lapsen mielialan tasaisempana. ASKEL 1: Aamiainen Ensimmäinen askel onkin aamiainen, ja vain aamiainen. Sokeriongelmasta kärsivissä perheissä ei yleensä syödä kunnon aamiaisia, eivätkä aamiaiset etenkään sisällä tarpeeksi proteiinia eikä niitä syödä tarpeeksi pian heräämisen jälkeen. Murokupillinen maidon kanssa ei ole kunnon aamiainen, vaan se saa lapsen verensokerin ja mielialahormonit hetkeksi huippuunsa ja noin parin tunnin päästä (jolloin lapsi toki on yleensä hoidossa tai koulussa) tulee romahdus eli totaalinen kehon väsymysreaktio, johon lapsi reagoi taipumuksistaan ja olosuhteista riippuen joko ylivilkkaudella, kiukulla tai totaalisella passivoitumisella. Jotkut lapset, uhkaavan usein erityisesti hoikat tytöt, ovat myös jo huomanneet kuinka syömättömyys tuottaa aamulla hyvän olon, mikä johtuu seonneista hormonitasoista sekin. Tämä on alkua polulla, joka johtaa syömishäiriöihin ja se polku kannattaa tukkia heti alkuunsa. DesMaisons kehottaa tekemään tukevan kunnon aamiaisen syömisestä perussäännön, josta ei tingitä yhtenäkään päivänä, missään olosuhteissa, samaan tapaan kuin vaikka hampaanpesusta tai turvavyön kiinni laittamisesta autossa. Tämä sääntö sitoo tietenkin myös vanhempaa itseään ja kaikkein mieluiten perheen kaikkia aikuisia ja esimerkiksi mummulavierailuilla voi pyytää isovanhempiakin mukaan joukkoon. Aamiaisen sisältöjen valitsemiseen kannattaa kuitenkin lapset itsensä pyytää mukaan ideoimaan. Tukevalla aamiaisella tarkoitetaan ateriaa, joka sisältää vähintään yhden hyvän proteiininlähteen (kananmunaa, juustoa, lihaa, kalaa, kanaa, kasvisproteiineja kuten papuja tai pähkinöitä) sekä hyvälaatuisten, hitaiden hiilihydraattien lähteitä

8 (täysjyväviljoja, kasviksia). Kuulostaa hienolta ja ravitsemusopillisesti perustellulta, mutta voi olla jotain niinkin yksinkertaista kuin yksi keitetty kananmuna, pari juustoviipaletta ja porkkanatikkuja. DesMaisons korostaa ennen kaikkea sitä, että yrittää löytää lapsen itsensä valitsemista suosikeista ne proteiini- ja hyvähiilaripitoisimmat ruoat, siis alkuun vaikka hotdog on parempi vaihtoehto kuin ei mitään tai pelkkä hedelmä tai sokerimurot. Vakituisia sokeriherkkuja ei tarvitse jättää aamupalasta heti kokonaan pois, vaan tarpeelliset uudistukset tehdään niiden rinnalle, niiden täydennykseksi. Riittävästi proteiinia ja hitaasti vaikuttavia hiilihydraatteja sisältävä aamiainen muuttaa koko päivän aineenvaihduntaa, mikä alkaa vääjäämättä näkyä lapsen ja tietysti vanhempienkin käytöksessä päivän mittaan. Ei ole lainkaan yllättävää, jos opettajilta tai päivähoidon työntekijöiltä alkaa kuulua posiitiivista palautetta tapahtuneesta muutoksesta käyttäytymisessä. ASKEL 2: ruoan ja tunteiden yhdistäminen Vasta kun aamiaisten syömisestä on tullut vakiintunut tapa, siirrytään seuraavaan askeleeseen, eli ruoan ja tunteiden välisen yhteyden tunnistamiseen. Lasta autetaan myös päiväkirjan avulla pitämään noin neljän päivän ajan kirjaamaan ylös, mitä on syönyt ja miten käyttäytynyt. Vauvoista ja taaperoista päiväkirjan pitäminen jää kokonaan äidin tehtäväksi, mutta jo 3-vuotiaat voivat osallistua sen tekemiseen hieman esimerkiksi auttamalla kuvittamaan kirjaa lehdistä syötyjen ruokien kuvia leikkaamalla ja vastailemalla äidin kysymyksiin. Mitä isompi lapsi, sitä itsenäisemmin hän saisi tehdä koko päiväkirjan pidon. Tässä vaiheessa lapselle kannattaa jo kertoa, mistä on kyse ja lapsen ikätasoon nähden sopivasti selittää, että tämmöisessä kirjassa kerrottiin syödyn ruoan ja tunteiden yhteydestä ja sitä olisi nyt tarkoitus tutkia. Etenkin urheilevat lapset innostuvat helposti tällaisen treenipäiväkirjan tyyppiseen seurantaan. Tähän vaiheeseen voi myös yhdistää isompien lasten kanssa mittaleikkejä: havainnollistetaan sokeripalojen ja hienon sokerin avulla, minkä verran missäkin perheen tyypillisessä herkussa on sokeria. ASKEL 3: välipalat ja juomat Kolmas askel on muokata välipaloja ja juomavalintoja. DesMaisonsin tärkein viesti on: välipalat ovat tuiki tarpeellisia ja on parempi tarjota esimerkiksi aterian viivästyessä tai kodin ulkopuolella käynneillä vaikka ylimääräinenkin välipala kuin antaa sokeriyliherkän lapsen romahtaa raivopäiseksi, ylivilkkaaksi tai totaalisen väsähtäneeksi. Jos lapsi ehtii pahantuuliseksi, tehokkain tapa tukkia rumia puhuva suu on ruokkia se pikimmiten proteiinipitoisella välipalalla ( Cheese, not soap! ). Sokeriyliherkillä lapsilla on DesMaisonsin asiakkaistaan tekemien havaintojen mukaan yleensä kiivas aineenvaihdunta, joten he tarvitsevat ravintoa vähintään kolmen, mieluummin kahden tunnin välein. Välipalalla ei kuitenkaan tässä tapauksessa tarkoiteta missään tapauksessa sokeria tai vaaleita hiilihydraatteja muutenkaan, vaan mieluiten jotain proteiinipitoista, kuten pähkinöitä tai USA:ssa suosittuja kuivattuja juustotuotteita, kuten cheese sticks. Tämä voi kuulostaa suomalaisen lukijan korvaan naposteluun kannustamiselta ja herää kysymys hampaiden terveydestä, mutta DesMaisons vakuuttavasti tuo esille sen, että kun välipalat ovat proteiinipitoisia ja hyvähiilarisia JA ne yhdistetään tukevaan aamiaisiin ja säännöllisiin kunnon aterioihin (joista lisää askeleessa 4), niistä koituu paljon enemmän hyvää kuin haittaa. Sokeriyliherkkien lasten biokemiallisen tasapainon palauttamiseen ja sokerittomaan

9 elämään pyrkimiseen proteiinipitoiset välipalat ovat tärkeä väliporras, jolla ennaltaehkäistään aterioilla nirsoilua ja syömättä jättämistä sekä vieroitusoireisiin romahtamista ja kaikkia siitä seuraavia käytösongelmia. Suomalainen ratkaisu huoleen hampaista lienee lisätä myös ksylitolin käyttöä välipalojen lopuksi? Kolmannen askeleen toinen osa eli juomavalinnat oli kirjasta suomalaiselle äidille ensisilmäyksellä lähestulkoon naurettavaa luettavaa, kun ajattelee pikkulapsia. DesMaisons näet lähtee realistisesti amerikkalaisesta tyypillisestä lähtötilanteesta, ja alkaa käsitellä limonadeja. Suomessa nyt lienee aika harvinaista, että limsat ovat pikkulasten ruokajuomia! Toisaalta viimeistään teini-ikäisiin mennessä Suomessakin on täysin tavanomaista, että limsoja, erityisesti kofeiinipitoisia kola- ja energiajuomia menee täkäläisellä nuorisolla tölkkikaupalla päivässä. Aihe on siis vakava. DesMaisons kuvailee siksi pitkään ja perusteellisesti kofeiinin haittavaikutuksia, etenkin yhdistettynä sokeriin. Kofeiini vain entisestään pahentaa sokerin vaikutuksia, koska se tuottaa samaa serotoniini- ja insuliinitason heittelyä, josta seuraa itsehillinnän pettämistä ja nopeaa painonnousua. Kofeiini lisäksi blokkaa adesoniinia ja GABAtekijää, jotka molemmat vaikuttavat aivoissa ihmisen kykyyn rauhoittua ja nukahtaa. Pienten lasten kolajuomien juominen voi myös tuottaa yökastelua, koska kofeiini on voimakkaan diureettista eli kiihdyttää virtsantuotantoa. Lisäksi kaikki virvoitusjuomat, aikuisten alkoholijuomista lasten pillimehuihin, ovat nestemäistä karkkia eli niiden sokeripitoisuus tekee voimakkaan, nopean vaikutuksen, joka sotkee ruokahalun, tuottaa ensin euforian, sitten romahduksen ja vieroitusoireet. DesMaisons suhtautuu kriittisesti myös sokeria korvaaviin makeutusaineisiin, koska niiden neurologinen reaktiivisuus on kutakuinkin sama. Erityisesti aspartaamin on huomattu olevan vähintään yhtä addiktiivista kuin sokerin ja aiheuttavan voimakasta masennusta vieroitusoireena. DesMaisonsin vinkki limonadeista vieroittamiseen kuvastaa taas hitaan, vaiheittaisen etenemisen filosofiaa. Tähän vieroitukseen pitäisi käyttää aikaa vähintään neljä viikkoa: 1. Kofeiinia sisältävien virvoitusjuomien korvaaminen kofeniinittomilla (mutta ei aspartaamimakeutetuilla!) 2. Limsojen vaihtaminen mehuun, sitten vähitellen mehun liuottaminen vedellä tai vichyllä yhä vetisemmäksi 3. Ruokajuomaksi maito. Tarpeen vaatiessa tekemään saman totutus kuin mehuissa, mutta kaakaon avulla: ensin houkuttelu kaakaon juomiseen, sitten pikkuhiljaa laimennusta kunnes lopulta menee paljas maitokin 4. Paljaan veden tarjoaminen janojuomaksi, kunnes lopulta koko perhe suosii vettä. ASKEL 4: LOUNAS JA PÄIVÄLLINEN Neljäs askel muodostuu varsinaisista aterioista eli lounaan ja päivällisen muokkaamisesta. Ydinajatus on lapsen ruokkiminen ajallaan, eli tarkat ateria-ajat ja niissä pysyminen. Sokeriaddiktiivisille perheille on varsin tyypillistä, että aterioita jätetään välistä, korvataan välipaloilla tai syödään hyvin heittelevästi eri aikaan. Tämän tavan muuttaminen on neljännen askeleen suuri haaste. Kotivanhempana ollessa voi kokeilla tätä alkutestiä: tarjoa lapsille lounas viikon ajan puolen tunnin

10 aikavälin sisällä joka päivä. Aikuisen pitää keskeyttää muut asiat saadakseen lapselle ajallaan ruoan pöytään. Ennen keskittymistä aterioiden sisältöihin on tärkeää pitää yhteinen perheneuvottelu siitä, millaiset ruoka-ajat olisivat perheen arjessa kutakuinkin noudatettavissa. Toki DesMaisons ymmärtää, että perheen jäsenten erilaiset aikataulut tuottavat tälle ajatukselle suuren haasteen ja päiväkoti- ja kouluikäisten lasten osalta lounas ei edes ole vanhemman vastuulla. Pääasia on ruokkia lapset ajallaan, vaikka molemmat vanhemmat eivät välttämättä pöytään ehtisikään. Lapset voi osallistaa leikin kautta mukaan haasteeseen: vaikka niin, että he laittavat herätyskellon soimaan tunnin tai puolitoista ennen ruoka-aikaa, jotta vanhemmat muistaisivat alkaa tehdä ruokaa. Käytännön helpotus on myös niin sanotut suunnitellut jämät (planned-overs), eli se että tekee tahallaan illalla niin paljon ruokaa, että siitä jää yli seuraavan päivän lounaaksi. Olennaista on saada lapset ymmärtämään, että heidän on todella syötävä lounaalla, aloittaen proteiinipitoisimmista ruoista lautasella. Tässä ei tarvitse kurotella kuuhun: pohtikaa yhdessä lasten kanssa, miten saada maksimoitua proteiininsaanti niistä ruoista, joita he tykkäävät syödä ja joita esimerkiksi koulussa on tarjolla. Muuta sitten tarjoamasi annosten suhteita ja opeta lapsia ottamaan itse ruokalassa annokseensa proteiinipitoisempaa ja hyvähiilarisempaa suuntaan (vähemmän lisukeriisi/pasta/perunaa, enemmän salaattia ja proteiininlähdettä). Kotilounaan ei tarvitse olla lammas-artisokkapiirasta munakoisotahnan kera, vaan tavallinen peruskotiruoka riittää. Jotta lapsen saa syömään, DesMaisons kehottaa rohkeasti käyttämään alkuun ei-niin-täydellisiäkin vaihtoehtoja, vaikka pizzaa ja eineksiä. Pääasia, että lapsi syö lämmintä ruokaa. Kun taustalla on jo aiempien askelten tuomat havainnot proteiinipitoisten aamiaisten ja välipalojen positiivisesta vaikutuksesta päivään ja lapsen oloon, sekä lapsen itsekin havaitsema huonon olon ja kiukun yhteys nälkään ja sokerivälipaloihin, tämä askel on helpompi kuin lähtötilanteessa vanhempi saattaa kuvitella. Lounaan haltuun saamisen jälkeen panostetaan päivällisiin, jotka myös saattavat lähtötilanteessa olla varsinainen perheen murheenkryyni, joilla aina kiristetään, uhkaillaan ja lahjotaan lapsia syömään, yleensä kehnoin tuloksin. Kaikkien aiempien askelten ottamisen jälkeen voi kuitenkin olla yllättävänkin helppoa saada lapsi syömään päivällistä, kun vanha valtataistelu heikkenee luonnostaan siitä, että lapsi on päivän aikana jo varsin hyvin ravittu entisen jatkuvan nälän ja sokeriaineenvaihdunnan heittelyn sijaan. Jos päivällisen tekeminen väsyttää, ruoka meinaa viivästyä ja sekä aikuisilla että lapsilla alkaa olla pinna kireällä, DesMaisons kehottaa muistamaan proteiinipitoisen pikkuvälipalan tehon (vaikka porkkanatikkuja ja turkkilaista jogurttia dipiksi) ja käyttämään hyvällä omallatunnolla myös tv-lastenvahtia ruoanlaiton ajan. Jos kaikkien parhaiden yritystenkin jälkeen vanha valtataistelu palaa eikä nirsoilija suostu syömään, koeta välttää vaatimasta lapselta liian nopeaa muutosta. Annan lapsen vaikuttaa ruokalistaan valitsemalla sinun valitsemista vaihtoehdoista, mitä laitetaan. Mikäli käytätte ruokapöydässä ehtoja, kuten vielä kolme lusikallista, niin.., muista keskittää ehtosi proteiinipitoisimpaan osaan ruoassa ja mikäli syötte jälkiruokia, testaa tehdä niistäkin vähähiilarisempia ja proteiinipitoisempia. Viimeistään tässä vaiheessa askelilla etenemistä saattaa tulla mieleen se, että kuinkahan kalliiksi tämäntapaiset ruokavaliomuutokset tulevatkaan?! DesMaisons

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Kovat kundit syöminen

Kovat kundit syöminen Kovat kundit syöminen Mikko Salo Paloesimies, World s Fittest Man 2009 Hyvä syöminen, parempi happi Ilman hyvää syömistä on todennäköisesti heikossa hapessa. Se ei ole mukava olotila ja aika moni haluaakin

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Urheilijan ravitsemus Urheilijan ruokavalion tavoitteena on koostaa kokonaisuus, josta saadaan tarkoituksenmukainen määrä energiaa ja riittävästi kaikkia tarvittavia ravintoaineita. Aterioiden suunnittelu

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki KUNNON RUOKAA Jalkapalloilijan arki Jalkapalloilijan ravitsemus Monipuolinen ja riittävä ravitsemus on jalkapalloilijalle terveyden ja urheilullisuuden kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein ohjattu

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto 2/10/15 3 HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Raskausdiabeetikon ruokavalio

Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausaikana koholla olevat sokeriarvot ovat merkki siitä, että äidillä on raskausdiabetes. Vähärasvainen ruokavalio on raskausdiabeteksen tärkein hoito. Mitä raskausdiabetes

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus 1 Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten aamu- ja aamupalatapoja ja -rutiineita. Samalla haluttiin selvittää erityisesti

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Christer Sundqvist, ravintovalmentaja Nuoren lentopalloilijan ravinnon muistilista KUUNNELKAA! Tämä koskee: urheilijoita vanhempia valmentajia 1)

Lisätiedot

Nuoren uimarin ravitsemus

Nuoren uimarin ravitsemus Nuoren uimarin ravitsemus / ETK, triathlonisti HARJOITTELU LEPO RAVINTO Hyvä ruokavalio? Monipuolista laadukasta perusruokaa Aterioita säännöllisesti ajoitus treenien mukaan Ruokaa sopivasti Ruokailu rentoa

Lisätiedot

Ruokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä:

Ruokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä: Taulukko 1: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat alla olevaan listaan. Merkitse yhdelle riville vain yksi Taulukko 2: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Ravitsemusohjauksen painopistealueet

Ravitsemusohjauksen painopistealueet ETM Ravitsemusohjauksen painopistealueet Tampere 11.5.2011 Ruoan merkitys urheilijalle Harjoittelun tehostaminen jaksaminen, motivaatio, rasituksen sieto, keskittyminen, tekniikka, motoriikka Harjoittelun

Lisätiedot

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Business Breakfast 20.2.2014 Ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen Terveystalo Oulu Terveystalo Maanlaajuiset monipuoliset terveyspalvelut yksityishenkilöille, yrityksille,

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Järvenpään voimistelijat marraskuu 2013 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Lapsuusvaihe Perusasiat arjen ohjenuoriksi: Mitä ruoaksi? Milloin? Entä ne välipalat?

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Alppilan salamat & Fliku-82 syyskuu 2012 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

Luennon sisältö 2.1.2014 KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014. Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta

Luennon sisältö 2.1.2014 KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014. Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014 Johanna Kleemola Luennon sisältö Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta Ateriarytmi Välipalat Urheilullinen elämäntapa

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 19.9.2013. Learning Cafe -menetelmällä

VANHEMPAINILTA 19.9.2013. Learning Cafe -menetelmällä VANHEMPAINILTA 19.9.2013 Learning Cafe -menetelmällä 1. TOIVOMUKSIA PÄIVÄHOIDOLLE On ollut kiva kuulla päivän kuulumiset Löytyy joustoa hoitoajoissa Hyvät pihaseikkailut Isoja polkutraktoreita! Isovanhempien

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Perustietoa ravitsemuksesta Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Sami HämäläinenH Nuorten ylipainoon vaikuttavat tekijät Ruokailun välipalaistuminenv Makeisten ja limsojen lisää ääntynyt käyttk yttö pakkauskoot

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot