Alkoholismin määritelmää, etiologiaa ja perinnöllisyyttä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholismin määritelmää, etiologiaa ja perinnöllisyyttä"

Transkriptio

1 Alkoholihaitat Jaakko Kaprio Alkoholismi on monitekijäinen tauti. Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimukset kertovat, että ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana ja perinnölliset tekijät vaikuttavat osaltaan sairastumisalttiuteen. Arviot periytyvyydestä riippuvat mm. alkoholismin määritystavasta, tutkitusta väestöstä ja tutkimusasetelmasta. Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, joista kukin selittää vain verraten pientä osaa sairastumisriskistä. Toistaiseksi näitä alttiusgeenejä tunnetaan vaan muutama, lähinnä alkoholidehydrogenaasi- ja asetaldehydidehydrogenaasigeenejä. Muiden geenien osuudesta on vasta orastavaa näyttöä, mutta suurta mielenkiintoa kohdistetaan tällä hetkellä gamma-aminovoihapporeseptorigeeneihin. Alkoholismin määritelmää, etiologiaa ja perinnöllisyyttä on käsitelty Duodecimissa viimeksi vuonna 1996 (Sillanaukee ym.). Alkoholismin diagnoosi on sopimuksenvarainen ja muuttunut vuosien varrella, koska objektiivista biologista osoitinta ei ole edelleenkään olemassa. Alkoholismi on yleinen kansantauti. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan sitä sairastaa elinaikanaan noin 10 % miehistä ja 5 % naisista. Alkoholismi on myös monitekijäinen tauti, jossa ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana ja perinnölliset tekijät vaikuttavat osaltaan sairastumisalttiuteen. Alkoholismin on kauan tiedetty esiintyvän perheittäin. Periytymistapa on monimutkainen. Geneettiset mallinnukset eivät ole osoittaneet, että olisi olemassa yhden geenin muutoksiin liittyviä perinnöllisiä alkoholismin muotoja (Yuan ym. 1996). Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, joista kukin selittää vain verraten pientä osaa sairastumisriskistä. Toistaiseksi näitä alttiusgeenejä tunnetaan vaan muutama. Kun arvioidaan perimän suhteellista osuutta tautiriskistä, nojaudutaan perhetutkimusten lisäksi adoptio- ja kaksostutkimuksiin. Adoptiotutkimuksilla voidaan erotella perimän ja kasvatusympäristön vaikutuksia melko vakuuttavasti. Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet johdonmukaisesti perimän merkityksen (Sigvardsson ym. 1996). Niissä on verrattu adoptiolasten sairastumisriskiä biologisten vanhempien ja kasvatusvanhempien sairastumisriskiin. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että adoptiolapset ovat ainakin raskauden ajan ja vaihtelevan pituisen ajan synnytyksen jälkeenkin biologisen äitinsä kanssa, jolloin tämän jakson vaikutukset saatetaan tulkita perimän vaikutukseksi. Baer ym. (2003) ovatkin äskettäin osoittaneet, että raskaudenaikainen alkoholialtistus lisää nuorten aikuisten alkoholiongelmien todennäköisyyttä. Kaksostutkimus perustuu siihen, että on olemassa perimältään kahdenlaisia kaksosia: monotsygoottisia (MT) eli»identtisiä», joilla on sama perimä, ja ditsygoottisia (DT) eli»epäidenttisiä», jotka ovat perimältään kuin sisarukset yleensä. Identtisten kaksosten suurempi 2514 Duodecim 2003;119: J. Kaprio

2 YDINASIAT samankaltaisuus tutkittavan ilmiön suhteen verrattuna epäidenttisiin on osoitus perimän merkityksestä. Varhaisin kaksostutkimus alkoholismista on Kaijn (1960) ruotsalaisilla mieskaksosilla tekemä. Siinä todettiin pienehkössä aineistossa MT-parien konkordanssi suuremmaksi kuin DT-parien. Sama tulos havaittiin sotaveteraaneilla tehdyssä kaksostutkimuksessa (Hrubec ja Omenn 1981). Toisissa pienissä aineistoissa ei aina ole havaittu eroja. Tuoreimmat kaksostutkimukset ovat olleet edustavampia. Heathin ym. (1997) aineistoon kuului australialaista kaksosparia. Tässä tutkimuksessa DSM-IIIR:n mukaisen alkoholiriippuvuuden periytyvyydeksi todettiin 64 % (95 %:n luottamusväli 32 % 73 %) ilman merkittävää sukupuolieroa. Kendler ym. (1997) tutkivat ruotsalaisen mieskaksosparin aineistossa rekisteritietojen perusteella alkoholiongelmien esiintyvyyttä ja totesivat konkordanssin MT-pareilla suuremmaksi kuin DT-pareilla. Tämän perusteella arvioitiin, että ongelmakäytön periytyvyys on 54 % (95 %:n luottamusväli %). Edellä mainituissa kaksostutkimuksissa periytyvyyden arvioimiseen käytetyt mallit edellyttävät, ettei geenien ja ympäristön välillä ole merkittävää vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen osoittaminen diagnosoidun taudin osalta vaatii kuitenkin suuria aineistoja. Jos tarkastellaan alkoholinkäyttöä jatkuvana suureena, niin näyttöä geenien ja ympäristön melko vahvasta vuorovaikutuksesta on saatu useissa tutkimuksissa Australiasta (Heath ym. 1989), Suomesta (Rose ym. 1999, Dick ym. 2001) ja Yhdysvalloista (Cleveland ja Wiebe 2003). Suomessa arviot nuorten alkoholinkäytön periytyvyydestä vaihtelevat huomattavasti asuinkunnan kaupungistumisasteen mukaan (Dick ym. 2001). Alkoholinkäytön aloituksessa ei perintötekijöillä ole juuri vaikutusta (Rose ym ja 2003). Strukturoidulla haastattelulla tutkittujen 1 852:n 14-vuotiaan kaksosen joukossa neljällä prosentilla esiintyi DSM-IIIR:n kriteerien mukaista alkoholiriippuvuutta tai alkoholin väärinkäyttöä. Kesäkuussa 2003 raportoin Research Society on Alcoholismin (RSoA) vuosikokouksessa siitä, ettei MT- ja DT-parien konkordanssissa ollut tässä aineistossa mitään eroa, mikä viittaa ei-geneettisten perhetekijöiden suureen merkitykseen kyseisessä iässä. Kaksostutkimuksesta saatava periytyvyysarvio pitää paikkansa, jos identtisten ja epäidenttisten parien ympäristötekijöiden vaihtelu on keskimäärin yhtä suurta. Ympäristöjen samankaltaisuuteen voivat vaikuttaa mm. sikiökautiset tekijät, vanhempien kasvatuskäytännöt ja kaksosten keskinäinen vuorovaikutus. Suomalaisessa kaksostutkimuksessa (Kaprio ym. 1987) havaittiin, että usein toisiaan tapaavat aikuiset kaksosparitkit joivat useammin samalla tavalla. Koska MT-parit tapaavat toisiaan useammin kuin DT-parit, tällä oli jonkin verran vaikutusta arvioihin alkoholinkäytön periytyvyydestä. Tämä voisi selittää, miksi kaksostutkimusten perusteella näkyy yliarvioitavan jonkin verran perintötekijöiden merkitystä verrattuna perhe- ja adoptiotutkimuksiin. Arviot perimän merkityksestä riippuvat aina myös vallitsevista ympäristöolosuhteista. Perhe-, kaksos- ja adoptiotutkimukset siis osoittavat, että geeneillä on osuutta alkoholismin kehityksessä. Tätä tukee myös eläintutkimuksista saatu näyttö (Schumann ym. 2003). Toisaalta geenit yksinomaan eivät selitä alkoholismin syntyä, vaan ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana. Tästä huolimatta yksittäisten alttiusgeenien etsintä ja niiden merkityksen arvioiminen on ollut hidasta ja eri tutkimusten tulokset ovat olleet usein ristiriitaisia. Alkoholismi on monitekijäinen tauti, jossa myös perinnölliset tekijät vaikuttavat sairastumisalttiuteen. Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, mutta toistaiseksi niitä tunnetaan vaan muutama. Vahvin näyttö liittyy alkoholidehydrogenaasi- ja asetaldehydidehydrogenaasi-geeneihin. 2515

3 Perinnöllisen alttiuden tarkentaminen Kun halutaan löytää alttiusgeenit, edetään yleensä kahdella eri tavalla. Voidaan tutkia geneettistä vaihtelua sellaisissa geeneissä, joiden tiedetään tai arvellaan olevan mukana alkoholismin synnyssä. Näitä ovat esimerkiksi alkoholin metaboliaan osallistuvat geenit. Koska alkoholismin patofysiologiaa ei tunneta kokonaisuudessaan, ei myöskään tiedetä, mitkä kaikki geenit ovat mukana taudin synnyssä. Tuntemattomien geenien etsimiseen on silloin tehokkain tapa perheaineistoon perustuva, koko perimän kartoittava kytkentäanalyysi. Kerätään siis sellaisia perheitä, joissa on useita alkoholismia sairastavia jäseniä, ja katsotaan, perivätkö sairastuneet perheenjäsenet eri geenimuotoja kuin terveet. Suurin alkoholismiin keskittyvä perhetutkimus The Collaborative Study on the Genetics of Alcoholism (COGA) alkoi vuonna Kyseisessä yhdysvaltalaisessa monikeskustutkimuksessa (www.niaaa.nih.gov/extramural/projcoga.htm) alkoholisteja hoitavien yksiköiden kautta etsittiin perheitä, joissa on useita alkoholismia sairastavia jäseniä. Alkuvaiheessa seulottiin esiin yli perheenjäsentä runsaasta perheestä. Geneettisesti lupaavimmat perheet kutsuttiin syventäviin tutkimuksiin, joissa mm. otettiin verinäytteitä sekä tehtiin neurofysiologia mittauksia ja lisää kyselyjä ja haastatteluja. Näin pyrittiin saamaan mahdollisimman tarkka luonnehdinta niistä oireista ja ominaisuuksista, jotka voisivat liittyä alkoholismiriskiin. COGA:n geneettisissä analyyseissa ei siis tarkastella ainoastaan diagnosoidun alkoholismin kulkua perheissä vaan myös mahdollisten altistavien tai varhaisten muutosten luonnetta. Näitä altistavia tekijöitä kutsutaan usein endofenotyypeiksi (Gottesman ja Gould 2003), ja selvittämällä niiden genetiikkaa voidaan päästä ymmärtämään paremmin myös itse lopputilan eli taudin syntyä. COGA:ssa käytettiin ns. polydiagnostista strukturoitua haastattelua (Semi-Structured Assessment for Genetics of Alcoholism, SSAGA). Sen perusteella voidaan tehdä alkoholismin ja muiden psykiatristen häiriöiden diagnoosit useiden eri luokitusjärjestelmien (mm. DSM ja ICD) mukaan. Ensimmäinen COGA-aineisto käsittää 987 henkilöä 105 perheestä. Alkoholismin kriteereinä pidettiin aluksi DSM-IIIR mukaista alkoholiriippuvuutta ja Feighnerin määritelmää. Vuonna 1998 raportoidussa koko perimän kytkentäanalyysissa vahvimmat löydökset olivat kromosomien 1, 2 ja 7 alueilla (Reich ym. 1998) ja heikompi löydös kromosomissa 4. Myöhemmin sama kromosomin 4 alue näytti liittyvän suurimpaan vuorokauden aikana juotuun alkoholimäärään (Saccone ym. 2000). Kromosomin 4 merkitys vahvistui myös käytettäessä toista luokitusta (DSM-IV:n mukainen alkoholiriippuvuusdiagnoosi monimuuttuja-analyysissa, jossa oli mukana neurofysiologisia mittauksia; Williams ym. 1999). COGA:n sisällä luotiin myös toinen perheaineisto täsmälleen samalla tavalla kuin ensimmäinen. Siinä on mukana 295 henkilöä 157 perheestä. Ensimmäiset analyysit tästä aineistosta vahvistivat löydöksiä kromosomeissa 1 ja 7 (Foroud ym. 2000). COGA:ssa ja muutamassa muussa perhetutkimuksessa siis rajattiin perimän vaikutus joihinkin kromosomeihin, mutta kukin kromosomialue sisältää satoja geenejä, joten yksittäisen kausaalisen geenin etsiminen vaatii tässäkin vaiheessa paljon työtä. COGA:ssa on käytetty hyväksi edellä mainittuja endofenotyyppitietoja, ja hyödyllisimpiä ovat olleet aivotutkimukset. Potilaiden ja terveiden perheenjäsenten aivosähkökäyrän (EEG) mittauksissa on rekisteröity aistiärsykkeiden aiheuttamia aivojen EEG-vasteita (event-related potentials, ERP), joiden ajatellaan kertovan tarkkaavuuden hermostollisesta perustasta. ERP-muutoksia (etenkin ns. P3-komponentti) havaitaan alkoholisteilla myös pitkän raittiuden jälkeen, ja alkoholistien lapsilla esiintyy erilaisia muutoksia kuin verrokkien lapsilla. Kytkentäanalyysissa nämä on hiljattain yhdistetty kromosomin 4 alueelle ja tarkennettu liittyvän GABA A -reseptorigeenikompleksin (GABA = gamma-aminovoihappo) alueelle (Porjesz ym. 2002). Kesäkuussa 2003 Bernice Porjesz kertoi RSoA:n vuosikokouksessa, että EEG-muutoksia on myös kytketty vahvasti kromosomin J. Kaprio

4 alueelle. Masennukseen liittyvä alkoholismi toisaalta näyttää liittyvän vahvasti kromosomin 1 (Nurnberger ym. 2001). Näihin liittyvät yksittäiset geenit eivät kuitenkaan ole tiedossa. Kuva: Chad Ehlers / Lehtikuva Yksittäiset geenit alkoholismissa Kiinnostus yksittäisiin geeneihin alkoholismitutkimuksessa kohdistuu yhtäältä niihin geeneihin, jotka vaikuttavat alkoholin metaboliaan, lähinnä alkoholidehydrogenaasi- ja asetaldehydidehydrogenaasigeeneihin (ADH, ALDH). Toisaalta on kiinnostuttu niistä aivojen välittäjäainejärjestelmistä, jotka liittyvät alkoholin vaikutusten kokemiseen (mm. dopamiini-, GABA- ja serotoniinijärjestelmät). Tunnettuja geenimuutoksia voidaan tutkia myös väestöotoksilla, joihin kuuluvien henkilöiden ei tarvitse olla keskenään sukua. Näitä tapaus-verrokkitutkimuksia onkin tehty melko paljon myös alkoholismin ja alkoholinkäytön suhteen. Saatuja tuloksia on kuvattu melko kattavasti tuoreissa yleiskatsauksissa (Dick ym. 2003, Tyndale 2003). GABA-reseptorigeenit. Koska gamma-aminovoihappo on keskeinen aivojen välittäjäaine ja GABA A -reseptorien toiminta on herkkä etanolille, GABA-järjestelmän geenejä on pidetty lupaavina ehdokasgeeneinä. GABA-reseptorien osia koodaavat geenit sijaitsevat lähellä toisiaan kolmen eri kromosomin ns. reseptorikomplekseissa. Kromosomissa 4 sijaitsevan reseptorikompleksin GABRB1-geenin ja alkoholismin välillä havaittiin COGA-tutkimuksen kytkentäanalyysissa merkitsevä yhteys (Song ym. 2003). Long ym. (1998) totesivat myös samalla alueella yhteyden Amerikan intiaaniväestöön kohdistuneessa kytkentäanalyysissa. Samoin Parsian ja Zhang (1999) löysivät yhteyden tapaus-verrokkitutkimuksessaan. Kesäkuussa 2003 RSoA:n vuosikokouksessa COGA:n tutkija Howard Edenberg kertoi tarkennettujen analyysien viittaavan siihen, että saman reseptorigeenikompleksin GABRA2-geenin eräs haplotyyppi liittyy erittäin vahvasti alkoholiriippuvuuteen. Kyseinen haplotyypi ei kuitenkaan aiheuta koodautuneen valkuaisaineen rakennemuutoksia, joten se vaikuttanee säätelymekanismien kautta. Näin on siis päästy kromosomin alueelta jo spesifistä geeniä tutkimaan. Muita kiinnostavia COGA:n esiin tuomia alueita tutkitaan edelleen kromosomissa 15, jossa on toinen GABA-reseptorigeenikompleksi. Positiivinen yhteys alkoholismin ja siinä sijaitsevan GABRB3:n kanssa on havaittu sekä tapausverrokkitutkimuksessa (Noble ym. 1998) että perhetutkimuksessa (Song ym. 2003). Kolmas GABA-reseptorigeenikompleksi on kromosomissa 5, jonka suhteen on saatu ristiriitaisia tuloksia (Dick ym. 2003). Johdonmukaisin löydös GABA-järjestelmän osalta paikantuu kromosomissa 4 oleviin geeneihin. Havaittu geneettinen vaihtelu selittänee vain pienen osan alkoholismiriskistä. ADH ja ALDH. Kromosomin 4 alueella on myös ADH-geenikompleksi (mm. geenit ADH1A, ADH1B ja ADH1C), jonka geenien tiettyjen muotojen on osoitettu suojaavan alkoholismilta. Meta-analyysin perusteella on arvioitu, että ADH1B-geenin alleeliin 1 (ADH1B*1) 2517

5 liittyy lähes kolminkertainen alkoholismin riski ADH1B*2-alleeliin verrattuna. Kyseinen pienen riskin alleeli esiintyy yleisesti aasialaisissa väestöissä, mutta on harvinainen kaukaasialaisessa (Whitfield 1997) väestössä, jossa se liittyy myös vähäisempään alkoholinkäyttöön. Muitakin ADH-geenien ja alkoholinkäytön yhteyksiä on havaittu, erityisesti ADH1C:n osalta (Dick ym. 2003). Myös COGA:n kytkentäanalyyseissä on löydetty ADH-kompleksin alueella yhteyksiä, jotka eivät selity em. tunnetuilla geenimuodoilla. Tatiana Foroud kertoi kesäkuussa 2003 RSoA:n vuosikokouksessa, että ADH5-geeni liittyy alkoholismin riskiin. ADH5 on kiinnostava, koska se on ainoa kyseisen kompleksin geeni, joka on toiminnallinen aivoissa. Löydös pitää luonnollisesti vielä varmistaa. Toinen kiistaton yhteys alkoholilla on ALDHgeenien kanssa. Kromosomissa 12 oleva ALDH2 on monimuotoinen, ja alleeli ALDH2*2 heikentää entsyymin toimintaa, jolloin asetaldehydin pitoisuus kasvaa sen kantajilla nopeammin alkoholin nauttimisen jälkeen. ALDH2*2-alleelin kantajien pieni määrä alkoholistien joukossa havaittiin Japanissa 20 vuotta sitten (Harada ym. 1982), ja havainto on vahvistettu toistuvasti sen jälkeen. Vaikka kyseinen alleeli on harvinainen valkoihoisessa väestössä, niin ALDHgeenien muun geneettisen vaihtelun merkitystä alkoholinkäytössä ja alkoholismissa tulee tutkia lisää. Dopamiinigeenit. Dopamiinireseptori D2 -geenin osuutta alkoholismissa ja muissa päihdeongelmissa on tutkittu paljon vuodesta 1990, jolloin ensimmäiseksi havaittiin, että ns. A1-alleeli on alkoholisteilla yleisempi kuin verrokeilla. Tuoreessa meta-analyysissa arvioitiin alkoholismin riskisuhteeksi A1-alleelin kantajilla 1,5 (95 %:n luottamusväli 1,26 1,79) viidentoista tutkimuksen perusteella (Ioannidis ym. 2003), mutta tutkimusten välillä esiintyi erittäin merkitsevää heterogeenisuutta. Vain osassa tutkimuksista on saatu positiivinen yhteys alkoholismin ja alleeli A1:n välillä. Tähän on monia syitä. DRD2 liittyy mahdollisesti vain vakavampaan alkoholismiin, ja toisaalta alleelin yleisyys vaihtelee huomattavasti väestöittäin. Koska jälkimmäinen seikka voi aiheuttaa harhaa tapausverrokkitutkimuksissa, DRD2:n yhteyttä alkoholismiin on pyritty varmistamaan perhetutkimuksissa. Yhdessäkään neljästä perhetutkimuksesta ei havaittu kyseistä yhteyttä COGA:ssa tehty analyysi mukaan luettuna. Muiden dopamiinireseptori- ja dopamiinitransportterigeenin osalta tulokset ovat olleet heikot ja ristiriitaiset (Dick ym. 2003). Neuropeptidi Y (NPY) on aivojen välittäjäaine, jolla on monia tehtäviä. Se osallistuu mm. energiatasapainon, ruokahalun, stressin ja verenkierron säätelyyn. Kauhanen ym. (2000) raportoivat ensimmäisinä, että neuropeptidi Y:n leu7pro-geenimuoto liittyy lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön ja mahdollisesti suurkulutukseen. Seuraavana vuonna Ilveskoski ym. (2001) raportoivat, että kyseinen NPY-geenimuoto liittyy kohtuukäyttöön muttei alkoholismiin. Sen sijaan Lappalainen ym. (2002) löysivät yhteyden alkoholismin ja NPY-leu7pro-geenimuodon välillä melko suuressa yhdysvaltalaisessa aineistossa (467 alkoholiriippuvuustapausta ja 202 verrokkia). Zhu ym. (2003) selvittivät hiljattain suomalais-ruotsalaisen aineiston perusteella NPY-leu7pro-geenimuodon yleisyyttä alkoholista riippuvaisilla (n=607) ja verrokeilla (n=390), mutta mitään eroa ei havaittu. Samassa kirjoituksessa julkaistu meta-analyysi osoitti, että kyseisen polymorfismin yleisyys on yhtä suuri sekä potilailla että terveillä verrokeilla. Neuropeptidi Y:llä ei siis nykytiedon mukaan näyttäisi olevan osuutta alkoholismin synnyssä. Monia muitakin geenejä on yhdistetty alkoholinkäyttöön ja alkoholismiin (Tyndale 2003), mutta niiden joukosta ei ole toistaiseksi löytynyt johdonmukaisia ja voimakkaita yhteyksiä. Miksei alkoholismigeenejä ole löytynyt enemmän? Vaikka perhe- ja eläintutkimukset osoittavat, että perimällä on merkitystä alkoholinkäytössä ja alkoholismissa, alttiusgeenien löytyminen on ollut odotuksiin nähden hidasta. Tähän on monia syitä mm. se, että alkoholismi on taustaltaan heterogeeninen tauti. Myös altistavien geenien yksittäiset vaikutukset ovat ilmeisesti mel J. Kaprio

6 ko vähäisiä, joten niiden luotettava toteaminen vaatii riittävän suuria ja hyvin tutkittuja aineistoja. Koska alkoholismiin liittyy monesti muidenkin päihteiden käyttöä, erityisesti tupakointia, ja muita psykiatrisia häiriöitä, voivat näiden tilojen geneettiset ja muut syyt vaikeuttaa alkoholismille spesifisten geenien löytymistä. Geenitutkimusten osalta alkoholismin endofenotyyppien tutkiminen näyttää hyödylliseltä. Lopuksi Alkoholin metaboliassa mukana olevien geenien geneettisen vaihtelun tiedetään liittyvän alkoholismin riskiin, vaikkeivät tunnetut ADH:n ja ALHD:n geenimuodot juuri selitä suomalaisten alkoholismia. Tieto GABA-järjestelmän geenien osuudesta auttaa ymmärtämään paremmin alkoholin vaikutuksia aivoissa. Olemme vasta alussa alkoholismin perinnöllisen perustan ymmärtämisessä. Kirjallisuutta Baer JS, Sampson PD, Barr HM, Connor PD, Streissguth AP. A 21-year longitudinal analysis of the effects of prenatal alcohol exposure on young adult drinking. Arch Gen Psychiatry 2003;60: Cleveland HH, Wiebe RP. The moderation of genetic and shared-environmental influences on adolescent drinking by levels of parental drinking. J Stud Alcohol 2003;64: Dick DM, Foroud T. Candidate genes for alcohol dependence: A review of genetic evidence from human studies. Alcohol Clin Exp Res 2003;27: Dick DM, Rose RJ, Viken RJ, Kaprio J, Koskenvuo M. Exploring geneenvironment interactions: socioregional moderation of alcohol use. J Abnormal Psychol 2001;110: Foroud T, Edenberg HJ, Goate A, ym. Alcoholism susceptibility loci: confirmation studies in a replicate sample and further mapping. Alcohol Clin Exp Res 2000;24: Gottesman II, Gould TD. The endophenotype concept in psychiatry: etymology and strategic intentions. Am J Psychiatry 2003;160: Harada S, Agarwal DP, Goedde HW, Tagaki S, Ishikawa B. Possible protective role against alcoholism for aldehyde dehydrogenase isozyme deficiency in Japan. Lancet 1982;340:827. Heath AC, Bucholz KK, Madden PA, ym. Genetic and environmental contributions to alcohol dependence risk in a national twin sample: consistency of findings in women and men. Psychol Med 1997; 27: Heath AC, Jardine R, Martin NG. Interactive effects of genotype and social environment on alcohol consumption in female twins. J Stud Alcohol 1989;50: Ilveskoski E, Kajander OA, Lehtimäki T, ym. Association of neuropeptide y polymorphism with the occurrence of type 1 and type 2 alcoholism. Alcohol Clin Exp Res 2001;25: Ioannidis JP, Trikalinos TA, Ntzani EE, Contopoulos-Ioannidis DG. Genetic associations in large versus small studies: an empirical assessment. Lancet 2003;361: Kaij L. Alkoholism in Twins. Tukholma: Almqvist ja Wiksell, Kaprio J, Koskenvuo M, Langinvainio H, Romanov K, Sarna S, Rose RJ. Genetic influences on use and abuse of alcohol: a study of 5638 adult Finnish twin brothers. Alcohol Clin Exp Res 1987;11: Kauhanen J, Karvonen MK, Pesonen U, ym. Neuropeptide Y polymorphism and alcohol consumption in middle-aged men. Am J Med Genet 2000;93: Kendler KS, Prescott CA, Neale MC, Pedersen NL. Temperance board registration for alcohol abuse in a national sample of Swedish male twins, born 1902 to Arch Gen Psychiatry 1997;54: Lappalainen J, Kranzler HR, Malison R, ym. A functional neuropeptide Y Leu7Pro polymorphism associated with alcohol dependence in a large population sample from the United States. DArch Gen Psychiatry 2002;59: Long JC, Knowler WC, Hanson RL, ym. Evidence for genetic linkage to alcohol dependence on chromosomes 4 and 11 from an autosome-wide scan in an American Indian population. Am J Med Genet 1998;81: Noble EP, Zhang X, Ritchie T, ym. D2 dopamine receptor and GABA(A) receptor beta3 subunit genes and alcoholism. Psychiatry Res 1998;81: Nurnberger JI Jr., Foroud T, Flury L, ym. Evidence for a locus on chromosome 1 that influences vulnerability to alcoholism and affective disorder. Am J Psychiatry 2001;158: Parsian A, Zhang ZH. Human chromosomes 11p15 and 4p12 and alcohol dependence: possible association with the GABRB1 gene. Am J Med Genet 1999;88: Porjesz B, Almasy L, Edenberg HJ, ym. Linkage disequilibrium between the beta frequency of the human EEG and a GABAA receptor gene locus. Proc Natl Acad Sci U S A 2002;99: Reich T, Edenberg HJ, Goate A, ym. Genome-wide search for genes affecting the risk for alcohol dependence. Am J Med Genet 1998;81: Rose RJ, Dick DM, Viken RJ, Pulkkinen L, Kaprio J. Drinking or abstaining at age 14? A genetic epidemiological study. Alcohol Clin Exp Res 2001;25: Rose RJ, Kaprio J, Winter T, Koskenvuo M, Viken RJ. Familial and socioregional environmental effects on abstinence from alcohol at age sixteen. J Stud Alcohol Suppl 1999;13: Rose RJ, Viken RJ, Dick DM, Bates JE, Pulkkinen L, Kaprio J. It does take a village: nonfamilial environments and children's behavior. Psychol Sci 2003;14: Saccone NL, Kwon JM, Corbett J, ym. A genome screen of maximum number of drinks as an alcoholism phenotype. Am J Med Genet 2000;96: Schumann G, Spanagel R, Mann K. Candidate genes for alcohol dependence: animal studies. Alcohol Clin Exp Res 2003; 27: Sigvardsson S, Bohman M, Cloninger CR. Replication of the Stockholm Adoption Study of alcoholism. Confirmatory cross-fostering analysis. Arch Gen Psychiatry 1996; 53: Sillanaukee P, Mäkelä R, Kiianmaa K, Seppä K. Alkoholin suurkulutus ja alkoholismi. Duodecim 1996;112: Song J, Koller DL, Foroud T, ym. Association of GABAA receptors and alcohol dependence and the effects of genetic imprinting. Am J Med Genet 2003;117B: Tyndale RF. Genetics of alcohol and tobacco use in humans. Ann Med 2003;35: Whitfield JB. Meta-analysis of the effects of alcohol dehydrogenase genotype on alcohol dependence and alcoholic liver disease. Alcohol Alcohol 1997;32: Williams JT, Begleiter H, Porjesz B, ym. Joint multipoint linkage analysis of multivariate qualitative and quantitative traits. II. Alcoholism and event-related potentials. Am J Hum Genet 1999;65: Yuan H, Marazita ML, Hill SY. Segregation analysis of alcoholism in high density families: a replication. Am J Med Genet 1996;67:71 6. Zhu G, Pollak L, Mottagui-Tabar S, ym. NPY Leu7Pro and alcohol dependence in Finnish and Swedish populations. Alcohol Clin Exp Res 2003;27: JAAKKO KAPRIO, LKT, professori Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos PL 41, Helsingin yliopisto ja Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie 166, Helsinki 2519

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten

Lisätiedot

Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla

Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla Antti Latvala Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen osasto THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto antti.latvala@helsinki.fi

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Tero Hallikainen Alko-genetiikka 9.2010 2

Tero Hallikainen Alko-genetiikka 9.2010 2 Alkoholismista ja sen periytyvyydestä Tero Hallikainen, MD, Ph.D. Chief Physician, Psychiatrist, Forensic Psychiatrist Niuvanniemi Hospital, Kuopio, Finland E-mail: tero.hallikainen@niuva.fi Fax: +358-17-203

Lisätiedot

GEENIT SKITSOFRENIAN AIHEUTTAJANA. Tiina Paunio Dosentti Psykiatrian erikoislääkäri Skitsofreniaverkoston symposium Kuopio 11.9.

GEENIT SKITSOFRENIAN AIHEUTTAJANA. Tiina Paunio Dosentti Psykiatrian erikoislääkäri Skitsofreniaverkoston symposium Kuopio 11.9. GEENIT SKITSOFRENIAN AIHEUTTAJANA Tiina Paunio Dosentti Psykiatrian erikoislääkäri Skitsofreniaverkoston symposium Kuopio 11.9.2009 SKITSOFRENIAN ETIOLOGIAA Hermoston kehityksen häiriö Poikkeava neurotransmissio

Lisätiedot

Alkoholinkäytön taustatekijät

Alkoholinkäytön taustatekijät Alkoholinkäytön taustatekijät Jaakko Kaprio Kansanterveystieteen laitos, HY ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Esitys luottamuksellinen eikä julkiseen jakeluun tai edelleen lähettäväksi Esitykseni taustaksi

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua

Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kokkola 19.11.2007 KOULUTERVEYSKYSELY, 2007 Kuinka usein käytät Tytöt Pojat Yht alkoholia (%) 8. 9. 8.

Lisätiedot

Cloningerin psykobiologisen teorian temperamenttipiirteiden yhteys alkoholinkäyttöön nuorilla aikuisilla

Cloningerin psykobiologisen teorian temperamenttipiirteiden yhteys alkoholinkäyttöön nuorilla aikuisilla Cloningerin psykobiologisen teorian temperamenttipiirteiden yhteys alkoholinkäyttöön nuorilla aikuisilla Psykologian Pro gradu -tutkielma (53 s) Ohjaajat: Laura Pulkki-Råback ja Eero Vuoksimaa Helsingin

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Pia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013

Pia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013 Pia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013 Yleistä periytyvyydestä ja genetiikasta Miten perinnöllisyyttä tutkitaan Kytkentäanalyyseistä nykypäivään Tärkeimmät löydökset Ehdokasgeeni esimerkkejä Uudet GWAS

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Alkoholismi j a perintötekij dt

Alkoholismi j a perintötekij dt Alkoholismi j a perintötekij dt [Jutta tietoa alko holikongre s sis s a Reino Ylikahri Kaleruo Kiianmaa Kaikki biolääketieteellisen alkoholitutkimuksen osaalueet olivat esillä Kansainvälisen biolääketieteellisen

Lisätiedot

Ihmisten erilaisuuden geneettinen perusta

Ihmisten erilaisuuden geneettinen perusta hmisten erilaisuuden geneettinen perusta etter ortin hmisen genomin tutkimus on astunut uuteen vaiheeseen kun on alettu tutkia ihmisen geneettisen monimuotoisuuden määrää ja laatua. seita tätä tutkimushanketta

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti SIDONNAISUUDET: Asiantuntijalausuntoja nikotiiniriippuvuudesta lääkeyhtiölle vuosina

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Rintasyövän perinnöllisyys

Rintasyövän perinnöllisyys Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen

Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä Matti Pirinen Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Helsingin Yliopisto 17.2.2015 Tilastollisen päättelyn kurssi Kumpula Sisältö

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Terveyteen liittyvät geenitestit

Terveyteen liittyvät geenitestit Terveyteen liittyvät geenitestit Terveyteen liittyvät geenitestit Jokaisella meistä on vanhemmiltamme perittynä oma yksilöllinen geenivalikoimamme. Tämä geneettinen rakenteemme yhdessä erilaisten ympäristön

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuuden monimuotoisuus

Nikotiiniriippuvuuden monimuotoisuus Nikotiiniriippuvuuden monimuotoisuus - ilmiasu ja perimä Jaakko Jaakko Kaprio Kaprio ja ja Ulla Ulla Broms Broms Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Stressin ja diabeteksen yhteys

Stressin ja diabeteksen yhteys Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden

Lisätiedot

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Geenitutkimuksista Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; Huhtikuussa 2008 Tätä työtä

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Kreatransporttihäiriö

Kreatransporttihäiriö Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen@thl.fi

Lisätiedot

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja (30.6.2011 asti) Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen(at)thl.fi

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota?

Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota? Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota? -tasa-arvo, priorisointi ja eettinen näkökulma. Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori 17.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esimerkki genomiikan ulkopuolelta:

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Tarja Laitinen, Lauri A. Laitinen ja Juha Kere

Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Tarja Laitinen, Lauri A. Laitinen ja Juha Kere Genomi Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Tarja Laitinen, Lauri A. Laitinen ja Juha Kere Astman ja atopian genetiikaa käsittelevien julkaisujen määrä on viimeisten

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa. FT Johanna Hietala 6.9.2007

Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa. FT Johanna Hietala 6.9.2007 Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa FT Johanna Hietala 6.9.2007 Alkoholi suomalaisessa yhteiskunnassa Alkoholi on kansanterveydellinen uhka Arviolta 15 30 %:lla kaikista

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu. Mikko Salaspuro

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu. Mikko Salaspuro Alkoholihaitat Alkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu Mikko Salaspuro Lääkkeiden tehoa alkoholiriippuvuuden hoidossa on tutkittu kymmenissä hyvin tehdyissä satunnaistetuissa tutkimuksissa.

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi. PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l

Lisätiedot

Geenit ja verenpainetauti. Kimmo Kontula, Markus Perola, Timo Hiltunen, Katariina Kainulainen ja Leena Palotie

Geenit ja verenpainetauti. Kimmo Kontula, Markus Perola, Timo Hiltunen, Katariina Kainulainen ja Leena Palotie Genomi Geenit ja verenpainetauti Kimmo Kontula, Markus Perola, Timo Hiltunen, Katariina Kainulainen ja Leena Palotie Geenit vaikuttavat verenpaineen yksilöidenväliseen vaihteluun, ja ne määräävät myös

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot