Alkoholismin määritelmää, etiologiaa ja perinnöllisyyttä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholismin määritelmää, etiologiaa ja perinnöllisyyttä"

Transkriptio

1 Alkoholihaitat Jaakko Kaprio Alkoholismi on monitekijäinen tauti. Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimukset kertovat, että ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana ja perinnölliset tekijät vaikuttavat osaltaan sairastumisalttiuteen. Arviot periytyvyydestä riippuvat mm. alkoholismin määritystavasta, tutkitusta väestöstä ja tutkimusasetelmasta. Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, joista kukin selittää vain verraten pientä osaa sairastumisriskistä. Toistaiseksi näitä alttiusgeenejä tunnetaan vaan muutama, lähinnä alkoholidehydrogenaasi- ja asetaldehydidehydrogenaasigeenejä. Muiden geenien osuudesta on vasta orastavaa näyttöä, mutta suurta mielenkiintoa kohdistetaan tällä hetkellä gamma-aminovoihapporeseptorigeeneihin. Alkoholismin määritelmää, etiologiaa ja perinnöllisyyttä on käsitelty Duodecimissa viimeksi vuonna 1996 (Sillanaukee ym.). Alkoholismin diagnoosi on sopimuksenvarainen ja muuttunut vuosien varrella, koska objektiivista biologista osoitinta ei ole edelleenkään olemassa. Alkoholismi on yleinen kansantauti. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan sitä sairastaa elinaikanaan noin 10 % miehistä ja 5 % naisista. Alkoholismi on myös monitekijäinen tauti, jossa ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana ja perinnölliset tekijät vaikuttavat osaltaan sairastumisalttiuteen. Alkoholismin on kauan tiedetty esiintyvän perheittäin. Periytymistapa on monimutkainen. Geneettiset mallinnukset eivät ole osoittaneet, että olisi olemassa yhden geenin muutoksiin liittyviä perinnöllisiä alkoholismin muotoja (Yuan ym. 1996). Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, joista kukin selittää vain verraten pientä osaa sairastumisriskistä. Toistaiseksi näitä alttiusgeenejä tunnetaan vaan muutama. Kun arvioidaan perimän suhteellista osuutta tautiriskistä, nojaudutaan perhetutkimusten lisäksi adoptio- ja kaksostutkimuksiin. Adoptiotutkimuksilla voidaan erotella perimän ja kasvatusympäristön vaikutuksia melko vakuuttavasti. Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet johdonmukaisesti perimän merkityksen (Sigvardsson ym. 1996). Niissä on verrattu adoptiolasten sairastumisriskiä biologisten vanhempien ja kasvatusvanhempien sairastumisriskiin. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että adoptiolapset ovat ainakin raskauden ajan ja vaihtelevan pituisen ajan synnytyksen jälkeenkin biologisen äitinsä kanssa, jolloin tämän jakson vaikutukset saatetaan tulkita perimän vaikutukseksi. Baer ym. (2003) ovatkin äskettäin osoittaneet, että raskaudenaikainen alkoholialtistus lisää nuorten aikuisten alkoholiongelmien todennäköisyyttä. Kaksostutkimus perustuu siihen, että on olemassa perimältään kahdenlaisia kaksosia: monotsygoottisia (MT) eli»identtisiä», joilla on sama perimä, ja ditsygoottisia (DT) eli»epäidenttisiä», jotka ovat perimältään kuin sisarukset yleensä. Identtisten kaksosten suurempi 2514 Duodecim 2003;119: J. Kaprio

2 YDINASIAT samankaltaisuus tutkittavan ilmiön suhteen verrattuna epäidenttisiin on osoitus perimän merkityksestä. Varhaisin kaksostutkimus alkoholismista on Kaijn (1960) ruotsalaisilla mieskaksosilla tekemä. Siinä todettiin pienehkössä aineistossa MT-parien konkordanssi suuremmaksi kuin DT-parien. Sama tulos havaittiin sotaveteraaneilla tehdyssä kaksostutkimuksessa (Hrubec ja Omenn 1981). Toisissa pienissä aineistoissa ei aina ole havaittu eroja. Tuoreimmat kaksostutkimukset ovat olleet edustavampia. Heathin ym. (1997) aineistoon kuului australialaista kaksosparia. Tässä tutkimuksessa DSM-IIIR:n mukaisen alkoholiriippuvuuden periytyvyydeksi todettiin 64 % (95 %:n luottamusväli 32 % 73 %) ilman merkittävää sukupuolieroa. Kendler ym. (1997) tutkivat ruotsalaisen mieskaksosparin aineistossa rekisteritietojen perusteella alkoholiongelmien esiintyvyyttä ja totesivat konkordanssin MT-pareilla suuremmaksi kuin DT-pareilla. Tämän perusteella arvioitiin, että ongelmakäytön periytyvyys on 54 % (95 %:n luottamusväli %). Edellä mainituissa kaksostutkimuksissa periytyvyyden arvioimiseen käytetyt mallit edellyttävät, ettei geenien ja ympäristön välillä ole merkittävää vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen osoittaminen diagnosoidun taudin osalta vaatii kuitenkin suuria aineistoja. Jos tarkastellaan alkoholinkäyttöä jatkuvana suureena, niin näyttöä geenien ja ympäristön melko vahvasta vuorovaikutuksesta on saatu useissa tutkimuksissa Australiasta (Heath ym. 1989), Suomesta (Rose ym. 1999, Dick ym. 2001) ja Yhdysvalloista (Cleveland ja Wiebe 2003). Suomessa arviot nuorten alkoholinkäytön periytyvyydestä vaihtelevat huomattavasti asuinkunnan kaupungistumisasteen mukaan (Dick ym. 2001). Alkoholinkäytön aloituksessa ei perintötekijöillä ole juuri vaikutusta (Rose ym ja 2003). Strukturoidulla haastattelulla tutkittujen 1 852:n 14-vuotiaan kaksosen joukossa neljällä prosentilla esiintyi DSM-IIIR:n kriteerien mukaista alkoholiriippuvuutta tai alkoholin väärinkäyttöä. Kesäkuussa 2003 raportoin Research Society on Alcoholismin (RSoA) vuosikokouksessa siitä, ettei MT- ja DT-parien konkordanssissa ollut tässä aineistossa mitään eroa, mikä viittaa ei-geneettisten perhetekijöiden suureen merkitykseen kyseisessä iässä. Kaksostutkimuksesta saatava periytyvyysarvio pitää paikkansa, jos identtisten ja epäidenttisten parien ympäristötekijöiden vaihtelu on keskimäärin yhtä suurta. Ympäristöjen samankaltaisuuteen voivat vaikuttaa mm. sikiökautiset tekijät, vanhempien kasvatuskäytännöt ja kaksosten keskinäinen vuorovaikutus. Suomalaisessa kaksostutkimuksessa (Kaprio ym. 1987) havaittiin, että usein toisiaan tapaavat aikuiset kaksosparitkit joivat useammin samalla tavalla. Koska MT-parit tapaavat toisiaan useammin kuin DT-parit, tällä oli jonkin verran vaikutusta arvioihin alkoholinkäytön periytyvyydestä. Tämä voisi selittää, miksi kaksostutkimusten perusteella näkyy yliarvioitavan jonkin verran perintötekijöiden merkitystä verrattuna perhe- ja adoptiotutkimuksiin. Arviot perimän merkityksestä riippuvat aina myös vallitsevista ympäristöolosuhteista. Perhe-, kaksos- ja adoptiotutkimukset siis osoittavat, että geeneillä on osuutta alkoholismin kehityksessä. Tätä tukee myös eläintutkimuksista saatu näyttö (Schumann ym. 2003). Toisaalta geenit yksinomaan eivät selitä alkoholismin syntyä, vaan ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana. Tästä huolimatta yksittäisten alttiusgeenien etsintä ja niiden merkityksen arvioiminen on ollut hidasta ja eri tutkimusten tulokset ovat olleet usein ristiriitaisia. Alkoholismi on monitekijäinen tauti, jossa myös perinnölliset tekijät vaikuttavat sairastumisalttiuteen. Alkoholismiin liittyviä alttiusgeenejä on todennäköisesti monia, mutta toistaiseksi niitä tunnetaan vaan muutama. Vahvin näyttö liittyy alkoholidehydrogenaasi- ja asetaldehydidehydrogenaasi-geeneihin. 2515

3 Perinnöllisen alttiuden tarkentaminen Kun halutaan löytää alttiusgeenit, edetään yleensä kahdella eri tavalla. Voidaan tutkia geneettistä vaihtelua sellaisissa geeneissä, joiden tiedetään tai arvellaan olevan mukana alkoholismin synnyssä. Näitä ovat esimerkiksi alkoholin metaboliaan osallistuvat geenit. Koska alkoholismin patofysiologiaa ei tunneta kokonaisuudessaan, ei myöskään tiedetä, mitkä kaikki geenit ovat mukana taudin synnyssä. Tuntemattomien geenien etsimiseen on silloin tehokkain tapa perheaineistoon perustuva, koko perimän kartoittava kytkentäanalyysi. Kerätään siis sellaisia perheitä, joissa on useita alkoholismia sairastavia jäseniä, ja katsotaan, perivätkö sairastuneet perheenjäsenet eri geenimuotoja kuin terveet. Suurin alkoholismiin keskittyvä perhetutkimus The Collaborative Study on the Genetics of Alcoholism (COGA) alkoi vuonna Kyseisessä yhdysvaltalaisessa monikeskustutkimuksessa (www.niaaa.nih.gov/extramural/projcoga.htm) alkoholisteja hoitavien yksiköiden kautta etsittiin perheitä, joissa on useita alkoholismia sairastavia jäseniä. Alkuvaiheessa seulottiin esiin yli perheenjäsentä runsaasta perheestä. Geneettisesti lupaavimmat perheet kutsuttiin syventäviin tutkimuksiin, joissa mm. otettiin verinäytteitä sekä tehtiin neurofysiologia mittauksia ja lisää kyselyjä ja haastatteluja. Näin pyrittiin saamaan mahdollisimman tarkka luonnehdinta niistä oireista ja ominaisuuksista, jotka voisivat liittyä alkoholismiriskiin. COGA:n geneettisissä analyyseissa ei siis tarkastella ainoastaan diagnosoidun alkoholismin kulkua perheissä vaan myös mahdollisten altistavien tai varhaisten muutosten luonnetta. Näitä altistavia tekijöitä kutsutaan usein endofenotyypeiksi (Gottesman ja Gould 2003), ja selvittämällä niiden genetiikkaa voidaan päästä ymmärtämään paremmin myös itse lopputilan eli taudin syntyä. COGA:ssa käytettiin ns. polydiagnostista strukturoitua haastattelua (Semi-Structured Assessment for Genetics of Alcoholism, SSAGA). Sen perusteella voidaan tehdä alkoholismin ja muiden psykiatristen häiriöiden diagnoosit useiden eri luokitusjärjestelmien (mm. DSM ja ICD) mukaan. Ensimmäinen COGA-aineisto käsittää 987 henkilöä 105 perheestä. Alkoholismin kriteereinä pidettiin aluksi DSM-IIIR mukaista alkoholiriippuvuutta ja Feighnerin määritelmää. Vuonna 1998 raportoidussa koko perimän kytkentäanalyysissa vahvimmat löydökset olivat kromosomien 1, 2 ja 7 alueilla (Reich ym. 1998) ja heikompi löydös kromosomissa 4. Myöhemmin sama kromosomin 4 alue näytti liittyvän suurimpaan vuorokauden aikana juotuun alkoholimäärään (Saccone ym. 2000). Kromosomin 4 merkitys vahvistui myös käytettäessä toista luokitusta (DSM-IV:n mukainen alkoholiriippuvuusdiagnoosi monimuuttuja-analyysissa, jossa oli mukana neurofysiologisia mittauksia; Williams ym. 1999). COGA:n sisällä luotiin myös toinen perheaineisto täsmälleen samalla tavalla kuin ensimmäinen. Siinä on mukana 295 henkilöä 157 perheestä. Ensimmäiset analyysit tästä aineistosta vahvistivat löydöksiä kromosomeissa 1 ja 7 (Foroud ym. 2000). COGA:ssa ja muutamassa muussa perhetutkimuksessa siis rajattiin perimän vaikutus joihinkin kromosomeihin, mutta kukin kromosomialue sisältää satoja geenejä, joten yksittäisen kausaalisen geenin etsiminen vaatii tässäkin vaiheessa paljon työtä. COGA:ssa on käytetty hyväksi edellä mainittuja endofenotyyppitietoja, ja hyödyllisimpiä ovat olleet aivotutkimukset. Potilaiden ja terveiden perheenjäsenten aivosähkökäyrän (EEG) mittauksissa on rekisteröity aistiärsykkeiden aiheuttamia aivojen EEG-vasteita (event-related potentials, ERP), joiden ajatellaan kertovan tarkkaavuuden hermostollisesta perustasta. ERP-muutoksia (etenkin ns. P3-komponentti) havaitaan alkoholisteilla myös pitkän raittiuden jälkeen, ja alkoholistien lapsilla esiintyy erilaisia muutoksia kuin verrokkien lapsilla. Kytkentäanalyysissa nämä on hiljattain yhdistetty kromosomin 4 alueelle ja tarkennettu liittyvän GABA A -reseptorigeenikompleksin (GABA = gamma-aminovoihappo) alueelle (Porjesz ym. 2002). Kesäkuussa 2003 Bernice Porjesz kertoi RSoA:n vuosikokouksessa, että EEG-muutoksia on myös kytketty vahvasti kromosomin J. Kaprio

4 alueelle. Masennukseen liittyvä alkoholismi toisaalta näyttää liittyvän vahvasti kromosomin 1 (Nurnberger ym. 2001). Näihin liittyvät yksittäiset geenit eivät kuitenkaan ole tiedossa. Kuva: Chad Ehlers / Lehtikuva Yksittäiset geenit alkoholismissa Kiinnostus yksittäisiin geeneihin alkoholismitutkimuksessa kohdistuu yhtäältä niihin geeneihin, jotka vaikuttavat alkoholin metaboliaan, lähinnä alkoholidehydrogenaasi- ja asetaldehydidehydrogenaasigeeneihin (ADH, ALDH). Toisaalta on kiinnostuttu niistä aivojen välittäjäainejärjestelmistä, jotka liittyvät alkoholin vaikutusten kokemiseen (mm. dopamiini-, GABA- ja serotoniinijärjestelmät). Tunnettuja geenimuutoksia voidaan tutkia myös väestöotoksilla, joihin kuuluvien henkilöiden ei tarvitse olla keskenään sukua. Näitä tapaus-verrokkitutkimuksia onkin tehty melko paljon myös alkoholismin ja alkoholinkäytön suhteen. Saatuja tuloksia on kuvattu melko kattavasti tuoreissa yleiskatsauksissa (Dick ym. 2003, Tyndale 2003). GABA-reseptorigeenit. Koska gamma-aminovoihappo on keskeinen aivojen välittäjäaine ja GABA A -reseptorien toiminta on herkkä etanolille, GABA-järjestelmän geenejä on pidetty lupaavina ehdokasgeeneinä. GABA-reseptorien osia koodaavat geenit sijaitsevat lähellä toisiaan kolmen eri kromosomin ns. reseptorikomplekseissa. Kromosomissa 4 sijaitsevan reseptorikompleksin GABRB1-geenin ja alkoholismin välillä havaittiin COGA-tutkimuksen kytkentäanalyysissa merkitsevä yhteys (Song ym. 2003). Long ym. (1998) totesivat myös samalla alueella yhteyden Amerikan intiaaniväestöön kohdistuneessa kytkentäanalyysissa. Samoin Parsian ja Zhang (1999) löysivät yhteyden tapaus-verrokkitutkimuksessaan. Kesäkuussa 2003 RSoA:n vuosikokouksessa COGA:n tutkija Howard Edenberg kertoi tarkennettujen analyysien viittaavan siihen, että saman reseptorigeenikompleksin GABRA2-geenin eräs haplotyyppi liittyy erittäin vahvasti alkoholiriippuvuuteen. Kyseinen haplotyypi ei kuitenkaan aiheuta koodautuneen valkuaisaineen rakennemuutoksia, joten se vaikuttanee säätelymekanismien kautta. Näin on siis päästy kromosomin alueelta jo spesifistä geeniä tutkimaan. Muita kiinnostavia COGA:n esiin tuomia alueita tutkitaan edelleen kromosomissa 15, jossa on toinen GABA-reseptorigeenikompleksi. Positiivinen yhteys alkoholismin ja siinä sijaitsevan GABRB3:n kanssa on havaittu sekä tapausverrokkitutkimuksessa (Noble ym. 1998) että perhetutkimuksessa (Song ym. 2003). Kolmas GABA-reseptorigeenikompleksi on kromosomissa 5, jonka suhteen on saatu ristiriitaisia tuloksia (Dick ym. 2003). Johdonmukaisin löydös GABA-järjestelmän osalta paikantuu kromosomissa 4 oleviin geeneihin. Havaittu geneettinen vaihtelu selittänee vain pienen osan alkoholismiriskistä. ADH ja ALDH. Kromosomin 4 alueella on myös ADH-geenikompleksi (mm. geenit ADH1A, ADH1B ja ADH1C), jonka geenien tiettyjen muotojen on osoitettu suojaavan alkoholismilta. Meta-analyysin perusteella on arvioitu, että ADH1B-geenin alleeliin 1 (ADH1B*1) 2517

5 liittyy lähes kolminkertainen alkoholismin riski ADH1B*2-alleeliin verrattuna. Kyseinen pienen riskin alleeli esiintyy yleisesti aasialaisissa väestöissä, mutta on harvinainen kaukaasialaisessa (Whitfield 1997) väestössä, jossa se liittyy myös vähäisempään alkoholinkäyttöön. Muitakin ADH-geenien ja alkoholinkäytön yhteyksiä on havaittu, erityisesti ADH1C:n osalta (Dick ym. 2003). Myös COGA:n kytkentäanalyyseissä on löydetty ADH-kompleksin alueella yhteyksiä, jotka eivät selity em. tunnetuilla geenimuodoilla. Tatiana Foroud kertoi kesäkuussa 2003 RSoA:n vuosikokouksessa, että ADH5-geeni liittyy alkoholismin riskiin. ADH5 on kiinnostava, koska se on ainoa kyseisen kompleksin geeni, joka on toiminnallinen aivoissa. Löydös pitää luonnollisesti vielä varmistaa. Toinen kiistaton yhteys alkoholilla on ALDHgeenien kanssa. Kromosomissa 12 oleva ALDH2 on monimuotoinen, ja alleeli ALDH2*2 heikentää entsyymin toimintaa, jolloin asetaldehydin pitoisuus kasvaa sen kantajilla nopeammin alkoholin nauttimisen jälkeen. ALDH2*2-alleelin kantajien pieni määrä alkoholistien joukossa havaittiin Japanissa 20 vuotta sitten (Harada ym. 1982), ja havainto on vahvistettu toistuvasti sen jälkeen. Vaikka kyseinen alleeli on harvinainen valkoihoisessa väestössä, niin ALDHgeenien muun geneettisen vaihtelun merkitystä alkoholinkäytössä ja alkoholismissa tulee tutkia lisää. Dopamiinigeenit. Dopamiinireseptori D2 -geenin osuutta alkoholismissa ja muissa päihdeongelmissa on tutkittu paljon vuodesta 1990, jolloin ensimmäiseksi havaittiin, että ns. A1-alleeli on alkoholisteilla yleisempi kuin verrokeilla. Tuoreessa meta-analyysissa arvioitiin alkoholismin riskisuhteeksi A1-alleelin kantajilla 1,5 (95 %:n luottamusväli 1,26 1,79) viidentoista tutkimuksen perusteella (Ioannidis ym. 2003), mutta tutkimusten välillä esiintyi erittäin merkitsevää heterogeenisuutta. Vain osassa tutkimuksista on saatu positiivinen yhteys alkoholismin ja alleeli A1:n välillä. Tähän on monia syitä. DRD2 liittyy mahdollisesti vain vakavampaan alkoholismiin, ja toisaalta alleelin yleisyys vaihtelee huomattavasti väestöittäin. Koska jälkimmäinen seikka voi aiheuttaa harhaa tapausverrokkitutkimuksissa, DRD2:n yhteyttä alkoholismiin on pyritty varmistamaan perhetutkimuksissa. Yhdessäkään neljästä perhetutkimuksesta ei havaittu kyseistä yhteyttä COGA:ssa tehty analyysi mukaan luettuna. Muiden dopamiinireseptori- ja dopamiinitransportterigeenin osalta tulokset ovat olleet heikot ja ristiriitaiset (Dick ym. 2003). Neuropeptidi Y (NPY) on aivojen välittäjäaine, jolla on monia tehtäviä. Se osallistuu mm. energiatasapainon, ruokahalun, stressin ja verenkierron säätelyyn. Kauhanen ym. (2000) raportoivat ensimmäisinä, että neuropeptidi Y:n leu7pro-geenimuoto liittyy lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön ja mahdollisesti suurkulutukseen. Seuraavana vuonna Ilveskoski ym. (2001) raportoivat, että kyseinen NPY-geenimuoto liittyy kohtuukäyttöön muttei alkoholismiin. Sen sijaan Lappalainen ym. (2002) löysivät yhteyden alkoholismin ja NPY-leu7pro-geenimuodon välillä melko suuressa yhdysvaltalaisessa aineistossa (467 alkoholiriippuvuustapausta ja 202 verrokkia). Zhu ym. (2003) selvittivät hiljattain suomalais-ruotsalaisen aineiston perusteella NPY-leu7pro-geenimuodon yleisyyttä alkoholista riippuvaisilla (n=607) ja verrokeilla (n=390), mutta mitään eroa ei havaittu. Samassa kirjoituksessa julkaistu meta-analyysi osoitti, että kyseisen polymorfismin yleisyys on yhtä suuri sekä potilailla että terveillä verrokeilla. Neuropeptidi Y:llä ei siis nykytiedon mukaan näyttäisi olevan osuutta alkoholismin synnyssä. Monia muitakin geenejä on yhdistetty alkoholinkäyttöön ja alkoholismiin (Tyndale 2003), mutta niiden joukosta ei ole toistaiseksi löytynyt johdonmukaisia ja voimakkaita yhteyksiä. Miksei alkoholismigeenejä ole löytynyt enemmän? Vaikka perhe- ja eläintutkimukset osoittavat, että perimällä on merkitystä alkoholinkäytössä ja alkoholismissa, alttiusgeenien löytyminen on ollut odotuksiin nähden hidasta. Tähän on monia syitä mm. se, että alkoholismi on taustaltaan heterogeeninen tauti. Myös altistavien geenien yksittäiset vaikutukset ovat ilmeisesti mel J. Kaprio

6 ko vähäisiä, joten niiden luotettava toteaminen vaatii riittävän suuria ja hyvin tutkittuja aineistoja. Koska alkoholismiin liittyy monesti muidenkin päihteiden käyttöä, erityisesti tupakointia, ja muita psykiatrisia häiriöitä, voivat näiden tilojen geneettiset ja muut syyt vaikeuttaa alkoholismille spesifisten geenien löytymistä. Geenitutkimusten osalta alkoholismin endofenotyyppien tutkiminen näyttää hyödylliseltä. Lopuksi Alkoholin metaboliassa mukana olevien geenien geneettisen vaihtelun tiedetään liittyvän alkoholismin riskiin, vaikkeivät tunnetut ADH:n ja ALHD:n geenimuodot juuri selitä suomalaisten alkoholismia. Tieto GABA-järjestelmän geenien osuudesta auttaa ymmärtämään paremmin alkoholin vaikutuksia aivoissa. Olemme vasta alussa alkoholismin perinnöllisen perustan ymmärtämisessä. Kirjallisuutta Baer JS, Sampson PD, Barr HM, Connor PD, Streissguth AP. A 21-year longitudinal analysis of the effects of prenatal alcohol exposure on young adult drinking. Arch Gen Psychiatry 2003;60: Cleveland HH, Wiebe RP. The moderation of genetic and shared-environmental influences on adolescent drinking by levels of parental drinking. J Stud Alcohol 2003;64: Dick DM, Foroud T. Candidate genes for alcohol dependence: A review of genetic evidence from human studies. Alcohol Clin Exp Res 2003;27: Dick DM, Rose RJ, Viken RJ, Kaprio J, Koskenvuo M. Exploring geneenvironment interactions: socioregional moderation of alcohol use. J Abnormal Psychol 2001;110: Foroud T, Edenberg HJ, Goate A, ym. Alcoholism susceptibility loci: confirmation studies in a replicate sample and further mapping. Alcohol Clin Exp Res 2000;24: Gottesman II, Gould TD. The endophenotype concept in psychiatry: etymology and strategic intentions. Am J Psychiatry 2003;160: Harada S, Agarwal DP, Goedde HW, Tagaki S, Ishikawa B. Possible protective role against alcoholism for aldehyde dehydrogenase isozyme deficiency in Japan. Lancet 1982;340:827. Heath AC, Bucholz KK, Madden PA, ym. Genetic and environmental contributions to alcohol dependence risk in a national twin sample: consistency of findings in women and men. Psychol Med 1997; 27: Heath AC, Jardine R, Martin NG. Interactive effects of genotype and social environment on alcohol consumption in female twins. J Stud Alcohol 1989;50: Ilveskoski E, Kajander OA, Lehtimäki T, ym. Association of neuropeptide y polymorphism with the occurrence of type 1 and type 2 alcoholism. Alcohol Clin Exp Res 2001;25: Ioannidis JP, Trikalinos TA, Ntzani EE, Contopoulos-Ioannidis DG. Genetic associations in large versus small studies: an empirical assessment. Lancet 2003;361: Kaij L. Alkoholism in Twins. Tukholma: Almqvist ja Wiksell, Kaprio J, Koskenvuo M, Langinvainio H, Romanov K, Sarna S, Rose RJ. Genetic influences on use and abuse of alcohol: a study of 5638 adult Finnish twin brothers. Alcohol Clin Exp Res 1987;11: Kauhanen J, Karvonen MK, Pesonen U, ym. Neuropeptide Y polymorphism and alcohol consumption in middle-aged men. Am J Med Genet 2000;93: Kendler KS, Prescott CA, Neale MC, Pedersen NL. Temperance board registration for alcohol abuse in a national sample of Swedish male twins, born 1902 to Arch Gen Psychiatry 1997;54: Lappalainen J, Kranzler HR, Malison R, ym. A functional neuropeptide Y Leu7Pro polymorphism associated with alcohol dependence in a large population sample from the United States. DArch Gen Psychiatry 2002;59: Long JC, Knowler WC, Hanson RL, ym. Evidence for genetic linkage to alcohol dependence on chromosomes 4 and 11 from an autosome-wide scan in an American Indian population. Am J Med Genet 1998;81: Noble EP, Zhang X, Ritchie T, ym. D2 dopamine receptor and GABA(A) receptor beta3 subunit genes and alcoholism. Psychiatry Res 1998;81: Nurnberger JI Jr., Foroud T, Flury L, ym. Evidence for a locus on chromosome 1 that influences vulnerability to alcoholism and affective disorder. Am J Psychiatry 2001;158: Parsian A, Zhang ZH. Human chromosomes 11p15 and 4p12 and alcohol dependence: possible association with the GABRB1 gene. Am J Med Genet 1999;88: Porjesz B, Almasy L, Edenberg HJ, ym. Linkage disequilibrium between the beta frequency of the human EEG and a GABAA receptor gene locus. Proc Natl Acad Sci U S A 2002;99: Reich T, Edenberg HJ, Goate A, ym. Genome-wide search for genes affecting the risk for alcohol dependence. Am J Med Genet 1998;81: Rose RJ, Dick DM, Viken RJ, Pulkkinen L, Kaprio J. Drinking or abstaining at age 14? A genetic epidemiological study. Alcohol Clin Exp Res 2001;25: Rose RJ, Kaprio J, Winter T, Koskenvuo M, Viken RJ. Familial and socioregional environmental effects on abstinence from alcohol at age sixteen. J Stud Alcohol Suppl 1999;13: Rose RJ, Viken RJ, Dick DM, Bates JE, Pulkkinen L, Kaprio J. It does take a village: nonfamilial environments and children's behavior. Psychol Sci 2003;14: Saccone NL, Kwon JM, Corbett J, ym. A genome screen of maximum number of drinks as an alcoholism phenotype. Am J Med Genet 2000;96: Schumann G, Spanagel R, Mann K. Candidate genes for alcohol dependence: animal studies. Alcohol Clin Exp Res 2003; 27: Sigvardsson S, Bohman M, Cloninger CR. Replication of the Stockholm Adoption Study of alcoholism. Confirmatory cross-fostering analysis. Arch Gen Psychiatry 1996; 53: Sillanaukee P, Mäkelä R, Kiianmaa K, Seppä K. Alkoholin suurkulutus ja alkoholismi. Duodecim 1996;112: Song J, Koller DL, Foroud T, ym. Association of GABAA receptors and alcohol dependence and the effects of genetic imprinting. Am J Med Genet 2003;117B: Tyndale RF. Genetics of alcohol and tobacco use in humans. Ann Med 2003;35: Whitfield JB. Meta-analysis of the effects of alcohol dehydrogenase genotype on alcohol dependence and alcoholic liver disease. Alcohol Alcohol 1997;32: Williams JT, Begleiter H, Porjesz B, ym. Joint multipoint linkage analysis of multivariate qualitative and quantitative traits. II. Alcoholism and event-related potentials. Am J Hum Genet 1999;65: Yuan H, Marazita ML, Hill SY. Segregation analysis of alcoholism in high density families: a replication. Am J Med Genet 1996;67:71 6. Zhu G, Pollak L, Mottagui-Tabar S, ym. NPY Leu7Pro and alcohol dependence in Finnish and Swedish populations. Alcohol Clin Exp Res 2003;27: JAAKKO KAPRIO, LKT, professori Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos PL 41, Helsingin yliopisto ja Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie 166, Helsinki 2519

Tupakointi ja geenit. Jaakko Kaprio HY ja KTL

Tupakointi ja geenit. Jaakko Kaprio HY ja KTL Tupakointi ja geenit Jaakko Kaprio HY ja KTL Kansantautien geneettinen tausta Monitekijäisiä Mikä on geenien merkitys Miten tauti periytyy? (yksi geeni vai monitekijäinen tauti)? Tavoitteeni tunnistaa

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys

Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Markus Perola, LT, geneettisen epidemiologian tutkimusprofessori THL, KATO, GETY markus.perola@thl.fi Määritelmiä L3/13.9.2012

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Rintasyövän perinnöllisyys

Rintasyövän perinnöllisyys Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö?

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? + Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? Jyrki Psykiatrian professori, Turun Yliopisto Ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri + Tavarariippuvuus 2 Rakastaako tavaraa? Kuinka monta tavaraa sydämeen mahtuu?

Lisätiedot

NCL australiankarjakoirilla

NCL australiankarjakoirilla NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Kreatransporttihäiriö

Kreatransporttihäiriö Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM 180114 Lapsettomuushoidot 80-luvulla Ensimmäiset IVF-lapset Suomessa 1984 Hoidon onnistuminen 80-luvulla - hormonistimulaatiomenetelmät vasta kehittymässä - siirrettiin

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa

Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Taustaa Suhteellisen iän ilmiötä (relative age effect, RAE) on tutkittu 1980-luvulta alkaen urheilujoukkueita, kouluja tai muita nuorisoinstituutiota

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto 12.3.2013 TTY:n tutkimuksen arviointi TUT RAE 2010-2011 2 5 paneelia,

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Martin Täubel, Anne M Karvonen, Tiina Reponen, Stephen Vesper, Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen 24.3.2016 SIS FERMI Hyvärinen 1 Mikä

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä?

Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä? Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä? Markus Perola, LT, dosentti THL, KATO, Kansantautien geenien tutkimusyksikkö, kvantitatiivisen genetiikan ryhmä

Lisätiedot

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot