Aggressiivinen, raivoava ja tuhoava käyttäytyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aggressiivinen, raivoava ja tuhoava käyttäytyminen"

Transkriptio

1 Katsaus Alo Jüriloo Toistuvat raivokohtaukset Toistuvien raivokohtauksien oireyhtymä on suhteellisen uusi häiriö psykiatrisessa tautiluokituksessa. Kyseessä on toistuva kyvyttömyys vastustaa aggressiivisia impulsseja ja tästä johtuva silmitön raivoaminen. Epämääräisten kriteereiden vuoksi tämän häiriön asema on jäänyt epäselväksi, ja kyseisen diagnoosin käyttöön tulee suhtautua varauksellisesti. Häiriöön kohdistuva tutkimus tarkennetuin kriteerein on kuitenkin vilkastumassa. Toistuvasta patologisesta impulsiivisesta aggressiivisuudesta kärsiviä voidaan auttaa lääkehoidolla ja psykoterapialla. Erityisesti serotoniinin takaisinoton estäjistä saattaa olla hyötyä. Kehitteillä on myös uusia lääkkeitä ja psykoterapeuttisia hoito ohjelmia. Aggressiivinen, raivoava ja tuhoava käyttäytyminen on kaikkien ihmisten ominaisuus, joka syntyy jo varhain yhdessä itsekokemuksen kehittymisen kanssa ja edustaa ensimmäistä tapaamme kokea pahaa oloa. Suotuisissa olosuhteissa alkaa kehittyä sellaisia psyykkisiä rakenteita ja toimintoja, jotka tarjoavat vähitellen yhä parempia muita keinoja mielen tasapainon ylläpitämiseksi. Mielen normaalissa kehityksessä avoin aggressiivisuus vähenee progressiivisesti (Tähkä 1996). Aggressiiviset tunteet saattavat kuitenkin aikuisiässäkin murtautua läpi käyttäytymiseen, kun keinot niiden käsittelemiseksi ovat jääneet tai käyvät riittämättömiksi, kuten saattaa käydä esimerkiksi päihtymystilassa. Aggressiivisuus on ollut tapana jakaa välineelliseksi (suunnitelmalliseksi) ja impulsiiviseksi (affektiiviseksi). Impulsiivisestakin aggressiivisuudesta vain osaa voidaan pitää selvästi patologisena. Tästä eräänlaisena ääriesimerkkinä on amok-juoksu, harvinainen äkillisen ja silmittömän raivon ja väkivaltaisen käyttäytymisen tila, jonka kapteeni Cook kuvasi Malesiassa purjehtiessaan vuonna 1770 maailman ympäri. Amok johti yleensä usean satunnaisen vastaantulijan kuolemaan. Malesialaiset itse selittivät sen pahan tiikerisielun, hantu belian, tunkeutumisella ihmiseen. Paha sielu ottaa ylivallan ja pakottaa ihmisen käyttäytymään väkivaltaisesti tämän omasta tahdosta huolimatta (Saint Martin 1999). Myöhemmin samanlaisia äkillisiä raivokohtauksia on kuvattu myös länsimaissa, joskin niitä on pidetty harvinaisina (Adler ym. 1993). Yhdysvalloissa kehitetyn ja psykiatrisessa tutkimuksessa yleisesti käytetyn diagnostisen luokitusjärjestelmän DSM III:n impulssikontrollihäiriöiden ryhmään lisättiin vuonna 1980 toistuvien raivokohtauksien oireyhtymä (intermittent explosive disorder, IED). Näin pyrittiin ensimmäistä kertaa määrittelemään häiriö, jonka keskeinen oire on toistuva patologinen impulsiivinen aggressiivisuus. Kyseessä on toistuva kyvyttömyys hillitä omia aggressiivisia impulsseja, jolloin jo suhteettoman vähäinen ärsyke saattaa laukaista silmittömän raivoamisen. Tautiluokituksen seuraavissa päivityksissä (DSM III R ja DSM IV) oireyhtymän kriteereitä muutettiin hieman. ICD 10 tautiluokitukseen IED:tä ei ole otettu erillisenä häiriönä vaan se mainitaan yhtenä käytös ja hillitsemishäiriön esimerkkinä ilman omia diagnostisia kriteerejä. Duodecim 2007;123:64 72 A. Jüriloo

2 Potilaat saattavat kuvata raivokohtauksiaan sanomalla»päässäni napsahti» tai»kilahdin, en mahtanut itselleni mitään». Eräs potilaani itki kovasti rakasta vaimoaan, jonka hän oli raivopuuskassaan kuristamalla tappanut. Hän oli tuskastunut toistuvaan impulsiiviseen väkivaltaisuuteensa:»murhaan hetkessä, mutta en mitään tarkoita. Olen niin tohelo.» Toistuvien raivokohtauksien oireyhtymään kuuluukin käytöksen katuminen rauhoittumisen jälkeen. Tavallisesti potilaat kokevat raivokohtauksensa ongelmallisiksi ja yrittävät hallita niitä joko yrittämällä pitää kurissa aggressiivisia tunteitaan ja hillitsemällä käytöstään tai välttämällä riskialttiita tilanteita tai tiettyjä ihmisiä tai poistumalla ajoissa paikalta (McElroy ym. 1998). Määrittelemisen ongelmat Toistuvat raivokohtaukset Taulukko 1. Toistuvien raivokohtauksien diagnostiset kriteerit (DSM-IV). Useita erillisiä jaksoja, joiden aikana henkilö on kyvytön hillitsemään aggressiivisia impulsseja, ja niiden seurauksena esiintyy vakavia päällekarkauksia tai omaisuuden tuhoamista. Jaksojen aikana ilmenevä aggressiivisuus on selvästi suhteetonta mihinkään ennakoivaan psykologiseen stressitekijään nähden. Aggressiiviset jaksot eivät selity paremmin muulla mielenterveyden häiriöllä (esim. epäsosiaalinen persoonallisuus, epävakaa persoonallisuus, psykoottinen häiriö, maaninen jakso, käytöshäiriö tai tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö) eivätkä johdu minkään kemiallisen aineen (esim. huumeen tai lääkkeen) suorasta fysiologisesta vaikutuksesta tai ruumiillisesta häiriöstä (esim. pään vamma, Alzheimerin tauti). Aikaisemmissa tautiluokituksissa toistuvan impulsiivisen aggressiivisuuden katsottiin kuuluvan persoonallisuushäiriöihin. Sekä varhaisemmat passiivis aggressiivisen persoonallisuuden että myöhemmät eksplosiivisen persoonallisuuden kriteerit jäivät kuitenkin epämääräisiksi. Syntyi tarve patologisen impulsiivisen aggressiivisuuden tarkempaan määrittelemiseen. Oliko erillisen impulssikontrollihäiriön luominen irrotettuna persoonallisuuden kehityksestä tähän onnistunein ratkaisu, on toinen kysymys. IED:n osalta kävi myös niin, että sen kriteerit määriteltiin epätarkasti. DSM III:ssa raivokohtauksia ei määritelty tarkemmin esiintymistaajuuden eikä vakavuuden suhteen. Edellytettiin, että henkilö ei raivokohtauksien välissä ole muuten impulsiivinen eikä aggressiivinen. Lisäksi epäsosiaalista persoonallisuutta pidettiin poissulkudiagnoosina. DSM III R lisäsi poissulkukriteeriksi vielä epävakaan persoonallisuuden. Näillä rajoituksilla tämän uuden diagnoosin kriteerit täyttäviä henkilöitä ei juuri löytynyt eikä tutkimus edistynyt. Nykyisestä, 1994 käyttöön otetusta DSM IV tautiluokituksesta poistettiin ehto, että raivokohtauksien välillä ei saisi esiintyä impulsiivista tai aggressiivista käytöstä (taulukko 1). Poissulkukriteereitä lievennettiin myös siten, että aggressiivisuus ei saisi selittyä paremmin millään muulla mielenterveyden häiriöllä. Tämä oli askel siihen suuntaan, että samanaikaisen epäsosiaalisen tai epävakaan persoonallisuuden diagnoosi tuli mahdolliseksi. Tosin ohjeita tämän rajanvedon tekemiseksi ei ole. Vaikka muutokset toivat IED:n määritelmän lähemmäksi kliinistä todellisuutta, kokivat impulsiivisen aggressiivisuuden tutkijat sen edelleen epätyydyttäväksi. Chicagon yliopiston professori Emil Coccaro, joka on tutkimusryhmänsä kanssa tehnyt suuren osan kaikista tähän mennessä julkaistuista IED tutkimuksista, määritteli siksi oireyhtymälle tarkennetut, tutkimuskäyttöön tarkoitetut kriteerit (Coccaro ym. 1998, Coccaro 2003) (taulukko 2). Ne sisältävät monia olennaisia tarkennuksia. Oireyhtymään sisällytettiin myös sanallinen aggressiivisuus, määriteltiin kohtauksien esiintymistaajuus, ja lisättiin vaatimus kärsimyksestä tai haitasta työtehtävien tai ihmissuhteiden hoitamisessa. Tutkimuskriteerit on jo alustavasti arvioitu käyttökelpoisiksi ja luotettaviksi. Niillä on pystytty hyvin määrittämään henkilöt, joilla juuri toistuva patologinen impulsiivinen aggressiivisuus on syynä toimintakyvyn heikkenemiseen (Coccaro 2000, McCloskey ym. 2006). Esiintyvyys IED:tä pidetään lapsuudessa alkavana, nuoruusiässä (keskimäärin vuoden iässä) kulmi- 65

3 noituvana ja pitkäkestoisena, vasta keski iässä tasaantuvana häiriönä (McElroy ym. 1992, Coccaro ym. 2005). Miehillä tätä oireyhtymää otaksutaan esiintyvän kolme kertaa useammin kuin naisilla. IED:tä esiintyy selvästi enemmän vähän koulutusta saaneilla. Päihderiippuvuus sekä ahdistuneisuus, mieliala ja persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä samanaikaisesti esiintyviä psyykkisiä häiriöitä. IED näyttää alkavan nuoremmalla iällä kuin muut samanaikaiset psyykkiset häiriöt fobioita lukuun ottamatta (Coccaro ym. 2005). Tiedot IED:n esiintyvyydestä ovat peräisin lähinnä psykiatrisessa avohoidossa olevien aineistoista. Eräässä 400 potilaan aineistossa IED todettiin 4,5 %:lla ja toisessa 748 potilaan aineistossa 6,8 %:lla (Coccaro 2000). Sittemmin on psykiatrisen potilaan aineistossa löydetty IED 3,1 %:lla (Coccaro ym. 2005). Baltimoren persoonallisuushäiriötutkimuksen yhteydessä löydettiin IED:tä aiempaa enemmän. Yhden kuukauden diagnostiset kriteerit täyttyivät 0,5 4,2 %:lla ja elämänaikaiset kriteerit 3,3 9,3 %:lla (Coccaro ym. 2004). Coccaron arvion mukaan Yhdysvalloissa voisi olla jopa toistuvista raivokohtauksista kärsivää. Viimeisin väestötutkimus tukee oletusta IED:n suhteellisesta yleisyydestä: aikuisen haastattelututkimuksessa täyttyivät yhden vuoden diagnostiset kriteerit 3,9 %:lla ja elämänaikaiset kriteerit 7,3 %:lla (Kessler ym. 2006). Yhden henkilön osalta tämä tarkoitti keskimäärin 43:a elämänaikaista raivokohtausta, jotka johtivat omaisuuden tuhoutumiseen yhteensä dollarin edestä. Mielenkiintoinen havainto on myös, että joka kolmas aggressiivinen autonkuljettaja saattaa täyttää IED:n kriteerit (Galovski ym. 2002). Aggressiivinen ajotyyli näyttää taas olevan yhteydessä joka toiseen liikenneonnettomuuteen. Etiologia Taulukko 2. Toistuvien raivokohtauksien diagnostiset tutkimuskriteerit (Coccaro 1998 ja 2003). A. Toistuvia aggressiokohtauksia, jotka ilmenevät: 1. verbaalisena tai fyysisenä aggressiivisuutena, joka kohdistuu ihmisiin, eläimiin tai esineisiin yhden kuukauden aikana keskimäärin kahdesti viikossa tai 2. vuoden aikana kolmena kohtauksena, jotka johtavat ihmisiin kohdistuvaan fyysiseen väkivaltaan tai esineiden tuhoamiseen. B. Kohtausten aikana ilmenevän aggressiivisuuden aste on selvästi suhteeton provokaatioon tai ennakoivaan psykologiseen stressitekijään nähden. C. Aggressiivinen käyttäytyminen ei yleensä ole suunnitelmallista (on siis impulsiivista) eikä tavoitteellista (esim. taloudellisen edun, vallan tai nöyryytyksen saavuttamiseksi). D. Aggressiivinen käyttäytyminen aiheuttaa henkilölle huomattavaa kärsimystä tai haittaa työtehtävien tai ihmissuhteiden hoitamista. E. Aggressiivinen käyttäytyminen ei selity paremmin muulla mielenterveyden häiriöllä (esim. vakava masennustila, mania, psykoottinen häiriö, ADHD), muulla somaattisella sairaudella (esim. pään vamma, Alzheimerin tauti) tai päihtymystilalla. Vaikka perinnöllisyystutkimusta on tehty IED:n kriteereillä hyvin vähän, on jo 1970 luvulla tehdyistä tutkimuksista lähtien ollut tiedossa, että toistuva impulsiivinen aggressiivisuus on huomattavan periytyvä piirre. Coccaro (2000) on yhdessä tutkimuksessaan havainnut tutkimuskriteerien perusteella, että IED potilaiden lähiomaisilla on yli kolminkertainen IED riski ja että tämä riski näyttää olevan riippumaton muista samanaikaisista häiriöistä kuten persoonallisuushäiriöistä ja päihderiippuvuuksista. Geenitutkimuksissa on todettu MAO A geenin funktionaalisella polymorfismilla olevan yhteys siihen, miksi osa kaltoin kohdelluista lapsista kehittyy antisosiaalisiksi ja väkivaltaisiksi aikuisiksi (Caspi ym. 2002). Tryptofaanihydroksylaasigeenin polymorfismin on osoitettu liittyvän pieneen 5 HIAA pitoisuuteen väkivaltarikollisilla (Nielsen ym. 1994). Kyseisen geenin polymorfismin merkitys aggressiivisessa käyttäytymisessä on selvittelyn kohteena (Popova 2006). Serotoniini 1B reseptorin geenin polymorfismia on havaittu väkivaltaisilla alkoholisteilla (Lappalainen ym. 1998) sekä tarkkaavuus ja yliaktiivisuushäiriöstä kärsivillä (Smoller ym. 2006). Impulsiiviseen aggressiivisuuteen näyttää liittyvän häiriöitä useissa aivojen välittäjäaineissa. Asiaa koskevan tutkimuksen tärkeitä virstanpylväitä ovat Linnoilan ja Virkkusen havainnot pienentyneestä 5 HIAA pitoisuudesta impulsiivisten väkivaltarikollisten selkäydinnesteessä 66 A. Jüriloo

4 (Linnoila ym. 1983, Virkkunen ym. 1994). Serotoniinijärjestelmän epätasapaino onkin näyttänyt olevan keskeisessä yhteydessä patologiseen impulsiiviseen aggressiivisuuteen. Erityisesti postsynaptisten serotoniini 1B reseptorien rooli on parhaillaan suuren mielenkiinnon kohteena (Olivier ja van Oorschot 2005). Suuren testosteronipitoisuuden yhteys hallitsevaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen on ollut pitkään tiedossa samoin kuin sen yhteys serotoniinipitoisuuden pienuuteen (Giammanco ym. 2005). Katekoliamiinijärjestelmän rooli aggressiivisuudessa on monimutkainen, eikä sen merkitys ole vielä täysin selvinnyt (Olvera 2002). COMT ja MAO- A geenien tutkiminen saattaa tuoda tähän lisävalaistusta (Volavka ym. 2004). Myös aivojen otsalohkon toiminnan häiriöt ovat olleet tutkimuksen kohteena. Frontaalivamman yhteys raivokkaaseen aggressiivisuuteen on tunnettu jo 1800 luvulta lähtien. Uudet tutkimusmenetelmät ovat osoittaneet impulsiivisilla väkivaltarikollisilla frontaalisia EEG muutoksia, frontaalista hypoperfuusiota ja hypometaboliaa, prefontaalista harmaan aineen vähäisyyttä ja heikompaa suoriutumista frontaalista toiminnanohjausta mittaavissa neuropsykologisissa testeissä (Brower ja Price 2001). On oletettu, että IED:ssä serotoniinin moduloiva vaikutus prefrontaalikorteksin ja amygdalan välisiin yhteyksiin on häiriintynyt (Best ym. 2002). Lasten kehityksen seurantatutkimukset ovat tuoneet esille useita temperamentin ja persoonallisuuden riskitekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että väkivaltaisen käytöksen hallitseminen ei iän myötä parane. Näitä ovat pidäkkeetön temperamentti, impulsiiviset ja yliaktiiviset piirteet, uhmakkuus ja käytöshäiriö, tunnekylmyys, vähäinen älykkyys, nuoruusiän masennus, varhain alkanut päihteiden käyttö sekä laiminlyönti ja kaltoinkohtelu vanhempien taholta (Fonagy 2004). Toistuva väkivaltainen käytös on näiden riskitekijöiden kasaantumisen lopputulos. Diagnostiikka Toistuvat raivokohtaukset IED:n diagnoosi on poissulkudiagnoosi ja edellyttää potilaan huolellista tutkimista. Psykiatrin konsultaatio on paikallaan, ja vaikeissa tapauksissa tulee konsultoida oikeuspsykiatria. Neurologin arvio on usein hyödyllinen aivovammojen ja temporaaliepilepsian pois sulkemiseksi sekä erilaisten neurologisten löydöksien merkityksen arvioimiseksi. Tarvittaessa rekisteröidään EEG sekä tehdään pään tietokonetomografia tai magneettikuvaus ja neuropsykologinen tutkimus. Strukturoitu haastattelu IED:n tunnistamiseksi on kehitetty ja todettu alustavasti luotettavaksi (McCloskey ym. 2006), mutta sitä ei ole toistaiseksi julkaistu. Strukturoidun haastattelun käytössä tulee muistaa, että henkilöt, joilla on vaikeuksia vihantunteiden hallitsemisessa, eivät aina ole objektiivisimpia tiedonlähteitä aggressiivisuuskohtauksiensa suhteen. Omaisten haastattelu on usein hyödyllinen (Olvera 2002). Erotusdiagnostiikka on haastavaa, koska aggressiivinen käyttäytyminen kuuluu hyvin moniin psykiatrisiin sairaustiloihin. Apua voi olla potilaan oireilun piirtämisestä aikajanalle, jolle voidaan merkitä myös ajankohtaiset elämäntapahtumat, muut sairaudet, päihteiden käyttö ja lääkitys, jotta syy yhteyttä mahdollisiin muihin tekijöihin voitaisiin arvioida (Olvera 2002). Hyvin tavallista on, että IED esiintyy samanaikaisena erilaisten masennus ja ahdistushäiriöiden, päihderiippuvuuden ja muiden impulssikontrollihäiriöiden kanssa (McElroy ym. 1998). Monet potilaat kokevat raivokohtausten lisääntyvän depressio tai maniajakson aikana. Syyntakeisuus Toistuvia raivokohtauksia ei ole pidetty häiriönä, joka vähentää henkistä syyntakeisuutta Toistuvia raivokohtauksia ei ole pidetty häiriönä, joka heikentää henkilön kykyä ymmärtää tekojensa oikeudellis moraalista luonnetta tai kykyä säädellä käytöstään siinä määrin, että rikosoikeudellisessa arviossa hänen syyntakeisuuttaan olisi aihetta pitää vähentyneenä. Syyntakeisuutta saattavat kuitenkin vähentää muut samanaikaiset psyykkiset häiriöt, kuten vaikeat persoonallisuushäiriöt. Oikeuspsykiatrisessa arvioinnissa saatetaan silloin joutua ra- 67

5 jankäyntiin»syyntakeisen» (entinen»täydessä ymmärryksessä») ja»alentuneesti syyntakeisen» (»täyttä ymmärrystä vailla») välillä. Tehtävä voi olla vaikea ja vaatia huolellista perehtymistä ja aikaa ratkaisun tekemiseen. Suomen perusteellinen mielentilatutkimuskäytäntö antaa tähän kuitenkin hyvät edellytykset. Käytännön ongelmana voi olla, että perusteltu arvio vähentyneestä syyntakeisuudesta saattaa johtaa lyhyempään vankeustuomioon tapauksissa, joissa tutkittavan vaarallisuus ja riski uuteen väkivallantekoon jää parhaistakin hoidollisista ja vankeinhoidollisista toimenpiteistä huolimatta edelleen suureksi. Mielenterveyslaki ei aikuisten osalta anna toistaiseksi myöskään mahdollisuutta käyttää tahdosta riippumatonta sairaalahoitoa muutoin kuin siinä tapauksessa, että potilaalla on myös jokin psykoottinen häiriö. Raivokohtauksien hoito y d i n a s i a t Toistuvien raivokohtauksien oireyhtymä on toistaiseksi puutteellisesti määritelty patologisen impulsiivisen aggressiivisuuden häiriö. Toistuvaa patologista impulsiivista aggressiivisuutta voidaan hillitä lääkehoidolla ja psykoterapialla. Spesifisten antiaggressiivisten lääkkeiden vielä puuttuessa ovat serotoniinin takaisinoton estäjät tehokkain vaihtoehto. Paras tulos voidaan saavuttaa yksilöllisellä hoidolla, joka sisältää sekä lääkitystä että psykoterapiaa. Taulukko 3. Toistuvien raivokohtauksien erotusdiagnostiikassa huomioon otettavia häiriöitä. Päihtymystilat (alkoholi, amfetamiini, bentsodiatsepiinit, kokaiini, inhaloitavat päihteet, fensyklidiini) Epäsosiaalinen persoonallisuus Epävakaa persoonallisuus Psykoosit Käytöshäiriö Uhmakkuushäiriö Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö Dementia, johon liittyy käytösoireita Autismi Älyllinen kehitysvammaisuus Epilepsia Hypoglykemia Elimellisen sairauden aiheuttama persoonallisuuden muutos Traumaperäinen stressihäiriö Dissosiatiiviset häiriöt IED:n kriteereillä on tehty hyvin vähän kontrolloituja hoitotutkimuksia. Myös avoimia tutkimuksia on tehty niukasti. Hoitolinjaukset perustuvatkin kokemuksiin impulsiivisen aggressiivisuuden hoidosta eivätkä niinkään IED potilaiden hoidosta. Lääkehoidossa apua voi olla selektiivisistä serotoniinin takaisinoton estäjistä (SSRI), mielialan tasaajista, fenytoiinista, beetasalpaajista, psykoosilääkkeistä ja alfa 2 agonisteista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että toiveet lääkehoidon tehosta saattavat olla liian optimistiset. Parhaassa tapauksessa lääkehoidosta hyötyy selvästi joka toinen potilas (McElroy ym. 1998). Serotoniinin takaisinoton estäjät ovat nykyään tärkeimmät toistuvien raivokohtauksien lääkkeet. Tämä selittynee serotoniinijärjestelmän tasapainon järkkymisen keskeisellä asemalla toistuvissa raivokohtauksissa ja affektiivisten oireiden yleisellä samanaikaisuudella (Olvera 2002). Tutkimusnäyttöä näiden lääkkeiden vaikutuksesta IED:hen on kuitenkin hyvin vähän. Aggressiivisuuden ja ärtyneisyyden väheneminen on osoitettu lähinnä fluoksetiinin osalta (Coccaro ja Kavoussi 1997). SSRI lääkkeiden käytössä tulee muistaa kiihtymysoireilun mahdollisuus hoidon alkuvaiheessa (Healy 2003). Litiumista saattaa olla apua hyvin monenlaisille aggressiivisesti käyttäytyville potilaille, mukaan luettuina käytöshäiriöiset, psykootti- 68 A. Jüriloo

6 Toistuvat raivokohtaukset Kuva: HSx set, kehitysvammaiset ja aivovammapotilaat (Pabis ja Stanislav 1996). McElroy (1999) on yhdessä pienehkössä tutkimuksessa osoittanut, että litiumista ja natriumvalproaatista hyötyvät eniten ne potilaat, joilla esiintyy IED:n ohella samanaikaisia maanisia tai sekamuotoisia mielialaoireita. Litiumhoidossa on käytetty tavanomaisia annoksia (pitoisuus plasmassa 0,8 1,0 mmol/l). Natriumvalproaatin on havaittu vähentävän aggressiivista käytöstä dementia, rajatila, skitsofrenia ja aivovammapotilailla sekä kehitysvammaisilla. Yhdessä kaksoissokkotutkimuksessa todettiin 179 bipolaaritautipotilaan vihamielisen, impulsiivisen ja aggressiivisen käytöksen vähenevän selvästi ja valproaatti oli maniavaiheen aikana litiumia ja lumetta tehokkaampi (Swann 1999). Toisessa pienessä avoimessa tutkimuksessa valproaatti ( mg/vrk) vähensi nuorten uhmakkuus ja käytöshäiriöön kuuluvia toistuvia raivokohtauksia (Olvera 2002). Hollanderin ym. (2003) kontrolloidussa tutkimuksessa natriumvalproaatti vähensi persoonallisuushäiriöpotilaiden impulsiivista aggressiivisuutta mutta 116 IED potilaalle siitä ei ollut hyötyä. Karbamatsepiinin antiaggressiivinen vaikutus on tullut esille hyvin erilaisissa potilasryhmissä. Aggressiivisen käytöksen on havaittu vähenevän myös IED:n kriteerit täyttävillä potilailla (Mattes 1984). Okskarbatsepiinin vaikutus näyttää olevan samankaltainen (Mattes 2005). Fenytoiinin vaikutusta on tutkittu kontrolloidusti 60 aggressiivisella vangilla. Tästä lääkkeestä (annos 300 mg/vrk) näyttivät hyötyvän vain ne, joiden aggressiivisuus oli luonteeltaan impulsiivista (Olvera 2002). Stanford ym. (2001) totesi 23:n IED ja persoonallisuushäiriöpotilaan aineistossa fenytoiinilla olevan aggressiokohtauksia selvästi vähentävä vaikutus. Myös ahdistuneisuus, depressiivisyys ja vihamielisyys vähenivät. Topiramaatin mahdollisesta antiaggressiivisesta vaikutuksesta on alustavaa näyttöä. Nickel ym. (2005) havaitsivat topiramaatin vähentävän aggressiivisuutta 42 rajatilapotilaan kontrolloidussa tutkimuksessa. Beetasalpaajien osalta kokemusta ja tutkimustietoa on propranololista ja pindololista. Useissa tapausselostuksissa on todettu propranololin vähentävän raivokohtauksia. Beetasalpaajista näyttävät hyötyvän erityisesti potilaat, joiden aggressiivisuus liittyy aivovammaan (Olvera 2002). Alfa 2 agonistien osalta tutkimustietoa on klonidiinista. Kemphin ym. (1993) 17 nuoren aineistolla tehdyssä avoimessa tutkimuksessa klonidiini annoksella 0,4 mg/vrk vähensi aggressiivisuutta ja ilkivaltaa. Klonidiinin käyttöä rajoittavat useat haittavaikutukset, kuten sedaatio, verenpaineen liiallinen aleneminen ja masennusoireiden paheneminen. Omega 3 rasvahappojen mahdollinen impulsiivista aggressiivisuutta hillitsevä vaikutus on vielä epäselvä (Hallahan ym. 2004). Itomuran 69

7 ym. (2005) 166 koululaisen kontrolloidussa tutkimuksessa todettiin tyttöjen aggressiivisen käytöksen vähentyvän mutta pojilla ei havaittu muutoksia. Psykoosilääkkeiden pitkäaikaista käyttöä impulsiivisen aggressiivisuuden hoidossa on rajoittanut neurologisten haittavaikutusten riski. Uudemmilla psykoosilääkkeillä näitä haittavaikutuksia on kuitenkin selvästi vähemmän, ja risperidonista on julkaistu tutkimuksia, joissa nuorten käytöshäiriöpotilaiden aggressiivisuuden on havaittu lääkehoidon aikana selvästi vähentyneen (Findling ym. 2004). Kliinistä kokemusta on myös olantsapiinin, ketiapiinin ja klotsapiinin aggressiivisuuden hallintaa parantavasta vaikutuksesta (Patel ym. 2005). Suomen vankiloissa erityisesti olantsapiinia on käytetty runsasti, usein vielä yhdistettynä johonkin SSRI lääkkeeseen. Klotsapiini saattaa olla vieläkin tehokkaampi (Volavka ym. 2006), mutta tämän lääkkeen käyttöä rajoittaa agranulosytoosiriskiin liittyvä tarkka seuranta. Klotsapiinihoidon aloitus ei psykoottiselle henkilölle tulee jättää asiaan perehtyneen psykiatrin harkintaan. Bentsodiatsepiineja ei suositella raivokohtauksien hillitsemiseen. Alpratsolaamin on todettu jopa pahentavan rajatilapotilaiden aggressiivisuutta (Gardner ja Cowdry 1985). On mahdollista, että kehitteillä olevista uusista lääkeaineista on tulossa vieläkin tehokkaampia vaihtoehtoja raivokohtauksien hillintään. Varsinkin nikotiinireseptoreihin vaikuttavat lääkkeet näyttävät lupaavilta (Swann 2003). Myös serotoniini 1B reseptoreihin vaikuttavia lääkkeitä odotellaan edelleen (Miczek ym. 2004). Ongelmana on, että lääkeyritysten näkökulmasta impulsiivista aggressiivisuutta hillitsevien lääkkeiden kehittely sisältää riskejä eikä ole taloudellisesti houkuttelevaa (Coccaro 2004). Koska tutkimustietoa lääkkeiden vaikutuksesta toistuviin raivokohtauksiin on vielä niukasti, on lääkehoidon valinnassa hyödyllistä lähteä siitä, millaisia muita oireita raivokohtauksien ohella esiintyy (Olvera 2002). SSRI lääkkeitä voidaan käyttää, kun potilaalla esiintyy myös ahdistus ja masennusoireilua. Mielialan tasaaja voidaan valita, kun potilaalla on myös mielialojen vaihtelua tai bipolaaritaudin sukurasitusta. Antisosiaalisille potilaille ja muille, joilla on todettu muutoksia EEG:ssä, saattaa olla hyödyllistä valita karbamatsepiini, natriumvalproaatti tai fenytoiini. Aivovammapotilaille ja niille, joiden autonomisen hermoston toiminta on kiihtynyt, voisi kokeilla beetasalpaajia tai alfa 2 agonisteja. Toisen polven psykoosilääkkeet näyttävät toimivan vaikeissa käytöshäiriötapauksissa ja antisosiaalisilla potilailla joko yksinään tai erityisesti SSRI lääkitykseen yhdistettynä. Lääkehoidon ohella voidaan aggressiivisten yllykkeiden hallintaa parantaa erilaisten psykoterapeuttisten menetelmien avulla. Hyödyllisiksi ovat osoittautuneet erilaiset psykodynaamiset, kognitiiviset ja käyttäytymisterapeuttiset menetelmät, ryhmä ja perheterapiat, suuttumuksen hallinnan kurssit sekä sosiaalisten taitojen harjoittelu (Alpert ja Spillman 1997, Paris 2005, Yates ym. 2005). Tutkimustietoa on lähinnä persoonallisuushäiriöpotilaiden hoidosta. McElroyn ym. (1998) 27 IED potilaan aineistossa neljä potilasta oli saanut psykodynaamista terapiaa ja kolme oli hyötynyt siitä, kaksi potilasta oli saanut käyttäytymisterapiaa ja yksi oli hyötynyt. Neljä potilasta oli saanut ryhmä, pari tai perheterapiaa, mutta kellekään ei ollut niistä apua. Kognitiivis behavioraalinen vihantunteiden hallintaan tähtäävä hoito ohjelma on alustavien tulosten mukaan osoittautunut tehokkaaksi (McCloskey, henkilökohtainen tiedonanto), mutta tutkimustietoon perustuvia suosituksia psykoterapiamenetelmän valinnasta ei vielä voida antaa. Kliinisessä käytännössä on osoittautunut järkeväksi hoidon yksilöllinen räätälöinti ja lääkityksen ja psykoterapeuttisten menetelmien yhdistäminen. Lopuksi Toistuvien raivokohtauksien oireyhtymän luominen on nostanut esille sellaisen lohkon impulsiivisesta aggressiivisuudesta, jonka tutkiminen saattaa tuoda lisävalaistusta aggressiivisen käyttäytymisen mekanismeihin. Toistaiseksi tätä tutkimusta on jarruttanut diagnostisten kriteereiden epämääräisyys. Emme vielä tiedä, auttavatko impulsiivisen aggressiivisuuden laajemmilla kriteereillä tehdyt tutkimustulokset ymmärtämään 70 A. Jüriloo

8 paremmin kyseistä häiriötä. Coccaro arvelee, että tutkimuskriteerit otetaan seuraavaan tautiluokitukseen (henkilökohtainen tiedonanto). Siihen asti IED:n diagnoosin käyttöön kliinisessä työssä tulee suhtautua varauksellisesti. Impulsiivisen aggressiivisuuden tutkimuksen yhtenä ongelmana on ollut vähäinen vuoropuhelu neurobiologisen ja kehityksellisen näkemyksen edustajien välillä. IED on hyvä esimerkki deskriptiivisen taudinmäärityksen ongelmista ja puutteellisten kriteerien tutkimusta hidastavasta vaikutuksesta. Toistaiseksi tutkimusta on tehnyt yksi ryhmä lähinnä epidemiologisin menetelmin. Medikalisaation ongelmia ja kulttuurin vaikutusta tämän ilmiön yhteydessä ei ole juuri pohdittu. Kehityksellisen näkökulman ja lastenja nuorisopsykiatrisen tutkimustiedon yhdistäminen IED:n kriteereillä tehtyihin tutkimuksiin saattaa johtaa kehittyneempiin impulsiivisen aggressiivisuuden malleihin, joissa on otettu huomioon biologiset ja vuorovaikutukselliset riskitekijät ja suojaavat tekijät. Pyrkimys ymmärtää psyykkisen kehityksen häiriintymistä alkaa siitä, että väkivallan ihailemisesta ja demonisoimisesta luovutaan mystistä pahaa tiikerisielua ei ole. IED on ilmeisen alihoidettu häiriö. Coccaron ym. (2004) aineistossa vain 15 % siitä kärsivistä oli yrittänyt hakea raivokohtauksiinsa apua. Toistuvien raivokohtauksien oireyhtymän tutkiminen tarkennetuilla kriteereillä johtanee parempien hoitomenetelmien kehittämiseen aggressiivisuuden puutteellisesta hallinnasta kärsiville. Stanislaw Lemin (1977) visio tulevaisuuden hyperturvallisesta mutta tylsänpuoleisesta yhteiskunnasta, jossa kaikki ihmiset rokotetaan aggressiivista käytöstä vastaan, ei ehkä kuitenkaan toteudu. Kirjallisuutta Adler L, Lehmann K, Rader K, Schunemann KF.»Running amok» content analytic study of 196 news presentations from industrialized countries. Fortschr Neurol Psychiatr 1993;61: Alpert JE, Spillmann MK. Psychotherapeutic approaches to aggressive and violent patients. Psychiatr Clin North Am 1997;20: Best M, Williams JM, Coccaro EF. Evidence for a dysfunctional prefrontal circuit in patients with an impulsive aggressive disorder. Psychology 2002;99: Brower MC, Price BH. Neuropsychiatry of frontal lobe dysfunction in violent and criminal behaviour: a critical review. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;71: Caspi A, McClay J, Moffitt TE, ym. Role of genotype in the cycle of violence in maltreated children. Science 2002;297: Coccaro EF, Kavoussi RJ. Fluoxetine and impulsive aggressive behavior in personality-disordered subjects. Arch Gen Psychiatry 1997; 54: Coccaro EF, Kavoussi RJ, Berman ME, Lish JD. Intermittent explosive disorder-revised: development, reliability, and validity of research criteria. Compr Psychiatry 1998;39: Coccaro EF. Intermittent explosive disorder. Curr Psychiatry Rep 2000; 2: Coccaro EF. Aggression. Psychiatric Assesment and Treatment. New York: Marcel Dekker, Coccaro EF. Intermittent explosive disorder and impulsive aggression: the time for serious study is now. Curr Psychiatry Rep 2004;6:1 2. Coccaro EF, Schmidt CA, Samuels JF, Nestadt G. Lifetime and 1-month prevalence rates of intermittent explosive disorder in a community sample. J Clin Psychiatry 2004;65: Coccaro EF, Posternak MA, Zimmerman M. Prevalence and features of intermittent explosive disorder in a clinical setting. Clin Psychiatry 2005;66: Felthous AR, Bryant SG, Wingerter CB, Barratt E. The diagnosis of intermittent explosive disorder in violent men. Bull Am Acad Psychiatry Law 1991;19:71 9. Findling RL, Aman MG, Eerdekens M, Derivan A, Lyons B. Long-term, open-label study of risperidone in children with severe disruptive behaviors and below-average IQ. Am J Psychiatry 2004;16: Fonagy P. Early-life trauma and the psychogenesis and prevention of violence. Ann NY Acad Sci 2004;1036: Galovski T, Blanchard EB, Veazey C. Intermittent explosive disorder and other psychiatric comorbidity among court-referred and self-referred aggressive drivers. Behav Res Ther 2002;40: Gardner DL, Cowdry RW. Alprazolam-induced dyscontrol in borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1985;142: Giammanco M, Tabacchi G, Giammanco S, Di Majo D, La Guardia M. Testosterone and aggressiveness. Med Sci Monit 2005;11:RA Hallahan B, Garland MR. Essential fatty acids and their role in the treatment of impulsivity disorders. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2004;71: Healy D. Lines of evidence on the risks of suicide with selective serotonin reuptake inhibitors. Psychother Psychosom 2003;72:71 9. Hollander E, Tracy KA, Swann AC, ym. Divalproex in the treatment of impulsive aggression: efficacy in cluster B personality disorders. Neuropsychopharmacology 2003;28: Itomura M, Hamazaki K, Sawazaki S, ym. The effect of fish oil on physical aggression in schoolchildren a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Nutr Biochem 2005;16: Kemph JP, DeVane CL, Levin GM, Jarecke R, Miller RL. Treatment of aggressive children with clonidine: results of an open pilot study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32: Kessler RC, Coccaro EF, Fava M, Jaeger S, Jin R, Walters E. The prevalence and correlates of DSM-IV intermittent explosive disorder in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2006;63: Lappalainen J, Long JC, Eggert M, ym. Linkage of antisocial alcoholism to the serotonin 5-HT1B receptor gene in 2 populations. Arch Gen Psychiatry 1998;55: Lem S. Paluu tähdistä. Helsinki: Kirjayhtymä, Linnoila M, Virkkunen M, Scheinin M, Nuutila A, Rimon R, Goodwin FK. Low cerebrospinal fluid 5-hydroxyindoleacetic acid concentration differentiates impulsive from nonimpulsive violent behavior. Life Sci 1983;33: Mattes JA. Carbamazepine for uncontrolled rage outbursts. Lancet 1984;2: Mattes JA. Oxcarbazepine in patients with impulsive aggression: a double-blind, placebo-controlled trial. J Clin Psychopharmacol 2005;25: McCloskey MS, Berman ME, Noblett KL, Coccaro EF. Intermittent explosive disorder-integrated research diagnostic criteria: Convergent and discriminant validity. J Psychiatr Res 2006;40: McElroy SL, Hudson JI, Pope H Jr, Keck PE Jr, Aizley HG. The DSM-III- R impulse control disorders not elsewhere classified: clinical characteristics and relationship to other psychiatric disorders. Am J Psychiatry 1992;149: McElroy SL, Soutullo CA, Beckman DA, Taylor P Jr, Keck PE Jr. DSM-IV Toistuvat raivokohtaukset 71

9 intermittent explosive disorder: a report of 27 cases. J Clin Psychiatry 1998;59: McElroy SL. Recognition and treatment of DSM-IV intermittent explosive disorder. J Clin Psychiatry 1999;60 Suppl 15:12 6. Miczek KA, Faccidomo S, DE Almeida RM, Bannai M, Fish EW, Debold JF. Escalated aggressive behavior: new pharmacotherapeutic approaches and opportunities. Ann N Y Acad Sci 2004;1036: Nickel MK, Nickel C, Kaplan P, ym. Treatment of aggression with topiramate in male borderline patients: a double-blind, placebo-controlled study. Biol Psychiatry 2005;57: Nielsen DA, Goldmund D, Virkkunen M, Tokola R, Rawlings R, Linnoila M. Suicidality and 5-hydroxyindoleacetic acid concentration associated with a tryptophan hydroxylase polymorphism. Arch Gen Psychiatry 1994;51:34 8. Olivier B, van Oorschot R. 5-HT1B receptors and aggression: a review. Eur J Pharmacol 2005;526: Olvera RL. Intermittent explosive disorder: epidemiology, diagnosis and management. CNS Drugs 2002;16: Pabis DJ, Stanislav SW. Pharmacotherapy of aggressive behavior. Ann Pharmacother 1996;30: Paris J. Recent advances in the treatment of borderline personality disorder. Can J Psychiatry 2005;50: Patel NC, Crismon ML, Hoagwood K, Jensen PS. Unanswered questions regarding atypical antipsychotic use in aggressive children and adolescents. J Child Adolesc Psychopharmacol 2005;15: Popova NK. From genes to aggressive behavior: the role of serotonergic system. Bioessays 2006;28: Saint Martin ML. Running Amok: modern perspective on a culture-bound syndrome. Prim Care Companion J Clin Psychiatry 1999;1: Smoller JW, Biederman J, Arbeitman L, ym. Association between the 5HT1B receptor gene (HTR1B) and the inattentive subtype of ADHD. Biol Psychiatry 2006;59: Stanford MS, Houston RJ, Mathias CW, Grewe KW, Villemarette-Pittman NR, Adams D. A double-blind placebo-controlled crossover study of phenytoin in individuals with impulsive aggression. Psychiatry Res 2001;103: Swann AC. Treatment of aggression in patients with bipolar disorder. J Clin Psychiatry 1999;60 Suppl 15:25 8. Swann AC. Neuroreceptor mechanisms of aggression and its treatment. J Clin Psychiatry 2003;64 Suppl 4: Tähkä V. Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen. Juva: WSOY, Virkkunen M, Rawlings R, Tokola R, ym. CSF biochemistries, glucose metabolism, and diurnal activity rhythms in alcoholic, violent offenders, fire setters, and healthy volunteers. Arch Gen Psychiatry 1994;51:20 7. Volavka J, Citrome L, Huertas D. Update on the biological treatment of aggression. Actas Esp Psiquiatr 2006;34: Volavka J, Bilder R. Nolan K. Catcholamines and aggression: the role of COMT and MAO polymorphisms. Ann N Y Acad Sci 2004;1036: Yates K, Kunz M, Czobor P, Rabinowitz S, Lindenmayer JP, Volavka J. A cognitive, behaviorally based program for patients with persistent mental illness and a history of aggression, crime, or both: structure and correlates of completers of the program. J Am Acad Psychiatry Law 2005;33: Alo Jüriloo, erikoislääkäri, ylilääkäri Vantaan vankila Siltaniitynkuja Vantaa 72

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Stressin ja diabeteksen yhteys

Stressin ja diabeteksen yhteys Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden

Lisätiedot

NARSISMI 16.11.2011 Hannu Saloheimo, psykiatrian erikoislääkäri NARSISMIN HISTORIAA Kreikkalainen mytologia; Narcissos (komea nuorukainen) rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnalla ja lopulta nääntyi veden

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Tuula Hurtig, FT, tutkija Terveystieteiden laitos Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopisto tuula.hurtig@oulu.fi Lyhyt johdatus aiheisiin useimmiten elinikäinen

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! 1 LECTIO PRAECURSORIA 14.12.2012/JBerg Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! Englannin kielen sana aggression tarkoittaa aggressiivista käyttäytymistä. Se ilmenee tahallisina, häiritsevinä

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Psyykenlääkehoito nuorisopsykiatriassa

Psyykenlääkehoito nuorisopsykiatriassa Katsaus Jani Penttilä, Kari Moilanen, Pertti Rintahaka ja Erkka Syvälahti Psyykenlääkehoito nuorisopsykiatriassa Nuorisopsykiatriseen lääkehoitoon liittyy vaikeita kysymyksiä, sillä psyykenlääkkeiden vaikutuksia

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009 Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista

Lisätiedot

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Taustaa tutkimukselle Yhteiskunnassa pojat käyttäytyvät väkivaltaisesti 3-4 kertaa enemmän

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

ADHD JA KOMORBIDIT HÄIRIÖT. ADHD-LIITTO 8.10.2015 Sami Leppämäki psykiatrian dosentti

ADHD JA KOMORBIDIT HÄIRIÖT. ADHD-LIITTO 8.10.2015 Sami Leppämäki psykiatrian dosentti ADHD JA KOMORBIDIT HÄIRIÖT ADHD-LIITTO 8.10.2015 Sami Leppämäki psykiatrian dosentti YOSHIMASU ET AL. J Child Psychol Psychiatry. 2012 2 KESSLER ET AL. AM J PSYCIATRY 2006 3 4 5 6 BD ADHD IMPULSIIVISUUS

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen

Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön muuttuva lääkehoito Esa Leinonen Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidon periaatteet ovat selkiintymässä. Lääkitys riippuu ennen kaikkea

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Työryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA

Työryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA Väitöskirjatutkimus Turun yliopisto lastenpsykiatrianlaitos ja hoitotieteenlaitos 27 Heikki Ellilä ESH, TtM, FT, Yliopettaja Turun amk Terveysala

Lisätiedot