Aggressiivinen, raivoava ja tuhoava käyttäytyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aggressiivinen, raivoava ja tuhoava käyttäytyminen"

Transkriptio

1 Katsaus Alo Jüriloo Toistuvat raivokohtaukset Toistuvien raivokohtauksien oireyhtymä on suhteellisen uusi häiriö psykiatrisessa tautiluokituksessa. Kyseessä on toistuva kyvyttömyys vastustaa aggressiivisia impulsseja ja tästä johtuva silmitön raivoaminen. Epämääräisten kriteereiden vuoksi tämän häiriön asema on jäänyt epäselväksi, ja kyseisen diagnoosin käyttöön tulee suhtautua varauksellisesti. Häiriöön kohdistuva tutkimus tarkennetuin kriteerein on kuitenkin vilkastumassa. Toistuvasta patologisesta impulsiivisesta aggressiivisuudesta kärsiviä voidaan auttaa lääkehoidolla ja psykoterapialla. Erityisesti serotoniinin takaisinoton estäjistä saattaa olla hyötyä. Kehitteillä on myös uusia lääkkeitä ja psykoterapeuttisia hoito ohjelmia. Aggressiivinen, raivoava ja tuhoava käyttäytyminen on kaikkien ihmisten ominaisuus, joka syntyy jo varhain yhdessä itsekokemuksen kehittymisen kanssa ja edustaa ensimmäistä tapaamme kokea pahaa oloa. Suotuisissa olosuhteissa alkaa kehittyä sellaisia psyykkisiä rakenteita ja toimintoja, jotka tarjoavat vähitellen yhä parempia muita keinoja mielen tasapainon ylläpitämiseksi. Mielen normaalissa kehityksessä avoin aggressiivisuus vähenee progressiivisesti (Tähkä 1996). Aggressiiviset tunteet saattavat kuitenkin aikuisiässäkin murtautua läpi käyttäytymiseen, kun keinot niiden käsittelemiseksi ovat jääneet tai käyvät riittämättömiksi, kuten saattaa käydä esimerkiksi päihtymystilassa. Aggressiivisuus on ollut tapana jakaa välineelliseksi (suunnitelmalliseksi) ja impulsiiviseksi (affektiiviseksi). Impulsiivisestakin aggressiivisuudesta vain osaa voidaan pitää selvästi patologisena. Tästä eräänlaisena ääriesimerkkinä on amok-juoksu, harvinainen äkillisen ja silmittömän raivon ja väkivaltaisen käyttäytymisen tila, jonka kapteeni Cook kuvasi Malesiassa purjehtiessaan vuonna 1770 maailman ympäri. Amok johti yleensä usean satunnaisen vastaantulijan kuolemaan. Malesialaiset itse selittivät sen pahan tiikerisielun, hantu belian, tunkeutumisella ihmiseen. Paha sielu ottaa ylivallan ja pakottaa ihmisen käyttäytymään väkivaltaisesti tämän omasta tahdosta huolimatta (Saint Martin 1999). Myöhemmin samanlaisia äkillisiä raivokohtauksia on kuvattu myös länsimaissa, joskin niitä on pidetty harvinaisina (Adler ym. 1993). Yhdysvalloissa kehitetyn ja psykiatrisessa tutkimuksessa yleisesti käytetyn diagnostisen luokitusjärjestelmän DSM III:n impulssikontrollihäiriöiden ryhmään lisättiin vuonna 1980 toistuvien raivokohtauksien oireyhtymä (intermittent explosive disorder, IED). Näin pyrittiin ensimmäistä kertaa määrittelemään häiriö, jonka keskeinen oire on toistuva patologinen impulsiivinen aggressiivisuus. Kyseessä on toistuva kyvyttömyys hillitä omia aggressiivisia impulsseja, jolloin jo suhteettoman vähäinen ärsyke saattaa laukaista silmittömän raivoamisen. Tautiluokituksen seuraavissa päivityksissä (DSM III R ja DSM IV) oireyhtymän kriteereitä muutettiin hieman. ICD 10 tautiluokitukseen IED:tä ei ole otettu erillisenä häiriönä vaan se mainitaan yhtenä käytös ja hillitsemishäiriön esimerkkinä ilman omia diagnostisia kriteerejä. Duodecim 2007;123:64 72 A. Jüriloo

2 Potilaat saattavat kuvata raivokohtauksiaan sanomalla»päässäni napsahti» tai»kilahdin, en mahtanut itselleni mitään». Eräs potilaani itki kovasti rakasta vaimoaan, jonka hän oli raivopuuskassaan kuristamalla tappanut. Hän oli tuskastunut toistuvaan impulsiiviseen väkivaltaisuuteensa:»murhaan hetkessä, mutta en mitään tarkoita. Olen niin tohelo.» Toistuvien raivokohtauksien oireyhtymään kuuluukin käytöksen katuminen rauhoittumisen jälkeen. Tavallisesti potilaat kokevat raivokohtauksensa ongelmallisiksi ja yrittävät hallita niitä joko yrittämällä pitää kurissa aggressiivisia tunteitaan ja hillitsemällä käytöstään tai välttämällä riskialttiita tilanteita tai tiettyjä ihmisiä tai poistumalla ajoissa paikalta (McElroy ym. 1998). Määrittelemisen ongelmat Toistuvat raivokohtaukset Taulukko 1. Toistuvien raivokohtauksien diagnostiset kriteerit (DSM-IV). Useita erillisiä jaksoja, joiden aikana henkilö on kyvytön hillitsemään aggressiivisia impulsseja, ja niiden seurauksena esiintyy vakavia päällekarkauksia tai omaisuuden tuhoamista. Jaksojen aikana ilmenevä aggressiivisuus on selvästi suhteetonta mihinkään ennakoivaan psykologiseen stressitekijään nähden. Aggressiiviset jaksot eivät selity paremmin muulla mielenterveyden häiriöllä (esim. epäsosiaalinen persoonallisuus, epävakaa persoonallisuus, psykoottinen häiriö, maaninen jakso, käytöshäiriö tai tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö) eivätkä johdu minkään kemiallisen aineen (esim. huumeen tai lääkkeen) suorasta fysiologisesta vaikutuksesta tai ruumiillisesta häiriöstä (esim. pään vamma, Alzheimerin tauti). Aikaisemmissa tautiluokituksissa toistuvan impulsiivisen aggressiivisuuden katsottiin kuuluvan persoonallisuushäiriöihin. Sekä varhaisemmat passiivis aggressiivisen persoonallisuuden että myöhemmät eksplosiivisen persoonallisuuden kriteerit jäivät kuitenkin epämääräisiksi. Syntyi tarve patologisen impulsiivisen aggressiivisuuden tarkempaan määrittelemiseen. Oliko erillisen impulssikontrollihäiriön luominen irrotettuna persoonallisuuden kehityksestä tähän onnistunein ratkaisu, on toinen kysymys. IED:n osalta kävi myös niin, että sen kriteerit määriteltiin epätarkasti. DSM III:ssa raivokohtauksia ei määritelty tarkemmin esiintymistaajuuden eikä vakavuuden suhteen. Edellytettiin, että henkilö ei raivokohtauksien välissä ole muuten impulsiivinen eikä aggressiivinen. Lisäksi epäsosiaalista persoonallisuutta pidettiin poissulkudiagnoosina. DSM III R lisäsi poissulkukriteeriksi vielä epävakaan persoonallisuuden. Näillä rajoituksilla tämän uuden diagnoosin kriteerit täyttäviä henkilöitä ei juuri löytynyt eikä tutkimus edistynyt. Nykyisestä, 1994 käyttöön otetusta DSM IV tautiluokituksesta poistettiin ehto, että raivokohtauksien välillä ei saisi esiintyä impulsiivista tai aggressiivista käytöstä (taulukko 1). Poissulkukriteereitä lievennettiin myös siten, että aggressiivisuus ei saisi selittyä paremmin millään muulla mielenterveyden häiriöllä. Tämä oli askel siihen suuntaan, että samanaikaisen epäsosiaalisen tai epävakaan persoonallisuuden diagnoosi tuli mahdolliseksi. Tosin ohjeita tämän rajanvedon tekemiseksi ei ole. Vaikka muutokset toivat IED:n määritelmän lähemmäksi kliinistä todellisuutta, kokivat impulsiivisen aggressiivisuuden tutkijat sen edelleen epätyydyttäväksi. Chicagon yliopiston professori Emil Coccaro, joka on tutkimusryhmänsä kanssa tehnyt suuren osan kaikista tähän mennessä julkaistuista IED tutkimuksista, määritteli siksi oireyhtymälle tarkennetut, tutkimuskäyttöön tarkoitetut kriteerit (Coccaro ym. 1998, Coccaro 2003) (taulukko 2). Ne sisältävät monia olennaisia tarkennuksia. Oireyhtymään sisällytettiin myös sanallinen aggressiivisuus, määriteltiin kohtauksien esiintymistaajuus, ja lisättiin vaatimus kärsimyksestä tai haitasta työtehtävien tai ihmissuhteiden hoitamisessa. Tutkimuskriteerit on jo alustavasti arvioitu käyttökelpoisiksi ja luotettaviksi. Niillä on pystytty hyvin määrittämään henkilöt, joilla juuri toistuva patologinen impulsiivinen aggressiivisuus on syynä toimintakyvyn heikkenemiseen (Coccaro 2000, McCloskey ym. 2006). Esiintyvyys IED:tä pidetään lapsuudessa alkavana, nuoruusiässä (keskimäärin vuoden iässä) kulmi- 65

3 noituvana ja pitkäkestoisena, vasta keski iässä tasaantuvana häiriönä (McElroy ym. 1992, Coccaro ym. 2005). Miehillä tätä oireyhtymää otaksutaan esiintyvän kolme kertaa useammin kuin naisilla. IED:tä esiintyy selvästi enemmän vähän koulutusta saaneilla. Päihderiippuvuus sekä ahdistuneisuus, mieliala ja persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä samanaikaisesti esiintyviä psyykkisiä häiriöitä. IED näyttää alkavan nuoremmalla iällä kuin muut samanaikaiset psyykkiset häiriöt fobioita lukuun ottamatta (Coccaro ym. 2005). Tiedot IED:n esiintyvyydestä ovat peräisin lähinnä psykiatrisessa avohoidossa olevien aineistoista. Eräässä 400 potilaan aineistossa IED todettiin 4,5 %:lla ja toisessa 748 potilaan aineistossa 6,8 %:lla (Coccaro 2000). Sittemmin on psykiatrisen potilaan aineistossa löydetty IED 3,1 %:lla (Coccaro ym. 2005). Baltimoren persoonallisuushäiriötutkimuksen yhteydessä löydettiin IED:tä aiempaa enemmän. Yhden kuukauden diagnostiset kriteerit täyttyivät 0,5 4,2 %:lla ja elämänaikaiset kriteerit 3,3 9,3 %:lla (Coccaro ym. 2004). Coccaron arvion mukaan Yhdysvalloissa voisi olla jopa toistuvista raivokohtauksista kärsivää. Viimeisin väestötutkimus tukee oletusta IED:n suhteellisesta yleisyydestä: aikuisen haastattelututkimuksessa täyttyivät yhden vuoden diagnostiset kriteerit 3,9 %:lla ja elämänaikaiset kriteerit 7,3 %:lla (Kessler ym. 2006). Yhden henkilön osalta tämä tarkoitti keskimäärin 43:a elämänaikaista raivokohtausta, jotka johtivat omaisuuden tuhoutumiseen yhteensä dollarin edestä. Mielenkiintoinen havainto on myös, että joka kolmas aggressiivinen autonkuljettaja saattaa täyttää IED:n kriteerit (Galovski ym. 2002). Aggressiivinen ajotyyli näyttää taas olevan yhteydessä joka toiseen liikenneonnettomuuteen. Etiologia Taulukko 2. Toistuvien raivokohtauksien diagnostiset tutkimuskriteerit (Coccaro 1998 ja 2003). A. Toistuvia aggressiokohtauksia, jotka ilmenevät: 1. verbaalisena tai fyysisenä aggressiivisuutena, joka kohdistuu ihmisiin, eläimiin tai esineisiin yhden kuukauden aikana keskimäärin kahdesti viikossa tai 2. vuoden aikana kolmena kohtauksena, jotka johtavat ihmisiin kohdistuvaan fyysiseen väkivaltaan tai esineiden tuhoamiseen. B. Kohtausten aikana ilmenevän aggressiivisuuden aste on selvästi suhteeton provokaatioon tai ennakoivaan psykologiseen stressitekijään nähden. C. Aggressiivinen käyttäytyminen ei yleensä ole suunnitelmallista (on siis impulsiivista) eikä tavoitteellista (esim. taloudellisen edun, vallan tai nöyryytyksen saavuttamiseksi). D. Aggressiivinen käyttäytyminen aiheuttaa henkilölle huomattavaa kärsimystä tai haittaa työtehtävien tai ihmissuhteiden hoitamista. E. Aggressiivinen käyttäytyminen ei selity paremmin muulla mielenterveyden häiriöllä (esim. vakava masennustila, mania, psykoottinen häiriö, ADHD), muulla somaattisella sairaudella (esim. pään vamma, Alzheimerin tauti) tai päihtymystilalla. Vaikka perinnöllisyystutkimusta on tehty IED:n kriteereillä hyvin vähän, on jo 1970 luvulla tehdyistä tutkimuksista lähtien ollut tiedossa, että toistuva impulsiivinen aggressiivisuus on huomattavan periytyvä piirre. Coccaro (2000) on yhdessä tutkimuksessaan havainnut tutkimuskriteerien perusteella, että IED potilaiden lähiomaisilla on yli kolminkertainen IED riski ja että tämä riski näyttää olevan riippumaton muista samanaikaisista häiriöistä kuten persoonallisuushäiriöistä ja päihderiippuvuuksista. Geenitutkimuksissa on todettu MAO A geenin funktionaalisella polymorfismilla olevan yhteys siihen, miksi osa kaltoin kohdelluista lapsista kehittyy antisosiaalisiksi ja väkivaltaisiksi aikuisiksi (Caspi ym. 2002). Tryptofaanihydroksylaasigeenin polymorfismin on osoitettu liittyvän pieneen 5 HIAA pitoisuuteen väkivaltarikollisilla (Nielsen ym. 1994). Kyseisen geenin polymorfismin merkitys aggressiivisessa käyttäytymisessä on selvittelyn kohteena (Popova 2006). Serotoniini 1B reseptorin geenin polymorfismia on havaittu väkivaltaisilla alkoholisteilla (Lappalainen ym. 1998) sekä tarkkaavuus ja yliaktiivisuushäiriöstä kärsivillä (Smoller ym. 2006). Impulsiiviseen aggressiivisuuteen näyttää liittyvän häiriöitä useissa aivojen välittäjäaineissa. Asiaa koskevan tutkimuksen tärkeitä virstanpylväitä ovat Linnoilan ja Virkkusen havainnot pienentyneestä 5 HIAA pitoisuudesta impulsiivisten väkivaltarikollisten selkäydinnesteessä 66 A. Jüriloo

4 (Linnoila ym. 1983, Virkkunen ym. 1994). Serotoniinijärjestelmän epätasapaino onkin näyttänyt olevan keskeisessä yhteydessä patologiseen impulsiiviseen aggressiivisuuteen. Erityisesti postsynaptisten serotoniini 1B reseptorien rooli on parhaillaan suuren mielenkiinnon kohteena (Olivier ja van Oorschot 2005). Suuren testosteronipitoisuuden yhteys hallitsevaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen on ollut pitkään tiedossa samoin kuin sen yhteys serotoniinipitoisuuden pienuuteen (Giammanco ym. 2005). Katekoliamiinijärjestelmän rooli aggressiivisuudessa on monimutkainen, eikä sen merkitys ole vielä täysin selvinnyt (Olvera 2002). COMT ja MAO- A geenien tutkiminen saattaa tuoda tähän lisävalaistusta (Volavka ym. 2004). Myös aivojen otsalohkon toiminnan häiriöt ovat olleet tutkimuksen kohteena. Frontaalivamman yhteys raivokkaaseen aggressiivisuuteen on tunnettu jo 1800 luvulta lähtien. Uudet tutkimusmenetelmät ovat osoittaneet impulsiivisilla väkivaltarikollisilla frontaalisia EEG muutoksia, frontaalista hypoperfuusiota ja hypometaboliaa, prefontaalista harmaan aineen vähäisyyttä ja heikompaa suoriutumista frontaalista toiminnanohjausta mittaavissa neuropsykologisissa testeissä (Brower ja Price 2001). On oletettu, että IED:ssä serotoniinin moduloiva vaikutus prefrontaalikorteksin ja amygdalan välisiin yhteyksiin on häiriintynyt (Best ym. 2002). Lasten kehityksen seurantatutkimukset ovat tuoneet esille useita temperamentin ja persoonallisuuden riskitekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että väkivaltaisen käytöksen hallitseminen ei iän myötä parane. Näitä ovat pidäkkeetön temperamentti, impulsiiviset ja yliaktiiviset piirteet, uhmakkuus ja käytöshäiriö, tunnekylmyys, vähäinen älykkyys, nuoruusiän masennus, varhain alkanut päihteiden käyttö sekä laiminlyönti ja kaltoinkohtelu vanhempien taholta (Fonagy 2004). Toistuva väkivaltainen käytös on näiden riskitekijöiden kasaantumisen lopputulos. Diagnostiikka Toistuvat raivokohtaukset IED:n diagnoosi on poissulkudiagnoosi ja edellyttää potilaan huolellista tutkimista. Psykiatrin konsultaatio on paikallaan, ja vaikeissa tapauksissa tulee konsultoida oikeuspsykiatria. Neurologin arvio on usein hyödyllinen aivovammojen ja temporaaliepilepsian pois sulkemiseksi sekä erilaisten neurologisten löydöksien merkityksen arvioimiseksi. Tarvittaessa rekisteröidään EEG sekä tehdään pään tietokonetomografia tai magneettikuvaus ja neuropsykologinen tutkimus. Strukturoitu haastattelu IED:n tunnistamiseksi on kehitetty ja todettu alustavasti luotettavaksi (McCloskey ym. 2006), mutta sitä ei ole toistaiseksi julkaistu. Strukturoidun haastattelun käytössä tulee muistaa, että henkilöt, joilla on vaikeuksia vihantunteiden hallitsemisessa, eivät aina ole objektiivisimpia tiedonlähteitä aggressiivisuuskohtauksiensa suhteen. Omaisten haastattelu on usein hyödyllinen (Olvera 2002). Erotusdiagnostiikka on haastavaa, koska aggressiivinen käyttäytyminen kuuluu hyvin moniin psykiatrisiin sairaustiloihin. Apua voi olla potilaan oireilun piirtämisestä aikajanalle, jolle voidaan merkitä myös ajankohtaiset elämäntapahtumat, muut sairaudet, päihteiden käyttö ja lääkitys, jotta syy yhteyttä mahdollisiin muihin tekijöihin voitaisiin arvioida (Olvera 2002). Hyvin tavallista on, että IED esiintyy samanaikaisena erilaisten masennus ja ahdistushäiriöiden, päihderiippuvuuden ja muiden impulssikontrollihäiriöiden kanssa (McElroy ym. 1998). Monet potilaat kokevat raivokohtausten lisääntyvän depressio tai maniajakson aikana. Syyntakeisuus Toistuvia raivokohtauksia ei ole pidetty häiriönä, joka vähentää henkistä syyntakeisuutta Toistuvia raivokohtauksia ei ole pidetty häiriönä, joka heikentää henkilön kykyä ymmärtää tekojensa oikeudellis moraalista luonnetta tai kykyä säädellä käytöstään siinä määrin, että rikosoikeudellisessa arviossa hänen syyntakeisuuttaan olisi aihetta pitää vähentyneenä. Syyntakeisuutta saattavat kuitenkin vähentää muut samanaikaiset psyykkiset häiriöt, kuten vaikeat persoonallisuushäiriöt. Oikeuspsykiatrisessa arvioinnissa saatetaan silloin joutua ra- 67

5 jankäyntiin»syyntakeisen» (entinen»täydessä ymmärryksessä») ja»alentuneesti syyntakeisen» (»täyttä ymmärrystä vailla») välillä. Tehtävä voi olla vaikea ja vaatia huolellista perehtymistä ja aikaa ratkaisun tekemiseen. Suomen perusteellinen mielentilatutkimuskäytäntö antaa tähän kuitenkin hyvät edellytykset. Käytännön ongelmana voi olla, että perusteltu arvio vähentyneestä syyntakeisuudesta saattaa johtaa lyhyempään vankeustuomioon tapauksissa, joissa tutkittavan vaarallisuus ja riski uuteen väkivallantekoon jää parhaistakin hoidollisista ja vankeinhoidollisista toimenpiteistä huolimatta edelleen suureksi. Mielenterveyslaki ei aikuisten osalta anna toistaiseksi myöskään mahdollisuutta käyttää tahdosta riippumatonta sairaalahoitoa muutoin kuin siinä tapauksessa, että potilaalla on myös jokin psykoottinen häiriö. Raivokohtauksien hoito y d i n a s i a t Toistuvien raivokohtauksien oireyhtymä on toistaiseksi puutteellisesti määritelty patologisen impulsiivisen aggressiivisuuden häiriö. Toistuvaa patologista impulsiivista aggressiivisuutta voidaan hillitä lääkehoidolla ja psykoterapialla. Spesifisten antiaggressiivisten lääkkeiden vielä puuttuessa ovat serotoniinin takaisinoton estäjät tehokkain vaihtoehto. Paras tulos voidaan saavuttaa yksilöllisellä hoidolla, joka sisältää sekä lääkitystä että psykoterapiaa. Taulukko 3. Toistuvien raivokohtauksien erotusdiagnostiikassa huomioon otettavia häiriöitä. Päihtymystilat (alkoholi, amfetamiini, bentsodiatsepiinit, kokaiini, inhaloitavat päihteet, fensyklidiini) Epäsosiaalinen persoonallisuus Epävakaa persoonallisuus Psykoosit Käytöshäiriö Uhmakkuushäiriö Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö Dementia, johon liittyy käytösoireita Autismi Älyllinen kehitysvammaisuus Epilepsia Hypoglykemia Elimellisen sairauden aiheuttama persoonallisuuden muutos Traumaperäinen stressihäiriö Dissosiatiiviset häiriöt IED:n kriteereillä on tehty hyvin vähän kontrolloituja hoitotutkimuksia. Myös avoimia tutkimuksia on tehty niukasti. Hoitolinjaukset perustuvatkin kokemuksiin impulsiivisen aggressiivisuuden hoidosta eivätkä niinkään IED potilaiden hoidosta. Lääkehoidossa apua voi olla selektiivisistä serotoniinin takaisinoton estäjistä (SSRI), mielialan tasaajista, fenytoiinista, beetasalpaajista, psykoosilääkkeistä ja alfa 2 agonisteista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että toiveet lääkehoidon tehosta saattavat olla liian optimistiset. Parhaassa tapauksessa lääkehoidosta hyötyy selvästi joka toinen potilas (McElroy ym. 1998). Serotoniinin takaisinoton estäjät ovat nykyään tärkeimmät toistuvien raivokohtauksien lääkkeet. Tämä selittynee serotoniinijärjestelmän tasapainon järkkymisen keskeisellä asemalla toistuvissa raivokohtauksissa ja affektiivisten oireiden yleisellä samanaikaisuudella (Olvera 2002). Tutkimusnäyttöä näiden lääkkeiden vaikutuksesta IED:hen on kuitenkin hyvin vähän. Aggressiivisuuden ja ärtyneisyyden väheneminen on osoitettu lähinnä fluoksetiinin osalta (Coccaro ja Kavoussi 1997). SSRI lääkkeiden käytössä tulee muistaa kiihtymysoireilun mahdollisuus hoidon alkuvaiheessa (Healy 2003). Litiumista saattaa olla apua hyvin monenlaisille aggressiivisesti käyttäytyville potilaille, mukaan luettuina käytöshäiriöiset, psykootti- 68 A. Jüriloo

6 Toistuvat raivokohtaukset Kuva: HSx set, kehitysvammaiset ja aivovammapotilaat (Pabis ja Stanislav 1996). McElroy (1999) on yhdessä pienehkössä tutkimuksessa osoittanut, että litiumista ja natriumvalproaatista hyötyvät eniten ne potilaat, joilla esiintyy IED:n ohella samanaikaisia maanisia tai sekamuotoisia mielialaoireita. Litiumhoidossa on käytetty tavanomaisia annoksia (pitoisuus plasmassa 0,8 1,0 mmol/l). Natriumvalproaatin on havaittu vähentävän aggressiivista käytöstä dementia, rajatila, skitsofrenia ja aivovammapotilailla sekä kehitysvammaisilla. Yhdessä kaksoissokkotutkimuksessa todettiin 179 bipolaaritautipotilaan vihamielisen, impulsiivisen ja aggressiivisen käytöksen vähenevän selvästi ja valproaatti oli maniavaiheen aikana litiumia ja lumetta tehokkaampi (Swann 1999). Toisessa pienessä avoimessa tutkimuksessa valproaatti ( mg/vrk) vähensi nuorten uhmakkuus ja käytöshäiriöön kuuluvia toistuvia raivokohtauksia (Olvera 2002). Hollanderin ym. (2003) kontrolloidussa tutkimuksessa natriumvalproaatti vähensi persoonallisuushäiriöpotilaiden impulsiivista aggressiivisuutta mutta 116 IED potilaalle siitä ei ollut hyötyä. Karbamatsepiinin antiaggressiivinen vaikutus on tullut esille hyvin erilaisissa potilasryhmissä. Aggressiivisen käytöksen on havaittu vähenevän myös IED:n kriteerit täyttävillä potilailla (Mattes 1984). Okskarbatsepiinin vaikutus näyttää olevan samankaltainen (Mattes 2005). Fenytoiinin vaikutusta on tutkittu kontrolloidusti 60 aggressiivisella vangilla. Tästä lääkkeestä (annos 300 mg/vrk) näyttivät hyötyvän vain ne, joiden aggressiivisuus oli luonteeltaan impulsiivista (Olvera 2002). Stanford ym. (2001) totesi 23:n IED ja persoonallisuushäiriöpotilaan aineistossa fenytoiinilla olevan aggressiokohtauksia selvästi vähentävä vaikutus. Myös ahdistuneisuus, depressiivisyys ja vihamielisyys vähenivät. Topiramaatin mahdollisesta antiaggressiivisesta vaikutuksesta on alustavaa näyttöä. Nickel ym. (2005) havaitsivat topiramaatin vähentävän aggressiivisuutta 42 rajatilapotilaan kontrolloidussa tutkimuksessa. Beetasalpaajien osalta kokemusta ja tutkimustietoa on propranololista ja pindololista. Useissa tapausselostuksissa on todettu propranololin vähentävän raivokohtauksia. Beetasalpaajista näyttävät hyötyvän erityisesti potilaat, joiden aggressiivisuus liittyy aivovammaan (Olvera 2002). Alfa 2 agonistien osalta tutkimustietoa on klonidiinista. Kemphin ym. (1993) 17 nuoren aineistolla tehdyssä avoimessa tutkimuksessa klonidiini annoksella 0,4 mg/vrk vähensi aggressiivisuutta ja ilkivaltaa. Klonidiinin käyttöä rajoittavat useat haittavaikutukset, kuten sedaatio, verenpaineen liiallinen aleneminen ja masennusoireiden paheneminen. Omega 3 rasvahappojen mahdollinen impulsiivista aggressiivisuutta hillitsevä vaikutus on vielä epäselvä (Hallahan ym. 2004). Itomuran 69

7 ym. (2005) 166 koululaisen kontrolloidussa tutkimuksessa todettiin tyttöjen aggressiivisen käytöksen vähentyvän mutta pojilla ei havaittu muutoksia. Psykoosilääkkeiden pitkäaikaista käyttöä impulsiivisen aggressiivisuuden hoidossa on rajoittanut neurologisten haittavaikutusten riski. Uudemmilla psykoosilääkkeillä näitä haittavaikutuksia on kuitenkin selvästi vähemmän, ja risperidonista on julkaistu tutkimuksia, joissa nuorten käytöshäiriöpotilaiden aggressiivisuuden on havaittu lääkehoidon aikana selvästi vähentyneen (Findling ym. 2004). Kliinistä kokemusta on myös olantsapiinin, ketiapiinin ja klotsapiinin aggressiivisuuden hallintaa parantavasta vaikutuksesta (Patel ym. 2005). Suomen vankiloissa erityisesti olantsapiinia on käytetty runsasti, usein vielä yhdistettynä johonkin SSRI lääkkeeseen. Klotsapiini saattaa olla vieläkin tehokkaampi (Volavka ym. 2006), mutta tämän lääkkeen käyttöä rajoittaa agranulosytoosiriskiin liittyvä tarkka seuranta. Klotsapiinihoidon aloitus ei psykoottiselle henkilölle tulee jättää asiaan perehtyneen psykiatrin harkintaan. Bentsodiatsepiineja ei suositella raivokohtauksien hillitsemiseen. Alpratsolaamin on todettu jopa pahentavan rajatilapotilaiden aggressiivisuutta (Gardner ja Cowdry 1985). On mahdollista, että kehitteillä olevista uusista lääkeaineista on tulossa vieläkin tehokkaampia vaihtoehtoja raivokohtauksien hillintään. Varsinkin nikotiinireseptoreihin vaikuttavat lääkkeet näyttävät lupaavilta (Swann 2003). Myös serotoniini 1B reseptoreihin vaikuttavia lääkkeitä odotellaan edelleen (Miczek ym. 2004). Ongelmana on, että lääkeyritysten näkökulmasta impulsiivista aggressiivisuutta hillitsevien lääkkeiden kehittely sisältää riskejä eikä ole taloudellisesti houkuttelevaa (Coccaro 2004). Koska tutkimustietoa lääkkeiden vaikutuksesta toistuviin raivokohtauksiin on vielä niukasti, on lääkehoidon valinnassa hyödyllistä lähteä siitä, millaisia muita oireita raivokohtauksien ohella esiintyy (Olvera 2002). SSRI lääkkeitä voidaan käyttää, kun potilaalla esiintyy myös ahdistus ja masennusoireilua. Mielialan tasaaja voidaan valita, kun potilaalla on myös mielialojen vaihtelua tai bipolaaritaudin sukurasitusta. Antisosiaalisille potilaille ja muille, joilla on todettu muutoksia EEG:ssä, saattaa olla hyödyllistä valita karbamatsepiini, natriumvalproaatti tai fenytoiini. Aivovammapotilaille ja niille, joiden autonomisen hermoston toiminta on kiihtynyt, voisi kokeilla beetasalpaajia tai alfa 2 agonisteja. Toisen polven psykoosilääkkeet näyttävät toimivan vaikeissa käytöshäiriötapauksissa ja antisosiaalisilla potilailla joko yksinään tai erityisesti SSRI lääkitykseen yhdistettynä. Lääkehoidon ohella voidaan aggressiivisten yllykkeiden hallintaa parantaa erilaisten psykoterapeuttisten menetelmien avulla. Hyödyllisiksi ovat osoittautuneet erilaiset psykodynaamiset, kognitiiviset ja käyttäytymisterapeuttiset menetelmät, ryhmä ja perheterapiat, suuttumuksen hallinnan kurssit sekä sosiaalisten taitojen harjoittelu (Alpert ja Spillman 1997, Paris 2005, Yates ym. 2005). Tutkimustietoa on lähinnä persoonallisuushäiriöpotilaiden hoidosta. McElroyn ym. (1998) 27 IED potilaan aineistossa neljä potilasta oli saanut psykodynaamista terapiaa ja kolme oli hyötynyt siitä, kaksi potilasta oli saanut käyttäytymisterapiaa ja yksi oli hyötynyt. Neljä potilasta oli saanut ryhmä, pari tai perheterapiaa, mutta kellekään ei ollut niistä apua. Kognitiivis behavioraalinen vihantunteiden hallintaan tähtäävä hoito ohjelma on alustavien tulosten mukaan osoittautunut tehokkaaksi (McCloskey, henkilökohtainen tiedonanto), mutta tutkimustietoon perustuvia suosituksia psykoterapiamenetelmän valinnasta ei vielä voida antaa. Kliinisessä käytännössä on osoittautunut järkeväksi hoidon yksilöllinen räätälöinti ja lääkityksen ja psykoterapeuttisten menetelmien yhdistäminen. Lopuksi Toistuvien raivokohtauksien oireyhtymän luominen on nostanut esille sellaisen lohkon impulsiivisesta aggressiivisuudesta, jonka tutkiminen saattaa tuoda lisävalaistusta aggressiivisen käyttäytymisen mekanismeihin. Toistaiseksi tätä tutkimusta on jarruttanut diagnostisten kriteereiden epämääräisyys. Emme vielä tiedä, auttavatko impulsiivisen aggressiivisuuden laajemmilla kriteereillä tehdyt tutkimustulokset ymmärtämään 70 A. Jüriloo

8 paremmin kyseistä häiriötä. Coccaro arvelee, että tutkimuskriteerit otetaan seuraavaan tautiluokitukseen (henkilökohtainen tiedonanto). Siihen asti IED:n diagnoosin käyttöön kliinisessä työssä tulee suhtautua varauksellisesti. Impulsiivisen aggressiivisuuden tutkimuksen yhtenä ongelmana on ollut vähäinen vuoropuhelu neurobiologisen ja kehityksellisen näkemyksen edustajien välillä. IED on hyvä esimerkki deskriptiivisen taudinmäärityksen ongelmista ja puutteellisten kriteerien tutkimusta hidastavasta vaikutuksesta. Toistaiseksi tutkimusta on tehnyt yksi ryhmä lähinnä epidemiologisin menetelmin. Medikalisaation ongelmia ja kulttuurin vaikutusta tämän ilmiön yhteydessä ei ole juuri pohdittu. Kehityksellisen näkökulman ja lastenja nuorisopsykiatrisen tutkimustiedon yhdistäminen IED:n kriteereillä tehtyihin tutkimuksiin saattaa johtaa kehittyneempiin impulsiivisen aggressiivisuuden malleihin, joissa on otettu huomioon biologiset ja vuorovaikutukselliset riskitekijät ja suojaavat tekijät. Pyrkimys ymmärtää psyykkisen kehityksen häiriintymistä alkaa siitä, että väkivallan ihailemisesta ja demonisoimisesta luovutaan mystistä pahaa tiikerisielua ei ole. IED on ilmeisen alihoidettu häiriö. Coccaron ym. (2004) aineistossa vain 15 % siitä kärsivistä oli yrittänyt hakea raivokohtauksiinsa apua. Toistuvien raivokohtauksien oireyhtymän tutkiminen tarkennetuilla kriteereillä johtanee parempien hoitomenetelmien kehittämiseen aggressiivisuuden puutteellisesta hallinnasta kärsiville. Stanislaw Lemin (1977) visio tulevaisuuden hyperturvallisesta mutta tylsänpuoleisesta yhteiskunnasta, jossa kaikki ihmiset rokotetaan aggressiivista käytöstä vastaan, ei ehkä kuitenkaan toteudu. Kirjallisuutta Adler L, Lehmann K, Rader K, Schunemann KF.»Running amok» content analytic study of 196 news presentations from industrialized countries. Fortschr Neurol Psychiatr 1993;61: Alpert JE, Spillmann MK. Psychotherapeutic approaches to aggressive and violent patients. Psychiatr Clin North Am 1997;20: Best M, Williams JM, Coccaro EF. Evidence for a dysfunctional prefrontal circuit in patients with an impulsive aggressive disorder. Psychology 2002;99: Brower MC, Price BH. Neuropsychiatry of frontal lobe dysfunction in violent and criminal behaviour: a critical review. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;71: Caspi A, McClay J, Moffitt TE, ym. Role of genotype in the cycle of violence in maltreated children. Science 2002;297: Coccaro EF, Kavoussi RJ. Fluoxetine and impulsive aggressive behavior in personality-disordered subjects. Arch Gen Psychiatry 1997; 54: Coccaro EF, Kavoussi RJ, Berman ME, Lish JD. Intermittent explosive disorder-revised: development, reliability, and validity of research criteria. Compr Psychiatry 1998;39: Coccaro EF. Intermittent explosive disorder. Curr Psychiatry Rep 2000; 2: Coccaro EF. Aggression. Psychiatric Assesment and Treatment. New York: Marcel Dekker, Coccaro EF. Intermittent explosive disorder and impulsive aggression: the time for serious study is now. Curr Psychiatry Rep 2004;6:1 2. Coccaro EF, Schmidt CA, Samuels JF, Nestadt G. Lifetime and 1-month prevalence rates of intermittent explosive disorder in a community sample. J Clin Psychiatry 2004;65: Coccaro EF, Posternak MA, Zimmerman M. Prevalence and features of intermittent explosive disorder in a clinical setting. Clin Psychiatry 2005;66: Felthous AR, Bryant SG, Wingerter CB, Barratt E. The diagnosis of intermittent explosive disorder in violent men. Bull Am Acad Psychiatry Law 1991;19:71 9. Findling RL, Aman MG, Eerdekens M, Derivan A, Lyons B. Long-term, open-label study of risperidone in children with severe disruptive behaviors and below-average IQ. Am J Psychiatry 2004;16: Fonagy P. Early-life trauma and the psychogenesis and prevention of violence. Ann NY Acad Sci 2004;1036: Galovski T, Blanchard EB, Veazey C. Intermittent explosive disorder and other psychiatric comorbidity among court-referred and self-referred aggressive drivers. Behav Res Ther 2002;40: Gardner DL, Cowdry RW. Alprazolam-induced dyscontrol in borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1985;142: Giammanco M, Tabacchi G, Giammanco S, Di Majo D, La Guardia M. Testosterone and aggressiveness. Med Sci Monit 2005;11:RA Hallahan B, Garland MR. Essential fatty acids and their role in the treatment of impulsivity disorders. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2004;71: Healy D. Lines of evidence on the risks of suicide with selective serotonin reuptake inhibitors. Psychother Psychosom 2003;72:71 9. Hollander E, Tracy KA, Swann AC, ym. Divalproex in the treatment of impulsive aggression: efficacy in cluster B personality disorders. Neuropsychopharmacology 2003;28: Itomura M, Hamazaki K, Sawazaki S, ym. The effect of fish oil on physical aggression in schoolchildren a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Nutr Biochem 2005;16: Kemph JP, DeVane CL, Levin GM, Jarecke R, Miller RL. Treatment of aggressive children with clonidine: results of an open pilot study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32: Kessler RC, Coccaro EF, Fava M, Jaeger S, Jin R, Walters E. The prevalence and correlates of DSM-IV intermittent explosive disorder in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2006;63: Lappalainen J, Long JC, Eggert M, ym. Linkage of antisocial alcoholism to the serotonin 5-HT1B receptor gene in 2 populations. Arch Gen Psychiatry 1998;55: Lem S. Paluu tähdistä. Helsinki: Kirjayhtymä, Linnoila M, Virkkunen M, Scheinin M, Nuutila A, Rimon R, Goodwin FK. Low cerebrospinal fluid 5-hydroxyindoleacetic acid concentration differentiates impulsive from nonimpulsive violent behavior. Life Sci 1983;33: Mattes JA. Carbamazepine for uncontrolled rage outbursts. Lancet 1984;2: Mattes JA. Oxcarbazepine in patients with impulsive aggression: a double-blind, placebo-controlled trial. J Clin Psychopharmacol 2005;25: McCloskey MS, Berman ME, Noblett KL, Coccaro EF. Intermittent explosive disorder-integrated research diagnostic criteria: Convergent and discriminant validity. J Psychiatr Res 2006;40: McElroy SL, Hudson JI, Pope H Jr, Keck PE Jr, Aizley HG. The DSM-III- R impulse control disorders not elsewhere classified: clinical characteristics and relationship to other psychiatric disorders. Am J Psychiatry 1992;149: McElroy SL, Soutullo CA, Beckman DA, Taylor P Jr, Keck PE Jr. DSM-IV Toistuvat raivokohtaukset 71

9 intermittent explosive disorder: a report of 27 cases. J Clin Psychiatry 1998;59: McElroy SL. Recognition and treatment of DSM-IV intermittent explosive disorder. J Clin Psychiatry 1999;60 Suppl 15:12 6. Miczek KA, Faccidomo S, DE Almeida RM, Bannai M, Fish EW, Debold JF. Escalated aggressive behavior: new pharmacotherapeutic approaches and opportunities. Ann N Y Acad Sci 2004;1036: Nickel MK, Nickel C, Kaplan P, ym. Treatment of aggression with topiramate in male borderline patients: a double-blind, placebo-controlled study. Biol Psychiatry 2005;57: Nielsen DA, Goldmund D, Virkkunen M, Tokola R, Rawlings R, Linnoila M. Suicidality and 5-hydroxyindoleacetic acid concentration associated with a tryptophan hydroxylase polymorphism. Arch Gen Psychiatry 1994;51:34 8. Olivier B, van Oorschot R. 5-HT1B receptors and aggression: a review. Eur J Pharmacol 2005;526: Olvera RL. Intermittent explosive disorder: epidemiology, diagnosis and management. CNS Drugs 2002;16: Pabis DJ, Stanislav SW. Pharmacotherapy of aggressive behavior. Ann Pharmacother 1996;30: Paris J. Recent advances in the treatment of borderline personality disorder. Can J Psychiatry 2005;50: Patel NC, Crismon ML, Hoagwood K, Jensen PS. Unanswered questions regarding atypical antipsychotic use in aggressive children and adolescents. J Child Adolesc Psychopharmacol 2005;15: Popova NK. From genes to aggressive behavior: the role of serotonergic system. Bioessays 2006;28: Saint Martin ML. Running Amok: modern perspective on a culture-bound syndrome. Prim Care Companion J Clin Psychiatry 1999;1: Smoller JW, Biederman J, Arbeitman L, ym. Association between the 5HT1B receptor gene (HTR1B) and the inattentive subtype of ADHD. Biol Psychiatry 2006;59: Stanford MS, Houston RJ, Mathias CW, Grewe KW, Villemarette-Pittman NR, Adams D. A double-blind placebo-controlled crossover study of phenytoin in individuals with impulsive aggression. Psychiatry Res 2001;103: Swann AC. Treatment of aggression in patients with bipolar disorder. J Clin Psychiatry 1999;60 Suppl 15:25 8. Swann AC. Neuroreceptor mechanisms of aggression and its treatment. J Clin Psychiatry 2003;64 Suppl 4: Tähkä V. Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen. Juva: WSOY, Virkkunen M, Rawlings R, Tokola R, ym. CSF biochemistries, glucose metabolism, and diurnal activity rhythms in alcoholic, violent offenders, fire setters, and healthy volunteers. Arch Gen Psychiatry 1994;51:20 7. Volavka J, Citrome L, Huertas D. Update on the biological treatment of aggression. Actas Esp Psiquiatr 2006;34: Volavka J, Bilder R. Nolan K. Catcholamines and aggression: the role of COMT and MAO polymorphisms. Ann N Y Acad Sci 2004;1036: Yates K, Kunz M, Czobor P, Rabinowitz S, Lindenmayer JP, Volavka J. A cognitive, behaviorally based program for patients with persistent mental illness and a history of aggression, crime, or both: structure and correlates of completers of the program. J Am Acad Psychiatry Law 2005;33: Alo Jüriloo, erikoislääkäri, ylilääkäri Vantaan vankila Siltaniitynkuja Vantaa 72

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 10.11.2016 Leena Jaakkola Teoriat täydentämässä toisiaan Luennon sisältö Näkökulmia Diagnoosiin Etiologiaan Hoitomuotoihin DIAGNOOSI

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK mari.stenlund@helsinki.fi Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 11/11/16

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia Tämä opas sisältää tietoa Lariam (meflokiini) -tablettien käyttöön lääkkeellisenä profylaksiana liittyvistä haittavaikutuksista, etenkin neuropsykiatrisista

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE

LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE 105 TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO VALPROIINIHAPPOA/VALPROAATTIA

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten käytöshäiriöt- ehkäisevä näkökulma

Lasten ja nuorten käytöshäiriöt- ehkäisevä näkökulma Lasten ja nuorten käytöshäiriöt- ehkäisevä näkökulma Helsinki 14.2.2014 Eeva Aronen Lastenpsykiatrian professori, HY, Kliininen laitos, Lasten ja nuorten klinikka ylilääkäri, HUS, perheterapeutti E. Aronen,

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen

Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön muuttuva lääkehoito Esa Leinonen Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidon periaatteet ovat selkiintymässä. Lääkitys riippuu ennen kaikkea

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Osastolta arkeen. Käyttäytymisanalyysi sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen suuntaus kuntouttavan arjen rakentamisessa

Osastolta arkeen. Käyttäytymisanalyysi sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen suuntaus kuntouttavan arjen rakentamisessa Osastolta arkeen Käyttäytymisanalyysi sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen suuntaus kuntouttavan arjen rakentamisessa Henna Hakala-Rahko, Helena Peltoniemi, Ari-Matti Saari, Maarit Teperi Esityksen

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot