LÄHIMMÄISTÄNI EN SAA PIDETTYÄ RAITTIINA, MUTTA ITSEÄNI VOIN HOITAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHIMMÄISTÄNI EN SAA PIDETTYÄ RAITTIINA, MUTTA ITSEÄNI VOIN HOITAA"

Transkriptio

1 LÄHIMMÄISTÄNI EN SAA PIDETTYÄ RAITTIINA, MUTTA ITSEÄNI VOIN HOITAA Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan osallistuneiden päihderiippuvaisten läheisten kokemuksia päihteiden käytön vaikutuksista, seurauksista ja läheisohjelman jälkeen tapahtuneista muutoksista heidän elämäänsä sekä kokemuksia läheisohjelman sisällöstä Teija Sarna Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipaikka Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Teija Sarna. Lähimmäistäni en saa pidettyä raittiina, mutta itseäni voin hoitaa : Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan osallistuneiden päihderiippuvaisten läheisten kokemuksia päihteiden käytön vaikutuksista, seurauksista ja läheisohjelman jälkeen tapahtuneista muutoksista heidän elämäänsä sekä kokemuksia läheisohjelman sisällöstä. Pori, kevät 2007, 88 s. 4 liite Diakonia - ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipiste, Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Sairaanhoitaja (AMK). Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda päihderiippuvaisten läheisten kokemuksia näkyväksi ja sitä kautta esiin läheisten näkökulman tärkeys sairaanhoitajan työssä. Tavoitteena oli myös tehdä Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaa tutuksi yhtenä keinona auttaa päihderiippuvaisten läheisiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata millaisia vaikutuksia päihteiden käytöllä ja Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan osallistumisella oli läheisiin. Tarkoituksena oli myös saada selville läheisten kokemuksia läheisohjelman sisällöstä, jotta sitä voitaisiin edelleen kehittää. Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin 12 askeleen toipumisohjelmaan tukeutuva Minnesota-mallin mukainen myllyhoito. Tutkimusote oli sekä laadullinen että määrällinen. Tutkimusjoukkona oli 21 päihderiippuvaisen läheistä, jotka osallistuivat Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan vuosina Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä. Tutkimusaineiston avoimet kysymykset käsiteltiin käyttämällä deduktiivista ja induktiivista sisällönanalyysia ja strukturoidut monivalintakysymykset ja asteikkoihin perustuvat kysymykset analysoitiin teemoittain Excel- ohjelmalla. Tutkimustulosten mukaan päihteiden käyttö oli vaikuttanut ja aiheuttanut läheisen elämään fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja hengellisiä muutoksia heikentäen hyvinvointia. Läheisohjelmaan osallistumisen jälkeen läheisten kokonaisvaltainen hyvinvointi oli pääsääntöisesti kohentunut. Päihderiippuvaisten läheiset tarvitsevat tietoa päihderiippuvuudesta sairautena sekä konkreettisia neuvoja omaan toimintaansa suhteessa päihderiippuvaiseen. Läheisten kokemukset Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmasta olivat myönteisiä ja merkityksellisimpinä asioina pidettiin tiedon saantia, asioiden jakamista muiden läheisohjelmaan osallistuneiden vertaisten kanssa sekä keskusteluja henkilökunnan kanssa. Tutkimustulosten mukaan hoitohenkilökunnalla tulisi olla valmiudet kohdata päihdeongelmaisia ja heidän läheisiään, tunnistaa läheisten avuntarve ja osata ohjata heitä oikeanlaisen avun piiriin. Asiasanat: läheiset; myllyhoito; päihdeongelmaiset; riippuvuus; vertaistuki

3 3 ABSTRACT Teija Sarna. How Substance-Related Disorders Affect the Life of the Family as well as How Participating the Family Program of Tampere Myllyhoitokeskus Has Changed Their Lives. Pori, Spring 2007, 88 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, West, Pori Unit, Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. The purpose of this research was to bring up experiences of the family to a person with substance-related disorders and to emphasize their viewpoints in nursing. The research examined how substance-related disorders affected family s lives and also how participating the Family Program of Tampere Myllyhoitokeskus had changed their lives. In addition, their experiences in the contents of the program were studied in order to further develop the program. The subject was approached from the perspective of Finnish Myllyhoito which is a registered treatment based on Minnesota Model and 12-step recovery program originating from the AA (Alcoholics Anonymous). The research was both qualitative and quantitative. The target group consisted of close people who participated the Family Program in The data were collected by mail enquiry to 21 participants. The open questions in the questionnaires were analysed by using content analysis. The multiple choice and the scaled questions were divided by themes and analysed by the Excel program. The study shows that a person s substance-related disorders have negative impacts on the physical, psychical, social and spiritual well being of his or her close people. Participating the Family Program of Tampere Myllyhoitokeskus in Tampere, Finland, has had positive impacts on their lives and they were encouraged to participate in other peer groups for families as well. The abuser s soberness or the treatment given to his or her also plays a significant role. According to the results, it is evident that the family needs information on substance-related disorders as a disease as well as practical advice in meeting with the abuser in everyday life. It is also relieving for them to share experiences with other persons in similar situation. The respondents wished for more printed material and one-to-one discussions with counsellors. The structure and the schedule of the program could be made more flexible for those travelling from long distances. Recognizing substance-related disorders as early as possible is of utter importance. That is the best way to minimize - or even prevent - negative consequences to family. Key Words: Minnesota Treatment/Hazelden Model; Alcoholics Anonymous; substance-related disorders; family; peer group

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 PÄIHTEET, PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄHEISET Päihteet, päihteiden käyttö ja päihdeongelma Päihderiippuvuus ja sen taustalla olevia selitysmalleja Päihteiden käyttö Suomessa Päihderiippuvaisten ja heidän läheistensä hoito 10 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Myllyhoidollinen ajattelu, työotteen perusteet ja työskentelyn lähtökohdat Päihderiippuvuus myllyhoidollisesta näkökulmasta askeleen toipumisohjelma Päihderiippuvaisten läheiset myllyhoidollisesta näkökulmasta 16 4 TAMPEREEN MYLLYHOITOKESKUKSEN LÄHEISOHJELMA Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman sisältö Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman menetelmät ja tavoitteet 18 5 KATSAUS AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN Tutkimuksia Suomesta Tutkimuksia englanninkielisistä maista 20 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 21 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusote ja tutkimuksen filosofiset lähtökohdat Tutkimuskohde Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen aineistonkeruu Aineiston analysointi 27 8 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimustulosten raportointi Tutkittavien taustatiedot 30

5 5 8.3 Päihteiden käytön vaikutukset ja seuraukset sekä läheisohjelmaan osallistumisen jälkeen tapahtuneet muutokset läheisen elämässä Läheisen fyysinen hyvinvointi Läheisen psyykkinen hyvinvointi Läheisen sosiaalinen hyvinvointi Läheisen hengellinen hyvinvointi Läheisten kommentteja Läheisten kokemuksia Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman sisällöstä ja menetelmistä Luennot Video Tehtävät ja harjoitukset Kirjallinen materiaali Keskustelu henkilökunnan kanssa Muut ohjelmaan osallistuneet läheiset Oma jatkohoidon suunnitelma Kuusi selviytymiskeinoa Itsehoitoryhmät Läheisten kokemuksia Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmasta 48 9 JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTIISYYS POHDINTA 59 LÄHTEET 63 LIITTEET 69

6 6 1 JOHDANTO Suomessa elää yli miljoona päihdeongelmaisen läheistä; puolisoita, isovanhempia, lapsia, sisaruksia, ystäviä ja työtovereita. Päihdeongelma koskettaa aina joko suoraan tai välillisesti ympärillä olevia ihmisiä. Stakesin Juomatapatutkimus 2000 (Stakes 2002) tuloksista voidaan päätellä, että lähes joka toinen suomalainen tuntee jonkun, jolla on alkoholin ongelmakäyttöä. Huumeiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan Suomessa olevan noin Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdeongelmaa voidaan katsoa eri näkökulmista. Näkemys päihdeongelman ytimestä tarjoaa myös mallin ongelman hoidolle, hoitoideologian. Jos päihdeongelman uskotaan kumpuavan menneisyyden tapahtumista, niiden selvittäminen muodostuu keskeiseksi hoidon kohteeksi. Jos päihdeongelma taas nähdään sairautena, hoidon kohteeksi eivät muodostu ongelman syyt, vaan sairauden tunnistaminen ja sen hoitaminen, kuten myllyhoidossa. Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi on valittu 12 askeleen toipumisohjelmaan tukeutuva Minnesota-mallin mukainen myllyhoito. Myllyhoito on Pohjois- Amerikasta 1940-luvulla AA-liikkeen myötä kehittymään lähtenyt päihderiippuvuuden kohtaamisen ja hoidon ideologia. Myllyhoito pohjautuu Minnesotamalliin ja AA:sta lähtöisin olevaan 12-askeleen toipumisohjelmaan. Suomeen juurtuessaan ideologia on saanut tarkennetut laatukriteerit ja rekisteröity nimellä myllyhoito. Myllyhoitoa on toteutettu Suomessa vuodesta 1982 alkaen. Myllyhoidossa päihderiippuvuus nähdään kroonisena, hoidettavissa olevana sairautena, jonka eteneminen voidaan pysäyttää. (Ekholm 2003, ) Myllyhoidon yhtenä keskeisenä ajatuksena on päihderiippuvuuteen sairastuneiden henkilöiden ja heidän läheisten auttaminen.

7 7 Tampereen Myllyhoitokeskuksen hoitomenetelmänä on myllyhoito ja se tarjoaa hoitoa päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Tampereen Myllyhoitokeskuksessa läheisten hoito toteutetaan kuuden kerran kokonaisuutena, joka on nimetty läheisohjelmaksi. Läheisohjelman tarkoituksena on tarjota läheisille tietoa ja keinoja vuorovaikutukseen päihteidenkäyttäjän kanssa sekä tutustua itsehoidon mahdollisuuksiin. Läheisohjelman tavoitteena on tukea sekä päihderiippuvuuteen sairastuneen että hänen läheistensä toipumista. (Tampereen Myllyhoitokeskus.) Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata miten päihteiden käyttö on vaikuttanut Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan osallistuneiden läheisten elämään sekä millaisia muutoksia heidän elämässään on tapahtunut Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan osallistumisen jälkeen. Tarkoituksena oli myös saada selville läheisten kokemuksia läheisohjelman sisällöstä, jotta sitä voitaisiin edelleen kehittää. Tutkimuksen aihe on muotoutunut tutkijan työkokemuksen kautta heränneisiin ajatuksiin ja huoleen siitä, miten päihderiippuvaisten läheiset usein jäävät avun ja tuen ulkopuolelle ja mitkä ovat ne keinot, millä heitä voitaisiin auttaa. Tutkija on usean vuoden ajan tehnyt päihdehoitotyötä ja kohdannut työssään monenlaisia ja eri ikäisiä päihdeongelmaisia sekä heidän läheisiään. Läheisiä kohdatessaan tutkija on huomannut yhteiskuntamme ja hoitojärjestelmiemme huomioivan päihdeongelmaisten läheisiä liian vähän. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda päihdeongelmaisten läheisten kokemuksia näkyväksi ja sitä kautta tuoda esiin läheisten näkökulman tärkeyttä sairaanhoitajan työssä. Tutkimuksen tavoitteena on myös palvella Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman kehittämistä edelleen. Sairaanhoitajat, riippumatta työyksiköstään, kohtaavat työssään päihdeongelmaisia ja heidän läheisiään. Sairaanhoitajan keskeisenä tehtävänä on auttaa heitä parhaalla mahdollisella tavalla.

8 8 2 PÄIHTEET, PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄHEISET 2.1 Päihteet, päihteiden käyttö ja päihdeongelma Päihde on yleisnimike kaikille kemiallisille aineille, jotka elimistöön joutuessaan aiheuttavat päihtymyksen tunteen ja/tai humalatilan. Päihteellä tarkoitetaan alkoholia, huumausaineita, korvikkeita, liuottimia ja lääkeaineita. Huume on yleiskäsite, joka sisältää huumausaineet ja ne pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, joita voidaan käyttää päihtymystarkoituksessa. Huumausaineella tarkoitetaan aineita, jotka on määritelty huumausaineasetuksessa huumausaineiksi. Sekakäytöllä tarkoitetaan eri aineiden samanaikaista käyttöä. (Stakes 2005.) Päihteiden kohtuukäytöstä voidaan käyttää myös nimitystä päihteiden vastuukäyttö, joka tarkoittaa tietoista suhdetta päihteisiin, jolloin päihteiden käytöstä ei aiheudu käyttäjälle tai hänen läheisilleen haittoja. Päihteiden riskikäytöstä ja suurkulutuksesta puhutaan silloin, kun päihteiden käyttö aiheuttaa terveysriskin ja muita haittoja. Päihteiden ongelmakäytöstä eli päihdeongelmasta voidaan puhua silloin, kun riskikäytön seurauksia ei huomioida, vaan päihteiden käyttö jatkuu samanlaisena ja aiheuttaa toistuvia ongelmia. (Kujasalo & Nykänen 2005, 88-89; Käypä hoito 2005). 2.2 Päihderiippuvuus ja sen taustalla olevia selitysmalleja Päihderiippuvuus ja kemiallinen riippuvuus ovat nimityksiä, joita käytetään päihteiden käytön vakavasta häiriöstä. Päihderiippuvuus on määritelty tarkoin DSM- IV (Diagnostis and Statistical manual of mental Disorders) ja ICD-10 (International Classification of Diseases) psykiatrisissa diagnoosiluokituksissa. (Lönnqvist 2000, 32). Päihderiippuvuudella tarkoitetaan kemiallisen aineen käyttöä, joka johtaa yksilön fyysisen ja psyykkisen terveyden merkittävään heikkenemiseen, kyvyttömyyteen säädellä aineen käyttöä, elimistön kasvavaan kykyyn sie-

9 9 tää ainetta sekä vieroitusoireisiin aineen käytön loputtua. Kemiallinen riippuvuus on kemiallisen aineen jatkuvaan käyttöön liittyvä tila, jolle on ominaista: - himo tai pakonomainen halu käyttää ainetta - elimistön kasvava kyky sietää ainetta eli toleranssi - käytön lopettamisesta aiheutuvat fyysiset ja psyykkiset vieroitusoireet - heikentynyt kyky hallita käytön aloittamista, määrää tai lopettamista - käytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi - käytön jatkuminen huolimatta kiistattomista haitoista, kuten fyysisen ja psyykkisen terveydentilan heikkenemisestä (Poikolainen 2003, ) Päihderiippuvuudesta on esitetty lääketieteellisiä, biologisia, geneettisiä, psykologisia, sosiaali- ja oppimispsykologisia, sosiologisia ja yhteiskunnallisia selitysmalleja. Lääketiede painottuu päihteiden käytön aiheuttamiin terveydellisiin haittoihin, elimellisiin oireisiin ja sairauksiin, niiden hoitoon ja tutkimukseen. Psykiatrinen näkemys tarkastelee päihderiippuvuutta psykiatristen sairauksien luokkana. Farmakologinen näkemys painottuu päihderiippuvuuden fysiologisiin ja fyysisiin riippuvuuksiin ja vieroitusoireet toimivat määrittelyperusteina. Sosiaali- ja oppimispsykologia pyrkii selittämään päihderiippuvuutta ihmisen ja hänen ympäristönsä välisen vuorovaikutuksen, opitun elämäntavan ja selviytymiskeinojen kautta. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2003, ) 2.3 Päihteiden käyttö Suomessa Alkoholiongelma on eräs yhteiskuntamme merkittävistä terveysuhkista. Alkoholi on kuolinsyytilastojen mukaan työikäisten miesten ennenaikaisten kuolemien suurin aiheuttaja. Suomessa kuolee alkoholin käytön takia vuosittain noin ihmistä. Toiseksi yleisin työikäisten kuolinsyy sekä miehillä että naisilla oli alkoholiin liittyvä sairaus tai myrkytys. (Käypä hoito 2005; Nieminen 2007). Huumaus- ja lääkeaineiden kokeilijoiden ja käyttäjien määrät ovat pysyneet ennallaan 2000-luvulla, mutta huumeriippuvuus ja sen aiheuttama hoidon tarve on lisääntynyt. Huumausaineiden vuoksi hoitoon hakeutuneista lähes puolet oli vuonna 2005 alle 25-vuotiaita. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2005.)

10 10 Suomessa niin nuorten kuin aikuistenkin humalajuominen on yleisempää kuin monessa muussa Euroopan maassa. On arvioitu, että 20% lapsista elää perheissä, joissa alkoholin käyttö on runsasta (Viitala & Paavola 2005, 116). Lisäksi aikuisella on muistot elämisestä perheessä, jossa on ollut alkoholin ongelmakäyttöä, ja josta on aiheutunut myös haittoja heille. A-klinikkasäätiön tutkimuksen mukaan kyseessä on suuri kansanterveysongelma (Peltoniemi, 2005). Päihdeongelma on valtaosassa perheitä isällä, mutta naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina, joka näkyy myös raskaana olevien naisten päihteiden käytön yleistymisenä (Viitala & Paavola 2005, 116; Halmesmäki 2007, ). Myös sellaisten perheiden määrä, joissa molemmat vanhemmat ovat päihdeongelmaisia, on lisääntynyt huomattavasti (Holmberg 2003, 12). 2.4 Päihderiippuvaisten ja heidän läheistensä hoito Päihdehuollon tavoitteena on päihteiden ongelmakäytön sekä siihen liittyvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen. Palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja muille läheisille. Palveluja on annettava asiakkaan avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Oikeuskäytännössä on katsottu, että päihdehuoltolain perusteella henkilöllä, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, on myös heidän läheisillään subjektiivinen oikeus saada päihdepalveluja. (Päihdehuoltolaki; Päihdepalvelujen laatusuositukset.) Stakesin ylläpitää päihdealan Neuvoa-antavat internet- sivustoa (Stakes 2007), mistä löytyy runsaasti erilaisia päihdehoitopaikkoja ja vain muutamasta hoitopaikan toiminnan kuvauksesta löytyy maininta läheisille tarjottavasta avusta. Tampereen Myllyhoitokeskuksen lisäksi sivustoilta löytyy mainita läheisille tarjottavasta avusta muun muassa Avominne Oy:n, Kalliolan Klinikoiden, Lapuan Minnesotahoidon sekä Irti huumeista ry:n kohdalta. Vertaistukiryhmiä, kuten Al- Anon, Alateen, ALL sekä Nar-Anon on läheisille tarjolla ainakin suuremmissa

11 11 kaupungeissa. Evankelisluterilainen kirkko tarjoaa myös tukiryhmiä päihderiippuvaisten läheisille. Melko uutena läheisten auttamiskeinona on Suomeen Yhdysvalloista rantautunut CRAFT (Community Reinforcement And Family Training) menetelmä. Craft-menetelmän ydinajatuksena on, että läheinen voi vaikuttaa omalla käyttäytymisellään päihdeongelmaisen käyttäytymiseen. Työskentelyote on ratkaisukeskeinen, ja menetelmän päätavoitteena on antaa läheiselle tietoa, taitoa ja keinoja, jotka mahdollistavat hänen hyvinvointinsa ja edesauttavat päihdeongelmaisen hoitoon hakeutumista. (Myllyhoitoyhdistys 2007; Hulkkonen 2006, 8-10.) Julkisessa keskustelussa on oltu pääsääntöisesti enemmän huolestuneita päihdeongelmaisesta ja hänen hoitomahdollisuuksistaan, kuin heidän läheistensä mahdollisuuksista ja oikeudesta saada apua itselleen. Perheisiin joissa esiintyy päihdeongelma liittyy edelleen asenteita, mutta missään tutkimuksissa ei ole päihdeongelmaisten läheisten havaittu eroavan persoonallisuudeltaan muista ihmisistä (Hulkkonen 2006). Päihteiden ongelmakäyttäjän läheisten elämä voi olla jopa vuosikymmeniä jatkuvaa stressitilaa. Usein vaikeaksi käyneessä elämäntilanteessa alistutaan ja eletään sammutetuin lyhdyin, päivä kerrallaan. Ensisijainen selviytymiskeino on toimiminen päihdeongelman poistamiseksi. (Hänninen 2004, )

12 12 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 3.1 Myllyhoidollinen ajattelu, työotteen perusteet ja työskentelyn lähtökohdat Myllyhoito on Amerikasta 1940-luvulla AA-liikkeen (Alkoholics Anonymous eli Nimettömät Alkoholistit) myötä kehittymään lähtenyt päihderiippuvuuden kohtaamisen ja hoidon ideologia. Myllyhoito pohjautuu Minnesota-malliin ja AA:sta lähtöisin olevaan 12-askeleen toipumisohjelmaan. Suomeen juurtuessaan ideologia on saanut tarkennetut laatukriteerit ja rekisteröity nimellä myllyhoito. (Ekholm & Kettunen 1995, 9-10.) Yhdysvalloissa luvulla syntynyt Minnesota- malli (Minnesota Model Treatment, Hazelden Treatment, 12 Steps Based Treatment ja AA-Based Treatment) on päihdetyön ohjelmakokonaisuus, johon sisältyy työotteen lisäksi elämäntapa ja yhteiskunnallinen liike. Minnesota-mallissa yhdistyy lääketieteellinen, psykologinen, sosiologinen ja teologinen ammattitaito sekä terveitä elämäntapoja edistävän tietämyksen 12 askeleen toipumisohjelman ja toipumiskokemuksen. (Kettunen-Leppänen 1994, 9-10.) Ei ole olemassa vain yhtä Minnesota - mallia vaan se saa muotonsa ja luonteensa kyseisen ohjelman tekijöiden, toimintaympäristöjen ja kohderyhmien erityispiirteistä. (Ekholm 2003, ) Myllyhoidon keskeiset perusolettamukset ja käsitteistö ovat lyhyesti seuraavat: 1. Päihderiippuvuus on olemassa 2. Päihderiippuvuus on ensisijainen ja monivaiheinen sairaus 3. Päihderiippuvuus on krooninen, hoidettavissa oleva sairaus, jonka eteneminen voidaan pysäyttää 4. Päihderiippuvuus ei ole kenenkään syy 5. Hoitoon tulohetken motivaatio ei määrää hoidon tulosta. Alkoholista, lääkkeistä ja huumeista aiheutuvat kemialliset riippuvuussairaudet voidaan hoitaa saman perusohjelman puitteissa

13 13 6. Päihderiippuvuuteen liittyvä tiedottaminen, kouluttaminen ja havahduttaminen kohdistuu kaikkiin yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. (Tampereen Myllyhoitokeskus) Myllyhoidon keskeisinä ajatuksina ovat päihderiippuvuuteen sairastuneiden henkilöiden ja heidän läheisten hoitaminen kaikin käytettävissä olevin voimavaroin sekä päihderiippuvaisten kohtelu tasavertaisina ihmisinä, missä keskeistä on välittäminen ja kohtaaminen ennemmin kuin hoitaminen ja parantaminen (Caring not Curing). Hoidon on oltava kokonaisvaltaista eli sen tulee tukea toipumista fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja hengellisesti. Myllyhoidon keskeisiä periaatteita ovat sairauskäsite, päihteettömyys sekä oman toipumiskokemuksen käyttö hoito- ja havahduttamistyössä. Toipumisen edellytyksenä on päihteetön elämäntapa ja vastuunotto oman sairauden hoitamisesta. (Ekholm 1991, 13; Kettunen & Leppänen 1994, 9-10,102; Ekholm 2003, 236.) Myllyhoidon laadun takeena ovat moniammatillisuuden toteutuminen, oman toipumiskokemuksen omaavat työntekijät, tukeutuminen 12 askeleen toipumisohjelmaan, päihderiippuvuuden sairauskäsite, lähiyhteisön huomioiminen ja riippuvuuteen sairastuneen henkilön motivointi päihteettömyyden tavoitteella sekä seurantatutkimus. (Myllyhoitoyhdistys 2007.) 3.2 Päihderiippuvuus myllyhoidollisesta näkökulmasta Myllyhoidollisessa näkemyksessä käytetään sekä päihderiippuvuus että kemiallinen riippuvuus käsitteitä, jotka kuvaavat päihdeongelmaa riippuvuussairautena. Myllyhoidollisesta näkökulmasta riippuvuussairaus vahingoittaa kaikkia inhimillisen elämän osa-alueita yksilöllisesti, joihin sisältyy fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen ulottuvuus. Päihteettömyys eli pidättäytyminen kaikista kemiallisista mielialaan vaikuttavista aineista on ainoa realistinen tavoite. Kemiallisen riippuvuussairauden hoito, jonka myllyhoidollinen termi toipuminen, kuvaa läpi eliniän jatkuvaa hoitoa. Toipuminen on mahdollista asenteiden ja käyttäytymisen muutosten ja tunnetason työskentelyn kautta sekä vertais-

14 14 ryhmän (esim. AA, NA) ja 12 askeleen toipumisohjelman avulla. (Hytönen 2006.) askeleen toipumisohjelma Myllyhoidossa 12 askeleen toipumisohjelmasta tai itsehoitoryhmästä puhuttaessa tarkoitetaan AA:n (Alkoholics Anonymous eli Nimettömät Alkoholistit), NA:n (Narcotics Anonymous eli Nimettömät Narkomaanit), Al-Anonin/Alateenin (Alkoholistien omaiset ja ystävät/alkoholistiperheiden vuotiaat lapset), Nar - Anonin (Narkomaanien omaiset ja ystävät) sekä AAL:n (Adult Children of alcoholics eli Alkoholistien aikuiset lapset) toipumisohjelmaa. Vaikka nämä 12 askeleen toipumisohjelmat eroavat jonkin verran toisistaan, erot ovat lähinnä kohderyhmäorientoituneita. (Al-Anon 1995, Al-Anon, AA 1990, Nimettömät Narkomaanit 2003.) AA-liike määrittelee itsensä seuraavasti: AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja ja se toimii omavaraisena omien vapaaehtoisten avustusten pohjalla. AA ei ole yhteydessä mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. AA ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asettua enempää puolustamaan kuin vastustamaankaan mitään. AA:n ainoa päämäärä on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. (AA 1990.) Kaksitoista askelta muodostavat henkilökohtaisen toipumisohjelman ytimen. Ne esitetään vain eräänlaisina ehdotuksina ja ne perustuvat AA:n varhaisimpien jäsenten kokemuksiin. Ne kuvaavat sitä asioihin suhtautumista, minkä nuo ensimmäiset jäsenet uskoivat ensi sijassa auttaneen heidän pyrkimyksiään kohti raitista elämäntapaa. (AA 1990.)

15 15 AA:n Kaksitoista askelta 1. Myönsimme voimattomuutemme alkoholiin nähden ja että elämämme oli muodostunut sellaiseksi, ettemme omin voimin kyenneet selviytymään. 2. Opimme uskomaan, että joku itseämme suurempi voima voisi palauttaa terveytemme. 3. Päätimme luovuttaa tahtomme ja elämämme Jumalan huomaan - sellaisena kuin Hänet käsitimme. 4. Suoritimme perusteellisen ja rehellisen moraalisen itsetutkistelun. 5. Myönsimme väärien tekojemme todellisen luonteen Jumalalle, itsellemme ja jollekin toiselle ihmiselle. 6. Olimme täysin valmiit antamaan Jumalan poistaa kaikki nämä luonteemme heikkoudet. 7. Nöyrästi pyysimme Häntä poistamaan vajavuutemme. 8. Teimme luettelon kaikista vahingoittamistamme henkilöistä ja halusimme hyvittää heitä kaikkia. 9. Hyvitimme henkilökohtaisesti näitä ihmisiä milloin vain mahdollista, ellemme näin tehdessämme vahingoittaneet heitä tai muita. 10. Jatkoimme itsetutkistelua ja kun olimme väärässä, myönsimme sen heti. 11. Pyrimme rukouksen ja mietiskelyn avulla kehittämään tietoista yhteyttämme Jumalaan, sellaisena kuin Hänet käsitimme, rukoillen ainoastaan tietoa Hänen tahdostaan meidän suhteemme ja voimaa sen toteuttamiseen. 12. Koettuamme hengellisen heräämisen näiden askelten tuloksena yritimme saattaa tämän sanoman alkoholisteille sekä toteuttaa näitä periaatteita kaikissa toimissamme. ( AA 1990) AA:ssa ja kaikissa muissa 12 askeleen toipumisohjelmista käytetään myös nimitystä hengellinen toipumisohjelma. Myllyhoidollisessa työotteessa hengellisyyden käsite määritellään kasvavana tietoisuutena omasta olemassaolosta sekä kykynä liittyä tietoisemmalla tasolla ympäröivään maailmaan ja maailmankaikkeuteen. Liittyminen tietoisuuden ulkopuolella olevaan eli transkendenttiseen maailmaan sisältää myös 12 askeleen toipumisohjelman mukaisen henkilökohtaisen suhteen johonkin itseä korkeampaan voimaan. Käsitteenä 12 askeleen toipumisohjelman korkeampi voima ei tarkoita Jumalaa tai jumalia sellaisina kuin ne käsitetään erilaisissa uskonnollisissa yhteyksissä. Hengellisen toi-

16 16 pumisohjelman käsite nähdään myllyhoidollisesta viitekehyksestä käsin päihderiippuvaisen henkisenä ja hengellisenä toipumisprosessina vertaisyhteisön vuorovaikutuksessa. Toipumisprosessi tapahtuu yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tasolla, vaiheittain etenevänä, tietoisena ja tiedostamattomana kehityskulkuna. (Ekholm & Kettunen 1995, 47-48; Nimettömät Narkomaanit 2003.) 3.4 Päihderiippuvaisten läheiset myllyhoidollisesta näkökulmasta Myllyhoidossa päihderiippuvuuden sairauskäsite tarkastelee päihdekäyttöä ja siihen liittyviä ilmiöitä päihderiippuvuuden käsitteen kautta; ilmiö ymmärretään sairauden kaltaiseksi tilaksi, joka vaikuttaa päihteen käyttäjän lisäksi myös koko lähiyhteisöön. Myllyhoidossa läheistyö tarkoittaa sitä, että potilaiden perhe ja muu lähiyhteisö huomioidaan hoidossa ja ohjataan tarvittaessa muihin erityispalveluihin sekä läheisille tarkoitettuihin 12 askeleen ohjelmiin kuten Al-Anoniin ja Nar-Anoniin. (Kalliolan Klinikat; Tampereen Myllyhoitokeskus.) Päihdeongelman alkuvaiheessa vaikutukset läheisiin voivat näyttäytyä lievinä, mutta päihdekäytön jatkuminen ja sen kehittyminen riippuvuudeksi lisää vaikeuksia läheisten keskuudessa ja aiheuttaa monenlaisia haittoja elämässä. Alkuvaiheessa läheinen huolestuu päihdeongelmaisen tilanteesta, mutta sopeutuu vähitellen alkoholin tai muiden päihteiden käyttöön ja käytöstä aiheutuviin haittoihin. Läheinen yrittää elää kuin mitään ei olisi tapahtunut. (NettiMylly 2007.) Päihderiippuvuuden edetessä läheinen sopeutuu päihteiden käyttöön ja ottaa vastuun perheen käytännön elämän asioista sekä hoitaa toisen aikuisen puolesta hänelle kuuluvia asioita. Läheinen oppii vaikenemaan ja tottuu jatkuvaan epävarmuuteen, uhkailuun sekä toisen henkiseen poissaoloon. Läheinen oppii vähättelemään omia tunteitaan ja tarpeitaan sekä suostuu omien oikeuksien mitätöimiseen. Läheinen tottuu väärinkohteluun ja oppii olemaan varautunut kaikkien ihmisten kanssa. (NettiMylly 2007.) Päihderiippuvuuden tuottama hämmennys, neuvottomuus ja epävarmuus tilanteen vakavuudesta, voi johtaa pahimmillaan siihen, että koko perhe eristäytyy ja jää yksin vaikean elämäntilanteen kanssa. Riippuvuudesta toipumisessa on tär-

17 17 keää, että koko perheellä on mahdollisuus päästä tarvitsemansa avun ja tuen piiriin. (NettiMylly 2007.) 4 TAMPEREEN MYLLYHOITOKESKUKSEN LÄHEISOHJELMA 4.1 Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman sisältö Tampereen myllyhoitokeskuksen läheisohjelma on tarkoitettu kaikille 16- vuotta täyttäneille päihdeongelmaisten läheisille. Läheisohjelma koostuu kuudesta ryhmäkokoontumisesta ja henkilökohtaisista tapaamisista. Läheisohjelma tarjoaa tietoa päihderiippuvuudesta, antaa tukea läheisille sekä tarjoaa mahdollisuuden läheisten elämäntilanteen jakamisen vertaisryhmässä. Läheisohjelman tarkoituksena on tarjota läheisille mahdollisuus löytää keinoja vuorovaikutukseen päihteidenkäyttäjän kanssa ja tutustua itsehoidon mahdollisuuksiin. Läheisohjelman tavoitteena on tukea sekä kemialliseen riippuvuuteen sairastuneen että hänen läheistensä toipumista. (Tampereen Myllyhoitokeskus.) Läheisohjelman ryhmäkokoontumiset muodostuvat kuudesta muutoskeino- ohjelmakokonaisuudesta, jotka ovat : selviytymis- ja 1. Ongelmasta irrottautuminen 2. Roolien ja rajojen asettaminen 3. Oman aseman vakiinnuttaminen oman paikan tietäminen 4. Raittiuden tukeminen 5. Pienten tavoitteiden asettaminen 6. Oman fyysisen, psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpito (Tampereen Myllyhoitokeskus) Viidennen ohjelmakokonaisuuden jälkeen läheisille on varattu aikaa henkilökohtaiselle keskustelulle, missä arvioidaan ohjelman anti läheiselle ja laaditaan

18 18 hänelle henkilökohtaiset lähitulevaisuuden tavoitteet. Jokaisen ohjelmaan osallistuvan läheisen oma jatkohoidon suunnitelma käydään läpi yhdessä ohjelman viimeisellä kokoontumiskerralla henkilökunnan ja toisten läheisten kanssa. Kuukauden kuluttua ohjelman päättymisestä läheisohjelman työntekijät ovat henkilökohtaisesti yhteydessä läheisiin, jolloin arvioidaan yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutumista. (Tampereen Myllyhoitokeskus.) 4.2 Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman menetelmät ja tavoitteet Läheisohjelman toteutuksessa menetelminä käytetään informatiivisia ja opetuksellisia asiantuntijaluentoja, videoita sekä erilaisten harjoitusten ja tehtävien tekemistä. Läheisille jaetaan myös kirjallista materiaalia, johon he voivat tutustua omassa rauhassa. Kahdenkeskiset tai koko perheen kanssa käytävät keskustelut ja läheisen oma henkilökohtainen jatkohoidon suunnitelma laaditaan ohjelman aikana ja lisäksi voi tarvittaessa varata aikaa erikseen Tampereen Myllyhoitokeskuksen perheterapeutilta ohjelman ulkopuolelta. (Tampereen Myllyhoitokeskus.) Läheisohjelman kuuden selviytymis- ja muutoskeino-ohjelmakokonaisuuden keskeinen teema on auttaa läheisiä: 1. Tunnistamaan ja tiedostamaan kemiallinen riippuvuus. 2. Tiedostamaan, etteivät he ole syyllisiä kenenkään riippuvuussairaudesta. Kemiallinen riippuvuus ei ole kenenkään syy. 3. Tiedostamaan uudenlaisen käyttäytymisen vaihtoehto. Kukaan ei voi muuttaa toista ihmistä. Liioiteltu huolenpito ja kontrolli tekevät tilanteesta vielä huonomman. 4. Yhteyteen omien tunteidensa kanssa ja tiedostamaan näistä tunteista puhumisen merkitys itselle ja kemiallisesti riippuvaiselle. 5. Tiedostamaan läheisille tarkoitettujen 12 askeleen toipumisohjelmien olemassaolon (Al-anon ja Nar-anon) ja se, että kemiallisesti riippuvaiset voivat tukea heitä heidän toipumisessaan. Omana tukenaan heillä on AA ja NA.

19 19 6. Tiedostamaan, että vapautuakseen riippuvuudestaan kemiallisesti riippuvaiseen henkilöön, heidän tulee antautua ja myöntää voimattomuutensa oman sairauden suhteen. (Tampereen Myllyhoitokeskus) 5 KATSAUS AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN 5.1 Tutkimuksia Suomesta Päihdeongelmaisten läheisten näkökulmasta keskusteltaessa ollaan tilanteessa, jossa on ollut vaikea löytää teoreettista käsitteellistä pohjaa aiheeseen. Itäpuiston (2005, 24) mukaan esimerkiksi alkoholiongelmaisten vanhempien lapsia käsittelevää tutkimustietoa on hyvin vähän, mutta muuten päihdeongelmaisten läheisistä löytyy eri tyyppistä ja eri tarkoituksiin tuotettua kirjallisuutta jonkin verran. Itäpuiston (2005, 24) mukaan Suomessa opinnäytetyöntekijät käyttävät esimerkiksi oma-apu ja terapiakirjallisuutta lähdekirjallisuutena tieteellisten julkaisujen tapaan ja tutkimus- ja terapiakirjallisuus myös menee sekaisin joissain töissä niin, että terapiakirjallisuutta kutsutaan tutkimukseksi ja terapeutteja väitetään teoreetikoiksi. Itäpuiston (2005, 22) mukaan se kertoo kotimaisen tutkimustiedon puuttumisesta ja ulkomaisen tutkimuskirjallisuuden heikosta saatavuudesta. Suomessa eri näkökulmista tehtyjä tutkimuksia päihdeongelman vaikutuksista läheisiin on vain muutama. Suurin osa tutkimuksista on keskittynyt isän alkoholiongelmaan perheessä ja alkoholiongelmaisen miehen vaimon kokemuksiin. Viimeaikaiset tutkimukset Suomessa ovat keskittyneet lapsen näkökulman esiintuomiseen, kuten sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten selviytymiseen (esim. Koponen, 2005) tai alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa elettyyn lapsuuteen, joissa kokemuksistaan kertovat aikuiset. Alkoholiongelmaisten vanhempien lasten kokemuksia käsitteleviä kvalitatiivisia tutkimuksia on julkaistu kaksi: Maritta Itäpuiston lisensiaattityö vuodelta 2001 ja väitöskirja vuodelta

20 Ainoat kvantitatiiviset tutkimukset ovat A-klinikkasäätiön (Peltoniemi, 2005) vuonna 1994 tekemä Lasinen lapsuus-kyselytutkimus ja vuonna 2004 tekemä uusintatutkimus. Huumeiden käyttäjien läheisiä koskevaa tutkimustietoa ei ole lainkaan, mutta muutama Pro gradu-tutkielma on tehty (mm. Koivisto 2004; Levamo 2001; Simonen 2000; Taipale 2005.) Marja Holmila on julkaissut useita artikkeleita ja kirjoja niin Suomessa kuin ulkomaillakin (esim. Holmila, 1994; 2001 a,b). Päihdehaittojen ennaltaehkäisyn projekti, työnimeltään Lahti-projekti, otti huomioon myös läheisten kokemukset ja projektiin liittyi läheisten haastatteluihin perustuva tutkimus (ks. Holmila, 1997). Holmilan ja Kantolan toimittamassa kirjassa Pullonkauloja käsitellään läheisten kokemuksia häiritsevästä alkoholinkäytöstä (Holmila & Kantola, 2003). Suomessa tutkimuksia päihdeongelmaisen läheisistä on viime vuosina tehty siis vain muutamia ja ne ovat keskittyneet läheisten elämäntilanteen kuvauksiin ja etsimään tapoja auttaa heitä. Myllyhoidon näkökulmasta tehdyt tutkimukset käsittelevät pääasiassa Minnesota- mallista myllyhoitoa hoitomuotona tai päihderiippuvaisen toipumisprosessia. Näistä mainittakoon esimerkkinä Mia Halosen (2002) väitöskirja Kertominen terapian välineenä -tutkimus vuorovaikutuksesta myllyhoidon ryhmäterapiassa. Myllyhoitoyhdistyksen Läheismylly-hankkeessa on tekeillä väitöskirja, johon aineisto kerätään CRAFT valmentajilta ja heidän asiakkailtaan vuoden 2007 alusta alkaen. (Myllyhoitoyhdistys 2007.) 5.2 Tutkimuksia englanninkielisistä maista Englanninkielisissä maissa tutkimusta päihdeongelmaisten läheisistä on tehty muutamia, joista mainittakkoon esimerkiksi Jacqueline Wisemanin (1991) tutkimus The Other Half. Tutkimuksessa on verrattu suomalaisten ja amerikkalaisten alkoholistien vaimojen elämää 1980-luvulla. Yhtenä viimeaikaisista päihdeongelmaisten läheisten elämäntilannetta tarkastelevasta teoreettisesta ja tutkimuksellisesta näkökulmasta on käytetty coping -käsitettä, jota erityisesti Jim Orford on kehittänyt. Orford on esittänyt tutkimustensa pohjalta coping- eli selviytymismallin, jossa alkoholiongelmaisten läheisiä tarkastellaan tavallisina eikä

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kuka, minäkö. ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit

Kuka, minäkö. ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit ? Kuka, minäkö ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit Kuka, minäkö? Eivät kaikki alkoholin käyttäjät ole alkoholisteja. Monet voivat juoda normaalisti ja elää normaalia elämää. AA:lla ei ole mitään

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Suomalaisten mielikuvat riippuvuuksista toipumisen esteistä

Suomalaisten mielikuvat riippuvuuksista toipumisen esteistä Suomalaisten mielikuvat riippuvuuksista toipumisen esteistä Tanja Hirschovits-Gerz YTT sosiaalipsykologi, Väitöstyö 2014 Luento: Alkoholitutkimussäätiön vuosiseminaari 3.12.2014: Rahapelihaittojen tutkimus

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Työelämä ja päihdekuntoutus

Työelämä ja päihdekuntoutus Työelämä ja päihdekuntoutus Kalliolan setlementti Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu monialayhdistys. Toimintamuodot: Päihdekuntoutus, kansalaisopistotoiminta, lastensuojelutyö, vammaistyö,

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN LÄHEISTEN APU JA TUKI

PÄIHDEONGELMAISTEN LÄHEISTEN APU JA TUKI PÄIHDEONGELMAISTEN LÄHEISTEN APU JA TUKI Jonna Kuutti Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Sosiaalialan koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma KUUTTI, JONNA: Päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot