LÄHIMMÄISTÄNI EN SAA PIDETTYÄ RAITTIINA, MUTTA ITSEÄNI VOIN HOITAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHIMMÄISTÄNI EN SAA PIDETTYÄ RAITTIINA, MUTTA ITSEÄNI VOIN HOITAA"

Transkriptio

1 LÄHIMMÄISTÄNI EN SAA PIDETTYÄ RAITTIINA, MUTTA ITSEÄNI VOIN HOITAA Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan osallistuneiden päihderiippuvaisten läheisten kokemuksia päihteiden käytön vaikutuksista, seurauksista ja läheisohjelman jälkeen tapahtuneista muutoksista heidän elämäänsä sekä kokemuksia läheisohjelman sisällöstä Teija Sarna Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipaikka Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Teija Sarna. Lähimmäistäni en saa pidettyä raittiina, mutta itseäni voin hoitaa : Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan osallistuneiden päihderiippuvaisten läheisten kokemuksia päihteiden käytön vaikutuksista, seurauksista ja läheisohjelman jälkeen tapahtuneista muutoksista heidän elämäänsä sekä kokemuksia läheisohjelman sisällöstä. Pori, kevät 2007, 88 s. 4 liite Diakonia - ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipiste, Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Sairaanhoitaja (AMK). Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda päihderiippuvaisten läheisten kokemuksia näkyväksi ja sitä kautta esiin läheisten näkökulman tärkeys sairaanhoitajan työssä. Tavoitteena oli myös tehdä Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaa tutuksi yhtenä keinona auttaa päihderiippuvaisten läheisiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata millaisia vaikutuksia päihteiden käytöllä ja Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan osallistumisella oli läheisiin. Tarkoituksena oli myös saada selville läheisten kokemuksia läheisohjelman sisällöstä, jotta sitä voitaisiin edelleen kehittää. Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin 12 askeleen toipumisohjelmaan tukeutuva Minnesota-mallin mukainen myllyhoito. Tutkimusote oli sekä laadullinen että määrällinen. Tutkimusjoukkona oli 21 päihderiippuvaisen läheistä, jotka osallistuivat Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan vuosina Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä. Tutkimusaineiston avoimet kysymykset käsiteltiin käyttämällä deduktiivista ja induktiivista sisällönanalyysia ja strukturoidut monivalintakysymykset ja asteikkoihin perustuvat kysymykset analysoitiin teemoittain Excel- ohjelmalla. Tutkimustulosten mukaan päihteiden käyttö oli vaikuttanut ja aiheuttanut läheisen elämään fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja hengellisiä muutoksia heikentäen hyvinvointia. Läheisohjelmaan osallistumisen jälkeen läheisten kokonaisvaltainen hyvinvointi oli pääsääntöisesti kohentunut. Päihderiippuvaisten läheiset tarvitsevat tietoa päihderiippuvuudesta sairautena sekä konkreettisia neuvoja omaan toimintaansa suhteessa päihderiippuvaiseen. Läheisten kokemukset Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmasta olivat myönteisiä ja merkityksellisimpinä asioina pidettiin tiedon saantia, asioiden jakamista muiden läheisohjelmaan osallistuneiden vertaisten kanssa sekä keskusteluja henkilökunnan kanssa. Tutkimustulosten mukaan hoitohenkilökunnalla tulisi olla valmiudet kohdata päihdeongelmaisia ja heidän läheisiään, tunnistaa läheisten avuntarve ja osata ohjata heitä oikeanlaisen avun piiriin. Asiasanat: läheiset; myllyhoito; päihdeongelmaiset; riippuvuus; vertaistuki

3 3 ABSTRACT Teija Sarna. How Substance-Related Disorders Affect the Life of the Family as well as How Participating the Family Program of Tampere Myllyhoitokeskus Has Changed Their Lives. Pori, Spring 2007, 88 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, West, Pori Unit, Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. The purpose of this research was to bring up experiences of the family to a person with substance-related disorders and to emphasize their viewpoints in nursing. The research examined how substance-related disorders affected family s lives and also how participating the Family Program of Tampere Myllyhoitokeskus had changed their lives. In addition, their experiences in the contents of the program were studied in order to further develop the program. The subject was approached from the perspective of Finnish Myllyhoito which is a registered treatment based on Minnesota Model and 12-step recovery program originating from the AA (Alcoholics Anonymous). The research was both qualitative and quantitative. The target group consisted of close people who participated the Family Program in The data were collected by mail enquiry to 21 participants. The open questions in the questionnaires were analysed by using content analysis. The multiple choice and the scaled questions were divided by themes and analysed by the Excel program. The study shows that a person s substance-related disorders have negative impacts on the physical, psychical, social and spiritual well being of his or her close people. Participating the Family Program of Tampere Myllyhoitokeskus in Tampere, Finland, has had positive impacts on their lives and they were encouraged to participate in other peer groups for families as well. The abuser s soberness or the treatment given to his or her also plays a significant role. According to the results, it is evident that the family needs information on substance-related disorders as a disease as well as practical advice in meeting with the abuser in everyday life. It is also relieving for them to share experiences with other persons in similar situation. The respondents wished for more printed material and one-to-one discussions with counsellors. The structure and the schedule of the program could be made more flexible for those travelling from long distances. Recognizing substance-related disorders as early as possible is of utter importance. That is the best way to minimize - or even prevent - negative consequences to family. Key Words: Minnesota Treatment/Hazelden Model; Alcoholics Anonymous; substance-related disorders; family; peer group

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 PÄIHTEET, PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄHEISET Päihteet, päihteiden käyttö ja päihdeongelma Päihderiippuvuus ja sen taustalla olevia selitysmalleja Päihteiden käyttö Suomessa Päihderiippuvaisten ja heidän läheistensä hoito 10 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Myllyhoidollinen ajattelu, työotteen perusteet ja työskentelyn lähtökohdat Päihderiippuvuus myllyhoidollisesta näkökulmasta askeleen toipumisohjelma Päihderiippuvaisten läheiset myllyhoidollisesta näkökulmasta 16 4 TAMPEREEN MYLLYHOITOKESKUKSEN LÄHEISOHJELMA Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman sisältö Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman menetelmät ja tavoitteet 18 5 KATSAUS AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN Tutkimuksia Suomesta Tutkimuksia englanninkielisistä maista 20 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 21 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusote ja tutkimuksen filosofiset lähtökohdat Tutkimuskohde Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen aineistonkeruu Aineiston analysointi 27 8 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimustulosten raportointi Tutkittavien taustatiedot 30

5 5 8.3 Päihteiden käytön vaikutukset ja seuraukset sekä läheisohjelmaan osallistumisen jälkeen tapahtuneet muutokset läheisen elämässä Läheisen fyysinen hyvinvointi Läheisen psyykkinen hyvinvointi Läheisen sosiaalinen hyvinvointi Läheisen hengellinen hyvinvointi Läheisten kommentteja Läheisten kokemuksia Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman sisällöstä ja menetelmistä Luennot Video Tehtävät ja harjoitukset Kirjallinen materiaali Keskustelu henkilökunnan kanssa Muut ohjelmaan osallistuneet läheiset Oma jatkohoidon suunnitelma Kuusi selviytymiskeinoa Itsehoitoryhmät Läheisten kokemuksia Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmasta 48 9 JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTIISYYS POHDINTA 59 LÄHTEET 63 LIITTEET 69

6 6 1 JOHDANTO Suomessa elää yli miljoona päihdeongelmaisen läheistä; puolisoita, isovanhempia, lapsia, sisaruksia, ystäviä ja työtovereita. Päihdeongelma koskettaa aina joko suoraan tai välillisesti ympärillä olevia ihmisiä. Stakesin Juomatapatutkimus 2000 (Stakes 2002) tuloksista voidaan päätellä, että lähes joka toinen suomalainen tuntee jonkun, jolla on alkoholin ongelmakäyttöä. Huumeiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan Suomessa olevan noin Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdeongelmaa voidaan katsoa eri näkökulmista. Näkemys päihdeongelman ytimestä tarjoaa myös mallin ongelman hoidolle, hoitoideologian. Jos päihdeongelman uskotaan kumpuavan menneisyyden tapahtumista, niiden selvittäminen muodostuu keskeiseksi hoidon kohteeksi. Jos päihdeongelma taas nähdään sairautena, hoidon kohteeksi eivät muodostu ongelman syyt, vaan sairauden tunnistaminen ja sen hoitaminen, kuten myllyhoidossa. Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi on valittu 12 askeleen toipumisohjelmaan tukeutuva Minnesota-mallin mukainen myllyhoito. Myllyhoito on Pohjois- Amerikasta 1940-luvulla AA-liikkeen myötä kehittymään lähtenyt päihderiippuvuuden kohtaamisen ja hoidon ideologia. Myllyhoito pohjautuu Minnesotamalliin ja AA:sta lähtöisin olevaan 12-askeleen toipumisohjelmaan. Suomeen juurtuessaan ideologia on saanut tarkennetut laatukriteerit ja rekisteröity nimellä myllyhoito. Myllyhoitoa on toteutettu Suomessa vuodesta 1982 alkaen. Myllyhoidossa päihderiippuvuus nähdään kroonisena, hoidettavissa olevana sairautena, jonka eteneminen voidaan pysäyttää. (Ekholm 2003, ) Myllyhoidon yhtenä keskeisenä ajatuksena on päihderiippuvuuteen sairastuneiden henkilöiden ja heidän läheisten auttaminen.

7 7 Tampereen Myllyhoitokeskuksen hoitomenetelmänä on myllyhoito ja se tarjoaa hoitoa päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Tampereen Myllyhoitokeskuksessa läheisten hoito toteutetaan kuuden kerran kokonaisuutena, joka on nimetty läheisohjelmaksi. Läheisohjelman tarkoituksena on tarjota läheisille tietoa ja keinoja vuorovaikutukseen päihteidenkäyttäjän kanssa sekä tutustua itsehoidon mahdollisuuksiin. Läheisohjelman tavoitteena on tukea sekä päihderiippuvuuteen sairastuneen että hänen läheistensä toipumista. (Tampereen Myllyhoitokeskus.) Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata miten päihteiden käyttö on vaikuttanut Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan osallistuneiden läheisten elämään sekä millaisia muutoksia heidän elämässään on tapahtunut Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelmaan osallistumisen jälkeen. Tarkoituksena oli myös saada selville läheisten kokemuksia läheisohjelman sisällöstä, jotta sitä voitaisiin edelleen kehittää. Tutkimuksen aihe on muotoutunut tutkijan työkokemuksen kautta heränneisiin ajatuksiin ja huoleen siitä, miten päihderiippuvaisten läheiset usein jäävät avun ja tuen ulkopuolelle ja mitkä ovat ne keinot, millä heitä voitaisiin auttaa. Tutkija on usean vuoden ajan tehnyt päihdehoitotyötä ja kohdannut työssään monenlaisia ja eri ikäisiä päihdeongelmaisia sekä heidän läheisiään. Läheisiä kohdatessaan tutkija on huomannut yhteiskuntamme ja hoitojärjestelmiemme huomioivan päihdeongelmaisten läheisiä liian vähän. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda päihdeongelmaisten läheisten kokemuksia näkyväksi ja sitä kautta tuoda esiin läheisten näkökulman tärkeyttä sairaanhoitajan työssä. Tutkimuksen tavoitteena on myös palvella Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman kehittämistä edelleen. Sairaanhoitajat, riippumatta työyksiköstään, kohtaavat työssään päihdeongelmaisia ja heidän läheisiään. Sairaanhoitajan keskeisenä tehtävänä on auttaa heitä parhaalla mahdollisella tavalla.

8 8 2 PÄIHTEET, PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄHEISET 2.1 Päihteet, päihteiden käyttö ja päihdeongelma Päihde on yleisnimike kaikille kemiallisille aineille, jotka elimistöön joutuessaan aiheuttavat päihtymyksen tunteen ja/tai humalatilan. Päihteellä tarkoitetaan alkoholia, huumausaineita, korvikkeita, liuottimia ja lääkeaineita. Huume on yleiskäsite, joka sisältää huumausaineet ja ne pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, joita voidaan käyttää päihtymystarkoituksessa. Huumausaineella tarkoitetaan aineita, jotka on määritelty huumausaineasetuksessa huumausaineiksi. Sekakäytöllä tarkoitetaan eri aineiden samanaikaista käyttöä. (Stakes 2005.) Päihteiden kohtuukäytöstä voidaan käyttää myös nimitystä päihteiden vastuukäyttö, joka tarkoittaa tietoista suhdetta päihteisiin, jolloin päihteiden käytöstä ei aiheudu käyttäjälle tai hänen läheisilleen haittoja. Päihteiden riskikäytöstä ja suurkulutuksesta puhutaan silloin, kun päihteiden käyttö aiheuttaa terveysriskin ja muita haittoja. Päihteiden ongelmakäytöstä eli päihdeongelmasta voidaan puhua silloin, kun riskikäytön seurauksia ei huomioida, vaan päihteiden käyttö jatkuu samanlaisena ja aiheuttaa toistuvia ongelmia. (Kujasalo & Nykänen 2005, 88-89; Käypä hoito 2005). 2.2 Päihderiippuvuus ja sen taustalla olevia selitysmalleja Päihderiippuvuus ja kemiallinen riippuvuus ovat nimityksiä, joita käytetään päihteiden käytön vakavasta häiriöstä. Päihderiippuvuus on määritelty tarkoin DSM- IV (Diagnostis and Statistical manual of mental Disorders) ja ICD-10 (International Classification of Diseases) psykiatrisissa diagnoosiluokituksissa. (Lönnqvist 2000, 32). Päihderiippuvuudella tarkoitetaan kemiallisen aineen käyttöä, joka johtaa yksilön fyysisen ja psyykkisen terveyden merkittävään heikkenemiseen, kyvyttömyyteen säädellä aineen käyttöä, elimistön kasvavaan kykyyn sie-

9 9 tää ainetta sekä vieroitusoireisiin aineen käytön loputtua. Kemiallinen riippuvuus on kemiallisen aineen jatkuvaan käyttöön liittyvä tila, jolle on ominaista: - himo tai pakonomainen halu käyttää ainetta - elimistön kasvava kyky sietää ainetta eli toleranssi - käytön lopettamisesta aiheutuvat fyysiset ja psyykkiset vieroitusoireet - heikentynyt kyky hallita käytön aloittamista, määrää tai lopettamista - käytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi - käytön jatkuminen huolimatta kiistattomista haitoista, kuten fyysisen ja psyykkisen terveydentilan heikkenemisestä (Poikolainen 2003, ) Päihderiippuvuudesta on esitetty lääketieteellisiä, biologisia, geneettisiä, psykologisia, sosiaali- ja oppimispsykologisia, sosiologisia ja yhteiskunnallisia selitysmalleja. Lääketiede painottuu päihteiden käytön aiheuttamiin terveydellisiin haittoihin, elimellisiin oireisiin ja sairauksiin, niiden hoitoon ja tutkimukseen. Psykiatrinen näkemys tarkastelee päihderiippuvuutta psykiatristen sairauksien luokkana. Farmakologinen näkemys painottuu päihderiippuvuuden fysiologisiin ja fyysisiin riippuvuuksiin ja vieroitusoireet toimivat määrittelyperusteina. Sosiaali- ja oppimispsykologia pyrkii selittämään päihderiippuvuutta ihmisen ja hänen ympäristönsä välisen vuorovaikutuksen, opitun elämäntavan ja selviytymiskeinojen kautta. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2003, ) 2.3 Päihteiden käyttö Suomessa Alkoholiongelma on eräs yhteiskuntamme merkittävistä terveysuhkista. Alkoholi on kuolinsyytilastojen mukaan työikäisten miesten ennenaikaisten kuolemien suurin aiheuttaja. Suomessa kuolee alkoholin käytön takia vuosittain noin ihmistä. Toiseksi yleisin työikäisten kuolinsyy sekä miehillä että naisilla oli alkoholiin liittyvä sairaus tai myrkytys. (Käypä hoito 2005; Nieminen 2007). Huumaus- ja lääkeaineiden kokeilijoiden ja käyttäjien määrät ovat pysyneet ennallaan 2000-luvulla, mutta huumeriippuvuus ja sen aiheuttama hoidon tarve on lisääntynyt. Huumausaineiden vuoksi hoitoon hakeutuneista lähes puolet oli vuonna 2005 alle 25-vuotiaita. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2005.)

10 10 Suomessa niin nuorten kuin aikuistenkin humalajuominen on yleisempää kuin monessa muussa Euroopan maassa. On arvioitu, että 20% lapsista elää perheissä, joissa alkoholin käyttö on runsasta (Viitala & Paavola 2005, 116). Lisäksi aikuisella on muistot elämisestä perheessä, jossa on ollut alkoholin ongelmakäyttöä, ja josta on aiheutunut myös haittoja heille. A-klinikkasäätiön tutkimuksen mukaan kyseessä on suuri kansanterveysongelma (Peltoniemi, 2005). Päihdeongelma on valtaosassa perheitä isällä, mutta naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina, joka näkyy myös raskaana olevien naisten päihteiden käytön yleistymisenä (Viitala & Paavola 2005, 116; Halmesmäki 2007, ). Myös sellaisten perheiden määrä, joissa molemmat vanhemmat ovat päihdeongelmaisia, on lisääntynyt huomattavasti (Holmberg 2003, 12). 2.4 Päihderiippuvaisten ja heidän läheistensä hoito Päihdehuollon tavoitteena on päihteiden ongelmakäytön sekä siihen liittyvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen. Palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja muille läheisille. Palveluja on annettava asiakkaan avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Oikeuskäytännössä on katsottu, että päihdehuoltolain perusteella henkilöllä, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, on myös heidän läheisillään subjektiivinen oikeus saada päihdepalveluja. (Päihdehuoltolaki; Päihdepalvelujen laatusuositukset.) Stakesin ylläpitää päihdealan Neuvoa-antavat internet- sivustoa (Stakes 2007), mistä löytyy runsaasti erilaisia päihdehoitopaikkoja ja vain muutamasta hoitopaikan toiminnan kuvauksesta löytyy maininta läheisille tarjottavasta avusta. Tampereen Myllyhoitokeskuksen lisäksi sivustoilta löytyy mainita läheisille tarjottavasta avusta muun muassa Avominne Oy:n, Kalliolan Klinikoiden, Lapuan Minnesotahoidon sekä Irti huumeista ry:n kohdalta. Vertaistukiryhmiä, kuten Al- Anon, Alateen, ALL sekä Nar-Anon on läheisille tarjolla ainakin suuremmissa

11 11 kaupungeissa. Evankelisluterilainen kirkko tarjoaa myös tukiryhmiä päihderiippuvaisten läheisille. Melko uutena läheisten auttamiskeinona on Suomeen Yhdysvalloista rantautunut CRAFT (Community Reinforcement And Family Training) menetelmä. Craft-menetelmän ydinajatuksena on, että läheinen voi vaikuttaa omalla käyttäytymisellään päihdeongelmaisen käyttäytymiseen. Työskentelyote on ratkaisukeskeinen, ja menetelmän päätavoitteena on antaa läheiselle tietoa, taitoa ja keinoja, jotka mahdollistavat hänen hyvinvointinsa ja edesauttavat päihdeongelmaisen hoitoon hakeutumista. (Myllyhoitoyhdistys 2007; Hulkkonen 2006, 8-10.) Julkisessa keskustelussa on oltu pääsääntöisesti enemmän huolestuneita päihdeongelmaisesta ja hänen hoitomahdollisuuksistaan, kuin heidän läheistensä mahdollisuuksista ja oikeudesta saada apua itselleen. Perheisiin joissa esiintyy päihdeongelma liittyy edelleen asenteita, mutta missään tutkimuksissa ei ole päihdeongelmaisten läheisten havaittu eroavan persoonallisuudeltaan muista ihmisistä (Hulkkonen 2006). Päihteiden ongelmakäyttäjän läheisten elämä voi olla jopa vuosikymmeniä jatkuvaa stressitilaa. Usein vaikeaksi käyneessä elämäntilanteessa alistutaan ja eletään sammutetuin lyhdyin, päivä kerrallaan. Ensisijainen selviytymiskeino on toimiminen päihdeongelman poistamiseksi. (Hänninen 2004, )

12 12 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 3.1 Myllyhoidollinen ajattelu, työotteen perusteet ja työskentelyn lähtökohdat Myllyhoito on Amerikasta 1940-luvulla AA-liikkeen (Alkoholics Anonymous eli Nimettömät Alkoholistit) myötä kehittymään lähtenyt päihderiippuvuuden kohtaamisen ja hoidon ideologia. Myllyhoito pohjautuu Minnesota-malliin ja AA:sta lähtöisin olevaan 12-askeleen toipumisohjelmaan. Suomeen juurtuessaan ideologia on saanut tarkennetut laatukriteerit ja rekisteröity nimellä myllyhoito. (Ekholm & Kettunen 1995, 9-10.) Yhdysvalloissa luvulla syntynyt Minnesota- malli (Minnesota Model Treatment, Hazelden Treatment, 12 Steps Based Treatment ja AA-Based Treatment) on päihdetyön ohjelmakokonaisuus, johon sisältyy työotteen lisäksi elämäntapa ja yhteiskunnallinen liike. Minnesota-mallissa yhdistyy lääketieteellinen, psykologinen, sosiologinen ja teologinen ammattitaito sekä terveitä elämäntapoja edistävän tietämyksen 12 askeleen toipumisohjelman ja toipumiskokemuksen. (Kettunen-Leppänen 1994, 9-10.) Ei ole olemassa vain yhtä Minnesota - mallia vaan se saa muotonsa ja luonteensa kyseisen ohjelman tekijöiden, toimintaympäristöjen ja kohderyhmien erityispiirteistä. (Ekholm 2003, ) Myllyhoidon keskeiset perusolettamukset ja käsitteistö ovat lyhyesti seuraavat: 1. Päihderiippuvuus on olemassa 2. Päihderiippuvuus on ensisijainen ja monivaiheinen sairaus 3. Päihderiippuvuus on krooninen, hoidettavissa oleva sairaus, jonka eteneminen voidaan pysäyttää 4. Päihderiippuvuus ei ole kenenkään syy 5. Hoitoon tulohetken motivaatio ei määrää hoidon tulosta. Alkoholista, lääkkeistä ja huumeista aiheutuvat kemialliset riippuvuussairaudet voidaan hoitaa saman perusohjelman puitteissa

13 13 6. Päihderiippuvuuteen liittyvä tiedottaminen, kouluttaminen ja havahduttaminen kohdistuu kaikkiin yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. (Tampereen Myllyhoitokeskus) Myllyhoidon keskeisinä ajatuksina ovat päihderiippuvuuteen sairastuneiden henkilöiden ja heidän läheisten hoitaminen kaikin käytettävissä olevin voimavaroin sekä päihderiippuvaisten kohtelu tasavertaisina ihmisinä, missä keskeistä on välittäminen ja kohtaaminen ennemmin kuin hoitaminen ja parantaminen (Caring not Curing). Hoidon on oltava kokonaisvaltaista eli sen tulee tukea toipumista fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja hengellisesti. Myllyhoidon keskeisiä periaatteita ovat sairauskäsite, päihteettömyys sekä oman toipumiskokemuksen käyttö hoito- ja havahduttamistyössä. Toipumisen edellytyksenä on päihteetön elämäntapa ja vastuunotto oman sairauden hoitamisesta. (Ekholm 1991, 13; Kettunen & Leppänen 1994, 9-10,102; Ekholm 2003, 236.) Myllyhoidon laadun takeena ovat moniammatillisuuden toteutuminen, oman toipumiskokemuksen omaavat työntekijät, tukeutuminen 12 askeleen toipumisohjelmaan, päihderiippuvuuden sairauskäsite, lähiyhteisön huomioiminen ja riippuvuuteen sairastuneen henkilön motivointi päihteettömyyden tavoitteella sekä seurantatutkimus. (Myllyhoitoyhdistys 2007.) 3.2 Päihderiippuvuus myllyhoidollisesta näkökulmasta Myllyhoidollisessa näkemyksessä käytetään sekä päihderiippuvuus että kemiallinen riippuvuus käsitteitä, jotka kuvaavat päihdeongelmaa riippuvuussairautena. Myllyhoidollisesta näkökulmasta riippuvuussairaus vahingoittaa kaikkia inhimillisen elämän osa-alueita yksilöllisesti, joihin sisältyy fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen ulottuvuus. Päihteettömyys eli pidättäytyminen kaikista kemiallisista mielialaan vaikuttavista aineista on ainoa realistinen tavoite. Kemiallisen riippuvuussairauden hoito, jonka myllyhoidollinen termi toipuminen, kuvaa läpi eliniän jatkuvaa hoitoa. Toipuminen on mahdollista asenteiden ja käyttäytymisen muutosten ja tunnetason työskentelyn kautta sekä vertais-

14 14 ryhmän (esim. AA, NA) ja 12 askeleen toipumisohjelman avulla. (Hytönen 2006.) askeleen toipumisohjelma Myllyhoidossa 12 askeleen toipumisohjelmasta tai itsehoitoryhmästä puhuttaessa tarkoitetaan AA:n (Alkoholics Anonymous eli Nimettömät Alkoholistit), NA:n (Narcotics Anonymous eli Nimettömät Narkomaanit), Al-Anonin/Alateenin (Alkoholistien omaiset ja ystävät/alkoholistiperheiden vuotiaat lapset), Nar - Anonin (Narkomaanien omaiset ja ystävät) sekä AAL:n (Adult Children of alcoholics eli Alkoholistien aikuiset lapset) toipumisohjelmaa. Vaikka nämä 12 askeleen toipumisohjelmat eroavat jonkin verran toisistaan, erot ovat lähinnä kohderyhmäorientoituneita. (Al-Anon 1995, Al-Anon, AA 1990, Nimettömät Narkomaanit 2003.) AA-liike määrittelee itsensä seuraavasti: AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja ja se toimii omavaraisena omien vapaaehtoisten avustusten pohjalla. AA ei ole yhteydessä mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. AA ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asettua enempää puolustamaan kuin vastustamaankaan mitään. AA:n ainoa päämäärä on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. (AA 1990.) Kaksitoista askelta muodostavat henkilökohtaisen toipumisohjelman ytimen. Ne esitetään vain eräänlaisina ehdotuksina ja ne perustuvat AA:n varhaisimpien jäsenten kokemuksiin. Ne kuvaavat sitä asioihin suhtautumista, minkä nuo ensimmäiset jäsenet uskoivat ensi sijassa auttaneen heidän pyrkimyksiään kohti raitista elämäntapaa. (AA 1990.)

15 15 AA:n Kaksitoista askelta 1. Myönsimme voimattomuutemme alkoholiin nähden ja että elämämme oli muodostunut sellaiseksi, ettemme omin voimin kyenneet selviytymään. 2. Opimme uskomaan, että joku itseämme suurempi voima voisi palauttaa terveytemme. 3. Päätimme luovuttaa tahtomme ja elämämme Jumalan huomaan - sellaisena kuin Hänet käsitimme. 4. Suoritimme perusteellisen ja rehellisen moraalisen itsetutkistelun. 5. Myönsimme väärien tekojemme todellisen luonteen Jumalalle, itsellemme ja jollekin toiselle ihmiselle. 6. Olimme täysin valmiit antamaan Jumalan poistaa kaikki nämä luonteemme heikkoudet. 7. Nöyrästi pyysimme Häntä poistamaan vajavuutemme. 8. Teimme luettelon kaikista vahingoittamistamme henkilöistä ja halusimme hyvittää heitä kaikkia. 9. Hyvitimme henkilökohtaisesti näitä ihmisiä milloin vain mahdollista, ellemme näin tehdessämme vahingoittaneet heitä tai muita. 10. Jatkoimme itsetutkistelua ja kun olimme väärässä, myönsimme sen heti. 11. Pyrimme rukouksen ja mietiskelyn avulla kehittämään tietoista yhteyttämme Jumalaan, sellaisena kuin Hänet käsitimme, rukoillen ainoastaan tietoa Hänen tahdostaan meidän suhteemme ja voimaa sen toteuttamiseen. 12. Koettuamme hengellisen heräämisen näiden askelten tuloksena yritimme saattaa tämän sanoman alkoholisteille sekä toteuttaa näitä periaatteita kaikissa toimissamme. ( AA 1990) AA:ssa ja kaikissa muissa 12 askeleen toipumisohjelmista käytetään myös nimitystä hengellinen toipumisohjelma. Myllyhoidollisessa työotteessa hengellisyyden käsite määritellään kasvavana tietoisuutena omasta olemassaolosta sekä kykynä liittyä tietoisemmalla tasolla ympäröivään maailmaan ja maailmankaikkeuteen. Liittyminen tietoisuuden ulkopuolella olevaan eli transkendenttiseen maailmaan sisältää myös 12 askeleen toipumisohjelman mukaisen henkilökohtaisen suhteen johonkin itseä korkeampaan voimaan. Käsitteenä 12 askeleen toipumisohjelman korkeampi voima ei tarkoita Jumalaa tai jumalia sellaisina kuin ne käsitetään erilaisissa uskonnollisissa yhteyksissä. Hengellisen toi-

16 16 pumisohjelman käsite nähdään myllyhoidollisesta viitekehyksestä käsin päihderiippuvaisen henkisenä ja hengellisenä toipumisprosessina vertaisyhteisön vuorovaikutuksessa. Toipumisprosessi tapahtuu yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tasolla, vaiheittain etenevänä, tietoisena ja tiedostamattomana kehityskulkuna. (Ekholm & Kettunen 1995, 47-48; Nimettömät Narkomaanit 2003.) 3.4 Päihderiippuvaisten läheiset myllyhoidollisesta näkökulmasta Myllyhoidossa päihderiippuvuuden sairauskäsite tarkastelee päihdekäyttöä ja siihen liittyviä ilmiöitä päihderiippuvuuden käsitteen kautta; ilmiö ymmärretään sairauden kaltaiseksi tilaksi, joka vaikuttaa päihteen käyttäjän lisäksi myös koko lähiyhteisöön. Myllyhoidossa läheistyö tarkoittaa sitä, että potilaiden perhe ja muu lähiyhteisö huomioidaan hoidossa ja ohjataan tarvittaessa muihin erityispalveluihin sekä läheisille tarkoitettuihin 12 askeleen ohjelmiin kuten Al-Anoniin ja Nar-Anoniin. (Kalliolan Klinikat; Tampereen Myllyhoitokeskus.) Päihdeongelman alkuvaiheessa vaikutukset läheisiin voivat näyttäytyä lievinä, mutta päihdekäytön jatkuminen ja sen kehittyminen riippuvuudeksi lisää vaikeuksia läheisten keskuudessa ja aiheuttaa monenlaisia haittoja elämässä. Alkuvaiheessa läheinen huolestuu päihdeongelmaisen tilanteesta, mutta sopeutuu vähitellen alkoholin tai muiden päihteiden käyttöön ja käytöstä aiheutuviin haittoihin. Läheinen yrittää elää kuin mitään ei olisi tapahtunut. (NettiMylly 2007.) Päihderiippuvuuden edetessä läheinen sopeutuu päihteiden käyttöön ja ottaa vastuun perheen käytännön elämän asioista sekä hoitaa toisen aikuisen puolesta hänelle kuuluvia asioita. Läheinen oppii vaikenemaan ja tottuu jatkuvaan epävarmuuteen, uhkailuun sekä toisen henkiseen poissaoloon. Läheinen oppii vähättelemään omia tunteitaan ja tarpeitaan sekä suostuu omien oikeuksien mitätöimiseen. Läheinen tottuu väärinkohteluun ja oppii olemaan varautunut kaikkien ihmisten kanssa. (NettiMylly 2007.) Päihderiippuvuuden tuottama hämmennys, neuvottomuus ja epävarmuus tilanteen vakavuudesta, voi johtaa pahimmillaan siihen, että koko perhe eristäytyy ja jää yksin vaikean elämäntilanteen kanssa. Riippuvuudesta toipumisessa on tär-

17 17 keää, että koko perheellä on mahdollisuus päästä tarvitsemansa avun ja tuen piiriin. (NettiMylly 2007.) 4 TAMPEREEN MYLLYHOITOKESKUKSEN LÄHEISOHJELMA 4.1 Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman sisältö Tampereen myllyhoitokeskuksen läheisohjelma on tarkoitettu kaikille 16- vuotta täyttäneille päihdeongelmaisten läheisille. Läheisohjelma koostuu kuudesta ryhmäkokoontumisesta ja henkilökohtaisista tapaamisista. Läheisohjelma tarjoaa tietoa päihderiippuvuudesta, antaa tukea läheisille sekä tarjoaa mahdollisuuden läheisten elämäntilanteen jakamisen vertaisryhmässä. Läheisohjelman tarkoituksena on tarjota läheisille mahdollisuus löytää keinoja vuorovaikutukseen päihteidenkäyttäjän kanssa ja tutustua itsehoidon mahdollisuuksiin. Läheisohjelman tavoitteena on tukea sekä kemialliseen riippuvuuteen sairastuneen että hänen läheistensä toipumista. (Tampereen Myllyhoitokeskus.) Läheisohjelman ryhmäkokoontumiset muodostuvat kuudesta muutoskeino- ohjelmakokonaisuudesta, jotka ovat : selviytymis- ja 1. Ongelmasta irrottautuminen 2. Roolien ja rajojen asettaminen 3. Oman aseman vakiinnuttaminen oman paikan tietäminen 4. Raittiuden tukeminen 5. Pienten tavoitteiden asettaminen 6. Oman fyysisen, psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpito (Tampereen Myllyhoitokeskus) Viidennen ohjelmakokonaisuuden jälkeen läheisille on varattu aikaa henkilökohtaiselle keskustelulle, missä arvioidaan ohjelman anti läheiselle ja laaditaan

18 18 hänelle henkilökohtaiset lähitulevaisuuden tavoitteet. Jokaisen ohjelmaan osallistuvan läheisen oma jatkohoidon suunnitelma käydään läpi yhdessä ohjelman viimeisellä kokoontumiskerralla henkilökunnan ja toisten läheisten kanssa. Kuukauden kuluttua ohjelman päättymisestä läheisohjelman työntekijät ovat henkilökohtaisesti yhteydessä läheisiin, jolloin arvioidaan yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutumista. (Tampereen Myllyhoitokeskus.) 4.2 Tampereen Myllyhoitokeskuksen läheisohjelman menetelmät ja tavoitteet Läheisohjelman toteutuksessa menetelminä käytetään informatiivisia ja opetuksellisia asiantuntijaluentoja, videoita sekä erilaisten harjoitusten ja tehtävien tekemistä. Läheisille jaetaan myös kirjallista materiaalia, johon he voivat tutustua omassa rauhassa. Kahdenkeskiset tai koko perheen kanssa käytävät keskustelut ja läheisen oma henkilökohtainen jatkohoidon suunnitelma laaditaan ohjelman aikana ja lisäksi voi tarvittaessa varata aikaa erikseen Tampereen Myllyhoitokeskuksen perheterapeutilta ohjelman ulkopuolelta. (Tampereen Myllyhoitokeskus.) Läheisohjelman kuuden selviytymis- ja muutoskeino-ohjelmakokonaisuuden keskeinen teema on auttaa läheisiä: 1. Tunnistamaan ja tiedostamaan kemiallinen riippuvuus. 2. Tiedostamaan, etteivät he ole syyllisiä kenenkään riippuvuussairaudesta. Kemiallinen riippuvuus ei ole kenenkään syy. 3. Tiedostamaan uudenlaisen käyttäytymisen vaihtoehto. Kukaan ei voi muuttaa toista ihmistä. Liioiteltu huolenpito ja kontrolli tekevät tilanteesta vielä huonomman. 4. Yhteyteen omien tunteidensa kanssa ja tiedostamaan näistä tunteista puhumisen merkitys itselle ja kemiallisesti riippuvaiselle. 5. Tiedostamaan läheisille tarkoitettujen 12 askeleen toipumisohjelmien olemassaolon (Al-anon ja Nar-anon) ja se, että kemiallisesti riippuvaiset voivat tukea heitä heidän toipumisessaan. Omana tukenaan heillä on AA ja NA.

19 19 6. Tiedostamaan, että vapautuakseen riippuvuudestaan kemiallisesti riippuvaiseen henkilöön, heidän tulee antautua ja myöntää voimattomuutensa oman sairauden suhteen. (Tampereen Myllyhoitokeskus) 5 KATSAUS AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN 5.1 Tutkimuksia Suomesta Päihdeongelmaisten läheisten näkökulmasta keskusteltaessa ollaan tilanteessa, jossa on ollut vaikea löytää teoreettista käsitteellistä pohjaa aiheeseen. Itäpuiston (2005, 24) mukaan esimerkiksi alkoholiongelmaisten vanhempien lapsia käsittelevää tutkimustietoa on hyvin vähän, mutta muuten päihdeongelmaisten läheisistä löytyy eri tyyppistä ja eri tarkoituksiin tuotettua kirjallisuutta jonkin verran. Itäpuiston (2005, 24) mukaan Suomessa opinnäytetyöntekijät käyttävät esimerkiksi oma-apu ja terapiakirjallisuutta lähdekirjallisuutena tieteellisten julkaisujen tapaan ja tutkimus- ja terapiakirjallisuus myös menee sekaisin joissain töissä niin, että terapiakirjallisuutta kutsutaan tutkimukseksi ja terapeutteja väitetään teoreetikoiksi. Itäpuiston (2005, 22) mukaan se kertoo kotimaisen tutkimustiedon puuttumisesta ja ulkomaisen tutkimuskirjallisuuden heikosta saatavuudesta. Suomessa eri näkökulmista tehtyjä tutkimuksia päihdeongelman vaikutuksista läheisiin on vain muutama. Suurin osa tutkimuksista on keskittynyt isän alkoholiongelmaan perheessä ja alkoholiongelmaisen miehen vaimon kokemuksiin. Viimeaikaiset tutkimukset Suomessa ovat keskittyneet lapsen näkökulman esiintuomiseen, kuten sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten selviytymiseen (esim. Koponen, 2005) tai alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa elettyyn lapsuuteen, joissa kokemuksistaan kertovat aikuiset. Alkoholiongelmaisten vanhempien lasten kokemuksia käsitteleviä kvalitatiivisia tutkimuksia on julkaistu kaksi: Maritta Itäpuiston lisensiaattityö vuodelta 2001 ja väitöskirja vuodelta

20 Ainoat kvantitatiiviset tutkimukset ovat A-klinikkasäätiön (Peltoniemi, 2005) vuonna 1994 tekemä Lasinen lapsuus-kyselytutkimus ja vuonna 2004 tekemä uusintatutkimus. Huumeiden käyttäjien läheisiä koskevaa tutkimustietoa ei ole lainkaan, mutta muutama Pro gradu-tutkielma on tehty (mm. Koivisto 2004; Levamo 2001; Simonen 2000; Taipale 2005.) Marja Holmila on julkaissut useita artikkeleita ja kirjoja niin Suomessa kuin ulkomaillakin (esim. Holmila, 1994; 2001 a,b). Päihdehaittojen ennaltaehkäisyn projekti, työnimeltään Lahti-projekti, otti huomioon myös läheisten kokemukset ja projektiin liittyi läheisten haastatteluihin perustuva tutkimus (ks. Holmila, 1997). Holmilan ja Kantolan toimittamassa kirjassa Pullonkauloja käsitellään läheisten kokemuksia häiritsevästä alkoholinkäytöstä (Holmila & Kantola, 2003). Suomessa tutkimuksia päihdeongelmaisen läheisistä on viime vuosina tehty siis vain muutamia ja ne ovat keskittyneet läheisten elämäntilanteen kuvauksiin ja etsimään tapoja auttaa heitä. Myllyhoidon näkökulmasta tehdyt tutkimukset käsittelevät pääasiassa Minnesota- mallista myllyhoitoa hoitomuotona tai päihderiippuvaisen toipumisprosessia. Näistä mainittakoon esimerkkinä Mia Halosen (2002) väitöskirja Kertominen terapian välineenä -tutkimus vuorovaikutuksesta myllyhoidon ryhmäterapiassa. Myllyhoitoyhdistyksen Läheismylly-hankkeessa on tekeillä väitöskirja, johon aineisto kerätään CRAFT valmentajilta ja heidän asiakkailtaan vuoden 2007 alusta alkaen. (Myllyhoitoyhdistys 2007.) 5.2 Tutkimuksia englanninkielisistä maista Englanninkielisissä maissa tutkimusta päihdeongelmaisten läheisistä on tehty muutamia, joista mainittakkoon esimerkiksi Jacqueline Wisemanin (1991) tutkimus The Other Half. Tutkimuksessa on verrattu suomalaisten ja amerikkalaisten alkoholistien vaimojen elämää 1980-luvulla. Yhtenä viimeaikaisista päihdeongelmaisten läheisten elämäntilannetta tarkastelevasta teoreettisesta ja tutkimuksellisesta näkökulmasta on käytetty coping -käsitettä, jota erityisesti Jim Orford on kehittänyt. Orford on esittänyt tutkimustensa pohjalta coping- eli selviytymismallin, jossa alkoholiongelmaisten läheisiä tarkastellaan tavallisina eikä

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot