LAPSUUS PÄIHDEPERHEESSÄ MITEN SE NÄKYY AIKUISUUDESSA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSUUS PÄIHDEPERHEESSÄ MITEN SE NÄKYY AIKUISUUDESSA?"

Transkriptio

1 LAPSUUS PÄIHDEPERHEESSÄ MITEN SE NÄKYY AIKUISUUDESSA? Saana Siltasalmi Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Siltasalmi, Saana. Lapsuus päihdeperheessä Miten se näkyy aikuisuudessa?, Järvenpää, syksy 2005, 43s. 1 liite Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyö selvittää alkoholistiperheen lapsen elämää aikuisuudessa. Minkälaisia ongelmia lapsuuden epätoimivasta perheestä on siirtynyt omaan aikuisuuteen, ja minkälaisina ne näyttäytyvät? Työ on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat eläneet lapsuuden alkoholistisessa ympäristössä. Tarkoituksena on avata asioita, jonka avulla itsensä hyväksyminen ja ymmärtäminen on mahdollista. Lukija voi ymmärtää, että kaikki asiat eivät ole hänestä, vaan lapsuuden perheensä epätoimivuudesta johtuvia. Huomioitavaa on, että tutkimus on keskittynyt vain ongelmien etsimiseen. Aineisto kerättiin Alkoholistien aikuisten lasten (AAL) toveriseuran jäseniltä. He ovat jo käsitelleet lapsuutensa perheen sairautta, ja ovat tiedostaneet sen epätoimivuuksia. Vastaajat kirjoittivat nimettöminä omasta elämästään kirjeitä, joista on poimittu tutkimuskysymykseen tarvittavia vastauksia. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Alkoholistien aikuisille lapsille on tyypillistä, että omat tunteet ja tarpeet ovat jääneet merkitsemättömiksi ja tunteiden peittäminen on yleistä. Ymmärrys lapsuuden perheen sairaudesta on avautunut, kun elämä aikuisuudessa on käynyt jollakin tavalla sietämättömäksi. Vertaistukiryhmä on omalta osaltaan auttanut heitä omien tunteiden ja tarpeiden löytämisessä. Asiasanat: läheisriippuvuus, riippuvuus, alkoholismi, vanhemmuus, tutkimus; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Siltasalmi, Saana. Childhood in an alcoholic family how does it show in adulthood? Järvenpää, autumn 2005, 43 pages. 1 appendix. DIACONIA Polytechnic, Järvenpää Unit. Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health care and Education, sosionomi (AMK) This thesis explains the adult life of a child who has grown up in an alcoholic family. The aim was to find out what kind of problems have transferred to their adult life because of an unfunctional family situation in their childhood and how these problems appear. This thesis is aimed for people who have lived their childhood in an alcoholic environment. The purpose is to open issues which make one approve and understand her/himself. The reader can understand that all that has happened in the past is not related to oneself, but to the unfunctional circumstances in the childhood family. This research has focused only on finding the problems. Research material was collected from the members of Alcoholic adult children`s support peer group. They have already dealt with the sickness of their childhood family and they have realized its problems. These respondents wrote anonymous letters about their lives, and the answers to research questions have been picked up from these letters. This research has been done by using the qualitative research method. The children of alcoholics tend to think that their feelings and needs are insignificant and they also tend to cover up these matters. The understanding of childhood family s sickness has ingreased, when their life in adult life has become somehow intolerable. One way or the other, the group of equal support has helped them finding their own feelings and needs. Keywords: co-dependency, dependency, alcoholism, parenthood, research; qualitative research

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEET, MENETELMÄ JA AINEISTO KESKEISET KÄSITTEET Alkoholismin määrittely Päihdeperhe ja vanhemmuus Läheisriippuvuus AAL TUTKIMUKSEN TOTEUTUS AINEISTON ANALYYSI TUTKIMUKSEN TULOKSET PÄIHDEPERHEESTÄ JOHTUVIA ONGELMAKOHTIA AIKUISUUDESSA Näin kohtasin menneisyyteni Mitä minä tunnen Luottamus Viha Muut tunteet Perheet peilauksessa LOPUKSI...37 LÄHTEET...40 LIITTEET...42

5 1. JOHDANTO Opinnäytetyöni aihe sai alkunsa, kun aikaisemmassa koulutuksessani olen tehnyt lopputyön aiheesta, joka käsitteli lapsen elämää alkoholiongelmaperheessä. Kiinnostukseni asiaa kohtaan on lisääntynyt, ja koko opintojeni ajan olen sitä kypsyttänyt mielessäni. Nyt kiinnostukseni kohteeksi nousi, millaista on päihdeperheestä maailmalle lähteneen aikuisen elämä. Usein puhutaan, että alkoholiongelma on koko perheen sairaus. Mitä se siis tarkoittaa? Tässä työssä selvitän sitä yhdessä teoriatiedon kanssa, ja tarkoituksenani on tutkia, minkälaiset asiat ja ongelmat ovat siirtyneet päihdeperheestä lähteneen lapsen omaan aikuisuuteen. Työni käsittelee asiaa hyvin ongelmakohtaisesti, joten lukijan on muistettava, että nämä ihmiset elävät myös hyvin normaalia arkea. Heidänkin elämäänsä kuuluu mukavuuksia, iloa sekä lapsuuden kokemuksissa on myös vahvuuksia aikuisuuteen. Opinnäytetyöni tarkoituksena on käyttää työtäni yhtenä työvälineenä tulevassa työssäni. Nykyisin on paljon päihdeperheitä, ja niissä elävät perheenjäsenet eivät useinkaan tiedä, mitä tarkoittaa päihdeperheen sairaus. Työni voi olla yksi väylä alkoholistin aikuisen lapsen ymmärrykseen itseään kohtaan ja auttaa epätoimivassa perheessä eläneitä ymmärtämään omia käyttäytymismallejaan, sekä luoda ymmärrystä ja hyväksyntää heitä itseään kohtaan. Käsittelen työssäni aihetta alkoholistin aikuisen lapsen näkökulmasta ja siitä, millaisia ongelmia vaikea lapsuus on aiheuttanut aikuisuudessa, sekä omassa nykyisessä perheessä. Tutkimuskohteeni olen valinnut kahdentoista askeleen ohjelmaa käsittelevästä Alkoholistien aikuiset lapset (AAL) ryhmästä. Valitsin ryhmäläiset, koska he ovat jo ymmärtäneet perheen sairauden ja tiedostavat oman elämänsä epätoimivuuksia. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja aineisto on kerätty elämänkertomuskirjeiden avulla. Kirjoittajat ovat lähettäneet kirjeitä, joista on poimittu tutkimuskysymystäni koskien vastauksia

6 6 2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET, MENETELMÄ JA AINEISTO Aikaisemmassa koulutuksessani tutkin lapsen elämää alkoholistiperheessä. Mielenkiintoni asiaa kohtaan on pysynyt edelleen, joten tässä opinnäytetyössäni lähdin tutkimaan sitä, millainen on alkoholistiperheen lapsen elämä aikuisuudessa. Miten lapsuudessa koetut asiat tulevat näkyviin aikuisena, ja omassa nykyisessä perheessä? Onko siis kaikkien alkoholistiperheiden lasten aikuisuus yhtenevä, näkyykö siellä samanlaisia asioita? Millä tavalla lastensuojelu näyttäytyy perheiden elämässä? Näitä kysymyksiä lähden työssäni tutkimaan. Tavoitteenani on selvittää, kuinka nämä vaikean lapsuuden kokeneet ihmiset voivat nyt. Tavoitteenani pidän sitä, että opin ymmärtämään opinnäytetyöni kautta ihmisten erilaisia lähtökohtia, ja sitä kautta ymmärrän paremmin heidän ajatuksiaan ja ratkaisujaan elämässään. Tarkoituksenani on, että voisin käyttää opinnäytetyötäni työvälineenä työskennellessäni sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole vielä aikuisuudessa tiedostaneet kuljettavansa lapsuudestaan johtuvia vääristymiä mukanaan omaan aikuisuuteensa. Työni on ikään kuin pienimuotoinen avaus siihen, miten peitetyt menneisyyden asiat tulevat näkyviin aikuisuudessa. Kiinnostukseni asiaa kohtaan on ollut pitkäaikainen, joten olen hankkinut paljon pohjatietoa erilaisten väylien kautta. Olen lukenut aiheeseeni liittyvää kirjallisuutta, ja saanut median kautta erilaista tietoa aiheesta. Tommy Hellsten on yksi tärkeä henkilö aiheeseeni liittyen. Hän on itse elänyt päihdeperheessä, lukenut teologiaa ja toimii tänä päivänä terapeuttina. Olen myös käynyt hänen luennoillaan. Tutkimuksen kohdejoukoksi valitsin alkoholistisessa perheessä eläneitä aikuisia lapsia, jotka ovat jo tunnistaneet perheensä sairauden. Tutkin pientä määrää tapauksia ja pyrin analysoimaan mahdollisimman tarkasti. Käytin tutkimuksessani kvalitatiivista tutkimustapaa. Tutkimusmenetelmäksi valitsin kirjallisen puolistrukturoidun haastattelun. Tarkoittaa sitä, että pyysin vastaajaa kirjoittamaan vapaasti omasta elämästään, mutta

7 7 annoin myös muutamia tutkimukseni kannalta tärkeitä kysymyksiä, joihin toivoin tekstistä löytäväni vastauksia. Aiheeni käsittelee hyvin henkilökohtaisia ja vaikeita asioita. Ajattelen, että nimettömänä kirjoittamalla ihmiset uskaltautuvat paremmin olemaan rehellisiä vastauksissaan, eikä heidän tarvitse yrittää peitellä asiaan liittyviä tunteitaan. Käytännössä toteutin tutkimukseni aineiston keräämisen niin, että etsin tietoa internetin kautta sanahaulla alkoholistien aikuinen lapsi, ja löysin sieltä AAL- ryhmän, johon tutustuin tarkemmin. Otin ylös kokoontumisaikataulut, ja menin alkoholistien aikuisten lasten (AAL)- ryhmään heti ryhmäkokoontumisen alkaessa. Kerroin tutkimuksestani ja motivoin ryhmäläisiä kirjoittamaan elämäntarinoitaan. Annoin henkilökohtaisesti vastaajalle tutkimuksestani kertovan lomakkeen(liite1), jossa pyysin vapaata tarinointia hänen elämästään. Sisällytin lomakkeeseen muutamia kysymyksiä, joihin toivoin vastattavan elämänkertomuskirjeissä. Elämänkertomuskirjeet pyysin lähettämään kotiini, sitä varten annoin osoitteellani ja postimerkillä varustetun kirjekuoren. Vastaajat saivat kirjoittaa elämäntarinansa täysin nimettöminä. Elämänkerran kirjoittamisessa nimettömänä on omat ongelmakohtansa. Jos haluaisi tarkentaa tietoa jostakin asiasta, se ei ole millään tavalla mahdollista. On siis vain tyydyttävä niihin vastauksiin, joita on saanut, eikä voi lähteä tutkiskelemaan kysymystä herättävää asiaa tarkemmin. Koen kuitenkin saavani riittävän tiedon, sillä tutkimukseni ei ole niin laaja, että olisi mentävä syvälle monessakaan asiassa. Opinnäytetyöni laajuuteen riittää pääkohtien tutkiskelu, sillä muuten työni kasvaisi valtavaksi.

8 8 3. KESKEISET KÄSITTEET 3.1 Alkoholismin määrittely Alkoholismi on sairaus, joka ei tule yhtäkkisesti. Se kehittyy vuosien aikana, ja sen edellytys on alkoholin runsas ja säännöllinen käyttö. Sairastumiselle voi altistaa perintötekijät. Ratkaisemattomat ongelmat ja tunne-elämän vaikeudet voivat johtaa alkoholin liikakäyttöön, ja sitä myöten alkoholismiin. Alkoholisti on ihminen, joka ei kykene säätelemään alkoholinkäyttöään, vaan alkoholi säätelee ja määrää häntä enemmän kuin hän itse. Alkoholistilla on pakonomainen tarve saada alkoholia, eikä hän pysty sen juomista lopettamaan kuin äärimmäisessä tilanteessa. Alkoholistin perheessä lapsi on aina turvaton, koska pelkää jatkuvasti, milloin alkoholin tolkuton käyttö alkaa, ja sen myötä riita ja väkivalta alkavat. Alkoholismi on yksilön sairauden lisäksi myös koko perheen sairaus, josta kaikki kärsivät. Usein puhutaan yksilön ongelmasta, vaikka se koskettaa myös monia muita ihmisiä. Tämän vuoksi alkoholismista parantumiseen tarvitaan yksilön tahdon mukaan myös koko perheen ja lähiyhteisön tahto. Alkoholismi ei ole myöskään kenenkään syytä, joten on turha etsiä syyllistä. On vain löydettävä keino parantumiseen erilaisten auttajatahojen kautta. (Penttinen 1999.) Hellsten määrittelee alkoholistiksi henkilön, joka on solminut salaisen suhteen alkoholiin. Siinä keskeisintä on se merkitys, joka aineella on ihmiselle. Keskeistä ei ole sen sijaan määrä, jonka ihminen kuluttaa eivätkä hänen juomisesta on seuranneet menetykset. Hänen on luovuttava monesta muusta asiasta elämässään, sillä alkoholista tulee ainoa merkityksellinen asia hänen elämässään.(hellsten 1996, 34.) Saarron (1995,15) mukaan alkoholismia voidaan määritellä monin tavoin. Se voi tarkoittaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista alkoholiriippuvuutta. Kun alkoholi on hallitseva osa elämää, siitä on muodostunut psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Alkoholismia sairastava henkilö ei koe selviytyvänsä arkielämän toiminnasta ilman alkoholia.

9 9 3.2 Päihdeperhe ja vanhemmuus Päihdeperheessä lapsi kokee häpeää. Hän pyrkii salaamaan kotona tapahtuvia asioita. Päihdeperheet voivat olla hyvinkin piilossa, sillä usein perheen alkoholistia peitellään ja hävetään niin, että lapset haluavat peitellä koko ongelman olemassa oloa. Perheessä esiintyy riittämätöntä vanhemmuutta, ja monenlaisia ongelmia lasten kannalta. Lapset eivät saa riittävää vanhemmuutta ja pyrkivät selviytymään arjesta kukin omanlaisin selviytymiskeinoin. Riittämätön vanhemmuus tarkoittaa vieraantuneisuutta omasta itsestään. Tällaiset vanhemmat eivät tiedä, keitä ja millaisia he todellisuudessa ovat. He ovat ulkoaohjautuvia, ja siksi he kyselevät käytöksellään ja toiminnoillaan muilta, miten heidän tulisi olla että kelpaisivat. He tarvitsevat persoonansa jatkeeksi erilaisia asioita, kuten arvostetun aseman, rahaa, tavaroita tai päihteitä. Ilman näitä lisukkeita he ikään kuin lakkaisivat olemasta. (Kristeri 1995, ) Usein päihdeperheen lapset saattavat saada anteeksi-pyynnöksi vanhempien käytöksestä rahaa ja tavaroita. Vanhemmat ikään kuin lahjovat lapset materiaalilla antamaan anteeksi perheen vaikeudet, ja samalla itse kokevat taas olevansa hyviä vanhempia. Päihdeongelmaisen kanssa eläminen on koko perheen asia. Päihdeongelmainen tuottaa kaikille perheenjäsenille jatkuvaa stressiä ja monenlaisia pelkoja, siksi päihdeongelmasta puhutaan usein koko perheen sairautena. Se vaikuttaa enemmän tai vähemmän kaikkiin perheenjäseniin. Vaikutukset ovat kuitenkin erilaisia niin saman perheen eri jäseniin kuin eri alkoholiperheissäkin. (Ackerman 1991, 17.) Päihdeperheessä lapsella ei ole yhtenäistä kasvatusta, sillä elämä on hyvin epäloogista, sekavaa ja valheellista. Lapsikin voi olla onnellinen, mielenrauhainen vain, jos hän tuntee itsensä ja tulee toimeen itsensä kanssa, siis jos hänellä on hyvä itsetunto ja ehjä minäkuva. Näin ei kuitenkaan alkoholistin lapsella ole, sillä asiat vinoutuvat jo varhain monella tavalla lapsuudessa. (Kojo 1998, 208.) Alkoholistiperheen lapset ajattelevat, että koska perheessä on jotakin vinossa, niin heissäkin on vikaa (Ackerman 1991, 49).

10 10 Usein alkoholiperheiden lapset pitävät itseään ikäisikseen hyvin aikuisina. Tämä johtuu siitä, että heidän on käyttäydyttävä aikuismaisemmin kuin heidän vanhempansa. Heidän on suunniteltava oma käyttäytymisensä vanhempiensa tekojen mukaan ja rajoitettava sekä kiellettävä itseltään monia lapsuuden elämäntapoja. He rajaavat tietoisesti tunteitaan ja käyttäytymistään niin, etteivät he aiheuttaisi perheelle vaikeuksia.(ackerman 1991, 48.) Lapset usein ottavat itselleen vanhempien roolin, ja kantavat omina huolinaan asioita, jotka kuuluisivat vanhempien huolehdittaviksi. Vanhempien roolimallit ovat tietenkin kriittisen tärkeitä lasten kehitykselle. Jos toinen vanhemmista on päihdeongelmainen, vanhempien roolit ovat usein epäjohdonmukaisia, ja sitä osoittavat yhtälailla päihdeongelmainen kuin hänen puolisonsakin. Päihdeongelmainen käyttäytyy ikään kuin hänessä olisi monta eri ihmistä, joilla on asioihin ristiriitaisia suhtautumistapoja ja ennustamattomia asenteita. Usein päihdeongelmaisen käyttäytymistä sanelevat perättäiset humalan, katumuksen tai syyllisyyden jaksot, joita seuraa voimakas ahdistus, jännitys ja lopulta raitis aika. Lapset voivat kokemuksen kautta oppia sopeutumaan näihin epäjohdonmukaisiin rooleihin ja jopa havaita niissä ennustettavuutta. Mutta emotionaalista turvallisuutta heille ei ole paljon tarjolla. Vähä tunne-elämän turvallisuus syntyy ainoastaan raittiusjaksojen aikana ja silloinkin vain, mikäli perheen muut ongelmat eivät aiheuta jännitystä. (Ackerman, 1991, 41.) Hellstenin (2004,157) mukaan perheessä, jossa on alkoholiongelma, jokainen perheenjäsen yrittää tahollaan selviytyä elämästään yksin. Siellä ei jaeta päivän tapahtumia, tunteita ja kokemuksia. Jokainen elää kuin omaa elämäänsä. Yhdessäolo on merkinnyt tuskaa, sekasortoa, syyttelyä ja syyllisyyttä. Perheenjäsenet ovat yksilöityneet, eikä minkäänlaista läheisyyttä koeta. Läheisyys ilmenee haluna ja kykynä olla yhdessä. Tehdään asioita yhdessä, jaetaan tekoja ja tuntemuksia, ilmaistaan tarpeita ja vaihdetaan ajatuksia. Päihdeperheen voimavarat ovat jo käytössä alkoholiongelman vuoksi, joten perheestä ikään kuin puuttuu vanhemmat, jonka ympärille olisi voinut rakentua turvallinen perheyhteisö. Liittyminen pääsee syntymään vasta aidon läheisyyden kokemuksien kautta. Jotta lapsilla olisi paikka mihin liittyä, täytyy olla jotain mihin liittyy. Tämä jokin on vanhempien, äidin ja isän välinen suhde. Puolisoiden välisen hyvinvoinnin ympärille syntyy paikka, joka vähitellen muodostuu perheen kodiksi. Se tuottaa voimaa ja hyvinvointia perheeseen. Se tapahtuu sitä kautta, että puolisoiden

11 11 inhimilliset perustarpeet tyydyttyvät parisuhteessa. Vanhempien tulee siis saada toinen toisiltaan, joka on merkityksellistä lasten kannalta. Sillä jos vanhemmat eivät saa toinen toisiltaan, heillä ei ole mitä antaa lapsille. Lapset jäävät ilman vanhemmuutta eikä lapselle itse asiassa ole tilaa perheessä. 3.3 Läheisriippuvuus Läheisriippuvuus on käsite, jota käytetään usein päihdeperheiden lapsista. Beattie kirjoittaa kirjassaan läheisriippuvuudesta näin: Ammatti-ihmiset ovat jo pitkään epäilleet, että päihteistä riippuvaisten henkilöiden läheisille tapahtuu jotakin omituista. Asiaa on tutkittu sen verran, että alkoholistin lähipiirissä elävillä raittiilla ja päihteettömillä henkilöillä havaittiin ilmenevän alkoholismiin verrattavia fyysisiä, mielenterveydellisiä, tunne-elämään liittyviä ja sielullisia oireita. Tätä ilmiötä kuvaamaan on keksitty sanoja, kuten kanssa-alkoholisit, para-alkoholisti ynnä muita, jotka myöhemmin korvattiin läheisriippuvuus- käsitteellä. ( Beattie 1994,45.) Kun lapsi on pieni, hän muokkaa omaa persoonaansa sillä, että häntä rakastetaan, hoidetaan ja hänelle leperrellään. Hän saa näin omakseen tunteen, että hän on tärkeä ja hänen tunteensa ja tarpeensa ovat tärkeitä. Päihdeperheessä lapsi voi kuitenkin jäädä vaille rakkautta ja huomiota, sillä perheen ongelmat vievät kaiken energian. Näin lapsikin alkaa elää sen mukaisesti, mitä perheen tilanteet tarvitsevat. Hän alkaa jo pienestä pitäen välittään vain siitä, mitä ympärillä tapahtuu ja tarvitaan. Näin lapsi oppii samalla jättämään omat tarpeet ja tunteet merkitsemättömiksi. Aikuiseksi kasvaessaan hän etsii itselleen samalla tavalla asioita tai läheisiä joiden tarpeiden mukaisesti hän jatkaa elämäänsä, koska ei ole saanut lapsena muokattua itselleen omaa persoonaa. Aikuisena läheisyyden tarve saattaa olla niin suuri, että läheisriippuvainen henkilö saattaa roikkua epätoimivissa ihmissuhteissa ja alistuu jopa vastaanottamaan pahoinpitelyä ja petetyksi tulemista. (Kristeri 1995, 30) Hellsten kirjoittaa Elämän lapsi kirjassa läheisriippuvaisesta ihmisestä uhrina. Uhri on ihminen, joka makaa lattialla ja ihmettelee miksi hänen kasvonsa päällä on jalanjälkiä. Uhri tarkoittaa sitä, että ihminen on tyytymätön elämäänsä, koska hän on rakentanut sen

12 12 vain muiden varaan. Hän syyttelee helposti toisia elämänsä huonoudesta. Ajattelee, että elämä olisi hyvin, mutta kun hänellä on niin tylsä mies, työ tai mikä tahansa. Mutta ei ota vastuuta itsestään muuttaakseen omaa elämäänsä mielekkäämmäksi. Usein myös syyttelee kurjaa lapsuuttaan, jonka taakse on hyvä verhoutua. Uhrina oleminen saattaa muuttua ajan myötä niin, että uhri tylsistyy elämäänsä ja masentuu. (Hellsten 2004, ) Läheisriippuvaisella ihmisellä saattaa olla kokemus lapsuudestaan, ettei hän ole riittävän hyvä missään. Näin hänellä on aikuisenakin samanlainen käsitys itsestään. Hän puurtaa työssä, jotta hän olisi hyväksytty. Hän on lapsuudessaan ehkä yrittänyt aina parhaansa, mutta palautteeksi on saanut aina negatiivista palautetta, joten hänen kokemuksensa itsestään ei ollut koskaan riittäviä. Läheisriippuvaisen ihmisen on vaikea ottaa vastaan positiivista palautetta, sillä hänen minäkuvansa on niin negatiivinen. Jos hän onnistuu jossakin ja saa siitä positiivista palautetta, hän kokee onnistumisen vain vahinkona tai luulee, että ihmiset haluavat vain muuten kehua. 3.4 AAL ALL eli alkoholistien aikuiset lapset on miesten ja naisten nimetön toveriseura, jonka jäsenet haluavat tervehtyä tiedostamalla itselleen tuhoisat käyttäytymismallinsa, sekä jakamalla keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa. AAL ei halua syyttää ketään, vaan pikemminkin ymmärtää alkoholismin luonteen perheen sairautena, jotta tämän kautta voisi vapautua kasvamaan ja ottamaan vastuun omasta elämästä. AAL on omavarainen, ja se toimii omien vapaehtoisten avustusten varassa. Se ei ole sitoutunut mihinkään kirkkokuntaan, uskonlahkoon, poliittiseen ryhmittymään, järjestöön tai yhteiskunnalliseen laitokseen. AAL ei kannata eikä vastusta mitään asiaa. Päätarkoituksena on toipua itsetuntemuksen avulla, ja auttaa muita alkoholistien aikuisia lapsia irrottautumaan menneisyyden tuskasta ja saamaan toivoa huomispäivää varten elämällä tätä päivää. (AAL- ryhmäkirja, 5.) AAL ryhmäkirja sisältää ongelmalistan. Alkoholistien aikuisilla lapsilla on yhteisiä ominaispiirteitä seurauksena siitä, että on kasvanut alkoholistisessa ympäristössä.

13 13 1. Meille on kehittynyt huono itsetunto, sen seurauksena, että meitä on arvosteltu lapsena. Aikuisina jatkamme tätä vanhempiemme mallia ja tuomitsemme itsemme ja muut ankarasti. Yritämme peittää huonoa itsetuntoamme pyrkimällä olemaan täydellisiä ja kaiken arvostelun yläpuolella samalla kontrolloiden, arvostellen ja halveksien muita ihmisiä. 2. Meillä on taipumus eristäytyä, koska olemme peloissamme. Tunnemme olomme epämukaviksi muiden ihmisten, etenkin auktoriteettien seurassa. 3. Etsimme epätoivoisesti rakkautta ja hyväksyntää. Olemme valmiita tekemään mitä tahansa, jotta muut ihmiset pitäisivät meistä. Emme halua loukata ketään. Niinpä olemme uhrautuvaisia sellaisissakin tilanteissa ja ihmissuhteissa, jotka vain vahingoittavat meitä. 4. Pelkäämme vihaisia ihmisiä ja meihin kohdistuvaa arvostelua, koska se saa meidät tuntemaan itsemme riittämättömiksi ja turvattomiksi. 5. Meistä tuli alkoholisteja tai otimme puolisoksemme alkoholistin tai jonkin muun pakonomaisesti toimivan henkilön kuten työnarkomaanin, varmistaaksemme sen, ettei meitä hylättäisi. 6. Elämme elämäämme tuntien itsemme uhreiksi ja syytämme vaikeuksistamme muita. Myös ystävinä ja kumppaneina meitä viehättävät uhrin roolin omaksuneet ihmiset. Niinpä sekoitamme rakkauden ja säälin. Siksi olemme taipuvaisia rakastamaan ihmisiä, joita voimme sääliä ja pelastaa. 7. Olemme joko ylihuolehtivaisia tai ylivastuuttomia. Otamme vastuun muiden ongelmista ylikehittyneen vastuuntuntomme vuoksi tai oletamme muiden ihmisten olevan vastuussa meidän ongelmiemme ratkaisemisesta. Kummassakaan tapauksessa meidän ei tarvitse katsoa omia virheitämme ja vastata omasta elämästämme ja valinnoistamme. 8. Tunnemme syyllisyyttä, kun pidämme puoliamme emmekä myötäile muita ihmisiä. 9. Traumaattisen lapsuutemme seurauksena kiellämme, vähättelemme ja tukahdutamme tunteitamme. Emme tiedosta sitä, miten kyvyttömyys tunnistaa tunteita on vaikuttanut aikuiselämäämme. Tämä koskee myös myönteisiä tunteitamme. S e, ettemme ole kosketuksissa omiin tunteisiimme, on eräs tärkeimmistä kieltomekanismeistamme. Tulemme riippuvaisiksi omista tunnekuohuistamme; innostus, kiihtymys ja jännitys saavat meidät valtaansa.

14 Olemme läheisriippuvaisia henkilöitä. Pelkäämme, että meidät hylätään ja teemme mitä hyvänsä ihmissuhteen säilyttämiseksi, jotta meidän ei tarvitsisi kokea tuskallisia tunteita. Kaikki tämä on seurausta siitä, että elimme sairaiden ihmisten kanssa - ihmisten, jotka eivät tunnetasolla koskaan vastanneet meidän tarpeisiimme. 11. Tunnemme itsemme toivottomiksi ja avuttomiksi. Tämä johtuu lapsuudenkotimme perinnöstä: kieltämisestä, kontrolloinnista, eristäytymisestä, häpeästä ja aiheettomasta syyllisyydestä. 12. Läheisyys, turvallisuudentunne, luottamus ja sitoutuminen ovat meille vieraita ja vaikeita asioita ihmissuhteissa. Koska meidän on vaikea asettaa selviä henkilökohtaisia rajoja kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa, annamme helposti periksi kumppanimme tarpeille ja tunteille unohtaen itsemme. 13. Lykkäämme usein asioiden hoitamista myöhemmäksi ja meillä on vaikeuksia saattaa loppuun aloitettuja töitä. 14. Meillä on voimakas tarve kontrolloida ihmisiä ja omaa elämäämme. (AALryhmäkirja, 6-7.) Opinnäytetyössäni AAL- ryhmä on hyvin tärkeä, sillä tutkimukseni vastaukset ovat tulleet niiltä ihmisiltä, jotka ovat jo vuosia käyneet AAL- ryhmässä.

15 15 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimukseeni en tarvinnut minkäänlaista tutkimuslupaa, sillä toteutin tutkimukseni niin, että vastaajilla ei ole minkäänlaista eriytyvää henkilöllisyyttä tutkimuksessani. He vastasivat nimettöminä kirjallisesti. Tutkimusryhmääni valitessani pohdin, saanko kysymyksiini vastauksen paremmin niiltä alkoholistien aikuisten lapsilta, jotka eivät ole käsitelleet vielä millään tavalla lapsuuttaan vai niiltä, jotka ovat jo tunnistaneet päihdeperheen sairauden. Tulin siihen tulokseen, että haluan tutkia niiden ihmisten elämänkertoja, jotka ovat jo itseään tutkiskelemalla löytäneet työhöni liittyen vastauksia. On helpompi lähteä analysoimaan, kun vastaaja itsekin on jo analysoinut omaa elämäänsä jonkin verran. Joten valitsin tutkimus-ryhmäkseni vertaistukiryhmän nimeltään Alkoholistien aikuiset lapset (AAL). Koen myös, että AAL- ryhmäläiset tietävät mitä tietoa haen työhöni, ja osaavat sitä kautta kertoa paremmin elämänsä pääkohtia. Toisin voisi olla alkoholistien aikuiset lapset, joilla ei ole vielä tietoa menneisyydestä johtuvista asioista tässä päivässä. He saattaisivat kertoa elämänsä huippukohtia, jotka sivuavat aihettani, tai eivät liity aiheeseeni laisinkaan. On siis helpompi tehdä tutkimusta niille, jotka puhuvat työni kanssa samaa kieltä. Tutkimukseni rajasin ottamalla huomioon vain sellaiset vastaajat, jotka ovat iältään yli kolmekymmentä vuotta. Lähes kaikilla vastaajista on omaa perhettä, ainoastaan yksi vastaajista oli yksinäinen. Perheellisten kautta sain tietoa lastensuojelullisesta näkökulmasta. Kuinka paljon oma lapsuus vaikuttaa siihen, että jaksaminen oman perheen kanssa aiheuttaisi lastensuojelun tuen tarvetta? Tässä asiassa nousi kysymys, että ovatko vastaajat lastensuojeluun liittyvissä asioissa kuinka rehellisiä, ja mitkä asiat he liittävät lastensuojeluun. Toiset saattavat saada perheelle perhetyöntukea, mutta eivät miellä sitä lastensuojelun avotukitoimenpiteeksi. Usealla ihmisistä on käsitys, että lastensuojelu on vain huostaanotto, ja tämä voi vääristää vastauksiani siltä osin. Kun olin tehnyt kysymyslomakkeen (liite1), niin otin selvää pääkaupunkiseudulla olevista AAL- ryhmistä internetin kautta. Tutkimusryhmäni löysin hakemalla netistä

16 16 ja sanahaulla alkoholistien aikuinen lapsi. Tätä kautta löysin AALryhmän ja tutustuin siihen tarkemmin. Hain sieltä ryhmien kokoontumisaikatauluja, joiden mukaisesti menin käymään ryhmissä. Ryhmiin menin heti ryhmän kokoontumisaikataulun alussa, jolloin pyysin pienen aktivointi puheenvuoron, ja jaoin kysymyslomakkeen sekä postimerkillä varustetut kirjekuoret. Kerroin tutkimukseni taustasta, sekä työni tarkoituksesta. Jossa korostin sitä, että työni kautta joku ihminen voi alkaa ymmärtämään itseään ja omia lähtökohtiaan. Aktivoinnin koin tärkeäksi, sillä ihmiset ymmärsivät työni merkityksen, ja tätä kautta asennoituivat positiivisemmin elämänkertomustensa kirjoittamiseen. Itse tutkijana paikanpäällä käynti on mielestäni tässä tilanteessa tärkeä. Jos olisin lähettänyt postin kautta paperipinon ja kirjekuoret, niin luulenpa, että vastauksia ei olisi tullut juuri lainkaan. Ihmiset eivät koe asiaa niin tärkeäksi, jos ne esitetään pyyntönä vain kirjallisessa muodossa. Uskon, että ilman henkilökohtaista käyntiäni en olisi saanut elämänkertatarinoita niin runsaasti.

17 17 5. AINEISTON ANALYYSI Laadullisen aineiston analyysin tarkoitus on luoda aineiston selkeyttä ja siten tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Analyysillä pyritään aineisto tiivistämään kadottamatta silti sen sisältämää informaatiota; päinvastoin pyritään informaatioarvon kasvattamiseen luomalla hajanaisesta aineistosta selkeää ja mielekästä. Laadullisen tutkimuksen tekemisen vaikeuksia selvittäneen pienen empiirisen tutkimuksen(suoranta 1995b) päätulos oli se, että kaikkein ongelmallisinta laadullisessa tutkimuksessa on aineiston analyysi. Analyysin vaikeus on osaksi johtunut selkeiden työskentelytekniikoiden puutteista, osaksi annetun opetuksen keveydestä. Laadullisista tavoista kerätä aineistoja on keskusteltu suhteellisen paljon, kun taas siitä mitä olisi tehtävä keräyksen jälkeen, on kirjoitettu melko vähän. Erityisesti laadullisten aineistojen analysointi on tuottanut päänvaivaa. (Eskola & Suoranta 1998, 138.) Tässä tutkimuksessa pyrin luomaan selkeyttä kirjoittajien kertomaan sekä hakemaan vastauksia itseäni kiinnostaviin tutkimuskysymyksiin. Pyrin löytämään teoriatiedosta jo tutkittuja asioita ja vertailemaan niitä tutkittaviltani saatavien vastauksien kanssa. Aineistosta voi nostaa esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja. Näin on mahdollista vertailla tiettyjen teemojen esiintymistä ja ilmenemistä aineistossa. Aineistosta voidaan poimia sen sisältämät keskeiset aiheet ja siten esittää se kokoelmana erilaisia kysymyksenasetteluja. Tekstimassasta on ensin pyrittävä löytämään ja sen jälkeen eroteltava tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet. (Eskola & Suoranta 1998, ) Kun luin elämänkerta tarinoita, niistä nousi samantyyppisiä teemoja esille. Käytin erivärisiä yliviivaustusseja asioiden poimimiseen. Aina kun elämänkerrassa esiintyi esimerkiksi lapsuuden perheen tapahtumia, niin viivasin ne yli keltaisella, ja kun kirjoittaja kirjoitti nykyisen perheen tilanteesta, niin käytin punaista tussia ja niin edelleen. Tällä tavalla etsin kertomuksista erilaisia teemoja. Teemojen ryhmittäminen selvensi parhaiten asioita, jotka vastasivat tutkimusongelmaani.

18 18 6. TUTKIMUKSEN TULOKSET Elämänkerta aineistosta nousi esiin erilaisia teemoja: lapsuuden perhe, sairastelu, nykyinen perhe, tunne-elämä ja terapiat. Näistä valitsin tutkimukseeni kolme ryhmää: lapsuuden perheen sairauden ymmärtäminen, joka liittyy terapia osioon, sekä tunneelämän ja nykyisen perheen asiat. Tämän kaltaisen tutkimusaiheen kertomukset olivat raskaita tarinoita, ja kirjoittajatkin olivat kirjoittaneet asioista kaunistelematta. Hyvä niin, sillä se antoi hyviä tuloksia tutkimustani kohtaan, ja aineisto tuntui olevan kovin rehellistä. Rehellisyys luultavasti taas johtui siitä, että heidän ei tarvinnut anonyyminä kirjoittaessaan menettää kasvojaan tutkijalle eikä lukijalle. Tältä osin vastaukset olivat varmasti rehellisempiä kuin se, että olisin hankkinut aineistoni haastattelemalla. Tutkimuksessani halusin tietoa myös lastensuojelun tarpeen näkökulmasta. Tutkiessani vastauksia, tuli mieleeni, että lastensuojelun kuva on usein negatiivinen, ja se mielletään usein vain huostaanottona. Näin tutkimuksessani en voi olla täysin varma siitä, ovatko osa vastaajista saaneet jonkinlaisia lastensuojelun avotukitoimenpiteitä. 7. PÄIHDEPERHEESTÄ JOHTUVIA ONGELMAKOHTIA AIKUISUUDESSA Päihdeperheessä on monenlaisia ongelmakohtia, jotka ovat enemmän psyykkisesti kuin fyysisesti lasta satuttavia. Lapsi oppii elämään ongelmien kanssa ja selviytyykin usein hyvin, mutta hänelle jää paljon vääristymiä lapsuudesta mukaansa tulevaisuuden aikuisuuteen. Jossakin vaiheessa aikuisuutta lapsena opitut selviytymisstrategiat alkavatkin vaikeuttaa elämää. Saattaa tulla itselle alkoholismia, masennusta, sairauksia ja muita ongelmakohtia, jotka tuntuvat raskauttavan elämää. On palattava takaisin niihin lapsuuden asioihin ja opeteltava elämään uudelleen tai on vain elettävä raskauttavien asioiden kanssa. Tutkittavani ovat AAL- vertaistukiryhmän kautta opetelleet

19 19 tunnistamaan elämässään epätoimivuutensa, ja sitä kautta opettelevat elämää uudella tavalla. Tutkimuksessani tulee julki muutamia ongelmakohtia, jotka ovat vaikeuttaneet alkoholistin aikuisen lapsen elämää aikuisuudessa. Ongelmia, jotka lapsena on oppinut, ja joita voi kuljettaa tiedostamattaan myös omaan uuteen perheeseen ja pitkälle aikuisuuteen, joskus jopa vanhuuteen saakka. Usein näiden asioiden ymmärtämiseen voi tarvita aluksi ammattiapua, joka voi auttaa löytämään elämää raskauttavia tekijöitä päihdeperheen aikuisen lapsen elämässä, jotta niistä voisi vapautua. 7.1 Näin kohtasin menneisyyteni Tutkimuksessani tutkin sellaisia alkoholistien aikuisia lapsia, jotka ovat jo tunnistaneet omat epätoimivuudet omassa elämässään. He ovat jo useita vuosia käyneet ryhmässä, ja osa on saanut myös yksilöterapiaa. Kaikissa elämänkerta kirjoituksissa tulee esille, kuinka kirjoittaja pohdiskelee niin sanotusti entistä elämää ja sitä, kuinka hän elää nykyisyydessä. Entinen elämä tarkoittaa ennen vertaistukiryhmän aloittamista ja lapsuuden perheen sairauden ymmärtämistä. Kirjoittajat ovat löytäneet itsestään elämää raskauttavia asioita AAL- ryhmän tuen myötä. Ensimmäiseksi tutkin asiaa, miten alkoholistien aikuiset lapset aikuisuudessaan ymmärsivät lapsuuden perheen sairauden. Mitkä asiat ajoivat siihen, että elämässä olisi tapahduttava muutos. Yhdellä kirjoittajista alkoi ymmärrys oman lapsuuden epätoimivuudesta, kun oli työnarkomanian kautta joutunut työuupumukseen. Hän oli tehnyt työtä ajatuksella, että olisi hyväksytty, eikä häntä hylättäisi. Suojasi omaa olemassa oloaan sillä, että on työ josta saa rahaa, ja rahalla elää. Hän piti rahaa turvana elämässä selviytymisessä. Koko ajan pelkäsi työnsä menettämistä, sillä se oli hänen mielestään ainoa turva, johon hän tukeutui elämässään. Hän koki itsensä hyväksi työntekijäksi vasta silloin, kun muut kehuivat hänen työpanostaan tai oli täysin uupunut työpäivästään. Hän teki työtä koko ajan täydellä teholla ja yliaktiivisena. Näin koki olevansa hyväksytty, ja tunsi, ettei häntä hylätä. Lopulta hänen elämänsä päätyi työuupumukseen.

20 20 Paloin loppuun. Sitä kautta työterveyshuollossa aloimme pohtia menneisyyttäni. Silloin aloin pikkuhiljaa ymmärtämään itseäni, jonka vuoksi hakeuduin AALryhmään. Hellstenin (1992, 133) mielestä toipumisessa on kolme eri vaihetta; tunnistaminen, läpieläminen ja ymmärtäminen. Näitä kolmea eri vaihetta edeltää eräänlainen nollavaihe, jossa tapahtuu välttämätön päihteestä irrottautuminen. Päihteestä irrottautumisen vaatimus pätee, oli sitten kysymyksessä kemiallinen aine, prosessipäihde tai vahvuuteen sairastuminen. Tämä tarkoittaa sitä että, työnarkomaani ei voi pysähtyä itsensä kanssa työskentelyyn ollessaan työvuksissa. Sen vuoksi esimerkiksi loppuun palaminen voi olla välttämätön ennen kuin syntyy tarvittava pysähtyminen. Yksi vastaajista oli käynyt jo pitkään AA- ryhmässä, jossa hän hoiti omaa alkoholismiaan. Sieltä pikkuhiljaa ymmärrys itseään kohtaan nosti esille, että hän on itse elänyt alkoholisti perheessä ja saanut käyttäytymismallinsa lapsuudesta. Päihdelinkin sivuilla kerrotaan alkoholisoitumisesta niin, että vanhempien alkoholin käyttö ja asenteet vaikuttavat lapseen ja hänen omiin juomistapoihin. Lapsi voi oppia mallin selviytymään ongelmista ja kriiseistä alkoholin avulla. Tällaiset vaikutukset ovat havaittavissa, vaikkakin lapsen myöhemmät elämänvaiheet voivat viedä kehitystä toiseen suuntaan. Vanhempien alkoholinkäytön vaikutus voi olla biologista periytyvyyttä, psykologista tai sosiokulttuurista. Biologisessa periytyvyydessä ei ole kysymys mistään viinageenistä, joka aiheuttaisi alkoholismia. Myöskään kasvaminen alkoholistisessa ympäristössä ei määrää lapsen kohtaloa. Kyse on alttiudesta, joka vasta yhdessä muiden tekijöiden kanssa voi johtaa alkoholiongelmaan. Tämä on kuitenkin ennalta ehkäistävissä tai korjattavissa, ja on hyvä tarkkailla omaa alkoholin käyttöä. (Tietopankki) Vastaaja oli siirtynyt AA- ryhmän kautta alkoholistien aikuisten lasten ryhmään. Kirjoittaja on ollut kuivilla alkoholista jo yli kaksikymmentä vuotta. Tässä on esimerkki siitä, kuinka hänen oli ensin koettava alkoholisminsa ongelmaksi ja haettava siihen apua. Sitä kautta hän oivalsi myös oman läheisriippuvuutensa, johon alkoi hakea apua AAL- ryhmästä.

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

ITSETUNTEMUS YKSI VAIKEIMMISTA ASIOISTA ON OLLA SE KUKA ON. SAMALLA SE ON YKSI PARHAISTA ASIOISTA. TEE RAUHA ITSESI KANSSA PÄHKINÄNKUORESSA

ITSETUNTEMUS YKSI VAIKEIMMISTA ASIOISTA ON OLLA SE KUKA ON. SAMALLA SE ON YKSI PARHAISTA ASIOISTA. TEE RAUHA ITSESI KANSSA PÄHKINÄNKUORESSA YKSI VAIKEIMMISTA ASIOISTA ON OLLA SE KUKA ON. SAMALLA SE ON YKSI PARHAISTA ASIOISTA. TEE RAUHA ITSESI KANSSA www.eeviminkkinen.fi ITSETUNTEMUS PÄHKINÄNKUORESSA Ihminen on herkkä ja tunteva olento Jokaisella

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon? Päihteet lapsen silmin mitä lapseni ajattelee, kun juon? Hei leikki-ikäisen äiti tai isä! Sinulla on pieni tyttö tai poika. Päivissä on vauhtia, kun elät hänen kanssaan. Saat olla mukana, kun lapsesi kasvaa

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot