Tammi joulukuu 2008 STRATEGIARAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tammi joulukuu 2008 STRATEGIARAPORTTI"

Transkriptio

1 Tammi joulukuu 2008 STRATEGIARAPORTTI

2

3 Sisältö SISÄLTÖ Strategiaraportti tammi joulukuu 2008 Esipuhe 1. Johdanto 2. Vuositavoitteiden toteutumat Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen kortit 1 6 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen kortit 7 11 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen kortit Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen kortit Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen kortit Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen kortit Uudistuva johtaminen kortit Osaava ja motivoitunut henkilöstö kortit Vakaa talous kortit Tampereen Sähkölaitos kortti 59 Tampereen Vesi kortti 60 Tampereen kaupungin liikennelaitos kortti 61 Tampereen Aluepelastuslaitos kortti 62 Tullinkulman työterveys kortti 63 Tampereen Tietotekniikkakeskus kortti 64 Auto ja konekeskus kortti 65 Katu ja vihertuotanto kortti 66 Tampereen Ateria kortti 67 Tampereen Logistiikka kortti 68 Tampereen tilakeskus kortti Valtuustokauden painopisteiden ja tavoitteiden toteutumisen arviointi 4. Liitteet Kestävän kehityksen symbolilla merkittyjen tavoitteiden yhteys Aalborgin sitoumuksiin STRATEGIARAPORTTI JOULUKUU 2008

4 STRATEGIARAPORTTI JOULUKUU 2008

5 Esipuhe STRATEGIARAPORTTI TAMMI JOULUKUU 2008 Kaupunginvaltuusto hyväksyi nykyisen kaupunkistrategian Strategiassa kriittisiksi menestystekijöiksi määriteltiin laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne, osaaminen ja luovuus, uudistuva johtaminen, osaava ja motivoitunut henkilöstö ja vakaa talous. Jokaiselle menestystekijälle asetettiin valtuustokaudelle strategisia painopisteitä ja tavoitteita, jotka konkretisoidaan vuosittain talousarviossa kuntalain tarkoittamiksi toiminnallisiksi kaupunginvaltuustoon nähden sitoviksi vuositavoitteiksi ja niiden toteutumista kuvaaviksi mittareiksi. Kaupunginvaltuusto asetti talousarvion hyväksymisen yhteydessä 58 kaupunkistrategiaa toteuttavaa tavoitetta sekä kolme kaikille liikelaitoksille yleistä ja yhteistä toiminnallista tavoitetta ja 24 erillistä liikelaitoskohtaista tavoitetta. Vuositavoitteet on vastuutettu pormestarin päätöksellä konsernihallinnon johtoryhmään ja pormestarin suoraan alaisuuteen kuuluville viranhaltijoille ja apulaispormestareille sekä liikelaitosten toimitusjohtajille. Tavoitteiden toteutumatiedot esitetään kolmannesvuosittain strategiaraportissa tuloskorttimuodossa. Kukin tuloskortti sisältää pormestarin arvion vuositavoitteen toteutumisesta. Strategiaraportissa on lisäksi otettu käyttöön tavoitteiden toteutumista kuvaavat symbolit sekä kestävän kehityksen symboli osoittamaan niitä tavoitteita, jotka edistävät Aalborgin sitoumusten toteuttamista. Sekä kaupunkistrategiaa toteuttavat tavoitteet että liikelaitosten tavoitteet toteutuivat vuonna 2008 suurelta osin suunnitelmien mukaisesti. Hoitotakuun toteutuminen hammashuollossa näytti vuoden aikana haasteelliselta, mutta aktiivisten toimenpiteiden ansiosta tavoitteeseen päästiin vuoden loppuun mennessä. Toinen esimerkki hyvin toteutuneesta kuntalaisten kannalta keskeisestä tavoitteesta on linja autoliikenteen matkustajamäärän kasvu, joka ylitti asetetun 2 % tavoitetason ollen vuoden loppuun mennessä noin 5,5 %. Kuntalaisten kannalta keskeisistä tavoitteista jäivät saavuttamatta muun muassa päivystysaseman odotusaikojen lyheneminen, ja omakoti, rivi ja kaupunkipienkerrostalojen osuuden lisääminen vuosittain kaavoitettavasta uudesta asuinkerrosalasta. Kaupunkiorganisaation sisäisistä tavoitteista toteutumatta jäivät muun muassa lyhytaikaisten sijaisten määrän väheneminen 50 prosentilla, tulospalkkiosopimusten piirissä olevan hyvinvointipalvelujen henkilöstön määrän kasvattaminen sekä Tampereen tilakeskuksen tavoite tilankäytön tehostamisesta. Myöskään kaupungin ja liikelaitokset käsittävä nettomenojen kasvu ei pysynyt vuodelle 2008 asetetuissa rajoissa. Tässä koko vuotta 2008 koskevassa strategiaraportissa esitetään arvio myös valtuustokauden painopisteiden ja tavoitteiden toteutumisesta. Valtaosa nykyisen kaupunkistrategian tavoitteista on toteutumassa vuoden 2009 loppuun mennessä. Toteutumatta näyttäisivät kuitenkin jäävän muun muassa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten suhteellisen osuuden väheneminen, kotona asuvien yli 75 vuotiaiden suhteellisen osuuden kasvu, työttömien määrän vähentyminen vähintään valtakunnalliselle tasolle, kannustavien palkitsemisjärjestelmien käyttö laajalti hyvinvointipalveluissa, nettomenojen vuotuisen kasvun pysyminen tavoitellussa tasossa sekä investointien tulorahoituksen osuus. Tampereella Reija Linnamaa Vs. strategiapäällikkö STRATEGIARAPORTTI JOULUKUU 2008

6 STRATEGIARAPORTTI JOULUKUU 2008

7 1. Johdanto 1. Johdanto 1.1. Liikelaitosten toiminnalliset vuositavoitteet Kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskeva sääntely muuttui kuntalaissa alkaen. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Vuoden 2008 talousarvion hyväksymisen yhteydessä asetettiin liikelaitoksille vuositavoitteet ensimmäistä kertaa kuntalain vaatimassa muodossa. Tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Liikelaitoksille asetettiin kolme yleistä ja yhteistä toiminnallista tavoitetta sekä 24 erillistä liikelaitoskohtaista tavoitetta. Tavoitteiden toteutus, seuranta ja raportointi on pormestarin päätöksellä vastuutettu liikelaitosten toimitusjohtajille. Raportointia koordinoi konsernihallinnon liiketoiminnan ohjaus. Liikelaitoskohtaisten vuositavoitteiden toteutumat raportoidaan muiden vuositavoitteiden tapaan kolmannesvuosittain osana jokaista strategiaraporttia. Kolmesta kaikille liikelaitoksille yhteisestä tavoitteesta raportoidaan vain koko vuoden osalta eli vuoden viimeisessä strategiaraportissa. Liikelaitoskohtaisten tavoitteiden toteutumat tammijoulukuulta 2008 esitetään tuloskorteilla Kooste kaikille liikelaitoksille yhteisten tavoitteiden toteutumisesta on liikelaitoskohtaisia tuloskortteja edeltävällä yhteenvetosivulla Aalborgin sitoumusten mukaiset kestävän kehityksen tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi Aalborgin sitoumukset kaupungin periaatteelliseksi kestävän kehityksen ohjelmaksi. Sitoumusten tarkoituksena on paikallisten tavoitteiden asettaminen kestävän kehityksen edistämiseksi sekä tavoitteiden seuranta ja niistä raportointi. Aalborgin sitoumuksia toteuttavat tavoitteet asetetaan jatkossa osana kaupunkistrategiaa. Ensimmäiset sitoumuksia toteuttavat kestävän kehityksen tavoitteet asetetaan keväällä 2009 laadittavaan uuteen kaupunkistrategiaan. Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan yhdessä muiden kaupunkistrategiaa toteuttavien tavoitteiden kanssa strategiaraportissa. Vuoden 2008 toiminnallisista vuositavoitteista on valittu ne, jotka selvästi edistävät Aalborgin sitoumusten toteuttamista. Tavoitteet on merkitty strategiaraportin tuloskortteihin kestävän kehityksen symbolilla (ks. alla). Symbolilla merkittyjen tavoitteiden yhteys Aalborgin sitoumuksiin esitetään raportin liitteessä yksi Tavoitteiden toteutumista kuvaavat symbolit Strategiaraportin tuloskortit sisältävät pormestarin arvion tavoitteiden toteutumisesta. Toteutuneiden tavoitteiden osalta pormestari toteaa Tavoite on saavutettu. Jos toteutumatilanne osoittaa muuta, asiasta on kohdassa huomautus. Strategiaraportissa on edellä mainitun lisäksi otettu käyttöön tavoitteiden toteutumista havainnollistavat symbolit sekä kestävän kehityksen symboli. Symbolit on liitetty kunkin tuloskortin oikeaan yläkulmaan ja ne kuvaavat seuraavia asioita: = Tavoite on saavutettu = Tavoitetta ei ole saavutettu = Tavoitteen toteutumista ei voida arvioida = Aalborgin sitoumusten mukainen kestävän kehityksen tavoite STRATEGIARAPORTTI JOULUKUU 2008

8 1. Johdanto 1.4. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tilastot Strategiaraportin liitteenä on aiempina vuosina esitetty joitakin keskeisiä toimintaympäristön muutosta kuvaavia tilastotietoja. Toimintaympäristön monimutkaistuminen ja muutosten nopeus edellyttävät entistä laajempaa tausta aineistoa, jota ei strategiaraporttiin enää ole tarkoituksenmukaista liittää. Kattavia ajantasaisia tietoja toimintaympäristöstä ja sen muutoksista julkaistaan sähköisenä lähes kuukausittain kaupungin internet sivuilta osoitteessa sekä Loorassa (intranet) Kehittäminen sisältökanavan Tilastototsikon alta. Samasta osoitteesta löytyvät myös kaikki tilastojulkaisut Valtuustokauden painopisteiden ja tavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastuslautakunta esitti antamassaan arviointikertomuksessa toiveen, että strategiaraportin tai tilinpäätöksen yhteydessä esitetään valtuustolle ja kuntalaisille kokonaisnäkemys siitä, miten kaupunkistrategian valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet ovat konsernijohdon näkemyksen mukaan toteutumassa. Kaupunginvaltuuston vastauksessa tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen päätettiin, että koko vuoden toteumaa tarkastelevaan strategiaraporttiin liitetään osio, jossa arvioidaan myös valtuustokauden painopisteiden ja tavoitteiden toteutumista. Arviointi esitetään tämän raportin luvussa kolme. STRATEGIARAPORTTI JOULUKUU 2008

9 2. Vuositavoitteiden toteutumat 2. Vuositavoitteiden toteutumat STRATEGIARAPORTTI JOULUKUU 2008

10 2. Vuositavoitteiden toteutumat STRATEGIARAPORTTI JOULUKUU 2008

11 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 1. Kaikki peruskoulun päättäneet ovat jatkokoulutuksessa Lasten ja nuorten kasvun tukemisen prosessi toimii niin hyvin, että erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten suhteellinen osuus vähenee. Luovan ajattelun kehittäminen sisältyy varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Yhteenveto KORTIT 1 6 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 1/6 Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu kehittyy Apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen 3 6 luokkalaisten Harrastava iltapäivä toiminnan laajentaminen Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian toteutumisen seuranta palvelusopimuksen tavoitteiden mukaisesti Hoito ja kasvatushenkilöstön työajan ja lasten hoitoaikojen kohdentumisen seuranta päivähoidossa Lukuvuonna Harrastava iltapäivä (HIP) toiminnassa on mukana 20 koulua. Kerhoja käynnistyi alakouluilla 115, minkä lisäksi alueellisia uinti ja luistelukerhoja on 12. Yläkouluilla käynnistyi 13 harrastekurssin lisäksi omaehtoista toimintaa kolmella koululla. HIP toiminnan järjestämiseen on saatu avustusta Opetushallitukselta euroa ja Länsi Suomen lääninhallitukselta euroa. Lukuvuonna toiminnassa oli mukana 6 koulua ja tarjolla 50 kerhoa. Tvt strategiatyö etenee suunnitelmien mukaisesti. Palvelusopimuksessa edellytetty tvt strategian toteutusta tukeva kolmen vuoden tavoitetilamäärittely ja siihen liittyvä esitys laiteinvestointisuunnitelmaksi on valmistunut syksyllä Talousarvioon on esitetty kolmea tietohallinnon investointihanketta keskeisiltä tvt kehittämisalueilta. Lisäksi on käynnissä kaksi pedagogista kehittämishanketta ja yksi koulutushanke Opetushallituksen rahoituksella. Päivähoidon käyttöasteen tavoitetaso on 90 %. Tammi joulukuun käyttöasteen keskiarvo oli 86,4%. Hoito ja kasvatushenkilöstön sekä lasten suhdeluvun seuranta toteutettiin huhti sekä marraskuussa yhteensä 33 päiväkodissa. Seuratuista ajankohdista keskimäärin 20%:ssa henkilökuntaa oli vähemmän kuin päivähoitoasetus edellyttää. Tällainen tilanne havaittiin molemmissa tarkasteluajankohdissa pääsääntöisesti klo Päivähoidossa tarkistetaan henkilökunnan työaikoja tältä osin. Ajankohdista keskimäärin 46%:ssa henkilökuntaa oli enemmän kuin asetus edellyttää. Vaikuttavuus KORTTI 1

12 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 2/6 Hyvinvointineuvolatoiminta kattaa 55 % äitiys ja lastenneuvoloista Apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen Hyvinvointineuvolatoiminnan osuus äitiys ja lastenneuvoloista Hyvinvointineuvolan toimintamalli on vuoden 2008 aikana laajennettu 9 uuteen neuvolaan. Uudet tiimit on koulutettu ja 2008 lopussa hyvinvointineuvolamallia toteuttaa 40 neuvolaa, joissa toimii 17 tiimiä. Malli kattaa 58%:a 69 äitiys ja lastenneuvolasta. Vaikuttavuus KORTTI 2 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 3/6 Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus paranee Apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen Äitiys ja lastenneuvoloiden ja opiskeluterveydenhuollon psykologipalveluiden jonotusaika Jonotusaika neuvolapsykologin vastaanotolle on lyhentynyt. Vuonna 2007 jonotusaika oli noin 2 kuukautta ja vuonna 2008 keskimäärin 1 1,5 kuukautta. Raskaana oleville äideille aika tarjotaan noin 3 4 viikon kuluessa lukuun ottamatta loma aikoja. Hyvinvointineuvolatoiminnan laajentumisen myötä neuvolapsykologien määrä on kasvanut vuoden 2008 alussa kuudesta seitsemään. Vuonna 2007 neuvoloita/psykologi oli keskimäärin 11 ja vuonna 2008 keskimäärin 10. Tämä on lisännyt palvelujen saatavuutta. Jokaiseen hyvinvointineuvolatiimiin on nimetty psykologi, joka osallistuu tiimin työskentelyyn aktiivisesti. Opiskeluterveydenhuoltoon saatiin 2 uutta psykologin vakanssia vuonna Toinen psykologi aloitti työt tammikuussa ja toinen elokuussa. Alkusyksystä jonotusaika yksilöhoitoon oli noin 2 viikkoa. Palveluiden tarjonta parani, mutta samanaikaisesti palveluiden kysyntä opiskelijoiden psyykkisten ongelmien monimutkaistuessa on lisääntynyt. Jonotusaika on vuoden 2008 lopussa ollut 1 kuukausi eli sama kuin vuonna Vuonna 2008 psykologit ovat pitäneet opiskeluterveydenhuollossa ryhmiä vuoden 2007 tapaan. Ryhmähoitoa on ollut tarjolla tarpeen mukaan ilman jonoja. Ryhmämuotoinen hoito on ollut tehokasta ja tuloksellista. Vaikuttavuus KORTTI 3

13 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lastensuojelutarpeen selvittämiseen kuluva aika 4/6 Jonotilanne avohuollon tukitoimenpiteisiin verrattuna vuoteen 2007 Lastensuojelun palveluprosessit uudistuvat Apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen Lastensuojelutarpeen selvitys on kestänyt tammi joulukuussa 2008 keskimäärin 60 vuorokautta. Selvityksiä on tänä aikana tehty yhteensä 330 ja näistä 71 on kestänyt yli lastensuojelulain määrittämän 3 kuukauden määräajan. Lastensuojelutarpeen selvitysprosessia kehitetään edelleen. Lastensuojelutarpeen Lastensuojelutarpeen selvitysten selvityksen kesto määrä Alle 1 kk kk kk 53 Yli 6 kk 18 Yhteensä 330 Tukihenkilöä jonottavien lasten määrä on vähentynyt ja tukiperheisiin jonottavien lasten määrä on pysynyt suunnilleen samana vuoden 2007 lopun tilanteeseen verrattuna. Avotyöhön jonottavien perheiden määrä on lisääntynyt vuoden 2007 loppuun verrattuna. Keskimääräinen jonotusaika tukihenkilötoimintaan on laskenut, avotyössä jonotusaika on ennallaan Tukihenkilöä jonottavien lasten määrä Keskim. jonotusaika tukihenkilölle (kk) 10,5 1,5 2,5 2,5 Tukiperheisiin jonottavien lasten määrä Avotyö, jonottavien perheiden määrä Keskim. jonotusaika avotyöhön (vrk) Tavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. Vaikuttavuus KORTTI 4 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 5/6 Lasten kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen tarjonta lisääntyy Apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen Taidekaarikulttuurikasvatushankkeessa mukana olevien lasten ja nuorten määrä suhteessa esi ja perusopetuksen oppilaiden määrään Lastenkulttuurikeskus Rullan toiminnan vakiintuminen Taidekaaressa mukana olleiden lasten ja nuorten lukumäärä Taidekaaressa (sis. TAITE toiminta) mukana olleiden lasten ja nuorten määrä on kasvanut verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Toiminta on tavoittanut tähän mennessä 54 % esi ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä (17 972) Lastenkulttuurikeskus Rullan kävijämäärä Rullan kävijämäärä on vuonna 2008 laskenut noin 24 % verrattuna edellisen vuoden kävijämäärään. Toiminnan laadullisia sisältöjä ja tavoitteita on kehitetty voimakkaasti ja ohjattujen ryhmien osuus kävijöistä on kasvanut. Työn tulosten odotetaan heijastuvan vuoden 2009 toiminnan sisältöihin ja asiakasmääriin. Suuria kävijämääriä tavoittavien vapaa ajan tapahtumien toteuttamista vähensi syksyn osalta henkilöstöresurssien sitominen vuodenvaihteen tilamuutoksen valmisteluun ja käytännön järjestelyihin. Vaikuttavuus KORTTI 5

14 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 6/6 Kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät pääsevät tuen ja palvelujen piiriin Apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen Omaishoidon tuen jonossa olevien kriteerit täyttävien hakijoiden määrä Alle 21 vuotiaiden omaishoidon tuen sopimusten lukumäärä Alle 21 vuotiaiden omaishoidon tuen sopimusten määrä on kasvanut vuoden 2007 lopun tilanteesta. Kaikille kriteerit täyttäville on myönnetty omaishoidon tuki eli jonossa ei ole yhtään hakijaa. Hoidonsitovuus ja vaativuushylkyjä (ts. hoitosuhde ei täytä omaishoidolle asetettuja kriteereitä sitovuuden ja/tai vaativuuden suhteen) on vuoden 2008 aikana tehty 28 kappaletta. Vaikuttavuus KORTTI 6 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Väestön toimintakyvyn ja terveyden edistäminen Hoitotakuu toteutuu Väestö kokee terveydentilansa parantuneen Yhteenveto KORTIT 7 11

15 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 1/5 Hammashuollon palvelujen saatavuus paranee: kaikki saavat palvelun hoitotakuun edellyttämässä ajassa Apulaispormestari Riitta Ollila Yli 6 kk hammashuoltoon jonottaneiden määrä Vuoden 2008 lopussa ei jonossa ollut yhtään hammashuoltoon yli 6 kuukautta jonottaneita. Vaikuttavuus KORTTI 7 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 2/5 Mielenterveyspalvelujen saatavuus paranee Apulaispormestari Riitta Ollila Mielenterveyspalvelujen jonotusaika (lähetteen saamisesta vastaanotolle pääsyyn) Psykoterapiapalveluita saaneiden määrä Jonotusajat psykiatrian poliklinikoille eivät ole lyhentyneet vuoden 2008 aikana. Psykiatrian poliklinikoilla lähetteet on käsitelty 3 viikon sisällä ja potilas on päässyt hoitoon poliklinikoille pääsääntöisesti 2 kuukauden sisällä. Hervannan psykiatrian poliklinikalle on ajoittain ollut 3 kuukauden jono. Vuonna 2007 jonotusajat olivat vastaavan suuruiset. Kriisipsykiatrian poliklinikalle kiireiset potilaat on otettu samana tai seuraavana työpäivänä. Tämä toteutui myös vuonna Mielenterveyspalvelujen sijoittaminen vastaanotoille on osin parantanut palvelujen saatavuutta. Vastaanottotoiminnan depressiohoitajille ja psykologeille on päässyt kahden viikon sisällä. Vain Tammela keskuksessa on 2 3 viikon jono. Vastaavaa toimintaa ei ollut vuonna 2007, joten vertailutietoja ei voida esittää. Eri psykiatrian poliklinikoilla oli vuoden 2008 aikana hoidossa yhteensä potilasta. Vuoden 2007 vastaavana aikana terapiapalveluja sai potilasta. Terveydenhuollon psykologipalveluja sai eri potilasta, kun vuonna 2007 vastaava luku oli Tavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. Vaikuttavuus KORTTI 8

16 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 3/5 Päivystysaseman odotusajat lyhenevät: 80 % pääsee vastaanotolle alle 2 tunnissa Apulaispormestari Riitta Ollila Odotusaika päivystysasemalle ilmoittautumisen jälkeen Vuoden 2008 aikana 78 % päivystysaseman potilaista on päässyt vastaanotolle alle 2 tunnissa. Vuoden tiettyinä kuukausina, viikonloppujen aikana ja öisin on ollut vaikeuksia tavoitteen saavuttamisessa. Maaliskuussa vain 72 % potilaista pääsi vastaanotolle alle 2 tunnissa, kun taas toukokuussa 83 % pääsi kahden tunnin aikana vastaanotolle. Viikonloppuisin hieman yli 70 % päivystysaseman potilaista pääsi lääkärin vastaanotolle alle 2 tunnissa, kun arkipäivisin vastaava osuus oli 83 %. Tavoitetta ei ole saavutettu. Vaikuttavuus KORTTI 9 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 4/5 Terveyden edistämisen verkostotyö kolmannen sektorin, oman tuotannon ja yksityisten yritysten kanssa vakiintuu Apulaispormestari Riitta Ollila Verkostotyön kehittymisen tilanne Diabetesriskissä olevien hoitoon pääseminen Terveyden edistämisen verkostotyö laajeni Pirkanmaalla alueellisesti vuoden 2008 aikana. Pirkanmaan terveyden edistämisen verkostossa on alueella toimivien järjestöjen ja yhdistysten, kuntien ja kuntayhtymien sekä valtionhallinnon sektoritutkimuslaitosten edustus. Tampereen kaupunki oli mukana perustamassa verkostoa, josta muodostetaan pysyvä rakenne alueelle. Ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä tukevan Elonpolkuja verkoston koordinointivastuu siirtyi tilaajaryhmään terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessiin vuoden 2008 aikana. Tällä saavutettiin yhtenäisyyttä kaupungin koordinoimaan terveyden edistämiseen liittyvään verkostotyöhön. Diabetesriskiseulontaa tehdään laajasti ikäluokittaisissa terveystarkastuksissa, aikuisneuvonnassa, vastaanottotoiminnassa, ITE eli itsehoitopisteissä ja yleisötapahtumissa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kaikki korkean riskin (riskipisteet > 15; valtimotapahtuman sairastaneet; potilaat, joilla on kohonneet verensokeriarvot; raskausdiabeetikot) ohjataan dehkohoitajien tai aikuisneuvonnan terveydenhoitajien (yli 65 v. potilaat) vastaanotolle yksilölliseen tarkastukseen. Kaikille halukkaille on tarjottu mahdollisuus osallistua painonhallintaryhmiin. Vaikuttavuus KORTTI 10

17 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 5/5 Kuntouttavan työtoiminnan saatavuus paranee Apulaispormestari Riitta Ollila Asiakasmäärät kuntouttavassa työtoiminnassa Kuntouttavan työtoiminnan palvelun piirissä oli vuonna 2008 yhteensä 233 asiakasta. Luku sisältää uudet, paikkaa hakevat ja työtoiminnan keskeyttäneet asiakkaat. Vuonna 2007 asiakkaita oli 243. Asiakkaita on ollut vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2007, mikä ei johdu palvelun tarpeen vähenemisestä. Kuntouttavan työtoiminnan saatavuus asiakasmäärällä mitattuna ei siis ole parantunut. Asiakasmäärän väheneminen johtuu aktivointisuunnitelmien laadintaan liittyvästä prosessin pullonkaulasta (aktivointisuunnitelmia v yht. 346 kpl ja v yht. 394 kpl). Aktivointisuunnitelman laatiminen on edellytys asiakkaan pääsylle kuntouttavaan työtoimintaan. Työvoimatoimiston uudelleenjärjestelyt ovat vaikuttaneet niin, ettei aktivointisuunnitelmia ole saatu tehtyä suunnitelman mukaisesti. Työvoiman palvelukeskuksen kautta aktivointisuunnitelmien laadinta on onnistunut hyvin. Pääsy kuntouttavan työtoiminnan palveluun on kuitenkin vuoden aikana parantunut. Kaupungin omia työtoimintapaikkoja oli riittävästi. Kaupungin ulkopuolisilta palvelun tuottajilta hankitut työtoimintapaikat ja muu kuntouttavan työtoiminnan palvelut oli saatavissa tarvetta vastaavasti. Tästä näkökulmasta työtoiminnan saatavuus on parantunut. Tavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. Vaikuttavuus KORTTI 11 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Vanhusten kotona asumisen tukeminen Kaupungin yli 85 vuotiaille järjestämän kotihoidon peittävyyttä nostetaan vuoden 2005 tasosta. Kotona asuvien yli 75 vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa ko. ikäryhmän suhteellista kasvua enemmän. Yhteenveto KORTIT 12 16

18 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 1/5 Ympärivuorokautisen kotihoidon saatavuus paranee Apulaispormestari Riitta Ollila Säännöllisen kotihoidon asiakkaat, joille yöaikaan ( ) annettavat kotihoidon palvelut on merkitty osaksi palvelu ja hoitosuunnitelmaa Asiakkaat, joiden palvelu ja hoitosuunnitelmaan on merkitty yöaikaan annettavat kotihoidon palvelut Kotihoidon palveluja yöaikaan saaneiden asiakkaiden määrä Yöaikaan tehtyjen käyntien määrä Säännölliset ympärivuorokautiset kotihoidon asiakkuudet eivät ole merkittävästi lisääntyneet, mutta yöaikaan palvelua saaneita asiakkaita ja toteutuneita käyntejä oli vuonna 2008 huomattavasti enemmän kuin vuonna Suurimmalle osalle asiakkaista yöaikaan annettavia palveluja ei ole merkitty asiakkaan palvelu ja hoitosuunnitelmaan, koska tarve yöaikaan tapahtuvalle hoidolle on ollut tilapäinen. Esimerkiksi kotiutustiimitoiminnan myötä tilapäinen palveluntarve yöaikaan on kasvanut. Asiakkaan näkökulmasta yöaikaan annettavien palvelujen saatavuus on parantunut. Vaikuttavuus KORTTI 12 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Päättyneiden hoitojaksojen keskimääräinen pituus (vrk)* 2/5 Kotona asumista tukeva kuntoutus ja laitoshoidosta kotiuttaminen tehostuvat Apulaispormestari Riitta Ollila Kokonaistulos 67,6 82,8 77,8 Kaupin sairaala 79,1 101,6 82,1 Hatanpään puistosairaala, geriatrinen 30,3 37,3 37,0 Hatanpään puistosairaala, psykogeriatrinen 142,5 153,6 162,9 Pikonlinna 89,0 Sairaalayksiköiden päättyneiden hoitojaksojen keskimääräinen pituus lyheni vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna. Vuoden 2006 tilanteeseen verrattuna hoitojaksot olivat kuitenkin selvästi pidempiä. Sairaalayksiköistä hoitojaksojen pituus lyheni vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna Kaupin sairaalassa, pysyi ennallaan Hatanpään puistosairaalan geriatrisessa osastoryhmässä ja pidentyi Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrisessa osastoryhmässä. Tavoite on saavutettu, vaikkakin vuoteen 2006 verrattuna hoitojaksojen pituudet ovat kasvaneet. Vaikuttavuus KORTTI 13

19 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 3/5 Asuinympäristöjen esteettömyys paranee Apulaispormestari Riitta Ollila Vanhoihin taloihin rakennettujen hissien määrä Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaukseen tarkoitettua avustusta hakeneiden määrä Tammi joulukuussa 2008 myönnettiin kaupungin hissiavustusta yhteensä euroa seitsemän hissin rakentamiseen kahteen eri kohteeseen. Vuonna 2008 valmistui kolme kohdetta, joihin rakennettiin yhteensä 8 hissiä. Vuonna 2007 valmistui kaupungin avustamana 10 hissiä kolmeen eri kohteeseen. Hakuaika valtion vuoden 2008 vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjausavustukseen päättyi Hakemuksia jätettiin 18 kohteeseen. Korjausavustusta myönnettiin 15 kohteelle yhteensä Avustusta voi hakea ruokakunta, jossa vähintään yksi henkilö on 65 vuotias tai vanhempi tai vammainen. Vuonna 2007 vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjausavustusta myönnettiin 20 kohteelle yhteensä euroa. Vaikuttavuus KORTTI 14 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 4/5 Omaisiaan hoitaville suunnattujen palvelujen käyttäjämäärät kasvavat Apulaispormestari Riitta Ollila Kaupungin järjestämiä virkistysvapaita käyttävien omaishoitajien määrä Kaupungin järjestämät virkistysvapaat on tarkoitettu niille omaisiaan hoitaville, jotka täyttävät omaishoidon tuen kriteerit, mutta ovat määrärahatilanteen vuoksi saaneet kielteisen päätöksen. Tammi joulukuussa 2008 omaishoidon tuki ja siihen automaattisesti kuuluvat vapaapäivät on myönnetty kaikille kriteerit täyttäville hakijoille eli 198 uudelle yli 21 vuotiaalle asiakkaalle. Näin ollen erillisille virkistysvapaille ei ole ollut tarvetta. Vaikuttavuus KORTTI 15

20 Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 5/5 Kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät pääsevät tuen ja palvelujen piiriin Apulaispormestari Riitta Ollila Omaishoidon tuen jonossa olevien kriteerit täyttävien hakijoiden määrä Tammi joulukuussa 2008 yli 21 vuotiaiden omaishoidon tuki on myönnetty kaikille kriteerit täyttäville hakijoille eli yhteensä 198 uudelle asiakkaalle. Yli 21 vuotiaiden omaishoidon tuen jonossa ei näin ollen ole ollut yhtään kriteerit täyttävää hakijaa. Vaikuttavuus KORTTI 16 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Monipuolisen tontti ja asuntotuotannon turvaaminen Seudullisen vesi ja jätehuoltojärjestelmän kehittäminen Liikennejärjestelmän kehittäminen Ympäristön tilan parantaminen Turvallisuus Vuoreksen ja Ratinan rakentaminen on aloitettu. Nurmi Sorilan ja Ojala Lamminrahkan kaavoitushankkeiden toteuttaminen on aloitettu. Kaupunkiin valmistuu noin 7000 uutta asuntoa. Uusia, muuhun kuin asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja kaavoitetaan vähintään 50 hehtaaria. Seudun yhteisen yleiskaavan valmistelu on käynnissä. Päätökset seudullisista tekopohjavesi, jätteenkäsittely ja jätevedenkäsittelyhankkeista on tehty. Läntinen kehätie on valmis. Keskustan saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä parantuu. Seudulliset joukkoliikenneratkaisut on tehty ja niiden kehittäminen on aloitettu. Keskustan ilmanlaatu paranee. Kaupungin omistamien metsien ja viheralueiden monikäyttöisyyttä on lisätty. Turvallisuussuunnitelman valmistuminen. Esteettömyysohjelman ja suunnitelman valmistuminen. Yhteenveto KORTIT 17 23

21 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 1/7 Yhteistyö lisääntyy kaupunkiseudun kuntien kanssa kaavoituksen, liikenteen ja asumisen suunnittelussa Apulaispormestari Tarja Jokinen Kaupunkiseudun rakennemallityön pohjaksi laadittava kuntakohtainen kehityskuva valmis Hyväksytty seudullinen ilmastostrategia Kehityskuva on tehty ja sitä on käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Rakennemallityön vaihtoehtojen vaikutusarviointi on meneillään. Ilmastostrategiatyön konsulttitarjousten pohjalta on tehty valinta työn tekijästä. Työn on tarkoitus valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Tavoite tullaan saavuttamaan, vaikkakaan ei suunnitellussa aikataulussa. Vaikuttavuus KORTTI 17 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 2/7 Rakentamisen riittävä taso mahdollistetaan kaavoituksella: kaavoitetaan uutta asuinkerrosalaa m2 ja muuta uutta kerrosalaa m2 Apulaispormestari Tarja Jokinen Kaavoitetut kerrosalat Vuonna 2008 asuinkerrosalaa on kaavoitettu m2 ja muuta uutta kerrosalaa m2. Valmistuneiden asuntojen määrät asuntotyypeittäin Erilliset pientalot Rivi ja ketjutalot Asuinkerrostalot Tavoite on saavutettu kaavoituksen osalta, vaikkakin asuntoja on valmistunut edellisvuotta vähemmän. Vaikuttavuus KORTTI 18

22 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 3/7 Omakoti, rivi ja kaupunkipienkerrostalojen osuuden keskiarvoa vuosittain kaavoitettavasta uudesta asuinkerrosalasta lisätään Apulaispormestari Tarja Jokinen Pientalojen osuus uudesta asuinkerrosalasta Omakoti, rivi ja pientaloihin on kaavoitettu 236 asuntoa, joista uusia omakotitontteja on 58. Pientaloasuntojen kerrosalamäärä on 18 % kaavoitetusta uudesta asuinkerrosalasta ( m2 / m2). Kaavoitusohjelman mukaiset Vuoreksen ja Hervannan kerrostalovaltaiset keskustakohteet painottavat vuoden 2008 keskiarvoa asuinkerrostalojen suuntaan. Vuonna 2007 pientalojen osuus kaavoitetusta uudesta asuinkerrosalasta oli 40 % ( m2 / m2). Tampereen koko asuntokannasta 28 % on pientaloasuntoja. Tavoitetta ei ole saavutettu. Vaikuttavuus KORTTI 19 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 4/7 Liikennejärjestelmän toimivuus paranee Apulaispormestari Tarja Jokinen Hyväksytty liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (TASE 2025) koskeva aiesopimus Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025) on osa seudullista suunnittelukokonaisuutta (mm. seudun rakennemalli ja ilmastostrategia). TASE 2025 ja sen käynnistymisen jälkeen käynnistyneet seutuhankkeet kytketään yhteen, joka aiheuttaa viivästyksen TASE 2025:n alkuperäiseen aikatauluun. TASE 2025:ä koskeva aiesopimus valmistunee vuoden 2009 aikana. Tavoite tullaan saavuttamaan, vaikkakaan ei suunnitellussa aikataulussa. Vaikuttavuus KORTTI 20

23 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen Matkustajamäärät 5/7 Linja autoliikenteen matkustajamäärä kasvaa 2 % Apulaispormestari Tarja Jokinen Tampereen joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi vuonna ,48 %. Vuonna 2008 tehtiin lähes 1,4 miljoonaa matkaa enemmän edellisvuoteen verrattuna. Liikennetarjonnan parantamisen lisäksi myös lisääntynyt tietoisuus ilmastonmuutoksesta on vaikuttanut liikkumisvalintoihin joukkoliikennettä suosien. Energian hinta oli korkealla tasolla syksyyn saakka ja myös se on lisännyt joukkoliikenteen suosiota suhteessa henkilöautoiluun. Matkustajamäärät (ostoliikenne) muutos 2008 muutos => 2008 tammi huhtikuu ,95 % ,96 % touko elokuu ,30 % ,38 % syys joulukuu ,92 % ,85 % koko vuosi ,83 % ,48 % Vaikuttavuus KORTTI 21 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 6/7 Ilmanlaatua parannetaan hiekoitushiekan haittoja vähentämällä Apulaispormestari Tarja Jokinen Katupölyhankkeessa määritellyt keinot haittojen minimoimiseksi Ilmanlaadun raja arvojen ylitysten määrä Katupölyhankkeessa määriteltyjä toimenpiteitä hiekoitushiekan haittojen minimoimiseksi ovat kevätpuhdistukseen käytettävien laitteistojen puhdistustehon parantaminen, rakennustyömaiden ohjeistaminen pölyn leviämisen estämiseksi, pölyhaittojen ennaltaehkäiseminen talvikunnossapidon (auraus ja lumen poisvienti) avulla sekä hallinnollinen yhteistoiminta. Keväällä 2008 on aloitettu vapaaehtoisesti käytettävissä olevien resurssien puitteissa vilkkaiden ajoratojen pesu katuosuuksilla, joiden puhtaanapito kuuluu kiinteistön vastuulle. Muiden muassa Tampereen ilmanlaatua voi seurata ajantasaisesti portaalin avulla. Hiukkasten raja arvon numeroarvon ylityksistä on tiedotettu kunnossapitäjille erikseen päivittäin. Tampere on mukana Helsingin ympäristökeskuksen vetämässä Kapu2 hankkeessa, jossa tutkitaan Nuuskija autolla tehtävin mittauskierroksin (3 kertaa vuoden 2008 aikana) talvikunnossapidon ja kevätpuhdistuksen vaikutusta katupölyn määrään. Tuottaja on hankkeeseen liittyen pitänyt kirjaa tiettyjen katuosuuksien talvikunnossapidosta sillä saatavien hyötyjen arvioimiseksi. Raja arvon numeroarvon (50 µg/m3 vuorokausikeskiarvona) ylityskerrat Tampereella vuosina : Pirkankadulla Santalahdessa Niemessä Raja arvotason ylityksiä sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa kullakin asemalla ennen kuin raja arvo katsotaan ylittyneeksi. Alkuvuoden 2008 ylityksistä 6 kpl todettiin maaliskuussa ja 21 kpl huhtikuussa. Loppuvuodesta Pirkankadulla havaittiin vielä yksi ylitys sekä marraskuussa että joulukuussa. Vaikuttavuus KORTTI 22

24 Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen 7/7 Kaupunkiympäristön siisteys paranee Apulaispormestari Tarja Jokinen Asiakastyytyväisyyskysely siisteydestä Tosi siistii kampanjan toimenpiteet Yleisten alueiden kesähoidon sekä pormestarin siisteyskampanjan onnistumista mittaava internet laatukysely järjestettiin vuonna 2008 toista kertaa. Tutkimuksen perusteella siisteyskampanja tunnetaan paremmin, mutta kokonaisuutena yleisten alueiden siisteydessä ei koeta oleellista muutosta. Syksyn tapahtumat: tarjottiin ravintoloille tuhka astioita terasseille ja ovien edustoille noin 70 kpl parantamaan katu ja torialueiden siisteyttä järjestettiin syksyllä haravoimistalkoita, Hervannassa sekä keskustassa aloitettiin yhteistyö merkittävimpien kauppakeskusten kanssa hankittiin yleisille puistoalueille roska astioita noin 40 uutta roska astiaa tehtiin tiivistä yhteistyötä lehdistön ja median kanssa Tavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. Vaikuttavuus KORTTI 23 Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Luovuuden, innovatiivisuuden ja vetovoiman vahvistaminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 1. Vuoden 2011 kulttuuriohjelman hankkeita toteutetaan talousarvion mahdollistamissa rajoissa. Yhteenveto KORTIT 24 28

25 Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 1/5 Liikuntapalvelujen saatavuus lähellä asuinpaikkaa säilyy Apulaispormestari Irja Tulonen Vuotuisten kunnossapitosuunnitelmien toteuttamistilanne kuntoarvioiden perusteella Vuotuinen kunnossapitosuunnitelma toteutui vuonna 2008 määrärahojen puitteissa. Tavoitteena oli pitää liikuntapaikat kunnossa ja avoinna kuntalaisille läpi vuoden. Uimarantojen kunto /tarvekartoitus on pääosin valmis. Uimarantoja ja talviuintipaikkoja on hoidettu määrärahojen puitteissa. Rantojen valvonta toteutettiin kesällä yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Uimarantojen hoito siirtyy vihertuotannolle vuoden 2009 alusta. Perusliikuntapaikkojen ylläpitoa ja kunnostusta on tehty määrärahojen puitteissa. Muun muassa Tampereen stadionin kenttäpinnoite ja Pyynikin kentän tekonurmi on uusittu. Tampereen uintikeskuksen katsomon rakennustyöt aloitettiin. Pyynikin uimahallin peruskorjaustyötä ei aloitettu suunnitelmien mukaisesti. Talvikaudella ulkojäiden kunnossapito ei toteutunut suunnitelmien mukaisesti sääolosuhteista johtuen. Koulukadun tekojää oli tehokkaassa käytössä. Myös hiihto kärsi sääolosuhteista, mutta tekolumen avulla pystyttiin ylläpitämään osaa latuverkostosta. Sisäliikuntatilat ja koulujen liikuntasalit olivat normaalissa käytössä läpi vuoden. Uimahallien kävijämäärät pysyivät entisellä tasolla huolimatta siitä, että Pyynikin uimahalli ei ollut käytössä. Vaikuttavuus KORTTI 24 Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 2/5 Lukuharrastus lisääntyy Apulaispormestari Irja Tulonen PIKI järjestelmän piirissä olevien aineistojen määrä Kirjastojen kävijä ja lainamäärät PIKI järjestelmä kasvoi Ikaalisten aineistolla, joka on kappaleen suuruinen. Järjestelmään kuului vuoden lopussa 22 kunnan kirjastot ja niiden koko aineistot. Syksyllä 2008 järjestelmään liitettiin Ylöjärveen yhdistyvän Kurun kokoelma. Vuoden 2009 alussa koko Pirkanmaalla vain neljä kuntaa on järjestelmän ulkopuolella. Koko vuoden lainamäärä oli Se lisääntyi edellisvuodesta 1,9%. Kaukajärven ja Nekalan kirjastot ovat tarkastelukaudella olleet avoimina remontin jälkeen, mikä selittää kasvua. Fyysisiä käyntejä oli vuonna Vähennystä edellisvuoteen on 3,9%. Kävijämäärän laskuun vaikuttaa ennen kaikkea lainojen uusiminen verkossa. Verkkokäyntejä eli laskennallisia PIKI istuntoja kertyi Tampereen osalle Tilastointiperuste on hieman muuttunut ja lisäksi vuoden aikana ilmeni teknisiä virheitä, jotka kasvattivat verkkokäyntien määrää keinotekoisesti. Tästä johtuen verkkokäyntien määrää ei voi suoraan verrata edellisvuoteen. Vuonna 2007 PIKI istuntoja oli Vaikuttavuus KORTTI 25

26 Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 3/5 Jokamiehen tietoyhteiskuntavalmiudet paranevat Apulaispormestari Irja Tulonen NettiNyssessä, Tietotoreilla ja muissa kirjastotiloissa sekä työväenopistolla pidettyjen kurssien ja koulutettujen määrä Mediakasvatustilaisuuksien ja tilaisuuksiin osallistuvien määrä Tampereen työväenopistolla pidettiin vuonna 2008 tietoyhteiskuntavalmiuksia parantavia kursseja 55 kpl (971 tuntia) ja niille osallistui yhteensä 459 henkilöä. Vuoden 2007 vertailutietoja ei ole saatavissa. Kirjastotiloissa järjestettiin vuonna kurssia, joille osallistui yhteensä 3838 henkilöä. Vuonna 2007 kursseja järjestettiin 237 ja niille osallistui 3197 henkilöä Kirjastoissa järjestettiin vuonna kurssia, joille osallistui yhteensä 1447 henkilöä. Suurin osa näistä oli esikoululaisten perehdyttämistä tietokoneen käyttöön. Vuoden 2007 vertailutieto puuttuu, koska tietoja ei ole systemaattisesti kerätty. Vaikuttavuus KORTTI 26 Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 4/5 Monikulttuurista toimintaa lisätään Apulaispormestari Irja Tulonen Monikulttuuristen tilaisuuksien ja niihin osallistuneiden määrät Avustettujen monikulttuuristen yhdistysten, maahanmuuttajayhdistysten ja ystävyysseurojen jäsenmäärät Vuonna 2008 järjestettiin 34 monikulttuurista tapahtumakokonaisuutta. Osa tapahtumista on kokonaisuuksia, jotka mudostuvat useasta erillisestä tilaisuudesta. Yhteensä monikulttuurisia tilaisuuksia järjestettiin 60 kpl ja niihin osallistui yhteensä 6803 osanottajaa. Osallistujamäärä on kasvanut edellisestä vuodesta. Vuonna 2007 järjestettiin 59 monikulttuurista tilaisuutta ja niihin osallistui 5969 osanottajaa. Tampereen työväenopistossa järjestettiin vuonna monikulttuurista tilaisuutta ja niihin osallistui 233 henkilöä. Vuoden 2007 vertailutietoja ei ole saatavilla. Toiminta avustusta saaneissa ko. yhdistyksissä oli yhteensä 3103 jäsentä. Vuonna 2007 vastaava luku oli 2271 jäsentä, tosin osalta yhdistyksistä puuttui täsmällinen jäsenmäärätieto. Vaikuttavuus KORTTI 27

27 Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 5/5 Kulttuurin kaupunginosatoiminta vakiinnutetaan Apulaispormestari Irja Tulonen Toteutettujen kulttuuriraittien määrä Toteutettujen kaupunginosatapahtumien määrä Vuonna 2008 julkistettiin 9 uutta kulttuuriraittiesitettä ja toteutettiin kaksi esitteetöntä raittia. Uusien raittien avaamisen jälkeen Tampereella on yhteensä 12 kulttuuriraittia, joista on painettu esite. Raitit ovat Tiina raitti (kirjailija Anni Polva), Väinö Linna raitti, Kalle Päätalo raitti, Lauri Viita raitti, vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä Kapinaraitti, Härmälän huvilarannikko raitti, Patruuna Wilhelm Nottbeckin raitti, Pyöräillen Kissanmaalta Messukylään raitti, Pate Mustajärven Ikuri raitti, Pyöräillen Pispalasta Mustavuoreen ja Lamminpäähän raitti, Pyöräillen Pispalasta Reuhariin raitti sekä Wivi Lönn raitti. Vuonna 2008 järjestettiin kaikkiaan 92 kaupunginosatapahtumaa pääosin yhteistyössä eri yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Kaupunginosatapahtumia ovat esimerkiksi kaupunginosapäivät, lasten ja koko perheen tapahtumat, yhteislauluillat sekä erilaiset esitykset kuten konsertit ja näytelmät. Vuonna 2007 järjestettiin kaikkiaan 97 kaupunginosatapahtumaa. Vaikuttavuus KORTTI 28 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet Osaavan työvoiman saatavuuden ja osaamisperustan turvaaminen Ammatillisen koulutuksen vetovoiman vahvistaminen: hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti pysyy vuoden 2005 tasolla. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän muuttuvien tarpeiden kohtaamista on parannettu. Tampereen yliopistojen ja korkeakoulujen toiminnan voimavarat on turvattu. Työllisyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen 4. Työttömien määrä on vähentynyt vähintään valtakunnallisen keskiarvon tasolle. 5. Työpaikkaomavaraisuus on vähintään 120 prosenttia. 6. Luova Tampere kehittämisohjelman toteutus on käynnissä. Yhteenveto KORTIT 29 34

28 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 1/6 Toisen asteen koulutuksen työelämäyhteydet paranevat Apulaispormestari Irja Tulonen Opettajien TET toimintaan osallistuvien määrät Työssäoppimisen määrän kehitys (työssäoppimispäivät/opiskelija, näyttöjen määrä/opiskelijamäärä) Kuusi lukiokoulutuksen opettajaa on osallistunut opettajien TET toimintaan vuoden 2008 aikana. Vuonna 2007 toimintaan osallistui kaksi lukion opettajaa. 13,5 ammatillisen koulutuksen opettajaa on osallistunut 2 kuukauden kestoiselle työelämäjaksolle vuonna Vuoden 2007 vertailutietoa ei ole saatavilla. Ammatillisessa koulutuksessa oli vuoden 2008 loppuun mennessä yhteensä työssä oppimispäivää / 3278 opiskelijaa, mikä on noin 28,6 työssä oppimispäivää / opiskelija. Vuoden 2007 vertailutietoa ei ole saatavilla. Vuoden 2008 lopussa oli annettu 2213 ammattiosaamisen näyttöä / 2190 opiskelijaa. Vuonna 2007 annettiin 1045 nuorten ammattiosaamisen näyttöä. Opiskelijamäärän osalta vertailutietoa ei ole saatavilla. Vaikuttavuus KORTTI 29 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 2/6 Kansainvälisyys lisääntyy koulutuksessa: kansainvälisen lukiokoulutuksen sisäänottomäärä kaksinkertaistetaan Apulaispormestari Irja Tulonen IB linjan aloittavien opiskelijoiden määrä IB linjan aloittavia opiskelijoita oli lukuvuoden alkaessa 45. Sisäänottomäärä lukuvuonna oli 25 opiskelijaa. Kansainvälisen lukiokoulutuksen sisäänottomäärä on näin ollen kasvanut, mutta asetettuun tavoitteeseen ei kuitenkaan aivan päästy. Tämä johtuu ennen kaikkea hakijajoukon heterogeenisyydestä eli hakijoiden joukossa ei ole ollut riittävästi IB linjalle soveltuvia opiskelijoita. Tavoitetta ei ole saavutettu. Vaikuttavuus KORTTI 30

29 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 3/6 Korkeakouluopetusta ja tutkimusta vahvistetaan Apulaispormestari Irja Tulonen Kaupungin tukitoiminnan suuntaaminen kaupunkistrategian näkökulmasta tärkeille opetus ja tutkimusaloille Tamperelaisen korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaaminen lainsäädännön muutostilanteessa TAMKin taloudellisen liikkumavaran lisääntyminen Kaupunkistrategiassa painotetaan uusien teknologioiden ja palvelukonseptien sekä luovan talouden ja luovien toimialojen yhdistämistä olemassa olevaan teolliseen perintöön ja osaamiseen. Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä on tuettu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti. Tuettuja opetus ja tutkimusaloja ovat mm. Laser Competence Centre Finland TTY Mediakulttuurin professuuri TAY Liiketoimintaosaamisen lahjoitusprofessuuri TAY Kudosteknologian professuuri TAY PSHP Bionext Terveystaloustieteen professuuri TAY PSHP Kansainvälinen tuotantotalouden DI ohjelma TTY Tutkiva teatterityö TAY Muutokseen varaudutaan yhdistämällä TAMKin ja PIRAMKin voimavarat. Yliopistolainsäädännön uudistamista seurataan yhteistyössä yliopistojen kanssa ja lainsäädännön sisältöön pyritään vaikuttamaan siten, että pääkaupunkiseudun ulkopuolisen yliopistolaitoksen toimintaedellytykset turvataan. TAMKin ja PIRAMKin yhdistämistä valmistellaan ja yhdistetyn korkeakoulun ylläpitäjäksi tulee yhtiö. Työryhmä sai esityksensä valmiiksi syyskuun 2008 loppuun mennessä. Jatkovalmistelut ovat käynnissä, ja yhdistämisen linjaukset tehdään vuoden 2009 aikana. Vaikuttavuus KORTTI 31 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 4/6 Työvoiman saatavuus turvataan Elinkeinojohtaja Kari Kankaala Yhteiset kehittämishankkeet työvoimahallinnon ja muiden yhteistyökumppanien kanssa Voimassa olevien oppisopimusten määrä Työperusteisen maahanmuuton edistämishanke käynnissä SYS hankkeessa (Välityömarkkinoiden kehittäminen sosiaalisella yrittäjyydellä Tampereen kaupunkiseudulla) selvitetään välityömarkkinatyyppisten sosiaalisten yritysten perustamisesta. Kaupungin hankinnoissa käytettävien sosiaalisten kriteerien käyttö ja soveltaminen on aloitettu työryhmätyöskentelyllä tilaajan ja Tampereen Logistiikan edustajien kanssa. Sosiaalinen tilinpito on aloitettu Tampereen Invalidien Työtuki Titry ry:n kanssa valmistelemalla sosiaalinen budjetti vuodelle Välke projektissa on solmittu yhteistyötahojen kehittämiskumppanuussopimus. Projekti on työstänyt 13 yhdistyksen ja neljän sosiaalisen yrityksen kanssa suunnitelmia palkkatuetun työllistymisen kehittämiseksi. Teemoina ovat mm. työnantajayhteistyö, edelleen sijoittaminen, työhön valmennus ja palkkatukijaksoon yhdistettävä koulutus. Välityömarkkinoiden jäsentämistyöskentely käynnistyy tammikuussa Kestävät koulutus ja uravalinnat hankkeen yksilöohjauksessa on aloittanut 90 nuorta (tavoite kaudelle 70). Oppisopimuskoulutukseen ohjauksessa on aloittanut 20 nuorta (tavoite 15), joista 11 henkilölle on solmittu oppisopimus. Tampereen kaupungin alueella oli oppisopimuksia vuoden 2008 alussa 1455 kappaletta ja kappaletta, joista 277 oli kaupungin omia oppisopimuksia. TyöMaa hanke on verkostoitunut seutukunnan eri toimijoiden kanssa keskittyen erityisesti sellaisiin yksityisiin ja julkisiin palveluntuottajiin, jotka tuottavat rekrytointi ja/tai asettautumispalveluita. Hanke on markkinoinut palveluitaan laajasti Tampereen kaupunkiseudun yrityskentässä, minkä tuloksena yhteistyötä oli vuonna yrityksen kanssa. Vaikuttavuus KORTTI 32

30 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 5/6 Yrittäjämyönteisyys paranee Elinkeinojohtaja Kari Kankaala Yrittäjämyönteisyysmittausten tulokset Yhden asiakaspalvelupisteen toimintamallin kehittämistilanne kaupungin tarjoamissa palveluissa Suomen Yrittäjien tekemässä vuoden 2008 Elinkeinopolitiikan mittaristo kartoituksessa Tampere sai 46 pistettä ja sijoittui kymmenen suurimman kaupungin joukossa seitsemänneksi. Viimeksi Tampere oli kymmenes. Suurimpien kaupunkien pistemäärien keskiarvo oli 49,6 ja kaikkien kuntien keskiarvo 48. Elinkeinokeskuksen teettämä oma profiilitutkimus valmistui toukokuussa. Tutkimuksen avulla selvitettiin Tampereella sijaitsevien yritysten kasvuun ja menestymiseen tarvittavia toimintaedellytyksiä sekä asioita, joilla elinkeinokeskus voisi auttaa yritysten toimintaa. Yritysten kannalta tärkeimmiksi asioiksi nousivat liikenneyhteydet, kaupungin suhtautuminen yritystoimintaan, Tampereen vetovoima, työvoiman saatavuus ja logistiikan sujuvuus. Vastaajien mielestä lähes kaikki em. tekijät ovat Tampereella hyvin järjestettyjä. Kaupungin suhtautumisessa yritystoimintaan nähtiin kuitenkin vielä parantamisen varaa, vaikka suhtautuminen on kehittynyt parempaan suuntaan. Vastaajista noin 43 % katsoi kaupungin yritysmyönteisyyden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana, noin 40 % katsoi sen heikentyneen ja noin 17 % katsoi sen pysyneen ennallaan tai ei osannut ottaa kantaa asiaan. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Oy ratkaisee asian osittain. Tämän jälkeen tarkastellaan kaupunkikehitysryhmän kokonaisuuden näkökulmasta yrityksille suunnattujen palvelujen organisointia niiden palvelujen osalta, jotka jäävät kaupungin tuotettavaksi. Vaikuttavuus KORTTI 33 Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Seudullisen elinkeinoyksikön toiminnan käynnistäminen 6/6 Elinkeinopolitiikan painopisteet ja toimintamallit tukevat yritysten kilpailukykyä Elinkeinojohtaja Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Oy:n perustamissopimus allekirjoitettiin ja yhtiö aloitti toimintansa Hallitus ja toimitusjohtaja on valittu. Yhtiön toimitilat sijaitsevat alkaen osoitteessa Juhlatalonkatu 5. Seudullisen elinkeinostrategian hyväksyminen Seudullisen elinkeinostrategian virkamiesvalmistelu päättyi Seutuhallitus päätti , että elinkeinostrategian valmistelutyö hyödynnetään seutustrategian tarkastamisen yhteydessä ja että elinkeinostrategian painopistealueet huomioidaan seudullisen elinkeinoyhtiön liiketoimintasuunnitelmassa. Vaikuttavuus KORTTI 34

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tammi huhtikuu 2009 STRATEGIARAPORTTI

Tammi huhtikuu 2009 STRATEGIARAPORTTI Tammi huhtikuu 2009 STRATEGIARAPORTTI Sisältö SISÄLTÖ Strategiaraportti tammi huhtikuu 2009 Esipuhe 1. Johdanto 2. Vuositavoitteiden toteutumat Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti.

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti. Perusturvalautakunta 60 28.08.2014 Perusturvatoimen vuoden 2015 talousarvio (ohm 13 ja 14) Ptltk 60 Tase 28.4.2014 Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 aikataulun, jonka mukaan menoraamia

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Palvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus. Asunto- ja kiinteistölautakunta

Palvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus. Asunto- ja kiinteistölautakunta Palvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus Asunto- ja kiinteistölautakunta Tammi-huhtikuu 2017 1 Strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjat KAUPUNKISTRATEGIA VISIO JA TOIMINTATAVAT STRATEGINEN OHJAUS

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Tammi joulukuu 2009 STRATEGIARAPORTTI

Tammi joulukuu 2009 STRATEGIARAPORTTI Tammi joulukuu 2009 STRATEGIARAPORTTI Sisältö SISÄLTÖ Strategiaraportti tammi joulukuu 2009 Esipuhe 1. Johdanto 2. Vuositavoitteiden toteutumat Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019

Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019 Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019 Valtuuston talous- ja strategiaseminaari 4.6.2018 Johtaja Taru Kuosmanen 1 AL 29.5.2018 Tilanteen johdosta tullaan esittämään lisätalousarviota ennustettujen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Tampereen ratikka Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015 projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Yleissuunnitelma 2014 Yleissuunnitelma valmistunut huhtikuussa 2014 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt yleissuunnitelman

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Utajärven kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon tavoitteet: Lapsen sosiaalisen lähiverkoston vahvistuminen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 TARKASTUSVIRASTO Jory 3.2.2015

HELSINGIN KAUPUNKI 1 TARKASTUSVIRASTO Jory 3.2.2015 HELSINGIN KAUPUNKI 1 N TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄ VUODEKSI 2015 Yleiset periaatteet Tulospalkkiojärjestelmä on laadittu kaupungin tulospalkkioperiaatteiden mukaisesti (kaupunginjohtaja 7.11.2012 89, Virastojen

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Ristijärven kuntastrategia

Ristijärven kuntastrategia Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.5.217] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Maaliskuu 217 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 1.12.2014 ja 8.12.2014 Yhteistyötoimikunta 18.12.2014 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot