Soidinvaaran koulun suunnitelma kiusaamisen estämiseksi

Transkriptio

1 Soidinvaaran koulun suunnitelma kiusaamisen estämiseksi Soidinvaaran koulu

2 1. Lähtökohdat Turvallinen oppimisympäristö Soidinvaaran koulun suunnitelma oppilaiden ja opettajien sekä henkilökunnan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kiusaaminen Ennalta ehkäisevä toiminta... 4 Toimintaa koulun tasolla:... 4 Toimintaa luokan tasolla:...4 Toimintaa yksilön tasolla: Toimintamalli kiusaamisten selvittelyssä Opettajaan ja muihin aikuisiin kohdistuva solvaaminen ja nimittely Opettajaan ja muihin aikuisiin kohdistuva väkivalta... 6 Liitteet... 7 Liite 1 Kiusaamiskysely 1-2 lk... 7 Liite 3 Kiusaamistapauksen arkistointilomake Liite 5 Seurantatapaaminen Liite 6: Kasvattajan resurssipankki- Koulukiusaamista koskevaa materiaalia Lapsille suunnattua kaunokirjallisuutta Nuorille suunnattua kaunokirjallisuutta...14 Videoita Muuta materiaalia kiusaamisen käsittelyyn

3 1. Lähtökohdat 1.1. Turvallinen oppimisympäristö Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeus käydä koulua niin, että hän ei joudu väkivallan, kiusaamisen eikä häirinnän kohteeksi. (perusopetuslaki 29 ja 48 d ). Koulutuksen järjestäjän tulee laatia suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä laatii sen opetussuunnitelman yhteydessä, panee toimeen ja valvoo noudattamista ja toteutumista. Opetushallitus on antanut määräykset em. suunnitelman laatimisesta opetussuunnitelman perusteissa. Määräykset on sisällytetty oppilas-/opiskelijahuoltolukuun. Opetushallituksen mukaan opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan tavoitteet ja keskeiset periaatteet mm. ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hoitamiseksi (toimenpiteet, työn- ja vastuunjako) seuraavista seikoista: - poissaolojen seuranta - kiusaaminen, väkivalta, häirintä - tupakointi ja päihteiden käyttö - mielenterveyskysymykset - tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset 2. Soidinvaaran koulun suunnitelma oppilaiden ja opettajien sekä henkilökunnan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 2.1. Kiusaaminen Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden ja toistuvuuden lisäksi kiusaamiselle on ominaista osapuolten epätasaväkisyys: kiusaaja on jollain lailla kiusattua vahvempi. Tämä voimasuhteiden ero voi perustua ikään, fyysisiin ominaisuuksiin, asemaan ryhmässä, tukijoukkoihin tai joihinkin muihin ominaisuuksiin tai resursseihin. Kiusaaminen on vallan tai voiman väärinkäyttöä. Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa, fyysistä tai psyykkistä. Lasten kesken esiintyy erimielisyyksiä, lapset myös kiusoittelevat ja härnäävät toisiaan erilaisissa tilanteissa. Nämä tilanteet ovat kuitenkin yleensä hyvin hetkellisiä ja niiden kohteeksi joutuvat lapset vaihtuvat. Ne ovat eri asia kuin systemaattinen yhden oppilaan kiusaaminen. (Salmivalli, K Koulukiusaamiseen puuttuminen.) 3

4 2.2. Ennalta ehkäisevä toiminta Kiusaamista ehkäistään parhaiten rakentamalla jatkuvasti päivittäisessä koulutyössä suvaitsevaisuutta lisäävää ja erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä. Lapsia suojaa kiusaamiselta parhaiten hyvä itsetunto, sosiaaliset taidot ja toimivat ihmissuhteet. Kiusaamista käsitellään kaikkien luokkien kanssa vuosittain. (Liite 1) Kiusaamista kartoitetaan luokittain säännöllisesti kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. (Liite 2) Koulussa pohditaan, miten voitaisiin helpottaa tapausten esiintuloa. (postilaatikko, nimettömyys) Vanhempainkeskusteluissa käsitellään kiusaamista. Toimintamalli lähetetään tiedoksi koteihin ja sitä käsitellään myös vanhempainilloissa. Kaikki kouluyhteisön aikuiset ovat velvoitettuja puuttumaan havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin alla olevan ohjeen mukaan. Myös vanhempia rohkaistaan ottamaan yhteyttä kouluun kiusaamistapauksissa. Toimintaa koulun tasolla: valistustilaisuudet, vanhempainillat, asiantuntijavierailijat, teemaviikot kyselyt tilanteen kartoittamiseksi välituntivalvonta tukihenkilö koulun aikuisten keskuudesta palautelaatikko arvokeskustelut toimintamalli mukana opetussuunnitelmassa, kriisi- ja turvallisuussuunnitelmassa sekä koulun järjestyssäännöissä, mahdollisesti jopa työsuunnitelmassa selkeä tiedottaminen (oppilaat, kodit) verkostoituminen eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa Toimintaa luokan tasolla: yhdessä sovitut säännöt luokan seinälle luokkakokoukset kyselyt tilanteen kartoittamiseksi palautelaatikko roolileikit ja kirjallisuus ryhmäyttäminen yhteistoiminnallinen oppiminen itsearviointi 4

5 Toimintaa yksilön tasolla: välitön puuttuminen tuki kiusatulle keskustelut kiusaamiseen osallistuneiden kanssa keskittyminen ratkaisun löytämiseen vanhemmat mukaan tarvittaessa seurantakeskustelut 2.3. Toimintamalli kiusaamisten selvittelyssä Kiusaamisen selvittely edellyttää aikuisilta kykyä havaita ja rohkeutta ja taitoa puuttua kiusaamiseen heti. Joka havaitsee hän selvittää ketä kiusataan, kuka kiusaa, mitä on tapahtunut ja ketkä ovat nähneet. Tapahtumien kulku on käytävä läpi asianosaisten ja silminnäkijöiden kanssa. Tärkeää on kirjata muistiin tapahtumien kulku, päätökset ja ratkaisut. Jatkokäsittelystä sovitaan tarvittaessa koulunjohtajan ja kuraattorin kanssa. Samalla päätetään tukitoimista kiusatulle ja tarvittaessa kiusaajalle. Selvittelyn jälkeen on välttämätöntä järjestelmällinen seuranta. Kiusaamisesta tiedotetaan asianosaisten vanhemmille ja pyydetään heidät mukaan selvittelyyn tarpeen mukaan. Koulujen kiusaamisen vastaisessa työssä tehdään yhteistyötä kotien ja viranomaistahojen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. On tärkeää, että vanhemmat tietävät, kuinka toimia kiusaamistuntemuksissa. Kiusaamisen havainnut henkilö puuttuu asiaan välittömästi ja ottaa yhteyden luokanopettajaan. Luokanopettaja selvittää asian toisen opettajan kanssa mahdollisimman pian sen tultua ilmi. Tapaus kirjataan ylös (liite 3), arkistoidaan ja tiedotetaan kotiin (liite 4) 1) Pyritään muodostamaan tapauksesta mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva Kuullaan osapuolia ja silminnäkijöitä erikseen 2) Järjestetään yhteinen tapaaminen kaikkien osapuolten kanssa Osapuolet kootaan yhteen kuultaviksi Sovitaan jatkotoimenpiteistä, seuranta-ajasta ja uudesta tapaamisesta Määrätään rangaistukset Sovitaan mahdolliset korvaukset huoltajien kanssa 3) Seurantakeskustelu Jos todetaan kiusaamisen loppuneen, käsittely päättyy Jos kiusaamistilanne jatkuu toimenpiteistä huolimatta, kutsutaan osapuolet vanhempineen tapaamiseen, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä opettajien ja koulun johtajan kanssa 5

6 4) Jatkotoimenpiteet Jos kiusaaminen jatkuu edelleen, kutsutaan koolle oppilashuoltoryhmä (ryhmän voi kutsua koolle tilanteesta riippuen jo aiemminkin), joka vastaa yhdessä asianosaisten kanssa tapauksen jatkokäsittelystä Jos oppilashuollolliset toimenpiteet tai koulun rangaistustoimet eivät auta, voidaan asia siirtää poliisille 2.4. Opettajaan ja muihin aikuisiin kohdistuva solvaaminen ja nimittely Opettajaan tai muihin aikuisiin kohdistuvaan loukkaavaan kielenkäyttöön puututaan aina, olipa kyse sitten lasten tai vanhempien kielenkäytöstä. Tapauksissa on arvioitava, onko kyse rikoslain 24 luvussa tarkoitetusta kunnianloukkaukseksi luettavasta solvauksesta tai nimittelystä, josta asianomainen voi tehdä poliisille tutkintapyynnön. Jos opettajaa uhataan ja hänellä on perusteltu syy pelkoonsa, voi hän tehdä asiasta poliisille tutkintapyynnön Opettajaan ja muihin aikuisiin kohdistuva väkivalta Rikoslain 21 luvun tarkoittama pahoinpitelyrikos luokitellaan joko lieväksi pahoinpitelyksi, pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Pahoinpitelyn kohteeksi joutuvalle ei välttämättä tarvitse aiheutua ruumiinvammaa, jotta teko täyttäisi ainakin lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, josta pahoinpitelyn kohteeksi joutuvan opettajan on itse tehtävä rikosilmoitus poliisille ja vaadittava tekijälle rangaistusta. Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Vaikka kyseessä olisi alle 15-vuotiaan henkilön teko, suoritetaan asiassa poliisitutkinta, joka jo toimenpiteenä voi estää vastaavanlaisen tapauksen uusiutumisen. Ainoastaan poikkeuksellisen lievissä tapauksissa, joissa tekoon syyllistyneen ikä ja aikaisempi tausta huomioon ottaen voidaan perustellusti olettaa, että tekoon syyllistynyt ojentuu koulun kurinpitokeinoin, voidaan rikosilmoituksesta luopua. 6

7 Liitteet Liite 1 Kiusaamiskysely 1-2 lk KIUSAAMISKYSELY ( huoltaja täyttää yhdessä lapsensa kanssa) Kiusaaminen on sitä, kun samalle oppilaalle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä. Kerran sattunut tönäisy tai ikävä sanailu ei ole vielä kiusaamista. Vastaa miten itse koet. Ympyröi oman mielipiteesi kirjain a, b tai c. OLETHAN REHELLINEN! 1. Nimitelläänkö sinua luokassasi tai välitunnilla haukkuma- tai lempinimillä, joista et itse pidä? a) nimitellään usein b) nimitellään joskus c) ei nimitellä 2. Oletko itse nimitellyt luokkatoveriasi haukkumanimillä? a) olen usein b) olen joskus c) en nimittele toisia 3. Jätätkö viittaamatta, koska pelkät toisten nauravan ehkä väärälle vastauksellesi? a) jätän usein b) jätän joskus c) en jätä 4. Miten usein joudut olemaan välitunnilla yksin, vaikka haluaisit olla toisten kanssa? a) joka päivä b) joitakin kertoja viikossa c) en juuri koskaan 5. Kiusataanko sinua? a) ei kiusata b) kiusataan joskus c) kiusataan usein 6. Kiusataanko sinua (jos sinua ei kiusata, siirry kohtaan 8) a) tunneilla b) välitunneilla c) koulumatkoilla? 7. Jos sinua kiusataan, onko se ilmennyt (rastita yksi tai useampia kohta): 7

8 nimittelynä tönimisenä lyömisenä pilkkaamisena uhkailuna jostain ikävästä (esimerkiksi lyömisestä) potkimisena kiusaavana ilmehtimisenä tai matkimisena niin, että toiset eivät ota sinua seuraansa tavaroidesi jatkuvana luvatta ottamisena muuten (miten) 8. Oletko osallistunut kiusaamiseen olemalla mukana porukassa, kannustamassa kiusaajaa tai nauramassa kiusatulle? a) olen joskus osallistunut b) olen usein osallistunut c) en ole ollut mukana 9. Oletko huomannut, että jotakuta koulustasi / luokastasi kiusataan? a) olen huomannut b) en ole huomannut 10. Ketä tai keitä luokallasi kiusataan? (kirjoita nimi tai nimet) 11. Kuka tai ketkä heitä kiusaavat? (kirjoita nimi tai nimet) 12. Oletko itse kiusannut luokkakaveriasi? a) olen usein b) olen joskusc) en ole kiusannut 13. Haluatko sanoa jotain muuta? 8

9 Liite 2 kiusaamiskysely Kiusataanko sinua? Nimi. Laita rasti niihin kohtiin, jotka pitävät paikkansa 1. Onko sinua kiusattu kyllä ei 2. Missä sinua on kiusattu? koulussa/ päiväkodissa koulumatkalla/ kotimatkalla kotipihalla kotona vapaa-aikana ulkona harrastuksissa muualla, missä? 3. Miten sinua on kiusattu? nimitelty uhkailtu lyöty tönitty potkittu revitty tai piilotettu vaatteita ivattu ulkonäköä tai vaatteita katsottu ilkeästi naurettu vastauksille jätetty pois pelistä tai joukosta kerrottu perättömiä juttuja Millä muulla tavoin? 4. Miten usein sinua on kiusattu? monta kertaa päivässä joka päivä silloin tällöin siitä on jo pitkä aika 5. Mitä kiusaaminen on sinulle aiheuttanut? on huolestuttanut niin, että päätä on särkenyt tai mahaan sattunut minua on pelottanut minua on suututtanut on tuntunut niin pahalta, etten olisi halunnut mennä ulos tai kouluun /päiväkotiin on aiheuttanut jotain muuta. Mitä? ei ole aiheuttanut mitään 6. Oletko kertonut kiusaamisesta jollekin? en kyllä Kenelle? Onko siitä ollut apua? 7. Oletko itse kiusannut muita? en kyllä Miten? 8. Ketä koulussamme/ päiväkodissamme/ ryhmässämme kiusataan? 9. Kuka kiusaa toisia? 10. Mitä kiusaamisongelmalle sinun mielestäsi pitäisi tehdä? 9

10 10

11 Liite 3 Kiusaamistapauksen arkistointilomake päivämäärä: / klo osapuolet: silminnäkijät: Lyhyt kuvaus tapahtuneesta, paikasta, ajankohdasta ja sen selvittämistilanteesta: (jokaisen osapuolen ja silminnäkijän oma, allekirjoitettu näkemys asiasta liitteenä) Sovitut korvaukset/ määrätyt rangaistukset: Jälkitoimenpiteet: Seurantatapaaminen: / klo opettaja opettaja huoltaja huoltaja Liite 4 Tiedote koteihin 11

12 päivämäärä: / klo osapuolet: Lyhyt kuvaus tapahtuneesta, paikasta, ajankohdasta ja sen selvittämistilanteesta: Sovitut korvaukset/ määrätyt rangaistukset: Jatkotoimenpiteet: Seurantatapaaminen: / klo opettaja opettaja huoltaja huoltaja Liite 5 Seurantatapaaminen 12

13 Kiusaamistapauksen seurantatapaaminen / klo Oppilaiden välisestä tilanteesta tällä hetkellä todettiin, että Mahdolliset jatkotoimet: _ oppilas oppilas _ opettaja opettaja _ huoltaja huoltaja Liite 6: Kasvattajan resurssipankki- Koulukiusaamista koskevaa materiaalia 13

14 Lapsille suunnattua kaunokirjallisuutta Andersen, Hans (2001). Ruma ankanpoikanen. Teoksessa H.C. Andersenin satuaarteita. Helsinki: Otava. ( Ks. myös esim. Salmi, V., Ruma ankanpoikanen, Helsinki: Tammi). Bergström, G (1982). Mikko Mallikas on rohkea. Weilin&Göös. Hatva, A. (1980). Markku on yksin. Jyväskylä: Gummerus. Knutsson, G. Pekka Töpöhäntä kirjat. Jyväskylä: Gummerus. Nuorille suunnattua kaunokirjallisuutta Eckersley, J. (2000). Ne teki koulusta mulle painajaisen, Hämeenlinna: Karisto. Halasi, M. (1973). Takapulpetin Kati. KK:n kirjapaino. Nilsson, J. (1999). Älä usko, älä toivo, älä rakasta. Helsinki: Otava. Puputti, M-L. (1977). Raukkis. Helsinki: WSOY. Salminen, H. (1977). Mä en mene kouluun. Helsinki: WSOY. Sandström, T. (1989). Syöksykierre: Helsinki: WSOY. Singer, N. (2002). Höyhenpoika. Helsinki: WSOY. Thors,A. (2000). Totuus vai tehtävä. Helsinki: Tammi. Videoita Kiusattu (1999). Helsinki: Kirkon tiedotuskeskus/av-toimitus. Kolmen laulun kosketus (1994). Musiikkivideokooste oppitunneille, vanhempainiltoihin tai koulutustilaisuuksiin. Opetushallitus. Kuka pelkää Pekkaa? (1989). Tuotanto Medifilm Oy, Mannerheimin Lasten suojeluliitto, Suomen punainen risti ja Folkhälsan. Reilua Peliä ( 1995), Helsinki: Suomen kulttuurimediayhdistys. Repullinen huolia (1999). Helsinki: Edita. Sikakylmää (1989). Tuotanto SR-Videomedia Oy, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Helsingin kaupunki. Muuta materiaalia kiusaamisen käsittelyyn Salmivalli, C. (1998). Koulukiusaaminen. Kalvosarjat peruskoulun ala- ja yläasteelle sekä oppilashuoltohenkilöstölle. Sisältää Kasvattajan käsikirjan ja ehdotuksia keskustelun/työskentelyn pohjaksi. Helsinki: Edita. 14