Maaliskuu 2011 Finanssimarkkina-

Transkriptio

1 FK Finanssialan Keskusliitto Maaliskuu 2011 Finanssimarkkina- katsaus Lukijalle KAIJA ERJANTI Sääntelyn vaikutusten kokonaisarviointi välttämätön KAIJA ERJANTI Tällä kertaa käsittelemme useaa ajankohtaisaihetta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön antamia mahdollisuuksia hyvinvoinnin rahoituksessa voidaan parantaa työnjakoa täsmentämällä. Palkkojen ja eläkkeiden maksamisessa asiakkaiden tileille on ollut viivästymisiä, joiden taustaa avataan kuvaamalla maksujen välityksessä meneillään oleva muutos. EU-tuomioistuimen päätös, jonka mukaan sukupuolen käyttö vakuutusriskin arvioimisessa ei enää ole sallittua, on tärkeä teema vakuutusasiakkaiden näkökulmasta. Lisäksi käsittelemme finanssialan sääntelyhankkeiden yhteisvaikutusten arviointia finanssialan asiakkaiden ja reaalitalouden kannalta. Katsauksen lopussa ovat koottuina keskeiset talousennusteet sekä finanssimarkkinoiden kehitystä kuvaava Finanssipuntari. Finanssialalla toimivat saavat nykyään usein kuulla oletuksen finanssialalle kriisin seurauksena tulossa olevasta runsaasta ja hankalasta sääntelystä. Vastauksemme saattaa hämmentää. Sääntelyä kyllä on tulossa, mutta lopulta hankaluus tulee finanssialaa enemmän alan asiakkaille, kuten yrityksille ja kuluttajille, joiden rahoitus ja riskeiltä suojautuminen kallistuu. Sääntelyn vaikutusten mahdollisimman kattava arviointi ja saatujen tulosten huomioon ottaminen on mitä suurimmassa määrin pankkien asiakkaiden etu. Se on erittäin tärkeää myös Suomen talouden tilasta ja finanssimarkkinoiden vakaudesta vastaaville päättäjille. Parhaillaan on erityisesti finanssikriisin seurauksena vireillä mittava määrä EUtason, kansainvälisiä ja kansallisia sääntelyhankkeita, jotka tulevat vaikuttamaan sekä finanssialan yritysten että niiden asiakkaiden toimintaedellytyksiin. Sääntelyhankkeiden ongelmana on tällä hetkellä sääntelyn mitoitus ja mahdollisesti kovan kiireen aiheuttama sääntelyn huono laatu. Vaikutusarvioinnit ovat mm. aikataulusyistä johtuen puutteellisia ja koskevat silloinkin vain kulloisenkin hankkeen soveltamisalan piiriin kuuluvia finanssialan yrityksiä. Arviot eivät huomioi hankkeiden yhteisvaikutuksia eivätkä vaikutuksia reaalitalouden ja finanssialan asiakkaiden kannalta. Eri maiden talouksien rakenteet, mm. yritysrahoituksen kokonaisuus, poikkeavat merkittävästi toisistaan ja siksi vaikutusarvioinnit tulee tehdä myös kansallisella tasolla. Suomen kansantalous on yksi Euroopan

2 Markkinakatsaus suhdanneherkimpiä ja yritysten rahoituksessa pankkiluottojen osuus on suuri. Toisaalta Suomessa toimivien pankkien tila on hyvä ja siten ne pystyvät täyttämään tulevat vaatimukset kilpailijoitaan paremmin. Finanssimarkkinoilla vaikutukset ketjuuntuvat Vaikutukset ulottuvat luottojen lisäksi pankkien varainhankintaan, pääomamarkkinoille ja tuntuvat siten myös suoraan markkinoilta hankitun rahoituksen kustannuksissa, kuten joukkolaina- ja oman pääomanehtoisessa rahoituksessa. Kytkentä pääomamarkkinoihin lisää vaikutuksia. Sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn kiristyminen lisää sijoituksia valtion joukkolainoihin. Vakuutusyhtiöt ovat pääomamarkkinoilla suuria sijoittajia ja niiden riskinottokykyyn vaikuttava sääntely näkyy markkinoilla mm. pankkien varainhankinnassa ja edelleen luotonannossa. Kyse on kokonaisvaltaisesta vaikutusketjusta. Basel III:n eli laajan pankkien vakavaraisuutta koskevan sääntelyuudistuksen kokonaistaloudellisia vaikutuksia on arvioitu useissa selvityksissä. Tulokset ovat erilaisia johtuen erilaisista oletuksista, menetelmistä ja siitä, mitä sääntelyn eri osa-alueita ne kattavat. Kuitenkin selvityksistä nousee esiin kaksi merkittävää asiaa. Pankkien vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen nostaa pankkiluottojen korkoja, vähentää investointeja ja hidastaa talouskasvua. Toisaalta sääntelyn ja valvonnan parantaminen pienentävät rahoitusmarkkinoiden kriisejä ja niiden aiheuttamia suhdannevaihteluja ja talouden ongelmia. Erityisesti näiden myönteisten vaikutusten laskeminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. OECD:n tuore arvio Tuoreen OECD:n julkaiseman tutkimuksen*) mukaan Basel III leikkaa BKT:n kasvua keskipitkällä aikavälillä 0,05-0,15 prosenttiyksikköä vuosittain. Vaikutus on tätä suurempi euroalueella, koska euroalueella pankkien rahoituksen välityksen osuus on suurempi kuin USA:ssa tai Japanissa. Luotonannon marginaalit kasvavat euroalueella noin 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2015 voimaan tulevien vaatimusten seurauksena ja noin 0,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2019 mennessä voimaan tulevat vaatimukset mukaan laskettuina. Hyvän luottoluokituksen saavuttaakseen pankit pyrkivät täyttämään vaatimukset etupainotteisesti. Nämä vaikutusarvioinnin tulokset ovat hyvin linjassa aiempien Baselin komitean ja Financial Stability Board:n julkaisemien tulosten kanssa. Suomen tilanne Suomen Pankki on joulukuussa julkaissut **) arvioita sääntelyn vaikutuksista Suomessa. Luotonannon hintaan kohdistuvissa vaikutuksissa on käytetty samaa mallia kuin Baselin komitean selvityksissä. Marginaalit nousisivat noin 0,25 prosenttiyksikköä, mikä johtuu käytännössä kokonaan likviditeettisääntelystä. Muutos tapahtuisi noin neljässä vuodessa. Luottojen kallistumisen seurauksena BKT jäisi pahimmillaan useaksi vuodeksi noin 0,3 prosenttiyksikköä alle tason, jolla se muuten olisi. Suomen Pankki arvioi sääntelyn myönteiset, suhdanteita tasoittavat ja kriisejä estävät vaikutukset niin suuriksi, että lopulta pitkän aikavälin vaikutukset olisivat myönteisiä, mutta samaan hengenvetoon kehottaa suhtautumaan tämänkaltaisiin laskelmiin varauksella. Myönteisistä vaikutuksista ei ole juuri lainkaan tutkimusta. Nämä selvitykset koskevat pelkästään vakavaraisuusuudistusta eivätkä ota huomioon esimerkiksi talletussuojan muutosten, vakausmaksun ja pankkiverojen vaikutuksia. Tärkeintä sääntelyä on valvonnan ja kriisien hallinnan uudistaminen Valvontaa tulee parantaa, luoda kestävät kriisienhallintajärjestelmät sekä kehittää vakavaraisuussääntelyä. Nyt luodaan paljon muuta tutkimatonta finanssialan sääntelyä liian nopeasti. Rahoituskriisin taustalla yksi merkittävimpiä syitä oli koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavien järjestelmäriskien puutteellinen valvonta. Rahoitusvalvonta on perustunut yksittäisten instituutioiden valvontaan, eikä riittävää huomiota ole kiinnitetty kokonaisuuteen. Makrovakausvalvonnan keskeinen tehtävä on tunnistaa, että eri instituutioiden ja markkinoiden väliset riskikeskittymät ja vuorovaikutukset ymmärretään ja mahdollisiin ongelmiin puututaan ennen kuin on liian myöhäistä. Tämän puutteen korjaaminen on nyt tärkein tehtävä ja siihen tulisi keskittyä. Siksi myös makrovakausvalvonnan keskeinen tehtävä on nyt varmistaa, että sääntelyn vaikutuksista tehdään kokonaisarviointi. Makrovakausvalvonnan organisointi kansallisella tasolla on jätetty pitkälti jäsenvaltioiden itsensä päätettäväksi. FK on kirjannut hallitusohjelmatavoitteeksi: Hallitus tekee kaikista finanssialaan kohdistuvista sääntelyhankkeista kattavat arviot niiden vaikutuksista reaalitalouteen sekä finanssialan asiakkaisiin. Yleisemminkin lainsäädännön vaikutusarvioihin tulee panostaa nykyistä enemmän. Kilpailuvirasto on esittänyt vahtikoirayksikköä valvomaan sitä, että säännösten taloudellisia vaikutuksia arvioidaan ko. säädösvalmistelun alussa (KL/ ). Kannatamme lämpimästi ajatusta. Jos ei erillistä yksikköä, vaikutusarviointiin tarvitaan joka tapauksessa kattava menettely, jolla varmistetaan arvioiden laatu ja neutraalisuus. *) OECD Economics Department, Working Papers No. 844 Macroeconomic Impact of Basel III, 2011 **) Suomen Pankki: Euro&Talous, Erikoisnumero 2010, Rahoitusjärjestelmän vakaus

3 PPP Hyvinvointia kumppanuudella TIMO SILVOLA Julkisen talouden kestävyysvaje johtuu käytännössä eläkemenojen ja ikääntyneiden kansalaisten sosiaali- ja terveysmenojen rahoituksen epätasapainosta. Ongelman ratkaisemiseksi korkean työllisyyden ja julkisten palveluiden tuottavuutta on lisättävä. Rahoituksen, eli verotulojen lisäämisen mahdollisuudet ovat sen sijaan rajalliset, sillä Suomi on jo nyt varsin korkean kokonaisveroasteen maa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n julkistaman raportin mukaan hyvinvointimme julkisen rahoituksen kasvu on hyvin voimakasta. Vuonna 2009 Suomen eläke- sosiaaliturva- ja terveydenhoitomenot olivat 52,4 miljardia euroa. Tämä oli 7,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden menot olivat euroa. Vanhuuseläkkeiden menot kasvoivat vuonna 2009 noin 11 prosenttia. Merkittävää nousua oli myös vanhusten ja vammaisten avopalveluiden, kotipalveluiden ja asumistuen kustannuksissa. Työurien pidentäminen ja julkisten palveluiden haaveiltu tuottavuuskehitys eivät riitä turvaamaan suomalaisen kaikista huolta pitävän hyvinvointimallin myönteistä kehitystä. Vastuunjakoa täsmennettävä Hyvinvoinnin tehokkuuden kehittämiseksi on vastuunjakoa palveluiden rahoituksessa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen välillä täsmennettävä. Tätäkin tärkeämpää on määritellä selkeästi, mistä osasta hyvinvoinnin rahoitusta vastaa yhteiskunta ja minkä osan hyvinvoinnistaan kansalainen rahoittaa itse. Terveydenhoidon ja hoivan julkiset palvelulupaukset on siksi määriteltävä yhtä selkeästi kuin lakisääteisten eläkkeiden eläkelupaus on määritelty. Meillä ei esimerkiksi ole vieläkään lainsäädäntöä, joka määrittelisi ikääntyneen kansalaisen oikeudesta hoivapalveluihin. Palvelusetelijärjestelmää kehitettävä Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelijärjestelmää on kehitettävä. Kansalainen voi jo nykyään halutessaan saada julkisen sosiaali- ja terveyspalvelun sijasta kunnalta palvelusetelin, eli ostovoimaa palvelun hankkimiseen. Oikeus palveluseteliin tai palvelusetelin arvo ei kuitenkaan saisi enää jatkossa riippua siitä, missä kunnassa kansalainen asuu. Ikääntyneiden lisääntynyt palveluntarve johtaa usein kritiikkiin lakisääteisiä eläkkeitä kohtaan. Lakisääteisiä eläkkeitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu kansalaisen iän myötä lisääntyvien terveydenhoito- ja hoivapalveluiden rahoittamiseen, vaan normaaleihin elämisen kustannuksiin, kuten vuokraan tai yhtiövastikkeeseen, ravintoon ja vaatteisiin. Julkisesti rahoitetun terveydenhoidon tai hoivan on oltava mahdollisimman kattavaa ja laadukasta. Osa kansalaisista on kuitenkin valmis vapaaehtoisesti täydentämään julkisia palveluita omalla rahoituksella. Julkisten palveluiden palvelulupauksen määrittely antaisi kansalaiselle tärkeää informaatiota, jonka perusteella hän voisi ennalta varautua hankkimaan itselleen täydentäviä palveluita. Tämä voi tapahtua säästämällä ennakkoon tai hankkimalla turvaa vapaaehtoisella vakuutuksella. Hyvinvointipalveluita voi rahoittaa myös hyödyntämällä kertynyttä omaisuuttaan esimerkiksi ns. käänteisellä asuntolainalla. Ikääntyneellä oleva maksettu oma asunto merkitsee sekä asumisen turvaa ja alempia asumiskustannuksia että mahdollisuutta hyvinvointipalveluiden omaan rahoitukseen tarpeen vaatiessa. Lisäeläke kertamaksulla Kansalaiselle pitäisi antaa myös mahdollisuus hankkia itselleen loppuelämän kestävä lisäeläke kertamaksuisella eläkevakuutuksella. Tällöin eläkeiässä oleva kansalainen voisi sijoitusomaisuuttaan myymällä tai asuntoaan vakuutena käyttäen rahoittaa itselleen loppuelämän ajan kestävän lisäeläkkeen. Lisäeläke alkaisi silloin kun kansalainen huomaa tarvitsevansa rahaa palveluihin. Nykyään tällaisen järjestelyn estää valitettavasti rankaiseva verotus, joka ei ole kannustava.

4 EU-TUOMIOISTUIN Sukupuolella ei enää merkitystä vakuutuksissa MARI PEKONEN-RANTA Vakuutettavan henkilön sukupuolta ei voi enää tulevaisuudessa huomioida vakuutusriskien hinnoittelussa. EU-tuomioistuin antoi ratkaisunsa ennakkotapauksessa, jossa se katsoo, että nykyinen sukupuolten tasaarvoa koskeva direktiivi rikkoo EU:n perustamissopimukseen kirjattuja tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita 1. Finanssialan Keskusliitto, samoin kuin koko Euroopan vakuutusala, pitää päätöstä valitettavana vakuutuksenottajille. Muutos on merkittävä muun muassa vakuutusten hinnoittelun kannalta ja se koskee kaikkia vapaaehtoisia henkilövakuutuksia sekä liikenne- ja autovakuutuksia. Vakuutusala katsoo, että sukupuolen käyttö riskinarvioinnissa ei ole syrjintää, koska miesten ja naisten välillä on kiistattomia eroja eliniän odotteessa ja sairastavuudessa. Nykyinen direktiiviin perustuva sääntely Palveluiden ja tavaroiden tarjonnassa tapahtuvaa tasa-arvoista kohtelua koskevan direktiivin poikkeussäännöksen 2 perusteella sukupuolta on tähän saakka voinut käyttää vakuutusmaksuihin ja etuuksiin vaikuttavana tekijänä, jos sukupuolen vaikutus riskiin on ollut tilastollisesti osoitettavissa. Vakuutusyhtiöiden on direktiivin mukaan lisäksi julkaistava ja pidettävä ajan tasaisina tarkat tiedot sukupuolen käytöstä määräävänä tekijänä riskinarvioinnissa. Suomi on pannut täytäntöön tämän artiklan mahdollistaman säännöksen mm. vakuutusyhtiölaissa 3. Sukupuolen käyttäminen vakuutusmaksujen tai etuuksien laskennassa on sallittua laissa säädetyin tarkkarajaisin edellytyksin. 1 EU-tuomioistuimen tuomio C-236/09 (ns. Test Achat- case) 2 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, 5 artiklan 2 kohta. 3 Vakuutusyhtiölain 31: Tuomio suppeasti perusteltu ja riskinarvioinnin periaatteiden vastainen EU-tuomioistuimen tuomion mukaan sukupuolten erilaisen kohtelun mahdollistanut tasa-arvodirektiivin poikkeussäännös on pätemätön alkaen. Perusteluna on se, että poikkeus ei ole direktiivin päätavoitteen ja EU:n perusoikeuskirjan mukainen. Tuomio on kuitenkin tulkinnanvarainen ja sen perustelut ovat osittain epäselviä. Vakuutusalan mukaan terveen vakuutustoiminnan keskeisenä lähtökohtana on, että vakuutusmaksun tulee vastata riskin suuruutta. Sukupuoli on iän ohella keskeisin odotettavissa olevaan elinikään vaikuttava tekijä. Se vaikuttaa oleellisesti vakuutettavan riskin todennäköisyyteen ja maksettavien korvausten määrään. Sekä suomalaiset että kansainväliset tutkimukset osoittavat selvästi, että esimerkiksi elintavat ja sosioekonomiset tekijät eivät poista sukupuolesta aiheutuvia eroja. Tuomion vaikutukset epäselviä Kun vakuutusyhtiö ei saa hinnoitella tuotteitaan riskivastaavasti, johtaa se tilanteeseen, jossa on todennäköistä, että uudet maksut asettuvat korkeammalle tasolle kuin nykyiset naisten ja miesten keskimääräiset maksut. Jos erisuuruisen riskin omaavilla vakuutuksenottajilla on sama maksu, ainakin osa pieniriskisemmistä vakuutuksenottajista saattaa luopua vakuutuksestaan tai jättää sen ottamatta. Tällöin vakuutettujen keskimääräinen riskitaso ja siten myös maksut nousevat. Lisäksi mitä vähemmän riskitekijöitä voidaan hinnoittelussa ottaa huomioon, sitä enemmän varman päälle maksut joudutaan asettamaan. Tuomion vaikutukset ovat erilaiset ja eri laajuiset siitä riippuen, koskeeko tuomio uusia vai myös voimassa olevia sopimuksia. Tuomiossa ei kuitenkaan oteta selvästi kantaa sen ajalliseen soveltuvuuteen. Tuomion perusteella jää epäselväksi, soveltuuko pätemättömyys myös voimassa oleviin sopimuksiin. Eurooppalaisessa keskustelussa ja kirjoittelussa tämä on noussut keskeiseksi avoinna olevaksi kysymykseksi. FK:n mielestä tuomion tulisi soveltua vain alkaen solmittaviin uusiin sopimuksiin. Tuomion vaikutusten analyysi ja muutosvalmistelut aloitettava pikaisesti Tuomion vaikutuksia koskeva analyysi ja muutosten valmistelu on aloitettava pikaisesti eurooppalaisissa elimissä, suomalaisissa viranomaisissa ja myös vakuutusalan sisällä. Erityisen tärkeää olisi saada nopeasti tietoa komission suunnitelmista muuttaa tasa-arvodirektiiviä, jotta ala pystyisi valmistautumaan ajoissa tuomion edellyttämiin muutoksiin. Tuomioistuimen asettama määräaika pätemättömyyden alkamiselle, , on lyhyt ottaen huomioon ne toimet, mitä vakuutusyhtiöissä on tehtävä muutoksen aikaansaamiseksi. Vakuutusyhtiöiden on mm. muutettava vakuutustensa riskinarvioinnin periaatteita ja vakuutusmatemaattisia laskelmia, sekä muutettava IT- ja hallintojärjestelmiään ja markkinointimateriaaliaan. Tuomion johdosta on myös muutettava kansallista lainsäädäntöä.

5 SEPA Palkkojen, eläkkeiden ja muiden toistuvaissuorituksien maksaminen SEPA-aikana PÄIVI PELKONEN Pankit ovat muuttaneet maksujenvälitystä yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan siirtymisen myötä. Myös toukokuussa 2010 voimaan tullut maksupalvelulaki vaikutti maksujenvälityksen aikatauluun. Aikataulua tiukennettiin, koska maksupalvelulaki edellyttää, että saajan pankki maksaa tapahtuman rahamäärän saajan tilille välittömästi saatuaan maksutapahtumatiedot ja katteen. Muutosten vuoksi syksyn ja alkuvuoden aikana palkkojen ja eläkkeiden hyvityksissä asiakkaiden tileille on ollut viiveitä. Asiakkaat ovat yksittäistä tilannetta lukuun ottamatta saaneet maksusuorituksensa tililleen kuitenkin palkanmaksupäivän aikana. Suurten muutosten yhteydessä kestää usein aikansa ennen kuin järjestelmät toimivat halutulla tavalla. Tilanteen korjaamiseksi pankit selvittävät parhaillaan muutoksia, jotta palkkojen ja eläkkeiden käsittelyyn pankeissa varattaisiin riittävästi aikaa. Aikaisempi välitystapa Aikaisemmin maksajan pankki lähetti jokaiselle pankille suoraan tiedon ko. pankkiin menevistä maksutapahtumista ja maksujen katteet siirrettiin pankkien Suomen Pankissa olevien tilien välillä palkanmaksupäivää edeltävänä päivänä. Nykyinen tapa välittää palkat ja eläkkeet toiseen pankkiin on erilainen. Maksuaineistojen lähettäminen SEPA-aikana Yritykset ja yhteisöt lähettävät maksutiedot pankkiinsa viimeistään iltapäivällä palkan tai eläkkeen maksupäivää edeltävänä pankkipäivänä. Toiseen pankkiryhmään menossa olevista suorituksista maksajan pankki lähettää maksutiedot EBAan 1 palkanmaksupäivää edeltävänä iltana pankkipäivän päätyttyä. Maksuaineiston lähetyksen lisäksi maksajan pankki siirtää katteen Euroopan Keskuspankissa (EKP ) olevalle tilille. 1 Euro Banking Association - EBA Clearing on Euroopan laajuinen maksujen selvityskeskus (eee.ebaclearing.eu). EBA clearing ja katteensiirto EKP:ssa EBA käsittelee tapahtumat ja jakaa ne pankkikohtaisiin maksutapahtumatiedostoihin lähetettäväksi palkan- tai eläkkeensaajan pankkeihin sekä tekee laskelmat kultakin pankilta veloitettavasta/hyvitettävästä euromäärästä. EBAn järjestelmä on yhteydessä EKPn järjestelmään 2, jossa maksutapahtumien euromäärää vastaava katteensiirto pankkien tilien välillä tapahtuu. Kun EBA saa EKP:sta tiedon katteensiirron onnistumisesta, lähettää se saajapankeille maksutapahtumatiedostot. Tämä ns. EBA clearing tehdään yöllä n. klo Euroopan Keskuspankin (EKP) Target 2-maksujärjestelmä on EU-alueen keskuspankkien reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä ( Saajan pankki hyvittää tapahtumat tileille Kun saajan pankki on vastaanottanut maksutapahtumat EBAsta, alkaa suoritusten kirjaus palkan- ja eläkkeensaajien tileille. Tapahtumamäärät ja pankkien kirjausajojen aikataulut vaikuttavat siihen, kuinka kauan tilikirjauksiin kuluu aikaa. Normaalitilanteessa kaikki saapuvat suoritukset on kirjattu tileille klo 6.00 mennessä. Saajan pankki voi aloittaa tapahtumien kirjaamisen vasta kun se on saanut maksutapahtumatiedot ja katteen. Koska saajan pankki saa tiedot maksutapahtumista vasta yöllä, näkyvät pienetkin häiriöt ja viivästykset saajalla suorituksen viivästymisenä.

6 Finanssipuntari 7,3% Finanssipuntari osoittaa vuoden 2010 lopussa finanssimarkkinoiden vuosikasvuksi 7,3 %. Lukema on hieman noussut edellisen neljänneksen lopun tilanteesta, jolloin vuosikasvu oli 6,9 %. Puntari kuvaa finanssimarkkinoiden volyymien kasvua ja siinä ovat mukana luotot, talletukset, rahastosäästöt ja vakuutusyhtiöiden sijoitukset. Sijoitusmarkkinoiden arvon muutokset vaikuttavat rahastosäästöjen ja vakuutusyhtiöiden sijoitusten kehitykseen. Puntarin lukemat ovat nousseet talouden tervehtymisen mukana. Vaikka finanssimarkkinoilla eri osien kehityksessä on ajoittain heittelyitä, osat tasoittavat toisiaan. Tällä on koko markkinoita vakauttavaa vaikutusta ja on omiaan myös vakauttamaan markkinoilla toimivien finanssialan yritysten toimintaa. Luotoista asuntolainat ovat edelleen kasvaneet voimakkaimmin, yli 6 %. Yritysluottojen vuosikasvu oli 4,8 %, selityksenä lähinnä kiinteistöluottojen ja omistusjärjestelyjen kasvu. Investointeihin lainaa otetaan edelleen vähän, joskin piristymistä on lähinnä pienten ja mikroyritysten luotonkysynnässä. Talletusten kasvu kiri loppuvuonna ja vuosikasvu oli yli 7 %. Sijoitusrahastojen vuosikasvu on edelleen voimakkainta, kasvua 13 %. Vakuutusyhtiöiden sijoitusten (pl. sijoitusrahastot) kehityksessä ei ole suurta muutosta edellisen neljänneksen lopun tilanteeseen verrattuna, vuosikasvu oli runsaat 5 %.

7 Talousennusteet Talousennusteet Taulukossa ovat finanssimarkkinoilla toimivien FK:n jäsenten viimeisimmät Suomen talousennusteet julkaisuajankohdan mukaan aikajärjestyksessä. Lisäksi taulukossa on suomalaisten ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteita. Yhteenvetotaulukon yksittäisten ennusteiden eriäviin näkemyksiin on hyödyllistä tutustua syvällisemmin kunkin tahon ennusteista. Uusin talousennustetaulukko löytyy FK:n verkkosivuilta: Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 460 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin työntekijää.