Rönsy 3/2012 3/2012. Pelastetaan kunnat!

Transkriptio

1 Rönsy 3/2012 auslehti ak oliittinen aik p n O in V to it joiden li n ja opiskeli orte Vihreiden nu 3/2012 Pelastetaan kunnat! 1

2 2 Rönsy 3/2012 Kunnallisvaali Rönsy... Rönsy 3/2012 Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33A (2. krs), Helsinki Painopaikka: Alma Manu Oy ISSN: Päätoimittaja: Janica Rantanen Toimitussihteeri: Emma Kolu Taitto: Janica Rantanen Rönsyn ohjausryhmä: Puheenjohtaja Julianna Kentala, Visa Kurki, Taru Anttonen, Vesa Kuosmanen, Aurora Virtanen Kirjoittajat ja kuvittajat: Hanna Hakko, Aleksi Laine, Jukka Vornanen, Sarianna Mankki, Minttu Massinen, Otto Lehto, Jenni Stenman, Mira Pöyhönen, Aurora Virtanen, Julianna Kentala, Vesa Kuosmanen, Kaisla Huhta, Taru Anttonen. Sisältö: ViNOn kunnallisvaaliohjelma...4 Kunnallisdemokratian pelastuspaketti: Sitovia kansanäänestyksiä, kokousten streamausta, ristisidonnaisuuksien estä mistä...6 Vahva ilmastolaki, NYT!...7 Toimeentulotuella eläminen, paperihelvetti vai helppoa rahaa?...10 Kuka mahtuu kaupunkiin?...10 Tiedä, mistä puhutaan...12 ViNO kunnallisvaaleissa Vaikuttamista kuntavaalien kulisseista15 Vakiopalstat: NokkaPokka Kuntien pakkoliitokset Kyllä vai ei? Kulttuurinurkka Sukupolvesta toiseen: Kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä Patriarkka ei päästä ketään helpolla Jäsenjärjestöt esittäytyvät Tampere ja Kuopio Toimistolta Nuori nainen: Valmistaudu! Vakuuta! Vaadi! Puheenjohtajilta: Hanna Hakko & Aleksi Laine Pölyttyneet vallan kamarit tuuletukseen! Demokratiassa valta kuuluu kansalle. Neljän vuoden välein kansa antaa valtansa uusille (tai vanhoille) päättäjille. Tämä tuntuu monesti poliitikoilta unohtuvan. Valta, jota he käyttävät, on heillä vain lainassa. Ja koska päättäjät käyttävät lainassa olevaa valtaa, tulee vallan omistajilla, eli äänestäjillä olla mahdollisuus valvoa, miten sitä valtaa käytetään. Ilman valvonnan mahdollisuutta voivat puolueet puuhailla kulisseissa mitä vain. Lupailla ummet ja lammet vaaleissa ja siirtyä ihan toiselle agendalle heti vaalien jälkeen. Mistä äänestäjä voi tietää, ajoiko hänen äänestämänsä puolue hallitusneuvotteluissa asioita, joita vaaliohjelmassaan lupasi? Suljetuissa lautakunnissa voidaan käyttää täysin julkisuudessa väitetyn vastaisia perusteita ja jyrätä päätöksiä läpi ilman mitään tolkullisia perusteita. Perusteiden olemattomuus tulisi julkisessa lautakunnassa ilmi, samoin vaikeiden kysymysten ohittaminen. Päätöksenteon kulttuuri ei muutu itsestään Internet-aikakautena asiakirjajulkisuudeksi ei riitä se, että suunnitelmat ovat nähtävissä viraston kellarikomerossa parittomien viikkojen torstaisin klo 8-9:30. Päätöksien, suunnitelmien ja suunnitelmien pohjana olevien tutkimusten tulee olla netissä, helposti saatavilla. Sekä Vihreiden että ViNOn kampanjan ytimessä on tulevissa kunnallisvaaleissa avoimuus. ViNOn teesit kunnallisen demokratian pelastamiseksi esitellään sivulla kuusi. Päätöksenteon kulttuuri ei muutu itsestään. Äänestäjät ansaitsevat parempaa kuin epäpolitisoidut henkilövaalit. He ansaitsevat aidon mahdollisuuden arvioida poliitiikkojen tekemisiä, osallistumiskanavia myös vaalien välissä ja keinoja nostaa oma-aloitteisesti itselleen tärkeitä asioita kunnallispolitiikan asialistalle.

3 Rönsy 3/ /2012 Pääkirjoitus Janica Rantanen Kuntatyöntekijät vallassa valtuustoissa Autioituvat kylät Silvasti Vesa Kuosmasen kuvareportaasi Sivu 8 Kunnan ylimpänä päättävänä elimenä toimii vaaleilla valittu valtuusto. Valtuuston päätökset vaikuttavat suoraan kunnan työntekijöihin, ja siksi heidän kiinnostuksensa poliittiseen päätöksentekoon on usein muita kuntalaisia suurempi. Monilla kunnan työntekijöillä on muita ehdokkaita parempi tuntemus organisaatiosta, mikä edesauttaa heidän läpipääsyään myös tämän syksyn kuntavaaleissa. Näin päädytään tilanteeseen, jossa kunnan työntekijä voi olla esihenkilönsä esihenkilö jos hän sattuu istumaan oman alansa lautakunnassa. Vain ammattitaitoisimmat poliitikot näkevät metsän puilta, jos puu sattuu olemaan oma kolleega. Kuntatyöntekijät ovat pian väistyvissä valtuustoissa toisiksi suurin päättäjäryhmä, joten heillä on valtuustoissa suurempi vaikutusvalta kuin monella poliittisella puolueella. Naisvaltuutetuista kuntatyöläisiä on jopa 40 %. Ainoastaan kaupungin hallituksen kokoonpanoa säädellään: siellä enemmistön on oltava muita kuin kunnan työntekijöitä. Ja toisaalta kaupunginjohtaja ei voi hakea johtamansa kunnan valtuustoon. Kuntatyöntekijöiden osallistuminen kotikuntansa poiittiseen päätöksentekoon aiheuttaa epäluuloja. Osa poliitikoista haluaisi poistaa vaalikelpoisuuden kaikilta kotikunnan työntekijöiltä. Kuntatyöntekijöiden jääviysongelman vastapuolena on ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet poliittiseen päätöksentekoon. ViNOn kuntavaaliohjelmasta nousee yksi teema ylitse muiden, ja se on avoimuus. Valtuustoon päässeistä kuntatyöntekijöistä huomaa kauden aikana varmasti, ovatko he tulleet puhumaan omasta työstään, vai ovatko he aidosti kiinnostuneita koko kunnan hyvinvoinnista. Sen sijaan, että joidenkin ihmisten osallistumista politiikkaan alettaisi rajoittaa, tuleekin huolehtia siitä, että valtuustokauden alussa jokainen valtuutettu tietää, missä tilanteissa itsensä voi ja kuuluu jäävätä. Ääni vihreälle nuorelle on ääni avoimuudelle! paatoimittaja@vino.fi

4 4 Rönsy 3/2012 ViNOn kunnallisvaaliohjelma Hyväksytty liittokokouksessa Kuntarakenne, demokratia ja avoimuus ViNOn tavoitteena on mahdollisimman vähäpäästöinen kunta, kuntalaisten tasa-arvoisuus palveluiden saatavuudessa sekä alueiden välisen haitallisen kilpailun vähentäminen. Tavoitteeseen päästään luomalla laajoja kuntakokonaisuuksia, viime kädessä pakkoliitoksin. Suurten kaupunkiseutujen kunnat on yhdistettävä. Samanaikaisesti kuntarakenteen uudistamisen kanssa on luotava kaksiportainen malli uusien, laajempien kuntien päätöksentekoon. Ylempi taso päättää koko aluetta koskevista asioista, kuten kaavoituksen suurista linjoista, terveydenhuollosta ja joukkoliikenteestä. Alemmalla tasolla päätetään esimerkiksi lähikaavoituksesta ja lähipalveluista. Lisäksi kuntalaisille tarvitaan monipuolisia kanavia vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon valmisteluvaiheesta lähtien: kuntalaisfoorumeita, kuntalaisaloitteita, sitovia kansanäänestyksiä. Lausunto- ja valitusoikeus on laajennettava maankäytöstä kaikkeen kuntalaisen jokapäiväiseen elämään vaikuttavaan päätöksentekoon. Samalla lausunto- ja valitusoikeus on ulotettava välittömästi asianosaisista kaikkiin itsensä asianosaiseksi kokeviin. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi äänestys- ja vaalikelpoisuusikäraja kunnallisissa vaaleissa on laskettava viiteentoista. Lisäksi oppilaskuntia on vahvistettava ja lapsia ja nuoria kuultava valmisteluvaiheesta lähtien kaikissa asioissa, ei vain virkamiesten arvion mukaan nuoria koskevissa asioissa. Nykymallisten nuorisovaltuustojen säilyttämisen edellytyksenä on niiden aito vaikutusvalta kunnan päätöksentekoon, edustus kunnan päättävissä elimissä, budjettivalta sekä nuorisovaltuustovaalien demokraattisuuden vahvistaminen. Päätöksentekoon osallistumisen edellytyksenä on riittävä tieto. Siksi valtuustojen kokoukset on saatava kaikkialla nettiin ja lautakuntien kokoukset avattava. Lähtökohtana tulee olla, että kokoukset ovat julkisia, lukuun ottamatta osia, joissa käsitellään salassa pidettäviä asioita. Ota tai jätä -päätösten sijaan päättäjille ja kuntalaisille on valmisteltava vaihtoehtoja, joiden väliltä tehdä päätöksiä. Sähköisiä tietojärjestelmiä on kehitettävä niin, että kuntalaisilla on saatavillaan yhtenevässä helppokäyttöisessä muodossa oleva reaaliaikainen tieto asioiden valmistelusta ja prosessien etenemisestä. Lisäksi kunnalliset tietovarannot on avattava kuntalaisten vapaasti hyödynnettäväksi. Palveluiden järjestäminen ja hankinnat Kunnallisissa palveluissa ja julkisissa hankinnoissa on kyse toisaalta kuntalaisten arkisimmasta arjesta, toisaalta valtavista rahavirroista. Kunnallisten palveluiden tuottamisessa voidaan käyttää monia eri palveluntuottajia, kunhan kaikille kuntalaisille taataan laadukkaat palvelut. Ryhmien, joiden kyky vertailla ja valita palveluita on rajallinen, on saatava palveluita ilman, että heidän tarvitsee toimia vertailevina kuluttajina. Myös vastuu laadun tarkkailusta on palautettava käyttäjiltä kilpailuttajalle. Hankinta- ja kilpailuttamisosaamista kunnissa on vahvistettava ja kriteerejä kehitettävä siten, että ne huomioivat tuotteen tai palvelun ja sen tuotantoketjun ekologisuuden ja eettisyyden sekä käyttäjien kokemukset. Kilpailutukset on paloiteltava pienempiin kokonaisuuksiin niin, että pienillä ja keskisuurilla palveluntarjoajilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä eivätkä kaikki sopimukset karkaa suurille yksiköille. Kolmannen sektorin ja kunnan omaa palveluntuotantoa on kehitettävä ja tuettava. Jotta palvelut pystytään tarjoamaan tasa-arvoisesti kaikille kuntalaisille, eri hallintokuntien on kyettävä keskustelemaan keskenään yli sektorirajojen sekä käyttämään mielikuvitustaan uusien toimintatapojen keksimiseksi. Esimerkkejä uusista kekseliäistä toimintatavoista ovat kirjastojen aineistojen digitointi, erilaisten palvelujen yhdistäminen kirjastoautoon sekä kauppakeskuksiin tuodut terveyskioskit ja liikkuvat terveydenhuoltopalvelut. Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö Päästöjen vähentämiseksi kunnassa palvelujen on oltava lähellä ja liikkumisen jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä sujuttava. Uudisrakentaminen on ohjattava kunnallistekniikan ääreen. Hajarakentamista on rajoitettava nykyistä tiukemmin rakennus- ja lupamääräyksin. Taajamien ulkopuolella on säilytettävä myös kokonaan rakentamisesta vapaita alueita. Alueelliseen eriarvoistumiseen on puututtava kaavoituksella: kunnan eri osissa on oltava monipuolisesti erilaisia asumismuotoja ja työpaikkoja sekä palveluita.

5 Rönsy 3/ Kaupunkeihin ja taajamiin on luotava lisää avointa ei-kaupallista tilaa, jossa kuntalaiset voivat vapaasti järjestää omaehtoista toimintaa ja tapahtumia. Kunnan tilojen monikäyttöä on lisättävä ja voittoa tavoittelemattoman ilta- ja viikonloppukäytön on oltava maksutonta. Kaavamääräysten autopaikkanormeja on väljennettävä niin, että on mahdollista rakentaa kokonaan autottomia kortteleita ja asuinalueita. Autopaikkojen todelliset kustannukset on perittävä niiden käyttäjiltä. Kaavojen valmisteluun osallistuvat ja niistä päättävät luottamushenkilöt eivät saa samanaikaisesti istua suurten kauppaketjujen hallintoneuvostoissa tai vastaavissa eturistiriitoja synnyttävissä toimielimissä. Vähimmäisvaatimuksena on kaikkien sidonnaisuuksien julkistaminen. Jokaiselle kunnalle on laadittava oma ympäristö- ja ilmasto-ohjelma. Kunnan päätöksiin on kirjattava niiden ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Kunnan virastojen, koulujen ja vuokrataloyhtiöiden tulee olla edelläkävijöitä ja näyttää esimerkkiä kierrätyksen, pyöräparkkien ja energiatehokkaan rakentamisen suhteen. Kaikissa kunnan ruokaloissa on oltava viikoittainen kasvisruokapäivä ja päivittäin tarjolla vegaanista ruokaa. Kunnan on kannettava vastuunsa luonnon monimuotoisuudesta niin viher- ja virkistysalueillaan kuin omistamiensa metsien hoitosuunnitelmissa. Etenkin eteläisen Suomen kuntien on osallistuttava selvästi nykyistä ahkerammin elinympäristöjen suojeluun maillaan 10 prosentin valtakunnallisen suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Koulu on keskeisessä asemassa syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Se tavoittaa suurimman osan jokaisesta ikäluokasta ja sillä on yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa oltava riittävät resurssit tunnistaa ja ohjata avun äärelle syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. Ruotsinkieliset palvelut kunnissa on turvattava ja niitä kehitettävä. Keskeiset kunnalliset palvelut on tarpeen mukaan tarjottava myös saameksi, venäjäksi, englanniksi ja muilla vähemmistökielillä. Yksikielisten koulujen lisäksi on tuettava kaksikielisten koulujen perustamista. Terveyserojen kaventamiseksi terveyskeskusten käyntimaksuista on luovuttava ja kunnan on tarjottava vähävaraisille ilmaisia liikunta- ja kulttuuripalveluita. Asunto on perusoikeus, joka kuuluu kaikille. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi kunnan on tarjottava asunnottomille heidän tarvitsemansa palvelut sekä integroivia asumisratkaisuja niin kunnan kuin yksityisistä vuokra-asunnoista kunnan eri osista. Rakennusten, liikkumisen ja sähköisten palveluiden on oltava esteettömiä. Toimiva joukkoliikenne kutsutakseilla täydennettynä on myös tasa-arvokysymys: lapset, nuoret ja vanhukset ovat korostuneesti joukkoliikenteen käyttäjiä eikä näiden ryhmien omaehtoinen liikkuminen onnistu henkilöauton varassa. Yhdenvertaisuus ja syrjäytymisen ehkäisy Jokaiselle kunnalle on laadittava oma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma. Kunnan päätöksistä on tehtävä sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus). Muun muassa kouluissa, päivähoidossa ja terveydenhuollossa on tehtävä järjestelmällistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Lähestymistavan tulee olla sukupuolisensitiivinen sekä seksuaalisuuden ja sukupuolten moninaisuuden huomioiva. Kunnat ovat merkittävä työnantaja ja niiden on näytettävä esimerkkiä vastuullisena työnantajana palkkaamalla vakituisesti olemassa oleviin tehtäviin vakinaisia työntekijöitä ketjutetuilla määräaikaisilla työsuhteilla ja erilaisilla harjoittelijoilla keplottelun sijaan. Työn joustavuutta on lisättävä esimerkiksi osa-aikatyön tekemistä helpottamalla.

6 6 Rönsy 3/2012 Kunnallisdemokratian pelastuspaketti: Sitovia kansanäänestyksiä, kokousten streamausta, ristisidonnaisuuksien estämistä! Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet oman kuntansa toimintaan nykypäivän Suomessa ovat surkealla tolalla. Uudet valtuutetut äänestetään päättämään joka neljäs vuosi, mutta vaalien välissä tiedonsaanti, päätöksenteon seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on useimmissa kunnissa vähintään hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Lautakuntien kokouksiin ei pääse, valtuutettujen ei ole pakko julkistaa sidonnaisuuksiaan, ja kuntalaisten aloitteet jäävät virkamiesten pöytälaatikoihin pölyttymään. Kuntalaista alkaa ärsyttää viimeistään, kun hän kuulee, ettei suurella äänivyöryllä valtuustoon valittu kansanedustaja ole ehtinyt tai vaivaantunut käymään yhdessäkään kokouksessa käyttämässä saamaansa valtaa. Näin ei tietenkään tarvitse eikä pidäkään olla. ViNOn kuntavaalikampanja on kuntademokratian pelastuspaketti, joka sisältää konkreettisia keinoja kuntalaisen äänen kuuluville saamiseen. Kampanja pureutuu siihen, miten kuntalaiset saataisiin muutettua politiikan sivustakatsojista aktiivisiksi päätöksentekijöiksi. Kampanja avattiin kuluvalla viikolla, kun vinolaiset ympäri Suomen naulasivat demokratian pelastavat teesit kunnan- tai kaupungintalojensa ulko-oviin toimittajien läsnä ollessa. ViNO vaatii pelastuspaketissaan muun muassa sitovia kansanäänestyksiä, kaksiportaista päätöksentekoa, lautakuntien kokousten avaamista ja streamaamista nettiin, valtuutettujen sidonnaisuuksien julkistamista ja suoraa vaalia kunnan poliittisesta johtajasta. Lähtökohtana tulee olla, että kaikki kunnan päätöksentekoelinten kokoukset ovat julkisia. Kuntien verorahoilla keräämät tietovarannot on avattava kuntalaisten vapaasti hyödynnettäviksi. Kuntalaisten, erityisesti lasten ja nuorten lausunto- ja valitusoikeutta pitää laajentaa, ja äänestysikäraja tulee laskea viiteentoista. Kansanedustajat ulos kunnanvaltuutoista Lisäksi ViNO sanoo ei vallan keskittymiselle. Lainsäädäntöä on muutettava niin, että luottamushenkilön on luovuttava alemmasta luottamustoimesta ylemmän pestin saadessaan. Näin kunnanvaltuutettu ei voisi samanaikaisesti toimia esimerkiksi kansanedustajana. Vaalikampanjan jälkeen on hyvä jatkaa keräämällä nimiä ViNOn kansalaisaloitteeseen, jonka aiheeksi valittiin kevään liittokokouksessa kuntademokratian edistäminen. Keskiviikkona vinolaiset kävivät naulaamassa kunnallisdemokratian pelastuspaketteja kunnantalojen oviin. Samalla avattiin ViNOn kunnallisvaalikampanja. Sarianna Mankki ViNOn hallituksesta ja kansalaisaloitetyöryhmästä demonstroi tapahtunutta. Kansalaisaloitteeseen valitaan yksi tai useampi pelastuspaketin tavoitteista, jonka edistämiseksi lähdetään keräämään nimeä. Sarianna Mankki Lue lisää ViNOn kunnallisdemokratian pelastuspaketista: TuTusTu uuteen verkkolehteen! Vihreä Tuuma -verkkolehti nostaa esiin ajankohtaisia vihreän ajatusmaailman teemoja ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Neljästi vuodessa ilmestyvät teemanumerot keskittyvät eri aiheisiin. Seuraava Tuuma ilmestyy ja sen teema on kestävä maatalous. Onko permakulttuurista tehotuotetun maanviljelyn korvaajaksi? Miten ruokamme tuotetaan tulevaisuudessa ja kuka siitä päättää? Uusia tekstejä kuten analyysejä, kirja-arvioita sekä puheenvuoroja julkaistaan säännöllisesti joka kuukausi. Kirjoittajaksi Tuumaan? Ota yhteyttä päätoimittajaan: Löydät Vihreän Tuuman osoitteesta

7 Rönsy 3/ Vahva ilmastolaki, NYT! Polttava kysymys kampanjan esitys ilmastolaista jätettiin ympäristöministeri Ville Niinistölle 5. syyskuuta. Niinistön erityisavustaja, ViNOn entinen puheenjohtaja Paloma Hannonen haluaa saada kunnat mukaan ilmastotalkoisiin, yhden kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen ja päättäjille pakollisen madonluvun ympäristökatastrofista. Mikä on ilmastolain tilanne tällä hetkellä? Ympäristöministeriön teettämä selvitys ilmastolaista valmistui viime kesäkuussa ja asiasta järjestettiin avoin kansalaiskuuleminen netissä. Nyt pyydetään asiantuntijalausuntoja selvitykseen ja syksyn aikana keskustelu aiheen ympärillä varmasti kiihtyy. Ihminen on eläin. Vähentääkö vaikea työttömyystilanne, eurokriisi ja yleinen taloudellinen ahdinko kansalaisten kiinnostusta ilmastolakia kohtaan? Ratkaistaanko ensin ihmisten vai luonnon onglmat? Taloustutkimuksen vuonna 2012 teettämän tutkimuksen mukaan sen porukan määrä, joka on erittäin huolestunut ilmastonmuutoksesta, on vähentynyt lähes parikymmentä prosenttia. Toisaalta suomalaisista yli puolet pitää asiaa edelleen melko vakavana ongelmana. On varmasti totta, että jos itseä akuutisti joka päivä lähellä olevat ongelmat lisääntyvät esim. taloudellisen tilanteen myötä, vie se huomiota pois globaaleista ongelmista. Ne jotka väittävät ilmastonmuutoksen tai sukupuuttokriisin olevan ihmisestä irrallinen ongelma, ovat todellisuudesta vieraantuneita. Ihminen on eläin ja vaikka kuinka osaisimme rakentaa kaupunkeja ja kännyköitä, olemme edelleen riippuvaisia muusta luonnosta, luonnonvaroista, ekosysteemeistä. Olemme edelleen osa luontoa ja jaamme sen kanssa tulevaisuuden. Sitovien kansainvälisten ilmastosopimusten tekeminen on osoittautunut hankalaksi. Mikä on kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuus? Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on ollut ongelmana se, ettei vielä olla saatu aikaan laillisesti sitovaa sopimusta ja se, että itse neuvottelujen legitimiteetti on kyseenalaistettu. Osin ihan aiheesta. Neuvottelujen säännöissä on aukkoja ja vaikka päätökset tehdään ns. konsensusperiaatteella, ei rehellisyyden nimissä voi aina sanoa, että kaikki maat olisivat täysin tukeneet lopputulosta. Näin kävi esimerkiksi Kööpenhaminassa, jossa päätöstä sa Olemme edelleen osa luontoa ja jaamme sen kanssa tulevaisuuden, muistuttaa ympäristöministerin erityisavustaja Paloma Hannonen. nottiin konsensuspäätökseksi Bolivian vastustuksesta huolimatta. Nyt neuvotteluissa halutaan päästä pois kahdelta raiteelta (sitova kansainvälinen sopimus ja Kioton sopimus) ja valmistella yksi kattava ilmastosopimus. YK:n prosessin ohella on myös äärimmäisen tärkeää, että maaryhmät ja maat itsenäisesti tekevät jo nyt kaikkensa ilmastotavoitteiden eteen. Jokaisella kunnalla tulee olla ilmastoohelma. Kuinka tärkeää on, että kunnat sitoutuvat hiilineutraaliuden tavoitteisiin? Iso osa Suomen päästöistä syntyy liikenteestä sekä sähkön- ja lämmön tuotannosta. Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, kuinka kunnat tuottavat sähköä ja lämpöä tai millaisia kaupunkirakenteita Suomeen syntyy. Jokaisella kunnalla tulee olla ilmasto-ohjelma, jossa on selkeät ja riittävät tavoitteet sekä keinot, joilla niihin päästään. Kuntien päätöksiin pitää kirjata niiden ilmastovaikutukset eli edistävätkö vai hidastavatko ne kunnan asettamien tavoitteiden saavuttamista. Tietävätkö ihmiset tarpeeksi ilmastokriisistä? Tietoa ilmastonmuutoksesta on saatavilla paljon. Ihmisiltä voidaan odottaa ilmaston kannalta hyviä päätöksiä laajassa mittapuussa vasta sitten, kun poliitikot ovat tehneet näistä valinnoista helppoja, ymmärrettäviä ja halvempia kuin huonoista päätöksistä. Poliitikot eivät voi sysätä vastuuta sankarikuluttajille ja jättää sen varjolla isoja linjamuutoksia tekemättä. Ministerit pakotetaan budjettija kehysriihessä kuuntelemaan ns. talouden madonlukuja. Ehkä samanlainen madonlukukatsaus olisi välttämätön myös ympäristökatastrofin osalta. Arvion mukaan lastemme elinaikana yli 30% lajeista kuolee sukupuuttoon. Ilmastonlämpeneminen kiihdyttää tätä sekä aiheuttaa nälkää ja janoa. Mitä muuta haluaisit sanoa liittyen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen? Ajatelkaa lapsia. Ja rupiliskoja. Otto Lehto

8 8 Rönsy 3/ Rönsy 3/2012 Autioituvat kylät Uimaharju vaikenee Vesa Kuosmanen Uimaharju on piskuinen pohjoiskarjalainen kylä entisessä Enon kunnassa, jossa oli asukkaita 60-luvun huippuvuosina yli Enon yhdistyessä vuoden 2009 kuntaliitoksessa Joensuun kaupunkiin asukkaita oli enää Väestömuutos näkyy katukuvassa: nuoriso on muuttanut pois ja palvelut ovat karanneet. Kaksikymmentä vuotta ajassa taaksepäin Uimaharjun kylällä oli eloisa harrastus- ja liike-elämä. Jäljellä on muutama ruokakauppa, pankki, kioski, yksi pubi sekä muutamia pikkuliikkeitä. Lääkäri päivystää parina päivänä viikossa, paitsi kesällä, jolloin terveyskeskus on kiinni.

9 Rönsy 3/ Rönsy 3/ Vuonna 2010 kaupunki yritti myydä Uimaharjussa olevia kerrostaloja eurolla kappale. Ostajaa ei löytynyt. Maatilat autioituivat lähes kokonaan EU:n liittymisen jälkimainingeissa ja pienet yritykset ovat lopettaneet pikkuhiljaa kannattamattomina. Perinteisen saha-alueen suurin työllistäjä on ollut 1970-luvulta asti sellutehdas. Mikäli tehdas lakkautettaisiin, uskoo moni sen merkitsevän kuoliniskua kylälle. Uimaharjussa oli vielä 1990-luvun alussa useita pienempiä kyläkouluja. Vuosituhannen vaihteessa oppilaat oli siirretty taajaman ala- ja yläasteelle; luokkakoot olivat pahimmillaan neljäkymmentä oppilasta ja koulumatkat yli 30 km. Rakennukset ovat homeessa, oppilaat parakeissa ja uutta koulua rakennetaan.

10 10 Rönsy 3/2012 Toimeentulotuella eläminen: Paperihelvetti vai helppoa rahaa? Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan toimeentulotuki on viimeinen toimeentuloturvan muoto. Silti lähes jokainen suomalainen tuntee ainakin yhden, joka on joskus joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Tuen hakeminen tarkoittaa usein ison kuittipinon, tiliotteiden ja muun paperisälän toimittamista sosiaalivirastoon hakemuksen lisäksi. Melissa Mäntylä, 20, Helsinki - Kun leipää on varaa ostaa, tunruu ihan juhlalta, toteaa Kelan luukulta palaava Pöyhönen. Melissa Mäntylä asui Järvenpäässä, kun hän haki tukea ensimmäistä kertaa. Tuki oli itsessään helppo hakea, kun oli oikeat paperit liitteenä. Odottelu oli tuskaisinta, kun ei ollut yhtään rahaa. Lopulta sosiaalityöntekijä soitti ja pyysi käymään, ja tukien saaminen siirtyi vielä viikolla, Mäntylä kertaa. Helsinkiin muuton jälkeen tukea sai helpommin. Mäntylä koki toimeentulotuen vaikuttavan elämisen tasoonsa korkeintaan positiivisesti. Autioituvat kylät Vuokran lisäksi saa euroa kuussa käyttörahaa, ja kun kaiken budjetoi ja tekee ruuat itse, se riittää oikein hyvin. Välillä voi käydä ulkonakin syömässä ja jollain keikalla, Mäntylä laskeskelee. Niillä, jotka tekevät myös töitä, toimeentulotuki vaikuttaa negatiivisesti, kun sossu katsoo aina edellisen kuukauden tulot. Jos olet kesäkuun töissä ja heinäkuussa ei ole enää rahaa, et saa ennen elokuuta yhtään mitään, hän selventää. Kun elää pelkästään toimeentulotuella useita kuukausia, toimeentulo on aika taattua, Mäntylä kiteyttää. Kun kaiken budjetoi, toimeentulotuki riittää helsinkiläiselle Melissa Mäntylälle hyvin. Hellevi Pöyhönen, 25, Turku Työntäyteisen kesän jälkeen syksy toi taas mukanaan toimeentulotukihakemusten täyttämistä, ahdistusta ja häpeää. Tuntuu, että sukulaisetkin katsovat pitkään, että tuo on tuollainen sossun elätti, toteaa Hellevi Pöyhönen. Hakuprosessi on kuitenkin hänen mielestään kummallisen monimutkainen. Minua häiritsee, etten pääse kasvotusten keskustelemaan, jos hakemuksessani on jotain omituista. Jos haluan varmistaa, missä vaiheessa käsittely on, joudun tiedustelemaan käsittelijän yhteystietoja monesta eri paikasta, hän jatkaa. Tähän asti hakemukset ovat menneet läpi hyvien perustelujen ansiosta. Hakemuksen hyväksyminen ei kuitenkaan poista huolta ja stressiä. Pitää laskea, saanko ostettua tällä viikolla leipää vai elänkö pelkällä puurolla. Se hetki, kun leipää on oikeasti varaa ostaa tuntuu ihan juhlalta. Elämän pieniä iloja, tokaisee Pöyhönen. Thomas Nybergh, 24, Helsinki Thomas Nyberghin epäonneksi hänen toimeentulotuen tarpeensa osui kesälle. Tukea ei myönnetty heti, koska en saanut käsiini tarvittavia palkkakuitteja. Selvittelin asiaa sateisen heinäkuun mittaan. Vuokranmaksu kävi mahdottomaksi ja paniikki kasvoi, hän muistelee. Nybergh vietti kevään lukien pääsykokeisiin, joten työtunteja kertyi aiempaa vähemmän. Pääsykoestressi vaikutti myös arjen hallintaan, minkä vuoksi laskuttaminen vähäisistäkin työtunneista myöhästyi. Lopulta tuki myönnettiin. Sain tietää, että sosiaalivirasto hyväksyisi kakkosvaihtoehtona verotoimiston dokumentteja todisteena. Thomaksen lähipiirissäkin on ihmisiä, jotka ovat joutuneet elämään toimeentulotuella. Paranoiaa tilitapahtumiin liittyen on ollut havaittavissa, sutkauttaa Nybergh. Mira Pöyhönen Kuka mahtuu kaupunkiin? Lorvailevaa nuorisoa on aina pidetty pidetty silmätikkuna. Kaupallisen tilan laajeneminen kaventaa nuorten mahdollisuutta kaupunkitilaan entisestään. Yhä uusien kauppakeskusten kohotessa katukuvaan tutkijoita on huolestuttanut julkisen kaupunkitilan muuttuminen puolijulkiseksi, vain kulutuskykyisille varatuksi. Kaupunkitutkija Hille Koskelan mukaan tilan kaupallistuessa köyhät tai marginaaliset leimataan usein ongelmaksi. Tiukentuneen tilapolitiikan uhreiksi joutuvat usein ne, joilla on yhteiskunnassa muutenkin vähiten valtaa: alaikäisten, pitkäaikaisasunnottomien ja romanikerjäläisten on mahdoton puolustaa oikeuksiaan, kun heidät halutaan siistiä syrjemmälle. Nuorten oleskelun kontrolloimisessa on kyse siitä, kenellä on oikeus käyttää julkista tilaa, sanoo nuorten arkea kaupunkitilassa tutkinut Paula Mäki. Nuoria on häädetty kauppakeskuksista ja muista julkisista tiloista vartijoiden ja porttikieltojen lisäksi esimerkiksi klassista musiikkia soittamalla. Lahtelaisessa kauppakeskuksessa on kokeiltu yliäänikarkottimia. ABC-asemille on asetettu ikärajoja nuorille ilta-aikaan. Skeittausta vaikeutetaan esteillä ja repimällä asvalttia pois skeittaukseen sopivista paikoista. Äänestysiän laskeminen kunnallisvaaleissa 15 tai 16 vuoteen ja avoimempi päätöksenteko antaisivat nuorille keinoja vaikuttaa lähiympäristönsä suunnitteluun. Äänestysiän laskeminen viestisi nuorten olevan tasa-arvoisia kuntalaisia kaupunkitilassa. Hengailua ei kitketä ylhäältä kielloilla ja rajoituksilla, sillä nuorisotutkijoiden mukaan vapaa aika ja itsenäinen tilan haltuunotto on tärkeää esimerkiksi identiteetin vahvistumisen kannalta. Anna-Kaisa Kuusisto-Arposen ja Sirpa Tanin mukaan hengailutilojen suunnittelu on haasteellista, kenties mahdotonta - ne syntyvät usein spontaanisti. Lievän metelin, toimettomuuden ja erilaisuuden hyväksyminen osaksi kaupunkikulttuuria vähentäisi turhia vastakkainasetteluja eri ihmisryhmien välillä. Lähteet: Julianna Kentala Hille Koskela: Pelkokierre. Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta. Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen & Sirpa Tani: Hengailun maantiede. Arjen kaupunki nuorten olemisen tilana. Paula Mäki: Kaupunkitila osana nuorten arkea. Hengailun tiloja suomalaisessa lähiössä.

11 Rönsy 3/ Nokkapokka Aikuisvihreä Anne Bland haastaa ViNOn Ville-Veikko Mastomäen kyseenalaistamalla pakkoliitosten tarpeellisuuden. Kuntien pakkoliitokset Kyllä vai ei? Bland: Vierastan sanaa pakko, joten ei kiitos. Suomessa kunnat ovat historiallisista syistä itsenäisiä, eikä niitä tule keskusjohtoisesti parin ministerin taholta kontrolloida nytkään. Mutta itsenäisyys merkitsee myös vastuuta, ja nopeasti muuttuvassa tilanteessa kuntien järjestämisvastuun alla olevia palveluita olisi hyvä tarkastella ennakkoluulottomasti uudelleen. Mastomäki: Ongelmat sijoittuvat suurille kaupunkiseuduille ja niihin pitää puuttua viime kädessä pakolla. Suurimmat ongelmat ovat epäterve kilpailu hyvätuloisista asukkaista, mikä johtaa koko alueen osaoptimointiin, sekä yhdyskuntarakenteen hajoaminen, mikä johtaa kasvaviin liikennepäästöihin. Maaseutukuntien pakkoliittämisillä toisiinsa ei ole juurikaan voitettavaa, joten niihin ei ole tarvetta. Milloin ollaan siinä tilanteessa, että sana pakko otetaan käyttöön? Bland: Kuntaliitosten ajurina toimii raha, tai sen puute lähitulevaisuudessa. Hallinnon yhdistämisellä ei kuitenkaan saada suuria säästöjä, varsinkin kun korkeapalkkaisten johtajien irtisanomissuojaa ei pureta. Suurin kuluerä kunnissa on noin 60 prosentin osuudella sosiaalija terveysmenot. On hyvä, että hallitus on vihdoin suostunut keskustelemaan rakennemuutoksen lisäksi palveluuudistuksesta, mikä on huomattavasti oleellisempi kysymys. Palveluiden järjestämisvastuu pitäisi siirtää kunnilta esimerkiksi miljoonan asukkaan tai maakuntatason piireihin. Pakko-sanaa ei silloin tarvitse käyttää ollenkaan. Mastomäki: Jos kaupunkiseudulla ei saada aikaiseksi vähintään kehyskunnat kattavaa kuntaliitosta, on edellä mainitsemiani ongelmia lähdettävä ratkomaan lopulta pakolla. Pakko voi tarkoittaa hallinnollista pakkoa tai taloudellisen ohjauksen kautta tulevaa pakkoa. Mitkä ovat mielestäsi vahvan kunnan kriteerit? Ovatko ne saavutettavissa pakkoliitosten kautta? Bland: Vahva kunta on hallituspuolueiden retoriikkaa, joka ei käytännössä ratkaise kuntien rahoitusongelmia. Kuntaliitokset eivät tule olemaan tarpeeksi suuria, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin järkevällä tavalla toteuttaa. Pakolla synnytetyt liitokset luovat pahaa verta juuri silloin, kun haasteisiin pitäisi kyetä luovasti yhteistyöllä löytämään ratkaisuja. Mastomäki: Mielestäni vahvan kunnan kriteerit eivät ole relevantein asia. Millään kriteeristöllä kaikista kunnista ei saada niin vahvoja, että ne kykenisivät huolehtimaan itse esimerkiksi haastavan tason sairaanhoidosta. Kriteeristön sijaan tulisi sosiaali- ja terveyspuolen uudistus toteuttaa esimerkiksi vihreiden miljoonapiiriesityksen mukaisesti. Lähidemokratiaa, ei kuntaliitoksia? Bland: Pienessä Suomessa on erittäin paljon kuntia verrattuna muihin maihin, joten vapaaehtoisia yhdistymisiä voidaan minusta tukea. Lähidemokratian toteutuminen ei välttämättä liity kuntien kokoon. En ole varma, kuinka ratkaisuksi ehdotetut kaupunginosavaltuustot sitouttavat kuntalaisia. Eiväthän puolueet saaneet ehdokaslistojaan nytkään täyteen. Fiksumpi vaihtoehto olisi ottaa kuntalaiset mukaan toimialakohtaisesti julkisten palvelujen suunnittelemiseen ja jopa toteuttamiseen. Mastomäki: Kaupunkiseuduilla, joissa kuntaliitoksia pitää saada aikaiseksi, tulee uudistuksen olla myös demokratiauudistus. Käytännössä tämä tarkoittaa kaksiportaisen hallinnon muodostamista. Ylempi koko uuden kunnan valtuusto päättää suurista koko kuntaa koskevista asioista, kuten yleiskaavoituksesta sekä isoista budjettilinjoista. Alemman tason valtuusto päättää asioista, joilla on merkitystä lähialueelle, esimerkiksi tarkemmat kaava- ja rakennusasiat. Osa budjetista voitaisiin alistaa lähivaltuustojen päätettäväksi. Miksi toimiva kunta pitäisi muuttaa? Bland: No miksi!? Mastomäki: On toimivia kuntia, jotka harjoittavat keskenään epätervettä kilpailua, joka ei ole kenenkään etu. Tällaisilla seuduilla kilpailu johtaa asukkaiden ja erityisesti ympäristön kannalta huonoon lopputulokseen. Asiaa voi ajatella myös niin, että vauraan kehyskunnan asukkaiden tulisi osallistua kaupunginseudun heikompiosaisten auttamiseen, mutta tämän pystyy välttämään, kun piirtää kuntarajan itsensä ja köyhempien väliin. Tämä ei mielestäni ole oikeudenmukaista, minkä vuoksi kuntaliitokset näillä alueilla ovat tarpeellisia. Aurora Virtanen Ongelmiin on puututtava viime kädessä pakolla. Ville-Veikko Mastomäki Vahva kunta on hallituspuolueiden retoriikkaa. Anne Bland

12 12 Rönsy 3/2012 Tiedä, mistä puhutaan Vihreässä taloudessa luonto on pääomaa Talous koostuu ihmisten toiminnasta ja valinnoista. Talous, ja sen mukana yhteiskunta, kasvaa ja kehittyy parhaiten ilman liiallista byrokratiaa ja sääntelyä, ihmisten omien valintojen kautta. Politiikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, että talouden pelisäännöt ja reunaehdot ovat kunnossa. Vihreässä taloudessa ihmiset ovat vapaita vaihtamaan ideoita, tavaroita ja palveluita luonnon kantokyvyn rajoissa. Vihreään talousajatteluun kuuluu myös kohtuuttomien tuloerojen tasaaminen ja heikkoimista huolta pitäminen julkisen sektorin avulla. Markkinahäiriöiden, kuten negatiivisten ulkoisvaikutusten, korjaaminen on myös vihreän ympäristönsuojelun ytimessä. Vihreä talous on avoin, reilu ja tasa-arvoinen. Lue lisää: Heikki Sairanen & Jaakko Stenhäll: Avoin Vihreä Talous (2012). Otto Lehto 9 syytä rakentaa lisää viherkattoja! 1. Kaupunkien ilmanlaatu paranee. Kasvillisuus sitoo saasteita ilmasta ja tuottaa lisää happea. 2. Vesien saastuminen vähenee. Viherkatot sitovat myös sadeveden mukana tulevia epäpuhtauksia ja vähentävät vesistöjen kuormitusta. 3. Katujen tulviminen vähenee. Veden sitoutuminen kasvillisuuteen vähentää runsaista sateista aiheutuvaa tulvimista kaupungeissa. 4. Meluhaitat pienenevät. Kasvillisuus vaimentaa melua, jolloin kaupungissa on hiljaisempaa ja viihtyisämpää. 5. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Viherkattojen avulla luodaan kaupunkeihin lisää elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille. 6. Viihtyisyys paranee. Monet asukkaat arvostavat lähiluontoa miellyttävänä ja kaupunkikuvaa parantavana elementtinä. 7. Lisää hauskaa oleskelutilaa. Viherkatot luovat nykyisin lähes käytössä olemattomista tiloista - katoista - mukavia kaupunkipuutarhoja- ja puistoja asukkailleen. 8. Monipuoliset mahdollisuudet. Katoille saa kasvillisuudesta aikaan lähes mitä vain jalkapallonurmesta kaupunkipuutarhaan. 9. Halpa ja ympäristöystävällinen ratkaisu. Viherkaton rakentaminen on edullinen ja ekologinen tapa edistää ylläolevia kohtia verrattuna muihin vaihtoehtoihin. K a s v i s r u o k a p ä i v ä s t ä liharuokapäivään Vihreät ovat ajaneet kunnallispolitiikassa kouluihin kasvisruokapäiviä. Muutamissa kunnissa käytäntö on jo tuttu. Kasvisruokapäivä on aiheuttanut purnaamista valtuustoissa ja lounaalta lintsaamista kouluissa, mutta hyviä puolia on kuitenkin enemmän: hiilijalanjälki on pienentynyt ja oppilaat ovat saaneet maistaa uusia ruokia. Lisäksi liharuuan väheneminen johtaa myös teurastusten vähenemiseen. Sen sijaan taloudellisia säästöjä kasvisruokapäivällä ei haeta. Samalla budjetilla taataan se, että myös kasvisannoksista tehdään monipuolisia ja houkuttelevia. ViNOn kanta on, että kouluissa on tarjoiltava lihaa korkeintaan kerran viikossa, ja kasvisruoan on oltava täyspainoisesti ravitsevaa. Tämän syksyn kuntavaaliohjelmassa linjataan, että kaikissa kunnan ruokaloissa on oltava viikoittainen kasvisruokapäivä ja päivittäin tarjolla vegaanista ruokaa. Janica Rantanen Julianna Kentala - Ennen istutusta katolle levitetään tasainen turvekerros. Viherkatot kestävät kaikki Suomen sääolosuhteet. Suosituimpia lajikkeita ovat erilaiset heinät ja maksaruoho, kertoo Novarbon avainasiakaspäällikkö Satu Lehmus. Kuva: Novarbo

13 Rönsy 3/ Pikaraitioteiden tilannekatsaus Valtio on päättänyt tukea pikaraitioteiden rakentamista Turkuun ja Tampereelle. Suunnittelu on jo pitkällä, Vihreiden myötävaikutuksesta. Pikaraitiotie on hyvässä suunnitteluputkessa. Vastustajien määrä on jäänyt pieneksi. Prosessi on edennyt hyvin ja kuntalaisia on osallistettu päätöksenteossa mm. reitti- ja pysäkkivalintojen suhteen, kommentoi ViNOn puheenjohtaja Hanna Hakko, joka on ehdolla Tampereella. Turussa laahataan vähän jälkijunassa, mutta kunnallisvaaleista toivotaan lisäpotkua. Seuraavaksi pitäisi saada sitovat liikenne- ja rakennussuunnitelmat, jotka ovat ehtoina valtion rahoitukselle. Haluamme kiirehtiä päätöksentekoa, jotta rakennustyöt voitaisiin aloittaa vuonna 2015, selvittää ViNOn turkulainen ehdokas Saara Ilvessalo. Janica Rantanen Koti kunnasta kaikille Kunnilla on paljon vaikutusta maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan. Kunta on muualta tulevienkin koti. Monet kunnat ovat kuitenkin haluttomia ottamaan vastaan pakolaisia. Suomi on sitoutunut vastaanottamaan vuosittain 750 kiintiöpakolaista, mutta vähäisten kuntapaikkojen takia tavoitteessa ei pysytä. Tänä vuonna yli 600 Suomeen jo hyväksyttyä pakolaista odottaa kuntapaikkaa pakolaisleireillä tai kaupungeissa. Kotoutuminen hidastuu, kun pakolainen joutuu viettämään vuosia laitosmaisessa vastaanottokeskuksessa tai pakolaisleirillä uutta alkua odottamassa. Vastaanottokeskuksia kuormittaa oleskeluluvan saaneiden jääminen keskukseen. Tällöin myös uusien kiintiöpakolaisten saapuminen Suomeen viivästyy. Julianna Kentala Talvivaaran ongelmavyyhti Baana on piristänyt pyöräilyä Helsingissä Helsingin tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräily vuoteen 2020 mennessä. Kaupunkipyöräily onkin yleistynyt uuden pyörätieväylän, Baanan, ansiosta. Paljon tehtävää on kuitenkin vielä jäljellä: suurimmassa osassa Helsinkiä on parannettava muun muassa pyöräteiden kuntoa. Kaupunkipyöräily on kuitenkin vahvistanut otettaan viime vuosien aikana, ja monet pyöräilyn edistämistapahtumat ovat saaneet jo ilahduttavan osan ihmisistä vaihtamaan kulkuneuvoneuvonsa autosta pyörään. Baana on hyvä alku, mutta Helsingissä kaupunkipyöräilyn ja päästöjen vähentämiseksi voidaan tehdä huomattavasti enemmän esim. kerran vuodessa järjestettävä Autoton päivä voitaisiin järjestää useammin ja näin kiinnittää kaupunkilaisten huomiota yksityisautoilun vähentämisen tärkeyteen. Kaisla Huhta Talvivaaran kaivos Kainuussa Sotkamon kunnassa on ollut viime vuosina toistuvasti otsikoissa. Suomen Luonnonsuojeluliitto vaati maaliskuussa 2012 kaivoksen toiminnan keskeyttämistä sen mittavien ympäristöhaittojen ja ympäristölupien laiminlyönnin vuoksi. Kaivoksen sulfaattipäästöt ovat olleet 60-kertaisia arvioihin verrattuna. Talvivaaran ympäristöhaitat ovat ulottuneet usean kunnan alueelle aina Pohjois-Savoa myöten. Euroopan komissio on aloittanut tutkimuksen selvittääkseen, onko kaivoksen toiminta EU:n ympäristölainsäädännön vastaista. Talvivaaran kaivosyhtiö on myös ilmoittanut aloittavansa uraanin talteenoton, minkä Suomen hallitus on siunannut. Talvivaaran työntekijä kuoli maaliskuussa työpaikallaan rikkivetymyrkytykseen. Tutkinnassa havaittiin runsaasti puutteita yhtiön turvallisuushallinnassa. Talvivaara ilmoitti syyskuussa kaavailevansa jättilaajennusta. Tulevat valtuutetut kaikissa alueen kunnissa ovat avainasemassa. He voivat vaatia ympäristönormien noudattamista sekä vastustaa laajennushanketta. Taru Anttonen Seuraava Reilun kaupan kaupunki voi olla sinun kotikaupunkisi! Jotta kaupunki voidaan julistaa reiluksi, hankkeella tulee olla kaupunginvaltuuston tuki. Lisäksi kaupungissa tulee olla paikallinen kannatustyöryhmä, joka koordinoi ja ajaa hanketta eteenpäin, sekä vastaa raportoinnista Reilun kaupan edistämisyhdistykselle. Jotta tittelin voi saada, kaupungin tulee täyttää seuraavat kriteerit: 1. Kaupunki käyttää reilun kaupan tuotteita. 2. Kaupunki valitsee edustajan kannatustyöryhmään. 3. Kaupungin väkilukuun suhteutettu määrä kahviloita, ravintoloita ja hotelleja on mukana tarjoilemassa reilun kaupan tuotteita. 4. Reilun kaupan tuotteita käytetään työpaikoilla, seurakunnissa ja muissa yhteisöissä. 5. Kaupunki osallistuu Reilun kaupan viikkoihin ja nostaa asiaa esiin viestinnässään. Janica Rantanen Kaksiportainen hallintomalli Lähidemokratian nimissä ViNO kannattaa kaksiportaista kuntapäätöksentekoa. Malli ei ole ainutlaatuinen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on monessa osavaltiossa käytössä samanlainen päätöksentekojako, jossa ylemmällä tasolla ovat piirikunnat (eng. county) ja alemmalla tasolla kunnat, joilla kummallakin on veronkanto-oikeus. Piirikunnilla on merkittävää lainsäädäntövaltaa ja ne hallinnoivat koulupiirejä ja julkista liikennettä. Kunnat vastaavat usein lähipalveluista, kuten poliisilaitoksesta. Isommissa kaupungeissa saattaa olla lisäksi kaupunginosavaltuustoja. Erona ViNOn malliin kaavoitus on monesti kuntien hallinnassa, mikä on johtanut pirstoutuneisuuteen ja kokonaiskuvan hukanneisiin tieliikenneratkaisuihin. Jenni Stenman

14 14 Rönsy 3/2012 Kunnallisvaaleissa 2012 HELSINKI Alviina Alametsä,20 Ilmastodelegaatti Parempi Helsinki, parempi maailma. Nyt, ei huomenna Verna Castrén, 23 Valt.yo, sosiologian opiskelija Don`t worry we have a plan! Jasmin Hamid, 28 Motivoitunut varavaltuutettu, optimistinen näyttelijä. Moderni ja rohkea. Mari Holopainen, 31 Kaupunginvaltuutettu, jatko-opiskelija Kekseliäs kaupunki. mariholopainen.fi Aaro Häkkinen, 24 Pääsihteeri, oik. yo. Tasa-arvoinen Helsinki, jossa tausta ei määrää tulevaisuutta! Viljami Kankaanpää, 23 Biologian ja antropologian opiskelija. Luonto lähelle kaupunkilaisia! Emma Kari, 29 Kaupunginvaltuutettu, kansanedustajan avustaja. Jotta Helsingissä voisi hengittää. Anna Koppanen, 29 Tekniikan kandidaatti, silpputyöläinen. Fossiilit syrjään polttoaineissa ja politiikassa. Katri Korolainen- Virkajärvi, 27 HYYn pääsihteeri, FM Helsinki hauskemmaksi: Katri ratkaisee! Merja Kähkönen, 28 Feministi, opiskelijajärjestöaktiivi Vihreä M Toivo Laitinen, 23 Valtioitieteiden yo, ravintolatyöntekijä. Toiminnan ja äänen kaupunki Turkka Louekari, 28 Taloustieteen opiskelija, puolueen soturi. Asuntoja, pikaratikoita ja tarkkaa taloutta. Marlon Moilainen, 19 Nuhevin pj, oikeustieteiden ylioppilas. Helsinki on moninaisuudessaan kaunis. Maria Nordin, 29 Bloggaava supermutsi, arjen arkkitehti Nuorten kaupunki on huomisen kaupunki. Laura Nordström, 31 Kehitysministerin erityisavustaja, opiskelija Tilaa kaikille! Onnellisten kaupunki. Pilvi Nummelin, 23 Sairaanhoitaja, sosiologian opiskelija Terve Helsinki. pilvinummelin.fi Maria Ohisalo, 27 VTM, projektitutkija Helsinki, jossa kaikki pelaa. mariaohisalo.fi Meri Ovaskainen, 34. Kätilö, akuuttihoitotyön opiskelija Ihmiset ja luonto! meriovaskainen.fi Simo Raittila, 23 Opiskelija, freelancer Kaupunki elää. Elätkö sinä? simoraittila.fi Marko Rosenholm, 24 Farmaseutti Helsinki ei unohda ketään. facebook.com/ rosenholm.marko Vesa Saarinen, 31 Viestintäpäällikkö, opiskelija Eläintenkin puolella. vesasaarinen.fi Johanna (Nanna) Sumuvuori, 35 Kaupunginvaltuutettu, VTM. Vapaus, vihreys, tasa-arvo. Lilja Tamminen, 25 Graafinen suunnittelija, vapaa kirjoittaja. Kaikille hyvä Helsinki. liljat.fi

15 Rönsy 3/ Tuomas Tuure, 25 VTK Pienen ihmisen asialla, yhdenvertainen Helsinki. tuomastuure.fi Espoo Silja Uusikangas, 19 Amk-opiskelija, järjestöaktiivi. Tulevaisuus tehdään tänään! siljauusikangas.fi 1031 Elina Valkama, 33 Opiskelija, eläiten puolestapuhuja. Lapsilla ja eläimillä ei ole ääntä - sinulla on! 1032 Inka Venetvaara, 28 Kultaseppä, kotiäiti Arjen hyvinvointi ratkaistaan kunnissa. inkavenetvaara.fi 1036 Maria Vuorelma, 29 Maailmanparantaja, MMK. Kestävää kehitystä kahdella kotimaisella! UUSIMAA Hyvinkää Henrik Forsberg, 29 Tohtorikoulutettava ja elämäntapataiteilija Tavoitteena on ihmisen hyvinvointi. Teemu Hokkanen, 32 Vanhempi rikoskonstaapeli, insinööriopiskelija. Turva, Terveys ja Tasa-arvo. Saara Hyrkkö, 25 Projektipäällikkö, teekkari. Kekseliäs ja kansainvälinen Espoo kuuluu kaikille! Patrick Jensen, 24 Teekkari, teatteriharrastaja Espoo raiteilleen! patrickjensen.fi Sampsa Pietilä, 19 Musiikinopiskelija Espoosta avoin ja kokonainen! sampsapietila.fi Juho Saxlund, 19 Ylioppinut maailmanparantaja Vihreä kaupunki, parempi mieli! Järvenpää Kauniainen Kerava Ari Kaukiainen, 19 Biotieteiden ylioppilas Rohkeasti aito nuori. henkilot.vihreat.fi/ari. kaukiainen Marianne Rintala, 28 Yhteisöpedagogi, hulatanssija. Marianne - kuin se karkki, mutta sateenkaaren värinen. Mikko Vesterinen, 19 Opiskelija ja futisnörtti. Nuoruuden ääni. henkilot.vihreat.fi/mikko.vesterinen Riikka Pesonen, 24 Opiskelija, Itämeriaktivisti. Terapiaa nyt, kierrätys helpoksi, avoin valtuusto! Kusti Kokkomäki, 29 Teologian oiskelija Kun Kusti polkee, Kerava kukoistaa. Nurmijärvi Vantaa Elina Juntunen, 31 TT, yhteiskuntapolitiikan opiskelija Kaikilla on oikeus hyvinvointiin! Riina Fågel, 29 Opiskelija Nuorten asialla. Joel Linnainmäki, 21 Kansanedustajan avustaja Vaihtoehto välinpitämättömyydelle. Juhis Ranta, 24 Yhteisöpedagogiopiskelija Me olemme Vantaa. juhisranta.net Tiia-Marina Tuominen, 32 Sosionomi- ja MBA-opiskelija. Ratkaisuja kolmannen sektorin rahapulaan.

16 16 Rönsy 3/2012 Turku 348 Stiina Tuppurainen, 32 Opiskelija. Menneisyyttä arvostaen ja tulevaisuuteen varautuen. VARSI- NAIS- SUOMI 428 Mirjami Asikainen, 20 Humanistiopiskelija, feministiaktiivi Avoin, osallistava ja tasa-arvoinen Turku. Tomi Holstila, 28 Opiskelija (AMK) Saara Ilvessalo, 23 Oikeusnotaari, opiskelija Suoraan sanoen - Rakt på sak. saarailvessalo.net Mari Kekkonen, 29 Psykologi Jonot pois! vihreatehdokkaat.fi/ mari.kekkonen Aleksi Laine, 28 ViNOn puheenjohtaja, sarjakuvakauppias Tehdään Turusta hauska kaupunki! Emmi Lehtinen, 27 Yhteisöpedagogi,toimin taterapeuttiopiskelija. Tavoitteena hyvinvoiva opiskelija! Ville-Veikko Mastomäki, 27 Kansanedustajan avustaja Jos luonto saisi valita. Juhana Mustonen, 29 Super-isä, rakennusinsinööri (AMK) Kokka kohti avointa Turkua! Niina Ratilainen, 26 Edunvalvontasihteeri, Ympäristösuunnittelija Nuorempi, värikkäämpi Turku. Juha Rinta-Jouppi, 33 Hallintojohtaja, varhaiskasvatuksen opiskelija Asiat kuntoon! Pori Heidi Sanevuori, 26 Restonomi (AMK) Heidi on lähellä. heidisanevuori.fi HÄME 501 Forssa Samuli Shintami, 24 Psyk. yo Hyvinvoivan Turun puolesta. 56 Suvi Lehtinen, 24 Opiskelija Katutaidetta ja kevyen liikenteen väyliä! facebook.com/suvista 503 Jukka Vornanen, 27 Kulttuurihistorian opiskelija, Turun ViNOn pj. Avoin ja reilumpi Turku. Hämeenlinna Johanna Ojanen, 25 Ohjaustoiminnan artenomi Iso ääni ja paljon hymyä! Konsta Weber, 29 Kauppatietieteilevä humanisti. Turusta luovan talouden ja vihreän kasvun keskus. 255 Aleksi Mäntylä, 32 Toimitusjohtaja, ympäristöekologian opiskelija Kaikki on mahdollista! SATA- KUNTA Lahti Loppi Jani Wahlman, 28 Teholuuta, opiskelija Hyvinvointi ennen kaikkea! porinoita. blogspot.fi 97 Hanna Salin, 32 5-lapsen taidemalliäiti, yo-merkonomiopiskelija Elä tätä päivää ja tee huomisesta parempi.

17 Lempäälä Pirkkala Sastamala Rönsy 3/ PIRKAN- MAA Tampere 144 Tuomas Taubert, 18 Opiskelija, tietojenkäpistelijä Nuoret mukaan politiikkaan! 72 Riku Merikoski, 27 Analyytikko, DI Nuori mutta kokenut päättäjä. rikumerikoski.net 6 Helvi Toivola, 30 Imetystukiäiti, yhdistysaktiivi. Pehmeä, vihreä arki Kristiina Borg, 32 Kauppatieteiden opiskelija Ekologinen Ekonomi. Pauli Borodulin, 30 Järjestelmäasiantuntija, FM. Otetaan selvää, ei oleteta. Järkeä valtuustoon. Olga Haapa-aho, 24 Sosiaalipoliittinen sihteeri, Virnun pj. Sosiaalista kestävyyttä, vapaata kaupunkitilaa. Hanna Hakko, 24 ViNOn puheenjohtaja, suojeluasiantuntija Make love - not CO2. hannahakko.fi Iida Kalmanlehto, 28 Sosiaaliantropologi ja tulkki. Local Is Global - globaali myös paikallisesti. Jaakko Mustakallio, 25 Opiskelijan Tampere ry:n toiminnanjohtaja. Parempi Tampere! Ulla-Maija Mäkeläinen, 28 Bilsan, mantsan ja terveystiedon ope. Kehon, mielen ja ympäristön kaupunki. Toni Paju, 29 Varavaltuutettu, Advisor on Poverty and Environment. Osallistuminen, yhteisöllisyys Veikko Pajunen, 24 Opiskelija Uusia uria nuorille! veikkopajunen.com Olli-Poika Parviainen, 32 Apulaispormestari, opiskelija Tampereesta kulttuurin ja liikunnan pääkaupunki. Aino Rinta-Jouppi, 32 Opiskelija Parempi valinta. Johanna Roihuvuo, 31 Opiskelija, kotiäiti Meni ja vihersi mennessään. johannaroihuvuo.fi Hamina 624 Heikki Sairanen, 28 Nettiaktivisti Avoimempaa päätöksentekoa. sairanen.org 632 Anne Soinsaari, 21 Opiskelija-aktiivi Ekologinen ja asukkaidensa näköinen Tampere. 633 Jaakko Stenhäll, 28 DI, Kalevan vihreiden puheenjohtaja Avoimen ja vahvan kaupungin puolesta. 639 Pyry Tapio, 30 Lääkäri, isä Ilmastonmuutos kunnallispolitiikkaan - Pyry valtuustoon. KYMI 128 Katja Andrejev, 31 Opettaja, jatko-opiskelija. Vihreää energiaa Haminaan!

18 18 Rönsy 3/2012 Kuopio Tervo POHJOIS- SAVO Joensuu 104 Tapani Kersalo, 29 YTM, talousosaaja Viherkone. 106 Minna Kuuluvainen, 28 Ympäristösuunnittelija, järjestötyömyyrä. Pyöräilevä, turvallinen Kuopio 126 Veera Willman, 23 YTK, opiskelija Vähemmän rajoituksia, enemmän mahdollisuuksia! 30 Kim Tamio, 22 Ilmasto-aktivisti, kauppatieteiden yo. Hiilineutraali kunta! facebook.com/ktamio Jussi Airaksinen, 26 Toiminnanjohtaja, HTK. Ääni moniäänisyydelle. jussiairaksinen.net Anu Emilia Huovinen, 26 YTM Avoin, tasa-arvoinen, ihmis- ja eläinystävällinen Joensuu. Vera Kauppinen, 21 Biologian opiskelija, järjestöaktiivi Valitse minut välittämään. Katariina Kemppainen, 22 Yhteiskuntapolitiikan opiskelija Pussikaljaa ja bajamajoja! Harri Mulari, 34 Ympäristösuunnittelija, ympäristöoikeuden opiskelija Kääpien puolesta! Roope Tahvanainen, 24 Kaupunginvaltuutettu, suunnittelija Sloganeilla ei maailmaa pelasteta. Alajärvi Vaasa 406 Topias Tamminen, 24 Yhteiskuntamaantieteen opiskelija ja myyjä Freesi kuin mikä! VAASA 113 Saara Susiluoma, 28 Luokanopettaja, kotiäiti Uusia tuulia. 349 Outi Pantsar, 30 Yksilövalmentaja/ luovien toimintojen ohjaaja. Monimuotoinen Vaasa. 356 Eppu Saarela, 27 Opiskelija Yhteisöllistä kansalaisyhteiskuntaa. eppusaarela.fi Hankasalmi Jyväskylä 359 Suvi Syrjä, 31 Toiminnanjohtaja, opiskelija. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä - Reilusti parempi 362 Jani Vesterbacka, 22 Sivari, suurtalouskokki Avoimen ja toimivan vaasan puolesta. KESKI- SUOMI 69 Ville Korhonen, 26 Opiskelija, yrittäjä ypcs.fi 248 Touko Aalto, 28 Kaupunginvaltuutettu, eduskunta-avustaja Valitse Toukon tie. toukoaalto.com

19 Rönsy 3/ Maia Fandi, 31 Äiti ja sosiaalityöntekijä. Jokainen ihminen on tärkeä. maiafandi.com Paloma Hannonen 29 Valtuutettu, ympäristöministerin erityisavustaja Monimuotoinen Anni Pursiainen, 32 Opiskelija, järjestöaktiivi. Avoimuutta ja aitoja vaikutusmahdollisuuksia! Viivi Setälä, 19 Opiskelija, Saapas-vapaaehtoistyöntekijä Hyvinvoinnin ja elämänlaadun kehitys Marjo Suvanto, 19 Opiskelija, puheviestijä Värikkään vihreää politiikkaa. marjosuvanto.fi Kea Tossavainen, 23 Content Manager Luovaa Vihreää Hulluutta! facebook.com/ kea.tossavainen.vihr Kajaani Oulu 303 Antti Yli-Tainio, 30 Lautapeliharrastaja, opiskelija Vähemmän puhetta - enemmän tekoja! OULU 6 Marika Kemppainen, 21 Oppisopimusopiskelija, ylioppilas Liikunnasta hyvinvointiin. 13 Iiris Vesala, 20 Luonnontieteiden ylioppilas Vihreämpi, järkevämpi, reilumpi kunta. 35 Janne Hakkarainen, 25 varavaltuutettu, aineenopettajaopiskelija. Kaupunki kuuluu kaikille Salla Hekkala, 24 Opiskelija, tuleva toimittaja. Valtaa kuntalaisille. henkilot. vihreat.fi/salla.hekkala Salla Kangas, 28 Biokemisti, väikkäriopiskelija. Onnellisen ja ekologisen kaupungin rakentaja. Timo Keränen, 29 N:nnen vuoden opiskelija, scifinörtti Myös kokemukseltaan vihreä. Johanna Kesti, 29 Opiskelija, järjeestöaktiivi Ystävällisempi kaupunki kaikille! Harri Lempola, 29 Kauppatieteiden kandidaatti Intoa ja idealismia. harrilempola. blogspot.fi Mirja Mustapirtti, 20 Ylioppilas, luontoradikaali.inhimillisyyttä - jotta ikiaikainen eläin voi elää. Sotkamo Rovaniemi 93 Milla Rintala, 18 Lähihoitajaopiskelija Tehdään yhdessä hyvinvoiva Oulu. 104 Otto Simola, 29 Järjestöaktiivi, Ohjelmistosuunnittelija Nuori, kokenut - Luova ja energinen! 71 Terhi Heimonen, 24 Feministi, vegaani Vihreämmän Kainuun puolesta! LAPPI 245 Miikka Keränen, 21 Tuleva eko-ekonomi, seurakuntahomo. Miikkan Rovaniemi: loistopaikka asua!

20 20 Rönsy 3/2012 Vihreitä ehdokkaita enemmän kuin koskaan - Pienemmällä paikkakunnalla yksikin vihreä valtuutettu tuo moniarvoisuutta, muistuttaa vaalityötä ahkerasti tekevä Markus Drake. Vaikuttamista kuntavaalien kulisseista Tehdäkseen vaalityötä yhteisten tavoitteiden eteen ei tarvitse olla itse ehdokas. Tämän osoittaa pitkän linjan vihreä aktivisti Markus Drake, jonka polku vihreässä liikkeessä ei ole ollut se tavallisin. Vihreitä ehdokkaita on tämän syksyn kunnallisvaaleissa ennätyksellisesti liki Ehdokashankintaa voidaan pitää huippusuorituksena, sillä kuntien määrä on vähentynyt ja Perussuomalaisia lukuun ottamatta muiden puolueiden ehdokasmäärä on laskenut viime vaaleista runsaasti. Vihreät tekivät ehdokashankinnassa huiman loppukirin, ja jäseniä on eduskuntavaaleihin verrattuna kaksinkertainen määrä. - Haluan kannustaa jokaista teistä tekemään töitä innolla vihreämpien ja parempien kuntien puolesta. Jollet ole itse ehdokkaana, voit osallistua vaalikampanjaan ehdokkaan tukiryhmässä tai paikallisessa vihreässä yhdistyksessä, muistuttaa puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö. Vihreiden ehdokkaista naisia on 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia. Keski-ikä on 43 vuotta ja vanhin ehdokas 86-vuotias. Vinolaisia ehdokkaita on 128, joista 18-vuotiaita on 18. Kulttuurinurkka Sukupolvesta toiseen Kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä Patriarkka ei päästä ketään helpolla Markus Drake on tuttu nimi Vihreiden historiaa tuntevalle. Drake toimi ViNOn toisena puheenjohtajana järjestön alkuvuosina ja oli ehdolla vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Helsingissä. Vaalien seurauksena Drake jäi tauolle kotimaan politiikasta, sillä hänen kampanjointinsa mietojen huumausaineiden käytön sallimisesta sai aikaan melkoisen mediamylläkän, johon myös puolue vedettiin mukaan. Noista vaaleista on kulunut lähes kymmenen vuotta. Tässä välissä on ehtinyt tapahtua paljon: Drake ei missään vaiheessa jättänyt vaikuttamista. Hän toimi seuraavina vuosina muun muassa talonvaltausliikkeessä Helsingissä sekä Euroopan vihreiden nuorten FYEG:n hallituksen jäsenenä. Tie vei Suomesta Pariisiin ja lopulta Berliiniin Draken alettua seurustella nykyisen vaimonsa, europarlamentaarikko Ska Kellerin kanssa. Drake toimi useissa Euroopan vihreiden työryhmissä ja työskenteli myös vuoden ViNOn kattojärjestö Federation of Young European Greens FYEGin pääsihteerinä. Liikkeet ovat tärkeitä, eivät yksilöt. Nyt Drake on taas Helsingissä tehdäkseen politiikkaa Suomessa. Drake haki Helsingin Vihreiltä kuntavaaliehdokkuutta, muttei mahtunut ehdokaslistalle. - Olin omasta mielestäni liian kauan eristyksissä Suomesta. Toki olisin halunnut ehdokkaaksi, mutta on myös luonnollista, ettei listalle mahdu kaikki. Se ei myöskään tarkoita, ettei minulla ole annettavaa tälle kampanjalle, päinvastoin, Drake toteaa. Sen lisäksi, että Drake on mukana useammankin ehdokkaan tukiryhmässä, hänet palkattiin myös Helsingin Vihreiden vaalimökkimajuriksi. - Olen kasvanut ajatusmalliin, että liikkeet ovat tärkeitä, eivät niinkään yksilöt. Haluan yrittää antaa kaiken, minkä pystyn vihreälle liikkeelle. Näissä vaaleissa voin tehdä sen tukemalla nuorten ehdokkaiden vaalityötä ja kasvattamalla uutta vihreää sukupolvea. Vaikka Vihreät on puolue, pitäisi liikelogiikka säilyttää, Drake pohtii. Drake haluaisi kuntapolitiikassa nostaa esille metropolipolitiikan kysymyksiä kokemustensa pohjalta. Näistä kokemuksista kumpuaa myös Draken halu tehdä töitä näiden vaalien eteen: - Olen asunut Berliinissä alueella, jossa Vihreät on suurin puolue ja olen saanut huomata, miten hyvää elämä voi olla vihreän hallinnon alaisena. Haluaisin olla mukana mahdollistamassa samaa Helsinkiin. Toisaalta pienemmällä paikkakunnalla yksikin vihreä valtuutettu tuo keskusteluun moniarvoisuutta. Näillä molemmilla tasoilla Vihreiden äänestäminen on tärkeää. Näiden eteen haluan taistella paikkakunnan koosta riippumatta, sanoo Drake. Taru Anttonen ROOLEISSA Antti Luusuaniemi, Heikki Pitkänen, Juha Muje, Juha Varis, Kristiina Halttu, Pirjo Määttä, Raimo Grönberg, Minka Kuustonen, Kaija Pakarinen, Kirsti Wallasvaara OHJAUS Juha Jokela LAVASTUS Teppo Järvinen PUVUT Auli Turtiainen VIDEOSUUNNITTELU Timo Teräväinen VALOSUUNNITTELU Ville Toikka ÄÄNISUUNNITTELU Tommi Koskinen NAAMIOINTI Jani Kylmälä ja Laura Sgureva Tänä syksynä Kansallisteatterin lavalla nähdään sukupolvien kohtaaminen, jossa kyytiä saavat ennen kaikkea suuret ikäluokat, mutta helpolla eivät pääse muutkaan. Heimo (Raimo Grönberg) ja Virpi Harju (Kirsti Wallasvaara) viettävät eläkepäiviään Normandiassa. Heimo haluaa elää vielä yhden elämän ja päättää muuttaa vaimonsa kanssa takaisin Suomeen. Virpi suostuu, kuten aina. Samalla hän muistuttaa, että muuttaessaan takaisin heidän täytyy taas alkaa rakastaa lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Suomi ei ole enää entisensä. Pullamössösukupolvi on kasvanut aikuiseksi ja haastaa patriarkaatin maailmankuvan Kristiina Haltun näyttelemän miniän johdolla. Vihreät arvot, tunteet ja feminismi luovat pelikentän, jossa hyväveliverkostoille ja patriarkaatille ei jää tilaa. Edessä on lähes kolme tuntia poliittista keskustelua, valtakunnan rakentamista, huumoria ja ironiaa. Näytelmä on virkistävä kaikessa erilaisuudessaan, vaikka aihe onkin raskas. Tarina sopii Kansallisteatterin juhlavuoteen kuin nenä päähän, sillä uudistuneen teatterinkin on aika tuulettaa sukupolvien stereotyyppejä ja siirtyä ajassa eteenpäin. Näytelmää ei ole dramatisoitu liiaksi, eikä siihen tässä tapauksessa ole tarvettakaan. Juha Jokelan käsikirjoittamassa sanasodassa on draamaa jo itsessään. Näyttämöllisenä elementtinä käytetään kekseliäästi peiliä, josta katsojat voivat seurata moniulotteisesti lavan tapahtumia ja välillä myös itseään. Musiikkia käytetään kiinnostavasti: näyttelijät onnistuvat laulusuorituksillaan korostamaan tarinasta kumpuavaa tunnelmaa. Minka Kuustonen tekee mahtavan roolisuorituksen nuorena Virpinä. Muutkin roolitukset osuvat nappiin. Virpiä näyttelevä Kirsti Wallasvaara ei pääse eroon maineestaan Käpy selän alla elokuvan tummana kaunottarena, mutta tässä näytelmässä se