Norjassa pulaa insinööreistä. Päättösopimukset puhuttavat. Järjestöjohtajat tutustuivat Kymijärvi II -voimalaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Norjassa pulaa insinööreistä. Päättösopimukset puhuttavat. Järjestöjohtajat tutustuivat Kymijärvi II -voimalaan"

Transkriptio

1 1/2013 Norjassa pulaa insinööreistä Päättösopimukset puhuttavat Järjestöjohtajat tutustuivat Kymijärvi II -voimalaan

2 sisältö numero 1/2013 Kannen kuva: Emil Helotie Äveriäs Norja työllistää insinöörejä...10 Ruotsin palkkamalli koetuksella...14 UIL mukana kehitysyhteistyöhankkeissa...16 Irtisanomispakettien kanssa on oltava tarkkana Myynti-insinöörin koulutuksella kysyntää...20 Koulutuksen langat yksiin käsiin...23 Tulospalkkauksen muuttuvat piirteet...24 Bridge toi toivoa Salon nokialaisille...26 Jämäkkää asiaa neuvottelupäivillä...34 Ammattikorkeakoulut murroksessa...37 Lakiesitys uhkaa viedä rakennusalalta töitä...38 Insinöörien seikkailuista syntyi kirja...43 Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta... 9 Kolumni...22 Totta & tutkittua...28 Oikeus...30 Opiskelijat...32 Nappaa vinkki...39 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta Norja houkuttelee suomalaisinsinöörejä. Projektipäällikkö Jari Auvinen on yksi kutsuun vastanneista. 2

3 pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Kilpailukykyä voi arvioida monella tavalla Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes heitti tammikuun lopussa hiekkaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n propagandaosaston rattaisiin kertomalla Suomen olevan yrittäjän kannalta maailman toiseksi paras maa. Pienen Suomen edellä listauksessa oli vain maailman merkittävimpiin finanssikeskuksiin kuuluva Singapore. Forbesin listaus perustuu indeksiin, jossa otetaan huomioon liiketoimintaympäristö, työvoima, tutkimus, pääomamarkkinat, talous ja kasvu. Singaporen indeksiluku on 72,1, Suomen 70,5. Talouslehden mukaan kaikki yli viidenkymmenen olevat luvut ovat aika hiton hyviä, lähelle sataa pääsy olisi kapitalistin taivas. Amerikkalaisen talouslehden pisteytys ei ole ainoa, joka kyseenalaistaa elinkeinoelämän rummuttaman totuuden Suomen heikosta kilpailukyvystä. Esimerkiksi World Economic Forumin loppuvuodesta julkaisemassa vertailussa Suomi oli maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Äkkiseltään ei kuulosta siltä, että ilman palkanalennuksia, eläkeiän nostoja ja muita työehtojen heikennyksiä olisimme kansakuntana perikadon partaalla. EK:n käsitys kilpailukyvystämme näyttää olevan tyystin erilainen kuin kansainvälisillä talousanalyytikoilla. Syykin on selvä; elinkeinoelämä ja yritykset arvioivat kilpailukykyä lähes yksinomaan yksikkötyökustannuksen kautta. Useat ekonomistit ovat kyseenalaistaneet yksikkötyökustannuksen käyttökelpoisuuden kilpailukyvyn mittarina, mutta elinkeinoelämälle se ja etenkin sen antamat tulokset sopivat. Kilpailukyky on paljon muutakin. Suomalaisyritykset ovat tähän saakka menestyneet muun muassa korkeatasoisen koulutuksen, pohjoismaisen hyvinvointimallin ja sopimusyhteiskunnan mukanaan tuoman työmarkkinoiden joustavuuden avulla. Ne ovat pitkäaikaisen kilpailukyvyn kivijalkoja, eivät palkkaneuvotteluissa jakamatta jääneet eurot ja sentit. Suomalainen teollisuus ei ole immuuni suhdannevaihteluille, mikä on näkynyt viennin hiipumisena. Taantumasta huolimatta monen suomalaisyrityksen tuotteet ja palvelut käyvät kuitenkin kaupaksi lähes entiseen tahtiin. Menestys ei siis ole yksistään kilpailukyvystä kiinni. Palkkavaikerruksen sijaan elinkeinoelämän on syytä keskittyä etsimään menestystuotteita hukattujen tilalle. Se edellyttää panostusta innovaatioihin ja henkilökunnan osaamiseen. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 3.5., 13.6., 22.8., 26.9., , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Lomakorvauksen jaksottaminen poistui Tämän vuoden puolella päättyneen, yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikaisen työsuhteen yhteydessä maksettuja lomakorvauksia ei enää jaksoteta työsuhteen päättymisen jälkeen. Vuosilomakorvauksen, eli pitämättä jääneistä lomapäivistä maksetun korvauksen, saaminen ei enää siirrä ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Jos työsuhde on päättynyt viime vuoden puolella ja lomakorvauksia tulee maksettavaksi, lomakorvaus jaksotetaan edelleen. Tällöin jaksotettava aika, jolta ei siis ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, voi jatkua myös tämän vuoden puolella. Ratkaisevaa on työsuhteen päättymisvuosi, ei lomakorvauksen maksuajankohta. Osa-aikatyöstä maksetun lomakorvauksen sovittelu säilyy ennallaan, eli tällöin lomakorvaus sovitellaan maksuperusteisesti. Taloudellisen etuuden jaksotus pysyy myös edelleen voimassa palkansaajaa Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä väheni hieman viime vuonna. Se oli Vuoden vaihteessa henkilöstöstä noin oli lomautettuna. Yleisimmät luontoisedut insinööreillä Puhelin- / matkapuhelinetu Liikuntaraha / -seteli Ateriaetu (maksaa itse verotusarvon) Kulttuuriseteli Laajakaistaliittymä Autoetu Muu lakisääteisen työterveyshuollon ylittävä etu 9 10 Lomamökkien käyttö- / alennusetu Alennusetu esimerkiksi oman yrityksen tuotteista Hammashoito / silmälasikorvaus Ateriaetu (osa palkkaa) Lähde UIL:n Työmarkkinatutkimus TMT X

5 Koonnut Kirsi Tamminen Javier Zuniga / Los Mineros PKC:n lakkoilevia työntekijöitä tuotantolaitoksen edessä. PKC:n työntekijät nälkälakossa Meksikossa Suomalaisen PKC Groupin tuotantolaitoksilta Meksikossa irtisanotuista työntekijöistä 11 oli tammikuussa nälkälakossa. He vaativat työsuhteiden palauttamista ja ay-oikeuksien tunnustamista. PKC irtisanoi joulukuussa Meksikossa Acuñan tehtailta 122 työntekijää. Työntekijöiden joukossa oli Meksikon kaivostyöntekijöiden liiton paikallisosaston toimikunnan jäseniä. PKC oli tehnyt Meksikossa niin Amk-uudistus ei lisännyt muuttamista 1990-luvun puolivälissä perustetun Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmän yhtenä tavoitteena oli metropolialueelle suuntautuvan muuttoliikkeen heikentäminen ja tasapainoisemman alueellisen kehityksen edistäminen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tässä tavoitteessa ei ole onnistuttu. Amk-uudistus lisäsi muuttoliikettä Ketterää työtä monimutkaiseen ympäristöön Työn tekeminen edellyttää nykyisin yhä useammin erilaisten hallinnollisten ja toiminnallisten rajojen rikkomista ja ylittämistä. Työhön liittyy verkostoitumista, ulkoistamista, alihankintaa ja vuokratyötä. Esimerkiksi projektien läpivienti vaatii yhteistyötä sekä työpaikan eri sanotun suojelusopimuksen CTMammattiliiton kanssa. Suojelusopimuksella estettiin PKC:n työntekijöiden järjestäytyminen riippumattomaan ammattiliittoon Los Minerosiin. Uusi Insinööriliitto on tehnyt Ammattiliitto Pron ja Metallityöväen Liiton kanssa yhdessä valituksen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:lle siitä, että PKC rikkoo työntekijöiden oikeuksia tuotantolaitoksillaan Meksikossa. maakuntien välillä välittömästi lukion suorittamisen jälkeen. Henkilöiden muuttoalttius kasvoi ainoastaan lyhyellä aikavälillä. Amk-uudistuksella ei ollut merkittäviä vaikutuksia muuttoliikkeeseen pidemmällä aikavälillä. Sen myötä vilkastunut muuttoliike on voinut parantaa työvoiman alueellista kohdentumista. osastojen, tiimien tai vastaavien välillä että ulkopuolisten tahojen kanssa. Sujuva toiminta moniosaisessa työelämässä tukee tuloksellisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia. Työterveyslaitoksen Rajoja rikkova työ -hanke hakee jouhevia ratkaisuja mutkikkaaseen työelämään. Finnwatch selvittää veroparatiiseja Finnwatch on käynnistänyt Kestävän talouden ohjelman. Se selvittää suomalaisten ja Suomeen sidoksissa olevien yritysten rahoitustoiminnan vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, talouteen, demokratiaan ja ympäristön tilaan. Tarkastelussa ovat Suomessa toimivien poikkikansallisten yritysten taloudelliset kytkökset veroparatiiseihin ja rahoitussalaisuusalueisiin sekä vastuullinen sijoittaminen. Tutkimustiedon pohjalta annetaan yrityksille, lainsäätäjille ja kansalaisille toimintasuosituksia markkinoiden avoimuuden ja talouden kestävyyden parantamiseksi, ohjelmasta vastaava tutkija Henri Purje sanoo. Kumppaneina ohjelmassa ovat mukana Akava, SAK ja STTK sekä kehitysyhteistyöjärjestöjen katto-organisaatio Kepa. Yli sata sai työpaikan Tampereella toimivan PIOTTY -työllisyysprojektin osallistujista 105 työllistyi viime vuoden aikana. He työllistyivät koulutusta vastaavaan, kokoaikaiseen työhön pääasiassa yksityiselle sektorille. Työllistyneistä 60 prosenttia oli alle kuusi kuukautta työttömänä olleita ja loput yli puoli vuotta työttömänä olleita. Projektin kohderyhmänä ovat pirkanmaalaiset insinöörit, diplomi-insinöörit, ekonomit ja tradenomit. Tavoitteena on työttömän laadukas työllistyminen osaamista ja koulutusta vastaavaan työtehtävään pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Projektiin on osallistunut vuodesta 2009 lähtien yhteensä 702 henkilöä, joista 30 prosenttia on insinöörejä. Pirkanmaan Otty -projektia hallinnoi Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PIOTTY ry. Sitä rahoittavat muun muassa Uusi Insinööriliitto UIL ja Tampereen Insinöörit. 5

6 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Ruotsin mallia on harkittava Seuraavan työmarkkinakierroksen lähestyessä eri osapuolet ovat haarukoineet uusia mahdollisuuksia kehittää suomalaista neuvottelumallia ja -kulttuuria. Perinteisenä mallimaana Suomelle on Ruotsi, rakas länsinaapurimme. Ruotsissa on jo viitisentoista vuotta sovellettu industriavtal ia eli teollisuussopimusta. Kun valtaosa UIL:n jäsenistä työskentelee teollisuudessa ja sitä lähellä olevilla aloilla, tällaisten mallien tutkiskelu on meille mielenkiintoista. Ruotsin teollisuussopimusmalli on syntynyt ja kehittynyt samantyyppisessä tilanteessa, jossa Suomi on tällä hetkellä. Myös Ruotsi on hyvin vientivetoinen ja -riippuvainen maa, joten kansakunnan edellytykset pärjätä maailmantaloudessa ovat testissä jatkuvasti. Teollisuussopimuksen perusidea on mitoittaa työehtojen ja ennen kaikkea ansiotason kehitys teollisuuden kantokyvyn mukaan. Eri työmarkkinaosapuolet ovat keskenään sopineet, että tämä on kokonaisuuden hyvinvoinnin kannalta tapa, jolla ruotsalaiset voivat kansana säilyttää vaurautensa ja hyvinvointinsa siten, että se palvelee mahdollisimman suurta osaa kansasta. Sopimuksen neuvotteluosapuolet ovat siis teollisuuden ammattiliittoja ja työnantajajärjestöjä. Hyvin strukturoidun neuvotteluprosessin päätteeksi teollisuus muodostaa koko kansantalouteen kustannustason, jonka sisällä kaikki alat ja yksittäiset työpaikat toteuttavat omia sopimusratkaisujaan. Toimisiko vastaava järjestelmä Suomessa? Mene ja tiedä. Ruotsissa, niin kuin Suomessakin, työnantaja on halunnut viedä työehtojen määräytymisen paikalliselle tasolle. Tätä kehitystä emme me palkansaajat ole kummassakaan maassa olleet valmiita viemään varauksetta eteenpäin. Toisekseen meillä ei toistaiseksi ole ollut työmarkkinapoliittista valmiutta tunnustaa, että yhdellä sektorilla vientiteollisuudella on suhteellisen suvereeni asema palkanmuodostuksessa. Jollakin tapaa vientiteollisuuden asema pitäisi meilläkin tunnustaa, sillä pienenä ulkomaankaupasta riippuvaisena kansantaloutena emme saisi tätä etua hukata. Viime kädessä viennillä kuitenkin kustannetaan runsaasti kaikkien hyvinvointia edistäviä palveluita. Eurooppalaisen ay-liikkeen kattojärjestö 40 vuotta Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY juhlisti 40-vuotista historiaansa tammikuussa juhlakokouksessa Madridissa. Järjestö perustettiin 7. helmikuuta EAY edustaa Euroopan tason työmarkkinaneuvotteluissa eurooppalaista ay-liikettä. Se myös pyrkii vaikuttamaan Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston päätöksentekoon sekä varmistamaan ayliikkeen edustajien mukanaolon EU:n erilaisissa neuvoa-antavissa elimissä. EAY edustaa noin 60 miljoonaa palkansaajaa. Sen jäsenenä on 85 kansallista keskusjärjestöä 36 Euroopan maasta sekä 10 toimialakohtaista eurooppalaista ammattisihteeristöä. Suomesta järjestön jäseniä ovat Akava, SAK ja STTK. EAY:n toimipaikka on Brysselissä. Hitaus häiritsee puhelimen nettikäyttöä Taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen mukaan internetiä viikoittain käyttävistä suomalaisista 33 prosenttia selaa verkkosivuja puhelimellaan ainakin muutaman kerran viikossa. Kasvua syksystä 2011 on lähes 10 prosenttiyksikköä. Kun netin mobiilikäyttäjien määrä nousee, käyttäjien näkemyksissä korostuvat verkon käytön ongelmat. Niistä yleisimmiksi ovat nousseet sivustojen hidas latautuminen ja toimimattomuus. Koetut ongelmat voivat kertoa siitä, että eri päätelaitteille räätälöityjä sivustoja on vielä liian harvassa. Toisaalta taustalla voi olla kuluttajien odotukset verkon toimivuudelta. Raskaskin sivusto latautuu vikkelästi tietokoneella ja kiinteällä laajakaistalla, mutta älypuhelimella ja 3G-yhteydellä surffaavaa odottaa helposti takkuileva käyttökokemus. 6

7 Shutterstock Työterveyshuolto tukee työurien pidentämistä Viime kesäkuussa voimaan tulleen työterveyshuoltolain muutoksen tarkoituksena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä, työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä ja mahdollisuudet työn muuttamiseksi sellaiseksi, että työntekijä kykenee työskentelemään. Työnantaja saa 60 prosentin korvauksen työterveyshuollon ehkäisevästä toiminnasta, jos työpaikalla on yhteistyössä työntekijöiden kanssa sovittu malli työkyvyn edistämisestä, seurannasta ja varhaisesta tuesta. 40 % 14 % 46 % Insinöörien työ on kansainvälistä UIL:n uutiskirjeessä kysyttiin jäseniltä, ovatko he työskennelleet ulkomailla. Vastaajista kolme viidestä on ollut töissä ulkomailla joko suomalaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä. Kyllä, suomalaisen työnantajan lähettämänä Kyllä, ulkomaisen yrityksen palveluksessa En ole Vastaajia oli yhteensä Tilastokeskuksen mukaan noin suomalaista yritystä toimi vuonna 2010 yhteensä 118 maassa. Yritykset työllistivät ulkomailla lähes henkilöä. Tekes auttoi suomalaisyrityksiä menestymään maailmalla Suomalaiset kasvuyritykset menestyivät viime vuonna monissa mittelöissä. Suurin osa menestyneistä yrityksistä on Tekesin asiakkaita. Tekesin rahoitus on noin kolme prosenttia yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Asiakkaina oli viime vuonna noin yritystä sekä kaikki yliopistot ja julkiset tutkimusorganisaatiot. Yritysprojektien rahoituksesta 68 prosenttia kohdistui pienille ja keskisuurille yrityksille. Viime vuonna päättyneissä projekteissa syntyi kaikkiaan uutta tai korvaavaa tuotetta, palvelua tai prosessia. Patentteja tai patenttihakemuksia syntyi lähes tuhat. Pienten ja keskisuurten yritysten projektien tuloksena odotetaan 6,2 miljardin euron liikevaihtoa projektien tavoitevuonna. 7

8

9 puheenjohtajan palsta helmikuu 2013 Pertti Porokari Yhdessä olemme vahvempia Suomalaisten ja tänne vahvasti sidoksissa olevien yritysten yhteiskuntavastuuta kehitysmaissa seuraava kansalaisjärjestö Finnwatch nosti hiljattain esiin yksittäisen, mutta vakavan ongelman. Järjestö paljasti, että suomalaisten kauppaketjujen maahantuoman tuoremehun valmistuksessa käytetään lapsityövoimaa ja pakkotyötä. Jos ruoka on erityisen halpaa, sen tuottamisessa on yleensä aina kohdeltu kaltoin lapsia, eläimiä, ympäristöä tai kaikkia näitä. Kuluttajat voivat omalla käyttäytymisellään ja valinnoillaan vaikuttaa. Etelä-Afrikassa lapset joutuvat kaivamaan timantteja myrkkyjen seassa. Indonesiassa, Kiinassa tai Intiassa tehty halpa ja värikäs tekstiili on mitä todennäköisimmin tuotettu epäinhimillisissä oloissa. Tällainen tuotanto heikentää suomalaisen työn menestysmahdollisuuksia. Näitä asioita kannattaisi välillä pysähtyä miettimään. Kansainvälinen ay-toiminta pyrkii estämään muun muassa lapsityövoiman käytön. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena ovat asialliset työolot ja työsuhteen ehdot kaikille maailman työntekijöille, jotta teollistuminen ei leviäisi epäeettisin keinoin. Tästä syystä myös liittomme on mukana kehitysyhteistyössä SASKissa eli Suomen Ammattijärjestöjen Solidaarisuuskeskuksessa ja kansainvälisessä edunvalvonnassa kansainvälisten ammattisihteeristöjen, kuten maailmanlaajuisen ammattijärjestön IndustriAll Global Unionin, kautta. Monen muun suomalaisen liiton tavoin UIL on jäsenenä myös pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden IN:ssä ja eurooppalaisessa teollisuustyöntekijöiden IndustriAll Europen sihteeristössä. Näissä järjestöissä mukana olemisen yksi keskeinen tavoite on vaikuttaa Euroopan unionin päätöksentekoon. Moni EU:n direktiivi asettaa reunaehtoja suomalaiselle lainsäädännölle. Siksi on erityisen tärkeää olla valvomassa direktiivien sisältöä jo niiden valmisteluvaiheessa. Jos emme ole vaikuttamassa Euroopassa, joku toinen tekee sen puolestamme. Vaarana on, että tällöin kantamme jää ottamatta huomioon. On oltava hereillä ja seurattava tilanteita tarkasti, että rikkidirektiivin kaltaisia päätöksiä ei enää pääse syntymään. Pohjoismaisten liittojen on aika helppo löytää yhteinen linja asioissa. Koska Pohjoismaissa on korkea järjestäytymisaste, liitot ovat isoja, ja yhdessä olemme erittäin vaikutusvaltaisia eurooppalaisella tasolla. Jos vielä satumme saamaan saksalaisen teollisuustyöntekijöiden jättiliiton IG Metallin puolellemme, asioiden eteenpäin vieminen on aina kivuttomampaa. 9

10 10 Äveriäs Norja ty

11 Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Monica Larsen Jari Auvinen on tehnyt koko työuransa ulkomailla, lähinnä Norjassa. Ulkomaille oli lähdettävä, kun Jyväskylän seutu ei tarjonnut töitä vastavalmistuneelle automaatioinsinöörille. Projekti-insinööri Jari Auvinen tutustuu öljynporauslautan pienoismalliin öljymuseossa. öllistää insinöörejä 11

12 Nuori insinööri suuntasi töihin Tsekkeihin. Hän työskenteli sekä Prahassa että Liberecissä. Prahasta Jari Auvinen lähetettiin komennukselle Norjaan. Neljän vuoden jakson aikana projekteja oli sekä Oslossa että Stavangerissa. Tämän jälkeen työt olisivat jatkuneet edelleen tsekkiläisessä firmassa, mutta viime keväänä Auvinen päätti vaihtaa norjalaiseen yritykseen. Työpaikkaa Stavanger ista ei tarvinnut hakemalla hakea. Nykyinen työnantajani soitti, kun entiset, jo aiemmin firmaan siirtyneet työkaverit olivat suositelleet minua. Työnantaja on öljy- ja kaasualan konsulttiyritys NPC. Yritys välittää insinöörejä eri yhtiöille, joita ovat muun muassa Aker, Axxon, NOV, Shell ja Statoil. NPC:llä on noin 350 työntekijän joukossa useita eri kansallisuuksia, mutta Auvinen on ainoa suomalainen. Työkieli on pääasiassa englanti, sillä monet asiakkaamme on muualta kuin Norjasta ja lisäksi työtiimissämme on useita eri kansallisuuksia edustettuna. Kansalaisuuksien laaja kirjo Konsulttifirman kautta Auvinen työskentelee määräaikaisena firmassa nimeltä National Oilwell Varco NOV. Kaikkiaan koko yhtiössä on yli työntekijää 60 eri maassa. Norjassa työntekijöitä on Olen tavannut muutamia muita suomalaisia, jotka työskentelevät NOV:lla. Auvisen mukaan norjalaisten ja muualta tulleiden työkavereiden kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, sillä englannin kielen taito on erittäin hyvä kuten muillakin pohjoismaalaisilla. Esimiesten kanssa on helppo kommunikoida ja päästä yhteisymmärrykseen. Auvinen työskentelee öljynporaukseen liittyvän automaation parissa. Samassa tiimissä on hänen ja norjalaisen lisäksi kaksi islantilaista, kaksi kiinalaista, intialainen, tsekki, kazakstanilainen ja portugalilainen. Hänen työkuvansa sisältää muun muassa logiikkaohjelmointia ja testaamista, teknisten dokumenttien kirjoittamista ja tarkastamista sekä standardisointia. Suomalaisiin työoloihin on vaikea verrata, sillä en ole ollut insinöörin töissä Suomessa, Auvinen toteaa. Töitä on tarpeeksi tarjolla Keski-Suomesta kotoisin olevan insinöörin mielestä Norjassa työskentelyssä parasta on hyvä työtilanne ja hyvä palkka. Huonoa ovat korkea verotus ja Stavangerin sateinen ilmasto. Kolmikymppinen Auvinen arvioi, että NOV:lla vakituisen työntekijän palkka on noin euroa. Konsultin palkka on korkeampi eli noin euroa, mutta työsopimus on määräaikainen. Itse työskentelen konsulttina ja nykyinen työsopimukseni ulottuu ensi syksyyn. Tosin projekteja on jo nyt minulle kaavailtu vuoteen 2017 asti, joten tuon määräaikaisen sopimuksen jatkon kanssa ei luulisi olevan ongelmia. Työttömyysprosentti Stavangerissa on tällä hetkellä parin prosentin luokkaa. Työpäivän pituus on samanmittainen kuin useilla Suomessa eli 37,5 tuntia viikossa. Ylitöistä ei makseta erillistä korvausta, vaan joka tunnista saa normaalin tuntipalkan. Palkka riittää reilusti Norja tunnetaan kalliina maana, mutta Jari Auvisella ei ole ollut ongelmia pärjätä palkallaan. Rahaa on jäänyt säästöön. Vuokrat ovat korkeita; 50 neliön asunnon vuokra Stavangerin keskustassa on noin euroa. Hinnat ruokakaupoissa ovat Suomea korkeampia. Huomattavasti Suomea kalliimpaa on käydä ulkona syömässä Stavangerissa. Esimerkiksi pizza maksaa noin 26 euroa ja tuoppi olutta 12. Vapaa-ajallaan Auvinen kuntoilee; hän pelaa työkaverien 12

13 Norjassa on kova kilpa insinööreistä Norjan insinööriliitto NITO:sta kerrotaan, että maassa on pulaa insinööreistä. Tarvittaisiin noin insinööriä, ja tarve kasvaa, elinkeino- ja työelämäjohtaja Siri Røine sanoo. Kipeimmin insinöörejä kaivataan öljy- ja kaasualalle. Røinen mukaan sinne myös saadaan insinöörejä helpommin, sillä palkat ovat kovemmat kuin ICT- tai julkisella sektorilla. Näilläkin sektoreilla on runsaasti avoimia insinööripaikkoja. Kilpailu on kovaa. Suomesta ja muista Pohjoismaista Norjaan töihin tulevia insinöörejä arvostetaan. Pohjoismaissa insinöörikoulutuksen taso on korkea. Lisäksi työelämän pelisäännöt ovat suhteellisen samanlaiset. Asettumista helpottaa, että yleensä työkieli on englanti, Røine kertoo. Monet maahan muuttaneista suomalaisista insinööreistä oppivat hänen mukaansa nopeasti norjaa, mikä on suuri etu. Kulttuurierot ovat pienet. Se auttaa työhön ja yhteiskuntaan sopeutumisessa. Siitä minulla ei ole tietoa, auttaako Norjassa työskentely insinööriuran rakentamisessa. Joka tapauksessa palkat ovat hyvät. Norjan öljypääkaupungiksi kutsuttu Stavanger sijaitsee vuonon rannalla. Jari Auvisen mukaan museossa voi tutustua, millaista elämä voi olla öljylautalla keskellä merta. kanssa viikoittain sählyä ja jalkapalloa. Stavangerissa on jo oma ystäväpiiri ja sieltä on kätevä matkustella. Suomesta hän kaipaa perhettä, ystäviä sekä ruisleipää ja suomalaista kahvia. Tällä hetkellä ei ole sen suurempia suunnitelmia. Ainakin toistaiseksi ajattelin täällä työskennellä, mikäli sopimus ensi syksynä jatkuu, Auvinen pohtii. Jos Jyväskylän seudulta töitä löytyy, niin miksei takaisin Suomeen voisi joskus tulevaisuudessa palata. Hyvä kokemus työuralle UIL:n järjestöjohtaja Mikko Wikstedt kertoo, että sekä Norja että Islanti haluavat pohjoismaista työvoimaa. Islannin on vaikeampi houkutella suomalaisia kuin Norjan. Islanti on tuulinen ja kaukana. Norjaan suomalaisia menee monille eri aloille. Se on rikas maa ja tarvitsee työvoimaa. Suhdannevaihtelut eivät kiusaa alaa siellä kuten Suomessa. Täällä työttömyysuhan alla olevien insinöörien mahdollisuudet työllistyä Norjaan ovat Wikstedtin mielestä rajalliset. Meillä on työttömiä ICT-insinöörejä, mutta petrokemian alalla ei niinkään. Osaaminen ei välttämättä kohtaa. Norja tuskin pystyy työllistämään puolta meidän työttömiksi jääneistä tietotekniikkainsinööreistä, Wikstedt arvioi. Hän uskoo silti, että Norjassa petrokemian insinöörien kysyntä poikii vapaita työpaikkoja muillekin insinööreille. Työhön lähtö Norjaan on suhteellisen turvallista. Sehän on hyvää kokemusta uralle. Ei muuta kuin sinne ja villapaidan ostoon. Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu 13

14 Teksti: Birgitta Suorsa / UP Kuva: Lars-Peter Roos / Folio Ruotsin palkkamalli koetuksella Ruotsissa insinöörien palkkakeskustelut käynnistyvät keväällä, kunhan ensin saadaan sopu yleiskorotuksesta. Keskustelumalli kangertelee, sillä joillakin aloilla työnantajapuoli on sanonut sopimukset irti kesken kauden. Ruotsissa insinöörien palkkaneuvottelut aloitettiin tammikuussa. Sveriges Ingenjörer eli Ruotsin Insinöörit pitää näkymiä hankalina. Pientä toiveikkuutta tuo insinöörien työllisyystilanteen koheneminen. Joulukuussa 0,8 prosenttia insinööreistä sai työttömyyskorvausta ja 0,4 prosenttia oli aktiivisella työllisyystuella. Jäseniä Ruotsin Insinööreissä on Levottomuutta herättää se, että työnantajapuoli on ryhtynyt yksipuolisesti sanomaan työehtosopimuksia irti kesken kauden. Ensin näin teki SAS, sitten kuntasektori. Tämä on uhka koko ruotsalaiselle työmarkkinamallille, toteaa Ruotsin akateemisten keskusjärjestön Sacon puheenjohtaja Göran Arrius blogissaan. SAS:n kanssa syntyi lopulta sopimus. Sen sijaan kuntatyönantaja iski pöytään oman sopimusmallinsa ja ilmoitti, ettei tästä neuvotella. Debatti jatkuu, sillä Sacon mukaan myöten ei anneta. Teollisuus aloittaa, muut seuraavat Tähän saakka työehtoneuvottelujen juoksutusjärjestys on Ruotsissa ollut vakio. Palkkakierroksen aloittavat teollisuuden vientiliitot. Muut tulevat perässä. Vaikka muilla liitoilla olisi nimet paperissa jo aikaisemmin, ulostulo kuuluu vientiteollisuudelle. 14 Sopimus lupaa palkankorotuksen vain yleisellä tasolla. Jokaisen etu ja velvollisuus on neuvotella palkastaan palkkakeskustelussa. Tähän luottamusmiehet antavat valmennusta ja tukea. Esimiehen kanssa käydään läpi työnkuva, työssä kehittyminen, tavoitteet ja aiempien tavoitteiden toteutuminen. Tämän tuloksena sovitaan korotuksesta ja sitä seuraavan korotuksen ajankohdasta. Yleinen palkkakehitys mittarina Palkkamallissa on useampi perälauta. Ensinnäkin työpaikan luottamusmies valvoo, että palkkakehitys toimii. Työntekijä voi valittaa palkkakeskustelusta ja pyytää siihen liitolta apua. Silloin liiton edustaja osallistuu palkkakeskusteluun. Saco ja sen jäsenliitot seuraavat eri ammattien palkkakehitystä. Tästä rakentuu toinen perälauta. Mikäli toimihenkilö ei saa korotusta tai se on hyvin matala, liitto voi puuttua asiaan. Ammattiliitto määrittelee, mikä on matalin palkkataso. Ammatin lisäksi otetaan huomioon toimiala, tutkintovuosi, henkilön ikä ja kokemus. Tämän pohjalta tehdään suunnitelma, kuinka toimihenkilö saa palkankorotuksen seuraavana vuonna. Kolmaskin perälauta rakentuu yleiselle palkkakehitykselle. Jos palkka ei nouse viimeistään kolmen vuoden kuluessa yhtä paljon kuin alalla keskimäärin, palkkaa korjataan tarkistuspäivästä lähtien. Kolme neljästä akateemisen koulutuksen saaneista kävi vuonna 2010 palkkakeskustelut. Viime syyskuussa ylemmän korkeakoulututkinnon tehneiden, 1960-luvulla syntyneiden insinöörien mediaani- eli keskipalkka oli yksityisellä sektorilla euroa kuukaudessa, syntymävuodesta riippuen. Kriisikeinoja vakinaistetaan Saksassa? Saksassa ollaan vakinaistamassa väliai-

15 Ruotsalaisilla insinööreillä riittää töitä, mutta kevään palkkaneuvotteluista odotetaan vaikeita. kaisiksi tarkoitettuja työelämän joustoja. Finanssikriisistä selviämiseksi sovittiin, että työnantaja voi yksipuolisesti vähentää työtunteja tai laittaa työntekijät palkattomalle lomalle. Myös palkkojen jäädytyksestä on voitu sopia työpaikkatai yrityskohtaisesti. Keinoihin kuuluu, että työttömät joutuvat ottamaan vastaan töitä alipalkalla, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät jopa euron tuntitaksalla. Saksan ay-liikkeessä ei pidetä kriisikeinojen vakinaistamisesta. Pitkän pohdinnan jälkeen Saksan mallia on päätetty punnita uudelleen. Malli on jakanut työntekijät kahteen luokkaan, hyvin toimeentuleviin vientialalla työskenteleviin ja muihin. Tilanteen korjaamiseksi ay-liike tavoittelee lakia 8,5 euron minimituntipalkasta. Pientä valoa tuo se, että viime sopimuskierroksella metallialan palkkoja saatiin korotettua 3,4 prosenttia. Se oli ensimmäinen korotus lukuisten leik kausten jälkeen. Tanskan työllistymisihme hiipuu Tanskassa työntekijöiden irtisanominen on tehty helpoksi. Järjestelmä on rakennettu niin, että uusi työpaikka löytyy helposti, tarvittaessa tukien avulla. Ideaan kuuluu, että työtä pitää ottaa vastaan alalta miltä hyvänsä ja muualtakin kuin kotiseudulta. Alkuun malli toimi loistavasti, mutta finanssikriisi sekoitti kuviot. Työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla riittävästi. Etenkin nuorten korkeasti koulutettujen työllistyminen alkoi yskiä. Työpaikkaa ei ole löytynyt enää omalta alalta, ei edes omalta koulutustasolta. Kun suorittavan portaan tehtäviin on tarjolla ammattikoulun käyneitä työttömiä, korkeasti koulutettujen työllistymisaika on pidentynyt huomattavasti. 15

16 Teksti: Anna Berghäll, SASK Kuvat: SASK SASKilla kehitysyhteistyöhankkeita Latinalaisessa Amerikassa Ecuadorilainen insinööri Patricio Sambonino on juuri aloittanut työt SASKin uutena Latinalaisen Amerikan hankevastaavana. SASKin eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen kuudes aluekonttori perustetaan Ecuadorin pääkaupunkiin Quitoon. Satsaus Latinalaiseen Amerikkaan on mielenkiintoinen tilanteessa, jossa monet länsimaat vähentävät läsnäoloaan mantereella. Euroopan maista muun muassa oman taloutensa kanssa kamppaileva Espanja vähentää kehitysyhteistyötään entisissä siirtomaissaan. Sambonino ei ihmettele, miksi. 16 Jotkut Latinalaisen Amerikan maat eivät oikeasti enää tarvitse rahaa, Sambonino sanoo. Mutta ei ole oikein puhua rikkaista eteläamerikkalaisista maista, täsmällisempää olisi puhua vahvemmista ja heikommista maista. Samboninon mukaan Latinalainen Amerikka ei ole rikas vaan ponnistelee kohti itsenäisyyttä. Lahjoittaja-vastaanottaja -vastakkainasettelu on päättynyt ja suhteissa alkaa uusi aika. Joidenkin Latinalaisen Amerikan maiden ammattiliitot ovat jo niin hyvässä tilanteessa, että ne voivat itse tehdä kehitysyhteistyötä. Esimerkiksi Brasilia Patricio Sambonino.

17 on tällainen maa, vaikka tulonjako on erittäin epätasa-arvoista ja miljoonat ihmiset elävät yhä äärimmäisessä köyhyydessä. Näiden ihmisten ahdinkoa suomalaisten liittojen hankkeilla pyritään lievittämään. SASKin ja sitä kautta suomalaisen ay-liikkeen kehitysyhteistyön kanssa Sambonino on ollut tekemisissä jo kymmenisen vuotta, koska hän on työskennellyt SASKin hollantilaisen sisarjärjestön FNV Mondiaalin palveluksessa Ecuadorissa. Olen aina pitänyt SASKin toiminnassa siitä, että järjestö ei ole hierarkkinen. Sellaisessa järjestössä minun olisi hyvin vaikea työskennellä. Saskilaisilla on avoin mieli ja eteenpäin menemisen meininki, Sambonino sanoo. UIL jäsenenä vuodesta 2006 UIL:llä on kehitysyhteistyöhankkeita Intiassa, Kiinassa ja Meksikossa. Pääasiassa ne ovat yhteistyöhankkeita muiden teollisuusliittojen kuten Metalliliiton ja Pron kanssa. Kohteiden valinnassa on selvät kriteerit. Ne ovat lähellä UIL:n jäseniä; tuetaan metalli-, kemia- ja metsäteollisuuden piirissä toimivia ammattiliittoja. Puheenjohtaja Pertti Porokari perusteli liiton mukanaoloa hankkeissa SASKin Työmaana maailma -lehdessä viime vuoden lopulla: Olimme jo mukana kaikissa alamme eurooppalaisissa ammattisihteeristöissä sekä vastaavissa maailmanjärjestöissä. Liittyminen SASKiin oli luonteva jatko edunvalvonnallemme. Kyse on lopulta siitä, pysyvätkö työpaikat täällä vai siirtyvätkö ne muualle, Porokari sanoi. Köyhyys poistuu työllä SASK perustettiin vuonna 1986 tukemaan kehitysmaiden ay-liikettä koulutuksen, lainopillisen avun ja tiedotuksen sekä tutkimuksen keinoin. SASK toteuttaa hankkeita yhdessä suomalaisten liittojen, paikallisten kumppanien sekä molempien tahojen kansainvälisten kattojärjestöjen kanssa. Tällä hetkellä SASKilla on noin 70 kehitysyhteistyöhanketta Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. SASKilla on toimisto Helsingissä ja aluekonttorit Panamassa, Mosambikissa, Ghanassa, Filippiineillä ja Nepalissa. Niissä työskentelevät aluekoordinaattorit on palkattu kyseisistä maista. Työolojen parantaminen kohti Kansainvälisen työjärjestö ILO:n standardeja on tärkeää kansainväliselle ay-liikkeelle. On myös suomalaisen työntekijän etu, ettei yritysten kilpailuetu perustuisi halvimman työntekijän löytämiseen kaikkia oikeuksia ja lakeja polkemalla. UIL:n kehitysyhteistyöhankkeet Intiassa hankkeen tavoite on edistää palkkakehitystä ja parantaa työntekijöiden olosuhteita erityistalousalueella. Hankkeessa järjestetään koulutusta Nokian työntekijöille ja liittojen aktiiveille. Kiinassa siirtotyöläisten valmennusohjelman tavoitteena on saavuttaa paremmat työolot ja saada aikaan tietoisuuden nousua siirtotyöläisten asioista. Toisessa hankkeessa Kiinassa tavoitteena on tietoisuuden lisääminen ay-oikeuksista sekä neuvotteluyhteyden synnyttäminen siirtotyöläisten edustajien ja työnantajan välille. Meksikossa yritetään muun muassa nostaa nuorten järjestäytymisastetta. Hankkeissa ovat SASKin kanssa mukana myös Ammattiliitto Pro sekä Metallityöväen liitto. Lisäksi hankekumppaneita ovat kansainväliset ammattijärjestöt IMF sekä Kiinassa Labour Education and Service Network LESN ja China Labour Bulletin. 17

18 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Minna Virolainen Päättösopimukset ovat tulleet julkisuuteen Nokian ja Accenturen irtisanomispakettien vanavedessä myös pienemmät yritykset ovat innostuneet tarjoamaan päättösopimuksia. Päättösopimukset eivät suinkaan ole uusi asia suomalaisessa yrityskulttuurissa. Osa yrityksistä on tarjonnut paketteja vuosia julkisuudelta piilossa. UIL:n edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen arvelee, että edelleen vain osa paketeista on liiton tiedossa. Jos jonkun yrityksen työntekijä ottaa yhteyttä päättösopimuksesta, käy ilmi että usein siellä tarjotaan muillekin paketteja, hän sanoo. Yritykset koettavat vaalia mainettaan välttämällä yt-neuvotteluja tai irtisanomisia. Malinen painottaa, että pakettiin on tutustuttava huolella, jos työnantaja tarjoaa sitä. Tarkistettavia seikkoja ovat muun muassa irtisanomisaika, korvausosuus sekä työttömyysturvaan liittyvät asiat. Karenssi omasta irtisanoutumisesta Päättösopimuksissa ehtona on oma irtisanoutuminen. Kun itse irtisanoutuu, työttömyyskassa asettaa kolmen kuukauden karenssin ennen työttömyyspäivärahan maksun alkamista. Parin, kolmen kuukauden paketti ei ole hyvä tarjous, ellei ole uutta työpaikkaa valmiina, Malinen korostaa. Hänen mukaansa reilu paketti voisi olla sellainen, jossa saa vähintään puolen vuoden lisäkorvauksen irtisanomisajan palkan lisäksi. Lisäkorvaus voi eurojen sijaan olla myös koulutustuki tai ylimääräinen eläkevakuutus. UIL:n työsuhdeneuvonnassa on tullut vastaan tapauksia, joissa paketin ottajan työsuhde päättyy heti ja työnantaja antaa esimerkiksi 10 kuukauden korvauksen. Korvaus ei kuitenkaan ole palkkaa, siitä ei kerry eläkettä eikä käytössä ole enää esimerkiksi työterveyshoitoa. 18 Luottamusmiehet auttavat Allekirjoittamisen jälkeen päättösopimukset ovat salaisia. Jos joku asia sopimusehdotuksessa askarruttaa, kannat-nattaa kysyä neuvoja luottamusmieheltä eltä tai liitosta. Luottamusmiehen voi ottaa myös neuvotteluihin mukaan ennen allekirjoitusta. Osa ihmisistä ei halua puhua luottamusmiehelle, koska he kokevat kevat tilanteen hämmentävänä; miksi minulle tarjotaan pakettia, Malinen kertoo. Luottamusmieheen pitää pystyä luottamaan, jotta tämä voi auttaa a ja olla neuvotteluissa mukana. Vaikka liitosta saa apua oman tilanteen pohtimiseen, päättösopimuksen allekirjoit-lekirjoittaminen on jokaisen oma päätös. Edunvalvontapäällikkö ei herkästi suosittele paketin ottamista, jos tiedossa ei ole uutta työpaikkaa kohtuullisessa ajassa. Työttömänä työnhakijana on vaikeampi hakea uutta työtä. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että jossakin elämäntilanteessa päättösopi-ättösopimus antaa oivan mahdollisuuden lähteä opiskelemaan tai vaihtaa alaa. Paketit ovat vapaaehtoisia Päättösopimuksesta voi kieltäytyä. tyä. Jos työnantaja vihjaa, että esimerkiksi ksi oma osaaminen ei ole ajan tasalla, kannattaa yhdessä keskustella ja vaatia esimerkiksi lisäkoulutusta. Luottamusmiesten pitää tunnustella nustella työpaikoillaan, käydäänkö irtisanomispaolla tapa kiertää yt-neuvotteluja, Malinen muistutketeista keskusteluja perusteetta. Päättösopimukset eivät saa taa. Jouko Malisen mukaan päättösopimuksen tekijän pitää ymmärtää tekemänsä sopimuksen sisältö ja sen vaikutukset.

19 Työsuhteen voi päättää sopimalla Yritysten tarjoamat irtisanomispaketit ovat yleistyneet. Paketti voi olla nimeltään irtisanomissopimus, tukipaketti tai työsuhteen päättämis- tai päättösopimus. Päättösopimukset ovat työnantajalle kivuttomampi tapa vähentää työvoimaa kuin irtisanomiset. Sopimuksia teke- mällä työnantaja myös välttyy monelta velvoitteelta, jotka irtisanomisesta seuraavat. Irtisanomissopimuksessa työntekijä luopuu hänelle muu- toin kuuluvista oikeuksista, kuten irtisanomisperusteen riitaut- tamisesta, takaisinottovelvoitteesta sekä uudelleensijoittamis- ja muun työntarjoamisvelvoitteesta. Uudelleensijoittamis- ja muun työntarjoamisvelvoitteella tarkoitetaan irtisanomisaika- na voimassaolevaa työnantajan velvoitetta selvittää, voidaanko työntekijä sijoittaa tai kouluttaa yrityksessä muihin tehtäviin. Päättösopimuksessa työnantaja yleensä edellyttää, että hen- kilö irtisanoutuu itse. Vaikka taustalla olisi irtisanominen tai sopimuksessa olisi todettu, että henkilö on irtisanottu, työvoimaviranomainen katsoo aina henkilön itse vaikuttaneen työsuhteensa päättymiseen. Tällöin työttömyysturvaan määrä- tään 90 päivän karenssi. Karenssi lasketaan työsuhteen päättymisestä. Karenssi- ja jaksotusajalta ei saa työttömyyspäivärahaa. Ylityökorvaukset jäävät maksamatta Irtisanomisperustetta ei voida sopimuksen tekemisen jäl- keen riitauttaa, jos on sovittu, ettei kummallakaan ole sopimuksen tekemisen jälkeen muita vaatimuksia. Esimerkiksi kertyneitä ja maksamatta jääneitä ylityö- ja matka-ajan korvauksia ei voi vaatia maksuun. Työsuhteen päättämissopimuksen seurauksena henkilö ei ole oikeutettu muutosturvaan eikä pitkän työuran perus- teella maksettavaan ansiopäivärahan korotusosaan. Näihin etuuksiin on oikeutettu vain, jos työsuhteen päättymissyyksi katsotaan tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste. Yleensä työnantaja maksaa työsuhteen päättyessä työsuhteen kertakorvauksen, jonka määrä riippuu työsuhteen kestosta. Ker- takorvaus jaksotetaan työttömyysturvassa työsuhteen päättymi- sestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman pal- kan perusteella. Veroja vaan ei eläkettä Kertakorvaus ei kerrytä eläkettä, mutta se on verotettavaa ansio- tuloa. Sopimuksen vaikutukset verotukseen sekä eläkkeisiin kan- nattaa tarkistaa verotoimistosta ja omasta eläkeyhtiöstä. Kerta- korvaus aiheuttaa koko vuoden ansiotuloihin huomattavan koro- tuksen ja siten veroasteen nousun. Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota sopimusta tai paket- tia, vaan sopimus ja sen sisältö ovat viime kädessä työnantajan määriteltävissä. Jos sopimuksia on tarjolla usealle henkilölle samanaikaisesti, sopimusten sisältö on yleensä lyöty lukkoon ennen kuin niitä tarjotaan työntekijöille. Teksti: UIL lakimiehet 19

20 Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Mari Männistö Ilmeet olivat iloisia ennen myyntikilpailua. Myynti-insinöörin koulutuksella kysyntää Turun ammattikorkeakoulussa on tajuttu selvä markkinarako uudenlaiselle insinöörikoulutukselle. Tuotantotalouden koulutusohjelma on rakennettu moduulipohjaiseksi ja opiskelija voi valita 30 opintopisteen laajuisista moduuleista myynnin, tuotannon tai ostot. Turun ammattikorkeakoulun tuotantotalouden koulutusohjelman opintoihin kuuluvassa myyntimoduulissa insinööriopiskelijat perehtyvät kansainväliseen myyntityöhön ja vuorovaikutuksen saloihin. Myyntitaidoille on kysyntää seudun kansainvälistyvissä yrityksissä, myyntityön opettaja Pentti Korpela toteaa. Alueen kasvavien yritysten johdossa työskentelee runsaasti ammattikorkeakoulusta valmistuneita insinöörejä. Heiltä on tullut viestiä siitä, että uudenlaiset kyvyt ovat tarpeen. Nyt on kysyntää insinööreille, jotka hallitsevat kansainväliset areenat ja vuorovaikutustaidot, Korpela kertoo. Onnistunut ura insinöörinä edellyttää yhä enemmän hyviä vuorovaikutustaitoja ja ymmärrystä myynnin tärkeydestä. Jos nämä hallitsee, tarjolla on mielenkiintoisia työtehtäviä myynnin parissa aina johtotasoa myöten. Korpelan mukaan myyntikoulutuksella on juuri nyt suuri kysyntä Euroopassa. Syksyisin järjestettävästä myyntikurssista International Semester on Industrial Sales on tullut huippusuosittu kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa. Eurooppalaiset korkeakoulut, varsinkin Saksassa, ovat hyvin tietokeskeisiä keskittyen tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Myyntiä ei siellä juuri opeteta, Korpela sanoo. Myyntikilpailu osana opiskelua Turun ammattikorkeakoulussa on järjestetty jo kolmena vuonna insinööriopiskelijoille tarkoitettu kansainvälinen myyntikilpailu. Kilpailussa testataan opiskelijoiden myyntitaitoja muun muassa roolipelien avulla. Viime syksynä järjestettyyn kolmanteen myyntikilpailuun osallistui 27 tekniikan ja liiketalouden opiskelijaa viidestä eurooppalaisesta korkeakoulusta. Pääosa heistä opiskeli Turussa viime syksyn ajan myyntitaitoja ja myynnin johtamisen käytäntöjä. 20

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Lehdet Kalenteri Jäsenelle helposti näkyvät jäsenedut Työttömyyskassa Alennukset Vakuutukset Verovähennyskelpoisuus Vaikeammin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely 23.10.2014 HPL Mikä on HPL? Edustamme vajaata 300 jäsenyritystä, jotka tarjoavat mm. henkilöstövuokraus-, rekrytointi-, ulkoistus-, henkilöarviointi- ja uudelleensijoittumispalveluita

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomalaisille työmarkkinoille onnellisia uutisia: NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomen talouskurimuksesta ja tahmaisesta työllisyystilanteesta huolimatta meillä on erinomaisia uutisia:

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot