LAUSUNNOT 1. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS ELY keskuksen kannanotto

Transkriptio

1 / 10 LAUSUNNOT 1. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS ELY keskuksen kannanotto Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueen eteläpuolelle lähimmillään 3,5 km etäisyydelle ulottuu Ahlaisten valtakunnallisesti arvokaan maisema-alueen pohjoisreuna ja alle 300 m etäisyydelle länsipuolelle sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön Köörtilän kyläalueen (RKY 2009) rajaus. Hankealueesta 5-12 km etäisyydellä sijaitsevia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristökohteita ovat lisäksi Lankosken kylä, Alakylä, Kaddin kalastusmajat, Ahlaisten kirkonkylä sekä Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri (Otamo). Valtakunnalliset inventointien mukaiset alueet tulee ottaa huomioon suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet edellyttävät, että alueidenkäytössä varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilyminen. Vastaavasti maakunnallisesti merkittävät maakuntakaavan mukaiset kulttuurihistoriallisesti rakennetun ympäristön arvokkaat aluekohteet tulee ottaa huomioon suunnittelun lähtökohtina. Yleiskaavan suunnittelualue ulottuu Köörtilä - Pooskerin (kh1) alueelle, jonka reuna-alueiden arvoluokitus on RKY 2009 alueen ulkopuolisilta osilta maakunnallinen. Lisäksi lähietäisyydelle sijoittuvat Filppulan ja Pohjansahan kylät (kh2). Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen lisäksi kolmen kilometrin vyöhykkeelle hankealueesta sijoittuu myös useita laidun- ja niittyperinnemaisemakohteita, joihin liittyy paikallisia arvoja. Maisemaselvityksen mukaan Ahlaisten kirkolle voimaloiden maisemallinen vaikutus arvioidaan kohtalaiseksi. Ahlaisten avoimiin viljelymaisemiin ja merinäkymiin hankkeella arvioidaan olevan paikoin kohtalainen vaikutus. Hankeen ei todennäköisesti arvioida kuitenkaan muodostuvan maisemallista kokonaisuutta hallitsevaksi. Näiltä osin ELY keskus katso selvityksen johtopäätökset oikean suuntaisiksi. Köörtilän kylän sisäisiin näkymiin hankkeen toteuttamisella on merkittäviä vaikutuksia, jotka mitä ilmeisimmin ylittävät valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön sietokyvyn. Myös suunnittelualueen lähietäisyydellä sijaitsevaan maakunnallisesti arvokkaaseen Filppulan kylään voimaloiden toteuttamisen vaikutus saattaa olla dominoiva. Kaavaratkaisun mukaisen maankäytön toteuttamiskelpoisuus tulee varmista riittävän vaikutusten arvioinnin kautta. Lähialueella sijaitsevien rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttämisen kannalta tuulivoimalat tulee sijoittaa riittävän etäälle muutosherkistä alueista. Soveltuvan etäisyyden tutkimiseen tarvitaan jatkosuunnittelussa maisemavaikutusten arvioinnin täydentämistä: Maisemarakennetta on tarpeen tutkia yksityiskohtaisemmin Köörtillän kylän osalta ja havainnekuvia on tarpeen edelleen laatia tarkentuvan analyysin perusteella lisää. Jatkosuunnittelussa arvioinnin tueksi on tarpeen laatia havainnekuvat myös Filppulan kylän suunnasta. Havainnekuvat Pohjan sahan ja Lammelan kylien suunnasta olisivat myös toivottavia vaikutusten arvioinnin johtopäätösten tueksi, kun otetaan huomioon kyläalueiden sijainti alle 1 km etäisyydellä yleiskaavan mukaisen suunnittelualueen reunasta. Myös näkyvyysanalyysin laatiminen (selostuksen karttaliitteeksi) selkiyttäisi havainnollistamista tarvitsevien kohteiden valintaa. Luonnonsuojelu Kaavan liittyvät erillisselvityksistä linnustoselvitykset ja lepakkokartoitus on laadittu riittävällä tarkkuudella. Luontoselvitys ei karttarajauksen perusteella kata yleiskaavan suunnittelualuetta kokonaisuudessaan. Luontoselvityksen täydentämisen yhteydessä selvitykseen tulee sisällyttää kuviokartta kaava-alueen luontotyypeistä, nyt vain arvokkaat luontokohteet on esitelty (eri karttapohjaisella kaksiosaisella) kartalla.

2 / 10 Jatkossa luontoselvityksen mukaiset arvokkaat luontokohteet tulee ottaa huomioon yleiskaavaratkaisussa. Lisäksi luontoselvitystä täydennettäessä tulee edelleen ottaa huomioon tuulivoimalan 5 (aikaisempi) paikka, joka lepakkoselvityksen mukaan on kuusivaltainen OMT lehtomainen kangas, jolla on lehtomaisia piirteitä. Aluetta ei ole nyt luonnoksessa noteerattu luontoselvityksessä eikä kaavaehdotuksessa. Lopullinen kaava-alueen ulkoraja on tarpeen esittää jatkossa kaikissa kaavaehdotuksen perusselvityskartoissa (myös maaperä- ja kallioperäkartta) karttojen vertailun helpottamiseksi. Melu ja välkevaikutukset Tuulipuiston aiheuttamaa käytön aikaista melua on mallinnettu käyttäen WindPRO laskentamallia. Melumallinnuksen mukaan melutason suunnitteluohjearvo 40 db ei ylity lähimmissä asutuissa taloissa. Melunmallinnuksessa käytetyt lähtötiedot tulee kirjata kaavaselostukseen. Mm. käytetty voimalan korkeus- ja tyyppi (lähtömelutaso) sekä laskennassa käytetyt parametrit tulee ilmoittaa, jotta mallinnuksen tulosta on mahdollista arvioida. Pohjakartta jolla melukäyrät esitetään, tulee laajentaa kattamaan myös 35 db(a) alue. Mikäli vaikutusalueelle sijoittuu loma-asuntoja, tulee vaikutukset myös näihin arvioida. Lähtötietoja rakennuskannan sijainnin osalta on tarpeen tarkistaa. Rakennus ja huoneistorekisterin perusteella lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat alle 500 m etäisyydelle suunnittelualueesta ja alle 800m etäisyydelle suunniteluista voimalan rakennuspaikoista. Meluvaikutusten arvioinnin yhteydessä on tarpeen käsitellä myös arviointiin liittyvät epävarmuustekijät. Välkevaikutusten tarkastelun osalta pohjakartta tulee vastaavasti laajentaa kattamaan koko mallinnettu alue. Tarkastelun johtopäätöksiin on tarpeen kirjata täsmällisemmin aiheutuuko asuin- tai lomarakennuspaikoille haittaa. Yhteisvaikutukset Köörtilän suunnittelualuetta lähimmät suunnitteluvaiheessa olevat Merikarvian Korpi-Matin ja Porin Peittoon tuulivoimapuistot käsittävät yhteensä nyt lausuntopyynnön kohteena olevan hankkeen kanssa noin 56 tuulivoimalaa. Köörtilän hanke yhdessä muiden lähimpien tuulipuistoalueiden kanssa lisää maisemaan, linnustoon, luontoon, maankäyttöön ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Yleiskaavan vaikutusten arviointia on tarpeen jatkossa täydentää yhteisvaikutusten tarkastelulla. Jatkotoimet ELY keskus esittää luonnosvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämistä kaavaluonnokseen liittyvän lausuntokierroksen jälkeen. Valtakunnallisten ja maakunnallisten inventointien mukaiset alueet ja kohteet on otettu huomioon suunnittelun lähtökohtina ja niiden edustamat arvot on käsitelty tuulivoimapuiston maisemallisten vaikutusten arviointiprosessissa. Maisemaselvitystä on täydennetty lausunnossa esille tuotujen maisema-arvojen pohjalta luonnosvaiheen jälkeen ja niitä on käsitelty pidetyssä viranomaistyöneuvottelussa. Voimaloiden 1 ja 8 sijaintia on tarkistettu ja niiden paikkoja muutettu lausunnon ja laadittujen maisemallisten lisäselvitysten perusteella. Suunnitelmasta on laadittu myös uusia havainnekuvia. Luontoselvityksen mukaiset arvokkaat luontokohteet on otettu huomioon yleiskaavaratkaisussa ja luontoselvitystä on päivitetty vuonna 2013 kaavan laajennusalueelta. Selvityksen laadinnassa on keskitytty niille alueille, joille voimalat sijoittuvat (voimaloille vuokratut alueet). Myös vuokrasopimusten ulkopuolelle jäävä kaava-alue on kokonaisuudessaan maastokäyntien yhteydessä tarkastelu riittävällä tarkkuudella. Lepakkoselvityksessä mainittu lehtomaisen kankaan metsäkuvio on noteerattu luon-

3 / 10 toselvityksen kasvillisuuskartoitusta tehtäessä, mutta sitä ei ole pidetty luontoarvoiltaan kovin merkittävänä. Kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat eivät ole luontotyyppeinä uhanalaisia eikä alue täytä metsälain erityisen tärkeän elinympäristön kriteereitä. Alueella ei ole luonnontilaisen tai sen kaltaisen metsän piirteitä. Melu- ja välkemallinnukset on tarkistettu vastaamaan kaavaehdotuksen mukaista maankäyttöratkaisua ja voimaloiden sijoittelua tuulipuiston alueelle. Ehdotusvaiheeseen melumallinnus on päivitetty noudattamalla VTT:n laatimaa uusinta tuulivoimamelun mallinnuksessa suositeltavaa ohjeistusta (Tutkimusraportti VTT-R ; Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan). Mallinnuksen yhteydessä on tarkistettu myös kaikkien suunnittelualueen ja sen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen oikea käyttötarkoitus (asuinkiinteistö, vapaaajan kiinteistö) Merikarvian kunnasta saatujen tietojen mukaiseksi. Yhteenveto mallinnuksen tuloksista on kirjattu kaavaselostukseen. Mallinnuksissa käytettävää pohjakarttaa on täydennetty kattamaan koko vaikutusalue. Välkevaikutuksien osalta on laadittu myös osayleiskaavaehdotuksen mukaista sijoitteluratkaisua koskeva varjon vilkunnan tarkistus ja pohjakarttaa on täydennetty kattamaan koko vaikutusalue. Yhteisvaikutusten tarkastelua on täydennetty kaavan ehdotusvaiheeseen. Köörtilän tuulivoimapuistoon nähden lähimmät suunnitellut tuulivoimapuistot sijoittuvat noin 10 kilometrin etäisyydelle. Muut käynnissä olevat ovat Korpi-Matti, Korvenneva, Jäneskeidas ja Ahlaisten Lammin tuulipuisto. Hankkeiden välisistä etäisyyksistä johtuen yhteisvaikutukset melun, varjon vilkunnan ja luontoon kohdistuvien muutosten osalta jäänevät vähäisiksi. Maisemavaikutusten osalta kaikkien hankkeiden toteutuessa yhteisvaikutukset kohdistuvat pääosin meren suunnasta tarkasteltuna rannikkoseudun kaukomaisemaan. Kaavaluonnokseen liittyvän lausuntokierroksen jälkeen on käyty viranomaistyöneuvottelu Porissa Satakunnan ELY-keskuksessa SATAKUNTALIITTO, Satakuntaliiton lausunto Kannanotot kohdasta alkaen: Satakunnan maakuntakaavan perusteella Satakuntaliitto toteaa seuraavaa: Vahvistetussa Satakunnan maakuntakaavan suunnitteluprosessissa ei tutkittu mantereelle sijoittuvia tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita. Merikarvian Köörtilän osayleiskaava-alue sijoittuu pääosin maakuntakaavan ns. valkoiselle alueelle. Maakuntakaavan valkoinen alue ohjaa kuntakaavoitusta osoittamalla, ettei alueelle kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Koska vaihemaakuntakaava ei ole vielä vahvistunut, kaavaselostuksessa pitää perustella poikkeaminen maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa alueen itäosan halki kulkee ohjeellinen ulkoilureitti, joka jatkuu Noormarkusta aina Lankoskelle asti. Ylikunnallisesti merkittävä ulkoilureitti tulisi huomioida osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaava-alue ulottuu myös maakuntakaavassa Köörtilän kylän valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 1993). Uudessa inventoinnissa valtakannallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on huomattavasti suppeampi. Maakuntakaavassa esitetty rajaus säilyy kuitenkin maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajauksena. Merikarvian vanhimpiin kyliin lukeutuvan Köörtilän kylän kulttuurihistoriallinen arvo perustuu tiheään kylärakenteeseen, kyläkeskustan talonpoikaistaloihin ja Katavakaupungin pienasutukseen. Maisemaselvityksen vaikutusten arviointia käsittelevässä osassa on todettu, että tuulivoimaloilla on

4 / 10 paikoin dominoiva vaikutus valtakunnallisesti merkittäviin Köörtilän kylän sisäisiin näkymiin sekä dominoiva vaikutus maakunnallisesti merkittävän Filppulan kylän avoimien viljelymaisemien yhteydessä. Maisemaselvityksen maisemarakennekartassa on osoitettu yhtenä maisemallisesti merkittävänä näkymäsuuntana Pooskerintieltä idän suuntaan. Tuulivoimapuisto sijaitsee näkymälinjan päätteenä. Tuulivoima-aluetta tulisi rajata etäämmälle Köörtilän kylästä maisemavaikutusten pienentämiseksi ja kyläympäristön kulttuurihistoriallisten arvojen turvaamiseksi. Filppulan kylän lounaispuoleisten avoimien peltoalueiden suunnasta dominoivaa maisemavaikutusta tulisi myös vähentää kasvamalla etäisyyttä tuulivoimaloihin. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 perusteella Satakuntaliitto toteaa seuraavaa: Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksen aluerajaukset perustuvat "Mannertuulialueet Satakunnassa" -selvitykseen ja siinä käytettyihin suojavyöhykkeisiin. Satakunnan vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa käytetyt suojaetäisyydet ovat: Satakuntaliitto toteaa, että Köörtilän osayleiskaavaluonnoksen alue rajautuu yllä esitettyjä etäisyyskriteereitä lähemmäksi mm. valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvotettua kulttuurihistoriallisesti merkittävää Köörtilän kylän aluetta sekä maakunnallisesti merkittävän Filppulan kylää. Vakituiseen asutukseen ja loma-asutukseen on myös kaava-alueen länsi- ja itäpuolella lyhyempi matka mitä Satakuntaliitto on käyttänyt suojaetäisyytenä voimaloista aiheutuvilta häiriötekijöiltä. Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavan lintujen kevätmuuttoa koskevassa selvityksessä on todettu, että alue sijaitsee merkittävällä lintujen muuttoreitillä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 yhtenä perusselvityksenä tulee olemaan myös Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen hankkeen -Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun tulokset. Keväällä val-

5 / 10 mistuvien raporttien nojalla voidaan ottaa tarkemmin kantaa Köörtilän tuulivoimapuiston ja muiden lähialueen tuulivoimapuistojen aiheuttamiin yhteisvaikutuksiin. Kaavaselostuksessa tulisi laajemmin arvioida Merikarvian kunnan ja lähialueen muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia ihmisen elinympäristölle, luonnolle, maisemalle ja matkailulle. Merikarvian kunta on pyytänyt huomioimaan vaihemaakuntakaavaa laadittaessa Köörtilän tuulivoimapuiston laajentamisen pohjoisen suuntaan. Satakuntaliitto katsoo, että laajennusalue tulisi suunnitella ja tutkia nyt vireillä olevan osayleiskaavatyön yhteydessä. Osayleiskaava-alueen itäpuolitse kulkeva ylikunnallisesti merkittävä ulkoilureitti on huomioitu osayleiskaavan laadinnassa. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei vaikuta reitin olemassa oloon eikä rajoita liikkumista alueella. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa Köörtilä on mukana tuulivoimatuotantoon soveltuvina alueina. Köörtilän tuulivoimaloiden alueen rajausta on muotoiltu kuntakaavoitusta ja vaihemaakuntakaavaa yhteen sovittaen. Köörtilän ja Filppulan kyliä lähimpinä olleiden voimaloiden (nrot 1 ja 8) sijaintia on muutettu laadittujen maisemallisten lisäselvitysten perusteella, minkä seurauksen näihin kyliin kohdistuneet maisemavaikutukset ovat lieventyneet. Vaikutusten lieventymistä on havainnollistettu valokuvasovittein. Kaavan ehdotusvaiheessa on otettu huomion lintujen muuttoreittejä koskevan tiedon osalta Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen hankkeen - Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun tulokset. Yhteisvaikutusten tarkastelua on täydennetty kaavan ehdotusvaiheeseen. Köörtilän tuulivoimapuistoon nähden lähimmät suunnitellut tuulivoimapuistot sijoittuvat noin 10 kilometrin etäisyydelle. Muut käynnissä olevat ovat Korpi-Matti, Korvenneva, Jäneskeidas ja Ahlaisten Lammin tuulipuisto. Hankkeiden välisistä etäisyyksistä johtuen yhteisvaikutukset melun, varjon vilkunnan ja luontoon kohdistuvien muutosten osalta jäänevät vähäisiksi. Maisemavaikutusten osalta kaikkien hankkeiden toteutuessa yhteisvaikutukset kohdistuvat pääosin meren suunnasta tarkasteltuna rannikkoseudun kaukomaisemaan. 3. SATAKUNNAN MUSEO (Porin kaupunki) Satakunnan museon lausunto Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema kohdasta alkaen: Rakennettu kulttuuriympäristö ia maisema Köörtilän suunniteltu tuulipuistoalue sijoittuu metsäiseen maastoon, pääosin kulttuurimaisemien ulkopuolelle. Kaava-alueella ei kaavaselostuksen mukaan sijaitse vakituisessa asuin- tai vapaa ajan käytössä olevia rakennuksia. Suunnittelualueelta noin 1 km länteen sijaitsee Köörtilän valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Satakunnan maakuntakaavassa on osoitettu vuoden 1993 selvityksen mukainen, laajempi valtakunnallisesti merkittävä Köörtilän ja Pooskerin muodostama kulttuuriympäristö merkinnällä kh1. Laajemman alueen reunaosien arvoluokitus on tällä hetkellä maakunnallinen. Alue on osayleiskaavan maisemaselvityksen liitekartassa 1. kirjattu virheellisesti valtakunnalliseksi laajemman rajauksen mukaisesti. Tämän laajemman rajauksen sisälle sijoittuu nyt esitetyistä tuulivoimaloiden alueista kaksi läntisintä. Maakunnallisesti merkittävistä, Satakunnan maakuntakaavassa merkinnälle kh2 osoitetuista kulttuurimaisemista lähimpänä tuulipuistoaluetta sijaitsee Filppulan kylä ja hieman kauempana Peipun ja Pohjansahan kylät. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Ahlaisten kulttuurimaisema, jonka pohjoinen reuna sijoittuu n. viiden kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta. Arvoalueet on asianmukaisesti tuotu esiin myös kaavaselostuksessa.

6 / 10 Tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia on varsin kattavasti arvioitu kaavaselostuksen liitteenä olevassa maisemaselvityksessä. Valokuvasovitteita on kuitenkin esitetty ainoastaan yksi. Vaikutusten arvioimista helpottaisi, jos kuvasovitteita olisi käytettävissä useampia, erityisesti Filppulan kylän suunnasta, jossa vaikutus maisemaan arvioidaan paikoin dominoivaksi. Satakunnan Museo suhtautuu varauksellisesti toisaalta kaikkein lähimmäksi Köörtilän kyläkeskusta sijoittuvaan tuulivoimaloiden alueeseen ja toisaalta lähimmäs Filppulan kylän kulttuurimaisemaa sijoittuvaan alueeseen. Köörtilän kylästä tehty havainnekuva näyttää selvästi tuon voimalan hallitsevuuden suhteessa keskeiseen kyläalueeseen. Filppulan osalta havaintoaineistoa taas ei ole käytettävissä. Myös Satakuntaliitto on laatimassa pallopanoraamakuvia vaihemaakuntakaavassa tuulituotantoon osoitetun alueen läheisyydestä. Nuo kuvat antanevat lisää välineitä arvioida Köörtilän tuulivoimapuiston vaikutuksia arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin, vaikkakin vaihemaakuntakaavan tuulituotantoalueen rajaus poikkeaa osayleiskaavasta. Pallopanoraamakuvat valmistunevat niin, että ne olisivat käytettävissä yleiskaavaehdotusta laadittaessa. Kauempana sijaitseviin kulttuurimaisemiin Köörtilän tuulivoimapuistolla ei voitane katsoa olevan merkittävää vaikutusta. Arkeologinen kulttuuriperintö Köörtilan tuulivoimapuiston suunnittelualueelta ei entuudestaan tunnettu kiinteitä muinaisjäännöksiä pidetyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että suunnittelualueella on syytä tehdä arkeologinen inventointi. Arkeologinen selvitys tehtiin kesäkuussa2012 (Mikroliitti Oy). Inventoinnissa tarkastettiin suunniteltujen voimalaitosten ja sähköaseman paikat sekä niiden lähiympäristöä. Myös suunnitellun voimajohtolinjan käytävä tarkastettiin. Tuulivoimapuiston alueelta löydettiin joitakin vanhoja tilusrajamerkkejä, jotka eivät kuitenkaan ole muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Voimajohtolinjan lähistöltä havaittiin yksi varhaismetallikautinen röykkiö, joka otetaan huomioon johtokäytävän tarkemmassa suunnittelussa. Osayleiskaavaan merkittäviä muinaisjäännöksiä ei suunnittelualueella ole. Köörtilän ja Filppulan kyliä lähimpinä olleiden voimaloiden (nrot 1 ja 8) sijaintia on muutettu laadittujen maisemallisten lisäselvitysten perusteella, minkä seurauksen näihin kyliin kohdistuneet maisemavaikutukset ovat lieventyneet. Vaikutusten lieventymistä on havainnollistettu valokuvasovittein. 4. PUOLUSTUSVOIMAT ( ja lausunto 12/20122) Pääesikunnan operatiivinen osasto on vuoden 2011 joulukuussa antanut lausunnon (AH27921) hankkeen hyväksyttävyydestä. Hanke on hyväksytty määrätyillä "reunaehdoilla" (tuulivoimaloiden sijainti, lukumäärä, koko ja korkeus). Jos kaavassa suunnitellaan alueella sijoitettavaksi määrältään enemmän tai suurempia tai muuten hyväksyttävyyslausunnosta poikkeavaa ratkaisua, niin tulee silloin annettavissa lausunnoissa edellyttää, että hankkeelle tulee saada Pääesikunnalta uusi lopullinen lausunto. Alla em. lausunto AH27921 joulukuulta 2011 CPC Finland Oy:n lausuntopyyntö (AH22765/ ) ISOJOEN, KRISTIINANKAUPUNGIN JA MERIKARVIAN ALUEILLE SUUNNITELTAVIEN TUULIPUIS- TOJEN HYVÄKSYTTÄVYYDESTÄ CPC Finland Oy on pyytänyt lausuntoa koskien suunnitteilla olevista tuulipuistohankkeista Isojoen, Kristiinankaupungin ja Merikarvian Köörtilän alueille. Hankkeiden tarkoituksena on rakentaa Isojoen alueelle 46 maksimissaan 207,5 metriä korkeaa tuulivoimalaa, Kristiinankaupungin alueelle 48 maksimissaan

7 / ,5 metriä korkeaa tuulivoimalaa ja Merikarvian Köörtilän alueelle kahdeksan (8) maksimissaan 186 metriä korkeaa tuulivoimalaa. Pääesikunnan lausunto on valmisteltu Pääesikunnan operatiivisella osastolla. Tutkavaikutusten lisäksi lausunnossa on arvioitu vaikutukset puolustusvoimien joukkojen ja järjestelmien käyttöön. Lausunnossa on otettu huomioon puolustushaarojen ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen laatimat alueelliset tarkastelut, joissa arvioidaan vaikutuksia puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin ja sotilasilmailuun sekä puolustusvoimien radioyhteyksiin. Tutkavaikutusten osalta arviointi perustuu Kristiinankaupungin ja Närpiön alueelle tehtyihin VTT:n tutkavaikutusraporttien tuloksiin. Suunnitteilla olevat tuulipuistot sijoittuvat ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle. Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella tuulipuistoista aiheutuvat tutkavaikutukset ovat kuitenkin niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa aluevalvonnalle. Lisäksi puolustusvoimien eri organisaatioiden laatimien aineistojen perusteella hankkeilla ei ole merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin, sotilasilmailuun eikä puolustusvoimien kiinteän linkkiverkon yhteyksiin. Isojoen, Kristiinankaupungin ja Merikarvian Köörtilän alueelle suunniteltujen tuulipuistojen rakentamista koskevassa suunnittelussa on selvitetty hankkeiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Tämän perusteella Pääesikunta toteaa, että suunnitelman mukaisilla tuulipuistoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Pääesikunta ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulipuistojen rakentamista Isojoen, Kristiinankaupungin ja Merikarvian Köörttilän alueelle. Pääesikunnassa asiaa hoitaa Pääesikunnan operatiivisella osastolla komentaja Olli-Pekka Lund tai everstiluutnantti Henrik Elo, puh (puolustusvoimien vaihde). Pääesikunta pyytää pitämään Maavoimien esikunnan ja Ilmavoimien esikunnan tietoisen yllämainittujen tuulipuistojen rakentamisen suunnittelua ja lupamenettelyä koskevissa asioissa. Edellä mainitut tahot asettavat tarvittaessa edustajansa valmistelutyöhön liittyviin viran-omaisneuvotteluihin. Merkitään tiedoksi. 5. DIGITA OY Clean Power Company Finland Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Merikarvialle Köörtilän kylään. Seuraavaan kuvaan on rajattu sinisellä viivalla suunniteltu tuulivoimapuisto ja vihreillä pallukoilla niiden alueella asuva väestö. Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antennitv-vastaanotto tapahtuu pääasiassa kuvassa näkyvältä Eurajoen pääasemalta. Suoraan suunnitellun tuulivoimala-alueen yli ei näyttäisi tapahtuvan antennitv-vastaanottoa; kuitenkin ollaan niin lähellä tuulivoimaloita että yksittäisissä tapauksissa tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriöitä antennitv-vastaanottoon. Tuulivoimalat eivät häiritse nykyisiä Digitan linkkiyhteyksiä.

8 / 10 Merkitään tiedoksi. MIELIPITEET 1. ARJA KOKKI (vastaanotettu Merikarvian kuntaan toukokuussa 2013) Tuulivoimalahanke Merikarvian Köörtilään Taustatietoa Syksyllä esiteltiin Köörtilän tuulivoimapuiston yleiskaava kunnantalossa pidetyssä yleisötilaisuudessa. Tarkoituksena on rakentaa alueelle aluksi 9 tuulivoimalaa. Hankevastaavana on CPC Finland Oy, joka myös ilmoittaa käyneensä neuvottelut alueen maanomistajien kanssa ja tehneensä vuokrasopimuksia tarvittavista alueista. Yhtenä motiivina tälle hankkeelle on valtion yritykselle lupaama hintatakuu määrätyn ajan. Omistuspohjaltaan yritys lienee ulkomainen, joten hankkeen tuotostakin osa menee Suomen ulkopuolelle. Tähän tilaisuuteen oli kutsuttu maanomistajia ja muita asiasta kiinnostuneita. Koska omistamani loma-asunto sijaitsee Filppulan kylässä ja lähin tuulivoimala on suunniteltu rakennettavaksi vajaan kilometrin päähän loma-asunnostani, lähdin tietenkin mukaan tilaisuuteen saadakseni asiasta lisätietoja. En omista maata ko. alueella, eikä minulla siksi, ennen tätä tilaisuutta ollut minkäänlaista tietoa koko hankkeesta ja varsinkin kun kuulin, että maanomistajia, jotka olivat vuokranneet alueitaan CPC Finland Oy:lle oli kehotettu pitämään asia ja sopimuksen ehdot salassa, tietoa voinut ollakaan. Tilaisuudessa oli kyllä mukana hankevastaavan edustajia, kaavoitussuunnittelijoita ja kunnan edustajia, mutta asiasta ei kerrottu juuri mitään, ellet osannut kysyä. Lähinnä vähäisen yleisön jou-

9 / 10 kossa hääri konsultti, joka kehotti maanomistajia ottamaan rusinat pullasta ja vähät välittämään kylien asukkaista tai loma-asukkaista. Seuraukset Sittemmin olen hankkinut itse lisätietoja mm osayleiskaavan tarpeellisine selvityksineen ja siihen liittyvät vaikutukset ympäristöön ja asukkaisiin. Olen pyrkinyt hakemaan tuulivoimaloista tietoja sekä puolesta, että vastaan. Tällä hetkellä voin sanoa olevani kauhuissani, mikäli Köörtilän tuulivoimapuistohanke toteutetaan. En voi ymmärtää, että maanomistajat ovat vastoin parempaa tietoaan vuokranneet maansa ajattelematta lähikylissä olevia asukkaita tai niitä, jotka viettävät näissä viehättävissä pikkukylissä vapaa-aikojaan. Heille on todella lupailtu vain rusinat pullasta ja koska monet maanomistajat eivät asu paikkakunnalla on heille yhdentekevää mitä siellä kylissä tapahtuu ja laskeeko kiinteistöjen arvo nollaan, saavathan he maa-aloistaan hyvät vuokratulot. Tuulivoimalat ovat lähes 200 m korkeita ja näkyvät kauas, ne aiheuttavat meluhaittoja. Välimatkaa pitäisi olla asutuksen ja voimaloiden välissä ainakin 2 km (riittäneekö sekään). Voimaloista lähtevät alaäänet haittaavat ihmisiä varsinkin yöaikaan ja vaikeuttavat unen saamista. Lisäksi siipien pyöriminen aiheuttaa välkkymistä varsinkin kirkkaalla ilmalla ja talvella. Tutkimuksista huolimatta uskon, että voimalat aiheuttavat myös mittaamattomia vahinkoja alueen eläimille ja varsinkin muuttolinnuille, joiden kulkureitille tuulivoimaloita suunnitellaan. Lopuksi Vaikka tuulivoimaloiden meluhaittoja on viimeaikoina kovasti tutkittu ja todettu niiden tuottavan ongelmia, rakentamista kiirehditään riskeistä ja haitoista huolimatta. Syynä tietysti on se, että valtio tukee runsaskätisesti voimaloiden rakentamista ja kunnat ovat tyytyväisiä saadessaan verotuloja. Työllisyyden paranemiseen en usko, sillä rakentamiseen tuskin käytetään paikallisia ja jälkeenpäin ei voimaloiden hoitajia monia tarvita. Vielä mainitsisin, että tiet (varsinkin Filppulantie), jotka jo nyt ovat erittäin huonossa kunnossa pahenevat entisestään ja mistä sitten rahat kunnostukseen otetaan? Köörtilän tuulivoimapuiston rakentamista pidän erittäin epäonnistuneena hankkeena ja toivonkin, että sen valmistelu lopetetaan. Haluan säilyttää Filppulassa sijaitsevan vapaa-ajan asuntoni jälkipolville, koska olen uhrannut siihen paljon aikaa ja rahaa. Tuulivoimalapuiston rakentamisen jälkeen olisin sen lähin naapuri ja kärsisin sijaisena kaikki haitat, myös sen, että kiinteistöni menettäisi arvonsa. En ole ajatusteni kanssa yksin liikkeellä. Tiedän ja olen heidän kanssaan keskustellut, että ainakin Filppulassa on maanomistajia, jotka eivät ole vuokranneet eivätkä tule vuokraamaan maitaan kovasta painostuksesta huolimatta. Suunnitelmissa on mm. kyläläisille järjestettävä tilaisuus, jossa keskustellaan siitä mitä tuulivoimaloista ja niiden haitoista Filppulan kylälle aiheutuu ja mitä voidaan tehdä, ettei hanke toteudu. Vetoomus Toivoisin, että Merikarvian kunnan päättäjät harkitsevat vielä tarkkaan Köörtilän tuulivoimapuiston rakentamisen hyötyjä ja haittoja pidemmällä kuin lyhyellä aikavälillä ja jättäisivät kaavan hyväksymättä. Mikäli se kuitenkin nähdään tarpeellisena ja kuntaa todella hyödyttävänä ja kehittävänä, sen sijaintia tarkastettaisiin vielä ja tehtäisiin lisätutkimuksia varsinkin, kun haitoista on jo nyt runsaasti tietoja saatavilla. En usko, että tuulimyllyt ovat kovinkaan houkuttelevia, jos halutaan, että asukkaat viihtyvät ja pysyvät kunnan vakituisina tai vapaa-ajan asukkaina. Alueen soveltuvuus tuulivoimalle on tuotu esiin Satakunnan maakuntaliiton laatimassa tuulivoimaselvityksessä ja sen jälkeen vaihemaakuntakaavassa. Hankevastaava CPC Finland Oy on tehnyt tarvittavat lähtöselvitykset ja kartoittanut Merikarvian kunnan ja maanomistajien kiinnostusta tuulivoimapuiston toteuttamisesta ennen kaavoitusprosessin käynnistämistä. Merikarvian kunnanhallitus on käsitellyt CPC Finland Oy:n kaavoitushakemuksen kokouksessaan joulukuussa 2011 ja päättänyt käynnis-

10 / 10 tää Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavan kuuluttamalla hankkeen vireille. Kunta on kuuluttanut kaavaprosessin vaiheista sen eri vaiheissa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaavan luonnosvaiheeseen on laadittu tarvittavat selvitykset hankkeen melu- ja välkevaikutuksista tuulivoimapuiston lähialueilla. Kaavaa varten on laadittu myös kattavat maisema- ja luontoselvitykset. Kaavaehdotusvaiheessa melu- ja välkemallinnukset on tarkistettu vastaamaan ehdotuksen mukaista maankäyttöratkaisua ja voimaloiden sijoittelua tuulipuiston alueelle. Ehdotusvaiheeseen melumallinnus on päivitetty noudattamalla VTT:n laatimaa uusinta tuulivoimamelun mallinnuksessa suositeltavaa ohjeistusta (Tutkimusraportti VTT-R ; Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan). Välkevaikutuksien osalta on laadittu myös osayleiskaavaehdotuksen mukaista sijoitteluratkaisua koskeva varjon vilkunnan tarkistus. Köörtilän ja Filppulan kyliä lähimpinä olleiden voimaloiden (nrot 1 ja 8) sijaintia on muutettu laadittujen maisemallisten lisäselvitysten perusteella, minkä seurauksen näihin kyliin kohdistuneet maisemavaikutukset ovat lieventyneet. Vaikutusten lieventymistä on havainnollistettu valokuvasovittein. Kaikki kaavan selvitykset on täydennetty sekä päivitetty vastaamaan ehdotusvaiheen mukaista kaava-aluetta ja esitettyä maankäyttöratkaisua. Alueen tiestön nykytila on tiedossa ja tiestön parantamiseen on varauduttu tuulivoimapuiston alueelle rakentamisen aikaisen liikennöinnin lisääntymisen vuoksi.