IÄKKÄIDEN ASIALLA. Itsearviointi auttaa. Talvikeleihin voi varautua. PAPPAkaarat ja MUMMOkärryt. ongelmien tunnistamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IÄKKÄIDEN ASIALLA. Itsearviointi auttaa. Talvikeleihin voi varautua. PAPPAkaarat ja MUMMOkärryt. ongelmien tunnistamisessa"

Transkriptio

1 Numero LIIKENNETURVAN ASIAKASLEHTI IÄKKÄIDEN ASIALLA PAPPAkaarat ja MUMMOkärryt Itsearviointi auttaa ongelmien tunnistamisessa Talvikeleihin voi varautua tekniikalla ja hyvillä tiedoilla

2 Sisältö 5 / Hyppy pimeään Syksyn liikenteestä Uusi tekniikka ja hyvät tiedot auttavat selviytymään talvesta Lyhyestä pitkään arvioon - ajokokeesta ja muista ajoterveyden haasteista Iäkäsohjelma - mitä se voisi olla Itsearviointi auttaa kuljettajaa ongelmien tunnistamisessa Mummojen ja pappojen unelma-auto Ison ratin takana Kansikuva Credinet/Juha Tuomi LIIKENNEVILKKU JULKAISIJA Liikenneturva Sitratie 7, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) s-posti: PÄÄTOIMITTAJA Matti Järvinen TOIMITUSSIHTEERI Pekka Saarnio 2(09) 4174 Liikennevilkku 330, gsm TOIMITUSKUNTA Annina Brandt, Kaisa Hara, Marjaana Kivioja, Kare Ojaniemi, Maire Pietilä, Sirpa Rajalin, päätoimittaja Matti Järvinen (puheenjohtaja) ja toimitussihteeri Pekka Saarnio (sihteeri). TILAUKSET, PERUUTUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Liikenneturva, Tarja Hämäläinen, PL 29, Helsinki Faksi (09) s-posti: PAINATUS Painotalo Auranen Oy TAITTO Eepinen Oy / Jauri Varvikko; Pekka Saarnio Klaneettitie 11, Helsinki Puhelin (09) JAKELU Suomen Posti Oy PL 6, Posti, Sirkka Hiltunen Puhelin , faksi ISSN vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

3 Pääkirjoitus Liikenteen huumetapaukset lisääntyneet viidenneksellä 18 Heijastin muuntuu moneksi - design for your life 20 Svensk resumé 22 Kuljettajat tyytyväisiä alkolukkoon 24 Liikkuvahanke innostaa nuoria pohtimaan liikkumistottumuksiaan 26 Pappakaarat ja mummokärryt Kesällä lehdessä oli uutinen iäkkäästä autoilijasta, joka oli kääntynyt moottoritien liittymästä väärään suuntaan ja törmännyt vastaantulijaan. Tapaus herätti keskustelun, jossa yksi ajatus nousi ylitse muiden: vanhuksilta on otettava ajokortti pois! Se osoitti, että iäkkäisiin suhtautuminen on perin epä- ja ennakkoluuloista. Liikenteessä he tuntuvat olevan eniten ja konkreettisimmin muiden kansalaisten tiellä. Jos kuitenkin ajokortin poisottoa käytettäisiin turvallisuuskeinona, sen pitäisi koskea ensi sijassa nuoria ja keski-ikäisiä mieskuljettajia. Nykypäivän liikenne on nuoria, meneviä ja voimansa tunnossa olevia varten. Kuinka erilaiselta se näyttäisikään, jos arvoa annettaisiin ikäihmisten tarpeille. Se olisi turvallinen kaiken ikäisille tienkäyttäjille. Vaikka ikääntyminen vaikuttaa ajokykyyn, valtaosa ikäkuljettajista pystyy ajamaan turvallisesti. Iäkkäiden suhteellisesti suuri osuus liikenteen uhreista johtuu siitä, että he kestävät muita ikäryhmiä huonommin onnettomuuden seurauksia. Se on hyvä muistaa, kun puhutaan iäkäskuljettajien liikenteelle aiheuttamasta riskistä. Ikä sinänsä ei aiheuta merkittäviä ongelmia ajamiseen, jos kuljettaja on jotakuinkin terve. Ajokyvyn kannalta huomiota on sen sijaan kiinnitettävä ikääntymisen myötä ilmeneviin sairauksiin. Ikääntyviä kuljettajia on tuettava säilyttämään turvallisen ajamisen edellytykset. Liikenneturvalla on tarjottavana eväitä oman ajamisen arviointiin. On myös kehitettävä luotettavia tapoja tunnistaa ja tarvittaessa poistaa liikenteestä ne kuljettajat, jotka eivät enää pysty ajamaan turvallisesti. Oikeudenmukaisuus edellyttää, että ajoterveyttä arvioidaan monipuolisesti ja yhteismitallisesti. Varkauden järjestyspoliisin johtaja Jyrki Haapala teki Tiehallinnolle esityksen liikennemerkkien näkyvyyden parantamisesta. Se oli hänen reaktionsa paikalliseen iäkäsonnettomuuteen. Merkit kannattaisi käydä koko valtakunnassa läpi tästä näkökulmasta. Muutkin alan viranomaiset ja yhteisöt voisivat käydä toimialaansa läpi iäkkäiden näkökulmasta.. Auton valmistajilla on jo tarjolla ikäkuljettajaa helpottavia ratkaisuja kuten peruutustutkat. Suoranainen iäkäsautojen markkinointi odottaa kuitenkin asenneilmaston seestymistä. Nykymenossa asiakas tuskin haluaa tulla leimatuksi ikänsä vuoksi, vaikka pappamopoista on jo tullut nuorenkin väen ihailun kohde. Pappakaarojen saati mummokärryjen aika odottaa vielä tulemistaan. LIIKENNETURVAN ASIAKASLEHTI Matti Järvinen Liikennevilkku

4 Hyppy PIMEÄÄN Syksyn myötä tulee pimeä ja äkilliset säävaihtelut. Illan pimentyessä lämminkin syyspäivä saattaa jäätyä yöksi. Syksy muuttaa olosuhteita luonnollisesti myös liikenteessä ja lisää onnettomuusriskiä. Ilman heijastinta kulkevan jalankulkijan kuolemanriski on moninkertainen verrattuna heijastinta käyttävään. Tutkittua tietoa on Raskaskin kaasujalka kevenee, kun valonlähteessä havaitsee heijastimen palauttamaa valoa. (Kuva: Credinet/ Juha Tuomi) Pimeyden tulo lisää eniten jalankulkuonnettomuuksien määrää. Maanteillä niitä sattuu jopa kolme kertaa enemmän kuin valoisana aikana. Myös taajamissa jalankulkuonnettomuudet lisääntyvät selvästi, erityisesti silloin, kun pimeän aikaan sataa. Vuorokautinen tilastopiikki on kirjattu aikaan hieman yli tunti auringonlaskun jälkeen. Kaikkein pimeimpänä aikana lokatammikuussa sattuu 43 prosenttia kaikista jalankulkijoiden henkilövahingoista. Erityisesti suojateillä tapahtuvat henkilövahingot osuvat näille kuukausille, suojateillä vammautumisista jopa puolet. Kuolemaan johtaneissa jalankulkuonnettomuuksissa iäkkäiden osuus on silmiinpistävän suuri. Tällä vuosituhannella yli 75-vuotiaita on kuollut keskimäärin 14 ja vuotiaita 8 henkilöä vuodessa, kun vertailuryhmissä kuolleita on ollut neljästä kuuteen. Tilannetta ei voi selittää pelkästään ihmisen kehon haurastumisella. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan vuonna 2004 pimeällä tai hämärän aikaan kuolleista 26 jalankulkijasta 20 ei käyttänyt heijastinta. Kuusi heistä olisi mitä ilmeisimmin välttynyt kohtaloltaan, jos heijastin olisi ollut käytössä. usko puuttuu? Puuttuuko usko heijastimen tehoon, kun yksinkertaisen ja halvan turvavälineen käyttö unohtuu usein? Vuonna 2005 vain 46 prosenttia jalankulkijoista käytti pimeän aikaan valaistujen katujen ulkopuolella liikkuessaan heijastinta. Valaistussa katu- ja tieympäristössä heijastinta käytti kolme kymmenestä jalankulkijasta. Laki on vuoden 2003 alusta velvoittanut käyttämään heijastinta myös valaistuilla teillä, mutta monen heijastin käyttövelvoitteesta tietämättömänä lojuu kotona laatikon pohjalla, on vain unohtunut tai oho, juuri irronnut ja kadonnut. Puuttuuko usko myös vaatevalmistajilta, kun yksikään heistä ei halua tai kykene liittämään hittituotteeseensa toimivaa heijastinta? Nykypalttoissa on vaikka minkälaista hihakirjailua, väärennöksiksi asti. Ongelmia myös ratin takana Pimeys lisää myös moottoriajoneuvoliikenteen onnettomuuksia: Maanteillä pimeys lähes kaksinkertaistaa onnettomuusmäärän. Eniten lisääntyvät ohitusja kohtaamisonnettomuudet. Taajamissa vakavien onnettomuuksien luku kasvaa, mutta myös peltikolarien määrä lisääntyy selvästi auringon laskettua. Pekka Saarnio 4 Liikennevilkku

5 Tieliikenneturvallisuuden peruskirjan allekirjoitti 16 uutta tahoa Yli 80 henkilöä noin 70 yrityksestä osallistui Helsingissä Liikenne on osa yritysten turvallisuustyötä -seminaariin. European Road Safety Charter -sitoumuksen allekirjoitti 16 yritystä ja yhteisöä: Fortum Corporate EHS Unit, Enerke Oy, ADR-Haanpää Oy, Tapiola, Transpoint Oy Ab, Suomen Autokoululiitto ry, SE Mäkinen Logistics Oy, Suomen Logis- tiikkayhdistys ry, Autotuojat, DHL Express (Finland), Road Freight Finland Oy, Liikenneturva, Länsi-Suomen lääninhallitus, Suomen Taksiliitto ry, Autoliitto ja Suomen Tieyhdistys. Aikaisemmin hankkeeseen on jo sitoutunut 11 suomalaista tahoa. Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirja (European Road Safety Charter) on yksi merkittävimmistä eurooppalaisista aloitteista, jonka tavoitteena on puolittaa liikennekuolemat Euroopan teillä. Viime vuonna Euroopan liikenteessä kuoli yli Lisätietoja European Road Safety Charter Team Puh htm Maaherra ja Liikenneturvan puheenjohtaja Rauno Saari allekirjoitti sekä Liikenneturvan että Länsi-Suomen liikenneturvallisuuden neuvottelukunnan sitoumuksen. MEP Ari Vatanen onnittelee. Kuva: Kare Ojaniemi HEIJASTIN - käytä sitä! Liikennevilkku

6 UUSI TEKNIIKKA ja HYVÄT TIEDOT auttavat selviytymään talvesta Valo katoaa ja ajoalusta muuttuu märäksi, jäiseksi, lumiseksi, sohjoiseksi. Lasit huurtuvat, auton nesteet uhkaavat jäätyä, kelit vaihtuvat nopeasti ja dramaattisesti. Vastaantulijan valot häikäisevät, lämmitin puhaltaa kuivaa ilmaa, tuulilasin pyyhkijät taistelevat kosteutta, lunta ja alijäähtynyttä vettä vastaan. Suomalaisen autoilijan on totuttava äärioloihin. Onneksi autojen tekniset ominaisuudet voivat auttaa hankaluuksissa. Myös tietopalvelut lisääntyvät ja tulevat yhä tarkemmiksi. Eläkepäiviä viettävä bussinkuljettaja Olavi Nurmi tietää kokemuksesta, miten tärkeätä kuljettajalle on hyvä istuma-asento. Nykyisin voi tavallisen henkilöauton hinnalla saada auton, jossa voi istua hieman korkeammalla. Jo melko vähäinenkin korotus vähentää vastaantulijoiden valojen häikäisyä. Myös hämärässä, pimeässä ja huonossa kelissä ajaminen helpottuu paremman näkyvyyden ansiosta. ESP ajovakauden hallintajärjestelmä Uuden auton hankkijan kannattaa vakavasti harkita ESP-järjestelmällä varustettua autoa. ESP on yleistynyt myös vakiovarusteena, ja se on yleisesti saatavilla ainakin lisävarusteena. ESP lisää turvallisuutta sekä talvi- että kesäajoon. Sen toiminta on tavallisesti autoilijalle täysin huomaamatonta. ESP toimii vain silloin kun pyörät luistavat esimerkiksi nopeissa ohjausliikkeissä tai liian nopeissa vastaohjauksissa. Järjestelmä osaa päätellä kuljettajan tarkoittaman kulkusuunnan ja pyrkii korjaamaan auton liikerataa jarruttelemalla pyöriä tai rajoittamalla vetoa. ESP voi auttaa auton hallitsemisessa, jos vasemman ja oikean puolen pyörien alla on erilainen pito. Myös renkaan puhkeamisen yhteydessä järjestelmästä voi olla apua. Hyvät talvirenkaat Talvirenkaita on onnistuttu parantamaan vuosi vuodelta. Nastarenkaat ovat säilyttäneet asemansa suomalaisautoili- joiden varusteina, vaikka nastattomatkin talvirenkaat toimivat useimmiten hyvin. Nastarenkaiden ehkä suurin etu on se, että niiden pito ei lopu yhtä äkillisesti kuin nastattomien talvirenkaiden. Näin kuljettaja voi saada vähän lisää harkinta- ja toiminta-aikaa. Toisin Suomalaisen autoilijan on totuttava äärioloihin. sanoen nastarenkaat antavat vaikeassa tilanteessa hiukan enemmän anteeksi. Suomessa on myös niljakkaita jäisiä kelioloja, joissa nastarengas pitää nastattomia talvirenkaita paremmin ja takaa varmemman perille pääsyn. Autolehtien talvirengastestit ovat arvokas tietolähde, johon renkaanostajan kannattaa perehtyä. Testeissä pärjäävien huippurenkaiden keskinäiset erot suorituskyvyssä ovat kuitenkin niin pieniä, että ne eivät yleensä tule esille tavallisessa varovaisessa talviajossa. Markkinoilla on myös ns. halparenkaita, joita ei uskalla suositella. Renkaiden toimivuus varmistetaan sillä, että ilmanpaineet ovat ohjeiden mukaiset. Lämmitettävä tuulilasi Sähköisesti lämmitettävä tuulilasi on erinomainen talvivaruste. Lasin kerrosten välissä risteilee lähes näkymättömiä ohuita vastusjohtoja, jotka kuivattavat ja sulattavat ikkunan nopeasti ja vaivattomasti. Lämmitettävää tuulilasia ei oikeastaan koskaan tarvitse raapia puhtaaksi tämä vähentää lasin naarmuuntumista. Onko tuulilasi kulunut? Se kannattaa vaihtaa syksyllä - näkyvyys paranee kertaheitolla. Uudet, ehjät tuulilasin pyyhinsulat ja riittävästi pakkasen kestävää pesunestettä säiliössä ovat välttämättömiä teknisiä varusteita jo heti huurukauden alusta lähtien. Valitettavasti tuulilasin pyyhinten me- 6 Liikennevilkku

7 Kuva: Antti Kähönen Liikkujat saavat yhä parempia keliennusteita jopa reittikohtaisesti. Osa palveluista on maksullisia, mutta esimerkiksi Tiehallinnon liikennesää-palvelut ovat ilmaisia. Internet-verkkoyhteyttä kannattaa hyödyntää ennen matkalle lähtöä. Tiehallinnon liikennesivuilta voi tarkistaa vallitsevan kelitilanteen ja katsoa vaikka kelikameroista, minkälainen keli tiellä vallitsee. Tiehallinto laatii yhteiskumppaneineen Liikennesää-ennustetta, joka levitetään laajasti mm. tiedotusvälineiden kautta. Varopalvelu kaikille autoilijoille Ilmatieteen laitoksella on suuri joukko erilaisia säähän ja keliin liittyviä palveluita, joita voi tilata mm. matkapuhelimeen. Tieliikelaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyössä tarjoama, tähän asti vain ammattiautoilijoille suunnattu Varo-palvelu laajenee syksyllä kaikissa ns. älypuhelimissa käytettäväksi autoilijan palveluksi. Viidellä eurolla kuukaudessa autoilija saa käyttöönsä palvelun, joka ilmoittaa halutun ajoreitin keliongelmista ja häiriöistä ajantasaisesti. Kartta näkyy puhelimen näytöllä ja varoitukset kuuluvat puhelimeen katsomatta. Lisätietoja Varo-palvelusta saa Tieliikelaitokselta tai verkosta osoitteesta Ilpo Mattila talliset saranoidut pidikkeet pyrkivät jäätymään talvikelillä. Ainoa keino on pysähtyä ja herkistellä jäätyneet sulat toimintakuntoon. Liikkuvien osien voitelu ainakin vähentää jäätymistä. Korkeampi auto Hankalilla talvikeleillä näkyvyys on usein rajoittunutta. Valoisanakin aikana voi pöllyävä lumi tai tiheä lumisade haitata näkemistä. Joissain uusissa automalleissa kuljettaja voi istua tavallista henkilöautoa hieman korkeammalla. Tästä on paljon etua. Näkyvyys paranee, auton hallinta muuttuu helpommaksi. Pimeällä valaisemattomalla tiellä vastaantulevan auton valojen häikäisy vähenee, kun kuljettaja nousee korkeammalle tien pinnasta. Selkä suorana valppaus pysyy hyvänä. Toinen merkittävä etu seuraa ajoasennon parantumisesta. Jos autossa voi istua selkä suorana hyvässä ja valppaassa työasennossa, pysyy pirteänä pidempään. Tietopalvelut parantuvat Mitä Liikennesää kertoo Normaalin kelin aikana voi sataa vähän lunta tai esiintyä paikallista liukkautta. Liikenne sujuu tavanomaisilla talvinopeuksilla. Talviajoon tottuneille autoilijoille tiellä ei ole mitään erityisen yllättävää, mutta silti kannattaa muistaa, että onnettomuusriski on jo pelkän pimeyden vuoksi kaksinkertainen kesään verrattuna. Normaalilla talvikelillä autoilijalle riittävät tavalliset talviajo-ohjeet. Huonon kelin aikana sataa runsaasti lunta, jäätävää tihkua tai tuiskuaa. Usein lämpötila muuttuu tällöin nopeasti ja myös tuuli saattaa olla kovaa. Liikenteen keskinopeus on laskenut korkeintaan 10 prosenttia normaalista ja ohitukset ovat vähentyneet. Ajaminen tuntuu epämukavalta. Teiden auraus ja liukkaudentorjunta on käynnissä eivätkä kaikki tiet ole samanlaisessa kunnossa. Onnettomuusriski on kohonnut moninkertaiseksi normaaliin talvikeliin verrattuna. Huonolla kelillä autoilijoiden on syytä varata ainakin 10 prosenttia enemmän aikaa kulkemiseensa, varmistua autonsa ja sen laitteiden toiminnasta sekä sovittaa ajotapansa kelin mukaiseksi. Nopeus, ajoneuvoväli, ohitukset, jarrutukset, kiihdytykset ja ohjausliikkeet ovat tärkeimpiä huomioitavia asioita. Erittäin huonolla kelillä sataa lunta niin runsaasti tai laajoilla alueilla on jäätävää sadetta tai tuuli on myrskyisää. Lämpötilan vaihtelut ovat poikkeuksellisen suuria ja nopeita. Liikenteen keskinopeus on laskenut huomattavasti usein prosenttia normaalista ja ohittaminen on lähes mahdotonta. Ajaminen on yleisesti vaikeaa. Vain vilkkaimpia teitä ehditään hoitaa tarpeen mukaisesti eikä niilläkään saavuteta normaalin talvikelin tilannetta. Onnettomuusriski kohoaa kymmenkertaiseksi tai sitäkin suuremmaksi normaaliin talvikeliin verrattuna. Erittäin huonolla kelillä on syytä harkita matkan siirtämistä tai peruuttamista tai muiden kulkuvälineiden käyttöä. Jos tienpäälle on kuitenkin pakko lähteä, niin aikaa on syytä varata huomattavasti enemmän (yli 20 prosenttia) kuin normaalisti. Auton kulkukelpoisuuteen on kiinnitettävä huomiota ja samoin omaan vaatetukseen. Ajamisessa on oltava erittäin varovainen. Liikennesää on Ilmatieteen laitoksen varoituspalvelu, jonka keliosuuden Tiehallinto hoitourakoitsijoineen arvioi. (Lähde: Tiehallinto, Jorma Helin) Liikennevilkku

8 Liikenteen tosi-tv sai palkinnon Tarinatalon tuottama TV2:n Puskuriohjelman Suomen paras nuori kuski sai Formaatti-Finlandia -palkinnon, jonka jakaa Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry. Palkinnon saavan ohjelman pitää tuomariston mielestä olla paras ja vientikelpoisin. Palkinnon vastaanotti ohjelman tuottanut Tarinatalo Oy. Myös Liikenneturva osallistui ohjelman tekoon asiantuntijana. Ohjelman kehittämisen käynnisti TV2:n ohjelmapäällikkö Ilkka Saari. Hän esitti haasteen uuden tyyppisen ohjelman kehittämisestä tuotantoyhtiö Tarinatalolle, joka tekee kanavalle nuorille suunnattua Puskuri-liikenneohjelmaa. Tuottaja Esko Naskalin mukaan Tarinatalo vastasi haasteeseen suunnittelemalla uuden ohjelmaformaatin. Britain s Worst Driver oli formaatti, jota oli myyty ulkomaille, muun muassa Ruotsiin. Mainio ohjelma, mutta me halusimme tehdä ihan oman. Parhaan kuskin hakeminen ei kuulosta ideana ehkä yhtä jännittävältä ja tuoreelta kuin huonoimman valitseminen, mutta se toimii, kun ottaa haasteen vastaan ja tekee sen minkä pienen ja köyhän tv-maan resursseilla pystyy. Naskalin mukaan ohjelman tekoon inspiroi koko kansan yhteinen huoli nuorten vakavista liikenneonnettomuuksista. Tässä ohjelmassa nuoret kilpailijat tulivat näyttäneeksi nuorille katsojillemme, mitä todella tarkoittaa hyvä kuski. Ei riitä, että osaa ajaa Bemaria sladissa. Auton käsittelemisen taito on tärkeää, mutta hyvä nuori kuski osoittaa myös aikuista harkintaa ja vastuunottoa liikenteessä. TV2:n antamien tietojen mukaan ohjelmalla oli katsojia keskimäärin , luku vaihteli väillä Liikennevilkku Ilpo Mattila Ajokoe ja muita ajoterveyden arv Lyhyestä pitkä Valtaosan ajoterveyden arvioista tekee lääkäri yksin. Useimmiten hän kirjoittaa nuorille henkilöille ajokorttilääkärintodistuksia. Terveysselvittely on tällöin usein nopea, terveen nuoren ajoterveydessä ei yleensä ole ongelmia. Aikuisen ajoterveys tulee kyseenalaiseksi, jos hänelle ilmaantuu jokin ajamista vaarantava sairaus. Nykyisin osa arvioinneista voi toteutua melko yksiviivaisesti. Esimerkiksi vaikeammaksi edennyt dementia estää heti ajamisen. Vakavat sydänoireet tai vakavat epilepsia-oireet pysäyttävät ajamisen vähintään ohjeiden mukaiseksi määräajaksi. Ajokyvyn laaja arviointi kiusallinen Eräissä tapauksissa arviosta tulee kuitenkin monivaiheinen. Tyypillinen tilanne on jonkin sairauden aiheuttama muutos näössä, motoriikassa tai esimerkiksi muistissa tai toiminnan suunnittelussa. Monivaiheisuus tarkoittaa sitä, että arviointiin tulee mukaan muita terveydenhuollon ammattilaisia, kuten silmälääkäri, toiminta- tai fysioterapeutti tai psykologi. Joskus näiden ammattilaisten havainnot antavat aihetta laajempaan ajoterveysarviointiin. Moni aikuinen kokee tällaisen laajenevan arvioinnin harmillisena kiusana ja kohtuuttomana verrattuna siihen miten ennen tehtiin eli miten ajoterveys arvioitiin korttia haettaessa. Ihmisten mie- Moni laajemman arvioinnin k

9 ioinnin haasteita än arvioon Ajokoe merkittävä osa arviointia. lissä on ehkä liian kapea käsitys ajoterveydestä. Erillisarvioista tiimin suuntaan Kun ajoterveyden arviointiin osallistuvien ammattilaisten määrä kasvaa, on ratkaisua tekemässä eräänlainen tiimi. Haasteena on tällöin arvioiden yhteismitallisuus. Tarvitaan yhteisiä ohjeita. Ei riitä, että lääkärit hankkivat pätevyyden ajokykyarviointiin omissa koulutuksissaan, psykologit ja muut omissaan. Ehkä riippumaton Liikenneturva voisi olla aloitteellinen ja voitaisiin kokeilla ajoterveyden moniammatillista koulutusta? Yhteismitallisuus on tärkeää silloin, kun henkilön ajoterveydessä on useammalla osa-alueella lieviä muutoksia. Kukin yksittäinen arvioija saattaa pitää oman erityisalueensa terveyspulmaa vain lievänä, mutta sinänsä vähäisistä muutoksista voi aiheutua esimerkiksi väsymistä lisäävä ongelmapaketti. Toisaalta yksittäinen vaaralliseksi tulkittu muutos voi väärin hallita koko ajopäätöstä. Yhteinen keskustelu on välttämätöntä, jotta ajoterveyden vahvuudet ja heikkoudet tulevat arvioiduksi riittävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Ajokoe mutta ei mikä tahansa Ajokyky on työkyvyn kaltainen asia. Tehtävässä hankittu kokemus, omien taitojen tunnistaminen ja tehtävään asennoituminen vaikuttavat liikenteessä selviämiseen. kokee ajokyvyn iusallisena. Työkokeilu on hyväksytty osa työkykyarviointia. Samoin ajokyvyn arvioinnissa ajon suorituksen ammattimainen havainnointi on vaikeasti ratkaistavissa tapauksissa välttämätöntä. Jo oikeudenmukaisuus vaatii, että henkilölle annetaan tilaisuus ajokokeessa osoittaa miten kokemus ja asennoituminen voivat korvata ajoterveydessä havaittuja ongelmia. Ajokoe voidaan nostaa vakionmittarin asemaan, joka antaa lopullisen tiedon henkilön ajokelpoisuudesta. Tämä edellyttää liikenneopettajalta tai ajokokeen vastaanottajalta kuitenkin perehtymistä ajoterveyteen. Kokemus nuorista autokoululaisista ei ole riittävä pohja tähän. Kokeen arvioijan on osattava kiinnittää huomiota muihinkin asioihin kuin niihin, jotka ovat keskeisiä ensimmäistä ajokorttia hankkivan näyttäessä taitojaan. Arvioijan on myös oltava ennalta selvillä kuljettajan terveyden piirteistä, joihin täytyy erityisesti kiinnittää huomiota. Työkokeilujakaan ei koskaan tehdä sokkona vaan aina noudatetaan terveydenhuollon yleistä tapaa esittää ongelma ja sitten koota ja vertailla tietoa eri tahoilta. Ajokoe ei aina kerro totuutta Ajokokeen aikana kokeneelle ammattilaiselle paljastuu paljon tietoa arvioitavan henkilön ajotaidon ja -tyylin vahvuuksista ja heikkouksista. Ajokoe ei kuitenkaan aina ole riittävä tiedon lähde. Ongelmallisia ovat esimerkiksi muistihäiriöiden yhteydessä ilmenevät käyttäytymisen kontrollointiin liittyvät oireet sekä toispuoleiset tarkkaavaisuushäiriöt. Tällöin kuljettajan oma käytöskontrolli ja sairaudentunto puuttuvat. Henkilö ei itse ole kykenevä antamaan luotettavaa mielipidettä omasta kunnostaan. Ajaminen saattaa ajokokeessa sujua varsin hyvin pitkälle automatisoituneiden havainnointi- ja ratkaisumallien avulla, jotka näiden sairauksien yhteydessä ovat pääsääntöisesti kunnossa. Päätöksenteko on vaikeaa, jos toisaalta läheiset antavat kuitenkin varmaa tietoa siitä, että henkilön piittaamattomuus on kasvanut, ja harkintakyky heikentynyt. Ohjeistuksen kehittämisessä Liikenneturva voisi toimia ammatillisesti puolueettomana aloitteen tekijänä, joka voisi organisoida lakiasiantuntemuksenkin sisältäviä moniammatillisia kokouksia. Päätetään, minkä tiedon varassa ajoterveyspäätökset on tehtävä esimerkiksi mainituissa käytöskontrollin häiriöiden ja tarkkaavaisuushäiriöiden tilanteissa. Yhteiskokoukset olisivat perusteltuja, jotta esimerkiksi mahdollisissa onnettomuustilanteissa voitaisiin ottaa paremmin kantaa kuljettajan ajoterveyteen. Lisäksi tällä voitaisiin varautua tilanteisiin, joissa henkilö kokee tulleensa väärin kohdelluksi, kun hyvin sujuneesta ajokokeesta huolimatta ajo-oikeus peruutetaan. Pekka Kuikka neuropsykologian erikoispsykologi, Neuroarviot, Jyväskylä Liikennevilkku

10 Iäkäsohjelma mitä se voisi olla? Tavoitteena TURVALLINEN LIIKKUMINEN ja HYVÄT LIIKKUMISMAHDOLLISUUDET Väestön ikääntyessä yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että ikäihmisillä on riittävästi liikkumismahdollisuuksia ja että heidän liikkumisensa on turvallista. Näin voidaan tukea heidän toimeliaisuuttaan ja säilyttää heidän elämänlaatunsa hyvänä. Huolehtimalla ikäihmisten liikkumismahdollisuuksista ja suvaitsemalla heidän osallisuutensa liikenteessä edistetään heidän psyykkistä ja fyysistä terveyttään sekä kotona asumista. Tämä on väestön ikääntyessä niin eettisesti kuin kansantaloudellisestikin yhä merkittävämpi asia. Vaikka iäkkäät tulevaisuudessa ovat terveempiä ja aktiivisempia kuin nykyään, ovat yksilölliset erot edelleen suuria. Koska erityisesti 80 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa, lisääntyy todennäköisesti myös erilaisia toiminnallisia vaikeuksia omaavien ihmisten määrä. Toiminnalliset ongelmat vaikuttavat liikkuvuuteen ja turvallisuuteen liikenteessä. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2001 pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvision, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenen- kään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Vision mukaiseen tavoitteeseen pyrkiminen ikääntyvässä yhteiskunnassa edellyttää ikäihmisten ominaisuuksien ja heidän elimistönsä haurauden huomioon ottamista kaikessa suunnittelussa ja käytännön toiminnassa. Tavoitteena tulee olla elinikäinen turvallinen liikkuvuus. Valtioneuvosto esittää liikenneturvallisuuden periaatepäätöksessään erillisen iäkäsohjelman laatimista. Liikenneturva on kiteyttänyt periaatteita, jotka voivat toimia ohjenuorana ohjelmaa kehitettäessä. Iäkkäiden autoilu Liikkumisen turvaaminen tukee iäkkään toimeliaisuutta ja hyvää elämänlaatua. Auton käyttöön tottuneet ikäihmiset haluavat yleensä jatkaa autoilua mahdollisimman pitkään. Tämän vuoksi väestön ikääntyessä iäkkäiden osuus ajokortillisista kasvaa voimakkaasti. Lähitulevaisuudessa eläköityvissä ikäryhmissä myös naisilla on ajokortti ja he ovat tottuneet autoiluun. Näin ei vielä ole tämän hetken vanhimmissa ikäluokissa. Vaikka ikääntyminen yleensä vaikuttaa suorituskykyyn, valtaosa iäkkäistä pystyy ajamaan turvallisesti. Ikääntyminen on myös yksilöllistä, eikä noudata ikärajoja. Toisaalta eräät ikääntymiseen liittyvät sairaudet ja lääkkeet lisäävät onnettomuusriskiä siinä määrin, että joidenkin ikäkuljettajien ajoluvan peruuttaminen on perusteltua. Tästä onkin johdettavissa iäkkäiden autoilua koskevat kaksi keskeistä tavoitetta: Miten säilyttää iäkkäiden mahdollisuus turvalliseen autoiluun ja toisaalta osuvalla, oikeudenmukaisella ja luotettavalla tavalla tunnistaa ja poistaa liikenteestä ne kuljettajat, jotka eivät enää kykene turvalliseen autoiluun. On kehitettävä menetelmiä, joilla voidaan luotettavasti arvioida ja mitata iäkkään kuljettajan todellista ajokykyä. Ajokyvyn arvioinnin yhdenmukaistamiseksi on laadittava lääkäreille ja viranomaisille selkeät ohjeet. Lääkäreiden, poliisien, liikenneopettajien, tutkinnon vastaanottajien sekä muiden ajokyvyn arvioinnissa työskentelevien yhteistyötä tulee kehittää systemaattisella koulutuksella. Monille iäkkäille oma auto on joustavin ja haja-asutusalueilla usein myös ainoa vaihtoehto päästä liikkumaan. Niiden iäkkäiden autoilua, jotka voivat jatkaa ajamista turvallisesti, on tuettava. Tietoa ikääntymisestä ja autoilusta sekä sairauksien ja lääkkeiden vaikutuksesta ajokykyyn on oltava helposti saatavilla. Iäkkäille tulee olla tarjolla heille suunniteltua ja kohtuuhintaista jatkokoulutusta sekä ajoneuvoihin ja uusiin teknologisiin ratkaisuihin liittyvää käyttökoulutusta ja opastusta. Myös ajoneuvojen ja -varusteiden kehittelyssä on otettava iäkkäiden ominaisuudet huomioon. Ajokyvystään epävarmoille tulee tarjota esimerkiksi kursseja, arviointi- ja testauspalveluja sekä tietoa, ohjausta ja neuvontaa Autottomille vaihtoehtoja Liikkumismahdollisuuksien ei pidä olla yksin henkilöauton varassa. Kaikki ikäihmiset eivät kykene ajamaan tai halua ajaa omalla autolla tai se ei ole edes tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi on tärkeätä, että tarjolla on joukko- ja palveluliikennettä. Joukkoliikenne toimii silloin kun yhteyksiä on riittävästi, kun pysäkit ovat lä- 10 Liikennevilkku

11 Iäkäs on tänään yhtä hyvin liikkeellä jalan kuin myös itse autonkuljettajana. Kuva Credinet/Juha Tuomi hellä ja niille pääsy on esteetöntä. Joukkoliikenteen käyttöä edistää se, että bussivuoroja on myös iltaisin ja viikonloppuisin, pysäkkivälit ovat riittävän lyhyet, pysäkit ja asemat ovat turvallisia, aikataulut helppolukuisia, lippujen osto helppoa, bussien numerot ja matkakohde näkyvät selvästi. Koko matkaketjun kotiovelta pysäkille, määränpäähän ja takaisin kotiin tulisi olla mahdollisimman esteetön ja turvallinen. Perinteisen joukkoliikenteen rinnalle tarvitaan myös joustavampia vaihtoehtoja, kuten palveluliikennettä, takseja ja kutsuohjattua joukkoliikennettä. Ne tarjoavat liik- kumismahdollisuu- den niillekin, joiden nousu tavalliseen bussiin ei enää onnistu, jotka tarvitsevat apuvälineekseen pyörätuolin tai rollaattorin ja niille, jotka on haettava kyytiin kotiovelta asti. Kaikki palvelujen käyttäjät, mutta erityisesti ikäihmiset, tarvitsevat selkeää tietoa tarjolla olevista kuljetuspalveluista: palvelumuotojen toiminnasta, aikatauluista, matkojen hinnoista sekä siitä, miten palveluja käytetään. Hyvin toimiva ja esteetön julkinen liikenne palvelee kaikkia ikään katsomatta. Liikkumisympäristö suunniteltava heikompien ehdoilla Auton käyttöön tottunut ikäihminen haluaa jatkaa autoilua mahdollisimman pitkään - hyvin toimiva julkinen liikenne palvelee kaikkia ikään katsomatta. Liikkumisympäristö ei saa pakottaa iäkkäitä toimimaan omien mahdollisuuksiensa äärirajoilla. Heikoimpien tienkäyttäjien tietojen ja taitojen perusteella suunnitellussa liikenneympäristössä on kaikkien turvallinen liikkuminen mahdollista. Liikkumisympäristön tulee olla esteetön pyörätuolia, rollaattoria ja muita liikkumisen apuvälineitä käyttäville. Ikääntymisen myötä ihminen tarvitsee aikaisempaa enemmän aikaa havaintojen- ja ratkaisujen tekoon sekä toimimiseen liikenteessä. Tämä tulee ottaa huomioon ajonopeuksien säätelyssä siten, että iäkkäät jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat selviytyvät liikenteessä. Kaikille yhteinen ja riittävän alhainen nopeustaso antaa iäkkäille heidän tarvitsemansa ajan ja mahdollisuuden pysyä muun liikenteen rytmissä. Iäkkäiden liikkumismahdollisuudet ja turvallisuus paranevat esimerkiksi kun ajoneuvoliikenteen nopeudet ovat riittävän alhaisia, risteykset ovat selkeitä, kevyen liikenteen väylät johdonmukaisia ja niitä on riittävästi, jalankulkijoiden tienylityksiä helpotetaan ja talvikunnossapidosta huolehditaan. Palvelujen, liikkumisympäristöjen ja liikkumisvälineiden suunnittelussa on otettava ikäihmisten toiveet ja tarpeet huomioon. Koska iäkkäät tuntevat parhaiten omat liikkumistarpeensa ja liikkumisen ongelmat, tulisi heidät saada mukaan heitä itseään koskevien toimenpiteiden suunnitteluun. Tutkittu tieto ikäihmisistä käyttöön Julkinen keskustelu nostaa iäkkäät usein esiin liikenteen ongelmaryhmänä. On vaikutettava yleiseen mielipiteeseen tuomalla esiin oikeata tietoa iäkkäistä ja autoilusta vallitsevien väärinkäsitysten ja asenteiden muuttamiseksi. Väärinkäsitykset iäkkäistä tielläliikkujista haittaavat heidän asemaansa liikenteessä. Iäkkäitä pidetään virheellisesti ongelmaryhmänä ja jopa muille tiellä- Liikennevilkku

12 Iäkäsohjelma mitä se voisi olla? liikkujille vaarallisina. Tiedetään, että iäkkäillä kuljettajilla ei ole juuri sen suurempi vaara joutua onnettomuuteen kuin muillakaan tyypillisesti vähän ajavilla kuljettajilla. Onnettomuuksien seuraukset ovat tosin vakavampia heidän itsensä kannalta kehon haurauden vuoksi. Lisäksi onnettomuuksien riskitekijät ovat erilaisia kuin nuoremmilla tienkäyttäjillä. Väärinkäsityksiä voidaan korjata ja asenneilmastoon vaikuttaa tuomalla esiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa ikäihmisistä. Myös iäkkäitä tienkäyttäjiä koskevan päätöksenteon on pohjauduttava tutkittuun tietoon. Ikäihmisten liikkumisen turvaamiseksi tarvitaan yhteistyötä Jo nykyisillä resursseilla on mahdollista päästä hyvään lopputulokseen, kun suunnittelu perustuu alusta alkaen eri osapuolten väliseen yhteistyöhön ja tehokkaaseen tiedonkulkuun. Samalla laajennetaan näkökulmaa käsiteltävänä olevaan asiaan ja opitaan paremmin ymmärtämään kokonaisuutta. Avaintoimijoita ovat kunnan eri toimialat, sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi ja tekninen toimi sekä Tiehallinto. Hyviä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi vanhus- ja vammaisneuvostot, kuntien liikenneturvallisuusryhmät, eläkeläisja veteraanijärjestöt, ajoterveyttä tutkivat lääkärit, poliisi, tutkinnon vastaanottajat ja Liikenneturva. Mukaan tarvitaan myös yrityksiä ja asukasyhdistyksiä. Mika Hatakka Lähteet: Iäkkäiden turvallisuusteesit Organisation for Economic Co-Operation and Development (OECD) (2001) Ageing and Transport, Mobility Needs and Safety Issues, Paris. European Conference of Ministers of Transport (CEMT) (2001), Consolidated Resolution No 2001/3 on Accessible Transport. Liikenneministeriö, Liikenneturva, Auto- ja liikennetoimittajat ry (2000) Autoilu ikääntyvässä yhteiskunnassa, kongressijulkaisu, Helsinki. Lehmuskoski, V., Rönkä, K., Wiik, M. ja Kallio, R. (2002) Ikääntyneiden liikkuminen ja tienpito, Tiehallinnon selvityksiä 14/2002, Helsinki. Liikenne- ja viestintäministeriö (2000), Liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille , Helsinki. ITSEARVIOINTI auttaa ongelmien tunnistam Autolla ajamisessa tapahtuu ajouran kuluessa muutoksia. Nuoret ovat nopeita reaktioissaan ja hyviä havainnoimaan, mutta kokemuksen puute näkyy onnettomuuksina. Iäkkäät taas ovat kokeneita ja ajavat maltillisesti, mutta huomiokyvyn heikentyminen aiheuttaa ongelmia risteyksissä ja monimutkaisissa liikennetilanteissa. Kuljettajan on hyvä tietää näistä mahdollisista muutoksista itsessään ja ajamisessaan voidakseen varautua ongelmiin. Itsetuntemusta voi opetella Hyvä itsetuntemus on eduksi kaikenikäisille autoilijoille. Itsensä tuntemista voi opetella monella tavalla. Tietojen hankkiminen omalle ikäryhmälle tyypillisistä vahingoista on yksi keino lisätä itsetuntemustaan. Jokaisen on myös mahdollista tarkkailla itse ajamistaan ja sen sujumista. Esimerkiksi jos ajaminen tuntuu joissakin oloissa tai liikennetilan- teissa epämieluisalta ja vaikealta, se on merkki vahinkoriskin kasvusta ja siitä, että näitä tilanteita kannattaa varoa tai välttää. Työkaluja itsearviointiin Liikenneturva on kehittänyt itsearviointia helpottavia työkaluja autoilijoiden käyttöön. Jokainen voi tarkastalla juuri itselleen tyypillisiä riskejä Autoilijan vahinkova an avulla, joka löytyy Liikenneturvan Internet -sivuilta. Antamalla tietokoneelle tiedot muun muassa syntymävuodestaan, ajokortin hankintavuodesta ja sukupuolestaan, tietokone selvittää autoilijan henkilökohtaisen vahinkokartan. Lisäksi autoilija saa matkaevääksi keinoja vahinkojen välttämiseksi. Oma selviytyminen liikenteessä on arvioitavissa ennakkoon Hiljattain Liikenneturva sai valmiiksi kokeiluversion Ikäkuljettajan itsearviointi -nimiseksi vihkoksi, joka on apuväline omien valmiuksien ja liikenteessä selviytymisen arviointiin iäkkäille kuljettajille. Aineiston kehittelyssä on otettu huomioon juuri ikäautoilijoille tyypilliset ongelmat liikenteessä. Vihkoon sisältyy 27 kysymystä, joihin vastaaminen edellyttää omien selviytymisedellytysten arvioimista erilaisissa tilanteissa. Aineisto auttaa ongelmien tunnistamisessa ja samalla siitä saa toimintaohjeita autoilun jatkamiseen mahdollisimman turvallisesti. 12 Liikennevilkku

13 kuljettajaa isessa Liikennetutorit toimivat Uudellamaalla Ikäkuljettajan itsearviointiaineistossa kuljettaja joutuu arvioimaan miten häneltä sujuu risteysajo ja kaistanvaihto ja miten hän selviää vaikeissa liikenneoloissa. Hän joutuu punnitsemaan sairauksiensa aiheuttamia riskejä, näkönsä riittävyyttä sekä mahdollisten lihas- ja nivelvaivojen vaikutusta ajamiseensa. Osa kysymyksistä liittyy muistin ja tarkkaavaisuuden riittävyyteen. Muutokset omassa kunnossa vaikuttavat myös ajokykyyn Viimeisessä 12 kysymyksen osiossa kuljettaja voi testata itseään sen suhteen, onko hänellä tarvetta tarkempiin tutkimuksiin. Senioreiden mielipide: Itsearviointi hyödyllistä Uudenmaan Kansallisesta Senioripiiristä 105 autoilijaa pääsi ensimmäisenä kokeilemaan Ikäkuljettajan itsearviointi -aineiston käyttökelpoisuutta. Heistä 66 palautti pilottitutkimusta varten tehdyn kyselylomakkeen. Suurin osa vastaajista piti aineistoa hyvin hyödyllisenä. Aineiston katsottiin auttaneen itsearvioinnissa ja siitä oli saatu neuvoja turvalliseen ajamiseen. Suurinta osaa vastaajista aineisto oli rohkaissut jatkamaan autoilua ja seitsemän oli alkanut pohtia ajamisensa rajoittamista joissakin olosuhteissa. Kyselyn perusteella näyttää vahvasti siltä, että itsearviointiaineistolle on käyttöä ja siitä on hyötyä. Monet ikäautoilijat pitivät tärkeimpänä aineiston antina osuutta, jossa käsiteltiin vaikeissa olosuhteissa ajamista. Myös aineiston lopussa olevaa itsetestausta ajokyvyn tarkemman arvioinnin tarpeesta pidettiin yhtenä tärkeimmistä osuuksista. Jakelu ajokortin uusijoille Ajoneuvohallintokeskus pitää itsearviointia tärkeänä ja on halukas ottamaan Ikäkuljettajan itsearviointi -aineiston jakeluunsa ajokortin uusijoille. Aineisto tullaan lähettämään 70 vuotta täyttäville ja sitä vanhemmille ajokortin uusijoille samalla, kun he saavat Ajoneuvohallintokeskuksesta ilmoituskirjeen ajo-oikeuden uusimisesta. Jakelu alkaa ensi vuoden alussa ja sillä tavoitetaan vuosittain runsas autoilijaa. Aulikki Schrey (http://www.liikenneturva.fi/fi/ turvatieto/vahinkovaaka.php) Liikennetutorit ovat nyt ehtineet toimia puolisen vuotta. Senioriliiton Uudenmaan piirissä, josta ajatus tutorkoulutuksesta on lähtöisin, ollaan tyytyväisiä kokemuksiin. Liikenneturva koulutti kevättalvella Kansallisen Senioriliiton Uudenmaan piirin yhdistysten jäseniä liikennetutoreiksi. Liikennetutorin tehtäviin kuuluu pitää liikenneturvallisuusasioita esillä omassa yhdistyksessään ja järjestää liikenneaiheisia tilaisuuksia yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tutor opastaa turvalaitteiden käyttöön ja osaa kertoa esimerkiksi ajokorttimääräyksistä. Ja kun yhteisiä retkiä suunnitellaan, hänen tulee huolehtia, että kuljetukset hoidetaan asianmukaisella kalustolla ja aikatauluissa on pelivaraa. - Idea toimii, ja liikennetutoreiden työ on lähtenyt mukavasti käyntiin, koulutusvastaava Pentti Ruohoniemi kertoo. Monessa yhdistyksessä on jo käsitelty liikenneaiheita, ja pitkin syksyä on tapahtumia tulossa lisää. Välillä on pyydetty ulkopuolista alustajaa, mutta myös omin voimin tilaisuuksia on järjestetty. Ruohoniemi korostaa, että koulutuksen yhteydessä jaetusta materiaalipaketista saa hyvin tukea ja itseluottamusta liikenneasioiden käsittelyyn. Uusmaalaiset liikennetutorit olivat keväällä suureksi avuksi, kun Liikenneturvan itsearviointiopasta laadittiin. He saivat luettavakseen ja kommentoitavakseen aineiston jo luonnosvaiheessa. Kyselyn tuloksena saatiin arvokasta tietoa oppaan kehittämiseen. Kommenttien arvoa lisää se, että vastausprosentti oli hyvä. Koulutusta tarjolla Tutorkoulutukseen ovat tervetulleita kaikki iäkkäiden parissa työskentelevät järjestöt ja yhteisöt. Liikenneturva järjestää päivän mittaisen koulutuksen ja antaa evästykseksi materiaalipaketin, joka sisältää aineistoa kaikkien tienkäyttäjäryhmien tarpeisiin. Koulutuspäivän aikana tutustutaan myös erilaisiin tiedonlähteisiin, joista liikennetutorin on helppo hakea uutta tietoa tarpeen tullen. Helsingin kaupungin palvelukeskusten työntekijöille ja asiasta kiinnostuneille asukkaille järjestetään koulutuspäivä Vanhusten viikolla. Tavoitteena on saada tutorjärjestelmä toimimaan myös palvelukeskuksissa. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen kanssa. Varpu Tavaststjerna Liikennevilkku

14 Mummojen ja pappojen UNELMA-AUTO? Onko auton valmistajille tarjota jotain autoilua helpottavia ratkaisuja, kun koipi kangistuu ja niska ei enää notkistu entiseen malliin? Monista uusista ratkaisuista hyötyvät kaikki, mutta jotkut niistä hyödyttävät etenkin ikääntyviä kuljettajia. Turvallisuutta lisäävät turvatyynyt ja ajamista helpottavat ABS-jarrut ja ajonhallintalaitteet ovat yleistyneet niin, että ne ovat jo vakiovarusteina ainakin suuremmissa autoissa. Pysäköintitutka, navigointijärjestelmät ja törmäysvaroitin ovat vielä tulollaan. Nuorten luksus iäkkään ajamista helpottava Kun hankkii vanhempana auton, kannattaa pohtia auton kokoa turvallisuuden näkökulmasta. Isompi auto suojaa paremmin mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Isommasta autosta näkee paremmin ja korkeus helpottaa autoon nousemista ja sieltä poistumista. Istuinten asentoja pitäisi olla helppo säätää, jotta sopiva ajoasento löytyy helposti. Henkilökohtainen asentomuisti ainakin ajajan paikalla nopeuttaa matkaan lähtöä. Oikea ajoasento helpottaa verenkiertoa sekä estää jalkojen ja selän puutumista. Automaattivaihteinen auto antaa aikaa enemmän keskittyä liikenteen seuraamiseen. Navigaattorin avulla perille Perinteisen kartan ja kartanlukijan sijaan navigointijärjestelmä voi olla kokeilemisen arvoinen, kun suunnistetaan vieraaseen paikkaan. Ennen lähtöä valitaan navigaattorista määränpää ja määritellään esimerkiksi, halutaanko ajaa lyhyintä vai nopeinta reittiä. Laite antaa mies- tai naisäänellä ajo-ohjeet hyvissä ajoin ennen jokaista uutta risteystä. Sa- Kuva: Marjaana Kivioja maan aikaan näytöltä voi seurata karttakuvasta matkan taittumista. Laite näyttää jäljellä olevan matkan ja ajoajan päämäärään. Katuosoitteiden lisäksi määränpääksi voi valita esimerkiksi jonkin nähtävyyden tai hotellin. Navigaatiojärjestelmät kehittyvät kovaa kyytiä, mutta joskus nekin vielä saattavat olla hetkellisesti eksyksissä. Tekniset lisälaitteet saattavat myös häiritä ajamista. Vieraassa ympäristössä ajaminen vaatii erityistä keskittymistä, jolloin on hyvä sulkea radio ja jättää puhelimessa puhuminen parempaan aikaan. Tekniikka voi tiukassa paikassa valvoa vaikkapa puhelujen saapumista. Jossain automalleissa on saatavana jo tietojärjestelmä, joka seuraa liikennetilanteiden vaativuutta esimerkiksi ohjauspyörän ja polkimien liikkeistä sekä suuntavilkun käytöstä. Kun liikenne vaatii kuljettajan täyden keskittymisen, järjestelmä viivyttää toisarvoisia seikkoja kuten tulevaa puhelua, kunnes tilanne rauhoittuu. Pysäköintitutka - ylimääräinen silmäpari takana Pysäköintitutka helpottaa varsinkin ison auton taskupysäköintiä. Tutka auttaa kuljettajaa hahmottamaan auton mitat äänimerkin avulla. Mitä lähemmäs auto menee estettä, sitä tiheämpi äänimerkki on. Kun äänimerkki on yhtenäinen, on syytä pysäyttää. Tutka on vasta alkusoittoa, sillä markkinoilla on jo olemassa automaattisia pysäköintijärjestelmiä, jotka hoitavat asian kuljettajan puolesta. Tehokas pelien käyttö on entistä tärkeämpää, jos pään kääntäminen on vai- 14 Liikennevilkku

15 Autokaupasta on jo saatavilla älykäs pysäköintiavustin, joka parkkeeraa kuljettajan puolesta. keaa. BLIS-järjestelmä käyttää sivupeileihin sijoitettuja kameroita ja rekisteröi, kun auton rinnalla kuolleessa kulmassa on jokin toinen ajoneuvo. Jos kuolleessa kulmassa on auto, peilin lähellä syttyy merkkivalo, joka varoittaa kuljettajaa. Etäisyystutkakin jo tarjolla Iän myötä havaintojen teko ja toimiminen hidastuvat. Kunnon turvaväliä pitämällä saa enemmän aikaa ja tilaa toimia. Joihinkin vakionopeudensäätimiin saa liitettyä etäisyystutkan, joka tarkkailee koko ajan edessä olevaa aluetta. Jos auto nopeasti saavuttaa toisen auton ilman kuljettajan reagointia, järjestelmä laukaisee hälytysäänen ja tuulilasille heijastetaan punainen varoitusvalo. Jos kuljettaja jarruttaa voimakkaasti, varoittavat jarrutusvalot takana tulevia. Mikäli kuljettaja ei jarruta tarpeeksi tehokkaasti, lisää järjestelmä jarrutustehoa, jotta törmäys vältettäisiin. Lisäksi etäisyystutkan avulla voidaan ylläpitää sopivaa etäisyyttä edellä ajaviin. Kaistavahti herättelee Kaistavahti taas varoittaa kuljettajaa, jos auto ajautuu pois omalta kaistaltaan. Etupuskuriin asennetut anturit haistelevat tietä. Jos auto siirtyy ilman suuntavilkun näyttämistä yli 80 kilometrin tuntinopeudessa kaistaviivan päälle, kaistavahti havahduttaa kuljettajan ajatuksistaan tärisyttämällä tämän istuinta. Kaistavahdin heikkous on se, ettei se toimi vaikeissa olosuhteissa kuten loskassa ja lumipyryssä. Raha ei ole ainoa asia, joka hidastaa uuden tekniikan käyttöönottoa. Jotta tekniikasta saisi kaiken hyödyn irti, vaatii se käyttöohjeisiin perehtymistä ja sitä riittävää käytännön harjoittelua. Mutta ihminen ei ole koskaan liian vanha oppimaan jotakin uutta! Kaisa Hara Kuva: Ulla-Maija Sornikivi Pidä huolta autostasi: Pidä ikkunat puhtaina. Hyväkään näkökyky ei auto, jos auton ikkunat ovat likaiset. Tarkista ikkunoiden, valojen, peilien sekä pesu- ja lämmityslaitteiden kunto. Osaathan myös käyttää niitä? Suuntaa peilit siten, että pystyt kurkottamatta näkemään niistä auton taakse ja sivuille. Käytä aina turvavyötä. Huolehdi, että myös matkustajat kiinnittävät sen. Liikennevilkku

16 Koulutusohjaaja Heikki Anteroinen otti tuntumaa uuteen kalustoon ja ajoturvallisuutta parantaviin teknisiin ratkaisuihin. Pitkällä automiesurallaan Heikki on ajanut myös erilaisia karvalakkiversioita. Kuva: Unto Pentinmäki. Joukko tiedotusvälineiden edustajia sai syyskuussa kokea kouriintuntuvasti suomalaisen ammattikuljettajan arkea. Osallistujat saivat ohjata erilaista raskasta kalustoa ylellisestä turistibussista aina 60 tonnin painoiseen yhdistelmään. Tilaisuus järjestettiin yleiseltä liikenteeltä suljetulla Kemoran moottoriradalla. Ammattitaitoiset avustajat istuivat kunkin ajajan kyydissä huolehtien tapahtuman turvallisuudesta. Lisäksi osallistujat saivat kuulla alustukset ajankohtaisista aiheista sekä mahdollisuuden keskusteluihin paikalla olevien asiantuntijoiden kanssa. ISON RATIN takana Koeajo antoi perspektiiviä Korkealla kuskin penkillä istuessaan osallistujat saivat entistä paremman tuntuman raskaan liikenteen kuljettajan haasteista tien päällä. Yllättävän säyseästi 60 tonnia kiertyi serpentiinimutkissa ja tukkikuorma pysyi kuin pysyikin perässä. Uudet peiliratkaisut paljastuivat elinehdoksi kuljettajan apuvälineenä, kun 25-metristä yhdistelmää hallittiin ahtaissa liikennetilanteissa. Varsinkin kun ajoon valmistauduttaessa eräs valokuvaaja katosi kokonaan näkyvistä kuvaamaan etumaskia. Onneksi hänet saattoi havaita etupeilistä, joka näyttää keulan edessä olevan kuolleen kulman. Tämä kuljettajien wokkipannuksi kutsuma peili on korvaamaton suojatien eteen pysähdyttäessä. Raskaan liikenteen kansantaloudellinen merkitys mittava SKAL ry:n toimitusjohtaja Seppo Sainio valotti raskaan liikenteen yhteiskunnallista merkitystä kansantaloudelle. Koko logistiikan arvo Suomen kansantaloudelle on nykyään merkittävä, noin 26 miljardia euroa, mikä on lähes viidennes bruttokansantuotteesta. Kotimaan tavaraliikenteestä valtaosa liikkuu edelleen kumipyörillä. Teillämme liikkuu kuorma-autojen kuljettamana 392 miljoonaa tonnia tavaraa, pääasiassa maa-ainesta, puu-, paperi- ja sahatavaraa sekä elintarvikkeita ja rehua. Valtaosa tavarasta kuljetetaan juuri sellaisilla yhdistelmillä, joita tapahtumaan osallistujat saivat kokeilla. Raskaan liikenteen liikenneturvallisuuskehitys positiivista -Turvallisuuskehitys on ollut vuoden 2006 aikana positiivista. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä, joissa raskas liikenne on ollut osallisena, on alhaisimmillaan vuosiin, Liikenneturvan koulutusohjaaja Heikki Anteroinen kertoi. 16 Liikennevilkku

17 Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksista lähes joka kolmannessa on ollut osallisena raskas ajoneuvo. Raskaan liikenteen riski joutua onnettomuuteen on tavallista autoa suurempi, mutta raskas liikenne on harvoin onnettomuuden aiheuttaja. Tutkituissa onnettomuuksissa muu kuin kuorma-auto on todettu onnettomuuden pääaiheuttajaksi 85%: ssa onnettomuuksista. Raskaan liikenteen suuri osuus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa johtuukin pääosin raskaan liikenteen osapuolen suuresta painosta. Vahingot ovat vakavampia suuresta painoerosta johtuen verrattuna esimerkiksi kahden henkilöauton törmäykseen. Onnettomuudet keskittyvät pääteille, jossa ajetaan suurin osa liikenteen ajokilometreistäkin. Tyypillisimmät onnettomuudet jakautuvat kahteen erilaiseen ryhmään: ajautumiseen vastaan tulevan raskaan ajoneuvon eteen hyvällä kelillä sekä huonon sään ja kelin onnettomuudet. Ensimmäisessä ryhmässä on mukana itsemurhatapauksia, alkoholi- ja huumetapauksia, sairauskohtauksia ja rattiin nukahtamisia. Huonoissa kelioloissa taustalla on usein muunlainen ajoneuvon hallinnan menettäminen. Ammattikuljettajille tiedossa koulutusrupeama Suomen Autokoululiiton koulutussuunnittelija Mika Jukkara kertoi, että direktiivi edellyttää ammatillista peruskoulutusta kaikilta uusilta ammattikuljettajilta sekä säännönmukaista jatkokoulutusta vanhoilta ammattikuljettajilta. Jokainen kuljettaja joutuu viiden vuoden välein suorittamaan 35 tuntia jatkokoulutusta. Tulossa on siis melkoinen koulutusrupeama, kun ammatissa toimivat kuljettajaa vaativat viiden vuoden välein toistuvan koulutusjakson. Ammattipätevyysdirektiivin säädökset sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2006 aikana, jonka jälkeen ne otetaan käyttöön mahdollisine siirtymäaikoineen. Direktiivi koskee kuljettajia, jotka suorittavat maakuljetuksia (korvausta vastaan) ajoneuvoilla, joiden kuljettamiseen tarvitaan C- tai D-luokan ajokortti. Uusi tekniikka huolehtii ajoneuvon hallittavuudesta ja lieventää vammoja Scan-Auton toimitusjohtaja Seppo Salmi kertoi että ajoneuvon käyttäytymisessä pääkriteerinä on pitää huolta ajoneuvon hallittavuudesta kaikissa tilanteissa. Nykyinen ESP-ajonvakautusjärjestelmä tarkkailee ajoneuvon yli- tai aliohjautumista. Tarvittaessa järjestelmä aktivoi yksittäiset pyöräjarrut, jotka vakauttavat ajon ja systeemi palaa takaisin tarkkailutilaan. Myös ajoneuvon kaatumista voi estää rajoittamalla tarvittaessa vääntömomenttia tai aktivoimalla yksittäisiä pyöräjarruja. Kuljettaja näkee entistä paremmin uusien etu-, sivu- ja laajakulmapeilien avulla. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa ohjauspyörä säätyy optimaaliseen asentoon, jonka jälkeen järjestelmä absorboi kuormitustilanteessa törmäysenegiaa lieventäen vammoja. Etupuskurin turvapalkki estää henkilöauton kiilautumisen raskaan ajoneuvon alle. Tällöin henkilöautossa olijoiden loukkaantumisriski alenee. Lisäksi kuorma-auton ohjattavuus ja jarrutuskyky säilyy ehkäisten lisävahinkoja. Petri Jääskeläinen TURVAVYÖT KUORMA-AUTOSSA Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta turvalaitetta TURVAVYÖT LINJA-AUTOSSA Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta turvalaitetta Linja-autoissa matkustajille on tiedotettava käyttövelvollisuudesta. Ilmoitus: kuljettajalta, rahastajalta, oppaalta yms. tai audiovisuaalisin keinoin tai jokaiselta istuinpaikalta selvästi näkyvällä yhteisön mallin mukaisella kuvamerkillä Tilaisuuden järjestivät Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Linja-autoliitto yhdessä Liikenneturvan, Suomen Autokoululiiton, Rahtarit ry:n sekä Oy Scan- Auto Ab:n kanssa. Kuva: Martti Anttila,Elettaria Raskas kalusto ammatti-ihmisineen oli komea rivistö. Liikennevilkku

18 Liikenteen HUUMETAPAUKSET lisääntyneet viidenneksellä Suomalaisen liikenteen huumeongelman ytimestä löytyvät amfetamiinin, kannabiksen ja rauhoittavien lääkkeiden parkkiintuneet (seka)käyttäjät. Viime vuonna huumeiden takia tutkittiin 3420 kuljettajaa, joista yhdeksän kymmenestä oli miehiä. Tänä vuonna rattijuopumus on hieman vähentynyt, mutta huumetapausten määrä kasvanut 20 prosenttia. Suomalaisen liikenteen huumeongelma lähes loisti poissaolollaan 1980-luvun puoliväliin asti. Sen jälkeen alkoi jyrkkä nousu, ja nyt huumeet ovat mukana jo noin 30 prosentissa pääkaupunkiseudulla tutkituista rattijuopumustapauksista. Tampereen kaltaisissa suuremmissa kaupungeissa määrä on vain puolet tästä. Koko maassa huumeita tutkitaan noin 12 prosentista rattijuopumusepäilyistä. Viime vuonna liikennejuopumusepäilyjä oli Huumeiden käyttöä seulottiin kuljettajalta. Nollapaikkakuntaa ei enää ole. Huumeita löytyy jo Närpiön kihlakunnastakin, vertaa ylikomisario Heikki Seppä sisäasiainministeriön poliisiosastolta. Sekakäyttö yleisintä Liikenteessä on huumeiden suhteen noudatettu nollarajaa maaliskuun alusta 2003 lukien. Yleisimmät liikenteestä tavattavat huumeet ovat Suomessa amfetamiini ja kannabis. Kolmannen suuren ryhmän muodostavat uni- ja rauhoittavat lääkeaineet, pääasiassa bentsodiatsepiinit. Muotihuumeita, kuten nuorisokäyttöön kesällä levinneitä lakkaa tai gammaa, tavataan liikenteestä toistaiseksi lähinnä yksittäistapauksina. Viime vuonna tutkitusta joukosta 88 prosenttia oli sekakäyttänyt lääke- ja huumausaineita. Uni- ja rauhoittavia lääkeaineita todettiin 67 prosentilla ja varsinaisia huumausaineita 59 prosentilla tutkituista. Suomi on lähestymässä liikenteen huumetapauksissa eurooppalaista tasoa. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa kuitenkin näkyy, että alkoholi on meillä yhä ongelma numero yksi, toteaa dosentti, laboratoriojohtaja Pirjo Lillsunde Kansanterveyslaitoksesta. LIIKENTEESSÄ TUTKITUT HUUMETAPAUKSET vuosi kpl * * Näistä amfetamiinia 1690 tapausta, kannabista 768, metamfetamiinia 41, morfiinia ja/tai heroiinia 47 ja ekstaasia (MDMA) 91. Lähde: Kansanterveyslaitos Nuoret miehet syyllistyvät Viime vuonna rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli 89 kuljettajaa. Muihin päihdetapauksiin myös huumeisiin liittyi vain seitsemän liikennekuolemaa. Tänä vuonna ratsioissa ja tien päältä tavattujen huume-epäiltyjen määrä on kuitenkin noussut jopa 20 prosenttia, Heikki Seppä muistuttaa. Samalla alkoholitapaukset ovat hieman vähentyneet. Osasyynä on tiukentunut valvonta, muun muassa poliisin käyttöön tulleet kertakäyttöiset huumetesterit. Testerit ovat luotettavia ja yksinkertaisia käyttää ja paljastavat lisäksi tehokkaasti juuri ne huumeet, jotka ovat meillä ongelma, Seppä sanoo. Huumeiden käyttäjien poimiminen liikennevirrasta vaatii silmää ja ammattitaitoa. Esimerkiksi amfetamiinin käyttäjiä jää Pirjo Lillsunden arvion mukaan kiinni enemmän kuin on heidän osuutensa koko väestöstä vaikkapa kannabiksen käyttäjiin nähden. Poliisi varmasti kiinnittää huomiota kannabiksen aiheuttamiin riskinottoon, impulsiivisuuteen ja aggressiivisuuteen liikenteessä, mikä näkyy esimerkiksi rajuina ylinopeuksina. Heikki Sepän mukaan vahva, ulospäin näkyvä päihtymys on huumeiden käyttäjillä varsin harvinaista. Suuri osa liikenteen huumetapauksista luokitellaan tavallisiksi, kun taas rattijuopumuksista yli puolet on törkeitä. Mies, vuotias, elämä aika se- 18 Liikennevilkku

19 Nollapaikkakuntaa ei enää ole Ylikomisario Heikki Seppä on käytetty asian- tuntija liikennepiireissä. (Kuva: Pekka Saarnio) kaisin, syrjäytymistä ja myös rikoksia, Seppä luotaa liikenteen huumeveikkojen profiilia. Ani harvoin syyte kirjoitetaan pelkästään rattijuopumuksesta. Yleensä kyseessä on myös ajokortitta ajo varastetulla autolla, ja mukana voi olla varastettua omaisuutta. Lääkkeet vievät ajokyvyn Varsinaisten huumeiden lisäksi liikenteessä tavataan uni- ja rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttäjiä. Näitä lääkkeitä käyttää Suomessa noin ihmistä. Esimerkiksi bentsodiatsepiineihin kuuluva Diapam on niin sanottu kolmiolääke, joka jo normaaliannoksina voi heikentää ajosuoritusta selvästi. Lääkkeiden vuoksi tutkituilla kyse on yleensä selvästä päihdekäytöstä ja suurista kertamääristä, Lillsunde kuvaa. Rauhoittavat lääkkeet ovat niin sanottuja kolmiolääkkeitä ja kuuluvat huumausaineisiin, joten ilman reseptiä niihin suhtaudutaan liikenteessä nollatoleranssilla. Vaikka resepti löytyi, ajokyky ei saa heikentyä lääkkeiden käytön takia. Sen sijaan masennuslääkkeet eivät normaalisti ole kolmiolääkkeitä, vaikka nekin voivat heikentää ajokykyä. Sama vaikutus voi olla allergialääkkeillä eli antihistamiineilla, jopa yskänlääkkeillä. Huumeiden ja lääkkeiden vaikutus riippuu monesta tekijästä; kerta-annoksen suuruudesta, käyttäjän tottumuksesta aineeseen, eri aineiden yhteisvaikutuksesta, jopa käyttäjän mielentilasta. Ihmisen käytöksessä huumeista kielivät vaikkapa estottomuus, hyökkäävyys, vihaisuus tai röyhkeys. Toisaalta esimerkiksi opioidit aiheuttavat tokkuraisuutta, apaattisuutta ja kaiken motivaation puutetta. Tiukka valvonta kannattaa Suomessa lääkkeiden ja huumausaineiden mahdollinen osuus tutkitaan aina vakavissa onnettomuuksissa. Samanlaista tiukkaa linjaa noudattavat Ruotsi ja Suomi. Meillä valvonnassa ollaan eurooppalaista tasoa edellä. Kiinnijäämisen riski huumeiden takia on korkea, Lillsunde kiittää. Esimerkiksi Belgiassa huumeiden osuutta ei tutkita edes kuolemaan johtaneissa kolareissa. Tosin suositusta ollaan muuttamassa sielläkin. Vaikka alkoholi onkin yhä maan tärkein liikenneraittiusongelma, Pirjo Lillsunde pitää myös huumeiden käyttäjien tiukkaa seulontaa perusteltuna: Viestin pitää olla se, että huumeet eivät kuulu liikenteeseen, ollaan huumeista muuten mitä mieltä hyvänsä. Tämä tiukka linja on valittu myös muuten huumeisiin liberaalisti suhtautuvassa Hollannissa. Tavoitteet liikenteen onnettomuuslukujen pudottamisesta ovat erittäin tiukat. Ei silloin voida sallia sitä, että jonkin vielä pienenkään ryhmän osuus alkaa selvästi nousta, hän painottaa. Kari Pitkänen Liikennevilkku

20 HEIJASTIN muuntuu moneksi - design for your life Viime syksynä Liikenneturva oli mukana järjestämässä yhteistyössä Kuten ry:n ja Suomen 3M Oy:n kanssa Reflect05 -heijastavien tuotteiden suunnittelukilpailua. Sen tavoitteena oli mm. löytää aivan uusia heijastinratkaisuja ja lisätä kiinnostusta heijastimien käyttöön. Ehdotuksien joukossa oli kauniita, hauskoja, toimivia ja myös teknisesti pitkälle vietyjä ratkaisuja. Tulokset osoittivat, että heijastin voi olla jotain aivan muuta kuin se, mitä olemme tottuneet ajattelemaan. Reflector-kategoria Axell Tuomariston kommentti: Kaunis sovellus pehmeästä heijastinmateriaalista, joka on helppo saattaa vaikka heti tuotantoon. Yksinkertainen idea, jota voi käyttää monipuolisesti. Se on mahdollinen toteuttaa useissa väreissä ja eri kokoisina. Siinä on uusi kolmiulotteinen ratkaisu ja se on suhteellisen edullinen valmistaa. Kiinnitys kaipaa vielä hiomista. Turvaverkko Turvaverkko, Pauliina Patomäki Tavoitteena on tarjota heijastinvaihtoehto, joka ei muodoltaan ja ilmeeltään huuda funktiotaan ja joka on liitettävissä mahdollisimman monenlaiseen vaatetukseen. Heijastin on muodoltaan lieriö, jonka sisä- ja ulkopuoli on heijastavaa pintaa. Elastinen rakenne ei rajoita käyttäjän kokoa, liikkumista tai muuta pukeutumista. Loveukset laajenevat vain Axeli, Susanna Sorsa Kolme litteää palaa muodostaa kolmiulotteisen muodon, kun ne liitetään yhteen x-, y- ja z-akselin mukaisesti. Ideaa voidaan varioida eri muotoisiin heijastimiin. Materiaalina on pehmoheijastinmateriaali. Narussa riippuva kiinnitetään vaatteeseen kuten tavallinen riippuheijastin; klipsillä, hakaneulalla tms. Päivänvalossa kolmiulotteinen Axeli on hauska yksityiskohta vaatetuksessa ja pimeällä heijastin. 20 Liikennevilkku

21 Heijastava vaate tarvittavan verran, noudattaen esimerkiksi käsivarren liikkeitä ja muotoa, palautuen lähtötilanteeseen. Lieriön kokoa ja värejä voidaan varioida. Turvaverkko -heijastinasustetta ei tarvitse kiinnittää pysyvästi, vaan se mukautuu haluttuun paikkaan, ilman erillisiä ulokkeita. Turvaverkko on helppo kuljettaa mukana ja se on persoonallinen asuste, jota voidaan käyttää pukeutumisen osana. Tuomariston kommentti: Yksinkertainen ja selkeä oivallus. Kiinnitysratkaisu ja muotokieli kohtaavat saumattomasti. Turvaverkko on mahdollista toteuttaa edullisesti useista eri materiaalivaihtoehdoista, jolloin ulkonäköä voidaan vaihdella. Rakenteensa vuoksi sitä voidaan myydä vaikka metritavarana. Se ei riko vaatteita, näkyy hyvin joka suuntaan ja soveltuu juhlavaankin käyttöön. Tuomariston kommentti: Ideatason uusi ratkaisu. Heijastava pinta on kiinnitetty eritavoin sadetakkiin: painettu pitsireunus helmassa ja hihansuissa, tereet saumoissa ja heijastinlangasta kudottu kangas. Vaihtoehdot ovat kustannuksiltaan eritasoisia: edullisesta luksukseen. Suomalaista omaperäisyyttä, kaunis! Ideaa voi soveltaa myös lasten- ja miestenvaatetukseen. Freestyle-kategoria Kierrejohto, Pirjetta Atva Kierrejohto-heijastimen voi kiinnittää esimerkiksi urheiluvälineisiin, laukkuihin ja lastenrattaisiin, jolloin heijastin ei voi unohtua kotiin. Heijastin suunniteltiin mahdollisimman vähän harrastuksia ja muuta elämää haittaavaksi. Siinä ei ole turhia roikkuvia tai takertuvia osia. Ulkonäkö on eleetön ja sopii monen ikäisille ja -tyylisille käyttäjille. Kiinnitystapa on yksinkertainen ja rikkoutumaton. Kierrejohto-heijastin on tehty heijastavasta materiaalista tai päällystetty heijastavalla aineella. Heijastimia voidaan valmistaa erivärisinä. Tuomariston kommentti: Monikäyttöinen ja näkyvä, kuluttajien kaipaama ratkaisu. Yksinkertainen, mutta innovatiivinen. Johtoa voidaan myydä vaikkapa metritavarana. Idea vaatii asiantuntevaa yhteistyökumppania tuotantoon saattamiseksi. Koonnut Kaisa Hara Heijastava vaate -kategoria Kierrejohto I SEE, heijastava sadetakkimalli, Anna Salonen I see -sadetakit on suunniteltu houkuttelemaan naisia heijastimien käyttäjäksi. Heijastin lisätään vaatteeseen jo suunnitteluvaiheessa ja siitä on tehty keskeinen osa sadetakin tyyliä. Valoisaan aikaan heijastimien muodostamat kuviot mielletään printteinä tai tekstuurina, kun taas pimeässä ornamenttimaiset heijastimet hohtavat kaikkiin suuntiin ja toistavat tehokkaasti valoa ihmisen liikehdinnän mukaan. Lähtökohtana on ollut kokonainen tuotesarja, johon voidaan liittää esimerkiksi sateenvarjo. Liikennevilkku

22 Svensk resumé Från en kort till en långsiktig utvärdering PEKKA KUIKKA specialist i neuropsykologi från Jyväskylä, berättar om läkarnas utvärdering av körhälsotillståndet. Han påminner om, att körhälsan för en vuxen ifrågasätts, om det framkommer någon sjukdom som äventyrar körförmågan. I en del av fallen kan värderingen utföras ganska enkelspårigt. Enligt honom kunde man i värderingen använda sig av team i de fall, där man inte kan avgöra med ett enkelt körprov. Ett körprov visar inte alltid hur det verkligen ligger till. På seniorernas vägnar UNDER RUBRIKEN Pappakaarat ja Mummokärryt funderar chefredaktör Matti Järvinen kring seniorernas ställning i trafiken. Han förväntar sig att man finner lösningar som förbättrar säkerheten för seniorbilisterna. Beträffande riskerna som seniorbilisterna utgör i trafiken påminner han om, att seniorerna sämre tål följderna av en olycka. Fastän åldrandet påverkar körförmågan kan de flesta köra säkert även i dagens trafik. Han betonar, att åldern i sig inte orsakar betydande problem med körningen, om föraren annars är frisk. Dagens trafik är konstruerad för unga människor i farten och vid full vigör. Så annorlunda den skulle se ut om man skulle utgå från seniorernas behov. Trafiken skulle bli säker för trafikanter i alla åldrar, skriver Järvinen. Höstmörker och kommande vinter PEKKA SAARNIO påminner utgående från statistiken om problemen som följer med mörkret. Ilpo Mattila har samlat kunskap om hur man klarar utmaningarna som höst och vinter innebär och presenterar fordonsteknik, försiktighetsåtgärder och påminner om samlad lärdom. Han råder seniorer att utnyttja säkerhetsåtgärder, varav den ena är en riktig körställning. Hur skulle ett seniorprogram kunna se ut? UTVECKLINGSCHEF MIKA HATAKKA funderar kring målet för en säker trafik och kring goda möjligheter att röra sig i trafiken. Han beskriver hur ett seniorprogram kunde se ut och vad det borde innehålla. Han kräver, att man skall dra nytta av de forskningsresultat gällande seniorer som man har och insisterar på ett samarbete för att göra trafiken för seniorerna säkrare. Han ser positivt på seniorernas önskemål, att kunna använda bil så länge det är möjligt. Samtidigt konstaterar han dock, att en välfungerande kollektivtrafik finns till för alla medborgare, oberoende av ålder. 22 Liikennevilkku

23 Svensk resumé Självskattning och tips AULIKKI SCHREY som ansvarar för seniorutbildningen inom Trafikskyddet berättar, att självvärdering hjälper föraren att identifiera problemen. Hon konstaterar att det är bra att på förhand värdera sina egna möjligheter att klara sig i trafiken. Det finns framtagna hjälpmedel för att göra utvärderingen t.ex. Bilistens skadevåg. För seniorerna har man tagit fram en broschyr Seniorernas självskattning som hjälpmedel för att testa och värde- ra de egna trafikfärdigheterna. Broschyren innehåller 27 frågor, som förutsätter en värdering av den egna förmågan gällande olika situationer. Om trafiktutorernas verksamhet och erfarenheter skriver Varpu Tavaststjerna, som leder verksamheten i Helsingfors och i Nyland. Hon berättar också om utbildningsmöjligheterna som finns utöver de som Trafikskyddet erbjuder, bl.a. erbjuder Socialverket i Helsingfors utbildningsmöjligheter. Drömbil för gummor och gubbar Alkolås KAJSA HARA presenterar drömbilen för gummor och gubbar. Enligt henne kan alla ha nytta av flera av de nya lösningarna, men en del av dem är främst till nytta för seniorbilisterna. Bakom en stor ratt TRAFIKSKYDDETS PLANERARE Petri Jääskeläinen rapporterar om att han tillsammans med utbildningsinstruktör Heikki Anteroinen deltagit i ett utbildnings- och demonstrationstillfälle för tung trafik. Han beskriver hur det var att köra ett stort fordon och berättar vidare om tunga trafiken i dag. Droger i trafiken har ökat med en femtedel ÖVERKOMMISSARIE HEIKKI SEPPÄ på inrikesministeriet beskriver att kärnan gällande drogproblemen i trafiken gäller amfetamin, cannabis och blandanvändande av lugnande medel. I fjol undersöktes 3420 förare, varav 9 av 10 var män. Rattfylleriet har minskat en aning i år, men antalet drogfall har ökat med 20 procent. SÄKERHETSINGENJÖR Ari-Pekka Elovaara berättar om sina erfarenheter gällande alkolås. Han rekommenderar ett utökat bruk. Projektet Liikkuva vill få unga att begrunda sina färdsätt. Enligt Tiina Varis på De ungas akademi utmanar projektet under hösten hela skolan att utveckla skolvägen till att bli hälsosammare, säkrare och miljövänligare. Det här vill jag ha sagt RISTO PYNNÖNEN, som i slutet av förra året gick i pension från sin tjänst som vicechefredaktör på tidningen Keskisuomalainen, ger skarp kritik åt beslutsfattarna. De som besluter känner helt enkelt inte till pensionärerna. Politiker och ministrar snackar, men jag har inte sett att kommunikations-, inrikes-, eller justitieministern skulle ha tänkt på hur trafiken för pensionärerna skall skötas i framtiden. På sin höjd pratar man om begränsningar säger Risto Pynnönen. Översättning: Lena King Liikennevilkku

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 Ajokorttilainsäädäntö Ennen ajokortin uusimista pitää toimittaa lääkärinlausunto poliisille kevyissä ajokorttiluokissa

Lisätiedot

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Iäkäs autoilija Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Ajokortin voimassaolo (ryhmän 1 ajokortit) Voimassa 15 vuotta kerrallaan enintään siihen asti, kun kuljettaja täyttää 70 vuotta.

Lisätiedot

Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002

Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002 Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002 Asia Säädösperusta Päätös Ehdot ja rajoitukset Kuljettajaopetuksen opetussuunnitelman hyväksyminen Ajokorttiasetus 19 2.

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Harrastusmatkojen turvallisuus mukaan toimintaan harrastuksiin liittyy runsaasti sekä lyhyitä matkoja kodin ja harrastuspaikan

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot

Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys

Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Liikenneturvan selvityksiä 2/2015 Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Leena Pöysti Leena Pöysti Yli 55-vuotiaat;

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Lasten turvalaitteet 1

Lasten turvalaitteet 1 Lasten turvalaitteet 1 Nollavisio: Ettei yksikään lapsi kuolisi tai loukkaantuisi vakavasti liikenteessä Lapsille turvallisen liikenneympäristön suunnittelun lähtökohdaksi lapsen ominaisuudet ja sietokyky.

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ

IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ Neuropsykologisten testien ja itsearvioinnin yhteydet käytännön ajamiseen Turun yliopisto Liikennetutkimus Peräaho, M. & Keskinen, E. LINTU-AJOKYKY

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546) Sukupuolesi 100,0 % 85,2 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 14,8 % 0,0 % Nainen (Vastauksia:2546) Mies Ikäsi Alle 18 vuotta 1,7 % 18-24 vuotta 3,4 % 25-35 vuotta 14,8 % 36-50 vuotta 41,4 % 51-65 vuotta 35,8

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Jalankulkija liikenteessä

Jalankulkija liikenteessä Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Olenko riskikäyttäytyjä? Nautinko vaaratilanteista? Miten otan arjessa vaaratilanteet huomioon liikenteessä, kotona, liikunnan parissa tai muuten vapaaajalla?

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Työkaluja ajokyvyn arviointiin

Työkaluja ajokyvyn arviointiin Työkaluja ajokyvyn arviointiin 23.9.2011 Ajokorttiviranomaisen ja lääkärin yhteistyö ajo-oikeusasioissa Tarkastaja Tero Mäkikyrö Oulun poliisilaitos Lupayksikkö tero.makikyro@poliisi.fi Tausta tieliikennelaista

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009 Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta

Lisätiedot

Pyöräilijä liikenteessä

Pyöräilijä liikenteessä Pyöräilijä liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7 PL 29 00421 Helsinki puhelin:

Lisätiedot

Hyvä taksinkuljettaja,

Hyvä taksinkuljettaja, Hyvä taksinkuljettaja, Taxistars (www.taxistars.eu) on EU:n osarahoittama hanke jossa mukana on 8 organisaatiota ja yritystä Kreikasta, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Italiasta ja Kyproksesta.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. LIIKENNE Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Hän oppii myös, miten on varustauduttava pyöräillessä,

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

Älyliikenteen mahdollisuudet

Älyliikenteen mahdollisuudet Älyliikenteen mahdollisuudet 23.10.2014 Eetu Pilli-Sihvola erityisasiantuntija, älyliikenne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Älyliikenne? Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liikenteen

Lisätiedot

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus 31.3.2011 LIITE 7 AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus hyväksynyt x.x.2011 1 / 5 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Ajoneuvojen

Lisätiedot

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet lkm Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet kuollut loukkaantunut omaisuusvahinko lkm lkm % Koulutustilaisuus ammattiautoilijoille: Tiistaina 31.7.2001

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä AJOTERVEYDEN VALVONTA Poliisin näkökulma 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä 1 29.10.2015 Poliisilaitoksesta pääpoliisiasema Tampereella yhteensä 18 toimipistettä 1004 vakituista työntekijää,

Lisätiedot

Mitä muistan tuoda autokouluun?

Mitä muistan tuoda autokouluun? OHJE 1 Mitä muistan tuoda autokouluun? 1. Heti kurssin alkuvaiheessa 2 Valokuvaa (jos edellisten valokuvien toimittamisesta on yli 3 vuotta) nuorison terveystodistus (enintään 5 v. vanha ) tai lääkärintodistus

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Hyvä suunta Katse taakse pitkiä kehityskaaria hyviä tuloksia tukeva pohja

Lisätiedot

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA LIIKENNEKASVATUS Koulun liikennekasvatuksen tavoitteena on liikenteen sääntöjen opettaminen ja turvallisten toimintatapojen oppiminen. Lisäksi tuetaan turvallista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT)

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) 1 Sisältö Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät lyhyesti Liikennevakuutuksesta

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Varoitusjärjestelmä turvallisemman työympäristön puolesta

Varoitusjärjestelmä turvallisemman työympäristön puolesta Varoitusjärjestelmä turvallisemman työympäristön puolesta www.toyota-forklifts.fi Turvallisuus osana päivittäistä liiketoimintaasi Työtapaturmilla on alentava vaikutus tuottavuuteen. Tutkimukset Euroopassa

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Heidi Saarinen Strafica Oy Tavoitteena Vastata kysymyksiin: 1. Mitä merkittäviä tieliikenteelle kohdennettuja sää- ja kelitietopalveluja tarjotaan Suomessa? 2. Mitkä

Lisätiedot

Miten yritykset voivat konkreettisesti tunnistaa muutokset ja hyödyntää niitä?

Miten yritykset voivat konkreettisesti tunnistaa muutokset ja hyödyntää niitä? Miten yritykset voivat konkreettisesti tunnistaa muutokset ja hyödyntää niitä? Kauppakamarin tulevaisuusnavigointi reittikartta tulevaisuuteen 8.5.2015 Kari-Matti Sahala Parcifan Safety Consulting Oy Prediction

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Turvallinen mopoilu Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa Loukkaantuneiden mopoilijoiden määrä suuri KUOLLEET

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Sairaus vakavan onnettomuuden syynä Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Liikenneturvallisuuden kolmijalka Altistus (suorite) Riski joutua onnettomuuteen Onnettomuuden seurauksia pahentavat

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot