. TULEVAN VUOSISADAN METSÄTALOUS
|
|
- Leena Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 12/1992 PL 194 (Unonnkatu 17) HELSINKI. TULEVAN VUOSISADAN METSÄTALOUS Kullervo Kuusela LÄHTÖKOHDAT Metsätaloudellaja puusta valmstetulla metsäteollsuustuottella on ptkälle tulevasuuteen keskenen asema Suomen kansantaloudessa. Välttämättömän tuonnn rahottamseks tarvtaan nn suurta ventä, ette shen kyetä lman metsäteollsuuden tuotannon kasvua. Metsään kohdstuven arvostusten muuttumnen rajottaa puuntuotantoa. Se tulee eslle tavotteltaan rstrtasesta ja metsän kästtelyä usen kärkeväst arvostelevasta keskustelusta. Metsätalouden tavotteden asettamnen, työmenetelmen kehttämnen ja puuhuolto ovat vakeutuneet. Pahnta ols, jos metsäteollsuusyrtysten luottamus nvestoda Suomeen hekkens. Metsätaloutta arvostellaan sanomalla, että puuntuotanto huonontaa metsää ympärstönä, vapaaajan vettopakkana ja masemana sekä estää saavuttamasta luonnonsuojelutavotteta. Metsän er käyttömuotoja on yrtetty tasapanottaa kehttämällä monkäyttösen metsän käste. Snä otetaan huomoon aneellset ja aneettomat arvot sekä suunntellaan puuntuotanto ja muut tomet samalla pnta-alalla päällekkäsks ja lomttasks. Tasapanosta arvostusten kokonasuutta e ole saavutettu. Vakka tosaalta myönnetään kansantalouden ja hyvnvonnn rppuvuus puuntuotannosta, samanakasest väestön enemmstö, joka e saa tomeentuloaan puuntuotannosta, e anna samanlasta tukea metsätaloudelle kun metsätalous sa kansantalouden sodan jälkesessä jälleenrakentamsessa. Tlanne e edstä metsän monnaskäytön, luonnonsuojelun ja ympärstönhodon ylesestkään hyväksyttyjen tavotteden saavuttamsta. Elle metsänkästtelyn päälnjosta ole kansallsta yksmelsyyttä, ajaudutaan asenteta kärjstävn, tostuvn, avomn rstrtohn. Tätä havannollstaa se keskustelu, jota on käyty Etelä-Suomen "vanhojen luonnonmetsen" rauhottamsen tarpeesta. Metsen nventonten tulokset osottavat, että vanhmmat metsköt sälyvät ja lsääntyvät ja että puuston kasvua penemp hakkuumäärä vomstaa tätä kehtystä. Lahoamaan jäävät puut ja metsköt lsääntyvät. Samanakasest otetaan eslle tapauksa, jossa päätehakkuukypsyyden saavuttaneden metsköden puusadon korjaamnen samastetaan "rkokseks luontoa kohtaan". Yhtesymmärrystä estävät monet tekjät. Puuntuotannosta vastuussa olevat ja hedän arvosteljaosa ovat veraantuneet tostensa arvomaalmosta evätkä osota edes halua perehtyä nhn. Se näkyy keskustelujen vähyydestä ja pdättyvyydestä osallstua nhn. Puuntuotannosta vastuussa olevat evät ole seuranneet tarpeeks metsään kohdstuvaa maalmanlaajusta arvostusten muuttumsta evätkä varautuneet keskustelemaan muutosten ssällöstä. Vakka Suomen metsäntutkmuksen bolognen perusta on vahva, on suhteellsen nuoren metsäekologan tuntemus omana teteenalanaanjäänyt lan vähäseks. Ne metsätalouden arvosteljat, jotka saavat perustelunsa varsnassta luonnontetestä, evät myöskään tunne rttäväst metsen hstoraa, pohjosen havumetsän paloekologaa evätkä nden huomoon ottamsta metsänhodossa. Keskusteljolla e ole yhtestä keltä. Kestävä metsä on yhtäältä puuston kasvun ja hakkuumäärän tasapanottamsta ja tosaalta metsän nykysen tlan sekä sen kasv- ja elänlajen kesknästen suhteden sälyttämstä. Järkevää keskustelua vakeuttavat myös henklö- ja ryhmäkohtaset motvt, jolla snänsä e ole tekemstä puuntuotannon, luonnonsuojelun ja ympärstönhodon kanssa. Koulutukseltaan erlaset ammattkunnat klpalevat metsätalouden ja ympärstönhallnnon työpakosta ja vakutuksesta metsänkästtelyyn. Polttnen päättäjä puhuu metsäjuhlassa metsätalouden kansantaloudellsesta merktyksestä, mutta käytännössä tekee vähän asan hyväks. 1
2 Kun otetaan huomoon metsän kaknpuolnen merktys, tuls yhtesymmärryksen lsäämseks selvttää nykytlanteeseen johtaneet syyt ja hakea yhtenen tetoperusta, jotta yhtesymmärrys lsääntys. Nykysestä kansantalouden lamasta e ole nopeata ulospääsyä, ellevät metsä- j a puutalouden tuotantoja vent lsäänny. Luonnonsuojelun ja ympärstönhodon rahottamnen edellyttää sekn jalollaan olevaa k ansantaloutta. LUONNONTILAISEN HAVUMETSÄN PALoEKOLOGIA Pohjonen havumetsä on maapallon kestävmpä kasvuyhdyskunta. Sen puulajt ovat tostuven jääkausen, lmaston vahteluden ja kulojen mukauttama puuttoman maan metsttäjä. Maanpnnan kumpulevan tasasuuden, maalajen, maannostumsen muotojen ja kasvjättestä koostuvan humuksen vuoks eroosorskä e ole. Vomakkaankaan kulon ta muun syyn vuoks puuttomaks joutuneen metsämaan ravnnejärjestelmä e huonone. Metsä palautuu nopeast, joskn tamen varttumnen puks kestää karummssa olossa suhteellsen ptkän ajan. Ennen hmsen vakutusta salaman sytyttämät kulot to stuvat kuvlla kankalla keskmäärn kerran 50 vuodessa ja mustkkatyypn tuorella kankalla kerran vuodessa. Rehevmmllä ja kostella malla kulojen välnen aka saatto olla yl 200 vuotta. Kanadassa ja Venäjän Aasassa, jossa lmasto on manteresempaa kun Suomessa, pysyvän asutuksen ulkopuolsssa metsssä kulot ovat osa tämän pävän todellsuutta. Puuntuotannossa olevaa metsää palaa Kanadassa vuosttan keskmäärn non 1 mlj. hehtaara ja Venäjällä vähntään yhtä paljon. Kuvna kesnä kulojen pnta-ala vo Kanadassa olla yl 10 mlj. hehtaara; tähän pnta-alaan kuuluu myös sulkeutuvan metsän ulkopuolsa kasvyhdyskunta. 2 Suomen lmastossa luonnonkulot olvat pnta-alaltaan yleensä suhteellsen penä. Ne jättvät yksttäsä j a ryhmttäsä semenputa sekä vahtelevan metskkömosakn. Keskmäärästä lämpmämpnä, kuvempna ja tuulsempna k esnä maakulot nousvat latvapaloks ja polttvat metsää tuhansen ja kymmenen tuhansen hehtaaren yhtenäsnä aluena. Kuvlla ja karulla kankalla säästy sementävä mäntyjä. Mä nnyt ptvät hallussaan nämä kasvupak at, kun taas varsnaset poneerpuut- kovu, leppä ja haapametsttvätvljavammatkasvupakat. Kulo tappo lähes ana kakk kuuset. Tuulen mukanaan ptkäkn matkoja hangen pnnalla kuljettamsta kuusensemenstä synty tama poneerpuden alle. Ne valtasvat vähtellen kasvupakat seuraavaan kuloon saakka. Kulojen väl ol psn rehevllä lehtoja lehtomaslla malla, jolla kehtty raunotuva klmakskuuskota. Metsä uudstu kuolleden puden jä ttämssä aukossa. Palossa vapautu kasvelle käyttökelvottomaan muotoon humukseen stoutuneta ravnteta ja maan happamuus vähen. Saman sa akaan puuttomalle maalle pääsevä aurngon lämpö. Suksesson alussa rehevötyvä pntakasvllsuus ott vapautuvatravnteetkertoonsaja est nden huuhtoutumsen. Tähän vaheeseen kuulu tulelta säästynetä vanhoja puta ja lahoava pysty- sekä maaputa, josta rppuvaset kasv- ja elänlajt täydensvät metsän monmuotosuutta. Kun tamkko varttu nuoreks sulkeutuneeks metsköks, pntakasvllsuus vähen ja luovutt käytössään olleet ravnteet puden ja maan välseen kertoon. Täysthessä kesk-kässsäja varsnkn havupuuvaltasssa metskössä ol vähän pntakasvllsuutta ja bolognen monmuotosuus ol penn. Maan happamuus lsäänty. Kun metskkö vanhen nn ptkälle, että myös suurmpa puta alko kuolla, puden jättämen aukkojen pntakasvllsuus rehevöty ja nhn nous pääasassa vesasyntysä lehtpuden sekä myös kuusen tama. Kasv- ja elänlajen monmuotosuus sekä ekasysteemn tuotos olvat penmmät vanhossa klmakskuuskossa. Pääosa maan ravntesta ja etenkn typestä ol stoutunut raakahumukseen, josta van tul ja aurngon lämpö pystyvät ne vapauttamaan. Maan happamuus ol suurn klmakskuuskossa. Tostuvat kulot ylläptvät luonnonmetsän monmuotosuutta, ravntesuutta ja suurta bologsta tuotosta. Vähänen osa palaneen maan ravntesta huuhtoutu metsässä olevn vesn. Vesen ja rantojen kasveja ja elämä syövät elämet lsääntyvät ja palauttvat jätöksssään ja jättessään ravnteta metsään. Mneraalsten maalajen rapautumnen ja lmakehästä laskeutuva sekä eräden poneerkasven juurnystyröden stoma typp korvasvat sen suhteellsen penen osan ravnteta, joka postu metsän ja vesen ekosysteemstä. a W NYKYMETSÄ JA SEN AIKAANSAAJAT Nykymetsän vanhmmat puut alottvat kasvuosa ja 1700-luvulla sekä vanhmmat metsköt 1800-luvulla. Näden vuossatojen akana metsän rakenteeseen alko enten vakuttaa hmnen. Rakennus-, poltto- ja kottarvepuun korjuu, kaskvljely, metsässä laduntamnen, puuhlen ja tervan poltto sekä hmsen tomsta karanneet kulot muuttvat metsää nllä aluella, jotka olvat lhasvoman ja vesteden ulottuvlla. Nästä systä 1900-luvun metsässä on ollut paljon enemmän lehtputa ja paljon vähemmän kuusa kun luonnonmetsässä. Totunnasa arvoja edustava nykymetsä on perntö nltä ajolta, jollon metsävarat olvat penmmllään ja jollon huol puun rttävyydestä ol todellnen. Kuluvalla vuossadalla puun kasvattamnenja käyttö ovat muuttaneet edellsen vuossadan metsää A W
3 ottamalla tuotannon prn myös Itä- ja Pohjos-Suomen luonnonmetsä. Puulajen osuudet runkotlavuudesta ovat sälyneet lähes ennallaan 70vmevuodenakana. Metsänhodon nopeuttama luontanen kuusettumnen on vähentänyt lehtpuuvaltasten metsköden pnta-alaa, mutta lehtpuut ovat sälyttäneet osuutensa sekapuna. Lähes kakk uudet, nuoret kovkot ovat stutettuja ta ojtetulle solle luontasest syntynetä. Metsää plaava puden harsnta on muuttunut metskkökasvatukseks. Suuresta puunkäytöstä huolmatta metsävarat ovat tuntuvast lsääntymässä. Soden ojtus on muuttanut enten alkuperästä metsäluontoa. Kun otetaan huomoon, että luonnontlaanjää non 4 mlj. hehtaara sota ja että ojtetulla solla on nlle omnaset kasvyhdyskunnat, metsäojtus e ole anakaan vähentänyt monmuotosuuden kokonasuutta. Lähmennesyydessä metsään vakuttaneet hmsen tomet ja kulot on lopetettu- pats hakkuut. Jos nykynen olotla jää pysyväks, kaklla nlfä aluella, jolla e ole puuntuotantoa, kuuset lsääntyvät luontasest, lehtpuut vähenevät, maan happamuus lsääntyy, ravnteden kerto ja bolognen tuotos penenevät ja monmuotosuus vähenee. Myös metsässä olevat vedet köyhtyvät, kun palo-, kaskja metsäladunekologaan kuuluva ravnteden huuhtoutumnen vesn loppuu. METSÄNKASVATUS MONIMUOTOISUUDEN JA BIOLOGISEN TUOTOKSEN YLLÄPITÄJÄNÄ PUUNTUOTANNON ULKOPUOLINEN METSÄ Nykysssä olosuhtessa puuntuotanto ja metsänhoto menetelmneen ovat keno ylläptää ältään ja puulajsuhteltaan erlassta metsköstä koostuvaa metsää, jossa monmuotosuus ja bolognen tuotos ovat suuret. Ilman ntä metsä kuusettuu, thenee, vanhenee ja metsköt alkavat raunotua. Vanhan puuston korjuun jälkeen aurngon lämpö, maan muokkaus ja uudstusalojen kulotus vapauttavat humukseen stoutuneta ravnteta ja vähentävät maan happamuutta. Uuden puusukupolven alkukehtyksen yhteydessä tostuu poneerkasven alottama penossuksessota, jossa on lehtputa myös sllon, kun puunkasvatuksen tavotteena on havupuuvaltanen metskkö. Puuntuotannon taloudellsuudelle edullsmpa ovat yhden puulajn valltsemat metsköt. Sekametsköt, jossa lehtpuden alla on valtapuuks nouseva, luontasest sementynyt kuus, ovat osa taloudellsta metsää. Metsän terveyden ja monpuolsuuden ylläptämseks sälytetään havupuuvaltasssa metskössä nhn luontasest sementynetä kovuja, josta kasvaa usen arvokkata tukkputa. Kuusta ja rauduskovua vuorotelaan nlle sopvlla kasvupakolla. Monmuotosuuden sälyttämseks jätetään penalasa botyyppejä vesen rannolle, kostekkohn ja lehtohn puuntuotannon ulkopuolelle. Jaloja lehtputa suojeliaan ja nden uudstumsta edstetään. Yksttästen lahovkasten kovujen ja haapojen annetaan kasvaa. Metsään jätetään lahoamaan kakk ne rungot ja runkojen osat, jolla e ole arvoa puutavarana. Luonnon- ja kansallspustot, aarnmetsköt ja luonnonsuojelulalla rauhotetut kohteet ovat olennanen osa monmuotosta metsää. Luonnon- ja kansallspustojen hallnnassa tuls ottaa huomoon nykynen tlanne, jossa kulojen torjuntajohtaa alkuperäsen luonnontlan köyhtymseen. Yhdysvaltojen suurssa kansallspustossa tehtyjen, metsn kohdstuneden paloekologan tutkmusten tulosten mukaan tostuvat palot ovat osa luonnonjäjestelmää. Sen vuoks salaman sytyttämät kulot pustossa saavat palaaja sammua. Ihmnen puuttuu nhn van sllon, kun tul uhkaa rakennuksaja puston ulkopuolsa alueta. Jos luonnonkulot on pakko tojua, korvataan ne kulotuksella. Jos stäkään e voda käyttää, anoa keno metsän monmuotosuuden ylläptämseks on uudstaa se hakkulla. Monmuotosuuden suhteellnen määrä Puuton Tamkko nuor T ä y s t h e ä kesk - känen vanha m e t s k k ö Yl-känen Suojelumetsä Maan happamuus ja kuusen osuus lsääntyvät Bolognen tuotos suurenee ~ penenee Nettotuotos loppuu -+1 Kuva 1. Suhteellnen monmuotosuus ja bolognen tuotos metskön kehtysvahessa 3
4 METSÄ- JA PUUTALOUS ILMAKEHÄN HIILITASAPAINON SÄILYTTÄJÄNÄ Fosslsa polttoaneta käyttävä energantuotanto ja maapallon metsen vähenemnen lsäävät enten hldoksdn nettopäästöä. Se nostaa malllaskelmen tulosten mukaan lämpötlaa ja muuttaa sateen alueellsta jakautumsta. Jos ennusteet toteutuvat, hmskuntaa kohtaavat ennenkokemattomat mullstukset. Kestävän kehtyksen turvaamseks valmstellaan kansanvälsn sopmuksn hldoksdpäästöjen vähentämstä ja lmakehän anetasapanon palauttamsta. Metsän lsäämnen on keno stoa hltä. Jos kestävän kehtyksen edellyttämstä tomsta sovtaan, metslle ja puunkäytölle tulee näden tomen toteuttamsessa keskenen asema. Puut yhteyttävät hldoksda hlhydraateks ja valmstavat nstä kasvmassansa. Luonnonmetsässä puden kuoltua kasvmassa lahoaa sekä hl vapautuu lmakehään ja tulee käytetyks uudelleen yhteyttämsessä. Kun puuta kasvatetaan ja käytetään esm. polttamalla energaks, myös snä vapautuva hldoksd on osa tasapanosta hlenkertoa. Sama koskee ntä kakka mutakn puusta valmstettuja hyödykketä, jotka käytön jälkeen lahoavat ta poltetaan energaks. Hlen nettopäästö lmakehään penenee, kun puuta käytetään korvaamaan metalleja, sementtä ja muoveja, joden valmstamseen tarvtaan fosslsa aneta. Myös puusta valmstettujen, käytöstä postettujen hyödykkeden poltto energaks penentää hlen nettopäästöä, mkä sekn osaltaan vähentää fosslsten polttoaneden käyttöä. Jos metsän vähenemnen vodaan pysäyttää ja kääntää kasvuun, edstetään kestävää kehtystä. Maapallolla - myös pohjosen havumetsän vyöhykkeellä - on valtava puuttorna alueta sekä pensakkoa ja harvakseltaan puta kasvava mata, jolla e ole muuta käyttöä ja jotka vodaan metsttää. Nän syntyvään metsään stoutuu hltä ja samalla fosslsa aneta korvaava puuntuotanto suurenee. Metsäteollsuuskn vo tukea kestävää kehtystä. Nykyakanen sellutehdas valmstaa puujättestä osana hlen luonnonkertoa ener- Aurngon energa gaa enemmän kun tse kuluttaa. Myös mekaansen metsäteollsuuden on suhteellsen helppo saavuttaa puujätteeseen perustuva energaomavarasuus. Hoke- ja paperteollsuus käyttävät ulkopuolsta energaa. Slläkn alalla on mahdollsta lsätä puuhun perustuvaa energantuotantoa. Raakapuuvrran mukana vodaan kuljettaa ja käyttää polttopuuta paljon edullsemmn kun erllsssä energalatoksssa. Maapallon metsn lahoaa puuta vähntään yhtä paljon, kun stä käytetään hmskunnan tarpeden tyydyttämseen. Puun lahoamsesta ta sen käyttämsestä energan raaka-aneena vapautuu kumpasestakn lmakehään yhtä paljon hltä. Jos tätä osaa puusta käytettäsn energan raaka-aneena, fosslsten polttoaneden käyttö penens vastaavast. Jos se osa metsäteollsuuden tuottesta, jolla e ole uusokäyttöä ja jota e käytönjälkeen polteta energaks, varastodaan hapettomaan tlaan, vähenee hldoksdn nettopäästö. Sama tulos saavutetaan käyttämällä puuta ja puukutua rakennuksn, huonekaluhn ja krjohn, jotka ovat ptkäkäsä. I1makebAn h1 NettopAAstO 1 1. Hengtys Hajoamnen ~---4 Kerto Kerto Yhteyttllmnen Energan ja h1en varanto metsän kasvaneessa ~~~~ Puun ja stä va1mstettujen hyödykkeden käyttö, po1tto ja jätteden po1tto ta varastont r~~~~~~~~1~~~+~~~~~~~~~~~~ ~ J t ~ + t! Nettosdonta t 1 Hapeton t1a Turve Ku1utusjAtteet Energan vrtaamnen ~~~~~ metsä- seka puuta1oudessa Rakennukset Huoneka1ut Krjat ja h1en kerto Foss1set po1ttoaneet metsässä ja Kuva 2. Energan vrtaamnen ja hlen kerto sekä energan ja hlen varannot metsä- ja puutaloudessa sekä turpeessa, kulutusjättessä ja pysyvssä hyödykkessä 4
5 IHMISKESKEISESTÄ VASTUUSTA ELOYHTEISöKESKEISEEN Luonto on ollut ja on hmselle ympärstö, josta saamllaan hyödykkellä hän tyydyttää tarpetaan. Ihmnen on osa luontoa ja sen aneden kertoa ja energan vrtausta. Nn kauan kun lhasvoma ol hmsen anoa tuotannonja kuljetuksen energa, ptvät ravnnon ja muden hyödykkeden nukkuus hmskunnan määrän penenä. Ihmnen ol vastuussa tsestään ja perheestään. Hengssä pysymnen ol onnstumsen tunnus. Metsä, sen kasvt ja elämet olvat luonnon antma. Nden rttävyydestä e tarvnnut huolehta. Ihmsä ol vähän ja hedän tarpedensa tyydyttämnen e rkkonut luonnon tasapanoa. Maata vljelevälle ja karjaa hotavalle hmselle metsä ol hyödykkedensä lsäks pellon ja ravauksen kohde. Se ol myös uhka. Metsä ott lamnlyödyn vljelymaan takasn. Vhå tumpa olvat metsän pedot. Metsän ravaus, soden ojtus ja petojen tappo olvat edstystä ja kulttuura. Kun Suomen maa- ja kaljatalous srtyvät ojtettujen, muokattujen ja lannotettujen peltojen sekä latumen käyttöön, puusta tul kasvavan ventteollsuuden raakaane. Metsästä tul kansallsvarallsuutta, jonka rttävyydestä ja lsäämsestä ol huolehdttava. Ihmskeskenen vastuu laajen koskemaan kansakuntaa, sen hyvnvonta ja tulevasuutta. Rahana lmastut metsän ja maan korko ovat olleet metsätalouden onnstumsen tunnuksa. Puun kasvua lsäävä nvestonteja on perusteltu nden kansantaloudellsella edullsuudella. Kun elntaso paran ja vapaa-aka lsäänty, yhä suuremp osa väestöstä sa tomeentulonsa musta elnkenosta kun perustuotannosta. Metsänkästtelytä alettn vaata puun lsäks myös muden hyödykkeden, hyötyjen ja aneettomen arvojen huomoon ottamsta. Tavotteeks tul monkäyttönen metsä. Osalle sen hyötyjä on pyrtty- vakke nllä ole markknota määrttämään arvo. Ihmskeskesyys on hallnnut myös luonnonsuojelua. Luonnonpustot ovat tarpeellsa tutkmusta vartenja kansallspustot ulkolua, retkelyä ja koskemattoman luonnon tarkkalua varten. Suomalasessa kansallspustodeologassa on myös ryhmäkeskesyyttä; pustot halutaan varata hyväkuntoslle luonnonystävlle estämällä nssä teden rakennus ja kulkuneuvojen käyttö. Nämä puolestaan avasvat pustot lapslle sekä vanhukslle ja musta systä lkuntarajotteslle. Maapallon metsen vähenemnen ja tuotannon, lkenteen sekä kulutuksen jätepäästöjen aheuttamat ekasysteemn häröt ovat akaansaaneet huomon knnttämstä nhn rskehn, jota hmskeskenen suhtautumnen luonnolle aheuttaa. Myös hmsen tulevasuus on uhattuna, elle hän ole eettsessä vastuussa koko eloyhtesöstä, tsensä lsäks kaksta kasv- ja elänlajesta. Jos hmnen haluaa sälyä lajna maapallolla, hänen on tyydytettävä tarpetaan luonnonvarosta otetulla hyödykkellä. Sen lsäks hänen tulee ssällyttää eettsen vastuunsa prn kakk kasv- ja elänlajt arvona snänsä. Yksttästen lajen hävämnen ja korvautumnen toslla ja uuslla lajella on osa luonnonjärjestystä. Vastuu eloyhtesöstä tarkottaa stä, että hmnen sälyttää ekasysteemen tomntaedellytykset ekä ehdon tahdon lopeta yhtään kasv- ja elänlaja. TOIMINTAMALLI TULEVALLE VUOSISADALLE Metsää ja metsätaloutta koskeven arvostusten käymstla jatkuu. Puusadoks kasvatettujen metsköden koljuuta ja uusen tam- koden perustamsta nden tlalle sanotaan jatkuvast metsän hävttämseks. Jos metsätaloutta halutaan haljottaa hyväksyttynä ja jokasen kansalasen tomeentuloa ylläptävänä elnkenona ja jos kansantulosta halutaan suureneva määrärahoja luonnonsuojelun ja ympärstönhodon rahottamseen, on saatava akaan sellaset keskustelu- ja menettelytavat, että yksmelsyys metsän kästtelystä saavutetaan. Metsätaloudesta vastuullslta se edellyttää, että - puun kasvatuksen ja tuotannon ekologsa perusteta tarkstetaan ja täydennetään - metsän monmuotosuus hyväksytään osaks kestävää ja tervettä metsää - metsänhotoa ja puuntuotantoa kehtetään kenona ylläptää monmuotosta ja suuren bologsen tuotoksen metsää nssäkn olosuhtessa, josta on postettu nykymetsän monmuotosuutta ja tuotoskykyä akaansaaneet tekjät. - puun kasvatus, tuotanto ja puun sekä stä valmstettujen tuotteden käyttö hyväksytään kenoks palauttaa lmakehän hldoksdtasapano - metsänkästtelyn menetelmät asetetaan oma-alottesest julksen keskustelun alasks - metsäntutkmuksen ja muun luonnontutkmuksen tulokset sovtetaan yhteen hyväksyttäväks tetoperustaks monnastarpeta tyydyttävälle metsänkästtelylle. Metsänkästtelyä ohjaavat arvostukset muuttuvatjatkuvast. Stä seuraa rstrtoja, joden vuoks kakken osapuolen tavotteta e saavuteta, elle muutoksa ennakoda, nstä keskustella etukäteen ja elle nstä päästä kansallseen yksmelsyyteen. Metsätalous e vo panostaa kansantalouteen ja luonnonsuojeluun ekä ympärstönhodon tavotteta saavuteta, elle ole kykyä vastata muuttuvan ajan muuttuvn haastesn. 5
6 ARTIKKELIN TIETOTAUSTA Artkkel perustuu krjott ajan ja Samuel Kaurnkosken tekemään matkaan Yhdysvaltojen luotesosaan, matkan akana ja sen jälkeen käytyhn keskusteluhn ja seuraavaan anestoon: KNIGHT, D. H. and WALLACE, L. L The Yellowstone Fres: Issues n Landscape ecology. Bo Scence Vo1. 39 No. 10, 1989 ROLSTON 111, H. and COUFAL, J A forest ethc and multvalue forest management. Journal offorestry, Aprl1991 ROMME, W. H. and DESPAIN, D. G The long hstory of fre n the Greater Yellowstone Ecosystem. Western Wldlands, Vo. 15, No. 2, 1989 WEBER, L. J The socal responsblty of land ownershp. Journal offorestry, Aprl, 1991 Mustnpanot keskustelusta seuraaven tahojen kanssa: Dr. Jerry F. Frankln, Unversty of Washngton, Seattle, Washngton, USA 21th Century Forestry -työryhmä, Weyerhauser Co, Tacoma, Washngton, USA New Forestry tomnta-ajatukseplum Creek Tmber Co, na; Seattle, Washngton, USA Asasanat: Kestävä kehtys Monkäyttönen metsä Bolognen monmuotosuus Paloekologa Energan vrta~s Hlen kerto Metsäteho Revew 12/1992 THE FORESTRY IN THE COMING CENTURY In the Fnnsh post-ndustral, welfare socety, the valuatons placed on the forests have changed sgnfcantly from the days when tmber was the most mportant product to come out ofthe forest. Today, forestry has to take nto account the qualty ofthe envronment, the landscape, the opportuntes for utlzng the forest for recreaton, as well as the conservaton of a dversty of plant and anmal lfe. Forestry and tmber utlzaton must support global sustanable development. What s meant s the conservaton of the vablty of the ecosystems and, partcularly, puttng a stop to the ncrease of the carbon doxde content n the ar. The northern conferous forests represent forest fre ecology, where, before the advent ofman, repeated forest fres upheld the rotaton of poneer and clmax trees, plant colo- METSATEHO ISSN X ny successon, bodversty and great bologcal producton ofthe ecosystems. When forest fres as well as shftng cultvaton and forest grazng stopped, tmber producton was the only method for mantanng a healthy forest and prevent the domnaton by spruce that would lead to a deerease n bodversty and lesser bologcal producton. Forestry and tmber utlzaton are, more than any other major feld of producton, a part of the natural system of the flow of energy and crculaton of carbon. The expanson ofthe forests and an ncreased use of tmber results n reduced use offossle natural resources and a mantanng of sustanable development. Mantanng bodversty wll requre a broadenng of the curn:mt man-centred ethcal resposblty to encompass the entre bocenoss. Man fulfls hs needs wth natural resources n a world where the relatonshps between the speces of plants and anmals change as part of the natural order. The responsblty for the bocenoss means that the functonng of the ecosystems s conserved through slvcultural measures, and that no plant or anmal speces s delberately made extnct. Forestry that bulds on these prncples n the comng century wll produce the necessary commodtes needed by man and at the same tme mantan a forest that s ecologcally sustanable and corresponds to renewed valuatons. Key words: Sustanable development Bodversty Forest fre ecology Flow of energy Crculaton of carbon PL 194 (Unonnkatu 17) HELSINKI Puheln (90) Faks (90) HELSINKI 1992 PAINOVALMISTE a W
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotKuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
LisätiedotMARTTIINI-PROSESSORI. Marttiini- pposessori on puiden karsintaan, ja kasaukseen tarkoitettu monitoimi
/ 977 MARTTIINIPROSESSORI Esko Mkkonen Marttn pposessor on puden karsntaan, kat kontaan ja kasaukseen tarkotettu monto mkone Kone on varustettu lukupuomlla ja sllä vodaan karsa samanakasest useaa puuta,
LisätiedotJaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
LisätiedotTYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA
TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen
LisätiedotCOULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT
COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
Lisätiedotasettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.
-112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:
LisätiedotAamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
LisätiedotYrityksen teoria ja sopimukset
Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotFDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA
FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotSähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi
Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen
LisätiedotPUUN LUJUUSVERTAILUTUTKIMUKSIA
PUUN LUJUUSVERTAILUTUTKIMUKSIA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Puuteknkka Tuotantopanottenen puuteknkka Opnnäytetyö Kevät 2007 Mka Vlppunen ALKUSANAT Tämä opnnäytetyö tehtn Genetrade Wood Products Oy:lle ja
LisätiedotKOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA
Ssältää 3% aneosa, joden vaaroja vesympärstölle e tunneta. Lsätetoja Vaaralauseketta H304 e sovelleta aerosolelle. Nota P: 64742-48-9. 2.3 Muut vaarat E tunneta. KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA
LisätiedotMonte Carlo -menetelmä
Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla
LisätiedotSäilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma
Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotVesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena
Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto
LisätiedotPPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.
PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte
Lisätiedotr i m i v i = L i = vakio, (2)
4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään
LisätiedotTyössä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa
URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
LisätiedotKOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA
KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-
LisätiedotSaatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö
Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS
SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs
LisätiedotA250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15
A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60
LisätiedotTYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN
VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN
LisätiedotTUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen
The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto
LisätiedotSähköstaattinen energia
ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä
LisätiedotSisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot
DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotUuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
LisätiedotMetsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
LisätiedotSUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA
SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
Pvys: 10.01.2006 Verso: 4.1 Muutettu vmeks: 13.12.2005 Svu: 1/6 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX SPEZIAL HAERTER - Kyttötarkotus: Kovetnane
LisätiedotJOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu
LisätiedotKuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan?
Kunka väestö sjottuu srryttäessä tetoyhteskuntaan? Esmerkknä Itä-Suom Oll Lehtonen & Markku Tykkylänen Johdanto 199-luvulla ja 2-luvun alussa väestönkasvu kesktty van muutamalle suurmmalle kaupunkseudulle,
LisätiedotKlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2.
l u T p Kla ö t t e k Teho a j s m a koko e j h o s u asenn KlapTul-palotla KlapTul-palotlan osat, kokoams- ja turvaiisuusohje 1. Nupp 2. HoIkk 3. Kans 4. Ruuv Knntä holkk ja nupp ruuvlla kannen läp ja
LisätiedotFlow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi
Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekankan jatkokurss Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalamp LUENTO 2 Alkuverryttelyä Vääntömomentt Oletus: Vomat tasossa, joka on kohtsuorassa pyörmsaksela vastaan. Oven kääntämseen tarvtaan er suurunen voma
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA
SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
Pvys: 10.01.2006 Verso: 5.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX BASIS-BINDEMITTEL NKL (5L) 93162 - Kyttötarkotus:
LisätiedotHallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28
Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
Pvys: 10.01.2006 Verso: 6.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX-BASIS-PIGMENT MIX 853 BRILLANTBLAU MIX
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotTilastollisen fysiikan luennot
Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta
LisätiedotFysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa
Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...
LisätiedotANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta Kemanteknkan koulutusohjelma Teknllsen keman laboratoro Kanddaatntyö ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA Removal of antbots from water by adsorpton
LisätiedotMarkov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)
J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät
LisätiedotMetsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.
Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden
Lisätiedot4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino
4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,
LisätiedotVATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA
VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk
LisätiedotSoile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi
Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotPaikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa
Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
LisätiedotKynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto
Kynä-paper -harjotukset Tana Lehtnen 8.8.07 Tana I Lehtnen Helsngn ylopsto Etelä-Suomen ja Lapn lään, 400 opettajaa a. Perusjoukon (populaaton) muodostvat kakk Etelä-Suomen ja Lapn läänn peruskoulun opettajat
LisätiedotROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT
ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN SIJAINTI 8. 5. 6. 7. 4. 9. 1. 3. 1. LIIMANNINKOSKEN OPASTAULUJEN SIJAINTI 1. 10. LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotTyöllistääkö aktivointi?
Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen
LisätiedotTULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa
LisätiedotSUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO
SUOM.EN PANKK 936 VU QSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSA~TO XV VUO SKERTA HELSNGSSÄ 937 HELSNK 0s7 V.\,TfONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan setsemästosta vuoskerta,
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
Lisätiedotmukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa
21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,
LisätiedotSuurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet
Lisätiedot1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju
5 98 8 98 7 99 7 99 8 98 98 5 98 7 98 8 7 5 505 98 4 98 9 97 8 5 96 97 5 8 7 98 9 96 96 (7K) 96 97 0 6 96 0 98 7 97 96 6 4 96 9 98 0 97 8 96 5 9 700 94 4 94 5 94 0 9 5 9 4 9 9 98 4: 94 4 94 6 9 9 9 97
LisätiedotTIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010
TIES592 Montavoteoptmont ja teollsten prosessen hallnta Ylassstentt Juss Hakanen juss.hakanen@jyu.f syksy 2010 Interaktvset menetelmät Idea: päätöksentekjää hyödynnetään aktvsest ratkasuprosessn akana
LisätiedotKestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa
Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 28.3.2018 Henri Horn, Energia-alan neuvonantaja Ulkoministeriö,
LisätiedotTietoa työnantajille 2010
Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen
LisätiedotEV OUT ekovessat. Modernit kompostoivat wc-laitteet. Raita Environment Modernit kompostoivat wc-laitteet EV MINI L. Kompostointi on vaivatonta
,e ä s yk n n e a. yhj t t n l ä sto o E v p om k k jäl Modernt kompostovat wc-latteet LAAJA MALLISTO: 2 stunvahtoehtoa ECO, SEP 3 kompostvaunuvahtoehtoa 120, 200, 400 EV 200 KU EV OUT ekovessat Modernt
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
Lisätiedot157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research
LisätiedotSähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen
LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta
LisätiedotHuomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura
LisätiedotViherlassilan kevätlehdestä saat ilmaiset VINKIT ja myymälästämme ILMAISET NEUVOT kaupanpäälle! i t. t ä. o k. ...ja maailmasi kasvaa
Vherlasslan kevätlehdestä saat lmaset VNKT ja myymälästämme MET NEUVOT kaupanpäälle! Hae kev! s t o k t ä...ja maalmas kasvaa Tästä se alkaa! Kevät! mmattlasen neuvot helpottavat juur snulle sopvan phan
LisätiedotHASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta
HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten
LisätiedotIlmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliitto, pj
Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa
LisätiedotMat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat
LisätiedotKertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964
Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun
LisätiedotEV EKOVESSAT. Modernit kompostoivat wclaitteet. Useita wc-istuinmalleja:
Modernt kompostovat wc-latteet,e ä s yk n n e a. yhj t t n l ä sto o E v p om k k jäl Helppo hotaa ja tyhjentää - 4 stunvahtoehtoa - 3 kompostvaunuvahtoehtoa EV EKOVESSAT Modernt kompostovat wclatteet
LisätiedotBioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
LisätiedotVähähiilinen puukerrostalo
Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
LisätiedotKUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
LisätiedotLähdemateriaalina käytetty Pertti Louneston kirjaa Clifford Algebras and spinors [1]
Lähdmatraala kättt Prtt Lousto kraa Clfford Algbras ad spors [] Krtausta Clfford algbra määrtllää algbraks kvadraattsll vktoravaruudll (sm. skalaartulolla. Clfford algbra oka alko vodaa sttää algbra katavktord
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
Pvys: 10.01.2006 Verso: 7.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX-BASIS-PIGMENT MIX 861 SMARAGD MIX 861
LisätiedotTarvitseeko metsäsi hoitoa?
Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni
LisätiedotPikaopas. Valmistelu ja esitäyttö
Pkaopas Valmstelu ja estäyttö Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo estäyttöluosta (0,9-prosenttnen NaCl, johon on lsätty 1 U/ml heparna) yks 500 ml:n ta 1 000
LisätiedotEsitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.
Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla
Lisätiedot