Sivistyspalvelut kuntarakenne-selvityksessä

Transkriptio

1 Sivistyspalvelut kuntarakenne-selvityksessä Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta tekevät vapaaehtoisen kuntarakenneselvityksen. Hankkeen tavoitteena on mm. tehdä selvitys uuden rakenteen eduista ja haitoista sekä tehdä esitys uuden kuntarakenteen hallinnon ja palvelujen järjestämisestä. Sivistyspalvelut-työryhmään kuuluivat Martti Jokelainen (pj.), Jari Keskitalo, Tiina Kemppainen, Jarmo Pynnönen ja Jari Sillanpää sekä Simo Veistola (sihteeri). Työryhmän tavoitteena on ollut arvioida kuntien yhdistymisen vaikutuksia, mahdollisia etuja ja haittoja toimialan toimintoihin. Lisäksi tavoitteena on ollut kuvata lyhyesti palvelujen organisointi ja järjestämistavat mikäli palvelut järjestetään yhdessä isossa kunnassa. Työryhmä kokoontui 4 kertaa elo-syyskuussa Työryhmän loppuraporttiin on liitetty sellaisenaan viiden alatyöryhmän laatimat raportit. Alatyöryhmien kokoonpanot on nähtävissä työryhmien raporteissa. Alatyöryhmät ovat 1) Perusopetus 2) Varhaiskasvatus 3) Kulttuuri, kirjastot ja museot 4) Liikunta- ja nuorisotoimi 5) Vapaa sivistystyö Sivistyspalvelut-työryhmä Sivu 1

2 Sivistyspalvelut-työryhmän raportin tiivistelmä Forssan, Humppilan ja Jokioisten sivistyspalvelut on melko suuri palvelukokonaisuus. Sen kokonaisbudjetti on yli 50 miljoonaa euroa ja palveluksessa on yli 700 henkilöä. Suurin osa sivistystoimen menoista syntyvät henkilöstökuluista. Sivistyspalvelut ovat ns. tulevaisuuden palveluja. Niillä on suurin merkitys nuorille ikäluokille, mutta niillä on myös suuri merkitys seutukunnan asukkaiden viihtyvyyteen ja heidän terveyteen, hyvinvointiin sekä ongelmien ennaltaehkäisyssä. Sivistyspalvelut ovat seutukunnan elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta hyvin tärkeitä. Seutukunnan sivistyspalvelujen tarjonta on kattavaa ja laadukasta (mm. monipuoliset liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä taiteen perusopetus). Seutukunnan elinvoimaisuuden kannalta tarjonnan ylläpitäminen on työryhmän kannalta välttämätöntä. Kyse onkin lumipalloilmiöstä: Seutukunnan elinvoimaisuus on välttämätöntä, jotta voimme ylläpitää elinvoimaisuuden kannalta välttämättömiä sivistyspalveluita. Alatyöryhmien raporteissa ilmenee huoli palvelujen karsimisesta, päätöksenteon siirtymisestä kauas palvelujen tuottamispaikasta ja alueen eri osien tasapuolisesta kohtelusta. Erityisesti em. huoli näkyy palveluissa, joiden resursointi kunnissa on tällä hetkellä euromääräisesti niukkaa (esimerkiksi nuoriso- ja liikuntatoimi). Sivistystoimen työryhmän mielestä suurempi huoli on se, että palvelut vähenevät tai katoavat koko seutukunnalta, jos alueen elinvoimaisuutta ei pystytä säilyttämään. Seutukunnan toimintaympäristö muuttuu. Seutukunnan nuoret ikäluokat ovat pienentyneet, samoin palvelujen tuottamiseen tarvittavat valtionosuudet. Kun seutukunnan 2000-luvun alussa syntyneiden ikäluokkien koko on lasta, 2010-luvun alun ikäluokkien koko on noin 250 lasta. Tämä lasten määrän väheneminen pitää ottaa huomioon palvelurakenteen suunnittelussa. Kunnat tekevät sivistystoimessa laajaa ja hyvää yhteistyötä. Vain yhteistyön edelleen lisäämisellä ei pystytä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Laadukkaiden, pääosin lakisääteisten palvelujen tarjoaminen myös tulevaisuudessa edellyttää riittävän laajaa asukas- ja asiakaskuntaa. Kuntarakenteen muutos mahdollistaisi palvelujen tehokkaamman ja taloudellisemman järjestämisen. Esimerkiksi yhdenmukaiset toimintatavat lisäisivät yhdenvertaisuutta, resursseja voitaisiin ohjata toimintoihin, joita yksittäinen kunta ei pysty helposti järjestämään. Päällekkäisen työn vähentämisellä voitaisiin ohjata resursseja toiminnan ja seutukunnan elinvoimaisuuden lisäämiseen. Kaikille asukkaille olisi nykyistä tasapuolisemmin ja joustavammin tarjolla kaikki seutukunnan sivistystoimen palvelut. Sivistyspalvelut-työryhmä Sivu 2

3 Suuria taloudellisia säästöjä yhdistymisen avulla palveluja karsimatta työryhmä ei löytänyt. Yhdellä suurella toimijalla olisi kuitenkin työryhmän mielestä paremmat mahdollisuudet löytää uudenlaisia toimintatapoja ja palvelukonsepteja, joiden avulla voidaan tuottaa samalla rahamäärällä entistä laadukkaampia palveluja. Organisointi ja palvelut yhden kunnan mallissa Työryhmä esittää, että sivistyspalvelut kootaan asiakasnäkökulma huomioiden yhdeksi kokonaisuudeksi yhden päätöksenteko-organisaation alle. Työryhmän puolesta Martti Jokelainen pj. Simo Veistola sihteeri Sivistyspalvelut-työryhmä Sivu 3

4 Liitteet: Liite 1. Perusopetuksen työryhmän raportin tiivistelmä Liite 2. Varhaiskasvatuksen työryhmän raportin tiivistelmä Liite 3. Kulttuuri, kirjasto & museo työryhmän raportin tiivistelmä Liite 4. Vapaa-aikatoimen työryhmän raportin tiivistelmä Liite 5. Vapaan sivistystyön työryhmän raportin tiivistelmä Liite 6. Perusopetuksen työryhmän raportti Liite 7. Varhaiskasvatuksen työryhmän raportti Liite 8. Kulttuuri, kirjasto & museo työryhmän raportti Liite 9. Vapaa-aikatoimen työryhmän raportti Liite 10. Vapaan sivistystyön työryhmän raportti Liite 11. Sivistyspalvelut-työryhmän kokousten pöytäkirjat Sivistyspalvelut-työryhmä Sivu 4

5 Liite 1. Perusopetus-työryhmän raportin tiivistelmä 1 Keskeiset huomiot kuntien yhdistymisen vaikutuksista: edut yhdenmukaiset toimintatavat ja opetussuunnitelmat sekä resurssit lisäävät kuntalaisten yhdenvertaisuutta resursseja toimintoihin, joita yksittäinen kunta ei pysty järjestämään (esim. koulukuljetusten suunnittelu ja kilpailutus, TVT-tuki ja ylläpito sekä yhteisiä virkoja ja toimia vähätuntisiin oppiaineisiin ja tukipalveluihin) vähentää päällekkäistä työtä henkilökunnan osaamisen ja resurssien parempi kohdistaminen suurempi organisaatio tuo laajempaa osaamispääomaa ja luo lisäedellytyksiä kehittymiselle ja kehittämistyölle yhdenmukaistaa tietojärjestelmät ja ohjelmistot 2 Keskeiset huomiot kuntien yhdistymisen vaikutuksista: haitat & epävarmuustekijät Alkuvaiheessa kustannukset kasvanevat jonkin verran (palvelujen, resurssien ja palkkojen harmonisointi). Epävarmuustekijänä paine kouluverkon tarkistusta kohtaa kasvaa, joka siirtymävaiheessa lisää pelkoa palvelujen tulevaisuudesta eteenkin hajaasutusalueilla. Kuntarakenteen muutos lisää alkuvaiheessa merkittävästi hallinnon työmäärää (yhteisistä työtavoista jne. sopiminen). Epävarmuustekijä: Pystytäänkö tekemään riittäviä ja oikeudenmukaisia resurssien kohdistamiseen liittyviä ratkaisuja (esimerkiksi kouluverkkomuutokset, kiinteistöjen kunnostukset, avustajapalvelut, erityisen tuen pienryhmät ja resurssit jne.)? 3 Palvelujen organisointi ja järjestämistavat yhdessä kunnassa yksi lautakunta Viranhaltijoiden työpanos organisoidaan palvelualueen tarpeiden mukaisesti. Seudun perusopetuksen palvelutarjontaa on mahdollista monipuolistaa siten, että muutama koulu erikoistuisi jollakin alueella (ilmaisutaito, ympäristö ). Työryhmän puolesta Martti Jokelainen pj. Simo Veistola sihteeri Perusopetus-työryhmä Sivu 1

6 Liite 2. Varhaiskasvatuksen työryhmän raportin tiivistelmä 1 Keskeiset huomiot kuntien yhdistymisen vaikutuksista: edut Yhteinen pedagoginen perusta ja opetussuunnitelmat, osaamisen jakaminen Samanlaiset käytänteet esim. samat maksukäytänteet, hoitopaikan hakualueen laajeneminen, keskitetty hoitopaikkahaku Varhaiserityiskasvatuksen yhteistyön lisääminen Henkilöstöhallinnon yhtenäiset periaatteet, esim. samat palvelussuhde-ehdot, samat nimikkeet, yhtenäinen sijaisresurssi 2 Keskeiset huomiot kuntien yhdistymisen vaikutuksista: haitat ja epävarmuustekijät Palveluverkkoon ja palvelun tarpeen ennustettavuuteen vaikuttavat työllisyystilanne ja tieyhteydet/liikenne työpaikoille. Karkaako/keskittyykö hallinto liikaa tietylle alueelle, pelkona, etteivät kaikki pääse vaikuttamaan päätöksiin mm. asiakasnäkökulma, henkilöstönäkökulma. Forssa ei suurimpana kuntana voi sanella, miten toimitaan. Parhaat käytänteet valitaan ja sovitaan yhteistyössä. Alueellista epätasa-arvoa ei saa muodostua, palvelun pitää olla tasalaatuista eri alueilla. 3 Palvelujen organisointi ja järjestämistavat mikäli palvelut järjestetään yhdessä kunnassa Nykyiseen organisointiin verrattuna ei tule isoja muutoksia, koska palvelu pitää järjestää joka tapauksessa eri puolilla seutua lähipalveluna lain määräämällä tavalla. Varhaiskasvatuspalveluja on saatavilla jokaisessa kunnassa ja ne jakaantuvat alueellisesti kysynnän mukaan.

7 Liite 3. Kulttuuri-, kirjastot ja museot työryhmän raportin tiivistelmä 1 Keskeiset huomiot kuntien yhdistymisen vaikutuksista: edut museo-, kulttuuri- ja kirjastopalveluiden suunnittelu ja koordinointi sekä tiedotus ja markkinointi keskitetysti koko alueella -> kustannustehokkuus ja palveluiden näkyvyys lisääntyvät -> palveluiden saatavuus ja saavutettavuus turvataan koko alueelle työtapojen uusiminen ja uusien työskentelyalustojen kehittäminen koko alueella -> tehokkuus lisääntyy, voidaan erikoistua, työn mielekkyys ja sitä kautta työssä jaksaminen paranevat -> palvelun laatu turvataan koko alueella palveluiden käytössä olevien toimitilojen käytön koordinointi ja tehostaminen koko alueella (käyttötarkoitus voi vaihtua, osa tiloista voi vapautua kokonaan) -> tilojen käyttöaste kasvaa ja taloudellinen tehokkuus lisääntyy 2 Keskeiset huomiot kuntien yhdistymisen vaikutuksista: haitat ja epävarmuustekijät Palveluntuottajista etäällä tapahtuva hätäinen, pikaisiin euromääräisiin hyötyihin tähtäävä suunnittelu romuttaa em. yhdistymisen edut ja vaurioittaa palvelutuotannon pysyvästi, jolloin myös taloudelliset hyödyt jäävät saavuttamatta: palveluiden saatavuus, laatu ja tuottavuus heikkenevät oleellisesti henkilöstö kyynistyy ja työssä jaksaminen huononee (vrt luvun alun laman aiheuttamien toimenpiteiden kokemukset Forssassa) vaikutukset koko alueen imagoon ja kiinnostavuuteen epäedulliset (vrt. matkailu, yritysten sijoittuminen, muuttohalukkuus seutukunnalle) 3 Palvelujen organisointi ja järjestämistavat mikäli palvelut järjestetään yhdessä kunnassa nykyisissä keskustaajamissa säilytetään kiinteä kirjastopiste, mutta palveluntarjonta profiloidaan ja mitoitetaan koko toimintaympäristön mukaisesti; Tammelaan rakennettavissa uusissa kirjastotiloissa hyödynnetään nykyisen

8 kunnantalon tiloja tehokkaasti ja huomioidaan kirjaston laajennettujen aukioloaikojen mahdollisuus koko haja-asutusalueen sekä koulujen, päiväkotien ja hoitolaitosten/palvelutalojen kirjastopalvelut tuotetaan kirjastoautoilla (lainausasemat lakkautetaan) kiinteitä kirjastopisteitä voidaan hyödyntää myös museo/kulttuurityössä, jos se on tarkoituksenmukaista Forssan museon uusittu perusnäyttely tiloineen säilytetään ja Forssan museon olemassa olevaa kokoelmahallintajärjestelmää hyödynnetään laajemmin suunnitteluvaiheessa koko alueen kaikkien työntekijöiden ammattitaito huomioidaan -> kulttuurin, kirjaston ja museon työtehtäviä tarkastellaan kokonaisuutena siten, että käytössä olevien vakanssien uusissa tehtäväkuvissa voi olla osia näistä kaikista, jos se on tarkoituksenmukaista ja järkevää palveluiden tuottamisen/saatavuuden kannalta kulttuurityö koko aluetta koskien organisoidaan uudelleen siten, että yksi henkilötyövuosi varataan tätä tehtävää varten -> turvataan myös kulttuuripalveluiden saatavuus koko alueella museotoimen ammatillista osaamista vahvistetaan määrällisesti, jotta koko alueen kunnallisen museotoiminnan koordinointi mahdollistuu organisoidaan erityisesti museo- ja kulttuurityön tueksi vapaaehtoistyö, jonka toimintatavat kehitetään yhteisesti kirjastojen henkilöstön tehtäväkuvia muutettaessa hyödynnetään myös syksyn 2014 aikana tehtävää kirjastojen yhteistä osaamiskartoitusta

9 Liite 4. Vapaa-aikatoimen työryhmän raportin tiivistelmä 1 Keskeiset huomiot kuntien yhdistymisen vaikutuksista: Edut Liikuntapalveluiden ja myös nuorisopalveluiden eri osa-alueiden vastuiden jakaminen eri henkilöille olisi mahdollista, mikäli yksikössä olisi enemmän henkilöstöä (terveysliikunta, liikuntapaikat, yhdistys/seurayhteistyö, erityisliikunta..) ja vastaavasti nuorisotyössä (leirit/retket, yhdistysyhteistyö, erityisnuorisotyö ) 2 Keskeiset huomiot kuntien yhdistymisen vaikutuksista: Haitat & epävarmuustekijät yhdistyminen ei toisi resursseja ainakaan liikuntapalveluihin, koska kaikki olemassa olevat resurssit ovat jo käytössä. yhdistyminen tuo huolen siitä, että keskitettäisiinkö palveluja Forssaan ja vähennettäisiinkö henkilöstöä. alueella toimii useita urheiluseuroja, jotka ovat elintärkeitä liikuntapalveluiden aikaansaamiseksi. Huolena yhdistymistilanteessa olisi myös seurojen tulevaisuus. Pystytäänkö avustuksia edelleen jakamaan seuroille vai miten seuratyötä tuetaan. erityisesti pienimmät kunnat pohtivat sitä, että säilyvätkö kuntakeskusten lähipalvelut tulevaisuudessa yhdistyminen ei toisi resursseja ainakaan nuorisopalveluihin, koska kaikki olemassa olevat resurssit ovat jo käytössä. Kunnat ja Forssan kaupunki tekevät työtä pienellä henkilöstöllä. yhdistyminen tuo huolen siitä, että keskitettäisiinkö palveluja Forssaan ja vähennettäisiinkö henkilöstöä kuntakeskuksista. Miten käy nuorisotilojen, jotka ovat tärkeä lähipalvelu. alueella toimii useita nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä esim. 4H-yhdistykset ja nuorisoseurat. Huolena yhdistymistilanteessa olisi myös seurojen tulevaisuus. Miten seuroja pystytään tukemaan tulevaisuudessa. nuorisotyötä tehdään lähipalveluina, joten nuoret tarvitsevat tutun ohjaajan. Työntekijöitä ei voida siirtää paikasta toiseen. Nuoren luottamus on tärkeä löytää. Se vaarantuu jos työntekijät vaihtuvat. 3 Palvelujen organisointi ja järjestämistavat yhdessä kunnassa Hyvänä ja vaihtoehtoisena palvelujen järjestämistapana todettiin ns. vastuukunnat, missä yksi kunta esim. nuorisotyönyksikkö organisoi kaikki palvelut koko uuden kunnan alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että nuorisotyönkeskuspaikka voi olla mikä tahansa alueen kuntakeskuksista. Työntekijät työskentelevät ympäri aluetta. Tämä malli soveltuu erityisesti nuorisotyöhön. Mutta miksei myös liikuntatoimeen.

10 Liite 5. Vapaan sivistystyö työryhmän raportin tiivistelmä 1 Keskeiset huomiot kuntien yhdistymisen vaikutuksista: edut Hallinnollinen päällekkäisyys poistuisi. Päätoimisia opettajia tulisi lisää koko alueen käyttöön ja mahdollisesti opettajien yhteiskäyttö olisi helpompaa, vaikka oppilaitoksilla on pääsääntöisesti erilaiset virka- ja työehtosopimukset. Asiakkaalle helpompaa, koska olisi yksi oppilaitos, jossa asioida. Suunnittelu helpottuisi, koska palvelut saman katon alla. 2 Keskeiset huomiot kuntien yhdistymisen vaikutuksista: haitat ja epävarmuustekijät Hintoja on vaikea yhtenäistää, koska tällä hetkellä suuriakin eroja esim. kansalaisopistojen välillä. Kustannusten, tulojen ja menojen, tasapuolinen kohdentaminen on vaikeaa. Vaarana liiallinen keskittäminen esim. Forssaan, jolloin palvelujen saavutettavuus syrjäkylillä vaikeutuisi. Suuren yksikön hallinnointi olisi mahdollisesti kankeampaa ja byrokraattisempaa kuin pienen yksikön. 3 Palvelujen organisointi ja järjestämistavat mikäli palvelut järjestetään yhdessä kunnassa Hallinto tulisi keskittää yhteen tai kahteen paikkaan. Jokaisella palvelumuodolla (kansalaisopisto, musiikkiopisto ja kuvataidekoulu) olisi omat yksikkönsä. Alueellinen tasa-arvo kunnan eri osien välillä on turvattu mm. opetustunteja jaettaessa. Musiikkileikkikoulu jatkuu eri kunnissa ja perusopetus Kehräämön tiloissa Forssassa. Valtionosuusperusteinen, opetussuunnitelman mukainen opetus säilyisi ennallaan. Kuvataidekoululla opetus annettaisiin Lankavärjäämöllä Forssassa. Taiteen perusopetusta antavat yksiköt hallinnollisesti yhdessä, mutta itse toiminta omissa yksiköissä. Kansalaisopistot yhdistyisivät. Olisi yksi rehtori, markkinointi/koulutussuunnittelija, kurssisihteerit (Forssa, Jokioinen) sekä päätoimiset opettajat, joilla aluevastaavan tehtävät.

11 Liite 6. Perusopetus-työryhmän raportti: Nykytilan kuvaus Forssan kaupunki Forssan kaupungin kasvatus ja opetustoimea on kehitetty suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Toimintaa on ohjannut kaupunginvaltuuston hyväksymät kaupunkistrategiat, joiden toteuttamiseksi lautakunta on hyväksynyt yksityiskohtaisemmat ohjelmat. Vuonna 2017 valmistui ja hyväksyttiin Koulu 2000 ohjelma. Vuonna 2006 valmistui Koulupalvelut 2010 ohjelma. Nykyistä kasvatus- ja opetustoimintaa ohjaa vuonna 2010 hyväksytty Kasvu 2017 ohjelma. Forssan kaupungissa on neljä vuosiluokkien 1-6 peruskoulua, kaksi vuosiluokkien 1-9 peruskoulua sekä Tölön koulu, joka on vuosiluokkien 1-6 peruskoulu ja jonne on sijoitettu kaupungin eritysopetuksen luokat. Tölön koulun eritysluokat palvelevat lisäksi koko Forssan seutukuntaa. Perusopetuksen oppilaita Forssassa on 1512 ja Tölön koulun erityisluokilla 84, joista forssalaisia on 65. Henkilökuntaa on yhteensä 172, joista luokanopettajia 51, aineenopettajia 48, erityisopettajia 20, rehtoreita 4, vakinaisia avustajia 22 ja määräaikaisia 20 sekä hallintohenkilöstöä. Iltapäivätoimintaa järjestetään kaikissa Forssan kouluissa. Erityisopetuksen pienryhmäpalvelut kunta hankkii yhteistyösopimuksen puitteissa Forssan kaupungilta. Perusopetuksen ateria- ja puhtaanapitopalveluista vastaa Loimijoen kuntapalvelut Oy. Kiinteistöjen huoltopalveluista vastaa kaupungin tekninen toimi. Kuljetusoppilaita lukuvuonna on n. 180 lasta. Kuljetuskustannukset ovat vuodessa oli vuonna euroa. Forssan seudun kunnilla on yhteinen oppilashuollon malli, jonka ylläpidosta, toiminnan koordinoinnista ja merkittävältä osin palvelujen tuottamisesta vastaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Perusopetus-työryhmä Sivu 1

12 PERUSOPETUKSEN KOULUKIINTEISTÖT Koulu Valmistumis- Peruskorjaus- Kerrosala vuosi vuosi Keskuskoulu Heikan koulu Kuhalan koulu: I-vaihe III-vaihe Feeniks Tölön koulu Talsoilan koulu: Vanha osa Laajennus Vieremän koulu: Vanha osa Liikunta / Keittiö Lisärakennus Matkun koulu Koijärven koulu Koijärven uusi koulu otetaan käyttöön tammikuussa Mittavien peruskorjausten tarpeessa ovat Tölön ja Kuhalan koulukiinteistöt. Kuhalan koulun teknisen työn rakennus peruskorjattiin vuonna 2008 ja koulun yhteydessä oleva urheilutalo Feeniks valmistui vuonna Varhaiskasvatus on ollut osa Forssan kaupungin kunnan kasvatus- ja sivistystoimea vuodesta 2010 alkaen. Perusopetus-työryhmä Sivu 2

13 Humppilan kunta Humppilassa on kaksi perusopetusta antavaa koulua. Kirkonkulman koululla opiskelevat luokat ja Humppilan yläasteella luokat Molemmat koulut sijaitsevat kunnan keskustaajamassa. Oppilaita kouluilla oli syksyllä Oppilasmäärä on ollut kasvussa muutaman vuoden, mutta nyt kasvu on taittumassa ja oppilasmäärä asettunee noin 270 oppilaan tasolle. Oppilaista 1/3 on koulukuljetusten piirissä. Molemmissa kouluissa on erityisluokat yksilöllistettyä opetusta varten. Vaativampaa tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat Tölön koululla Forssassa. Kirkonkulman koulun tiloissa järjestetään lisäksi aamu- ja iltapäivätoimintaa. Koulut ovat saaneet opetusministeriöltä usean vuoden ajan tukea kerhotoiminnan kehittämiseen ja opetusryhmien jakamiseen. Tuki nostaa oppilaskohtaista tuntikehystä. Koulukiinteistöt ovat varsin hyvässä kunnossa. Resurssien niukkuuden vuoksi TVTvarustus ei kouluissa ole aivan naapurikuntien tasolla. Hallinnollisesti perusopetus on sivistyslautakunnan alaista toimintaa. Varhaiskasvatus liitettiin hallinnollisesti osaksi sivistystointa vuoden 2014 alussa. Sivistystoimessa ei ole omaa kansliahenkilökuntaa. Yläasteen rehtorin työpanoksesta laskennallisesti 30 % on sijoitettu sivistystoimen hallintoon. Perusopetus-työryhmä Sivu 3

14 Jokioisten kunta Jokioisten kunnassa on viisi peruskoulua (neljä alakoulua ja yksi yläkoulu). Vuonna 2013 perusopetuksessa opiskeli 655 oppilasta. Oppilasmäärät ovat olleet laskussa usean vuoden ajan. Vuonna 2010 esi- ja perusopetuksessa oli 84 oppilasta enemmän kuin vuonna Oppilasmäärän lasku on kuitenkin taittumassa. Jokioisten kunta on myös reagoinut laskeviin oppilasmääriin kouluverkkopäätöksellään. Jokioisten kunta päätti kouluverkon kehittämisestä ja tehostamisesta valtuustossa vuonna Vuonna 2010 suljettiin Kiipun koulu. Vuonna 2015 suljetaan Kalakosken ja Vaulammin koulut. Oppilaat sijoitetaan kunnan keskustaan Miinan alakouluun sekä kunnan pohjoisosaan jäävään Kuuman alakouluun. Osa oppilaita sijoitetaan myös Paanan yläkouluun, jossa opetetaan jatkossa vuosiluokkien 5-9 oppilaita. Paanan koulun peruskorjaus- ja laajennushanke valmistuu pihatöitä lukuun ottamatta elokuussa Paanan koulun laajentaminen mahdollistaa kouluverkon tiivistämisen vuonna Tulevaisuuden kouluverkko on Jokiosilla hyvinkin tehokas, mutta edelleen kattava. Koululaisten aamutoimintaa järjestetään Miinan ja Kuuman koululla ja iltapäivätoimintaa kaikilla alakouluilla. Toiminta on maksullista ja tarkoitettu pääsääntöisesti luokkien oppilaille ja erityisoppilaille. Toimintaan osallistui lisäksi esioppilaita sekä 3.-4 luokkien oppilaita. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu kuukausittain noin 70 lasta. Miinan ja Kuuman koulujen tiloissa annetaan myös 6- vuotiaille lapsille esiopetusta ja päivähoitoa. Esiopetuksen ja päivähoidon järjestämisestä vastaa varhaiskasvatusyksikkö. Erityisen tuen oppilaille Jokioisten kunnassa on 3 pienryhmää. Erityisen tuen oppilaita opiskelee myös Forssassa Tölön koulussa. Perusopetus-työryhmä Sivu 4

15 Tammelan kunta Kunnan kouluverkko on vielä varsin laaja (7 koulua/710 oppilasta, joista Tammelan koulukeskuksessa on 390). Kouluverkkoselvityksen toimenpide-esityksiä ei ole toteutettu, vaan rakenteen uudistaminen on rajoittunut kahden pienimmän koulun lakkauttamiseen. Koulujen lakkauttamista hidastaa 20 oppilaan minimiraja. Oppilasmäärä on ollut tasaisessa laskussa ja oppilasennusteen mukaan se laskee edelleen niin, että vuonna 2020 oppilaita olisi n. 200 vähemmän kuin 2004, jolloin oppilasmäärä oli suurimmillaan 2000-luvulla. Erityisopetuksen pienryhmäpalvelut kunta hankkii yhteistyösopimuksen puitteissa Forssan kaupungilta. Perusopetuksen ruoka-, puhdistus- ja kiinteistöjen huoltopalvelut on eriytetty kunnan omille, näistä toiminnoista vastaaville, yksiköille. Laajasta kunnasta ja hajanaisesta asutuksesta johtuen koulukuljetusten järjestäminen asettaa omat haasteensa. Tehokkaita kuljetusreittejä ei voi järjestää ja resursseja kunnan kuljetusten yhteensovittamiseen ja optimointiin ei ole. Oppilaan tukipalveluihin on jouduttu kohdentamaan merkittävästi lisää resursseja. Palveluiden tuottamisen kannalta on erittäin tärkeä, että Forssan seudun kunnilla on yhteinen oppilashuollon malli, jonka ylläpidosta, toiminnan koordinoinnista ja merkittävältä osin palvelujen tuottamisesta vastaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Koulukiinteistöt ovat pääosin kohtuullisen hyvässä kunnossa, koska niiden ylläpitoa ei ole laiminlyöty. Viimeisimmät investoinnit: v Riihivalkaman koulu, saneeraus ja laajennus v Tammelan koulukeskus, saneeraus ja laajennus v Kaukjärven koulu, saneeraus v Portaan koulu, saneeraus Seuraavaksi tulisi tehdä päätös Myllykylän koulun saneerauksesta ja laajennuksesta. Varhaiskasvatus on ollut kunnan kasvatus- ja sivistystoimen alaista toimintaa vuodesta 2013 alkaen. Perusopetus-työryhmä Sivu 5

16 KUNTARAKENNESELVITYS SIVISTYSPALVELUT / VARHAISKASVATUS FORSSA, HUMPPILA, JOKIOINEN, TAMMELA ELOKUU 2014 Työryhmä Laakso Paula, Tammela, pj. Mikkola Arja, Jokioinen Ojala Katja, Humppila Vettenranta Meiju, Forssa

17 Tiivistelmä Kolme tärkeintä varhaiskasvatuksen haastetta lähitulevaisuudessa: 1) Valmisteilla olevan varhaiskasvatuslain tuomat velvoitteet esim. hoitoaikaperusteinen maksu, kasvatushenkilöstö ja palvelujen saatavuus seudullisesti. 2) Pedagogisen osaamisen varmistaminen ja riittävyys esim. osaamisen jakaminen seudullisesti, täydennys- ja jatkokoulutuksen mahdollistaminen ja opetussuunnitelmatyö. 3) Asiakastyytyväisyyden säilyttäminen esim. kattavan palvelun saaminen läheltä asiakasta. Vetovoimaisen seutukunnan voimavarana on laadukas asiakaspalvelu. Kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen monipuolinen tarjonta on seudullisesti kattavaa. Varhaiskasvatuspalvelujen saatavuuteen, riittävyyteen ja asiakaspalveluun liittyvänä kehittämiskohteena on palvelujen haun mahdollistaminen seudullisesti. Tämä edellyttää kuntien välistä sopimusta siten, ettei asiakkaan tarvitse vaihtaa hoitopaikkaa esimerkiksi muuton vuoksi tai hoitopaikka on mahdollista hakea työmatkan varrelta. Toisaalta kunnissa on tarpeen varautua vapaisiin paikkoihin kesken kauden tulevien sijoitusten varalle. Hoitomaksuihin liittyvät asiakasmaksut on mahdollistaa yhtenäistää ja kehittämiskohteena nähdään myös laskutukseen liittyvät käytännöt. Kunnissa valmistellaan parhaillaan hoitoaika/tuntiperusteiseen maksuun siirtymistä, jolloin seudullisesti olisi mahdollista yhtenäistää ohjelmistoja ja täydennyskoulutusta. Keskittämiskohteena nähdään vuorohoidon juhlapyhien keskittäminen, jolla mahdollistetaan palvelun saanti aina, ja vähennetään henkilöstökustannuksia. Kunnissa varaudutaan kuitenkin aamu-, ilta- ja viikonloppuhoitoon. Varhaiserityiskasvatuksen palvelujen saannin suhteen kuntien resurssit vaihtelevat. Erityislastentarhanopettajan palvelut tulee olla kaikkien käytössä, nykyinen resurssi ei ole riittävää. Lisäksi monikielisten (S2-kieli) lasten palvelujen kehittäminen nähtiin mahdolliseksi yli kuntarajojen. 2

18 Kelpoisuusehdot täyttävän henkilökunnan saatavuus on heikentynyt. Etenkin sekä vakituisten lastentarhanopettajien että sijaisten saanti on haastavaa. Lähihoitajia koulutetaan seudulla ja tämä näkyy positiivisesti hoitohenkilökunnan saatavuudessa. Pedagogista osaamista jaetaan seudullisesti opetussuunnitelmien merkeissä jo nyt ja aihekohtaista täydennyskoulutusta järjestetään yhteistyössä. Jatkokoulutuksen mahdollistaminen nykyisen henkilöstön kelpoisuuden lisäämiseksi esimerkiksi lastenhoitajasta lastentarhanopettajaksi toisi mahdollisesti lisää ammattitaitoista henkilökuntaa. Lisäksi tavoitteena voisi olla esiopetuskelpoisten lastentarhanopettajien saatavuuden parantamiseksi yhteistyön aloittaminen yliopistojen kanssa esimerkiksi tarjoamalla harjoittelupaikkoja lastentarhanopettajille. Myös seudulliset sijaistamiskäytännöt nähtiin kehittämiskohteena. Henkilökunnan nimikkeistö on seudulla kirjavaa. Nimikkeistön yhtenäistäminen helpottaa asiakkaan asioimista palvelujen piirissä. Hallinnon työtehtävien suhteen joitakin asioita on mahdollista keskittää, mutta riittävän asiantuntemuksen säilyminen kunnissa ja palvelupaikoissa on turvattava. Kuntien välinen yhteistyö nähdään toimivana ja sitä halutaan jatkaa. Sillä, tekevätkö kunnat yhteistyötä vai yhdistyvätkö yhdeksi kunnaksi ei nähty merkittäviä etuja tai haittoja. Varhaiskasvatus on lakisääteinen palvelu, joka toteutetaan lähipalveluna. Kuntien yhdistymiseen liittyen isona huolena ja uhkakuvana nähdään pienten kuntien jääminen isompien varjoon. Itsestään selvyytenä ei nähty sitä, että isoin kunta hoitaa hallinnoinnin. Kaikissa kunnissa on osaamista, joka tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ja hyödyntää. Lisäksi asutusalue on laaja ja palvelujen saanti läheltä asiakasta on turvattava. Kehittämiskohteena nähdään myös julkisen liikenteen verkoston kattaminen seudulla esiopetus-, koulu- ja asiakasliikenteessä. Kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen piirissä seudulla on yhteensä 1261 lasta. Palvelunpiirissä olevien lasten osuus koko ikäluokasta jakaantuu kunnittain seuraavasti: Forssa 66,6 %, Humppila 79,0 %, Jokioinen 46,9 % ja Tammela 66,4 %. Vastaavasti esioppilaiden osallistuminen esiopetukseen kunnittain: Forssa 98 %, Humppila 97 %, Jokioinen 100 % ja Tammela 100%. Tammelassa ja Forssassa maksetaan kuntalisää ja Jokioisilla on suhteessa paljon lasten kotihoidon tuen käyttäjiä, mikä vaikuttaa lasten osallistumisprosenttiin. Väestötietojen perusteella syntyvyys on 3

19 laskenut viime vuosina. Tosin seutukunnan työllisyystilanteella on vaikutusta päivähoidon käyttöön, koska palvelujen piirissä on tällä hetkellä vähän yli puolet ikäluokasta. Tiloja seudulla on riittävästi, mutta tilojen kunto vaihtelee. Varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilökunnan kokonaismäärä on 302 työntekijää. 4

20 1.Nykytilan kuvaus palvelujen yhtäläisyydet ja erot Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät päivähoidon päiväkotihoitona tai perhepäivähoitona, esiopetuksen ja leikkitoiminnan. Päivähoito- ja esiopetus on lakisääteistä toimintaa lähipalveluna. Toimintamuotoina kaikissa kunnissa on päivähoitoa päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Lisäksi Forssa tarjoaa ryhmäperhepäivähoitoa. Esiopetusta tarjotaan päiväkodeissa ja koulun yhteydessä. Kerhotoimintaa/avointa varhaiskasvatusta on tarjolla Forssassa ja Tammelassa. Vuorohoitoa järjestetään kaikissa kunnissa palvelun tarpeen mukaan. Forssa ja Tammela järjestävät vuorohoidon päiväkodissa tarpeen mukaan. Forssassa vuorohoidoksi luetaan klo välinen aika, Humppilassa ja Tammelassa klo 18-6 välinen aika. Forssassa on yöhoidon asiakkaita eli päivähoito on ympärivuorokauden. Tammelassa vuorohoitoa tarvitaan tällä hetkellä klo välillä. Satunnaisesti on yöhoitoa kysytty. Humppilassa vuorohoidon aukioloajat ajoittuvat klo 5-23 välille ja Jokioisilla klo välille. Yöhoidon ja juhlapyhien osalta asiakaskohtaisesti harkitaan myös lapsen hoidon järjestämistä lapsen kotona hoitajan mennessä lapsen kotiin, perhepäivähoidossa tai ostopalveluna toisesta kunnasta. Päiväkoteja Forssassa on viisi, Humppilassa yksi, Jokioisilla kaksi ja Tammelassa kolme. Päiväkotikiinteistöjä Forssassa on viisi ja kaksi sateliittia, Humppilassa kaksi, Jokioisilla neljä ja Tammelassa seitsemän. Perhepäivähoitajia omissa kodeissaan, työskentelee Forssassa 34, Humppilassa viisi, Jokioisilla 25 ja Tammelassa 19. Kuvio 1. Päiväkotien, ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäiväkotien toiminnassaolevien kiinteistöjen määrä. 5

21 Päiväkodin ja ryhmäperhepäivähoidon kiinteistöjen koko on kuvattu seuraavassa taulukossa. Kuvio 2. Tilojen määrä kunnittain kerrosala neliömetreinä. Päiväkotien koko (kerrosala m2) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Yhteensä Augustinan pk 1743 Kurjenpesän pk 995 Pihakoivun pk 1163 Pikku-Wahrenin pk 540 Taikatuulen pk 969 Kojolan ryhmis 131 Koivukummun pk 769 Lintukodon pk 542 Mäntypyiston pk 377 Teerimäen pk 692 Teerimäen pk Miina 179 Teerimäen pk Kuuma 50 Portaan pk 252 Tammelan pk Haitulat 622 Tammelan pk Leinikki 289 Tammelan pk Maahiset 351 Tammelan pk Sinikello 208 Tammelan pk Taikatassu 577 Tammitarhan pk 1012 Yhteensä neliöitä/kunta Taulukko 1. Kunnan tilojen kerrosalat neliömetreinä. 6