BOTNIAN ASIAKASLEHTI Puolassa laatu arvossaan. Botnian täyden palvelun sellusalkku. Markkinalähtöinen valkaisumuutos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BOTNIAN ASIAKASLEHTI 1.2007. Puolassa laatu arvossaan. Botnian täyden palvelun sellusalkku. Markkinalähtöinen valkaisumuutos"

Transkriptio

1 BOTNIAN ASIAKASLEHTI Puolassa laatu arvossaan Botnian täyden palvelun sellusalkku Markkinalähtöinen valkaisumuutos

2 PÄÄKIRJOITUS Täyden palvelun tuotepaletti Botnia tarjoaa täyden palvelun selluvalikoiman kaikille asiakasryhmille. Tuoteportfoliomme neljän päätuotteen valikoima käsittää kaksi pitkäkuituista ja kaksi lyhytkuituista sellua. Pitkäkuituisen parin muodostavat lähinnä aikakauslehtipaperiin soveltuva armeeraussellu sekä hieno- ja pehmopaperiin käytettävä pohjoinen havusellu. Koivusellu on Botnian perinteinen lyhytkuitutuote. Sitä täydentää jatkossa eukasellu, jonka valmistus alkaa Uruguayssa tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Valmistamme jo nyt eukasellua Suomessa uruguaylaisesta tuontipuusta, ja tämä valmistus jatkuu tulevaisuudessakin. Miljoonan tonnin eukasellukapasiteetti Uruguayssa parantaa olennaisesti Botnian kykyä palvella asiakkaita. On nähtävissä, että viljelypuusta valmistettu tasalaatuinen ja tuotantokustannuksiltaan erittäin kilpailukykyinen eukasellu kasvattaa voimakkaasti markkinaosuuttaan muiden lehtipuusellujen kustannuksella. Puuraaka-aineen saatavuus on nousemassa yhä tärkeämmäksi kysymykseksi selluteollisuudelle. Botnian Uruguayn tehtaan raaka-aineen saanti on turvattu siten, että valtaosa raaka-aineesta tulee Botnian omilta viljelyksiltä. Rauman tehtaan alkukesästä käynnistyvä valkaisumuutos lisää merkittävästi Botnian armeeraussellukapasiteettia ja toimitusvarmuutta Rauman ja Joutsenon toimiessa työparina. Vaikka Botnialla on jatkossa neljä päätuotetta, kokonaisuutena Botnia vähentää sellulajien määrää, mikä vahvistaa Botnian sellujen toimitusvarmuutta, tehokkuutta ja laadun tasaisuutta. JYRKI YRJÖ-KOSKINEN Johtaja, Myynti- ja markkinointi Botnia 18 6 Botnia ECHO Botnian asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa englannin, saksan ja suomen kielellä. Kansikuva SARRI KUKKONEN Toimitusneuvosto JYRKI YRJÖ-KOSKINEN (puheenjohtaja), TIMO MERIKALLIO, URSULA METSÄRINTA, SAIJA TUOMIKOSKI (päätoimittaja, saija. RISTO PITKÄNEN (tuottaja, Lehtikonsepti, toteutus ja graafinen suunnittelu ALMA MEDIA LEHDENTEKIJÄT Kansipaperi GALERIE ART SILK 200 g/m 2, sisäsivut GALERIE ART SILK 130 g/m 2 Tämän lehden aineistoa voi julkaista uudestaan julkaisijan luvalla. Painotyö F.G. LÖNNBERG, Helsinki ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) 2 botnia echo

3 LYHYESTI KANNESSA: PUOLA ON KULUTTAJAPAPEREIDEN KASVUMARKKINA. LAATU ON AVAIN- ASIA, SANOO SVETLANA APPENHEIMER. SISÄLTÖ Pääkirjoitus 3 Lyhyesti TEEMA: UUDET MARKKINAT 6 Euroopan uudet kasvumarkkinat 9 Kuitu kuluttajan iholla 10 Delitissue luottaa omiin tuotemerkkeihin 12 Puolalaiset haluavat nauttia elämästä 13 Allergikolle laatu ratkaisee 14 Sävy sävyyn 15 Muutoksen mahdollisuudet 18 Botnia tukee työllistymistä Uruguayssa 20 Botnian täyskäsi 25 Markkinalähtöinen valkaisumuutos 28 Maailmanmatkaaja 30 Albumista, Tietoviisas Aito linna lumesta Pohjoisten leveysasteiden lapset ovat kautta aikain rakentaneet lumilinnoja leikkiensä näyttämöksi. Mutta kenelle aikuiselle ihmiselle tulisi mieleen rakentaa lumilinna, jossa voi yöpyä hotellitasoisesti, istua ravintolassa, nauttia monenmoisesta viihdetarjonnasta ja jopa etsiytyä hiljentymään ekumeeniseen kappeliin? Kemiläisille ajatus syntyi toistakymmentä vuotta sitten, ja siitä asti Kemin sisäsatamaan on noussut joka talvi uljas linna, joka on lumiarkkitehtuurin huippusaavutus ja paikallisten rakentajien ylpeydenaihe. Lumilinnan voi kokea aidosti vain paikan päällä, sillä lumesta ja jäästä tehtyjen veistosten ja rakennelmien lumovoimaa höystävät valoja ääniefektit. Lumilinnan hotelli on varmasti eksoottisista yöpymispaikoista eksoottisimpia. Raikas, keskimäärin 5 celsiusasteen hengitysilma takaa makeat unet sängyssä, jossa yöpyjää pitää lämpimänä muhkea makuupussi. Aamulla nautitaan aamiainen makasiinin kahviossa, jonka jälkeen on mahdollisuus lähteä aamusaunaan läheiseen hotelliin. Lumilinnan rakentajat ovat oppineet pystyttämään linnan parissa päivässä heti, kun sää tekee rakentamisen mahdolliseksi. Suurin haaste onkin talvien lämpeneminen ja lyheneminen. Tänä vuonna linna oli avoinna KEMIN LUMILINNA botnia echo 3

4 Polttamatta paras EU-maat hyväksyivät maalikuussa 2007 sitovaksi tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuuden energiatuotannossa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että metsäteollisuus ei pysty kilpailemaan puusta hallitusten tukea nauttivien energiantuottajien kanssa. Joissakin maissa tuet ovat jo nyt johtaneet siihen, että puu päätyy pikemmin tulipesään kuin selluksi ja paperiksi. Suomen Metsäyhdistyksen laskelmien mukaan puun jalostaminen on sekä kansantalouden että työllisyyden kannalta monin verroin parempi ratkaisu kuin puun polttaminen. Puun jalostaminen selluksi ja paperiksi tuottaa raaka-aineyksikköä kohti kahdeksan kertaa suuremman tulovirran kansantalouteen kuin puun polttaminen. Sellun ja paperinvalmistus luo jokaista puuenergiaketjun työpaikkaa kohti 13 työpaikkaa. Suomen Metsäyhdistyksen mukaan metsäenergian käyttöä voidaan tehostaa parhaiten lisäämällä hakkuutähteistä, harvennusmetsien metsänhoidollisesta pienpuusta ja kannoista valmistetun metsähakkeen käyttöä. Hyvä tulos vuonna 2006 Botnian liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat tuntuvasti vuonna 2006 edellisvuoteen verrattuina. Vuotta leimasivat sellun hyvä kysyntätilanne ja vahva hintakehitys. Botnia-konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 39 prosenttia ja oli miljoonaa euroa (947). Liikevoitto oli 213 miljoonaa euroa, mikä oli selvästi parempi kuin vuonna 2005 (80 milj. euroa). Sellun toimitusmäärät sekä tehtaiden käyntiaste paranivat selvästi, ja neljä viidestä tehtaasta teki uuden tuotantoennätyksen. Sellun valuuttamääräiset markkinahinnat vahvistuivat havusellulla 11 ja lehtisellulla 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Euron ja dollarin välinen keskikurssi vuonna 2006 oli noin 1,26 (1,24) eli dollari heikkeni noin prosentin vuoteen 2005 verrattuna. Tunnusluvuista sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 14,3 prosenttia (6,2). Tuottoastetta laski Uruguayn rakennusvaiheessa oleva sellutehdasinvestointi, jonka osuus konsernin taseessa on huomattava. Oman pääoman tuotto oli 11,2 (5,2) prosenttia. Botnian rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät hyvinä. Yhtiöllä oli vuoden lopussa likvidejä varoja ja nostokelpoisia luottoja yhteensä 434 miljoonaa euroa, mikä oli noin 130 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden alussa. Botnian maaliskuussa 2007 julkaistu vuosikertomus antaa tarkempia tietoja viime vuoden taloudellisesta ja toiminnallisesta kehityksestä. Vuosikertomus on saatavilla Botnian verkkosivuilla osoitteessa 4 botnia echo

5 LYHYESTI Kilpailukykyä huippuosaamisesta Suomen metsäalan yritykset ja tutkimuslaitokset ovat perustaneet yhteisen innovaatioyrityksen, Metsäklusteri Oy:n. Sen tehtävänä on käynnistää tutkimusohjelmia ja kanavoida niille julkista ja yksityistä tutkimusrahoitusta. Metsäklusteri linjasi lokakuussa 2006 tutkimuksen painopisteet. Vahvistamalla huippuosaamista ja tukemalla innovaatioita halutaan kaksinkertaistaa alan tuotteiden ja palveluiden arvo vuoteen 2030 mennessä. Hanketta valmistelleen ohjausryhmän puheenjohtaja, UPM:n teknologiajohtaja Pauli Hänninen korostaa, että suomalaisen metsäteollisuuden ympärille rakentuneen metsäklusterin on nopeasti vahvistettava kilpailukykyään menestyäkseen maailmanlaajuisessa kilpailussa. Tähän pyritään sekä parantamalla toiminnan kannattavuutta että vahvistamalla alan huippuosaamista ja innovaatioita, Hänninen sanoo. Uudessa innovaatioyrityksessä ovat mukana metsäteollisuusyritykset, kemikaali- ja laitevalmistajat, alan tutkimuslaitokset ja neljä yliopistoa. Botnian Liiketoiminnan kehitysjohtaja Maarit Herranen kuuluu uuden yrityksen hallitukseen. Vahvistusta Venäjän puunhankintaan Botnian venäläinen tytäryhtiö Svir Timber on ostanut kaksi venäläistä puunkorjuuyritystä, ZAO Petrovles- Pashan ja ZAO Petrovles-Podporozhjen. Yritykset toimivat Leningradin maakunnassa Volkhovskyn ja Podporozhjen alueilla. Yrityksillä on henkilöstöä yhteensä noin 140. Kauppa tukee Podporozhjessa toimivan Svir Timberin sahan puunhankintaa sekä Botnian pitkän tähtäyksen strategiaa, jonka mukaisesti Botnia pyrkii kehittämään puunhankintaa Venäjällä. Hakkuuyhtiöiden myötä Botnia saa myös ensimmäiset omat hakkuuoikeutensa Venäjällä. Svir Timberin saha käynnisti kaupallisen tuotannon vuoden 2006 alkupuolella. Botnia on käynnistänyt Vologdan läänissä esiselvityksen sellutehtaan rakentamisesta. Tavoitteena on selvittää mahdollisen tehtaan sijaintivaihtoehtoja. Tullit uhkaavat puun tuontia Venäjältä Venäjän hallitus on ilmoittanut, että pyöreän puun vientitullia korotetaan 4 eurosta vähintään 10 euroon kuutiolta heinäkuun 2007 alusta alkaen. Korotuksen ulkopuolelle jää läpimitaltaan alle 15 cm koivu, mutta tällä hetkellä tullittomalle haapapuulle asetetaan 5 euron tulli kuutiolta. Huhtikuun 2008 alusta pyöreän puun vientitullit nousevat vähintään 15 euroon kuutiolta ja vuoden 2009 alussa vähintään 50 euroon kuutiolta. Suomessa toimivan metsäteollisuuden edunvalvoja Metsäteollisuus ry toteaa, että mikäli Venäjä nostaa vientitulleja suunnitellulla tavalla WTO-jäsenyysneuvotteluistaan huolimatta, puun tuonti Venäjältä Suomeen muuttuu asteittain kannattamattomaksi. Venäjältä ja Baltian maista tuodun puun osuus Botnian Suomen tehtaiden puuraaka-aineesta oli vuonna 2006 noin 16 prosenttia botnia echo 5

6 6 botnia echo kevät 2007

7 TEEMAN TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT SARRI KUKKONEN, JUSSI-PEKKA AUKIA Botnia on Puolassa pehmopaperiteollisuuden kuitutoimittajana kolmen suurimman joukossa, kertoo myyntipäällikkö Gunter Drischel. EUROOPAN UUDET KASVU- MARKKINAT EU:n uusissa jäsenmaissa paperin kulutus on vahvassa kasvussa. Idempänä vasta luodaan uusia markkinoita. B otnia Pulps GmbH:n myyntipäällikkö Gunter Drischel Wiesbadenista kertoo, että EU:n itäiset valtiot ja Itä-Euroopan kasvavat markkinat ovat Botnian markkinasellun merkittävä asiakaskunta. Maantieteellisistä syistä johtuen vahvimpia asiakasmaita ovat Puola ja Venäjä, jotka ovat myös alueen johtavia maita pehmopaperin tuotannossa. Itäisen Euroopan valtiot ovat hyvin epäyhtenäinen markkina-alue, johon kuuluu vahvasti kehittymässä olevia EU:n jäsenvaltioita ja idempänä vielä varsin neitseellisiä paperimarkkinoita. Esimerkiksi Venäjällä on paperin kokonaiskulutus henkeä kohti vain noin 20 kiloa, kun se EU-Euroopassa on tyypillisesti kymmenkertainen. Väestöpohjaltaan Yhdysvaltain kokoisen alueen kasvupotentiaali on siten valtava. Itäisessä Euroopassa pehmopaperin kulutus on kasvanut tällä vuosituhannella lähes kymmeneksellä eli keskimäärin yhden paperikoneen verran vuodessa. Länsi-Euroopan kypsillä markkinoilla kulutus kasvoi samana aikana alle kolmanneksen siitä. Markkinoiden absoluuttinen pienuus ja valmistajien ilmeinen haluttomuus riskinottoon on kuitenkin selvästi rajoittanut investointeja. Alueella on lähinnä joko lisätty toimivien yksiköiden kapasiteettia tai tuotu käytettyjä koneita Länsi-Euroopasta. Botnia on Puolassa pehmopaperiteollisuuden kuitutoimittajana kolmen suurimman joukossa. Hyvän laadun, erinomaisten kuljetusyhteyksien ja kohtuullisen hintatason tuomia vahvuuksiamme voimistavat hyvät yhteydet eurooppalaisiin monikansallisiin yrityksiin konsernitasolla, Drischel listaa. KAKSI SUURTA Isoimpia alueen markkinoita ovat Venäjä ja Puola, joiden absoluuttiset vuotuiset tuotanto- ja kasvuluvut ovat olleet suunnilleen samalla tasolla noin botnia echo 7

8 tonnissa ja yhdeksässä prosentissa. Puolan länsiosiin, Kostrzynin alueelle on sijoittunut tuotantoa, joka tähtää Saksan markkinoille, joten Puolan oma kulutus on jonkin verran tuotantotilastoja pienempi. Seuraavina tulevat suurin piirtein samankokoiset Tsekin tasavalta ja Unkari, joiden tuotanto oli tonnin molemmin puolin vuonna 2005, ja joissa asukaskohtainen kulutus on jonkin verran suurempaa kuin Puolassa. Toisaalta näissä maissa kulutuskin kasvaa hitaammin. Slovakia on tuotannoltaan samaa luokkaa suhteessa väkilukuun. Idempänä absoluuttiset luvut ovat vielä pieniä, vaikka kasvuprosentit ovat usein kaksinumeroisia. Vahvinta kasvu on Ukrainassa, jossa markkinat ovat kasvaneet jo ison pehmopaperikoneen verran viime vuosina. Markkinoiden pieni koko ei esimerkiksi entisen Neuvostoliiton alueella ole tähän mennessä rohkaissut merkittäviin investointeihin, sillä pehmopaperimarkkinoiden luonteen vuoksi tuotanto pitäisi pystyä myymään paikallisesti. PEHMOPAPERIN KÄYTTÖ LÄHTEE KAIKKIALLA WC- PAPERISTA JA SEN LAADUN PARANTAMISESTA. TARJONTA LUO KYSYNTÄÄ Pehmopaperin käyttö lähtee kaikkialla WC-paperista ja sen laadun parantamisesta. Vasta sen jälkeen tulevat paperinenäliinat, talouspaperit ja kattauspaperit. Esimerkiksi Ukrainassa ja Venäjällä on viime aikoihin asti tuotettu WC-paperia pääasiassa Neuvostoliiton aikaisilla paperikoneilla siistaamattomasta kierrätysmateriaalista. Kuluttajien valistamisessa onkin valtava markkinointitehtävä, ennen kuin väestö osaa kaivata parempaa laatua tai muita tuotteita. Kuluttajille on esiteltävä uusien tuotteiden käyttötavat ja tuotteet samalla kertaa. Markkinat ovat Drischelin mielestä kehittyneet kaikissa alueen maissa varsin samanlaista kaavaa noudattaen. Alussa laadukkaammat pehmopaperituotteet, eli käytännössä kansainväliset merkkituotteet, tuodaan ulkomailta kalliilla hinnalla. Ne olisivat jo alkuperämaassaan liian kalliita rivikuluttajalle idässä, mutta kuljetuskustannukset lisäävät hintaa nopeasti tasolle, johon vain kaikkein rikkaimmilla on varaa. Nämä ensimmäisen sukupolven kuluttajat pyrkivät tietoisesti moderniin länsimaiseen elämäntyyliin hankkien tuotteita kansainvälisen brändiviestinnän ohjaamina. Toinen, päinvastainen väylä uusien tuotteiden markkinoille tulolle ovat suuret kauppaketjut, kuten Tesco, Auchan, Carrefour tai Lidl, joiden valikoimiin sisältyy paljon erilaisia pehmotuotteita. Osa niistä valmistetaan paikallisilla markkinoilla, osa tuodaan muualta. Ketjujen tuotemerkkien vaikutus markkinoihin on kaksijakoinen: kuluttajat pääsevät käsiksi uusiin tuotteisiin, mutta eivät tuotemerkkeihin. Vain edullinen hinta ratkaisee, mikä saattaa haitata alueen markkinoiden kehitystä pitemmällä aikavälillä. PAIKALLINEN TUOTANTO NOUSEE Kolmas väylä uusille tuotteille ovat paikalliset valmistajat, jotka pyrkivät nostamaan tuotantonsa laatutasoa, sekä ulkomaiset toimijat, jotka perustavat tuotantoa alueelle. Ne valmistavat sekä paikallisia että kansainvälisiä merkkituotteita, jotka joutuvat kilpailemaan voimakkaasti hintatietoisilla markkinoilla. Perinteinen kierrätyskuidusta valmistettu tuotanto on varsin heikoilla, sillä kuluttajat muuttuvat laatutietoisemmiksi samalla kun taistelu kierrätysraaka-aineesta tiukkenee. Raaka-aineesta tulee pulaa, sillä paperinkulutus on vähäistä ja kierrätysjärjestelmät heikosti kehittyneet. Kierrätyskuitua käyttävät tehtaat jatkavat varmasti edelleen tuotantoaan tehostaen, mutta niiden suhteellinen osuus tulee putoamaan. Vanhojen koneiden uusinnat ja käytettyjen koneiden hankinnat ovat Drischelin mielestä selvä merkki positiivisesta kehityksestä, sillä niiden myötä oma tuotanto pääsee jaloilleen ja kuluttajat saavat aikaisempaa huomattavasti laadukkaampia tuotteita. Uusi tuotanto perustuu lähes järjestään ensikuidun käyttöön. 8 botnia echo

9 MARKKINOILTA Kuitu kuluttajan iholla PEHMOPAPERI EROAA MONISTA MUISTA PAPERILAADUISTA SIINÄ, ETTÄ LOPPUKULUTTAJA ON NIIN LÄHELLÄ. Raaka-aineena käytetyn sellun laatu vaikuttaa suoraan pehmopaperin laatuun, sillä lopputuotteessa on lähinnä vain kuitua ja kemikaaleja, joilla siihen lisätään haluttuja ominaisuuksia, kuten märkälujuutta ja pehmeyttä. Pehmopaperinvalmistajat pystyvät säätämään joustavasti tuotteidensa laatua eri sellulajeilla, kemikaaleilla ja jatkojalostuskoneillaan. Valmistajat tuottavat prosessiaan säätämällä hyvin monenlaisia tuotteita yhdellä ja samalla paperikoneella, sanoo Marko Ruottinen (kuvassa) Botnia Pulps GmbH:sta Wiesbadenista. Kuidun kannalta vaativimpia ovat ohuet kasvopyyhkeet, joilta edellytetään samanaikaisesti suurta lujuutta, puhtautta ja pehmeyttä. Botnia tuottaa sekä pitkä- että lyhytkuituista sellua, joka sopii kaikkein vaativimpiinkin tuotteisiin. Joihinkin, etenkin kierrätyskuitupohjaisiin tuotteisiin Botnian sellu voi olla jopa liian hyvää. Käytännössä myös näille asiakkaille toimitetaan priimalaatua, joka toimii myös laadullisesti vaativimmissa tuotteissa. Pitkä kuitu tuo vetolujuutta, lyhyt pehmeyttä. Kuidun on oltava kestävää, puhdasta ja tasalaatuista. Sen lisäksi se pitää olla tuotettu ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kuljetusten ja muiden toimituksiin liittyvien palvelujen on pysyttävä sovituissa aikatauluissa, Ruottinen listaa hyvän sellun ominaisuuksia. Eukalyptussellu on omiaan pehmopaperin raaka-aineeksi, sillä se antaa tuotteelle vaadittavaa pehmeyttä. Yli puolet tuotettavasta eukalyptussellusta käytetään maailmalla pehmopaperin tuotannossa. LÄHELLÄ LOPPUKÄYTTÄJÄÄ Selluvalmistajan kannalta pehmopaperi eroaa monista muista paperilaaduista siinä, että loppukuluttaja on niin lähellä. Sellua ostavat pehmopaperitehtaat yleensä valmistavat ja pakkaavat tuotteensa itse, joten välikäsien määrä on vähäisempi. Painopaperissa hyvän tai huonon sellun laadun kuluttaja kokee epäsuorasti, painojäljen laadun ja lehden käsiteltävyyden kautta. Pehmopaperin kanssa loppukäyttäjä voi sen sijaan todella tuntea sellun laadun ihollaan. Laadun ohella myös ympäristökysymykset ja tuoteturvallisuus ovat sen vuoksi pehmopapereissa erittäin tärkeitä, Ruottinen pohtii. Tällä hetkellä eletään jonkinlaisessa välivaiheessa, jossa tosiasioiden ja ympäristömielikuvien välissä näyttää vallitsevan aika iso aukko. Pehmopaperin valmistajien ja meidän raaka-aine toimittajien tulisi keskittyä ympäristön kannalta oleellisiin ja oikeisiin asioihin. Ympäristöasioiden huomioimisessa faktojen tulisi olla ohjaavampi tekijä kuin mielikuviin ja oletuksiin perustuvan markkinoinnin. Oikea viestiminen olisi erittäin tärkeää myös kuluttajille, jotta kuluttajan valinnoilla olisi todellista merkitystä ympäristön kannalta botnia echo 9

10 10 botnia echo DELITISSUE LUOTTAA OMIIN TUOTEMERKKEIHIN Italialaisen Sofidel-konsernin Puolan tytäryhtiö Delitissue perustaa tavoitteensa Puolan pehmopaperimarkkinoilla vahvasti omiin tuotemerkkeihinsä.

11 MARKKINOILTA Delitissuen vuonna 2003 käynnistyneellä pehmopaperitehtaalla on tiettävästi yksi itäisen Euroopan moderneimpia pehmopaperikoneita. Ciechanów ssa Varsovan lähistöllä sijaitseva tonnia vuodessa tuottava tehdas rakennettiin lähelle Puolan maantieteellistä keskustaa ja pääkaupunkia, hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Yhtiön toimitusjohtaja Marcello Marzano (kuvassa) kertoo, että paikallisen tuotannon käynnistäminen on ollut Sofidel- konsernin strategia ja välttämätöntä korkeiden kuljetuskustannusten takia. Yhteen rekkaan mahtuu noin neljä tonnia pehmopaperituotteita, joten valmiiden tuotteiden kuljetus pitkiä matkoja on kallista tuotteiden arvoon verrattuna. Jos haluamme Puolan yli 38 miljoonan ihmisen markkinoille, meidän on tuotettava täällä, Marzano kertoo. Konsernin juuret ovat Luccassa Italiassa, jossa se toimii usealla nimellä Sofidel S.p.A.:n konserninimen alla. Italiasta on laajennuttu Eurooppaan rakentamalla uusia tehtaita pikemminkin kuin ostamalla olemassa olevia. Viime vuosina on pystytetty tehtaita tärkeille eurooppalaisille markkinoille Espanjaan, Ranskaan, Saksaan ja Britanniaan. Delitissue tähtää lähes yksinomaan Puolan kotimarkkinoille. Pieniä määriä tuotannosta viedään Tsekin tasavaltaan, Ukrainaan ja Venäjälle, mutta Marzano arvioi, että tänä vuonna noin 90 prosenttia tuotannosta jää Puolaan. KAKSI MYYNTI- KANAVAA Tehdas valmistaa yhdellä koneellaan valkaistuista kemiallisesta sellusta pehmopaperia, joka jalos tetaan paikan päällä valmiiksi tuotteiksi, pakataan ja lähetetään suoraan asiakkaille. Noin 60 prosenttia tuotannosta myydään isojen kauppakeskusten kautta sekä Delitissuen tuotemerkeillä että ketjujen omilla merkeillä. Loppu 40 prosenttia myydään tukkuportaan välitykselle pienille myymälöille, jotka tarjoavat asiakkailleen pelkästään Delitissuen tuotemerkkejä. Tulevaisuudessa yhtiö aikoo myydä tuotantonsa Delitissue-brändeillä ja kaupan omien tuotemerkkien ylimmän segmentin merkeillä. Kun aloitimme Puolassa vuosituhannen alussa, kuluttajia kiinnosti lähinnä vain hinta. Käynnistimme voimakkaan brändimarkkinoinnin ja kerroimme kuluttajille että meidän brändimme merkitsee laatua. Delitissue esitteli kuluttajille ensimmäisenä Puolassa kokonaisia uusia tuotekonsepteja, kuten laadukkaan talouspaperin. Yritys on noussut muutamassa vuodessa Puolan markkinoiden kolmen suuren valmistajan joukkoon. Delitissue käyttää pelkästään ensikuitua. Valinta on osoittautunut oikeaksi. Puolalaiskuluttaja haluaa ensikuidusta valmistettuja laadukkaita tuotteita. Tuotteet menevät kaupaksi korkeammasta hinnasta huolimatta. Olemme myös pystyneet vastaamaan luomiimme laatuodotuksiin modernin tuotantoteknologian ja hyvälaatuisen kuidun ansiosta. Meidät tunnetaan erottuvana ja innovatiivisena valmistajana, joka tuo markkinoille jatkuvasti jotakin uutta. Laadusta on pehmopaperituotannossa varmistuttava jokaisessa vaiheessa. Hyvä laatu lähtee Marzanon mukaan käytettävästä sellusta, paperin korkeasta grammapainosta ja kuitukerrosten määrästä, mutta aivan yhtä tärkeitä ovat valmistettavien tuotteiden virheettömyys ja pakkausten laadukkuus. Uskon vilpittömästi, että tuotteemme ovat markkinoitten parhaita. VAHVAT TUOTEMERKIT Delitissuen vahvin tuotemerkki on Regina. Yhtiö valmistaa laadukkaita tuotteita myös huokeampiin hintaryhmiin Soft & easy -nimellä. Delitissue on vahvoilla erityisesti WC-paperi- ja keittiöpyyhesegmenteissä. Keittiöpyyhkeitä myydään Puolassa vielä jonkin verran vähemmän kuin muualla Euroopassa, kasvopyyhkeitä myydään sen sijaan enemmän. Lautasliinoilla ei Puolassa ole käytännössä markkinoita. Delitissuen 270 työntekijää huolehtivat sekä tuotteiden valmistuksesta, myynnistä että markkinoinnista. Yleiseurooppalaisten tuotemerkkien markkinointiin saadaan tukea konsernin kansainvälisen markkinoinnin toiminnoista. Marzano arvioi, että Puolan pehmopaperimarkkinoiden rakenne lähentyy koko ajan muuta Eurooppaa, vaikka määrissä ollaan vielä jäljessä lännen lukemista. Kehityksen nopeutta on sen sijaan vaikea ennustaa. Puolassa käytetään pehmopaperituotteita noin 4,5 kiloa henkeä kohti vuodessa. Lännessä vastaava luku on 13,8 eli noin kolminkertainen. Hankimme tarvitsemamme sellun Sofidel-konsernin kautta ja keskitymme itse hyvälaatuisen paperin tekoon. Toimittajiltamme, myös sellutoimittajiltamme, edellytämme laatua, kokemusta ja asiantuntemusta, Marcello Marzano summaa botnia echo 11

12 PUOLALAISET HALUAVAT NAUTTIA ELÄMÄSTÄ Puolassa pöytä pannaan koreaksi, mikäli siihen on suinkin varaa. Niin on tehty aina, sanoo suomalaisyritysten kansainvälistymistä edistävän Finpron Varsovan toimiston kuluttajamarkkinoihin erikoistunut johtava konsultti Ewa Kicinska. Kicinskan mukaan puolalaiset käyttävät mielellään uusia tuotteita ja palveluja. Toisin kuin naapurimme saksalaiset, me puolalaiset haluamme kuluttaa emmekä pyri säästämään ja laskemaan jokaista penniä. Hintakilpailun ohella Puolassa korostuu Kicinskan mukaan myös laatu paljon enemmän kuin numeroiden perusteella luulisi. Esimerkiksi pienet myymälät eivät ole hävinneet ennustetulla tavalla, vaikka suuret marketketjut ovat toki saavuttaneet täällä vahvan jalansijan. Ewa Kicinska arvioi, että Puolassa on Euroopan moderneimmat kauppakeskukset. Pelkästään Varsovan kantakaupungissa on kolme uutta keskusta. Ne ovat selkeästi osa kansainvälisten brändien maailmaa. VAURAUTTA JA KÖYHYYTTÄ Puolan bruttokansantuote henkeä kohti on kasvanut viime vuosina 3 6 prosenttia vuodessa. Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että puolalaiskuluttajan nimellinen ostovoima on tänä vuonna reilut dollaria ja todellinen ostovoima reilut dollaria henkeä kohti, eli 52 prosenttia Euroopan keskiarvosta. Naapurimaa Saksan kansantuotteen arvioidaan olevan tänä vuonna 117 prosenttia ja Suomen 122 prosenttia EU:n keskiarvosta. Puolalaiset kuluttajat jakautuvat kuitenkin jyrkästi tulotason mukaan. Suurin jako on kaupungin ja maaseudun välillä. Maaseudulla asuu edelleenkin reilu kolmannes maan väestöstä. Varsova on jo itsessään valtio valtiossa, mutta myös Poznanin, Gdanskin ja Wroclavin alueet ovat kuluttajatottumuksiltaan pitkälle kehittyneitä alueita. Suuri maaseutu on sen sijaan kaupalle vielä lähes neitseellistä aluetta, jonka ostovoima on vähäinen. Puolassa sijaitsi vuonna 2003 kuusi EU:n kymmenestä heikoimmin kehittyneestä alueesta. Kaupunkeihin on toisaalta kehittymässä voimakas uusi urbaani keskiluokka. Noin 4,5 miljoonaa puolalaista ansaitsee yli maan keskiarvon, joka on noin 700 euroa 12 botnia echo

13 MARKKINOILTA kuussa. Heistä noin henkilöä yltää euron vuosituloihin. Vauraimpien ihmisen tulot ylittävät euroa vuodessa. Keskiluokan todellisesta koosta ja tulotasosta voidaan esittää vain sivistyneitä arvauksia. Keskiluokka ja vauras yläluokka käyttäytyvät joka tapauksessa hyvin samalla tavalla. Autot ja asunnot ovat isompia ja hotelleissa saattaa olla enemmän tähtiä, mutta muuten nämä ryhmät eivät ole eriytyneet kulutustottumuksiltaan. KULUTTAMISEN LYHYT HISTORIA Poliittisen järjestelmän vaihduttua luvun alussa puolalaiset innostuivat toden teolla ostoksilla käymisestä. Vuonna 1992 keskivertokuluttaja käytti ostoksiin 5,2 tuntia viikossa, mutta kymmenessä vuodessa tuo aika tasoittui 3,3 tuntiin. Lyhyt historia kuluttajina näkyy kuitenkin esimerkiksi siinä, että puolalaiset kuluttavat aaltoina. Ensin hankittiin televisiot ja stereot, sitten talouskoneet. Sen jälkeen alettiin ostaa autoja ja matkustella. Vuonna 2005 oli kaikkien aikojen asuntobuumi. Minäkin hankin asuntoni toissa vuonna, Kicinska naureskelee. Asuntonsa hankkineet panostivat seuraavaksi kodinsisustukseen, sillä puolalaiset haluavat kotinsa olevan viihtyisän näköinen. Tällä hetkellä painopiste näyttää olevan siirtymässä kulttuuriin ja vapaa-aikaan. Suunnitelmatalouden tuotantokeskeisestä maailmasta siirryttiin lyhyessä ajassa kulutusvetoiseen talouteen. Puolalaisten bruttokansantuotteesta kaksi kolmannesta syntyy nykyisin kotimaisesta kulutuskysynnästä. Myös kauppa on kehittynyt voimakkaasti. Supermarketit laajenivat kauppagallerioiksi ja lopulta kauppakeskuksiksi, joissa on myös ajanviettopaikkoja, kuten ravintoloita, kuntosaleja ja keilahalleja. Samanaikaisesti yleiseurooppalaiset ketjut ovat pystyttäneet markettinsa ja halpahallinsa kaupunkien reuna-alueille. Näissä myymälöissä dominoivat kauppaketjujen omat tuotemerkit, mutta niissäkin on viime aikoina tuotu alimman hintaryhmän rinnalle laadukkaampia tuotteita. Allergikolle laatu ratkaisee Małgoizate Dotowa on hiljan korkeakoulusta valmistunut englanninopettaja, joka asuu ja työskentelee asukkaan Ciechanów ssa. Vaikka asuukin pikkukaupungissa, Torunissa opiskellut Dotowa pitää itseään kulutuskäyttäytymiseltään suurkaupunkilaisena ja tuloiltaan keskiluokkaisena. Pehmopaperin ostajana hän panostaa hyvään hinnan ja laadun suhteeseen. Erityisesti paperinenäliinoja kuluu allergisella nuorella naisella runsaasti. Jos käyttäisin huonolaatuisia nenäliinoja, nenäni olisi jatkuvasti punainen ja iho ärtynyt. Toisaalta minun pitää ajatella hintaakin, sillä olen nenäliinojen suurkuluttaja. Käytännössä kipurajani on noin neljä zlotya, eli noin euron pakkaukselta, jossa on kymmenen nenäliinapakettia. Halvimmat nenäliinat maksaisivat alle puolet tästä, mutta tarjolla on toki myös kalliimpia liinoja. WC-paperin kohdalla hinnan yläraja on sama neljä zlotya kahdeksan rullan pakkaukselta. Myös Dotowa valitsee wc-paperinsa laadun, erityisesti värin ja tuoksun, perusteella. Nuha-allergikko Małgoizate Dotowa on paperinenäliinojen suurkuluttaja. Neljä zlotya kymmenen paketin pakkaukselta on hänelle laadusta maksamisen kipuraja. Muistan, että ensimmäiset kohtaamani laadukkaat hygieniatuotteet olivat juuri Delitissuen valmistamia. Opiskelin silloin Torunissa. Nimi jäi hyvin mieleen, koska tehdas sijaitsee kotipaikkakunnallani Ciechanów ssa, Dotowa muistelee. Ne ovat minulle pientä arjen luksusta, johon minulla on varaa. Myös keittiöpyyhkeitä käytän koko ajan. Mutta jos haluaan kattaa pöydän koreaksi, käytän kyllä kankaisia lautasliinoja. Ne ovat paljon tyylikkäämpiä kuin paperiset botnia echo 13

14 MARKKINOILTA Sävy sävyyn Svetlana Appenheimer on seitsemänkymppinen eläkkeellä oleva kielenkääntäjä. Hän asuu viihtyisässä ja kauniisti sisustetussa kodissa Varsovan pohjoisessa lähiössä. Appenheimer muistaa vielä ajan, jolloin ruskehtavan harmaat kierrätyspaperista tehdyt vessapaperirullat olivat ainoa vaihtoehto lähikaupan hyllyssä. Samaa pinnaltaan karheaa laatua oli ollut tarjolla kaupoissa niin kauan kuin Appenheimer muistaa. Ensimmäisen kerran, se tapahtui joskus 1980-luvulla, ymmärsin, että asiat voisivat olla toisinkin, kun eräs ystäväni toi Yhdysvalloista tuomisina mukanaan kauniinvärisiä WC- paperirullia. Ne saivat minut suorastaan kadehtimaan sikäläisiä kuluttajia. Appenheimer oli noin viisikymppinen, kun poliittinen järjestelmä vaihtui. Ensin sen huomasi siitä, että lähiöiden kaupat ja niiden tavaravalikoimat uudistuivat. Heti, kun hyvälaatuista värillistä WC-paperia oli ilmestynyt kauppojen hyllyille, Appenheimer siirtyi käyttämään sitä hintaa kysymättä. Niin tekivät kaikki hänen ystävänsäkin. Olen aina tienannut keskimääräistä enemmän, ja minulle on tärkeää että koti on tässäkin suhteessa tyylikäs. Olen sitä paitsi muutenkin innostunut kaikesta uudesta, Appenheimer kuvaa itseään kuluttajana. Hän ostaa lähikaupoista tuoretavarat, mutta spaghetit, jauhot, WC-paperin ja vastaavat tuotteet hän hakee kerran kuussa hypermarketista kymmenen minuutin automatkan päästä. Siellä on parempi värivalikoima, josta löytyy kumpaankin WC:hen värisävyltään sopiva paperi. Svetlana Appenheimerin toisessa WC:ssä on punaiset kaakelit, toisessa vihreät. WCpaperirullien ja pyyhkeiden väri on sovitettu sen mukaan. 14 botnia echo

15 TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVA MERVI AHLROTH / KAUPPALEHTI KUVITUS KALLE TALONEN MUUTOKSEN MAHDOLLISUUDET Kaikkien kypsien markkinoiden metsäsektorit elävät murroskautta globaalien muutosten maailmassa. Muutoksen voi valjastaa myös uuden tulevaisuuden käyttövoimaksi. Metsäntutkimuslaitos Metla julkisti kesäkuussa 2006 Suomen metsäalan tulevaisuusraportin, jossa ennustetaan metsäsektorin toimintaympäristön kehitystä vuoteen 2015 ja esitellään vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia sekä keinoja niiden toteuttamiseksi. Lähtökohtana on, että maailma on muuttunut pysyvästi. Suomessa ja muualla Euroopassa tuotteiden hinnat rapautuvat markkinoilla samalla, kun energian ja puuraaka-aineen hinnat nousevat. Metlan erikoistutkija Lauri Hetemäki sanoo, että on välttämätöntä kehittää uusia tuotteita ja nostaa jalostusastetta. Paperin kysyntä ei enää kasva entiseen tahtiin EU-Euroopassa. Se pitää hinnat alhaisina, joten yritykset tietysti sopeuttavat tuotantoaan ja kasvavat siellä, missä kysyntää on botnia echo 15

16 BIOJALOSTEET TULEVAT Merkittävä mahdollisuus uuteen tuotantoon ja parempaan kannattavuuteen löytyy biojalosteista eli bioenergiasta ja kemikaaleista, joita tuotetaan integroidusti sellu- ja paperiteollisuuden tuotantolaitosten kanssa. Tässä tulevaisuudenkuvassa samalla tehdasalueella toimisi hyvin erilaisia tuottajia, jotka nojautuisivat samaan energia- ja raakaainehuoltoon. Näin tapahtuu metsäteollisuuskeskittymissä merkittävissä määrin jo nyt. Biojalosteet ovat nousseet julkiseen keskusteluun vasta viime aikoina energian hinnan ja päästöoikeuksien vauhdittamina. Keskustelu on nuorta ja innostuksen sävyttämää. Vaikka osa tämänhetkisestä hehkutuksesta olisi perusteetonta, innostus on Hetemäen mielestä välttämätön, jotta mikään muuttuisi. Metsäteollisuus muistuttaa, sinänsä aivan oikein, että sellutehdas on jo nyt bioenergialla käyvä voimala. Seuraavan sukupolven teknologia avaa kuitenkin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi sellukattilan uusiminen synteesikaasutukseen soveltuvaksi nostaa tuntuvasti sen energiatehokkuutta ja antaa mahdollisuuden tuottaa myös biopolttoaineita ja kemikaaleja. Biojalosteiden tuotannossa tarvitaan selluinsinöörin tietämyksen lisäksi myös termo- tai biokemiallisten prosessien osaamista sekä näkemystä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Bioenergian lonkerot ulottuvat erittäin laajalle alueelle aina energia- ja teollisuuspolitiikasta maatalous-, turvallisuus- ja ilmastopolitiikkaan. MARKKINAT ON JO LUOTU Bioenergiatuotteille ei tarvitse luoda markkinoita. Markkinat on synnytetty poliittisin päätöksin jo ennen kuin tuotanto on saatu käynnistymään. Kasvihuoneilmiöstä vallitsee kansainvälinen yksimielisyys, mikä näkyy tehtyinä poliittisina päätöksinä uusiutuvien energialähteiden tukemisesta. Samaan suuntaan vaikuttavat kaikissa maissa myös pyrkimykset energiaomavaraisuuteen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Vuosikymmenien ajalle yltävien investointipäätösten tekeminen on kuitenkin vielä vaikeaa, sillä erityisesti poliittisten päätösten osalta tarvitaan vielä pitkäaikaisempia sitoumuksia. Joulukuussa 2006 julkaistiin USA:ssa laaja ja yksityiskohtainen raportti, jossa arvioitiin olemassa olevan sellu- ja paperitehtaan yhteyteen rakennettavan synteesikaasutuslaitoksen kannattavuutta ja vaikutuksia. Raportin mukaan tällainen laitos olisi kannattava investointi jo nykyisillä energiahinnoilla ja markkinaolosuhteissa. Se olisi järkevämpi ratkaisu hiilidioksidipäästöjen sääntelyn, energiatehokkuuden ja energiaomavaraisuuden kannalta kuin vaikkapa maissiin perustuvan etano- 16 botnia echo

17 AIKAISIN LIIKKEELLE LÄHTEVÄ SAA VAHVEMMAN JALANSIJAN JA PÄÄSEE KEHITTÄMÄÄN ALALLA VAADITTAVAA TIETOTAITOA. lin valmistus. Yritysten päätettäväksi jää, kannattaako lähteä ensimmäisten joukossa kokeilemaan vielä kehittyvää teknologiaa, vai kannattaako odottaa ja katsoa. Aikaisin liikkeelle lähtevä saa vahvemman jalansijan ja pääsee kehittämään alalla vaadittavaa tietotaitoa. Toki silloin riskitkin ovat suuremmat. Sama tilanne on kaikissa muissakin suomalaisen metsäteollisuuden kilpailijamaissa. Teknologia- ja innovaatio-ohjelmia rakennellaan bioenergian ympärille myös Ruotsissa, Kanadassa ja USA:ssa. MONENTASOISIA HYÖTYJÄ Bioenergian hyödyntämisellä voidaan parantaa sellutehtaan kannattavuutta, joka siten tukee myös nykyisten tuotteiden tuotantoa. Myös metsänomistajat saisivat paremman tuoton metsästään ja yhteiskunta verotuloja, sekä alue-, työllisyys- ja ilmastopoliittisia hyötyjä. Varhainen kansallinen liikkeellelähtö mahdollistaisi teollisten innovaatioiden luomisen ja vientimahdollisuuksia energiateknologialle. Kansallisesta näkökulmasta katsoen bioenergiaan tehtävien investointien edellytyksiä on nettohyöty niin, että tuotettu bioenergia todella korvaa fossiilisia polttoaineita koko tuotantoketjua tarkastelleen. Ratkaisun on myös oltava kilpailukykyinen ilman massiivisia tukiaisia. Lauri Hetemäki (kuvassa ylhäällä) ei kuitenkaan torju järkevästi perusteltujen tukien käyttöä yhteiskunnan ohjailun välineenä. Kaikki maat Yhdysvaltoja myöten käyttävät tukipolitiikkaa ohjailun välineenä. Teollisuus on bioenergiakeskustelun yhteydessä ilmaissut huolensa kuitupuun hinnannoususta tukiaisten vauhdittamana. Muutoksen nettovaikutus voi kuitenkin olla positiivinen myös paperiteollisuuden näkökulmasta. Lisääntyvä ja nykyistä tehokkaampi metsäbiomassan käyttö tuo uusia tulomahdollisuuksia yrityksille, vaikka biomassaa ei välttämättä saada metsistä markkinoille ilman hinnannousua tai korjuutukea. Biojalosteisiin liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä koko metsäalan saama imagohyöty ovat todennäköisesti joka tapauksessa merkittävämpiä tekijöitä kuin mahdollinen raaka-aineen hinnannousu. EUROOPAN KÄRKEÄ Suomi on paljolti metsäteollisuutensa ansiosta Euroopan johtavia bioenergian käyttäjiä. Bioenergian osuus koko energiankulutuksesta on noin neljännes ja noin 80 prosenttia bioenergiasta tuotetaan puusta. Sellu- ja paperitehtaille raaka-aineeksi tulevasta puusta noin 40 prosenttia käytetään energiaksi eri prosessivaiheissa botnia echo 17

18 TEKSTI RISTO PITKÄNEN KUVAT GUILLERMO ROBLES BOTNIA TUKEE TYÖLLISTYMISTÄ URUGUAYSSA Botnia tukee vaikutusalueellaan Uruguayssa työllisyyttä edistävää koulutusta sekä turvallisten ja terveellisten elintapojen kulttuuria. T ukea hallinnoi säätiö, jonka hallituksessa on kaksi Botnian edustajaa ja kolme ulkopuolista jäsentä. Botnian Säätiö tukee Botnian Uruguayn tehdas- ja metsätaloustoimintojen vaikutusalueella toimivien yleishyödyllisten järjestöjen ohjelmia ja projekteja, jotka vastaavat säätiön tavoitteita. Säätiön päätavoitteet ovat työllistymisen ja työn tarjonnan edistäminen koulutuksen ja harjoittelun avulla sekä turvallisten ja terveellisten elintapojen kulttuurin edistäminen. Säätiön hallituksen muodostavat Botnian edustajina Botnia S.A.:n toimitusjohtaja Ronald Beare, Forestal Orientalin toimitusjohtaja Matthew Rivers sekä ulkopuolisina jäseninä maatalousinsinööri, maaseutuliiton jäsen ja maanviljelijä Roberto Symonds, Uruguayn yliopiston professori, tilintarkastaja Pablo Regent ja hedelmätuottajain talousjohtaja Gonzalo Reyes. Professori Regent sanoo, että säätiön työllä voi olla suuri merkitys Uruguayssa, jossa kansalaisten enemmistön elinolot ovat heikentyneet viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana erityisesti maaseutuväestön keskuudessa. Valtion koneistolla yksinään ei ole kykyä nostaa näitä ihmisiä ahdingosta. Tämä tehtävä kuuluu järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisjärjestöille. Tarvitaan vahvoja ammattimaisesti toimivia kansalaisjärjestöjä luomaan työllään edellytyksiä ihmisten työllistymiselle, Regent sanoo. Roberto Symonds toteaa, että Uruguayn perinteisesti maa- ja karjatalouteen perustuneen talouden monipuolistuessa uusien teknologioiden käyttöön erikoistuneen ja koulutetun 18 botnia echo

19 Fray Bentosin sellutehtaalla käynnistyvät koeajot vuoden 2007 toisella vuosineljänneksellä. henkilökunnan kysyntä kasvaa. Jos säätiö onnistuu edistämään työllistymismahdollisuuksia vaikutusalueellaan, vältetään muuttoliike ja voidaan parantaa ihmisten elinolosuhteita ja hyvinvointia heidän kotiseudullaan, Symonds sanoo. Pablo Regent näkee tehtäväkseen säätiön hallituksen ulkopuolisena jäsenenä huolehtia siitä, että säätiö tukee syvällisesti vaikuttavia toimenpiteitä ja että sen tehtävä nauttii arvostusta. Roberto Symonda korostaa ulkopuolisten hallituksen jäsenten paikallistuntemusta. Koska tunnen maamme, maaseutumme ja sen alueen, jolla säätiö toimii, toivon voivani tuoda säätiön työhön mielipiteitä ja ehdotuksia, jotka auttavat säätiötä saavuttamaan päämääränsä ja ohjaavat varat asianmukaiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Botnian toiminta Uruguayssa OECD:n ohjeiden mukaista Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö totesi Suomen kansallisena yhteyselimenä joulukuussa 2006 antamassaan päätöksessä, että Botnia S.A./Metsä-Botnia Oy on toiminut Uruguayn sellutehdashankkeessaan OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden mukaisesti. Argentiinalaisen kansalaisjärjestön Center for Human Rights and Environment (CEDHA) huhtikuussa 2006 tekemä selvityspyyntö ei näin johda jatkotoimenpiteisiin Suomessa. CDHA:n selvityspyynnössä katsottiin, että sellutehdashanke olisi rikkonut toimintaohjeiden suosituksia erityisesti ympäristövaikutusten arvioinnissa ja tiedottamisessa. Ministeriö toteaa päätöksessään, että Botnia S.A.:n sellutehdashanke noudattaa ympäristövaikutusten hallinnassa tiukkoja kansainvälisiä kriteereitä. Hankkeessa käytetään muun muassa parasta mahdollista teknologiaa. Hankkeen yhteiskunnalliset haittavaikutukset ovat vähäisiä, kun taas sen taloudelliset hyödyt ovat mittavat. Vaikka hyödyt toteutuvat pääosin Uruguayn puolella, voisi merkittävä osa hyödyistä toteutua myös Argentiinassa, mikäli argentiinalaiset yksityishenkilöt ja yritykset pääsisivät hyötymään sellutehdashankkeesta. Tämä edellyttäisi Argentiinan asettamien silta- ja tiesulkujen poistamista. Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että yritysten on toimittava korostuneen huolellisesti ja varovaisesti investointihankkeissa, joihin liittyy kansainvälisoikeudellisten ja poliittisten uhkien vaara. Poliittisten näkökohtien huomioonottaminen on kuitenkin ensisijaisesti investoinnin isäntämaan, tässä tapauksessa Uruguayn, tehtävä. Botnian sellutehdashankkeessa Uruguayn hallitus ei ole asettanut investointia miltään osin kyseenalaiseksi, vaan on päinvastoin tukenut investoinnin suorittamista ja siitä saatavia hyötyjä botnia echo 19

20 20 botnia echo

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013 Osavuosikatsaus 1Q 213 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä Taivekartongin markkinatilanne parani edelliseen vuosineljännekseen verrattuna in laajennettujen taivekartonkikoneiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Ajoissa aloitetut toimet tuottavat tulosta kassavirta vahva, kaikki liiketoiminta-alueet plussalla Kassavirta investointien jälkeen 216 miljoonaa euroa vahvin vuosineljännes

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1.2012 30.9.2013 UPM:n uuden liiketoimintarakenteen mukaiset taloudelliset tiedot 1.1.2012 30.9.2013 UPM ilmoitti 6.8.2013 uudistavansa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 2 Presentation name / Author Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Ilkka Hämälä Äänekosken biotuotetehdas Metsäteollisuuden suurin

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Hannu Anttila Toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2006 M-real on yksi Euroopan johtavista paperin ja kartongin valmistajista. Tarjoamme ratkaisuja kuluttajapakkauksiin

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 28. huhtikuuta 2010

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 28. huhtikuuta 2010 UPM OSAVUOSIKATSAUS 2010 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 28. huhtikuuta 2010 2010 lyhyesti Liikevaihto kasvoi 10 % viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta kysyntä on elpymässä - toimitukset kasvoivat kaikissa

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

M-real Osavuosikatsaus 3Q 2010

M-real Osavuosikatsaus 3Q 2010 1 M-real Osavuosikatsaus 3Q 21 Merkittävintä kolmannella neljänneksellä 21 Hyvä kannattavuuskehitys jatkui Vahva kysyntä kaikissa päälajeissa M-real jatkoi hintojen korottamista Simpeleen ja Kemin investoinneista

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

M-real. Tilannekatsaus. Juha Laine. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sijoitus-Invest 2008

M-real. Tilannekatsaus. Juha Laine. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sijoitus-Invest 2008 M-real Tilannekatsaus Juha Laine Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja 12.-13.11.2008 Sijoitus-Invest 2008 Esityksen sisältö 1. Yleistä 2. Liiketoimintaympäristö 3. M-realin strateginen tarkastelu 4. Tuloskehitys,

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO Munksjö Älykästä paperiteknologiaa Arvopaperin Rahapäivä Helsinki 15.9.2016 Pia Aaltonen-Forsell, CFO 1 2 3 4 Munksjö lyhyesti Strategia, markkinat ja liiketoiminta-alueet Taloudellinen kehitys ja taloudelliset

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved.

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved. Puolivuosikatsaus 11.8.2016 Q2 2016 1 Rakennamme tulevaisuutta, joka on älykkäämpi, turvallisempi ja sujuvampi 2 Liiketoiminta-alueet Video and Broadband Solutions Laajakaista- ja videovalvonta- ja informaatioratkaisut

Lisätiedot

Prestige annostelijat

Prestige annostelijat Clou Prestige annostelija valikoima Uusista Prestige automaateista löytyy aina sopiva ratkaisu henkilöhygienian tarpeisiisi tiloissa, joissa käy suuria määriä ihmisiä. On osoittautunut, että nykyaikaiset

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Sijoittajainfo 28.4.2006 Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj 1 Katsauskauden keskeisiä tapahtumia 1-3/2006 Liikevaihto 213,5 Meur (197,1

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström Sijoittajasuhdejohtaja Pörssi-ilta, Turku 16.11.2016 METSÄ GROUP Liikevaihto EUR 5.0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Tulostiedote Esitys Suominen Yhtymä Oyj

Suominen Yhtymä Oyj. Tulostiedote Esitys Suominen Yhtymä Oyj Suominen Yhtymä Oyj Tulostiedote 1.1. 31.12.211 Esitys 17.2.212 Suominen Yhtymä Oyj 17.2.212 1 Suomisen 211 lyhyesti Avainluvut ja keskeiset tapahtumat Milj. Q4/211 Q4/21 211 21 Liikevaihto 85,5 45,3 216,3

Lisätiedot