BOTNIAN ASIAKASLEHTI Puolassa laatu arvossaan. Botnian täyden palvelun sellusalkku. Markkinalähtöinen valkaisumuutos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BOTNIAN ASIAKASLEHTI 1.2007. Puolassa laatu arvossaan. Botnian täyden palvelun sellusalkku. Markkinalähtöinen valkaisumuutos"

Transkriptio

1 BOTNIAN ASIAKASLEHTI Puolassa laatu arvossaan Botnian täyden palvelun sellusalkku Markkinalähtöinen valkaisumuutos

2 PÄÄKIRJOITUS Täyden palvelun tuotepaletti Botnia tarjoaa täyden palvelun selluvalikoiman kaikille asiakasryhmille. Tuoteportfoliomme neljän päätuotteen valikoima käsittää kaksi pitkäkuituista ja kaksi lyhytkuituista sellua. Pitkäkuituisen parin muodostavat lähinnä aikakauslehtipaperiin soveltuva armeeraussellu sekä hieno- ja pehmopaperiin käytettävä pohjoinen havusellu. Koivusellu on Botnian perinteinen lyhytkuitutuote. Sitä täydentää jatkossa eukasellu, jonka valmistus alkaa Uruguayssa tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Valmistamme jo nyt eukasellua Suomessa uruguaylaisesta tuontipuusta, ja tämä valmistus jatkuu tulevaisuudessakin. Miljoonan tonnin eukasellukapasiteetti Uruguayssa parantaa olennaisesti Botnian kykyä palvella asiakkaita. On nähtävissä, että viljelypuusta valmistettu tasalaatuinen ja tuotantokustannuksiltaan erittäin kilpailukykyinen eukasellu kasvattaa voimakkaasti markkinaosuuttaan muiden lehtipuusellujen kustannuksella. Puuraaka-aineen saatavuus on nousemassa yhä tärkeämmäksi kysymykseksi selluteollisuudelle. Botnian Uruguayn tehtaan raaka-aineen saanti on turvattu siten, että valtaosa raaka-aineesta tulee Botnian omilta viljelyksiltä. Rauman tehtaan alkukesästä käynnistyvä valkaisumuutos lisää merkittävästi Botnian armeeraussellukapasiteettia ja toimitusvarmuutta Rauman ja Joutsenon toimiessa työparina. Vaikka Botnialla on jatkossa neljä päätuotetta, kokonaisuutena Botnia vähentää sellulajien määrää, mikä vahvistaa Botnian sellujen toimitusvarmuutta, tehokkuutta ja laadun tasaisuutta. JYRKI YRJÖ-KOSKINEN Johtaja, Myynti- ja markkinointi Botnia 18 6 Botnia ECHO Botnian asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa englannin, saksan ja suomen kielellä. Kansikuva SARRI KUKKONEN Toimitusneuvosto JYRKI YRJÖ-KOSKINEN (puheenjohtaja), TIMO MERIKALLIO, URSULA METSÄRINTA, SAIJA TUOMIKOSKI (päätoimittaja, saija. RISTO PITKÄNEN (tuottaja, Lehtikonsepti, toteutus ja graafinen suunnittelu ALMA MEDIA LEHDENTEKIJÄT Kansipaperi GALERIE ART SILK 200 g/m 2, sisäsivut GALERIE ART SILK 130 g/m 2 Tämän lehden aineistoa voi julkaista uudestaan julkaisijan luvalla. Painotyö F.G. LÖNNBERG, Helsinki ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) 2 botnia echo

3 LYHYESTI KANNESSA: PUOLA ON KULUTTAJAPAPEREIDEN KASVUMARKKINA. LAATU ON AVAIN- ASIA, SANOO SVETLANA APPENHEIMER. SISÄLTÖ Pääkirjoitus 3 Lyhyesti TEEMA: UUDET MARKKINAT 6 Euroopan uudet kasvumarkkinat 9 Kuitu kuluttajan iholla 10 Delitissue luottaa omiin tuotemerkkeihin 12 Puolalaiset haluavat nauttia elämästä 13 Allergikolle laatu ratkaisee 14 Sävy sävyyn 15 Muutoksen mahdollisuudet 18 Botnia tukee työllistymistä Uruguayssa 20 Botnian täyskäsi 25 Markkinalähtöinen valkaisumuutos 28 Maailmanmatkaaja 30 Albumista, Tietoviisas Aito linna lumesta Pohjoisten leveysasteiden lapset ovat kautta aikain rakentaneet lumilinnoja leikkiensä näyttämöksi. Mutta kenelle aikuiselle ihmiselle tulisi mieleen rakentaa lumilinna, jossa voi yöpyä hotellitasoisesti, istua ravintolassa, nauttia monenmoisesta viihdetarjonnasta ja jopa etsiytyä hiljentymään ekumeeniseen kappeliin? Kemiläisille ajatus syntyi toistakymmentä vuotta sitten, ja siitä asti Kemin sisäsatamaan on noussut joka talvi uljas linna, joka on lumiarkkitehtuurin huippusaavutus ja paikallisten rakentajien ylpeydenaihe. Lumilinnan voi kokea aidosti vain paikan päällä, sillä lumesta ja jäästä tehtyjen veistosten ja rakennelmien lumovoimaa höystävät valoja ääniefektit. Lumilinnan hotelli on varmasti eksoottisista yöpymispaikoista eksoottisimpia. Raikas, keskimäärin 5 celsiusasteen hengitysilma takaa makeat unet sängyssä, jossa yöpyjää pitää lämpimänä muhkea makuupussi. Aamulla nautitaan aamiainen makasiinin kahviossa, jonka jälkeen on mahdollisuus lähteä aamusaunaan läheiseen hotelliin. Lumilinnan rakentajat ovat oppineet pystyttämään linnan parissa päivässä heti, kun sää tekee rakentamisen mahdolliseksi. Suurin haaste onkin talvien lämpeneminen ja lyheneminen. Tänä vuonna linna oli avoinna KEMIN LUMILINNA botnia echo 3

4 Polttamatta paras EU-maat hyväksyivät maalikuussa 2007 sitovaksi tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuuden energiatuotannossa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että metsäteollisuus ei pysty kilpailemaan puusta hallitusten tukea nauttivien energiantuottajien kanssa. Joissakin maissa tuet ovat jo nyt johtaneet siihen, että puu päätyy pikemmin tulipesään kuin selluksi ja paperiksi. Suomen Metsäyhdistyksen laskelmien mukaan puun jalostaminen on sekä kansantalouden että työllisyyden kannalta monin verroin parempi ratkaisu kuin puun polttaminen. Puun jalostaminen selluksi ja paperiksi tuottaa raaka-aineyksikköä kohti kahdeksan kertaa suuremman tulovirran kansantalouteen kuin puun polttaminen. Sellun ja paperinvalmistus luo jokaista puuenergiaketjun työpaikkaa kohti 13 työpaikkaa. Suomen Metsäyhdistyksen mukaan metsäenergian käyttöä voidaan tehostaa parhaiten lisäämällä hakkuutähteistä, harvennusmetsien metsänhoidollisesta pienpuusta ja kannoista valmistetun metsähakkeen käyttöä. Hyvä tulos vuonna 2006 Botnian liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat tuntuvasti vuonna 2006 edellisvuoteen verrattuina. Vuotta leimasivat sellun hyvä kysyntätilanne ja vahva hintakehitys. Botnia-konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 39 prosenttia ja oli miljoonaa euroa (947). Liikevoitto oli 213 miljoonaa euroa, mikä oli selvästi parempi kuin vuonna 2005 (80 milj. euroa). Sellun toimitusmäärät sekä tehtaiden käyntiaste paranivat selvästi, ja neljä viidestä tehtaasta teki uuden tuotantoennätyksen. Sellun valuuttamääräiset markkinahinnat vahvistuivat havusellulla 11 ja lehtisellulla 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Euron ja dollarin välinen keskikurssi vuonna 2006 oli noin 1,26 (1,24) eli dollari heikkeni noin prosentin vuoteen 2005 verrattuna. Tunnusluvuista sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 14,3 prosenttia (6,2). Tuottoastetta laski Uruguayn rakennusvaiheessa oleva sellutehdasinvestointi, jonka osuus konsernin taseessa on huomattava. Oman pääoman tuotto oli 11,2 (5,2) prosenttia. Botnian rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät hyvinä. Yhtiöllä oli vuoden lopussa likvidejä varoja ja nostokelpoisia luottoja yhteensä 434 miljoonaa euroa, mikä oli noin 130 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden alussa. Botnian maaliskuussa 2007 julkaistu vuosikertomus antaa tarkempia tietoja viime vuoden taloudellisesta ja toiminnallisesta kehityksestä. Vuosikertomus on saatavilla Botnian verkkosivuilla osoitteessa 4 botnia echo

5 LYHYESTI Kilpailukykyä huippuosaamisesta Suomen metsäalan yritykset ja tutkimuslaitokset ovat perustaneet yhteisen innovaatioyrityksen, Metsäklusteri Oy:n. Sen tehtävänä on käynnistää tutkimusohjelmia ja kanavoida niille julkista ja yksityistä tutkimusrahoitusta. Metsäklusteri linjasi lokakuussa 2006 tutkimuksen painopisteet. Vahvistamalla huippuosaamista ja tukemalla innovaatioita halutaan kaksinkertaistaa alan tuotteiden ja palveluiden arvo vuoteen 2030 mennessä. Hanketta valmistelleen ohjausryhmän puheenjohtaja, UPM:n teknologiajohtaja Pauli Hänninen korostaa, että suomalaisen metsäteollisuuden ympärille rakentuneen metsäklusterin on nopeasti vahvistettava kilpailukykyään menestyäkseen maailmanlaajuisessa kilpailussa. Tähän pyritään sekä parantamalla toiminnan kannattavuutta että vahvistamalla alan huippuosaamista ja innovaatioita, Hänninen sanoo. Uudessa innovaatioyrityksessä ovat mukana metsäteollisuusyritykset, kemikaali- ja laitevalmistajat, alan tutkimuslaitokset ja neljä yliopistoa. Botnian Liiketoiminnan kehitysjohtaja Maarit Herranen kuuluu uuden yrityksen hallitukseen. Vahvistusta Venäjän puunhankintaan Botnian venäläinen tytäryhtiö Svir Timber on ostanut kaksi venäläistä puunkorjuuyritystä, ZAO Petrovles- Pashan ja ZAO Petrovles-Podporozhjen. Yritykset toimivat Leningradin maakunnassa Volkhovskyn ja Podporozhjen alueilla. Yrityksillä on henkilöstöä yhteensä noin 140. Kauppa tukee Podporozhjessa toimivan Svir Timberin sahan puunhankintaa sekä Botnian pitkän tähtäyksen strategiaa, jonka mukaisesti Botnia pyrkii kehittämään puunhankintaa Venäjällä. Hakkuuyhtiöiden myötä Botnia saa myös ensimmäiset omat hakkuuoikeutensa Venäjällä. Svir Timberin saha käynnisti kaupallisen tuotannon vuoden 2006 alkupuolella. Botnia on käynnistänyt Vologdan läänissä esiselvityksen sellutehtaan rakentamisesta. Tavoitteena on selvittää mahdollisen tehtaan sijaintivaihtoehtoja. Tullit uhkaavat puun tuontia Venäjältä Venäjän hallitus on ilmoittanut, että pyöreän puun vientitullia korotetaan 4 eurosta vähintään 10 euroon kuutiolta heinäkuun 2007 alusta alkaen. Korotuksen ulkopuolelle jää läpimitaltaan alle 15 cm koivu, mutta tällä hetkellä tullittomalle haapapuulle asetetaan 5 euron tulli kuutiolta. Huhtikuun 2008 alusta pyöreän puun vientitullit nousevat vähintään 15 euroon kuutiolta ja vuoden 2009 alussa vähintään 50 euroon kuutiolta. Suomessa toimivan metsäteollisuuden edunvalvoja Metsäteollisuus ry toteaa, että mikäli Venäjä nostaa vientitulleja suunnitellulla tavalla WTO-jäsenyysneuvotteluistaan huolimatta, puun tuonti Venäjältä Suomeen muuttuu asteittain kannattamattomaksi. Venäjältä ja Baltian maista tuodun puun osuus Botnian Suomen tehtaiden puuraaka-aineesta oli vuonna 2006 noin 16 prosenttia botnia echo 5

6 6 botnia echo kevät 2007

7 TEEMAN TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT SARRI KUKKONEN, JUSSI-PEKKA AUKIA Botnia on Puolassa pehmopaperiteollisuuden kuitutoimittajana kolmen suurimman joukossa, kertoo myyntipäällikkö Gunter Drischel. EUROOPAN UUDET KASVU- MARKKINAT EU:n uusissa jäsenmaissa paperin kulutus on vahvassa kasvussa. Idempänä vasta luodaan uusia markkinoita. B otnia Pulps GmbH:n myyntipäällikkö Gunter Drischel Wiesbadenista kertoo, että EU:n itäiset valtiot ja Itä-Euroopan kasvavat markkinat ovat Botnian markkinasellun merkittävä asiakaskunta. Maantieteellisistä syistä johtuen vahvimpia asiakasmaita ovat Puola ja Venäjä, jotka ovat myös alueen johtavia maita pehmopaperin tuotannossa. Itäisen Euroopan valtiot ovat hyvin epäyhtenäinen markkina-alue, johon kuuluu vahvasti kehittymässä olevia EU:n jäsenvaltioita ja idempänä vielä varsin neitseellisiä paperimarkkinoita. Esimerkiksi Venäjällä on paperin kokonaiskulutus henkeä kohti vain noin 20 kiloa, kun se EU-Euroopassa on tyypillisesti kymmenkertainen. Väestöpohjaltaan Yhdysvaltain kokoisen alueen kasvupotentiaali on siten valtava. Itäisessä Euroopassa pehmopaperin kulutus on kasvanut tällä vuosituhannella lähes kymmeneksellä eli keskimäärin yhden paperikoneen verran vuodessa. Länsi-Euroopan kypsillä markkinoilla kulutus kasvoi samana aikana alle kolmanneksen siitä. Markkinoiden absoluuttinen pienuus ja valmistajien ilmeinen haluttomuus riskinottoon on kuitenkin selvästi rajoittanut investointeja. Alueella on lähinnä joko lisätty toimivien yksiköiden kapasiteettia tai tuotu käytettyjä koneita Länsi-Euroopasta. Botnia on Puolassa pehmopaperiteollisuuden kuitutoimittajana kolmen suurimman joukossa. Hyvän laadun, erinomaisten kuljetusyhteyksien ja kohtuullisen hintatason tuomia vahvuuksiamme voimistavat hyvät yhteydet eurooppalaisiin monikansallisiin yrityksiin konsernitasolla, Drischel listaa. KAKSI SUURTA Isoimpia alueen markkinoita ovat Venäjä ja Puola, joiden absoluuttiset vuotuiset tuotanto- ja kasvuluvut ovat olleet suunnilleen samalla tasolla noin botnia echo 7

8 tonnissa ja yhdeksässä prosentissa. Puolan länsiosiin, Kostrzynin alueelle on sijoittunut tuotantoa, joka tähtää Saksan markkinoille, joten Puolan oma kulutus on jonkin verran tuotantotilastoja pienempi. Seuraavina tulevat suurin piirtein samankokoiset Tsekin tasavalta ja Unkari, joiden tuotanto oli tonnin molemmin puolin vuonna 2005, ja joissa asukaskohtainen kulutus on jonkin verran suurempaa kuin Puolassa. Toisaalta näissä maissa kulutuskin kasvaa hitaammin. Slovakia on tuotannoltaan samaa luokkaa suhteessa väkilukuun. Idempänä absoluuttiset luvut ovat vielä pieniä, vaikka kasvuprosentit ovat usein kaksinumeroisia. Vahvinta kasvu on Ukrainassa, jossa markkinat ovat kasvaneet jo ison pehmopaperikoneen verran viime vuosina. Markkinoiden pieni koko ei esimerkiksi entisen Neuvostoliiton alueella ole tähän mennessä rohkaissut merkittäviin investointeihin, sillä pehmopaperimarkkinoiden luonteen vuoksi tuotanto pitäisi pystyä myymään paikallisesti. PEHMOPAPERIN KÄYTTÖ LÄHTEE KAIKKIALLA WC- PAPERISTA JA SEN LAADUN PARANTAMISESTA. TARJONTA LUO KYSYNTÄÄ Pehmopaperin käyttö lähtee kaikkialla WC-paperista ja sen laadun parantamisesta. Vasta sen jälkeen tulevat paperinenäliinat, talouspaperit ja kattauspaperit. Esimerkiksi Ukrainassa ja Venäjällä on viime aikoihin asti tuotettu WC-paperia pääasiassa Neuvostoliiton aikaisilla paperikoneilla siistaamattomasta kierrätysmateriaalista. Kuluttajien valistamisessa onkin valtava markkinointitehtävä, ennen kuin väestö osaa kaivata parempaa laatua tai muita tuotteita. Kuluttajille on esiteltävä uusien tuotteiden käyttötavat ja tuotteet samalla kertaa. Markkinat ovat Drischelin mielestä kehittyneet kaikissa alueen maissa varsin samanlaista kaavaa noudattaen. Alussa laadukkaammat pehmopaperituotteet, eli käytännössä kansainväliset merkkituotteet, tuodaan ulkomailta kalliilla hinnalla. Ne olisivat jo alkuperämaassaan liian kalliita rivikuluttajalle idässä, mutta kuljetuskustannukset lisäävät hintaa nopeasti tasolle, johon vain kaikkein rikkaimmilla on varaa. Nämä ensimmäisen sukupolven kuluttajat pyrkivät tietoisesti moderniin länsimaiseen elämäntyyliin hankkien tuotteita kansainvälisen brändiviestinnän ohjaamina. Toinen, päinvastainen väylä uusien tuotteiden markkinoille tulolle ovat suuret kauppaketjut, kuten Tesco, Auchan, Carrefour tai Lidl, joiden valikoimiin sisältyy paljon erilaisia pehmotuotteita. Osa niistä valmistetaan paikallisilla markkinoilla, osa tuodaan muualta. Ketjujen tuotemerkkien vaikutus markkinoihin on kaksijakoinen: kuluttajat pääsevät käsiksi uusiin tuotteisiin, mutta eivät tuotemerkkeihin. Vain edullinen hinta ratkaisee, mikä saattaa haitata alueen markkinoiden kehitystä pitemmällä aikavälillä. PAIKALLINEN TUOTANTO NOUSEE Kolmas väylä uusille tuotteille ovat paikalliset valmistajat, jotka pyrkivät nostamaan tuotantonsa laatutasoa, sekä ulkomaiset toimijat, jotka perustavat tuotantoa alueelle. Ne valmistavat sekä paikallisia että kansainvälisiä merkkituotteita, jotka joutuvat kilpailemaan voimakkaasti hintatietoisilla markkinoilla. Perinteinen kierrätyskuidusta valmistettu tuotanto on varsin heikoilla, sillä kuluttajat muuttuvat laatutietoisemmiksi samalla kun taistelu kierrätysraaka-aineesta tiukkenee. Raaka-aineesta tulee pulaa, sillä paperinkulutus on vähäistä ja kierrätysjärjestelmät heikosti kehittyneet. Kierrätyskuitua käyttävät tehtaat jatkavat varmasti edelleen tuotantoaan tehostaen, mutta niiden suhteellinen osuus tulee putoamaan. Vanhojen koneiden uusinnat ja käytettyjen koneiden hankinnat ovat Drischelin mielestä selvä merkki positiivisesta kehityksestä, sillä niiden myötä oma tuotanto pääsee jaloilleen ja kuluttajat saavat aikaisempaa huomattavasti laadukkaampia tuotteita. Uusi tuotanto perustuu lähes järjestään ensikuidun käyttöön. 8 botnia echo

9 MARKKINOILTA Kuitu kuluttajan iholla PEHMOPAPERI EROAA MONISTA MUISTA PAPERILAADUISTA SIINÄ, ETTÄ LOPPUKULUTTAJA ON NIIN LÄHELLÄ. Raaka-aineena käytetyn sellun laatu vaikuttaa suoraan pehmopaperin laatuun, sillä lopputuotteessa on lähinnä vain kuitua ja kemikaaleja, joilla siihen lisätään haluttuja ominaisuuksia, kuten märkälujuutta ja pehmeyttä. Pehmopaperinvalmistajat pystyvät säätämään joustavasti tuotteidensa laatua eri sellulajeilla, kemikaaleilla ja jatkojalostuskoneillaan. Valmistajat tuottavat prosessiaan säätämällä hyvin monenlaisia tuotteita yhdellä ja samalla paperikoneella, sanoo Marko Ruottinen (kuvassa) Botnia Pulps GmbH:sta Wiesbadenista. Kuidun kannalta vaativimpia ovat ohuet kasvopyyhkeet, joilta edellytetään samanaikaisesti suurta lujuutta, puhtautta ja pehmeyttä. Botnia tuottaa sekä pitkä- että lyhytkuituista sellua, joka sopii kaikkein vaativimpiinkin tuotteisiin. Joihinkin, etenkin kierrätyskuitupohjaisiin tuotteisiin Botnian sellu voi olla jopa liian hyvää. Käytännössä myös näille asiakkaille toimitetaan priimalaatua, joka toimii myös laadullisesti vaativimmissa tuotteissa. Pitkä kuitu tuo vetolujuutta, lyhyt pehmeyttä. Kuidun on oltava kestävää, puhdasta ja tasalaatuista. Sen lisäksi se pitää olla tuotettu ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kuljetusten ja muiden toimituksiin liittyvien palvelujen on pysyttävä sovituissa aikatauluissa, Ruottinen listaa hyvän sellun ominaisuuksia. Eukalyptussellu on omiaan pehmopaperin raaka-aineeksi, sillä se antaa tuotteelle vaadittavaa pehmeyttä. Yli puolet tuotettavasta eukalyptussellusta käytetään maailmalla pehmopaperin tuotannossa. LÄHELLÄ LOPPUKÄYTTÄJÄÄ Selluvalmistajan kannalta pehmopaperi eroaa monista muista paperilaaduista siinä, että loppukuluttaja on niin lähellä. Sellua ostavat pehmopaperitehtaat yleensä valmistavat ja pakkaavat tuotteensa itse, joten välikäsien määrä on vähäisempi. Painopaperissa hyvän tai huonon sellun laadun kuluttaja kokee epäsuorasti, painojäljen laadun ja lehden käsiteltävyyden kautta. Pehmopaperin kanssa loppukäyttäjä voi sen sijaan todella tuntea sellun laadun ihollaan. Laadun ohella myös ympäristökysymykset ja tuoteturvallisuus ovat sen vuoksi pehmopapereissa erittäin tärkeitä, Ruottinen pohtii. Tällä hetkellä eletään jonkinlaisessa välivaiheessa, jossa tosiasioiden ja ympäristömielikuvien välissä näyttää vallitsevan aika iso aukko. Pehmopaperin valmistajien ja meidän raaka-aine toimittajien tulisi keskittyä ympäristön kannalta oleellisiin ja oikeisiin asioihin. Ympäristöasioiden huomioimisessa faktojen tulisi olla ohjaavampi tekijä kuin mielikuviin ja oletuksiin perustuvan markkinoinnin. Oikea viestiminen olisi erittäin tärkeää myös kuluttajille, jotta kuluttajan valinnoilla olisi todellista merkitystä ympäristön kannalta botnia echo 9

10 10 botnia echo DELITISSUE LUOTTAA OMIIN TUOTEMERKKEIHIN Italialaisen Sofidel-konsernin Puolan tytäryhtiö Delitissue perustaa tavoitteensa Puolan pehmopaperimarkkinoilla vahvasti omiin tuotemerkkeihinsä.

11 MARKKINOILTA Delitissuen vuonna 2003 käynnistyneellä pehmopaperitehtaalla on tiettävästi yksi itäisen Euroopan moderneimpia pehmopaperikoneita. Ciechanów ssa Varsovan lähistöllä sijaitseva tonnia vuodessa tuottava tehdas rakennettiin lähelle Puolan maantieteellistä keskustaa ja pääkaupunkia, hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Yhtiön toimitusjohtaja Marcello Marzano (kuvassa) kertoo, että paikallisen tuotannon käynnistäminen on ollut Sofidel- konsernin strategia ja välttämätöntä korkeiden kuljetuskustannusten takia. Yhteen rekkaan mahtuu noin neljä tonnia pehmopaperituotteita, joten valmiiden tuotteiden kuljetus pitkiä matkoja on kallista tuotteiden arvoon verrattuna. Jos haluamme Puolan yli 38 miljoonan ihmisen markkinoille, meidän on tuotettava täällä, Marzano kertoo. Konsernin juuret ovat Luccassa Italiassa, jossa se toimii usealla nimellä Sofidel S.p.A.:n konserninimen alla. Italiasta on laajennuttu Eurooppaan rakentamalla uusia tehtaita pikemminkin kuin ostamalla olemassa olevia. Viime vuosina on pystytetty tehtaita tärkeille eurooppalaisille markkinoille Espanjaan, Ranskaan, Saksaan ja Britanniaan. Delitissue tähtää lähes yksinomaan Puolan kotimarkkinoille. Pieniä määriä tuotannosta viedään Tsekin tasavaltaan, Ukrainaan ja Venäjälle, mutta Marzano arvioi, että tänä vuonna noin 90 prosenttia tuotannosta jää Puolaan. KAKSI MYYNTI- KANAVAA Tehdas valmistaa yhdellä koneellaan valkaistuista kemiallisesta sellusta pehmopaperia, joka jalos tetaan paikan päällä valmiiksi tuotteiksi, pakataan ja lähetetään suoraan asiakkaille. Noin 60 prosenttia tuotannosta myydään isojen kauppakeskusten kautta sekä Delitissuen tuotemerkeillä että ketjujen omilla merkeillä. Loppu 40 prosenttia myydään tukkuportaan välitykselle pienille myymälöille, jotka tarjoavat asiakkailleen pelkästään Delitissuen tuotemerkkejä. Tulevaisuudessa yhtiö aikoo myydä tuotantonsa Delitissue-brändeillä ja kaupan omien tuotemerkkien ylimmän segmentin merkeillä. Kun aloitimme Puolassa vuosituhannen alussa, kuluttajia kiinnosti lähinnä vain hinta. Käynnistimme voimakkaan brändimarkkinoinnin ja kerroimme kuluttajille että meidän brändimme merkitsee laatua. Delitissue esitteli kuluttajille ensimmäisenä Puolassa kokonaisia uusia tuotekonsepteja, kuten laadukkaan talouspaperin. Yritys on noussut muutamassa vuodessa Puolan markkinoiden kolmen suuren valmistajan joukkoon. Delitissue käyttää pelkästään ensikuitua. Valinta on osoittautunut oikeaksi. Puolalaiskuluttaja haluaa ensikuidusta valmistettuja laadukkaita tuotteita. Tuotteet menevät kaupaksi korkeammasta hinnasta huolimatta. Olemme myös pystyneet vastaamaan luomiimme laatuodotuksiin modernin tuotantoteknologian ja hyvälaatuisen kuidun ansiosta. Meidät tunnetaan erottuvana ja innovatiivisena valmistajana, joka tuo markkinoille jatkuvasti jotakin uutta. Laadusta on pehmopaperituotannossa varmistuttava jokaisessa vaiheessa. Hyvä laatu lähtee Marzanon mukaan käytettävästä sellusta, paperin korkeasta grammapainosta ja kuitukerrosten määrästä, mutta aivan yhtä tärkeitä ovat valmistettavien tuotteiden virheettömyys ja pakkausten laadukkuus. Uskon vilpittömästi, että tuotteemme ovat markkinoitten parhaita. VAHVAT TUOTEMERKIT Delitissuen vahvin tuotemerkki on Regina. Yhtiö valmistaa laadukkaita tuotteita myös huokeampiin hintaryhmiin Soft & easy -nimellä. Delitissue on vahvoilla erityisesti WC-paperi- ja keittiöpyyhesegmenteissä. Keittiöpyyhkeitä myydään Puolassa vielä jonkin verran vähemmän kuin muualla Euroopassa, kasvopyyhkeitä myydään sen sijaan enemmän. Lautasliinoilla ei Puolassa ole käytännössä markkinoita. Delitissuen 270 työntekijää huolehtivat sekä tuotteiden valmistuksesta, myynnistä että markkinoinnista. Yleiseurooppalaisten tuotemerkkien markkinointiin saadaan tukea konsernin kansainvälisen markkinoinnin toiminnoista. Marzano arvioi, että Puolan pehmopaperimarkkinoiden rakenne lähentyy koko ajan muuta Eurooppaa, vaikka määrissä ollaan vielä jäljessä lännen lukemista. Kehityksen nopeutta on sen sijaan vaikea ennustaa. Puolassa käytetään pehmopaperituotteita noin 4,5 kiloa henkeä kohti vuodessa. Lännessä vastaava luku on 13,8 eli noin kolminkertainen. Hankimme tarvitsemamme sellun Sofidel-konsernin kautta ja keskitymme itse hyvälaatuisen paperin tekoon. Toimittajiltamme, myös sellutoimittajiltamme, edellytämme laatua, kokemusta ja asiantuntemusta, Marcello Marzano summaa botnia echo 11

12 PUOLALAISET HALUAVAT NAUTTIA ELÄMÄSTÄ Puolassa pöytä pannaan koreaksi, mikäli siihen on suinkin varaa. Niin on tehty aina, sanoo suomalaisyritysten kansainvälistymistä edistävän Finpron Varsovan toimiston kuluttajamarkkinoihin erikoistunut johtava konsultti Ewa Kicinska. Kicinskan mukaan puolalaiset käyttävät mielellään uusia tuotteita ja palveluja. Toisin kuin naapurimme saksalaiset, me puolalaiset haluamme kuluttaa emmekä pyri säästämään ja laskemaan jokaista penniä. Hintakilpailun ohella Puolassa korostuu Kicinskan mukaan myös laatu paljon enemmän kuin numeroiden perusteella luulisi. Esimerkiksi pienet myymälät eivät ole hävinneet ennustetulla tavalla, vaikka suuret marketketjut ovat toki saavuttaneet täällä vahvan jalansijan. Ewa Kicinska arvioi, että Puolassa on Euroopan moderneimmat kauppakeskukset. Pelkästään Varsovan kantakaupungissa on kolme uutta keskusta. Ne ovat selkeästi osa kansainvälisten brändien maailmaa. VAURAUTTA JA KÖYHYYTTÄ Puolan bruttokansantuote henkeä kohti on kasvanut viime vuosina 3 6 prosenttia vuodessa. Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että puolalaiskuluttajan nimellinen ostovoima on tänä vuonna reilut dollaria ja todellinen ostovoima reilut dollaria henkeä kohti, eli 52 prosenttia Euroopan keskiarvosta. Naapurimaa Saksan kansantuotteen arvioidaan olevan tänä vuonna 117 prosenttia ja Suomen 122 prosenttia EU:n keskiarvosta. Puolalaiset kuluttajat jakautuvat kuitenkin jyrkästi tulotason mukaan. Suurin jako on kaupungin ja maaseudun välillä. Maaseudulla asuu edelleenkin reilu kolmannes maan väestöstä. Varsova on jo itsessään valtio valtiossa, mutta myös Poznanin, Gdanskin ja Wroclavin alueet ovat kuluttajatottumuksiltaan pitkälle kehittyneitä alueita. Suuri maaseutu on sen sijaan kaupalle vielä lähes neitseellistä aluetta, jonka ostovoima on vähäinen. Puolassa sijaitsi vuonna 2003 kuusi EU:n kymmenestä heikoimmin kehittyneestä alueesta. Kaupunkeihin on toisaalta kehittymässä voimakas uusi urbaani keskiluokka. Noin 4,5 miljoonaa puolalaista ansaitsee yli maan keskiarvon, joka on noin 700 euroa 12 botnia echo

13 MARKKINOILTA kuussa. Heistä noin henkilöä yltää euron vuosituloihin. Vauraimpien ihmisen tulot ylittävät euroa vuodessa. Keskiluokan todellisesta koosta ja tulotasosta voidaan esittää vain sivistyneitä arvauksia. Keskiluokka ja vauras yläluokka käyttäytyvät joka tapauksessa hyvin samalla tavalla. Autot ja asunnot ovat isompia ja hotelleissa saattaa olla enemmän tähtiä, mutta muuten nämä ryhmät eivät ole eriytyneet kulutustottumuksiltaan. KULUTTAMISEN LYHYT HISTORIA Poliittisen järjestelmän vaihduttua luvun alussa puolalaiset innostuivat toden teolla ostoksilla käymisestä. Vuonna 1992 keskivertokuluttaja käytti ostoksiin 5,2 tuntia viikossa, mutta kymmenessä vuodessa tuo aika tasoittui 3,3 tuntiin. Lyhyt historia kuluttajina näkyy kuitenkin esimerkiksi siinä, että puolalaiset kuluttavat aaltoina. Ensin hankittiin televisiot ja stereot, sitten talouskoneet. Sen jälkeen alettiin ostaa autoja ja matkustella. Vuonna 2005 oli kaikkien aikojen asuntobuumi. Minäkin hankin asuntoni toissa vuonna, Kicinska naureskelee. Asuntonsa hankkineet panostivat seuraavaksi kodinsisustukseen, sillä puolalaiset haluavat kotinsa olevan viihtyisän näköinen. Tällä hetkellä painopiste näyttää olevan siirtymässä kulttuuriin ja vapaa-aikaan. Suunnitelmatalouden tuotantokeskeisestä maailmasta siirryttiin lyhyessä ajassa kulutusvetoiseen talouteen. Puolalaisten bruttokansantuotteesta kaksi kolmannesta syntyy nykyisin kotimaisesta kulutuskysynnästä. Myös kauppa on kehittynyt voimakkaasti. Supermarketit laajenivat kauppagallerioiksi ja lopulta kauppakeskuksiksi, joissa on myös ajanviettopaikkoja, kuten ravintoloita, kuntosaleja ja keilahalleja. Samanaikaisesti yleiseurooppalaiset ketjut ovat pystyttäneet markettinsa ja halpahallinsa kaupunkien reuna-alueille. Näissä myymälöissä dominoivat kauppaketjujen omat tuotemerkit, mutta niissäkin on viime aikoina tuotu alimman hintaryhmän rinnalle laadukkaampia tuotteita. Allergikolle laatu ratkaisee Małgoizate Dotowa on hiljan korkeakoulusta valmistunut englanninopettaja, joka asuu ja työskentelee asukkaan Ciechanów ssa. Vaikka asuukin pikkukaupungissa, Torunissa opiskellut Dotowa pitää itseään kulutuskäyttäytymiseltään suurkaupunkilaisena ja tuloiltaan keskiluokkaisena. Pehmopaperin ostajana hän panostaa hyvään hinnan ja laadun suhteeseen. Erityisesti paperinenäliinoja kuluu allergisella nuorella naisella runsaasti. Jos käyttäisin huonolaatuisia nenäliinoja, nenäni olisi jatkuvasti punainen ja iho ärtynyt. Toisaalta minun pitää ajatella hintaakin, sillä olen nenäliinojen suurkuluttaja. Käytännössä kipurajani on noin neljä zlotya, eli noin euron pakkaukselta, jossa on kymmenen nenäliinapakettia. Halvimmat nenäliinat maksaisivat alle puolet tästä, mutta tarjolla on toki myös kalliimpia liinoja. WC-paperin kohdalla hinnan yläraja on sama neljä zlotya kahdeksan rullan pakkaukselta. Myös Dotowa valitsee wc-paperinsa laadun, erityisesti värin ja tuoksun, perusteella. Nuha-allergikko Małgoizate Dotowa on paperinenäliinojen suurkuluttaja. Neljä zlotya kymmenen paketin pakkaukselta on hänelle laadusta maksamisen kipuraja. Muistan, että ensimmäiset kohtaamani laadukkaat hygieniatuotteet olivat juuri Delitissuen valmistamia. Opiskelin silloin Torunissa. Nimi jäi hyvin mieleen, koska tehdas sijaitsee kotipaikkakunnallani Ciechanów ssa, Dotowa muistelee. Ne ovat minulle pientä arjen luksusta, johon minulla on varaa. Myös keittiöpyyhkeitä käytän koko ajan. Mutta jos haluaan kattaa pöydän koreaksi, käytän kyllä kankaisia lautasliinoja. Ne ovat paljon tyylikkäämpiä kuin paperiset botnia echo 13

14 MARKKINOILTA Sävy sävyyn Svetlana Appenheimer on seitsemänkymppinen eläkkeellä oleva kielenkääntäjä. Hän asuu viihtyisässä ja kauniisti sisustetussa kodissa Varsovan pohjoisessa lähiössä. Appenheimer muistaa vielä ajan, jolloin ruskehtavan harmaat kierrätyspaperista tehdyt vessapaperirullat olivat ainoa vaihtoehto lähikaupan hyllyssä. Samaa pinnaltaan karheaa laatua oli ollut tarjolla kaupoissa niin kauan kuin Appenheimer muistaa. Ensimmäisen kerran, se tapahtui joskus 1980-luvulla, ymmärsin, että asiat voisivat olla toisinkin, kun eräs ystäväni toi Yhdysvalloista tuomisina mukanaan kauniinvärisiä WC- paperirullia. Ne saivat minut suorastaan kadehtimaan sikäläisiä kuluttajia. Appenheimer oli noin viisikymppinen, kun poliittinen järjestelmä vaihtui. Ensin sen huomasi siitä, että lähiöiden kaupat ja niiden tavaravalikoimat uudistuivat. Heti, kun hyvälaatuista värillistä WC-paperia oli ilmestynyt kauppojen hyllyille, Appenheimer siirtyi käyttämään sitä hintaa kysymättä. Niin tekivät kaikki hänen ystävänsäkin. Olen aina tienannut keskimääräistä enemmän, ja minulle on tärkeää että koti on tässäkin suhteessa tyylikäs. Olen sitä paitsi muutenkin innostunut kaikesta uudesta, Appenheimer kuvaa itseään kuluttajana. Hän ostaa lähikaupoista tuoretavarat, mutta spaghetit, jauhot, WC-paperin ja vastaavat tuotteet hän hakee kerran kuussa hypermarketista kymmenen minuutin automatkan päästä. Siellä on parempi värivalikoima, josta löytyy kumpaankin WC:hen värisävyltään sopiva paperi. Svetlana Appenheimerin toisessa WC:ssä on punaiset kaakelit, toisessa vihreät. WCpaperirullien ja pyyhkeiden väri on sovitettu sen mukaan. 14 botnia echo

15 TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVA MERVI AHLROTH / KAUPPALEHTI KUVITUS KALLE TALONEN MUUTOKSEN MAHDOLLISUUDET Kaikkien kypsien markkinoiden metsäsektorit elävät murroskautta globaalien muutosten maailmassa. Muutoksen voi valjastaa myös uuden tulevaisuuden käyttövoimaksi. Metsäntutkimuslaitos Metla julkisti kesäkuussa 2006 Suomen metsäalan tulevaisuusraportin, jossa ennustetaan metsäsektorin toimintaympäristön kehitystä vuoteen 2015 ja esitellään vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia sekä keinoja niiden toteuttamiseksi. Lähtökohtana on, että maailma on muuttunut pysyvästi. Suomessa ja muualla Euroopassa tuotteiden hinnat rapautuvat markkinoilla samalla, kun energian ja puuraaka-aineen hinnat nousevat. Metlan erikoistutkija Lauri Hetemäki sanoo, että on välttämätöntä kehittää uusia tuotteita ja nostaa jalostusastetta. Paperin kysyntä ei enää kasva entiseen tahtiin EU-Euroopassa. Se pitää hinnat alhaisina, joten yritykset tietysti sopeuttavat tuotantoaan ja kasvavat siellä, missä kysyntää on botnia echo 15

16 BIOJALOSTEET TULEVAT Merkittävä mahdollisuus uuteen tuotantoon ja parempaan kannattavuuteen löytyy biojalosteista eli bioenergiasta ja kemikaaleista, joita tuotetaan integroidusti sellu- ja paperiteollisuuden tuotantolaitosten kanssa. Tässä tulevaisuudenkuvassa samalla tehdasalueella toimisi hyvin erilaisia tuottajia, jotka nojautuisivat samaan energia- ja raakaainehuoltoon. Näin tapahtuu metsäteollisuuskeskittymissä merkittävissä määrin jo nyt. Biojalosteet ovat nousseet julkiseen keskusteluun vasta viime aikoina energian hinnan ja päästöoikeuksien vauhdittamina. Keskustelu on nuorta ja innostuksen sävyttämää. Vaikka osa tämänhetkisestä hehkutuksesta olisi perusteetonta, innostus on Hetemäen mielestä välttämätön, jotta mikään muuttuisi. Metsäteollisuus muistuttaa, sinänsä aivan oikein, että sellutehdas on jo nyt bioenergialla käyvä voimala. Seuraavan sukupolven teknologia avaa kuitenkin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi sellukattilan uusiminen synteesikaasutukseen soveltuvaksi nostaa tuntuvasti sen energiatehokkuutta ja antaa mahdollisuuden tuottaa myös biopolttoaineita ja kemikaaleja. Biojalosteiden tuotannossa tarvitaan selluinsinöörin tietämyksen lisäksi myös termo- tai biokemiallisten prosessien osaamista sekä näkemystä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Bioenergian lonkerot ulottuvat erittäin laajalle alueelle aina energia- ja teollisuuspolitiikasta maatalous-, turvallisuus- ja ilmastopolitiikkaan. MARKKINAT ON JO LUOTU Bioenergiatuotteille ei tarvitse luoda markkinoita. Markkinat on synnytetty poliittisin päätöksin jo ennen kuin tuotanto on saatu käynnistymään. Kasvihuoneilmiöstä vallitsee kansainvälinen yksimielisyys, mikä näkyy tehtyinä poliittisina päätöksinä uusiutuvien energialähteiden tukemisesta. Samaan suuntaan vaikuttavat kaikissa maissa myös pyrkimykset energiaomavaraisuuteen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Vuosikymmenien ajalle yltävien investointipäätösten tekeminen on kuitenkin vielä vaikeaa, sillä erityisesti poliittisten päätösten osalta tarvitaan vielä pitkäaikaisempia sitoumuksia. Joulukuussa 2006 julkaistiin USA:ssa laaja ja yksityiskohtainen raportti, jossa arvioitiin olemassa olevan sellu- ja paperitehtaan yhteyteen rakennettavan synteesikaasutuslaitoksen kannattavuutta ja vaikutuksia. Raportin mukaan tällainen laitos olisi kannattava investointi jo nykyisillä energiahinnoilla ja markkinaolosuhteissa. Se olisi järkevämpi ratkaisu hiilidioksidipäästöjen sääntelyn, energiatehokkuuden ja energiaomavaraisuuden kannalta kuin vaikkapa maissiin perustuvan etano- 16 botnia echo

17 AIKAISIN LIIKKEELLE LÄHTEVÄ SAA VAHVEMMAN JALANSIJAN JA PÄÄSEE KEHITTÄMÄÄN ALALLA VAADITTAVAA TIETOTAITOA. lin valmistus. Yritysten päätettäväksi jää, kannattaako lähteä ensimmäisten joukossa kokeilemaan vielä kehittyvää teknologiaa, vai kannattaako odottaa ja katsoa. Aikaisin liikkeelle lähtevä saa vahvemman jalansijan ja pääsee kehittämään alalla vaadittavaa tietotaitoa. Toki silloin riskitkin ovat suuremmat. Sama tilanne on kaikissa muissakin suomalaisen metsäteollisuuden kilpailijamaissa. Teknologia- ja innovaatio-ohjelmia rakennellaan bioenergian ympärille myös Ruotsissa, Kanadassa ja USA:ssa. MONENTASOISIA HYÖTYJÄ Bioenergian hyödyntämisellä voidaan parantaa sellutehtaan kannattavuutta, joka siten tukee myös nykyisten tuotteiden tuotantoa. Myös metsänomistajat saisivat paremman tuoton metsästään ja yhteiskunta verotuloja, sekä alue-, työllisyys- ja ilmastopoliittisia hyötyjä. Varhainen kansallinen liikkeellelähtö mahdollistaisi teollisten innovaatioiden luomisen ja vientimahdollisuuksia energiateknologialle. Kansallisesta näkökulmasta katsoen bioenergiaan tehtävien investointien edellytyksiä on nettohyöty niin, että tuotettu bioenergia todella korvaa fossiilisia polttoaineita koko tuotantoketjua tarkastelleen. Ratkaisun on myös oltava kilpailukykyinen ilman massiivisia tukiaisia. Lauri Hetemäki (kuvassa ylhäällä) ei kuitenkaan torju järkevästi perusteltujen tukien käyttöä yhteiskunnan ohjailun välineenä. Kaikki maat Yhdysvaltoja myöten käyttävät tukipolitiikkaa ohjailun välineenä. Teollisuus on bioenergiakeskustelun yhteydessä ilmaissut huolensa kuitupuun hinnannoususta tukiaisten vauhdittamana. Muutoksen nettovaikutus voi kuitenkin olla positiivinen myös paperiteollisuuden näkökulmasta. Lisääntyvä ja nykyistä tehokkaampi metsäbiomassan käyttö tuo uusia tulomahdollisuuksia yrityksille, vaikka biomassaa ei välttämättä saada metsistä markkinoille ilman hinnannousua tai korjuutukea. Biojalosteisiin liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä koko metsäalan saama imagohyöty ovat todennäköisesti joka tapauksessa merkittävämpiä tekijöitä kuin mahdollinen raaka-aineen hinnannousu. EUROOPAN KÄRKEÄ Suomi on paljolti metsäteollisuutensa ansiosta Euroopan johtavia bioenergian käyttäjiä. Bioenergian osuus koko energiankulutuksesta on noin neljännes ja noin 80 prosenttia bioenergiasta tuotetaan puusta. Sellu- ja paperitehtaille raaka-aineeksi tulevasta puusta noin 40 prosenttia käytetään energiaksi eri prosessivaiheissa botnia echo 17

18 TEKSTI RISTO PITKÄNEN KUVAT GUILLERMO ROBLES BOTNIA TUKEE TYÖLLISTYMISTÄ URUGUAYSSA Botnia tukee vaikutusalueellaan Uruguayssa työllisyyttä edistävää koulutusta sekä turvallisten ja terveellisten elintapojen kulttuuria. T ukea hallinnoi säätiö, jonka hallituksessa on kaksi Botnian edustajaa ja kolme ulkopuolista jäsentä. Botnian Säätiö tukee Botnian Uruguayn tehdas- ja metsätaloustoimintojen vaikutusalueella toimivien yleishyödyllisten järjestöjen ohjelmia ja projekteja, jotka vastaavat säätiön tavoitteita. Säätiön päätavoitteet ovat työllistymisen ja työn tarjonnan edistäminen koulutuksen ja harjoittelun avulla sekä turvallisten ja terveellisten elintapojen kulttuurin edistäminen. Säätiön hallituksen muodostavat Botnian edustajina Botnia S.A.:n toimitusjohtaja Ronald Beare, Forestal Orientalin toimitusjohtaja Matthew Rivers sekä ulkopuolisina jäseninä maatalousinsinööri, maaseutuliiton jäsen ja maanviljelijä Roberto Symonds, Uruguayn yliopiston professori, tilintarkastaja Pablo Regent ja hedelmätuottajain talousjohtaja Gonzalo Reyes. Professori Regent sanoo, että säätiön työllä voi olla suuri merkitys Uruguayssa, jossa kansalaisten enemmistön elinolot ovat heikentyneet viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana erityisesti maaseutuväestön keskuudessa. Valtion koneistolla yksinään ei ole kykyä nostaa näitä ihmisiä ahdingosta. Tämä tehtävä kuuluu järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisjärjestöille. Tarvitaan vahvoja ammattimaisesti toimivia kansalaisjärjestöjä luomaan työllään edellytyksiä ihmisten työllistymiselle, Regent sanoo. Roberto Symonds toteaa, että Uruguayn perinteisesti maa- ja karjatalouteen perustuneen talouden monipuolistuessa uusien teknologioiden käyttöön erikoistuneen ja koulutetun 18 botnia echo

19 Fray Bentosin sellutehtaalla käynnistyvät koeajot vuoden 2007 toisella vuosineljänneksellä. henkilökunnan kysyntä kasvaa. Jos säätiö onnistuu edistämään työllistymismahdollisuuksia vaikutusalueellaan, vältetään muuttoliike ja voidaan parantaa ihmisten elinolosuhteita ja hyvinvointia heidän kotiseudullaan, Symonds sanoo. Pablo Regent näkee tehtäväkseen säätiön hallituksen ulkopuolisena jäsenenä huolehtia siitä, että säätiö tukee syvällisesti vaikuttavia toimenpiteitä ja että sen tehtävä nauttii arvostusta. Roberto Symonda korostaa ulkopuolisten hallituksen jäsenten paikallistuntemusta. Koska tunnen maamme, maaseutumme ja sen alueen, jolla säätiö toimii, toivon voivani tuoda säätiön työhön mielipiteitä ja ehdotuksia, jotka auttavat säätiötä saavuttamaan päämääränsä ja ohjaavat varat asianmukaiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Botnian toiminta Uruguayssa OECD:n ohjeiden mukaista Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö totesi Suomen kansallisena yhteyselimenä joulukuussa 2006 antamassaan päätöksessä, että Botnia S.A./Metsä-Botnia Oy on toiminut Uruguayn sellutehdashankkeessaan OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden mukaisesti. Argentiinalaisen kansalaisjärjestön Center for Human Rights and Environment (CEDHA) huhtikuussa 2006 tekemä selvityspyyntö ei näin johda jatkotoimenpiteisiin Suomessa. CDHA:n selvityspyynnössä katsottiin, että sellutehdashanke olisi rikkonut toimintaohjeiden suosituksia erityisesti ympäristövaikutusten arvioinnissa ja tiedottamisessa. Ministeriö toteaa päätöksessään, että Botnia S.A.:n sellutehdashanke noudattaa ympäristövaikutusten hallinnassa tiukkoja kansainvälisiä kriteereitä. Hankkeessa käytetään muun muassa parasta mahdollista teknologiaa. Hankkeen yhteiskunnalliset haittavaikutukset ovat vähäisiä, kun taas sen taloudelliset hyödyt ovat mittavat. Vaikka hyödyt toteutuvat pääosin Uruguayn puolella, voisi merkittävä osa hyödyistä toteutua myös Argentiinassa, mikäli argentiinalaiset yksityishenkilöt ja yritykset pääsisivät hyötymään sellutehdashankkeesta. Tämä edellyttäisi Argentiinan asettamien silta- ja tiesulkujen poistamista. Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että yritysten on toimittava korostuneen huolellisesti ja varovaisesti investointihankkeissa, joihin liittyy kansainvälisoikeudellisten ja poliittisten uhkien vaara. Poliittisten näkökohtien huomioonottaminen on kuitenkin ensisijaisesti investoinnin isäntämaan, tässä tapauksessa Uruguayn, tehtävä. Botnian sellutehdashankkeessa Uruguayn hallitus ei ole asettanut investointia miltään osin kyseenalaiseksi, vaan on päinvastoin tukenut investoinnin suorittamista ja siitä saatavia hyötyjä botnia echo 19

20 20 botnia echo

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2014

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2014 Osavuosikatsaus 1Q 214 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 214 ensimmäisellä neljänneksellä Kannattavuus parani edelliseen neljännekseen verrattuna Taivekartongin toimitusmäärät kasvoivat Euroopassa sekä

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-2Q 28 Merkittävintä toisella neljänneksellä Tulosparannus- ja liiketoimintakonseptien yksinkertaistamisohjelman tavoite nostettiin 1 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon M-real

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 2Q 2013

Metsä Board Osavuosikatsaus 2Q 2013 Osavuosikatsaus 2Q 213 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 213 toisella neljänneksellä Taivekartonkitoimitusten kasvu jatkui Valkopintaisen kraftlainerin markkinatilanne jatkui erittäin vahvana ja hintoja

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

M-realin muutos menestyväksi kartonkiyhtiöksi

M-realin muutos menestyväksi kartonkiyhtiöksi M-realin muutos menestyväksi kartonkiyhtiöksi Mikko Helander 23.11.2011 1 Sisältö 1. M-realin strateginen suunta 2. M-realin merkittävä tulosparannuspotentiaali 2 3 M-realin strateginen suunta Strategia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Ajoissa aloitetut toimet tuottavat tulosta kassavirta vahva, kaikki liiketoiminta-alueet plussalla Kassavirta investointien jälkeen 216 miljoonaa euroa vahvin vuosineljännes

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Hannu Anttila Toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2006 M-real on yksi Euroopan johtavista paperin ja kartongin valmistajista. Tarjoamme ratkaisuja kuluttajapakkauksiin

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 2 Presentation name / Author Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Ilkka Hämälä Äänekosken biotuotetehdas Metsäteollisuuden suurin

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07 Aspon Q1 2007 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q1 2007 Chemicals-ryhmällä onnistunut yritysosto Shipping-ryhmällä onnistunut aluskauppa Voimakas myynnin kasvu, jatkuvat toiminnot

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD Febr uary 1 UPM 2010 SELLU - huipputuote vai bulkkia? Veikko Petäjistö Tehtaanjohtaja UPM Pietarsaari UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel Toimitusjohtajan katsaus Marcel Kokkeel Hyvät naiset ja herrat, osakkeenomistajat ja hallituksen jäsenet, Tervetuloa Cityconin yhtiökokoukseen! Cityconin tärkeimmät tavoitteet vuonna 2012 olivat kannattavuuden

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Metsä Board Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja

Metsä Board Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja 1 (ex M-real) lyhyesti Liikevaihto noin 2,1 miljardia euroa, henkilöstömäärä noin 3 300 Johtava eurooppalainen ensikuitukartongin,

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsä Board. Euroopan johtava kuluttajapakkauskartonkiyhtiö

Metsä Board. Euroopan johtava kuluttajapakkauskartonkiyhtiö Euroopan johtava kuluttajapakkauskartonkiyhtiö Matti Mörsky 14.11.2012 1 pähkinänkuoressa Liikevaihto noin 2,3 miljardia euroa vuodessa Liikevaihto 3Q/2012 Johtava eurooppalainen kuluttajapakkauskartonkiyhtiö

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

Prestige annostelijat

Prestige annostelijat Clou Prestige annostelija valikoima Uusista Prestige automaateista löytyy aina sopiva ratkaisu henkilöhygienian tarpeisiisi tiloissa, joissa käy suuria määriä ihmisiä. On osoittautunut, että nykyaikaiset

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot