Tampereen. Tampereen kaupungin liikuntatoimen UUTIS- ja AJANKOHTAISLEHTI

Transkriptio

1 Tampereen LIIKUNTA- SANOMAT Tampereen kaupungin liikuntatoimen UUTIS- ja AJANKOHTAISLEHTI Rautakorpi ja Eloranta: Tamperelaisen jääkiekkoilun tulevaisuus valoisa Liikuntatapahtumien rakentajille arvokisat ovat rutiinia Pirkkahalliin myös urheilulle lisää tilaa

2 Monipuolista terveysliikuntaa Puolen tunnin päivittäinen reipas kävely tuo mukanaan runsaasti terveyttä ja hyvää mieltä. Ripaus monipuolisuutta ja rasitusta antaa vielä monipuolisempia terveyshyötyjä. Siksi päivittäisen kävelyn lisäksi liikuntaviikkoon olisi hyvä sisältyä yhteensä 2-3 tuntia vähän raskaampaa kestävyysliikuntaa, pallopeliä tai lihaskuntoharjoittelua. Me liikumme monella tavalla ja monesta syystä. Urheilemisen keskeisimpiä motiiveja on oman suorituksen parantaminen tai kilpaileminen muita vastaan. Terveyttä edistävän liikunnan motiivina on useimmin hyvä olo, painonhallinta tai vaikkapa verenpaineen alentaminen. Terveysliikunta on urheilua monipuolisempaa ja rennompaa. Terveysliikunnan ja urheilun väliin sijoittuu kuntourheilu. Terveysliikunnasta terveyskuntoa Liikkumisen motiivina voi olla aivan puhdas hyöty. Kävely töihin tai kauppaan auttaa pääsemään paikasta toiseen. Lumen luonti pihalta on myös hyödyllistä. Elämyksen, ilon, nautinnon tai jännityksen hakeminen ovat myös motiiveina liikuntaan. Linturetki ja erävaellus ovat luontoliikuntaa parhaimmillaan. Usein meitä motivoivat monet asiat yhtä aikaa. Kävely töihin on hyötyliikuntaa, terveysliikuntaa ja jopa elämysliikuntaa. Motiiveista riippumatta kaikenlaisella fyysisellä aktiivisuudella on myönteisiä terveysvaikutuksia. Maailman terveysjärjestön mukaan terveys ei ole vain fyysistä (sairauksien puuttumista), vaan siihen liittyy myös psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Terveyskunnolla tarkoitetaan niitä fyysisen kunnon tekijöitä, joilla on yhteyksiä terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn. Hyvä terveyskunto sisältää mm. hyvän kestävyyden (aerobisen kunnon), sujuvan liikkumisen ja tasapainon (motorisen kunnon), lihasvoiman, lihaskestävyyden ja nivelten liikkuvuuden ja luun vahvuuden (tuki- ja liikuntaelimistön kunnon) sekä sopivan painon ja vyötärön ympäryksen. Myös hyvä mieli voidaan lukea osaksi terveyskuntoa. Terveysliikuntaa taas on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, joka tehokkaasti ja turvallisesti parantaa terveyskuntoa tai ylläpitää jo valmiiksi hyvää terveyskuntoa. Liikunko riittävästi ja monipuolisesti? Liikunnan terveysvaikutusten arvioinnissa on vastattava kolmeen kysymykseen: 1) Liikunko riittävästi? 2) Liikunko monipuolisesti? 3) Nautinko liikkumisesta? Viimeisin näistä ei ole suinkaan vähäisin ilman liikunnan tuomaa mielihyvää liikunnan jatkaminen on hyvin epävarmaa. Suositeltu fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä vastaa noin 1000 kcal (4,2 MJ) viikoittaista energiankulutusta. Tämä terveyden kannalta riittävä liikunnan energiankulutus saavutetaan esimerkiksi kävelemällä reippaasti 3-4 tuntia viikossa tai liikkumalla kuormittavammin (esimerkiksi hölkäten tai sählyä pelaten) 2-3 tuntia viikossa. Päivittäisen puolen tunnin fyysisen aktiivisuuden voi kerätä jopa kolmessa 10 minuutin pätkässä. Terveyden kannalta vielä hyödyllisempää on kuluttaa energiaa noin 2000 kcal (8,4 MJ) viikossa kohtuullisesti kuormittavassa liikunnassa. Laihdutuksen jälkeiseen painonhallintaan suorastaan edellytetään näin runsasta aktiivisuutta. Niinpä esimerkiksi kävelemällä reippaasti 6-7 tuntia viikossa tai yhdistämällä 3-4 tunnin verran kävelyä ja 2-3 tuntia raskasta liikuntaa saavutetaan terveyden kannalta ihanteellinen liikuntamäärä. Luuston terveys, lihaskunto, lihasvoima, tasapaino ja liikkuvuus ovat tärkeitä koko elämän ajan. Lapsilla keskeistä on liikuntataitojen kehittäminen, murrosiässä taas luusto hyöty liikunnasta. Tuki- ja liikuntaelimistön kannalta toinen tärkeä elämänvaihe tulee vastaan ikääntymisen myötä: iäkkäillä toimintakyky ja itsenäinen selviytyminen voi olla riippuvainen etenkin alaraajojen lihasvoimasta, tasapainosta ja luuston vahvuudesta. Siksi tuki- ja liikuntaelimistö kehittävää liikuntaa pitäisi olla sekä nuorilla että iäkkäillä kaksi kertaa viikossa; nuorilla aikuisilla ja keskiikäisillä ilmeisesti riittää yksi hyvä harjoituskerta viikossa. Liikuntapiirakka kuvaa suosituksia UKK-instituutin kehittämä liikuntapiirakka on uusi tapa hahmottaa terveysliikunnan suositus. Liikuntapiirakka on jaettu kahteen puolikkaaseen: perus- eli arkiliikunta ja täsmäliikunta eli kuntoilu. Perusliikunnassa joku muu tekeminen kuin liikkuminen on päämotiivina, esimerkiksi kävely kauppaan ja pyöräily töihin. Perusaktiivisuus vaikuttaa edullisesti etenkin yleiseen terveyteen ja painonhallintaan. Liikuntapiirakan kuntoilupuolikkaan suositukset kehittävät täsmällisesti terveyskunnon tiettyä osa-aluetta, esim. sydän- ja verenkiertoelimistön tai tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä, tästä tulee nimitys täsmäliikunta. Fyysisen passiivisuuden aiheuttamia terveysriskejä voidaan ehkäistä, jos toteutetaan perusliikuntaa 3-4 tuntia viikossa tai täsmäliikuntaa 2-3 tuntia viikossa. Perusliikuntaa pitäisi harjoittaa joka päivä ja täsmäliikuntaa vähintään joka toinen päivä. Ihannetaso sisältää liikuntapiirakan molemmat puolet. Täsmäliikunnan tavoitteet voivat vaihdella henkilön mieltymysten ja iän mukaan. Keskiikäiselle miehelle tärkeää on parantaa liikunnalla aerobista kuntoa ja näin edistää sydän- ja verenkierto-elimistön terveyttä. Ikääntyneelle naiselle tärkeämpää on kehittää liikehallintaa sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. MIKAEL FOGELHOLM, ETT, dosentti, johtaja, UKK-instituutti Lapsille ja nuorille fyysisen terveyden kannalta koko liikuntapiirakkaa voidaan pitää perussuosituksena. 2 Tampereen Liikuntasanomat 1/2006

3 Huippu-urheilu tärkeä osa tamperelaista liikuntaelämää Tampereella liikutaan hyvin monipuolisesti. Harrastettuja lajeja on lähes sata ja toimintaa pyörittää lähes 250 erilaista liikuntaseuraa. On selvää, että tähän joukkoon mahtuu monenlaisia toimijoita. On seuroja, jotka tekevät perinteistä seuratyötä, jossa liikunnanohjaus tapahtuu lasten ja nuorten parissa. Lisäksi on seuroja, jotka ovat ottaneet painopisteekseen esim. alle kouluikäisten lasten liikuntaan kasvattamisen. Toisessa äärilaidassa on seuroja, jotka vastaavat ikäihmisten ja veteraanien liikuttamisesta. Onneksi Tampereen kaupunki on niin suuri, että liikuntaa voidaan viedä eteenpäin monella eri osa-alueella. Huippu-urheilu on osa tätä liikuntakenttää ja sen näkyvyydestä johtuen sen arvostaminen on tamperelaisille hyvin tärkeää. Tampereella järjestetään lähes viikoittain SM-kilpailujen tasoisia kilpailuja. Lisäksi Tampereella järjestetään vuosittain Pohjoismaiden mestaruus-, Euroopan mestaruus- ja Maailmanmestaruuskilpailuja. Näillä kilpailuilla on merkittävä rooli ohjata tamperelaista huippu-urheilua. Ensinnäkin, kun täällä järjestetään isoja kilpailuja, olosuhteiden täytyy olla vähintään hyvät näiden arvokilpailujen läpiviemiseksi. Toiseksi paikalliset urheiluseurat yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten lajiliittojen kanssa vievät läpi nämä arvokilpailut ja samalla vahvistavat oman organisaationsa toimivuutta ja yhteistyökykyä. Näiden kilpailujen läpivieminen vahvistaa tamperelaisten urheiluseurojen itsetuntoa ja peräänantamattomuutta, mitä nykypäivän urheiluseuratoiminta todellakin vaatii. Pääkirjoitus Huippu-urheilulla on kautta aikojen ollut suomalaisille merkittävä rooli jopa kansallisen itsetunnon kohottajana. Tamperelaisille nuorille on ensiarvoisen tärkeää saada hyvä esimerkki urheilijasta, joka menestyy kansallisesti ja kansainvälisesti. Jokaisen merkittävän urheilutapahtuman myötä tietyn lajin harrastajamäärissä nähdään selvä piristys. Nykyisin huippu-urheilijat ovat esiintymiskykyisiä, sosiaalisia ja malliesimerkkejä nuorille menestyvästä ja yhteiskuntakelpoisesta kansalaisesta. Huippu-urheilijat ovat tunnettuja, heihin on helppo samaistua ja heitä on helppo lähestyä. Tämä jos mikä antaa hyvän pohjan nuorille menestyä itsekin yhteiskunnassa. Tänä vuonna Tampereella järjestetään muun muassa Judon EM-kilpailut, SunSVoli voimistelun suurtapahtuma ja Karaten MM-kilpailut. Arvokilpailujen järjestämisen ketju siis jatkuu. Myös tulevaisuudessa Tampereelta löytyy merkittäviä liikuntaseuroja, jotka pystyvät ottamaan vastuun isojen kilpailutapahtumien järjestämisestä. Tänä vuonna Tampereen kaupunki palkitsi noin 250 vähintään suomenmestaruustasoista urheilijaa. Siinä on joukko, josta valikoituu nämä edellä mainitut nuorten esimerkkiurheilijat tuleville vuosille. Näin liikuntatoimen näkökulmasta enemmänkin huippu-urheilijoita voisi Tampereella olla, mutta peruslähtökohta tamperelaiseen huippu-urheiluun on hyvä. Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista ja liikunnallista kevättä! PEKKA P. PAAVOLA liikuntatoimenjohtaja, Tampereen kaupunki Tampereen LIIKUNTA- SANOMAT 1/2006 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntatoimi Suvantokatu TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p Toimitussihteeri Kari Vilkko p kari.vilkko@ideatampere.com Liikuntatoimen yhdyshenkilö Leila Lahti p leila.lahti@tampere.fi Taitto ja Layout Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Painosmäärä kpl ISSN X Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on Lehti ilmestyy Kannen kuvassa: Jääkiekkovalmentajat Jukka Rautakorpi ja Kari Eloranta. KUVA: KARI VILKKO Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: leila.lahti@tampere.fi tai Tampereen kaupunki, liikuntatoimi Suvantokatu TAMPERE 3

4 TEKSTI JA KUVAT: PETRI VILKKO Päävalmentajat Jukka Rautakorpi ja Kari Eloranta: Tampere on merkittävä jääkiekkokaupunki myös tulevaisuudessa Jääkiekon SM-liigan runkosarja päättyi tamperelaisittain hyvissä tunnelmissa. Sekä Tappara että Ilves varmistivat upean kauden päätteeksi paikat SM-liigan play off otteluihin. Loppuun asti mielenkiintoisessa runkosarjassa Tappara oli neljäs ja Ilves kuudes. Tampereen Liikuntasanomat pääsi kuulostelemaan päävalmentajien mietteitä heti tuoreeltaan runkosarjan päätyttyä. J.R. = Jukka Rautakorpi, Tappara K.E. = Kari Eloranta, Ilves 1. Miten päättynyt SM-liigan runkosarja sujui joukkueeltasi odotuksiin nähden? J.R. Neljän joukkoon pääseminen ja kotiedun saaminen oli tavoitteemme runkosarjassa, joten sillä tavoin tuloksellinen tavoite saavutettiin runkosarjassa. Tarkempaa analyysia tässä vaiheessa kautta ei voi vielä tehdä, koska play offsit ovat vasta alkamassa. K.E. Runkosarja meni tavoitteiden mukaisesti. Koko joukkueen työmoraali on ollut loistava. Nuoret ja tulokkaat ovat suoriutuneet kaudesta hyvin ja kasvaneet tehtäviensä mukana. 2. Millä kaupungin urheilu- ja liikuntapaikoilla joukkueesi harjoittelee? J.R. Hakametsän jäähalli ja Nääshalli ovat olleet Tampereen kaupungin liikuntapaikoista meidän säännöllisessä käytössä. K.E. Nääshallissa, Ratinassa, Kaupin urheilupuistossa ja jäähallissa. Myös Pyynikin raput ovat tutut. 3. Miten arvioit joukkueesi harjoitusolosuhteita Tampereella? J.R. Olosuhteet jäähallilla muuttuivat kaudeksi merkittävästi, jonka jälkeen hallin ulkoisissa puitteissa kuten pukuhuonetiloissa ei ole moittimista. Samoin Nääshalli on tuttu ja turvallinen harjoituspaikka. Ainoa iso ongelma on ollut Hakametsän hallin jään huono kunto lähes läpi kauden. Varsinkin syksystä ja syystalvesta jään taso oli jopa luokaton ajatellen jääkiekon pelaamista siinä. K.E. Kesäharjoittelupaikat ovat erittäin hyvät ja vaihtoehtoja löytyy. Hakametsässä jään laatu vaihtelee, ja siinä on toivomisen varaa. 4. Millaisiksi arvioit Tampereen olosuhteet muihin liigapaikkakuntiin verrattuna? J.R. Hakametsän halli ulkoisilta puitteiltaan sijoittuu SM-liigan hallien keskikastiin. Jään kunnon osalta uskaltaisin jopa sanoa että heikoin. K.E. Olosuhteet ovat jään ajoittaisia laatuongelmia lukuun ottamatta kilpailukykyiset. 5. Onko erilaista pelata kotihallissa kuin muilla paikkakunnilla, vaikuttavatko erot olosuhteissa otteluihin valmistautumiseen? J.R. Kyllä hallien erot vaikuttavat pelaamiseen kuten kaukalon koko, hallin lämpötila (ns. lämmin vai kylmä halli) sekä jään kunto. Valmistautumisessa pyritään ottamaan nämä asiat huomioon. K.E. Koti on koti ja vieraspeli aina vieras peli. Vierasotteluihin pyritään valmistautumaan aina samalla tavalla. Pelipaikkakunnalle saavumme yleensä 2 tuntia ennen ottelua. Ouluun kuitenkin matkustamme jo edellisenä päivänä. 6. Mikä on ollut keskeisin painotus, jonka olet tuonut valmentamiseen? J.R. Jääkiekko on ennen kaikkea urheilua - ei niin paljon bisnestä kuin monet sen haluavat ymmärtää. Mielestäni valmentajana edustan ennen kaikkea urheilullista näkökulmaa voimakkaiden taloudellisten haasteiden lajissa. K.E. Tehdä 25 pelaajasta JOUKKUE! Sanassa joukkue ei ole kirjaimia M, I, N, Ä. 4 Tampereen Liikuntasanomat 1/2006

5 10. Seuraatko muita urheilutapahtumia Tampereella? J.R. Aika ei riitä varsinaisesti muiden lajien seuraamiseen talvikaudella, mutta kesällä tulee käytyä yleisurheilukilpailuissa muutaman kerran kesässä, no ehkä vaimolla on tässä suhteessa vaikutusta asiaan. K.E. Seuraan kyllä kaikkea mahdollista urheilua, mutta paikan päälle tapahtumiin en usein kerkiä. Muutaman Tampere Unitedin pelin näin viime kesänä. Ilveksen päävalmentaja Kari Eloranta (etualalla) vietti 50-vuotissyntymäpäiväänsä työn merkeissä Ilves-Tappara -ottelussa. 7. Millä mielellä joukkueesi on aloittamassa pudotuspelejä? J.R. Valmistautuminen niihin on tavallaan ollut jo pitkään käynnissä, mutta nythän se sitten varsinaisesti alkoi. Yksi ja sama vastustaja illasta toiseen on mielenkiintoinen asetelma. Se vaatii isoja askeleita pelin tasossa verrattuna runkosarjapelaamiseen. Mutta siinähän se play offsien juju onkin: on vain parannettava suhteessa vastustajaan erästä ja illasta toiseen. K.E. Olemme menossa oikeaan suuntaan. Joukkueen työmoraalista olen ylpeä. Pelaajat auttavat toinen toisiaan. Ylivoimapeli takkuilee ja se on saatava kuntoon. Olen erittäin luottavainen tekemiseemme. Tämä on hieno joukkue sanan varsinaisessa merkityksessä! 8. Miltä jääkiekkoilun tulevaisuus Tampereella näyttää? J.R. Tampere tuottaa varmasti hyviä pelaajia jatkossa omiin liigajoukkueisiinsa niin kuin se on aina tehnyt. Tampere ja Tampereen seutu on edelleen yksi maamme jääkiekon tärkeimmistä keskuksista. K.E. Erittäin hyvältä. Meillä on nyt -87- ikäluokka lyönyt itsensä läpi liigatasolla. Myös nuorempia on tulossa lähivuosina vauhdilla liigatasolle. Ilveksen juniorivalmennus on erittäin hyvää. Moni junioreistamme pelaa ikäkausimaajoukkueissa isoissa rooleissa. 9. Kuinka hoidat kuntoasi vapaa-ajalla? J.R. Päivittäinen liikunta kuuluu ehdottomasti ohjelmistoon. Yleisimmät harrastamani liikuntamuodot ovat tennis, lenkkeily, hiihto ja kaikenlainen liikkuminen yhdessä perheen kanssa. K.E. Lenkkeily, pyöräily, tennis, punttisali ja kävely kuuluvat 3-6 kertaa viikossa ohjelmaan. Joskus myös vähän jalkapalloa ja jääkiekkoa. 11. Mitä vapaa-ajan harrastuksia Sinulla on? J.R. Yllä mainitut liikuntamuodot. Liikunta on itselleni ja perheelleni elämäntapa. K.E. Kesällä vietämme perheen kanssa paljon aikaa mökillä. Myös tyttären ratsastus kiinnostaa ja pyrin seuraamaan harjoituksia ja kilpailuja mahdollisimman paljon. Harrastukseni ovat urheilupitoisia. 12. Mitkä ovat terveisesi joukkueesi kannattajille kauden huipentuessa play off -otteluihin? J.R. Nyt on urheilun ja tunteiden aika, kun ajatellaan jääkiekkoa urheilumuotona. K.E. Ilveksellä on asiantunteva kotiyleisö ja kannustus on ollut hyvää. Tsempataan yhdessä eteenpäin! 13. Millaisena muuten pidät kaupunkiamme Tamperetta? J.R. Tampere on aivan loistava kaupunki, täällä on kaikki tarpeellinen. Tampere on hyvin maalaisidyllinen isompi kaupunki Suomen kaupunkeja verrattaessa toisiinsa. Olen asunut Tampereella jo niin kauan että tunnen Tampereen yhdeksi kotikaupungikseni vaikka en ole täällä syntynytkään. K.E. Tampere on erittäin viihtyisä kaupunki veden partaalla. Täältä löytyy myös vanhoja ja arvokkaita rakennuksia. 14. Millainen on suhteesi täkäläiseen herkkuun mustaan makkaraan? J.R. Musta makkara on ihan ok, tulee syötyä silloin tällöin. K.E. Pajuojan Juupe vei minut oikein tuoreen mustan makkaran kehtoon, Tammelan torille, maistamaan herkkua ja erinomaista oli! 15. Mikä on mottosi tai suosikkiajatelmasi elämässä yleensä? J.R. Ole aina aito oma itsesi niin on aina helpompaa. K.E. The only place where success comes before work, is the dictionary (ainoa paikka missä menestys tulee ennen työntekoa on sanakirja). Kiitos haastattelusta! Tapparan päävalmentaja Jukka Rautakorpi tiimeineen pelinjohtotehtävissä Tapparan pelaajaaitiossa. 5

6 Liikuntatoimen ja viheryksikön yhteispeli yhä sujuvampaa Kaupunginosapelikentät ja uimarannat hoidetaan uuden toimintamallin hengessä TEKSTI JA KUVA: KARI VILKKO Työpäällikkö Teemu Kylmäkosken mukaan viheryksikkö on saanut liikuntapaikkojen ammattilaisilta runsaasti oppia mm. kaukaloiden huoltamiseen ja uimarantojen kunnossapitoon. Alussa hieman hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Perinteistä ilmaisua voisi käyttää myös arvioidessa Tampereen kaupungin liikuntatoimen ja viheryksikön jo reilun vuoden mittaista tilaaja-tuottaja -yhteistyötä. Vuoden 2005 alusta lukien kaupunginosapelikenttien sekä uimarantojen kunnossapito organisoitiin uudelleen: liikuntatoimi on nyt tilaajana ja kaupungin viheryksikkö kunnossapidon tuottajana. Samalla liikuntatoimen 18 ammattilaista, joista kolme työnjohtajia, sulautuivat viheryksikön palkkalistoille. Niin sanotut avainalueet, Koulukadun ja Pyynikin kentät, Lamminpään urheilukenttä, Kaupin urheilupuisto, Tammelan pallokenttä sekä Tampereen stadion, kuuluvat edelleen tuotannollisestikin liikuntatoimelle. Työpäällikkö Teemu Kylmäkoski viheryksiköstä kertoo, että kaupunginosapelikenttien ja uimarantojen osalta järjestelyn taustalla oli pitkälti päällekkäisyyksien poistaminen: useassa tapauksessa viheralueet ovat uimarannan jatkeita ja molempien yksiköiden pelikenttiä huollettiin rinnakkain. Kylmäkosken mielestä päällekkäisyyksien purkamisessa on osittain onnistuttu, ja yhteistyö tilaajan eli liikuntatoimen kanssa rullaa hyvin. Toimintamallin uudistus vuosi sitten sattui kuitenkin keskelle talvikauden sesonkia, eikä alkuvaikeuksilta voitu välttyä. - Talven aikana tehty siirtymä oli raskasta aikaa. Pitkän linjan liikuntatoimen ammattilaisten piti kesken kiireiden sopeutua uuteen työpaikkaan ja uusiin työkavereihin. Alkuvaiheessa oli myös hieman työnjohdollisia ristipaineita. - Mutta kaikesta siitä on selvitty, ja nyt kuluvana talvena ei ongelmia enää ole. Liikuntatoimi on antanut meille selkeän, täyden vastuun hoitaa tehtävämme, ja tähän haasteeseen olemme päättäväisesti tarttuneet, Kylmäkoski sanoo. Osaamista puolin ja toisin Liikuntatoimesta viheryksikköön siirtyneiden ammattilaisten työnkuva ei muuttunut. Edelleenkin he huolehtivat siitä, että olosuhteet kentillä ja uimarannoilla ovat ensiluokkaisessa kunnossa liikkuvien tamperelaisten käyttää. Kylmäkosken mukaan viheryksikkö on saanut liikuntapaikkojen ammattilaisilta runsaasti oppia mm. kaukaloiden huoltamiseen ja uimarantojen kunnossapitoon. He ovat tuoneet myös tervettä rempseyttä ja pilkettä viheryksikön työilmapiiriin. - Varsinaisia työteknisiä yllätyksiä ei eteeni tullut, mutta yllätyin kuitenkin positiivisesti, kuinka huolellisesti jääkiekkokaukaloita kolmessa vuorossa ylläpidetään. Uutta meille oli oppia jäiden leikkaaminen uimalaitureiden ympäriltä keväällä, rantojen sukellustarkistusten järjestäminen sekä vesinäytteiden otot, Kylmäkoski sanoo. Hän toivoo, että myös liikuntapaikkaammattilaiset voisivat puolestaan oppia jotain myös viherihmisiltä. Säännölliset laatukierrokset yhdessä Ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriäranta liikuntatoimesta myöntää, ettei ammattiylpeälle henkilöstölle siirto liikuntatoimesta viheryksikköön välttämättä ollut mieleinen, mutta hän uskoo että aika parantaa haavat - varsinkin kun henkilöstön ammatillinen rooli ei muuttunut. Viheriäranta on tilaajana ollut tyytyväinen nykyisen mallin sujumiseen. - Molemmin puolin on varmasti hienosäätöä, mutta laatu- ja tulostavoitteiden sekä asiakaspalautteenkin mukaan varsin mukavasti on yhteistyössä lähdetty liikkeelle, hän toteaa. Viheriärannan mukaan kuntalaisten näkökulmasta tilaaja-tuottajamalli ei ulkonaisesti näy. Liikuntatoimi ja viheryksikkö tekevät yhdessä säännöllisesti kentillä ja uimarannoilla ns. laatukierroksia, joiden jälkeen työmaakokouksissa vedetään tulokset yhteen. - Enpä pääse moittimaan. Kyllä kunnossapidon laatu on edelleen vähintään samalla tasolla kuin aikaisemminkin, Viheriäranta on havainnut. 6 Tampereen Liikuntasanomat 1/2006

7 Seppo Salonen hoitaa Sorsapuiston luistinratoja viheryksikön palkkalistoilla Sorsapuiston kentät ovat talvisin ahkerassa käytössä. Normaalina talvipäivänä Sorsun luistinradoilla viilettää keskimäärin 500 kaupunkilaista. Talvisin käytössä on kaksi kaukaloa ja kaksi luistinrataa. Pääasiallisia vierailijoita kentillä ovat lähialueen koulut ja päiväkodit. Myös erityisryhmiä Sorsapuistossa käy säännöllisesti. TEKSTI JA KUVA: PETRI VILKKO Yksi Sorsapuiston kentän kunnossapidosta vastaavista kentänhoitajista tänä talvena on ollut Seppo Salonen. Hän on nyt kaupungin viheryksikön palkkalistoilla työskenneltyään aikaisemmin parinkymmenen vuoden ajan liikuntatoimen alaisuudessa. - Varsinaiseen työhöni siirtymisellä organisaatiosta toiseen ei ole ollut juurikaan vaikutusta, Seppo Salonen toteaa. - Kentät ja pukukopit pyrimme pitämään yhtä hyvässä kunnossa kuin aikaisemminkin. - Itse asiassa suurin muutos työssämme on tapahtunut konekaluston uusiutumisen myötä. Uusiin käyttäjäystävällisiin koneisiin ja laitteisiin olemme todella tyytyväisiä, Seppo Salonen sanoo. Sorsapuiston ohella Seppo Salonen on vuosien varrella työskennellyt muiden muassa Tammelan jalkapallostadionilla, Pyynikin urheilukentällä sekä Raholan ja Hervannan kentillä. - Mielelläni menen aina sinne minne määrätään, Seppo Salonen kuittaa kysymyksen, mieluisimmasta työmaasta. - Hommat ovat likipitäen samoja kaikilla kentillä ja asiakkaidemme kuntalaisten - hyväksihän tätä työtä teemme. Hän kertoo viihtyvänsä hyvin työssään kenttien reipashenkisessä ilmapiirissä. - Sorsapuistossa työvuoro alkaa aamuisin jo klo 6, jotta ehdimme vielä kertaalleen jäädyttämään kaukalot ennen ensimmäisten käyttäjien saapumista, Seppo Salonen toteaa. Ja koko päivän klo asti huolehdimme siitä, että jäät pysyvät niin luistavassa kunnossa kuin kelit antavat myöden. Seppo Salonen viihtyy työssään ja on tyytyväinen myös ajanmukaiseen konekalustoon. 7

8 Nimeään myöten uudistuva Pirkkahalli saamassa arvoisensa imagon Hallin yhtiöittäminen hyödyttää messujärjestäjien lisäksi myös urheilijoita, kehityspäällikkö Teuvo Peltola lupaa. TEKSTI JA KUVAT: KAISA YLHÄINEN Urheilulle lisää tilaa Samaan aikaan kun yhtiössä rakennetaan imagoa, pihalle on kohonnut toinenkin rakennustyömaa. Uuden D-hallin runko saatiin pystyyn maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Teuvo Peltola epäilee, että ilman uutta yhtiömuotoa laajennusta ei olisi saatu käyntiin yhtä nopeasti kuin nyt. Hallin pitäisi olla valmis syyskuussa, kun meillä on suuret teollisuuden alihankinnan messut, Peltola kertoo. Hallista rakennetaan nyt kaikin puolin uutta imagoaan vastaava. Urheiluväki on kuitenkin pelännyt Pirkkahallin messutoiminnan vievän aikaa urheilulta. Olen luvannut, että yhtiöittämisestä on hyötyä myös urheilulle. Kaikista käytännön ratkaisuista en ole vielä aivan varma, mutta on kuitenkin selvää, että lisäneliötä helpottaa tilannetta, Peltola vakuuttaa. Kehityspäällikkö Teuvo Peltola lupaa kehittää urheilua ja messutoimintaa rinta rinnan. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n toimiston takaseinää peittävät suuret kalenterit. Huomiokynillä on merkattu varauksia aina vuoteen 2009 saakka, ja kuluvan vuoden allakka on jo melkein täynnä. Pystymme järjestämään Tampereella Pohjoismaiden suurimpia messuja. Pirkkahalli on Suomen parhaita paikkoja tapahtumien järjestäjälle, kehuu Teuvo Peltola, Pirkkahallin, tarkemmin ottaen vastaperustetun yhtiön Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n, uusi kehityspäällikkö. Teuvo Peltola siirtyi Pirkkahallin isännöitsijästä kehityspäälliköksi samalla, kun Pirkkahalli yhtiöitettiin. Olen pohjimmiltani urheilumies, mutta hämmästyttävän paljon olen ymmärtänyt tätäkin kehittämistä, Peltola hymyilee. Kehityspäällikkö Teuvo Peltolan puheessa vilahtelee sana TESC. Sillä nimellä uudessa yhtiössä kutsutaan Pirkkahallia. Nimi on lyhenne hallin uudesta englanninkielisestä nimestä, ja osa hallin imagon rakentamista. Kyllähän Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Pirkkahalli kuulostaa paljon paremmalta kuin pelkkä Pirkkahalli. Haluamme hallille sen arvoisen imagon, Peltola pohtii. Suuret tapahtumat hyödyttävät monia Peltolan mukaan Pirkkahalli on alun perinkin suunniteltu palvelemaan sekä urheilijoita että tapahtumien järjestäjiä. Ahtaus ei Peltolan mukaan johdu vain suurista tapahtumista, vaan myös urheiluseurojen toiminnan kasvusta. Vuonna 1986 Pirkkahallilla kävi ihmistä urheilun merkeissä, vuonna ja viime vuonna jo , Peltola selvittää. Kevään aikana Pirkkahallissa nähdään kaikenlaista aina yleisurheilun halli SM-kisoista ja kansainvälisestä koiranäyttelystä jousiammunnan SM-kisoihin ja Sun Svoli voimistelutapahtumaan. Tampereen kaupunki haluaa suuria tapahtumia, koska ne hyödyttävät kaikkia tamperelaisia sekä elinkeinoelämää. Pirkkahallin kehittäminen ei pääty uuden D-osan valmistumiseen. Teuvo Peltolan mielessä pyörii ideoita parkkihallin rakentamisesta hotellin pystyttämiseen, mutta mikään ei ole vielä varmaa. Sen Peltola kuitenkin lupaa, että muutokset hyödyttävät kaikkia. Mitään koiraa ei ole haudattuna. Kun muutoksen tuulet puhaltavat, toinen rakentaa muurin, ja me nostimme purjeet, hymyilee Peltola. 8 Tampereen Liikuntasanomat 1/2006

9 Urheilukisoista koiranäyttelyksi muutamassa hetkessä Mika Helminen istuu Pirkkahallin urheilulaitoksenhoitajien huoneessa ja tilastoi hallin kävijämääriä. Päiväsaikaan hallissa on tarpeeksi rauhallista paperitöille, iltaisin hallin tunnelma on aivan toinen. Mika Helminen on yksi Pirkkahallin kuudesta urheilulaitoksenhoitajasta. Toimenkuva ei suinkaan rajoitu siistiin toimistotyöhön, vaan urheilulaitoksenhoitaja on yhdistetty talonmies, järjestyksenvalvoja ja varastonhoitaja ja vielä paljon muutakin. Urheilulaitoksenhoitajat ovat vastuussa siitä, että urheilukisojen suorituspaikat sekä messujen puitteet ovat kunnossa. Tapahtumia on melkein joka viikonloppu. Joskus tapahtuma vaihtuu urheilukisasta suoraan koiranäyttelyyn. Hommaa on, esimerkiksi yleisurheilun halli-sm-kisoja varten halli tyhjennettiin tekonurmea myöten, Mika Helminen kertoo. Pirkkahallin työntekijänä Mika Helminen saa seurata messujen ja urheilutapahtumien lisäksi hallissa järjestettäviä uskonnollisia tapahtumia ja eläinnäyttelyitä. Välillä hallissa pidetään puhtaasti hauskaa. Joka vuosi pidetään Päiväkotifutis, jossa halli täyttyy pikkulapsista, Helminen sanoo. Koska tapahtumia on laidasta laitaan, täytyy välillä improvisoida. Silti pahoja virheitä ei ole koskaan sattunut. Kerran maatalousnäyttelyssä pääsi yksi sonni karkuun, ja sitä sitten piti pyydystää, Helminen muistelee hymyssä suin. Mika Helminen neuvoo mieluusti, jos Pirkkahallin käyttäjille tulee ongelmia. Neljä salibandykenttää ja teleskooppiauditorio Pirkkahallin pinta-ala lisääntyy n neliömetrillä, kun D-halli syksyllä valmistuu. Halliin mahtuu kolme täysimittaista ja yksi pienempi salibandykenttä. Uudet seminaaritilat tulevat parvikerrokseen ja niistä on näköyhteys hallitilaan. Hallista voidaan erottaa myös noin viidensadan hengen teleskooppiauditorio, joka saadaan syrjään kun sitä ei tarvita. - Uudesta pääaulasta tehdään nykyistä avarampi ja näyttävämpi. Aulatilaan tulee osin kaksikerroksinen ravintola-kahvila, ja aulasta on suora yhteys kolmeen päähalliin, kertoo laajennusosaa suunnitellut arkkitehti Kari Solja. Soljan mukaan laajennusosaan tulee paljon lasi- ja metallipintoja. Uuden hallin liittäminen osaksi entisiä ei ollut arkkitehdin mielestä ongelma. - Halleista jokainen on erilainen ja oman aikansa tuote. Siksi omaleimainen olemus ei ole lainkaan huono asia, Solja vakuuttaa. Pirkkahallin pinta-ala lisääntyy n neliömetrillä, kun D-halli syksyllä valmistuu. Halliin mahtuu kolme täysimittaista ja yksi pienempi salibandykenttä. KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY 9

10 TEKSTI JA KUVAT: KAISA YLHÄINEN Tampereen liikuntatapahtumien rakentajat: Arvokisojen puitteet pystyyn rutiinilla Hiihdon SM-kisojen starttiin on vielä tunteja, osa kilpailijoista testaa jo aamupäivän pakkasessa Kaupin vastavedettyjä latuja. Rakennusmestari Pasi Lähteenmäen ja muun tapahtumienvalmisteluryhmän kuukausien kisaponnistus alkaa sen sijaan olla loppusuoralla. Ladut on viimeistelty aamukahdeksaan mennessä, ja niiden kestävyys on varmistettu parin viikon lumetuksella. Reittien varsilta on kaadettu puita jo edellisenä kesänä. Toki valmiudessa on oltava koko kisan ajan, siltä varalta, että jotain yllättävää sattuu. Vaikka hiihdon SM-kisat on saatu kunnialla pystyyn, ei ole aikaa levätä. Pyynikin palloiluhalliin kannetaan nyrkkeilyn SM-kisoja varten kehä, jonka työporukka on rakennusmestari Pekka Koskelan mukaan rakentanut itse. Kattoon hilataan teline palkintolipuille. Osa porukasta on ollut näissä hommissa neljäkymmentä vuotta, ja nuorimmatkin ovat tulleet viisi vuotta sitten, Koskela kertoo. Ryhmään kuuluvat Antti-Pekka Antinmaa, Pekka Hakanen, Juuso Heimo, Juha Heinämäki, Jarmo Kantola, Aarne Kervinen, Matti Lindell, Pekka Nummelin, Matti Nurmi, Sami Nurmi, Seppo Oijennus, Juhani Periaho, Mika Tammi ja Jukka Tuominen. Lähes kymmenen tapahtumaa samaan aikaan Oli sitten kyse uuden tien tekemisestä keskelle metsää tai digitaalisen tulostaulun korjaamisesta ukkosmyrskyssä, tapahtumienvalmisteluryhmä hoitaa homman. Pasi Lähteenmäen ja Pekka Koskelan johdolla ryhmä rakentaa puitteet Tampereen liikuntatapahtumille. Eri tapahtumia saattaa olla lähes kymmenen samaan aikaan. Hyvällä aikataulutuksella ja loistavalla porukalla homma onnistuu, summaa Rakennusmestari Pasi Lähteenmäen mukaan suuria tapahtumia aletaan järjestää jo kuukausia etukäteen. Latujen ajaminen oli hiihdon SM-kisojen loppusilaus. Rakennusmestari Pekka Koskelan työporukka on rakentanut Pyynikin palloiluhalliin SMkisoja varten nyrkkeilykehän. Kattoon hilataan vielä teline palkintolipuille. Tapahtumienvalmisteluryhmään kuuluu eri alojen ammattilaisia. Pekka Nummelin sähkötöiden parissa. 10 Tampereen Liikuntasanomat 1/2006