Arjen käytännöt ja Elisa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arjen käytännöt ja Elisa"

Transkriptio

1 Arjen käytännöt ja Elisa Mika Pantzar, Oskar Korkman Raportti Elisan vaikutuksista ihmisten arkeen 1880-

2 Arjen käytännöt ja Elisa 2 Sisällys TUSisällysUT...2 TUJohdantoUT...3 TU Oli tapahtunut jotakin, mitä emme hallinneet UT... 5 TUNäkökulmana kuluttajan arjen käytännöt ja käytäntöinnovaatiotut... 6 TU2. Arjen käytäntöjen kehitysut...8 TUPuhelin järjestyksen ylläpidon välineenäut TUPuhelinkäytäntöjen muutos yrityksissäut...13 TUKoti toimistona ja toimisto kotinaut...14 TUVälittämisen ja muistamisen käytännötut TUPienoislähetin viimeisin uutuus AmerikastaUT...18 TUJokamiehen kännykkäut...20 TURadiolinja: Kännykällä Saimaan saariut...22 TU Matkapuhelinkuume - uusien käytäntöjen normalisoituminenut...24 TUAjassa kiinni pysymisen käytännötut TUKun yhteiskunta alkoi puhua ihmisille: uutis- ja ajankohtaispuheluiden normalisoituminenut...29 TUÄänen antamisen ja äänestämisen käytännötut TUKuluttajat pulinaboxin innovaattorinaut...32 TU3. Kohti arjen tietoyhteiskuntaaut...37 TU"Kaikki tärkeät keksinnöt on jo tehty!"ut TUEnsimmäinen Internet-puhelin?UT TUKotitietokone ensimmäinen askel kohti älykästä puhelintaut TUudenlaisen ihmisen tarveut TUTietoyhteiskuntavisioiden kolme sukupolveaut TU4. ICT arjessa: paradoksaalisia tutkimuslöydöksiä ja nousevia teemojaut...46 TU5. JohtopäätöksetUT...49 TUArki - Elisan markkinaut TUValmiusten luominenut TUKuluttajien innovatiivisuusut TULähteetUT...54 TULIITE 1: Aineisto ja sen tulkintaut...59

3 Arjen käytännöt ja Elisa 3 Johdanto Tämän raportin pääasiallinen tehtävä on nostaa kuluttajien muuttuva arki (ja sen ymmärrys) pääosaan puhuttaessa teletoimialan ja Elisan tulevaisuudesta. Tekniikan kehitys tunnetaan hyvin. Tampereen puhelinosuuskunnan kehitys vuosina kuvaa hyvin koko alan muutosta tästä näkökulmasta (Taulukko 1) Ensimmäinen "telefooni" asennetaan Tampereella, vain kaksi vuotta Alexander Graham Bellin keksinnön jälkeen O.Y. Telefon, perustajana kauppias ja merikapteeni Frans Nordfors, aloittaa toimintansa apteekkari Clayhillsin (nyk. Kekäle) talossa Puhelimen käyttäjiä eli tilaajia on Tampereen Telefooni-Osakeyhtiö aloittaa toimintansa, perustajana sähkölennätinmekaanikko, asessori Daniel Johannes Wadén Ensimmäinen kirjan muotoon nidottu puhelinluettelo ilmestyy Puhelinyhteydet kärsivät pommituksista: pahimmillaan puolestatoista tuhannesta puhelimesta toimii vain Tampereen Puhelinosuuskunta perustetaan, työntekijöitä on 57. Tilaajia on Ensimmäiset puhelinkioskit pystytetään Tampereelle Puhelinosuuskunnan ensimmäinen automaattikeskus otetaan käyttöön. Puhelinnumerot muuttuvat nelinumeroisiksi Neiti Aika, automaattinen aikatiedotus, aloittaa toimintansa. Pirkkalan Puhelinosuuskunta sulautuu Tampereen Puhelinosuuskuntaan Maaseutukeskusten automatisointi alkaa. Viisinumeroiset puhelinnumerot otetaan käyttöön Tampereen Puhelinosuuskunnan koko toimialueen keskustekniikka automatisoitu Tampereella otetaan käyttöön näppäinpuhelin ensimmäisenä Suomessa Puhelinosuuskunta on mukana perustamassa kaapelitelevisioyhtiötä, Tampereen Tietoverkko Oy:tä (TTV) Automaattinen ulkomaanpuheluliikenne alkaa Puhelinliittymien määrä ylittää Tampereen Puhelinosuuskunta täyttää 100 vuotta. Hankkion toimintakeskus valmistuu. Euroopan ensimmäinen digitaalikeskus, AXE, otetaan käyttöön Uusi teletoimintalaki astuu voimaan, kilpailu vapautuu.

4 Arjen käytännöt ja Elisa Maailman ensimmäinen kaupallinen GSM-puhelu soitetaan Tampere-Helsinki välillä, Radilolinjan verkossa ja TPO:n Nalkalan keskuksen kautta Kaukopuheluliikenne vapautuu 1.1. ja ulkomaanpuheluliikenne TPO rakentaa yhteyksiä tiedon valtatielle: Tampereen koulut ja kirjastot verkottava Inforengas käynnistyy Puhelinosuuskunnasta tulee julkinen osakeyhtiö, Tampereen Puhelin Oyj. TPO:n koko välitystekniikka on digitalisoitu. Internetpalvelut alkavat joulukuussa Ensimmäiset laajakaistaiset, kiinteät internetyhteydet avataan ADSL-verkossa. Paikallispuheluliikenteestä kolmannes on internetyhteyksiä. Teletoiminnan tietosuojalaki astuu voimaan Internetliikenne ylittää paikallispuhelujen määrän Tampereen Puhelimesta tulee Soon Communications Oyj. Elisa Communications Oyj tekee osakevaihtotarjouksen Soonin osakkaille. Soonista tulee Elisan tytäryhtiö Elisa Communications muuttaa nimensä Elisaksi. Elisa aloittaa mittavat konsernin uudelleenjärjestelyt. Soon pitää markkina-asemansa Pirkanmaalla kiinteän verkon palveluissa, kiinteiden laajakaistaisten internetyhteyksien kysyntä kasvaa Soon Com Oy ja Soon Net Oy sulautuvat osaksi Elisa Oyj:tä. Yksi uusi Elisa jakautuu kolmeen tulosyksikköön ja kuuteen maantieteelliseen alueeseen. Taulukko 1: Rajapyykkejä Tampereen Puhelinyhdistyksen historiasta T(Lähde: Tietoliikenteen historiaa Tampereen seudulla / T Leena Stenman) Elisan historia heijastaa suomalaisen yhteiskunnan muutosta. 125 vuoden aikana tekniikka on tullut elimelliseksi osaksi suomalaisten arkea. Raportti kuvaa tätä muutosta. Ensimmäisessä vaiheessa kyse oli lähinnä puhelinlaitteiden yleistymisestä ja uudenlaisten puhelinkäytäntöjen synnystä (kpl. 1-6). Nykypäivää lähestyttäessä Elisan rooli muuttunut arjen tietoyhteiskunnan rakentajaksi (kpl. 7-8). Muuttuvan kilpailutilanteen ymmärtämiseksi katse on suunnattava yhä enemmän ihmisten arkeen (kpl. 9). Uuden tekniikan suhde kuluttajan hyvinvointiin on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Puhelinyhdistysten ensimmäistä sataa vuotta leimasi yhtäältä teknologiavetoisuus ja toisaalta suunta kohti yhä suurempia organisaatioyksiköitä. Samalla kun puhelinverkosto laajeni ja laitoksia automatisoitiin, asiakas alkoi näyttäytyä hierarkkisen ajattelun mukaisesti yhä enemmän passiivisena muutokseen sopeutujana luvun markkinoiden vapautuminen ja 1990-luvulla matkapuhelimen, kotitietokoneen ja Internetin yleistyminen toivat mukanaan murroksen, jonka myötä operaattoreiden suhde asiakkaisiin muuttui oleellisesti: Innovaatiotoiminta siirtyi kotitalouksiin ja kuluttajan ääni korostui. Samalla kuluttajien ohjaamisen ja valvomisen filosofia joutui kriittisen tarkastelun kohteeksi. Muutos voidaan ilmaista toisinkin: markkinatalous vahvisti otettaan yhtäältä osakepohjaisen yritysmuodon ja toisaalta markkinoiden vapautumisen myötä. Eliitin ymmärrykseen ja toimintaan

5 Arjen käytännöt ja Elisa 5 perustuva yhteiskuntavastuu, jota osuuskunta- ja yhdistysmuoto edusti, hävisi taustalle. Ehkäpä jopa liikaa. Oli tapahtunut jotakin, mitä emme hallinneet 1980-luku mullisti telealan ja myös Helsingin Puhelinyhdistyksen toimintatavat. Muutos oli osa suurempaa kehitystä, jossa kuluttajan äänen luvattiin nousevan kehitystä ohjaavaksi periaatteeksi. Suomen kansantalous oli toipunut 1970-luvun öljykriiseistä ja suotuisa kehitys teki mahdolliseksi, että lähes kuka tahansa suomalainen saattoi alkaa käydä lomamatkoilla etelässä, ostaa japanilaisia videolaitteita tai saksalaisia puhelinlaitteita. Ruotsin-lautalla oli opittu syömään eksoottisia hedelmiä, oliiveja, ranskalaisia juustoja, katkarapuja ja kalifornialaisia viinejä. Valinnan yhteiskunta tuli myös tutuksi teleoperaattoreille (ja pankeille), jotka joutuivat opettelemaan markkinoiden uusille tavoille luvun lopussa myös uudistunut kilpailu- ja kuluttajalainsäädäntö siirsi Suomen kertarysäyksellä säännöstelytaloudesta markkinataloudeksi. Uusi telelaki (1987) korvasi tsaarin ajasta periytyneen lain, dataliikenne oli vapautettu jo muutamaa vuotta aikaisemmin (1984), kuten myös laitekauppa (Helsingin Puhelinyhdistys 1983, Tampereen puhelin 1984). Vasta 1980-luvulla puhelinlaitteita alettiin myydä muutenkin kuin osana puhelimen palvelusopimusta. Vuorineuvos Martti Harva kertoo, kuinka muutos tuntui lähes hallitsemattomalta: 80-luvulla tilanne oli mennyt jo siihen, että puhelintavaraa tulvi ulkomailta meidän ylitsemme. Oli tapahtunut jotain, mitä emme enää hallinneet. On turha yrittää pitää järjestyksessä sellaista mitä ei voi hallita (Elisa Communications, 2002, 29). Lieneekö sattumaa, että samaan aikaan Suomen Pankki perusteli valuuttasäätelystä luopumista melkein samoin sanoin: Kukaan ei enää kyennyt tukkimaan porsaanreikiä. Markkinavoimat mursivat säätelytalouden padon. Ennen 1980-luvun puoliväliä telealan yritysten kyky säädellä ja hallita markkinoita oli ollut monimuotoista ja hienovaraista. Esimerkiksi sopii vaikkapa puhelinlaitteiden säätely. Kun uusien laitteiden vyöry alkoi luvulla, operaattorit joutuivat sopeutumaan. Aluksi puhelinlaitosten tiedotus korosti riskejä, joita uusiin heikkotasoisiin laitteisiin liittyi (esim. Riihimäen sanomat ). Asiakkaita varoitettiin mittavilla kustannuksilla, jotka voivat aiheutua heikkotasoisen puhelinlaitteen kytkennästä yleiseen verkkoon. Uuden telelain (ja uuden valvontaelimen) ajateltiin poistavan ongelman. Ennen uutta lakia itse hankitut puhelimet tulisi ennakkoon testata HPY:n tai Posti- ja lennätinhallituksen laboratoriossa luvulla markkinoiden vapauttaminen niin pääomamarkkinoilla kuin telealalla oli yhdistelmä kuluttajien ja kansalaisten vapausliikettä, pitkälti Englannissa käynnistynyttä markkinaliberalismin aaltoa, mutta myöskin osa suomalaista sinipunaista hallitun rakennemuutoksen

6 Arjen käytännöt ja Elisa 6 retoriikkaa. Jälkiviisauden valossa voisi kysyä hidasteltiinko (tahallisesti tai tahattomasti) kuluttajalähtöisyyteen siirtymisessä. Martti Harva muistelee aiheuttaneensa paljon päänsärkyä alaisilleen ja koko alalle puhuessaan avoimesti muutoksen tarpeesta maaliskuussa 1980 Puhelinlaitosten liiton kokouksessa. Palopuheessaan hän sanoi, että monopolit joutavat menemään: Korostin asiakaslähtöisyyden merkitystä kaikessa toiminnassa. Myöhemmin puhuin näistä asioista HPY:n johtoportaassa. Kurt Nordman kertoi jälkeenpäin, että puhe järkytti monia siitä päätellen puhe saavutti tarkoituksensa. (Elisa Communications, 2002, 26) Helsingin Puhelinyhdistyksen päätös vapauttaa puhelinten ja päätelaitteiden kauppa vuonna 1983 oli vähintäänkin merkki ajatuksellisesta vallankumouksesta, johon Martti Harva palasi henkilöstölehden artikkelissaan (1984) otsikolla Tyytyväinen asiakas on meille elinehto. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin puhe asiakaslähtöisyyden tarpeesta ei enää tunnu vallankumoukselliselta. Juristien ja insinöörien rinnalle puhelintoimintaan ovat nousseet myös markkinoinnin ammattilaiset. Tulevaisuuden menestyksen kannalta ratkaisevaa on se, kumpaan markkinoinnin roolin nousu johtaa: Opitaanko puhumaan tehokkaammin kuluttajille vai kuuntelemaan kuluttajia? Uuden vuosituhannen vaihteessa uuden talouden innossa puhuminen oli pinnalla ja asiakkaan kuuntelu jäi taka-alalle. Puheet elämänhallinnan kaukosäätimistä tai kaikkien kanssa kaiken aikaa eivät vastanneet kuluttajien toiveita tai mielikuvia puhelinpalveluista, kuten sittemmin on nähty. Kuvaavaa on, kuinka esimerkiksi Cannesin GSM-kokouksissa kolmannen sukupolven matkapuhelinvisioissa kuluttaja näyttäytyi poikkeuksetta laskelmien jäännösterminä: jättimäisten verkkoinvestointien järkevän takaisinmaksuajan takaamiseksi piti olettaa, että uudet lisäarvopalvelut (VAS) pystyisivät kääntämään laskevan käyttäjätulon (ARPU) trendin. Tehtiin oletuksia kuluttajien palvelutarpeista, kun olisi tarvittu tutkimustietoa ihmisten arkisista toiveista (Repo, Pantzar 2005). Tämän raportin pääasiallinen tehtävä on tällaisen kuluttajanäkökulman kehittäminen. Näkökulmana kuluttajan arjen käytännöt ja käytäntöinnovaatiot Länsimaissa puhelin muuntui 1800-luvun lopun ihmepelistä viime vuosisadan puoliväliin mennessä arkiesineeksi. Lähestyttäessä 2000-lukua puhelimesta tuli suorastaan välttämättömyyshyödyke. Muutosprosessi tapahtui Suomessa ja Ruotsissa nopeammin kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi Englannissa puhelin yleistyi kaikkien sosiaaliluokkien tarveesineeksi huomattavasti myöhemmin. Tämän raportin tarkoitus on pohtia, miten kuluttajien arki ja tele-ala ovat kehittyneet rinnakkain yhtäältä toinen toistaan tukien ja toisaalta toinen toiselle haasteita asettaen. Miksi yhdet puhelimen käytön muodot ovat yleistyneet ja miksi toiset eivät? Miksi osa innovaatioista ei koskaan muutu kuluttajahyödyiksi? Miksi

7 Arjen käytännöt ja Elisa 7 muutokset etenevät eri tahtiin eri kulttuureissa? Mistä on kysymys puhelinrutiinien synnyssä? Näkökulma on kuluttajien arjen käytännöissä ja käytäntöinnovaatioissa erityisesti Elisan historian sävyttämien esimerkkien valossa. Käytäntö-sana viittaa erilaisiin puhelimen käyttötapoihin, joita parhaiten kuvataan verbien muodossa. Verbien muutos kertoo arjen käytäntöjen muutoksesta. Viestittää kuvaa puhelimen varhaista historiaa, kun taas esimerkiksi meilata ja guuglata ovat uudempaa puhelimeen ja tietotekniikkaan liittyvää käytäntöjen sanastoa.

8 Arjen käytännöt ja Elisa 8 2. Arjen käytäntöjen kehitys Historian valossa puhelukäytännöt näyttäytyvät jatkuvasti muokkaantuvana yhdistelmänä taitoja, tekniikkaa, materiaalisia objekteja ja ideoita. Kehitys ei ole ollut kuitenkaan suoraviivaista. Tuotteiden ja tekniikan historia, puhelimen käytön ideoiden ja ideologioiden historia sekä osaamisen historia ovat välillä edenneet ennakoimattomasti. Käytäntöjen kehityksen ja normalisoitumisen käyttövoima muuttuu historian myötä luvun alussa keskeistä oli tekninen kehitys, joka laajensi puhelinverkoston koko maahan. Vuosisadan puolivälissä palveluinnovaatiot olivat oleellisessa roolissa, ja uuden vuosituhannen vaihteessa päärooliin nousivat matkapuhelin ja tietokone. Kaiken taustalla oli teollistuminen ja liikkuvuuden kasvu. Vielä 1950-luvulla suomalaisen työläisen elämä toteutui kahden paikan, työn ja kodin vuorovaikutuksena. Päivämatka oli vajaa kymmenen kilometriä luvulle tultaessa päivämatkan pituus on kasvanut nelinkertaiseksi ja erityisesti tietotyöläisten työ on hajaantunut lukuisaan eri paikkaan. Samalla kun kodista on tullut ansiotyön teon paikka, myös työpaikka on usein alkanut muistuttaa kotia. Viime kädessä kuluttajat toimivat uudenlaisten puhelinkäytäntöjen toteuttajina, eli osaamisen, uusien materiaalisten objektien ja ihanteiden integroijina. Operaattori tarjoaa paitsi materiaalisia elementtejä modeemeja, puhelinlaitteita, verkostoja, niin se myös luo puhelimen käytön ideologiaa ja osaamista. Näyttää siltä, että osaamisen rooli ja erityisesti sen hidas kehittyminen yleensä vasta kokemuksen kautta on jäänyt nykypäivän tietoyhteiskuntakeskustelun varjoon. Ihanteet ja tekniikka voivat muuttua nopeasti, mutta valmiudet säilyvät usein koko iän läpi. Käytännöt kasvavat usein vanhojen käytäntöjen päälle. Tämä korostaa kehitystyön pitkäjännitteisyyttä ja myös kyseenalaistaa liiallisen muutosvauhdin, joka on joskus ominaista tekniikan kehittäjille. Aikoinaan puhelinlaitokset opettivat ihmisille erityisiä puhumistapoja (puhumaan hitaasti tavuttaen, mutta ei liian voimakkaasti tai sopimattoman hiljaa) ja sosiaalista kanssakäymistä (puhelinetiketti), mutta myöskin kärsivällisyyden (puheluiden jonottaminen) kaltaisia hyveitä. Nykyään oppi tapahtuu enemmän käytännön oppimisen kautta. Esimerkiksi tekstiviestien leviämisen taustalla oli pitkälti jäljittely ja kokeileminen. Harva lukenee esimerkiksi älypuhelimensa opaskirjaa ennen käyttöönottoa. Varhaisen puhelinlaitteen käyttäjille asetettiin paljon vaatimuksia. Vuonna 1946 Helsingin puhelinluetteloon lisättiin puhelimen käyttäjän aapinen, jossa mm. opastettiin käyttäjiä, että älkää rikkoko konetta vaikka ette heti pääse perille (Immonen, 2002, 146). Yksi tärkeä taito Helsingin alueella oli ruotsinkielentaito, kun puhelinlaitokset ja keskukset toimivat

9 Arjen käytännöt ja Elisa 9 alkuvaiheessaan ruotsin kielellä. Kun helsinkiläinen soitti vuonna 1914 vaikkapa esimerkiksi Lauttasaareen hänen oli ensiksi pyydettävä yhteys maaseutukeskukseen ja ilmoitettava sinne oma numeronsa ja haluamansa keskus sekä siihen kuuluvan tilaajan numero. Laitettuaan kuulokkeen paikoilleen tilaajan oli tämän jälkeen odotettava, kunnes maaseutukeskuksesta ilmoitettiin kyseisen linjan olevan selvä. (Turpeinen, 1981, 116) Odotusaika saattoi kestää keskimäärin jopa neljännestunnin, ja itse puhelu sai kestää enintään viisi minuuttia. Aikoinaan linjojen puutteellinen kantokyky johti siihen että langoilla roikkumiseen ja juoruiluun suhtauduttiin varauksellisesti. Kurinalaiseen puhelinkäyttäytymiseen ja myös kärsivällisyyteen ohjaaminen olivat välttämättömiä elementtejä tämän ajan puhelinliikenteessä. Luultavasti vanhemmille ihmiselle on jäänyt jäänne tällaisesta kulttuurista. Yhtä oletettavaa on, että tänä päivänä kulttuurissamme elää monia kärsivällisyyden kaltaisia hyveitä, joiden toiminnallinen perusta on vuosikymmenien takaa. Toisaalta eräät puhelinlaitosten korostamat hyveet ovat muuttuneet suorastaan patologisiksi. Sata vuotta sitten ihmiset eivät katsoneet velvollisuudekseen olla jatkuvasti saavutettavissa. Mobiilissa tietoyhteiskunnassa jatkuvasta saavutettavuudesta on tullut suorastaan työn tekoa haittaava elementti jopa siinä määrin, että on alettu kehittää puhelinpalveluita ja agentteja, jotka tunnistavat vastaanottajan tilanteen ( nyt ei saa häiritä vs. nyt voi häiritä ). Ennakoimme, että yksi puhelimen tulevia käytäntöjä onkin vapautuminen arkisista rutiineista. Jo nyt voi nähdä merkkejä siitä, että puhelimeen vastaaminen ei enää ole automaattinen rutiini. Erityisesti matkapuhelimen käyttäjät ovat olleet luomassa uudenlaista vastaamatta jättämisen käytäntöä. Puhelimen ja puhelinlaitoksen historiaa tarkasteltaessa opimme monia ilmeisiä seikkoja kuten esimerkiksi sen kuinka: viestien muodot ovat ajan myötä rikastuneet (morsekoodista puheeseen, kuvaan ja ohjelmavirtaan) viestien sisällöt ovat rikastuneet (asioista tunteisiin) käyttökontekstit ovat moninaistuneet (toimistosta koteihin ja kiinteistä kodeista liikkuviin koteihin). Kaiken tämän seurauksena ja edellytyksenä puhelinlaitosten palvelut ovat monimuotoistuneet. Yhteiskunnan ja teknologian muutokset ovat johtaneet uudenlaisten käytäntöjen syntyyn ja myös kysynnän ja tarjonnan kilpajuoksuun, joka on näkynyt yli sadan vuoden ajan siinä, miten puhelinlaitokset ovat joutuneet jatkuvasti kasvattamaan verkostojen välityskykyä. Puhelin toimii tänä päivänä muiden teknisten objektien kanssa osana laajempaa käytäntöjen ekologiaa kuin koskaan ennen. Myös puhelimen historiaan ovat vaikuttaneet monet muutkin keksinnöt kuten esimerkiksi lennätin. Harvoin tulemme ajatelleeksi, että esimerkiksi 1970-luvun alun

10 Arjen käytännöt ja Elisa 10 taskulaskimet tai digitaalinen tarkkuuskello näyttöineen ovat vaikuttaneet matkapuhelimen käyttöliittymien kehitykseen tai kuluttajien valmiuteen siirtyä näppäinpuhelimiin tai kuvaruudullisiin puhelimiin. Tiedon jakamisen ja erityisesti vastaanottamisen halu ei ole ihmisen tai kulttuurin synnynnäinen halu. Tietoyhteiskunnan ja puhelinyhteiskunnan synty on tarvinnut taakseen jo satojen vuosien ajan kehittyneen valistuksen ideologian, joka korostaa tiedon jakoa (ja janoa) osana demokraattisen yhteiskunnan kehitystä. On kuvaava, että koululaitos, ja kaikkien kansalaisryhmien oikeus ja myös velvollisuus tietoon, on kehittynyt Suomessa yhtä tahtia puhelimen kanssa. Nykypäivän valossa usein unohtuu, että puhelin tai käyttötavat saavat lopullisen muotonsa vasta kuluttajien arjessa. Seuraavassa kuvataan, kuinka puhelimen instrumentaalinen välineellinen ja tavoitehakuinen käyttö dominoi aina 1960-luvulle. Puhelin oli tarkoitettu viestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen, käskynantoon ja avunpyyntöihin luvun puolivälistä alkaen osittain kulutusyhteiskunnan kehitykseen ja osittain tekniikan palvelukykyyn liittyen puhelinkäytännöt muuttuivat enemmän ekpressiiviseksi elämykselliseksi ja itseisarvoiseksi toiminnaksi. Tällöin puhumisesta tuli pääasia ja sisällöstä hieman vähemmän tärkeä seikka. Puhelinta alettiin käyttää juoruiluun, pulinaan ja juttelemiseen: jotta suomalaiset voisivat puhua enemmän. Uuden vuosituhannen myötä kehitys on kiihtynyt entisestään. Tekstailu ja chattailu ovat 2000-luvun itseilmaisua. Taulukko 2 tiivistää kehityksen, joka historiadokumenteista on löydettävissä. On tärkeä todeta, että uusi ei ole suinkaan korvannut vanhaa vaan pikemminkin aina rakentunut vanhan varaan. Haastava lennätin Koti- ja kioskipuhelin Mobiilipääte Kotiverkko Tuotteet ja tekniikka puhumakone, käsitelefooni, veivi ja kello, pistoraiteet, lokaalit verkot, automatisoituvat keskukset, samanlaiset vuokralaitteet kaikille, palvelunumerot, peruspalvelut matkapuhelin, GSM, GPRS, Wap, 3g, lisäarvopalvelut PC, modeemi, Internet, Messenger, laajakaista Ideologia ja tarvekäsitykset työ- ja ammattilaiskäyttö, puhelin työkaluna, vaikutteet Yhdysvalloista, Tukholmasta ja Pietarista Puhelin henkilökohtaisena kanssakäymisvälineen ä koko kansan tietoyhteiskunta, viihdeyhteiskunta, kilpaillut markkinat, yksilölliset tarpeet, vuorovaikutukselliset yhteisöt tietoyhteiskunta, vertaisyhteiskunta, hakkerismi, käyttäjäinnovaatiot Osaaminen ja uudet valmiudet tekninen osaaminen, ruotsin kielen ja selkeän puheen taito, kärsivällisyyden hyve puhelinetiketti, saavutettavuuden hyve tekstaaminen, chattaaminen, selaaminen, irkkaaminen, chattaaminen, mesettäminen Taulukko 2: Puhelinkäytäntöjen historiallisesti muuttuvia elementtejä

11 Arjen käytännöt ja Elisa 11 Ilman ravintoaineita ja aurinkoa siis tuotteita, historiallisesti muokkaantuvia tarvekäsityksiä ja osaamista puhelimesta ei olisi tullut samanlaista välinettä kuin se nyt on luvulla keksitty lennätin ja luvulla alkunsa saanut haastava lennätin olivat tämän kehityksen alkusiemen. Seuraavat historialliset jaksot kertovat, kuinka käyttäjien tarpeet ovat muuttuneet, kun yksisuuntaisesta informaation välittämisestä on siirrytty yhä enemmän kaksisuuntaiseen kokemusten ja elämän jakamiseen. Kuva 1 tiivistää käytäntöjen kehityksen nelikenttään, jossa pystyakselilla kuvataan kommunikaation ja vuorovaikutuksen yksityisyyden astetta. Vaaka-akseli perustuu instrumentaalisen (tavoitehakuisen) ja ekspressiivisen (itseisarvoisen) kommunikaation erotteluun. Historiakuvaus etenee nelikentän mukaisesti ylävasemmalta alaoikealle. Kuva 1: Esimerkkejä arjen muuttuvista käytännöistä (Pantzar & Korkman, forthcoming) Puhelin järjestyksen ylläpidon välineenä liikeasioiden hoito helpottuisi, samoin avun saaminen, jos tulipalo, väkivalta tai sairaus yllättäisi (Helsingin Telefoniyhdistyksen toimilupahakemus 1880) Alexander Graham Bell keksi puhelimen vuonna Ensimmäinen puhelin Yhdysvaltain itsenäisyyden 100-vuotisnäyttelyssä Philadelphiassa jäi lähes vaille huomiota. Yhdysvaltain ulkopuolella puhelin herätti vielä vähemmän innostuneita reaktioita. Ensimmäisissä kokeiluissa puhelinta käytettiin yhteysvälineenä mm. oopperan konsertteihin, ja olipa oikeusistuntoja, joita välitettiin puhelimen kautta suurelle yleisölle. Puhuttiin tieteellisestä lelusta ja merkityksettömästä statushyödykkeestä. Nopeasti uutuuden kannattajat alkoivat puhua hyötykäytöstä. Mikä oli

12 Arjen käytännöt ja Elisa 12 Helsingin Puhelinyhdistyksen edeltäjän Helsingin telefoniyhdistyksen rooli tässä muutoksessa? Pietarissa tele- ja sähkötekniikka opiskellut suomenruotsalainen nuorukainen Daniel Johannes Wadén oli lukenut Journal Telegraphiquesta Bellin keksinnöstä jo Hän innostui uutuudesta ja alkoi rakentaa ja myös myydä alkeellisia puhelinlaitteita ja verkkoja. Wadén kuitenkin totesi nopeasti tehtävän haasteellisuuden: Puhelinkuume jatkui kevään 1878, mutta sitten tuli pysähdys. Wadénin myyntiorganisaatio hajosi ja koneiden kauppa loppui. Myynnin loppumisessa kysymys oli verkoista ja vehkeistä. Linja voitiin rakentaa vain kahden koneen välille. Siksi käyttömahdollisuudet jäivät vähiksi ja uutuudenviehätyksen kadottua ongelmat nousivat etualalle (Immonen, 2002,15). Ilman paikallisverkkojen linkittämistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi puhelimen evoluutio olisi loppunut jo 1880-luvulla. Vuonna 1880 Wadén haki lupaa puhelinlaitoksen perustamiseksi. Hakemuksessa puhuttiin kuluttajille tulevista eduista: liikeasioiden hoito helpottuisi, samoin avun saaminen, jos tulipalo, väkivalta tai sairaus yllättäisi (Immonen, 2002, 19). Avun pyytäminen hätätilanteessa nähtiin varhaisen puhelimen tärkeimmäksi funktioksi. Esitetyn puhelinlaitoksen rakenne oli nykypäivän näkökulmasta merkillinen: laitos koostui toisaalta pääkeskuksesta ja toisaalta alakeskuksista. Näiden välille ei suunniteltu yhdyslinjaa, vaan yhteydenpito tapahtui kirjeitse tai lähettejä käyttämällä. (Immonen, 2002,19) Monien vaiheiden jälkeen Wadénille myönnettiin vuonna 1882 puhelintoimintalupa. Näin sai alkunsa Helsingin Puhelinyhdistys ja sittemmin Elisa. Puhelinyhdistys ei kuitenkaan saanut kilpailla lennätinliikenteen kanssa. Tätä erityisesti sotilas- ja hallintoviranomaiset halusivat korostaa. Wadén kuitenkin ymmärsi, että pistoraiteiden ja yksittäisten linjojen ohella tarvitaan kokonainen verkosto, johon kuuluu myös kaukoliikenne. (Senaatissa käytiin täsmälleen samanlaista kiistaa keskitetyn ja hajautetun rautatierakenteen, valtakunnallisen ja alueellisen rataverkoston luomisesta 1800-luvun lopussa.) Historiallisista syistä Suomessa, kuten myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, kaukoliikennettä hoidettiin vielä vuosisataa myöhemmin erilaisin periaattein kuin lähiliikennettä. Kuluttajalle tämä työnjako näkyi ensisijaisesti kaukoliikenteen korkeampina taksoina. Wadénin ja kumppanien kaukonäköisyys kokonaisten verkostojen luomisen tarpeellisuudesta on oleellisesti vaikuttanut siihen, että puhelimen käyttö on vakiinnuttanut asemansa arkisena rutiinina. Puhelimesta on tullut perushyödyke (utility), jonka saatavuutta ja saavutettavuutta korostetaan nykyään niin kuluttajalainsäädännössä kuin vaikkapa sosiaalituen myöntämisessä. Näin onkin ymmärrettävää, että esimerkiksi keskustelu palveluiden oikeasta hinnoittelusta käy aina ajoittain kuumana. Täsmälleen samanlaista keskustelua perustarpeiden hinnoittelusta on käyty ympäri maailmaa puhuttaessa esimerkiksi

13 Arjen käytännöt ja Elisa 13 puhtaasta vedestä perushyödykkeenä, jota ei pitäisi hinnoitella käytetyn volyymin mukaan. Puhelinkäytäntöjen muutos yrityksissä Sittemmin puhelimesta on tullut pääsylippu järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Erityisen selvästi tämä on näkynyt, kun palkkatyö, erityisesti tietotyö, on irtaantunut tehtaasta ja toimistosta. Puhelimen kehityksellä on ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten puhelinkäytäntöihin ja työnjakoon. Aikoinaan kaikki työpuhelut hoidettiin toimiston työpöydän ääressä lankapuhelimella. Mikäli henkilö ei ollut lankapuhelimen tavoitettavissa, vaihde tai sihteeri kirjoitti viestin tai soittopyynnön paperille. NMTpuhelimet merkitsivät suurta muutosta, kun työntekijät olivat tavoitettavissa myös toimiston ulkopuolella. Nykyään GSM-puhelimien ja kattavien kansainvälisten roaming-palveluiden myötä työntekijät ovat tavoitettavissa lähes missä ja milloin vaan. Monissa yrityksissä tosin kirjoitetaan yhä soittopyyntöjä ja viestejä paperilapuille. Vanha käytäntö on siis säilynyt, vaikka teknologia mahdollistaa uusia käytäntöjä. Monille on jo arkipäivää lukea myös sähköpostinsa suoraan kännykästä. Eikä kyse ole vain tulleiden sähköpostien tarkistamisesta, vaan 3Gpuhelinten nopeilla datayhteyksillä työntekijä voi työstää ja lähettää eteenpäin tarjouksia, raportteja tai muita dokumentteja. 3G-puhelinten www-selainten kautta myös suuri osa yrityssovelluksista voidaan saada käyttöön. Työntekijä ei siis ainoastaan ole tavoitettavissa vaan myös työkykyinen toimiston ulkopuolellakin. Esimerkiksi liikkuvaa myyntityötä tekevien ihmisten arki on muuttunut merkittävästi, kun työtahti on nopeiden datayhteyksien ansiosta kiihtynyt. Teknologian kehityksen ansiosta työntekijä on siis reaaliaikaisesti tavoitettavissa monin eri keinoin (puhelu, SMS, sähköposti), mikä mahdollistaa työnteon myös niinä hetkinä, jotka ennen olivat tyhjäkäyntiä. Kokoustauot, siirtymiset autolla, junalla ja kävellen jopa hissimatkat voivat siis olla tehokasta työaikaa. Toisille tämä on tarkoittanut suurta helpotusta, kun asioita voi edistää myös matkan päällä, tai kun kotiin palatessa ei tarvitsekaan käynnistää tietokonetta vain nähdäkseen, onko tullut uusia viestejä. Toisia jatkuva tavoitettavuus jo häiritsee. ICT-teknologian kehitys on vaikuttanut myös työnjakoon toisaalta yritysten sisällä ja toisaalta yritysten välillä. Yrityksen sisällä monet sellaiset tehtävät, jotka ennen hoidettiin keskitetysti sihteerin kautta, ovat siirtyneet työntekijöiden omalle vastuulle; kokouskutsut, tilavaraukset tai matkalaskut ovat asioita, jotka kuka tahansa voi tehdä omalta tietokoneeltaan. Yritysten välisestä työnjaon muuttumisesta hyvä esimerkki on matkojen varaaminen. Ennen (ja monessa yrityksessä toki vieläkin) lentolippujen varaamisen hoiti tietty sihteeri tai muu matka-

14 Arjen käytännöt ja Elisa 14 asioista vastaava, mutta nykyään on monessa yrityksessä tehokkaampaa, että kukin työntekijä varaa suoraan omat matkansa. Erityisen merkittävästi ICT-teknologian kehitys on vaikuttanut yritysten puhelinpalveluiden ulkoistamiseen. Ennen palveluihmiset olivat yritysten omaa henkilökuntaa, mutta nyt työn tekevät ulkoistetut moniosaajat. Koti toimistona ja toimisto kotina Rationaalinen ja tavoitehakuinen työelämä on toiminut eräänlaisena porttina, kun asioiden järjestyksessä pitämisen käytännöt ja rationalisointi ovat tulleet kuluttajien arkeen. Kotien Internetin tärkein käyttö on sähköposti. Näin väittää Internetin arkipäiväistymistä tutkinut Barry Wellman (2002). Tämän muutoksen mahdollistamiseksi taustatyötä on tehty Elisassakin jo 1960-luvun alusta saakka. Vaikka etätyön ratkaisuja on etsitty jo puhelimen varhaishistoriasta alkaen, varsinainen muutos alkoi tapahtua 1960-luvun lopussa, kun mm. HPY:ssä alettiin pohtia dataliikenteen kehittämistä luvulla Yhdysvalloissa alkunsa saanut datasiirto oli aluksi sotilaallisessa ja pian myös tieteellisessä käytössä. Oleellisin väline datasiirrossa oli modeemi. Helsingin Puhelinyhdistyksessä tehtiin Suomen ensimmäiset modeemi- ja datasiirtokokeilut jo vuonna 1964 siirtonopeudella 1200/s. Muutamaa vuotta myöhemmin Puhelinyhdistys päätti alkaa datasiirron. Puhelinyhdistys halusi toimilupansa ehtojen mukaisesti puhua datasiirrosta puhelintoimintana, kun taas kilpailija ja säätelijä (Posti- ja telelaitos/posti- ja lennätinhallitus) näkivät toiminnan rajoituksia vaativana lennätinliikenteenä. Vuodesta 1984 HPY sai luvan dataliikenteeseen. Poliittisista jännitteistä huolimatta datasiirrosta tuli nopeasti keskeinen osaa suomalaista viestintää ja paikallisten puhelinyhdistysten arkea. Dataliikenteen myötä Puhelinyhdistys alkoi myös kehittää täysin uusia tuotteita. Tällaisia uusia avauksia olivat mm. kuvansiirtolaite (fax), satelliittitelevisio ja Telset (televisioihin puhelinyhteyksillä toimitettava data). (Turpeinen, 1981, ) 1980-luvulla datasiirto tuli laajamittaisesti kaupalliseen käyttöön, ja tänä päivänä laajakaistan myötä siitä on tullut suorastaan samanlainen kotien napanuora maailmaan kuin 1960-luvulla televisioista. Puhelinyhtiöiden ja käyttäjien omistaman Oy Datatie Ab:n perustaminen vuonna 1985 oli tärkeä käännekohta datasiirron historiassa. Uusi kilpailutilanne, jossa valtiollinen monopoli sai rinnalleen yksityisen toimijan, muutti oleellisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan, yhteisöiden ja yksilöiden toimintatapoja. Ajantasaiset tietoverkot muuttuivat samalla tavalla arkipäivän välttämättömyyksiksi kuin maantiet ja puhelin aikaisemmin. (Häikiö, 1995) Koti toimistona toimisto kotina -visio ei ole kuitenkaan sellaisenaan toteutunut. Esimerkiksi vuonna 1988 lanseerattiin Nokian Notex järjestelmän tukemana ns. Elisa (kyllä, palvelun nimi oli Elisa), jonka piti edistää etätyön mahdollisuuksia. Yritykset olivat kuitenkin hyvin

15 Arjen käytännöt ja Elisa 15 nihkeitä ottamaan käyttöön ratkaisua, jota ei pidetty teknisesti riittävän luotettavana. Ei myöskään luotettu siihen, että työtä todella tehdään etäällä. Telafax oli tärkeä askel kohti sähköpostia. Ensimmäisen telefax-laitteen toi Suomeen Rank Xerox vuonna Kului kuitenkin runsaat kymmenen vuotta ennen kuin laite alkoi yleistyä suuren yleisön käytössä. Työn tekemisen käytännöt muuttuivat hitaasti. Hiljalleen alettiin hyväksyä telekopiolaitteen kautta tulevia sopimuksia ja tilauksia. Faksi nopeutti ja helpotti paperitiedon siirtämistä. Usein ensin soitettiin, jonka jälkeen lähetettiin paperi allekirjoitettavaksi tai muuten vain tarkistettavaksi. Yritettiin jopa tehdä mainontaa faksin avulla, mikä kiellettiin aika nopeasti. Faksin tapauksessa on selkeästi kyse paperisten dokumenttien siirtämisestä tehokkaasti ja nopeasti. Ryhmäfaksit monelle ihmiselle olivatkin tehokas tiedotuskanava esimerkiksi lehdistötiedotteille ennen sähköpostin aikaa. Kokonaisvaltainen ja täyspäiväinen etätyö ja siihen liittyen esimerkiksi videoneuvottelut, paperiton toimisto tai automaattinen puheentunnistus, ovat kehittyneet hitaammin kuin aluksi ajateltiin. Osa uusista teknisistä ratkaisuista on hävinnyt välivaiheena. Faxaaminen toimi sähköpostikäytäntöjen pilottina samalla tavalla kuin piippari kännykän esivaiheena luvun multimediakokeilut puolestaan raivasivat tilaa 1990-luvun Internet-sovellutuksille. Arjessa ei tapahdu vallankumouksia, siksi välivaiheet ja kokeilut, jotka ehkä näyttäytyivät suorastaan virheinvestoineina, ovat tärkeitä. Osa yritystoimintaan kehitetyistä toimintatavoista on siirtynyt ihmisten arkeen lähes sellaisenaan. Esimerkiksi monet puhelinasioinnin, -ostamisen, -tilaamisen, ja -maksamisen käytännöt ovat saaneet alkunsa yrityksissä luvun laman yhteydessä pankki- ja vakuutustoimialoilla oli suuri tarve tehostaa toimintaansa. Tärkeää työtä kustannustehokkuuden eteen tehtiin erityisesti pankkipalveluissa, joissa pankkineidin työt siirtyivät koneille. Monessa tapauksessa on pystytty yhdistämään asiakkaan hyöty ja kustannustehokas toiminta. Suomessa edelläkävijöitä yhdessä HPY:n kanssa ovat olleet mm. KOP, SYP ja Kesko, jotka jo 1960-luvun puolivälistä alkaen alkoivat kehittää järjestelmiä, joissa aluksi puhelin ja ihminen toimi välittäjänä. Sittemmin tämä välivaihe automatisoitiin. Samasta ilmiöstä on kyse, kun esimerkiksi Finnair Plus -jäsenet voivat tehdä lähtöselvityksensä tekstiviestinä ennakkoon. Anttilan postimyynti oli yksi ensimmäisistä, jotka siirsivät puhelinpalvelun Elisalle. Tämä oli merkittävä muutos, koska toiminta, joka aikaisemmin toimi kuponkien avulla siirtyi puhelimeen ja myöhemmin Internetiin. Ostamisen ja tilaamisen käytäntöjä ovat helpottaneet myöskin call centerit, jotka ovat tyypillisesti pidempään auki kuin kaupan toimipisteet. Suomessa on tällä hetkellä yli henkilöä, jotka toimivat telemyyjinä. Elisan rooli on ollut merkittävä myös maksamisen osalta. Esimerkiksi YTV:n ratikkalippuja on jo monta vuotta voinut ostaa Elisan palvelun mahdollistamana.

16 Arjen käytännöt ja Elisa 16 Puhelimen ja puhelinverkon hyötykäyttö asioiden järjestyksessä pitäminen on ollut jatkuvan kasvun alue jo 125 vuoden ajan. Vieläkin ripeämpää kehitys on kuitenkin ollut sosiaalisen kanssakäymisen ja toisista ihmistä välittämisen käytäntöjen alueella. Tämä kehitys kiihtyi entisestään matkapuhelimen yleistymisen myötä. Välittämisen ja muistamisen käytännöt Varhainen puhelin levisi ripeästi. Jo keksintöä seuraavana vuonna 1878 puhelimia oli Yhdysvalloissa kappaletta. Yhdysvalloissa alettiin opettaa oikeaa ja asiallista puhelimenkäyttöä mainoskampanjoin. Kenenkään ei pitäisi vastata puhelimeen haloo-sanalla ( hello ). Puhelun lopettamisen vastuu on aina soittajalla. Puhelimessa tulee käyttäytyä yhtä kohteliaasti kuin normaalissa kanssakäymisessä ja niin edelleen. Sata vuotta myöhemmin Riihimäen puhelin (RPO) ja Radiolinja tarjosi Seniorien kännykkäkoulua : Kännykän käyttämisen ABC. Kuva 2: Seniorien kännykkäkoulu Varhaiset puhelimenkäyttäjät olivat alituinen vitsailujen kohde samalla tavalla kuin kännykkäjupit 1990-luvun alussa. Erityisesti teknologiaeliitti halusi rajoittaa puhelimen käyttötarkoituksen vain tietyille ihmisryhmille ja vain tiettyihin tarpeisiin. Puhelinkäytännöt olivat selkeästi rajallisia ja jopa rajoitettuja. Kerrotaan, että palokunnat eivät ottaneet vastaan puhelinhälytyksiä, koska puhelinta ei ollut virallistettu palokunnan ohjesäännössä. Puhelimen kehittäjät keskittyivät aluksi puhelimen kaupalliseen yrityskäyttöön. Harva jos kukaan uskoi puhelimesta tulevan kotitalouksien arkista käyttöesinettä. Yritysmaailmassakin, kaupassa ja pankeissa puhelinta pidettiin lähinnä sekundalennättimenä. Teknisesti lennätin olikin pitkälle 1900-luvulle luotettavin kommunikaatioväline. Itse lennättimen historian voidaan ajatella loppuneen keväällä 2006, kun

17 Arjen käytännöt ja Elisa 17 Western Union Telegraph Company ilmoitti 1861 käynnistyneen lennätinliikenteen lopusta. Lennättimen käynnistämä kaukokirjoittamisen ja -lukemisen vallankumous saa yhä tänä päivänä uusia muotoja, kun esimerkiksi verkkoviestintä siirtyy matkapuhelimeen. Puhelinosakkeiden ennakkomerkintälistoista voi päätellä, että ensimmäiset puhelimen käyttäjät Suomessa todella olivat liikemiehiä ja varakkaita yksityishenkilöitä, jotka halusivat yhdistää esimerkiksi kotinsa ja toimistonsa puhelinlinjalla. Erityisesti kauppiaat olivat kiinnostuneet uudesta viestintävälineestä. Kuuluisa yhdysvaltalainen liikehistorian tuntija Alfred Chandler on todennut, että ilman puhelinta jättiyrityksiä ei olisi syntynyt 1800-luvun loppupuolella. Toimiva byrokratia, massajakelu tai massatuotanto tarvitsivat kehittyäkseen puhelimen tarjoamia yhteyksiä. Aluksi puhelin siis toimi ensisijaisesti järjestyksen välineenä vasta toissijaisesti jos olleenkaan sosiaalisen vuorovaikutuksen välineenä. Tämä on osittain ymmärrettävää, koska puhelinlinjoista ja -ajasta oli pulaa. Suomessa vielä 1930-luvulla lähes puolet puhelimista oli muita kuin asuntopuhelimia, siis lähinnä elinkeinoelämän ja paikallishallinnon käytössä. Puhelin oli pääasiassa lähiviestin (esimerkiksi hotellien sisällä, höyrylaivoissa, kouluissa, ravintoloissa ja tehdashuoneistoissa) ja kaukoliikenne tai palveluliiketoiminta kehittyi huomattavasti hitaammin. (Daniel Johannes Wadén puhui jo varhain kaukoliikenteen järjestämisen puolesta. Ongelma oli siinä, että virkamieseliitti pelkäsi kaukoliikenteen vievän markkinoita (ja sisältöjen hallittavuutta) lennättimeltä. Tätä keskustelua jatkettiin aina Telelain uudistamiseen vuoteen 1987 asti.) Länsimaissa puhelimen käyttöä motivoitiin kotitalouksissa aina luvulle asti kapean käytännöllisten hyötynäkökohtien avulla. Viisikymmentä vuotta kului keksimisestä ennen kuin alettiin puhua puhelimesta sosiaalisen kanssakäymisen välineenä. Myös suomalaisessa julkisessa keskustelussa näytti kotitalouksien yhteydessä painottuvan ahtaasti määritelty hyötykäyttö. Suurta huolta kotitalouksien osalta kannettiin erityisesti rajaseutujen asukkaiden mahdollisuudesta asioida puhelimella hätätapauksissa. Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat erottautuivat kansainvälisessä puhelimen kehityksessä omaksi ryhmäkseen. Kaikissa näissä maissa puhelimen kotikäyttö yleistyi melko varhain. Sekä puhelimen teknologia että käyttötavat kehittyivät harmonisesti rinnakkain. Esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Englannissa ja Saksassa kehitys oli huomattavasti hitaampaa. Sveitsissä teknologia kehittyi varhain, mutta ongelma oli kuluttajien hidas suostuminen puhelimen käyttäjiksi. Varhaisen puhelimen omistamisen tärkeä funktio oli sosiaalinen erottautuminen. Tätä asennetta heijasti hyvin Kokkolan paikallislehti, jossa todettiin vuonna 1885, että monet ihmiset päätään puistellen ihmettelivät, että eiköhän se telefoniverkosto ole enemmänkin luksusta kuin tarpeen sanelemaa. Helsingissä puhelin menetti ylellisyysleimansa varakkaiden piirissä viime vuosisadan alussa. Ylellisyysesineestä tuli käyttöesine, mutta puhelin ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tunkeutunut

18 Arjen käytännöt ja Elisa 18 seurustelun alueelle. Kysymyksessä oli rajallisten tarpeiden yleishyödyllinen tiedotusväline. Niinpä jo vuonna 1894 arveltiin, että Helsingissä puhelimen tarve alkoi olla täytetty, kun tilaajamäärien kasvu hidastui. Myös Mikkelin telefoniyhdistyksen vuosikertomuksessa 1889 esitettiin, että varsinainen (puhelimen/mp) tarve tätä nykyä on pääasiallisesti katsottava täytetyksi. Myös Yhdysvalloissa puhelimen laajamittainen leviäminen pysähtyi tässä vaiheessa. Tämä liittynee osittain kuluttajien muuttuviin puhelimen hankinnan motiiveihin. Alkuvaiheessa kotitalouksien kokemat tekniset ongelmat olivat vähämerkityksellisiä, sillä puhelimen tärkeimmät funktiot olivat erottautuminen muista ja mahdollisuus kokea kaukoääni. Ajan myötä puhelimen hyötykäytön mukaan luettuna puhdas sosiaalinen kanssakäyminen vaatimukset kuitenkin alkoivat asettaa ehtoja myös tekniikan luotettavuudelle ja asiakaspalveluille. Jälkiviisaasti voisi väittää, että varhaiset puhelinlaitokset eivät olleet järin kiinnostuneita tavallisten ihmisten tarpeista. Huonoihin palveluihin ja puutteelliseen teknologiaan kyllästyneet kuluttajat eivät välttämättä halunneet uutta puhelinta rikkoutuneen sijalle. Voisi kysyä, onko lisäarvopalveluiden hitaassa leviämisessä viime vuosina kyse samasta ilmiöstä. Puhelinlaitokset eivät ole vastanneet kuluttajien tyytymättömyyteen palveluiden laatuun ja saatavuuteen riittävällä vakavuudella. Pato on vielä kahlittu. Alun takertelusta huolimatta puhelimesta on tullut yksi tärkeimmistä keksinnöistä. Puhelinlaitosten historia on ollut kilpajuoksua kuluttajien laajenevien tarpeiden kanssa jo paljon ennen kolmannen sukupolven matkaviestintää. Yhtäältä kuluttajat eivät ole olleet passiivisia sopeutujia vaan kehityksen muokkaajia. Toisaalta puhelinyhdistykset aktiivisesti pyrkivät muokkaamaan kuluttajien valmiuksia. Yksi tällainen valmius oli kärsivällisyys odottaa ja jonottaa. Toinen valmius, joka ei ole aina itsestään selvyys on ihmisten saavutettavuus ja valmius vastata reaaliaikaisen puhelimen tarpeisiin. Matkapuhelin merkitsi saatavuuden vallankumousta, mutta vieläkin tärkeämpää lienee se, että matkapuhelin loi uudenlaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen muotoja. Tästä syystä teemme jo tässä vaiheessa lyhyen katsauksen matkapuhelimen tuloon suomalaisen kuluttajan käytäntöihin. Pienoislähetin viimeisin uutuus Amerikasta Tekniikan Maailma kertoi jokamiehen pienoislähettimestä viimeisin uutuus Amerikasta jo ensimmäisessä numerossaan vuonna 1953: Amerikoista saapuneet tiedot ja uutiset kertovat, että siellä on jo saatu kokeiluasteelle valmistusvaiheeseen mukana kannettava pienoislähetin, joka kooltaan on tuskin suurempi kuin normaali filmikamera. Se on tarkoitettu yhteydenpitoon kodin, autojen, työpaikkojen, maatilojen, ja muiden sellaisten piirissä ja koko laitteen käyttö ei vaadi suurempaa taitoa kuin puhelimenkaan käyttö....oheen liitetyistä kuvista näemme, miten

19 Arjen käytännöt ja Elisa 19 pienoislähetintä käytetään. Yläkuvassa oleva rouva keskustelee par aikaa talon pihalla työskentelevän miehensä kanssa, pitäen lähetintä kuin puhelimen mikrofonia suunsa edessä. Pieni antenni on vedetty valmiusasentoon ja kuuntelua varten tarvittavat kuulokkeet ovat hänen korvillaan. Yhdistelmään kuuluu lisäksi pieni, kannettava nahkalaukku, jossa tarvittavat paristot ovat. Nekin ovat nykyaikaista pienoismallia, sillä lähetin-vastaanotin kuluttaa varsin vähän paristoja Kertoman mukaan on tässä esitettyä pienoislähetintä jo kokeiltu Yhdysvalloissa erilaisissa tilanteissa mm. katuliikenteessä, vuorikiipeilyssä, kalastusmatkoilla jne. Ja tulokset ovat olleet suorastaan yllättävän hyvät. Kun koko lähetinvastaanottoyhdistelmä hyvin mahtuu esim. naisten käsilaukkuun tai miesten takin taskuun, voimme hyvin ymmärtää, miten käteviä käyttömahdollisuuksia se jokapäiväisessä elämässämme tarjoaa. Ilman paristoja ja kuulokkeita laite painaa n. 300 grammaa, joten sen mukana kantaminen ei liikoja rasita. Lähettimen käyttöä varten vaaditaan lisenssi, mutta sen saanti on tietojemme mukaan Amerikassa melkeinpä vain muodollisuus. Nähtäväksi jää, koska tällaisia pienoislähettimiä nähdään meikäläisissäkin oloissa. (TM 1953:1, 7) Lähettimen kantomatka oli noin kolme kilometriä. Varsinaisesta matkapuhelimesta ei siis ollut kysymys. Sama lehti kertoi vajaa kymmenen vuotta myöhemmin, että kansan radiopuhelimet olivat lupaavasti yleistymässä Yhdysvalloissa. Laitteiden hinnat laskivat ja aaltoalueita alettiin varata myös tavallisille kansalaisille. Suomessa keskustelu oli kuitenkin vielä turvallisuuspoliittisesti latautunutta: radiolähettimen omistamista on pidetty valtiovallan taholla yleensä epäilyttävänä Se että eräissä maissa on voitu luovuttaa alue näin vapaaseen radiotoimintaan, on eräs osoitus näissä maissa vallitsevasta demokratiasta. (TM 10/1961) Poliisin ja armeijan tarpeet olivat keskeisimmät vaikuttajat kannettavan puhelimen alkuvaiheessa, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Ensimmäiset matkapuhelimet kehitettiin jo 1920-luvulla Detroitin poliisipiirin käyttöön. Helsingin Puhelinyhdistys oli mukana alusta asti suomalaisen matkapuhelinjärjestelmän kehittämisessä. Vuosikymmeniä kyseessä oli kuitenkin ammattikäyttäjien palveleminen. Jo 1950-luvulla tuli selväksi, että paikalliset radioyhteydet kiinteän aseman ja liikkuvien auto ja laivaasemin välillä kasvoivat niin suuriksi, että Posti- ja lennätinlaitos ei enää voinut myöntää toimilupaa ja aaltoaluetta jokaiselle tarvitsevalle. Helsingin Puhelinyhdistys otti vastuun radiopuhelintoiminnasta vuonna Monien vaiheiden jälkeen toiminta vakiintui. Erityisen tärkeää oli ulataksitoiminnan käynnistyminen. Sen myötä taksien tyhjäkäynti väheni oleellisesti ja tilaajat saivat takseja erityisesti ruuhka-aikaan huomattavasti paremmin. Kulutushyödykkeeksi matkapuhelin muuntui 1970-luvulla, kun matkalaukussa kannettavat yli kymmenen kiloa painavat autopuhelimet yleistyivät rakennusurakoitsijoiden ja muiden erityisryhmien käytössä luvulla laitteen paino putosi alle puoleen. Samalla myös hinnat romahtivat ja käyttäjäkunta laajeni.

20 Arjen käytännöt ja Elisa 20 Vielä 1960-luvun matkapuhelimet olivat käyttömahdollisuuksiltaan vaatimattomia. Tekniikan Maailma kirjasi ja etsi tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tarpeita hyvin samalla tavalla kuin Työteho-lehti pakastimille ja pesukoneille 1950-luvulla. Uutuuden ajateltiin olevan hyödyllinen ainakin merellä, metsässä, koulutiellä, yksityisautoissa, rakennuksilla, urheilukilpailuissa, purjelennossa, lähetti- ja asennustoiminnassa, tukinuitossa sekä tietenkin kesämökillä: Toinen laite veneessä, toinen mökillä. Mikäli kalaa tulee ja paistinpannu pitäisi rasvata, voi onkija veneestä käsin ilmoittaa tästä. Puhumattakaan muista tärkeämmistä asioista. (TM 10/1961). Täsmälleen vastaavalla tavalla kuin lankapuhelimen varhaishistoriassa matkapuhelimen käyttöä lähestyttiin hierarkkisen hyötyajattelun mielessä. Informaation ja käskyjen välityksen välineen luonnetta oli tapana keventää esimerkeillä kesämökkikäytännöistä. Jokamiehen kännykkä Yleinen matkapuhelinverkko käynnistyi Suomessa vuonna Seuraavalla vuosikymmenellä käsivälitteisen verkon lisäksi otettiin käyttöön automaattiset NMT 450 ja NMT 900 -verkot. Koko kansan välineeksi matkapuhelin tuli vasta 1990-luvulla GSM-järjestelmän myötä. Vaikka GSM oli alunperin tarkoitettu pelkästään yrityskäyttöön, se levisi melkein välittömästi myös tavallisille kuluttajille. Varhaista kännykkäjulkisuutta hallitsi kolme teemaa: puhelinyhtiöiden telelupataistelu, tulevaisuuden tekniikan lupaukset ja oikeanlainen puhelinetiketti luvun lopussa luvattiin matkapuhelimien koon pienentyvän ja verkkopalvelujen ja käyttäjäkunnan kattavuuden kasvavan. Puhelimien ja puheluiden hinnat myös laskivat: Langaton puhelin litistyy taskuun, Taskupuhelimet ovat tulevaisuuden telepalvelua, Kolmannen polven kännykkä kehitteillä Oulussa, Köyhällekin aiotaan matkapuhelin (Helsingin Sanomien otsikoita ). Vuonna 1988 kiivaimman telelupakeskustelun yhteydessä Posti- ja telelaitos arvioi, että vuosituhannen vaihteessa matkapuhelinverkolla on Suomessa noin tilaajaa, joista GSM:n käyttäjää (HS ). Toteutunut GSM-käyttäjien määrä oli yli kymmenenkertainen. Varovaiset ennusteet ja tietenkin kilpailunäkökohdat olivat yksi syy siihen, miksi valtiollinen Tele julkisuudessa kritisoi yksityisten teleoperaattoreiden epärealismia. Yksityisen Radiolinjan "kermankuorintastrategia" tulisi johtamaan muun muassa Pohjois-Suomen telepalveluiden näivettymiseen. Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan (Matkapuheluiden hintakilpailu alkaa, ) enteellisesti: Radiolinja Oy on ottanut itselleen kovan haasteen lupailemalla tuntuvia pudotuksia puheluiden hintaan. Tuskinpa kukaan osasi rohkeimmissakaan unelmissaan arvata, kuinka oikeaa osunut tämä ennuste tuli olemaan. Kuluttajat voittivat.

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Movikan CallMEDIA-palvelut

Movikan CallMEDIA-palvelut Movikan CallMEDIA-palvelut kuluttaja osaksi Median sisältöä Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut CallTV-palvelut Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut interaktiivista sisältöä medioille IVR-, SMS- ja älypuhelintekniikka

Lisätiedot

KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ?

KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? 1936 Motorola esittelee Police Cruiser -autoradiopuhelimen, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön Chicagon poliisiautoissa. 1940

Lisätiedot

Mikä muuttuu kun kaikki muuttuu? Merja Ranta-aho, Elisa Oyj.

Mikä muuttuu kun kaikki muuttuu? Merja Ranta-aho, Elisa Oyj. Mikä muuttuu kun kaikki muuttuu? Merja Ranta-aho, Elisa Oyj. 1882 Elisa - uusiutumisen edelläkävijä Puhelin juurtuu osaksi arkea Paikallisesta valtakunnalliseksi Elämyksiä ja tuottavuutta uusilla palveluilla

Lisätiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot Ohjeita käyttöönottoon ja jatkoa varten Päätelaitteen asennus Sähköposti Vartonenkin voisi liittyä. Tulisi vauhtia elämään. Laskutus Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon,

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Elisa Paketti näin se toimii

Elisa Paketti näin se toimii Elisa Paketti näin se toimii Mistä Elisa Paketti koostuu? Elisa Paketti on kätevä tapa hankkia puhelin ja liittymä yhdessä. Elisa Paketti koostuu yleensä puhelimesta ja puhepaketista. Lisäksi voit valita

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

dna Laajakaistaopas Vason asukkaille

dna Laajakaistaopas Vason asukkaille dna Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

DNA Vastaaja käyttöohje

DNA Vastaaja käyttöohje 1 (9) DNA Vastaaja käyttöohje DNA Oy Puhelin Y-tunnus 044 0440 0592509-6 www.dna.fi Ansatie 6a B PL 41 Kotipaikka 01741 Vantaa Vantaa Sisältö 1 DNA Vastaaja... 3 1.1 Hyödyllistä tietoa... 3 2 DNA Vastaajan

Lisätiedot

Elisa parantaa asiointipalveluiden saatavuutta - muuttuva asiakaspalvelu ja julkishallinnon ratkaisut

Elisa parantaa asiointipalveluiden saatavuutta - muuttuva asiakaspalvelu ja julkishallinnon ratkaisut Elisa parantaa asiointipalveluiden saatavuutta - muuttuva asiakaspalvelu ja julkishallinnon ratkaisut Pekka Karppinen, liiketoimintajohtaja, Asiakasvuorovaikutuksen ratkaisut, Elisa Oyj Palveluiden muutos

Lisätiedot

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot DNA VASON ohje SM.indd 1 21.8.2008 10:55:41 Tervetuloa nopean laajakaistan

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista VASO-ASUKKAAN OPAS DNA Kiinteistölaajakaista 1 Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt hyvän valinnan muuttaessasi Vason asuntoon.tämä on opas laajakaistan käyttöönottoon ja

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet LADEC:n Kohti teollista internetiä -tilaisuus 3.3.2015 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen

Lisätiedot

Windowsin kehitysvaiheet CT50A2602 Käyttöjärjestelmät

Windowsin kehitysvaiheet CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Windowsin kehitysvaiheet CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Oskar Paakkarinen 0398391 Outi Tikkala 103126 Petri Keronen 0398320 Tero Thil 0398443 Topi Ranta 0398401 Riikka Pitkälä 0383089 Windows= Microsoftin

Lisätiedot

Operator's Panel Välityspöytä

Operator's Panel Välityspöytä Sisällys Operator's Panel Välityspöytä 1. Yleistä...2 1.1 Välityspöydän käynnistäminen...2 1.1.1 VoIP-puhelin...2 1.1.2 Kirjautuminen...2 1.2 Välityspöydän sulkeminen...3 1.3 Käyttöliittymä...4 1.3.1 Puhelut...4

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Julkinen. Esikoulu- ja alaasteikäisten. puhelimen hankinta ja käyttö tulokset. DNA Oy 8.8.2014

Julkinen. Esikoulu- ja alaasteikäisten. puhelimen hankinta ja käyttö tulokset. DNA Oy 8.8.2014 Julkinen Esikoulu- ja alaasteikäisten puhelimen hankinta ja käyttö tulokset DNA Oy tulokset / DNA Oy 2 Taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esikoulu- ja ala-asteikäisten lasten puhelimen hankintaa

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Opiskelija digimaailmassa

Opiskelija digimaailmassa Opiskelija digimaailmassa Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki @petterij pjarvinen.blogspot.com bittimittari.blogspot.com @petterij www.facebook.com/petterijj profiles.google.com/petterij pinterest.com/petterij

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Place client logo here in Slide Master

Place client logo here in Slide Master Place client logo here in Slide Master DNA Tutkimus mökkeilijöiden netinkäytöstä Place client logo here in Slide Master Tutkimuksen menetelmä ja toteutus Tiedonkeruu ja näyte: n=1005 online-haastattelua

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 1 Elisan Q2 2006 Q2 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen ja 3G-palvelupaketit Näkymät vuodelle

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

Sisällys. Q3 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Loppuvuoden näkymät

Sisällys. Q3 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Loppuvuoden näkymät Sisällys Q3 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Loppuvuoden näkymät 2 Q3 2012 keskeiset tapahtumat Vahva, odotustemme mukainen neljännes Kannattavuus

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Suomalaiset verkkoasioimassa Tutkimus suomalaisten asiakaskokemuksista verkkokaupassa

Suomalaiset verkkoasioimassa Tutkimus suomalaisten asiakaskokemuksista verkkokaupassa Suomalaiset verkkoasioimassa Tutkimus suomalaisten asiakaskokemuksista verkkokaupassa Redera ja DiVia N=548 kuluttajaa, marraskuu 2011- tammikuu 2012 Joka toinen suomalainen asioi tänä jouluna verkkokaupoissa

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

pois tai niistä ilmenee muita virheitä, pyydetään niistä ilmoittamaan keskukseen Anneli Lindgrenille, puh. 17199, 90 tai 881.

pois tai niistä ilmenee muita virheitä, pyydetään niistä ilmoittamaan keskukseen Anneli Lindgrenille, puh. 17199, 90 tai 881. Turussa 14.12.2005 PUHELINJÄRJESTELMÄT Seurakuntayhtymä on kilpailuttanut puhelinliikenteensä ja puhelinjärjestelmänsä. Kaikkien toimintojen operaattoriksi ja sopimuskumppaniksi on valittu Sonera/Auria

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus 1 LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Puhepalvelu... 3 2.1.1 Puhepalvelun rajoitukset... 4 2.2 Puhelinnumerot... 5 2.3 Lankapuhelinsovitin

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

HitCall Softphone käyttöönotto

HitCall Softphone käyttöönotto Softphone 1 Softphone käyttöönotto Softphone on pilottivaiheessa oleva soittojärjestelmän laajennus. Palvelu mahdollistaa puhelut ulkomailta Suomeen kotimaisin puheluhinnoin. Pilottivaihe, asennus 1) Tarvitset

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Moi Vastaajan käyttöohje 1/6

Sisällysluettelo. Moi Vastaajan käyttöohje 1/6 1/6 Sisällysluettelo 1 Vastaaja 3 1.1 Hyödyllistä tietoa vastaajasta 3 1.2 Vastaajan käyttöönotto 3 1.3 Vastaajan numero 3 1.4 Viestien kuuntelu 4 1.5 Vastaajan käyttö ulkomailla 4 1.6 Vastaajan tunnusluku

Lisätiedot

Elisa Lomatiedote Käyttöohje

Elisa Lomatiedote Käyttöohje Elisa Oyj Ohje 1 (6) Elisa Lomatiedote Käyttöohje Elisa Oyj Ohje 2 (6) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Palvelun käyttöönotto... 4 3 Palvelun käyttö... 4 3.1 Päävalikko... 4 3.2 Palvelun asetukset... 4 3.3 Hallintapalvelun

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Automaattinen Call Center - oikea ratkaisu yrityksen puhelinliikenteen hallintaan ja parempaan asiakaspalveluun

Automaattinen Call Center - oikea ratkaisu yrityksen puhelinliikenteen hallintaan ja parempaan asiakaspalveluun Automaattinen Call Center - oikea ratkaisu yrityksen puhelinliikenteen hallintaan ja parempaan asiakaspalveluun 15.4.2015 Sisällysluettelo Puhelinliikenteen hallinnan haasteita ongelma Puhelinliikenteen

Lisätiedot

Turvallista viestintää puheentunnistuksella. Helmo Peuranen, Enfo

Turvallista viestintää puheentunnistuksella. Helmo Peuranen, Enfo Turvallista viestintää puheentunnistuksella Helmo Peuranen, Enfo Taustatietoja puheentunnistuksesta MIKSI EI KÄYTÖSSÄ: - Vähän tarjontaa (markkina-alueen koko) - Markkinointi- / yritysjohto kammonnut IVR

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Nokia Display Headset (HS-6) -laitteen käyttöohje. 9232425 1. painos

Nokia Display Headset (HS-6) -laitteen käyttöohje. 9232425 1. painos Nokia Display Headset (HS-6) -laitteen käyttöohje 9232425 1. painos VAATIMUSTENMUKAISUUSILMOITUS NOKIA Oyj ilmoittaa vastaavansa siitä, että tuote HS-6 noudattaa Euroopan neuvoston direktiivin 1999/5/EY

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja

Sosiaalinen media. Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja 1 Sosiaalinen media Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja Puhelin 040-7499072, sähköposti katri.lietsala@gemilo.com Gemilo Oy. Rautatienkatu 21 A, Tampere Katri on konsultoinut lukuisia

Lisätiedot

Asentaminen Android-laitteeseen

Asentaminen Android-laitteeseen Asentaminen Android-laitteeseen Huomaa! Tarkempia tietoja ohjelmien asentamisesta saat tarvittaessa puhelimesi käyttöoppaasta. MyMMX mobile -sovelluksen asentaminen Android-laitteeseen: 1. Avaa laitteesi

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskut Tampereen kaupunki siirtyi 1.1.2011 alkaen kokonaan verkkolaskujen vastaanottoon ja paperilaskujen käsittelystä luovutaan kaupungin

Lisätiedot

Sisällys. Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Strategian toteutus Uusien palveluiden eteneminen Näkymät vuodelle 2010 2 Q2 2010 keskeiset

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Kokemuksia Merlin-järjestelmän käyttöönotosta 8.11.2007. Toimitusjohtaja Taneli Mattila Sairaala Eira Oy

Kokemuksia Merlin-järjestelmän käyttöönotosta 8.11.2007. Toimitusjohtaja Taneli Mattila Sairaala Eira Oy Kokemuksia Merlin-järjestelmän käyttöönotosta 8.11.2007 Toimitusjohtaja Taneli Mattila Sairaala Eira Oy Eiran historiasta 7 lääkäriä perusti osakeyhtiön hoitamaan sairaalatoimintaa 1900 Eiran sairaala

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Sisällys. 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Voitonjako Näkymät vuodelle 2010 2 Vuosi

Lisätiedot

Copyright RGF Data. Puhelin / Älypuhelin / Tabletti / Kannettava tietokone / Pöytä-lattiatietokone

Copyright RGF Data. Puhelin / Älypuhelin / Tabletti / Kannettava tietokone / Pöytä-lattiatietokone Puhelin / Älypuhelin / Tabletti / Kannettava tietokone / Pöytä-lattiatietokone Käyttötarkoitus uutiset, keskustelut, kirjoitus, videot Käyttötavat vain kotipöydällä, nojatuolissa Käyttöpaikat koti, työpaikka,

Lisätiedot