Arjen käytännöt ja Elisa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arjen käytännöt ja Elisa"

Transkriptio

1 Arjen käytännöt ja Elisa Mika Pantzar, Oskar Korkman Raportti Elisan vaikutuksista ihmisten arkeen 1880-

2 Arjen käytännöt ja Elisa 2 Sisällys TUSisällysUT...2 TUJohdantoUT...3 TU Oli tapahtunut jotakin, mitä emme hallinneet UT... 5 TUNäkökulmana kuluttajan arjen käytännöt ja käytäntöinnovaatiotut... 6 TU2. Arjen käytäntöjen kehitysut...8 TUPuhelin järjestyksen ylläpidon välineenäut TUPuhelinkäytäntöjen muutos yrityksissäut...13 TUKoti toimistona ja toimisto kotinaut...14 TUVälittämisen ja muistamisen käytännötut TUPienoislähetin viimeisin uutuus AmerikastaUT...18 TUJokamiehen kännykkäut...20 TURadiolinja: Kännykällä Saimaan saariut...22 TU Matkapuhelinkuume - uusien käytäntöjen normalisoituminenut...24 TUAjassa kiinni pysymisen käytännötut TUKun yhteiskunta alkoi puhua ihmisille: uutis- ja ajankohtaispuheluiden normalisoituminenut...29 TUÄänen antamisen ja äänestämisen käytännötut TUKuluttajat pulinaboxin innovaattorinaut...32 TU3. Kohti arjen tietoyhteiskuntaaut...37 TU"Kaikki tärkeät keksinnöt on jo tehty!"ut TUEnsimmäinen Internet-puhelin?UT TUKotitietokone ensimmäinen askel kohti älykästä puhelintaut TUudenlaisen ihmisen tarveut TUTietoyhteiskuntavisioiden kolme sukupolveaut TU4. ICT arjessa: paradoksaalisia tutkimuslöydöksiä ja nousevia teemojaut...46 TU5. JohtopäätöksetUT...49 TUArki - Elisan markkinaut TUValmiusten luominenut TUKuluttajien innovatiivisuusut TULähteetUT...54 TULIITE 1: Aineisto ja sen tulkintaut...59

3 Arjen käytännöt ja Elisa 3 Johdanto Tämän raportin pääasiallinen tehtävä on nostaa kuluttajien muuttuva arki (ja sen ymmärrys) pääosaan puhuttaessa teletoimialan ja Elisan tulevaisuudesta. Tekniikan kehitys tunnetaan hyvin. Tampereen puhelinosuuskunnan kehitys vuosina kuvaa hyvin koko alan muutosta tästä näkökulmasta (Taulukko 1) Ensimmäinen "telefooni" asennetaan Tampereella, vain kaksi vuotta Alexander Graham Bellin keksinnön jälkeen O.Y. Telefon, perustajana kauppias ja merikapteeni Frans Nordfors, aloittaa toimintansa apteekkari Clayhillsin (nyk. Kekäle) talossa Puhelimen käyttäjiä eli tilaajia on Tampereen Telefooni-Osakeyhtiö aloittaa toimintansa, perustajana sähkölennätinmekaanikko, asessori Daniel Johannes Wadén Ensimmäinen kirjan muotoon nidottu puhelinluettelo ilmestyy Puhelinyhteydet kärsivät pommituksista: pahimmillaan puolestatoista tuhannesta puhelimesta toimii vain Tampereen Puhelinosuuskunta perustetaan, työntekijöitä on 57. Tilaajia on Ensimmäiset puhelinkioskit pystytetään Tampereelle Puhelinosuuskunnan ensimmäinen automaattikeskus otetaan käyttöön. Puhelinnumerot muuttuvat nelinumeroisiksi Neiti Aika, automaattinen aikatiedotus, aloittaa toimintansa. Pirkkalan Puhelinosuuskunta sulautuu Tampereen Puhelinosuuskuntaan Maaseutukeskusten automatisointi alkaa. Viisinumeroiset puhelinnumerot otetaan käyttöön Tampereen Puhelinosuuskunnan koko toimialueen keskustekniikka automatisoitu Tampereella otetaan käyttöön näppäinpuhelin ensimmäisenä Suomessa Puhelinosuuskunta on mukana perustamassa kaapelitelevisioyhtiötä, Tampereen Tietoverkko Oy:tä (TTV) Automaattinen ulkomaanpuheluliikenne alkaa Puhelinliittymien määrä ylittää Tampereen Puhelinosuuskunta täyttää 100 vuotta. Hankkion toimintakeskus valmistuu. Euroopan ensimmäinen digitaalikeskus, AXE, otetaan käyttöön Uusi teletoimintalaki astuu voimaan, kilpailu vapautuu.

4 Arjen käytännöt ja Elisa Maailman ensimmäinen kaupallinen GSM-puhelu soitetaan Tampere-Helsinki välillä, Radilolinjan verkossa ja TPO:n Nalkalan keskuksen kautta Kaukopuheluliikenne vapautuu 1.1. ja ulkomaanpuheluliikenne TPO rakentaa yhteyksiä tiedon valtatielle: Tampereen koulut ja kirjastot verkottava Inforengas käynnistyy Puhelinosuuskunnasta tulee julkinen osakeyhtiö, Tampereen Puhelin Oyj. TPO:n koko välitystekniikka on digitalisoitu. Internetpalvelut alkavat joulukuussa Ensimmäiset laajakaistaiset, kiinteät internetyhteydet avataan ADSL-verkossa. Paikallispuheluliikenteestä kolmannes on internetyhteyksiä. Teletoiminnan tietosuojalaki astuu voimaan Internetliikenne ylittää paikallispuhelujen määrän Tampereen Puhelimesta tulee Soon Communications Oyj. Elisa Communications Oyj tekee osakevaihtotarjouksen Soonin osakkaille. Soonista tulee Elisan tytäryhtiö Elisa Communications muuttaa nimensä Elisaksi. Elisa aloittaa mittavat konsernin uudelleenjärjestelyt. Soon pitää markkina-asemansa Pirkanmaalla kiinteän verkon palveluissa, kiinteiden laajakaistaisten internetyhteyksien kysyntä kasvaa Soon Com Oy ja Soon Net Oy sulautuvat osaksi Elisa Oyj:tä. Yksi uusi Elisa jakautuu kolmeen tulosyksikköön ja kuuteen maantieteelliseen alueeseen. Taulukko 1: Rajapyykkejä Tampereen Puhelinyhdistyksen historiasta T(Lähde: Tietoliikenteen historiaa Tampereen seudulla / T Leena Stenman) Elisan historia heijastaa suomalaisen yhteiskunnan muutosta. 125 vuoden aikana tekniikka on tullut elimelliseksi osaksi suomalaisten arkea. Raportti kuvaa tätä muutosta. Ensimmäisessä vaiheessa kyse oli lähinnä puhelinlaitteiden yleistymisestä ja uudenlaisten puhelinkäytäntöjen synnystä (kpl. 1-6). Nykypäivää lähestyttäessä Elisan rooli muuttunut arjen tietoyhteiskunnan rakentajaksi (kpl. 7-8). Muuttuvan kilpailutilanteen ymmärtämiseksi katse on suunnattava yhä enemmän ihmisten arkeen (kpl. 9). Uuden tekniikan suhde kuluttajan hyvinvointiin on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Puhelinyhdistysten ensimmäistä sataa vuotta leimasi yhtäältä teknologiavetoisuus ja toisaalta suunta kohti yhä suurempia organisaatioyksiköitä. Samalla kun puhelinverkosto laajeni ja laitoksia automatisoitiin, asiakas alkoi näyttäytyä hierarkkisen ajattelun mukaisesti yhä enemmän passiivisena muutokseen sopeutujana luvun markkinoiden vapautuminen ja 1990-luvulla matkapuhelimen, kotitietokoneen ja Internetin yleistyminen toivat mukanaan murroksen, jonka myötä operaattoreiden suhde asiakkaisiin muuttui oleellisesti: Innovaatiotoiminta siirtyi kotitalouksiin ja kuluttajan ääni korostui. Samalla kuluttajien ohjaamisen ja valvomisen filosofia joutui kriittisen tarkastelun kohteeksi. Muutos voidaan ilmaista toisinkin: markkinatalous vahvisti otettaan yhtäältä osakepohjaisen yritysmuodon ja toisaalta markkinoiden vapautumisen myötä. Eliitin ymmärrykseen ja toimintaan

5 Arjen käytännöt ja Elisa 5 perustuva yhteiskuntavastuu, jota osuuskunta- ja yhdistysmuoto edusti, hävisi taustalle. Ehkäpä jopa liikaa. Oli tapahtunut jotakin, mitä emme hallinneet 1980-luku mullisti telealan ja myös Helsingin Puhelinyhdistyksen toimintatavat. Muutos oli osa suurempaa kehitystä, jossa kuluttajan äänen luvattiin nousevan kehitystä ohjaavaksi periaatteeksi. Suomen kansantalous oli toipunut 1970-luvun öljykriiseistä ja suotuisa kehitys teki mahdolliseksi, että lähes kuka tahansa suomalainen saattoi alkaa käydä lomamatkoilla etelässä, ostaa japanilaisia videolaitteita tai saksalaisia puhelinlaitteita. Ruotsin-lautalla oli opittu syömään eksoottisia hedelmiä, oliiveja, ranskalaisia juustoja, katkarapuja ja kalifornialaisia viinejä. Valinnan yhteiskunta tuli myös tutuksi teleoperaattoreille (ja pankeille), jotka joutuivat opettelemaan markkinoiden uusille tavoille luvun lopussa myös uudistunut kilpailu- ja kuluttajalainsäädäntö siirsi Suomen kertarysäyksellä säännöstelytaloudesta markkinataloudeksi. Uusi telelaki (1987) korvasi tsaarin ajasta periytyneen lain, dataliikenne oli vapautettu jo muutamaa vuotta aikaisemmin (1984), kuten myös laitekauppa (Helsingin Puhelinyhdistys 1983, Tampereen puhelin 1984). Vasta 1980-luvulla puhelinlaitteita alettiin myydä muutenkin kuin osana puhelimen palvelusopimusta. Vuorineuvos Martti Harva kertoo, kuinka muutos tuntui lähes hallitsemattomalta: 80-luvulla tilanne oli mennyt jo siihen, että puhelintavaraa tulvi ulkomailta meidän ylitsemme. Oli tapahtunut jotain, mitä emme enää hallinneet. On turha yrittää pitää järjestyksessä sellaista mitä ei voi hallita (Elisa Communications, 2002, 29). Lieneekö sattumaa, että samaan aikaan Suomen Pankki perusteli valuuttasäätelystä luopumista melkein samoin sanoin: Kukaan ei enää kyennyt tukkimaan porsaanreikiä. Markkinavoimat mursivat säätelytalouden padon. Ennen 1980-luvun puoliväliä telealan yritysten kyky säädellä ja hallita markkinoita oli ollut monimuotoista ja hienovaraista. Esimerkiksi sopii vaikkapa puhelinlaitteiden säätely. Kun uusien laitteiden vyöry alkoi luvulla, operaattorit joutuivat sopeutumaan. Aluksi puhelinlaitosten tiedotus korosti riskejä, joita uusiin heikkotasoisiin laitteisiin liittyi (esim. Riihimäen sanomat ). Asiakkaita varoitettiin mittavilla kustannuksilla, jotka voivat aiheutua heikkotasoisen puhelinlaitteen kytkennästä yleiseen verkkoon. Uuden telelain (ja uuden valvontaelimen) ajateltiin poistavan ongelman. Ennen uutta lakia itse hankitut puhelimet tulisi ennakkoon testata HPY:n tai Posti- ja lennätinhallituksen laboratoriossa luvulla markkinoiden vapauttaminen niin pääomamarkkinoilla kuin telealalla oli yhdistelmä kuluttajien ja kansalaisten vapausliikettä, pitkälti Englannissa käynnistynyttä markkinaliberalismin aaltoa, mutta myöskin osa suomalaista sinipunaista hallitun rakennemuutoksen

6 Arjen käytännöt ja Elisa 6 retoriikkaa. Jälkiviisauden valossa voisi kysyä hidasteltiinko (tahallisesti tai tahattomasti) kuluttajalähtöisyyteen siirtymisessä. Martti Harva muistelee aiheuttaneensa paljon päänsärkyä alaisilleen ja koko alalle puhuessaan avoimesti muutoksen tarpeesta maaliskuussa 1980 Puhelinlaitosten liiton kokouksessa. Palopuheessaan hän sanoi, että monopolit joutavat menemään: Korostin asiakaslähtöisyyden merkitystä kaikessa toiminnassa. Myöhemmin puhuin näistä asioista HPY:n johtoportaassa. Kurt Nordman kertoi jälkeenpäin, että puhe järkytti monia siitä päätellen puhe saavutti tarkoituksensa. (Elisa Communications, 2002, 26) Helsingin Puhelinyhdistyksen päätös vapauttaa puhelinten ja päätelaitteiden kauppa vuonna 1983 oli vähintäänkin merkki ajatuksellisesta vallankumouksesta, johon Martti Harva palasi henkilöstölehden artikkelissaan (1984) otsikolla Tyytyväinen asiakas on meille elinehto. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin puhe asiakaslähtöisyyden tarpeesta ei enää tunnu vallankumoukselliselta. Juristien ja insinöörien rinnalle puhelintoimintaan ovat nousseet myös markkinoinnin ammattilaiset. Tulevaisuuden menestyksen kannalta ratkaisevaa on se, kumpaan markkinoinnin roolin nousu johtaa: Opitaanko puhumaan tehokkaammin kuluttajille vai kuuntelemaan kuluttajia? Uuden vuosituhannen vaihteessa uuden talouden innossa puhuminen oli pinnalla ja asiakkaan kuuntelu jäi taka-alalle. Puheet elämänhallinnan kaukosäätimistä tai kaikkien kanssa kaiken aikaa eivät vastanneet kuluttajien toiveita tai mielikuvia puhelinpalveluista, kuten sittemmin on nähty. Kuvaavaa on, kuinka esimerkiksi Cannesin GSM-kokouksissa kolmannen sukupolven matkapuhelinvisioissa kuluttaja näyttäytyi poikkeuksetta laskelmien jäännösterminä: jättimäisten verkkoinvestointien järkevän takaisinmaksuajan takaamiseksi piti olettaa, että uudet lisäarvopalvelut (VAS) pystyisivät kääntämään laskevan käyttäjätulon (ARPU) trendin. Tehtiin oletuksia kuluttajien palvelutarpeista, kun olisi tarvittu tutkimustietoa ihmisten arkisista toiveista (Repo, Pantzar 2005). Tämän raportin pääasiallinen tehtävä on tällaisen kuluttajanäkökulman kehittäminen. Näkökulmana kuluttajan arjen käytännöt ja käytäntöinnovaatiot Länsimaissa puhelin muuntui 1800-luvun lopun ihmepelistä viime vuosisadan puoliväliin mennessä arkiesineeksi. Lähestyttäessä 2000-lukua puhelimesta tuli suorastaan välttämättömyyshyödyke. Muutosprosessi tapahtui Suomessa ja Ruotsissa nopeammin kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi Englannissa puhelin yleistyi kaikkien sosiaaliluokkien tarveesineeksi huomattavasti myöhemmin. Tämän raportin tarkoitus on pohtia, miten kuluttajien arki ja tele-ala ovat kehittyneet rinnakkain yhtäältä toinen toistaan tukien ja toisaalta toinen toiselle haasteita asettaen. Miksi yhdet puhelimen käytön muodot ovat yleistyneet ja miksi toiset eivät? Miksi osa innovaatioista ei koskaan muutu kuluttajahyödyiksi? Miksi

7 Arjen käytännöt ja Elisa 7 muutokset etenevät eri tahtiin eri kulttuureissa? Mistä on kysymys puhelinrutiinien synnyssä? Näkökulma on kuluttajien arjen käytännöissä ja käytäntöinnovaatioissa erityisesti Elisan historian sävyttämien esimerkkien valossa. Käytäntö-sana viittaa erilaisiin puhelimen käyttötapoihin, joita parhaiten kuvataan verbien muodossa. Verbien muutos kertoo arjen käytäntöjen muutoksesta. Viestittää kuvaa puhelimen varhaista historiaa, kun taas esimerkiksi meilata ja guuglata ovat uudempaa puhelimeen ja tietotekniikkaan liittyvää käytäntöjen sanastoa.

8 Arjen käytännöt ja Elisa 8 2. Arjen käytäntöjen kehitys Historian valossa puhelukäytännöt näyttäytyvät jatkuvasti muokkaantuvana yhdistelmänä taitoja, tekniikkaa, materiaalisia objekteja ja ideoita. Kehitys ei ole ollut kuitenkaan suoraviivaista. Tuotteiden ja tekniikan historia, puhelimen käytön ideoiden ja ideologioiden historia sekä osaamisen historia ovat välillä edenneet ennakoimattomasti. Käytäntöjen kehityksen ja normalisoitumisen käyttövoima muuttuu historian myötä luvun alussa keskeistä oli tekninen kehitys, joka laajensi puhelinverkoston koko maahan. Vuosisadan puolivälissä palveluinnovaatiot olivat oleellisessa roolissa, ja uuden vuosituhannen vaihteessa päärooliin nousivat matkapuhelin ja tietokone. Kaiken taustalla oli teollistuminen ja liikkuvuuden kasvu. Vielä 1950-luvulla suomalaisen työläisen elämä toteutui kahden paikan, työn ja kodin vuorovaikutuksena. Päivämatka oli vajaa kymmenen kilometriä luvulle tultaessa päivämatkan pituus on kasvanut nelinkertaiseksi ja erityisesti tietotyöläisten työ on hajaantunut lukuisaan eri paikkaan. Samalla kun kodista on tullut ansiotyön teon paikka, myös työpaikka on usein alkanut muistuttaa kotia. Viime kädessä kuluttajat toimivat uudenlaisten puhelinkäytäntöjen toteuttajina, eli osaamisen, uusien materiaalisten objektien ja ihanteiden integroijina. Operaattori tarjoaa paitsi materiaalisia elementtejä modeemeja, puhelinlaitteita, verkostoja, niin se myös luo puhelimen käytön ideologiaa ja osaamista. Näyttää siltä, että osaamisen rooli ja erityisesti sen hidas kehittyminen yleensä vasta kokemuksen kautta on jäänyt nykypäivän tietoyhteiskuntakeskustelun varjoon. Ihanteet ja tekniikka voivat muuttua nopeasti, mutta valmiudet säilyvät usein koko iän läpi. Käytännöt kasvavat usein vanhojen käytäntöjen päälle. Tämä korostaa kehitystyön pitkäjännitteisyyttä ja myös kyseenalaistaa liiallisen muutosvauhdin, joka on joskus ominaista tekniikan kehittäjille. Aikoinaan puhelinlaitokset opettivat ihmisille erityisiä puhumistapoja (puhumaan hitaasti tavuttaen, mutta ei liian voimakkaasti tai sopimattoman hiljaa) ja sosiaalista kanssakäymistä (puhelinetiketti), mutta myöskin kärsivällisyyden (puheluiden jonottaminen) kaltaisia hyveitä. Nykyään oppi tapahtuu enemmän käytännön oppimisen kautta. Esimerkiksi tekstiviestien leviämisen taustalla oli pitkälti jäljittely ja kokeileminen. Harva lukenee esimerkiksi älypuhelimensa opaskirjaa ennen käyttöönottoa. Varhaisen puhelinlaitteen käyttäjille asetettiin paljon vaatimuksia. Vuonna 1946 Helsingin puhelinluetteloon lisättiin puhelimen käyttäjän aapinen, jossa mm. opastettiin käyttäjiä, että älkää rikkoko konetta vaikka ette heti pääse perille (Immonen, 2002, 146). Yksi tärkeä taito Helsingin alueella oli ruotsinkielentaito, kun puhelinlaitokset ja keskukset toimivat

9 Arjen käytännöt ja Elisa 9 alkuvaiheessaan ruotsin kielellä. Kun helsinkiläinen soitti vuonna 1914 vaikkapa esimerkiksi Lauttasaareen hänen oli ensiksi pyydettävä yhteys maaseutukeskukseen ja ilmoitettava sinne oma numeronsa ja haluamansa keskus sekä siihen kuuluvan tilaajan numero. Laitettuaan kuulokkeen paikoilleen tilaajan oli tämän jälkeen odotettava, kunnes maaseutukeskuksesta ilmoitettiin kyseisen linjan olevan selvä. (Turpeinen, 1981, 116) Odotusaika saattoi kestää keskimäärin jopa neljännestunnin, ja itse puhelu sai kestää enintään viisi minuuttia. Aikoinaan linjojen puutteellinen kantokyky johti siihen että langoilla roikkumiseen ja juoruiluun suhtauduttiin varauksellisesti. Kurinalaiseen puhelinkäyttäytymiseen ja myös kärsivällisyyteen ohjaaminen olivat välttämättömiä elementtejä tämän ajan puhelinliikenteessä. Luultavasti vanhemmille ihmiselle on jäänyt jäänne tällaisesta kulttuurista. Yhtä oletettavaa on, että tänä päivänä kulttuurissamme elää monia kärsivällisyyden kaltaisia hyveitä, joiden toiminnallinen perusta on vuosikymmenien takaa. Toisaalta eräät puhelinlaitosten korostamat hyveet ovat muuttuneet suorastaan patologisiksi. Sata vuotta sitten ihmiset eivät katsoneet velvollisuudekseen olla jatkuvasti saavutettavissa. Mobiilissa tietoyhteiskunnassa jatkuvasta saavutettavuudesta on tullut suorastaan työn tekoa haittaava elementti jopa siinä määrin, että on alettu kehittää puhelinpalveluita ja agentteja, jotka tunnistavat vastaanottajan tilanteen ( nyt ei saa häiritä vs. nyt voi häiritä ). Ennakoimme, että yksi puhelimen tulevia käytäntöjä onkin vapautuminen arkisista rutiineista. Jo nyt voi nähdä merkkejä siitä, että puhelimeen vastaaminen ei enää ole automaattinen rutiini. Erityisesti matkapuhelimen käyttäjät ovat olleet luomassa uudenlaista vastaamatta jättämisen käytäntöä. Puhelimen ja puhelinlaitoksen historiaa tarkasteltaessa opimme monia ilmeisiä seikkoja kuten esimerkiksi sen kuinka: viestien muodot ovat ajan myötä rikastuneet (morsekoodista puheeseen, kuvaan ja ohjelmavirtaan) viestien sisällöt ovat rikastuneet (asioista tunteisiin) käyttökontekstit ovat moninaistuneet (toimistosta koteihin ja kiinteistä kodeista liikkuviin koteihin). Kaiken tämän seurauksena ja edellytyksenä puhelinlaitosten palvelut ovat monimuotoistuneet. Yhteiskunnan ja teknologian muutokset ovat johtaneet uudenlaisten käytäntöjen syntyyn ja myös kysynnän ja tarjonnan kilpajuoksuun, joka on näkynyt yli sadan vuoden ajan siinä, miten puhelinlaitokset ovat joutuneet jatkuvasti kasvattamaan verkostojen välityskykyä. Puhelin toimii tänä päivänä muiden teknisten objektien kanssa osana laajempaa käytäntöjen ekologiaa kuin koskaan ennen. Myös puhelimen historiaan ovat vaikuttaneet monet muutkin keksinnöt kuten esimerkiksi lennätin. Harvoin tulemme ajatelleeksi, että esimerkiksi 1970-luvun alun

10 Arjen käytännöt ja Elisa 10 taskulaskimet tai digitaalinen tarkkuuskello näyttöineen ovat vaikuttaneet matkapuhelimen käyttöliittymien kehitykseen tai kuluttajien valmiuteen siirtyä näppäinpuhelimiin tai kuvaruudullisiin puhelimiin. Tiedon jakamisen ja erityisesti vastaanottamisen halu ei ole ihmisen tai kulttuurin synnynnäinen halu. Tietoyhteiskunnan ja puhelinyhteiskunnan synty on tarvinnut taakseen jo satojen vuosien ajan kehittyneen valistuksen ideologian, joka korostaa tiedon jakoa (ja janoa) osana demokraattisen yhteiskunnan kehitystä. On kuvaava, että koululaitos, ja kaikkien kansalaisryhmien oikeus ja myös velvollisuus tietoon, on kehittynyt Suomessa yhtä tahtia puhelimen kanssa. Nykypäivän valossa usein unohtuu, että puhelin tai käyttötavat saavat lopullisen muotonsa vasta kuluttajien arjessa. Seuraavassa kuvataan, kuinka puhelimen instrumentaalinen välineellinen ja tavoitehakuinen käyttö dominoi aina 1960-luvulle. Puhelin oli tarkoitettu viestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen, käskynantoon ja avunpyyntöihin luvun puolivälistä alkaen osittain kulutusyhteiskunnan kehitykseen ja osittain tekniikan palvelukykyyn liittyen puhelinkäytännöt muuttuivat enemmän ekpressiiviseksi elämykselliseksi ja itseisarvoiseksi toiminnaksi. Tällöin puhumisesta tuli pääasia ja sisällöstä hieman vähemmän tärkeä seikka. Puhelinta alettiin käyttää juoruiluun, pulinaan ja juttelemiseen: jotta suomalaiset voisivat puhua enemmän. Uuden vuosituhannen myötä kehitys on kiihtynyt entisestään. Tekstailu ja chattailu ovat 2000-luvun itseilmaisua. Taulukko 2 tiivistää kehityksen, joka historiadokumenteista on löydettävissä. On tärkeä todeta, että uusi ei ole suinkaan korvannut vanhaa vaan pikemminkin aina rakentunut vanhan varaan. Haastava lennätin Koti- ja kioskipuhelin Mobiilipääte Kotiverkko Tuotteet ja tekniikka puhumakone, käsitelefooni, veivi ja kello, pistoraiteet, lokaalit verkot, automatisoituvat keskukset, samanlaiset vuokralaitteet kaikille, palvelunumerot, peruspalvelut matkapuhelin, GSM, GPRS, Wap, 3g, lisäarvopalvelut PC, modeemi, Internet, Messenger, laajakaista Ideologia ja tarvekäsitykset työ- ja ammattilaiskäyttö, puhelin työkaluna, vaikutteet Yhdysvalloista, Tukholmasta ja Pietarista Puhelin henkilökohtaisena kanssakäymisvälineen ä koko kansan tietoyhteiskunta, viihdeyhteiskunta, kilpaillut markkinat, yksilölliset tarpeet, vuorovaikutukselliset yhteisöt tietoyhteiskunta, vertaisyhteiskunta, hakkerismi, käyttäjäinnovaatiot Osaaminen ja uudet valmiudet tekninen osaaminen, ruotsin kielen ja selkeän puheen taito, kärsivällisyyden hyve puhelinetiketti, saavutettavuuden hyve tekstaaminen, chattaaminen, selaaminen, irkkaaminen, chattaaminen, mesettäminen Taulukko 2: Puhelinkäytäntöjen historiallisesti muuttuvia elementtejä

11 Arjen käytännöt ja Elisa 11 Ilman ravintoaineita ja aurinkoa siis tuotteita, historiallisesti muokkaantuvia tarvekäsityksiä ja osaamista puhelimesta ei olisi tullut samanlaista välinettä kuin se nyt on luvulla keksitty lennätin ja luvulla alkunsa saanut haastava lennätin olivat tämän kehityksen alkusiemen. Seuraavat historialliset jaksot kertovat, kuinka käyttäjien tarpeet ovat muuttuneet, kun yksisuuntaisesta informaation välittämisestä on siirrytty yhä enemmän kaksisuuntaiseen kokemusten ja elämän jakamiseen. Kuva 1 tiivistää käytäntöjen kehityksen nelikenttään, jossa pystyakselilla kuvataan kommunikaation ja vuorovaikutuksen yksityisyyden astetta. Vaaka-akseli perustuu instrumentaalisen (tavoitehakuisen) ja ekspressiivisen (itseisarvoisen) kommunikaation erotteluun. Historiakuvaus etenee nelikentän mukaisesti ylävasemmalta alaoikealle. Kuva 1: Esimerkkejä arjen muuttuvista käytännöistä (Pantzar & Korkman, forthcoming) Puhelin järjestyksen ylläpidon välineenä liikeasioiden hoito helpottuisi, samoin avun saaminen, jos tulipalo, väkivalta tai sairaus yllättäisi (Helsingin Telefoniyhdistyksen toimilupahakemus 1880) Alexander Graham Bell keksi puhelimen vuonna Ensimmäinen puhelin Yhdysvaltain itsenäisyyden 100-vuotisnäyttelyssä Philadelphiassa jäi lähes vaille huomiota. Yhdysvaltain ulkopuolella puhelin herätti vielä vähemmän innostuneita reaktioita. Ensimmäisissä kokeiluissa puhelinta käytettiin yhteysvälineenä mm. oopperan konsertteihin, ja olipa oikeusistuntoja, joita välitettiin puhelimen kautta suurelle yleisölle. Puhuttiin tieteellisestä lelusta ja merkityksettömästä statushyödykkeestä. Nopeasti uutuuden kannattajat alkoivat puhua hyötykäytöstä. Mikä oli

12 Arjen käytännöt ja Elisa 12 Helsingin Puhelinyhdistyksen edeltäjän Helsingin telefoniyhdistyksen rooli tässä muutoksessa? Pietarissa tele- ja sähkötekniikka opiskellut suomenruotsalainen nuorukainen Daniel Johannes Wadén oli lukenut Journal Telegraphiquesta Bellin keksinnöstä jo Hän innostui uutuudesta ja alkoi rakentaa ja myös myydä alkeellisia puhelinlaitteita ja verkkoja. Wadén kuitenkin totesi nopeasti tehtävän haasteellisuuden: Puhelinkuume jatkui kevään 1878, mutta sitten tuli pysähdys. Wadénin myyntiorganisaatio hajosi ja koneiden kauppa loppui. Myynnin loppumisessa kysymys oli verkoista ja vehkeistä. Linja voitiin rakentaa vain kahden koneen välille. Siksi käyttömahdollisuudet jäivät vähiksi ja uutuudenviehätyksen kadottua ongelmat nousivat etualalle (Immonen, 2002,15). Ilman paikallisverkkojen linkittämistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi puhelimen evoluutio olisi loppunut jo 1880-luvulla. Vuonna 1880 Wadén haki lupaa puhelinlaitoksen perustamiseksi. Hakemuksessa puhuttiin kuluttajille tulevista eduista: liikeasioiden hoito helpottuisi, samoin avun saaminen, jos tulipalo, väkivalta tai sairaus yllättäisi (Immonen, 2002, 19). Avun pyytäminen hätätilanteessa nähtiin varhaisen puhelimen tärkeimmäksi funktioksi. Esitetyn puhelinlaitoksen rakenne oli nykypäivän näkökulmasta merkillinen: laitos koostui toisaalta pääkeskuksesta ja toisaalta alakeskuksista. Näiden välille ei suunniteltu yhdyslinjaa, vaan yhteydenpito tapahtui kirjeitse tai lähettejä käyttämällä. (Immonen, 2002,19) Monien vaiheiden jälkeen Wadénille myönnettiin vuonna 1882 puhelintoimintalupa. Näin sai alkunsa Helsingin Puhelinyhdistys ja sittemmin Elisa. Puhelinyhdistys ei kuitenkaan saanut kilpailla lennätinliikenteen kanssa. Tätä erityisesti sotilas- ja hallintoviranomaiset halusivat korostaa. Wadén kuitenkin ymmärsi, että pistoraiteiden ja yksittäisten linjojen ohella tarvitaan kokonainen verkosto, johon kuuluu myös kaukoliikenne. (Senaatissa käytiin täsmälleen samanlaista kiistaa keskitetyn ja hajautetun rautatierakenteen, valtakunnallisen ja alueellisen rataverkoston luomisesta 1800-luvun lopussa.) Historiallisista syistä Suomessa, kuten myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, kaukoliikennettä hoidettiin vielä vuosisataa myöhemmin erilaisin periaattein kuin lähiliikennettä. Kuluttajalle tämä työnjako näkyi ensisijaisesti kaukoliikenteen korkeampina taksoina. Wadénin ja kumppanien kaukonäköisyys kokonaisten verkostojen luomisen tarpeellisuudesta on oleellisesti vaikuttanut siihen, että puhelimen käyttö on vakiinnuttanut asemansa arkisena rutiinina. Puhelimesta on tullut perushyödyke (utility), jonka saatavuutta ja saavutettavuutta korostetaan nykyään niin kuluttajalainsäädännössä kuin vaikkapa sosiaalituen myöntämisessä. Näin onkin ymmärrettävää, että esimerkiksi keskustelu palveluiden oikeasta hinnoittelusta käy aina ajoittain kuumana. Täsmälleen samanlaista keskustelua perustarpeiden hinnoittelusta on käyty ympäri maailmaa puhuttaessa esimerkiksi

13 Arjen käytännöt ja Elisa 13 puhtaasta vedestä perushyödykkeenä, jota ei pitäisi hinnoitella käytetyn volyymin mukaan. Puhelinkäytäntöjen muutos yrityksissä Sittemmin puhelimesta on tullut pääsylippu järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Erityisen selvästi tämä on näkynyt, kun palkkatyö, erityisesti tietotyö, on irtaantunut tehtaasta ja toimistosta. Puhelimen kehityksellä on ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten puhelinkäytäntöihin ja työnjakoon. Aikoinaan kaikki työpuhelut hoidettiin toimiston työpöydän ääressä lankapuhelimella. Mikäli henkilö ei ollut lankapuhelimen tavoitettavissa, vaihde tai sihteeri kirjoitti viestin tai soittopyynnön paperille. NMTpuhelimet merkitsivät suurta muutosta, kun työntekijät olivat tavoitettavissa myös toimiston ulkopuolella. Nykyään GSM-puhelimien ja kattavien kansainvälisten roaming-palveluiden myötä työntekijät ovat tavoitettavissa lähes missä ja milloin vaan. Monissa yrityksissä tosin kirjoitetaan yhä soittopyyntöjä ja viestejä paperilapuille. Vanha käytäntö on siis säilynyt, vaikka teknologia mahdollistaa uusia käytäntöjä. Monille on jo arkipäivää lukea myös sähköpostinsa suoraan kännykästä. Eikä kyse ole vain tulleiden sähköpostien tarkistamisesta, vaan 3Gpuhelinten nopeilla datayhteyksillä työntekijä voi työstää ja lähettää eteenpäin tarjouksia, raportteja tai muita dokumentteja. 3G-puhelinten www-selainten kautta myös suuri osa yrityssovelluksista voidaan saada käyttöön. Työntekijä ei siis ainoastaan ole tavoitettavissa vaan myös työkykyinen toimiston ulkopuolellakin. Esimerkiksi liikkuvaa myyntityötä tekevien ihmisten arki on muuttunut merkittävästi, kun työtahti on nopeiden datayhteyksien ansiosta kiihtynyt. Teknologian kehityksen ansiosta työntekijä on siis reaaliaikaisesti tavoitettavissa monin eri keinoin (puhelu, SMS, sähköposti), mikä mahdollistaa työnteon myös niinä hetkinä, jotka ennen olivat tyhjäkäyntiä. Kokoustauot, siirtymiset autolla, junalla ja kävellen jopa hissimatkat voivat siis olla tehokasta työaikaa. Toisille tämä on tarkoittanut suurta helpotusta, kun asioita voi edistää myös matkan päällä, tai kun kotiin palatessa ei tarvitsekaan käynnistää tietokonetta vain nähdäkseen, onko tullut uusia viestejä. Toisia jatkuva tavoitettavuus jo häiritsee. ICT-teknologian kehitys on vaikuttanut myös työnjakoon toisaalta yritysten sisällä ja toisaalta yritysten välillä. Yrityksen sisällä monet sellaiset tehtävät, jotka ennen hoidettiin keskitetysti sihteerin kautta, ovat siirtyneet työntekijöiden omalle vastuulle; kokouskutsut, tilavaraukset tai matkalaskut ovat asioita, jotka kuka tahansa voi tehdä omalta tietokoneeltaan. Yritysten välisestä työnjaon muuttumisesta hyvä esimerkki on matkojen varaaminen. Ennen (ja monessa yrityksessä toki vieläkin) lentolippujen varaamisen hoiti tietty sihteeri tai muu matka-

14 Arjen käytännöt ja Elisa 14 asioista vastaava, mutta nykyään on monessa yrityksessä tehokkaampaa, että kukin työntekijä varaa suoraan omat matkansa. Erityisen merkittävästi ICT-teknologian kehitys on vaikuttanut yritysten puhelinpalveluiden ulkoistamiseen. Ennen palveluihmiset olivat yritysten omaa henkilökuntaa, mutta nyt työn tekevät ulkoistetut moniosaajat. Koti toimistona ja toimisto kotina Rationaalinen ja tavoitehakuinen työelämä on toiminut eräänlaisena porttina, kun asioiden järjestyksessä pitämisen käytännöt ja rationalisointi ovat tulleet kuluttajien arkeen. Kotien Internetin tärkein käyttö on sähköposti. Näin väittää Internetin arkipäiväistymistä tutkinut Barry Wellman (2002). Tämän muutoksen mahdollistamiseksi taustatyötä on tehty Elisassakin jo 1960-luvun alusta saakka. Vaikka etätyön ratkaisuja on etsitty jo puhelimen varhaishistoriasta alkaen, varsinainen muutos alkoi tapahtua 1960-luvun lopussa, kun mm. HPY:ssä alettiin pohtia dataliikenteen kehittämistä luvulla Yhdysvalloissa alkunsa saanut datasiirto oli aluksi sotilaallisessa ja pian myös tieteellisessä käytössä. Oleellisin väline datasiirrossa oli modeemi. Helsingin Puhelinyhdistyksessä tehtiin Suomen ensimmäiset modeemi- ja datasiirtokokeilut jo vuonna 1964 siirtonopeudella 1200/s. Muutamaa vuotta myöhemmin Puhelinyhdistys päätti alkaa datasiirron. Puhelinyhdistys halusi toimilupansa ehtojen mukaisesti puhua datasiirrosta puhelintoimintana, kun taas kilpailija ja säätelijä (Posti- ja telelaitos/posti- ja lennätinhallitus) näkivät toiminnan rajoituksia vaativana lennätinliikenteenä. Vuodesta 1984 HPY sai luvan dataliikenteeseen. Poliittisista jännitteistä huolimatta datasiirrosta tuli nopeasti keskeinen osaa suomalaista viestintää ja paikallisten puhelinyhdistysten arkea. Dataliikenteen myötä Puhelinyhdistys alkoi myös kehittää täysin uusia tuotteita. Tällaisia uusia avauksia olivat mm. kuvansiirtolaite (fax), satelliittitelevisio ja Telset (televisioihin puhelinyhteyksillä toimitettava data). (Turpeinen, 1981, ) 1980-luvulla datasiirto tuli laajamittaisesti kaupalliseen käyttöön, ja tänä päivänä laajakaistan myötä siitä on tullut suorastaan samanlainen kotien napanuora maailmaan kuin 1960-luvulla televisioista. Puhelinyhtiöiden ja käyttäjien omistaman Oy Datatie Ab:n perustaminen vuonna 1985 oli tärkeä käännekohta datasiirron historiassa. Uusi kilpailutilanne, jossa valtiollinen monopoli sai rinnalleen yksityisen toimijan, muutti oleellisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan, yhteisöiden ja yksilöiden toimintatapoja. Ajantasaiset tietoverkot muuttuivat samalla tavalla arkipäivän välttämättömyyksiksi kuin maantiet ja puhelin aikaisemmin. (Häikiö, 1995) Koti toimistona toimisto kotina -visio ei ole kuitenkaan sellaisenaan toteutunut. Esimerkiksi vuonna 1988 lanseerattiin Nokian Notex järjestelmän tukemana ns. Elisa (kyllä, palvelun nimi oli Elisa), jonka piti edistää etätyön mahdollisuuksia. Yritykset olivat kuitenkin hyvin

15 Arjen käytännöt ja Elisa 15 nihkeitä ottamaan käyttöön ratkaisua, jota ei pidetty teknisesti riittävän luotettavana. Ei myöskään luotettu siihen, että työtä todella tehdään etäällä. Telafax oli tärkeä askel kohti sähköpostia. Ensimmäisen telefax-laitteen toi Suomeen Rank Xerox vuonna Kului kuitenkin runsaat kymmenen vuotta ennen kuin laite alkoi yleistyä suuren yleisön käytössä. Työn tekemisen käytännöt muuttuivat hitaasti. Hiljalleen alettiin hyväksyä telekopiolaitteen kautta tulevia sopimuksia ja tilauksia. Faksi nopeutti ja helpotti paperitiedon siirtämistä. Usein ensin soitettiin, jonka jälkeen lähetettiin paperi allekirjoitettavaksi tai muuten vain tarkistettavaksi. Yritettiin jopa tehdä mainontaa faksin avulla, mikä kiellettiin aika nopeasti. Faksin tapauksessa on selkeästi kyse paperisten dokumenttien siirtämisestä tehokkaasti ja nopeasti. Ryhmäfaksit monelle ihmiselle olivatkin tehokas tiedotuskanava esimerkiksi lehdistötiedotteille ennen sähköpostin aikaa. Kokonaisvaltainen ja täyspäiväinen etätyö ja siihen liittyen esimerkiksi videoneuvottelut, paperiton toimisto tai automaattinen puheentunnistus, ovat kehittyneet hitaammin kuin aluksi ajateltiin. Osa uusista teknisistä ratkaisuista on hävinnyt välivaiheena. Faxaaminen toimi sähköpostikäytäntöjen pilottina samalla tavalla kuin piippari kännykän esivaiheena luvun multimediakokeilut puolestaan raivasivat tilaa 1990-luvun Internet-sovellutuksille. Arjessa ei tapahdu vallankumouksia, siksi välivaiheet ja kokeilut, jotka ehkä näyttäytyivät suorastaan virheinvestoineina, ovat tärkeitä. Osa yritystoimintaan kehitetyistä toimintatavoista on siirtynyt ihmisten arkeen lähes sellaisenaan. Esimerkiksi monet puhelinasioinnin, -ostamisen, -tilaamisen, ja -maksamisen käytännöt ovat saaneet alkunsa yrityksissä luvun laman yhteydessä pankki- ja vakuutustoimialoilla oli suuri tarve tehostaa toimintaansa. Tärkeää työtä kustannustehokkuuden eteen tehtiin erityisesti pankkipalveluissa, joissa pankkineidin työt siirtyivät koneille. Monessa tapauksessa on pystytty yhdistämään asiakkaan hyöty ja kustannustehokas toiminta. Suomessa edelläkävijöitä yhdessä HPY:n kanssa ovat olleet mm. KOP, SYP ja Kesko, jotka jo 1960-luvun puolivälistä alkaen alkoivat kehittää järjestelmiä, joissa aluksi puhelin ja ihminen toimi välittäjänä. Sittemmin tämä välivaihe automatisoitiin. Samasta ilmiöstä on kyse, kun esimerkiksi Finnair Plus -jäsenet voivat tehdä lähtöselvityksensä tekstiviestinä ennakkoon. Anttilan postimyynti oli yksi ensimmäisistä, jotka siirsivät puhelinpalvelun Elisalle. Tämä oli merkittävä muutos, koska toiminta, joka aikaisemmin toimi kuponkien avulla siirtyi puhelimeen ja myöhemmin Internetiin. Ostamisen ja tilaamisen käytäntöjä ovat helpottaneet myöskin call centerit, jotka ovat tyypillisesti pidempään auki kuin kaupan toimipisteet. Suomessa on tällä hetkellä yli henkilöä, jotka toimivat telemyyjinä. Elisan rooli on ollut merkittävä myös maksamisen osalta. Esimerkiksi YTV:n ratikkalippuja on jo monta vuotta voinut ostaa Elisan palvelun mahdollistamana.

16 Arjen käytännöt ja Elisa 16 Puhelimen ja puhelinverkon hyötykäyttö asioiden järjestyksessä pitäminen on ollut jatkuvan kasvun alue jo 125 vuoden ajan. Vieläkin ripeämpää kehitys on kuitenkin ollut sosiaalisen kanssakäymisen ja toisista ihmistä välittämisen käytäntöjen alueella. Tämä kehitys kiihtyi entisestään matkapuhelimen yleistymisen myötä. Välittämisen ja muistamisen käytännöt Varhainen puhelin levisi ripeästi. Jo keksintöä seuraavana vuonna 1878 puhelimia oli Yhdysvalloissa kappaletta. Yhdysvalloissa alettiin opettaa oikeaa ja asiallista puhelimenkäyttöä mainoskampanjoin. Kenenkään ei pitäisi vastata puhelimeen haloo-sanalla ( hello ). Puhelun lopettamisen vastuu on aina soittajalla. Puhelimessa tulee käyttäytyä yhtä kohteliaasti kuin normaalissa kanssakäymisessä ja niin edelleen. Sata vuotta myöhemmin Riihimäen puhelin (RPO) ja Radiolinja tarjosi Seniorien kännykkäkoulua : Kännykän käyttämisen ABC. Kuva 2: Seniorien kännykkäkoulu Varhaiset puhelimenkäyttäjät olivat alituinen vitsailujen kohde samalla tavalla kuin kännykkäjupit 1990-luvun alussa. Erityisesti teknologiaeliitti halusi rajoittaa puhelimen käyttötarkoituksen vain tietyille ihmisryhmille ja vain tiettyihin tarpeisiin. Puhelinkäytännöt olivat selkeästi rajallisia ja jopa rajoitettuja. Kerrotaan, että palokunnat eivät ottaneet vastaan puhelinhälytyksiä, koska puhelinta ei ollut virallistettu palokunnan ohjesäännössä. Puhelimen kehittäjät keskittyivät aluksi puhelimen kaupalliseen yrityskäyttöön. Harva jos kukaan uskoi puhelimesta tulevan kotitalouksien arkista käyttöesinettä. Yritysmaailmassakin, kaupassa ja pankeissa puhelinta pidettiin lähinnä sekundalennättimenä. Teknisesti lennätin olikin pitkälle 1900-luvulle luotettavin kommunikaatioväline. Itse lennättimen historian voidaan ajatella loppuneen keväällä 2006, kun

17 Arjen käytännöt ja Elisa 17 Western Union Telegraph Company ilmoitti 1861 käynnistyneen lennätinliikenteen lopusta. Lennättimen käynnistämä kaukokirjoittamisen ja -lukemisen vallankumous saa yhä tänä päivänä uusia muotoja, kun esimerkiksi verkkoviestintä siirtyy matkapuhelimeen. Puhelinosakkeiden ennakkomerkintälistoista voi päätellä, että ensimmäiset puhelimen käyttäjät Suomessa todella olivat liikemiehiä ja varakkaita yksityishenkilöitä, jotka halusivat yhdistää esimerkiksi kotinsa ja toimistonsa puhelinlinjalla. Erityisesti kauppiaat olivat kiinnostuneet uudesta viestintävälineestä. Kuuluisa yhdysvaltalainen liikehistorian tuntija Alfred Chandler on todennut, että ilman puhelinta jättiyrityksiä ei olisi syntynyt 1800-luvun loppupuolella. Toimiva byrokratia, massajakelu tai massatuotanto tarvitsivat kehittyäkseen puhelimen tarjoamia yhteyksiä. Aluksi puhelin siis toimi ensisijaisesti järjestyksen välineenä vasta toissijaisesti jos olleenkaan sosiaalisen vuorovaikutuksen välineenä. Tämä on osittain ymmärrettävää, koska puhelinlinjoista ja -ajasta oli pulaa. Suomessa vielä 1930-luvulla lähes puolet puhelimista oli muita kuin asuntopuhelimia, siis lähinnä elinkeinoelämän ja paikallishallinnon käytössä. Puhelin oli pääasiassa lähiviestin (esimerkiksi hotellien sisällä, höyrylaivoissa, kouluissa, ravintoloissa ja tehdashuoneistoissa) ja kaukoliikenne tai palveluliiketoiminta kehittyi huomattavasti hitaammin. (Daniel Johannes Wadén puhui jo varhain kaukoliikenteen järjestämisen puolesta. Ongelma oli siinä, että virkamieseliitti pelkäsi kaukoliikenteen vievän markkinoita (ja sisältöjen hallittavuutta) lennättimeltä. Tätä keskustelua jatkettiin aina Telelain uudistamiseen vuoteen 1987 asti.) Länsimaissa puhelimen käyttöä motivoitiin kotitalouksissa aina luvulle asti kapean käytännöllisten hyötynäkökohtien avulla. Viisikymmentä vuotta kului keksimisestä ennen kuin alettiin puhua puhelimesta sosiaalisen kanssakäymisen välineenä. Myös suomalaisessa julkisessa keskustelussa näytti kotitalouksien yhteydessä painottuvan ahtaasti määritelty hyötykäyttö. Suurta huolta kotitalouksien osalta kannettiin erityisesti rajaseutujen asukkaiden mahdollisuudesta asioida puhelimella hätätapauksissa. Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat erottautuivat kansainvälisessä puhelimen kehityksessä omaksi ryhmäkseen. Kaikissa näissä maissa puhelimen kotikäyttö yleistyi melko varhain. Sekä puhelimen teknologia että käyttötavat kehittyivät harmonisesti rinnakkain. Esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Englannissa ja Saksassa kehitys oli huomattavasti hitaampaa. Sveitsissä teknologia kehittyi varhain, mutta ongelma oli kuluttajien hidas suostuminen puhelimen käyttäjiksi. Varhaisen puhelimen omistamisen tärkeä funktio oli sosiaalinen erottautuminen. Tätä asennetta heijasti hyvin Kokkolan paikallislehti, jossa todettiin vuonna 1885, että monet ihmiset päätään puistellen ihmettelivät, että eiköhän se telefoniverkosto ole enemmänkin luksusta kuin tarpeen sanelemaa. Helsingissä puhelin menetti ylellisyysleimansa varakkaiden piirissä viime vuosisadan alussa. Ylellisyysesineestä tuli käyttöesine, mutta puhelin ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tunkeutunut

18 Arjen käytännöt ja Elisa 18 seurustelun alueelle. Kysymyksessä oli rajallisten tarpeiden yleishyödyllinen tiedotusväline. Niinpä jo vuonna 1894 arveltiin, että Helsingissä puhelimen tarve alkoi olla täytetty, kun tilaajamäärien kasvu hidastui. Myös Mikkelin telefoniyhdistyksen vuosikertomuksessa 1889 esitettiin, että varsinainen (puhelimen/mp) tarve tätä nykyä on pääasiallisesti katsottava täytetyksi. Myös Yhdysvalloissa puhelimen laajamittainen leviäminen pysähtyi tässä vaiheessa. Tämä liittynee osittain kuluttajien muuttuviin puhelimen hankinnan motiiveihin. Alkuvaiheessa kotitalouksien kokemat tekniset ongelmat olivat vähämerkityksellisiä, sillä puhelimen tärkeimmät funktiot olivat erottautuminen muista ja mahdollisuus kokea kaukoääni. Ajan myötä puhelimen hyötykäytön mukaan luettuna puhdas sosiaalinen kanssakäyminen vaatimukset kuitenkin alkoivat asettaa ehtoja myös tekniikan luotettavuudelle ja asiakaspalveluille. Jälkiviisaasti voisi väittää, että varhaiset puhelinlaitokset eivät olleet järin kiinnostuneita tavallisten ihmisten tarpeista. Huonoihin palveluihin ja puutteelliseen teknologiaan kyllästyneet kuluttajat eivät välttämättä halunneet uutta puhelinta rikkoutuneen sijalle. Voisi kysyä, onko lisäarvopalveluiden hitaassa leviämisessä viime vuosina kyse samasta ilmiöstä. Puhelinlaitokset eivät ole vastanneet kuluttajien tyytymättömyyteen palveluiden laatuun ja saatavuuteen riittävällä vakavuudella. Pato on vielä kahlittu. Alun takertelusta huolimatta puhelimesta on tullut yksi tärkeimmistä keksinnöistä. Puhelinlaitosten historia on ollut kilpajuoksua kuluttajien laajenevien tarpeiden kanssa jo paljon ennen kolmannen sukupolven matkaviestintää. Yhtäältä kuluttajat eivät ole olleet passiivisia sopeutujia vaan kehityksen muokkaajia. Toisaalta puhelinyhdistykset aktiivisesti pyrkivät muokkaamaan kuluttajien valmiuksia. Yksi tällainen valmius oli kärsivällisyys odottaa ja jonottaa. Toinen valmius, joka ei ole aina itsestään selvyys on ihmisten saavutettavuus ja valmius vastata reaaliaikaisen puhelimen tarpeisiin. Matkapuhelin merkitsi saatavuuden vallankumousta, mutta vieläkin tärkeämpää lienee se, että matkapuhelin loi uudenlaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen muotoja. Tästä syystä teemme jo tässä vaiheessa lyhyen katsauksen matkapuhelimen tuloon suomalaisen kuluttajan käytäntöihin. Pienoislähetin viimeisin uutuus Amerikasta Tekniikan Maailma kertoi jokamiehen pienoislähettimestä viimeisin uutuus Amerikasta jo ensimmäisessä numerossaan vuonna 1953: Amerikoista saapuneet tiedot ja uutiset kertovat, että siellä on jo saatu kokeiluasteelle valmistusvaiheeseen mukana kannettava pienoislähetin, joka kooltaan on tuskin suurempi kuin normaali filmikamera. Se on tarkoitettu yhteydenpitoon kodin, autojen, työpaikkojen, maatilojen, ja muiden sellaisten piirissä ja koko laitteen käyttö ei vaadi suurempaa taitoa kuin puhelimenkaan käyttö....oheen liitetyistä kuvista näemme, miten

19 Arjen käytännöt ja Elisa 19 pienoislähetintä käytetään. Yläkuvassa oleva rouva keskustelee par aikaa talon pihalla työskentelevän miehensä kanssa, pitäen lähetintä kuin puhelimen mikrofonia suunsa edessä. Pieni antenni on vedetty valmiusasentoon ja kuuntelua varten tarvittavat kuulokkeet ovat hänen korvillaan. Yhdistelmään kuuluu lisäksi pieni, kannettava nahkalaukku, jossa tarvittavat paristot ovat. Nekin ovat nykyaikaista pienoismallia, sillä lähetin-vastaanotin kuluttaa varsin vähän paristoja Kertoman mukaan on tässä esitettyä pienoislähetintä jo kokeiltu Yhdysvalloissa erilaisissa tilanteissa mm. katuliikenteessä, vuorikiipeilyssä, kalastusmatkoilla jne. Ja tulokset ovat olleet suorastaan yllättävän hyvät. Kun koko lähetinvastaanottoyhdistelmä hyvin mahtuu esim. naisten käsilaukkuun tai miesten takin taskuun, voimme hyvin ymmärtää, miten käteviä käyttömahdollisuuksia se jokapäiväisessä elämässämme tarjoaa. Ilman paristoja ja kuulokkeita laite painaa n. 300 grammaa, joten sen mukana kantaminen ei liikoja rasita. Lähettimen käyttöä varten vaaditaan lisenssi, mutta sen saanti on tietojemme mukaan Amerikassa melkeinpä vain muodollisuus. Nähtäväksi jää, koska tällaisia pienoislähettimiä nähdään meikäläisissäkin oloissa. (TM 1953:1, 7) Lähettimen kantomatka oli noin kolme kilometriä. Varsinaisesta matkapuhelimesta ei siis ollut kysymys. Sama lehti kertoi vajaa kymmenen vuotta myöhemmin, että kansan radiopuhelimet olivat lupaavasti yleistymässä Yhdysvalloissa. Laitteiden hinnat laskivat ja aaltoalueita alettiin varata myös tavallisille kansalaisille. Suomessa keskustelu oli kuitenkin vielä turvallisuuspoliittisesti latautunutta: radiolähettimen omistamista on pidetty valtiovallan taholla yleensä epäilyttävänä Se että eräissä maissa on voitu luovuttaa alue näin vapaaseen radiotoimintaan, on eräs osoitus näissä maissa vallitsevasta demokratiasta. (TM 10/1961) Poliisin ja armeijan tarpeet olivat keskeisimmät vaikuttajat kannettavan puhelimen alkuvaiheessa, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Ensimmäiset matkapuhelimet kehitettiin jo 1920-luvulla Detroitin poliisipiirin käyttöön. Helsingin Puhelinyhdistys oli mukana alusta asti suomalaisen matkapuhelinjärjestelmän kehittämisessä. Vuosikymmeniä kyseessä oli kuitenkin ammattikäyttäjien palveleminen. Jo 1950-luvulla tuli selväksi, että paikalliset radioyhteydet kiinteän aseman ja liikkuvien auto ja laivaasemin välillä kasvoivat niin suuriksi, että Posti- ja lennätinlaitos ei enää voinut myöntää toimilupaa ja aaltoaluetta jokaiselle tarvitsevalle. Helsingin Puhelinyhdistys otti vastuun radiopuhelintoiminnasta vuonna Monien vaiheiden jälkeen toiminta vakiintui. Erityisen tärkeää oli ulataksitoiminnan käynnistyminen. Sen myötä taksien tyhjäkäynti väheni oleellisesti ja tilaajat saivat takseja erityisesti ruuhka-aikaan huomattavasti paremmin. Kulutushyödykkeeksi matkapuhelin muuntui 1970-luvulla, kun matkalaukussa kannettavat yli kymmenen kiloa painavat autopuhelimet yleistyivät rakennusurakoitsijoiden ja muiden erityisryhmien käytössä luvulla laitteen paino putosi alle puoleen. Samalla myös hinnat romahtivat ja käyttäjäkunta laajeni.

20 Arjen käytännöt ja Elisa 20 Vielä 1960-luvun matkapuhelimet olivat käyttömahdollisuuksiltaan vaatimattomia. Tekniikan Maailma kirjasi ja etsi tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tarpeita hyvin samalla tavalla kuin Työteho-lehti pakastimille ja pesukoneille 1950-luvulla. Uutuuden ajateltiin olevan hyödyllinen ainakin merellä, metsässä, koulutiellä, yksityisautoissa, rakennuksilla, urheilukilpailuissa, purjelennossa, lähetti- ja asennustoiminnassa, tukinuitossa sekä tietenkin kesämökillä: Toinen laite veneessä, toinen mökillä. Mikäli kalaa tulee ja paistinpannu pitäisi rasvata, voi onkija veneestä käsin ilmoittaa tästä. Puhumattakaan muista tärkeämmistä asioista. (TM 10/1961). Täsmälleen vastaavalla tavalla kuin lankapuhelimen varhaishistoriassa matkapuhelimen käyttöä lähestyttiin hierarkkisen hyötyajattelun mielessä. Informaation ja käskyjen välityksen välineen luonnetta oli tapana keventää esimerkeillä kesämökkikäytännöistä. Jokamiehen kännykkä Yleinen matkapuhelinverkko käynnistyi Suomessa vuonna Seuraavalla vuosikymmenellä käsivälitteisen verkon lisäksi otettiin käyttöön automaattiset NMT 450 ja NMT 900 -verkot. Koko kansan välineeksi matkapuhelin tuli vasta 1990-luvulla GSM-järjestelmän myötä. Vaikka GSM oli alunperin tarkoitettu pelkästään yrityskäyttöön, se levisi melkein välittömästi myös tavallisille kuluttajille. Varhaista kännykkäjulkisuutta hallitsi kolme teemaa: puhelinyhtiöiden telelupataistelu, tulevaisuuden tekniikan lupaukset ja oikeanlainen puhelinetiketti luvun lopussa luvattiin matkapuhelimien koon pienentyvän ja verkkopalvelujen ja käyttäjäkunnan kattavuuden kasvavan. Puhelimien ja puheluiden hinnat myös laskivat: Langaton puhelin litistyy taskuun, Taskupuhelimet ovat tulevaisuuden telepalvelua, Kolmannen polven kännykkä kehitteillä Oulussa, Köyhällekin aiotaan matkapuhelin (Helsingin Sanomien otsikoita ). Vuonna 1988 kiivaimman telelupakeskustelun yhteydessä Posti- ja telelaitos arvioi, että vuosituhannen vaihteessa matkapuhelinverkolla on Suomessa noin tilaajaa, joista GSM:n käyttäjää (HS ). Toteutunut GSM-käyttäjien määrä oli yli kymmenenkertainen. Varovaiset ennusteet ja tietenkin kilpailunäkökohdat olivat yksi syy siihen, miksi valtiollinen Tele julkisuudessa kritisoi yksityisten teleoperaattoreiden epärealismia. Yksityisen Radiolinjan "kermankuorintastrategia" tulisi johtamaan muun muassa Pohjois-Suomen telepalveluiden näivettymiseen. Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan (Matkapuheluiden hintakilpailu alkaa, ) enteellisesti: Radiolinja Oy on ottanut itselleen kovan haasteen lupailemalla tuntuvia pudotuksia puheluiden hintaan. Tuskinpa kukaan osasi rohkeimmissakaan unelmissaan arvata, kuinka oikeaa osunut tämä ennuste tuli olemaan. Kuluttajat voittivat.

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Mikä muuttuu kun kaikki muuttuu? Merja Ranta-aho, Elisa Oyj.

Mikä muuttuu kun kaikki muuttuu? Merja Ranta-aho, Elisa Oyj. Mikä muuttuu kun kaikki muuttuu? Merja Ranta-aho, Elisa Oyj. 1882 Elisa - uusiutumisen edelläkävijä Puhelin juurtuu osaksi arkea Paikallisesta valtakunnalliseksi Elämyksiä ja tuottavuutta uusilla palveluilla

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

pois tai niistä ilmenee muita virheitä, pyydetään niistä ilmoittamaan keskukseen Anneli Lindgrenille, puh. 17199, 90 tai 881.

pois tai niistä ilmenee muita virheitä, pyydetään niistä ilmoittamaan keskukseen Anneli Lindgrenille, puh. 17199, 90 tai 881. Turussa 14.12.2005 PUHELINJÄRJESTELMÄT Seurakuntayhtymä on kilpailuttanut puhelinliikenteensä ja puhelinjärjestelmänsä. Kaikkien toimintojen operaattoriksi ja sopimuskumppaniksi on valittu Sonera/Auria

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Moi Vastaajan käyttöohje 1/6

Sisällysluettelo. Moi Vastaajan käyttöohje 1/6 1/6 Sisällysluettelo 1 Vastaaja 3 1.1 Hyödyllistä tietoa vastaajasta 3 1.2 Vastaajan käyttöönotto 3 1.3 Vastaajan numero 3 1.4 Viestien kuuntelu 4 1.5 Vastaajan käyttö ulkomailla 4 1.6 Vastaajan tunnusluku

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Akavan Erityisalat 5.3.2106 Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja 2 Kelassa uusi organisaatio 2016 Vuonna 2015 oli 24 vakuutuspiiriä ja 6 erityisyksikkö > vuonna 2016 on enää 5 vakuutuspiiriä,

Lisätiedot

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Julkinen. Esikoulu- ja alaasteikäisten. puhelimen hankinta ja käyttö tulokset. DNA Oy 8.8.2014

Julkinen. Esikoulu- ja alaasteikäisten. puhelimen hankinta ja käyttö tulokset. DNA Oy 8.8.2014 Julkinen Esikoulu- ja alaasteikäisten puhelimen hankinta ja käyttö tulokset DNA Oy tulokset / DNA Oy 2 Taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esikoulu- ja ala-asteikäisten lasten puhelimen hankintaa

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus 1 LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Puhepalvelu... 3 2.1.1 Puhepalvelun rajoitukset... 4 2.2 Puhelinnumerot... 5 2.3 Lankapuhelinsovitin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Nokia Display Headset (HS-6) -laitteen käyttöohje. 9232425 1. painos

Nokia Display Headset (HS-6) -laitteen käyttöohje. 9232425 1. painos Nokia Display Headset (HS-6) -laitteen käyttöohje 9232425 1. painos VAATIMUSTENMUKAISUUSILMOITUS NOKIA Oyj ilmoittaa vastaavansa siitä, että tuote HS-6 noudattaa Euroopan neuvoston direktiivin 1999/5/EY

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Projekti toteuttaa muutostarpeen

Projekti toteuttaa muutostarpeen Projekti toteuttaa muutostarpeen 13.2.2013 Ville Helminen /Nokia 1 Nokia 2013 2013-02-13 Ville Helminen Ville Helminen Senior process development manager EVTEK 2001-2006 Elisa Oyj 2002-2007 Nokia 2007-2013

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Q keskeiset tapahtumat

Q keskeiset tapahtumat Sisällys Q1 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät vuodelle 2011 2 Q1 2011 keskeiset

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kaaos vai käytettävyys

Kaaos vai käytettävyys Kaaos vai käytettävyys Arto Virtanen SLL e-health valiokunta Tk-lääkäri Nurmijärven tk Stakes 6.11.2008 Oma kokemus Vuosittain vuodesta 1985 alkaen 3500 normaalin työajan käyntiä Näistä neuvolakäyntejä

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Eksamen 21.11.2013. PSP5011 Finsk nivå III Elevar og privatistar / Elever og privatister. http://eksamensarkiv.net/ Nynorsk/Bokmål

Eksamen 21.11.2013. PSP5011 Finsk nivå III Elevar og privatistar / Elever og privatister. http://eksamensarkiv.net/ Nynorsk/Bokmål Eksamen 21.11.2013 PSP5011 Finsk nivå III Elevar og privatistar / Elever og privatister Nynorsk/Bokmål Anna aikaa hitaudelle Oppgåve/Oppgave 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin liitteen 1 tekstin pohjalta.

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot

DNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET

DNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET DNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET DNA Kotiluuri -liittymä on perinteisellä kiinteällä lankaliittymänumerolla matka viestinverkossa toimiva liittymä. Voit soittaa minne tahansa ja siihen voi soittaa mistä vain,

Lisätiedot

Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas

Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas HSU-4 CUW-3 9232831 2. painos 2004-2006 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän asiakirjan sisällön jäljentäminen, jakeleminen tai tallentaminen kokonaan tai osittain

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla E-aineistojen koulutus kirjastoille, Kouvola 20.5.2015 E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla Essi Manner / Elisa Kirja @essimanner Esitys Lyhyesti Elisa Kirjasta Kuka lukee e-kirjoja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot